PÄIJÄT-HÄMEEN MAAHANMUUTTOPOLIITTINEN OHJELMA Ohjelman ohjausryhmä , Maakuntahallitus ,10.5.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄIJÄT-HÄMEEN MAAHANMUUTTOPOLIITTINEN OHJELMA 2010-2015. Ohjelman ohjausryhmä 8.12.2009, 15.4.2010 Maakuntahallitus 21.12.2009,10.5."

Transkriptio

1 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAHANMUUTTOPOLIITTINEN OHJELMA Ohjelman ohjausryhmä , Maakuntahallitus , SEURANTARAPORTTI Ohjelman ohjausryhmä Maakuntahallitus

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO VALTAKUNNALLINEN MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA KESKEISIÄ VALTAKUNNALLISEEN MAAHANMUUTTOPOLITIIKKAAN LIITTYVIÄ MUUTOKSIA, STRATEGIOITA JA LAINSÄÄDÄNTÖÄ Maahanmuuton tulevaisuus strategia Laki kotoutumisen edistämisestä MAAHANMUUTON KASVU JA RAKENNE HUMANITAARINEN MAAHANMUUTTO Kiintiöpakolaisten vastaanotto Turvapaikanhakijoiden vastaanotto ETNISTEN SUHTEIDEN EDISTÄMINEN VALTAKUNNALLINEN SEURANTA Maahanmuuttajabarometri Palvelukysely PÄIJÄT-HÄMEEN MAAHANMUUTTOPOLIITTISEN OHJELMAN LAADINTA JA NYKYTILANNE MAAHANMUUTTAJAT PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Vastaanotto Päijät-Hämeessä Asuminen ja ympäristö Vapaa-aika- ja kulttuuripalvelut PÄIJÄT-HÄMEEN MAAHANMUUTTOPOLIITTISEN OHJELMAN TOIMENPIDE-EHDOTUSTEN SEURANTA PÄIJÄT-HÄMEEN OHJELMAN TOTEUTUS, SEURANTA JA PÄIVITYS PÄIJÄT-HÄMEEN MAAHANMUUTTOPOLIITTISEN OHJELMAN TIIVISTELMÄT ABSTRACT KOKKUVÕTE LIITTEET LIITE 1: PÄIJÄT-HÄMEEN MAAHANMUUTTOPOLIITTISEN OHJELMAN TYÖRYHMÄT LIITE 2: PÄIJÄT-HÄMEEN MAAHANMUUTTOPOLIITTISEN OHJELMAN OHJAUSRYHMÄ LIITE 3: PÄIJÄT-HÄMEEN MAAHANMUUTTOPOLIITTISEN OHJELMAN SEURANTAKYSELY TEEMARYHMÄ 1. Työllisyys ja yrittäjyys TEEMARYHMÄ 2. Aikuiskoulutus TEEMARYHMÄ 3. Kotouttaminen ja etnisten suhteiden edistäminen TEEMARYHMÄ 4. Sosiaali- ja terveydenhuolto TEEMARYHMÄ 5. Lapset ja nuoret LIITE 4: TILASTOT LIITE 5: MAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ LIITE 6: MAAHANMUUTTOASIOIHIN LIITTYVÄÄ LAINSÄÄDÄNTÖÄ

3 1. JOHDANTO Päijät-Hämeessä oli yhteensä noin ( ; ) asukasta. Yli 65-vuotiaiden osuus oli noin 20 % koko väestön määrästä. Ulkomaan kansalaisten osuus oli noin 2 % ( ; n. 3 %). Ulkomaan kansalaisten ikärakenne poikkeaa selvästi valtaväestön ikärakenteesta. Työikäisten, erityisesti vuotiaiden määrä on huomattavasti suurempi kuin valtaväestössä ja vanhusten määrä puolestaan on hyvin pieni. Väestönkehitysarvioiden mukaan Päijät-Hämeen väestö on ikääntymässä eikä syntyvyys tulevaisuudessa enää riitä vastaamaan esim. alueen työvoimatarpeisiin. Pelkästään yksityisen sektorin työvoiman eläkepoistuman korvaamiseen tarvittaisiin arvioiden mukaan kaikki työmarkkinoille tulevat, nyt maakunnassa asuvat nuoret 1. Väestön ikääntyminen tarkoittaa myös, että tulevaisuudessa yhä pienempi joukko työssäkäyviä elättää entistä suuremman määrän työvoimaan kuulumattomia eli ns. huoltosuhde heikkenee. Huoltosuhde kuvaa lasten ja eläkeikäisten lukumäärän suhdetta työikäisen väestön lukumäärään eli miten monta työssä käymätöntä on sataa työikäistä kohden. Uhkana on myös, että maakunnan väestömäärä vähenee. Yksi keino työvoiman riittävyyden turvaamiseen, väestömäärän kasvuun ja huoltosuhteen parantamiseen olisi lisääntyvä maahanmuutto. Maahanmuuton aktiivinen kasvattaminen on myös yksi valtakunnan tason linjauksissa esitetyistä tavoitteista. Maahanmuuttajien määrä on viime vuosina lisääntynyt niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa ja samalla siirtolaisuudesta on tullut yksi ajankohtaisimmista kansainvälisistä ilmiöistä. Ulkomaalaisten määrä on noussut voimakkaasti myös Päijät-Hämeessä, mikä yhdessä tulevina vuosina mahdollisesti uhkaavan työvoimapulan kanssa loi tarpeen tarkastella ja kehittää koko maakunnan kattavia maahanmuuttopoliittisia rakenteita. Tämän tarkastelun yhteydessä todettiin, että alueelle tarvitaan maahanmuuttopoliittinen ohjelma maahanmuuttajien ja heidän osaamisensa saamiseksi maakunnan voimavaraksi. Maahanmuuttajien määrät vaihtelevat suuresti Päijät-Hämeen eri kunnissa. Suurella osalla Päijät-Hämeen kuntia ei ole kuntakohtaista kotouttamisohjelmaa tai niiden sisältö ei vastaa nykyisen toimintaympäristön tarpeita. Edellä mainituista syistä päätettiin alueelle laatia ensimmäinen maakunnallinen maahanmuuttopoliittinen ohjelma, joka korvaa tai täydentää kuntakohtaisia tai seudullisia kotouttamisohjelmia. Ohjelma laadittiin Päijät-Hämeen liiton johdolla vuosille ja se valmistui vuoden 2009 lopussa. Ohjelmaa täydennettiin keväällä Ohjelman tavoitteena on kehittää maakuntaan aktiivista ja yhtenäistä maahanmuuttopolitiikkaa, jotta voidaan esimerkiksi parantaa alueella jo asuvien sekä tänne muuttavien maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia sekä edistää työperusteista maahanmuuttoa. Lisäksi tavoitteena on kehittää palveluja, edistää maahanmuuttajien kotoutumista ja hyviä etnisiä suhteita sekä lisätä alueen kuntien työntekijöiden osaamista maahanmuuttoon liittyvissä asioissa. Maahanmuuttopoliittisen ohjelman laatimista ohjasi ohjausryhmä. Valmistelussa pyrittiin avoimuuteen ja eri tahojen näkemysten huomioimiseen. Käytännössä tämä tehtiin siten, että ohjelman sisältö tuotettiin eri teemojen ympärille kootuissa työryhmissä, joissa oli edustettuina alueen keskeisiä asiantuntijatahoja. Jokaisessa ryhmässä oli mukana myös henkilöitä, joilla itsellään on maahanmuuttajatausta. Lisäksi näkemyksiä maahanmuutosta pyrittiin kartoittamaan toteuttamalla valmistelun yhteydessä kolme kyselyä: yksi kaikille maakunnan asukkaille, toinen ainoastaan maahanmuuttajataustaisille asukkaille ja kolmas alueen kunnille. Lopuksi ohjelmaluonnoksesta pyydettiin myös lausuntoja eri tahoilta. Maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa huomioitiin kaikki maahanmuuttajaryhmät riippumatta maahan muuton perusteesta tai Suomessa asumisajasta. Maahanmuuttajat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä erilaisine koulutustaustoineen ja tarpeineen ja vaikka esimerkiksi pakolaistaustaisten osuus ulkomaalaisista on valtakunnallisesti pieni (alle 10 %), ymmärretään maahanmuuton usein tarkoittavan vain pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. Päijät-Hämeen maahanmuuttopoliittisen ohjelman laatimisessa otettiin huomioon kansallinen ja kansainvälinen maahanmuuttoa koskeva lainsäädäntö, Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma ja muut valtakunnalliset linjaukset. Lisäksi ohjelma noudattaa Päijät-Hämeen liiton maakuntasuunnitelmaa ja strategiaa. Ohjelmassa määritellään maahanmuuton toimenpidetason yhteisiä linjauksia ja sillä on myös liityntäpintoja ja yhteisiä tavoitteita valmisteilla olevan Päijät-Hämeen turvallisuussuunnitelman kanssa. Lisäksi ohjelma noudattelee mm. Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategian painopisteitä ja tavoitteita. Kotouttamispalvelujen kehittäminen, etnisten suhteiden edistäminen, suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus kulkevat ohjelmassa punaisena lankana. 1 Päijät-Häme 2035 Maakuntasuunnitelma. Päijät-Hämeen liitto. Maakuntahallitus Maakuntavaltuusto

