Sisällys.. I Lähteet III Lyhenteet. VIII Oikeustapaukset.. IX 1. JOHDANTO... 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällys.. I Lähteet III Lyhenteet. VIII Oikeustapaukset.. IX 1. JOHDANTO... 1"

Transkriptio

1 I Sisällys.. I Lähteet III Lyhenteet. VIII Oikeustapaukset.. IX 1. JOHDANTO Kansainvälisistä lapsikaappauksista Tutkielman aihe ja rajaus Haagin lapsikaappaussopimuksen synty ja voimaansaattaminen Haagin lapsikaappaussopimus ja sen osapuolet Sopimuksen taustaa Sopimuksen valmistelusta Sopimuksen tavoitteet Sopimuksen valmistelun ongelmakohdista Haagin lapsikaappaussopimuksen voimaansaattaminen Lapsikaappaussopimuksen voimaansaattaminen Suomessa Voimaansaattamisesta muissa sopimusvaltioissa Haagin lapsikaappaussopimuksen suhde muihin kansainvälisiin sopimuksiin Lapsikaappaussopimus pääpiirteittäin Haagin lapsikaappaussopimus ja Luxemburgin sopimus Lapsikaappaus ihmisoikeuksien näkökulmasta LAPSEN ASUINPAIKKA (HABITUAL RESIDENCE) Lapsen asuinpaikka käsitteenä Tahdonvastainen asuinpaikka Missä ajassa asuinpaikka menetetään? Missä ajassa asuinpaikka muodostuu? Voiko lapsella olla kaksi asuinpaikkaa? Ei lainkaan asuinpaikkaa Synnytys ja lapsen asuinpaikka LAPSEN PALAUTTAMISESTA KIELTÄYTYMINEN ARTIKLOJEN 12 JA 13 a NOJALLA Kieltäytymisperusteet ja niihin vetoaminen Lapsen palauttamisesta kieltäytyminen artiklan 12 nojalla Artikla Mistä vuoden määräaika lasketaan? Lapsi on sopeutunut uuteen ympäristöönsä Tuomioistuimen harkintavalta sopeutumista arvioitaessa Lapsen palauttamisesta kieltäytyminen artiklan 13 a nojalla Artikla 13 a Huoltoa koskevien oikeuksien tosiasiallinen käyttö Poisvieminen tai palauttamatta jättäminen hyväksytty Hyväksyminen poisviemisen tai palauttamatta jättämisen yhteydessä... 40

2 II Lapsen poisviemisen tai palauttamatta jättämisen jälkikäteinen hyväksyminen Sopimuksen takaamien oikeuksien tuntemisen merkitys arvioinnissa Yhteydenotot ja sovintoneuvottelut Vallitsevan olotilan hyväksyminen Hyväksymisen sanallinen ilmaisu Tapaus KKO 1995: LAPSEN PALAUTTAMISESTA KIELTÄYTYMINEN ARTIKLOJEN 13 b JA 20 NOJALLA Palauttamisesta kieltäytyminen artiklan 13 b nojalla Artikla 13 b Vakava vaara Ruumiillinen vaurio Väkivalta Seksuaalinen hyväksikäyttö Henkinen vaurio Väite henkisen vaurion vaarasta Lapsen erottaminen kaappaajasta Toisesta vanhemmasta vieraannuttaminen Kestämätön tilanne Lapsen palauttamisesta kieltäytyminen artiklan 20 nojalla Artiklan 20 sisältö Artikla 20 Suomen näkökulmasta Artikla 20 ja tuleva huoltajuuskiista Artikla 20 ja uskonto Artiklan 20 suhde artiklaan 13 b LAPSEN PALAUTTAMISESTA KIELTÄYTYMINEN ARTIKLAN 13 (2) NOJALLA Kuuleminen lapsen oikeutena Kolmiportainen harkinta Harkintaan liittyvä kysymyksenasettelu Vastustuksen luonne Lapsen ikä Teini-ikäisten mielipide Lapsen vastustuksen vaikutus sisaruksiin Vanhemman epäasiallinen vaikuttaminen Lapsen mielipiteen selvittäminen käytännössä LOPUKSI... 78

3 III LÄHTEET Virallislähteet Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus ( /439, SopS19) Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssin internet-sivu: Haagin vuoden 1980 yleissopimus kansainvälisistä lapsikaappauksista yksityisoikeuden alalla (Sops 57/94) Hague Conference on Private International Law, Prel Doc No 5: Checklist of issues raised and recommendations made in respons to the questionnaire concerning the practical operation of the Hague Convention of 25 October 1980 on the Civil Aspects of International Child Abduction (Pre Doc No 1), March Osoitteessa Viittauspäivä (Prel Doc ) Hague Conference on Private International Law, Prel Doc No 3: A Statistical Analysis of Applications made in 1999 under the Hague Convention on 25 October 1980 on the Civil Aspects of International Child Abduction. Koonneet Nigel Low, Sarah Armstrong ja Anest Mathias. Uudistettu versio, marraskuu Osoitteessa Viittauspäivä (Prel Doc No 3, marraskuu 2001) HE 309/1993: Hallituksen esitys eduskunnalle perustuslakien perusoikeussäännösten muuttamisesta. (HE 309/1993) HE 60/1993: Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain sekä ulkomailla annetun elatusapua koskevan päätöksen tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta annetun lain 8 : n muuttamisesta. (HE 60/1993) Laintarkastuskunnan lausunto N:o 5/1989: Lapsikaappaus. Helsinki (Laintarkastuskunnan lausunto 1989) Luxemburgissa tehty eurooppalainen yleissopimus lasten huoltoa koskevien päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja lasten palauttamisesta. Yhdistyneiden Kansakuntien lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus Kirjallisuus Beaumont, Paul R. McEleavy, Peter E.: The Hague Convention On International Child Abduction. Oxford Monographs In Private International Law. New York (Beaumont- McEleavy 1999)

4 IV Bogdan, Michael: Trans-Border Abductions of Children: Swedish Report. Teoksessa Lowe, Nigel Douglas, Gillian (ed.): Families Across Frontiers. Haag (Bogdan 1996) Boggs, Danny J.: Remarks On The 1980 Hague Convention on The Civil Aspects of International Child Abduction. International Law and Politics, Vol. 33:43, (Boggs, 2000) Bowie, Krista M.: International application and interpretation of the Convention on Cilvil Aspects of International Child Abduction. March Family Court of Australia, Child Abduction papers and reports. Osoitteessa Viittauspäivä (Bowie 2001) Brandes, Joel R.: The Hague Conventions Psychological Harm Defense. Law and the Family. New York Law Journal (Brandes 2001). Brandes, Joel R. Weidman, Carole L.: International Child Abduction. Law and the Family. New York Law Journal. October 26, (Brandes-Weidman 1993) Bruch, Carol S.: Parental Alienation Syndrome and Parental Alienation - Getting it Wrong in Child Custody Cases. Family Law Quarterly, Volume 35, Numerber 3, syksy (Bruch 2001) Bruch, Carol S.: The Hague Child Abduction Convention: past accomplishments, future challenges. Teoksessa Detrick, Sharon Vlaardingerbroek, Paul (toim.): Globalization Of Child Law: The Role of the Hague Conventions. Kluwer Law International (Bruch 1999) Bruch, Carol S.: How to Draft a Successful Family Law Convention: Lessons from the Child Abduction Conventions. Teoksessa Doek, Hans van Loon, Hans - Vlaaridengerbroek, Paul (Eds.): Children on the Move. How to Implement Their Right to Family Life. Haag (Bruch 1996) Bruch, Carol S.: International Child Abduction Cases: Experience under the 1980 Hague Convention. Teoksessa Eekelaar, John Sarcevic, Petar: Parenthood in Modern Society. Haag (Bruch 1993) Clive, Eric: The Concept Of Habitual Residence. Judicial Review (Clive 1997) Crawford, Elizabeth: Habitual residence of a child as the connecting factor in child abduction. The Juridicial Review. The Law Journal of Scottish Universities 1992 part 2. (Crawford 1992)

5 V Duncan, William: Conclusions on the globalization of child law and the role of the Hague Conventions. Teoksessa Detrick, Sharon Vlaardingerbroek, Paul (toim.): Globalization Of Child Law: The Role of the Hague Conventions. Haag (Duncan 1999) Dyer, Adair: To Celebrate a Score of Years! International Law and Politics. Volume 33, Number 1 (2000). Osoitteessa Viittauspäivä (Dyer 2000) Dyer, Adair: Questionnaire and Report on international child abduction by one parent. Preliminary Document N: o 1 of August Conferencé de la Haye. Actes et documents de la Quatorssziéme session 6 au 25 octobre Tome III. La Haye (Dyer 1978) Faulkner, Nancy: Parental Child Abduction is Child Abuse. Presented to the United Nations Convention on Child Rights in Special Session, Osoitteessa now.com/unreport.htm. Viittauspäivä (Faulkner 1999) Fogarty, John: The Hague Convention and International Problems Arising from the Wrongful Removal or Retention of Children. Osoitteessa Viittauspäivä (Fogarty 1995) Girdner, Linda K. Johnston, Janet R.: Family Abductors: Descriptive Profiles and Preventive Interventions. Juvenile Justice Bulletin, 01/2001. U.S. Osoitteessa Viittauspäivä (Girdner - Johnston 2001) Heikkilä, Elli: Monikulttuuriset avioliitot sillanrakentajina Suomessa. Julkaisussa Heikkilä Elli (toim.): Viertola-Cavallari, Ritva Oksi-Walter, Päivi Roos, Jonna: Monikulttuuriset avioliitot sillanrakentajina.web Reports No. 2, Siirtolaisinstituutti Osoitteessa Viittauspäivä (Heikkilä 2004) Helin, Markku - Linna, Tuula - Rintala, Matti: Huolto- ja tapaamispäätöksen täytäntöönpano. Helsinki (Helin 1997) Helin, Markku: Lapsen huolto- ja tapaamisoikeuslain säännökset lasta koskevista kansainvälisluontoisista riidoista. Defensor Legis 1995, s (Helin 1995) Hirsch Ballin, Ernst M.H.: Children as world citizens. Teoksessa Dietrick, Sharon ja Vlaaridengerbroek, Paul: Globalization of Child Law. The Role of the Hague Conventions. Haag (Hirsch Ballin 1999)

