SUOMI KIRJALLINEN OSA PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMI KIRJALLINEN OSA PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 18.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN"

Transkriptio

1 SUOMI KIRJALLINEN OSA PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

2 a TEKSTIN YMMÄRTÄMINEN Lue tekstit 1.1a, 1.1b ja 1.1c ja vastaa niihin liittyviin kysymyksiin 1 26 valitsemalla asiayhteyteen parhaiten sopiva vaihtoehto. Merkitse vastauksesi lyijykynällä mustaten optiseen vastauslomakkeeseen. On vain yksi Koli! Lieksassa, Pohjois-Karjalassa, Pielisen länsirannalla kohoava Kolin vaara kuuluu Suomen perusnähtävyyksiin. Kolin laella seisoja katselee mielellään itään yli Pielisen selän maisemaa, jota monet taidemaalarit ovat ikuistaneet kankaalle ja tuhannet turistit kameroihinsa. Voisipa väittää, että maisema on tuttu useimmille suomalaisille, vaikka he eivät olisi siellä koskaan käyneet. Maisema koostuu useista elementeistä, joiden synty on hyvin pitkän historian tulos. Katsojan jalkojen alla oleva kvartsiittikallio oli hienoa rantahiekkaa yli miljoonaa vuotta sitten. Ei Pielisen rantahiekkaa, vaan valtameren, joka aukesi nykyilmansuunnissa länteen. Idässä oli manner ja miljoonaa vuotta sitten kohonnut korkea vuorijono. Koli on jäänne siitä. Vaihtelevat ilmastot, trooppiset ajat ja jääkaudet ovat vuorotelleet ja kuluttaneet vuoret, mutta kovin kiviaines on jäänyt koholle. Koli on lähinnä valkoista kvartsiittia, ja sen laella on suuria, paljaita valkoisia kalliopintoja, jotka tuovat mieleen lumihuippuiset vuoret. Kolin laelta järvelle katsovan silmään sattuvat Pielistä halkovat pitkät, suorat saaret. Ne ovat jääkauden aikaansaannoksia. Kolia ovat höylänneet useat mannerjäätiköt, joista viimeisin hellitti otteensa noin vuotta sitten. Pielisen seutu on saanut pysyvän asutuksensa 1400-luvun lopulla, mutta Kolin alue oli pitkään asumatonta erämaata. Ennen suomalaisväestöä seudulla asui saamelaisia. Kolin vaarojen liepeille alkoi kohota taloja vasta 1700-luvun puolivälissä. Perinteinen kaskeaminen ja metsälaidunnus jatkuivat pitkälle 1900-luvun puolelle. Niinpä Kolin alueella onkin valoisia, koivuja kasvavia kaskimetsiä, ahoja ja luonnonniittyjä. Kansanperinteen mukaan Koli oli muinaisina aikoina Pielisen alueen uskonnollinen ja hallinnollinen keskus. Kolilla kerrotaan olleen kaksi käräjäpaikkaa, joilla on käyty oikeutta ja rangaistu rikoksista 1

3 tuomittuja. Koli on ollut myös uhripaikka, jossa on käyty uhraamassa vuoren haltijoille. Kolin pohjoisrinteessä on halkeama, josta on löydetty pitkältä ajanjaksolta peräisin olevia kulta- ja hopeakolikoita. Kansantarinoiden mukaan Koli on saanut nimensä halkeamaan pudotettujen rahojen kolinasta. Itse asiassa nimi pohjautuu sanaan koli, joka tarkoittaa kaljua, paljasta. Vuonna 1888 kirjoitti August Ramsay kuuluisassa matkaoppaassaan: Syrjäisen asemansa ja huonojen kulkuneuvojen tähden eivät Kolivaarat ole juuri päässeet matkailijoiden huomioon, vaikka ne luultavasti ovat etuisimpia Suomen luonnonihanista paikoista. Pian tilanne muuttui. Vuonna 1896 rakennettiin Kolin ensimmäinen matkailumaja, ja samana vuonna avattiin Kolilla Suomen vanhin merkitty luontopolku. Koli iskostui suomalaisten mieleen muun muassa Juhani Ahon, Eero Järnefeltin, Pekka Halosen ja Jean Sibeliuksen teosten kautta, ja siitä tuli kalevalaisen maiseman ja suomalaisuuden symboli, yksi Suomen kansallismaisemista. Nykyisin Kolilla sijaitsee hotelli ja laskettelukeskus, ja aivan sen huipun lähelle pääsee autolla. Varsinainen lakialue on kuitenkin jätetty luonnontilaan lukuun ottamatta portaita ja kulkureittejä. Koli kuuluu Kolin kansallispuistoon, joka perustettiin vuonna Kolin kansallispuistossa suojellaan kulttuurimaisemaa, ei koskematonta luontoa. Puiston hoitosuunnitelmassa on huolellisesti sovitettu yhteen matkailun ja suojelun tarpeet. Kolin kansallispuisto palkittiin vuonna 2007 Euroopan kansallispuistoliiton kestävän matkailun mallialue -sertifikaatilla. Kolin alueella käy vuosittain noin vierasta. Kesällä on tarjolla monenlaisia aktiviteetteja: vaellusta, melontaa, maastopyöräilyä, kalastusta, ratsastusta ja erilaisia ohjelmapalveluja. Kolilla on pitkät perinteet esimerkiksi leirikoulujen järjestämisessä. Koululaisryhmille on suunniteltu seitsemän erilaista teemapolkua, joilla voi oppia liikkumaan luonnossa ja tunnistamaan kivilajeja tai metsätyyppejä, tutustua perinnekylissä entisajan elämään tai osallistua taideretkeen tai luontokisaan. Myös syksy ja talvi ovat oivallista aikaa käydä tutustumassa Kolin luontoon. Syyskuussa on mahdollista osallistua ruskavaellukselle ja jopa rankalle maastomaratonille, ja talvella järjestetään hiihtoretkiä eripituisilla reiteillä ja Pielisen jäällä. Kolin verkkosivuilla kerrotaan Kolin matkailualueen kehityssuunnitelmasta. Sen tavoitteita ovat majoituskapasiteetin nosto