4 Päijät-Hämeen maahanmuuttopoliittinen ohjelma hyväksyttiin maakuntahallituksessa Sen jälkeen maahanmuuttopolitiikassa ja maahanmuuton rakenteessa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Maahanmuuton määrä on kasvanut huomattavasti ja maahanmuuttoasioiden painopiste on muuttunut uuden hallituksen aikana. Seurantaraportin tarkoituksena on tarkastella keskeisempiä maahanmuuttopolitiikan muutoksia. Lisäksi raportoidaan Päijät-Hämeen maahanmuuttopoliittisen ohjelman 112 toimenpide-ehdotuksen toteutuminen. Sovitaan ohjelman toimenpide-ehdotusten toimeenpanosta, aikataulusta, seurannasta ja resursseista. 2. VALTAKUNNALLINEN MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA Päijät-Hämeen maahanmuuttopoliittisen ohjelman laatimisessa huomioitiin keskeiset maahanmuuttopolitiikkaa säätelevät kansainväliset ja kansalliset linjaukset sekä voimassa oleva lainsäädäntö. Lisäksi pyrittiin ennakoimaan tulevia lainsäädännössä tapahtuvia muutoksia. 2.1 KESKEISIÄ VALTAKUNNALLISEEN MAAHANMUUTTOPOLITIIKKAAN LIIT- TYVIÄ MUUTOKSIA, STRATEGIOITA JA LAINSÄÄDÄNTÖÄ Nykyisen hallituksen ohjelman mukaan maahanmuuttajat ovat pysyvä ja tervetullut osa suomalaista yhteiskuntaa. Hallituksen tavoitteena on maahanmuuttopolitiikan linja, joka tukee suvaitsevan, turvallisen ja moniarvoisen Suomen rakentamista sekä lisää Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Hallitusohjelman painotuksen ollessa maahanmuuttajien työllistäminen, siirtyivät kotouttamisasiat vuoden 2012 alusta alkaen sisäasiainministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen. Työ- ja elinkeinoministeriön resursseja ollaan lisäämässä. Ministeriöön ollaan perustamassa maahanmuuton osaamiskeskus. Sen tehtäviksi on suunniteltu kerätä, tuottaa ja analysoida tietoa maahanmuuttoasioita koskevan poliittisen päätöksenteon ja viranomaistoiminnan tueksi. Tietoa tarvitaan sekä säädösvalmisteluun että kansallisen kannan muodostamiseen EUsäännösten valmistelua varten. Lisäksi osaamiskeskuksen tehtävänä olisi tuottaa asiantuntevia, mutta käytännönläheisiä selvityksiä. Samalla tuotettu tieto voitaisiin tarjota myös esimerkiksi tutkijoiden, median ja kansalaisten käyttöön. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti on laadittu ministeriöiden välisen kotouttamisen yhteistyöryhmän toimesta Valtion kotouttamisohjelma vuosille (Valtion kotouttamisohjelma). Se on lakisääteinen ja siihen kirjataan hallituksen painopisteet jokaisella eduskuntakaudella. Valtion kotouttamisohjelmalla tehostetaan valtakunnallisen tason suunnittelua, toimeenpanoa ja seurantaa. Ohjelman tavoitteena on mm. maahanmuuttajien osallisuuden tukeminen ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen. Ohjelman painopisteenä on maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen työhallinnon palveluita ja kotoutumiskoulutusta kehittämällä sekä työelämän monimuotoisuutta tukemalla. Ohjelmassa painotetaan lisäksi perhelähtöistä, yhteisöllistä kotoutumista, jossa maahanmuuttajaperheitä tuetaan varhaiskasvatusta, koulutusta sekä sosiaali- ja terveyspalveluja kehittämällä. Maahanmuuttajien asettuminen kuntalaiseksi on kotoutumisen tärkeä perusta. Maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluja kehitetään. Maahanmuuttajaperheiden lisäksi panostetaan nuorien kotouttamiseen. Asunto-, liikunta- ja kulttuuripalvelujen avulla edistetään kotoutumista. Lisäksi kotouttamisohjelmassa painotetaan kansainvälistä suojelua saavien sujuvaa ja hallittua ohjautumista ja esitetään toimenpiteitä kuntiin sijoittamisen edistämiseksi. Päijät-Hämeen maahanmuuttopoliittisen ohjelman toimenpide-ehdotukset ovat yhteneviä hallitusohjelman maahanmuuttolinjauksien kanssa. Kotoutumisen edistämiseksi laadittiin uusi laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) sekä Valtioneuvoston asetus kotoutumisen edistämiseen liittyvästä alkukartoituksesta (570/2011). Turvapaikanhakijoita varten säädettiin oma laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta (746/2011), koska heidän asioidensa käsittely jäi sisäasiainministeriön alaisuuteen. 4

5 Valtioneuvosto asetti hankkeen ajalle Maahanmuuton tulevaisuus strategian laatimiseksi. Strategia perustuu hallitusohjelman kirjaukseen. Tavoitteena on laatia kokonaisvaltainen Maahanmuuton tulevaisuus strategia (Maahanmuuton tulevaisuus työryhmän ehdotus), jossa pyritään ennakoimaan Suomeen kohdistuvan maahanmuuton määrää sekä laatua ja niiden vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan Maahanmuuton tulevaisuus strategia Kansainvälistyvässä Suomessa arvostetaan moninaisuutta. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo kuuluvat kaikille. Maahanmuutto edistää väestön hyvinvointia ja vahvistaa Suomen kilpailukykyä. Maahanmuuttajat voivat hyödyntää osaamistaan ja osallistua yhteiskunnan rakentamiseen. Maahanmuutto on ennakoitua ja hallittua. Maahanmuuton tulevaisuus strategian tavoitteena on viitoittaa tietä aktiivisemmalle ja ennakoivammalle maahanmuuttopolitiikalle. Strategia luotsaa kohti tulevaa vuosikymmentä tilanteessa, jossa liikkuvuus lisääntyy, väestörakenne muuttuu ja moninaisuus yhteiskunnassamme lisääntyy. Asettaessaan suuntaviivat tulevaisuuden maahanmuuttopolitiikalle strategia pyrkii nostamaan maahanmuuttokysymykset asemaan, joka niille yhteiskuntapolitiikassamme kuuluu. Tämä on elintärkeää, kun lähivuosina ratkomme esimerkiksi maan taloutta, kilpailukykyä ja huoltosuhdetta koskevia kysymyksiä. Suomi tarvitsee osaavia työntekijöitä, mutta se ei yksin riitä. Maassa jo olevien maahanmuuttajien työllisyysastetta on kyettävä nostamaan. Heidät on otettava mukaan rakentamaan yhteistä tulevaisuuttamme. Työryhmä ehdottaa Suomen maahanmuuttopolitiikalle seuraavia suuntaviivoja: 1. Suomi on turvallisesti avoin, 2. Jokainen löytää paikkansa ja 3. Moninaisuus on arkea. Ehdotukseen sisältyvän vision mukaan kansainvälistyvässä Suomessa arvostetaan moninaisuutta, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo kuuluvat kaikille, maahanmuutto edistää väestön hyvinvointia ja vahvistaa Suomen kilpailukykyä, maahanmuuttajat voivat hyödyntää osaamistaan ja osallistua yhteiskunnan rakentamiseen sekä maahanmuutto on ennakoitua ja hallittua. Strategian toimeenpanon seurantaa ja raportointia koordinoi sisäasiainministeriö. Strategian tueksi valmistellaan toimenpideohjelma, jossa määritellään asetettujen tavoitteiden edellyttämät toimenpiteet, niiden toimeenpanosta pääasiallisessa vastuussa olevat tahot ja toimeenpanon aikataulu. Maahanmuuttoon ja maahanmuuttajien palveluihin liittyvistä taloudellisista voimavaroista päätetään vuosittain kehys- ja budjettiprosessin yhteydessä. Maahanmuuttopolitiikan suuntaviivojen pohjana on nykytila- ja kehitysanalyysi. Maahanmuuttajien määrä on lähes kaksinkertaistunut 2000-luvulla ja monimuotoistunut. Maahanmuuttajien määrän kasvu asettaa uusia haasteita maahanmuuttopolitiikalle. Lainsäädäntöä on uudistettu. Maahanmuuton tulevaisuus työryhmän ehdotuksessa esitetään parannusehdotuksia nykyisiin epäkohtiin. Maahanmuuttajien työttömyysaste on edelleen kolminkertainen kantaväestöön verrattuna. Maahanmuuttoon suhtaudutaan edelleen varautuneesti. Työryhmän ehdotuksien toteuttamiseen tarvitaan riittäviä resursseja, jotta maahanmuutto on Suomelle mahdollisuus. Ehdotuksessa korostetaan maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksien ja työperusteisen maahanmuuton edistämistä, maahanmuuttajien yrittäjyyden tukemista, kotimaisten kielten taitoa, koulutuksen merkitystä, alkuvaiheen ohjauksen tärkeyttä kotoutumisessa, lasten ja nuorten opiskeluvalmiuksien tukemista ja maahanmuuttajayhteisöjen sekä kantaväestön myönteistä kanssakäymistä. Työryhmän ehdotuksessa sanotaan, että kotimaisten kielten opetusta ja muuta työvoimapoliittista koulutusta sekä koulutuksen vaikuttavuutta on lisättävä. Lisäksi mainitaan, että mahdollisuuksia opiskella kotimaisia kieliä kehitetään sekä työnantajia rohkaistaan tukemaan maahanmuuttajia opiskelemaan kotimaisia kieliä työsuhteen aikana. Työryhmän ehdotuksessa ei ole otettu kantaa rahoituskysymyksiin, mutta maahanmuuttajien kieli- ja muuhun koulutukseen tulisi ohjata resursseja ja selkeyttää vastuunjakoa eri ministeriöiden, kuntien, työnantajien ja muiden tahojen välillä. Kotoutumiskoulutuksen riittämättömyys on tällä hetkellä suuri ongelma ja hidastaa työllistymistä. Kielikoulutuksen ulkopuolelle jäävät erityisesti naiset ja vanhukset, jotka ovat syrjäytymisvaarassa. 5

