MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUS SUOMESSA TILANNEKATSAUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUS SUOMESSA TILANNEKATSAUS"

Transkriptio

1 MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUS SUOMESSA TILANNEKATSAUS Raportit ja selvitykset 2011:3

2 Sisältö 1 Taustaa Maahanmuuttajia koskeva lainsäädäntö ja maahanmuuttopoliittiset linjaukset Työnjako maahanmuuttoasioissa Koulutuslainsäädäntö ja koulutuspoliittiset linjaukset 7 2 Maahanmuuttajien opetus yleissivistävässä koulutuksessa Perusopetukseen valmistava opetus Esiopetus Perusopetus Suomi/ruotsi toisena kielenä -opetus Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus Muiden uskontojen opetus Lisäopetus Lukiokoulutus 16 Muiden uskontojen opetus 17 3 Ammatillinen koulutus Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen lisäkoulutus ja oppisopimuskoulutus 20 4 Muu aikuiskoulutus Aikuisten yleissivistävä koulutus Kotoutumiskoulutus Luku- ja kirjoitustaidon opetus Vapaa sivistystyö 23 5 Opettajien koulutus sekä kelpoisuudet 24 6 Opetushallituksen rooli maahanmuuttajien koulutuksen kehittämisessä 25 Opetushallitus Taitto Pirjo Nylund ISBN ISSN

3 1 Taustaa Maahanmuuttajien määrä Suomessa on kasvanut viime vuosikymmeninä voimakkaasti. Siitä huolimatta Suomessa on edelleen suhteellisen vähän maahanmuuttajia, jos tilannetta verrataan moniin Keski-Euroopan maihin tai muihin Pohjoismaihin. Suomessa muutos on ollut kuitenkin nopea, sillä maahanmuuttajien määrä on lisääntynyt erityisesti 1990-luvulla ja sen jälkeen. Seuraavassa kuviossa on esitetty ulkomaalaisten määrän kehitys vuodesta KUVIO 1. Ulkomaan kansalaiset Suomessa vuosina Lähde: Tilastokeskus Seuraavissa kuvioissa näkyvät suurimmat ryhmät ulkomaan kansalaisilla sekä vieraskielisillä (äidinkieli muu kuin suomi, ruotsi tai saame). TAULUKKO 1. Suurimmat ulkomaan kansalaisten ryhmät sekä kieliryhmät. Lähde: Sisäasiainminiteriö Suurimmat kansalaisuusryhmät Venäjä Viro Ruotsi Somalia Kiina Thaimaa Irak Turkki Saksa Britannia Intia Iran Yhdysvallat Äidinkielet suomi ruotsi saame Suurimmat ulkomaiset kieliryhmät venäjä viro englanti somali arabia kurdi kiina albania muun kieliset yhteensä

4 Vieraskielisten perusopetusikäisten määrän kehitys vuosina näkyy seuraavasta kuviosta. KUVIO 2. Vieraskieliset 6 12-vuotiaat, vuotiaat ja vuotiaat vuosina Lukumääriin ei sisälly turvapaikanhakijoita. Lähde: Tilastokeskus Kaikista perusopetuksen oppilaista vieraskielisiä oli vuonna ,6 prosenttia. Ruotsinkielisten koulujen oppilaista vieraskielisiä oli 2,9 prosenttia. Kaikista lukiokoulutuksen opiskelijoista vuonna 2008 vieraskielisiä oli 2,9 prosenttia, kun ammatillisen peruskoulutuksen vieraskielisten osuus samana vuonna oli 4,9 prosenttia. Tulevaisuuden kannalta ei ole hyvä, että vieraskieliset yli- tai aliedustuvat tietyissä koulutusmuodoissa. Myös alueellinen jakauma on epätasainen. Seuraavasta taulukosta näkyy, että maakunnittain vieraskielisiä perusopetusikäisiä on eniten Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. 4

5 TAULUKKO 2. Peruskouluikäiset vieraskieliset maakunnittain vuonna Lähde: Tilastokeskus Opetushallituksen wera web-raportointipalvelu Maakunnan nimi Perusopetusikäiset Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta 298 Kanta-Häme 294 Pirkanmaa Päijät-Häme 599 Kymenlaakso 618 Etelä-Karjala 365 Etelä-Savo 281 Pohjois-Savo 339 Pohjois-Karjala 379 Keski-Suomi 498 Etelä-Pohjanmaa 172 Pohjanmaa 794 Keski-Pohjanmaa 112 Pohjois-Pohjanmaa 631 Kainuu 177 Lappi 284 Itä-Uusimaa 312 Ahvenanmaa 96 Peruskouluikäiset 7 15 v. yhteensä Vieraskielisten oppilaiden määrät vaihtelevat myös kouluittain. Opetushallituksella ei ole koulukohtaisia tietoja, koska perusopetuksessa ei ole henkilöpohjaista tiedonkeruuta. Opetushallitus on kuitenkin kiinnittänyt asiaan huomiota ja toivoo, että vieraskielisten määrä koulussa pysyisi kohtuullisena. On hyvä, että maahanmuuttajaoppilaat jakautuvat tasaisesti eri kouluihin, jotta maahanmuuttajataustaiset oppilaat saisivat myös äidinkieleltään suomenkielisiä kavereita ja oppisivat kieltä luonnollisissa tilanteissa myös koulutuntien ulkopuolella. Siten myös eri kouluissa olevat kantaväestön oppilaat kasvaisivat monikulttuurisuuteen ja saisivat globaalissa yhteiskunnassa tarvittavia kulttuurienvälisiä taitoja. 1.1 Maahanmuuttajia koskeva lainsäädäntö ja maahanmuuttopoliittiset linjaukset Suomen perustuslain (731/1999) perusoikeudet koskevat myös Suomessa asuvia ulkomaalaisia (lukuun ottamatta maahantuloon liittyviä vapauksia sekä ääni- ja vaalioikeuksia valtiollisissa vaaleissa). Perustuslain 6 pykälän mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Perustuslaissa on myös säädetty oikeudesta omaan kieleen ja kulttuuriin todeten 17 pykälässä, että saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Samoin jokaisella on oikeus 5

6 maksuttomaan perusopetukseen (sivistykselliset oikeudet 16). Oppivelvollisuusiän ylittäneiden maahanmuuttajien kohdalla tämän kohdan tulkinta saattaa tuottaa edelleen ongelmia. Yhdenvertaisuudesta ja syrjinnän kiellosta säädetään perustuslaissa, mutta sen lisäksi säännöksiä täsmentävät useat muut lait. EU-maita koskevat kaksi yhdenvertaisuutta koskevaa direktiiviä pantiin Suomessa toimeen yhdenvertaisuuslailla (21/2004), joka tuli voimaan Yhdenvertaisuuslakia uudistetaan parhaillaan. Ulkomaalaislain (301/2004) tarkoituksena on toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa ja oikeusturvaa ulkomaalaisasioissa. Lain tarkoituksena on lisäksi edistää hallittua maahanmuuttoa ja kansainvälisen suojelun antamista ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia kunnioittaen sekä ottaen huomioon Suomea velvoittavat kansainväliset sopimukset. Myös ulkomaalaislakia uudistetaan parhaillaan. Kansalaisuuden saamista ja siihen liittyviä ehtoja (esim. maassaoloaika, kielitaitoedellytykset) säätelee Kansalaisuuslaki, jota myös uudistetaan parhaillaan. Uuden lain tavoitteena on laskea kansalaisuutta varten vaadittava asumisaika kuudesta vuodesta viiteen. Kielitaitoedellytykset säilyvät ennallaan. Vuonna 1999 voimaan tullut laki maahanmuuttajien kotoutumisesta (kotouttamislaki 493/1999) sisältää tavoitteet ja toimenpiteet maahanmuuttajien tarvitsemien tietojen ja taitojen hankkimiseksi. Kotouttamislakia on muutettu neljä kertaa. Turvapaikanhakijoita koskevat uudet kohdat tulivat voimaan vuonna Laajempi kokonaisuudistus tuli voimaan vuonna Uudistusten tarkoituksena on ollut tehostaa ja nopeuttaa maahanmuuttajien kotoutumista, selkiinnyttää viranomaisen työnjakoa ja vastuita kaikilla hallinnon tasoilla sekä tehostaa kunnan ja työvoimatoimistojen yhteistyötä. Lisäksi lääninhallitusten tehtäviin on lisätty maahanmuuttajien kotoutumista edistävien ja tukevien toimenpiteiden ja palveluiden suunnitteluun, ohjaukseen ja valvontaan osallistuminen. Lakiin on sisällytetty myös luettelo toimenpiteistä ja palveluista, jotka olisi otettava huomioon sekä kuntien kotouttamisohjelmissa että maahanmuut-tajille tehtävissä kotoutumissuunnitelmissa. Kotoutumissuunnitelma voi nyt sisältää myös lukio-opintoja, ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkintoon johtavaa koulutusta sekä täydennyskoulutusta ja jatkokoulutusta työvoimapoliittisena koulutuksena ja siihen rinnastettavana koulutuksena maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi. Kotouttamislakia on uudistettu sisäministeriön johdolla, ja se tulee eduskunnan käsittelyyn syksyn 2010 aikana. Lakiesityksessä lain soveltamisalaa on laajennettu koskemaan kaikkia maahanmuuttajia. Hallitus hyväksyi maahanmuuttopoliittisen ohjelman Hallituksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman tarkoituksena on edistää aktiivisesti työperusteista maahanmuuttoa. Ohjelma kohdistuu erityisesti EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta Suomeen suuntautuvaan maahanmuuttoon. Ohjelman keskeisiä painopisteitä ovat maahanmuuttajien kotouttamisjärjestelmän tehostaminen sekä etnisten suhteiden parantaminen. Tavoitteena on edistää moniarvoisen, monikulttuurisen ja syrjimättömän yhteiskunnan kehittymistä. Opiskelijoiden ja tutkijoiden maahanmuuttoa halutaan edistää. Maahan muuttaneelle työvoimalle luodaan Suomessa yksilölliset tarpeet huomioon ottava opastusjärjestelmä, johon voi sisältyä esimerkiksi kieliope- 6

