MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUS SUOMESSA TILANNEKATSAUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUS SUOMESSA TILANNEKATSAUS"

Transkriptio

1 MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUS SUOMESSA TILANNEKATSAUS Raportit ja selvitykset 2011:3

2 Sisältö 1 Taustaa Maahanmuuttajia koskeva lainsäädäntö ja maahanmuuttopoliittiset linjaukset Työnjako maahanmuuttoasioissa Koulutuslainsäädäntö ja koulutuspoliittiset linjaukset 7 2 Maahanmuuttajien opetus yleissivistävässä koulutuksessa Perusopetukseen valmistava opetus Esiopetus Perusopetus Suomi/ruotsi toisena kielenä -opetus Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus Muiden uskontojen opetus Lisäopetus Lukiokoulutus 16 Muiden uskontojen opetus 17 3 Ammatillinen koulutus Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen lisäkoulutus ja oppisopimuskoulutus 20 4 Muu aikuiskoulutus Aikuisten yleissivistävä koulutus Kotoutumiskoulutus Luku- ja kirjoitustaidon opetus Vapaa sivistystyö 23 5 Opettajien koulutus sekä kelpoisuudet 24 6 Opetushallituksen rooli maahanmuuttajien koulutuksen kehittämisessä 25 Opetushallitus Taitto Pirjo Nylund ISBN ISSN

3 1 Taustaa Maahanmuuttajien määrä Suomessa on kasvanut viime vuosikymmeninä voimakkaasti. Siitä huolimatta Suomessa on edelleen suhteellisen vähän maahanmuuttajia, jos tilannetta verrataan moniin Keski-Euroopan maihin tai muihin Pohjoismaihin. Suomessa muutos on ollut kuitenkin nopea, sillä maahanmuuttajien määrä on lisääntynyt erityisesti 1990-luvulla ja sen jälkeen. Seuraavassa kuviossa on esitetty ulkomaalaisten määrän kehitys vuodesta KUVIO 1. Ulkomaan kansalaiset Suomessa vuosina Lähde: Tilastokeskus Seuraavissa kuvioissa näkyvät suurimmat ryhmät ulkomaan kansalaisilla sekä vieraskielisillä (äidinkieli muu kuin suomi, ruotsi tai saame). TAULUKKO 1. Suurimmat ulkomaan kansalaisten ryhmät sekä kieliryhmät. Lähde: Sisäasiainminiteriö Suurimmat kansalaisuusryhmät Venäjä Viro Ruotsi Somalia Kiina Thaimaa Irak Turkki Saksa Britannia Intia Iran Yhdysvallat Äidinkielet suomi ruotsi saame Suurimmat ulkomaiset kieliryhmät venäjä viro englanti somali arabia kurdi kiina albania muun kieliset yhteensä

4 Vieraskielisten perusopetusikäisten määrän kehitys vuosina näkyy seuraavasta kuviosta. KUVIO 2. Vieraskieliset 6 12-vuotiaat, vuotiaat ja vuotiaat vuosina Lukumääriin ei sisälly turvapaikanhakijoita. Lähde: Tilastokeskus Kaikista perusopetuksen oppilaista vieraskielisiä oli vuonna ,6 prosenttia. Ruotsinkielisten koulujen oppilaista vieraskielisiä oli 2,9 prosenttia. Kaikista lukiokoulutuksen opiskelijoista vuonna 2008 vieraskielisiä oli 2,9 prosenttia, kun ammatillisen peruskoulutuksen vieraskielisten osuus samana vuonna oli 4,9 prosenttia. Tulevaisuuden kannalta ei ole hyvä, että vieraskieliset yli- tai aliedustuvat tietyissä koulutusmuodoissa. Myös alueellinen jakauma on epätasainen. Seuraavasta taulukosta näkyy, että maakunnittain vieraskielisiä perusopetusikäisiä on eniten Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. 4

5 TAULUKKO 2. Peruskouluikäiset vieraskieliset maakunnittain vuonna Lähde: Tilastokeskus Opetushallituksen wera web-raportointipalvelu Maakunnan nimi Perusopetusikäiset Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta 298 Kanta-Häme 294 Pirkanmaa Päijät-Häme 599 Kymenlaakso 618 Etelä-Karjala 365 Etelä-Savo 281 Pohjois-Savo 339 Pohjois-Karjala 379 Keski-Suomi 498 Etelä-Pohjanmaa 172 Pohjanmaa 794 Keski-Pohjanmaa 112 Pohjois-Pohjanmaa 631 Kainuu 177 Lappi 284 Itä-Uusimaa 312 Ahvenanmaa 96 Peruskouluikäiset 7 15 v. yhteensä Vieraskielisten oppilaiden määrät vaihtelevat myös kouluittain. Opetushallituksella ei ole koulukohtaisia tietoja, koska perusopetuksessa ei ole henkilöpohjaista tiedonkeruuta. Opetushallitus on kuitenkin kiinnittänyt asiaan huomiota ja toivoo, että vieraskielisten määrä koulussa pysyisi kohtuullisena. On hyvä, että maahanmuuttajaoppilaat jakautuvat tasaisesti eri kouluihin, jotta maahanmuuttajataustaiset oppilaat saisivat myös äidinkieleltään suomenkielisiä kavereita ja oppisivat kieltä luonnollisissa tilanteissa myös koulutuntien ulkopuolella. Siten myös eri kouluissa olevat kantaväestön oppilaat kasvaisivat monikulttuurisuuteen ja saisivat globaalissa yhteiskunnassa tarvittavia kulttuurienvälisiä taitoja. 1.1 Maahanmuuttajia koskeva lainsäädäntö ja maahanmuuttopoliittiset linjaukset Suomen perustuslain (731/1999) perusoikeudet koskevat myös Suomessa asuvia ulkomaalaisia (lukuun ottamatta maahantuloon liittyviä vapauksia sekä ääni- ja vaalioikeuksia valtiollisissa vaaleissa). Perustuslain 6 pykälän mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Perustuslaissa on myös säädetty oikeudesta omaan kieleen ja kulttuuriin todeten 17 pykälässä, että saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Samoin jokaisella on oikeus 5

6 maksuttomaan perusopetukseen (sivistykselliset oikeudet 16). Oppivelvollisuusiän ylittäneiden maahanmuuttajien kohdalla tämän kohdan tulkinta saattaa tuottaa edelleen ongelmia. Yhdenvertaisuudesta ja syrjinnän kiellosta säädetään perustuslaissa, mutta sen lisäksi säännöksiä täsmentävät useat muut lait. EU-maita koskevat kaksi yhdenvertaisuutta koskevaa direktiiviä pantiin Suomessa toimeen yhdenvertaisuuslailla (21/2004), joka tuli voimaan Yhdenvertaisuuslakia uudistetaan parhaillaan. Ulkomaalaislain (301/2004) tarkoituksena on toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa ja oikeusturvaa ulkomaalaisasioissa. Lain tarkoituksena on lisäksi edistää hallittua maahanmuuttoa ja kansainvälisen suojelun antamista ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia kunnioittaen sekä ottaen huomioon Suomea velvoittavat kansainväliset sopimukset. Myös ulkomaalaislakia uudistetaan parhaillaan. Kansalaisuuden saamista ja siihen liittyviä ehtoja (esim. maassaoloaika, kielitaitoedellytykset) säätelee Kansalaisuuslaki, jota myös uudistetaan parhaillaan. Uuden lain tavoitteena on laskea kansalaisuutta varten vaadittava asumisaika kuudesta vuodesta viiteen. Kielitaitoedellytykset säilyvät ennallaan. Vuonna 1999 voimaan tullut laki maahanmuuttajien kotoutumisesta (kotouttamislaki 493/1999) sisältää tavoitteet ja toimenpiteet maahanmuuttajien tarvitsemien tietojen ja taitojen hankkimiseksi. Kotouttamislakia on muutettu neljä kertaa. Turvapaikanhakijoita koskevat uudet kohdat tulivat voimaan vuonna Laajempi kokonaisuudistus tuli voimaan vuonna Uudistusten tarkoituksena on ollut tehostaa ja nopeuttaa maahanmuuttajien kotoutumista, selkiinnyttää viranomaisen työnjakoa ja vastuita kaikilla hallinnon tasoilla sekä tehostaa kunnan ja työvoimatoimistojen yhteistyötä. Lisäksi lääninhallitusten tehtäviin on lisätty maahanmuuttajien kotoutumista edistävien ja tukevien toimenpiteiden ja palveluiden suunnitteluun, ohjaukseen ja valvontaan osallistuminen. Lakiin on sisällytetty myös luettelo toimenpiteistä ja palveluista, jotka olisi otettava huomioon sekä kuntien kotouttamisohjelmissa että maahanmuut-tajille tehtävissä kotoutumissuunnitelmissa. Kotoutumissuunnitelma voi nyt sisältää myös lukio-opintoja, ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkintoon johtavaa koulutusta sekä täydennyskoulutusta ja jatkokoulutusta työvoimapoliittisena koulutuksena ja siihen rinnastettavana koulutuksena maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi. Kotouttamislakia on uudistettu sisäministeriön johdolla, ja se tulee eduskunnan käsittelyyn syksyn 2010 aikana. Lakiesityksessä lain soveltamisalaa on laajennettu koskemaan kaikkia maahanmuuttajia. Hallitus hyväksyi maahanmuuttopoliittisen ohjelman Hallituksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman tarkoituksena on edistää aktiivisesti työperusteista maahanmuuttoa. Ohjelma kohdistuu erityisesti EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta Suomeen suuntautuvaan maahanmuuttoon. Ohjelman keskeisiä painopisteitä ovat maahanmuuttajien kotouttamisjärjestelmän tehostaminen sekä etnisten suhteiden parantaminen. Tavoitteena on edistää moniarvoisen, monikulttuurisen ja syrjimättömän yhteiskunnan kehittymistä. Opiskelijoiden ja tutkijoiden maahanmuuttoa halutaan edistää. Maahan muuttaneelle työvoimalle luodaan Suomessa yksilölliset tarpeet huomioon ottava opastusjärjestelmä, johon voi sisältyä esimerkiksi kieliope- 6