4 75 vuodepaikkaan sekä kansainvälisten matkailijoiden määrän kasvattaminen 25 prosenttiin kaikista matkailijoista vuoteen 2015 mennessä. Nykyisin Kolilla on noin vuodepaikkaa kaupallisessa käytössä, ja kansainvälisten matkailijoiden osuus on 12 prosenttia. Tavoitteiden toteutuminen tuo yli sata uutta työpaikkaa. Vision mukaan kasvanutta kansainvälistä ja kotimaista matkailijamäärää palvellaan kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Koli on vastedeskin luonnossa viihtyvän ja aktiivisen matkailijan suosikkikohde. Lähteet: Kansallismaisema 1993; Altti Rankka, Kotimaanmatkailu 1992; Suomalainen paikannimikirja 2007; Kalle Taipale ja Jouko T. Parviainen, Jokamiehen geologia 1995; ( ); ( ); ( ). 1.1b Öljy 2015 Raakaöljyn ja sitä myöten kaikkien öljytuotteiden voimakas hinnannousu alkuvuodesta 2008 pani ihmiset miettimään, miten jo muutamien vuosien päästä käy, jos hinnannousu jatkuu. Artikkelissa on Helsingin Sanomien taloustoimittajan Elina Karvisen visioita vuodelle 2015 asiantuntijoiden lausumien perusteella. Aloitetaan autoilusta, autoista ja kuljetuksista. Kun bensiini kallistuu, autoilu vähenee. Jo vuoden 2008 alkupuoliskolla liikenne Suomen teillä väheni liki kolme prosenttia, vaikka se yleensä on noussut vuosittain. Jos raakaöljyn hinta nousisi esimerkiksi 250 dollariin, bensiini maksaisi Suomessa 2,17 euroa litralta (edellyttäen, että dollarin ja euron valuuttasuhde ei dramaattisesti muutu). Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen ei silti usko, että tiet tyhjenisivät lopullisesti: ihmiset tottuvat vähitellen kalliiseenkin hintaan. Pitkän matkan reissuja mökille toki karsittaisiin, ja peräkylällä elävän elämä kallistuisi. Vanhat autot saisivat kyytiä. Vuoteen 2015 mennessä jo liki puolet nykyisestä autokannasta olisi parhaassa tapauksessa ehditty vaihtaa nykyistä vähemmän saastuttaviin. Auton valintakriteeri ei enää olisi teho, väittää Nieminen. Mielenkiintoisinta on kuitenkin se, mitä tapahtuisi rekoille. Ehkä ne muuttuisivat valkoisiksi. Rekan kyljet ovat nimittäin arvokasta mainostilaa. Toistaiseksi esimerkiksi Atrian, Nesteen tai Valion rekat kuljettavat yleensä vain näiden itse kunkin valmistajan tuotteita. Osal- 3

5 la rekkojen kyljissä mainostavista yrityksistä on jopa sitoumuksia, joilla kielletään muiden yritysten tuotteiden kuljettaminen. Siksi rekat saattavat kulkea puolilleen lastattuina tai tehdä paluumatkan täysin tyhjinä. Jos dieselin hinta nousisi reilusti, kuljetuksia olisi pakko yhdistää. Silloin yhtä tuottajaa mainostava rekan kylki muuttuisi yhtä harvinaiseksi näyksi kuin riikinkukko Suomessa. Entä tavallisen kuluttajan kauppareissut? Tyhjenisivätkö esimerkiksi liikkeiden kylmäkaapit ja pakastinarkut tuotteista? Tuskinpa. Öljyn rajun hinnannousun huomaisi silti selvimmin siitä, että energiaa käytettäisiin nykyistä tehokkaammin: pakastealtaat pienenisivät, eikä kylmää olutta ehkä myytäisi lainkaan. Päivittäistavarakauppa ry:n puheenjohtaja Osmo Laine arvelee, että asiakkaat kävisivät nykyistä harvemmin suurissa kauppakeskuksissa. Lähikauppojen kuolema tyrehtyisi. Pakkausteollisuus puolestaan suosisi muovia halvempia materiaaleja. Toimitusjohtaja Pekka Heikkilä Huhtamäeltä uumoilee, että kartongista valmistettuja kertakäyttöastioita käytettäisiin nykyistä enemmän, ihan kuten muovisista maitopusseista aikoinaan luovuttiin pahvitölkkien hyväksi. Peltisiin tai emalisiin maitokannuihin tuskin sentään palattaisiin, vaikka niitä jonkin komeron perältä ehkä löytyisikin. Öljyn hinta vaikuttaa myös maataloustuotantoon. Asiantuntijapalveluja tarjoavan Pro Agrian mukaan jopa viidestä kymmeneen prosenttia suomalaisviljelijöistä harkitsee jo nyt keksivänsä uusia viljelykonsteja. Lannoitekustannukset olivat nimittäin keväällä 2008 öljyn hinnan noustua kaksinkertaistuneet vuodessa. Se johtui pääosin siitä, että keinolannoitteisiin käytetään öljyperäisiä tuotteita. Jos lannoitteiden hintapiikki olisi tullut vain muutamia viikkoja aiemmin, jo saman vuoden satokaudella olisi ollut paljon uutta luomutuotantoa, kertoo Pro Agrian yksikön johtaja Risto Pitkänen. Luomutuotantomäärien kasvaessa vähenisivät myös jalostuksen ja kuljetusten pullonkaulat, ja luomusta tulisi jopa perinteistä ruokaa halvempaa. Maanviljelijöiden ja muiden talonomistajien kukkaroa rassaisivat tietenkin myös kohonneet lämmityskustannukset. Ne saattaisivat jopa kaksinkertaistua vuoden 2007 hintoihin verraten. Sen takia monet maatalot ovat hankkiutumassa öljystä eroon ja rakentamassa tiiviitä hakelämmitysjärjestelmiä, joista voi hyötyä kokonainen taloryhmä. Valistunut mökkiläinen miettii entisen sähkölämmityksen tueksi aurinkopaneeleja hurskaasti aurinkoisia keväitä ja syksyjä toivoen. 4