7 tusta sekä koulutusta Suomen työelämästä ja yhteiskunnasta. Yksittäisinä toimenpiteinä ohjelmassa esitetään muun muassa, että suomi/ruotsi toisena kielenä ja oman äidinkielen opetuksesta säädettäisiin lailla ja että perusopetukseen valmistavaa opetusta laajennettaisiin lukuvuoden mittaiseksi. Ohjelma sisältää yhteensä 34 politiikkalinjausta toimenpiteineen. Näitä toimenpiteitä on sisällytetty Etnisten suhteiden puiteohjelmaan, jota on valmisteltu laajassa yhteistyössä eri hallinnonalojen kanssa vuonna Sisäministeriön johdolla valmistellaan parhaillaan Osallisena Suomessa -kokeilua, jossa on tarkoitus kokeilla paikallisia toimintamalleja erilaisille kotoutujille. Kokeilu pohjautuu sisäministeriön raporttiin Kotouttamisen kolme polkua. Kokeilusta säädetään osana uutta kotoutumislakia. 1.2 Työnjako maahanmuuttoasioissa Valtioneuvosto: ohjaus (hallituksen maahanmuuttopoliittinen ministeriryhmä) Sisäministeriö: maahanmuuttohallinto, kotouttamisen ohjaus Maahanmuuttovirasto: yksittäisten henkilöiden maahantulo- tai maastapoistumis-, pakolaisuus- ja kansalaisuusasiat Rajavartiolaitos ja poliisi: rajatarkastus, henkilöllisyyden ja matkareitin selvittäminen, lupa-asioita Ulkoministeriö: viisumipolitiikka, oleskelulupahakemusten vastaanotto Työ- ja elinkeinoministeriö: työvoiman maahanmuutto Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset ja -toimistot: alueellinen vastuu työvoimapolitiikasta Opetus- ja kulttuuriministeriö: koulutukseen ja kansalaistoiminnan edistämiseen liittyvät kysymykset Kunnat: paikallistason yleis- ja yhteensovittamisvastuu kotouttamiseen liittyvissä asioissa Opetushallituksella on maahanmuuttajien opetuksen kehittämisessä seuraavat tehtävät: opetussuunnitelmien perusteet ja opetussuunnitelmasuositukset valtionavustusten jako oppimateriaalit (vähälevikkinen) ja opettajien tukimateriaalit opetuksen kehittämishankkeet opettajien täydennyskoulutus opetuksen kehittämisverkostot informaatio-ohjaus 1.3 Koulutuslainsäädäntö ja koulutuspoliittiset linjaukset Maahanmuuttajien koulutuksen tavoitteena on antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa yhteiskunnassa. Maa-hanmuuttajille pyritään antamaan yhtä hyvät mahdollisuudet koulutukseen kuin suomalaisille. Suomessa vakinaisesti asuvalla oppivelvollisuusikäisellä (7 17-vuotiaalla) maahanmuuttajalla on oikeus samaan peruskoulutukseen kuin suomalaisillakin. Ai- 7

8 kuisten maahanmuuttajien työelämässä tarvitsema koulutus sekä jo hankitun ammattitaidon säilyminen pyritään turvaamaan. Tavoite on, että ulkomailla suoritetut tutkinnot, opinnot ja työkokemus ovat pohjana koulutuksen suunnittelulle ja täydentämiselle Suomessa. Kaikenikäisille maahanmuuttajille järjestetään suomen tai ruotsin kielen opetusta. Samalla heitä tuetaan oman äidinkielensä ja kulttuuriidentiteettinsä säilyttämisessä. Maahanmuuttajien opetus järjestetään muun muassa muun esiopetuksen yhteydessä, perusopetukseen valmistavana opetuksena, suomi/ruotsi toisena kielenä - opetuksena, tukiopetuksena, maahanmuuttajien oman äidinkielen opetuksena, muiden uskontojen opetuksena, ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavana koulutuksena sekä kotoutumiskoulutuksena ja luku- ja kirjoitustaidottomien opetuksena. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa on oma alalukunsa Maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus. Sen mukaan hallituksen maahanmuuttopoliittisena tavoitteena on kehittää aktiivista, kokonaisvaltaista ja johdonmukaista politiikkaa, joka ottaa huomioon niin työvoiman tarpeen, maahanmuuttajien moninaiset lähtökohdat kuin kansainväliset velvoitteet. Niiden osaamiskapeikkojen täyttämiseksi, joihin kotimainen työvoima ei riitä, helpotetaan ja lisätään työperäistä maahanmuuttoa. Maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä edistetään koulutuksen keinoin. Ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamista ja täydennyskoulutusta kehitetään ja maahanmuuttajien sivistysmahdollisuuksia lisätään. Pääkaupunkiseudulle, Turun seudulle ja muille merkittäville maahanmuuttoalueille laaditaan yhdessä valtion ja seudun kuntien kanssa pilottiohjelma kotouttamisen ja työllistymisen edistämiseksi. Suunnitelmassa todetaan myös, että laaditaan opetusministeriön toimialan kattava työperusteista maahanmuuttoa ja maahanmuuttajien työllistymistä tukeva toimenpideohjelma yhteistyössä sisäasiainministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Opetusministeriön uusissa maahanmuuttopoliittisissa linjauksissa (opetusministeriön julkaisuja 2009:48) on tarkoituksena koota yhteen ministeriön maahanmuuttoon, kotouttamiseen ja etnisten suhteisiin liittyviä toimenpiteitä sekä selkeyttää opetusministeriön maahanmuuttopoliittisia tavoitteita. Koko hallinnonalaa koskevat linjaukset: Edistetään hyviä etnisiä suhteita ja kotoutumista Maahanmuuttajien tarpeet otetaan huomioon osana normaalijärjestelmiä, toissijaisesti käytetään erityistoimenpiteitä Maahanmuuttajien oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin edistetään Eri syistä Suomeen muuttaneita kohdellaan yhdenvertaisesti Toimenpiteet sovitetaan yhteen ministeriössä, hallinnonalalla ja valtioneuvostossa Kansainvälisiä kokemuksia hyödynnetään aikaisempaa enemmän Yleissivistävää koulutusta koskevat linjaukset: Tuetaan suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen järjestämistä kehittämällä lainsäädäntöä ja rahoitusjärjestelmää Tuetaan oman äidinkielen opetuksen järjestämistä kehittämällä lainsäädäntöä ja rahoitusjärjestelmää Tuetaan monikulttuurisuustaitojen kehittymistä kaikissa kouluissa 8