7 tusta sekä koulutusta Suomen työelämästä ja yhteiskunnasta. Yksittäisinä toimenpiteinä ohjelmassa esitetään muun muassa, että suomi/ruotsi toisena kielenä ja oman äidinkielen opetuksesta säädettäisiin lailla ja että perusopetukseen valmistavaa opetusta laajennettaisiin lukuvuoden mittaiseksi. Ohjelma sisältää yhteensä 34 politiikkalinjausta toimenpiteineen. Näitä toimenpiteitä on sisällytetty Etnisten suhteiden puiteohjelmaan, jota on valmisteltu laajassa yhteistyössä eri hallinnonalojen kanssa vuonna Sisäministeriön johdolla valmistellaan parhaillaan Osallisena Suomessa -kokeilua, jossa on tarkoitus kokeilla paikallisia toimintamalleja erilaisille kotoutujille. Kokeilu pohjautuu sisäministeriön raporttiin Kotouttamisen kolme polkua. Kokeilusta säädetään osana uutta kotoutumislakia. 1.2 Työnjako maahanmuuttoasioissa Valtioneuvosto: ohjaus (hallituksen maahanmuuttopoliittinen ministeriryhmä) Sisäministeriö: maahanmuuttohallinto, kotouttamisen ohjaus Maahanmuuttovirasto: yksittäisten henkilöiden maahantulo- tai maastapoistumis-, pakolaisuus- ja kansalaisuusasiat Rajavartiolaitos ja poliisi: rajatarkastus, henkilöllisyyden ja matkareitin selvittäminen, lupa-asioita Ulkoministeriö: viisumipolitiikka, oleskelulupahakemusten vastaanotto Työ- ja elinkeinoministeriö: työvoiman maahanmuutto Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset ja -toimistot: alueellinen vastuu työvoimapolitiikasta Opetus- ja kulttuuriministeriö: koulutukseen ja kansalaistoiminnan edistämiseen liittyvät kysymykset Kunnat: paikallistason yleis- ja yhteensovittamisvastuu kotouttamiseen liittyvissä asioissa Opetushallituksella on maahanmuuttajien opetuksen kehittämisessä seuraavat tehtävät: opetussuunnitelmien perusteet ja opetussuunnitelmasuositukset valtionavustusten jako oppimateriaalit (vähälevikkinen) ja opettajien tukimateriaalit opetuksen kehittämishankkeet opettajien täydennyskoulutus opetuksen kehittämisverkostot informaatio-ohjaus 1.3 Koulutuslainsäädäntö ja koulutuspoliittiset linjaukset Maahanmuuttajien koulutuksen tavoitteena on antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa yhteiskunnassa. Maa-hanmuuttajille pyritään antamaan yhtä hyvät mahdollisuudet koulutukseen kuin suomalaisille. Suomessa vakinaisesti asuvalla oppivelvollisuusikäisellä (7 17-vuotiaalla) maahanmuuttajalla on oikeus samaan peruskoulutukseen kuin suomalaisillakin. Ai- 7

8 kuisten maahanmuuttajien työelämässä tarvitsema koulutus sekä jo hankitun ammattitaidon säilyminen pyritään turvaamaan. Tavoite on, että ulkomailla suoritetut tutkinnot, opinnot ja työkokemus ovat pohjana koulutuksen suunnittelulle ja täydentämiselle Suomessa. Kaikenikäisille maahanmuuttajille järjestetään suomen tai ruotsin kielen opetusta. Samalla heitä tuetaan oman äidinkielensä ja kulttuuriidentiteettinsä säilyttämisessä. Maahanmuuttajien opetus järjestetään muun muassa muun esiopetuksen yhteydessä, perusopetukseen valmistavana opetuksena, suomi/ruotsi toisena kielenä - opetuksena, tukiopetuksena, maahanmuuttajien oman äidinkielen opetuksena, muiden uskontojen opetuksena, ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavana koulutuksena sekä kotoutumiskoulutuksena ja luku- ja kirjoitustaidottomien opetuksena. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa on oma alalukunsa Maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus. Sen mukaan hallituksen maahanmuuttopoliittisena tavoitteena on kehittää aktiivista, kokonaisvaltaista ja johdonmukaista politiikkaa, joka ottaa huomioon niin työvoiman tarpeen, maahanmuuttajien moninaiset lähtökohdat kuin kansainväliset velvoitteet. Niiden osaamiskapeikkojen täyttämiseksi, joihin kotimainen työvoima ei riitä, helpotetaan ja lisätään työperäistä maahanmuuttoa. Maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä edistetään koulutuksen keinoin. Ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamista ja täydennyskoulutusta kehitetään ja maahanmuuttajien sivistysmahdollisuuksia lisätään. Pääkaupunkiseudulle, Turun seudulle ja muille merkittäville maahanmuuttoalueille laaditaan yhdessä valtion ja seudun kuntien kanssa pilottiohjelma kotouttamisen ja työllistymisen edistämiseksi. Suunnitelmassa todetaan myös, että laaditaan opetusministeriön toimialan kattava työperusteista maahanmuuttoa ja maahanmuuttajien työllistymistä tukeva toimenpideohjelma yhteistyössä sisäasiainministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Opetusministeriön uusissa maahanmuuttopoliittisissa linjauksissa (opetusministeriön julkaisuja 2009:48) on tarkoituksena koota yhteen ministeriön maahanmuuttoon, kotouttamiseen ja etnisten suhteisiin liittyviä toimenpiteitä sekä selkeyttää opetusministeriön maahanmuuttopoliittisia tavoitteita. Koko hallinnonalaa koskevat linjaukset: Edistetään hyviä etnisiä suhteita ja kotoutumista Maahanmuuttajien tarpeet otetaan huomioon osana normaalijärjestelmiä, toissijaisesti käytetään erityistoimenpiteitä Maahanmuuttajien oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin edistetään Eri syistä Suomeen muuttaneita kohdellaan yhdenvertaisesti Toimenpiteet sovitetaan yhteen ministeriössä, hallinnonalalla ja valtioneuvostossa Kansainvälisiä kokemuksia hyödynnetään aikaisempaa enemmän Yleissivistävää koulutusta koskevat linjaukset: Tuetaan suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen järjestämistä kehittämällä lainsäädäntöä ja rahoitusjärjestelmää Tuetaan oman äidinkielen opetuksen järjestämistä kehittämällä lainsäädäntöä ja rahoitusjärjestelmää Tuetaan monikulttuurisuustaitojen kehittymistä kaikissa kouluissa 8