6 Aurinkoenergian polttavin ongelma on, kuten koululaisetkin nykyään oppivat, näet sen varastoiminen kolean kauden varalle. Lomamökeistä puheen ollen, miten käy ulkomaille suuntautuvan lomamatkailun? Yksin Thaimaahan ja takaisin lennettiin talvella uskomattomat noin kertaa. Jokainen matka tuotti Finnairin laskurin mukaan liki kiloa hiilidioksidia, eli saman verran kuin syntyy autoilemalla vuosi töihin ja takaisin. Lento-yhtiöiden kasvavat polttoainekulut siirtyisivät lähivuosina suoraan asiakkaiden maksettaviksi, ja kilpailu matkustajista vähenisi, mikä sekin saattaisi nostaa lentolippujen hintoja. Lentoyhtiö toisensa jälkeen menisi konkurssiin, ja matkailusta katoaisi globaalisella tasolla miljoonia työpaikkoja. Lentokoneissa olisi myös tylsää ja ahdistavaa, koska niissä olisi yksinkertaisemmat istuimet ja vähemmän viihdettä ja tarjoilua, ne kun kustannusten lisäksi aiheuttavat lisäpainoa koneisiin laitteiden, kaapeleiden ja muonalaatikoiden vuoksi. Kun matkojen harvetessa kalliimman polttoaineen vuoksi lentojen päästöpudotukseen lisätään vähentynyt autoilu, vähentynyt lannoitteiden käyttö, ekologisemmat lämmityskonstit, tehokkaammat kuljetukset ja kaikki muu, missä 250 dollarin arvioitu barrelin hinta leikkaa energiankulutusta, tulee summasta melkoinen. Kysymys voi kuulostaa naiivilta: pitäisikö öljyn edes olla kovin halpaa? Lähde: Helsingin Sanomat c Kreivi Lindgren Kirjailija Anne Lampinen on kirjoittanut kirjan tunnetuista naissankareista, joista ainoa elossa oleva on huijarihurmuri Peter Lindgren. Liki kahdeksankymmentä kertaa kihloissa ollut kreivi Ylermi Lindgreninä tunnettu mies on nyt Ruotsissa asuva seesteinen yli 70-vuotias. Kreivi eli Pertti Ylermi Lindgren ehti paljon 60-luvulla. Hän oli pari kertaa naimisissa ja ennätyksellisen monesti kihloissa esiintyen useana eri persoonana: mm. lentokapteenina, lääketieteen opiskelijana, pappina, aatelismiehenä. Nimikin muuttui uuden roolin mukana, useimmiten aateliselta kalskahtavaksi. Kiehtovaan persoonaan ihastuneet naiset jäivät nuolemaan näppejään ja ihmettelemään rahavarojensa katoamista. Kreivi lueskeli sitten tiilenpäitä yhteensä neljättä vuotta. 5

