Elektroniikan osavalmistus
|
|
- Anni Uotila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Elektroniikan osavalmistus Toimialaraportti 9/2006 Erkki Rönkkö
2
3 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2006 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Erkki Rönkkö Pohjois-Karjalan TE-keskus Julkaisuaika Marraskuu 2006 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Elektroniikan osavalmistus Tiivistelmä Raportissa kuvataan elektroniikan pienkomponenttien ja elektromekaniikan valmistuksen sekä perinteisen sopimusvalmistuksen eli piirilevyjen kalustamisen, osa- ja järjestelmävalmistuksen, laite- ja järjestelmäkokoonpanon ja niihin liittyvien testaus- ja oheistoimintojen markkina- ja valmistustilannetta. Elektroniikan osavalmistus kasvoi v:n 2001 alkuun nopeasti niin Suomessa kuin muuallakin. Trendi oli hyvin positiivinen jopa pitemmällä aikavälillä. Suomessa tuotannon kasvua ylläpiti ennen kaikkea tietoliikennelaitteiden valmistus. Tuotannon bruttoarvo ylsi eri arvioiden mukaan v n. 2,1 mrd. euroon (laskua edellisvuodesta n. 10 %), mikä oli n.10 % elektroniikka- ja sähköteollisuuden tuotannon bruttoarvosta. Ala työllisti n henkilöä (laskua n. 7,5 %), mutta yhä jatkuvan rakennemuutoksen johdosta henkilöstön määrä päätynee vuoden loppuun mennessä n :een. Tuotantoa kuvaavat keskeiset luvut ovat polkeneet paikallaan tai pienentyneet viimeisten viiden vuoden aikana. Myös tuloksen tulokseen liittyvät tunnusluvut ovat kääntyneet huolestuttavasti laskuun, pienemmillä yrityksillä jo viime vuonna ja suurimmilla kuluvana vuonna. Koko 2000-luvun kehitystä on leimannut päähankkijoiden tuotannon kasvu ulkomailla (haetaan asiakas-, markkinaläheisyyttä, logistisesti keskeistä sijaintia, joustavaa, osaavaa, halvempaa työvoimareserviä) ja sopimusvalmistuksen etabloituminen päähankkijoiden läheisyyteen samoista syistä. Potentiaalia osavalmistuksen kasvuun ja positiiviseen kehittymiseen on, mutta se vaatii yhä rakenteellista muutosta. Tulevaisuuden näkymät riippuvat päähankkijoiden kotimaisesta tuotannosta, mikä taas riippuu toimintaympäristöjen valmiuksista tukea t&k-toimintaa ja innovatiivista toimintaa yleensä. Osavalmistajien tuotanto tulee keskittymään arvoketjujen alkupäähän ja pienissä sarjoissa läpi koko ketjun. Massatuotanto on jo siirretty ja /tai ulkoistettu. Alalla on yhä n. 260 toimipaikkaa, joista 60 %:ssa on alle 10 henkilöä. Toimipaikkojen keskikoko liikevaihdolla mitattuna on n. 8 milj. euroa. Tuotannollisia keskittymiä ovat Helsingin ympäristö, Turku-Salon seutu, Oulun seutu ja Pirkanmaa. Merkittävin asiakastoimiala on volyymillisesti tietoliikennevälineiden valmistus, mutta yritysten lukumäärällä mitattuna koneja laitevalmistus. Kuluvana vuonnakaan tuotannon bruttoarvon tai henkilöstön määrän ei odoteta kasvavan. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Esa Tikkanen, puh. (09) Asiasanat Sopimusvalmistus, valmistuspalvelut, osavalmistus, EMS, ODM ISSN Kokonaissivumäärä 46 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta Kustantaja
4
5 Sisällysluettelo 0 Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Elektroniikan osa- ja sopimusvalmistuksen sisältö Elektroniikan sopimusvalmistuksen kehitysvaiheet Toimialan rakenne Toimipaikat ja henkilöstö Toimipaikkojen alueellinen jakaantuminen Alan suurimpia yrityksiä Markkinoiden rakenne ja kehitys Markkinoiden kokonaiskuva maailmalla Pienkomponentit Sopimusvalmistus (EMS, CM) Kotimaan markkinat Komponenttien markkinat ja tuotanto Valmistuspalvelujen markkinat Vienti ja tuonti Tuotanto ja tuotantomenetelmät Logistiikka Toimialan tyypillisiä piirteitä Alalle tulo Tuotanto ja tuotantomenetelmät Investoinnit ja kapasiteettitilanne Taloudellinen tila Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Sopimusvalmistuksen ongelmakenttä Tulevaisuuden näkymät Yhteenvetoanalyysi Lähteet... 46
6
7 7 0 Saatteeksi Toimialaraportit-julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää kuusi päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikka ja muoviteollisuus, metalliteollisuus, puutuoteteollisuus sekä matkailu- ja palvelualat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa Toimialaraporttien internet-sivuilla osoitteessa Elektroniikka- ja sähkötekninen teollisuus on tuotannon bruttoarvolla mitattuna Suomen suurin toimiala. Sillä oli merkittävä panoksensa Suomen BKT:n kasvussa 1990-luvun alun lamasta aina vuoteen 2001, jonka jälkeen ala on elänyt poikkeuksellisen voimakkaissa muutospaineissa. Ajankohtaisen toimialatiedon kokoamisella ja sen välittämisellä alan toimijoille, rahoittajille ja sidosryhmille toimialaraporttia pidetään hyvin hyödyllisenä tietolähteenä. Osavalmistuksella eli alihankinnalla tai sopimusvalmistuksella on oleellinen merkityksensä elektroniikka- ja sähköteollisuuden valmistusprosesseissa. Tämä toimialaraportti käsittelee toimialaluokan DL, elektroniikka- ja sähköteknisen teollisuuden, alatoimialoja, joissa osa- ja sopimusvalmistajat valmistavat ja toimittavat komponentteja, osia, järjestelmiä tai kokonaisia tuotteita päähankkijoille. Sisältö on siis rajattu elektroniikka- ja muuta teollisuutta palvelevaan elektroniikan alihankintaan eli yrityksiin, joilla ei ole pääsääntöisesti omia tuotteita tai jotka valmistavat tuotteita tai niiden osia tilauksesta tai asiakaskohtaisesti toiselle tuotannollista toimintaa harjoittavalle yritykselle (josta yleisesti käytetään nimitystä OEM = Original Equipment Manufacturer). Elektroniikan alihankinnan ja/tai sopimusvalmistuksen (CM = Contract Manufacturing tai EMS = Electronics Manufacturing Services) toimialaa ei ole TOL-luokituksessa. Aineisto on muodostettutol 321:n eli elektronisten piirien sekä osien valmistuksesta, jonka tuotannon bruttoarvo jää n. 550 milj.. Lisäksi alan merkittävistä osavalmistusta ja kokoonpanoa suorittavista yrityksistä ilmoittaa toimialansa useimmiten pääasiakkaidensa mukaiseksi eli tietoliikennevälineiden valmistuksen. Raportti julkaistaan osana Elektroniikka- ja muoviteollisuuden raporttisarjaa, jonka muut osat ovat Elektroniikka ja sähköteollisuus ja Tekniset muovituotteet. Raporttien toivotaan antavan vastauksia ja pohdittavaa myös alalle aikoville uusille yrittäjille. Joensuussa Erkki Rönkkö toimialapäällikkö
8 8 1 Toimialan määrittely ja sisältö 2.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tuotannon bruttoarvo ylsi vuonna 2005 noin 23 mrd., missä oli kasvua n. 4 % edellisvuodesta. Koko toimialan osuus on yhä lähes viidennes koko teollisuustuotannon arvosta. Tavaraviennistä elektroniikka- ja sähköteollisuuden osuus on kolmannes. Työvoiman (nykyisellään yhä n henkilöä) osuus koko teollisuuden työvoimasta on 12 %. Elektroniikka- ja sähköteollisuus, jossa ennen kaikkea tietoliikennevälineiden valmistus, toimi v:een 2001 koko BKT:n kasvun ensisijaisena vauhdittajana. Toimiala eri julkaisuissa jaetaan mm.: 1. Elektroniikka-alan tuotteisiin, joiden sisältö on tietoliikennevälineet ja -laitteet tietokoneet ja toimistoelektroniikka elektroniikan komponentit TV- ja radiovastaanotin- ja tallennuslaitteet 2. Sähköteknisiin tuotteisiin, joiden sisältö on sähkömoottorit, generaattorit ja muuntajat sähkönjakelu- ja tarkkailulaitteet eristetyt sähköjohtimet ja kaapelit valaistuslaitteet muut sähkölaitteet ja -koneet 3. Instrumentteihin, joiden sisältö on lääkintäkojeet ja ortopediavälineet mittauslaitteet teollisuuden prosessinsäätölaitteet optiikka- ja valokuvausvälineet ja kellot Joissakin jaotteluissa hissit lasketaan mukaan tai kotitalouskoneet jätetään pois. Seuraava tuotannon jakaantuminen noudattaa mm. VTT:n käyttämää luokitusta. Osa- ja valmistuspalvelujen osuus on pienentynyt 10 %:iin. Kuvasta puuttuvat jotkut marginaalisektorit kuten kulutuselektroniikan laitteet, kodinkoneet ja tietokoneet, joiden yhteinen osuus on n. 1 %.