9 Selvitetään maahanmuuttajaopettajien kelpoisuuksiin liittyviä asioita Selvitetään vähemmistöuskontojen opetuksen kokonaistilanne Selvitetään turvapaikanhakijoiden koulunkäynnin mahdollisia katvealueita Ammattikoulutusta koskevat linjaukset: Turvataan maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen riittävä tarjonta ja kehitetään koulutuksen sisältöjä ja toteuttamismuotoja. Turvataan työelämän osaamistarpeisiin vastaava ammatillisen peruskoulutuksen iittävä tarjonta maahanmuuttajataustaisille nuorille ja aikuisille Selvitetään ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien koulutusten muodostaman kokonaisuuden ja niiden rahoitusperusteiden toimivuutta ja kehitetään niitä selvitysten tulosten pohjalta. Otetaan maahanmuuttajien tarpeet huomioon kehittämistyössä. Arvioidaan ja selvitetään ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteiden muutostarpeita. Tässä yhteydessä selvitetään muun muassa joustavaan hakuun sekä kielikokeen järjestämiseen liittyvät kehittämistarpeet maahanmuuttajien osalta ja toteutetaan siihen perustuen tarvittavat toimenpiteet. Ammattitutkintojärjestelmää sekä rahoitus- ja ohjausjärjestelmiä kehitetään siten, että ne mahdollistavat ja kannustavat koko tutkinnon suorittamisen ohella myös siihen, että tutkinnon voi tarpeen vaatiessa suorittaa osa kerrallaan tai että tutkinnosta voi tarvittaessa suorittaa yksittäisiä osia. Kehitetään aikaisemmin ja muualla hankitun osaamisen tunnustamisen käytänteitä ammatillisessa koulutuksessa. Tehostetaan nivelvaiheen ohjaus- ja neuvontapalveluja maahanmuuttajien jato-opintoihin sijoittumisen parantamiseksi ja syrjäytymiskehityksen estämiseksi. Kehitetään maahanmuuttajille tarkoitettua opetusta ja sen tukipalveluja. Aikuiskoulutusta koskevat linjaukset: Tehostetaan maahanmuuttajien kielenopetusta. Maahanmuuttajille tarkoitettua suomen- ja ruotsin kielen koulutusta lisätään vuosina osana taantumatoimenpiteitä ja nostetaan tarjonta pysyvästi kysyntään vastaavalle tasolle. Yleistä kielitutkintojärjestelmää kehitetään ja hyödynnetään koulutuksessa, työelämässä ja kansalaisuuden saamiseksi tarvittavan kielitaidon osoittamisessa. Maahanmuuttajien kielikoulutusta integroidaan ammatilliseen ja korkeakoulutasoiseen aikuiskoulutukseen ja työpaikoilla tapahtuvaan oppimiseen. Maahanmuuttajille tarkoitettuja ohjaus- ja neuvontapalveluita tehostetaan niin, että palvelut ovat saatavilla heti maahanmuuton jälkeen koulutuksen ja työhön sijoittumisen nopeuttamiseksi ja että palveluja tehostetaan erityisesti koulutuksen nivelvaiheissa jatko-opintoihin sijoittumisen varmistamiseksi ja syrjäytymiskehityksen estämiseksi. Korkeasti koulutetulle maahanmuuttajaväestölle soveltuvia neuvonta-, ohjaus- ja koulutuspalveluja lisätään yhteistyössä työ- ja elinkeinohallinnon ja korkeakoulujen yhteistyönä aiemman osaamisen hyödyntämiseksi ja relevantin työllistymisen edistämiseksi. Lisätään maahanmuuttajataustaiselle opetushenkilökunnalle ja maahanmuuttaien koulutuksessa toimivalle opetushenkilökunnalle tarkoitettua pätevöitymis- ja täydennyskoulutusta ja lisätään tähän tarkoitukseen osoitettavia voimavaroja. 9

10 Siirretään luku- ja kirjoitustaidottomien aikuisten opetus ja voimavarat työ- ja elinkeinoministeriöltä opetusministeriölle. Siirtoa valmistellaan työryhmässä, jossa edustettuna ovat SM, TEM ja OPM. Parannetaan vuoden 2010 alusta lähtien aikuisten perusopetuksen rahoituksen määräytymistä niin, että lukiot voivat aineopintojen lisäksi vastata myös tämän koulutuksen maahanmuuttajaväestön kasvusta aiheutuvaan lisääntyvään kysyntään. Vapaata sivistystyötä koskevat linjaukset: Toteutetaan vapaan sivistystyön tehtäviä, lainsäädäntöä ja rahoitusjärjestelmää koskevat uudistukset vuoden 2010 alusta lähtien niin, että vapaan sivistystyön oppilaitokset voivat nykyistä monipuolisemmin huolehtia maahanmuuttajaväestön koulutuksesta. Lisätään edelleen opintoseteliavustusten määrää ja suunnataan sitä maahanmuuttajien aktivoimiseen kieliopin-toihin ja muuhun yhteiskuntaan integroivaan koulutukseen. Tässä työssä otetaan myös huomioon kansanopistojen rooli suhteessa turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestelmään. Muuta opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla: Maahanmuuttajataustaisen opetushenkilökunnan ja maahanmuuttajien kouluuksessa toimivan opetushenkilökunnan pätevöitymis- ja täydennyskoulutus, SPECIMA-tyyppinen koulutus Luku - ja kirjoitustaidottomien aikuisten opetus (siirto työ- ja elinkeinoministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön, poikkihallinnollisen työryhmän asettaminen syksyllä 2009, vaatii lakimuutoksia) Opetus- ja kulttuuriministeriön tuore tulevaisuuskatsaus Osaava ja luova Suomi (Opetus-ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010:15) sisältää toimenpiteitä maahanmuuttajien koulutuksen kehittämiseen. Turvataan opiskelupaikka kaikille perusasteen päättäville Lisätään maahanmuuttajien suomen ja ruotsin kielen opetusta Parannetaan maahanmuuttajien mahdollisuuksia aiemmin hankitun osaamisen unnustamiseen ja päivittämiseen Vahvistetaan kielten opetusta kaikessa koulutuksessa Perusopetuksen lainsäädäntöä täsmennetään palvelujen yhdenvertaisuuden turvaamiseksi Perusopetuksen lisäopetuksen, ammatilliseen koulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten sekä työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön toimintaprofiileja ja työnjakoa selkeytetään siten, että ne muodostavat selkeän ja tehokkaan jatko-opintoihin siirtymistä tukevan kokonaisuuden Monikulttuurisuutta ja siihen liittyvää osaamista koulutuksessa vahvistetaan Maahanmuuttajien kulttuuripalveluja, kulttuurista osallistumista ja integraatiota yhteiskuntaan edistetään Maahanmuuttoa koskevaa ohjausta ja yhteistyötä kehitetään Arvioidaan vuoden 2008 alusta toteutetun maahanmuuttohallinnon rakenneuuistuksen toimivuus Lisäksi tarve monikulttuurisuustaitojen hallitsemiseen on kasvanut yhteiskunnan monikulttuuristumisen myötä. Ihmis- ja lastenoikeudet, viestintätaidot, suvaitsevaisuus- ja demokratiakasvatus sekä vähemmistöihin liittyvät asiat ovat olennainen osa monikulttuurisuustaitojen kehittämistä. 10