6 Työryhmän ehdotuksessa on otettu esille tärkeitä seikkoja maahanmuuttajien työllistymisessä ja sen edellytyksistä. Maahanmuuttajien työllistymistä voidaan edistää luomalla joustavia polkuja työelämään ja kehittämällä maahanmuuttajien aikaisemman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Tämä pätee myös työperusteisesti Suomeen muuttaviin. Työllistymistä edistetään myös kehittämällä yleistä asenneilmapiiriä. Väestörakennemuutoksesta johtuvan mahdollisen työvoimapulan vuoksi edellytyksiä ja ammattitaitoa rekrytoida maahanmuuttajia tulee kehittää. Suomi on jo tässä vaiheessa jäänyt jälkeen monesta Euroopan maasta. Työryhmän ehdotuksesta ei käy ilmi, miten työperusteisesti Suomeen muuttaneiden tilannetta aiotaan parantaa, esimerkiksi työttömyyden kohdalla, kun sosiaaliturvalainsäädännön tulkinnassa eri maiden välillä on epäselvyyksiä. Pahimmassa tapauksessa jo vuosia Suomessa asunut ja tänne asettunut perhe joutuu palaamaan kotimaahan. Työryhmän ehdotuksessa tuodaan esille tärkeitä maahanmuuttoon toisinaan liittyviä tekijöitä, joihin on kiinnitettävä erityishuomiota; ihmiskauppa, ilman maassaolo-oikeutta Suomessa olevat ihmiset, nuorten syrjätyminen, työelämän ja samalla usein yhteiskunnan ulkopuolella olevat sekä asuinalueiden eriytyminen. Toiselle asteelle siirtymistä olisi tuettava erikseen järjestettävällä valmistavalla koulutuksella. Asuinalueiden suunnittelussa tulisi ottaa huomioon myös eri kulttuuritaustaisten henkilöiden tarpeet. Työryhmä ehdottaa myös maahanmuuttoa koskevan tilasto- ja tutkimustiedon kehittämistä. Maahanmuuttopoliittisten toimien valmistelu ja vaikutusten seuranta edellyttää nyt kunta- ja maakuntatasolla paljon omaa tilastointia. Tutkimustietoa on toistaiseksi aluetasolla vähän. Kotouttamisesta on säädetty lainsäädännössä, mutta kotouttamistoimintaan ei ole kunnille varattu taloudellisia resursseja. Kunta on kehittänyt kotouttamistoimintaa Euroopan sosiaalirahaston tuella, mutta tämä ei ole pysyvä ratkaisu. Kuten työryhmä esittää, hankelähtöisestä rahoituksesta on päästävä pysyvimpiin ratkaisuihin. Taloudellisiin resursseihin tullaan toivottavasti kiinnittämään erityistä huomiota. Maahanmuuton tulevaisuus strategiatyöryhmän ehdotus lähetettiin laajalle lausuntokierrokselle. Lausuntoja tuli noin sata ja niistä laadittiin lausuntoyhteenveto (Maahanmuuton tulevaisuus 2020; lausuntoyhteenveto). Lausunnon antoivat mm. Päijät-Hämeen liitto ja Lahden kaupunki. Lahden kaupunki toteaa, että työryhmän ehdotuksessa on linjattu kattavasti Suomen maahanmuuttopolitiikan kehityssuunnat ja tavoitteet. Työryhmän ehdotuksen suuntaviivat vastaavat hyvin Lahden kaupungin linjauksia, painottaen mm. maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia ja työperusteisen maahanmuuton edistämistä. Päijät- Hämeen liitto toteaa, että maahanmuuttopolitiikan suuntaviivat ovat hyvin linjassa Päijät-Hämeen maahanmuuttopoliittisen ohjelman kanssa. Erityisesti Päijät-Hämeen liitto kiinnittää huomiota rahoituskysymyksiin sekä maahanmuuttajien osaamisen tunnustamiseen sekä Suomessa jo asuvien maahanmuuttajien koulutuksen ja työllistämisen edistämiseen. Monet lausunnon antajat kannattavat eettisesti kestävää rekrytointia. Työntekijän tulee jo lähtömaassaan saada mm. riittävästi tietoa tulevasta työpaikasta, työtehtävistä, kieli- ja ammattipätevyysvaatimuksista sekä suomalaisesta yhteiskunnasta. Lahden kaupungin mukaan pakolaisten runsas sosiaali- ja terveydenhuollon tarve tulisi ottaa huomioon resursoinnissa. Lisäksi kaivattaisiin valtakunnallista ohjeistusta sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi kaivataan kotimaisten kielten opetuksen lisäämistä ja riittävää resursointia. Kielikoulutuksen ulkopuolelle jää ryhmiä, kuten naisia ja vanhuksia, jotka ovat syrjäytymisvaarassa. Nuorten ja lasten huomioiminen on erittäin tärkeää. Valmistavaa koulutusta tulisi järjestää toiselle asteelle siirtymistä varten. Esimerkiksi lukioon uskaltautuu todella harva ulkomaalaistaustainen nuori, mutta heitä tulisi kannustaa valitsemaan myös akateemiselle uralle tähtäävä opiskelupolku, jotta he olisivat paremmin edustettuina yhteiskunnan eri tasoilla. Lopuksi Lahden kaupunki toteaa, että kunnan kannalta on tärkeää, että toimenpide-ohjelmassa, jossa määritellään asetettujen tavoitteiden edellyttämät toimenpiteet, niiden toimeenpanosta pääasiallisessa vastuussa olevat tahot ja toimeenpanon aikataulu, kuullaan kunnan mielipidettä. Kunnan vastuulla olevien toimenpiteiden järjestämiseksi tulee turvata riittävät resurssit. 6

7 2.1.2 Laki kotoutumisen edistämisestä Suomen ensimmäinen kotouttamista koskeva lainsäädäntö tuli voimaan vuonna Vuonna 2009 aloitettiin lain kokonaisuudistus, ja uusi kotoutumislaki tuli voimaan syyskuun alussa Kotoutumislaissa säädellään kunnalle kuuluvia tehtäviä ja niihin on tullut useita muutoksia verrattuna aikaisempaan lakiin. Tärkeimpiä muutoksia uudessa kotolaissa ovat: soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia alkuvaiheessa johdonmukainen yksilöllisten toimenpiteiden kokonaisuus Osallisena Suomessa -kokeilu perusta kotoutumiskoulutuksen kehittämiselle ja tarvittaville lainsäädäntömuutoksille nuorten, kotiäitien, työelämän ulkopuolella olevien asemaan erityishuomio kotoutumisen edistäminen kaikkien politiikan sektoreiden vastuulla, mutta koordinointi korostuu Kotoutumislain tarkoituksena on tukea ja edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan mahdollisuutta osallistua aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Lisäksi lain tarkoituksena on edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien kesken. Laissa tarkoitetaan: 1) kotoutumisella maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, jonka tavoitteena on antaa maahanmuuttajalle yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja samalla kun tuetaan hänen mahdollisuuksiaan oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen; 2) kotouttamisella kotoutumisen monialaista edistämistä ja tukemista viranomaisten ja muiden tahojen toimenpiteillä ja palveluilla; 3) maahanmuuttajalla Suomeen muuttanutta henkilöä, joka oleskelee maassa muuta kuin matkailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten myönnetyllä luvalla tai jonka oleskeluoikeus on rekisteröity taikka jolle on myönnetty oleskelukortti; 4) sosiaalisella vahvistamisella maahanmuuttajalle suunnattuja toimenpiteitä hänen elämäntaitojensa parantamiseksi ja syrjäytymisensä ehkäisemiseksi; 5) monialaisella yhteistyöllä eri toimialojen viranomaisten ja muiden tahojen yhteistyötä; 6) erityisiä toimenpiteitä tarvitsevalla maahanmuuttajaa, joka tarvitsee tehostettuja kotouttamistoimenpiteitä erityisesti sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi alentuneen toimintakyvyn, iän, perhetilanteen, luku- ja kirjoitustaidottomuuden tai muun vastaavan syyn perusteella. Kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja tulee järjestää osana kunnallisia peruspalveluja ja työ- ja elinkeinohallinnon palveluja sekä muina kotoutumista edistävinä toimenpiteinä. Kunnan, työ- ja elinkeinotoimiston sekä muiden viranomaisten on annettava maahanmuuttajalle asianmukaista ohjausta ja neuvontaa kotoutumista edistävistä toimenpiteistä ja palveluista sekä työelämästä. Alkukartoitus on yksi kunnan ja/tai työ- ja elinkeinotoimiston tehtävistä. Alkukartoituksessa arvioidaan alustavasti maahanmuuttajan työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet sekä kielikoulutuksen ja muiden kotoutumista edistävien toimenpiteiden ja palvelujen tarpeet. Alkukartoituksessa selvitetään tätä tarkoitusta varten tarvittavassa laajuudessa maahanmuuttajan aikaisempi koulutus, työhistoria, kielitaito sekä tarvittaessa muut työllistymiseen ja kotoutumiseen vaikuttavat seikat. Alkukartoituksesta ja sen järjestämisestä säädetään tarvittaessa tarkemmin valtioneuvoston asetuksella (Valtioneuvoston asetus kotoutumisen edistämiseen liittyvästä alkukartoituksesta 570/2011, Laki kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta 919/2012). Työ- ja elinkeinotoimisto käynnistää alkukartoituksen maahanmuuttajalle, joka on työtön ja rekisteröity työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon. Kunta käynnistää alkukartoituksen maahanmuuttajalle, joka saa muuten kuin tilapäisesti toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaista toimeentulotukea. 7