9 9 Teoll. prosessinsäätöl. 1 % Konttori- ja tietok. 0 % Instrumentit, mittausl. 3 % Sähkömoottorit, gen., muuntajat 7 % Terveydenhuollon elektr. 3 % Sähkönjakelu ja tarkk.laitteet 3 % Osavalmistus, kokoonpano 12 % Johtimet, kaapelit, akut 2 % Valaistuslaitteet 1 % Komponentit, pienosat 2 % Muut sähkölaitteet 2 % Tietoliikennelaitteet 64 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus Kuva 1. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tuotanto (23 mrd. ) jakautuu Suomessa 1.2 Elektroniikan osa- ja sopimusvalmistuksen sisältö Komponentti- ja osavalmistuksen sekä kokoonpanon pääsektoreita ovat elektroniikan valmistus muoviosien valmistus mekaniikan (=metalliosien) valmistus Selväpiirteisin näistä sektoreista on muoviosien valmistus, jossa päävalmistusmenetelmä on ruiskupuristusmenetelmä. Teknisten muovien kysyntätoimialoista elektroniikkateollisuuden osuus kasvoi vuoteen 2002, mutta on sitten pudonnut merkittävästi. Teknisten muoviosien valmistajia on n. 380 (joista 90 % mikroyrityksiä), ja niiden yhteenlaskettu Suomessa tapahtuva liikevaihto on pudonnut 650 milj.eurosta (2002) n. 400 milj. euroon. Tästä yli puolet suuntautuu elektroniikka- ja sähköteollisuuteen. Mekaniikan päätuoteryhmiä ovat työstöt ja koneistukset, ohutlevyosien valmistus ja painevalut. Painevaluyrityksiä on noin 20, ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto on n. 100 milj.euroa, josta kaksi kolmasosaa menee elektroniikka- ja sähköteollisuuden tarpeisiin. Työstö- ja koneistusalihankkijoita on toista tuhatta. Niiden aikaansaamasta liikevaihdosta (>1 mrd. euroa), suurin osa menee muualle kuin elektroniikka- ja sähköteollisuuteen. Ohutlevyosien valmistajien vastaavat arvioluvut ovat noin 100 kpl ja 500 milj. euroa, josta elektroniikka- ja sähköteollisuus ostaa yli puolet. Elektroniikan sopimusvalmistus, EMS, jaetaan esim. erilliseen komponentti- ja osavalmistukseen (alkuperäiseen) sopimusvalmistukseen (contract manufacturing) eli piirilevyjen kalustukseen ja testaukseen sekä järjestelmä- ja laitekokoonpanoon ja testaukseen
10 10 Komponenttivalmistajien tuotevalikoima on laaja. Siihen kuuluu mm. piirilevyjen suunnittelua ja valmistusta, aktiivikomponenttien suunnittelua ja valmistusta, passiivikomponenttien valmistusta, muiden elektronisten ja elektromekaanisten pienkomponenttien valmistusta ja johdotusten ja liittimien valmistusta. Taulukko 1. Osavalmistuksen keskeisiä makrolukuja Elektr. piirien ja muiden elektr. osien valm. Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (milj.e) Osa- ja järjestelmävalmistus, kokoonpano Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (milj.e) Elektronikan osa- ja sopimusvalmistus yht. Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (milj.e) Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus EMS-yritykselle tyypillinen toiminta alkaa piirilevyille tapahtuvasta komponenttiladonnasta, jatkuu järjestelmä- tai laitekokoonpanona ja päättyy testaukseen. Sopimusvalmistuksen uudempaa kehitystä edustaa kokonaisuuksien ulkoistaminen, esim. Nokian puhelimista n. neljännes teetetään EMS-yrityksillä. Uusinta toimintakonseptia edustavat ODMyritykset (original design manufacturer), jotka ottavat arvoketjusta vähintään suunnittelun, usein jo pääosan: suunnittelun, tuotteistamisen, valmistuksen ja testauksen. Markkinoilla (maahantuonti-, tukku- ja vähittäiskauppa) on suuri määrä tarjolla erilaisia komponentteja (esimerkiksi aktiivi- ja passiivikomponentit, anturit ja ilmaisimet, automaation mekaaniset laitteet ja komponentit sekä sähköiset elementit, mittaus-, ohjaus- ja säätölaitteet, kytkimet, releet ja liittimet, tehoelektroniikka), joita ei valmisteta asiakaskohtaisesti ja jotka ovat lähes kaikki tuontitavaraa. Nämä standardikomponentit ovat mukana tuontitilastoissa. Elektroniikkalaitteissa ja -järjestelmissä on ohjaus-, käyttö- ja muita avaintoimintoja suorittavia tietokoneita, jotka toimivat sulautettujen ohjelmistojen ohjaamina. Tämä laitteistoläheisen ohjelmoinnin alihankinta on nopeassa kasvussa, vaikka niiden volyymi on vielä varsin vaatimatonta. Ohjelmointi- ja suunnittelupalvelujen osto edellisiin tarkoituksiin voidaan perustellusti katsoa kuuluvaksi elektroniikan alihankintaan. Ohjelmistoilla toteutetaan joustavasti tuotteisiin liittyviä asiakaskohtaisia ominaisuuksia. Tietokoneiden komponenttien kasvanut tehokkuus (pakkaustiheys) lisää käyttösovelluksia ja jos tuotteiden valmistusmäärät ovat tarpeeksi suuria, älykkäät perustoiminnot siirretään kokonaisuuksina piisiruille (ASIC-piirit). Fyysisten laitteiden (esimerkiksi multimediaa ja langattomia verkkoja käyttävät päätelaitteet) monipuolistumisessa ja automatisoitumisessa käyttöliittymien kehittäminen on yksi näkyvä osa. Kehittämisprosessit ovat toisaalta laa-
11 11 ja-alaisia, toisaalta hyvin spesifisiä eli ne vaativat monien tekniikoiden hallintaa, mikä taas vaatii yhteistyötä ja verkottumista. Osavalmistuksen päähankkijana tai lopputuoteasiakkaana on suuremmilla yrityksillä useimmiten isompi tietoliikennevälineiden valmistaja (jolla on selvemmin volyymituotteita). Pienempien asiakaskunta koostuu kone- ja laitevalmistajista, instrumentoijista ja teollisuustuotannon prosessoijista ja sitten vasta tietoliikennevälineiden valmistajista. Yhteinen piirre tarkastelun kohteena oleville yrityksille on niiden toimiminen enemmän tai vähemmän verkostoyhteistyössä toistensa ja päähankkijoiden kanssa. Päähankkijat eli lopputuotevalmistajat eli OEM:t ovat siirtäneet suunnittelua, kokoonpanotyötä ja lopputuotevalmistusta näille yhteistyökumppaneilleen. 1.3 Elektroniikan sopimusvalmistuksen kehitysvaiheet Lopputuotteiden valmistajat (OEM) Elektroniikan valmistuspalvelut (EMS, ODM) Kokoonpano Suunnittelu Osa- ja järjestelmävalmistus Komponenttitoimittajat (CM, Std) Komponentit Liittimet Mekaniikka Lähde: VTT/Ekstrabit Kuva 2. Valmistuspalvelujen, komponentti- ja osavalmistuksen rooli tuotantoketjussa Kuvaan voidaan lisätä huolto ja ylläpito josta vastaa perinteisesti OEM, mutta jossa ulkoistus kasvaa. Sama koskee materiaalihankintoja, joista suurin osa on jo sopimusvalmistajien kontolla. Sopimusvalmistus on käsitteenä 10-vuotias ja EMS-termi lanseerattiin maailmalla 7 vuotta sitten. Vastaavaa toimintaa toki on ollut pitemmän aikaa. Mallit on saatu mm. autoteollisuudesta, jossa nopea tuotteistaminen, kova kilpailu ja hyvin globaalit markkinat ovat
12 12 pakottaneet päähankkijat alliansseihin, yhteistyöhön ja keskittymään toiminnoissaan ydinosaamisiinsa. Verkottumisen ja sopimusvalmistuksen kasvu on ollut poikkeuksellisen nopeaa. Elektroniikan valmistuspalvelujen (EMS+ODM, laaja tulkinta, sisältää mekaniikkaa) tuotannon bruttoarvoksi arvioidaan maailmassa n. 170 mrd. euroa (2006A). Markkinat löytyvät tieto- ja konttorikoneiden valmistajilta (n. 40 %), tietoliikennevälineiden valmistajilta (n. 25 %), kulutus- ja autoelektroniikan valmistajilta (n. 12 %), teollisuuselektroniikan valmistajilta (n. 6 %), instrumenttien valmistajilta jne. Lopputuotevalmistajilla ei yksinkertaisesti ole resursseja eikä teknologioita, tuskin edes haluakaan, tuotteidensa omaan valmistamiseen, nykyisin ei edes suunnitteluun ja tuotteistamiseen. Sopimusvalmistajalla on tarjottavanaan laajan skaalan palveluita. Resurssien puuttumisen lisäksi sopimusvalmistuksen yleistymiseen on vaikuttanut päähankkijoiden halu keskittyä loppuasiakashallintaan ja imagokysymyksiin ja jättää tuotanto ja sen vaihtelusta aiheutuvat riskit sopimusvalmistajille. Yrityskoot ovat kasvaneet huomattavasti, maailman suurimpien EMS-yritysten liikevaihdot ylittävät 10 mrd. euroa ja niillä on kymmeniä yksiköitä ympäri maailmaa. Kansainväliset sopimusvalmistuskonsernit ovat nousseet maihin Kiinaan, Eurooppaan, Pohjoismaihin ja Suomeenkin jo ennen Kiina-ilmiötä. Perinteinen EMS Suunnittelu Hankinta NPI, ramp-up Ostot, sis. logistiikka Valmistus, kokoonpano Jakelu, ulk.logistiikka After sales Nykyinen EMS Kattava EMS/ODM malli Kuva 3. Sopimusvalmistuspalvelujen kattavuus ja integroituminen elektroniikka- ja sähköteollisuuden tuotantoon Seuraavat trendit ovat nähtävissä: Primaarialihankkijoiden (niiden, jotka kommunikoivat päähankkijan kanssa) lukumäärä on pienentynyt ja pienenee yhä yrityskokojen kasvun myötä, vaikka verkoston alalaita kasvaa myös lukumääräisesti. Päähankkijat ostavat yhä suurempia kokonaisuuksia (laitteisto-osia, järjestelmiä, lopputuotteita) ja tuotteen elinkaaren alku- ja loppupäihin liittyviä tehtäviä primaarisopimusvalmistajiltaan, jotka käyttävät omia alihankkijoitaan.