11 Tavoitteena on syventää monikulttuurisuustaitojen opetusta osana esi- ja peruspetusta sekä ammatillista ja lukiokoulutusta. Yleissivistävästä koulutuksesta kehittämissuunnitelmassa todetaan, että tavoitteena on turvata kaikille maahanmuuttajaoppilaille riittävä tuki ja edellytykset perus- ja lukio-opinnoissa menestymiselle ja kotoutumiselle suomalaiseen yhteiskuntaan. Perusopetukseen valmistavan opetuksen, oman äidinkielen ja suomi/ruotsi toiena kielenä -opetuksen tasa-arvoista tarjontaa tuetaan. Maahanmuuttajien osallistumista ammatilliseen peruskoulutukseen edistetään turvaamalla riittävä ammatillisen peruskoulutuksen ja siihen valmistavan koulutuksen tarjonta sekä kehittämällä maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta, joustavan valinnan menettelyjä ja opiskelun tukipalveluja. Aikuiskoulutuksessa tuetaan työperusteista maahanmuuttoa ja maahanmuuttajien työllistymistä aikuiskoulutuksen keinoin ensi vaiheessa erityisesti rakennusalalla, metalliteollisuudessa, palvelualalla sekä terveydenhuollossa ja vanhustyössä sekä lähivuosina työvoimatarpeen mukaisesti myös muilla aloilla. Lisäksi tehostetaan ulkomailla hankitun osaamisen hyödyntämistä joustavoittamalla aiemman koulutuksen ja osaamisen tunnustamista muun muassa siten, että kelpoisuuden tuottavia täydentäviä opintoja voidaan tarjota avoimen yliopiston ja täydennyskoulutuksen kautta. Lisätään mahdollisuuksia pätevyyden osoittamiseen näytön kautta sekä kehitetään muiden kuin korkeakoulututkintojen tunnustamismenettelyjä. Edistetään työelämän ulkopuolella olevien, erityisesti maahanmuuttajaperheiden itien, mahdollisuuksia kielikoulutukseen. 2 Maahanmuuttajien opetus yleissivistävässä koulutuksessa 2.1 Perusopetukseen valmistava opetus Oppivelvollisuus- ja esiopetusikäisille maahanmuuttajalapsille ja -nuorille voidaan antaa perusopetukseen valmistavaa opetusta. Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle, jonka suomen tai ruotsin kielen taito ei vielä ole riittävän hyvä perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen. Valmistavan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavat valmiudet perusopetukseen siirtymistä varten. Valmistavassa opetuksessa oppilaalle annetaan opetusta perusopetuksen oppiaineissa oppilaan opinto-ohjelmassa tarkemmin määritellyllä tavalla. Oppiaineiden opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Opetuksessa otetaan huomioon, että oppilaat ovat iältään, oppimisvalmiuksiltaan ja oppimistaustaltaan erilaisia. Valmistavan opetuksen aikana oppilaat integroidaan perusopetuksen ryhmiin, lähinnä ikätasoaan vastaaviin 11

12 suomen- tai ruotsinkielisiin opintoihin oppilaan oman opinto-ohjelman mukaan. Integroinnilla edistetään kotoutumista, sosiaalisen kielitaidon kehittymistä ja oppiaineen sisällön omaksumista. Valmistavaa opetusta laajennettiin vuoden 2010 alusta lähtien siten, että opetusta annetaan 6 10-vuotiaille vähintään 900 ja tätä vanhemmille vähintään tuntia. Nämä tuntimäärät vastaavat lukuvuoden oppimäärää. Opetushallitus laati laajennetun valmistavan opetuksen mukaiset perusteet, jotka koulutuksen järjestäjän oli otettava käyttöön Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä. Ryhmäkoolle ei ole asetettu vaatimuksia, joten ryhmän voi perustaa myös yhdelle maahanmuuttajaoppilaalle. Perusopetukseen valmistavan opetuksen valtionosuuden perusteena käytetään perusopetuksen yksikköhintaa, ja valmistavasta opetuksesta maksetaan perusopetuksen yksikköhinta kaksinkertaisena. Valmistavan opetuksen valtionosuus ei myöskään kuulu kuntien rahoitusosuuden piiriin. Perusopetukseen valmistavaan opetukseen osallistuu vuosittain jo noin oppilasta (vuonna 2009). Perusopetukseen valmistava opetus ei ole subjektiivinen oikeus, vaan opetuksen järjestäjä päättää valmistavan opetuksen järjestämisestä KUVIO 3. Perusopetukseen valmistavaan opetukseen osallistuneet vuosina Lähde: Opetushallitus 2.2 Esiopetus Lapsella on oikeus esiopetukseen pääsääntöisesti vuotta ennen kuin hänen oppivelvollisuutensa alkaa eli sinä vuonna kun lapsi täyttää kuusi vuotta. Esiopetusikäisten maahanmuuttajien opetus on mahdollista järjestää muun esiopetuksen yhteydessä, perusopetukseen valmistavana opetuksena tai näiden yhdistelmänä. Esiopetusikäisten vieraskielisten oppilaiden määrä on kasvanut vuosittain. Kasvu ei ole ollut tasaista, vaan se on vaihdellut vuosittain. Suomen tai ruotsin kielen opetusta esi- 12

13 opetusikäisistä maahanmuuttajataustaisista lapsista sai vuonna 2006 noin 50 prosenttia ja oman äidinkielen opetusta 10 prosenttia. Osa esiopetusikäisistä maahanmuuttajalapsista osallistuu perusopetukseen valmistavaan opetukseen KUVIO 4. Vieraskieliset esiopetusikäiset vuosina Lähde: Tilastokeskus 2.3 Perusopetus Perusopetuksen oppimäärä on laajuudeltaan yhdeksänvuotinen. Suomessa vakinaisesti asuvat lapset, myös ulkomaan kansalaiset, ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus tarkoittaa perusopetuksen oppimäärän suorittamista. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää 7 vuotta. Se päättyy, kun oppivelvollisuus on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Yleensä maahanmuuttajaoppilaat sijoitetaan ikäänsä sekä tietojaan ja taitojaan vastaavalle vuosiluokalle. Heidän on mahdollista saada suomen/ruotsin kielen opetusta erityisen maahanmuuttajille tarkoitetun oppimäärän mukaan. Koulut järjestävät mahdollisuuksiensa mukaan maahanmuuttajaoppilaille tukiopetusta eri oppiaineissa. Tukiopetusta voidaan antaa eri oppiaineissa myös oppilaan äidinkielellä. Kunnat voivat järjestää maahanmuuttajalapsille myös oman äidinkielen opetusta. Perusopetuksessa opiskelee noin vieraskielistä oppilasta Suomi/ruotsi toisena kielenä -opetus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2004) mukaan oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame ja joiden suomen/ruotsin kielen taito ei ole 13

14 äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla, opetetaan suomea/ruotsia toisena kielenä. Suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetusta järjestetään kunnissa vaihtelevasti. Tuntijakoasetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden mukaan suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetusta järjestetään joko kokonaan tai osittain äidinkielen opetuksen sijaan, jos oppilaan osaaminen kielessä ei ole äidinkielisen tasoista. Opetuksen pakollisuudesta ei ole kuitenkaan säädetty perusopetuslaissa. Noin 12 prosenttia maahanmuuttajaoppilaista saa suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetusta koko äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tuntimäärän. Yleisin tilanne on, että maahanmuuttajaoppilaat ovat osan äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tunneista äidinkielen tunneilla ja saavat 1 2 tuntia viikossa erillistä suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetusta. Lisäksi koko maassa arviolta neljäsosa (25 %) kaikista maahanmuuttajaoppilaista ei saa erillistä suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetusta. Pääsääntöisesti kunnan on tarkoitettu rahoittavan suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetus normaalista valtionosuudesta osana koulun opetusta tai koulun tukiopetusresursseista. Vuoden 2006 alusta lähtien vieraskielisistä oppilaista opetuksen järjestäjä on saanut korotettua valtionosuutta, ja vuoden 2010 alusta lähtien tämä korotus on vieraskielisistä kunnan 6 17-vuotiaista asukkaista. Lisäksi erillistä valtionavustusta maahanmuuttajaoppilaan tukiopetukseen on mahdollista hakea Opetushallitukselta niin kauan kuin oppilaan opetukseen osallistumisesta on kulunut enintään kuusi vuotta. Tästä tukiopetusrahasta noin 75 prosenttia on haettu suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetukseen ja noin 25 prosenttia muiden aineiden tukiopetukseen. Tukiopetusta voidaan antaa eri oppiaineissa myös oppilaan äidinkielellä. Ruotsi toisena kielenä -opetusta kokonaan omassa ryhmässä annetaan pääasiassa ainoastaan vastaanottokeskuspaikkakunnilla, joilla oppilaat yleensä opiskelevat perusopetukseen valmistavassa opetuksessa. Muutama yksittäinen oppilas saa opetusta yhdistetyn ruotsi äidinkielenä ja ruotsi toisena kielenä -mallin mukaan. Ruotsin- ja kaksikielisissä kunnissa ehdoton valtaenemmistö ei saa erillistä ruotsi toisena kielenä -opetusta (72 %), vaan osallistuu kokonaan ruotsi äidinkielenä -opetukseen. Jotkut oppilaat saavat ruotsi äidinkielenä -tuntien lisäksi ruotsi toisena kielenä -opetusta tukiopetuksena. Opetusministeriö on esittänyt maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa, että suomi ja ruotsi toisena kielenä -opetuksesta tulisi säätää lailla siten, että kaikki ne maahanmuuttajaoppilaat, jotka tarvitsevat erillistä suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetusta, saisivat sitä esimerkiksi kolme tuntia viikossa. Lakisääteisyys edellyttäisi lisämäärärahaa vuosittaiseen talousarvioesitykseen. Kun kunnilla ei ole tällä hetkellä lakisääteistä velvollisuutta eikä riittävästi resursseja opetuksen järjestämiseen, järjestelyissä on kuntakohtaista erilaisuutta ja siitä johtuvaa epätasa-arvoa Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus Myös maahanmuuttajaoppilaiden oman äidinkielen säilyttämistä ja kehittämistä on tarpeen tukea, jotta saavutettaisiin toiminnallinen kaksikielisyys. Kansainvälisten 14

