Museoesineen. tarina s. 14. Lomaasuntomessut. Rauhassa. Lappeenrannan kaupungin asukaslehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Museoesineen. tarina s. 14. Lomaasuntomessut. Rauhassa. Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 7.1.2012"

Transkriptio

1 Lappeenrannan kaupungin asukaslehti Museoesineen tarina s. 14 Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin Kaavoituskatsaus Täydennysrakentamisella Metku-kuoroissa lisäneliöitä kaupungin keskustaan s laulaa jo 600 lasta s. 3 Presidentinvaalien ennakkoäänestys alkaa s. 16 Kevään liikuntakalenteri s. 17 Lomaasuntomessut Rauhassa s. 4 5

2 2 Kaupunginosien erilaisuus vetovoimatekijä ja haaste Kimmo Jarva mukana kevään asukasfoorumeissa Lappeenrannan uusi kaupunginjohtaja Kimmo Jarva on jo merkinnyt kevään asukasfoorumit kalenteriinsa. Toivottavasti uutuudenviehätykseni vetää salit täyteen. Odotan avointa keskustelua ja samalla tutustun Lappeenrannan kaupunginosiin. RS Kimmo Jarva pitää rikkautena, että pinta-alaltaan laajassa kaupungissa on erityyppisiä asuinalueita. Lappeenranta täyttää niin city ihmisten kuin maaseudun rauhaa kaipaavienkin toiveet. Vaihtelevuus vahvistaa alueemme vetovoimaa, mutta samalla haastaa päättäjät luomaan verkostoja eri puolille kaupunkia. On tärkeää huolehtia, että kaupunginosien erilaisuus otetaan päätöksenteossa huomioon, Jarva painottaa ja pitää tärkeänä, että luottamushenkilöt välittävät viestiä asuinalueiden tarpeista. Jarva on tyytyväinen Lappeenrannan hyvin organisoituun asukastoimintaan, jonka ansiosta on syntynyt selkeitä kanavia kuntalaisten kuulemiseen. Tapaan mielelläni ihmisiä kasvokkain ja olen aina valmis avoimeen vuoropuheluun. Asukasfoorumeissa tähän on tilaisuus vuosittain. Kaupungilla aion liikkua kuten muutkin enkä häiriinny, vaikka joku vetäisee hihasta. Tosin Lappeenrannan kokoisessa kaupungissa kaikki asiat eivät ole kaupunginjohtajan takana, Jarva muistuttaa. Tampereelta kotoisin oleva Kimmo Jarva siirtyi Lappeenrannan kaupunginjohtajaksi Uudeltamaalta, Vihdistä. Sitä ennen hän työskenteli Etelä-Pohjanmaalla Kurikan kaupunginjohtajana. Uuden vuosituhannen Jarva kuitenkin aloitti Taipalsaarella. Olin Taipalsaaren historian toinen kunnanjohtaja ja ensimmäinen tehtäväni oli pitää Millennium-puhe. Näin jälkikäteen arvioituna lähdin Taipalsaarelta liian aikaisin, mutta silloin koin tärkeäksi kartuttaa kokemustani isomman kunnan veturina. Sekä minulle että perheelleni jäi kuitenkin kaipuu takaisin Etelä- Karjalaan, joten päätös Lappeenrantaan muuttamisesta oli koko perheelle helppo. gilla on keskeinen rooli koulutuksen ja elinkeinoelämän vuorovaikutuksen luojana. Korkeakoulujemme vetovoimaisuus on kaikkien väestöryhmien etu. Opiskelijoiden ansiosta myös ikärakenteemme nuortuu. Tyynesti ja päämäärätietoisesti johtajan saappaisiin Kimmo Jarva nauttii karjalaisesta välittömyydestä. Täällä ihmiset innostuvat uusista asioista ja välittömässä ilmapiirissä syntyy ideoita. Koska itse olen pitkäjänteinen ja rauhallinen, uskon, että etenemme poukkoilematta tavoitteita kohti. Johtajan saappaisiin Jarva astuu tyynesti ja päämäärätietoisesti. Lähtökohtaisesti asiat ovat kunnossa. Edeltäjäni ovat johtaneet kaupunkia hyvin ja henkilökunta kaupungin kaikilla toimialoilla on motivoitunutta. Lappeenranta on maakunnallinen veturi, joten kehittämistyössä näkökulma on myös maakunnallinen. Meneillään on useita varsin suuria hankkeita, joilla on kauaskantoisia vaikutuksia Lappeenrannan ja koko Etelä-Karjalan kehitykselle. Kaupunginjohtaja vertailee Lappeenrannan työttömyysprosenttia Uudenmaan puolta pienempiin lukuihin hieman huolestuneena. Vaikka elinkeinoelämän rakennemuutos on jo kääntynyt hyvään suuntaan ja yrityksillä menee suhteellisen hyvin, keskeinen haasteemme on työllisyyden edistäminen, Kimmo Jarva painottaa, mutta arvioi Lappeenrannan selviytyvän verrattain hyvin mahdollisissa maailmantalouden heilahduksissa. Mervi Palonen Kansainvälisyyttä ja osaamista Kimmo Jarva pohtii, oivaltavatko lappeenrantalaiset, millainen etu rajan läheisyys on alueen kehittymiselle. Hän tietää, että useilla Suomen paikkakunnilla kansainvälisyys kuuluu strategian kärkitavoitteisiin ja sen perässä juostaan pitkiä matkoja. Sisemmällä Suomessa kansainvälistymisen eteen joudutaan tekemään paljon enemmän töitä kuin täällä ja kontakteja haetaan pitkien matkojen päästä. Täällä rajaseudulla verkostoja pystytään luomaan helpommalla, vaikka toki kaupungin on määrätietoisesti luotava kansainvälistymiselle tilaa ja mahdollisuuksia. Muualla seurataan kateellisina Lappeenrannan kaupallisten palvelujen kehittymistä ja venäläismatkailijoiden virtaa rajan yli. Jarva tietää, että venäläisvastaisia puheita putkahtelee ilmoille niin Etelä-Karjalassa kuin muuallakin Suomessa. Toivoisin, että vastakkainasettelu lievenisi. Ihminen on aina ihminen toiselle ihmiselle kansallisuudesta riippumatta. Suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden ymmärtämistä tarvitaan puolin ja toisin. Kimmo Jarva määrittelee elinkeinoelämän, korkeakoulujen sekä oppilaitosten ja kaupungin keskinäisen yhteistyön kehityksen voimavaraksi. Elinkeinoelämä tarvitsee osaavaa työvoimaa ja yhteistyö edistää innovaatioita. Kaupunasukasfoorumit 2012 Vuosi sitten kevätkaudelle siirretyt asukasfoorumit pyörähtävät jälleen käyntiin helmikuussa. Lappeenranta on jaettu seitsemään alueraatialueeseen. Jokaisella alueella järjestetään asukasfoorumi, jossa käsitellään kunkin asuinalueen ajankohtaisia asioita. Asukasfoorumeissa asukkailla on hyvä mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa oman asuinalueensa kehitykseen ja hyvinvointiin. Kevään 2012 maaseutufoorumit Joutsenon haja-asutusseutu vko 6 ti 7.2. Lappeenrannan haja-asutusseutu vko 7 to Kevään 2012 asukasfoorumit Eteläinen alue vko 10 to 8.3. Joutsenon alue vko 11 ti Keskustan alue vko 12 ti Lauritsalan alue vko 13 ti Läntinen alue vko 14 ti 3.4. Pohjoinen alue vko 16 ti Ylämaan alue vko 17 ti Lisäksi asiakohtaisia asukasfoorumeita eri alueilla. Seuraa lähempänä ajankohtia Asukas- ja aluetoiminnan ajankohtaisuutisia kaupungin verkkosivuilta sekä paikallisten lehtien ilmoituksia asukas- ja maaseutufoorumeista. Lähidemokratiaseminaari Lappeenrannan asukastoiminta järjestää kaikille avoimen Lähidemokratiaseminaarin Lappeenrannan kaupungintalon valtuustosalissa tiistaina klo (Villimiehenkatu 1). Seminaarissa pohditaan, kuinka asukkaat pystyvät vaikuttamaan oman asuinympäristönsä kehittämiseen ja ympäröivään yhteiskuntaan. Lisäksi selvitetään, mitä lähidemokratia on ja mitkä ovat sen vaikuttamiskeinot. Seminaarissa kuullaan myös, miten lähidemokratiaa toteutetaan muualla Suomessa. Lappeenrannan kaupungin asukasyhteyshenkilö Pia Mantere kertoo, että ehdotus Lähidemokratiaseminaarin järjestämisestä tuli aktiivisilta asukastoimijoilta. Lähidemokratialla tarkoitetaan asukkaiden omaehtoista aktiivisuutta, kansalaisvaikuttamista. Kyse on meidän jokaisen oikeudesta vaikuttaa asuinympäristömme kehittämiseen, Mantere selvittää ja toivottaa kaikki asiasta kiinnostuneet lämpimästi tervetulleiksi. Ajankohtaista tietoa asukastoiminnasta löydät internetistä Palvelut Asukas- ja aluetoiminta

3 3 KL Kuorokerhoon meno ei ikinä väsytä Peltolan koulun musiikkiluokan raollaan olevasta ovesta kiirii käytävään hilpeä laulu: Magdaleena on pikkuinen tyttö. Meneillään ovat Metkukuoron harjoitukset. Meillä on 30 aktiivista laulajaa, ykkösluokkalaisista viitosiin, ja mukana on kolme poikaakin, kertovat kuoroa ohjaavat opettajat Marjukka Havo-Tuovinen ja Suvi Tuovinen. On ollut hienoa saada Lappeenrantaan mukaansatempaavia Metku-tuulia. Laulamisen ilon lisäksi koulujen oppilaat ja opettajat ovat päässeet tutustumaan toisiinsa uudella tavalla. Viime lukuvuonna toimintansa aloittanut kuoro kokoontuu kerhomuotoisena kerran viikossa koulutuntien jälkeen. Alusta alkaen siinä ovat laulaneet muun muassa Nanna Vihavainen, Yasemin Gevanci, Laura Viitala ja Katariina Junnikkala. Tulin tänä vuonnakin mukaan, koska laulaminen on niin hauskaa, Nanna sanoo. Eikä kuorokerhoon meno ikinä väsytä. Kuorokerhossa on Lauran mielestä erityisen mukavaa se, että oppii uusia lauluja. Tänä syksynä kuoroon tulleen Tinja Vainikan mielestä laulut ovat hauskoja, iloisia ja reippaita, kuten Kuningas ei. Mukava on myös rauhallisempi tuutulaulu Kun on oikein pieni, joka on Yaseminin lempilaulu. Nanna taas pitää Jänöjussin mäenlaskusta ja Katariina laulusta Missä muruseni on. Laulamista on kaivattu Opettajillekin kuoron ohjaaminen on ollut mieluisaa työtä. Laulamista on kaivattu, kun nykyään soittaminen tuntuu olevan harrastuksena enemmän pinnalla. Harvoissa kodeissa lauletaan enää juhlapäivinäkään, saati sitten arkena. Kaikki lapset eivät kuule laulamista edes radiosta tai levyiltä, Suvi Tuovinen kertoo. Metkun ja kuorotoiminnan taiteellisen johtajan Sari Kaasisen työ tuottaa ohjaavien opettajien mukaan paljon hyvää. Metku antaa kaikille kouluille tasapuolisen mahdollisuuden osallistua. Metku-toiminnan avulla onkin ollut mahdollista lisätä kouluille tarpeellista taide- ja kulttuurikasvatusta, Marjukka Havo-Tuovinen sanoo. Olennaista on ollut myös Metkun taloudellinen tuki alkaen kuoron ohjaajien palkkioista bussikyyteihin ja lapsille tärkeisiin Metku-paitoihin. Opettajat kiittelevät sitä, että kuorojen ohjaajilla on mahdollisuus vaikuttaa vuoden lauluohjelmaan. Kuoroista myös huolehdi- taan: Sari Kaasinen käy muutaman kerran tapaamassa kutakin kuoroa, ja ennen suurkonserttia on yhteinen kenraaliharjoitus. Laulamisen ilo ja tekemisen meininki Kuorossa pääsee opettajien mukaan helpoimmin sisälle musiikkiin, varsinkin kun kynnys on hyvin matala. Metku-kuorossa annetaan mahdollisimman monille mahdollisuus laulamiseen ja itseilmaisuun, Suvi Tuovinen sanoo. Marjukka Havo-Tuovinen puolestaan toteaa, että kuorossa on tavoitteena laulamisen ilo ja yhdessä tekemisen meininki. Siinä on mukana musiikin terapeuttinenkin puoli, mahdollisuus ilmaista tunteita laulun välityksellä. Yhdessä laulaminen vaikuttaa sekä laulajaan että kuulijaan. Äänen yhteisen väreilyn tuntemisella on aivan maaginen vaikutus, Suvi Tuovinen kuvaa. Laura Viitala tiivistää varmaan kaikkien kokemuksen, kun hän sanoo: Laulaessa aivan kuin soittaa omaa itseään, ja suuressa kuorossa uskaltaa paljon enemmän kuin yksin. Metku-kuoroissa laulaa jo 600 lasta Lasten kulttuurikeskus Metkun kuorotoiminta alkoi syksyllä 2009 kymmenen kuoron voimin. Nyt kuoroja on kolminkertainen määrä ja kuoroissa laulavia lapsia 600. Suunnitelma lastenkuoroista tuntuu olleen yhteisöllinen idea, joka sai heti siivet, kun asiat loksahtivat kohdalleen, kuvailee Metkun toiminnanjohtaja Minna Pirilä-Martti. Metku-kuorojen vuosittainen suurtapahtuma Laulaen lomalle -konsertti pidetään tänä vuonna Holiday Club Saimaan areenalla Rauhassa. Tapahtumassa on mukana 30 kuoroa sekä Sari Kaasinen ja Otawa-bändi. Tähänastinen konserttipaikka Lappeenranta-sali olisi käynyt aivan liian ahtaaksi. Rauhaan yleisöä mahtuu kaksituhatta henkilöä, Minna Pirilä-Martti kertoo. Laulaen lomalle -kuorotapahtumassa on kaksi konserttia: koululaiskonsertti kello 11 sekä perheille ja aikuisille suunnattu konsertti kello 18. Kuorokerhot omilla kouluilla Kuorot kokoontuvat ja harjoittelevat pääosin kuorokerhoina omilla kouluilla ja omien opettajien ohjaamina. Näin toiminta on Pirilä-Martin mukaan lähellä lasta ja siihen on helppo tulla mukaan. Kuorotoiminnan taiteellinen johtaja Sari Kaasinen ehdottaa syksyllä harjoitusohjelmistoon laulua. Niissä on tuttuja lastenlauluja, ajankohtaisia hittejä ja Kaasisen omia lauluja. Tämä kylä -laulusta on tullut Metku-kuorojen tunnuslaulu se päättää aina konsertit, Minna Pirilä-Martti kertoo. Sari Kaasisella on työn alla oma Metkulaulukin. Riehakasta, mutta ei riehumista Pirilä-Martti tiivistää Metkukuorojen olevan yhteisöllisyyteen ja laulun iloon perustuvaa toimintaa, jossa kaikki laulavat omalla äänellään. Vaikka laulaminen voi olla riehakasta, se ei koskaan ole riehumista. Sari Kaasisen ja toisen taiteellisen johtajan Satu Simolan vankka ammattitaito näkyy esityksissä. Minna Pirilä-Martti arvostaa kovasti kuoroja ohjaavia opettajia, jotka viikoittain tekevät lasten kanssa tärkeimmän harjoitustyön. Meillä on paljon sitoutuneita, taitavia, musiikille omistautuneita opettajia se on tavattoman tärkeää, jotta tällaista toimintaa voidaan ylläpitää. Kaisu Lahikainen Sari Kaasinen