9 Selvitetään maahanmuuttajaopettajien kelpoisuuksiin liittyviä asioita Selvitetään vähemmistöuskontojen opetuksen kokonaistilanne Selvitetään turvapaikanhakijoiden koulunkäynnin mahdollisia katvealueita Ammattikoulutusta koskevat linjaukset: Turvataan maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen riittävä tarjonta ja kehitetään koulutuksen sisältöjä ja toteuttamismuotoja. Turvataan työelämän osaamistarpeisiin vastaava ammatillisen peruskoulutuksen iittävä tarjonta maahanmuuttajataustaisille nuorille ja aikuisille Selvitetään ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien koulutusten muodostaman kokonaisuuden ja niiden rahoitusperusteiden toimivuutta ja kehitetään niitä selvitysten tulosten pohjalta. Otetaan maahanmuuttajien tarpeet huomioon kehittämistyössä. Arvioidaan ja selvitetään ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteiden muutostarpeita. Tässä yhteydessä selvitetään muun muassa joustavaan hakuun sekä kielikokeen järjestämiseen liittyvät kehittämistarpeet maahanmuuttajien osalta ja toteutetaan siihen perustuen tarvittavat toimenpiteet. Ammattitutkintojärjestelmää sekä rahoitus- ja ohjausjärjestelmiä kehitetään siten, että ne mahdollistavat ja kannustavat koko tutkinnon suorittamisen ohella myös siihen, että tutkinnon voi tarpeen vaatiessa suorittaa osa kerrallaan tai että tutkinnosta voi tarvittaessa suorittaa yksittäisiä osia. Kehitetään aikaisemmin ja muualla hankitun osaamisen tunnustamisen käytänteitä ammatillisessa koulutuksessa. Tehostetaan nivelvaiheen ohjaus- ja neuvontapalveluja maahanmuuttajien jato-opintoihin sijoittumisen parantamiseksi ja syrjäytymiskehityksen estämiseksi. Kehitetään maahanmuuttajille tarkoitettua opetusta ja sen tukipalveluja. Aikuiskoulutusta koskevat linjaukset: Tehostetaan maahanmuuttajien kielenopetusta. Maahanmuuttajille tarkoitettua suomen- ja ruotsin kielen koulutusta lisätään vuosina osana taantumatoimenpiteitä ja nostetaan tarjonta pysyvästi kysyntään vastaavalle tasolle. Yleistä kielitutkintojärjestelmää kehitetään ja hyödynnetään koulutuksessa, työelämässä ja kansalaisuuden saamiseksi tarvittavan kielitaidon osoittamisessa. Maahanmuuttajien kielikoulutusta integroidaan ammatilliseen ja korkeakoulutasoiseen aikuiskoulutukseen ja työpaikoilla tapahtuvaan oppimiseen. Maahanmuuttajille tarkoitettuja ohjaus- ja neuvontapalveluita tehostetaan niin, että palvelut ovat saatavilla heti maahanmuuton jälkeen koulutuksen ja työhön sijoittumisen nopeuttamiseksi ja että palveluja tehostetaan erityisesti koulutuksen nivelvaiheissa jatko-opintoihin sijoittumisen varmistamiseksi ja syrjäytymiskehityksen estämiseksi. Korkeasti koulutetulle maahanmuuttajaväestölle soveltuvia neuvonta-, ohjaus- ja koulutuspalveluja lisätään yhteistyössä työ- ja elinkeinohallinnon ja korkeakoulujen yhteistyönä aiemman osaamisen hyödyntämiseksi ja relevantin työllistymisen edistämiseksi. Lisätään maahanmuuttajataustaiselle opetushenkilökunnalle ja maahanmuuttaien koulutuksessa toimivalle opetushenkilökunnalle tarkoitettua pätevöitymis- ja täydennyskoulutusta ja lisätään tähän tarkoitukseen osoitettavia voimavaroja. 9

10 Siirretään luku- ja kirjoitustaidottomien aikuisten opetus ja voimavarat työ- ja elinkeinoministeriöltä opetusministeriölle. Siirtoa valmistellaan työryhmässä, jossa edustettuna ovat SM, TEM ja OPM. Parannetaan vuoden 2010 alusta lähtien aikuisten perusopetuksen rahoituksen määräytymistä niin, että lukiot voivat aineopintojen lisäksi vastata myös tämän koulutuksen maahanmuuttajaväestön kasvusta aiheutuvaan lisääntyvään kysyntään. Vapaata sivistystyötä koskevat linjaukset: Toteutetaan vapaan sivistystyön tehtäviä, lainsäädäntöä ja rahoitusjärjestelmää koskevat uudistukset vuoden 2010 alusta lähtien niin, että vapaan sivistystyön oppilaitokset voivat nykyistä monipuolisemmin huolehtia maahanmuuttajaväestön koulutuksesta. Lisätään edelleen opintoseteliavustusten määrää ja suunnataan sitä maahanmuuttajien aktivoimiseen kieliopin-toihin ja muuhun yhteiskuntaan integroivaan koulutukseen. Tässä työssä otetaan myös huomioon kansanopistojen rooli suhteessa turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestelmään. Muuta opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla: Maahanmuuttajataustaisen opetushenkilökunnan ja maahanmuuttajien kouluuksessa toimivan opetushenkilökunnan pätevöitymis- ja täydennyskoulutus, SPECIMA-tyyppinen koulutus Luku - ja kirjoitustaidottomien aikuisten opetus (siirto työ- ja elinkeinoministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön, poikkihallinnollisen työryhmän asettaminen syksyllä 2009, vaatii lakimuutoksia) Opetus- ja kulttuuriministeriön tuore tulevaisuuskatsaus Osaava ja luova Suomi (Opetus-ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010:15) sisältää toimenpiteitä maahanmuuttajien koulutuksen kehittämiseen. Turvataan opiskelupaikka kaikille perusasteen päättäville Lisätään maahanmuuttajien suomen ja ruotsin kielen opetusta Parannetaan maahanmuuttajien mahdollisuuksia aiemmin hankitun osaamisen unnustamiseen ja päivittämiseen Vahvistetaan kielten opetusta kaikessa koulutuksessa Perusopetuksen lainsäädäntöä täsmennetään palvelujen yhdenvertaisuuden turvaamiseksi Perusopetuksen lisäopetuksen, ammatilliseen koulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten sekä työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön toimintaprofiileja ja työnjakoa selkeytetään siten, että ne muodostavat selkeän ja tehokkaan jatko-opintoihin siirtymistä tukevan kokonaisuuden Monikulttuurisuutta ja siihen liittyvää osaamista koulutuksessa vahvistetaan Maahanmuuttajien kulttuuripalveluja, kulttuurista osallistumista ja integraatiota yhteiskuntaan edistetään Maahanmuuttoa koskevaa ohjausta ja yhteistyötä kehitetään Arvioidaan vuoden 2008 alusta toteutetun maahanmuuttohallinnon rakenneuuistuksen toimivuus Lisäksi tarve monikulttuurisuustaitojen hallitsemiseen on kasvanut yhteiskunnan monikulttuuristumisen myötä. Ihmis- ja lastenoikeudet, viestintätaidot, suvaitsevaisuus- ja demokratiakasvatus sekä vähemmistöihin liittyvät asiat ovat olennainen osa monikulttuurisuustaitojen kehittämistä. 10

11 Tavoitteena on syventää monikulttuurisuustaitojen opetusta osana esi- ja peruspetusta sekä ammatillista ja lukiokoulutusta. Yleissivistävästä koulutuksesta kehittämissuunnitelmassa todetaan, että tavoitteena on turvata kaikille maahanmuuttajaoppilaille riittävä tuki ja edellytykset perus- ja lukio-opinnoissa menestymiselle ja kotoutumiselle suomalaiseen yhteiskuntaan. Perusopetukseen valmistavan opetuksen, oman äidinkielen ja suomi/ruotsi toiena kielenä -opetuksen tasa-arvoista tarjontaa tuetaan. Maahanmuuttajien osallistumista ammatilliseen peruskoulutukseen edistetään turvaamalla riittävä ammatillisen peruskoulutuksen ja siihen valmistavan koulutuksen tarjonta sekä kehittämällä maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta, joustavan valinnan menettelyjä ja opiskelun tukipalveluja. Aikuiskoulutuksessa tuetaan työperusteista maahanmuuttoa ja maahanmuuttajien työllistymistä aikuiskoulutuksen keinoin ensi vaiheessa erityisesti rakennusalalla, metalliteollisuudessa, palvelualalla sekä terveydenhuollossa ja vanhustyössä sekä lähivuosina työvoimatarpeen mukaisesti myös muilla aloilla. Lisäksi tehostetaan ulkomailla hankitun osaamisen hyödyntämistä joustavoittamalla aiemman koulutuksen ja osaamisen tunnustamista muun muassa siten, että kelpoisuuden tuottavia täydentäviä opintoja voidaan tarjota avoimen yliopiston ja täydennyskoulutuksen kautta. Lisätään mahdollisuuksia pätevyyden osoittamiseen näytön kautta sekä kehitetään muiden kuin korkeakoulututkintojen tunnustamismenettelyjä. Edistetään työelämän ulkopuolella olevien, erityisesti maahanmuuttajaperheiden itien, mahdollisuuksia kielikoulutukseen. 2 Maahanmuuttajien opetus yleissivistävässä koulutuksessa 2.1 Perusopetukseen valmistava opetus Oppivelvollisuus- ja esiopetusikäisille maahanmuuttajalapsille ja -nuorille voidaan antaa perusopetukseen valmistavaa opetusta. Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle, jonka suomen tai ruotsin kielen taito ei vielä ole riittävän hyvä perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen. Valmistavan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavat valmiudet perusopetukseen siirtymistä varten. Valmistavassa opetuksessa oppilaalle annetaan opetusta perusopetuksen oppiaineissa oppilaan opinto-ohjelmassa tarkemmin määritellyllä tavalla. Oppiaineiden opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Opetuksessa otetaan huomioon, että oppilaat ovat iältään, oppimisvalmiuksiltaan ja oppimistaustaltaan erilaisia. Valmistavan opetuksen aikana oppilaat integroidaan perusopetuksen ryhmiin, lähinnä ikätasoaan vastaaviin 11