15 tutkimusten mukaan kotoutumiseen vaikuttaa merkittävästi se, onko maahanmuuttaja saanut opetusta omassa äidinkielessään. Oman äidinkielen opetuksen on todettu vahvistavan maahanmuuttajalasten identiteettiä, parantavan oppimistuloksia sekä vähentävän maahanmuuttajien häiriökäyttäytymistä. Tulevaisuuden yhteiskunnassa kielitaidon merkitys tulee entisestään korostumaan ja maahanmuuttajien kaksi- tai monikielisyys hyödyttää sekä yhteiskuntaa että maahanmuuttajia itseään parantamalla heidän mahdollisuuksiaan rekrytoitua työmarkkinoille. Maahanmuuttajille voidaan järjestää oman äidinkielen opetusta, joka ei ole tällä hetkellä perusopetuslain mukaista äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta, vaan se katsotaan perusopetuksen ohella annettavaksi muuksi opetukseksi. Opetussuunnitelman perusteisiin on laadittu liitteeksi maahanmuuttajan äidinkielen opetuksen perusteita koskeva suositus. Maahanmuuttajien oman äidinkielen kielitaidon ylläpitämiseen tähtäävään opetukseen on koulutuksen järjestäjillä mahdollisuus saada erillistä valtionavustusta 2 viikkotunnista opetusryhmää kohden. Ryhmään tulee kuulua lukukauden alussa vähintään neljä oppilasta. Vaikka opetuksen järjestäminen ja siihen osallistuminen on vapaaehtoista, opetusta järjestetään runsaasti. Maahanmuuttajien äidinkielen opetusta annetaan vuosittain yli oppilaalle noin 50 eri kielessä. Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetuksen asemaan ja saatavuuteen, ryhmäkokovaatimukseen sekä opettajien koulutukseen on kiinnitetty huomiota eri yhteyksissä. Ongelmallinen ryhmä on perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleet nuoret, jotka eivät ehdi saavuttaa perusopetuksen aikana niitä valmiuksia, joilla olisi mahdollista menestyä jatko-opinnoissa tai työelämässä Kevät Syksy Kevät Syksy Kevät Syksy Kevät Syksy Kevät Syksy KUVIO 5. Maahanmuuttajien oman äidinkielen opiskelijat esi- ja perusopetuksessa sekä llukiokoulutuksessa Tilastointi muuttui vuonna 2004 ja sen jälkeen tilastoidaan erikseen syys- ja kevätlukukauden oppilaat/opiskelijat. Lähde: Opetushallituksen valtionavustustilastot Muiden uskontojen opetus Perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa opetetaan enemmistön uskontoa sen uskonnollisen yhdyskunnan mukaisena, johon oppilaiden ja opiskelijoiden enemmis- 15

16 tö kuuluu. Oppilaalla ja opiskelijalla on oikeus saada oman uskonnon opetusta, jos kyseiseen uskontokuntaan kuuluvia oppilaita tai opiskelijoita on vähintään kolme ja perusopetuksessa huoltajat ja lukiokoulutuksessa opiskelija pyytää opetuksen järjestämistä. Elokuun alussa 2003 voimaan tulleessa uskonnonvapauslaissa korostuu positiivinen uskonnonvapaus ja oikeus omaan uskontoon. Lain seurauksena myös perusopetuslain ja lukiolain uskonnonopetusta säätelevää kohtaa muutettiin vastaamaan uskonnonvapauslain säädöksiä. Kasvatukseltaan ja kulttuuritaustaltaan ortodoksi, katolinen, muslimi tai muuhun uskontoon kasvatuksen saanut oppilas, joka ei kuulu kyseiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan, voi opiskella koulussa omaa uskontoaan, kun huoltaja ilmoittaa asiasta koululle. Edellytyksenä on, että kyseisen uskonnon opetus on jo järjestetty. Ellei huoltaja tee ilmoitusta, oppilas osallistuu elämänkatsomustietoon, joka on uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien oppilaiden katsomusaine. Perusopetuksessa huoltaja voi vaatia lapselleen opetettavaksi myös sellaista uskontoa, mitä sillä hetkellä ei koulussa opeta. Opetus järjestetään, jos sitä vaatii kolme huoltajaa. Näiden kolmen oppilaan tulee kuulua vaadittuun, Suomessa rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan. Uuden uskonnon opetus tulee jäsenyyskriteerien täyttyessä aloittaa, vaikka Opetushallitus ei olisikaan vielä vahvistanut kyseisen uskonnon valtakunnallisia perusteita. Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluva oppilas voi edelleen opiskella myös omassa uskonnollisessa yhdyskunnassaan. Mahdollista numeroa tai muuta arviointia ei merkitä todistukseen. Todistukseen voidaan huoltajan niin halutessa lisätietona merkitä, että oppilas on opiskellut uskontoa omassa uskonnollisessa yhdyskunnassaan. Opiskelusta pitää esittää todistus. 2.4 Lisäopetus Lisäopetuksessa opiskeli syksyllä 2009 kaikkiaan opiskelijaa. Ei ole olemassa tilastoa siitä, kuinka paljon näistä on vieraskielisiä. Joissakin kunnissa on järjestetty erikseen maahanmuuttajien omia lisäopetuksen ryhmiä. 2.5 Lukiokoulutus Lukioissa opiskelee noin maahanmuuttajaopiskelijaa. Lukiokoulutukseen osallistuvien maahanmuuttajien määrä ei ole merkittävästi kasvanut maahanmuuttajien määrän kasvaessa. Maahanmuuttajan pääsy lukioon edellyttää vahvaa suomen kielen tukea perusopetuksessa sekä erilaisia tukimuotoja lukiossa. Joissakin kunnissa on menestyksellisesti annettu maahanmuuttajille tarkoitettua lukioon suuntaavaa lisäopetusta sekä opintovalmiuksia parantavia kursseja lukion alussa. Näitä malleja tulisi soveltaa valtakunnallisesti. Kokelas, jonka äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, on voinut vuodesta 1996 lähtien korvata pakollisen äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen ylioppilastutkinnossa suomi tai ruotsi toisena kielenä -kokeella. Jos on lukiossa opiskellut suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaan, voi silti halutessaan kirjoittaa suomi toisena kielenä - kokeen. 16

17 Erillisestä suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksesta ja tukiopetuksesta sekä niiden rahoituksesta tulisi huolehtia. Tällä hetkellä maahanmuuttajaoppilaat voivat saada erillistä valtionavustusta tukiopetukseen kuusi vuotta kouluun tulosta, joten tukiopetusraha ei yleensä riitä lukio-opintoihin Muiden uskontojen opetus Lukiokoulutuksessa opetetaan uskontoa sen uskontokunnan mukaan, johon opiskelijoiden enemmistö kuuluu. Opiskelijalla on oikeus saada oman uskontonsa opetusta, jos kyseiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvia opiskelijoita on vähintään kolme ja he pyytävät opetuksen järjestämistä. Jos uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluva opiskelija opiskelee omassa uskonnollisessa yhdyskunnassaan, mahdollista numeroa tai muuta arviointia ei merkitä todistukseen. Todistukseen voidaan haluttaessa merkitä, että opiskelija on opiskellut uskontoa omassa uskonnollisessa yhdyskunnassaan. Opiskelusta pitää esittää todistus. 3 Ammattikoulutus Vuonna 2008 ammattikoulutuksessa opiskeli yhteensä vieraskielistä opiskelijaa. Suurimmat kieliryhmät vuonna 2008 oli venäjä (4 769), viro, (1 908), arabia (588), kurdi (559), somali (506), englanti (433), persia (423), al-bania (422), thai (288) ja vietnam (272). Kaikista vieraskielisistä Uudellamaalla opiskeli 43 prosenttia. Naisten ja miesten osuus on jakautunut aikalailla tasaisesti: Opiskelijoista vuonna 2008 koko ammattikoulutuksessa oli naisia 52 prosenttia. Opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa naisia oli 49 prosenttia, mutta näyttötutkintoon valmistavassa jopa 57 prosenttia. Ammattitutkintoa ja erikoisammattitutkintoa suorittavista opiskelijoista naisia oli molemmissa puolet. Ammatillista perustutkintoa opetussuunnitelmaperusteisesti suorittavien määrä on kasvanut vuodesta 2005 vuoteen 2008 noin 12 prosenttia (550 opiskelijan kasvu) ja näyttöperusteisen koulutuksen opiskelijoiden määrä 24 prosenttia (1 529 opiskelijan kasvu). Koulutusalakohtainen opiskelijamäärien muutos eroaa hieman sen mukaan, suoritetaanko perustutkinto opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa vai näyttötutkintoon valmistavana koulutuksena. Esimerkiksi tekniikan ja liikenteen alalla opiskelevien määrä on opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa hieman laskenut kolmen vuoden aikana, mutta näyttötutkintona suorittavien määrä on kasvanut 14 prosenttia. 17