4 4 MP Kansainvälisyys kuului Rauhan kylpyläalueen elämänmenoon jo runsaat 100 vuotta sitten Lauri pietiläisen tarinoita siivittävät edeltävien sukupolvien kohtalot Rauhan kyläyhteisössä lapsuutensa ja nuoruutensa viettäneen Lauri Pietiläisen tarinoita siivittävät edeltävien sukupolvien kohtalot. Joutsenon Rauhassa sijaitseva Saimaa Gardens - matkailukeskus on noussut maille, jotka vielä 1800-luvulla kuuluivat hänen esivanhemmilleen Jakosille. Astellessaan Rauhan rantaraittia Lauri Pietiläinen kertaa sukunsa tarinaa ja samalla hymyilee nuoruusmuistoilleen. Ensi kesänä, heti juhannuksen jälkeen, samaa raittia kulkee vuoden 2012 loma-asuntomessujen kymmeniin tuhansiin nouseva messuvierasjoukko. Lauri Pietiläinen kuuluu sodan jälkeen syntyneisiin suuriin ikäluokkiin. Leikkikavereista ei ollut puutetta, hän naurahtaa ja kertoo samalla, että on koonnut Rauhan entisiä nuoria jälleen yhteen. Seuraava tapaaminen järjestetään ensi kesänä Holiday Club Saimaa -viihdekylpylässä, jonka toteutumiseen monikaan Rauhan kasvateista ei jaksanut uskoa. Kun sairaaloiden ympärille syntynyt, hyvät elämän matkaeväät antanut kyläyhteisö hajosi, mieli oli maassa. Hiljaiselon vuosina Lauri Pietiläinen kuitenkin tunsi sisimmässään, että pian upea seutu herää uuteen kukoistukseen. Hän kaivaa esille yhdeksän vuotta sitten kokoamansa Rauhan ja Tiuruniemen historiakatsauksen ja näyttää siihen kirjoittamansa hartaan toiveen: Toivoisin, että Rauhan alue tulee vielä kokemaan uuden nousun, vaikkapa alkuperäisessä mat kailukäytössä. innostus kumpuaa sukututkimuksesta Lauri Pietiläisen innostus kotikontujen historiaan kumpuaa sukututkimuksesta. Tarinoiden keskeinen hahmo on äidin isä Matti Saarnio ( ), joka näki Rauhan ensimmäisen kukoistuskauden täysihoitoloineen ja kylpylöineen lukujen vaihteessa sekä sairaaloiden perustamisen ja 30-luvuilla, sodan tuomat tuskat sekä lähes omavaraisen kyläyhteisön muodostumisen sairaaloiden ympärille. Alun perin valtaosa Rauhan ensimmäisen täysihoitolan ja kylpylän maista oli 1890-luvulla ostettu Jakosilta, Matti Saarnion äidin suvulta. Pappa saatteli Trotskia junalle Vossikkakuskina Rauhan täysihoitolassa ja kylpylähotellissa työskennellyt Matti Saarnio saatteli vuonna 1905 Imatran asemalle oletettavasti muiden muassa vallankumouksellisen Lev Trotskin. Kylpylaitoksen tarinan päätyttyä 1920-luvulla hyvälle hevosmiehelle löytyi töitä mielisairaalan palveluksessa ensimmäisten joukossa. Matti jäi sairaalalta eläkkeelle vasta 72-vuotiaana omasta pyynnöstään ja senkin jälkeen hän työskenteli syksyisin viljankuivurissa ja nyt purettujen Ylä- ja Alatalon työmaalla yövartijana. Pappa oli puhemiehenä, kun itse pyrin 12-vuotiaana sairaalan puutarhalle töihin. Muistan, kuinka hän vannotti puutarhurille, että pojat eivät sitten kitke eivätkä harvenna, Lauri nauraa ja kertoo kuljettaneensa pyörälähettinä kurkkuja ja tomaatteja lääkäreille ja kastelleensa hellepäivinä laajoja nurmialueita. Leikkitanner sairaaloiden maatilan pihapiirissä Lauri Pietiläinen kulkee tuttua tietä, joka aikoinaan johti Rauha sairaaloiden maatilalle ja sen kautta lapsuuskotiin. Sairaalahenkilökuntaa perheineen asui näissä kaikissa tienvarren taloissa. Myös Hallintolan ylimmissä kerroksissa oli asuntoja ja upeat näköalat Saimaalle. Oma isäni työskenteli sairaaloiden palveluksessa kirvesmiehenä ja lukkoseppänä. Tässä samassa yhteisössä oli koti ja toimeentulo. Maatilan laaja pihapiiri oli tenavalauman leikkitanner.neljää maalia lyötiin ja pituushyppypaikalle haettiin vaivihkaa puruja navetan jäävarastosta. Kotipihani viereisessä kaivonotkossa laskettiin mäkeä ja tuolla Sikolammella luisteltiin, Lauri Pietiläinen osoittaa ja lupaa näyttää pikkuiselle pojanpojalleen Onnille kaikki papan vanhat leikkitantereet. Turvallisessa yhteisössä erilaisuus ei hätkähdyttänyt Lauri Pietiläinen kuvailee Rauhan sairaalamiljöötä turvalliseksi yhteisöksi. Opittiin sosiaalisuutta eikä erilaisuus hätkähdyttänyt. Olimme myös vapaakävelypotilaiden kavereita. Eräskin Manu tuli heti hyvälle tuulelle, kun kerroimme, miten loistavat olot hänellä oli, kuljeskeli vain ja nautti kesästä sillä aikaa, kun muut aikuiset ahersivat töissä. Monella vapaakävelypotilaalla oli oma venekin rannassa, Pietiläinen muistelee. Yhteisön väki ei välittänyt sinne tänne ripotelluista Sairaala alueella liikkuminen kielletty -kylteistä, mutta Pietiläinen myöntää, että yhteisö oli myös omalla tavallaan sisäänlämpiävä eikä vieraita kuljeskelijoita suosittu. Turvallisuudellakin oli rajansa: yksi sairaalan potilaista poltti navetan ja tallin. Entisten nuorten postituslistalla parisataa nimeä Rantaraittia kulkiessaan Lauri Pietiläinen muistaa, kuinka nuoriso kokoontui hellepäivinä pelaamaan lentopalloa ja kylän väki vietti yhteisiä juhlia Seuralassa. Poikaporukoiden kolttoset ja mopoilla pörrääminen häiritsivät varttuneempaa väkeä ennen vanhaan samalla tavalla kuin nykyisinkin. Täältä sitä sitten lähdettiin kuka minnekin. Itse lähdin 19-vuotiaana tekniseen kouluun Lappeenrantaan ja sen jälkeen työskentelin ensin Enso Gutzeitilla Kaukopäässä ja sitten Stora Ensolla Imatralla eläkeikään asti. Rauhan entisten nuorten joukko pitää yhteyttä toisiinsa muun muassa netin välityksellä. Osoitelistalla on parisataa nimeä. Mervi Palonen

5 5 rauhan täysihoitola ja Gabrilovitchien kylpylä venäläisten suosiossa lukujen vaihteessa Gustaf Almin rakennuttama Rauhan täysihoitola, Rauha Pensionat för Turister, aloitti toimintansa vuonna 1894 samalla rinteellä, missä kohoaa marraskuussa 2011 avattu Holiday Club Saimaa -viihdekylpylä. Almin täysihoitola oli vauraitten suomalaisten lisäksi erityisesti venäläisten suosiossa, mutta kuuluisia vieraita tuli myös Keski-Euroopasta. Venäjän keisari Aleksenteri III oli jo ennen täysihoitolan perustamista vieraillut Rauhassa vuonna1891 Lappeenrannan ja Imatran matkansa yhteydessä. Keisarillinen seurue tuli Jakosenrantaan Marevo-nimisellä laivalla neljän suomalaisen luotsiveneen saattelemana. Keisari antoi luvan nimetä rantautumispaikan Keisarinrannaksi, mutta nimitys jäi aikojen kuluessa pois käytöstä. Rauhan täysihoitola siirtyi Almeilta ravintoiloitsija Petter Häkkiselle vuonna Täysihoitola muutettiin senatorioksi, erilaisiin terveyspalveluihin erikoistuneeksi laitokseksi, jonka tarina päättyi kuitenkin jo vuonna 1911 konkurssiin. Etelä-Karjalan museo Seuraavana vuonna, joulukuussa 1912, yritys siirtyi Gabrilovitcheille, jotka siirsivät kylpylätoimintansa Mustanmeren rannoilta Rauhaan. Gabrilovitchien kylpylässä oli enimmillään 150 hotellihuonetta ja tilaa 250 vieraalle. Vieraskirja kertoo, että kylpylässä oleskeli suomalaisten ja venäläisten ohella matkalaisia Preussista, Romaniasta, Puolasta ja Amerikasta. Suomen kansalaissodan aikana vuonna 1918 kylpylässä toimi valkoisten sotilassairaala. Venäjän vallankumouksen jälkeen vähitellen hiljentyneen Rauhan ensimmäisen kylpylähotellin tarina päättyi vuonna 1923 tulipaloon. Rakennuksista säästyi vain Keskipaviljonki, joka sulautui vuonna 1926 valmistuneeseen sairaalan Päärakennukseen. Päärakennus ja vuonna 1936 valmistunut Hallintola sisältyvät Holiday Club Saimaa -viihdekylpylän rakennuskokonaisuuteen. Mielisairaala ja keuhkotautiparantola kylpylän tilalle Kylpylaitos Rauha Oy myi 310 hehtaarin maa-alueen piirimielisairaalalle vuonna Rauhan mielisairaalan vihkiäisiä vietettiin vuonna Sairaalaa laajennettiin sekä ennen sotia että sotien jälkeen. Muun muassa 1936 valmistunut Setälä on toiminut vielä näihin päiviin asti tilapäisenä sairaalaosastona. Tiuruniemen keuhkotauti paran tola valmistui juuri talvisodan kynnyksellä Molemmat sairaalat toimivat sotilassairaaloina talvi- ja jatkosodan aikoina. Sotien jälkeen sairaaloiden toiminta vakiintui. Ne olivat osittain omavaraisia oman maatilan ja puutarhan ansiosta. Kylän elinvoimaisuudesta kertoo sekin, että 1940-luvulla Rauhassa oli kansakoulu ja vuosina synnytyslaitos. Rauhan mielisairaalassa oli enimmillään yli 800 potilaspaikkaa. Hoitohenkilökunnan määrä ylsi enimmillään lähes 300:aan. Lisäksi talous- ja huoltohenkilökuntaa oli noin 200. Tiuruniemen tuberkuloosiparantolassa oli nelisensataa sairaspaikkaa, mutta ne olivat vain osittain tuberkuloosia sairastavien käytössä. Myös paikallisten ihmisten terveyspalvelut järjestettiin Tiurussa. Tiurun tuberkuloosiparantolan toiminta lopetettiin vuonna 1990, jonka jälkeen rakennus on palvellut pakolaisten vastaanottokeskuksena. Rauhan mielisairaalan toiminta lopetettiin vuonna Joutsenon kaupunki osti vuonna 2005 Etelä- Karjalan sairaanhoitopiiriltä reilut 400 hehtaaria maata Rauha-Tiurun alueelta. Joutsenossa käynnistettiin alueen kehittämiseksi EU-hanke, jonka veturina toimi Joutsenon kaupunginjohtaja Kari Korkiakoski. Miriensis Oy valittiin kehittämään aluetta hajautetun kiinteistösijoittamisen mallilla. Miriensis saattoi kaupungin ja Holiday Clubin yhteen. Suomen kymmenensiä Loma-asuntomessuja rakennetaan parhaillaan Rauhaan. Loma-asuntomessualue on osa noin 300 hehtaarin laajuista Saimaa Gardens -matkailualuetta, jota pidetään yhtenä Pohjoismaiden merkittävimmistä matkailukeskuksista. RS Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen pitää Rauhan messualuetta loistavana esimerkkinä tulevaisuuden lomaalueesta. Messutalot sijaitsevat tiiviillä alueella palvelujen tuntumassa, mutta toisaalta Saimaan selkä näkyy useimmille tonteille. Rantaviiva on lähes täysin yhteispoikkeuksellinen loma-asuntomessualue luonnon helmassa, palvelujen tuntumassa Vuoden 2012 loma-asuntomessualue Lappeenrannan Rauhassa on poikkeuksellinen verrattuna aiempien vuosien Loma-asuntomessuihin. Järjestyksessään kymmenennet Loma-asuntomessut ajoittuvat kahteen juhannuksen jälkeiseen viikkoon käytössä. Uskon, että lomanvietto Rauhassa täyttää enemmistön toiveet, sillä palvelut ja harrastusmahdollisuudet ovat erittäin monipuolisia. Alueella voi viettää perinteistä suomalaista mökkilomaa, mutta silti palveluja, viihdettä ja kulttuuria sekä historiaa on aivan vieressä, Heiskanen kuvailee. Tulevilla Loma-asuntomessuilla nähdään muun muassa puu-, hirsi- ja kivirakenteisia lomaasuntoja. Messuvierailla on mahdollisuus tutustua suomalaisiin saunoihin Loma-asuntomessujen Saunamaailmassa. Alueen rannassa on 1940-luvun lopulla rakennettu sauna, joka peruskorjataan messujen näyttelykohteeksi. Menestystarina syntyi yhteistyöllä Joutsenon kaupunki ja kuntaliitoksen jälkeen Lappeenrannan kaupunki ovat kehittäneet Rauhan aluetta määrätietoisesti vuodesta 2005 alkaen. Kehittämistyössä alusta asti mukana ollut Lappeenrannan apulaiskaupunginjohtaja Kari Korkiakoski korostaa, että Loma-asuntomessut edistävät sekä Rauhan matkailualueen että Lappeenrannan kaupungin tunnettavuutta matkailukohteena. Lappeenrannan vetovoima perustuu suurelta osin sen sijaintiin kahden kulttuurin välissä upealla järvi- ja harjualueella. Rauhan menestystarina syntyi, kun löysimme samaan päämäärään pyrkiviä yhteistyökumppaneita ja yhdistimme kaupungin edulliseen sijaintiin monipuolisia palveluja. Lappeenrannan strategisena tavoitteena on kehittää matkailusta vahva elinkeinoala, joka tuo maakuntaan uusia työpaikkoja, Korkiakoski painottaa.

6 6 MP Kylien puuhanainen terttu Kivinen, Vuoden 2011 asukastoimija Lappeenrannan kaupungin maaseutuasiamies, maaseutukylien yhteinen puuhanainen Terttu Kivinen hymyilee leveästi esitellessään Tapavainolan kunnostettua kylätaloa. Pahoin rapistunut, liki 90-vuotias rakennus pelastettiin hankerahoituksella ja talkoovoimin viime hetkellä. Nyt talolla tanssitaan taas häitä ja pidetään markkinoita. Lappeenrannan kaupunki valitsi kaupunkiraadin esityksestä kylien puuhanaisen Vuoden 2011 asukastoimijaksi. Kylätalojen ja liikuntapaikkojen kunnostushankkeita on toteutettu tai on parhaillaan vireillä toistakymmentä eri puolilla Lappeenrantaa, Terttu Kivinen kertoo ja kiittelee talkooväkeä innokkaasta osallistumisesta. Esi merkiksi Lyytikkälän urheilukentän talkoissa pyöri parhaimmillaan 14 traktoria. Valtaosa vanhan Lappeen alueen kyläyhteisöjen kokoontumispaikoista on jo saatu pelastettua. Joukkoon mahtuu myös metsästysmajoja ja vapaapalokuntien taloja. Parhaillaan kunnostetaan Ylämaalla Nutikan tanssilavaa ja Hujakkalan kylätaloa. Jos kutsutaan, niin toki menen Terttu Kivinen tietää, että kunnostushankkeiden ansiosta kylien yhteisöllisyys lisääntyy ja samalla luodaan virkamiehiin ja luottamushenkilöihin elintärkeitä yhteyksiä. Minua on varoiteltu liehumasta kaiket illat kyläkokouksissa, mutta kun en pidä osallistumistani työnä ensinkään. Jos kutsutaan, niin toki menen. Kylillä pidetään kuin piispaa pappilassa, Terttu Kivinen nauraa. Yhteisissä illanistujaisissa on suunniteltu jos minkälaisia isoja ja pieniä hankkeita. Esimerkiksi mainiosti alkuun lähtenyt Salpalinjan kehittämishanke polkaistiin käyntiin Rutolan kylätoimikunnan kokouksessa. Maaseutuasiamies oli mukana silloinkin, kun Saimaan kanavan matkailupuistoa ideoitiin ja odottaa nyt innolla sen toteutumista. Maaseudun kehittämisen raameja määrittelevä Lappeenrannan maaseutuohjelma on Kivisen käsialaa. Hänen työpöytänsä kautta kulkee myös uusien vesiosuuskuntien perustamiseen liittyviä asioita ja papereita. Etelä-Pohjanmaalta kotoisin oleva Terttu Kivinen on tehnyt työtä Lappeenrantaa ympäröivän maaseudun eteen jo 36 vuotta. Aiemmin työ painottui tukiasioihin liittyviin viranomaistehtäviin, viime vuosina etusijalla ovat olleet kylien kehittämisasiat. Toimettomana en osaa ensinkään olla Maaseututoimiston kahvihuoneen hyllyillä on Terttu Kivisen loihtimia käsitöitä, joiden myyntituloilla kartutetaan hankkeiden omarahoituksia. Maaseutuasiamiehen voi tavata myös markkinoilla kutomiaan villasukkia ja kintaita myymässä. Lisäksi hänet tunnetaan taitavana akvarellimaalarina. Vuoden 2011 asukastoimija -tunnustuksesta Kivinen sanoo ammentavansa voimia työvuosiensa loppumetreille. Ilmeisesti on huomattu, että olen saanut kaikenlaista aikaan, Kivinen myhäilee tyytyväisenä. Vuosi 2005 toi maaseutuasiamies Terttu Kivisen työnkuvaan ratkaisevan muutoksen, kun kaupunginosiin ryhdyttiin kehittämään organisoitua asukastoimintaa. Nyt jo eläkkeellä olevan projektipäällikkö Kari Laukkarisen kanssa ryhdyimme luomaan toimintamallia, jossa asukkaat saisivat äänensä entistä selkeämmin kuuluviin hankkeiden suunnitteluvaiheessa, ennen päätöksentekoa. Asukastoiminasukastoiminnasta kansalaisvaikuttamisen kanava nasta onkin vuosien aikana tullut tärkeä kansalaisvaikuttamisen kanava, vähitellen varsinaisesta toiminnasta sivummalle vetäytynyt Kivinen iloitsee. Itse hän on asunut 33 vuotta Skinnarilassa ja osallistunut Länsialueen asukastoimintaan, jonka ansioksi hän laskee muun muassa yliopistolta satamaan ulottuvan Rantaraitin ideoinnin ja Skinnarinteen mäenlaskupaikan rakentamisen. Merkittävänä yhdistysten ja raatien tehtävänä Kivinen pitää yhteishenkeä nostattavien tapahtumien järjestämistä ja muistuttaa, että aktiivipiiriin kaivataan uusia kasvoja tuoreine ideoineen. Jos samat ihmiset pyörivät alueraadeissa ja kyläyhdistysten vetureina vuodesta toiseen, pajatso vääjäämättä tyhjenee. Kyläyhdistykset alueidensa edunvalvojia Terttu Kivinen on huolissaan muutamista omiin oloihinsa vetäytyneistä kulmakunnista, joissa ei ole tartuttu sen enempää maaseutuasiamiehen kuin muidenkaan yhteistyötä tarjoavien tahojen kädenojennuksiin. Mikäli kuntaliitoksia tulee lisää, Lappeenrannan maaseutualue laajenee entisestään. Luottamushenkilöt ja virkamiehet eivät voi millään tuntea kaikkien alueiden kehittämistarpeita, mikäli kyläläiset eivät itse aktiivisesti kerro toiveitaan. Vaarana on myös, että hankeveturit jatkossa sivuuttavat omiin oloihinsa vetäytyneet kulmakunnat. Lappeenrannassa on noin 40 kyläyhdistystä. Terttu Kivinen pitää tärkeänä, että ne ovat olemassa, vaikka eläisivätkin välillä hiljaiseloa. Varmasti eteen tulee tilanteita, joissa viranomaisten on saatava yhteyttä kyläläisiin. Yhdistykset ovat alueidensa edunvalvojia ja mielipiteiden kokoajia. Jos kylillä on kehittämistarpeita, Terttu Kivinen kannustaa ryhtymään tuumasta toimeen. Oman kylän talkoisiin yleensä tulee väkeä ja talkootyöt lasketaan hankerahoitusten omiin osuuksiin. Lisäksi viranomaiset auttavat tukipapereiden pyörittämisessä, joten byrokratiaa ei kannata säikähtää. Mervi Palonen Leirikeskusten ja Monarin kehittämistarpeet selvitetään Nuorisotoimi selvittää vuoden 2012 aikana Asinsaaren ja Päiviön leirikeskuksen, Joutsenon Muukonsaaren retkeilyalueen sekä Nuoriso- ja monitoimitalo Monarin kehittämistarpeet. Selvityksessä otetaan huomioon sekä henkilökunnan että kaikkien käyttäjäryhmien kokemukset ja kartoitetaan, miten tiloja pitäisi kehittää ja kunnostaa, jotta ne vastaisivat henkilökun- nan ja asiakkaiden tulevaisuuden odotuksia. Leirikeskukset varustetasoltaan erilaisia Nuorisotoimella on hallinnoitavanaan kaksi leirikeskusta, Asinsaari ja Päiviö. Lisäksi kuntaliitoksen myötä nuorisotoimen hallintaan siirtyneellä Joutsenon Muukonsaaren retkeilyalueella järjestetään leirejä. Asinsaareen pääsee autolla perille asti, mutta Päiviöön ja Muukonsaareen kuljetaan loppumatkasta vesiteitse. Leirikeskusten käyttö on toisiinsa verrattuna epätasaista. Asinsaaren leirikeskus on ahkerassa käytössä, mutta Muukonsaarta ei ole viime vuosina nuorisotoimen omien leirien lisäksi juurikaan käytetty. Nuorisosihteeri Kimmo Hölkki pitää luonnollisena syynä leirikeskusten eritasoista varustelua sekä kulkuyhteyksiä. Asinsaaren sähköistetyt majoitusmökit sekä uusi nykyaikainen ruokalarakennus parantavat leiriläisten viihtyvyyttä ja helpottavat merkittävästi leirien järjestämistä. Sen sijaan Muukonsaaressa ei ole edes sähköjä. On ymmärrettävää että moni leirinjärjestäjä menee mieluummin paikkaan, johon on helppo päästä ja jossa perusasiat kuten majoitus ja ruokailut on vaivatonta järjestää, Hölkki arvioi. Monari peruskorjauksen tarpeessa Lappeenrannan suurin nuorisotila, vuonna 1981 rakennettu Monari kaupungin keskustassa on peruskorjauksen tarpeessa. Erilaiset ryhmät käyttävät Monaria kokoontumispaikkanaan. Sinällään riittävänkokoisista tiloista olisi mahdollista hyvällä suunnittelulla saada huomattavasti toimivammat. Peruskorjauksen suunnittelua varten toivommekin Monarin käyttäjiltä vinkkejä ja ideoita tilojen kehittämiseksi, Kimmo Hölkki kertoo.

7 7 KL Momentti osaa auttaa Iu (oikealla) ja Koong vierellään Anneli Könni, jota nuoret naiset kutsuvat kauniisti thai-tapaan äidiksi. Momentti maahanmuuttajien tukena Etelä-Karjalan monikulttuurinen palvelukeskus Momentti helpottaa ulkomailta Lappeenrantaan muuttaneiden arkea ja ohjaa heitä hoitamaan asioitaan itsenäisesti. Eri toimijoista koostuvan Momentin välityksellä maahanmuuttajille on tarjolla esimerkiksi työnhakuun liittyvää koulutusta ja lyhytkursseja sekä tukea etenkin muuton alkuvaiheeseen. Momentin katon alle on pyritty kokoamaan erilaisia toimijoita ja palveluja. Maahanmuuttotyön koordinaattorina työskentelevän Merja Heino-Kukkuraisen mukaan paikan vahvuus onkin monipuolisuus. Tarkoituksenamme on tarjota maahanmuuttajille tukea, jota tarvitaan etenkin muuton alkuvaiheessa olipa se sitten neuvoa, tietoa tai ihan konkreettista apua. Palvelun luonne riippuu tietenkin sitä tarvitsevasta ihmisestä. Kannustaa itsenäisyyteen Momentin ammattitaitoiset työntekijät eivät hyysää neuvoa tarvitsevia. Päinvastoin, tavoitteena on auttaa ja opastaa maahanmuuttajia ja ennen kaikkea rohkaista heitä hoitamaan asioitaan itse. Tuemme ja autamme niin, että ihmiset pystyisivät itsenäisesti elämään ja hoitamaan asiansa. Varmistamme toki, että oikea asia tulee hoidetuksi, mutta hyvänä lähtökohtana on, että kävellessään ulos ihminen voi ajatella tehneensä kaiken itse. Juuri itsenäisesti toimiminen on yhteiskuntaan sopeutumisen kannalta erittäin tärkeää, Heino-Kukkurainen sanoo ja korostaa, että maahanmuuttajan on hyvä tietää, että tarpeen vaatiessa voi kääntyä Momentin puoleen. Yhteistyön voimalla Syksyllä 2008 toimintansa aloittanut Momentti on osa Lappeenrannan seudun maahanmuutto-ohjelmaa. Heino-Kukkurainen kuvailee Momenttia eri toimijoiden yhteenliittymäksi. Tässä ovat mukana toimijoina EKSOTE, Wirma ja Laptuotesäätiö sekä vahvana rahoittajatahona Lappeenrannan kaupunki ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Olemme haastaneet mukaan muitakin eri toimijoita. Jos Momenttia ei olisi ollut, emme tiedä, mitä olisimme tehneet. Ei olisi ollut ketään, joka olisi osannut auttaa, sanovat thaimaalaiset Sureeporn Kaewbubpa eli kutsumanimeltään Iu ja Bualoy Jaithon eli Koong. Momentissa Iu ja Koong ovat käyneet ensimmäiset kielikurssit, saaneet tietoa koulutuksesta ja työmahdollisuuksista sekä muuta neuvontaa. Momentin kerhoista ja tapahtumista on myös löytynyt paljon kansainvälisiä ystäviä. Momentti on hyvin tärkeä maahanmuuttajille, sillä sinne tulee olennainen tieto, ja Momentin avulla voi oppia, mitä tarvitsee, Koong vielä korostaa. Kumpikin naisista tuli Lappeenrantaan vuonna Iu oli avioitunut suomalaisen kanssa Thaimaassa, ja Koong puolestaan meni naimisiin Suomessa. Kumpikin puhuu suomea, ja haastattelu tehdään suomeksi. Thaikieltä taitava, vuosia Thaimaassa lähetystyössä ollut ja nyt vapaaehtoistyönä thaimaalaisia maahanmuuttajia avustava Anneli Könni on vain hiukan apuna. Iu on yritteliäästi halunnut kehittää suomen taitoaan. Momentin kielikurssin jälkeen hän suoritti Laptuotteen ja Aktivan järjestämät kurssit ja käy nyt kahtena iltana viikossa kansalaisopiston suomen kursseilla. Mie haluaisin puhua kuin suomalaiset, mutta se on tosi vaikeaa, hän sanoo. Yritän silti kovasti. Kylmä maa, ystävälliset ihmiset Tammikuussa Lappeenrantaan muut taneen Iun mielessä on alkuaikojen käsityökerho, jossa opeteltiin neulomaan Suomen kylmyydessä välttämättömät sukat, pipo ja kaulaliina. Vaikeinta Suomessa onkin ollut sopeutua talven kylmyyteen. Muuten naiset ovat elämäänsä tyytyväisiä. Ihmiset ovat hyviä ja suhtautuvat meihin ystävällisesti, Peltolan päiväkodissa työelämävalmennuksessa oleva Iu sanoo. Koong kiittelee harjoittelupaikkaansa Kourulan päiväkotia, jossa kaikki ovat auttaneet häntä työssä. Kuninkaan ja kuningattaren päivät Momentissa Iu ja Koong ovat tutustuneet suomalaiseen elämänmuotoon esimerkiksi Marttojen järjestämällä huonekasvien hoitokurssilla. Monikulttuurisessa palvelukeskuksessa he voivat kuitenkin myös pitää yllä omaa kulttuuriaan. Seudun thaimaalaiset järjestävät omat äitien- ja isänpäiväjuhlat Thaimaan kuningattaren ja kuninkaan syntymäpäivinä. Kuningattaren syntymäpäivänä naisille annetaan kukkakranssi käteen ja kaikki pukeutuvat siniseen. Kuninkaan päivänä taas kaikilla on keltaiset vaatteet ja lauletaan kuninkaan laulu. Osallistujat tuovat thai-ruokaa, jota on pöydässä ainakin 20 lajia, naiset kertovat. Momentin maahanmuuttotyön koordinaattori Merja Heino-Kukkuraisella (oikealla) ja maahanmuuttajien ohjaaja Irja Niemisellä on usein keskusteltavaa työn kuvioista. Iu kertoo ennen työelämävalmennusta käyneensä Momentissa melkein joka päivä. Koong ei kaukana asuvana pääse niin usein. Nyt kumpikin aikoo mennä tutustumaan Momentin kansainväliseen marttatoimintaan. Siellä voi taas oppia uutta ja saada uusia ystäviä, he hymyilevät. Kaisu Lahikainen Maahanmuuton syyt perinteisiä Tilastokeskuksen tilastotietojen mukaan vuoden 2010 lopussa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kunnissa asui lähes 2900 ulkomaan kansalaista, joista valtaosa oli valinnut asuinpaikakseen Lappeenrannan. Ulkomaan kansalaisten osuus Lappeenrannan väkiluvusta oli 3,44 %. Etelä-Karjalan monikulttuurisen palvelukeskuksen Momentin maahanmuuttotyön koordinaattorin Merja Heino- Kukkuraisen mukaan eri kielien puhujat ovat jakautuneet venäläisiin ja muihin. Lappeenrannassa venäläisiä on noin 60 % ja muita kieliryhmiä loput 40 %. Venäjänkieliset näkyvät tietenkin katukuvassa, mutta Momentissa me olemme venäläisten lisäksi keskittyneet muihinkin ryhmiin ja olemme pystyneet tuomaan kansalaisuuksien kirjoa näkyviin monipuolisesti. Kansallisuuksien monikirjosta huolimatta Momentin työntekijät ovat pärjänneet tähän asti suomella, ruotsilla, englannilla ja venäjällä. Lisäksi meillä on yksi kiinan taitaja joukossa. Tässä työssä ei kuitenkaan aina tarvitse montaakaan yhteistä sanaa, jotta tajuaa, mistä on kysymys. Hyvin nopeasti maahanmuuttajatkin oppivat suomen kielen, ja sehän on melkein välttämätöntä. Jos tulisi tilanne, ettei ymmärrettäisi, niin sitten viittoillaan, ja piirtäminenkin on hyvä keino kommunikoida, Heino-Kukkurainen kertoo. Lappeenrannassa maahanmuuttajien työttömyystilanne on muun Suomen tapaan kaksinkertainen kantaväestöön verrattuna. Muuton syyt ovat perinteisiä. Yleisimmin muuton taustalla ovat perhesyyt, kuten avioituminen. Tietenkin tullaan myös työn perässä ja paluumuuttajia eli inkerinsuomalaisia on paljon. Jossain määrin on sitten myös pakolaistaustaisia ja opiskelemaan tulleita, jotka ovat opiskelujen jälkeen jääneet tänne, Heino-Kukkurainen selvittää.

8 8 Lappeenrannassa hyvät edellytykset korkean teknologian yritysten synnyttämiseen MP Axco-Motors Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ari Piispanen vertaa yrittäjyyttä urheiluharrastukseen. Molemmissa palkintoja tulee vasta vuosien työn tuloksena ja epäonnistumisia rutkasti enemmän kuin onnistumisia. Urheiluharrastuksissa oppii yrittäjälle välttämättömiä ominaisuuksia kuten suunnitelmallisuutta ja nöyryyttä, aikoinaan motocrossia harrastanut Piispanen vertaa. Ari Piispanen arvioi, että Lappeenrannassa on hyvät edellytykset uusien korkean teknologian yritysten ja työpaikkojen synnyttämiseen. Osaamista ja osaavaa työvoimaa on tarjolla. Yliopisto tuottaa innovaatioita, jotka odottavat tuotteistamistaan, ja uskon, että hyville ideoille löytyy myös rahoitusta, Piispanen listaa ja korostaa, että nyt tarvitaan hyviä tyyppejä tarttumaan tilaisuuteen. Lisäksi hän arvelee, että Ruuhka-Suomessa asuvat eivät oivalla, kuinka loistava elinympäristö Lappeenrannassa on. Näitä viestejä meidän on kuulutettava. Voisimme esimerkiksi perustaa yrittäjävetoisen tiimin, joka terästäisi yhdessä kaupungin edustajien kanssa seudullista markkinointisuunnitelmaa. Sähkö- ja energiateollisuudelle tilausta Ari Piispanen kertoo, kuinka tapasi vuonna 1996 sattumalta Juha Pyrhösen Lappeenrannan yliopistolta. Pyrhönen tuskaili, että on sähköprofessorina keskellä metsää eikä valmistavaa teollisuutta ole lähimaillakaan saati siten työpaikkoja valmistuville insinööreille. Parin vuoden kuluttua hän soitti ja pyysi minua Rotatekin toimitusjohtajaksi. Rotatekista tuli sittemmin The Switch. Sen jalanjäljissä seurasivat Axco-Motors vuonna 2004, Core Handling Oy vuonna 2005 ja Visedo vuonna Ari Piispasen vuonna 1989 perustama Konetuote Piispanen oli omalta osaltaan vaikuttamassa kaikkien neljän syntymiseen. Tällä hetkellä Lappeenrannassa on yliopiston työpaikat mukaan laskettuna noin 2000 korkean teknologian työpaikkaa. Liikevaihdon ennakoidaan kolminkertaistuvan Kuluvalla tilikaudella moottoreita ja generaattoreita valmistavan Axco-Motorsin liikevaihdon ennakoidaan kolminkertaistuvan edelliseen kauteen verrattuna. Kaikkia tilauksia ei pystytä edes vastaanottamaan. Uudentyyppisiä sähkö- ja energia-alan tuotteita kuten pumppuja, puhaltimia ja kompressoreita valmistaville yrityksille on tilausta. Tarvitaan myös erilaisten tuotantoprosessien toteuttajia. Olemme 15 vuoden aikana saaneet pyörät pyörimään, mutta ne voisivat pyöriä huomattavasti paremminkin. Tiedämme, että uusia työpaikkoja Lappeenrantaan syntyy nyt erityisesti matkailualalle ja palveluihin, mutta niitä voi syntyä enemmän myös sähköja energiateollisuuteen, jos niin haluamme, Ari Piispanen summaa. Pohjimmiltaan keksijä Ari Piispanen myöntää muiden ihmisten tavoin pelkäävänsä riskejä, mutta keksijän vimma ja yrittämisen halu vievät eteenpäin. Minusta on paljon mukavampi elää täysillä ja yrittää kaikkeni kuin käydä töissä pelkästä velvollisuudesta. Jos epäonnistun, hölmöksi voi sanoa, vaan ei laiskaksi, hän nauraa ja muistuttaa, että tekemällä oppii. Peruskoulussa olin erittäin vilkas lapsi ja koulumenestykseni oli heikohkoa. Sain sitten 11-vuotiaana mopon, joka meni heti rikki. Isä purki sen, mutta ei joutanut kokoamaan. Siitä lähtien olen korjaillut ja rakennellut kaikenlaisia moottoreita, Piispanen kertoo. Peruskoulun jälkeen Piispanen suoritti koneinsinöörin tutkinnon Lappeenrannan teknillisessä opistossa, mutta paras oppi löytyi tekemällä ja kokeilemalla. Axco-Motors Oy:n ja Visedo Oy:n 17 työntekijästä seitsemän on sähköalan tohtoreita. Silti Piispanen tietää, että hänen kokemustaan tarvitaan. Olen vähintään sen verran mukana toiminnassa, että välttäisimme vanhat virheet. Virheitä saa tehdä, mutta ei samoja kuin aikaisemmin. Kun ryhdymme kehittämään uutta konetyyppiä, olen alkuvaiheen suunnittelussa mukana, mietin ja piirtelen ajatuksiani lyijykynällä paperille. Muut jatkavat siitä 3D-ohjelmilla, Piispanen kertoo. Wirmasta taustatukea Ari Piispanen kannustaa korkeakouluista vastavalmistuneita insinöörejä hankkimaan työkokemusta ja elämänviisautta sekä laatimaan pulmatilanteiden varalle neuvoa antavan puhelinluettelon ennen oman yrityksen perustamista. Teknisen osaamisen lisäksi tarvitaan yhteistyökykyä. Harvoin yksi ihminen pystyy hallitsemaan laajoja tuotantoja markkinointikokonaisuuksia. Insinööri ei useinkaan ole luontaisesti kauppias, joten yrityksen perustamiseen tarvitaan kokeneempien tukea ja valmiita verkostoja, Piispanen perustelee. Hän tietää, että elinkeinoyhtiö Wirma Lappeenranta Oy:n hyvät neuvot ovat aloittaville yrittäjille tarpeen ja arvioi Wirman roolin erittäin merkittäväksi Lappeenrannan elinkeinoelämälle. Yritykset, joiden tuotanto on jo täydessä käynnissä, eivät enää tarvitse Wirmaa samalla tavalla kuin perustamisvaiheessaan, mutta tuskin niitä olisi olemassakaan ilman sen edeltäjiä Lappeenrannan Seudun Yrityspalvelut Oy:tä ja Lappeenranta Innovation Oy:tä, Piispanen pohtii ja muistuttaa, että Wirman tehtävänä on myös luoda edellytyksiä olemassa olevien työpaikkojen säilymiselle. Wirman innovaatio- ja yrityspalveluja tarvitaan taustatueksi, kun idealle etsitään markkinointikanavia ja rahoitusta. Viime kädessä paikkakunnan ilmapiiri ratkaisee. Tokihan rahoittajat sijoittavat mieluummin seudulle, jossa kokevat olevansa tervetulleita. Kaupungin tehtävänä onkin tasoittaa tietä ja luoda yrittäjäystävällisiä olosuhteita. Joskus vaaditaan todella paljon valmistelevaa työtä, ennen kuin esimerkiksi rahoittaja tekee päätöksensä, mutta joskus pelkkä myönteinen mielikuvakin riittää, Piispanen selvittää ja kertoo esimerkin. Kun Visedoa perustettiin, rahoittajaksi oli ehdolla vakavarainen saksalainen perheyritys. Mietimme ankarasti, miten saisimme heidät sijoittautumaan juuri Lappeenrantaan. Lopulta ystävällisyys ratkaisi asian: riitti, kun kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen esitteli heille kaupunkia, tarjosi lounaan ja toivotti tervetulleeksi. Mervi Palonen Wirma Lappeenranta Oy Vuoden 2012 alussa aloittanut Lappeenrannan seudun elinkeinoyhtiö Wirma Lappeenranta Oy muodostettiin yhdistämällä Lappeenrannan Seudun Yrityspalvelut Oy ja Lappeenranta Innovation Oy. Wirman tehtävänä on Kehittää elinkeinoelämän toimintaympäristöä ja verkostoja Lappeenrannan seudulla: luoda edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle ja elinkeinorakenteen monipuolistumiselle sekä olemassa olevien työpaikkojen säilymiselle Tarjota yrityksille, yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville muun muassa yrityksen perustamis- ja yleisneuvontaa, kasvu- ja kansainvälistymispalveluja sekä sijoittautumispalveluja Tarjota matkailu-, informaatio- ja kehityspalveluja matkailijoille sekä matkailu-, palvelu-, ja kaupan alan yrityksille ja -yhteisöille.

9 9 Kaavoituskatsaus Omalaatuisuus vahvuudeksi Uudessa yleiskaavassa luodaan kokonaisvisio tulevaisuuden keskustaajamasta Kaupunginarkkitehti Mika Sairanen luonnehtii Lappeenrannan keskustaa vanhoihin ruutukaava kaupunkeihin verrattuna hajanaiseksi ja kesken eräiseksi, mutta uskoo, että omalaatuisuus pystytään kääntämään vahvuudeksi. Keskustaajamalle laaditaan uusi yleiskaava, jossa luodaan tulevaisuuteen tähtäävä kokonaisvisio. Vasta aloitusvaiheessa olevan kaavan laadinta on useamman vuoden ponnistus. Rakennustarkastajan tehtävästä määräaikaiseen kaupunginarkkitehdin tehtävään siirtynyt Mika Sairanen luonnehtii Lappeenrannan nykyistä keskustaa kokonaisuudeltaan hieman hajanaiseksi, mutta luettelee saman tien onnistuneita kohtia. Hän muistuttaa, että jokainen on omaa mieltään kaupunkikuvasta eikä yhtä oikeaa ratkaisua löydy. Vanhat ruutukaavakaupungit kuten Mikkeli ja Kuopio ovat rakenteeltaan ihanan selkeitä. Niiden ytimessä on yksi iso ja juhlava aukio, jonka ympärille korttelit asettuvat, Sairanen luonnehtii. RS Sen sijaan Lappeenrannassa on useita pieniä aukioita: kauppatorin aukio, kaupungintalon edustatori eli Kansalaistori, satamatori sekä Citykorttelin Marian aukio. Kaupunkikuvan omalaatuisuutta lisää hautausmaa, joka sijaitsee kauppatorin, Kauppakeskus Gallerian ja Citykorttelin muodostaman kolmion keskellä. Lisäksi Keskuspuisto jakaa kaupunkia itäiseen ja läntiseen osaan ja alue muuttuu viettäväksi rinteeksi Valtakadulta pohjoiseen. Yksi aukioista kehittämiskohteeksi Mika Sairasen mielestä Lappeenrannan aukioista yksi on valittava merkittävimmäksi kehittämiskohteeksi. Citykortteli Marian aukioineen näyttäisikin nousevan muiden edelle. On myös ratkaistava, jääkö kauppatori nykyiselle paikalleen vai halutaanko se siirtää esimerkiksi Marian aukiolle. Tuolloin tori voisi levittäytyä ajoittain myös Valtakadulle ja loisimme mahdollisuuden isojen toritapahtumien järjestämiselle eurooppalaiseen tyyliin, Sairanen visioi. Samalla hän huomauttaa, että ongelmaksi muodostuisi kauppahallin ja torikioskien sijainti. Pitäisikö kauppahallikin siirtää lähemmäs Citykorttelia ja olisiko kaupungilla rahaa näin suureen muutokseen. Kehittäminen törmää usein taloudellisten resurssien puutteeseen, Sairanen harmittelee. Tuore kaupunginarkkitehti on tyytyväinen uudistettuun Valtakatuun, jonka keskeisin kohta Citykortteli odottaa vielä uutta hahmoaan. Kulmatalon, Rutinkulman ja Wilhunkulman toteutusta hän kiittelee. Kaupunginarkkitehti Mika Sairasen päätehtävänä on kaavoituksen johtaminen. Hän toimii myös kaupunkikuvatyöryhmän puheenjohtajana. Ullakkotilat muuntuisivat helposti asuinkäyttöön huimia korkeuseroja ja liian matalaa Kaupunginarkkitehti Mika Sairanen näkisi mielellään, että yhtenäinen kaupunkitila muodostuisi keskenään liki samankorkuisista rakennuksista. Lappeenrannan keskustasta löytyy huimia korkeuseroja ja kaiken kaikkiaan aivan liian matalia rakennuksia. Kauppatorin ympäristössä on kyllä korkeita taloja, mutta verrattuna toisiinsa ne yltävät eri mittoihin. Koulukatua puolestaan leimaa tehottomuus. Matalat talot voitaisiin mielestäni korvata korkeammilla uudisrakennuksilla. Sairanen tietää, että useiden keskustan talojen ylimmissä kerroksissa on kylmiä ullakoita, jotka muuntuisivat helposti asuinkäyttöön. Hän kannustaa myös pohtimaan, onko kylmävarastoilla enää nykyään käyttöä ja laskemaan, kuinka paljon energiaa kuluu hukkaan, jos kylmiössä säilytetään vain paria mehupulloa. Mika Sairanen muistuttaa, että täydennysrakentamista pitää pohtia aina tapauskohtaisesti. Hän kannustaa vierekkäisiä taloyhtiöitä yhteistyöhön varsinkin silloin, jos lisärakennusoikeutta haetaan asemakaavamuutoksella. Kaupunginosien omaperäisyys esille Kaupungin keskustan tuntumasta löytyy myös tyhjää tonttitilaa uudisrakennuksille, joiden olisi kuitenkin sovelluttava alueensa luonteeseen. Parhaassa tapauksessa uudisrakennus vahvistaa kaupunginosan identiteettiä. Esimerkiksi vanhoilla omakotialueilla on väljyydestä ja puustosta johtuva erityisilmeensä, joka pitää ottaa huomioon, kun uudisrakennuksille etsitään tilaa. Täydennysrakentami nen edellyttää usein paikoitusalueiden laajentamista siitä huolimatta, että ilmasto-ohjelmamme tähtää yksityisautoilun vähentämiseen. Olisiko järkevää, että taloyhtiöt ostaisivat paikoitusruutuja tulevilta maanalaisilta pysäköintilaitoksilta, Sairanen esittää pohdittavaksi. MP Asemakaavamuutos vireillä: Koulukatu 30, 34 ja 38. Ullakkokerrokset asuinkäyttöön. RS

10 10 Kaavoitusohjelma 20 Lappeenrannan kaupunki, kaavoituksen yhteystiedot tekninen toimi / Kaavoitus Kaupungintalo, kaavoitus sijaitsee kaupungintalon 3. kerroksessa Villimiehenkatu 1, Lappeenranta Postiosoite: PL 38, Lappeenranta Puhelinvaihde (05) 6161 Vt. kaupunginarkkitehti Mika Sairanen puh Kaavasuunnittelija Atte Kiianen puh Kaavasuunnittelija Tarja Luukkonen puh Kaavoitusavustaja Raija Kivistö puh Joutsenon keskustaajama Kaavoitusohjelma Asemakaavat ja asemakaavamuutokset Osastosihteeri Marjo Luukkonen puh Asemakaava-arkkitehti Erkki Jouhki puh Toimistoarkkitehti Lea Valle-Ryynänen puh Kaavasuunnittelija Anni Hiltunen puh Kaavasuunnittelija Paula Kemppinen puh Kaavoitusavustaja Jouni Lahikainen puh Kaavoitusavustaja Hanna-Maija Marttinen puh Joutseno-talo Kesolantie 1 Avoinna: ma pe 9 12 ja Puh Faksi Kaavoitusavustaja Seija Ukkonen puh

11 Eriasteinen kaavoitus on keskeinen väline kaupunkirakenteen ja yhdyskuntien kehittämisessä. Kaavoitusohjelmassa sovitaan, mille alueelle kohdistetaan toimenpiteitä lähitulevaisuudessa. Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan on vähintään kerran vuodessa laadittava katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Teknisen toimen kaavoitusosasto laati ehdotuksen Lappeenrannan kaupungin kaavoitusohjelmaksi vuosille Kaupunginhallitus hyväksyi kaavoitusohjelman Kaavoituskatsaus lisäaineistoineen on julkaistu myös kaupungin kotisivuilla kohdassa Palvelut Kaavoitus Ajankohtaista kaavoituksesta. Korvenkylä Kaavoitusohjelma Asemakaavat ja asemakaava muutokset Lappeenranta Kaavoitusohjelma Asemakaavat ja asemakaavamuutokset Osayleiskaavat ja kaavarungot 1. Eteläisten kaupunginosien osayleiskaavan tarkistus ja laajennus 2. Nuijamaan osayleiskaavan laajennus / valmistelu pysähtynyt vesihuollon kustannusselvityksiin 3. Selkäharjun osayleiskaava 4. Lavolan kaavarunko 5. Rauha-Tiuruniemi osayleiskaavan tarkistus 6. Korvenkylän taajaman osayleiskaavan tarkistus 7. Lpr:n pienvesistöjen rantaosayleiskaavoitus 8. Laihia-Pasala osayleiskaava 9. Lappeenrannan keskustaajaman yleiskaavan 1999 tarkistus 10. Lauritsalan kehittämishanke / osayleiskaava 11. Sammonlahden kehittämishanke / osayleiskaava asemakaavat ja asemakaavan muutokset 1. Citykorttelin asemakaava 2. Rakuunamäen muutokset 3. Leiri, kortteli 56 / Kruunuasunnot Oy 4. Tyysterniemen koulun alue 5. Iso-Kristiina, Citycon ja kaupunginteatteri 6. Kauppatorin ja ympäristökortteleiden kehittäminen 7. Simolantien varren muutos 8. Huhtiniemen urheilupuiston alue 9. Armilan koulun kortteli 10. Kimpisen kampuksen muutokset 11. Pormestariparkin muutokset 12. Linnoituksen alue 13. Hyrymäki Eteläkadun varsi Vanhan Viipurintien eritasoliittymän alueen tarkistukset Karhuvuoren kioski 14. Reissumiehenkadun alue 15. Mustolan kaavamuutokset 16. Hyrymäki kortteli Kimpinen kortteli Lavolan teollisuuskorttelit 19. Kanavansuun kärki 20. Taikinamäki kortteli Tykin alueen jatkosuunnitelma ja rakentamistapaohjeet 22. Kaksoisraiteen asemakaavamuutokset 23. Seurakunnan hankkeet Ylämaalla 24. Tiuruniemen asemakaavat Tiuruniemen eteläosa Entinen sairaala-alue A, B ja C Caprin alue 25. Rauhan ydinalueen tarkistukset Korttelit 276 ja 278 Satama-alue 26. Korvenkylä RN:o 4: Isännöitsijäntalo, Tyttölä ja Saimaantie Joutsenossa 28. Keidasalueen kehittäminen, Vaasan Oy ja Annukka Joutsenossa 29. Huvilatien alue Joutsenossa 30. Fasaanitien Pekurintien välinen alue Joutsenossa 31. Pulp-Katajisto alueen läntiset osat Joutsenossa 32. Ahvenlampi kortteli Honkalahti kortteli Hongiston asuntoalueen laajennus Joutsenossa 35. Asevelikylän asuntoalueen laajennus koulukeskuksen suuntaan asemakaavojen ajantasaistamishankkeita 36. Putkinotkontien jk + pp-tien järjestelyt ja Myllytien alue Joutsenossa 37. Ahosenmäki Joutsenossa 38. Pulp-Ahvenlampi alueen länsiosat Joutsenossa 39. Pappilanpelto Joutsenossa 40. Kesolan alue välillä Rantatie rautatie Joutsenossa 41. Voimalinjan aiheuttamat muutokset Vt6 Haukilahdentie Joutsenossa Kursiivilla merkittyjen hankkeiden kaavoitusta ei ole vielä aloitettu. Useissa edellä mainituissa hankkeissa laaditaan kiinteistön omistajan ja kaupungin välinen kaavojen toteuttamiseen liittyvä maankäyttö- ja rakennuslain 91b :n mukainen maankäyttösopimus, josta kerrotaan kaavaprosessissa osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä.

12 12 Täydennysrakentamisella lisäneliöitä kaupungin keskustaan Ullakoista maisemaasuntoja Koulukadulla MP Koulukatu 30, 34 ja 38, asemakaavamuutos vireillä. Muutos mahdollistaa ullakkokerrosten muuttamisen asuinkäyttöön ja puolikkaiden lisäkerrosten rakentamisen sekä ulkovaippojen uusimisen. Eero Majamaa asuu Koulukadun ja Kimpisenkadun risteykseen rajautuvassa Koulukatu 30:ssä, viidennen kerroksen läpitalon huoneistossa. Näkymät avautuvat Saimaalle, Koulukadulle ja Kultaiselle kolmiolle eli vesitornin suuntaan. Koulukadulle avautuu matala kaupunkinäkymä. Surkean matalaa. Keskustan asukasluku saataisiin helposti tuplattua, jos talojen rakennuskorkeuksia nostettaisiin. Kadut täyttyvät työmatkalaisista aamuisin ja illansuussa, mutta iltaviiden jälkeen elämme kuin autiokaupungissa. Jos keskustaa halutaan elävöittää, tänne tarvitaan lisää asukkaita, Majamaa sanoo painokkaasti. Uudistukset edellyttävät aina rohkeutta hallitukselta Eero Majamaa on toiminut taloyhtiönsä hallituksen puheenjohtajana reilut kymmenen vuotta. Seurattuaan keskustelua ullakkorakentamisesta ja summattuaan tulevia remontteja yhteen hän esitti, että talon varastokäytössä oleva ullakko muutettaisiin asuinkerrokseksi. Kun vielä pulpettikatto käännetään toisin päin niin, että pulpetin pysty reuna avautuu Saimaalle, ullakolle voidaan rakentaa puolitoistakerroksisia maisemaasuntoja. Uudistukset edellyttävät aina rohkeutta hallitukselta. Yhtiökokouksessa saimme enemmistön taaksemme, mutta emme ihan sataprosenttista kannatusta. Myös naapuritalot innostuivat asiasta ja haimme asemakaavamuutosta yhdessä. Yhteistyö taloyhtiöiden välillä on sujunut todella hyvin, Majamaa kertoo. Hän muistuttaa, että uusilla asuinkerroksilla ei pidä tukkia naapurikiinteistöjen maisemia. Talojen korkeuksia on luonnollisesti arvioitava suhteessa ympäristöönsä. Saimaan puoleisten Koulukadun talojen korotukset eivät haittaa naapureita, koska vastakkaisen puolen taloista ei nykyiselläänkään näe järvelle. Eero Majamaalle Koulukadun ja Kimpisenkadun yhteisö on tuttu jo lapsuusvuosilta. Lapsuuskotini oli Kimpisenkadun Saimaan päässä, nyt katselen leikkitantereitani parhaalta paikalta, hän myhäilee. "Julkisivujen mineriittilevyt eivät ole kaunistuksia. Samalla kun vaihdamme ulkovuorauksen, saamme myös lämpöeristykset uusittua", Eero Majamaa kertoo. Korjauksia rahoitetaan maisema-asuntojen myynnillä Koulukadun kolmen talon hallitukset ovat yhdessä puntaroineet, miten uudistuksen hallinta järjestettäisiin. Koulukatu 30:n hallituksen puheenjohtaja Eero Majamaa arvioi, että hanke on niin mittava, että tuskin kukaan hallituksen puheenjohtajista haluaa veturiksi, mutta korostaa, että hallinnoinnin onnistuminen on ratkaisevan tärkeää. Jos myymme rakennusoikeuden rakennusliikkeelle, on vaarana, että projekti kar- kaa taloyhtiöiden käsistä. Olemme myös harkinneet rakennuttajakonsultin palkkaamista, mutta selvitämme eri vaihtoehtoja tarkemmin vasta sitten, kun asemakaavamuutos astuu voimaan, Majamaa kertoo. Koulukatu 34 Tilat muuttuneiden elintapojen mukaisiksi Koulukatu 30:ssä on jo tehty putkistoremontit ja ikkunatkin on uusittu, mutta korjauksia olisi silti edessä. Vaikka emme korottaisikaan asuinkorkeutta, joutuisimme silti tekemään juuri ullakkokerroksessa mittavia korjauksia. Peltikatto pitää uusia ja kostuneet rakenteet vaihtaa, Majamaa selvittää ja näyttää ikkunakulmauksen kosteusvaurioita. Julkisivujen mineriittilevyt eivät ole kaunistuksia. Samalla kun vaihdamme ulkovuorauksen, saamme myös lämpöeristykset uusittua. Tulevana kesänä piha kunnostetaan, muun muassa virheellisesti toteutetun sadevesikallistuksen suuntaa käännetään talosta poispäin. Majamaa laskee, että välttämättömät remontit saadaan osittain maksettua uusien maisemaasuntojen myynnillä, joten taloudellisesti hanke on taloyhtiölle kannattava. Nykyisin ullakolla sijaitseville varastohäkeille on katsottu uusi paikka käytöstä poistetusta kylmäkellarista. Myös entisestä väestösuojasta löytyy varastotilaa. Kun ihmisten elintavat muuttuvat, tilojen käyttöäkin pitää suunnitella uudelleen. Olemme esimerkiksi sijoittaneet kellarihuoneisiin kuntosalivälineitä ja kerhohuoneen. Uudistusten ansiosta yhteisöllisyys lisääntyy. Esteetön liikkuminenkin pitäisi pystyä järjestämään, Majamaa tiivistää ja esittelee tyytyväisenä talon esteetöntä kulkuväylää Kimpisenkadulta hisseille. MP Maakuntakaava mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksikön sijoittumisen Mälkiälle Ympäristöministeriö vahvisti Etelä-Karjalan maakuntakaavan Kaava mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksikön sijoittumisen Saimaan kanavan varteen Mälkiän ja Nuijamaantien eritasoristeysalueelle. Maakuntakaava antaa mahdollisuuden Huhtiniemen kylpylän rakentamiselle ja Rauhan matkailualueen edelleen kehittämiselle sekä laadukkaiden asuinalueiden kaavoittamiselle. Aiemman seutukaavan korvaava maakuntakaava ohjaa Etelä-Karjalan kehitystä kokonaisvaltaisesti. Kaupunkien ja kuntien yleiskaavat ja asemakaavat toteutetaan maakuntakaavan linjausten mukaisesti. Lappeenrannan ja imatran välillä laatukäytävä Lappeenrannan ja Imatran välisen tieosuuden parantamisen ansiosta Etelä-Karjalan työssäkäyntialueessa on tapahtunut RS Mälkiä oleellisia muutoksia. Tämän niin sanotun laatukäytävän varrelle on muodostunut Pohjoismaiden suurin matkailukeskittymä. Tekninen johtaja Jussi Salo arvioi, että maakuntakaavassa on ainakin joksikin aikaa tilaa tuotanto- ja palvelualueiden rakentamiselle valtatien varteen, mutta korostaa, että Lappeenrannassa on tärkeää turvata matkailun ja kaupan palvelujen ennakoitua nopeampi kehitys ja hyödyntää erityislaatuista sijaintia Venäjän rajalla. Siksi odotamme, että maakuntakaavaa voitaisiin joidenkin alueiden, kuten Lavolan, Selkäharjun ja Myllymäen, osalta tarkastella uudelleen. Maakuntakaavassa määritellään Nuijamaan, Vainikkalan, Imatran ja Parikkalan rajanylityspaikoille riittävästi aluevarauksia ja turvataan niiden kansainväliset tavoitteet. Kaava mahdollistaa myös kaksoisraiteen rakentamisen Luumäen, Imatran ja Imatrankosken välille ja kansainvälisen raideliikenteen toteuttamisen Imatran kautta Venäjälle ja Baltiaan.

13 13 KaUpUnGIn avustukset 2012 Opintostipendit Lappeenrannan kaupunki sekä Lempi Tammilehdon stipendirahasto julistavat vuoden 2012 opintostipendit lappeenrantalaisten nuorten haettavaksi. Opintostipendejä myönnetään alle 30-vuotiaille lappeenrantalaisille nuorille peruskoulun ja lukion jälkeen suoritettaviin opintoihin, kuten yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintoihin, taideopintoihin, yhteiskunnallisiin opintoihin sekä ammatillisiin opintoihin. Stipendin myöntämisen edellytyksenä on, että hakijan kotikunta on alkaen Lappeenrannan kaupunki. Stipendiä ei myönnetä peruskouluopintoihin eikä lukio-opintoihin. Stipendejä myönnettäessä kiinnitetään huomiota opintomenestykseen ja hakijoiden taloudelliseen tilanteeseen. Lisäksi myönnetään muutamia erityisesti opintomenestykseen perustuvia muita suurempia stipendejä. Lempi Tammilehdon stipendirahaston stipendejä myönnetään ensi sijassa entisen Lappeen pitäjän alueella asuvien vähävaraisten ja lahjakkaiden nuorten jatko-opintojen tukemiseen. Stipendiä ei myönnetä, jos hakija on saanut Lappeenrannan sotaorpojen ja sotaleskien säätiön stipendin syksyllä Hakemukset liitteineen on toimitettava viimeistään osoitteeseen: Asiakaspalvelukeskus Winkki, PL 11, (Villimiehenkatu 1), Lappeenranta. Avustusohjeita ja -lomakkeita, ks. tämän ilmoituksen lopusta sekä lomakkeet (opinto stipendihakemus) Lisätietoja antaa toimistosihteeri Maiju Talka, puh Kaupunginhallituksen ja hallinto- ja henkilöstöjaoston avustukset Kaupunginhallitus ja hallinto- ja henkilöstöjaosto jakavat vuosi- ja erityisavustuksia harkinnanvaraisesti. Toiminnan tukemista koskevia vuosiavustuksia myönnetään hakijoille, joiden toimintaa ei selkeästi voida sijoittaa jonkun kaupungin toimialan alaisuuteen, kuten pelastus-, kalastus- ja asukasyhdistyksille, ystävyysseura- ja sivistystoimintaa harjoittaville yhdistyksille tms. Erityisavustuksia myönnetään tapauskohtaisesti erityiskoh- teisiin, joita ovat esimerkiksi toimitilavuokrat, hankinnat, vierailut, tilaisuudet ja tapahtumat tms. Vuosiavustushakemus on toimitettava mennessä. Erityisavustuksia voi hakea ympäri vuoden (kolme kuukautta ennen tapahtumaa). Hakemukset toimitetaan osoitteeseen: Asiakaspalvelukeskus Winkki, PL 11, (Villimiehenkatu 1), Lappeenranta. Avustusohjeita ja -lomakkeita, ks. tämän ilmoituksen lopusta sekä lomakkeet Lisätietoja antaa kansliasihteeri Marja Anttila, puh avustukset Lappeenrannan kaupungin alueella sosiaali- ja terveydenhuoltotyötä tekevien järjestöjen toiminnan tukemiseen Avustuksia jaetaan Lappeenrannan kaupungin alueella toteutettavaan ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksoten) palveluja täydentävään yhdistysten toimintaan. Hakemuksessa tulee olla lyhyt kuvaus toiminnasta, johon avustusta haetaan sekä tieto toiminnan tai palvelun kohderyhmästä (toiminnan laajuus). Avustusta ei myönnetä yhdistyksen perustoimintaan. Ennen avustuksen myöntämistä hakemuksista pyydetään Eksoten lausunnot. Hakemukset liitteineen on toimitettava viimeistään osoitteeseen: Asiakaspalvelukeskus Winkki, PL 11, (Villimiehenkatu 1), Lappeenranta. Avustusohjeita ja -lomakkeita, ks. tämän ilmoituksen lopusta sekä lomakkeet Lisätietoja antaa palvelujohtaja Päivi Ahonen, puh sekä toimistosihteeri Päivi Meuronen, puh nuorisotoimen avustukset Nuoriso- ja liikuntalautakunta päättää nuorisojärjestöjen tukemiseen myönnettävistä avustuksista tammikuun 2012 kokouksessaan. Ohjeet ja lomakkeet päivitetään Lappeenrannan kaupungin kotisivuille helmikuun aikana. Avustusten jakosäännöt ja lomakkeet löytyvät osoitteesta Avustusohjeita ja -lomakkeita, ks. tämän ilmoituksen lopusta sekä Lisätietoja nuoriso- ja liikuntatoimesta, Pormestarinkatu 10 B, 2. krs, nuorisotoimenjohtaja Sirpa Räikkönen, puh Liikuntatoimen avustukset Nuoriso- ja liikuntalautakunta päättää liikuntajärjestöjen toiminnan tukemiseen myönnettävien avustusten jakosäännöistä tammikuun 2012 kokouksessaan. Avustusten hakuohjeet lähetetään liikuntajärjestöille. Ohjeet ja lomakkeet päivitetään Lappeenrannan kaupungin kotisivuille helmikuun aikana. liikunta ja ulkoilu Lisätietoja: tai taloussihteeri Maija Seppä, puh Kulttuuriavustukset ja kulttuurin tukeminen Lappeenrannan kaupungin kulttuurilautakunta myöntää avustusta ja tukea kulttuuritoiminnan edistämiseksi ja taiteellisen työn tukemiseksi. Avustukset ovat harkinnanvaraisia ja niitä voivat hakea ennakkoon lappeenrantalaiset yhteisöt ja ryhmät sekä yksityiset henkilöt. Avustettavilta hankkeilta edellytetään omarahoitusosuutta. Hakemukset on tehtävä kirjallisesti kulttuuritoimiston lomakkeille ja ne on toimitettava ohjeissa mainittuun päivämäärään mennessä osoitteeseen: Kulttuuritoimisto, Snellmaninkatu 2, Lappeenranta. Avustusohjeita ja -lomakkeita, ks. tämän ilmoituksen lopusta sekä tukeminen/ avustukset Lisätietoja antaa vs. kulttuurisihteeri Helena Hokkanen, puh ja kulttuuritoimiston kanslia, puh Kulttuuriavustukset hakuajat ovat helmikuun 15. ja syyskuun 14. päivään mennessä 2. Taideapuraha hakuaika on tammikuun 31. päivään mennessä 4. Soitinpankin soittimien haku hakuaika on toukokuun 31. päivään mennessä Avustusohjeita ja -lomakkeita, ks. tämän ilmoituksen lopusta sekä tukeminen/ avustukset avustusohjeita ja -lomakkeita Nuorisotoimen avustuksiin nuorisotoimesta, Pormestarinkatu 10 B, 2. krs Liikuntatoimen avustuksiin liikuntatoimesta, Pormestarinkatu 10 B, 2. krs Kulttuuriavustuksiin kulttuuritoimistosta, Snellmaninkatu 2 Muihin avustuksiin Asiakaspalvelukeskus Winkistä, kaupungintalo, 1.krs Kaikkia lomakkeita ja ohjeita saatavilla myös: Joutseno-talon asiakaspalvelusta, Kesolantie 1 Ylämaa-talon asiakaspalvelusta, Koskentie 4 C&J Teatterista kaupunkilaisten olohuone "Teatteri on kansalaisten olohuone ja siksi teatterirakennuksenkin pitää olla kansan ISOKRISTIINA KAUPPAKESKUS WEST SKETCH CEDERQVIST & J NTTI ARCHITECTS MERITULLINKATU 11 C HELSINKI tel keskellä. Minusta teatteri on luonteva kokoontumispaikka myös esitysten ulkopuolella", Jari Juutinen kuvailee. Lappeenrannan uusi kaupunginteatteri sijoittuu Citycon Oyj:n omistaman kauppakeskus IsoKristiinan yhteyteen rakennettavaan laajennusosaan, mikäli kaupunki saa hankkeelle valtionapua. Teatterin rakentaminen kauppakeskuksen rungon sisälle alkaisi huhtikuussa Iso- Kristiinan laajennus valmistuu maaliskuussa 2014 ja teatteri voitaisiin ottaa käyttöön syksyllä Teatterin molemmat näyttämöt saataisiin teatteriesitysten lisäksi monipuoliseen käyttöön ja ne täydentäisivät viereisen kaupungintalon kongressi- ja kokoustilojen tarjontaa. Citycon on kehittämässä IsoKristiinasta Kaakkois-Suomen merkittävintä kauppakeskusta ja lisäksi vieressä sijaitsee hotelli, monipuolisia kaupallisia palveluja sekä ravintoloita ja kahviloita. Kauppakeskuksen pysäköintipaikat olisivat myös teatteriyleisön käytössä. Lappeenrannan kaupunginteatterin johtajan Jari Juutisen mielestä teatterin sijoittaminen kauppakeskukseen on loistava ajatus onhan teatteri perinteisesti toritaidetta ja Lappeenranta on kehityksen kärjessä, mikäli tämä toteutuu. Teatteri on kansalaisten olohuone ja siksi teatterirakennuksenkin pitää olla kansan keskellä. Minusta teatteri on luonteva kokoontumispaikka myös esitysten ulkopuolella. Tule tutustumaan Lappeenrannan lukioihin esittelyillat lukioiden omissa tiloissa: Kimpisen lukio tiistaina klo 18 Lauritsalan lukio torstaina klo 18 Joutsenon lukio tiistaina klo 18 Lappeenrannan Lyseon lukio keskiviikkona klo 18 etelä-karjalan IBlukio keskiviikkona klo 18 Lyseon lukion tiloissa Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun lukio (ISK) keskiviikkona klo 18 Lyseon lukion tiloissa Lappeenrannan steinerkoulun lukio torstaina klo 18 tervetuloa! Lisätietoja osoitteesta:

14 14 Etelä-Karjalan museo tallentaa maakunnan ilmiöitä Museoesine kertoo syntyaikojensa tarinaa Upeasti kirjailtu pöytäliina on rullattu museoamanuenssi Reija Eevan työhuoneen sivupöydälle. Sen tarina alkoi Simpeleeltä sotien aikana, kun Helvi Silvennoinen kylvi pellavan- ja hampunsiemeniä kotipihansa puutarhan kulmaan. MP Äitini kehräsi langat ja kutoi kankaan, josta sommittelin ja ompelin liinan. Materiaalipulan takia käytin kirjontalankana samaa kotona kehrättyä pellavalankaa, josta liinakin oli kudottu sekä tummempaa hampusta kehrättyä lankaa. Liina kuului kurssityöhöni vuoden kestäneellä täydennyskoulutusjaksolla, jonka kouluhallitus järjesti opettajille Helsingissä vuonna 1946, Helvi Silvennoinen kertoi. Kesällä 2011 käsityönopettaja Helvi Silvennoinen, 95-vuotiaana, lahjoitti pöytäliinan Etelä-Karjalan museolle. Taustatiedot talteen Museoamanuenssi Reija Eevan työhuone sijaitsee Linnoituksen Komendantin talossa, Etelä- Karjalan museon toimistotiloissa. Useimmiten lahjoituksen tie museoeineeksi alkaa hänen työpöydältään. Tästä esine sitten jatkaa matkaansa museorakennukseen konservaattorin tai museoapulaisten puhdistettavaksi. Ennen säilytystilaan siirtämistä se valokuvataan ja tiedot ja kuva esineestä tallennetaan sähköiseen tietokantaan. Jonnekin huomaamattomaan paikkaan, saumaan tai pohjalle, piilotetaan esinenumero. Amanuenssi puntaroi tarkoin, kertooko lahjoittajan tarjoama esine jotain oleellista maakunnan elämästä ennen kuin päättää liittää sen museon kokoelmiin. Joskus käymme sähköpostikeskustelua useita viikkoja lahjoittajan kanssa. Ihan ensimmäiseksi yleensä pyydän valokuvan ja kysyn esineen vaiheita. Mietimme sitten, mikä museo olisi sille paras paikka ja kokoamme kaikki mahdolliset taustatiedot. Paikallista kaupunkilaisesineistöä etsitään Reija Eeva (vasemmalla) ja Marjut Kasanen ihastelevat Anna Wolkofn leninkiä. Etelä-Karjalan museoon talletetaan esineitä Etelä-Karjalasta sekä Karjalankannaksen alueelta aina Sortavalan eteläpuolelta Koivistolle ja Terijoelle asti. Toivoisimme, että saisimme kokoelmiimme lisää kaupunkilaisesineistöä kertomaan esimerkiksi kaupankäynnistä tai ihan tavallisesta kaupunkielämästä. Emme ole kiinnostuneita samantyyppisestä kuin muissa museoissa on jo tallennettuna. Etsimme ilmiöitä, jotka kuvastavat maakuntamme vaiheita, eteläkarjalaisten elämää, Reija Eeva kertoo ja miettii tovin, ennen kuin löytää sopivan esimerkin. Äskettäin museolle tarjottiin ylioppilaslakkia, jonka omistaja kävi lukion Lappeenrannassa sotien jälkeen. Silloin Suomessa oli materiaalista pulaa ja lakki hankittiin Ruotsista sukulaisten välityksellä. Ylioppilaan äiti, joka oli aiemmin työskennellyt modistina Viipurissa, muokkasi sen sopivaksi tyttärensä päähän. Tarina kertoo, kuinka materiaalipulasta selvittiin suhteilla ja omalla ammattitaidolla. Talonpoikaisesineistöä museon varastoissa on paljon, rukinlapojakin kymmenittäin. Joskus joku soittaa, että tulipa siivottua vinttiä, otatteko autokuormallisen vanhoja tavaroita vai heitänkö pois, Eeva naurahtaa ja arvelee, että museota luullaan helpoksi vaihtoehdoksi, kun ei raaskisi viskata menemään eikä viitsisi lähteä kirpputorille kaupittelemaan. Museo tallentaa ilmiöitä, joista esineet kertovat Reija Eeva tietää, että museon säilytystilat pullistelevat kaikenlaista tavaraa, koska aiemmin otettiin vastaan, jos joku tarjosi. Nyt periaatteena on, että lahjoittajilta vastaanotetaan laadukasta ja vähän. Vaihtoehtoisesti museo itse etsii maakunnallisesti merkittävää esineistöä ja aineistoa. Vasta esineen taustatiedot ja tarina liittävät sen ilmiöönsä; syntyaikaansa ja käyttöhistoriaansa. Itse asiassa museo tallentaa ilmiöitä, joista esineet kertovat, eikä päinvastoin. Valitettavasti kirppislöytöjä vaivaa taustatietojen puute, Reija Eeva valaisee. Museon tehtävänä on myös dokumentoida jälkipolville omaa aikaamme. Esimerkiksi Viipurin kanavaristeilystä on tehty dokumenttia äänin ja kuvin. Kun tieto Konnunsuon vankilan lakkauttamisesta kiiri uutisissa vuonna 2008, museolla valpastuttiin. Eteläkarjalaisen vankilan maailma esineistöineen ei saisi liukua sormien välistä. MP Reija Eeva

15 MP 15 Lea Lehtonen Sellin ovesta vankilan symboli Kun Konnunsuon viimeinen vankilanjohtaja Lea Lehtonen sulkee minkä tahansa oven perässään, hän valpastuu: kuuluiko naksahdus? Jännää, valpastun tiedostamattani. Lukkojen äänet ovat kai painuneet syvälle tajuntani syövereihin. Konnunsuon vankilan esineistöstä kootaan näyttely Etelä-Karjalan museoon syksyllä Viime syyskuun lopulla, toiseksi viimeisenä työviikkonaan vankilanjohtajana, Lea Lehtonen kuskasi papereita kottikärryillä sisäpihan poikki hallintorakennukseen. Ihan tajutonta. Nyt kun aika alkaa käydä vähiin, pelottaa avata huoneiden ja komeroiden ovia. Säälittää katsoa, kuinka työkaverit putsaavat rakennuksia, vaikka menettävät työpaikkansa. Lakkautetun vankilan alasajo kesti kolme vuotta syksystä 2008 loppuvuoteen Tuona aikana kaikenlaista tavaraa lähetettiin muihin vankiloihin, poltettiin nuotioissa, raahattiin roskiin, ja pari huutokauppaakin pidettiin muun muassa iänikuisista maatalouskaluista. Silti jotakin jäi vielä jäljellekin seuraavien tulijoiden ihmeteltäväksi. Arkistoja ja tavaroita ehti kertyä perustamisvuodesta 1918 asti. Lakkautusvuonna Konnunsuon van kilaan kuului 120 rakennusta. Tavaroiden pöyhiminen oli paitsi rasittava myös mielenkiintoinen retki historiaan. Komeron perältä löytyi esimerkiksi vankien vaatteisiin aikoinaan käytettyä punajuovaista, harmaata sarkaa, josta sittemmin naisvangit tekivät baskereita myyntiin. Siirtäessään arkistoja parempaan talteen Lehtonen teki yl- lättävän löydön: psykologisen testin kaukaiselta ajalta, erään nykyisinkin käytössä olevan persoonallisuustestin esiversion, johon oli vankilassa sorvattu lukollinen puulaatikko eri lokeroineen ja teksteineen. Osa ainutlaatuista historiaa museolle turvaan Katseltuaan aikansa vankilasta lähteviä tavarakuormia Lea Lehtosesta tuntui, että eteläkarjalaista vankilaa kärrätään niiden mukana taivaan tuuliin. Onneksi Etelä-Karjalan museo oli kiinnostunut ottamaan ainakin osan tätä ainutlaatuista historiaa turviinsa. Museolaisten kanssa kierrettiin paikkoja, he valokuvasivat ja tekivät luetteloa esineistä, joita toivoivat kokoelmiinsa, Lea Lehtonen kertoo. Museolle lähteneeseen kuormaan sisältyi muun muassa vankien ja vartijoiden vaatteita, vanhoja peltiastioita, työpajojen tuotteita kuten kiviesineitä ja koruja, sekä hygieniapakkaus, jollaisen jokainen uusi vanki sai mukaansa lukkojen taakse. Mielellään Lea Lehtonen lastautti kuormaan myös sellin oven, jota hän pitää suljetun vankilan symbolina. Konnussa ei remonttia odotellessa ehditty vaihtaa 1930-luvun alkuperäisiä ovia uudenaikaisiin, joten symboliarvo kantaa yli vankilan historian. Konnunsuon erikoisuutena kivi- ja korutyöpaja Joidenkin osastojen alasajo tapahtui niin nopeasti, että kaikki oli ehditty jo tyhjentää, ennen kun museolaiset saapuivat paikalle. Esimerkiksi työpajoissa nikkaroidut puulelut olivat tehneet kauppansa. Kunkin vankilan työtoiminta muotoutuu henkilökunnan osaamisen ja paikkakunnan erityisluonteen mukaiseksi. Täällä spektroliittimaakunnassa Konnunsuon erikoisuus oli kivi- ja korutyöpaja. Meillä tehtiin myös hirrestä kaikkea, mitä vain keksittiin tilata, Lea Lehtonen selvittää. Omalaatuisinta on kuitenkin ainutlaatuinen maatalousmiljöö. Täällä on poikkeuksellisen kaunista. Konnunsuo sijaitsee laa jalla alueella toisin kuin muurien ympäröimät kaupunkivankilat. Et voi kuin hämmästellä katsellessasi aluetta Joutsenon suunnasta, lintutornilta. Mervi Palonen Seppo Pelkonen (vasemmalla) ja Raimo Kaapro siirtämässä sellin ovea museolle. RS

16 16 Lappeenrannassa risteilee noin 800 kilometriä hiihtolatuja Liikuntatoimi Liikuntatoimenjohtaja Ilkka Oksman laskee, että Lappeenrannan alueella risteilee kaikkiaan noin 800 kilometriä hiihtolatuja säiden niin salliessa. Valaistuja reittejä on 24 ja valaistua latua kertyy yhteenlaskettuna 80 kilometriä. Hiihtolatuverkostoa kunnossapidetään talvisin niin pitkään kuin lumi- ja jääolosuhteet sallivat. Lappeenrannan keskustaajamassa, Joutsenossa ja Ylämaalla hiihtoladut ovat joko asutuksen keskellä tai lähietäisyydellä. Lappeenrannan keskustan tuntumassa sijaitsevalle Karhusaaren laavulle ylläpidetään sekä jäälatua että luistelureittiä. Huhtiniemessä sijaitsee ilmainen laskettelurinne. Joutsenon alueen ulkoilureittiverkoston varrella on useita ulkolaavuja. Avantouintipaikkoja on kaupungin alueella Ahvenlammella, Marjolassa ja Myllysaaressa. Myllysaaressa avantouintia voi harrastaa saunan yhteydessä olevan avannon lisäksi uimalan kohdalla, ja lämpimiin pukutiloihin voi teettää oman avaimen. Liikuntatoimen ylläpitämät ulkoliikuntapaikat ovat kaikkien asukkaiden ja matkailijoiden, liikuntaseurojen, koulujen, päiväkotien ja työyhteisöjen käytettä- vissä. Ylläpidosta liikuntatoimi vastaa yhdessä kymmenien sopimuskumppaneidensa kanssa. Lappeenrannan talviliikuntapaikkaverkosto ulottuu kaupungin eteläosista Nuijamaalta ja Ylämaalta kaupungin pohjoisosiin Kivisalmeen sekä länsipuolen Nyrhilästä ja Rutolasta itäosiin Rauhan ja Repokiven alueille. Lappeenrannan luistelualueet ja ulkokiekkokaukalot Kisapuiston urheilukeskuksen teko jääradalla ja ulkokaukalossa luis teluolosuhteet ovat erinomaiset vuosittain marraskuun alusta maaliskuun alkuun saakka. Tekojään yleisöluisteluvuoroista saa tietoa kaupungin verkkosivuilta Palvelut Liikunta ja ulkoilu Vakituisen henkilöstön ylläpitämät luistelualueet ja ulkokiekkokaukalot Vanhan kentän, Lauritsalan, Martikanpellon koulun ja Joutsenon koulukeskuksen luistelualueet. Ratsumestarin, Kimpisen, Mattilan, Lauritsalan, Uus-Lavolan, Pulpin ja Joutsenon keskusurheilukentän jääkiekkokaukalot. Edellä mainittujen kohteiden jäädytystyöt aloitetaan talvikaudella, kun sääennusteet lupaavat vähintään noin viikon mittaista yhtäjaksoista pakkasjaksoa. Kunnossapitotöitä jatketaan keväällä maaliskuulle asti, mikäli sääolosuhteet sallivat. Määräaikaisen ja tilapäisen henkilöstön sekä kone urakoitsijoiden kunnossapitämät muut luistelualueet ja jääkiekkokaukalot Kivisalmen, Voisalmen, Karhuvuoren, Skinnarilan, Kourulan, Hovinpellon, Mustolan, Nuijamaan, Pontuksen, Mälkiän, Tykin, Juvakan, Kaukaan montun, Kauriinkadun, Tirilän, Kanavansuun, Harapaisen, Sammonlahden, Myllymäen, Korkea-ahon, Ravattilan, Parjalan, Korvenkylän ja Ylämaan koulun luistelualueet ja jääkiekkokaukalot. Edellä mainituilla kentillä jäädytystyöt aloitetaan yleensä joulukuun alkupuolella, mikäli sää sallii tai kun sääennusteet lupaavat riittävän pitkää yhtäjaksoista pakkasjaksoa. Kunnossapitotyöt lopetetaan maaliskuun alkupuolella, jolloin määräaikaisten ja tilapäisten työntekijöiden työsuhteet päättyvät. Yleensä maaliskuun alkupuolella kevätaurinko lämmittää jo niin paljon, että luistelualueiden kunnossapito lopetetaan, koska jään pinta muuttuu vaarallisen pehmeäksi. Maaseutualueiden jääkiekkokaukalot ja luistelualueet Liikuntatoimi hoitaa maaseutualueiden jääkiekkokaukaloiden ja luistelualueiden jäädytys- ja kunnossapitotyöt yhdessä eri seurojen, kyläosastojen ja kylä- toimikuntien kanssa. Kohteiden jäädytystyöt aloitetaan, kun sääennusteet lupaavat riittävän pitkää yhtäjaksoista pakkasjaksoa ja kunnossapitotöitä jatketaan keväällä 2012 sääolosuhteiden mukaan. Lisätietoja Lappeenrannan talviliikuntapaikoista kaupungin verkkosivuilta Palvelut Karhusaaren laavu Liikunta ja ulkoilu presidentinvaalien ennakkoäänestys alkaa Lappeenrannassa voi äänestää 11 ennakkoäänestyspaikassa Presidentinvaalien ennakkoäänestys järjestetään ja mahdollisen toisen vaalin ennakkoäänestys Varsinainen vaalipäivä on ja mahdollisen toisen vaalin vaalipäivä Lappeenrannassa voi äänestää ennakkoon 11 ennakkoäänestyspaikassa. Varsinaisena vaalipäivänä äänestysalueita on 32. Äänestyspaikat ovat samat kuin vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Ainoastaan Voisalmessa ennakkoäänestyspaikka on siirretty kirjastoon, koska yleisöpalautteen mukaan päivätoimintakeskuksen äänestyspaikkaa oli vaikea löytää. Ennakkoäänestäjän on todistettava henkilöllisyytensä virallisella henkilöllisyystodistuksella. Ennakkoäänestyksen nopeuttamiseksi on suotavaa, että äänestäjällä on mukanaan väestörekisterikeskuksen lähettämä ilmoituskortti. Äänioikeutettu henkilö, jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- eikä ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää ennakkoon kotonaan Suomessa, siinä kunnassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kotikunnakseen. Kotiäänestykseen oikeutetun on ilmoitettava halukkuudestaan kotiäänestykseen viimeistään ennen klo 16:ta Lappeenrannan kaupungin keskusvaalilautakunnalle puhelimitse tai Lappeenrannan ennakkoäänesty spaikat: Kaupungintalo, Maakuntakirjasto, Lauritsalan kirjasto, Sammonlahden kirjasto, Joutsenon kirjasto, Voisalmen kirjasto, Kauppakeskus Citymarket, Kauppakeskus Prisma, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Korvenkylän koulu ja Ylämaa-talo. Ennakkoäänestyspaikkojen aukioloajat viereisessä taulukossa. Lappeenrannassa on 31 laitosäänestyspaikkaa pääasiassa sairaaloissa ja laitoksissa. Laitosäänestyspaikat ja -ajat on ilmoitettu kaupungin kotisivuilla, kaupungin ilmoitustaululla ja asianomaisissa laitoksissa. Lisätietoja vaaleihin liittyvistä asioista: keskusvaalilautakunnan sihteeriltä puh tai Kotiäänestykseen ilmoittautuminen viimeistään ennen klo 16:ta sähköpostitse. Mahdollisen toisen vaalin osalta ilmoittautumisaika päättyy klo 16. Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää myös samassa taloudessa asuva omaishoitaja, jos kyseinen kunta on merkitty äänioikeusrekisterissä hänen kotikunnakseen. Ilmoittautumiset kotiäänestykseen: puh tai Presidentinvaalien ennakkoäänestyspaikat Lappeenrannassa ennakkoäänestyspaikka ÄÄneStYSaIKa KLO Lappeenrannan kaupungintalo Maakuntakirjasto Lauritsalan kirjasto Sammonlahden kirjasto Joutsenon kirjasto Voisalmen kirjasto Kauppakeskus Citymarket Kauppakeskus Prisma Lappeenrannan teknillinen yliopisto Korvenkylän koulu Ylämaa-talo MahDOLLInen 2. VaaLI KLO

17 tule nauttimaan liikunnasta ja hyvästä seurasta Kevätkausi Hiihtolomaviikolla (vko 9) ei ole ohjattuja ryhmiä. 17 Liikuntaryhmät keväällä 2012 Liikuntatoimen syksyllä alkaneet liikuntaryhmät jatkavat toimintaansa normaalisti 9.1. ja kausi jatkuu asti. Joissakin liikuntaryhmissä on vapaita paikkoja mm. vesijumpparyhmissä ja voimisteluryhmissä. Lisätietoja vapaista paikoista saa ohjaajilta: Mirva Lappalainen (erityisliikunta ja seniorit) puh Sirpa Ahokainen (seniorit ja painonhallinta) puh Kati Koivukangas (SuomiNaiset, työikäiset ja lapset) puh sähköpostit Kevään uudet liikuntaryhmät To klo Lihashuoltoryhmä, LPR urheilutalo To klo Seniorien syväallasjumppa, LPR uimahalli Tiedustelut: puh Liikuntaneuvonta Mietitkö kuinka aloittaisin liikkumisen? Mikä sopisi minulle? Mitä lajeja voisin harrastaa? Mahtuuko ryhmiin mukaan? Liikuntatoimen ohjaajat antavat puhelimitse henkilökohtaista opastusta liikunta-asioissa. Soita rohkeasti liikuntaneuvontaan puh Maanantaina klo Torstaina klo Liikuntaneuvonta kaiken ikäisille, varsinkin uusille liikkujille! KUnTOSALiOPASTUSTA Kun tarvitset tukea ja neuvoja kuntosaliharjoitteluun, tule kuntosaliopastukseen. Ohjaaja on paikalla opastamassa Sinua oikeisiin liikesuorituksiin sekä antamassa vinkkejä tehokkaaseen ja mielekkääseen harjoitteluun. Kuntosaliopastus maksaa kuntosalimaksun. Hinta sisältää saunan ja uinnin kuntosalin jälkeen. Lappeenrannan uimahallin kuntosalilla keskiviikkoisin klo Lauritsalan uimahallin kuntosalilla torstaisin klo SuomiMiehet Lappeenrannassa Seikkailut jatkuvat ja ryhmiin mahtuu mukaan. Tiedustelut toiminnasta ja vapaista paikoista: Markku Timonen puh tai (Lappeenrannan ryhmät) Kari Kinnunen puh tai (Joutsenon ryhmät) ma Lauritsalan yläkoulu (futsal) ti Urheilutalo (sähly) ti Myllymäen koulu (lentopallo) ke Skinnarilan koulu (kuntopiiri) ke Kesämäenrinteen koulu (sähly) to Joutsenohalli (vaihtuva ohjelma) ti Joutsenohalli (palloiluryhmä) ke LPR urheilutalo (aamukoris) Suominainen Lappeenrannassa Heitä hyvästit tekosyille ja aloita liikunnallinen elämäntapa. Tule nauttimaan liikunnasta ja hyvästä seurasta. Ohjelmassa mm. kerran viikossa yhteinen liikuntakerta 2 lajikokeilua / kausi alku- ja lopputestinä kehonkoostumustesti Ryhmä kokoontuu: to Kimpisen koulun yläsali Hinta 75 /hlö (ei sisällä vakuutusta) Ohjaajana Eveliina Pusa Ilmoittautumiset ja tiedustelut Kati Koivukangas puh tai Onko painonhallinta haasteesi? Tule mukaan ryhmiin ke klo HEVI-vesijumppa, Lauritsalan uimahalli to klo XL liikuntaryhmä, LPR urheilutalo tai kursseille Suurenmoiset kuntosalikurssi * tiistaisin ja perjantaisin klo , LPR uimahallin kuntosali. Hinta 40 /hlö Suurenmoiset liikuntakurssi * maanantaisin klo , LPR uimahalli-urheilutalo Kurssi on tarkoitettu ylipainoisille naisille ja miehille. Kurssilla tutustutaan eri liikuntamuotoihin jokaisen lähtökohtiin sopivalla ohjelmalla. Hinta 30 /hlö. Painonhallintaryhmien ja -kurssien Ilmoittautumiset sekä tiedustelut Sirpa Ahokainen puh Seniorien liikuntakurssit Liikkuvuutta ja tasapainoa kotikonstein -kurssi maanantaisin klo , Joutsenohalli Kurssilla saadaan helppoja tasapainoon ja lihasvoimaan liittyviä vinkkejä kotona harjoitteluun. Välineenä mm. kuminauhat, keppi, pieni pallo ja tuoli. Kurssi soveltuu kaikille aiheesta kiinnostuneille sekä vertaisohjaajille. Ohjaajana toimii fysioterapeutti Joonas Selenius. Kurssin hinta 30 /hlö. Kuntosalikurssit tiistaisin ja perjantaisin klo , LPR uimahallin kuntosali Tule mukaan kohottamaan lihaskuntoa ja parantamaan tasapainoa. Kurssilla opitaan lihasvoimaharjoittelun perusteet sekä oikeat liikesuoritukset. Kurssi antaa valmiudet itsenäiseen harjoitteluun. Kurssin hinta 40. Kurssien Ilmoittautumiset ja tiedustelut Sirpa Ahokainen puh Muutoksia vesijumppien aikatauluissa Syväallas vesijumppa ma klo Syväallas vesijumppa ma klo Syväallas vesijumppa to klo Lauritsalan uimahalli Kaikista liikuntatomen järjestämistä ryhmistä löytyy lisätietoja internetistä Liikunta ja ulkoilu Ohjattu liikunta sekä eri kohderyhmien esitteistä, joita on saatavana kaupungin liikuntapaikoista ja liikunta toimistosta. Lasten Liikuntamaa aikataulut 2012 Sunnuntaisin Joutsenohallissa ja Kourulan palloiluhallissa on mahdollisuus leikkiä ja liikkua koko perhe yhdessä. Liikuntamaa on suunnattu vuotiaille ja toiminta on valvottua. Osallistuminen edellyttää oman aikuisen läsnäoloa. Hinta 1 /lapsi. Joutseno Kourula klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo Erityislasten ohjattu liikuntatunti Kourulassa klo Hinta 3 /lapsi Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Eija Ihalainen puh tulossa! Saimaan Hiihto Katso lasten hiihtolomaviikon ohjelma tapahtumakalenterista JUnnUSpOrtIn LIIKUntarYhMIÄ Breakdance-kerho alkaen pe klo Armilan koululla * alakouluikäisille lapsille Breakdance-kerho alkaen pe klo Armilan koululla * yläluokkalaiset / nuoret Kerhon ohjaajina toimivat HC MEISSELI Crew:n Aleksi Esala ja Leo Rehunen. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Kati Koivukangas puh tai erityisliikuntaa Sovellettu pelikerho to klo , LPR seurakuntasali * erityistä tukea tarvitseville koululaisille ja nuorille Vammaissulkapallo treenit to klo , LPR urheilutalo Erityisryhmien uintivuoro, Lauritsalan uimahalli la klo iso allas la klo lasten allas Erityisryhmien vesijumppa la klo , Lauritsalan uimahalli Mielenterveyskuntoutujien vesijumpat, Lpr uimahalli 12.1., 2.2., 8.3., klo Tanssin taikaa soveltaen la 10.3 ja 21.4 klo , Joutsenon Rientolassa * ohjaajana Sirpa Vesterinen, hinta 5 /osallistuja/kerta * Tanssituokiot sisältävät tanssiliikuntaa rennosti soveltaen mm. itämaisten ja latinalaisten rytmien tahdissa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Mirva Lappalainen puh tai Haluatko osallistua vesijumppaan ja tutkimukseen? Tarkoituksena on selvittää onko vesiliikuntaharjoittelulla vaikutusta tyypin 2 diabeetikon sokeritasapainoon ja lihasvoimaan. Tutkimuksessa tehdään kaikille osallistujille alku- ja loppumittaukset. Mittausten välissä on harjoittelujakso, jolloin harjoitellan 8 viikkoa 2 kertaa viikossa ohjattua vesiliikuntaa 30 minuuttia kerrallaan. Vesijumpat pidetään tiistaisin klo ja torstaisin klo Lauritsalan uimahallissa. Tutkimus on maksuton, mutta vesijumppa maksaa uimahallimaksun. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 9.1. alkaen puh

18 18 Lappeenrannan kaupungin tapahtumakalenteri kevätkaudella 2012 Seuraa tapahtumatarjontaa: Huom! Muutokset mahdollisia. Laura Ruohosen teoksen pohjalta uuden ohjaajan Lija Fischerin karnevalistinen taidonnäyte Kuningatar K Ensi-ilta Jukola-salissa Esitykset ajalla Liput: 18/16/12 (ryhmät 10 hlöä 15, opiskelijat ovelta 10 ). Tapahtumanumero: Kuningatar K on leikillinen esitys ihmisen monipersoonallisuudesta, rituaalien muuttumisesta leikiksi ja kolmannesta sukupuolesta ihmisestä. teatterielämyksiä kaikille Lappeenrannan kaupunginteatterissa Lappeenrannan kaupunginteatterin ohjelmistossa on keväällä 2012 tarjolla uusia hienoja tuotantoja, jatkavia suosikkeja sekä loistavia vierailuja. Tutustu lähemmin ohjelmistoomme Lipunmyynti ja varaukset: Teatterin Valtakadun lippupiste on avoinna ti-la klo sekä 2 tuntia ennen esityksiä. Lippupisteen myyntipisteet kautta maan. R-kioskit tai Citymarket LPR (palvelumaksu 2,50 3,50 /lippu) Lippuja ovelta 2 tuntia ennen esitystä. Lippujen hinnat ja poikkeukselliset aukioloajat lipunmyyntiin löytyvät nettisivuiltamme Mediakolmio Nettivaraukset tai Kristiina Männikkö Leo Tolstoi hevosen tarina palaa Lappeenrantaan 30 vuoden jälkeen Ohjaus: Lauri Maijala, vierailija Sovitus: Jari Juutinen ja Lauri Maijala Hevosen tarina on huikea kertomus teatterista, lahjakkuudesta, unelmista, vanhenemisesta ja itsepetoksesta. Ensi-ilta Jukola-salissa Esitykset ajalla Liput: 18/16/12 (ryhmät väh.10 hlöä 15, opiskelijat ovelta 10 ). Tapahtumanumero: JATKAVAT ESiTYKSET SYYSKAUDELTA Lars von Trier - Christian Lollike Dogville Suomennos, sovitus ja ohjaus: Jari Juutinen Vaikuttava ja koskettava Dogville jatkaa kevätkaudella Hieno ajankohtainen teatterielämys, joka on ehdottomasti nähtävä. Esitykset Lappeenrannassa Jukolasalissa ja Espoossa. Liput: 17/16/12 (ryhmät vähintään 10 hlöä 15, opiskelijat ovelta 10 ). Tapahtumanumero: Ernest Thompson Kultalampi Ohjaus: Janne Saarakkala Yleisön suursuosikki jatkaa kevätkaudella Marjatta Linnan ja Aarre Heinosen (vierailija) sydämet sulattava tulkinta vanhan pariskunnan pitkästä yhteisestä elämäntaipaleesta. Esitykset ajalla Jukola-salissa Liput: 18/17/12 (ryhmät vähintään 10 hlöä 16, opiskelijat ovelta 10 ). Tapahtumanumero: Laura Gustafsson hevoshullu Ari Loponen Ari Nakari Ohjaus: Sakari Hokkanen, vierailija Jatkaa syyskaudelta. Laura Gustafssonin komediallista näkökulmaa elämän vaikeista aiheista. Esitykset ajalla: Liput: 16/15/12 (ryhmät vähintään 10 hlöä 14, opiskelijat ovelta 10 ). Ari Nakari Lappeenrannan kaupunginorkesteri La 7.1. Lappeenranta-sali klo 18 Laulava Lappeenranta III tähdet afrikasta Yhteistyössä Rakuunasoittokunnan kanssa Johtaa tibor Bogányi Solistit Linda Bukhosini, sopraano Bongani tembe tenori Ohjelmassa ooppera- ja musikaalimaailman helmiä ja jalokiviä To Helkiö-sali klo 19 Chamber I Kaupunginorkesterin yhtyeet, mukana Bence Bogányi fagotti Vasks Poulenc Milhaud To Lappeenranta-sali klo 19 Saimaa Sinfonietta I Johtaa tibor Bogányi Solisti annu Salminen käyrätorvi Schönberg Aho Schubert To Lappeenranta-sali klo 19 Saimaa Sinfonietta II Kohtalonsinfonia Yhteistyössä Sibelius-Akatemian äänenjohtajakoulutuksen kanssa Johtaa Santtu-Matias rouvali Solisti anna-lisa Bezrodny viulu Alfvén Prokofjev Beethoven To 8.3. Lappeenranta-sali klo 19 Kohtaamisia Johtaa Dmitri Slobodeniouk Solisti Mari palo sopraano Koskinen Stravinsky Mozart Ibert Ke Lappeenranta-sali klo 19 Kaakon filharmonikot Yhteistyössä Kymi Sinfoniettan kanssa Johtaa tibor Bogányi Solisti Gergely Bogányi piano Rahmaninov Sibelius Ke 4.4. Lappeen Marian kirkko klo 19 pääsiäiskonsertti Johtaa Mikk Murdvee terttu Iso-Oja sopraano, essi Luttinen mezzosopraano pekka Kuivalainen tenori, Jari parviainen basso Etelä-Karjalan klassinen kuoro, valmennus Toomas Kapten Mozart: Requiem Pe Lauritsalan kirkko klo 19 Juhlat Lauritsalassa Johtaa tibor Bogányi Solistit tiina heinonen huilu ja hannu perttilä englannintorvi Sibelius Honegger Haydn Ti 1.5. Lappeenranta-sali klo 14 Vappumatinea Yhteistyössä Imatra Big Bandin kanssa Kaksi kapellimestaria tibor Bogányi ja antti rissanen Solistit Jenna Bågeberg ja Mikael Konttinen Virittäydy kevääseen viihdyttävässä vappumatineassamme! Ennakkomyynti: Kaupunginteatterin lipunmyynti, Valtakatu 56, ti la klo puh tai R-kioskit tapahtumanumero Myyntipisteet ja R-kioskit veloittavat lipunmyynnistä palvelumaksun joka on 2 3 euroa lipulta, lipun hintaryhmästä riippuen. Tapahtumanjärjestäjän lippukassalla ei peritä palvelumaksua. Lisätietoa konserteista: intendentti Milko Vesalainen tai orkesterin toimisto ViERAiLUT LAPPEEnRAnnAn KAUPUnGinTEATTERiSSA KEVÄÄLLÄ 2012: rikos ja rangaistus Ohjaus: Tuomo Rämö SiKAHAUSKAA STAnD UP- FESTiVAALi Jan Merilä Loistava Markus Järvenpää kehutussa Dostojevskimonologissa. Nyt Lappeenrannassa. Yhteensä 7 esitystä ajalla Esityksen toteuttavat Lappeenrannan omat pojat. Liput: 20. Tapahtumanumero: Jukola-salissa pe klo 19 Pekka Jalava, Tommi Mujunen sekä Arimo Mustonen. Liput: 16. Tapahtumanumero: Veeran kammarissa la klo 19 Pirjo Heikkilä, RudiRok ja J-P Kangas. Liput: 16. Tapahtumanumero: Ismo Leikola KERTOO EnEMMÄn KUin TUHAT SAnAA 10 v. KOOMIKKOURAN PALAT Jukola-salissa pe klo 18 Liput: 18. Tapahtumanumero: 25705

19 19 avoimet vanhempainillat 2012 TUEMME VAnHEMMUUTTA VAUVASTA KOHTi AiKUiSUUTTA Lappeenrannan kaupungintalon Lappeenranta -salissa, Villimiehenkatu 1, klo ke Lasten ja nuorten selviytymisen vahvistaminen Ajattelun apukäsi menetelmän avulla, psykologinen ensiapu kasvatuksessa kaikille arkipäivän ongelmatilanteisiin Soili Poijula, psykologi, psykoterapeutti VET ti Lapsen ja nuoren kehittymisen tukeminen ratkaisukeskeisin menetelmin Kirsi Saukkola, psykiatrinen sairaanhoitaja, ratkaisukeskeinen valmentaja ti MOD Moninaisuus Oivallus Dialogi illan puhuja ilmoitetaan myöhemmin ti Hyvekasvatus Laura Moilanen Kasvatus- ja opetustoimi Tilaisuudet ovat avoimia ja maksuttomia kaikille lasten ja nuorten kasvusta ja kehityksestä tietoa haluaville. Ne tarjoavat avaimia erilaisten arkipäivän pulmien ratkaisuun uusilla menetelmillä. Järjestäjät Lappeenrannan lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä ja Etelä-Karjalan kesäyliopisto Lasten kulttuurikeskus Metku Sarjakuvan opettaminen klo 13 15, kaupungintalon Willimies-kabinetti Ilpo Koskela toimi sarjakuvan tekemisen opettajana Oulun taidekoulussa toistakymmentä vuotta, ja on luennoinut sarjakuvista sekä vetänyt erilaisia alan kursseja ja luentosarjoja. Vuonna 1998 hän suunnitteli ensimmäisen opetussuunnitelman perustamisvaiheessa olleelle Limingan taidekoulun sarjakuvalinjalle. Koskelan sarjakuvapiirtämisen opas "Pieni opas sarjakuvanpiirtämiseen" julkaistiin Vuonna 2010 ilmestyi "oppikirjaprojektin" kolmas versio, 156-sivuinen nelivärinen SARJAKU- VANTEKIJÄN OPPIKIRJA, ensimmäisen suomalainen alan yleisteos yli kahteenkymmeneen vuoteen. Ilpo Koskela kertoo tavastaan opettaa sarjakuvien tekemistä ja sarjakuvaopetuksen eri osa-alueista. Luento perustuu Koskelan monivuotiseen kokemukseen sarjakuva-alan opettajana sekä molempiin ylläesiteltyihin teoksiin, joissa näitä kokemuksia on hyödynnetty. Informaatiotilaisuudet peruskoulun 7. luokalle siirtyvien oppilaiden huoltajille JOUTSEnOn KOULU Informaatiotilaisuus kaikille huoltajille pidetään maanantaina klo Joutsenon Koulukeskuksen auditoriossa KESÄMÄEnRinTEEn KOULU Informaatiotilaisuus kaikille huoltajille pidetään torstaina Kesämäenrinteen koululla - klo yhteinen tilaisuus 6.-luokkalaisten vanhemmille - klo kielisuihkuinfo Pääsykoe kielisuihkuluokalle järjestetään maanantaina klo 9.00 KiMPiSEn KOULU Informaatiotilaisuus kaikille huoltajille pidetään keskiviikkona klo 18 Kimpisen koululla, Pohjolankatu 2 Pääsykoe jääkiekkoluokalle järjestetään torstaina Pääsykoe liikuntaluokalle järjestetään torstaina LAURiTSALAn KOULU Informaatiotilaisuus kaikille huoltajille pidetään tiistaina klo 18 Lauritsalan koulun musiikkisalissa (G2037) Pääsykokeet järjestetään tiistaina SAMMOnLAHDEn KOULU Informaatiotilaisuus kaikille huoltajille pidetään tiistaina klo Sammonlahden koululla. Tilaisuuden päätteeksi voi osallistua valinnaisainemessuihin koulun tiloissa. Liikuntalinjan taitotestit järjestetään keskiviikkona Erityispainotteiseen opetukseen hyväksytyn oppilaan tulee sitovasti ja kirjallisesti ilmoittaa oppilaspaikan vastaanottamisesta tiistaihin klo 15 mennessä ko. koululle, jonka erityispainotukseen hänet on valittu. Tutustumispäivä tulevaan yläkouluun keskiviikkona klo nuorisotoimi nuorisotoimen tapahtumia 8.1. Klubikorttiottelu: Catz KET (Koriksen Naisten SMsarja), Lpr:n urheilutalo Kansainvälisyysviikon tapahtumia Kv-ilta, Nuorten Tiedotuspiste Verkko Klubikorttiottelu: LrNMKY Korihait (Koriksen SMsarja), Lpr:n urheilutalo Kehy -disco klo ja avoin kaikille nuorille klo 18 22, Monari Monari LIVE klo Klubikorttiottelu: NST M-Team (Naisten Salibandyliiga), Lpr:n urheilutalo 2.3. Klubikorttiottelu: NST Nokian KRP (Miesten Salibandyliiga), Lpr:n urheilutalo 3.3. Klubikorttiottelu: Catz- HoNsU (Koriksen Naisten SM-sarja), Lpr:n urheilutalo 7.3. Klubikorttiottelu: LrNMKY- Vilpas (Koriksen SM-sarja), Lpr:n urheilutalo Monari LIVE: Nuori Kulttuuri Sounds -rytmimusiikin syntyneiden ( vuotiaiden) aluetapahtuma LATAUS bändikilpailu & Nuori Kulttuuri Sounds -rytmimusiikin syntyneiden (16 20-vuotiaiden) aluetapahtuma, OC Bar, Imatra Nuori Kulttuuri Sounds -klassisen musiikin ja kansanmusiikin aluetapahtuma, Ruokolahti Kehy -disco klo ja avoin kaikille nuorille klo 18 22, Monari Monari LIVE klo 18 nuoriso ja liikuntatoimen tapahtumia lapsille ja nuorille hiihtolomalla Lasten liikuntamaa, Joutseno-halli Keilakarkelot, Lappeenrannan keilahalli Kylpylä- ja shoppailumatka Flamingoon ja Jumboon Vantaalle Jäärieha, UK-Areena 1.3. Talvirieha, Huhtiniemen laskettelukeskus 2.3. Sporttiherätys, Lappeenrannan urheilutalo 2.3. Hiihtolomabileet, Monari Muutokset mahdollisia. Lisätietoa: Nuorisopalvelut Nuorisotoimen tapahtumakalenteri Klubikorttiasiat: Nuorisopalvelut Nuorisotilat Klubikortti Ilmoittautumiset: lappeenranta.fi ilmoittaudu Galleria pihatto Matti Happonen, Mika Heinonen, Tarja Lanu, Kari Lohko neljältä maalauksia ja veistoksia Johanna Ryönänkoski, Jouko Alapartanen ikuisesti maalauksia ja piirustuksia Virve Lukka, Reija Palo-oja, Hanna Räty maalauksia Kulttuuritoimi Kalevalan päivän juhla klo Musiikkiopiston Helkiö-sali Juhlan järjestää kulttuuritoimisto yhdessä Kalevalaisten naisten kanssa. Juhla on kaikille avoin ja maksuton. Tervetuloa! Pia Kousa, Simo Ripatti valokuvia Sini Anttila-Rodriguez maalauksia Tuulia Iso-Tryykäri maalauksia GALLERIA PIHATTO VALTAKATU 80, LAPPEENRANTA puh avoinna: TI-PE 11-16, LA-SU vapaa pääsy Kaukon Päivän Uinnit tarjoaa Lappeenrannan Energia Ilmainen pääsy Lpr:n ja Lauritsalan uimahalliin. Uimavesi lämpiää asteen lämpöisemmäksi.

20 20 Löydä itsesi museossa etelä-karjalan museo ILMaISen SISÄÄnpÄÄSYn MUSeOperJantaIt Etelä-Karjalan museossa ja taidemuseossa 6.1., 3.2., 2.3., ja 4.5. Museot ovat avoinna klo etelä-karjalan taidemuseo Linnoitus, Kristiinankatu 8 10 puh , Avoinna ti su klo 11 17, liput 3,50/4, Kaakkoissuomalaisten nuorten taiteilijoiden näyttely 5.2. aune ja Seppo hikipään kokoelma Sota vai rauha? Suomen Kuvataidejärjestöjen Liiton teemanäyttely Näyttelyssä 34 Suomen Kuvataidejärjestöjen Liiton jäsenyhdistysten taiteilijaa tulkitsee sodan, konfliktien ja muiden ristiriitojen herättämiä tunteita ja ajatuksia visuaalisin keinoin. Näyttelyn kuraattori on kuvanveistäjä Sirpa Hynninen. Näyttelyä on tukenut Valtion kuvataidetoimikunta. Linnoitus, Kristiinankatu 15 puh , Avoinna ti su klo 11 17, liput 3,50/4, Kiven henki - the Spirit of Stone Marimekkoelämää 60 vuotta väriä, raitaa ja muotoja Designmuseon näyttely kertaa Marimekon historiaa perustamisvuodesta 1951 lähtien. Nostalgisia muistoja herättävä, runsas, värikäs, hätkähdyttävä ja hauska näyttely on aikamatka Marimekon historiaan. Lisäksi perusnäyttely rajalla Kolme karjalaista kaupunkia. ratsuväkimuseo Linnoitus, Kristiinankatu 2 Avoinna ryhmille tilauksesta, puh. (05) WOLKOFFIn talomuseo Kauppakatu 26, puh. (05) , (05) Avoinna la-su klo (suljettu tammi-helmikuu) Armas Hursti, Kaveria ei jätetä, 2010 Wolkoffin pääsiäinen , ja Vuokko Nurmesniemi, Jokapoika, Kuva Rauno Träskelin Maakuntakirjasto LUKUpIIrIt: Lappeenrannan kirjastoissa kokoontuu säännöllisesti 5 lukupiiriä. Piirit kokoontuvat keskustelemaan valitsemistaan kirjoista noin kerran kuussa. Lukupiirien kevään ensimmäiset tapaamiskerrat ja niissä käsiteltävät kirjat: ke klo 15 Lauritsalan lukupiirissä sovitaan keväällä luettavat kirjat ke klo 18 Joutsenon lukupiirissä Miika Nousiainen: Metsäjätti to klo Pääkirjaston lukupiirissä Muriell Barbery: Siilin eleganssi la klo Venäjänkielinen lukupiiri pääkirjastossa: keskustellaan osallistujien mielikirjoista, piiriä vetää Svetlana Kajava ke 1.2. klo Nuorten lukupiiri Opus, kirja sovitaan myöhemmin Luku- ja keskustelupiiri tietokirjoista aloittaa toimintansa. Kerran kuussa pääkirjaston musiikkisalissa kokoontuvassa Tietokirjojen lukupiirissä osallistujat tutustuvat etukäteen aiheeseen ja lukevat jonkin kirjan kirjastonhoitajan kokoaman kirjalistan perusteella. Piiriä vetää Paula Mäkelä. Kevään kokoontumiset ja aiheet ovat seuraavat: ke klo 17 onnellisuuden psykologia ke klo 17 matkailu ja vaellusretket ke klo 17 linnunlaulua ja luontokirjoja YhteISLaULUtILaISUUDet Yhdessä lauletaan kerran kuussa pääkirjaston musiikkisalissa. Laulattajana on Antti Taipale. Ensimmäinen kokoontuminen to klo 17 KIrJaILIJaVIeraIta ke 8.2. klo 18 Teemu Kaskinen, Joutsenon kirjasto ke 8.2. klo 18 Annamari Marttinen, pääkirjaston musiikkisali ma 5.3. klo Riikka Pulkkinen, pääkirjaston lainaushalli Kirjojen korjauspaja ti klo vetäjinä Arja-Liisa Kankkunen ja Minna Tolonen. Luonto- ja ympäristöviikon tapahtuma pääkirjastossa. Katalaanirunokiertue ti 8.5. klo 18 järjestää Suomi-Espanja -seura Vieraana espanjalainen runoilija Mireia Calafell, pääkirjaston musiikkisali LaSten tapahtumat KIrJaStOSSa KeVÄt 2012: lauantaisin klo venäjänkielinen satutuokio, pääkirjaston satuhuone. Kertojana Anna Kantanen Pöytäteatteriesitys Kolme pukkia ke klo 9.30 ja klo 10.00, Lauritsalan kirjasto Kesto noin 25 min. Ryhmiltä toivotaan ennakkoilmoittautumisia, puh tai nukketeatteriesitys Sammakkoprinssi, Teatteri Karelus Esittäjä ja käsikirjoittaja Emma Jussila-Scherman ti 7.2. klo 18, pääkirjaston satuhuone ke 8.2. klo 9.30, pääkirjaston satuhuone ke 8.2. klo Sammonlahden kirjasto to 9.2. klo 9.30 Sammonlahden kirjasto ti klo 18 Rokkiritarilastenkonsertti pääkirjaston lainaushallissa 2 8-vuotiaille lapsille. Kesto noin 40 minuuttia. Rokkiritari -lastenorkesteri esittää musiikkipainotteisen merirosvotarinan Kookossaarelta Lappeenrannan kaupungin asukaslehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa ja jaetaan kaikkiin talouksiin Lappeenrannassa. Ilmestyy myös internetissä 4. vuosikerta ISSN-L ISSN Painos Päätoimittaja Viestintäjohtaja Alina Kujansivu Toimittaja Mervi Palonen palaute ja juttuvinkit: puh Tekstit: Mervi Palonen (MP), Kaisu Lahikainen Kuvat: Raimo Suomela (RS), Mervi Palonen (MP), Kaisu Lahikainen (KL) Kaavoitusohjelma: Anni Hiltunen Liikuntakalenteri: Aija Rautio Tapahtumakalenteri Sirpa Tallqvist Kansikuvassa Reija Eeva Ulkoasu ja taitto: Mediakolmio Oy Seuraava lehti ilmestyy toukokuussa 2012

Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan!

Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan! Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan! LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Lappeenranta lyhyesti Kuningatar Kristiina perusti kaupungin vuonna 1649. Kansainvälinen

Lisätiedot

Seuraavat alueraatien kokoukset pidetään vuosikellon mukaisesti viikoilla 37-40.

Seuraavat alueraatien kokoukset pidetään vuosikellon mukaisesti viikoilla 37-40. Lähiötoimikunta 6 23.04.2015 Kevään asukastilaisuuksien vahvistetut ajat ja aiheet LÄHIÖTMK 6 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh. 040 5811 998 Asukasyhteyshenkilö Pia Haakana,

Lisätiedot

Kaavoitusohjelma 2013-2014 28.11.2012 1. CITYKORTTELIN ASEMAKAAVAT

Kaavoitusohjelma 2013-2014 28.11.2012 1. CITYKORTTELIN ASEMAKAAVAT 1. CITYKORTTELIN ASEMAKAAVAT Citykorttelista järjestettiin keväällä 2011 arkkitehtuurikilpailu alueen kaupunkikuvallisesta kehittämisestä. Kiinteistönomistajien ja kaupungin välisen yhteistoimintasopimuksen

Lisätiedot

Asemakaavan muutos ja tonttijako 224 Rauha, kortteli 276, tontti 2 ja osa katualuetta (Entinen Rauhan keskuskeittiön tontti)

Asemakaavan muutos ja tonttijako 224 Rauha, kortteli 276, tontti 2 ja osa katualuetta (Entinen Rauhan keskuskeittiön tontti) Tekninen lautakunta 94 19.03.2014 Kaupunginhallitus 131 24.03.2014 Kaupunginhallitus 235 19.05.2014 Kaupunginvaltuusto 44 02.06.2014 Asemakaavan muutos ja tonttijako 224 Rauha, kortteli 276, tontti 2 ja

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Pasi Heiskanen, Suomen Asuntomessut

Toimitusjohtaja Pasi Heiskanen, Suomen Asuntomessut PÄIVÄN OHJELMA: Klo 10.00 Tiedotustilaisuus, messuravintola Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva, Lappeenrannan kaupunki Toimitusjohtaja Pasi Heiskanen, Suomen Asuntomessut Klo 11.00 16.00 Tutustuminen omatoimisesti

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

MENNÄÄN BUSSILLA. Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä

MENNÄÄN BUSSILLA. Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä MENNÄÄN BUSSILLA Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä Tapahtuman logo Kansainvälinen autoton päivä Tapahtuma on ajoitettu kansainväliseen autottomaan päivään. Kansainvälistä autotonta päivää vietetään

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Kutsumme kaikki ikäihmisten kuorot ja lauluryhmät kokemaan laulun voimaa Joensuun laulurinteelle,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

Juontajan opas. Sisällys

Juontajan opas. Sisällys Juontajan opas Tämä opas on tarkoitettu avuksi teille, jotka luotsaatte Suomen Lähetysseuran ja seurakuntien yhteisen Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuden alusta loppuun. Aivan ensimmäiseksi Suomen Lähetysseurassa

Lisätiedot

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language www.infopankki.fi Mitä tutkittiin? Ketä Infopankin käyttäjät ovat ja miten he löytävät Infopankin? Palveleeko sivuston

Lisätiedot

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI paikka sinun yrityksellesi Imatran Ukonniemen alue houkuttelee niin matkailuyrittäjiä kuin matkailijoitakin. Hyväksytty yleiskaava ja valmis kunnallistekniikka

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa ANNA AIKAASI VAIKKA VAIN TUNNIKSI KERRALLAAN Vihdin seurakunnassa on monipuoliset mahdollisuudet osallistua vapaaehtoistoimintaan. Voit tulla esim. mummiystäväksi

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Teppo Puhakaisen valtuustoaloite koskien Leirin Opintien alueen kaavoitusta. Perustelu valtuustoaloitteesta:

Teppo Puhakaisen valtuustoaloite koskien Leirin Opintien alueen kaavoitusta. Perustelu valtuustoaloitteesta: Kaupunginhallitus 30 27.01.2014 Teppo Puhakaisen valtuustoaloite koskien Leirin Opintien alueen kaavoitusta 750/012/2012 KH 30 Aloite 26.11.2012: "Aloite perustuu siihen että missään tapauksessa Kesämäen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja

Lisätiedot

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta!

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035, maakuntasuunnitelma, tehtiin satakuntalaisten yhteistyönä syksystä 2011 kevääseen 2012.

Lisätiedot

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut 11.12.2014, päivitetty 1.6.2015 Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Aloite Asemakaavan

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2015

KAAVOITUSKATSAUS 2015 Rautalammin kunta KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kaavoitusjaosto 30.7.2015, 16 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa

Lisätiedot

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Kyläsuunnittelu Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf 1 Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Perustettu vuonna 2000 Itäisen Uudenmaan alueen kylien edunvalvoja sekä kyläyhdistysten etujärjestö

Lisätiedot

Liite 4. Otteet yleis- ja asemakaavoista sekä asemakaavojen muutostarpeet

Liite 4. Otteet yleis- ja asemakaavoista sekä asemakaavojen muutostarpeet Otteet yleis- ja asemakaavoista sekä asemakaavojen muutostarpeet Kartat 1/23 8/23 Kartat 9/23 23/23 Otteet yleiskaavoista Otteet ajantasa-asemakaavoista Luumäki, yleiskaava (Taavetti Jurvalan osayleiskaava,

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

PERUSSELVITYKSET 1:40 000 12.7.2013

PERUSSELVITYKSET 1:40 000 12.7.2013 KUNNALLISTEKNIIKKA Vesijohtoverkosto Jakelujohto, mitattu Vesihuollon toiminta-alue Lähteet: Lappeenrannan kaupunki ja Lappeenrannan Energia Oy 212-213 km,5 km 1 km 2 km 3 km LAPPEENRANNAN KAUPUNKI KESKUSTAN

Lisätiedot

Uutta vetovoimaa bisnekseen.

Uutta vetovoimaa bisnekseen. Magneetti vetää uusia mahdollisuuksia Kurikkaan Kurikan Magneetti on uusi yritysalue ja kaupungin ykköshanke, joka yhdistää keskustan ja kolmostien vilkkaan valtaväylän. Uutta vetovoimaa bisnekseen. WWW.KURIKKA.FI

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

ELÄMÄSI TAPAHTUMIIN LAPPEENRANTA-SALI LAPPEENRANNAN KAUPUNGINTEATTERI

ELÄMÄSI TAPAHTUMIIN LAPPEENRANTA-SALI LAPPEENRANNAN KAUPUNGINTEATTERI ELÄMÄSI TAPAHTUMIIN LAPPEENRANTA-SALI LAPPEENRANNAN KAUPUNGINTEATTERI JUHLAT, KOKOUKSET, KONFERENSSIT JA SEMINAARIT LAPPEENRANTA TARJOAA AINUTLAATUISET PUITTEET IKIMUISTOISIIN TAPAHTUMIIN! MYLLYSAARI KAUPUNGIN

Lisätiedot

Heinäveden kunnan kaavoituskatsaus

Heinäveden kunnan kaavoituskatsaus 1 Heinäveden kunnan kaavoituskatsaus 2013 2 HEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Kaavoituskatsauksen tavoite ja sisältö Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa

Lisätiedot

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Suurin valtio maailmassa, peittää enemmän kuin kahdeksasosan maapallon maa-alueista Vuonna 2011 se oli maailman yhdeksänneksi väkirikkain maa noin 139 miljoonalla asukkaallaan

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Helppo, Tuottoisa, Turvallinen

Helppo, Tuottoisa, Turvallinen Oletko mökkiomistaja? Haluaisitko vuokrata mökkisi venäläisille turisteille? Helposti Tuottoisasti Turvallisesti Me tarjoamme keinon! majapaikka.fi kallista.ru Se on Helppo Tuottoisa Turvallinen Me tarjoamme

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0058 GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.10.2013

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos Hyvinkään kaupungin 17. kaupunginosan katualuetta koskeva asemakaavan muutos 17:036 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 23.11.2015

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Hissitien asemakaavamuutos, osa 2 (Levin asemakaava-alueen kortteli 27 tontti 1, kortteli 31 tontti 7, sekä korttelit 83 ja 299)

Hissitien asemakaavamuutos, osa 2 (Levin asemakaava-alueen kortteli 27 tontti 1, kortteli 31 tontti 7, sekä korttelit 83 ja 299) KITTILÄN KUNTA Puh 040 356 500, Fax 016-642259 20.10.2014 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Hissitien asemakaavamuutos, osa 2 (Levin asemakaava-alueen kortteli 27 tontti 1, kortteli 31 tontti 7, sekä

Lisätiedot

Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen

Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! Imatra on toiseksi suosituin venäläisten yöpymiskohde Suomessa, Helsingin jälkeen! Venäläisten yöpymiset lisääntyivät 2008 Etelä-

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy Emmi Salo & Mervi Laaksonen Historiaa Tyttöjen tila sai alkunsa Tyttöprojekti Helmestä vuonna 2003, jossa koottiin tyttötyötä tekeviä tahoja yhteen ja

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

Tarjousten avauspöytäkirja

Tarjousten avauspöytäkirja arjousten avauspöytäkirja Diaaritunnus Hankintayksikkö LAPPEENRANNAN KAUPUNKI EKNINEN OIMI ILAKESKUS Hankinta A 2612013 ULKOALUEIDEN HOIO 1.11.2013-31.10.2015 + MAHDOLLINEN OPIO 1 + 1 VUOA Kyseessä on

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö)

1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö) YLÖJÄRVI 1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Kivilähteen teollisuusalueen

Lisätiedot

Kuntalaisten suora osallistuminen ja vaikuttaminen

Kuntalaisten suora osallistuminen ja vaikuttaminen Ajankohtaista kuntademokratiasta Kuntalaisten suora osallistuminen ja vaikuttaminen Kommenttipuheenvuoro kuntakentältä 9.9.2015 klo 10:00 10:45 L A P P E E N R A N N A N K A U P U N K I Pia Haakana, asukasyhteyshenkilö

Lisätiedot

MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön

MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Ratkaisujen löytäminen maahanmuuttajien työllistymiseen Maahanmuuttajien työllistymisen tehostuminen Projektilla pyritään

Lisätiedot

A130A0760 Ekonomin viestintätaidot

A130A0760 Ekonomin viestintätaidot A130A0760 Ekonomin viestintätaidot Johdanto ja ohjeita kurssille Opettajat: Päivi Maijanen-Kyläheiko Heidi Parkkinen Lauri Haiko Mirka Rahman Päivän ohjelma 9.15 10.00 Esittäytyminen 10.00 10.45 Kurssin

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos KITTILÄN KUNTA KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.10.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 1 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

KAAVOITUSOHJELMA vv. 2015 2017

KAAVOITUSOHJELMA vv. 2015 2017 LAIHIAN KUNTA 1 KAAVOITUSOHJELMA vv. 2015 2017 1. ASEMAKAAVOJEN MUUTOKSET JA LAAJENNUKSET Asemakaavojen muutoksia ja laajennuksia laaditaan tarpeiden, osayleiskaavan, raakamaan hankinnan ja määrärahojen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS HÖYLÄÄMÖNKADUN POHJOISPÄÄ

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS HÖYLÄÄMÖNKADUN POHJOISPÄÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS HÖYLÄÄMÖNKADUN POHJOISPÄÄ Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh. (06)

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Liite 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KORPISEN KYLÄ Tila 5:22 Valola Jurakkajärven ranta-asemakaavan laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.9.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN PÄIVITETTY

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 272-2-1-10, ASUNTO

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIIN 32. TONTILLE 13. ( 740-1-32-13 )

SAVONLINNAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIIN 32. TONTILLE 13. ( 740-1-32-13 ) A R K K I T E H T U U R I T O I M I S T O A R K T E S O Y, 16.04.2012 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIIN 32. TONTILLE 13. ( 740-1-32-13 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Sijainti ja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULVILAN KAUPUNKI Hormiston asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 / 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hormiston asemakaavan muutos Ulvilan kaupunki, Hormiston kaupunginosa, kortteli

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunnassa

Tikkurilan seurakunnassa Aika tehdä hyvää! V a paaehtoistoi minta Tikkurilan seurakunnassa Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista seurakuntalaisten työtä, joka antaa

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 51. kaupunginosan korttelin 5003 tonttia 5 koskeva asemakaavan muutos HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOKKOLAN KAMPUSALUE

KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOKKOLAN KAMPUSALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOKKOLAN KAMPUSALUE PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN VIREILLE TULON SYY Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh. (06) 828 9111 Faksi

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy ASEMAKAAVAMUUTOSALUEEN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI ASEMAKAAVAMUUTOS

Lisätiedot

Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa

Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa Kaupunginhallitus 372 15.09.2014 Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa 777/00.04.02.02/2014 KH 372 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh. 040

Lisätiedot