12 suomen- tai ruotsinkielisiin opintoihin oppilaan oman opinto-ohjelman mukaan. Integroinnilla edistetään kotoutumista, sosiaalisen kielitaidon kehittymistä ja oppiaineen sisällön omaksumista. Valmistavaa opetusta laajennettiin vuoden 2010 alusta lähtien siten, että opetusta annetaan 6 10-vuotiaille vähintään 900 ja tätä vanhemmille vähintään tuntia. Nämä tuntimäärät vastaavat lukuvuoden oppimäärää. Opetushallitus laati laajennetun valmistavan opetuksen mukaiset perusteet, jotka koulutuksen järjestäjän oli otettava käyttöön Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä. Ryhmäkoolle ei ole asetettu vaatimuksia, joten ryhmän voi perustaa myös yhdelle maahanmuuttajaoppilaalle. Perusopetukseen valmistavan opetuksen valtionosuuden perusteena käytetään perusopetuksen yksikköhintaa, ja valmistavasta opetuksesta maksetaan perusopetuksen yksikköhinta kaksinkertaisena. Valmistavan opetuksen valtionosuus ei myöskään kuulu kuntien rahoitusosuuden piiriin. Perusopetukseen valmistavaan opetukseen osallistuu vuosittain jo noin oppilasta (vuonna 2009). Perusopetukseen valmistava opetus ei ole subjektiivinen oikeus, vaan opetuksen järjestäjä päättää valmistavan opetuksen järjestämisestä KUVIO 3. Perusopetukseen valmistavaan opetukseen osallistuneet vuosina Lähde: Opetushallitus 2.2 Esiopetus Lapsella on oikeus esiopetukseen pääsääntöisesti vuotta ennen kuin hänen oppivelvollisuutensa alkaa eli sinä vuonna kun lapsi täyttää kuusi vuotta. Esiopetusikäisten maahanmuuttajien opetus on mahdollista järjestää muun esiopetuksen yhteydessä, perusopetukseen valmistavana opetuksena tai näiden yhdistelmänä. Esiopetusikäisten vieraskielisten oppilaiden määrä on kasvanut vuosittain. Kasvu ei ole ollut tasaista, vaan se on vaihdellut vuosittain. Suomen tai ruotsin kielen opetusta esi- 12

13 opetusikäisistä maahanmuuttajataustaisista lapsista sai vuonna 2006 noin 50 prosenttia ja oman äidinkielen opetusta 10 prosenttia. Osa esiopetusikäisistä maahanmuuttajalapsista osallistuu perusopetukseen valmistavaan opetukseen KUVIO 4. Vieraskieliset esiopetusikäiset vuosina Lähde: Tilastokeskus 2.3 Perusopetus Perusopetuksen oppimäärä on laajuudeltaan yhdeksänvuotinen. Suomessa vakinaisesti asuvat lapset, myös ulkomaan kansalaiset, ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus tarkoittaa perusopetuksen oppimäärän suorittamista. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää 7 vuotta. Se päättyy, kun oppivelvollisuus on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Yleensä maahanmuuttajaoppilaat sijoitetaan ikäänsä sekä tietojaan ja taitojaan vastaavalle vuosiluokalle. Heidän on mahdollista saada suomen/ruotsin kielen opetusta erityisen maahanmuuttajille tarkoitetun oppimäärän mukaan. Koulut järjestävät mahdollisuuksiensa mukaan maahanmuuttajaoppilaille tukiopetusta eri oppiaineissa. Tukiopetusta voidaan antaa eri oppiaineissa myös oppilaan äidinkielellä. Kunnat voivat järjestää maahanmuuttajalapsille myös oman äidinkielen opetusta. Perusopetuksessa opiskelee noin vieraskielistä oppilasta Suomi/ruotsi toisena kielenä -opetus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2004) mukaan oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame ja joiden suomen/ruotsin kielen taito ei ole 13

14 äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla, opetetaan suomea/ruotsia toisena kielenä. Suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetusta järjestetään kunnissa vaihtelevasti. Tuntijakoasetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden mukaan suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetusta järjestetään joko kokonaan tai osittain äidinkielen opetuksen sijaan, jos oppilaan osaaminen kielessä ei ole äidinkielisen tasoista. Opetuksen pakollisuudesta ei ole kuitenkaan säädetty perusopetuslaissa. Noin 12 prosenttia maahanmuuttajaoppilaista saa suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetusta koko äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tuntimäärän. Yleisin tilanne on, että maahanmuuttajaoppilaat ovat osan äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tunneista äidinkielen tunneilla ja saavat 1 2 tuntia viikossa erillistä suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetusta. Lisäksi koko maassa arviolta neljäsosa (25 %) kaikista maahanmuuttajaoppilaista ei saa erillistä suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetusta. Pääsääntöisesti kunnan on tarkoitettu rahoittavan suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetus normaalista valtionosuudesta osana koulun opetusta tai koulun tukiopetusresursseista. Vuoden 2006 alusta lähtien vieraskielisistä oppilaista opetuksen järjestäjä on saanut korotettua valtionosuutta, ja vuoden 2010 alusta lähtien tämä korotus on vieraskielisistä kunnan 6 17-vuotiaista asukkaista. Lisäksi erillistä valtionavustusta maahanmuuttajaoppilaan tukiopetukseen on mahdollista hakea Opetushallitukselta niin kauan kuin oppilaan opetukseen osallistumisesta on kulunut enintään kuusi vuotta. Tästä tukiopetusrahasta noin 75 prosenttia on haettu suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetukseen ja noin 25 prosenttia muiden aineiden tukiopetukseen. Tukiopetusta voidaan antaa eri oppiaineissa myös oppilaan äidinkielellä. Ruotsi toisena kielenä -opetusta kokonaan omassa ryhmässä annetaan pääasiassa ainoastaan vastaanottokeskuspaikkakunnilla, joilla oppilaat yleensä opiskelevat perusopetukseen valmistavassa opetuksessa. Muutama yksittäinen oppilas saa opetusta yhdistetyn ruotsi äidinkielenä ja ruotsi toisena kielenä -mallin mukaan. Ruotsin- ja kaksikielisissä kunnissa ehdoton valtaenemmistö ei saa erillistä ruotsi toisena kielenä -opetusta (72 %), vaan osallistuu kokonaan ruotsi äidinkielenä -opetukseen. Jotkut oppilaat saavat ruotsi äidinkielenä -tuntien lisäksi ruotsi toisena kielenä -opetusta tukiopetuksena. Opetusministeriö on esittänyt maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa, että suomi ja ruotsi toisena kielenä -opetuksesta tulisi säätää lailla siten, että kaikki ne maahanmuuttajaoppilaat, jotka tarvitsevat erillistä suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetusta, saisivat sitä esimerkiksi kolme tuntia viikossa. Lakisääteisyys edellyttäisi lisämäärärahaa vuosittaiseen talousarvioesitykseen. Kun kunnilla ei ole tällä hetkellä lakisääteistä velvollisuutta eikä riittävästi resursseja opetuksen järjestämiseen, järjestelyissä on kuntakohtaista erilaisuutta ja siitä johtuvaa epätasa-arvoa Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus Myös maahanmuuttajaoppilaiden oman äidinkielen säilyttämistä ja kehittämistä on tarpeen tukea, jotta saavutettaisiin toiminnallinen kaksikielisyys. Kansainvälisten 14

15 tutkimusten mukaan kotoutumiseen vaikuttaa merkittävästi se, onko maahanmuuttaja saanut opetusta omassa äidinkielessään. Oman äidinkielen opetuksen on todettu vahvistavan maahanmuuttajalasten identiteettiä, parantavan oppimistuloksia sekä vähentävän maahanmuuttajien häiriökäyttäytymistä. Tulevaisuuden yhteiskunnassa kielitaidon merkitys tulee entisestään korostumaan ja maahanmuuttajien kaksi- tai monikielisyys hyödyttää sekä yhteiskuntaa että maahanmuuttajia itseään parantamalla heidän mahdollisuuksiaan rekrytoitua työmarkkinoille. Maahanmuuttajille voidaan järjestää oman äidinkielen opetusta, joka ei ole tällä hetkellä perusopetuslain mukaista äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta, vaan se katsotaan perusopetuksen ohella annettavaksi muuksi opetukseksi. Opetussuunnitelman perusteisiin on laadittu liitteeksi maahanmuuttajan äidinkielen opetuksen perusteita koskeva suositus. Maahanmuuttajien oman äidinkielen kielitaidon ylläpitämiseen tähtäävään opetukseen on koulutuksen järjestäjillä mahdollisuus saada erillistä valtionavustusta 2 viikkotunnista opetusryhmää kohden. Ryhmään tulee kuulua lukukauden alussa vähintään neljä oppilasta. Vaikka opetuksen järjestäminen ja siihen osallistuminen on vapaaehtoista, opetusta järjestetään runsaasti. Maahanmuuttajien äidinkielen opetusta annetaan vuosittain yli oppilaalle noin 50 eri kielessä. Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetuksen asemaan ja saatavuuteen, ryhmäkokovaatimukseen sekä opettajien koulutukseen on kiinnitetty huomiota eri yhteyksissä. Ongelmallinen ryhmä on perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleet nuoret, jotka eivät ehdi saavuttaa perusopetuksen aikana niitä valmiuksia, joilla olisi mahdollista menestyä jatko-opinnoissa tai työelämässä Kevät Syksy Kevät Syksy Kevät Syksy Kevät Syksy Kevät Syksy KUVIO 5. Maahanmuuttajien oman äidinkielen opiskelijat esi- ja perusopetuksessa sekä llukiokoulutuksessa Tilastointi muuttui vuonna 2004 ja sen jälkeen tilastoidaan erikseen syys- ja kevätlukukauden oppilaat/opiskelijat. Lähde: Opetushallituksen valtionavustustilastot Muiden uskontojen opetus Perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa opetetaan enemmistön uskontoa sen uskonnollisen yhdyskunnan mukaisena, johon oppilaiden ja opiskelijoiden enemmis- 15