8 Työ- ja elinkeinotoimisto tai kunta voi käynnistää alkukartoituksen myös sitä pyytäneelle muulle maahanmuuttajalle, jos tämän arvioidaan sitä tarvitsevan. Alkukartoitus käynnistetään kahden kuukauden kuluessa asiakkuuden alkamisesta tai alkukartoitusta koskevasta pyynnöstä. Työ- ja elinkeinotoimisto tai kunta, joka on järjestänyt alkukartoituksen, ohjaa maahanmuuttajan tarvittaessa saamaan muun viranomaisen tai palvelujen järjestäjän palveluita. Ohjaamisessa on tehtävä yhteistyötä palvelujen järjestäjän kanssa. Alkukartoituksen perusteella työ- ja elinkeinotoimisto tai kunta arvioi, tarvitseeko maahanmuuttaja kotoutumissuunnitelman. Kotoutumissuunnitelma on maahanmuuttajan yksilöllinen suunnitelma niistä toimenpiteistä ja palveluista, joiden tarkoituksena on tukea maahanmuuttajan mahdollisuuksia hankkia riittävä suomen kielen taito sekä muita yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä edistää hänen mahdollisuuksiaan osallistua yhdenvertaisena jäsenenä yhteiskunnan toimintaan. Suomen kielen opiskelun lisäksi kotoutumissuunnitelmassa voidaan sopia maahanmuuttajan oman äidinkielen opetuksesta, yhteiskuntaan perehdyttävästä opetuksesta, luku- ja kirjoitustaidon sekä perusopetusta täydentävästä opetuksesta, kotoutumiskoulutuksesta ja muista kotoutumista yksilöllisesti edistävistä toimenpiteistä. Kunnan ja muiden paikallisten viranomaisten kotoutumisen edistämisen tavoitteena on tukea paikallisesti tai seudullisesti kansainvälisyyttä, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä edistää myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien välillä. Tavoitteena on lisäksi edistää hyviä etnisiä suhteita ja kulttuurien välistä vuoropuhelua ja maahanmuuttajaryhmien osallisuutta sekä tukea mahdollisuuksia oman kielen ja kulttuurin säilyttämiseen. Maahanmuuttajaväestön tarpeet ja kotoutumisen edistäminen on otettava huomioon kunnan ja muiden paikallisten viranomaisten yleisessä suunnittelussa, toiminnassa ja seurannassa. Kunnan tehtävät Kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä sekä sen suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Kunnan on huolehdittava siitä, että kunnan palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille. Lisäksi kunnan on huolehdittava siitä, että maahanmuuttajille tässä laissa tarkoitetut toimenpiteet ja palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Maahanmuuttajille tarkoitettuja toimenpiteitä ja palveluja voidaan järjestää myös kuntien välisenä yhteistyönä. Kunnan on huolehdittava oman henkilöstönsä osaamisen kehittämisestä kotouttamisessa Paikallisten viranomaisten on kehitettävä kotouttamista monialaisena yhteistyönä. Yhteistyöhön osallistuvat kunta, työ- ja elinkeinotoimisto ja poliisi sekä kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja järjestävät järjestöt, yhdistykset ja yhteisöt. Kunta tai useampi kunta yhdessä voi asettaa yhteistyössä paikallisten työmarkkina-, yrittäjä- ja kansalaisjärjestöjen kanssa kotouttamisen suunnittelun ja toimeenpanon kehittämistä sekä etnisten suhteiden edistämistä varten paikallistason neuvottelukunnan. Kunta ja työ- ja elinkeinotoimisto vastaavat yhdessä kotoutumista edistävien ja tukevien toimenpiteiden ja palvelujen järjestämisestä, niihin ohjaamisesta sekä niiden seurannasta. Ne voivat lisäksi laatia paikallisia tai seudullisia yhteistyösopimuksia toimenpiteiden ja palvelujen järjestämisestä alueellaan. Kunnan kotouttamisohjelma Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kotouttamisohjelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja jota tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Ohjelma otetaan huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, työ- ja elinkeinotoimiston, Kansaneläkelaitoksen ja muiden kunnan alueella toimivien viranomaisten on kunnan aloitteesta osallistuttava oman toimialansa osalta ohjelman laadintaan, toteutukseen ja toimeenpanon seurantaan. Paikalliset maahanmuuttaja-, kansalais-, työntekijä- ja työnantajajärjestöt sekä uskonnolliset yhteisöt voivat tarvittavassa laajuudessa osallistua kotouttamisohjelman laadintaan, toteutukseen ja sen toimeenpanon seurantaan. 8

9 Kunnan kotouttamisohjelman sisältö Kunnan kotouttamisohjelma voi sisältää: 1) selvityksen siitä, miten ohjelma kytkeytyy kunnan strategiseen suunnitteluun ja seurantaan; 2) suunnitelman siitä, miten kunnan yleiset palvelut toteutetaan maahanmuuttajille soveltuvina sekä suunnitelman erityisesti kotoutumista edistävistä ja tukevista toimenpiteistä; 3) tiedon kotouttamisen yhteensovittamisesta vastaavasta kunnan viranomaisesta sekä eri toimenpiteistä vastaavista tahoista; 4) suunnitelman lasten ja nuorten kotoutumisen sekä sosiaalisen vahvistamisen edistämisestä; 5) suunnitelman työvoiman ulkopuolella olevien ryhmien kotoutumisen ja sosiaalisen vahvistamisen edistämisestä; 6) monivuotisen suunnitelman 2 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen henkilöiden kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä; 7) suunnitelman hyvien etnisten suhteiden ja kulttuurien välisen vuoropuhelun edistämisestä; 8) suunnitelman kunnan kotouttamisohjelman seurannasta ja ajan tasalla pitämisestä. 2.2 MAAHANMUUTON KASVU JA RAKENNE Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja moninaistuu. Suomessa asui Tilastokeskuksen mukaan (3,6 % väestöstä) ulkomaan kansalaista vuoden 2012 lopulla. Väkiluku kasvoi vuoden 2012 aikana henkilöllä. Äidinkieleltään vieraskielisten määrä kasvoi henkilöllä, mikä oli 87 prosenttia väkiluvun kasvusta. Vieraskielisten määrä oli vuoden 2012 lopussa , mikä oli 4,9 prosenttia väestöstä. Suurin vieraskielisten ryhmä oli venäjää äidinkielenään puhuvat, joita oli henkilöä. Seuraavaksi suurimmat vieraskieliset ryhmät olivat vironkieliset (38 364), somalinkieliset (14 769), englanninkieliset (14 666) ja arabiankieliset (12 042). Eri väestöennusteiden mukaan ulkomaan kansalaisten osuus kasvaa Suomessa vuoteen 2030 mennessä puoleen miljoonaan ulkomaan kansalaiseen (TEM, Kuntaliitto ). Siirtolaisinstituutin johtaja Söderlind (Kotoforum ) esitti arvioita muuttoliikkeen vaikutuksesta väestön kasvuun. Erilaisten arvioiden mukaan väestön kasvu voi vaihdella 0,7 miljoonasta aina 1,4 miljoonaan henkilöön. Jos Suomessa on vuonna 2050 n. 1 miljoona maahanmuuttajataustaista, olisi kotimaisten kielien lisäksi venäjänkielisiä , viron , somalin , arabian , kurdin , kiinan ja muiden kielien puhujaa. Taulukko 1. Väkiluvun muutos äidinkielen mukaan Lähde: Tilastokeskus 9

10 Maahanmuuton rakennetta voidaan tarkastella seuraavassa kaaviossa esitetyllä tavalla. Kaaviossa on ryhmitelty Suomeen vuonna 2012 muuttaneet ulkomaalaiset siten, että EU- ja ETA-alueelta muuttaneet Euroopan kansalaiset, henkilöä. EU-kansalaiset eivät tarvitse oleskelulupaa vaan he voivat rekisteröidä oleskelunsa Suomessa kolmen kuukauden kuluttua muutosta. Kolmansien maiden kansalaisia, jotka tarvitsevat oleskeluluvan, saapui Suomeen noin henkilöä. Taulukko 2. Suomeen vuonna 2012 muuttaneiden oleskelulupien perusteet 4,1 % perheside 29,4 % 30,6 % 0,7 % suomalainen syntyperä, paluumuuttaja työnteko kv-suojelu opiskelu 8,5 % 26,6 % muu peruste Lähde: Maahanmuuttovirasto Perheside on suurin syy muuttamiseen. Opiskelu on seuraavaksi yleisin syy. Työnteon perusteella Suomeen muuttaneita ovat myös elinkeinonharjoittajat, erityisasiantuntijat, harjoittelijat ja asiantuntijat. Kansainvälisen suojelun vuoksi lupia on myönnetty noin 8 % tapauksista ja suomalaista syntyperää oleville noin 1 % tapauksista. 2.3 HUMANITAARINEN MAAHANMUUTTO Suomi on sitoutunut maahanmuuttopolitiikassaan erilaisiin kansainvälisiin sopimuksiin. Ihmisoikeuksien toteuttaminen on maahanmuuttopolitiikan keskeisiä periaatteita. Ihmisoikeudet koskevat lähtökohtaisesti kansalaisuudesta riippumatta jokaista. Hallituksen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa hallitus sitoutuu kunnioittamaan ihmisoikeussopimuksiin sisältyviä sitoumuksia. 2 Vainon kohteeksi joutuneen yksilön oikeus saada kansainvälistä suojelua on yleismaailmallisesti hyväksytty periaate. Periaate on ilmaistu ihmisoikeuksien julistuksen 14. artiklassa. Pakolaisten oikeudesta saada kansainvälistä suojelua säädetään YK:n vuoden 1951 pakolaisten oikeusasemaa koskevassa yleissopimuksessa (myöhemmin pakolaissopimus) sekä siihen liittyvässä vuoden 1967 lisäpöytäkirjassa. Pakolaissopimus ja sen sisältämä palautuskiellon periaate on kansainvälisen suojelujärjestelmän kulmakivi. 3 Useat pitkään jatkuneet pakolaistilanteet ovat pysyneet muuttumattomina. Syyrian tilanne on lisännyt pakolaisten määrää. YK:n pakolaispäävaltuutetun UNHCR:n (United Nations High Commissioner for Refugees), arvion mukaan pelkästään vuonna 2012 oli noin 10,2 miljoonaa pakolaista, joista 4,8 miljoonaa on rekisteröity. Suurin osa maailman pakolaisista asuu kaukana EU:sta. Heitä on lähtömaansa naapurimaissa tai samalla alueella kuin missä lähtömaa sijaitsee: Afrikassa, Aasiassa ja Lähi-idässä. Vastaanottajamaat ovat usein kehitysmaita, joilla on rajalliset resurssit ja jotka eivät voi integroida suuria pakolaismääriä. Puolet asuu Aasiassa tai Afrikassa. Pakolaisia odottaa uudelleen sijoittamista 60 pakolaisleirillä. Uudelleen sijoittamista odottavista noin puolet asuu kaupunkialueilla. Uudelleensijoittamisella tarkoitetaan pakolaisten siirtoa ensimmäisestä vastaanottajamaasta toiseen maahan, jossa he voivat aloittaa uuden elämän ja saada pysyvää suojelua. Turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut, suurin syy on sota. Pelkästään Syyriasta on lähtenyt noin 1,5 miljoonaa pakolaista. Vuonna 2012 jätettiin turvapaikkahakemusta. Euroopassa turvapaikkahakemuksia jätettiin mm. Saksassa , Ranskassa ja Ruotsissa Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma. Työhallinnon julkaisu 2006/3. 3 Brysselin toimiston tiedote 25/2009. Kuntaliitto