6 VI Hoggett, B. Pearl, D. Cooke, E. Bates, P.: The Family, Law and Society: Cases and Materials. Lontoo (Hogget-Pearl-Cooke-Bates 1996) Isaksson, Paavo: Lapsikaappaus: Raportti vuoden 2000 tilanteesta. Kaapatut Lapset r.y., Helsinki (Isaksson 2001) Kansainvälisiä lapsikaappaustapauksia sisältävä maailmanlaajuinen oikeustapauspankki osoitteessa Kaapatut Lapset r.y.: Lapseni on kaapattu, oikeutemme on viety: Lapsikaappaus ihmisoikeuksien rikkomuksena. Kaapatut Lapset r.y., Helsinki (Kaapatut Lapset r.y. 1998) Kemppainen, Outi: Kansainväliset lapsikaappaukset. Julkaisussa Heikkilä Elli (toim.): Viertola-Cavallari, Ritva Oksi-Walter, Päivi Roos, Jonna: Monikulttuuriset avioliitot sillanrakentajina.web Reports No. 2, Siirtolaisinstituutti Osoitteessa Viittauspäivä (Kemppainen 2004) Kemppainen, Outi: Kansainvälisiin lapsikaappauksiin ja tapaamisoikeuksiin liittyvistä kysymyksistä. Defensor Legis N:o 4/2001, s (Kemppainen 2001) Kuisma, Eira:Suomen Kansainvälisen perhe- ja perintöoikeuden uudistus. Kansainvälisyksityisoikeudellinen lisensiaatintutkimus. Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta. Helsinki (Kuisma 2000) Kurki-Suonio, Kirsti: Kotimaiset ja kansainväliset riidat lapsen huollosta. Defensor Legis N:o 5/2000. s (Kurki-Suonio 2000) Lager, Irma: Parental Alienation Syndrome oikeita oireita vai roskatiedettä? Defensor Legis N:o 5, syyskuu - lokakuu (Lager 2003) van Loon, Hans: The Hague Conference- it s origins, organization and achievements. Svensk Juristtidning 10/1993. Uppsala (van Loon 1993) Nicholson, Alastair: Australian Judicial Attitudes to the Convention on the Civil Aspects of International Child Abduction (The Hague Convention). Teoksessa Lowe, Nigel Douglas, Gillian (ed.): Families Across Frontiers. Haag (Nicholson 1996) Nygh, Peter: The international abduction of children. Teoksessa Doek, Hans van Loon, Hans - Vlaaridengerbroek, Paul (Eds.): Children on the Move. How to Implement Their Right to Family Life. Haag (Nygh 1996)

7 VII Oikeusministeriön esite: Kansainvälinen lapsikaappaus. Helsinki (Oikeusministeriö 1999) Pérez-Vera, Elisa: Convention on the Civil Aspects of International Child Abduction. Explanatory Report by Elisa Pérez-Vera. (Pérez-Vera 1980) Poliisin rooli kansainvälisissä lapsikaappaustapauksissa. Poliisilehti 1/2004. (Poliisilehti 2004) Rigler, William Wieder, Howard L.: The Epidemic of Paretal Child-snatching: An Overview. Attempts to Prevent Parental Child Abduction, Applicable United States Laws, And The Hague Convention. Osoitteessa Viittauspäivä (Rigler-Wieder) Saarenpää, Ahti: Lapsioikeuden säädöksiä, säännöksiä, sääntöjä ja ongelmia. Lakimiesliiton koulutus. Helsinki Osoitteessa Viittauspäivä (Saarenpää 1998) Savolainen, Matti: Haag ja Strasbourg- kaksi ratkaisumallia kansainvälisestä luvattomasta lapsen haltuunotosta. Svensk Juristtidning (Savolainen 1982) Savolainen, Matti: The Hague Convention on child abduction of 1980 and it s implementation in Finland. Nordic Journal of International Law Volume 66, N: o (Savolainen 1997) Silberman, Linda: The Hague Child Abduction Convention Turns Twenty: Gender Politics and Other Issues. International Law and Politics. Volume 33, Number 1 (2000). Osoitteessa Viittauspäivä (Silberman 2000) LYHENTEET

8 VIII LHL Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta /361 HE KKO HO Hallituksen esitys Korkein oikeus Hovioikeus PL Suomen perustuslaki /731 EU YK Euroopan Unioni Yhdistyneet Kansakunnat

9 IX OIKEUSTAPAUKSET Suomi: KKO 2003:32 KKO S 97/1165 KKO 1996:151 KKO 1995:110 KKO S 95/1327 HO , H 95/217 Australia: Murray v. Director, Family Services, HC/E/AU 113 (03/10/1993;Full Court of the Family Court of Australia at Sydney; Appellate Court). D L. v. Director-General, HC/E/AU 93 (10/10/1996; High Court, Australia; Superior Appellate Court). Director-General, Department of Families v. RSP, HC/E/AU 544 (26/08/2003; Full Court of the Family Court of Australia; Superior Appellate Court). Director General of the Department of Community Services v. Apostolakis, HC/E/AU 109 (21/06/1996; Family Court of Australia at Sydney; First Instance). State Central Authority of Victoria v. Ardito, HC/E/AU 283 (29/10/1997; Family Court of Australia at Melbourne; First Instance). Englanti: B. v. B., HC/E/UKe 10 (07/05/1992; Court of Appeal, England; Appellate Court). B. v. K., HC/E/UKe 58 (04/10/1991; High Court, England; First Instance). C. v. C., HC/E/Uke 34 (14/12/1988; Court of Appeal England; Appellate Court). C. v. S., HC/E/UKe 2 (26/07/1990; House of Lords, England; Superior Appelate Court). Dickson v. Dickson, HC/E/UKs 73 (08/06/1990; Inner House of the Court of Session, Scotland; Appellate Court). Ontario Court v. M. and M., HC/E/UKe 33 (26/06/1996; High Court, England; First Instance).

10 X W and B. v. H, HC/E/Uke 470 (18/02/2002; High Court, England; First Instance). Re A., HC/E/UKe 48 (12/02/1992; Court of Appeal, England; Appellate Court). Re G., HC/E/UKe 24 (15/07/1994; High Court, England; First Instance). Re H., HC/E/UKe 268 (03/02/2000; House of Lords, England; Superior Appellate Court). Re L., HC/E/UKe 182 (29/11/1996; Court of Appeal, England; Appellate Court). Re M., HC/E/UKe 57 (21/12/1993; Court of Appeal, England; Appellate Court). Re S., HC/E/UKe 490 (27/11/2002; Court of Appeal, England and Wales; Appellate Court). Re S., HC/E/UKe 49 (26/11/1997; Court of Appeal, England; Appellate Court). Re S., HC/E/UKe 87 (07/07/1992; Court of Appeal, England, Appellate Court). Re T., HC/E/UKe 270 (18/04/2000; Court of Appeal, England; Appellate Court). Espanja: Re S., HC/E/ES 244 (21/04/1997; Audiencia Provincial Barcelona, Sección 1a). Etelä-Afrikka: Sonderup v. Tondelli, HC/E/ZA (04/12/2000;Constitutional Court of South Africa; Superior Appellate Court). Irlanti: P. v. B. (No. 2), HC/E/IE 391 (26/02/1999; Supreme Court of Ireland; Superior Appellate Court). Kanada: Chalkley v. Chalkley, HC/E/CA /01/1995; Court of Appeal of Manitoba, Canada; Appellate Court). Thomson v. Thomson, HC/E/CA 11 (20/10/1994; Supreme Court of Canada; Superior Appellate Court. Skotlanti: Cameron v. Cameron, HC/E/UKs 71 (24/10/1995; Inner House of the Court of Session, Scotland; Appellate Court). Moran v. Moran, HC/E/UKs 74 (25/08/1995; Outer House of the Court of Session, Scotland; Firs Instance).

11 XI Murphy v. Murphy 1994, HC/E/UKs 186 (26/08/1994; Outer House of the Court of Session, Scotland; First Instance). Perrin v. Perrin 1994, HC/E/UKs 108 (29/09/1993; Inner House of the Court of Session, Extra Division, Scotland). Q., Petitioner, HC/E/UKs 341 (27/04/2000; Outer House of the Court of Session, Scotland, First Instance). Ranska: C c. G., HC/E/FR 339 (23/10/1990; Cour de Cassation 1re CH. civ, France; Superior Appellate Court). Ruotsi: RÅ 1996, HC/E/SE 80 (09/05/1996; Supreme Administrative Court Sweden ; Superior Appellate Court). Saksa: 21 UF 70/01, HC/E/DE 491 (12/04/2001; Oberlandesgericht Köln, Higher Regional Court Germany; Appellate Court. T. v. T., HC/E/DE 233 (29/10/1998; Federal Constitutional Court of Germany; Superior Appellate Court). Monaco: M. Le Procureur Général contre M. H K, HC/E/MC 510 (20/9/2001; Cour d appel de la Principauté de Monaco; Appellate Court). Uusi-Seelanti: Callaghan v. Thomas, HC/E/NZ 413 (31/08/2001; Family Court at Taupo, New Zealand; First Instance). Yhdysvallat: Blondin v. Dubois, HC/E/USf 216 (17/08/1999; United States Court of Appeals for the Second Circuit; Appellate Court). Feder v. Evans-Feder, HC/E/Usf 83 (08/08/1995; United States Cour of Appeals for the Third Circuit; Appellate Court).