16 tö kuuluu. Oppilaalla ja opiskelijalla on oikeus saada oman uskonnon opetusta, jos kyseiseen uskontokuntaan kuuluvia oppilaita tai opiskelijoita on vähintään kolme ja perusopetuksessa huoltajat ja lukiokoulutuksessa opiskelija pyytää opetuksen järjestämistä. Elokuun alussa 2003 voimaan tulleessa uskonnonvapauslaissa korostuu positiivinen uskonnonvapaus ja oikeus omaan uskontoon. Lain seurauksena myös perusopetuslain ja lukiolain uskonnonopetusta säätelevää kohtaa muutettiin vastaamaan uskonnonvapauslain säädöksiä. Kasvatukseltaan ja kulttuuritaustaltaan ortodoksi, katolinen, muslimi tai muuhun uskontoon kasvatuksen saanut oppilas, joka ei kuulu kyseiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan, voi opiskella koulussa omaa uskontoaan, kun huoltaja ilmoittaa asiasta koululle. Edellytyksenä on, että kyseisen uskonnon opetus on jo järjestetty. Ellei huoltaja tee ilmoitusta, oppilas osallistuu elämänkatsomustietoon, joka on uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien oppilaiden katsomusaine. Perusopetuksessa huoltaja voi vaatia lapselleen opetettavaksi myös sellaista uskontoa, mitä sillä hetkellä ei koulussa opeta. Opetus järjestetään, jos sitä vaatii kolme huoltajaa. Näiden kolmen oppilaan tulee kuulua vaadittuun, Suomessa rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan. Uuden uskonnon opetus tulee jäsenyyskriteerien täyttyessä aloittaa, vaikka Opetushallitus ei olisikaan vielä vahvistanut kyseisen uskonnon valtakunnallisia perusteita. Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluva oppilas voi edelleen opiskella myös omassa uskonnollisessa yhdyskunnassaan. Mahdollista numeroa tai muuta arviointia ei merkitä todistukseen. Todistukseen voidaan huoltajan niin halutessa lisätietona merkitä, että oppilas on opiskellut uskontoa omassa uskonnollisessa yhdyskunnassaan. Opiskelusta pitää esittää todistus. 2.4 Lisäopetus Lisäopetuksessa opiskeli syksyllä 2009 kaikkiaan opiskelijaa. Ei ole olemassa tilastoa siitä, kuinka paljon näistä on vieraskielisiä. Joissakin kunnissa on järjestetty erikseen maahanmuuttajien omia lisäopetuksen ryhmiä. 2.5 Lukiokoulutus Lukioissa opiskelee noin maahanmuuttajaopiskelijaa. Lukiokoulutukseen osallistuvien maahanmuuttajien määrä ei ole merkittävästi kasvanut maahanmuuttajien määrän kasvaessa. Maahanmuuttajan pääsy lukioon edellyttää vahvaa suomen kielen tukea perusopetuksessa sekä erilaisia tukimuotoja lukiossa. Joissakin kunnissa on menestyksellisesti annettu maahanmuuttajille tarkoitettua lukioon suuntaavaa lisäopetusta sekä opintovalmiuksia parantavia kursseja lukion alussa. Näitä malleja tulisi soveltaa valtakunnallisesti. Kokelas, jonka äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, on voinut vuodesta 1996 lähtien korvata pakollisen äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen ylioppilastutkinnossa suomi tai ruotsi toisena kielenä -kokeella. Jos on lukiossa opiskellut suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaan, voi silti halutessaan kirjoittaa suomi toisena kielenä - kokeen. 16

17 Erillisestä suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksesta ja tukiopetuksesta sekä niiden rahoituksesta tulisi huolehtia. Tällä hetkellä maahanmuuttajaoppilaat voivat saada erillistä valtionavustusta tukiopetukseen kuusi vuotta kouluun tulosta, joten tukiopetusraha ei yleensä riitä lukio-opintoihin Muiden uskontojen opetus Lukiokoulutuksessa opetetaan uskontoa sen uskontokunnan mukaan, johon opiskelijoiden enemmistö kuuluu. Opiskelijalla on oikeus saada oman uskontonsa opetusta, jos kyseiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvia opiskelijoita on vähintään kolme ja he pyytävät opetuksen järjestämistä. Jos uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluva opiskelija opiskelee omassa uskonnollisessa yhdyskunnassaan, mahdollista numeroa tai muuta arviointia ei merkitä todistukseen. Todistukseen voidaan haluttaessa merkitä, että opiskelija on opiskellut uskontoa omassa uskonnollisessa yhdyskunnassaan. Opiskelusta pitää esittää todistus. 3 Ammattikoulutus Vuonna 2008 ammattikoulutuksessa opiskeli yhteensä vieraskielistä opiskelijaa. Suurimmat kieliryhmät vuonna 2008 oli venäjä (4 769), viro, (1 908), arabia (588), kurdi (559), somali (506), englanti (433), persia (423), al-bania (422), thai (288) ja vietnam (272). Kaikista vieraskielisistä Uudellamaalla opiskeli 43 prosenttia. Naisten ja miesten osuus on jakautunut aikalailla tasaisesti: Opiskelijoista vuonna 2008 koko ammattikoulutuksessa oli naisia 52 prosenttia. Opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa naisia oli 49 prosenttia, mutta näyttötutkintoon valmistavassa jopa 57 prosenttia. Ammattitutkintoa ja erikoisammattitutkintoa suorittavista opiskelijoista naisia oli molemmissa puolet. Ammatillista perustutkintoa opetussuunnitelmaperusteisesti suorittavien määrä on kasvanut vuodesta 2005 vuoteen 2008 noin 12 prosenttia (550 opiskelijan kasvu) ja näyttöperusteisen koulutuksen opiskelijoiden määrä 24 prosenttia (1 529 opiskelijan kasvu). Koulutusalakohtainen opiskelijamäärien muutos eroaa hieman sen mukaan, suoritetaanko perustutkinto opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa vai näyttötutkintoon valmistavana koulutuksena. Esimerkiksi tekniikan ja liikenteen alalla opiskelevien määrä on opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa hieman laskenut kolmen vuoden aikana, mutta näyttötutkintona suorittavien määrä on kasvanut 14 prosenttia. 17

18 KUVIO 6. Vieraskieliset opiskelijat ammatillisessa koulutuksessa vuosina Lähde: Tilastokeskus Opetushallituksen raportointitietokanta ROPTI 3.1 Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus Ennen ammatillista peruskoulutusta maahanmuuttaja voi osallistua valmistavaan koulutukseen. Valmistavan koulutuksen laajuus on opintoviikkoa, ja se kestää puolesta vuodesta vuoteen. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta on järjestetty vuodesta 1999 lähtien. Tällä hetkellä 51 koulutuksen järjestäjällä on opetusministeriön lupa antaa tätä koulutusta. Opiskelijamäärät ovat lisääntynyt vuosittain. Valtionosuustilastojen mukaan koulutuksessa oli vuoden 2010 maaliskuussa opiskelijaa. Opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti maahanmuuttajille tarkoitettu ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus voi toimia yleisenä valmistavana koulutuksena ammattikoulutukseen tai se voi olla alakohtaista valmistavaa koulutusta. Koulutukseen kuuluu vähintään kahden alan ammatilliseen opiskeluun tutustuminen. Lukuvuoden tilannekatsauksen mukaan noin kolmannes koulutuksen järjestäjistä järjestää koulutusta jollekin koulutusalalle suuntaavana, muut yleisvalmistavana. Joissakin oppilaitoksissa voi olla yksi tai useampikin suuntautumisala. Sekä opiskelijamäärä että niiden koulutuksen järjestäjien määrä, joilla on tämän koulutuksen järjestämislupa, on kasvanut vuosittain. Esimerkiksi vuonna 1999 lupa oli 35 koulutuksen järjestäjällä, vuoden 2010 alussa 51 järjestäjällä. On oletettavissa, että myös tulevina vuosina lupia myönnetään opetus- ja kulttuuriministeriössä lisää, jos muuttoliike kasvaa (vrt. työperäinen muutto ja työntekijöiden lapset). Opettajatarpeessa on varauduttava lisäykseen. 18