11 Paluu lähtömaahan olisi paras vaihtoehto useimpien pakolaisten kohdalla. Uudelleensijoittaminen katsotaan viime käden ratkaisuksi silloin, kun pakolainen ei voi palata kotimaahansa tai jäädä turvallisesti kolmanteen maahan. Monet näistä pakolaisista ovat heikoimmassa asemassa olevia henkilöitä, kuten lapsia, yksinhuoltajaäitejä lapsineen, traumatisoituneita tai vakavasti sairaita ihmisiä. UNHCR on pyrkinyt löytämään uusia ratkaisuja pakolaisongelmaan. Yhtenäistä lainsäädäntöä ja tulevaisuudessa uusia ratkaisuja etsitään myös EU:n piirissä. Komissio on ehdottanut EU:n yhteisen uudelleensijoittamisohjelman perustamista. Tällä hetkellä 10 jäsenvaltiota osallistuu vuosittain uudelleensijoittamiseen, kun taas eräät muut jäsenvaltiot sijoittavat pakolaisia uudelleen tapauskohtaisesti. EU:n jäsenvaltiot eivät juuri konsultoi tässä asiassa toisiaan tai koordinoi uudelleensijoittamistoimia keskenään. 3 Ohjelman tavoitteena on kehittää uudelleensijoittamista EU:ssa niin, että siitä tulee tehokas väline pakolaisten suojelussa. Tarkoituksena on myös tiivistää jäsenvaltioiden välistä poliittista ja käytännön yhteistyötä. Aloite koskee pakolaisten uudelleensijoittamista kolmansista maista EU:n jäsenvaltioihin. Ohjelmassa otetaan huomioon uudelleensijoittamisen humanitaarinen ja strateginen vaikutus. Ohjelman puitteissa määritetään yhteiset uudelleensijoittamista koskevat vuotuiset painopistealueet. Lisäksi tavoitteena on tehostaa Euroopan pakolaisrahaston kautta jäsenvaltioille myönnettävän rahoitusavun käyttöä. 3 Tarkoituksena on, että jäsenvaltiot toteuttavat monia uudelleensijoitettavien pakolaisten kartoittamiseen liittyviä toimintoja yhdessä. Näitä toimintoja tukee tulevaisuudessa perustettava Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin vapaasti päättää, haluavatko ne osallistua uudelleensijoittamiseen, ja jos haluavat, kuinka monta pakolaista ne haluavat vastaanottaa Kiintiöpakolaisten vastaanotto Suomeen otetaan pakolaiskiintiössä YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n pakolaisiksi katsomia henkilöitä tai muita kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ulkomaalaisia uudelleen sijoitusta varten. Eduskunta päättää vuosittain budjetin yhteydessä pakolaiskiintiön suuruuden ja valtioneuvosto päättää pakolaiskiintiön kohdentamisesta. Vuodesta 2001 lähtien Suomen pakolaiskiintiö on ollut 750 henkilöä vuodessa. Taulukko 3. Kiintiöpakolaisten vastaanotto Suomessa vuosina (Migri) Vuosi Kiintiö Yhteensä Lähde: Maahanmuuttovirasto Kiintiöpakolaisena maahan muuttavalla on jo YK:n pakolaistoimiston myöntämä pakolaisasema, joten Suomen tai Euroopan unionin viranomaiset eivät enää tutki hänen pakolaisuutensa syytä. Kiintiöpakolaisia vastaanottavat maat voivat myös hylätä hakemuksia, mikäli perheet kärsivät vakavista lääketieteellisistä ongelmista ja ehkä tarvitsevat kallista hoitoa ja yhteiskunnan tukea tai eivät ehkä kykene kotoutumaan nopeasti. Maahanmuuttovirasto myöntää oleskeluluvat pakolaiskiintiössä otettaville pakolaisille. 3 Brysselin toimiston tiedote 25/2009. Kuntaliitto

12 Perusteet oleskeluluvan myöntämiselle Suomen pakolaiskiintiössä ovat: o ulkomaalainen on kansainvälisen suojelun tarpeessa kotimaahansa nähden o ulkomaalainen on uudelleensijoituksen tarpeessa ensimmäisestä turvapaikkamaasta o vastaanoton ja kotoutumisen edellytykset Suomeen on arvioitu o oleskeluluvan myöntämiselle ei ole esteitä, kuten yleinen järjestys ja turvallisuus tai Suomen kansainväliset suhteet Kiintiöpakolaiset sijoitetaan ELY-keskusten toimesta kuntiin, joiden kanssa on laadittu pakolaisten vastaanottosopimus. Kuntaan muutettaessa on tärkeää, että neuvonta, ohjaus ja koulutus aloitetaan viipymättä ja huomioidaan, että humanitaarisista syistä maahan muuttaneiden kotouttamisessa on yleisten kotouttamisperiaatteiden lisäksi otettava erityisesti huomioon pakolaisuudesta johtuvat erityistarpeet. Kunnissa tulee varautua yksilölliset tarpeet huomioon ottavien erityistoimenpiteiden järjestämiseen sekä riittävän pitkään kotoutumisaikaan. Useilla luku- ja kirjoitustaidottomina maahan tulleilla aikuisilla on tarve saada kotoutumista edistäviä toimenpiteitä kauemmin kuin kolme vuotta, erityisesti monilapsisten perheiden äideillä tulee kotoutumiskoulutuksessa katkoja. Humanitaarisista syistä maahan tulleiden joukossa on myös erityisen haavoittuvassa asemassa olevia. Pakolaiset ovat kohdanneet stressitilanteita jo ennen maahantuloa. He ovat joutuneet yleensä lähtemään kotimaasta äkkiä ja suunnittelematta eikä määränpäästä ole ollut tietoa. He ovat joutuneet jättämään omaisuutensa, ammattinsa, sukulaisensa ja ystävänsä. Perheet ovat usein hajonneet ja osa perheenjäsenistä on kuollut tai kateissa. Pakolaisten joukossa on henkilöitä, jotka ovat olleet pitkään pakolaisleireillä sekä yksin tulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita. Tilanne jatkuu usein pitkään epävarmana myös uudessa asuinmaassa, jossa pitäisi kuitenkin samaan aikaan selviytyä suurista haasteista, esimerkiksi oppia uusi kieli ja kulttuuri. Aikaa ja tilaa menetysten läpikäymiselle ja surulle ei juuri ole. Myös syrjintä ja rasismin kohtaaminen on tavallista. Psyykkinen stressi altistaa psykiatristen häiriöiden puhkeamiselle ja pahenemiselle. Pakolaisilla näyttää esiintyvän myös paljon psyykkiseen stressiin liittyviä somaattisia oireita ja vakavia sairauksia Turvapaikanhakijoiden vastaanotto Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrät ovat vaihdelleet vuosittain ja ovat edelleen alhaisemmat kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa. Turvapaikanhakijoiden määrä lähti kasvuun vuonna 2008, mutta on laskenut sen jälkeen. Vuoden 2013 ensimmäisenä neljänneksenä Suomeen on tullut noin1 000 turvapaikanhakijaa. Ruotsiin on samana aikana tullut lähes turvapaikanhakijaa. Taulukko 4. Turvapaikanhakijoiden määrät ja tehdyt päätökset vuosina Vuosi Turvapaikanhakijoiden määrä Myönteiset päätökset Yhteensä Kielteiset päätökset Kielteiset yhteensä Rauennut Turvapaikka Human. tai toissij.* Muu syy Muu syy** Dublin yht * suojeluntarve, oleskelulupa inhimillinen syy, oleskelulupa perheenjäsen ** kielteinen päätös, turvallinen alkuperämaa, ilmeisen perusteeton Lähde: Maahanmuuttovirasto 4 Tapio Halla. Psyykkisesti sairas maahanmuuttaja. Aikakauskirja Duodecim 2007;123(4):

13 Taulukkoa tarkastellessa tulee ottaa huomioon, että turvapaikkahakemusten käsittelyaika vaihtelee. Lyhyimmässä ajassa käsitellään suojeluntarpeessa olevien hakemukset. Seuraavaksi nopeimmin käsittely tapahtuu, jos alkuperämaa on turvallinen. Dublin-asetuksen piiriin kuuluvien turvapaikanhakijoiden asian käsittely tapahtuu myös melko nopeasti. Normaalin menettelyn mukainen turvapaikkapäätöksen käsittely, jolloin henkilölle on myönnetty turvapaikka, kestää keskimäärin noin vuoden. Dublin-asetuksen mukaan se Euroopan unionin jäsenvaltio, jossa turvapaikanhakija ensimmäisenä hakee turvapaikkaa, on velvollinen käsittelemään hakemuksen. Siinä tapauksessa, että joku toinen jäsenvaltio on jo käsitellyt turvapaikkahakemuksen tai aloittanut sen käsittelemisen, sitä voidaan vaatia ottamaan takaisin toisessa jäsenvaltiossa ilman lupaa oleskeleva turvapaikanhakija (Dublin II -asetus). Oleskelulupa myönnetään, jos hakijaa uhkaa hänen kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan kuolemanrangaistus, teloitus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu tai rangaistus. Samoin lupa myönnetään, jos hakija ei voi palata kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa joutumatta vakavaan henkilökohtaiseen vaaraan siellä vallitsevan aseellisen selkkauksen vuoksi. Jos turvapaikan tai toissijaisen suojelun edellytykset eivät täyty, kansainvälistä suojelua hakevalle voidaan kuitenkin myöntää oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella. (http://www.migri.fi) Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta (746/2011) säätää turvapaikanhakijalle annettavista palveluista. Turvapaikkaa hakenut henkilö majoitetaan vastaanottokeskukseen, jossa hän saa asua odottaessaan hakemuksensa ratkaisemista. Hakija voi järjestää majoituksensa myös itse vastaanottokeskuksen ulkopuolella yksityismajoituksessa, mutta silloin hänen asumiskustannuksiaan ei korvata. Vastaanottokeskustoimintaa harjoittavat valtio, kunnat sekä Suomen Punainen Risti, joka on tehnyt valtion kanssa sopimuksen toiminnasta. Vastaanottokeskusten lukumäärä riippuu hakijatilanteesta. Keskuksia on ympäri Suomea eri paikkakunnilla. Vastaanottokeskusten lisäksi toimii alaikäisyksikköjä, joihin majoitetaan ilman huoltajaa tulleita alle 16-vuotiaita turvapaikanhakijalapsia sekä tukiasumisyksiköitä, joissa asuu yksin olevia vuotiaita turvapaikanhakijoita.(http:www.migri.fi) Hakemusprosessin aikana turvapaikanhakijan perustarpeista huolehditaan. Keskeisiä palveluita ovat majoitus, toimeentulotuki sekä välttämättömät sosiaali- ja terveyspalvelut. Tarvittaessa hakija saa hakemuksen käsittelyyn liittyvää oikeusapua ja tulkkauspalveluja. Keskukset järjestävät myös opinto- ja työtoimintaa. Tavoitteena on tukea turvapaikanhakijoiden toimintakykyä ja ehkäistä syrjäytymistä hakuprosessin aikana. Työnteko keskuksen ulkopuolella on mahdollista, kun turvapaikkahakemuksen jättämisestä on kulunut kolme kuukautta.(http://www.migri.fi) Oleskeluluvan pitkän käsittelyajan ja epävarman tilanteen vuoksi turvapaikanhakijoitten tilanne on erityisen vaikea. Heillä on kaikkien muiden stressitekijöiden lisäksi jatkuva huoli siitä, mitä heille lähitulevaisuudessa tapahtuu. Saavatko he jäädä Suomeen vai käännytetäänkö heidät takaisin usein hengenvaarallisiin olosuhteisiin, joita he ovat lähteneet pakoon. Monet turvapaikanhakijoista ovat olleet vangittuina ja heitä on kidutettu ja pahoinpidelty. Turvattomuus ja tulevaisuuden epävarmuus pahentavat psyykkisiä oireita. 4 Myönteisen oleskelulupapäätöksen saaneet turvapaikanhakijat voivat valita asuinkuntansa Suomessa. Oleskeluluvan saanut turvapaikanhakija voi muuttaa omaehtoisesti mihin tahansa Suomen kuntaan, jos henkilö pystyy hankkimaan itselleen asunnon. Vastaanottokeskukset voivat myöntää vuokravakuuden asumiseen harkinnanvaraisena toimeentulotukena. Suuri osa sijoittuu pääkaupunkiseudulle. Lahteen, Heinolaan ja vähemmässä määrin muualle Päijät-Hämeeseen muuttaa itsenäisesti myönteisen oleskelulupapäätöksen saaneita turvapaikanhakijoita muista kunnista sekä suoraan vastaanottokeskuksista. Kunnat voivat saada korvauksia omaehtoisesti muuttaneista henkilöistä, mikäli kunnalla on laadittu kotouttamisohjelma ja sopimus ELY-keskuksen kanssa. 4 Tapio Halla. Psyykkisesti sairas maahanmuuttaja. Aikakauskirja Duodecim 2007;123(4):

14 2.4 ETNISTEN SUHTEIDEN EDISTÄMINEN Hyvät etniset suhteet ovat edellytys etnisten vähemmistöjen sekä muun väestön keskinäiselle sopusoinnulle, yhtäläisten mahdollisuuksien toteutumiselle ja monipuolisen osaamisen hyödyntämiselle yhteisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Etniset suhteet ovat toimivia silloin, kun eri ryhmien väliset kulttuuriset, uskonnolliset ja toimintatapoihin liittyvät näkemyserot eivät kehity ristiriidoiksi, vaan ne ratkaistaan sovittujen vuoropuhelumekanismien puitteissa. Hyviä etnisiä suhteita kehittämällä edistetään koko yhteiskunnan turvallisuutta. 5 Hyvät etniset suhteet edellyttävät vastavuoroista perus- ja ihmisoikeuksien kunnioitusta. Suomalaisessa yhteiskunnassa ei hyväksytä kenenkään harjoittamaa syrjintää; ei valtaväestön etnisiin vähemmistöihin kohdistamaa tai etnisten vähemmistöjen keskuudessaan harjoittamaa sen enempää kuin näiden vähemmistöjen valtaväestöön kohdistamaakaan. Sekä valtaväestön että etnisten vähemmistöjen asenteisiin tulee tältä osin kiinnittää huomiota ja 5 vuorovaikutusta lisätä valtaväestön ja etnisten vähemmistöjen välillä monensuuntaisesti, myös etnisten vähemmistöjen kesken. 5 Tiedon lisäämisessä median aktiivinen rooli on keskeinen. Kaikkien osapuolten tulee kiinnittää huomiota käytettävään terminologiaan ja välttää ryhmien leimaamista ilmiöistä puhuttaessa. Ryhmien nimittely, yleistykset ja muuten leimaava kielenkäyttö vahvistavat ennakkoluuloja. 5 Päijät-Hämeellä on edustus (varajäsen) sekä Valtakunnallisessa että Etelä-Suomen alueellisessa Etnisten suhteiden neuvottelukunnassa. Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama laajapohjainen asiantuntijaelin, jonka tarkoituksena on mm. kehittää vuorovaikutusta viranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja eduskunnassa edustettuna olevien puolueiden sekä maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen välillä niin valtakunnallisella, alueellisella kun paikallisellakin tasolla. Lisäksi ETNO avustaa maahanmuuttopolitiikan asiantuntijana ministeriötä etnisesti yhdenvertaisen ja monimuotoisen yhteiskunnan kehittämisessä. 2.5 VALTAKUNNALLINEN SEURANTA Työ- ja elinkeinoministeriö on vastuussa kotouttamispolitiikan ja hyvien etnisten suhteiden edistämisen valtakunnallisesta kehittämisestä, arvioinnista ja seurannasta. Valtion kotouttamisohjelman yhtenä painopisteenä on kotouttamisen seuranta. Kototuttamisen, kotoutumisen ja hyvien etnisten suhteiden seurantajärjestelmää kehitetään. Sen avulla tarkastellaan maahanmuuttajien elinolosuhteita ja maahanmuuttajien omia kokemuksia kotoutumisesta sekä julkista palvelujärjestelmää suhteessa maahanmuuttajaväestön palvelutarpeisiin. Maahanmuuttajien tilanteesta kerättiin tietoa Maahanmuuttajabarometrin 2012 (TEM raportteja 11/2013 ) avulla ja kunnille sekä TE-toimistoille lähetettiin Palvelukysely (TEM raportteja 12/2013) Maahanmuuttajabarometri Laki kotoutumisen edistämisestä antaa puitteet kotoutumista edistävien palvelujen järjestämiselle, mutta paikallistasolla palveluja voidaan järjestää eri tavoin. Paikalliset viranomaiset voivat kehittää ja järjestävää kotoutumista edistäviä palveluja myös yhteistyössä järjestöjen, yhdistysten ja yhteisöjen kanssa. Maahanmuuttaja on kotoutumisessa kuitenkin aina toimija. Maahanmuuttajabarometrin (Maahanmuuttajabarometri) avulla kerätiin tietoa valittujen maahanmuuttajaryhmien subjektiivisista näkemyksistä ja kokemuksista kotoutumisesta ja viihtymisestä Suomessa. Maahanmuuttajabarometrin 2012 kohderyhmän muodostivat Suomessa asuvat Viron, Venäjän, Somalian, Thaimaan, Kiinan, Irakin ja Turkin kansalaiset, jotka ovat muuttaneet Suomeen vuosina ja olivat vastaushetkellä vuotiaita. Kotoutumislain tultua voimaan eivät laajentunut soveltamisala ja uudet toimenpiteet ole koskeneet tähän maahanmuuttajabarometriin vastanneita. Koska kohderyhmä on ollut rajattu, ei tuloksia voida myöskään yleistää koskemaan kaikkia Suomessa asuvia ulkomaalaisia. 5 Hyvien etnisten suhteiden edistäminen ja etnisten vähemmistöjen turvallisuuden parantaminen. Sisäisen turvallisuuden ohjelman valmisteluun osallistuneen asiantuntijaryhmän loppuraportti. Sisäasiainministeriö

15 Barometrikyselyyn oli mahdollista vastata joko postitse, lähetetyn omakielisen paperikyselyn tai TEM:n sivuilla (www.tem.fi/barometri) olleen sähköisen kyselyn kautta. Kriteerit täyttäneitä vastauksia saatiin lopulta 584. Maahanmuuttajabarometrin tulokset Kaikkien kansalaisuuksien osalta tärkeimmiksi kotoutumiseen vaikuttaviksi tekijöiksi koettiin työ, kielitaito, turvallisuus, terveyspalvelut sekä itselle ja perheelle sopiva asunto. Palveluiden osalta parhaiten vastaajien tarpeisiin vastasivat lasten päivähoito, neuvola ja nuorten harrastustoimintaan liittyvät palvelut sekä kirjasto-, liikunta- ja kulttuuripalvelut. Vastaajista kuitenkin 59 % koki saaneensa melko vähän, vähän tai ei lainkaan tietoa tarjolla olevista palveluista. Työssäkäyvistä vastaajista 73 % oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä väittämästä, että he viihtyvät työssä hyvin. Vastaajista 74 % oli osallistunut tai osallistui parhaillaan suomen tai ruotsin kielen opetukseen. Vastaajista 67 % arvioi ymmärtävänsä puhuttua suomea tai ruotsia melko tai erittäin hyvin. Vastaajista peräti 78 % arvioi lukevansa suomea tai ruotsia melko tai erittäin hyvin ja 49 % arvioi kirjoittavansa suomea tai ruotsia melko tai erittäin hyvin. Lisäksi 61 % arvioi suullisen suomen tai ruotsin taitonsa melko tai erittäin hyväksi. Vastaajista 29 % arvioi kuitenkin saaneensa liian vähän suomen tai ruotsin opetusta. Vastaajista 43 % arvioi, että opetuksen laatu on erinomaista tai hyvää. Vastaajista 21 % ei tiennyt onko heille tehty kotoutumissuunnitelma vai ei. Niistä vastaajista, jotka tiesivät heille laaditun kotoutumissuunnitelman, vain noin 40 % oli sitä mieltä, että suunnitelma oli auttanut heitä. Vastaajista noin 96 % tunsi olonsa turvalliseksi tai melko turvalliseksi. Vastaajista noin 24 % oli kokenut syrjintää viimeisen 12 kk aikana. Vastaajista 22 % oli epätietoinen äänioikeudestaan. Vastaajista noin 85 % on suomalaisia tuttavia Palvelukysely Kunnille ja TE-toimistoille suunnatuissa palvelukyselyissä (Palvelukyselyiden tulokset) kunnille ja TE-toimistoille lähetetyissä kyselyissä kartoitettiin viranhaltijoiden näkemyksiä kunnan ja TE-toimistojen maahanmuuttajille tarjoamien kotouttamis- ja peruspalveluiden kattavuudesta, vastaavuudesta maahanmuuttajaväestön tarpeisiin sekä onnistuneisuudesta. Lisäksi vastaajat arvioivat maahanmuuttajien osallistumista kunnan päätöksentekoon sekä kuntien kotouttamisohjelman laadintaa ja tilaa kunnassa. Palvelukyselyissä huomioitiin myös uuden kotoutumislain muutoksia. Kuntien palvelukysely lähetettiin sähköpostitse ELY-keskusten kautta kaikille Manner-Suomen kunnille. Vastauksia saatiin 106, jolloin vastausprosentiksi muodostui 33 %. TE-toimistoille suunnattuun kyselyyn vastasi yhteensä 60 TE-toimistoa (yhteensä toimistoja oli syksyllä 2012, 81). Vastausprosentiksi muodostui siten 74 %. Palvelukyselyiden toimijoiden itsearvioinnin kautta muodostuva kuva on hienojakoisempi. TE-toimistojen sisällä nähdään sekä paremmin että huonommin toimivia palveluita, kuten tietysti myös kuntien sisällä. Kiinnostavaa TEtoimistojen näkemysten yhteydessä on erityisesti se, että kotoutumissuunnitelmia pidetään kokonaisuudessaan melko toimivina, mutta maahanmuuttajabarometrin tuloksissa kaikista niistä vastaajista, jotka tiesivät, että heille on laadittu suunnitelma, noin puolet ei osannut sanoa, oliko kotoutumissuunnitelman teko varsinaisesti auttanut heitä. Noin 40 % näistä vastaajista arvioi, että kotoutumissuunnitelma on auttanut heitä ja 12 % arvioi, ettei kotoutumissuunnitelman tekemisestä ole ollut hyötyä. Kunnille lähetetty palvelukysely Kuntavastaajat arvioivat kunnan tarjoamien peruspalveluiden vastaavan keskimäärin hyvin maahanmuuttajien tarpeisiin. Parhaat arviot annettiin neuvola- ja terveyskeskuspalveluille, heikoimmiksi arvioitiin kulttuuri- ja mielenterveyspalvelujen vastaavuus. Keskimäärin suuret, yli asukkaan kunnat arvioivat oman kuntansa peruspalvelujen vastaavuutta kriittisemmin kuin muut kyselyyn vastanneet kunnat. Useissa kunnissa on kehitetty toimivia toimintatapoja, joiden avulla peruspalvelujen vastaavuutta maahanmuuttajien tarpeisiin on pyritty parantamaan. Monessa kunnassa myös koetaan, että hyvä käytäntö on ollut oman, hyväksi havaittu palvelun yhtäläinen ja tasapuolinen tarjoaminen kaikille kuntalaisille. Tyypillisesti suurissa kunnissa joissa maahanmuuttajien suhteellinen osuus on korkea, on pieniä kuntia runsaammin erityisesti maahanmuuttajien tarpeisiin räätälöityjä palveluita. 15

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 30.3.2011 Taustaa Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999)

Lisätiedot

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa 29.3.2010 SM:n maahanmuutto-osaston organisaatiorakenne OSASTOPÄÄLLIKKÖ Muuttoliike - laillinen maahanmuutto

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Sopimus SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Kauhavan kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ X:n elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja [kunta/kaupunki] (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ KASELY 1306/05.13.05/2013 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Luumäen kunta (jäljempänä kunta)

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ 1. KOTOUTUMISEN EDISTÄMINEN PAIKALLISTASOLLA

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ 1. KOTOUTUMISEN EDISTÄMINEN PAIKALLISTASOLLA HAMELY/195/05.13.05/2010 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Heinolan kaupunki sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja kunta/kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentissa

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAHANMUUTTOPOLIITTINEN OHJELMA 2010-2015. Ohjelman ohjausryhmä 8.12.2009, 15.4.2010 Maakuntahallitus 21.12.2009,10.5.

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAHANMUUTTOPOLIITTINEN OHJELMA 2010-2015. Ohjelman ohjausryhmä 8.12.2009, 15.4.2010 Maakuntahallitus 21.12.2009,10.5. PÄIJÄT-HÄMEEN MAAHANMUUTTOPOLIITTINEN OHJELMA 2010-2015 Ohjelman ohjausryhmä 8.12.2009, 15.4.2010 Maakuntahallitus 21.12.2009,10.5.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 4 2. OHJELMAN LÄHTÖKOHDAT, TARKOITUS

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ [Diaarinumero] SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kouvolan kaupunki (jäljempänä kaupunki) sopivat

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kemin kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Kuntamarkkinat 14.9.2011 Ylitarkastaja Peter Kariuki 14.9.2011 14.9.2011 Maahanmuuton Suomen kartta Ulkomaalaisten osuus (%) kunnan asukasluvusta 31.12.2009

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Rovaniemen MAKO-verkosto 22.2.2012 ja Meri-Lapin MAKO-verkosto 23.2.2012 Anne-Mari Suopajärvi/ Lapin ELY-keskus

Lisätiedot

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Oleskelulupalajit Määräaikainen - tilapäinen (B) - jatkuva (A) Pysyvä (P) - voimassa toistaiseksi - 4 vuoden jatkuvan (A) oleskelun

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Luonnos/Malli POPELYXXXXXXXX SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja ---- kunta/kaupunki (jäljempänä

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAHANMUUTTOPOLIITTINEN OHJELMA 2010-2015. Ohjelman ohjausryhmä 8.12.2009, 15.4.2010 Maakuntahallitus 21.12.2009,10.5.

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAHANMUUTTOPOLIITTINEN OHJELMA 2010-2015. Ohjelman ohjausryhmä 8.12.2009, 15.4.2010 Maakuntahallitus 21.12.2009,10.5. PÄIJÄT-HÄMEEN MAAHANMUUTTOPOLIITTINEN OHJELMA 2010-2015 Ohjelman ohjausryhmä 8.12.2009, 15.4.2010 Maakuntahallitus 21.12.2009,10.5.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 4 2. OHJELMAN LÄHTÖKOHDAT, TARKOITUS

Lisätiedot

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1. Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.2016 Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset (Laki kotoutumisen edistämisestä,

Lisätiedot

Kauniaisten kaupungin kotouttamisohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.10.2013.

Kauniaisten kaupungin kotouttamisohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.10.2013. SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kauniaisten kaupunki (jäljempänä kaupunki) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

Tilastoliite. Sisältö. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

Tilastoliite. Sisältö. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat Tilastoliite Sisältö 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 asiat 10 Karkotusasiat Avainluvut Toimintamenot (1000 e) ja henkilöstö 2009 2010 2011 Nettomenot 17 576 18 326 17 718 Tulot 2 929

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki. Neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen. Sisäasiainministeriö Maahanmuutto-osasto

Uusi kotoutumislaki. Neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen. Sisäasiainministeriö Maahanmuutto-osasto Uusi kotoutumislaki Neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen Sisäasiainministeriö Maahanmuutto-osasto 8.11.2011 Kotoutumislakiuudistuksen tavoitteet Selkeyttää sääntelyä; kaksi eri lakia Tehostaa ja nopeuttaa

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Mikä muuttuu kansanopistojen maahanmuuttajakoulutuksessa? Seurakuntaopisto, Järvenpää 24.5.2012 Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) Alkuvaiheeseen johdonmukainen

Lisätiedot

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä KV 11.10.2010 18 Valtuutettu Ismo Soukola jätti valtuustolle, siitä ennen

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus. Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015

Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus. Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015 Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015 Hallitusohjelma keskeiset maahanmuuttopolitiikan linjaukset Hallitus kannustaa avoimeen

Lisätiedot

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 sosiaali- ja terveyspiiri

Lisätiedot

MITEN VALTION KOTOUTTAMISPOLITIIKKA VOI TUKEA LAPSIA JA NUORIA? Projektikoordinaattori Said Aden työ- ja elinkeinoministeriö

MITEN VALTION KOTOUTTAMISPOLITIIKKA VOI TUKEA LAPSIA JA NUORIA? Projektikoordinaattori Said Aden työ- ja elinkeinoministeriö MITEN VALTION KOTOUTTAMISPOLITIIKKA VOI TUKEA LAPSIA JA NUORIA? Projektikoordinaattori Said Aden työ- ja elinkeinoministeriö Muutokset pähkinänkuoressa 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia Yksilölliset

Lisätiedot

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA Pakolaiset tarvitsevat kodin. Termistö Siirtolainen Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan työn, opiskelun, ihmissuhteen tms. perusteella tavoitteena parempi elämä, uudet kokemukset, avioliitto

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Minister Astrid Thors

Minister Astrid Thors Pohjoiskalottikonferenssi Nordkalottkonferens 21.08.2010 Minister Astrid Thors 20.8.2010 Peruskäsitteitä Maahanmuuttaja: Maahan muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Kotouttaminen. Syyskuu 2014 / Merja Heino-Kukkurainen Palveluesimies / Maahanmuuttopalvelut

Kotouttaminen. Syyskuu 2014 / Merja Heino-Kukkurainen Palveluesimies / Maahanmuuttopalvelut Kotouttaminen Syyskuu 2014 / Merja Heino-Kukkurainen Palveluesimies / Maahanmuuttopalvelut Yleistä Etelä-Karjalaan muutetaan eri syistä: pakolaiset (kiintiöpakolaiset, myönteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat)

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskus ja kotouttamisen osaamiskeskus Kohti tiiviimpää yhteistyötä

Uudenmaan ELY-keskus ja kotouttamisen osaamiskeskus Kohti tiiviimpää yhteistyötä Uudenmaan ELY-keskus ja kotouttamisen osaamiskeskus Kohti tiiviimpää yhteistyötä Helsinki 30.3.2015 Hannu-Pekka Huttunen Asiantuntijakonsultti Laki kotoutumisen edistämisestä: LUVUT 1-4 1. Yleiset säännökset

Lisätiedot

Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010), ns. kotoutumislaki voimaan 1.9.2011. Kuntanäkökulma

Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010), ns. kotoutumislaki voimaan 1.9.2011. Kuntanäkökulma Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010), ns. kotoutumislaki voimaan 1.9.2011 Kuntanäkökulma 1 Käsitteitä Maahanmuuttaja on yleiskäsite, jota käytetään kuvaamaan kaikkia maahan muuttaneita henkilöitä.

Lisätiedot

Kotoutumislain mahdollisuudet. Osaaminen näkyväksi -seminaari 2.11.2010

Kotoutumislain mahdollisuudet. Osaaminen näkyväksi -seminaari 2.11.2010 Kotoutumislain mahdollisuudet Osaaminen näkyväksi -seminaari 2.11.2010 11/11/2010 HE laiksi kotoutumisen edistämisestä yleistä Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta

Lisätiedot

Kunnanhallitus 187 19.10.2015 Kunnanvaltuusto 73 26.10.2015. Kiintiöpakolaisten vastanottaminen Pihtiputaalla 557/042/2015

Kunnanhallitus 187 19.10.2015 Kunnanvaltuusto 73 26.10.2015. Kiintiöpakolaisten vastanottaminen Pihtiputaalla 557/042/2015 Kunnanhallitus 187 19.10.2015 Kunnanvaltuusto 73 26.10.2015 Kiintiöpakolaisten vastanottaminen Pihtiputaalla Kunnanhallitus 19.10.2015 187 557/042/2015 Sisäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja Suomen

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärven kuntasuunnitelma: uusi, ennakkoluuloton ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven elinvoimatekijä

Lisätiedot

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen Taustaa Suomen Pakolaisavusta Järjestö perustettiin vuonna 1965 uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kehitysyhteistyöjärjestö

Lisätiedot

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat TILASTOLIITE SISÄLLYS 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat AvainluVUT nyckeltal key figures Toimintamenot (1000 e) ja henkilöstö Verksamhetskostnader (1000

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelman. Fellmannia 18.11.2015

Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelman. Fellmannia 18.11.2015 Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelman seminaari Fellmannia Päijät-Hämeen, Iitin, Myrskylän ja Pukkilan ulkomaan kansalaiset 31.12.2014, yhteensä 6 045 henkilöä 4 500 4 132 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1

Lisätiedot

Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016

Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016 Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016 Mikä käynnisti vuoden 2015 maahantuloaallon EU:iin? Afrikan pohjoisosien ja Lähi-idän maiden sisäinen kehitys. Koulutettuja nuoria ilman töitä ja tiedonsaannin

Lisätiedot

Katsaus kotouttamispolitiikkaan Kansainvälinen rekrytointi ja työyhteisön monikulttuuristumisen haasteet ja voimavarat Kuntatyönantajat, 8.10.

Katsaus kotouttamispolitiikkaan Kansainvälinen rekrytointi ja työyhteisön monikulttuuristumisen haasteet ja voimavarat Kuntatyönantajat, 8.10. Katsaus kotouttamispolitiikkaan Kansainvälinen rekrytointi ja työyhteisön monikulttuuristumisen haasteet ja voimavarat Kuntatyönantajat, 8.10.2013 Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman Työllisyys- ja yrittäjyysosasto/kotouttaminen

Lisätiedot

Kantelun kohde Turvapaikka- ja oleskelulupapäätökset tekevä sisäministeriön alainen maahanmuuttovirasto (Migri).

Kantelun kohde Turvapaikka- ja oleskelulupapäätökset tekevä sisäministeriön alainen maahanmuuttovirasto (Migri). 1 Oikeuskansleri Kantelu 16.7.2015 Kantelija Pauli Vahtera Oikeuskanslerille Arvoisa oikeuskansleri Kantelun kohde Turvapaikka- ja oleskelulupapäätökset tekevä sisäministeriön alainen maahanmuuttovirasto

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä

Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä Pohjanmaan maakuntaohjelma 2011-2014 Verkostoseminaari 14.11.2012/Marjo Hannu-Jama MAAHANMUUTTAJASTA KUNTALAISEKSI (ESR

Lisätiedot

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin

Lisätiedot

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Työperäisen maahanmuuton monet kasvot Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Suurimmat kansalaisuusryhmät Suomessa 2011 (pysyvästi maassa asuvat) Maa Henkilöitä Osuus ulkomaiden

Lisätiedot

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat TILASTOLIITE SISÄLLYS 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat AVAINLUVUT Toimintamenot (1000 ) ja henkilöstö 2008 2009 2010 Nettomenot 14 231 17 576 18 326

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Turku 28.1.215 Villiina Kazi Asiantuntija Esityksen sisältö 1) Maahanmuutto

Lisätiedot

Maahanmuuton vuosikatsaus 2009

Maahanmuuton vuosikatsaus 2009 Maahanmuuton vuosikatsaus 2009 2 MAAHANMUUTTO VÄHENI VUONNA 2009 Tämän tilastokatsauksen tavoitteena on kuvata maahanmuuttoa vuoden 2009 aikana. Muuttoliikettä on tapahtunut Suomessa läpi historian. Maasta

Lisätiedot

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Työelämän kansanopisto Nuoret turvapaikan hakijat kansanopistossa Sivistystyön Vapaus ja Vastuu Pirkanmaa Studia Generalia Murikka 12.11.2015 1 Vapaa sivistystyö Suomessa

Lisätiedot

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa?

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? VAIKO-projekti, Lapin ELY-keskus Mirva Petäjämaa MAKO-verkostojen kokoukset 12. - 13.9.2012 Strategian rakenneluonnos Esipuhe NYKYTILA *Lappi maahanmuuton

Lisätiedot

Mitä on vastaanottotoiminta? Vastaanottokeskukset pähkinänkuoressa

Mitä on vastaanottotoiminta? Vastaanottokeskukset pähkinänkuoressa Mitä on vastaanottotoiminta? Vastaanottokeskukset pähkinänkuoressa Mikä vastaanottotoiminta? Lakisääteisten palvelujen järjestämistä turvapaikanhakijalle. 17.6.2011/746: Laki kansainvälistä suojelua hakevan

Lisätiedot

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,

Lisätiedot

Kiintiöpakolaisten vastaanotto Sonkajärvelle ja Ylä-Savoon

Kiintiöpakolaisten vastaanotto Sonkajärvelle ja Ylä-Savoon Kunnanhallitus 126 11.06.2012 Kunnanvaltuusto 32 25.06.2012 Kiintiöpakolaisten vastaanotto Sonkajärvelle ja Ylä-Savoon Kunnanhallitus Valmistelija: kunnansihteeri Pirjo Vatanen Suomen valtio on sitoutunut

Lisätiedot

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Maahanmuuttotilanne Jyväskylässä Ulkomaalaistaustaisia asukkaita Jyväskylässä

Lisätiedot

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Sonja Hämäläinen Maahanmuuttojohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Maahanmuuton kasvaessa painopisteenä osallisuus, työllistyminen

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

OLESKELULUVAT VUONNA 2009. 1. Johdanto

OLESKELULUVAT VUONNA 2009. 1. Johdanto TILASTOANALYYSI 2009 Maahanmuuttoyksikkö 22.2.2010 OLESKELULUVAT VUONNA 2009 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan vuoden 2009 aikana vireille tulleiden oleskelulupahakemusten ja Maahanmuuttovirastossa

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Alueet, elinkeinot, työllisyys ja maahanmuutto

Alueet, elinkeinot, työllisyys ja maahanmuutto Alueet, elinkeinot, työllisyys ja maahanmuutto Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Alueiden kehittämisen lähtökohta Alueellisen kehittämisen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa Kaisa Rontu Moni tuntee kotoutumiskoulutuksen, mutta kuinka moni tietää, miten turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksissa opiskelevat? Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010 Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano ROMPO yleisesitys 2010 Romanipoliittisen ohjelman valmistelu Laajapohjainen työryhmä Työryhmän toimikausi 1.1.2009-30.9.2009 Romaniväestön kuulemistilaisuudet

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, ulkomaalaislain muuttamisesta annetun lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola Maahanmuuttajapalvelut Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola 17.6.2014 Pakolaisen polku - UNHCR:n rooli UNHCR YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu. Vastaa pakolaisten

Lisätiedot

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Valtakunnalliset sisäisen turvallisuuden päivät Mikkeli 6.9.2013 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys

Lisätiedot

*1409901* A-OSA + + PH4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

*1409901* A-OSA + + PH4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PH4_plus 1 *1409901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä perheselvityslomake on tarkoitettu sinulle, joka olet ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella hakevan alle 18

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Tervetuloa Helsingin- (Kaarlenkadun ja Punavuoren) ja Metsälän vastaanottokeskuksien esittelyyn

Tervetuloa Helsingin- (Kaarlenkadun ja Punavuoren) ja Metsälän vastaanottokeskuksien esittelyyn Tervetuloa Helsingin- (Kaarlenkadun ja Punavuoren) ja Metsälän vastaanottokeskuksien esittelyyn Asiaankuuluvia käsitteitä maahanmuuttaja - yleiskäsite, joka koskee eri perustein maasta toiseen muuttavia

Lisätiedot

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 25.3.2015

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 25.3.2015 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Kauden 2015-2016 aloituskokous Toimintakertomus 2013-2014 6-7 kokousta vuodessa Kokouksissa yleensä ajankohtainen teema, esim. asuminen, yrittäjyys, työllisyys,

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUS 14.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN?

KAUPUNGINHALLITUS 14.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? KAUPUNGINHALLITUS 14.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? TURVAPAIKANHAKIJOIDEN MÄÄRÄ KASVAA NOPEASTI Euroopassa on meneillään suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan. Suomeen arvioidaan tulevan

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

PAKOLAISTEN VASTAANOTTO KUNNISSA

PAKOLAISTEN VASTAANOTTO KUNNISSA PAKOLAISTEN VASTAANOTTO KUNNISSA Helsinki, 7.1.2016 Sisältö PAKOLAISTEN VASTAANOTTO KUNNISSA...3 Uusien vastaanottokeskusten perustaminen... 3 Turvapaikanhakijalasten opetuksen järjestäminen... 4 Oleskeluluvan

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE. Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5.

ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE. Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5. ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5.2014 ALPO-rekisterin käyttäjät 2011 yhteensä 10 hanketta (ALIPI,

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

ALIPI-HANKE 1.4.2008 31.3.2011 PÄÄTÖSSEMINAARI 23.3.2011 SIBELIUSTALO

ALIPI-HANKE 1.4.2008 31.3.2011 PÄÄTÖSSEMINAARI 23.3.2011 SIBELIUSTALO ALIPI-HANKE 1.4.2008 31.3.2011 PÄÄTÖSSEMINAARI 23.3.2011 SIBELIUSTALO Ulkomaan kansalaisten määrä Päijät-Hämeessä vuoden 2010 vaihteessa Määrä Muun kieliset (ei suomi, ruotsi, saame) Asikkala 110 116 Hartola

Lisätiedot