7 Anne Lampinen on mieltynyt kirjansa naistenmiehistä eniten juuri Kreiviin. Hänen toimissaan oli huumoria. Tekojensa jälkeen hän pyysi oikeudessa aina anteeksi kaikilta osapuolilta, petetyiltä naisilta, Suomen ja Ruotsin oikeuslaitoksilta, poliisilta ja vankilahenkilökunnalta. Hän jopa kirjoitti itse tunnustuksensa kuulustelupöytäkirjaan säästääkseen virkavallan aikaa, Lampinen naurahtaa ja lisää, että Kreivi oli niin mainio mies, että monet petetyistä naisista olisivat ottaneet hänet takaisin ilman tekaistuja titteleitä, omana itsenään. Kreivi oli totaalisen toista maata kuin 1950-luvulla toiminut Auervaara, joka todettiin mielisairaaksi ja passitettiin Turun vankimielisairaalaan. Lampinen kirjoittaa: Luulen, että seikkailuhalu ja itsestään mittaa ottaminen ajoivat hänet niihin tilanteisiin. Hän oli kiperissä paikoissa, koska oli kehittänyt roolileikit äärimmilleen ja pannut valhetta valheen päälle. Kun luin hänen muistelmansa, ei jäänyt epäilystäkään, ettei mies olisi nauttinut myös erotiikan koko kirjosta. Kreivi oli Auervaaran manttelinperijä, kumpikin sai silloista megajulkisuutta sekä Suomessa että Ruotsissa. Lampisen kirjassa on hulppea osuus Kreivin vaiheista. Nuori Pertti lähetettiin sotalapseksi Ruotsiin isän kaaduttua sodassa. Uusi koti oli hieno kartano, jossa Pertti oppi herraskaisille tavoille. Näistä opeista oli hyötyä hänen esiintyessään jalosukuisena. Kolttosten takia Pertti lähetettiin kuitenkin takaisin Suomeen äitinsä luo. Paluu oli pojalle järkytys: hän ei osannut enää sanaakaan suomea, ja kartanon ilmavat salit vaihtuivat naantalilaiseen 24 neliön asuntoon, jonka Pertti jakoi äitinsä ja veljensä kanssa. Koulussa opettaja yritti taltuttaa villiä Perttiä karttakepin voimalla. Koulukoti oli seuraava etappi. Siellä hän oppi varastelemisen taidon ja alkoi vihata yhteiskuntaa. Lindgren on itse arvellut, että hänen kieroutumisensa sai alkunsa juuri koulukodista. Sieltä pakeneminen tapahtui kuin elokuvissa. Pertti kyhäsi kastelluista lakanoista köyden ja pakeni ikkunasta. Hän varasti pyörän ja käveli päiväkausia metsissä. Yösija löytyi ladoista, ja ruokansa hän varasti jopa peltotyöläisten nenän edestä. Kotona Naantalissa äiti ei pakottanut enää takaisin koulukotiin. Ruotsin-mamma halusi yllättäen pojan takaisin kartanoonsa. Siellä Pertti meni töihin ja rakastui Lilian-nimiseen tyttöön, mutta huomasi tytön käyttävän häntä häikäilemättömästi vain koston välikappaleena. Seuraava tyttöystävä, suomalainen työkaveri Tukholmasta, varasti yhteisellä Suomen-reissulla Pertin matkakassan matkustajakodissa. 6

8 Perttipä anasti puolestaan matkustajakodin kassan ja joutui nuorisovankilaan. Huono menestys naismaailmassa jatkui. Armeijan jälkeen Pertti rakastui Raijaan. Suomut putosivat Pertin silmiltä, kun Raija kahmi vierasta miestä auton etupenkillä Pertin tiiraillessa verhojen raosta. Voi olla, että Pertti päätti tällöin vaihtaa roolit naisten kanssa, Anne Lampinen arvelee. Pertti ehdotti Raijalle muuttoa Pietarsaareen. Tytön tavarat pakattiin, ja Pertti lähti kuorma mukanaan valmistelemaan uutta kotia. Oitis Pietarsaareen päästyään hän myikin Raijan tavarat ja kirjoittautui paikalliseen matkustajakotiin väärällä nimellä ja lentokapteenin tittelillä. Nyt oli kiire päästä matkaan ja hankkia oikeita vaatteita. Niinpä Pertti äkkäsikin Helsingin lentoasemalla lentohenkilökunnan vaatteidenvaihtohuoneen ja löysi sieltä lentokapteenin univormun. Sitten komea lentokapteenimme iski matkustajakodin pitäjäperheen tyttären ja sai kapiorahaa markkaa. Kirkossa sulhanen sanoi menevänsä haukkaamaan raitista ilmaa ja hävisi sen sileän tien. Kaava oli aina sama. Nainen rakastui ja avasi raha-arkkuaan auliisti sulhasensa väliaikaiseen rahapulaan. Antoipa eräs nainen Mersunsakin Pertin käyttöön. Sekin muuttui nopeasti rahaksi. Kerran Pertti esiintyi göteborgilaisena pastorina Tage Melininä ja lemmiskeli liperit kaulassa ja saarnasi jopa Turun tuomiokirkossa. Myöhemmin Kreivi tapasi rikkaan kartanonrouvan, jonka putsasi niin perin pohjin kuin vain taisi. Nainen kävi katsomassa Perttiä vielä vankilassakin ja avusti tätä huomattavilla summilla. Nelisenkymmentä vuotta sitten, kun Kreivi oli taas vapautunut vankilasta, häntä pyydettiin solistiksi tunnettuun yhtyeeseen. Televisiossakin hän esiintyi, ja sen ansiosta hänestä tuli vieläkin kuuluisampi. Kyllästyttyään suomalaiseen julkisuuteen Kreivi muutti Ruotsiin vuonna 1976 ja paransi tapansa. Hän alkoi kutsua itseään Peter Lindgreniksi, ja laulajanura jatkui etupäässä Tukholman seudun suomalaiskapakoissa. Vuosia sitten sattui, että Peter oli keikalla suomalaisten iskupaikassa Kareliassa ja nuori ruotsalainen reviisori Susanne saapui paikalle nähdäkseen tangoja laulavan aatelismiehen. Illalla oli kohtalokas jatko. Pariskunta on ollut avoliitossa yli kaksikymmentä vuotta, eikä Kreivi omien sanojensa mukaan ole koskaan Susannea pettänyt. Lähde: Seura /