12 XII Friedrich v. Friedrich, HC/E/USf 142 (22/01/1993; United States Court of Appeals for the Sixth Circuit; Appellate Court). Mozes v. Mozes, HE/E/Usf 301 (09/01/2001; United States Court of Appeals for the Ninth Circuit; Appellate Court). Tsarbopoulos v. Tsarbopoulos, HC/E/Usf 482 (19/11/2001; United States District Court for the Eastern District of Washington). Harsacky v. Harsacky, HC/E/USs 131 (11/10/1996; Court of Appeals of Kentucky, United States; Appellate Court). Delvoye v. Lee, HC/E/USf 529 (20/05/2003; United States Court of Appeals for the Third Circuit; Appellate Court.) In Re Coffield, HC/E/USf 138 (03/06/1994; Court of Appeals of Ohio, Eleventh Appellate District, Portage Couty United States; Appellate Court). In Re Ponath, HC/E/USf 144 (17/08/1993; United States District Court for the District of Utah, Central Division; Fist Instance). Lops v. Lops, HC/E/USf 125 (07/05/1998; United States Court of Appeals for the Eleventh Circuit; Appellate Court.) Morris v. Morris, HC/E/USf 306 (30/08/1999; United States District Court for the District of Colorado; First Instance). Nunez-Escudero v. Tice-Menley, HC/E/USf 98 (26/06/1995; United States Court of Appeals for the Eight Circuit; Appellate Court). Re J.S., HC/E/UKe 479 (06/07/2000; High Court, England, First Instance). Silverman v. Silverman, HC/E/USf 530 (05/08/2003; United States Court of Appeals for the Eight Circuit; Appellate Court). Urness v. Minto, HC/E/UKs 79 (17/12/1993; Inner House of the Court of Session, Second Division, Scotland; Appellate Court. W. and B. v. H., HC/E/UKe 470 (18/02/2002; High Court, England, First Instance). Euroopan ihmisoikeustuomioistuin: Sylvester v. Austria, HC/E 502 (24/04/2003; European Court of Human Rights; Other). Kaikki tapaukset osoitteessa (salasana vaaditaan).

13 XIII

14 1. JOHDANTO 1.1. Kansainvälisistä lapsikaappauksista Globalisaation ja telekommunikaation sekä matkustamisen kehittymisen myötä maailmasta on tullut pienempi paikka. Ulkomaille matkustaminen on entistä helpompaa ja nopeampaa. Samalla kansainväliset avioliitot ja avioerot ovat jatkuvasti lisääntyneet. Kansainvälisiä piirteitä omaavat avioliitot perustuvat usein erilaisille ja jopa vastakkaisille kulttuureille ja uskonnoille. Ulkomaalaisen kanssa avioituessaan ainakin toinen puolisoista yleensä joutuu vaihtamaan elämänympäristönsä vieraaseen valtioon. Kansainvälisen kanssakäymisen yleistyminen ulottaa vaikutuksensa myös perhesuhteisiin ja uudenlaiset tilanteet tuovat uusia haasteita kansainväliselle perheoikeudelle ja tuomareille sekä muille lakimiehille, jotka sitä soveltavat 1. Lapsikaappaukset ovat yleistyneet samassa tahdissa kuin parisuhteet ulkomaalaisten kanssa. Esimerkiksi suomalaisten ulkomaalaisten kanssa solmimien avioliittojen määrä on kymmenessä vuodessa yli kaksinkertaistunut. 2 Samalla avioliittojen ajallinen kesto on yleisesti lyhentynyt ja avioerojen vuosittainen määrä kasvanut. Kansainvälisiä lapsikaappauksia esiintyy yleensä silloin, kun lapsen vanhemmat ovat eri valtioiden kansalaisia ja vanhemmat asuvat tai ovat ennen perheen hajoamista asuneet valtiossa, jonka kansalainen toinen vanhemmista on. Perheen hajotessa vieraaseen valtioon muuttanut puoliso haluaa usein palata lasten kanssa kotimaahansa ja toinen puolisoista ei tätä ymmärrettävästi hyväksy. 3 Kaappausriski on suurempi, jos lapselle voidaan myöntää passi tai viisumi ilman toisen huoltajan suostumusta. Joissain maissa lapsi voidaan myös merkitä toisen vanhemman passiin. 1 Kemppainen 2004, s Vuonna 2002 suomalaiset naiset solmivat ja suomalaiset miehet avioliittoa ulkomaan kansalaisen kanssa. Heikkilä 2004, s Helin 1995, s. 902.

15 2 Lapsikaappaus liittyy useimmiten vanhempien välisiin ristiriitoihin perheen hajoamisen yhteydessä ja se vanhemmista, joka asuinpaikkavaltiossa on vieraan valtion kansalainen, vie lapsen omaan maahansa joko ennen kuin avioeroa ja lapsen huoltoa koskeva asia on ratkaistu tai silloin, kun lapsen huollosta annettu päätös koetaan epäoikeudenmukaiseksi tai lapsen edun vastaiseksi. 4 Pelko huoltajuuskiistan häviämisestä tai päätöksen kokeminen epäoikeudenmukaiseksi varsinkin tilanteessa, jossa myös tapaamisoikeus evätään, voivat houkutella kaappaamiseen. Joidenkin vanhempien on mahdotonta hyväksyä lapsen "menettämistä" ja vanhempi on valmis käyttämään kaikkia keinoja tilanteen muuttamiseksi. 5 Usein lapsen kaappaamisen syynä on, että kaappaaja haluaa varmistaa lapsen saavan kasvatuksensa tietyn uskonnon ja kulttuurin mukaisesti. Kotimaa saatetaan myös kokea paremmaksi kasvuympäristöksi lapselle tai kaappaaja kokee avioliiton epäonnistuttua jääneensä yksin vieraaseen ympäristöön ilman tukiverkkoa. 6 Motiivina saattaa olla myös kaappaajan käsitys siitä, että hän ei voi vieraan valtion kansalaisena saada huoltokysymystä tasapuolisesti ratkaistuksi lapsen asuinmaassa ja että hän olisi omassa maassaan edullisemmassa asemassa huoltoasiaa ratkaistaessa. 7 Tavallisesti kaappaajavanhempi uskoo toimivansa lapsen edun nimissä kaapatessaan lapsen. Vaikka murto-osassa tapauksia kaappaaja tosiasiassa pelastaa lapsen toisen vanhemman hyväksikäytöltä tai väkivaltaisuudelta, suurimmassa osassa tapauksia motiivit ovat itsekkäitä ja lapsi saatetaan kaapata kostoksi. 8 Lapsen kaappaaminen ulkomaille on kaappauksen uhriksi joutuneelle vanhemmalle äärimmäisen tuskallinen ja raskas kokemus. Vaikeinta kaappaus on kuitenkin täysin syyttömälle osapuolelle, lapselle, joka on joutunut keskelle vanhempien välisiä riitoja. Äkillinen muutos saattaa haitata lapsen kehitystä ja vaikuttaa lapsen elämään pitkälle kaappauksen jälkeiseen aikaan. Tutkimusten mukaan lapsikaappaukset ja väkivaltaiset avioliitot liittyvät usein yhteen. Kotiväkivalta saattaa johtaa siihen, että pahoinpitelyn kohde (yleensä vaimo) kaappaa lapset paetakseen tutumpaan ja turvallisempaan paikkaan. Toisaalta monille väkivaltaisille van- 4 HE 60/1993, s Kuten Bogdan huomauttaa, aina ei tosin ole selvää, onko tässä motiivina rakkaus lasta kohtaan vai palava viha toista vanhempaa kohtaan. Bogdan 1996, s Bowie 2001, s Bogdan 1996, s. 694.