19 Valmistava koulutus hoidetaan eri oppilaitoksissa erilaisin opettajavoimin. Tavallisesti opetuksessa on mukana suomen/ruotsin kielen opettaja sekä muita (ohjaava, yleisaineet) opettaja, joista jompikumpi koordinoi koulutusta ja yhteistyötä muiden oppilaitosten opettajien kanssa. Oppilaitoksen sisällä yhteisten opettajien käyttö on tavallista (ammatilliset aineet). Oppilaitokset (koulutuksen järjestäjät) ovat lähes aina palkanneet erityiset valmistavan koulutuksen opettajat. 3.2 Ammatillinen peruskoulutus Käytettävissä olevan tilastotiedon mukaan vieraskielisten ammatilliseen peruskoulutukseen hakijoiden ja hyväksyttyjen määrä on kymmenessä vuodessa lähes kaksinkertaistunut. Notkahdus hakijamäärässä tapahtui keväällä 2008, jolloin siirryttiin sähköiseen yhteishakuun. Vuoden 2009 kevään haussa hakijamäärä oli jälleen reilussa kasvussa ja kasvua notkahdusta edeltävään vuoteen 2007 oli reilu 17 prosenttia. Kevään 2010 varsinaisen haun hakijamäärä on jälleen kasvanut. KUVIO 7. Vieraskieliset hakijat ja hyväksytyt ammatilliseen koulutukseen kevään varsinaisessa haussa 2000, Lähde: WERA web-raportoin-tipalelu ja KOULUTA Maahanmuuttajat voivat opiskella ammattioppilaitoksissa ja suorittaa ammatillisen perustutkinnon. Tutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa, ja sen suorittaminen kestää kolme vuotta. Koulutusta järjestetään ammattioppilaitoksissa, ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa, kansanopistoissa ja oppisopimuskoulutuksena. Ammatillisen perustutkinnon suorittamisen jälkeen voi hakea opiskelemaan yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Maahanmuuttajien opetus voidaan järjestää joustavasti. He voivat opiskella suomen tai ruotsin kieltä toisena kielenä. Ne opinnot korvaavat äidinkielen opinnot. Vieraskieliset opiskelijat voivat saada myös opetusta omassa äidinkielessään. Maahanmuuttajille voidaan antaa tarvittaessa myös tukiopetusta eri aineissa. Suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen järjestäminen on tullut merkittävämmäksi myös ammattikoulutuksessa opiskelijamäärän lisääntyessä. Opetussuunnitelman perusteet mahdollistavat erilaisia suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen 19

20 järjestämistapoja. Ammattikoulutuksen opiskelijat voivat opiskella suomen/ruotsin kieltä joko suomi/ruotsi toisena kielenä tavoitteiden mukaan tai äidinkieli, suomi tavoitteiden mukaisesti, jos opiskelijan suomen kielen taidon arvioidaan olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Ellei opiskelijan suomen/ruotsin kielen taidon taso ole suomen/ruotsinkielisen tasoinen, hän opiskelee suomi/ruotsi toisena kielenä tavoitteiden mukaisesti. Hänen suomen/ruotsin osaamisensa arvioidaan näiden tavoitteiden mukaan huolimatta siitä, onko koulutuksen järjestäjä tarjonnut suomi/ruotsi toisena kielenä opetusta. Koulutuksen järjestäjä voi tarjota ja opiskelijan opiskelusuunnitelmaan voi kuulua molempia edellä mainituista opinnoista. Sisällöllisesti suomen/ruotsin kielen opiskelu painottuu ammattiaineiden keskeisen sanaston opiskeluun. Se onkin luonnollinen tapa yhdistää kielen ja ammatillisten sisältöjen opiskelua. Jos oppilaitos ei kykene esimerkiksi maahanmuuttajaopiskelijoiden vähäisen lukumäärän vuoksi järjestämään erillistä suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta, on tärkeää huolehtia siitä, että näille opiskelijoille mahdollistetaan suomi/ruotsi toisena kielenä -opintojen ja niihin liittyvien tehtävien tekeminen eriytetysti äidinkielen tunneilla. On kuitenkin muistettava, että tuloksellisin tapa on kuitenkin erillinen suomi/ruotsi toisena kielenä -opetus. Ammatillisessa peruskoulutuksessa on mahdollista tarjota myös maahanmuuttajien oman äidinkielen opetusta. Opetuksen määrästä ei ole saatavilla tilastoja. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskeli lukuvuotena yli 100 eri vierasta kieltä omana äidinkielenään puhuvaa opiskelijaa. 3.3 Ammatillinen lisäkoulutus ja oppisopimuskoulutus Ammatti- ja erikoisammattitutkintoja suorittavien opiskelijoiden määrä on kasvanut kolmen vuoden aikana 55 prosenttia eli opiskelijalla. Suhteessa eniten kasvua eli 100 prosenttia (123 opiskelijaa) on tapahtunut sosiaali- ja terveysalan ammattitutkinnon suorittajissa, mutta opiskelijamäärissä kasvua on tapahtunut eniten tekniikan ja liikenteen alalla, 560 opiskelijaa (80 %). Vaikka ammattitutkintoon tähtäävien opiskelijamäärät ovat nousseet vuodesta 2005 vuoteen 2008 jopa yli 60 prosenttia, erikoisammattitutkinnon suorittavien määrä ei ole noussut. Vuonna 2005 vieraskielisiä erikoisammattitutkinnon suorittajia oli eniten koko seuranta-aikana, yhteensä 128, mutta silloinkin vieraskielisistä näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen uusista opiskelijoista erikoisammattitutkinnon suorittamisen aloitti vajaa prosentti vieraskielisistä, koko väestöstä jopa 15 prosenttia. Vieraskielisten määrien kasvu ammattikoulutuksessa näkyy erityisesti oppisopimuksena toteutettavassa koulutuksessa. Oppisopimuksena toteutettu opiskelu on vieraskielisten osalta kasvanut yhteensä 122 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2008 eli opiskelijalla. Kasvu on keskittynyt tekniikan ja liikenteen alalle (217 %), matkailu-, ravitsemis- ja talousalalle (112 %), yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalle (103 %) sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalle (97 %). 20

21 Sen sijaan laskua on ollut luonnonvara- ja ympäristöalalla sekä luonnontieteiden alalla. Suhteessa koko opiskelijamäärään vieraskielisten oppisopimusopiskelijoiden määrä on aikajanalla kasvanut 2,2 prosentista 3,6 prosenttiin. Eniten vieraskielisiä opiskelijoita vuonna 2008 oli matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla (9.2 %) ja vähiten luonnonvara- ja ympäristöalalla (2 %). Vaikka vieraskielisten opiskelijamäärät ammattikoulutuksessa ovat kasvaneet, muutos ei ole merkittävä suhteessa koko opiskelijamäärään. Vuodesta 2006 vieraskielisten prosentuaalinen osuus on kasvanut 0,7 prosenttiyksikköä vuoteen 2008, jolloin vieraskielisten osuus oli ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa 4,8 prosenttia. Näyttötutkintona suoritettavan perustutkinnon sekä ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suhteelliset opiskelijamäärät ovat kasvaneet eniten, molemmat 1,1 prosenttiyksikköä. 4 Muu aikuiskoulutus 4.1 Aikuisten yleissivistävä koulutus Perusopetuksen ja lukion oppimäärän voi suorittaa myös aikuisena. Opinnot voi suorittaa aikuislukiossa, lukiossa tai kansanopistossa. Ne voi suorittaa myös yksityisopiskelijana peruskoulussa, lukiossa ja aikuislukiossa. Koulutus on tarkoitettu yli 18- vuotiaille. Aikuislukiossa perusopetuksen kesken jääneen oppimäärän voi suorittaa 2 3 vuodessa. Kansanopistoissa perusopetuksen vuosiluokkia 7 9 vastaavien opintojen oppimäärän voi suorittaa yhdessä vuodessa. Lukion oppimäärän suorittaminen aikuisena kestää 2 4 vuotta. Jos opiskelijan perusvalmiudet ovat hyvin heikot tai hänellä ei ole lainkaan perusopintoja, hän voi suorittaa ensin aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen opinnot tai opintoja. Opiskelijalle laaditaan hänen aikaisempien opintojensa ja osoittamansa osaamisen perusteella henkilöhtainen opiskeluohjelma. Perusopetuksen jälkeen nuoret maahanmuuttajat voivat valmistautua jatko-opintoihin joko perusopetuksen lisäopetuksessa tai muissa valmentavissa ryhmissä. He voivat osallistua myös erilaisiin yleissivistäviin opintoihin aikuisoppilaitoksissa. Lisäksi maahanmuuttajille järjestetään ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta. Aikuislukioissa tutkintotavoitteisten opiskelijoiden määrä on vähentynyt ja aineopiskelijoiden määrä lisääntynyt viime vuosina. Tämä johtuu pitkälti siitä, että maahanmuuttajat suorittavat pelkästään suomi toisena kielenä -opintoja tai suomen kielen opintoja yhdistettynä muihin yksittäisiin aineisiin. Kotoutumistuen piirissä olevista maahanmuuttajaopiskelijoista suurella osalla on työvoimapoliittisen koulutuksen taloudelliset tuet rinnastuspäätöksen perusteella. Tämä mahdollisuus on lisännyt aikuisten lukio-opetuksen kysyntää maahanmuuttajien keskuudessa. Aikuislukiot voivat osallistua myös TE-keskusten tarjouskilpailuihin koskien työvoimapoliittisen kotoutumiskoulutuksen järjestämistä ja sitä toteutetaankin joillakin paikkakunnilla. 21

22 Maahanmuuttajaosaamista ja monikulttuurista pedagogiikkaa tarvitsevat opetta-jien lisäksi myös rehtorit, opinto-ohjaajat ja ryhmäohjaajat. Lukiossa opiskelevat maahanmuuttajaopiskelijat tarvitsevat keskimääräistä enemmän ohjausta ja tukea opintojen aikana, mikä lisää myös ohjauksen osaamisen tarvetta henkilöstön keskuudessa. 4.2 Kotoutumiskoulutus Kotoutumislain piiriin kuuluville aikuisille maahanmuuttajille järjestetään kotoutumiskoulutusta. Koulutus kestää tavallisesti yhden vuoden. Koulutus koostuu yleensä useasta kurssista. Suurin osa kotoutumiskoulutuksesta on työvoimapoliittista koulutusta. Maahanmuuttajalle voidaan maksaa koulutustukea myös hänen osallistuessaan muuhun kuin työvoimapoliittiseen kotoutumiskoulutukseen, jos siihen on erityisen hyviä syitä. Syynä voi olla esimerkiksi paikkakunnan hyvä koulutustarjonta tai koulutuksen parempi soveltuvuus opiskelijan tarpeisiin (esim. joustavammat koulutusajat). Päätöksen rinnasteisesta koulutuksesta tekee paikallinen työvoimatoimisto aina ennen koulutuksen aloittamista. Tilastojen mukaan rinnasteiseen koulutukseen osallistujien määrä on kasvanut viime vuosina huomattavasti ja tämä merkitsee maahanmuuttajien määrän kasvua esimerkiksi aikuislukioissa, kansalais- ja työväenopistoissa tai järjestöjen tarjoamissa koulutuksissa. Rinnastuspäätös voidaan tehdä myös ammatti- ja yliopistokoulutukseen. Kotoutumiskoulutukseen kuuluu suomen tai ruotsin kielen opetusta, yhteiskuntatietoja, arkielämän taitoja, kulttuurintuntemusta sekä ammatinvalintaan ja työelämään liittyvää ohjausta. Koulutukseen kuuluu usein myös työharjoittelu työpaikalla. Opiskelijoiden opiskeluvalmiuksia kehitetään ja koulutuksen aikana tehdään henkilökohtainen opiskeluohjelma ja työllistymissuunnitelma. Lisäksi on mahdollista saada kielen tukiopetusta ja tulkkipalveluja. Opetushallituksen voimassa oleva suositus aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sisällöksi on vuodelta Opintokokonaisuuksia ja/tai niiden osia integroidaan koulutuskokonaisuuksiksi opiskelijoiden (ja opiskelijaryhmien) henkilökohtaisten oppimistarpeiden mukaan. Koulutuksen alussa tai sen aikana selvitetään opiskelijan lähtötaso ja opiskeluvalmiudet. Lähtökohtana on periaate, että koulutuksen tulee pohjautua maahanmuuttajan aikaisemmin hankkimille tiedoille ja taidoille, jonka perusteella opiskelijan kotoutumiskoulutuksen tavoitteet ja sisällöt suunnitellaan. Suomen/ruotsin kielen oppimisella on keskeinen rooli kotoutumiskoulutuksessa. Suosituksessa kielen oppimisen koulutuskokonaisuudet on rakennettu etenemään yleiseurooppalaisen viitekehyksen taitotasojen mukaisesti. Opiskelijalle tarjotaan keskimäärin 45 opintoviikon mittainen koulutuskokonaisuus silloin, kun hän aloittaa kielen opiskelun alkeista. Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaisi koulutuksen aikana suomen/ruotsin kielessä toimivan peruskielitaidon (B1.1). 22

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia 183 133 henkilöä eli 3,4 prosenttia väestöstä. *Suurimmat

Lisätiedot

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Kuukauden tilasto: opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista kuusi prosenttia oli vieraskielisiä, ts. äidinkieli oli jokin muu kuin suomi,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 121 739 2,3 % väestöstä Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 yht. 27

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä

Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä Tiedotusvälineille 3.8.2017 Aineistoa vapaasti käytettäväksi Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä Tässä tilastokoosteessa

Lisätiedot

Päätös. Laki. lukiolain muuttamisesta

Päätös. Laki. lukiolain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta

Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta Sanna Penttinen 19.-20.3.2009 sanna.penttinen@oph.fi 040 348 7414 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Yleistä Hallitus: aktiivinen maahanmuuttopolitiikka

Lisätiedot

Luku- ja kirjoitustaidon opetuksen järjestäminen alueilla

Luku- ja kirjoitustaidon opetuksen järjestäminen alueilla Luku- ja kirjoitustaidon opetuksen järjestäminen alueilla Luku-ja kirjoitustaidon koulutus siirtyi vuoden 2018 alusta Työ- ja elinkeinoministeriöstä Opetus-ja kulttuuriministeriöön TE-toimisto vastaa edelleen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus Opetushalllitus

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus Opetushalllitus Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 4.3.2013 Opetushalllitus Miksi Vieraskielisiä on nuorten lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS KIELITIVOLIN KOORDINAATTORIT S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS opetusneuvos Terhi Seinä 5.11.2010 MAAHANMUUTTAJAOPETUKSEN TAVOITE antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2008 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2008 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 5.8. 2008 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2008 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Vieraskieliset opiskelijat ammatillisessa perus- ja lisäkoulutuksessa

Vieraskieliset opiskelijat ammatillisessa perus- ja lisäkoulutuksessa 29.11.2010 Vieraskieliset opiskelijat ammatillisessa perus- ja lisäkoulutuksessa Koulutukseen pääsy ja läpäisy tilastokatsaus 2010 Sanna Penttinen 13.4.2011 Maahanmuuttajien koulutus Normaalit koulutusväylät

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

ELY-keskukset ja yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa

ELY-keskukset ja yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa ELY-keskukset ja yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa 15.3.2017 Maahanmuuttopäällikkö Lisbeth Mattsson Pohjois-Savon ELY-keskus Valtion ja kunnan roolit

Lisätiedot

Monikulttuurisuus on tullut jäädäkseen

Monikulttuurisuus on tullut jäädäkseen Monikulttuurisuus on tullut jäädäkseen Leena Nissilä Yksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Vapaa sivistystyö ja monikulttuurisuus leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Monokulttuurisesta

Lisätiedot

Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa

Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa Näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Syksy 2014 Sanna Penttinen Ammatillinen aikuiskoulutus Ohjauksen ja tukitoimien tarve Lähtökohtaisesti kaikki tutkinnon

Lisätiedot

Uusi NAO maahanmuuttajille

Uusi NAO maahanmuuttajille Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille

Lisätiedot

Opintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen. Verkostoista voimaa -seminaari , Amiedu

Opintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen. Verkostoista voimaa -seminaari , Amiedu Opintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen Verkostoista voimaa -seminaari 9.10.2017, Amiedu Sisältö Ammatillisen koulutuksen reformin mukainen henkilökohtaistaminen (Laki 531/2017) Pohdinta ryhmissä

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Maahanmuuttajien koulutuksen nykytilanne ja kehittämistarpeet Suunnittelupäällikkö Kirsi Heinivirta

Maahanmuuttajien koulutuksen nykytilanne ja kehittämistarpeet Suunnittelupäällikkö Kirsi Heinivirta Maahanmuuttajien koulutuksen nykytilanne ja kehittämistarpeet Suunnittelupäällikkö Kirsi Heinivirta 28.3.2019 Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Maahanmuuttajalapset ja -nuoret suomalaisessa koulujärjestelmässä. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Maahanmuuttajalapset ja -nuoret suomalaisessa koulujärjestelmässä. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Maahanmuuttajalapset ja -nuoret suomalaisessa koulujärjestelmässä Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Väestötilastoja Ulkomaiden kansalaisia 183 133 henkilöä eli 3,4 prosenttia

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa

Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa 21.5.2014 Sanna Penttinen Ammattikoulutuksen tutkintorakenne 52 perustutkintoa 190 ammattitutkintoa 132 erikoisammattitutkintoa Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 6.8.2009 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJA = ulkomailla syntynyt, Suomeen muuttanut, muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuva henkilö.

MAAHANMUUTTAJA = ulkomailla syntynyt, Suomeen muuttanut, muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuva henkilö. Aluksi TIEDONKERUUN pohjalta selvitetään maahanmuuttajakoulutuksen, maahanmuuttajaopiskelijoiden ja myös maahanmuuttajahenkilöstön määriä vapaan sivistystyön oppilaitoksissa v. 2014. Selvityksen on tilannut

Lisätiedot

Opinto-ohjaus ja työelämätaidot

Opinto-ohjaus ja työelämätaidot Opinto-ohjaus ja työelämätaidot Aikuisten perusopetus 2018 Lisää ohjausta luku- ja kirjoitustaidon koulutus, aikuisten perusopetukseen valmistava koulutus, nykyinen aikuisten perusopetus yhdistyvät oppivelvollisuusiän

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Esityksen sisältö Osaamisperusteisuus ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta

OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset 4.2.2016 Johtaja Kirsi Kangaspunta Vuonna 2015 Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden ikäjakauma 0-5 vuotiaat (7%) 6-15 vuotiaat (10 %) 16-18 vuotiaat

Lisätiedot

Lainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen

Lainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen Lainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen Tiina Pilbacka-Rönkä Valteri, Mikael 2.5.2017 Tiina Pilbacka-Rönkä PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS Valmistavan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4. Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät Muuttuvassa työelämässä

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Mikä muuttuu kansanopistojen maahanmuuttajakoulutuksessa? Seurakuntaopisto, Järvenpää 24.5.2012 Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) Alkuvaiheeseen johdonmukainen

Lisätiedot

Uudistuva aikuisten perusopetus

Uudistuva aikuisten perusopetus Uudistuva aikuisten perusopetus 15.5.2017 Leena Nissilä Teijo Koljonen Opetushallitus Turvapaikanhakijatilanteesta ja muusta maahanmuutosta johtuvat toimet OKM:n hallinnonalalla OKM: Ohjausryhmän ja valmisteluryhmän

Lisätiedot

Uudistuva aikuisten. perusopetus. Työpaja 3 Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnon näkökulma. Opetus- ja kulttuuriministeriö

Uudistuva aikuisten. perusopetus. Työpaja 3 Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnon näkökulma. Opetus- ja kulttuuriministeriö Uudistuva aikuisten perusopetus Työpaja 3 Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnon näkökulma Annika Bussman Opetusneuvos Opetus- ja kulttuuriministeriö Teijo Koljonen Opetusneuvos Opetushallitus

Lisätiedot

Uudistuva aikuisten perusopetus

Uudistuva aikuisten perusopetus Uudistuva aikuisten perusopetus 29.8.2017 Leena Nissilä Teijo Koljonen Opetushallitus Turvapaikanhakijatilanteesta ja muusta maahanmuutosta johtuvat toimet OKM:n hallinnonalalla OKM: Ohjausryhmän ja valmisteluryhmän

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa

Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa TULOKSIA Selvitysraportin julkistaminen 20.4.2016 Helsingin kaupungin työväenopisto Leena Saloheimo Vapaa Sivistystyö ry Selvitys

Lisätiedot

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.5.2017 Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Uudistusprosessin aikataulu Eduskunta hyväksyi 29.12.2016 perusopetuslain

Lisätiedot

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma seminaari Paasitorni 2.8.213 Erityisasiantuntija Riku Honkasalo Opetushallitus Esityksen sisältö Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Kotouttavaa koulutusta toteuttamassa

Kotouttavaa koulutusta toteuttamassa Kotouttavaa koulutusta toteuttamassa Juha Kaivola Kansanopiston omaehtoinen korkea-asteen jatko-opintoihin valmentava koulutus Kansanopiston muu omaehtoinen jatkokielikoulutus 2kk-1v Kansanopiston omaehtoinen

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET Ammatillisen tutkinnon suorittamista ja ammatillista koulutusta koskevat yleiset siirtymäsäännökset Vuoden 2018 alusta

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

VALMA - säädösten valmistelu

VALMA - säädösten valmistelu VALMA - säädösten valmistelu Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013, Helsinki Congress Paasitorni Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus-

Lisätiedot

Sisältö Mitä muuta merkitään?

Sisältö Mitä muuta merkitään? HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava

Lisätiedot

Uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista. Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo

Uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista. Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo Uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo 18.9.2017 TARVELÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta,

Lisätiedot

Vieraskieliset ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa -tilaisuus Marianne Portin

Vieraskieliset ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa -tilaisuus Marianne Portin ammatillisessa koulutuksessa 14.3.2017 Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa -tilaisuus Marianne Portin . 13/03/2017 Opetushallitus 2 Vieraskielisten opiskelijoiden lukumäärä ja osuus (%) kaikista

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Opetushallitus DNO 14/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 18.6.2009 Voimassaoloaika

Lisätiedot

Henkilökohtaistamisen prosessi

Henkilökohtaistamisen prosessi Henkilökohtaistamisen prosessi Henkilökohtaistaminen, osaamisen osoittaminen ja osaamisen arviointi ammatillisen koulutuksen reformin mukaisesti Tampere 14-15.11.2017 Henkilökohtaistaminen ennen reformia

Lisätiedot

Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja

Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen (työpaja 4) Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Oulu 27.9.2017 Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta, jossa tunnistetaan ja

Lisätiedot

Ulkomaalaiset Suomessa 1990 2007 Tilanne vuosittain 31.12.

Ulkomaalaiset Suomessa 1990 2007 Tilanne vuosittain 31.12. 26300 37600 46300 55600 62000 68600 73800 80600 85100 87800 91100 98600 103700 107100 108400 113900 121700 132600 Muistio 22.2.2010 Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistusryhmälle MAAHANMUUTTAJATAUSTAISTEN

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta. Tilanne

Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta. Tilanne OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2006 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Uudistuva aikuisten perusopetus. Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnollisia näkökulmia

Uudistuva aikuisten perusopetus. Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnollisia näkökulmia Uudistuva aikuisten perusopetus Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnollisia näkökulmia Leena Nissilä Opetushallitus Teijo Koljonen Opetushallitus Laki- ja asetusmuutokset Laki perusopetuslain

Lisätiedot

Opiskelijamäärät ilmoitetaan 20.1.2016 tilanteen mukaan.

Opiskelijamäärät ilmoitetaan 20.1.2016 tilanteen mukaan. TÄYTTÖOHJE 1 (9) Perustiedot 20.1.2016 LUKIOKOULUTUS Yhteystiedot (1 * ) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 58 :n ja asetuksen (1766/2009) 25 :n mukaan koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus

OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI 19.- 20.4.2012 Helsinki, Hilton Strand Tilaisuuden avaus Aulis Pitkälä Pääjohtaja Oppilaan- ja opinto-ohjaus elinikäisen oppimisen tukena Oppilaan- ja

Lisätiedot

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta /2015 Laki. ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta /2015 Laki. ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2015 246/2015 Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Eduskunnan

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Maahanmuutto- ja pakolaistilanne Lapissa

Maahanmuutto- ja pakolaistilanne Lapissa Maahanmuutto- ja pakolaistilanne Lapissa Kotouttamistyön yhteistyöpäivät 27. 28.9.2017 Levi Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus Lappi elinympäristönä haasteita riittää Lappi on harvaanasuttu ja pitkien

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015. 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015. 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa annetun opetus-

Lisätiedot

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Maahanmuuttajien perusopetuksen järjestäminen, rahoitus ja opetussuunnitelman perusteet. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Maahanmuuttajien perusopetuksen järjestäminen, rahoitus ja opetussuunnitelman perusteet. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Maahanmuuttajien perusopetuksen järjestäminen, rahoitus ja opetussuunnitelman perusteet Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia 143 256 henkilöä eli 2,7 prosenttia

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista)

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2013 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta

Sonkajärven kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta 26.2.2014 11 liitenro 2 Sonkajärven kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 26.2.2014 11 Sonkajärven kunnan perusopetukseen valmistavan opetuksen

Lisätiedot

Yhteiset tutkinnon osat

Yhteiset tutkinnon osat Yhteiset tutkinnon osat 24.5.2018 Tuija Laukkanen Ammatillinen osaaminen Säädökset Laki ammatillisesta koulutuksesta L531/2017 Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta A673/2017 Uudet yhteiset

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta Mitä muutoksia on tulossa 2017-2019 http://www.oph.fi/download/171627_toisen_asteen_ammatillisen_koulutuksen_reformi.pdf Ammatillisen koulutuksen reformi on esitelty eduskunnalle ja tulee päätettäväksi

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Ajankohtaista lukiokoulutuksesta

Ajankohtaista lukiokoulutuksesta Ajankohtaista lukiokoulutuksesta Kuntamarkkinat 12. Kuntatalo 12.9.2018 Kyösti Värri Suomen Kuntaliitto Lukiokoulutuksessa tapahtumassa Lukion erityisen koulutustehtävän uudistus 1.8.2018 Menossa tuntijakokokeilu

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 59 700 osallistujaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin

Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin Opopatio 13.10.2017 Merja Paloniemi, koordinoiva opo/ Opiskelijapalvelut Raija Lehtonen, vs. kehityspäällikkö/ Opiskelijapalvelut OSAO kouluttaa kuudella paikkakunnalla

Lisätiedot