13 13 Päähankkija alihankkija -suhde (sekä laitevalmistajan ja primaarialihankkijan välillä että primaarialihankkijan ja sen alihankkijan välillä) on syventynyt ja syvenee yhä. Toimitussuhteet voidaan jakaa esimerkiksi seuraavasti: Partnership: pysyvä toimitussuhde käsittäen laitteita, järjestelmiä ja osakokonaisuuksia. Vuosisopimus: yhdeksi tai useammaksi vuodeksi tehty toimitussopimus, tyypillistä sopimus-, osa- ja komponenttivalmistusta kuten partnershipkin. Projektikohtainen: hankekohtainen sopimussuhde, vaihe- ja kuormitusalihankintaa. Jokin muu: lähinnä kertaluonteiset, satunnaisesti toistuvat alihankintatoimitukset tai enemmän tai vähemmän säännöllisesti tapahtuvat kauppatavaran toimitukset. Mitä ylempänä listalla, sitä parempi suunnittelukapasiteetti, ongelmanratkaisukyky, isompi omien alihankkijoiden lukumäärä, paremmat tuotantoteknologiat, monitaitoisempi henkilöstö, parempi suhdanteiden sietokyky ja harvalukuisempi päähankkija-asiakaskunta. Sopimuspohja on muuttumassa kautta linjan: kertaluonteisen alihankinnan osuus vähenee sekä päähankkijoiden että osatoimittajien näkemysten mukaan ja pitkäaikaisempien sopimusmuotojen osuus lisääntyy. Keskinäinen yhteistyö on tiivistymässä kaikissa teollisuusmaissa, koska laajojen osatoimittajaketjujen hallinta on työlästä ja ongelmallista. Isommat yritykset hakevat isompia toimituskokonaisuuksia ja patistavat alihankkijoita pooleihin ja yhteistyöhön. Toiset ovat vasta luomassa omia toimittajaketjujaan, ja toiset hakevat näiden ketjujen sisäistä uudistumista. Ulkoistaminen jatkuu. Uusi piirre lienee se, että kilpailua käydään vähemmän tehtaiden, toimialojen ja kansakuntien välillä sen sijaan, että uudessa mallissa ratkaisee tehtävien edullisuus; kilpailu on eri maiden samoja toimia hoitavien työntekijöiden välistä. Tavaratuotannon ulkoistamiseen liittyy yhä merkittävämmin palvelutuotannon ulkoistaminen. Strateginen kumppanuus Kumppanuus Laatukilpailuttaminen Hintakilpailuttaminen Kuva 4. Ulkoistamisen historia ja tulevaisuus
14 14 2 Toimialan rakenne 2.1 Toimipaikat ja henkilöstö Elektroniikan pienkomponenttien valmistusta ja rajoitettua laitekokoonpanoa harjoittavia toimipaikkoja oli 214 vuonna Lukumäärässä ei ole mukana yritysten aputoimipaikkoja (hallintoyksiköt, varastot, myyntikonttorit), joita oli n. 10 kpl. Toimipaikat työllistivät tuolloin n henkilöä ja niiden tuotannon bruttoarvo oli 550 milj. euroa. Kun mainittuihin lukuihin lisätään Perloksen, Sanmina-SCI:n, Scanfilin, Elektrobit Groupin, Foxconnin, Filtronic Comtekin, jne. (n. 25 yhtiötä) yhtiöiden tai toimipaikkojen luvut, saadaan toimipaikkojen määräksi n Osavalmistuksen kokonaishenkilöstö on näin laskettuna n ja tuotannon bruttoarvo n. 2,1 mrd. euroa. Huomion arvoista on, että tuotannon bruttoarvon laskettua edellisvuodesta n. 10 %, jalostusarvo laski lähes kolmanneksen. Materiaalikustannusten osuus on noussut ja työvoimakustannusten osuus pienentynyt. 2.2 Toimipaikkojen alueellinen jakaantuminen Taulukko 2. Toimipaikat henkilöstön määrän mukaan Kaikki kokoluokat alle 10 henkilöä henkilöä henkilöä yli 250 henkilöä Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus Mikroyrityksiä on enää vain n. 60 % kaikista toimipaikoista. Osuus on laskenut tasaisesti vuosien saatossa n. 85 %:sta, mikä kertonee kiristyneestä hintakilpailusta ja käsityövaltaisuuden pienenemisestä. Yritystoiminnan aloittaminen vaatii tuotanto- ja tuoteteknologiaan liittyvää osaamista ja selvästi isompia investointeja kuin esim. aloittava ohjelmistotuotanto.
15 15 Pohjois-Savo Pohjoi-Karjala Kainuu Satakunta Keski-S Varsinais-S Häme Pohjanmaa Uusimaa Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus Kuva 5a. Toimipaikkojen lukumäärä eräissä maakunnissa Toimipaikkojen lukumäärä kasvoi kolmanneksella vuodesta 1993 vuoteen 2001, mutta on vähentynyt siitä lähtien tasaisesti vuoteen 2005 yhteensä n. 40:llä. Varsinaisesta elektroniikan laitevalmistuksesta poiketen henkilöstö ei ole toimihenkilövaltaista, valmistuspalveluissa kun toimitaan. Keskimäärin vain viidennes kuuluu toimihenkilöihin. Henkilöä Ikä Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus Kuva 5b. Henkilöstön ikärakenne, TOL 321 Ikärakenne kuvaa vain elektroniikan pienkomponenttien valmistajia ja rajoitettua kokoonpanoa suorittavia yrityksiä. Ikärakenne poikkeaa selvästi koko elektroniikka- ja sähköteollisuuden vastaavasta: TOL 321:n mediaani jatkuu 44 ikävuoteen, jonka jälkeenkin ikärakenne on varsin kypsää.
16 Alan suurimpia yrityksiä Seuraavassa on listattu merkittävimpiä komponentti-, osa- ja sopimusvalmistajia. 26 yhtiöstä tai toimipaikasta 14 on pörssinoteerattuja meillä tai muualla ja yhdeksän on täysin ulkomaisessa omistuksessa. Sopimusvalmistus Suomessa niin kuin muuallakin on suurten hallussa ja keskittyminen jatkuu yhä. Suomessa viiden suurimman osuus on yli puolet. (Ruotsissa Flextronicsin osuus on yhä lähes kolmannes ja Norjassa 2 suurimman osuus on n. 50 %.) Aspocomp kehittää ja valmistaa elektroniikkateollisuudelle liitäntäratkaisuja. Yhtiö on Euroopan suurimpia HDI-piirilevyjen valmistajia. Toimintaa on Suomessakin useammalla paikkakunnalla (Salo, Oulu, Padasjoki). Kokonaisliikevaihto on 154 milj.euroa. Henkilöstöstä reilu neljännes eli 900 on Suomessa. Darekon Haapajärveltä on Suomen ensimmäisiä sopimusvalmistajia (aloitti 1985) ja keskittynyt maltillisemmin mutta tasaisemmin kasvaneeseen teollisuuselektroniikkaan. Toimintaa on myös Savonrannassa ja Puolan Gdanskissa. Liikevaihtoa on n. 20 M ja henkilöstöä pari sataa. Elcoteq Networksin liikevaihto oli n. 4,2 mrd.euroa (ladonta, laitekokoonpano, suunnittelu, kuuluu maailman suurimpiin matkapuhelinten sopimusvalmistajiin), joka syntyy pääosin ulkomaisissa yksiköissä (Eurooppa, Aasia, Amerikka). Henkilöstöstä (yht ) lähes tuhat on Suomessa. Elcoteq keskittyy tietoliikenne-elektroniikkaan ja on hankkinut runsaahkosti ODM-resursseja. Elektrobit Group on kempeleläinen yhtiö, jolla on useita toimipisteitä ympäri Suomea ja maailmaa. Yhtiö keskittyy langattomiin viestintäratkaisuihin ja autonsisäisiin ohjelmistoihin. Mukana on yhä verkkotestaus-, järjestelmätestaus ja tuotantoratkaisut, mutta niiden jatko lienee osittain avoin. Joka tapauksessa yhtiöllä on merkittävää ODM osaamista. Liikevaihtoa oli 212 milj. euroa. Henkilöstöstä (1540) n. 800 on Suomessa. Enics on kansainvälinen sopimusvalmistaja (ladontaa, kokoonpanoa, testausta, jopa suunnittelua; Sveitsi, Ruotsi, Viro, Kiina ja Suomi, yht. 225 milj. euroa, 1900 hlöä), joka osti Ahltronixin elektroniikkaliiketoiminnan (Varkaus, Vaasa, Lohja). Suomen liikevaihto on n. 65 milj. euroa ja henkilöstö n Evox Rifa Groupilla (ulkomaisen yhtiön suomalaispohjainen omistus) on tytäryhtiöt mm. Indonesiassa, Ruotsissa (joista toisen tuotantoa siirrettiin Suomussalmelle), Kiinassa ja I-B:ssa. Suomen tuotanto, reikiin ladottavia (muovikalvokondensaattoreita) ja pintaliitoskondensaattoreita, on Suomussalmella. Työntekijöitä on 200 ja vuotuinen tuotanto noin 250 miljoonaa kondensaattoria. Efore valmistaa asiakaskohtaisia teholähteitä, tasasuunninjärjestelmiä ja vaihtosuuntaajia elektroniikkateollisuuden tuotteisiin. Toimintaa on Euroopassa, Amerikassa ja Kiinassa.
17 17 Kooltaan merkittävän Saarijärven yksikön tuotanto siirretään Viroon ja Kiinaan. Liikevaihtoa on yht. yli 80 milj. euroa ja henkilöstöä 1000, josta Suomeen jää n Foxconnilla (taiwanilaisen sopimusvalmistusjätin, Hon Hai Precision Industryn omistama) oli Lahdessa, Hollolassa ja Laitilassa matkapuhelimien kuoria ja niihin pienkomponentteja integroivia toimipisteitä (parhaimmillaan yli 2000 henkilöä). Suomen tuotanto on lopetettu, mutta välivarastotoiminta on merkittävää. Filtronic Comtek (osa entistä Filtronic LK:ta) on englantilaisen Filtronic Groupin kempeleläinen tytär, josta myytiin alkuvuodesta 2005 päätelaitteiden antennipuoli. Yhtiöön jäi tukiasemien RF-suunnittelu ja -valmistus. Liikevaihto oli 67 milj. euroa henkilöstöä yhä yli 300. USAlainen Technitrol (tuotantoa mm. Kiinassa, Unkarissa) osti puolet Filtronic LK:sta ja nimeksi palautettiin LK Products, joka muutettiin kesällä Pulse Finlandiksi. Yhtiö valmistaa matkapuhelimiin antenneja ja integroituja antennimoduleja. Tavoitteena on laajentaa antennituotantoa muihinkin langattomiin laitteisiin. Henkilöstöä on Kempeleessä n Flextronics ODM Finlandilla (Flextronics Internationalin tytär, maailman 2. suurin EMS-yhtiö) oli parhaillaan elektroniikan ja mekaniikan sopimusvalmistusta Suomessa runsaasti (lv. vielä M, hlöstöä tuhansissa), mutta toimipaikkoja on ajettu alas (Oulu, Sievi, Kyröskoski, Piippola, Kannus, Oulainen) vauhdilla. Maailma muuttuu. Osaamista hankittiin kaksi vuotta sitten mm. ostamalla ODM-yhtiö Microcell. Nyt saneerataan loppuja ja henkilöstöä jää toistaiseksi Suomeen n Jutron on oululainen pk-luokan yhtiö (lv. n. 26 Me). Se on emo, joka toimii palveluverkostossa järjestelmätoimittajana. Sillä on yhtiö Virossa ja yksiköitä Suomessa, jotka hoitavat sopimusvalmistuksen, tuotekehitysyhteistyön ja järjestelmäratkaisut. Palveluverkostossa sillä on osakkuusyrityksiä Suomessa ja ulkomailla. Incap toimii Vuokatissa, ja Eestissä, mekaniikkaa on Helsingissä ja Vaasassa. Yhtiö keskittyy Suomessa nykyisin arvoketjun alkupäähän. Suomen liikevaihto on n. 70 milj. euroa ja henkilöstö n Kyrel (Hämeenkyrö) on palannut listoille. Aikoinaan Nokia-vetoinen Kyrel työllisti yli 1000 henkilöä, myytiin sitten Flextronicsille, joka luopui siitä ja ohjat on nyt perustasuvulla. Yritys valmistaa tietoliikenne-, auto-, lääketeollisuus-, kuluttaja- ja teollisuuselektroniikkaa. Henkilöstö lähentelee jo 200:aa ja liikevaihto on n. 20 milj. euron vuosivauhdissa. Micro Analog Systems Oy (avainhenkilöidensä omistama) kehittää puolijohdeteknologiaa ja valmistaa integroituja puolijohdepiirejä, standardeja ja asiakaskohtaisia, sekä integroituja passiivikomponentteja esim. kännyköihin ja sykemittareihin Espoossa. Liikevaihtoa on n. 10 milj. euroa.
18 18 Okmetic valmistaa Vantaalla ja Texasissa piikiekkoja puolijohdeteollisuuden tarpeisiin MEMS-tarpeisiin). Suomen lv. on n. 15 milj. euroa. Omistajina ovat mm. Outokumpu, Sitra ja lukuisa määrä institutionaalisia sijoittajia. Toimiala on kovin hektinen, tällä hetkellä näkymät ovat hyvät. Perlos (lv. 667 milj. euroa) toimii kaikissa maanosissa. Suomessa tuotanto on keskittynyt Pohjois-Karjalaan (Joensuu, Kontiolahti). Kokonaishenkilöstöstä (n ) Suomessa on vielä n Tuotteet päätyvät telekommunikaatioon ja lääketeollisuuteen. Perlos on maailman johtavia mekaanisten tarkkuusmuovi- ja metallikomponenttien valmistajia matkapuhelinteollisuudelle. PKC Group (lv. 200 milj. euroa, hlöstöä lähes 4000) toimii Raahessa, Oulussa, Virossa, Venäjällä, Brasiliassa, Hollannissa, USAssa ja Kiinassa. Yhtiö valmistaa johdinsarjoja (75 % tuotannosta) ja tarjoaa sopimusvalmistusta ja syvempää asiakasyhteistyötä lähinnä koneladontapohjaisissa tietoliikennevälineiden osavalmistusprosesseissa. Suomen henkilöstö päätynee toistaiseksi n. 600:aan. Sanmina-SCI EMS Haukipudas on ladontaa ja järjestelmäkokoonpanoa (tukiasemiin ja keskusyksiköihin) harjoittava maailman 3. suurimpiin kuuluvan EMS-yhtiön suomalainen tytär, jolle on jäänyt voimakkaiden saneerausten ja alasajojen (Uusikaupunki, Äänekoski, Tikkakoski) jälkeen tuotantoyksikkö Haukiputaalle (n. 500 henkilöä, lv vajaa 200 milj.euroa; lisäksi Salon SCI Enclosure Systemsillä 25 milj. euroa). Scanfil (pääasiassa Ylivieska ja Sievi, ulkom. Viro, Unkari ja Kiina, yht hlöä) on Nokia-vetoinen ladontaa, kokoonpanopalveluja ja ohutlevytuotantoa tarjoava yritys. Liikevaihtoa on 321 milj. euroa. Suomessa tapahtuvan tuotannon osuus on n. vajaa puolet ja henkilöstöä n VTI Technologies (ruots. pääomasijoitusyhtiön omistama) toimii Espoossa ja on erikoistunut piipohjaisten kiihtyvyys-, liike- ja paineantureiden suunnitteluun ja valmistukseen kuljetus- ja kulkuvälineiden sekä turvateollisuuden tuotteiden tarpeisiin. Henkilöstöstä on Suomessa n. 515 (65 %). Vuosi sitten avattiin Kiinan toimipiste, joka ei tähdänne ainakaan toistaiseksi tuotantoon. Liikevaihto on 75 milj. euroa. Useimpien listattujen yhtiöiden tilannetta ( ) ei voi luonnehtia kovin hyväksi, vaikka kasvu (ulkomailla) on ollut paikoitellen merkittävää. Varsinkin Nokia-vetoiset (Elcoteq, Perlos, Scanfil) ovat kasvattaneet henkilöstöään tuntuvasti. Yritykset ovat ainakin osin pyrkineet pienentämään Nokia-riippuvuuttaan, vaikka sidos onkin ratkaiseva.
19 19 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva maailmalla Pienkomponentit Standardikomponenttien (lähinnä puolijohteet) osuus on suurimmillaan tietokoneteollisuudessa, vaikkakin suurimmat kysynnän kasvuluvut löytyvät muualta, asiakaskohtaisemmista sovelluksista: videot, älykortit, matkapuhelimet, autojen multimedia, tietokoneiden liitännäislaitteet ja autoteollisuus. Alihankintana valmistettaviin pienkomponentteihin kuuluvat tyypillisesti piirilevyt, merkittävä osa kondensaattoreista, ASIC- ja ASSP-piirit, erilliset puolijohteet yleensä, hybridit ja tuotekohtaiset liittimet e 2007e 2008e Lähde: WSTS.org Kuva 6. Puolijohteiden kysyntä maailmalla, mrd. euroa Puolijohteet (erilliset ja IC:t) ovat tärkein tuoteryhmä komponenteissa. Maailmassa myytiin vuonna 2005 puolijohteita n. 175 mrd. eurolla (kasvua n. 10 % edellisestä vuodesta). Kokonaiskysynnästä Amerikan osuus oli 19 %, Euroopan 18 %, Japanin 22 % ja Aasian-Tyynenmeren alueen 44 %, josta Kiinan osuus jo kolmannes. Vuoden 2006 kasvuksi ennakoidaan 10 %. Lähivuosien kasvuksi odotetaan %/v. Suurin valmistaja on Intel, sitten Toshiba, NEC ja Samsung. Euroopan puolijohdekysyntä oli n. 31 mrd. euroa, josta oman tuotannon osuus oli kolmannes. Puolijohteiden kysyntä kuvaa ja ennakoi hyvin elektroniikka- ja sähköteollisuuden aktiviteettia. Maailman piirilevyjen tuotanto oli 32,5 mrd. euroa. Japanin osuus oli 25 %, Kiinan 24 %, Taiwanin 14 %, Pohjois-Amerikan 11 %, Etelä-Korean 10 % ja Euroopan 9 %. Euroopan piirilevyjen (jäykät ja joustavat levyt) tuotanto yltää 2,9 mrd. euroon (Saksan osuus kolmannes) ja markkinat ovat 3,2 mrd. euroa. Alle neljännes menee tietokoneisiin, viidennes
20 20 sekä telekommunikaatioon että kulutuselektroniikkaan ja lähes viidennes autojen eri toimintojen kontrollointijärjestelmiin. Suurimmat markkinat ovat Iso-Britanniassa ja Saksassa (á viidennes), sitten Pohjoismaissa, Ranskassa ja Italiassa (á 10 %). Ala muokkautuu jatkuvasti sekä alueellisen että ulkomaisen kilpailun ja teknologisten vaatimusten takia. Kondensaattoreiden ja vastuksien kysyntä on Euroopassa yhteensä reilu 2 mrd. euroa ja suurin osa on tuontia. Markkinoiden kasvuvauhti on 5 7 %/v. Kaakkois-Aasia markkinoi aggressiivisesti Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Liittimien (piirilevyihin, IC:ihin, kuituoptiikkaan, RF-kaapeleihin, sähkökytkentöihin ) markkinat ovat Euroopassa n. 4 mrd. euroa. Saksan osuus kysynnästä on reilu kolmannes, Ranskan ja Ison-Britannian noin 15 % ja Pohjoismaiden alle 10 %. Kasvua (8 9 %/v) on ylläpitänyt autoteollisuus, jonka osuus kokonaiskysynnästä on jo yli kolmannes. Tuotantopuoli on ollut vaikeuksissa ja tuotantoa on siirretty Kauko-Itään Sopimusvalmistus (EMS, CM) Osa- ja sopimusvalmistus on vuodesta 1995 OEMien tuotantoa nopeammin kasvanut toimiala. Kasvu johtuu tuotteiden kysynnän kasvusta ja eri valmistus- ja kokoonpanotoimintojen ulkoistamisesta. Maailman elektroniikkalaitetuotannon bruttoarvo on hivenen yli 1000 mrd. euroa. Kahden heikommin kehittyneen vuoden jälkeen ( ) ala on neljättä vuotta kasvussa. Tuotannon bruttoarvo ja markkina ovat käytännössä isoilla alueilla sama asia. Tuotantoyksiköt etabloituvat sinne, missä on kysyntää. Alla oleva kuva kertoo, mihin kysyntä on mennyt ja yhä menossa. Japani on pitänyt pintansa suhteessa Eurooppaan, Pohjois-Amerikka on sopeuttanut meitä enemmän, ja kasvu on ollut huimaa Aasiassa, ennen kaikkea Kiinassa. Miten Kiina sitten pystyy vastaamaan uusien nousevien maiden (Intia, Vietnam, Venäjä, Väli-Amerikka, Nigeria) tarjontaan, jää nähtäväksi e 2007e Japani Eurooppa Pohjois-Amerikka Aasia-Tyynenm Lähde: Custerconsulting.com Kuva 7. Maailman elektroniikkatuotannon alueellinen jakaantuminen, mrd. euroa
21 21 Sopimusvalmistus on alla jaettu EMS:iin ja ODM:ään. Potentiaalisessa markkinassa (tai sopimusvalmistuksen potentiaalisessa kysynnässä) on lähdetty siitä, että 65 % elektroniikan laitevalmistuksesta on ulkoistettavissa A 2007e 2008e EMS ODM Pot. tuotanto Lähde: Technology Forecasters Kuva 8. Sopimusvalmistustuotannon kehitys maailmassa, mrd. euroa Sopimusvalmistukseen erikoistuneiden yhtiöiden syntyyn ja kasvuun on useita syitä, mm. tuotantotekniikat ovat monimutkaistuneet (MCM, TAB) ja muuttuvat yhä (SMT -> mikroliitos), joten OEM:t ovat nähneet rasittavaksi vaihtoehdoksi ylläpitää laaja-alaista tietotaitoa sekä investoida jatkuvasti muuttuviin ja kehittyviin tuotantoteknologioihin ja henkilöstön osaamisprosessitarpeisiin. liiketaloudelliset syyt; make-or-buy-kustannusvertailu, investointi- ja käyttöpääoman sitoutuminen. time-to-market, ehkä tärkein tekninen syy toimintojen ulkoistamiseen. yleinen syy on keskittyminen tuoteominaisuuksiin, loppuasiakastarpeisiin ja brandiin. Usein yritykset (OEMien aloitteesta tai omia aikojaan) ovat muodostaneet löyhempiä tai tiiviimpiä palveluketjuryhmiä (esim. Elcoteq ja Nypro tai Jabil ja Perlos) tarjotakseen tietylle OEM:lle laajempia kokonaisuuksia. Isommat, kuten Foxconn tai Flextronics pärjäävät omillaan. Elektroniikkatuotannon ulkoistusaste oli vuonna 2005 keskimäärin 23 % (EMS+ODM/potentiaali).
22 22 USI Benchmark Venture Elcoteq Jabil Celestica Solectron Sanmina-SCI Flextronics Foxconn Lähde: Kuva 9. Maailman suurimpien EMS-yhtiöiden liikevaihtoja, mrd.euroa Vuotta 2005 voi mainituille sopimusvalmistusjäteille luonnehtia tyydyttäväksi vain kasvun osalta. Hongkongilaisen Foxconnin liikevaihto oli n. 16,6 mrd. euroa, kasvua kolmannes. Kasvuprosentit olivat keskimäärin 6 %. Kuluvalle vuodelle (2006) ennakoidaan samansuuruista kasvua. Suurimmat yksittäiset kasvuluvut johtuvat yritysostoista; EMS-yhtiöt ovat hankkineet lähes kilpaa pienempiä ODM-yhtiöitä pystyäkseen vastaamaan pitemmästä osasta arvoketjua. Mitac Intl Tatung Inventec Appliance Wistron BenQ Inventec Lite-On Compal Asustek Quanta Lähde: Kuva 10. Maailman suurimpien ODM-yhtiöiden liikevaihtoja, mrd. euroa () Mainitut ODM-yhtiöt kasvoivat keskimäärin 18 %. Jako EMS- ja ODM-yrityksiin ei ole aina täsmällinen; monet EMS-yrityksinä pidetyt korostavat mielellään ODM-taitojaan. Elektroniikan sopimusvalmistus on kasvanut Euroopassa hieman hitaammin kuin Pohjois-Amerikassa, mutta tilanne tasoittuu nyt, kun valmistusta siirretään Kauko-Itään tai
23 23 halvemmille lähialueille. Pisimmällä ulkoistamisaste on ollut perinteisesti PC- ja siihen kuuluvassa laiteteollisuudessa, %. Telekomissa ulkoistamisasteet vaihtelevat: %:n välillä. Isoista EMSeistä Elcoteq on selvimmin suuntautunut tietoliikennelaitteisiin. Sen osuus on käytännössä 100 % Elcoteqin liikevaihdosta. Kulutuselektr. 9 % Sota- ja ilmailuteoll. 3 % Tietokonejärj. 21 % Langall. telekom. 17 % Tietok. oheisl. 20 % Langaton telekom. 14 % Autoteoll. 2 % Teollisuuselektr. 8 % Instrument. 1 % Terveydenh. elektr. 5 % Lähde: Technology Forecasters Kuva 11. EMSin liikevaihto tuotesektoreittain Tuotanto ja sopimusvalmistus on siirtynyt siis enenevissä määrin Aasiaan, erityisesti Kiinaan halvempien tuotantokustannusten ja OEM:ien perään. Elcoteqilla yli 90 % tuotantoyksiköistä on halvan työvoiman maissa. Muiden vastaavat luvut ovat (Elcoteqin mukaan) seuraavat: Flextronics yli 50 %, Jabil Circuit 50 %, Solectron 35 %, Celestica 25 % ja Sanmina-SCI 20 %. Elcoteqin mukaan muiden prosentit tulevat kasvamaan. Kiinan kovin imu näyttäisi olevan jo ohi ja seuraavina merkittävinä tuotanto- ja markkinakohdemaina ovat Intia, Venäjä, Väli-Amerikka, Vietnam, jopa Nigeria. Sopimusvalmistuksen globaali kehitys on hämmästyttävän identtinen suomalaisen sopimusvalmistuksen kehityksen kanssa. Kulutuselektr. 13 % Langall. telekom. 5 % Langaton telekom. 12 % Tietokonejärj. 44 % Autoteollisuus 1 % Tietok. oheisl. 25 % Lähde: Technology Forecasters Kuva 12. ODM:n liikevaihto tuotesektoreittain
24 Kotimaan markkinat Myös Suomessa elektroniikan osa- ja valmistuspalvelujen kysyntä on kehittynyt laitevalmistajien tuotannon kasvusta ja niiden toimintapolitiikan muutoksista. Teollisuudelle toimitettavan komponentti- ja osatuotannon sekä valmistuspalvelujen osuus koko elektroniikka- ja sähköteollisuuden tuotannon bruttoarvosta on pudonnut n. 10 %:iin oltuaan parhaimmillaan n. 13 %. Sopimusvalmistuksen muuta maailmaa pienempi rooli selittyy ennen kaikkea Nokian keskeisellä roolilla (matkapuhelintuotantoa ei ole ulkoistettu Suomessa). Näytöt 3 % Metalliosat, kotelot 8 % Indukt. anturit 2 % Muoviosat, kotelot 17 % Piirilevyt, hybridit 6 % RF-kompontentit 4 % Puolijohteet 6 % Valmistuspalvelut 55 % Lähde: VTT Kuva 13. Elektroniikan valmistuspalvelut, komponentti- ja osavalmistus Ulkoistaminen eteni Suomessa 1990-luvun loppupuolella hyvää vauhtia, vuosittainen kasvuvauhti oli kymmeniä prosentteja. Kasvuvauhtiin vaikutti elektroniikkatuotannon kasvun lisäksi olemassa olevan valmistuksen siirtäminen alihankkijoille. Elektroniikkaja sähköteollisuuden pelikentällä toimii siis OEMiä, ODMiä, EMSejä ja komponenttitoimittajia. Sopimusvalmistajat ovat merkittävä osa teollisuuden arvoketjussa ja kilpailutilanne vallitseekin tyypillisemmin näiden ketjujen tai verkkojen välillä. EMS-yritysten rooli kasvaa ja monipuolistuu (muuttuu kokonaisvaltaisemmaksi) ja komponenttivalmistajien rooli erikoistuu.
25 Komponenttien markkinat ja tuotanto Puolij.kiekot 0 % Kondens. 6 % TV-putket 1 % Liittimet, kytkimet 7 % Vastukset 1 % Piirilevyt 9 % Transistorit, diodit 13 % Mikropiirit 62 % Netstek.näytöt 1 % Lähde: VTT ja Tulli Kuva 14. Pienkomponenttien tuonti Kuva kertoo pienkomponenttien tuonnin jakauman. Se eroaa kotimaan markkinoista vain hiukan, koska alan tuotanto (Aspocomp, Okmetic, Evox Rifa, VTI Technologies ) menee pääsääntöisesti vientiin. Milj. euroa Henkilöä Hlöstö Tbra Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus Kuva 15. Pienkomponenttien tuotanto ja henkilöstö Huippuvuodesta pienkomponenttien tuotannon bruttoarvo on pudonnut n. 15 % ja henkilöstön määrä 40 %. Peruskomponenttituotteita tuotantopuolella ovat erilaiset liittimet, piirilevyt, muovikalvomenetelmällä valmistetut kondensaattorit, erilainen tehoelektroniikka (sis. induktiivi-
26 26 set komponentit), hybridipiirit ja duplex-suodattimet. Vaativaan puolijohdetekniikkaan perustuvia komponentteja ovat mm. piikiekot, ASIC-piirit, elektroluminenssinäytöt ja erikoisanturit. Yhteisenä nimittäjänä tuotteille on niiden toimittaminen asiakaskohtaisesti EMSeille tai OEMille. Piirilevyjen markkinat ovat pudonneet alle 150 milj. euron. Viennin arvo on vain n. 25 milj. euroa ja tuonnin arvo n. 70 milj. euroa (Tullihallitus/Prosessori). Alalla on noin 10 valmistajaa. Suurimman yrityksen viisi tuotantoyksikköä vastaavat 70 %:isesti kotimaan tuotannosta. Tuontia on mm. Skotlannista, Espanjasta ja Italiasta. Piirilevyjen valmistus on pääomavaltaista prosessiteollisuutta. Piirilevy on aina asiakaskohtainen ja lyhyempiin sarjoihin (T&K-, protot ja 1-sarjat) erikoistuneet valmistajat joutuvat tekemään päivässä useita startteja. Dokumentaatio saadaan asiakkaalta, joka on usein käyttänyt piirilevyjen suunnitteluun erikoistunutta yritystä. Suomessa on reikiin ladottavien koteloitujen muovikalvokondensaattoreiden ja vastaavien pintaliitoskondensaattoreiden valmistusta. Markkinoista lähes kaikki on tuonnin varassa, koska kotimainen tuotanto (n. 20 milj. euroa) menee 90 %:isesti vientiin. Piikiekkojen välillä vaikeuksissa oleva tuotanto palvelee puolijohdekomponenttien valmistusta. 95 % parista miljoonasta kiekosta menee vientiin. Kysymyksessä on vaativa tuotantoprosessi, jossa piiraaka-aineesta jalostetaan yksikiteinen rakenne ja johon seosaineita lisäämällä saadaan halutut sähköiset ominaisuudet. Puolijohdeteknologiaa toteuttavia komponenttien valmistajia on muutama. Meillä valmistetaan mm. ASIC-piirejä (suunnittelu, kotelointi, testaus), joista kolme neljäsosaa menee kotimaan elektroniikkateollisuudelle. Lisäksi valmistetaan anturijärjestelmiä, joissa toimintoja on integroitu puolijohdetekniikalla. Tuotantoon johtavaa kehitystyötä on tehty mm. vaativassa SIP-teknologiassa (System in Package). Siinä on kysymys modernilla piiripakkausteknologialla toteutetuista aktiivi- ja passiivikomponenttien toiminnallisista yhdistämisistä monitoimiseksi IC-chipiksi Valmistuspalvelujen markkinat Kokoonpano ja siihen liittyvä osavalmistus kasvoi hyvää vauhtia vuoteen Tuotannon bruttoarvo on n. 1,55 mrd. euroa ja sen alle kuuluu tyypillisesti lopputuotevalmistajilta ulkoistettuja toimintoja: ladontaa, testausta, johdotusten kokoonpanoa, kokonaisten laitteiden kokoonpanoa ja erilaista elektromekaniikkaa. Tuotantolinjat ovat pitkälle automatisoituja ja materiaalivirtojen hallinta on oleellista. Suunnittelupalvelujen osuus (osa valmistuspalveluja) on noussut suhteessa eniten, vaikka onkin vielä vaatimaton. Suomessa EMS-palveluiden selvä pääasiakasala on tietoliikennevälineiden valmistus. Vaikka meillä päähankkijoiden ja myös pääsopimusvalmistajien outsourcing-politiikka ei ole edennyt maailman keskiarvoihin saakka, viimeaikainen välttämätön kehitys on jossain määrin huolestuttavaa. Suomi on volyymipohjaiseen kokoonpanotuotantoon liian kallis maa ja pieni markkina-alue. Tuotannon siirrot halvan työvoiman maihin ja/tai päähankki-
27 27 jan läheisyyteen ovat normaali osa tuotannon evoluutiota. Kuluva vuosituhat on ollut elektroniikkateollisuuden vuoro ja vuoro jatkunee lähivuosina. Mielellään toistetaan, että vaativaa insinöörityötä sisältävät isomman jalostusarvon kokonaisuudet, pienet sarjat, t&k ja uustuotantojen ylösajot pysyvät täällä. Myös t&k-toiminta on kansainvälistynyt viime vuosina hyvin nopeasti ja senkään pitäminen kotimaassa ei ole ongelmatonta. Lähtökohta lienee se, että t&k-toiminta on pääsääntöisesti siellä, missä tuotantokin. Elektrobit Scanfil Aspocomp 5/ Efore Evox Rifa PKC Group Perlos Elcoteq Kuva 16. Ulkomailla olevan henkilöstön osuus eräissä yrityksissä Elcoteq on etabloitunut ajoissa systemaattisesti ja onnistuneesti halvan työvoiman maihin. Aspocompin ulkomainen historia on lyhyt, mutta näyttävä. Evox Rifalla on pitemmät ulkomaiset perinteet ja Elektrobit on kasvanut sekä koti- että ulkomailla. 3.3 Vienti ja tuonti Ulkomaankaupan osuus osavalmistuksessa ei ole kasvanut. Tämä johtuu osatoimitusten ja kokoonpanon suuresta osuudesta ja valmistuspalvelujen markkinaorientoitumisesta eli keskittymisestä tässä tapauksessa palvelemaan kotimaassa tapahtuvaa laitevalmistusta. Komponenttikaupasta (=maahantuonnista) alle kolmanneksen välittää tukkukauppa. Suoraan tehtailta tehtyjen hankintojen lisäksi voidaan käyttää ulkomaisia tukkuja. Suoriin kontakteihin ulkomaisten standardivalmistajien kanssa ovat pyrkineet isommat EMSit. Maahantuojat eivät käyne missään vaiheessa tarpeettomiksi. Valmistajien sopeuttaessa omia organisaatioitaan (suunnittelukapasiteettia ja myyntikonttoreitaan) tukkukaupan rooli kasvaa komponenttiketjun alku- ja loppupäässä. Viime vuosina tuonnin lukuja on nostanut jonkin verran kauttakulkuvienti Viroon, jossa suomalaisilla on merkittävää tuotantoa. Ontuva kysynnän ennustettavuus (esim. verkkokomponenteissa) on aiheuttanut silloin tällöin komponenttien vanhenemista. Elektroniikan pienkomponenttien tuonti (kuva 13) kasvoi 6,5 % v. 2005, ja kuluvalle vuodelle on ennakoitu 1800 milj. euron tuontia, jossa olisi kasvua 4 % edellisvuodesta. Komponentteja tuodaan lähinnä EU:sta,
28 28 Yhdysvalloista ja Japanista, sitten Koreasta, Thaimaasta, Filippiineiltä ja Hongkongista. Puolijohdekomponenteissa on kysymys eri funktioiden prosessiteknologioiden integroinnista, jolla pyritään laitteen toimivuuden tehostamiseen ja halvempiin valmistuskustannuksiin. Transistorit, diodit 12 % Näytöt, laserit 2 % Kondensaattorit 4 % Puolijohdekiekot 13 % Liittimet, kytkimet 13 % Mikropiirit 40 % Piirilevyt 16 % Vastukset 0,5 % Lähde: Tullihallitus Kuva 17. Komponenttien vienti tuoteryhmittäin Vienti oli parhaimmillaan n. 750 milj. euroa, mutta siitä oli eri arvioiden mukaan läpivientiä 50 %. Oikea kotimainen vienti TOL 321:n yrityksillä oli 237 milj.euroa (kasvua 5 % edellisvuodesta) v Luvut eivät sisällä mekaniikkaa eivätkä esim. kännyköiden kuoria. TOL 321:n pk-yrityksistä (Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2006, KTM) 32 %:lla on vientiä joko itse vietynä tai osana jonkin toisen kotimaisen yrityksen tuotekokonaisuutta. Suoran viennin osuus edellisestä 32 %:sta on keskimäärin 42 %. 15 % alan pk-yrityksistä pitää ulkomaita keskeisimpänä markkina-alueenaan. Vientikohteita ovat mm. Baltia (n. 30 %), Saksa, USA, Norja ja Ruotsi.
29 29 4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät 4.1 Logistiikka Markkinoiden todellinen globalisoituminen, OEM:ien ja loppuasiakkaiden lyhentyneet time-to-market -vaatimukset ja pidentyneet arvoketjut (alan pk-yrityksistäkin 86 % käyttää omia alihankkijoita) ovat synnyttäneet ja nostaneet logistiikka-aktiviteetit voimakkaasti esiin. Logistiikka sisältää kaikki ne tekijät, jotka edesauttavat tuotteen tuottamista edullisemmin tai tehokkaammin. EMS-yrityksen kilpailukyvyn ylläpitämiseen eivät riitä vain tehokkaammat valmistustekniikat ja täydellisemmät tietojärjestelmät, tarvitaan materiaalinhankinnan ja tuotejakelun sekä tuotantoprosessiin liittyvien ei-lisäarvoa tuottavien toimintojen uudelleen arviointia. Pitkät ketjut ja laajat verkostot luovat runsaasti kehittämispotentiaalia ja -vaatimuksia. Tuotannon ohjauksen sijasta puhutaankin toiminnan ohjauksesta ja kokonaislogistiikasta. Yrityksen sisäisen informaatiojärjestelmän (sisältää kaikki yrityksen ydinfunktiot) lisäksi tarvitaan verkoston informaatiojärjestelmä. Verkottunut toimittajayhteistyö vaatii yhteensopivat ja kehittyneet arvoketjun hallintamekanismit. Kuva 18. Ladonta-kokoonpanolinja Kuviossa A=vastaanotto, B=materiaalit, C=esikäsittely, D=käsiladonta, E1-E3=pastanpaino, koneladonta, reflow, F=tarkastus, G=aaltojuotos, H=tarkastus, I=loppukokoonpano, J=funktionaalinen testaus, K=pakkaus, lähetys, kärjellään oleva kolmio=imupuskuri ja kantakolmio=työntöpuskuri. Toimintamallien tavoitteena on tuotteiden mahdollisimman myöhäinen variointi ja imuohjaus, jolla pyritään nopeampaan tilaus toimitus -prosessiin puskurivarastojen avulla. Myöhäistä variointia on useinkin hankala toteuttaa; asiakkaita kun on monta, mutta vain yksi organisaatio. Kehittämismahdollisuuksia lienee useita, yksi sellainen on luoda asiakaskohtaisia tiimejä, jotka muodostavat omat toimitusprosessinsa.
30 30 Isoille OEM:ille on tärkeää EMS-yrityksen kasvukyky ja/tai sen toimittajaketjun joustavuus, muutosvalmius ja kustannustehokkuus. Logistiikkaketjun toimivuus on tärkeää tehokkuuden ja OEM:n sisäisen riskin kannalta; sopimusvalmistuksen on pysyttävä päähankkijan kasvun tahdissa. EMS-mahdollisuudet ja vaatimukset ovat johtaneet siihen, että kasvu onkin suuntautunut ulkomaille merkittävien OEM:ien sikäläisten tuotantopisteiden välittömään läheisyyteen. Työvoiman hallinta ja tehokas käyttö vaatii joustoja. Tämä on nykyisin isohko ongelma, kun tilauskannat ovat vain muutamia päiviä, muutokset niissä yleisiä ja ramp-upit hektisiä. Materiaalin hallintaa vaikeuttaa siirtyminen omaan materiaalihankintaan pienemmissäkin EMS-yrityksissä. Aineiden ja tarvikkeiden osuus liikevaihdosta on kasvanut ja kasvaa yhä, joten tulologistiikan (ostot, vastaanotto, varastointi, jakelu) hiominen on yhä oleellisempaa. Organisaatioiden sisäisiä tuotannon ja toiminnan ohjausjärjestelmiä ja organisaatioiden välisiä tiedonsiirron järjestelmiä on kehitetty, mutta modernit järjestelmät saavat sijaa hitaanlaisesti pienyrityksissä. Ohjeellisina toiminnan kulmakivinä voidaan pitää mm. seuraavia klausuuleja: materiaalivaraston kierto vrk vaihto-omaisuuden (r-a-varasto, keskeneräinen tuotanto, myyntivarasto) kierto n. 10 vrk ABC-analyysin hyödyntäminen keskitytään sinne, missä raha on kiinni; halpoja materiaaleja ei saa puuttua maksuehdot sovitaan jo tarjousvaiheessa pyritään pitkäaikaisiin raamisopimuksiin Logistiikkaprosessia on kehitettävä koko ajan; on karsittava kustannuksia ja keskityttävä toimiin, joista asiakkaalle on hyötyä ja joista se on valmis maksamaan. Ohjauksessa on pyrittävä kokonaisvaltaiseen ajatteluun, tavaratoimitusten oikeaan rytmiin sekä oston, valmistuksen ja myynnin jatkuvaan tasapainoon ja saumattomaan yhteistyöhön. 4.2 Toimialan tyypillisiä piirteitä Alan viisi suurinta yritystä aikaansaa yli puolet tuotannon bruttoarvosta, mutta pääosa yrityksistä on mikro- ja pienyrityksiä. Lv/hlö oli 1990-luvulla euroa, nousi sitten euroon ja on nyt jo n euroa. Materiaali- ja välituotekäytön osuus on kasvanut 64 %:iin liikevaihdosta, mikä automatisoinnin kanssa on laskenut jalostusarvoa n. kolmanneksen viimeisinä vuosina. Myyntikatteen ylläpitämiseen pitää tehdä yhä enemmän töitä materiaalin osuuden kasvaessa. Kehityksessä on maailmalla havaittavissa toisaalta pääomavaltaisen prosessiteollisuuden piirteitä ja samaan aikaan kokonaisvaltaisemman tarjonnan piirteitä. Myös erityispalvelu-
Elektroniikan osavalmistus
Toimialaraporttisarja Elektroniikan osavalmistus Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia Elektroniikan osavalmistus Toimialaraportti 1/2005 Lokakuu 2005 Erkki Rönkkö Julkaisusarjan
LisätiedotPk-yritysten rooli Suomessa 1
- 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli
LisätiedotTavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014
Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007
LisätiedotTeknologiateollisuuden talousnäkymät
Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat
LisätiedotSuomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi
Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät
LisätiedotAsiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista
Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan
LisätiedotElektroniikka ja sähköteollisuus
Elektroniikka ja sähköteollisuus www.toimialaraportit.fi Elektroniikka- ja sähköteollisuus Toimialaraportti 7/2007 Erkki Rönkkö Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti
LisätiedotKääntyykö Venäjä itään?
Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %
LisätiedotKONEen taloudellinen katsaus 2005. Matti Alahuhta, toimitusjohtaja
KONEen taloudellinen katsaus 2005 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Toimialan kehitys tilikaudella Uusien laitteiden markkinat yhä kasvussa Aasiassa Modernisoinnin kasvu vahvistui Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa
LisätiedotOsavuosikatsaus 1-9 / 2001
Osavuosikatsaus 1-9 / 2001 Tunnusluvut JOT Automation liiketoiminta-alueet Tuotantoautomaation kehitysnäkymiä 1. marraskuuta 2001 Teijo Fabritius, toimitusjohtaja JOT Automation Group Oyj Tunnuslukuja
LisätiedotPk-yritysten rooli Suomessa 1
Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa
LisätiedotTeknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja
Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista
LisätiedotOsavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009 (6 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 28.5.2009
Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009 (6 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 28.5.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 2. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009
LisätiedotPuutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012
Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen
LisätiedotDetection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015
Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 1 DT on kasvuyhtiö joka toimittaa ilmaisimia röntgenlaitteisiin DT toimittaa röntgenkuvantamisjärjestelmiä ja -ilmaisimia
LisätiedotYritykset ja yrittäjyys
Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422
LisätiedotMatkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2
Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
Lisätiedotwww.toimialaraportit.fi
Elektroniikka ja sähköteollisuus www.toimialaraportit.fi Elektroniikka- ja sähköteollisuus Toimialaraportti 8/2006 Erkki Rönkkö Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti
LisätiedotLämpötila-anturit ATEX- ja IECEx-hyväksytyt, Ex d -rakenne
Lämpötila-anturit ATEX- ja IECEx-hyväksytyt, Ex d -rakenne ATEX / INSTRUMENTIT Lämpötila-anturit ATEX- ja IECEx-hyväksytyt, Ex d -rakenne Sisällysluettelo sivu Tietoa valmistajasta ja tuotteista SKS Group
LisätiedotWWW.CIBO-PRINT.COM. kuinka globaali talous kohtaa paikallisen it t i i
WWW.CIBO-PRINT.COM Seminaari 20.8.2011 T Teuvalaista l i t hi hightekkiä ht kkiä Telluksella T ll k ll kuinka globaali talous kohtaa paikallisen it t i i yritystoiminnan Marianne Kittilä Director Sales
LisätiedotHuipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001
SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti
LisätiedotToimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki
Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys
LisätiedotTeknologiateollisuuden tilanne ja näkymät
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Jukka Palokangas, pääekonomisti Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 2,1=1 27 26 25 24 23 22 21 2 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 Muutos: 1-7,28/1-7,27,%
LisätiedotSATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS*
SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS* Osa. Aluetaloudellinen tarkastelu Ari Karppinen Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Julkaisusarja A, Nro A3/009 *Tutkimus perustuu Menestyvä Satakunta kansainvälisessä
LisätiedotASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan
ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon
LisätiedotMissä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen
Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa Yritystieto-seminaari 18.02.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000 42000 40000 38000
LisätiedotSuomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa
Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus
LisätiedotValmet Automotiven strategia muuttuvassa toimintaympäristössä. Finnmobile Vaikuttajafoorumi Johtaja Robert Blumberg
Valmet Automotiven strategia muuttuvassa toimintaympäristössä Finnmobile Vaikuttajafoorumi 8.11.2012 Johtaja Robert Blumberg 1. Autoteollisuus ja markkinat 2. Valmet Automotive muuttuvassa ympäristössä
LisätiedotElintarviketeollisuuden talouskatsaus. Syyskuu 2019
Elintarviketeollisuuden talouskatsaus Syyskuu 2019 Suhdannetilanne normaali, varovaisin odotuksin syksyyn Alkuvuosi 2019 oli elintarviketeollisuudelle suotuisa ja suhdanteet etenivät myönteisesti. Odotukset
LisätiedotPelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti
LisätiedotHuipputeknologian ulkomaankauppa v.2002
SVT Ulkomaankauppa 23:M5 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa v.22 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-22 Mrd. euroa sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä 14 12
LisätiedotSuhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?
Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden
LisätiedotRahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja
Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt
LisätiedotMuuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori
Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? 23.11.2016 Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori 2 Lihantuotannon arvoketju Kuluttajan rooli ostaa ja maksaa
LisätiedotSuomen elintarviketoimiala 2014
Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2
LisätiedotHitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?
Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?
LisätiedotTalouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017
Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina
LisätiedotHuipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003
Ulkomaankauppa 2004:M06 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Kuvio 1. Huipputeknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2003 14 12 Mrd. e Tuonti Vienti 10 8 6 4
LisätiedotOsavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010
Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Taloudellinen kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2009
LisätiedotTeknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010
Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden
LisätiedotNeomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset
Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
Lisätiedot- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen
Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai
LisätiedotOSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009
OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni
LisätiedotGraafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell
Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
LisätiedotSähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa
Kauppa 2012 Handel Trade Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden tuonti ja vienti v. 2002-2012(1-6) 16 14 Mrd. e Tuonti Vienti 12 10 8
LisätiedotPienyritykset taantumassa. Ville Koskinen
Pienyritykset taantumassa Suomalaiset yritykset vuosiliikevaihdon mukaan Kumulatiivinen osuus 100,00 % 90,00 % 80,00 % 70,00 % 60,00 % 50,00 % 40,0000 % 30,00 % 20,00 % 10,00 % 0,00 % Noin 95:llä prosentilla
LisätiedotTeknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Martti Mäenpää, toimitusjohtaja
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät 7.3.2008 Martti Mäenpää, toimitusjohtaja Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana 2/2019 Tilanne
Keski-Suomen Tilanne 31.12.2018 Kasvu jatkui hyvänä koko vuoden, tosin hieman koko maata pienempänä Kovin kasvu oli Äänekosken seudulla Teollisuuden investoinneilla on iso merkitys Henkilöstömäärä on lisääntynyt
LisätiedotValmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku
Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä 19.9.2015 Turku Kilpailukyky? On usean tekijän summa Kustannustehokkuus Innovatiivisuus Toimitusketjun hallinta Koulutetun työvoiman saatavuus
LisätiedotOsavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE
Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden 1-3/2014 pääkohdat Digia-konserni 1-3/2014 1-3/2013 Muutos % Liikevaihto 23 958 23 513 1,9 % Liikevoitto
LisätiedotTeknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2013e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
LisätiedotKansainväliset pk-yritykset -pk-yritysbarometrin valossa. Samuli Rikama
Kansainväliset pk-yritykset -pk-yritysbarometrin valossa Samuli Rikama Pk-yritysten viennin kehitys eri maissa, osuus tavaraviennistä 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Tanska Hollanti Saksa Ruotsi Suomi 2011
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotTeknologiateollisuuden / Suomen näkymät
Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotTeknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa
TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,
LisätiedotTalouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet
Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotHuipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000
SVT Ulkomaankauppa 2001:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-2000 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä
LisätiedotNaps Systems: 30 vuotta cleantech-vientiä Afrikkaan
Elinkeinoelämän keskusliitto Helsinki 10.01.2013 Naps Systems: 30 vuotta cleantech-vientiä Afrikkaan 2012 Timo Rosenlöf Naps Systems Oy 1 Kiitos! 2012 2 10.01.2013 I Naps Systems 3 I Naps Systems Lyhyesti
LisätiedotSuhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset?
Suhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset? Tilastotiedon hyödyntäminen -seminaari Vaasassa 25.03.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin
LisätiedotQ tammi-maaliskuu. Liiketoimintakatsaus
Q1 2018 tammi-maaliskuu Liiketoimintakatsaus DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2018 Detection Technology Q1: Myynti käynnistyi hitaasti, hyvä kannattavuus Tammi-maaliskuu
LisätiedotKuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio
Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus
LisätiedotYritysrahoituskysely 2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND
Yritysrahoituskysely 2012 Taulukko 1. Yritysten toimialat, % T a ulukko 1. Yrityste n toimia la t, % Teollisuus 23 Sähkö-, kaasu ja vesihuolto 3 Rakentaminen 12 Tukku- ja vähittäiskauppa 18 Majoitus- ja
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus
LisätiedotTekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden
Lisätiedot18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013
18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2014
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus
LisätiedotSuhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset
Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotAtria Capital Markets Day Atria Skandinavia
Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Toimitusjohtaja 9.12.2011 Atria Skandinavia Katsaus 1.1. 30.9.2011 Q3 Q3 Q1-Q3 Q1-Q3 Milj. 2011 2010 2011 2010 2010 Liikevaihto 93,5 98,9 277,1 293,6 391,6 Liikevoitto
LisätiedotVIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa
28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia
LisätiedotKaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät
Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:
LisätiedotTeknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus
Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 28.11.2018 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2017 Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotSCANFIL-KONSERNI LYHYESTI
SCANFIL-KONSERNI SCANFIL-KONSERNI LYHYESTI Scanfil Oyj, konsernin emoyhtiö Scanfil EMS Oy, kansainvälinen tietoliikennetekniikan ja teollisuuselektroniikan sopimusvalmistaja ja järjestelmätoimittaja Henkilöstö
LisätiedotAlihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa
Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216
LisätiedotVenäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:
Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotPienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun
Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä
LisätiedotTeknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa
LisätiedotTeknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus
Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 3.5.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2016 Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2014
Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2015
Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotDigitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017
LisätiedotKAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011 klo 12 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen
Helsingin seudun, Hämeen, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Lapin, Oulun, Pohjois-Karjalan, Rauman, Satakunnan, Tampereen ja Turun kauppakamarit KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9..2011 klo
LisätiedotGraafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell
Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto
Lisätiedot