16 3 hemmille lapsikaappaus on yksi tapa aiheuttaa puolisolle henkistä kärsimystä. 9 Lapsikaappaukseen voidaan siis ryhtyä myös kiusantekomielessä eikä edes kaappaajan oman käsityksen mukaan lapsen edun vuoksi. Kaappaajista on pyritty muodostamaan yleinen profiili ja tietyt seikat viittaavat mahdollisesti olemassa olevaan riskiin, että vanhempi tulee kaappaamaan lapsen. Yleensä vanhempi uhkaa uskottavasti kaappaamisella ennen varsinaista kaappausta ja pyrkii muutoinkin vaikeuttamaan toisen vanhemman kanssakäymistä lapsen kanssa. 10 Useisiin kaappaustapauksiin liittyy myös vanhemman vakaa uskomus, että toinen vanhempi käyttää hyväkseen tai muutoin kohtelee lasta huonosti. Kaappaajavanhempi saattaa myös olla jonkinasteisesti henkisesti häiriintynyt. 11 Kemppaisen mukaan lapsikaappaukset voidaan kärjistäen jakaa kahteen pääluokkaan; toisissa kaappaus tapahtuu hyvässä uskossa vanhemman olettaessa, että hän voisi avioliiton rikkouduttua palata kotimaahansa tai toinen vanhempi hyväksyisi tämän muuton. Tällaisissa tapauksissa vanhemmat harvemmin piileskelevät, vaan uskovat viimeistään oikeuden ratkaisun jälkeen, että lapsi tulee palauttaa. Toisissa taas kaappaaja ymmärtää toiminnan luvattomuuden ja piiloutuu lähipiirinsä luokse tai piilottaa lapsen, jolloin palauttamisen käsittely ja lapsen palauttaminen saattaa viivästyä paljonkin. 12 Lapsen kaappaaminen johtaa valitettavan usein vastakaappaukseen muiden yritysten epäonnistuttua. Lapsi joutuu tässä keskelle vanhempien välistä sotaa ja häntä riepotellaan traumaattisesta kokemuksesta ja elinympäristöstä toiseen. Vastakaappaus ei ole hyvä keino tilanteen ratkaisemiseksi, vaan konflikti tulee pyrkiä ratkaisemaan joko kansainvälisen sopimuksen tarjoamin keinoin tai diplomaattisia suhteita käyttäen. Aina tämä ei kuitenkaan onnistu. Joskus saattaa olla perusteltua, että vanhemman etu väistyy lapsen edun tieltä. 8 Rigler-Wieder, s Bowie 2001, s Oikeusministeriön esite Girdner - Johnston 2001, s Kemppainen 2001, s. 682.

17 4 Oikeusministeriön kautta Haagin lapsikaappaussopimuksen mukaisia lapsen palauttamishakemuksia on välitetty vuosittain yhteensä noin Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen. Varsinaiseen palauttamisoikeudenkäyntiin päädyttiin kuitenkin vain osassa näistä osan ratkettua ennen oikeudenkäyntivaihetta, koska lapsi palautettiin vapaaehtoisesti tai vanhemmat pääsivät lapsen asumisesta muutoin sovintoon. 13 Taulukko 1. Lapsen palauttamista koskevat hakemukset oikeusministeriössä vuosina Suomesta ulkomaille Ulkomailta Suomeen Yhteensä Useimmiten kaappaaja on äiti. 15 Kansainvälisesti vuonna 1999 tapauksissa, joissa Haagin lapsikaappaussopimus tuli sovellettavaksi kaappaajista oli 69 % naisia, 30 % miehiä ja 1 % molempia. Kuitenkin Skandinavian maasta vastaanotetut palautushakemukset osoittavat naisen olevan kaappaaja % tapauksista. Lapsia oli tapauksiin osallisina yhteensä ainakin 1.394, joista 42 % oli iältään 5-9 vuotta. 16 Koska lapsikaappaukset ovat rajat ylittävä ongelma, tilanteita voidaan ratkoa vain kansainvälisellä yhteistyöllä, joka perustuu valtioiden väliseen keskinäiseen luottamukseen toistensa toimintaa kohtaan. Lapsikaappausongelmaa ja valtioiden välistä yhteistoimintaa varten laadittiin Haagin lapsikaappaussopimus. 13 Esimerkiksi vuonna 2000 suomalaisten lasten kohdevaltioita kaappaustapauksissa olivat Ruotsi, Puola, Ranska, Yhdysvallat, Italia ja Saksa. Isaksson 2001, s Kemppainen 2004, s. 58. Vuoden 2003 osalta lähde Poliisilehti 2004/1. 15 Vuosien varrella on osoittautunut, että kaappaaja on yleensä äiti, vaikka lapsikaappaussopimusta valmisteltaessa kaappaaja oli useimmiten isä ja näin ennustettiin jatkossakin olevan. Silberman 2000, s. 224.

18 Tutkielman aihe ja rajaus Tässä kirjoituksessa tarkastellaan Haagin lapsikaappaussopimusta ja kansainvälisiä lapsikaappauksia, joihin se soveltuu. Kansainvälisesti merkittävän Haagin lapsikaappaussopimuksen syntyä hahmotetaan sen historian, valmistelun ja taustalla vaikuttavien periaatteiden valossa johdantojaksossa. Samassa luvussa kuvataan sopimuksen voimaansaattamista ja vaikutuksia ja suhdetta muihin kansainvälisiin sopimuksiin sekä merkitystä Suomen kannalta. Sopimuksen syntyvaiheet ja taustalla vaikuttavat periaatteet ovat tärkeitä sopimuksen tulkinnan kannalta. Luku kaksi on omistettu lapsen asuinpaikalle ja asuinpaikan käsitteen ja tulkinnan selvittämiselle. Sopimuksen soveltuvuuden ja lapsen palauttamisen kannalta asuinpaikan tulkinta voi olla ongelmallinen. Asuinpaikka käsitteenä kuulostaa yksiselitteiseltä, mutta sen soveltaminen on käytännössä osoittautunut usein hankalaksi, kuten kansainvälisestä oikeuskäytännöstä käy ilmi. Asuinpaikka on kuitenkin tärkein liittymä Haagin sopimusta sovellettaessa ja näin ollen käsitteen tulkinta on erittäin tärkeä koko sopimuksen soveltamisen kannalta. Luvuissa kolmesta viiteen keskitytään palauttamisesta kieltäytymisen perusteisiin, eli sopimuksen artikloihin 12, 13 ja 20 ja niiden tulkintaan erityisesti kansainvälisen oikeuskäytännön valossa. Suurimmat ongelmat Haagin lapsikaappaussopimuksen soveltamisessa liittyvät kieltäytymisperusteisiin ja niiden vaihtelevaan soveltamiseen. Kieltäytymisperusteita tulisi soveltaa jokseenkin yhdenmukaisesti. Lapsikaappaussopimuksen toiminnan kannalta olisi erittäin tärkeää, että kieltäytymisperusteiden tulkinnassa ja käytössä sovellettaisiin yhtenäistä linjaa. Tarkoituksenmukaista olisi löytää valtioiden kesken yhteisesti hyväksyttyjä tulkinta- ja soveltamislinjoja kansainvälisestä oikeuskäytännöstä. Näissä jaksoissa pyritäänkin siis selvittämään, onko kansainvälisessä oikeuskäytännössä havaittavissa tai syntymässä lapsikaappaussopimuksen vakiintuvaa tulkintaa. Muilta osin lapsikaappaussopimus ja sen tulkinta jää suurimmaksi osaksi tutkielman ulkopuolelle. Viimeisessä jaksossa eli luvussa kuusi kootaan yhteen tutkimustulokset ja esitetään parannusehdotuksia Haagin sopimuksen soveltamiseen liittyen sekä pohditaan lapsikaappaussopimuksen tulevaisuutta. 16 Prel. Doc. No 3, marraskuu 2001, s

19 6 Haagin lapsikaappaussopimuksen soveltamisen ulkopuolelle jääviä lapsikaappaustapauksia ei käsitellä lainkaan. Huoltoon liittyviä kysymyksiä ja huollon määräytymistä ei tässä yhteydessä ole tarkoituksenmukaista tarkastella, vaan tyydytään toteamaan, että huoltooikeudet määräytyvät valtioiden sisäisen lain mukaan. Keskeisenä lähteenä tälle tutkielmalle ovat Haagin Internet-sivut sekä INCADAT lapsikaappaustapauspankki. Kun painopiste on sillä, onko kansainvälisessä oikeuskäytännössä syntynyt tai syntymässä lapsikaappaussopimuksen tulkinnan vakiintumista, on tapauspankki luonnollisesti erittäin tärkeä lähde. Suomalaista oikeuskirjallisuutta aiheesta on erittäin rajatusti, joten lähteenä on tullut käyttää kansainvälistä oikeuskirjallisuutta (lähinnä englantilaista, australialaista ja amerikkalaista). Pääsääntöisesti nämäkin ovat artikkelimuotoisia, mutta kattavana perusteoksena lähteisiin kuuluu Paul Beaumontin ja Peter McEleavyn kirjoittama The Hague Convention On International Child Abduction Haagin lapsikaappaussopimuksen synty ja voimaansaattaminen Haagin lapsikaappaussopimus ja sen osapuolet Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssin 14. istunnon yhteydessä hyväksyttiin yksityisoikeuden alaa koskeva yleissopimus kansainvälisestä lapsikaappauksesta (myöhemmin Haagin lapsikaappaussopimus) nimettömällä äänestyksellä läsnä olevien valtioiden edustajien toimesta. Haagin lapsikaappaussopimus allekirjoitettiin Tavanomaisesta poiketen samassa yhteydessä konferenssi avasi sopimuksen valtioiden allekirjoitettavaksi heti konferenssin päätöskokouksen jälkeen ja Kanada, Ranska, Kreikka ja Sveitsi allekirjoittivat sen välittömästi. 17 Sopimus tuli voimaan Kanadan, Ranskan ja Portugalin ratifioinneilla. 17 Pérez-Vera 1980, s. 426.

20 7 Suomi ratifioi Haagin lapsikaappaussopimuksen vuonna 1994 ja se tuli voimaan Tätä kirjoitettaessa 74 valtiota on ratifioinut Haagin lapsikaappaussopimuksen. Sopimus kattaa lähes kaikki Euroopan valtiot, Pohjois-Amerikan, kasvavan osan Etelä-Amerikkaa, Australian ja Uuden-Seelannin. 18 Haagin lapsikaappaussopimuksen sopimusvaltiot ovat; Argentiina, Australia, Itävalta, Valko-Venäjä, Belgia, Bosnia-Herzegovina, Brasilia, Bulgaria, Kanada, Chile, Hong Kong, Macao, Kroatia, Kypros, Tsekki, Tanska, Eesti, Suomi, Makedonia, Ranska, Georgia, Saksa, Kreikka, Unkari, Islanti, Irlanti, Israel, Italia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Meksiko, Monaco, Alankomaat, Uusi-Seelanti, Norja, Panama, Peru, Puola, Portugali, Romania, Serbia-Montenegro, Slovakia, Slovenia, Etelä-Afrikka, Espanja, Sri Lanka, Ruotsi, Sveitsi, Turkki, Iso-Britannia, USA, Uruguay, Venezuela, Bahamasaaret, Belize, Burkina Faso, Kolumbia, Costa Rica, Ecuador, El Salvador, Fiji, Guatemala, Honduras Mauritius, Moldova, Nicaragua, Paraguay, Saint Kitts ja Nevis, Thaimaa, Trinidad-Tobago, Turkmenistan, Uzbekistan, ja Zimbabwe. 19 Lapsikaappaussopimus on maailmanlaajuisesti levinnyt ja hyvin suosittu. Sopimuksen osapuolia eivät kuitenkaan vielä ole Venäjä, monet muut entisen Neuvostoliiton valtiot, Aasia, Keski-Itä (lukuun ottamatta Israel) ja Pohjois-Afrikan valtiot (poikkeuksena Burkina Faso) Sopimuksen taustaa Ajatus lapsikaappaussopimuksen valmistelusta syntyi Kanadan edustajan T. Bradbrooke Smithin ehdotuksesta erikoiskomission kokouksessa, joka pidettiin Haagissa tammikuussa Ehdotus otettiin innostuneesti vastaan ja tutkimus lapsikaappauksista ja sopimuksen tarpeellisuudesta aloitettiin välittömästi. Tutkimusta tehtäessä havaittiin, että lapsikaappauksia oli esiintynyt kaikissa konferenssin jäsenvaltioissa ja ne olivat yleistymässä. Vaikka Euroopan neuvosto valmisteli samaan aikaan lapsikaappauksia koskevaa sopimusta, Haagin konferenssi piti tarpeellisena ottaa aiheekseen tämän laajan kansainvälisen ongelman. 22 Euroopan neuvoston sopimuksen valmisteluun osallistuneet valtiot kannustivat Haagin konferenssia tarttumaan valmistelutyöhön Nygh 1996, s Nygh 1996, s Dyer 1982, s Dyer 1982, s Dyer 1978, s. 15.

21 8 Lapsikaappauksiin liittyvät ongelmat eivät kuitenkaan olleet uusia. Lapsen luvattoman haltuunoton kansainvälinen sääntely oli ollut esillä jo valmisteltaessa vuoden 1961 Haagin konferenssin sopimusta alaikäisten suojelusta. Tässä sopimuksessa ongelma pyrittiin ratkaisemaan käyttäen hyväksi epäsuoria, pehmeitä oikeuskeinoja. 24 Lähes kaksikymmentä vuotta myöhemmin nämä keinot koettiin kuitenkin riittämättömiksi. Vuoden 1961 sopimuksesta puuttuivat sekä keinot että mekanismi lapsikaappaustilanteiden hoitamiseksi. 25 Vanhempien toimesta tehtyjen lapsikaappausten lukumäärä oli noussut 1970-luvulla ratkaisevasti ja lapsikaappausten ennustettiin yhä lisääntyvän tulevaisuudessa. Lapsikaappausten yleistymisen syynä olivat paitsi kansainvälisten avioliittojen yleistyminen myös kansainvälisten kuljetusten ja kommunikaation kehitys. 26 Samaan aikaan myös avioerojen ja niiden myötä kansainvälisten huoltokiistojen määrä kasvoi. Maiden välisten rajojen avautuminen sekä passitarkastusten ja oleskelulupavaatimuksen löystyminen vaikuttivat osaltaan lapsikaappausten yleistymiseen. 27 Toisin sanoen lapsi voitiin luvattomasti viedä entistä kauemmaksi ja entistä nopeammin. Konferenssi ennusti kansainvälisluontoisia piirteitä omaavien avioliittojen määrän kasvavan edelleen ja näiden myötä myös kansainvälisten lapsikaappausten määrän lisääntyvän Sopimuksen valmistelusta Sopimuksen valmistelu aloitettiin vuonna Ensimmäisenä tehtävänä oli ongelman täsmällinen määrittely, johon ryhtyivät Adair Dyer ja Haagin pysyvän neuvoston jäsenet laatimalla laajan raportin ja kyselylomakkeen jäsenvaltioille, jotka osallistuivat sopimuksen valmisteluun. 29 Valmisteluun liittyi sekä analyysi ongelmaan liittyvistä oikeudellisista että sosiologisista seikoista. Sopimuksen valmistelussa kantojaan esittivät paitsi konferenssin jäsenvaltioiden edustajat, myös lapsikaappauksien kanssa käytännössä tekemisiin joutuneet tahot; uhrit, ammattihenkilöt, tutkijat ja erilaiset yksityiset ja julkiset järjestöt. 30 Analyysit 24 Savolainen 1982, s van Loon 1993, s Dyer 1978, s Dyer 1978, s Dyer 1978, s Bruch 1996, s Bruch 1996, s. 48.

22 9 auttoivat ongelman tunnistamisessa ja niillä selvitettiin valmistelun kannalta merkityksellinen lapsikaappaustapausten lukumäärä ja yleisyys. Dyerin kyselylomakkeen tulokset osoittivat, että kansainvälisen tuomioistuimen perustaminen hoitamaan kansainvälisiä lapsikaappauksia torjuttiin lähes yksimielisesti. Sen sijaan kansainvälisen yhteistyön lisääminen sai musertavan kannatuksen. Useat valtiot viittasivat jo tässä yhteydessä keskusviranomaisen luomiseen ja kannattivat nopeutettua menettelyä lapsen palauttamiseksi. 31 Erityiskomissio kokoontui ensimmäistä kertaa maaliskuussa 1979 ja A.E. Anton valittiin komission puheenjohtajaksi. Konferenssin tarkoituksena oli alusta asti valmistella sopimus, joka koskisi vain kansainvälisiä lapsikaappauksia ja niiden erityisongelmia. Perimmäinen tavoite oli laatia sopimus, joka toimisi tehokkaasti ja myös ennaltaehkäisevästi. Tärkeänä pidettiin sitä, että sopimuksen nojalla lapsi voitaisiin nopeasti ja turvallisesti saada palautetuksi asuinpaikkavaltioonsa ja tämän valtion tuomiovallan alaiseksi. 32 Sopimusta valmisteltaessa pyrittiin katsomaan lapsikaappausongelman kokonaiskuvaa ja lähdettiin liikkeelle siitä, että palauttamalla tilanne ennalleen tilaan ennen kaappausta voitaisiin eliminoida kaappaajan toivomat strategiset edut. 33 Status quon 34 palauttamisella voitaisiin poistaa kaappaajan mahdollinen hyöty lapsikaappauksesta ja varmistaa se, että parhaan tiedon omaava tuomioistuin voisi päättää lapsen huollosta. Syyskuussa 1979 Haagissa järjestetyssä kokouksessa, johon osallistuivat valmistelun kannalta keskeiset henkilöt, päätettiin laatia sopimuksesta luonnos, joka keskittyi yksinomaan todellisuudessa käytettyjen huolto-oikeuksien rikkomiseen huoltopäätösten sijaan. Valmistelussa ei oltu kiinnostuneita huoltokysymyksistä muuten kuin lapsikaappauksen määrittelyssä ja sopimukseen ei sen vuoksi haluttu ottaa lapsen huollosta annettujen päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevia määräyksiä Beaumont-McEleavy 1999, s Pérez-Vera 1980, s Pérez-Vera 1980, s Kurki-Suonion mukaan status quo periaatteella on kaksi puolta, eli jatkuvuus lapsen läheisimmässä ihmissuhteessa ja toisaalta pysyvyys lapsen ympäristössä. Kurki-Suonio 2000, s Pérez-Vera 1980, s. 428.

23 Sopimuksen tavoitteet Käytännön ongelmaan haluttiin vastata käytännön keinoilla, mahdollisimman yksinkertaisesti muotoillulla kansainvälisellä sopimuksella. Sopimusta laadittaessa tavoiteltiin ennen kaikkea lasten etua ja suojelua. 36 Sopimuksen esitöissä korostetaankin sitä, että lapsikaappauksessa todellinen uhri on lapsi, jonka maailmaa järkytetään riistämällä hänet tutusta ympäristöstään vanhemmaltaan ja viedään vieraaseen kulttuuriin vieraiden ihmisten keskelle. 37 Lapsikaappaussopimus on rakenteeltaan erilainen kuin klassiset kansainvälisen yksityisoikeuden sopimukset ja siinä omaksuttiin uudentyyppinen tekniikka. 38 Haagin sopimus tähtää yksinomaan kansainvälisten lapsikaappausten torjumiseen, ei huoltopäätösten tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon. Sopimuksen tavoitteet esitetään heti sen esipuheessa ohjaamassa sopimuksen tulkintaa. Sopimuksen tavoitteita ovat kansainvälisten lapsikaappausten ennalta ehkäiseminen, lapsen aseman suojaaminen, kaapatun lapsen turvallinen ja nopea palauttaminen sekä tehokkaan maksuttoman oikeusavun antaminen lapsen huoltajalle. Sopimuksen taustalla piilevä tarkoitus on ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien suojaaminen. Tämä pitää sisällään lapsen oikeuden vakaaseen asuinympäristöön ja jatkuvaan suhteeseen molempiin vanhempiinsa sekä lapsen vapauden elää, käydä koulua ja leikkiä avoimesti ilman jatkuvaa pelkoa kaappauksen kohteeksi joutumisesta Sopimuksen valmistelun ongelmakohdista Erityisiä hankaluuksia sopimuksen valmistelun yhteydessä aiheutti ongelman määrittelyssä käytettävien termien vakiintumattomuus. 40 Tilanteiden vaihtelevuus lapsikaappausten yhteydessä teki käsitteiden täsmällisen määrittelyn lähes mahdottomaksi. Eri valtioissa sa- 36 Pérez-Vera 1980, s Dyer 1978, s van Loon 1993, s Hirsch Ballin 1999, s Dyer 1978, s. 13

24 11 masta ongelmasta käytettiin kuitenkin erilaista nimitystä ja jo pelkkä kohteen määrittely sopimusta valmisteltaessa oli hankalaa. 41 Paljon keskustelua sopimusta valmisteltaessa herättivät kaapatun lapsen palauttamisesta kieltäytymisen kriteerit eli artiklat 12 ja 13 sekä erityisesti artikla 20, jonka mukaan lapsen palauttamisesta voidaan kieltäytyä, jos palauttaminen ei olisi sallittua pyynnön vastaanottaneen valtion ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaa koskevien perusperiaatteiden mukaisesti. 42 Lukumäärältään merkittävä osuus valtioiden edustajista olivat vakuuttuneita, että lapsikaappaussopimuksen merkitys kokonaisuutena heikentyisi huomattavasti, ellei peräti kohtalokkaasti, jos laajat poikkeukset ja varaumat hyväksyttäisiin sopimuksessa. Kanta tuntuu itsestään selvältä, mutta on huomattava, että monille oikeusjärjestelmille lapsen summaarinen palauttamismenettely merkitsi suurta muutosta 43 ja palauttamismenettely oli helpompi hyväksyä kieltäytymisperusteiden jättäessä tuomioistuimille mahdollisuuden harkita, mikä oli paras ratkaisu lapsen edun kannalta Haagin lapsikaappaussopimuksen voimaansaattaminen Lapsikaappaussopimuksen voimaansaattaminen Suomessa Suomi osallistui Haagin konferenssin jäsenenä aktiivisesti sopimuksen valmisteluun ja luonnosteluun. Oikeusministeriö osallistui myös neuvotteluihin Pohjoismaiden edustajien kanssa Haagin sopimuksen ratifioinnista. 45 Vuonna 1991 Suomi ratifioi YK:n lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen, joka velvoittaa sopimusvaltiot torjumaan lapsikaappauksia ja ryhtymään toimiin niiden ehkäisemiseksi. Haagin lapsikaappaussopimus ratifioitiin kuitenkin vasta , eli neljätoista vuotta sopimuksen hyväksymisestä vuonna Pérez-Vera 1980, s Pérez-Vera 1980, s Dyerin mukaan sopimusvaltioiden määrän pelättiin jäävän vähäiseksi, koska se edellytti tuomareiden toimivan hyvin eri tavalla kuin mikä oli ollut tapana ja määräämään lapsen palautettavaksi tutkimatta itse huoltajuuskiistaan liittyviä meriittejä. Dyer 2000, s Beaumont-McEleavy 1999, s Savolainen 1997, s. 108.

25 12 Suurin syy sopimuksen myöhäiseen ratifiointiin oli, että oleellinen osa lapsia ja vanhempia koskevasta lainsäädännöstä oli vuonna 1980 vanhentunutta ja monin paikoin jopa suoraan sopimuksen periaatteiden vastaista. Ennen lapsikaappaussopimuksen ratifiointia lainsäädäntöä oli uudistettava laajasti ja oikeusministeriö päätti lykätä lapsikaappaussopimuksen ratifiointia, kunnes lapsilainsäädännön kokonaisuudistus oltiin saati päätökseen. Samassa yhteydessä todettiin, että pelkkä Haagin sopimuksen säännösten sisällyttäminen lakiin ei olisi riittävä, vaan oli tarpeen käyttää transformaatiotekniikkaa, jolla riittävän yksityiskohtaiset ja sitovat säännökset saataisiin maan sisäiseen lakiin. Savolaisen mukaan yhtenä syynä sopimuksen voimaansaattamisen viivästymiseen oli Suomen tuomioistuinten nationalistinen oikeuskäytäntö huoltokysymyksissä kansainvälisten avioliittojen purkautuessa. 46 Asenteiden tuli muuttua ennen kuin Haagin lapsikaappaussopimuksen mukaiset velvoitteet voitiin täyttää kunnolla, ja katsottiin parhaaksi lykätä lapsikaappaussopimuksen voimaansaattamista, kunnes lapsen huoltoa koskeva lainsäädäntö voitaisiin uudistaa. 47 Omalta osaltaan voimaansaattamista viivästytti Suomen liittyminen Euroopan neuvoston jäseneksi vuonna 1989, joka johti siihen, että Euroopan huolto-oikeuksia koskeva sopimus haluttiin ratifioida samanaikaisesi Haagin lapsikaappaussopimuksen kanssa. 48 Uusi laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta tuli voimaan ja sen uudistus sisältäen uudet kansainvälistä yksityisoikeutta koskevat säännökset vuonna 1994, jolloin vihdoin myös Haagin sopimus saatettiin voimaan Suomessa. Lapsikaappaussopimuksen voimaansaattamisessa noudatettiin transformaatiotekniikkaa ja sopimuksen keskeiset määräykset siirrettiin lapsen huolto- ja tapaamisoikeuslakiin, jonka jälkeen sopimukset saatettiin maansisäisesti voimaan asetuksilla. 49 Tällä haluttiin varmistaa sopimuksen tehokas soveltaminen tuomioistuimissa Savolainen 1997, s Kuten Bruch toteaa, näin oli asianlaita myös muissa valtioissa. Bruch 1996, s Savolaisen käsityksen mukaan sopimusta olisi voitu soveltaa jo aikaisemmin, vaikka se ei olisi toiminutkaan kunnolla tai ainakaan parhaalla mahdollisella tavalla. Savolainen 1997, s Savolainen 1997, s Helin 1995, s Savolainen 1997, s. 110.

26 13 Transformaatiotekniikan käyttäminen johtaa siihen, että sopimuksen artikloja ei voida Suomessa soveltaa suoraan. Hyvänä puolena sopimuksen keskeisten määräysten siirtämisessä ja saattamisessa voimaan maansisäisesti on, että näin voitiin käyttää maassa vakiintunutta terminologiaa. Riskinä on se, että transformaatiotekniikan käyttö voi helposti johtaa sopimuksen tarkoituksen ja hengen vastaisiin tulkintoihin, kun artiklojen huolella ja tarkasti laadittu alkuperäinen oikeudellinen sisältö saattaa kansallisten lainvalmistelijoiden käsissä heikentyä tai jopa muuttaa merkitystään. 51 Suomi teki varauman maksutonta oikeudenkäyntiä koskevaan artiklan 26 kolmanteen kohtaan. Lisäksi varattiin oikeus hyväksyä keskusviranomaiselle lähetyt hakemukset, tiedonannot ja muut asiakirjat ainoastaan englannin kielellä ja ranskan kielen käyttäminen suljettiin pois. Erityisen huomattavaa on, että Haagin sopimusta on LHL: n voimaantulo- ja soveltamissäännöksen mukaan sovellettava taannehtivasti. Lapsen palauttamista koskevia säännöksiä tulee soveltaa myös silloin, kun lapsi on luvattomasti tuotu Suomeen ennen lain voimaantuloa. Hakemuksen tekemiselle säädetystä vuoden määräajasta (LHL 34 ) seuraa, että taannehtiva soveltaminen voi käytännössä tulla kyseeseen tapauksissa, joissa luvaton poisvieminen on tapahtunut vuoden sisällä ennen lain voimaantuloa Voimaansaattamisesta muissa sopimusvaltioissa Kolmessa muussa pohjoismaisessa Haagin jäsenvaltiossa sopimus saatettiin voimaan transformaatiotekniikkaa käyttäen. Norja ja Ruotsi ratifioivat lapsikaappaussopimuksen vuonna 1989 ja Tanska Myös esimerkiksi Australia ja USA siirsivät sopimuksen keskeiset velvoitteet maan sisäiseen lakiin, Australia tosin vain osittain. 53 Sopimuksen soveltaminen on sujunut huomattavasti paremmin valtioissa, jotka käyttivät transformaatiotekniikkaa ja muuttivat lainsäädäntöään ennen ratifiointia, jotta sopimuksen sisältö voitaisiin omaksua paremmin. 54 Näissä valtioissa sopimuksen soveltamisen on koettu olevan tehokasta ja sopimuksen hengen ja tavoitteiden mukaista. Erikoislaatuista Haagin 51 Savolainen 1997, s HE 60/1993, s Nicholson 1996, s Bruch 1993, s. 361.

27 14 lapsikaappaussopimuksessa on valmistelijoiden tekemä päätös siitä, että sopimukseen voivat liittyä myös muut kuin Haagin konferenssin jäsenet. Tästä johtuukin omalta osaltaan sopimuksen voimaansaattamisen laajuus valtioissa ympäri maailmaa. 55 Sopimusta sovelletaan lapsikaappauksiin, jotka ovat tapahtuneet sopimuksen voimaansaattamisen jälkeen sopimusvaltioiden välillä (artikla 35). Artiklan tulkinta on aiheuttanut jonkin verran soveltamisongelmia tapauksissa, joissa lapsi kaapattiin sen jälkeen, kun asuinpaikkavaltio oli saattanut sopimuksen voimaan, mutta ennen kuin kaappausvaltio oli ehtinyt tehdä tämän. 56 Kuten edellä mainittiin, Suomessa Haagin sopimusta sovelletaan taannehtivasti LHL: n voimaantulo- ja soveltamissäännösten nojalla Haagin lapsikaappaussopimuksen suhde muihin kansainvälisiin sopimuksiin Lapsikaappaussopimus pääpiirteittäin Sopimuksen tavoite määritellään sen 1. artiklassa: Sopimuksen tavoitteena on sopimusvaltioon luvattomasti viedyn tai sieltä luvattomasti palauttamatta jääneen lapsen pikainen palauttaminen ja sopimusvaltion oikeusjärjestykseen perustuvia huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien oikeuksien kunnioittaminen. Sopimusta sovelletaan vain sopimusvaltioiden välillä ja 4. artiklan mukaisesti jokaiseen lapseen, jonka asuinpaikka (habitual residence) oli sopimusvaltiossa välittömästi ennen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevien oikeuksien loukkaamista. Sopimusta sovelletaan vain alle 16- vuotiaisiin lapsiin. Suomessa ensimmäisenä asteena toimivaltainen käsittelemään lasten palauttamista koskevia asioita on Helsingin hovioikeus. Jokainen sopimusvaltio on velvoitettu nimeämään keskusviranomaisen, jonka vastuulla on ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimiin lapsen olinpaikan selvittämiseksi, lapsen turvallisuuden takaamiseksi, oikeudenkäynnin tai hallinnollisen menettelyn vireille lapsen palauttamiseksi 55 Bruch 1996, s 59. Muun valtion liittyminen tulee voimaan sopimusvaltioon nähden, jos tämä hyväksyy sen. 56 Savolainen 1997, s. 125.

28 15 ja maksuttoman oikeusavun tai oikeudellisen neuvonnan antamiseksi (7. artikla). Suomessa keskusviranomaisena toimii oikeusministeriö. Sopimuksen perusrakenne on varsin yksioikoinen, mikä on yksi sopimuksen vahvuuksista 57. Ensimmäiseksi on todettava, onko kyseessä lapsikaappaus eli oliko lapsen poisvieminen tai palauttamatta jättäminen luvaton artiklojen 3, 5 ja 13 (LHL 32, 33 ) mukaisesti, sillä vain luvattomaan poisviemiseen tai palauttamatta jättämiseen voidaan reagoida. Jotta kysymys olisi luvattomasta käytöksestä, tulee kolmen edellytyksen täyttyä: 1. Menettely loukkaa lapsen huoltoon liittyviä oikeuksia sen valtion oikeusjärjestyksen mukaisesti, missä lapsella oli asuinpaikka välittömästi ennen poisviemistä tai palauttamatta jättämistä; 2. Mainittuja oikeuksia on poisviemisen tai palauttamatta jättämisen tapahtuessa tosiasiallisesti käytetty tai olisi käytetty, jos poisvieminen tai palauttamatta jättäminen ei olisi sitä estänyt; 3. Lapsen huoltoa koskevien oikeuksien haltija ei ole antanut suostumustaan eikä hiljaistakaan hyväksymistä poisviemiselle tai palauttamatta jättämiselle. Luvattomuus määräytyy siis asuinpaikan lain mukaisesti. Kriteerien täyttyessä artikla 12 määrää lapsen pikaisen palauttamisen asuinpaikkavaltioon paitsi jos palauttamista vastustava vanhempi näyttää toteen yhden tai useamman palauttamisesta kieltäytymisen perusteen olemassa olon tapauksessa. Huoltajuuskiista käsitellään ja ratkaistaan lapsen palauttamisen jälkeen asuinpaikkavaltion tuomioistuimessa Haagin lapsikaappaussopimus ja Luxemburgin sopimus Toinen kansainvälinen yleissopimus, jonka tarkoituksena on kaapatun lapsen palauttaminen toiseen sopimusvaltioon, on Luxemburgissa tehty eurooppalainen yleissopimus lasten huoltoa koskevien päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja lasten

Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä

Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä huhtikuuta 1983 annetun lain (361/83) 49 :n nojalla,

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Lapsen asuinpaikka ja lapsen kuuleminen lapsikaappauksissa

Lapsen asuinpaikka ja lapsen kuuleminen lapsikaappauksissa Lapsen asuinpaikka ja lapsen kuuleminen lapsikaappauksissa Maarit Pennanen Pro Gradu Kansainvälinen yksityisoikeus ja oikeusvertailu 2011 Lapin yliopisto Lapin yliopisto, oikeustieteiden tiedekunta Työn

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Palauttamisen lapsen edun mukaisuus kansainvälisissä lapsikaappauksissa

Palauttamisen lapsen edun mukaisuus kansainvälisissä lapsikaappauksissa Palauttamisen lapsen edun mukaisuus kansainvälisissä lapsikaappauksissa Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden laitos Siviilioikeuden Pro gradu -tutkielma 24.9.2015 Tekijä: Tiia Kallinen 234661 Ohjaaja:

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Maailman valutuotanto

Maailman valutuotanto Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa

Lisätiedot

Säädöskokoelman sopimussarjan numero. Alankomaat 1995 84/1997 Ks. myös Alankomaiden Antillit ja Aruba Alankomaiden Antillit 63/2011

Säädöskokoelman sopimussarjan numero. Alankomaat 1995 84/1997 Ks. myös Alankomaiden Antillit ja Aruba Alankomaiden Antillit 63/2011 SUOMEN VOIMASSA OLEVAT, ALLEKIRJOITETUT, PARAFOIDUT JA NEUVOTELTAVANA OLEVAT TULOVEROSOPIMUKSET (MUKAAN LUKIEN SÄÄSTÖJEN TUOTTAMIA KOR- KOTULOJA KOSKEVAT SOPIMUKSET), TILANNE 23.3.2016 Valtio Sopimuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8.4.1983/361

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8.4.1983/361 Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8.4.1983/361 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleiset säännökset 1 Lapsen huolto Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

Kansainväliset sponsorointiperiaatteet

Kansainväliset sponsorointiperiaatteet Kansainväliset sponsorointiperiaatteet 1. huhtikuuta 2015 Amway Kansainväliset sponsorointiperiaatteet Nämä periaatteet koskevat kaikkia Euroopan markkina-alueita (Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 67/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle pohjoismaisen avioliittokonvention muuttamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi kyseisen sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii vii Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... LÄHTEET... xiii xv KESKEISET LYHENTEET... xxiii I JOHDANTO... 1 1. Teoksen painopistealueista ja keskeisistä näkökulmista... 1 2. Keskeisiä käsitteitä...

Lisätiedot

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 13 % Kuva 1: Matkojen määrien muutokset kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan 2012 2013 Taulukko 2:

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2015

Markkinaraportti / elokuu 2015 Markkinaraportti / elokuu 2015 Yöpymiset yli 6 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä elokuussa yli 6 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 407.100, oli kaikkien aikojen elokuun ennätys. Kotimaasta

Lisätiedot

LIITE 6 Seuraavista kolmansista maista saadaan tuoda maahan

LIITE 6 Seuraavista kolmansista maista saadaan tuoda maahan N:o 318 983 LIITE 6 Seuraavista kolmansista maista saadaan tuoda maahan 1) lemmikkieläinrehua täyssäilykkeenä, jonka valmistukseen on voitu käyttää suuririskisestä eläinjätteestä peräisin olevaa eläinproteiinia,

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT),

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 875. Laki

SISÄLLYS. N:o 875. Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1999 N:o 875 880 SISÄLLYS N:o Sivu 875 Laki kulttuuriomaisuuden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron kieltämiseksi

Lisätiedot

Haagissa 13. päivänä tammikuuta 2000 tehty yleissopimus aikuisten kansainvälisestä suojelusta

Haagissa 13. päivänä tammikuuta 2000 tehty yleissopimus aikuisten kansainvälisestä suojelusta SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO POLITIIKKAYKSIKKÖ C: KANSALAISOIKEUDET SEKÄ PERUSSOPIMUS-, TYÖJÄRJESTYS- JA TOIMIELINASIAT OIKEUDELLISET ASIAT Haagissa 13. päivänä tammikuuta 2000 tehty yleissopimus aikuisten kansainvälisestä

Lisätiedot

Käsikirja uuden Bryssel II -asetuksen soveltamista varten

Käsikirja uuden Bryssel II -asetuksen soveltamista varten 1. kesäkuuta 2005 päivitetty versio Käsikirja uuden Bryssel II -asetuksen soveltamista varten (Neuvoston asetus (EY) N:o 2201/2003, annettu 27 päivänä marraskuuta 2003, tuomioistuimen toimivallasta sekä

Lisätiedot

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29.1.2013 COM(2013) 35 final 2013/0019 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS lasten ja muiden perheenjäsenten elatusavun kansainvälisestä perinnästä 23 päivänä marraskuuta 2007 tehdyn

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto Johdanto Taustaa: Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

Tasavallan presidentin asetus

Tasavallan presidentin asetus Tasavallan presidentin asetus Suomen ulkomaanedustustojen sijaintipaikoista ja konsulipalveluiden järjestämisestä ulkoasiainhallinnossa Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti säädetään ulkoasiainhallintolain

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt

Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosaston järjestämä kuuleminen Alkuhuomautus: Sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto on laatinut tämän kyselyn

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o 126 127 SISÄLLYS N:o Sivu 126 Laki Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja

Lisätiedot

Maa Komission tuontipäätös Maahantuonti hyväksytty kansallisesti

Maa Komission tuontipäätös Maahantuonti hyväksytty kansallisesti N:o 1088 2965 Liite 1 Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan muita kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita, piikkinahkaisia, vaippaeläimiä

Lisätiedot

Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Lakiperusta Kansallinen lainsäädäntö Laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta (1573/1993)= soveltamisalalaki

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2010

Markkinaraportti / lokakuu 2010 Markkinaraportti / lokakuu 21 Yöpymiset lisääntyivät lokakuussa Sekä kotimaasta että ulkomailta saapuneiden yöpymisten määrä jatkoi kasvuaan Helsingissä myös lokakuussa. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2010

Markkinaraportti / heinäkuu 2010 Markkinaraportti / heinäkuu 21 Yöpymismäärissä merkittävää kasvua heinäkuussa Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä lisääntyivät heinäkuussa 18,2 % edellisvuoden heinäkuusta. Lisäystä tuli sekä kotimaasta

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

Käyttötilastot www.vaalit.fi - maaliskuussa 2007

Käyttötilastot www.vaalit.fi - maaliskuussa 2007 Käyttötilastot www.vaalit.fi Yhteenveto ajalta: maaliskuussa 2007 Luotu 01-Apr-2007 03:12 EEST [Päivätilastot] [Tuntitilastot] [URL:t] [Sisääntulosivut] [Ulosmenosivut] [Koneet] [Hakupalvelimet] [Hakusanat]

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ...3 YLEISPERUSTELUT...4

SISÄLLYSLUETTELO ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ...3 YLEISPERUSTELUT...4 1 SISÄLLYSLUETTELO ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ...3 YLEISPERUSTELUT...4 1 Nykytila...4 1.1 Suomen lainsäädäntö Haagin lastensuojelusopimuksen alalla...4 1.2 Suomea sitovat valtiosopimukset Haagin lastensuojelusopimuksen

Lisätiedot

LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 16906/09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto

LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 16906/09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 16906/09 (Presse 361) (OR. en) LEHDISTÖTIEDOTE Neuvoston ylimääräinen istunto Yleiset asiat ja ulkosuhteet Geneve, 30. marraskuuta 2009 Puheenjohtaja Ewa BJÖRLING Ruotsin kauppaministeri

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2013 COM(2013) 771 final 2013/0379 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2011

Markkinaraportti / tammikuu 2011 Markkinaraportti / tammikuu 211 Yöpymiset lisääntyivät tammikuussa 9 % Matkailu vilkastui Helsingissä yöpymisissä mitattuna tammikuussa 211 sekä koti- että vientimarkkinoilla. Nousua kirjattiin sekä vapaa-ajan

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-lokakuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (107.600) lisääntyivät tammi-lokakuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA

Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA 404 der Beilagen XXII. GP - Beschluss NR - Anhänge Finnisch (Normativer Teil) 1 von 89 LIITE A Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA 16 PÄIVÄNÄ HUHTIKUUTA 2003 HYVÄKSYTYLLÄ LIITTYMISASIAKIRJALLA

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon!

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon! Tervetuloa taloon! Perehdytyksellä hyvä startti työuralle! ISS Perehdytyskäytäntöihin sisältyvät: Perehdytyskortin käyttöönotto Tervetuloa Taloon -perehdytys tai -verkkokurssi Tehtäväkohtainen perehdytys

Lisätiedot

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta Annettu Naantalissa 10 päivänä elokuuta 1984 Laki kansalaisuuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä säädetyllä tavalla, muutetaan 28 päivänä

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Yöpymiset + 31 % tammikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (3.600) lisääntyivät tammikuussa 30,7 % vuoden 2011 tammikuuhun verrattuna.

Lisätiedot

Käyttötilastot www.vaalit.fi - lokakuussa 2008

Käyttötilastot www.vaalit.fi - lokakuussa 2008 Käyttötilastot www.vaalit.fi Yhteenveto ajalta: lokakuussa 2008 Luotu 01-Nov-2008 02:37 EET [Päivätilastot] [Tuntitilastot] [URL:t] [Sisääntulosivut] [Ulosmenosivut] [Koneet] [Hakupalvelimet] [Hakusanat]

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Vähenevät toimeksiannot ja tuntuvat sähköistyksen lisäkustannukset. Rauli Werdermann, Schenker Oy

Vähenevät toimeksiannot ja tuntuvat sähköistyksen lisäkustannukset. Rauli Werdermann, Schenker Oy Vähenevät toimeksiannot ja tuntuvat sähköistyksen lisäkustannukset -mahdoton yhtälö? Rauli Werdermann, Schenker Oy DB Schenker Suomi - yleistä Asema kansainvälisesti Maakuljetukset/logistiikka nro 1 kotimaassa

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 14. tammikuuta 2002 TYÖASIAKIRJA Komission ehdotus neuvoston asetukseksi tuomioistuimen toimivallasta

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA

Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA LIITE A Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA 16 PÄIVÄNÄ HUHTIKUUTA 2003 HYVÄKSYTYLLÄ LIITTYMISASIAKIRJALLA MUUTETUT ETA-SOPIMUKSESSA TARKOITETUT ASIAKIRJAT 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu

Lisätiedot

II Kansainvälisen yksityisoikeuden lähtökohtia 7

II Kansainvälisen yksityisoikeuden lähtökohtia 7 Sisällys Alkusanat v Sisällys vii Lyhenteet xiii I Johdanto 1 II Kansainvälisen yksityisoikeuden lähtökohtia 7 1. Mitä kansainvälinen yksityisoikeus on?......................... 7 2. Kansainvälinen toimivalta

Lisätiedot

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013 KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen Marjaana Lundqvist 27.8.2013 Aihepiirit Yleistä ulkomaantyön vakuuttamisesta ja sosiaaliturvasta Työskentely EU- ja sosiaaliturvasopimusmaissa: vakuuttamista

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

Terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirja

Terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirja Terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirja Euroopan neuvoston jäsenvaltiot ja muut tämän pöytäkirjan allekirjoittaneet terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan

Lisätiedot

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 8.12.2010 2010/0222(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 1/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SISÄLLYSLUETTELO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

PERHESUHTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ

PERHESUHTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja Yksityisoikeuden sarja A:133 Eva Gottberg PERHESUHTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ 7. ajantasaistettu painos Turku 2013 ISBN 978-951-29-5547-3 ISSN 0783-2001

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Labqualityn neuvottelukokous 17.10.2008 Irja Davidkin Tuhkarokko ja sikotauti virusten aiheuttamia lastentauteja, jotka ennen rokotuksia esiintyivät epidemioina

Lisätiedot

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Matkustus kuukausi sekä matkan pituuden (km) jakautuma kuukausille kaikki alle 2000 2001-4000 4001-6000 6001-8000 yli 8000 toukokuu 16 17 29 28 20 6 kesäkuu 41 20

Lisätiedot

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Tarkastelussa Lasten ja lapsiperheiden tulot, pienituloisuus ja koettu

Lisätiedot

Markkinaraportti / toukokuu 2015

Markkinaraportti / toukokuu 2015 Markkinaraportti / toukokuu 2015 Yöpymiset 3,5 % miinuksella Yöpymiset vähenivät Helsingissä toukokuussa 3,5 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset vähenivät runsaat viisi prosenttia ja ulkomailta

Lisätiedot

Perustuslain 97 :n mukainen selvitys EU:ssa valmisteltavista asioista

Perustuslain 97 :n mukainen selvitys EU:ssa valmisteltavista asioista VALTIOVARAINMINISTERIÖ 18.12.2003 Eduskunta Suuri Valiokunta Asia Perustuslain 97 :n mukainen selvitys EU:ssa valmisteltavista asioista Ohessa saatetaan eduskunnan suuren valiokunnan tietoon ehdotus neuvoston

Lisätiedot

RPM International Inc. Tukilinjan käyttöohjeet

RPM International Inc. Tukilinjan käyttöohjeet RPM International Inc. Tukilinjan käyttöohjeet Vaikka sääntöjen noudattamiseen liittyvät asiat voidaankin usein ratkaista paikallistasolla, RPM International Inc.:n ( RPM ) tukilinja tarjoaa vaihtoehtoisen

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2006 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2006 N:o 78 81 SISÄLLYS N:o Sivu 78 Laki Viron kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS TOIMINTATAPANA

KANSAINVÄLISYYS TOIMINTATAPANA KANSAINVÄLISYYS TOIMINTATAPANA KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI 9. 10.12.2015 VAASA PÄIVI CASTRÉN WÄRTSILÄ OYJ / 18 KOKO ELINKAAREN KATTAVIA VOIMARATKAISUJA Kansainvälisesti johtava kestävien

Lisätiedot

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

VANTAA Matkailun tunnuslukuja VANTAA Matkailun tunnuslukuja Kesäkuu 212 www.vantaa.fi/yrityspalvelut Yöpymiset ulkomailta kesäkuussa + 8 % Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.3) lisääntyivät kesäkuussa edellisvuodesta

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 17 päivänä heinäkuuta 2002 N:o 70 72 SISÄLLYS N:o Sivu 70 Laki Pohjoismaiden välillä elatusavun perimisestä

Lisätiedot

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Sivu 2 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2015:

Lisätiedot