18 KUVIO 6. Vieraskieliset opiskelijat ammatillisessa koulutuksessa vuosina Lähde: Tilastokeskus Opetushallituksen raportointitietokanta ROPTI 3.1 Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus Ennen ammatillista peruskoulutusta maahanmuuttaja voi osallistua valmistavaan koulutukseen. Valmistavan koulutuksen laajuus on opintoviikkoa, ja se kestää puolesta vuodesta vuoteen. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta on järjestetty vuodesta 1999 lähtien. Tällä hetkellä 51 koulutuksen järjestäjällä on opetusministeriön lupa antaa tätä koulutusta. Opiskelijamäärät ovat lisääntynyt vuosittain. Valtionosuustilastojen mukaan koulutuksessa oli vuoden 2010 maaliskuussa opiskelijaa. Opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti maahanmuuttajille tarkoitettu ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus voi toimia yleisenä valmistavana koulutuksena ammattikoulutukseen tai se voi olla alakohtaista valmistavaa koulutusta. Koulutukseen kuuluu vähintään kahden alan ammatilliseen opiskeluun tutustuminen. Lukuvuoden tilannekatsauksen mukaan noin kolmannes koulutuksen järjestäjistä järjestää koulutusta jollekin koulutusalalle suuntaavana, muut yleisvalmistavana. Joissakin oppilaitoksissa voi olla yksi tai useampikin suuntautumisala. Sekä opiskelijamäärä että niiden koulutuksen järjestäjien määrä, joilla on tämän koulutuksen järjestämislupa, on kasvanut vuosittain. Esimerkiksi vuonna 1999 lupa oli 35 koulutuksen järjestäjällä, vuoden 2010 alussa 51 järjestäjällä. On oletettavissa, että myös tulevina vuosina lupia myönnetään opetus- ja kulttuuriministeriössä lisää, jos muuttoliike kasvaa (vrt. työperäinen muutto ja työntekijöiden lapset). Opettajatarpeessa on varauduttava lisäykseen. 18

19 Valmistava koulutus hoidetaan eri oppilaitoksissa erilaisin opettajavoimin. Tavallisesti opetuksessa on mukana suomen/ruotsin kielen opettaja sekä muita (ohjaava, yleisaineet) opettaja, joista jompikumpi koordinoi koulutusta ja yhteistyötä muiden oppilaitosten opettajien kanssa. Oppilaitoksen sisällä yhteisten opettajien käyttö on tavallista (ammatilliset aineet). Oppilaitokset (koulutuksen järjestäjät) ovat lähes aina palkanneet erityiset valmistavan koulutuksen opettajat. 3.2 Ammatillinen peruskoulutus Käytettävissä olevan tilastotiedon mukaan vieraskielisten ammatilliseen peruskoulutukseen hakijoiden ja hyväksyttyjen määrä on kymmenessä vuodessa lähes kaksinkertaistunut. Notkahdus hakijamäärässä tapahtui keväällä 2008, jolloin siirryttiin sähköiseen yhteishakuun. Vuoden 2009 kevään haussa hakijamäärä oli jälleen reilussa kasvussa ja kasvua notkahdusta edeltävään vuoteen 2007 oli reilu 17 prosenttia. Kevään 2010 varsinaisen haun hakijamäärä on jälleen kasvanut. KUVIO 7. Vieraskieliset hakijat ja hyväksytyt ammatilliseen koulutukseen kevään varsinaisessa haussa 2000, Lähde: WERA web-raportoin-tipalelu ja KOULUTA Maahanmuuttajat voivat opiskella ammattioppilaitoksissa ja suorittaa ammatillisen perustutkinnon. Tutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa, ja sen suorittaminen kestää kolme vuotta. Koulutusta järjestetään ammattioppilaitoksissa, ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa, kansanopistoissa ja oppisopimuskoulutuksena. Ammatillisen perustutkinnon suorittamisen jälkeen voi hakea opiskelemaan yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Maahanmuuttajien opetus voidaan järjestää joustavasti. He voivat opiskella suomen tai ruotsin kieltä toisena kielenä. Ne opinnot korvaavat äidinkielen opinnot. Vieraskieliset opiskelijat voivat saada myös opetusta omassa äidinkielessään. Maahanmuuttajille voidaan antaa tarvittaessa myös tukiopetusta eri aineissa. Suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen järjestäminen on tullut merkittävämmäksi myös ammattikoulutuksessa opiskelijamäärän lisääntyessä. Opetussuunnitelman perusteet mahdollistavat erilaisia suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen 19

20 järjestämistapoja. Ammattikoulutuksen opiskelijat voivat opiskella suomen/ruotsin kieltä joko suomi/ruotsi toisena kielenä tavoitteiden mukaan tai äidinkieli, suomi tavoitteiden mukaisesti, jos opiskelijan suomen kielen taidon arvioidaan olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Ellei opiskelijan suomen/ruotsin kielen taidon taso ole suomen/ruotsinkielisen tasoinen, hän opiskelee suomi/ruotsi toisena kielenä tavoitteiden mukaisesti. Hänen suomen/ruotsin osaamisensa arvioidaan näiden tavoitteiden mukaan huolimatta siitä, onko koulutuksen järjestäjä tarjonnut suomi/ruotsi toisena kielenä opetusta. Koulutuksen järjestäjä voi tarjota ja opiskelijan opiskelusuunnitelmaan voi kuulua molempia edellä mainituista opinnoista. Sisällöllisesti suomen/ruotsin kielen opiskelu painottuu ammattiaineiden keskeisen sanaston opiskeluun. Se onkin luonnollinen tapa yhdistää kielen ja ammatillisten sisältöjen opiskelua. Jos oppilaitos ei kykene esimerkiksi maahanmuuttajaopiskelijoiden vähäisen lukumäärän vuoksi järjestämään erillistä suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta, on tärkeää huolehtia siitä, että näille opiskelijoille mahdollistetaan suomi/ruotsi toisena kielenä -opintojen ja niihin liittyvien tehtävien tekeminen eriytetysti äidinkielen tunneilla. On kuitenkin muistettava, että tuloksellisin tapa on kuitenkin erillinen suomi/ruotsi toisena kielenä -opetus. Ammatillisessa peruskoulutuksessa on mahdollista tarjota myös maahanmuuttajien oman äidinkielen opetusta. Opetuksen määrästä ei ole saatavilla tilastoja. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskeli lukuvuotena yli 100 eri vierasta kieltä omana äidinkielenään puhuvaa opiskelijaa. 3.3 Ammatillinen lisäkoulutus ja oppisopimuskoulutus Ammatti- ja erikoisammattitutkintoja suorittavien opiskelijoiden määrä on kasvanut kolmen vuoden aikana 55 prosenttia eli opiskelijalla. Suhteessa eniten kasvua eli 100 prosenttia (123 opiskelijaa) on tapahtunut sosiaali- ja terveysalan ammattitutkinnon suorittajissa, mutta opiskelijamäärissä kasvua on tapahtunut eniten tekniikan ja liikenteen alalla, 560 opiskelijaa (80 %). Vaikka ammattitutkintoon tähtäävien opiskelijamäärät ovat nousseet vuodesta 2005 vuoteen 2008 jopa yli 60 prosenttia, erikoisammattitutkinnon suorittavien määrä ei ole noussut. Vuonna 2005 vieraskielisiä erikoisammattitutkinnon suorittajia oli eniten koko seuranta-aikana, yhteensä 128, mutta silloinkin vieraskielisistä näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen uusista opiskelijoista erikoisammattitutkinnon suorittamisen aloitti vajaa prosentti vieraskielisistä, koko väestöstä jopa 15 prosenttia. Vieraskielisten määrien kasvu ammattikoulutuksessa näkyy erityisesti oppisopimuksena toteutettavassa koulutuksessa. Oppisopimuksena toteutettu opiskelu on vieraskielisten osalta kasvanut yhteensä 122 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2008 eli opiskelijalla. Kasvu on keskittynyt tekniikan ja liikenteen alalle (217 %), matkailu-, ravitsemis- ja talousalalle (112 %), yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalle (103 %) sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalle (97 %). 20