9 1.1a On vain yksi Koli! (r. 1 37) 1. Mitä teksti kertoo Kolin vaiheista? A Koli on ollut aikoinaan valtameren saari B Koli on osa muinaista vuoristoa C Koli on muodostunut jääkauden aikana 2. Mikä seuraavista väitteistä vastaa tekstiä? A Kolin laelta voi nähdä itärajalle B Kolin länsipuolella on järvimaisema C Kolin laella on puuttomia paikkoja 3. Mitä Kolin alueen asutuksesta tiedetään? A Siellä on asunut saamelaisia noin 300 vuotta B Siellä on ollut pysyvää asutusta kohta 300 vuotta C Sinne tuli uudisasukkaita 100 vuotta sitten 4. Mitä kansanperinne kertoo Kolista? A Se selittää Kolin nimen pätevästi B Sen mukaan Kolilla on ollut suuri merkitys yhteisölle C Se on säilyttänyt muistitietoa Kolin synnystä (r ) 5. Mitä teksti kertoo 1800-luvun Kolista? A Se kiinnosti ihmisiä kaukaisen sijaintinsa takia B Sitä alettiin tehdä tunnetuksi matkailukohteena C Se valittiin suojelukohteeksi 6. Mitä teksti kertoo Kolin kansallispuistosta? A Matkailun ei anneta tuhota sen luontoa B Sen perustajat eivät ole onnistuneet tavoitteissaan C Sen suojelusta ei ole tarkkoja suunnitelmia 8

10 7. Mitä Kolin alue tarjoaa matkailijoille? A Vuosittain vaihtuvia tapahtumia B Uutuutena leirikouluja C Liikuntaa eri vuodenaikoina 8. Mikä on tärkeä tavoite Kolin matkailun suunnittelussa? A Että ohjattua toimintaa lisätään B Että ulkomailta tulee enemmän turisteja C Että Kolia ei pilata lisärakentamisella 1.1b Öljy 2015 (r ) 9. Mitä Pasi Niemisen mukaan tapahtuu, jos öljyn hinta nousee? A Harvalla on enää varaa ajaa edes mökille B Maantiet ovat venäläisten rekkajonojen täyttämiä C Syrjäseutujen asukkaiden olot vaikeutuvat 10. Miten polttoaineen kallistuminen vaikuttaisi autokantaan? A Ihmisillä ei olisi enää varaa uusiin autoihin B Olisi pakko parantaa autojen tehoa C Luovuttaisiin kernaasti vanhoista autoista 11. Miksi rekkojen kyljet saattaisivat muuttua valkoisiksi? A Firmoilla ei enää olisi varaa käyttää niitä mainostilana B Kuljetuksista jouduttaisiin sopimaan monen kesken C Jouduttaisiin hankkimaan uudentyyppisiä rekkoja 12. Miten käy kulutustottumusten öljyn kallistuessa? A Ostosmatkat keskitetään kauppojen harvetessa B Elintarvikkeissa säästetään enemmän C Tavaraa hankitaan enemmän kotikonnuilta 13. Mitä todetaan vanhoista maitokannuista? A Niihin on pakko turvautua muovin kallistuessa B Niitä ei ehkä kuitenkaan haettaisi esille C Ne ovat tyystin kadonneet kodeista 9

11 (r ) 14. Mitä Pro Agriassa arvellaan luomutuotannosta? A Kallistuva öljynhinta houkuttelisi yhä useammat viljelijät siihen B Luomutuotteiden hinta nousee pitkien välimatkojen vuoksi C Se vaatii parempia jalostuskeinoja 15. Mitä kirjoittaja tuumailee talojen lämmityksestä? A Taitaa kohta olla pakko pitää kesämökki kylmänä talvisin B Maataloissa kehitellään jo uusia lämmitysmuotoja C Kouluissa olisi opetettava lämmön säästämistä 16. Mitä todetaan kaukomatkojen aiheuttamista päästöistä? A Ne ovat pitkäaikaisen yksityisautoilun luokkaa B Ne pakottavat uusimaan lentokoneiden polttoainejärjestelmiä C Ne aiheuttavat matkustajakatoa ympäristötietouden kasvaessa 17. Entä lentomukavuus, mitä sille tapahtuisi? A Se paranisi matkustajien harvetessa B Se huononisi henkilökunnan vähentyessä C Se kärsisi palvelujen karsiutuessa 18. Mikä on kirjoittajan päätelmä? A On lapsellista uskoa hintojen enää laskevan B Kalliissa öljyssä on jotain myönteistäkin C Kannattaa ruveta säästämään heti 1.1c Kreivi Lindgren 19. Miksi Anne Lampinen on kirjoittanut Peter Lindgrenistä? A Hän on ainoa vielä elävä hurmuri B Hänen sukujuurensa kiinnostavat C Hän on kuuluisia naistenmiehiä 10

12 20. Miksi naiset sortuivat Kreiviin? A He halusivat olla pelastavia enkeleitä B He rakastuivat hänen roolihahmoihinsa C He säälivät varatonta miesparkaa 21. Miksi kirjan henkilöistä juuri Kreivi oli kirjailijalle mieleen? A Hän oli kaikkea muuta kuin tosikko B Hän suostui anelemaan anteeksiantoa uhreiltaan C Hänen tittelinsä olivat vitsikkäästi valittuja 22. Mitä kirjailija arvelee Kreivin luonteesta? A Rakkaus oli hänelle tärkeä asia B Hän oli luonteeltaan Auervaaran kaltainen C Hän piti jännityksestä ja haasteista 23. Mitä Pertin lapsuudesta kerrotaan? A Häntä kuritettiin koulukodissa B Hän sai kokea sekä loistoa että ankeutta C Hänen perheensä joutui muuttamaan Ruotsiin 24. Mitä nuoren Pertin rakkauselämästä tiedetään? A Ensimmäiset rakkaudet olivat pettymyksiä B Hän rakastui helposti varakkaisiin naisiin C Varsinkin ruotsalaistytöt viehättivät häntä 25. Mihin rötökseen Pertti Lindgren syyllistyi? A Hän kavalsi lainaksi saamansa auton vakuutusrahat B Hän panttasi tyttöystävänsä tavarat ja vei tämän rahat C Hän oli viemässä tyttöä vihille ja häipyi myötäjäiset mukanaan 26. Mitä ruotsalaistuneelle Peter Lindgrenille nyt kuuluu? A Hänen aikaisemmat vaiheensa ovat unohtuneet B Hän elää nuhteetonta elämää liitossaan C Hänen laulunsa ovat suuressa suosiossa 11

13 1.2 Tee itse! Läs följande inlägg (frågor och svar) ur några frågespalter i tidskriften Tee Itse och på dess webbsidor. Ge sedan utifrån dem ett kort svar på svenska på frågorna a e. Skriv svaren med tydlig handstil på sida A av svarsblanketten för språkproven. Onko tammipuinen pöytäni nyt lopullisesti pilalla? Sohvapöytääni on tullut iso tahra. Pöytä oli aika kallis, joten haluaisin mielelläni korjata sen käyttökelpoiseksi. Miten tahran poisto onnistuu? Oletamme, että pöydän kantena on kokopuinen tammilevy eikä vain tammiviilua [viilu = faner]. Paras ja turvallisin puhdistustapa on pestä pöytälevy tavallisella yleispesuaineella. Useimmiten kodin pesuaine riittää poistamaan tahrat. Jos pöytään on sen sijaan jäänyt musta rengas esimerkiksi kukkaruukusta, ainoa keino jäljen poistamiseen on hiominen. Viilupinta on kuitenkin niin ohut, että hiominen ei yleensä ole mahdollista. Lähde: a) Hur tar man bort olika slags fläckar från ett ekbord? Pystyykö maaperästä näkemään, onko se hyvää vai huonoa hiekkamaata, savea vai multaa? Olen aina ollut siinä uskossa, että oikein tumma maa on yhtä kuin hyvä maa. Ilmeisesti asia ei ole kuitenkaan niin yksinkertainen. Viljelymaan laatua voi tutkia varsin yksinkertaisellakin tavalla. Ota käteesi reilu kokkare maata ja yritä puristaa siitä pallo. Jos pallon muodostaminen onnistuu, kyseessä on savimaa, joka ei ole kovin hyvää viljelymaata. Jos pallon tekeminen on täysin mahdotonta ja maa vain valuu sormien välistä, suurin osa siitä on hiekkaa. Viljeltäväksi hyvä maa on näiden kahden väliltä. Hyvä maa on siis löysää ja ilmavaa, eikä siitä pysty tekemään hyvin koossa pysyvää palloa. Lähde: b) Hur kan man testa kvaliteten på odlingsmark, och hurdan borde den vara? 12

14 Eräässä sisustuslehdessä kerrottiin, kuinka puutarhasta saa jännittävämmän erilaisin valaisimin. Olisiko teillä tähän joitain hyviä neuvoja? Kannattaa suunnitella hyvin, ennen kuin lähtee lamppu- tai spottiostoksille. Sijoita voimakkaasti valaisevia taskulamppuja ympäri puutarhaasi, jotta näet, kuinka valaistus toimii ja miten kaikkein kauneimmat tehosteet syntyvät. On nähtävä, mitä valoilla halutaan tuoda esille, esim. puu, säleikkö tai vaikkapa kukkapenkki. Lisäksi on päätettävä, halutaanko valojen valaisevan ylös- vai alaspäin. Tehokkaimman vaikutelman saa usein ylöspäin asennetuilla spoteilla kunhan et itse sokaistu valoista pihan läpi kulkiessasi tai terassin rappuja alas laskeutuessasi. Lähde: Tee Itse 10/2008 c) Hur kan man på förhand testa utomhusbelysning, och vad rekommenderar experten? Tervattu puutalomme tarvitsee piakkoin uuden käsittelyn, mutta olen kuullut, että EU on kieltänyt tervan valmistuksen ja käytön. Onko vaihtoehtoista ainetta olemassa, tai onko ylipäänsä mitään enää tehtävissä? Vanha kunnon puuterva päihitti päättäjät, eikä sen valmistusta ole EU:ssa kielletty. Alun perin EU:ssa oltiin sitä mieltä, että terva on ns. biosidia sisältävä aine. Tämän vuoksi sen valmistukselle ja testaukselle piti asettaa tiukat määräykset, joita olisi kuitenkin ollut vaikea valvoa tervan valmistustavan vuoksi (tuote ei koskaan ole täysin samanlaista). Monien maiden, mm. Suomen, ilmaisemien protestien ja Pohjoismaiden neuvoston vuosia kestäneiden tutkimusten jälkeen EU on päättänyt, että voimme edelleen valmistaa ja käyttää tervaa. Se on onni, sillä vielä ei ole kehitetty tuotetta, jonka voisi levittää tervatun pinnan päälle. Monet vanhojen rakennusten omistajat olisivat olleet vaikeuksissa pinnoitteen uusimisen lähestyessä. d) Varför förbjöd EU inte trätjäran? (Ange två skäl.) Lähde: Tee Itse 2/

15 Koiramme on mestarillinen oven avaaja: hyppäämällä se painaa kahvan alas ja saa oven auki. Millä estää koiraa avaamasta ovea ilman, että ovi pitää lukita? Tilanteeseen on maailman yksinkertaisin ratkaisu: kahvaa käännetään 90 astetta, jolloin se vaakasuoran asennon sijasta onkin pystyssä. Jos koirasi edelleen pystyy avaamaan oven, se kyllä ansaitsee ekstraherkkupalan! Konsti estää myös pieniä lapsia avaamasta ovea, kun taas aikuiset oppivat sen nopeasti muistamaan. Ovenkahva voidaan asentaa pystysuoraan ylös- tai alaspäin, mutta ehdottomasti paras vaihtoehto on alaspäin. Lähde: Tee Itse 8/2007 e) Hur kan man på bästa sätt hindra hundar eller barn från att öppna dörren? 14

16 2 SANASTO JA RAKENTEET Täydennä seuraava teksti reunassa annettujen vihjeiden avulla. Kirjoita ratkaisusi selvällä käsialalla kielikokeen vastauslomakkeen B-puolelle allekkain tehtävässä annetussa järjestyksessä ja numeroi ne. Niittykukkaherätys Aamulehden toimittaja Sirpa Rauhaniemi valittaa kolumnissaan kasvioiden (herbaarioiden) katoamista ja kertoo uudesta innostuksestaan kasvien tunnistamiseen. Suomessa on yli kolme vuosikymmentä 1 kaltaisiani ihmisiä, meitä, jotka hädin tuskin 2 päivänkakkaran, horsman ja voikukan. Syyttävä sormi osoittaa opetussuunnitelman 3, jotka keksivät poistaa kasvien keräämisen 1970-luvun alussa. Jo useita vuosikymmeniä koululaiset ovat siis tutustuneet 4 vain oppikirjojen kuvien avulla, 5 vanhemmat ole ymmärtäneet siirtää kasvituntemustaan lapsilleen. Pelkällä tiedon 6 ei synny luonnontuntijaa. Itse olen siitä 7 esimerkki. Tunnollisena oppilaana ahmin biologian tunneilla tarjottua tietoa 8 arvosanan edestä. Luonnon helmassa olen kuitenkin sormi 9. 1) kouluttaa 2) tunnistaa 3) tekijät 4) luonnonkukat 5) om inte 6) päntätä 7) elää 8) kiittää 9) suu 15

17 Tänä kesänä sain niittykukkaherätyksen. Aloin kerätä mielikuvituksessani 10, yhdistää oikeita nimiä pientareella 11 kukkiin. Kaikki alkoi kukkapenkkimme kaunislehtisestä kasvista. Se näytti leviävän huomattavasti 12 kuin istuttamamme perennat. Vanhasta kirjahyllyyn pölyttyneestä kasvikirjasta löysin kuvan, jonka avulla tunnistin kasvin 13. Motivaationi kasvien tunnistamiseen kasvoi, kun koiraa 14 huomasin saman kasvin 15 myös tien pientareella. Kun suuntasin katseeni alas, jalkojeni juuressa oli 16 kukkien värikäs matto. Kannoin yhä uusia kukkia kotiin ja yritin löytää 17 nimet kirjan avulla. Se oli yllättävän haastavaa, sillä monet luonnonkukat muistuttavat paljon 18. Ilman vertailukohdetta vastaalkaja on melko 19. Voi sitä 20 iloa, kun vihdoin tunnistaa kasvin! 10) kasvio 11) nähdä 12) nopea 13) vuohenputki (= kirskål) 14) ulkoiluttaa 15) rehottaa 16) kymmenet 17) ne 18) varandra 19) hjälplös 20) oppia Lähde: Aamulehti

18 3 KIRJALLINEN TUOTTAMINEN Laadi sanan pituinen kirjoitelma yhdestä seuraavista aiheista ja kirjoita se selvällä käsialalla konseptipaperille. Noudata ohjantaa. Laske kirjoitelmasi sanamäärä ja merkitse se kirjoitelmasi loppuun. 1. Henkilö, joka ansaitsisi kunniapalkinnon Presidentti Martti Ahtisaari sai viime vuonna Nobelin palkinnon rauhantyöstään. Tunnet varmasti lähipiirissäsi jonkun henkilön, joka uhrautuvasta tai uutterasta työstään ansaitsisi palkinnon, vaikkapa vähäisenkin, esimerkiksi koulun stipendin tai yhdistyksen kunniamerkin. Kirjoita asianomaisen palkinnon jakajille kirje, jossa esittelet henkilöä, hänen ansioitaan ja saavutuksiaan sekä perustelet, miksi hän juuri nyt olisi palkinnon arvoinen. Sinun ei tarvitse käyttää henkilön oikeaa nimeä. 2. Lopettakaa, hyvät ihmiset, energian tuhlaus! Kirjoitus sanomalehden yleisönosastoon. 3. Unelmieni puutarha 4. Kone, joka toimii vuorenvarmasti / Kone, joka jatkuvasti reistailee (Valitse) Kirjoita omalle kotisivullesi (blogiin) Internetiin tai levitä ryhmäkirjeenä kavereillesi tietoa jostakin koneesta, joka mielestäsi on näppärä ja toimii aina, tai koneesta, jonka olet kokenut jatkuvasti reistailevan. Koneen on oltava todellinen, mutta sen merkki ja valmistaja voivat olla peiteltyjä tai keksittyjä. 17

19 KOKEEN PISTEITYS / POÄNGSÄTTNINGEN AV PROVET Tehtävä Osioiden Pisteitys Paino- Enint. Arvostelumäärä kerroin* lomakkeen sarake Uppgift Antal del- Poäng- Koefficient* Max. Kolumn på uppgifter sättning bedömningsblanketten 1.1a b 18 x 1/0 p. x 2 36 p c 8 x 1/0 p. x 3 24 p x 2 0 p. x 3 30 p x 1 0 p. x 1 20 p p. 7 * Painotus tapahtuu lautakunnassa. Viktningen görs av nämnden. Yht./Tot. 209 p.

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 20 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 12.9.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 12.9.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 12.9.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 15.2.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 15.2.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 15.2.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 12.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 12.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 12.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 10.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 10.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 10.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 15 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 14.9.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 14.9.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 14.9.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 30 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 9.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 9.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 9.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.9.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.9.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.9.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.9.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.9.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.9.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 14.2.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 14.2.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 14.2.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.2.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.2.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.2.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 20 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 12.9.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 16.2.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 17.2.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 17.2.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 17.2.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 16.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 16.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 16.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 7.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 7.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 7.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 9.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 9.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 9.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 16.2.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 16.2.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 16.2.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 13.2.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 12.9.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 30 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.2.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.2.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.2.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 15.9.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 15.9.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 15.9.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 30 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Kenguru 2010 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 5

Kenguru 2010 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 5 Kenguru 2010 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 5 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto.

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Työssäoppimiseni ulkomailla

Työssäoppimiseni ulkomailla Työssäoppimiseni ulkomailla Nimeni on Jenna Virtanen suoritin kuukauden 7.2.-11.3.2015 Pintakäsittely alan työharjoittelusta Espanjassa Fuerteventuran Corralejossa. Työskentelin kauppakeskuksessa nimeltä

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Ecolier, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos

Lisätiedot

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi Uusi suunta Juurien tunteminen tekee vahvaksi Arja Saijonmaa Arja Saijonmaa on suomalaisen saunan lähettiläs ja suuren suosion saavuttaneen Sauna kirjan kirjoittaja. Voimansa hän ammentaa kuulaasta järvimaisemasta

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Merisuo & Storm Lisää luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Lisää luettavaa 2. Sisältö Sisältö Opettajalle.................................... 3 Kalat metsässä................................. 5 Swaffhamin kulkukauppias........................ 14 Lontoon silta...................................

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017 Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 2

Agricolan Monenlaista luettavaa 2 Helikopteri Jo 500 vuotta sitten italialainen keksijä Leonardo da Vinci suunnitteli helikopterin. Silloin sellaista ei kuitenkaan osattu vielä valmistaa. Vasta 70 vuotta sitten tehtiin ensimmäinen toimiva

Lisätiedot

POSTPOSITIOT 1. - Kenen vieressä sinä istut? - Istun vieressä. 2. (TUNTI) jälkeen menen syömään. 3. Kirjasto on (TEATTERI) lähellä. 4. (HYLLY) päällä on kirja. 5. Me seisomme (OVI) vieressä. 6. Koirat

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

KUVIA K-PENNUISTA V. 2012 HUHTIKUU 2012

KUVIA K-PENNUISTA V. 2012 HUHTIKUU 2012 SIVUSTO Etusivu Jorsakin kenneli Koiramme Pentuboxi Kasvatit Koiratietoa Linkit KUVIA K-PENNUISTA V. 2012 Uusimmat kuvat ovat sivun alalaidassa HUHTIKUU 2012 53 VRK PIKALINKIT K-pentueen sivu Sivuston

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET RUDOLF KOIVU NÄYTTELYYN LIITTYVÄ NUKKETEATTERI NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET Itsekseen tekeville Nukketeatterissa voi leikkiä teatteriesitystä kokeilemalla nukeilla näyttelemistä erilaisissa lavasteissa.

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 Lukiessa -rakenne (2. infinitiivin inessiivi) Temporaalinen lauseenvastike 1 korvaa kun-lauseen, jonka toiminta on samanaikaista päälauseen toiminnan kanssa. Verbityyppi

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär.

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VÄLIKOHTAUS MATKALLA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui - Kapernaumissa b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä:

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: Lapsen kanssa järjestetään kahdenkeskeinen arviointihetki 2 kertaa vuodessa: alkukartoitus ja seuranta puolen vuoden päästä. Tutustu

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA

TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA Lue artikkeli ja vastaa sitä seuraaviin kysymyksiin. TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA Daily Mailin toimittaja 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Eräs opiskelija on hämmentänyt ravitsemusasiantuntijoita

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI UUDENVUODEN YMPÄRISTÖLUPAUS-KILPAILU KEVÄT 2010 PYYKÖSJÄRVEN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKERHO NEULASET PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI Pyykösjärven päiväkoti on mukana kansainvälisessä

Lisätiedot