21 Sen sijaan laskua on ollut luonnonvara- ja ympäristöalalla sekä luonnontieteiden alalla. Suhteessa koko opiskelijamäärään vieraskielisten oppisopimusopiskelijoiden määrä on aikajanalla kasvanut 2,2 prosentista 3,6 prosenttiin. Eniten vieraskielisiä opiskelijoita vuonna 2008 oli matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla (9.2 %) ja vähiten luonnonvara- ja ympäristöalalla (2 %). Vaikka vieraskielisten opiskelijamäärät ammattikoulutuksessa ovat kasvaneet, muutos ei ole merkittävä suhteessa koko opiskelijamäärään. Vuodesta 2006 vieraskielisten prosentuaalinen osuus on kasvanut 0,7 prosenttiyksikköä vuoteen 2008, jolloin vieraskielisten osuus oli ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa 4,8 prosenttia. Näyttötutkintona suoritettavan perustutkinnon sekä ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suhteelliset opiskelijamäärät ovat kasvaneet eniten, molemmat 1,1 prosenttiyksikköä. 4 Muu aikuiskoulutus 4.1 Aikuisten yleissivistävä koulutus Perusopetuksen ja lukion oppimäärän voi suorittaa myös aikuisena. Opinnot voi suorittaa aikuislukiossa, lukiossa tai kansanopistossa. Ne voi suorittaa myös yksityisopiskelijana peruskoulussa, lukiossa ja aikuislukiossa. Koulutus on tarkoitettu yli 18- vuotiaille. Aikuislukiossa perusopetuksen kesken jääneen oppimäärän voi suorittaa 2 3 vuodessa. Kansanopistoissa perusopetuksen vuosiluokkia 7 9 vastaavien opintojen oppimäärän voi suorittaa yhdessä vuodessa. Lukion oppimäärän suorittaminen aikuisena kestää 2 4 vuotta. Jos opiskelijan perusvalmiudet ovat hyvin heikot tai hänellä ei ole lainkaan perusopintoja, hän voi suorittaa ensin aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen opinnot tai opintoja. Opiskelijalle laaditaan hänen aikaisempien opintojensa ja osoittamansa osaamisen perusteella henkilöhtainen opiskeluohjelma. Perusopetuksen jälkeen nuoret maahanmuuttajat voivat valmistautua jatko-opintoihin joko perusopetuksen lisäopetuksessa tai muissa valmentavissa ryhmissä. He voivat osallistua myös erilaisiin yleissivistäviin opintoihin aikuisoppilaitoksissa. Lisäksi maahanmuuttajille järjestetään ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta. Aikuislukioissa tutkintotavoitteisten opiskelijoiden määrä on vähentynyt ja aineopiskelijoiden määrä lisääntynyt viime vuosina. Tämä johtuu pitkälti siitä, että maahanmuuttajat suorittavat pelkästään suomi toisena kielenä -opintoja tai suomen kielen opintoja yhdistettynä muihin yksittäisiin aineisiin. Kotoutumistuen piirissä olevista maahanmuuttajaopiskelijoista suurella osalla on työvoimapoliittisen koulutuksen taloudelliset tuet rinnastuspäätöksen perusteella. Tämä mahdollisuus on lisännyt aikuisten lukio-opetuksen kysyntää maahanmuuttajien keskuudessa. Aikuislukiot voivat osallistua myös TE-keskusten tarjouskilpailuihin koskien työvoimapoliittisen kotoutumiskoulutuksen järjestämistä ja sitä toteutetaankin joillakin paikkakunnilla. 21

22 Maahanmuuttajaosaamista ja monikulttuurista pedagogiikkaa tarvitsevat opetta-jien lisäksi myös rehtorit, opinto-ohjaajat ja ryhmäohjaajat. Lukiossa opiskelevat maahanmuuttajaopiskelijat tarvitsevat keskimääräistä enemmän ohjausta ja tukea opintojen aikana, mikä lisää myös ohjauksen osaamisen tarvetta henkilöstön keskuudessa. 4.2 Kotoutumiskoulutus Kotoutumislain piiriin kuuluville aikuisille maahanmuuttajille järjestetään kotoutumiskoulutusta. Koulutus kestää tavallisesti yhden vuoden. Koulutus koostuu yleensä useasta kurssista. Suurin osa kotoutumiskoulutuksesta on työvoimapoliittista koulutusta. Maahanmuuttajalle voidaan maksaa koulutustukea myös hänen osallistuessaan muuhun kuin työvoimapoliittiseen kotoutumiskoulutukseen, jos siihen on erityisen hyviä syitä. Syynä voi olla esimerkiksi paikkakunnan hyvä koulutustarjonta tai koulutuksen parempi soveltuvuus opiskelijan tarpeisiin (esim. joustavammat koulutusajat). Päätöksen rinnasteisesta koulutuksesta tekee paikallinen työvoimatoimisto aina ennen koulutuksen aloittamista. Tilastojen mukaan rinnasteiseen koulutukseen osallistujien määrä on kasvanut viime vuosina huomattavasti ja tämä merkitsee maahanmuuttajien määrän kasvua esimerkiksi aikuislukioissa, kansalais- ja työväenopistoissa tai järjestöjen tarjoamissa koulutuksissa. Rinnastuspäätös voidaan tehdä myös ammatti- ja yliopistokoulutukseen. Kotoutumiskoulutukseen kuuluu suomen tai ruotsin kielen opetusta, yhteiskuntatietoja, arkielämän taitoja, kulttuurintuntemusta sekä ammatinvalintaan ja työelämään liittyvää ohjausta. Koulutukseen kuuluu usein myös työharjoittelu työpaikalla. Opiskelijoiden opiskeluvalmiuksia kehitetään ja koulutuksen aikana tehdään henkilökohtainen opiskeluohjelma ja työllistymissuunnitelma. Lisäksi on mahdollista saada kielen tukiopetusta ja tulkkipalveluja. Opetushallituksen voimassa oleva suositus aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sisällöksi on vuodelta Opintokokonaisuuksia ja/tai niiden osia integroidaan koulutuskokonaisuuksiksi opiskelijoiden (ja opiskelijaryhmien) henkilökohtaisten oppimistarpeiden mukaan. Koulutuksen alussa tai sen aikana selvitetään opiskelijan lähtötaso ja opiskeluvalmiudet. Lähtökohtana on periaate, että koulutuksen tulee pohjautua maahanmuuttajan aikaisemmin hankkimille tiedoille ja taidoille, jonka perusteella opiskelijan kotoutumiskoulutuksen tavoitteet ja sisällöt suunnitellaan. Suomen/ruotsin kielen oppimisella on keskeinen rooli kotoutumiskoulutuksessa. Suosituksessa kielen oppimisen koulutuskokonaisuudet on rakennettu etenemään yleiseurooppalaisen viitekehyksen taitotasojen mukaisesti. Opiskelijalle tarjotaan keskimäärin 45 opintoviikon mittainen koulutuskokonaisuus silloin, kun hän aloittaa kielen opiskelun alkeista. Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaisi koulutuksen aikana suomen/ruotsin kielessä toimivan peruskielitaidon (B1.1). 22

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 121 739 2,3 % väestöstä Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 yht. 27

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS KIELITIVOLIN KOORDINAATTORIT S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS opetusneuvos Terhi Seinä 5.11.2010 MAAHANMUUTTAJAOPETUKSEN TAVOITE antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Monikulttuurisuus on tullut jäädäkseen

Monikulttuurisuus on tullut jäädäkseen Monikulttuurisuus on tullut jäädäkseen Leena Nissilä Yksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Vapaa sivistystyö ja monikulttuurisuus leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Monokulttuurisesta

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Maahanmuuttajalapset ja -nuoret suomalaisessa koulujärjestelmässä. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Maahanmuuttajalapset ja -nuoret suomalaisessa koulujärjestelmässä. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Maahanmuuttajalapset ja -nuoret suomalaisessa koulujärjestelmässä Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Väestötilastoja Ulkomaiden kansalaisia 183 133 henkilöä eli 3,4 prosenttia

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa

Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa 21.5.2014 Sanna Penttinen Ammattikoulutuksen tutkintorakenne 52 perustutkintoa 190 ammattitutkintoa 132 erikoisammattitutkintoa Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa

Lisätiedot

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4. Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät Muuttuvassa työelämässä

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJA = ulkomailla syntynyt, Suomeen muuttanut, muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuva henkilö.

MAAHANMUUTTAJA = ulkomailla syntynyt, Suomeen muuttanut, muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuva henkilö. Aluksi TIEDONKERUUN pohjalta selvitetään maahanmuuttajakoulutuksen, maahanmuuttajaopiskelijoiden ja myös maahanmuuttajahenkilöstön määriä vapaan sivistystyön oppilaitoksissa v. 2014. Selvityksen on tilannut

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Mikä muuttuu kansanopistojen maahanmuuttajakoulutuksessa? Seurakuntaopisto, Järvenpää 24.5.2012 Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) Alkuvaiheeseen johdonmukainen

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Opetushallitus DNO 14/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 18.6.2009 Voimassaoloaika

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Opiskelijamäärät ilmoitetaan 20.1.2016 tilanteen mukaan.

Opiskelijamäärät ilmoitetaan 20.1.2016 tilanteen mukaan. TÄYTTÖOHJE 1 (9) Perustiedot 20.1.2016 LUKIOKOULUTUS Yhteystiedot (1 * ) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 58 :n ja asetuksen (1766/2009) 25 :n mukaan koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

VALMA-muutokset. Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat

VALMA-muutokset. Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat VALMA-muutokset Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat 5.11.2014 VALMA MUUTOSTEN TUULISSA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavien koulutusten kehittämisseminaari Hallitusneuvos Piritta Sirvio Opetus-

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

Maahanmuuttajien perusopetuksen järjestäminen, rahoitus ja opetussuunnitelman perusteet. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Maahanmuuttajien perusopetuksen järjestäminen, rahoitus ja opetussuunnitelman perusteet. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Maahanmuuttajien perusopetuksen järjestäminen, rahoitus ja opetussuunnitelman perusteet Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia 143 256 henkilöä eli 2,7 prosenttia

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 Maahanmuuttajataustaisten nuorten opintopolut Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla

Lisätiedot

Ulkomaalaiset Suomessa 1990 2007 Tilanne vuosittain 31.12.

Ulkomaalaiset Suomessa 1990 2007 Tilanne vuosittain 31.12. 26300 37600 46300 55600 62000 68600 73800 80600 85100 87800 91100 98600 103700 107100 108400 113900 121700 132600 Muistio 22.2.2010 Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistusryhmälle MAAHANMUUTTAJATAUSTAISTEN

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta oppilaitoksessa sekä ohjatuista

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015. 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015. 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa annetun opetus-

Lisätiedot

VALMA - säädösten valmistelu

VALMA - säädösten valmistelu VALMA - säädösten valmistelu Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013, Helsinki Congress Paasitorni Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus-

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 59 700 osallistujaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista)

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2013 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 66 000 osallistujaa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

N:o 33/400/2004. 2. Opetusministeriö ohje perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsottavista koulutuksista ja tutkinnoista

N:o 33/400/2004. 2. Opetusministeriö ohje perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsottavista koulutuksista ja tutkinnoista 28.6.2004 N:o 33/400/2004 Noste-avustusten saajille Opetusministeriön ohje perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsottavista koulutuksista ja tutkinnoista Noste-avustuksin rahoitettavaan toimintaan osallistumisedellytyksiä

Lisätiedot

VALMA - säädösmuutokset

VALMA - säädösmuutokset VALMA - säädösmuutokset Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten aseman ja sisällön selkiyttäminen 16.1.2014, Opetushallitus Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta

Lisätiedot

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa 29.3.2010 SM:n maahanmuutto-osaston organisaatiorakenne OSASTOPÄÄLLIKKÖ Muuttoliike - laillinen maahanmuutto

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 11.2.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH LUKIN VALMISTAVA KULUTUS Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 PH Tavoitteet Parantaa opetuskielen taitoja ja opiskelutaitoja. Antaa valmiuksia toimia suomalaisessa yhteiskunnassa. Mahdollisuuksien

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10. Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.2009 Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus Espoossa järjestetään perusopetusta

Lisätiedot

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT Valtakunnallinen maahanmuuttotyön koordinaatiotapaaminen Oulussa 18-19.03.2010 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki 2 Oulun kaupungin rooli maahanmuuttopolitiikassa

Lisätiedot

Maahanmuuttajakoulutuksen rahoitus, hallinto ja yhteistyömallit

Maahanmuuttajakoulutuksen rahoitus, hallinto ja yhteistyömallit Maahanmuuttajakoulutuksen rahoitus, hallinto ja yhteistyömallit Juha Kaivola Omaehtoinen koulutus vs. työvoimapoliittinen koulutus Peruslähtökohta edelleen on, että TE-toimiston asiakkaana oleva maahanmuuttajan

Lisätiedot

KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014

KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 1 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Opiskelijaksi ottamisen perusteet ammatilliseen koulutukseen - muutokset. 22.3.2013 Katariina Männikkö

Opiskelijaksi ottamisen perusteet ammatilliseen koulutukseen - muutokset. 22.3.2013 Katariina Männikkö Opiskelijaksi ottamisen perusteet ammatilliseen koulutukseen - muutokset 22.3.2013 Katariina Männikkö Uusi lainsäädäntö 1047/2012: VnA ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishausta annetun

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 26.02.2014 Sivu 1 / 1 321/02.05.01/2014 25 Lukiokoulutuksen valmistavan koulutuksen toteuttaminen Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216 Astrid Kauber, puh. 046 877 3297 Riina

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset 24.3.2015 VAMPO seurannan seminaari Anne Mårtensson VAMPO toimenpiteet

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 357/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 :n, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012 Koulutus 01 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 01 Suomessa oli 1, miljoonaa opiskelijaa vuonna 01 Tilastokeskuksen koulutustilastojen tietojen mukaan Suomessa oli 1, miljoonaa koululaista ja opiskelijaa

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 131 200 vuonna 2009 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Itä-Karjalan Kansanopisto

Itä-Karjalan Kansanopisto SUOMEN KIELEN KOULUTUS SAVONLINNAN SEUDULLA 2013 2014 Itä-Karjalan Kansanopisto Valoniementie 32 58450 Punkaharju 015 572 11, telefax 015 572 1220 www.ikko.fi rehtori, opetusneuvos Maija Tenojoki ita-karjalan.kansanopisto@ikko.fi

Lisätiedot

LIITE 1 Suunnitelma Opetushallituksen käyttöön asetettavista valtion vuoden 2015 4.2.2015 talousarviomäärärahoista 2012 (eur) 2012 (htv) 2013 (eur) 2013 (htv) 2014 (eur) 2014 (htvarvio) 2015 (eur) 2015

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Opetusneuvos Tarja Riihimäki KESU:n koulutuspoliittisia lähtökohtia Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 nuorista aikuisista runsaalla kolmanneksella

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Opso ry:n syysseminaari 29.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Henkilökohtaistaminen 1.8.2015 alkaen Valtioneuvoston asetus 794/2015,

Lisätiedot

Opintotukilaki 5 a, 2 mom.

Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Lukio-opinnot ovat päätoimisia, jos niiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia tai jos ne suoritetaan ammatillisen perustutkinnon yhteydessä aikuisille

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 132 600 vuonna

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011

Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011 Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011 Oulun aikuiskoulutuskeskus OAKK Työvoimapoliittisiin koulutuksiin on eri tasoille eri kielivaatimukset. Alkukartoitukseen ja Suomen kielen perusteet

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 21.06.2012 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 57/531/2012 Närvilänkatu 8 67100 KOKKOLA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus- ja kulttuuriministeriö on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 9

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot