Senioriasuminen Työpaketit 2 ja 3: Tarpeet ja ennusteet & Toiminnalliset vaatimukset. Heidi Siekkinen & Kati Mikkola

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Senioriasuminen 2020. Työpaketit 2 ja 3: Tarpeet ja ennusteet & Toiminnalliset vaatimukset. Heidi Siekkinen & Kati Mikkola"

Transkriptio

1 Senioriasuminen 2020 Työpaketit 2 ja 3: Tarpeet ja ennusteet & Toiminnalliset vaatimukset Heidi Siekkinen & Kati Mikkola Maaliskuu 2005

2

3 Alkusanat Tulevaisuuden senioriasuminen tutkimusprojekti pyrkii poikkitieteellisin menetelmin etsimään vastausta siihen, millainen on tulevaisuuden senioriasumisen malli ja siihen, millaisia ovat tarkoitukseen soveltuvat asumismuodot ja palvelut ottaen huomioon sekä infrastruktuurin että palvelujen muutokset tulevina vuosina. Hankkeen tavoitteena on luoda geneerinen ja poikkitieteellinen toimintamalli vastaamaan tulevaisuuden senioriasumisen haasteisiin. Geneeriseen malliin sisältyviä fyysisiä osa-alueita (kuten terveyspalvelut, turva-, ruoka- ja kotiapupalvelut) tai sosiaalisiin ja henkisiin tarpeisiin samoin kuin logistiikkaan ja rakennuksiin liittyviä kysymyksiä ei toistaiseksi ole yhtenä kokonaisuutena ratkaistu. Tulevaisuuden senioriasuminen hanke pyrkii osaltaan toimimaan yhdistävänä tekijänä. Tutkimus toteutetaan usean tutkimusorganisaation yhteisenä ponnistuksena. Mukana olevat organisaatiot ovat: VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Teknillinen korkeakoulu (TKK), Taideteollinen korkeakoulu (Taik), Oulun yliopisto (OY), Työtehoseura (TTS) ja Tampereen yliopisto (TaY). Tämän VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkimusosion osaraportin tuottamisesta ovat vastanneet Heidi Siekkinen, Kati Mikkola ja Liisa Jaakkonen VTT:stä. Työhön ovat osallistuneet myös Antti Lakka ja Erkki Lehtinen. Osaraportti käsittelee tutkimusprojektin työpaketteja 2 Ennusteet ja 3 Toiminnalliset vaatimukset. Työpaketti 2 korostuu VTT:n tutkimusosiossa, sillä sen merkitys on vähäisempi tutkimuskokonaisuuden muissa osaprojekteissa. Toisaalta työpakettiin 3 liittyvä tutkimus korostuu Oulun osakokonaisuudessa, joten sen osuus on VTT:n osuudessa vähäisempi. 3

4 Sisällysluettelo Alkusanat Johdanto Tutkimuksen eteneminen Senioriasuntokunnat ja asuntokanta Senioriasuntokuntien määrällinen kehittyminen vuoteen Asuntokanta Ikäihmisten muuttoaktiivisuus Kunnassamuutto ja maassamuutto Maalle muutto Uudet asumisen vaihtoehdot Omaisten läheisyys Osa-aika-asuminen Asuinuudisrakentamisen ja palveluiden integrointi Yhteisöasuminen Asumisen palvelut Asuntojen ongelmalliset tilat Palvelumarkkinoiden kehittyminen Korjausrakentaminen Tulevaisuuden trendit Yhteenveto...34 Lähteet:...36 LIITE A: (Seniori)väestö maakunnittain LIITE B. Väestötaulukoita

5 1. Johdanto Tulevaisuuden senioriasuminen (TSA) hanke jakautuu viiteen työpakettiin: (1) Nykytilan analyysi, (2) Tarpeet ja ennusteet, (3) Toiminnalliset vaatimukset, (4) Ratkaisuvaihtoehdot ja (5) Asumismallit (ks. kuva 1.). Managerointi Toiminnalliset vaatimukset Nykytilaanalyysi (kuvauksia siitä, millaiset toiminnalliset asiat parantavat seniorien elämän laatua) Ennusteet Ratkaisuvaihtoehdot (yksittäisiä ominaisuuksia / perusratkaisuja, joilla toiminnalliset vaatimukset voidaan täyttää) Asumismallit esimerkkejä ratkaisuvaihtoehdoista muodostetuista käytännön kohteista eivät edusta kaikkia mahdollisia ratkaisuja asumismallilla on ominaisuusprofiili, joka täyttää asetetun vaatimusprofiilin Tuotekehitys Heikki Piirainen 2003 Kuva 1. Tulevaisuuden senioriasuminen tutkimushankkeen jakautuminen vaiheisiin. Tämä väliraportti liittyy työpaketteihin 2 ja 3. Työpakettiin 2 liittyen on käsitelty senioriasumisen tulevaisuutta. Tutkimuksessa tarastellaan, kuinka paljon maassamme on tulevaisuudessa senioriasuntokuntia ja kuinka ne jakautuvat alueellisesti. Tarkastelun kohteena on myös seniori-ikäisen väestön muuttoliike. Tämän pohjalta arvioidaan, kuinka hyvin ikääntymisen myötä muuttuviin asumisen tarpeisiin voidaan vastata uudisrakentamisen kautta ja kuinka paljon on turvattava korjausrakentamiseen. Edelleen työpakettiin 2, mutta myös työpakettiin 3 liittyen raportissa käsitellään tutkimustuloksia, jotka on saatu kysymällä senioriasumisen palveluntuottajilta ja rakennusja kiinteistöalan toimijoilta nykytilan toimintaympäristöä ja tulevaisuuden trendejä ja vaatimuksia kartoittavia kysymyksiä. Tarkastelun kohteena ovat myös erityisesti seniorikansalaisiin liittyvät asumisen trendit. 1.1 Tutkimuksen eteneminen Raportin luvussa 2 selvennetään yli 65-vuotiaan väestön määrällistä kehittymistä ja sitä, miten seniorit hajautuvat maan eri osiin nyt ja tulevaisuudessa. Tämän tiedon pohjalta rakennetaan ennuste siitä, kuinka paljon maassamme tulee olemaan senioriasuntokuntia (eli senioriväestön asuttamia koteja). Pohdittaessa tulevaisuuden senioreiden asumista on tärkeä kiinnittää huomiota myös seniorien muuttovirtoihin. Suuri joukko ikääntyviä tulee muuttamaan vuosien varrella joko uusiin vielä rakentamatta oleviin asuntoihin tai jo olemassa oleviin rakennuksiin. Merkittävä osa tulevaisuuden senioreista asuu kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden 5

6 päästä niissä asunnoissa, joissa he asuvat jo tänään. Näiden seniorien asumisen kehittäminen onkin heidän nykyisen asuinympäristönsä kehittämistä. Tämän muuttoliikkeen volyymiä on haarukoitu luvussa 3. Luvussa 4 on esitetty lisäksi asumiseen liittyviä trendejä, jotka tulevaisuudessa mahdollisesti työntävät senioreita muuttamaan. Luvussa 5 tarkastellaan asumisen palveluita ja korjausrakentamista. Tavoitteena on arvioida toisaalta seniorien koteihin liittyvien korjauksien kokonaismarkkinaa sekä sitä, mitä asunnoissa tulisi erityisesti tehdä, jotta itsenäinen tai avustettu itsenäinen asuminen niissä onnistuisi. Samassa luvussa arvioidaan myös palvelumarkkinoiden kehityssuuntia. Luvussa 6 tuodaan esiin seniorien tulevaisuuteen liittyviä todennäköisiä ja epäselviä trendejä. Luku 7 sisältää yhteenvedon ja johtopäätökset tarkastellusta. 6

7 2. Senioriasuntokunnat ja asuntokanta 2.1 Senioriasuntokuntien määrällinen kehittyminen vuoteen 2020 Senioriasuntokuntien (asuntokunnan vanhin henkilö täyttänyt 65 vuotta) määrällistä kehitystä on ennustettu seuraavien tilastotietojen pohjalta: o Väestöennuste (Tilastokeskus. Väestöennuste ja ennuste 65 vuotta täyttäneiden osuudesta samalla ajanjaksolla on esitetty maakunnittain liitteessä A) o Väestötiedot maakunnittain 2002 (Tilastokeskus). o Tilastokeskuksen asuntokantatilasto 2002 (Tilastokeskus). Seniorien nykyinen määrä ja senioriasuntokuntien määrä maakunnittain saadaan väestöja asuntokantatilastosta. Tässä on käytetty vuoden 2002 tietoja, koska kyseisen vuoden tiedot on saatavilla sekä asuntokannan että väestön osalta. Jakamalla seniorien määrä senioriasuntokuntien määrällä saadaan tieto siitä, kuinka monta senioria asuu keskimäärin senioriasuntokunnissa (yksinkertaisuuden vuoksi tästä käytetään jatkossa termiä senioriasuntokunnan keskikoko). Taulukko 1. Yli 65-vuotiaan väestön kehittyminen maassamme vuoteen (Lähde: Tilastokeskus) Yli 65-vuotiaan väestön absoluuttinen kehitys Vuosi 2005 Vuosi 2010 Vuosi 2015 Vuosi 2020 Yli 65-vuotiaiden absoluuttinen määrä Yli 65-vuotiaan väestönosan muutos Vuonna 2002 senioriasuntokunnissa asui keskimäärin 1,37 senioria. Maakuntien välinen vaihtelu ei ollut suuri (ks. taulukko liitteessä B). Kun asuntokunnan keskikoko on Suomessa noin 2,2 ja senioriasuntokunnan keskikoko 1,37 niin senioriasuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista on suurempi kuin seniorien osuus koko väestöstä. 7

8 Jos oletetaan, että senioriasuntokunnan keskikoko pysyy muuttumattomana, voidaan arvioida senioriasuntokuntien määriä alueittain tulevina vuosina. Kuvassa 2 on kuvattu senioriasuntokuntien absoluuttista määrää eri maakunnissa vuonna Senioriasuntokunnat maakunnittain Vuosi (3) (4) (4) (5) (4) Kuva 2. Senioriasuntokuntien absoluuttinen määrä maakunnittain vuonna 2020 (oletus, että senioriasuntokuntien keskikoko pysyy samana kuin vuonna 2002). Ennustelähde: Tilastokeskuksen väestöennuste (Tarkempia lukuja liitteessä B). Toisaalta pieneltä tuntuvat muutokset senioriasuntokuntien keskikoossa vaikuttavat merkittävästi senioriasuntokuntien määrään. Senioriasuntokunnan keskikoon kasvaessa +0,1 tai vähentyessä -0,1 on muutos esimerkiksi Uudellamaalla 2010 noin +/ asuntokuntaa, / asuntokuntaa ja / asuntokuntaa. 8

9 Senioriasumisen markkinat kasvamaan voimakkaimmin Uudellamaalla (ks. kuva 3), missä yli 65-vuotiaan väestön absoluuttinen määrä tulee kaksinkertaistumaan vuoteen 2030 mennessä. Muuttotappioseuduilla taas yli 65-vuotiaiden suhteellinen osuus väestöstä kasvaa voimakkaasti. Myös iäkkään väestön absoluuttinen määrä kasvaa, mutta ei yhtä voimakkaasti kuin kasvuseuduilla. Kaiken kaikkiaan maassamme tulee olemaan vuonna 2020 noin asuntokuntaa, joiden vanhin asukas on yli 65-vuotias. Valittujen maakuntien senioriasuntokuntien määrän muutos vuoteen 2030 (indeksi 2005=100) Uusimaa Pohjois - Pohjanmaa Pirkanmaa, koko maa Kainuu, Satakunta Kuva 3. Senioriasuntokuntien määrän indeksoitu muutos koko maassa sekä Uudenmaan, Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Satakunnan ja Kainuun maakunnissa vuoteen Lähtöoletuksena on, että senioriasuntokunnan keskikoko pysyy nykyisellään ja väestökehitys toteutuu Tilastokeskuksen syksyn 2004 väestöennusteen mukaisesti. 2.2 Asuntokanta 2020 Asuntokannan määrällisiä muutoksia voidaan arvioida nk. Lankisen mallin avulla. Lankisen mallin rakentumista ja muuttujia ei käsitellä tässä tarkemmin, mutta lisätietoa löytyy esimerkiksi teoksista: Asuntorakentamisen ennakointi. Määrästä laatuun (1996) ja 9

10 Asuntojen tarve ja tuotanto Ennustemallin uudistaminen, menetelmät ja tulokset (2003). VTT on tehnyt ympäristöministeriön toimesta Lankisen malliin päivitetyt lähtötiedot ja laskelmat asuntotuotantotarpeesta vuoteen Tässä raportissa esitetyt tulokset perustuvat näihin laskelmiin (Nippala et al. Asuntojen uudistuotanto- ja perusparannustarve VTT 2005). Raportti julkaistaan kevään 2005 aikana. Taulukossa 2 on esitetty asuntokannan määrän kehitys maakunnittain Taulukko 2. Asuntokanta maakunnittain Lankisen mallin mukaan (asunto kpl) Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Vuosina olemassa oleva rakennuskannan poistuma on keskimäärin asuntoa vuodessa. Poistuma tulee nopeutumaan kannan vanhetessa ja vuonna 2025 poistuma tullee olemaan n asuntoa vuosittain. Vuoteen 2025 mennessä noin prosentti nykyisestä kannasta tulee poistumaan. Kanta uusiutuu koko maan tasolla noin 20 % ajanjaksolla Kannan uusiutuminen on hitaampaa taantuvilla alueilla ja vilkkaampaa kasvukeskuksissa. Esimerkiksi Uudellamaalla kannan arvioidaan uusiutuvan 26 % kyseisellä ajanjaksolla. (Ks. tarkemmin taulukko 3.) 10

11 Taulukko 3. Asuntokannan uusiutuminen ajanjaksolla Uusimaa 26 % Itä-Uusimaa 27 % Varsinais-Suomi 22 % Satakunta 14 % Kanta-Häme 20 % Pirkanmaa 24 % Päijät-Häme 20 % Kymenlaakso 14 % Etelä-Karjala 15 % Etelä-Savo 11 % Pohjois-Savo 12 % Pohjois-Karjala 12 % Keski-Suomi 19 % Etelä-Pohjanmaa 15 % Pohjanmaa 16 % Keski-Pohjanmaa 15 % Pohjois-Pohjanmaa 22 % Kainuu 8 % Lappi 9 % Koko maa 20 % keskimääräinen tuotantotarve / vuosi as.kpl Asuntotuotantotarve Suomessa Lähde: VTT, 2005 Kuva 4. Asuntotuotantotarve Suomessa (tuotantotarve vuosittain viisivuotiskaudella, asuntokappaleita) Lähde: Nippala et al

12 Kaudella asuinrakennuskannan arvioidaan kasvavan vuosittain keskimäärin reilulla asunnolla. Asuinuudisrakentaminen nousee vuosien tasosta ( asuntoa / vuosi) n asunnon tasolle ja pysyy lähes ennallaan vuoteen 2015 asti, jonka jälkeen tarve laskee hieman (tasolle asuntoa / vuosi). Arvio perustuu VTT:n Lankisen mallilla tekemiin tuotantotarvelaskelmiin. Tarvelaskelma perustuu Tilastokeskuksen väkilukuennusteeseen Laskelman tuloksena on asuntotuotantotarve 5-vuotiskausittain. Nämä arviot on jaettu keskimääräisiksi vuosituotannoiksi kyseisellä kaudella. Todellisuudessa kauden sisällä on normaalia suhdannevaihtelua vuositasolla, mutta sitä ei tässä laskelmassa huomioida. Maakunnittain koko maan tuotantotarve esitetään taulukossa 4. Taulukko 4. Asuinrakennusten tuotantotarve maakunnittain (tuotantotarve vuosittain viisivuotiskaudella, asuntokappaleita) Lähde: Nippala et al Keskimääräinen tuotantotarve / vuosi 5-vuotiskaudella, asuntokappaleita Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Senioriasuntotuotannon määrän nykytilan arviointia vaikeuttaa se, että tilastoissa tuotanto tilastoidaan talotyypin ja asunnon hallintamuodon mukaan, mutta tilastoista ei selviä senioriasuntotuotannon, esimerkiksi yli 55-vuotiaille suunnatun uudisasuntotuotannon määriä. Näin ollen ilman yksityiskohtaista tutkimusta tuotantomääriä voidaan vain arvioida. 12

13 Seniorihankkeen VTT:n tutkimusosiossa tiedusteltiin asuntotuotannon asiantuntijoilta, kuinka suuri osa asuntotuotannosta tullaan heidän arvionsa mukaan suuntaamaan senioritalojen ym. senioreille suunnattujen talojen rakentamiseen. Viiden asiantuntija-arvion perusteella kasvumaakunnissa (Uusimaa, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi) noin 12 % uudisasuntotuotannosta tullaan suuntaamaan senioreille vuosina Vuosina osuuden arvioidaan olevan noin 20 % ja vuosina yli 25 %. Taantuvien maakuntien osalta prosenttiosuuksien oletetaan olevan keskimäärin hieman korkeammat. Suhteutettuna koko maan asuntotuotantotarpeeseen rakennettaisiin Suomessa vuosina reilut 3500 senioriasuntoa ja vuosina noin 6400 ja vuosina yli 7300 senioriasuntoa. Vuoteen 2020 rakennettaisiin siis noin uutta senioriasuntoa, joissa voisi asua asukasta. Tästä arviosta on hyvä muistaa, että se on melko karkealla tasolla. 13

14 3. Ikäihmisten muuttoaktiivisuus Edelliseen staattiseen kuvaan saadaan dynaamisuutta, kun pohditaan muuttoliikkeitä ja senioriasumisen yleisiä trendejä. Tässä luvussa tarkastellaan muuttoliikettä yleisesti sekä erityisesti seniori-ikäisten maallemuuttopotentiaalia. 3.1 Kunnassamuutto ja maassamuutto Eläkkeelle pääsy tai puolison kuolema ovat elämän taitekohtia, jotka laukaisevat usein tarpeita myös asumisen suhteen. Olemassa oleva asunto voi tuntua liian isolta tai vaikealta ylläpidettävältä. Toisaalta mieli voi tehdä lähemmäksi lapsia ja lapsenlapsia tai palveluita. Seniorit eivät kuitenkaan ole yhtä aktiivisia muuttajia kuin nuoremmat (ks. kuva 5). Väestön muuttoaktiivisuus (muuttoja/1000 as.) vähenee ikääntymisen myötä Maassamuutto ja kunnassamuutto ikäluokittain 2002 Lähde: Suomen tilastollinen vuosikirja Maassamuutto Kunnassamuutto Kuva 5. Muuttoliike iän mukaan vuonna, Lähde: Tilastokeskus 2003 Yli 70-vuotiaiden suuri muuttomäärä on pääosin kuntien sisäistä muuttoa ( muuttoa). Oletettavasti merkittävä osa tästä muutosta on jo siirtymistä esim. vanhainkotiin tai ympärivuorokautisen asumispalvelun piiriin. Jos oletetaan muuttoa vuodessa muutoiksi vanhainkoteihin ja asumispalveluiden piiriin, muutti Suomen sisällä vuonna 2002 noin yli 65-vuotiasta. 14

15 Taulukko 5. Muuttoliike ikäluokittain Lähde: Tilastokeskus Kunnassamuutto Maassamuutto Maahanmuutto Maastamuutto Jos oletetaan, että yli 65 vuotiaan väestön suhteellinen muuttovilkkaus kotimaassa pysyy samana kuin vuonna 2002, kertyy vuonna vuotiaiden muuttoja noin ja yli 70-vuotiaiden muuttoja Vuonna 2020 vastaavat luvut olisivat jo ja muuttoa. Eli yli 65-vuotiasta senioria muuttaisi vuonna Asuntokunniksi muutettuna lukema olisi noin senioriasuntokuntaa. Ikääntyneiden ihmisten muuttamisen motiivi on useimmiten asumiseen liittyvä. Kun nuoremmilla sukupolvilla muuttaminen on usein ns. pakkomuuttoa opiskelupaikan tai työn perässä, on ikääntyvien muutto useimmiten parempaa asumisen tai elämänlaatua tavoittelevaa tavoitemuuttoa. Tämä näkyy myös kuvasta 6. Yli 50-vuotiaiden viimeisimmän muuton motiivi Muuttajan ikä työ asuminen opinnot sosiaaliset yli 60 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva vuotiaiden ja yli 60-vuotiaiden viimeisimmän muuton motiivit. (Lähde: Virtanen 2003, 50). 15

16 3.2 Maalle muutto Oletusten mukaan useat tulevaisuuden seniorit tahtoisivat muuttaa kaupungista maaseudulle eläkevuosiaan viettämään. Nivalainen (2003) on tutkinut muuttovirtoja vuosina Näinä vuosina maalle muutti vuosittain keskimäärin henkeä joka vuosi. Merkittävä osa muuttajista oli Nivalaisen mukaan seniorikansalaisia. Eläkkeelle jääminen vaikuttaisikin olevan merkittävä maallemuuttoa selittävä tekijä. Nivalaisen (2002) mukaan tyypillinen maallemuuttaja oli eläkkeellä ja keskimääräistä pienituloisempi. Koulutustasoltaan maallemuuttajat eivät eronneet muista muuttajista. Asuminen ja siihen liittyvät tekijät kuten itsensä toteuttamisen motiivit ja elämän hallinta ovat tärkeitä maallemuuton kannustimia (Virtanen 2003). Hunnakko ja Palm (2002) tutkivat suurten ikäluokkien maallemuuttopotentiaalia kahdeksassa kaupungissa. Tutkimuksen tulosten mukaan eläköityvien suurten ikäluokkien maallemuuttopotentiaali olisi noin hengen luokkaa. Jos tämä muutto jaettaisiin esimerkiksi viidelle vuodelle, muuttajia olisi noin vuosittain (noin asuntokuntaa). Jos verrataan Hunnakon ja Palmin ennustetta ja Nivalaisen toteumatietoja, voidaan ennusteen todeta olevan melko realistinen. Toisaalta Virtanen (2003) on omassa tutkimuksessaan havainnut, että vaikka moni kaupungeissa asuva haluaisi asua maaseudulla, vain murto-osa halukkaista uskoi oikeasti asuvansa maaseudulla kymmenen vuoden päästä nykyhetkestä. Tutkimuksen mukaan maallemuutossa oli parin sadan tuhannen hengen muuttopotentiaali olemassa, mutta siitä ei arvion mukaan toteudu kuin kymmenesosa. Tässä tutkimustuloksessa ovat mukana kaikki ikäluokat. 16

17 Missä ihmiset haluaisivat asua ja missä he asuvat? (vastaajat eivät ole muuttaneet viimeiseen viiteen vuoteen) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Ulkomaat Maaseutu Pieni taajama Pikkukaupunki Keskisuuri kaupunki Suurkaupunki 20 % 10 % 0 % Missä asuu nyt Missä haluaisi asua Missä arvelee asuvansa 10 vuoden kuluttua Kuva 7. Missä ihmiset toivoisivat asuvansa ja missä he asuvat? Yli viisi vuotta paikallaan pysyneiden näkemys (mukana myös nuorempien ikäluokkien edustajia). Lähde: Virtanen Hunnakon ja Palmin (2002) kyselytutkimuksesta selviää, että pääkaupunkiseudulla asuvat vastaajat suunnittelevat maaseudulle muuttoa selvästi yleisemmin kuin muissa suurissa kaupungeissa asuvat. Tulosten perusteella vaikuttaisi myös siltä, että suuren muuttoaallon vuosina kaupunkeihin muuttaneet ovat muita halukkaampia palaamaan takaisin maaseudulle. Suuret ikäluokat muuttaisivat mieluiten elävöidyttyään Pirkanmaalle, Kymenlaaksoon, Keski-Suomeen tai Päijät-Hämeeseen. Kaupungin palveluineen pitäisi olla noin kilometrin säteellä, eikä kauppaan, postiin tai kirjastoon saisi olla viittä kilometriä pidempi matka. Ihannekoti olisi vanhassa omakotitalossa tai vapaa-ajan asunnossa. Merkittävää on, että vain joka kolmas muuttamista harkitseva ilmoitti muuttavansa synnyinseudulleen. Tätä voi selittää esimerkiksi se, että muuttamista harkitaan usein pariskuntana ja pariskunnan osapuolet voivat olla kotoisin eri seuduilta. Myös kohdealueen palveluntarjonnalla on vaikutusta siihen, mihin tahdotaan muuttaa. 17

18 Esimerkki kunnasta, joka pyrkii hyödyntämään seniorien maallemuuton potentiaalia, on Ristijärven kunta. Kunnan www-sivuilla asiasta kerrotaan seuraavalla tavalla: Ristijärvestä ollaan kehittämässä paikkakunta, jossa erikoistutaan ikäihmisten asumiseen, palvelemiseen ja hoitamiseen elinkeinolliselta pohjalta. Kohteena on oman paikkakunnan ja Kainuun ikäihmiset, paluumuuttajat, matkailijat sekä vapaa-ajan asukkaat. (www2) 18

19 4. Uudet asumisen vaihtoehdot Väestön vanheneminen synnyttää uudenlaisia tarpeita asumiselle. Seuraavassa on esitelty teemoja, jotka saattavat tulevaisuudessa muokata asumisen kenttää ja kysyntää. Toistaiseksi osa esitellyistä asumisen muodoista on Suomessa vielä joko vasta syntymässä tai malleja ei ole vielä Suomeen tuotu. 4.1 Omaisten läheisyys Yksi tulevaisuuden trendi saattaa olla, että tulevaisuuden seniorien halu asua omaistensa lähellä synnyttää uudenlaisia asumiskonsepteja. Esimerkiksi Heinolan asuntomessuilla (2004) esiteltiin omaisten ja seniorin yhteisasumista tukevaa ratkaisua. Kohteesta kerrotaan seuraavaa: Rivitalossa on asuntopareja, joissa suuremmalla perheasunnolla ja pienellä yksiöllä on yhteinen katettu sisääntuloterassi. Nämä kaksi asuntoa voivat olla jopa samaa ruokakuntaa. Esimerkiksi perheen isovanhempi, aikuistuva omaa rauhaa kaipaava nuori tai vammainen perheenjäsen voi asua omillaan, mutta kuitenkin tossuyhteyden päässä muusta perheestä. (www1) Kiinteistö Oy Heinolan Vuokra-asunnoista kerrotaan, että asukkaiden valinnassa kriteerinä oli, että asuntopariin tulee saman perheen edustajia. Tällä hetkellä neljästä asuntokokonaisuudesta kahdessa asuu vanhemmat + aikuistuva lapsi pari, yhdessä vanhemmat + vammainen lapsi pari ja yhdessä perhe + isoäiti pari. Koska asukkaat ovat vasta muuttaneet kohteeseen, ei voida vielä sanoa mitä tapahtuu, kun parit purkautuvat (lapsi muuttaa muualle tai seniori joutuu esimerkiksi laitoshoidon piiriin). Kiinteistö Oy Heinolan Vuokra-asunnoista kerrotaan kuitenkin, että pienemmän asunnon vuokraaminen täysin ulkopuoliselle on mahdollista, jos asukkaiden perhepiiristä ei löydy asukasta toiseen asuntoon. 19

20 Kuva 8. Heinolan asuntomessualueen elämänkaariasuntoja. Kansainvälinen esimerkki löytyy Hollannista, jossa Bowwfonds Property Development yhtiö on rakennuttanut mm. omakotitaloalueita. Osa tietyn alueen kohteista on rakennettu niin, että tontilla on varsinaisen asuinkiinteistön lisäksi pienempi puutarhaasunto, jossa voi asua itsenäisesti esimerkiksi vanhempaa sukupolvea edustava perheenjäsen. Toisaalta suuri osa senioreista asuu lähellä omaisiaan jo nyt. Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa on selvitetty, että merkittävä osa senioreista asuu lähellä omaisiaan. Vain 25 % tutkimukseen osallistuneista senioreista asui kauempana kuin 15 kilometrin päässä lähimmästä aikuisesta lapsestaan. (Fransson & Teeland 2004.) Voidaan olettaa, että tilanne on melko samanlainen Suomessa, mutta tutkittua tietoa aiheesta ei löydy. 4.2 Osa-aika-asuminen Suuret ikäluokat omistavat paljon kesäasuntoja, ja on todennäköistä, että osa-aikainen asuminen kesäasunnossa lisääntyy eläköitymisen myötä. Hunnakon ja Palmin (2002) tutkimuksessa suurten ikäluokkien aktiivista mökkeilijää luonnehditaan seuraavasti: Aktiivinen mökkeilijä käy paljon mökillään jo työikäisenä. Hänelle olisikin tärkeää saada etätyöyhteydet mökille. Hän pitää mahdollisena jonkin asteista työskentelyä vielä eläkeiän saavutettuaan. Hän on korkeasti koulutettu ja hänen ansiotasonsa on korkea ja hänellä on kaupungissa omistusasunto. Aktiivisen mökkeilijän ihanteena olisi, että hä- 20

21 nen mökkinsä olisi noin 50 kilometrin säteellä kaupungista. Kun lähes kolmannes Suomen kesämökeistä sijaitsee Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla tai Etelä-Savossa (Tilastokeskus 2004.), osa-aika asuu moni tulevaisuuden seniori näillä alueilla. Hunnakon ja Palmin tutkimuksessa kaikista vastaajista 23 prosenttia ilmoitti eläkkeelle siirtymisensä jälkeen käyttävänsä nykyistä selvästi enemmän loma- tai muuta vastaavaa asuntoa niin sanottuna kakkosasuntona. Suhteellisesti eniten kakkosasumista suunnittelevia oli helsinkiläisissä vastaajissa, joista noin 35 prosenttia kuului ko. ryhmään. Maaseudun tulevat kakkosasukkaat ovat suhteellisen varakasta ja koulutettua väkeä. Lähes joka toinen (48 %) kyseiseen ryhmään kuuluvista vastaajista pitää taloudellista tilannettaan hyvänä. Maassamme on lähes puoli miljoonaa kesämökkiä, tarkalleen vuoden 2003 lopussa kappaletta (Tilastokeskus 2004). Näistä vuoden 1980 jälkeen on valmistunut 35 %. Tällä hetkellä noin puolet kesämökeistä on talviasuttavia (Hunnakko & Palm 2002). Niin sanottuja mökkeilijöitä on 1,7 miljoonaa, joista ulkopaikkakuntalaisia 69 prosenttia (Hunnakko & Palm 2002). Jos mökkeilijöistä kolmannes edustaisi suuria ikäluokkia, tarkoittaisi se, että maassamme on suuria ikäluokkia edustavaa kesämökkeilijää. Jos näistä kolmannes siirtyisi elävöidyttyään viettämään jopa kuukausia vuodesta kesämökeillään, tarkoittaisi se lähes seniori-ikäistä osa-aika asujaa, eli noin kesämökillään asuvaa senioriasuntokuntaa (olettaen, että kesämökeillä viihtyvät ovat yleensä pariskuntia). Osa senioreista tulee viettämään osan vuodestaan myös ulkomailla. Tällä hetkellä suosituimpia suomalaisten eläkeläisten kohteita ovat Espanjan Fuengirola (tällä hetkellä noin suomalaista) ja Portugalin Algarve. Finnpron Anneli Okkonen arvioi, että tulevaisuudessa myös uudet kohteet, kuten Aasia (Thaimaa) ja Amerikka (Florida) tulevat entistä suositummiksi. Turkin mahdollisen EU-jäsenyyden myötä Suomesta saatetaan muuttaa osa-aikaisesti myös Turkkiin. Kaikki aurinkorannoille suuntautuva muutto ei ole osa-aikaista, vaan osa senioreista muuttaa sinne myös pysyvästi. Jos tällä hetkellä noin suomalaista asuu osan vuodesta ulkomailla, saattaa luku suurten ikäluokkien eläköidyttyä lähes kaksinkertaistua. Pidemmäksi ajanjaksoksi varsinkin vanhempien omatoimisesti asuvien seniorien kodin saattavat tyhjentää myös erilaiset hoito- ja kuntoutusjaksot. Yhteistä kaikille tässä mainituille osa-aika-asumisen muodoille on se, että seniorin varsinainen koti tyhjentyy pidemmiksi ajanjaksoiksi kerrallaan. Tyhjä koti synnyttää turvallisuusriskejä (esim. murtovarkaudet) ja tarpeen huolehtia juoksevista kodin askareis- 21

22 ta sillä välin, kun asukas on poissa (esim. kukkien kastelut, lumityöt, kiinteistön hoito jne.). Osin näihin haasteisiin voidaan vastata naapuri- ja sukulaisavun turvin, mutta myös kaupallisilla palveluilla saattaisi olla kysyntää suurten ikäluokkien eläköityessä. Voidaan myös olettaa, että palveluiden tuottaminen asiakkaan kakkoskotiin, kuten kesämökeille, tulee lisääntymään. Esimerkiksi haja-asutusalueiden asukkaita työllistäville mökkitalkkareille saattaa olla tulevaisuudessa entistä enemmän kysyntää, kun ikääntyvä seniori kyllä viihtyy edelleen kesämökillään, mutta esimerkiksi keväinen räystäskourujen puhdistus tai muut raskaammat huoltotyöt eivät enää onnistu. 4.3 Asuinuudisrakentamisen ja palveluiden integrointi Tulevaisuudessa syntynee uusia palvelukokonaisuuksia, joissa asuminen ja siihen liittyvät palvelut yhdistyvät uudella innovatiivisella tavalla. Tähän suuntaan kehitys näyttääkin menevän. Perinteisesti senioritalo on ollut kerrostalokohde, jossa senioreille tarjotaan asunto/asuinympäristö, joka on esteetön ja jossa on tekniset valmiudet erilaisten apuvälineiden ja senioreille räätälöidyn tekniikan asentamiseen. Kiinteistön sijaintipäätöksessä on lisäksi huomioitu kodin ympäristö ja palveluiden saatavuus (esimerkiksi ruokakaupan läheisyys). NCC:n Aktiivikoti on hyvä esimerkki näin toteutetusta (rakennusliikevetoisesta) senioritalosta: NCC:n AktiiviKoti tarjoaa varttuneempaan ikään ehtineelle ihanteellisen mahdollisuuden mukavaan elämään. Se rakennetaan paikalle, jossa on sekä kaupalliset että hyvinvointiin ja virkistykseen liittyvät palvelut lähellä. AktiiviKoti on suunniteltu erityisesti varttuneiden asumismukavuutta ajatellen. Taloissa on hissit ja huoneistot on suunniteltu myös liikuntarajoitteisille sopiviksi. AktiiviKotiin voi rakentamisen aikana tai myöhemmin lisätä erilaisia turva- ja tukilaitteita elämää ja asumista helpottamaan. Liikkumisen helppous on huomioitu myös ulkona; viihtyisä piha-alue on osa AktiiviKoti-konseptia. (www4) Viimeaikainen trendi on ollut, että nk. senioritaloja suunnitellaan enemmän palvelukokonaisuuksina, joissa rakentajat/rakennuttajat jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa sopivat myös käyttäjille tarjottavista palveluista yhdessä palveluntarjoajien kanssa. Näin on syntynyt senioritalokonsepteja, joista omistaja ja/tai palveluntarjoaja pyrkivät muodostamaan toimivan ja monistettavissa olevan senioriasumisen brändin. Tällä hetkellä Medivire Hoiva Oy:n Vire Koteja ja Senioritaloja on yhteensä yksitoista. Uusin senioritalo Käpylä valmistuu Helsinkiin Koske- 22

23 lantielle Toukokuussa [ ] Senioritalo Käpylä tarjoaa turvallista ja viihtyisää asumista, erilaisia palveluita sekä virkistys- ja harrastustoimintaa. Yhteisiä tiloja ovat kerhohuone, kuntosali ja sauna sekä vehreä asukaspiha. (Ote mainoksesta Ovenian mainosliitteessä) On nähtävissä viitteitä myös entistä suurempien ja laajempien palvelukokonaisuuksien muodostumisesta. 4.4 Yhteisöasuminen Seniorien yhteisöasuminen on huomattavasti yleisempää muissa Pohjoismaissa, erityisesti Tanskassa ja Ruotsissa, kuin Suomessa. Yhteisöasuminen on kehittynyt pisimmälleen Tanskassa, jossa yhteisöasumista kokeiltiin ensimmäisiä kertoja jo 1960-luvulla. Yhteisöasumiselle oleellista on, että osa yhteisön toiminnoista suoritetaan yhteisön jäsenten toimesta. Tällaisia yhteisesti suoritettavia toimintoja voivat olla esimerkiksi ruoan laitto, yhteistilojen siivous jne. Yhteisöasuminen voi olla seka-asumista, eli yhteisössä asuu kaiken ikäisiä ihmisiä. Laaja ikäjakauma mahdollistaa tällöin monipuolisen yhteistoiminnan. Esimerkiksi senioreilla on aikaa auttaa lapsiperheitä lasten hoidossa ja toisaalta lapsiperheiden aikuiset voivat auttaa senioreita esimerkiksi ostosten teossa tai kodin askareissa. Toinen yhteisöasumisen muoto on, että yhteisön jäsenet ovat jollakin tavalla valikoituneita iän tai muun yhdistävän tekijän mukaan. Suomessa tunnetaan esimerkiksi opiskelijoiden yhteisöllisiä asumisratkaisuja, joissa kaikki yhteisön jäsenet ovat opiskelijoita. Pohjoismaissa on seniorien yhteisöasumista, Suomessa ensimmäistä laajamittaisempaa seniorien yhteisöä ollaan pystyttämässä. Ruotsalaisten ja tanskalaisten tutkimusten mukaan seniorit arvostavat enemmän sellaista yhteisöä, jossa on vain senioreita. Suomessa seniorien yhteisöasumisen tunnetuin hanke on Aktiiviset Seniorit Ry:n yhteisöasumishanke: Aktiiviset Seniorit ry on sitoutumaton yhdistys, jonka tavoitteena on luoda ikääntyville elämisen ja asumisen malli, joka perustuu yhteisöllisyyteen ja joka edistää heidän psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointiaan. Tavoite konkretisoituu Loppukirihankkeessa, joka edustaa uutta vaihtoehtoa seniorien asumisessa. Loppukirissä yhdistyvät oman kodin rauha ja mahdollisuus yhteistoimintaan ja seurusteluun muiden ihmisten kanssa. Loppukirin asukkaat tuntevat toisensa, välittävät toisistaan ja kunnioittavat toisiaan kukaan ei jää yksin ja jokaisella on paikka yhteisössä. Päivittäinen ruokailu ja ruuanvalmistus muodostavat keskeisen osan yhteisön toiminnasta. Kaikki Loppuki- 23

24 rin asukkaat osallistuvat vuorollaan yhteisiin työtehtäviin, päätöksentekoon ja vastuutehtäviin sekä sitoutuvat noudattamaan yhteisesti sovittuja sääntöjä ja päätöksiä. Yhteistilat tarjoavat hyvät puitteet virkeälle toiminnalle ja harrastuksille. Ne ovat samalla osa asukkaiden kotia ja vierastiloja, joihin voidaan kutsua ulkopuolisiakin osallistumaan monipuolisiin harrastuksiin ja Arabianrannan asujaimistoa kiinnostaviin tapahtumiin. Moneen harrasteryhmään löytyy vetäjä omasta joukosta. Asuinyhteisö tuo turvallisuutta, kaikki tuntevat toisensa. Tilapäiseen tarpeeseen saa apua naapureilta. (www3) Loppukiri valmistuu maaliskuussa 2006 ja siinä on 58 omistusasuntoa. 24

25 5. Asumisen palvelut Tutkimuksen osana toteutettiin palveluntuottajille osoitettu kysely, missä kartoitettiin nykyisen toiminnan ongelmakohtia ja palveluntarjoajien näkemyksiä tulevaisuudesta. Kyselyyn osallistui 37 vastaajaa, jotka edustavat sekä hoivayrittäjiä, että apuvälineitä toimittavia tai valmistavia yrityksiä. Kyselyssä mainittiin, että siinä senioreilla tarkoitetaan yli 65-vuotiaita ihmisiä. Yläikärajaa ei ollut, joten vastaajat saattoivat vastauksissaan miettiä myös selvästi vanhempaa väestöä, jos heidän asiakaskuntansa sellaisista muodostuu. Kyselyn avulla selvitettiin keskeisimpiä keinoja, mitä asunnoilta palveluntuottajien näkökulmasta vaaditaan, jotta seniorien itsenäistä asumista kotihoidon turvin voidaan edistää mahdollisimman pitkään. 5.1 Asuntojen ongelmalliset tilat Ensimmäiseksi tutkimuksessa kartoitettiin, mitkä asiat ovat ongelmallisimpia heidän työskennellessään nykyisessä rakennuskannassa sijaitsevissa asunnoissa. Tällä saatiin selville, mitkä heidän näkökulmastaan aiheuttavat suurimpia korjaustarpeita rakennuskannassa tai mitkä ovat niitä tekijöitä, joiden vuoksi seniorin on muutettava toisaalle, pahimmassa tapauksessa jopa laitoshoitoon. Yleisin ongelma on asuntojen ahtaus, eli tilaa toiminnoille ei ole riittävästi. Yli puolet vastaajista mainitsi tilanahtauden ongelmaksi. Tilanahtautta ei tässä yhteydessä voinut määritellä tarkemmin, mutta monet vastaajat olivat kommentoineet aihetta enemmän kommenteille varatussa avokysymyksessä. Asunnoista ei tahdo löytyä tilaa apuvälineiden, esimerkiksi rollaattorin säilyttämiseen. Oviaukot ja käytävät ovat usein liian kapeita ja etenkin wc- ja pesuhuonetilat ovat aivan liian ahtaita jos asiakas tarvitsee apua esimerkiksi peseytymisessä. Myös yhteistä säilytystilaa on monissa kerrostaloissa liian vähän. 25

26 Kuva 9. Jopa uudehkosta senioritalosta voi löytää kuvan wc-tilat kynnyksineen (kuva: Siekkinen 2004). Seuraavaksi yleisimmäksi ongelmaksi nouseekin jo hissittömyys, minkä on maininnut 41 prosenttia vastaajista. Näiden kahden selvästi yleisimmän ongelman ohella tasaisesti mainintoja saivat tarvittavien laitteiden sijoittamisen vaikeus, pitkät etäisyydet (asunnon ulkopuolella) ja väärissä paikoissa sijaitsevat pistorasiat. Lisäksi asunnoista saattoi puuttua laskutasoja, tilojen ergonomia oli huono ja tarvittavia laitteita/ apuvälineitä puuttui. Vähiten ongelmallisiksi asioiksi jäivät säilytystilojen puute, huono ilmastointi, pintojen väärät materiaalit, huonekalujen vaikea sijoittelu tai Internet-yhteyksien puute. Lisäkommenttien perusteella ongelmia aiheuttavat ahtaiden pesutilojen ohella rakenteet, jotka eivät kestä esimerkiksi tukikahvojen kiinnittämistä, liian hankalasti avautuvat ulko-ovet, liukkaat lattiamateriaalit, liian kapeat oviaukot, kynnykset ja vaikea pääsy parvekkeelle. Lisäksi asunnoissa toivottiin olevan riittävä kaapelointi sähköisten apuvälineiden käyttöönoton helpottamiseksi. 5.2 Palvelumarkkinoiden kehittyminen Turvallisuus erityisesti nähdään alaksi, jolla senioriasiakkaiden markkinat tulevat kasvamaan. Ikääntyvien kohdalla turvallisuus tarkoittaa turvarannekkeiden ja puhelinten markkinoiden ja myös erilaisten videovalvontamuotojen kasvamista. 26

27 Turvallisuuden ja turvamarkkinoiden kasvaminen on yleisempikin trendi yhteiskunnassamme, kun tuntemattoman ulkoisen uhan pelko saa ihmiset suojaamaan esimerkiksi kotejaan aikaisempaa voimakkaammin. Ikääntyvien kohdalla kyse on kuitenkin enemmän sisäisestä turvallisuudesta; esimerkiksi turvaranneke varmistaa, että apu on lähellä sairaskohtauksen tai onnettomuuden sattuessa. Yli puolet vastaajista uskoo turvallisuustekniikan markkinoiden kasvavan voimakkaasti ja lähes kaikki vastaajat uskovat markkinoiden kasvavan ainakin jonkin verran seuraavan viiden vuoden aikana. Erilaisten kodin apuvälineiden kuten kahvojen, kaiteiden ja erityisovien markkinat nähdään myös erittäin voimakkaasti kasvavaksi sektoriksi. Myös sosiaali- ja terveyspalveluiden markkinat tulevat kasvamaan. Kysymyksen kohdalla löytyy kuitenkin myös niitä vastaajia, jotka eivät usko markkinoiden kasvuun, eli vastausten välillä on yllättävää hajontaa. Neljä viidesosaa vastaajista kuitenkin uskoo markkinoiden kasvuun. Selvästi kasvavia aloja ovat myös erilaisten kuljetuspalvelujen ja asuntojen kiintokalusteiden markkinat. Hieman hitaammin, mutta kuitenkin kasvavia aloja ovat myös kodin kunnossapitopalveluiden (lampun vaihdot, pienet remontit), terveysteknologian tuotteiden, ja senioreille räätälöityjen huonekalujen ja kotiautomaation markkinat. Alan yrittäjät tekevät yhteistyötä julkisen sektorin toimijoiden kanssa, ja he uskovat yhteistyön lisääntyvän tulevaisuudessa. Neljännes vastaajista kokee yhteistyön julkisen sektorin toimijoiden kanssa tuovan myös lisää liiketoimintamahdollisuuksia. Yhteistyö myös muiden palveluiden tai tuotteiden tuottajien kanssa tulee lisääntymään tulevina vuosina. Lisäksi sairaalat ovat paikkoja, joiden kanssa yhteistyön uskotaan lisääntyvän ja tuovan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Säätiöt ja voittoa tuottamattomat organisaatiot koetaan myös tulevaisuuden yhteistyökumppaneiksi. Voimakkaimmin yhteistyön lisääntymistä edistää se, että asiakkaiden koetaan kysyvän entistä enemmän palveluita, joiden tuottaminen edellyttää yhteistyötä erityyppisten yritysten välillä. Yhteistyö on parhaimmillaan ns. win-win kumppanuutta, josta hyötyvät sekä yhteistyötä tekevät yritykset, että asiakas. Yrityksille yhteistyö tuo lisää liikevaihtoa ja toiminnan tehostumista. Yhteistyön kehittymisen suurimmaksi esteeksi koetaan yrittäjien resurssipula: yhteistyön kehittämiseen ei ole aikaa eikä rahaa. Myös se, että mahdollisia yhteistyökumppaneita ei tunneta riittävän hyvin, on este yhteistyölle. Sen sijaan haluttomuutta yhteistyöhön toimijoiden kentällä ei vastaajien mielestä esiinny. 27

28 Senioripalvelumarkkinoiden tulevaisuuden rahoitusmuodot Julkinen sektori rahoittaa, kilpailuttaa palveluntuottajat Asiakas rahoittaa itse Omaiset rahoittavat Julkinen sektori rahoittaa palvelusetelin avulla Julkinen sektori tuottaa verovaroin 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Merkitys kasvaa Pysyy nykytasolla Vähenee Kuva 10. Senioreille suunnattujen palvelujen rahoitusmuotojen kehittyminen tulevaisuudessa: palveluntuottajien näkemyksiä. Miten käytetyt palvelut sitten rahoitetaan tulevaisuudessa? Vastaajat näkevät, että julkisen sektorin tehtävä palvelujen turvaajana, järjestäjänä ja rahoittajana tulee säilymään. Julkisen sektorin rooli palvelujen tuottajana tulee kuitenkin vastaajien mielestä vähenemään. Tulevaisuudessa julkinen sektori joko kilpailuttaa palvelut itse tai ottaa käyttöön palvelusetelin. Näin myös niitä toimintoja, joiden turvaamisesta julkinen sektori vastaa, avautuu yksityisille markkinoille. Tämän ohella nähdään, että entistä enemmän käytettyjen palvelujen rahoittamisesta vastaavat myös seniorit itse sekä heidän omaisensa. 5.3 Korjausrakentaminen Vielä julkaisemattoman (Nippala et. al. Asuntojen uudistuotanto- ja perusparannustarve ) tutkimuksen mukaan asuinrakennusten perusparannustarve vuoteen 2015 mennessä tulee olemaan arvoltaan 20 mrd. euroa. Tästä tarpeesta puolet tulee kohdistumaan kerrostaloihin. Laskelmassa on otettu huomioon ne korjaustarpeet, jotka johtuvat rakennuskannasta ja sen ikääntymisestä. 28

29 Kuva 11. Asuinrakennuskannan perusparannustarve ja sen jakautuminen eri asuntotyyppeihin. Korjausrakentaminen tutkimuksen mukaan vuonna 2000 asuinrakennuskantaa korjattiin miljoonalla eurolla. Vuoteen 2010 mennessä korjausten ennustetaan lisääntyvän eurolla eli olevan yhteensä miljoonaa euroa. Tällöin korjausrakentamisen arvo olisi lähes kaksinkertaistunut vuodesta Korjausrakentaminen lisääntyy edelleen kohti vuotta Tässä laskelmassa ja arviossa korjausrakentamisen kehittymisestä ovat mukana myös muut kuin rakennuskannan ikääntymisestä johtuvat korjaukset. Taulukko 6. Asuinrakennusten korjausten arvo 2000 ja 2010 talotyypeittäin. Lähde: Vainio & al Korjausten arvo 2010 (vuoden Korjausten määrä 2000 (Milj. EUR) 2000 rahassa) Milj. EUR) Erotus Omakotitalo Rivitalo Asuinkerrostalo Yhteensä Senioriväestön tarpeista lähteviä korjauksia voitaisiin toteuttaa asuinrakennusten perusparantamisen yhteydessä. Esimerkiksi putkiremontin yhteydessä voitaisiin samalla toteuttaa kylpyhuone- ja wc-tilojen saneeraus liikuntaesteisillekin sopiviksi. 29

30 Noin 25 % Suomen asuntokunnista noin on tällä hetkellä senioriasuntokuntia. Suuri osa kotitalouksien teettämistä remonteista teetetään muuttojen yhteydessä, ja muuttoaktiivisuus vähenee ikääntymisen myötä. Jos seniorien koteja olisi remontoitu samassa suhteessa kuin niitä on asuntokannasta, olisivat markkinat olleet 700 miljoonaa euroa. Jos oletettaisiin, että senioriasuntokunnat remontoisivat 5 % vähemmän kuin on niiden osuus kaikista asuntokunnista, olisi markkinan koko vuonna 2000 ollut 562 miljoonaa euroa. Jos senioriasuntokunnat remontoisivat 10 % vähemmän, olisi markkinoiden arvo 421 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 vastaavat luvut olisivat 1300 (+-0 %), 1000 (-5 %) tai 803 MEUR (-10 %). Senioriasuntokuntiin suuntautuvien korjausten voidaan siis arvioida olleen vuonna miljoonaa euroa ja olevan vuonna miljoonaa euroa. Markkinoiden kasvu olisi näin miljoonaa euroa. Huom! Esitetyt luvut käsittävät myös taloyhtiöihin kohdentuvat korjaukset, esim. julkisivuremontit. Korjataanko seniorien koteja? Seniorihankkeen yhteydessä toteutetussa kyselyssä esitettiin myös korjausrakentamisesta ja senioriasumisesta useita väittämiä. Moniinkaan näistä väittämistä ei löytynyt yksimielisiä vastauksia. Moniin kysymyksiin suuri osa vastauksista sijoittui asteikolla yhdestä viiteen (erittäin epätodennäköinen/todennäköinen) kohtaan kolme, eli selvää mielipidettä ei ollut. Vastaajat uskovat, että seniorien asuttamissa kodeissa tulleen tekemään pieniä korjauksia aina tarpeen tullen, eivätkä seniorit ole keskimääräistä asukasta aktiivisempia remontin teettäjiä, päinvastoin. 30

31 Seniorit ja korjausrakentaminen Väite 1 Väite 2 Väite 3 Hyvin epätodennäköinen Epätodennäköinen Vaikea sanoa Todennäköinen Erittäin todennäköinen Väite 4 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Väite 1 Seniorit tekevät muutoksia kotona vähän kerrallaan sitä mukaa kun tarvetta ilmenee Väite 2 Tulevaisuudessa on pieniä yrityksiä, jotka keskittyvät senioreille tehtäviin korjauksiin Väite 3 Seniorit remontoivat kodin yleensä kerralla vanhenemista silmällä pitäen Väite 4 Seniorien kodeissa tehdään suhteellisesti vähemmän korjauksia kuin kodeissa keskimäärin Kuva 12. Palveluntuottajien näkemykset tulevaisuuden senioriasukkaista ja korjausrakentamisesta. 31

32 6. Tulevaisuuden trendit Kyselyyn vastanneilta tiedusteltiin heidän suhtautumistaan erilaisiin tulevaisuutta kuvaaviin väittämiin, joita oli yhtensä 35. Seuraavassa on esitelty tulevaisuudenkuvia, jotka vastausten perusteella ovat todennäköisiä. Kappaleiden tekstit ovat kyselyn väittämiä mahdollisimman tarkkaan sellaisina, kun ne oli kyselykaavakkeessa esitetty. Tulevaisuuden selvät trendit on koottu niistä väittämistä, joiden kanssa vastaajat olivat selkeimmin samaa mieltä (tulevaisuuden seniorit haluavat käyttää rahaa) tai eri mieltä (esim. tulevaisuuden seniorit vierastavat teknologiaa). Selvät trendit Seuraavat väittämät saivat vastaajilta niin yksimielistä kannatusta, että ne on määritelty selviksi tulevaisuuden trendeiksi. Useampi väittämä on saattanut muodostaa yhden trendin. Rahaa ei säästetä sukanvarteen. Tulevaisuuden seniorit ovat varakkaita ja haluavat käyttää rahaa myös kodin laittamiseen ja palveluihin. Ei ole totta, että tulevaisuuden seniorit haluaisivat säästää rahansa seuraaville sukupolville, eivätkä siksi käyttäisi rahaa palveluihin tai kodin kunnostamiseen. Tekniikka hallitaan. Tulevaisuuden seniorit käyttävät tietotekniikkaa sujuvasti ja osana arkipäivää. He eivät vierasta huipputeknologiaa, ja esimerkiksi kodin teknologian kasvulle ei teknologian vierastamisen uskota olevan syy, miksi toimiala ei kasvaisi toimialan odotusten mukaisesti. Omaiset ovat tärkeitä. Ratkaisut, jotka mahdollistavat seniorin asumisen omaistensa lähellä tulevat savuttamaan entistä enemmän suosiota. Palvelupaketit lisääntyvät. Tulevaisuudessa asuntojen korjaukset hoidetaan avaimet käteen periaatteella niin, että joku hoitaa lupa-asiat, suunnittelun ja toteutuksen seniorin puolesta. Yhteistyössä rakennus- ja kiinteistöalan kanssa syntyy uusia palvelukokonaisuuksia, joissa yhdistyy asuminen ja siihen liittyvät palvelut uudella innovatiivisella tavalla (asiakkaalle tarjotaan kokonaiskonsepti koti + palvelut). Yritysten tulee entistä enemmän verkottua, koska asiakkaat vaativat entistä kattavampaa kokonaispalvelua. Epätasa-arvoisuus lisääntyy. Tulevaisuudessa seniorien epätasa-arvoisuus tulee lisääntymään, koska osalla senioreista on resursseja hoitaa itsensä ja maksaa tarvitsemistaan tuotteista ja palveluista, kun taas osalla ei näitä resursseja ole. Myös alueellinen epätasa-arvo lisääntyy, kun taantuvilla alueilla ei ole mahdollisuutta samantasoisiin pal- 32

33 veluihin kuin ruuhka-suomessa. Asunnon uudisrakentamisella ja korjaamisella voidaan tosin vaikuttaa siihen, että myös syrjäseudulla asuvat seniorit voivat asua kotona pidempään. Syrjäseuduilla asuvat ihmiset eivät kuitenkaan ole tasa-arvoisessa asemassa kaupungissa asuvien seniorien kanssa. Senioriasuntotuotanto on kannattavaa liiketoimintaa. On virheellinen väite, että tulevaisuudessa seniorit huomioiva asuinrakentaminen olisi kannattamatonta, eikä tätä liiketoiminta-alaa haluttaisi kehittää. Senioriasunto ei vaadi niin paljon erityistekniikkaa tai materiaaleja, että asuntojen hinnat nousisivat yli potentiaalisten asiakkaiden maksukyvyn. Epäselvät trendit Miten asuu tulevaisuuden seniori? Osa väittämistä koski tulevaisuuden seniorin asumisen tapoja. Väittäminä esitettiin erilaisia asumiseen ja elämäntapaan liittyviä väittämiä, joiden suhteen vastauksissa oli selvempää hajontaa. Väittämien järjestys on alla sellainen, että ensimmäisenä esitetty väittämä sai eniten kannatusta, viimeisen kanssa taas oltiin eniten eri mieltä. Osaa näistä trendeistä on käsitelty myös uusia asumisen vaihtoehtoja käsitelleessä luvussa 4. Palveluita tarvitaan tulevaisuudessa enemmän nk. kakkosasunnoissa, kuten esimerkiksi mökillä. Tämän väittämän kanssa samaa mieltä oli 71 prosenttia vastaajista ja eri mieltä 17 prosenttia vastaajista. Loput eivät osanneet sanoa. Merkittävä osa tulevaisuuden senioreista viettää pitkiä ajanjaksoja ulkomailla. Tämän väittämän kanssa 65 prosenttia vastaajista oli samaa mieltä ja eri mieltä 16 prosenttia vastaajista. Loput eivät osanneet sanoa. Ympäristön hoivapalveluiden (palvelutalo, sairaala) läheisyys tulee vaikuttamaan siihen, missä tulevaisuuden seniorit haluavat asua. Tämän väittämän kanssa samaa mieltä oli yli puolet (53 %) vastaajista ja eri mieltä 14 prosenttia vastaajista. Loput eivät osanneet sanoa. Tulevaisuuden seniorit asuvat mielellään heitä varten suunnitelluissa asunnoissa ja asuinyhteisöissä (esim. senioritalot ja kylät). Tämän väittämän kanssa samaa mieltä oli 38 prosenttia ja eri mieltä 19 prosenttia vastaajista. Loput eivät osanneet sanoa. Suurten ikäluokkien ikääntyessä alkaa muuttobuumi maaseudulle. Tämän väittämän kanssa samaa mieltä oli 17 prosenttia vastaajista ja eri mieltä 52 prosenttia vastaajista. Loput eivät osanneet sanoa. 33

34 7. Yhteenveto Vuonna 2010 Suomessa tulee olemaan yli yli 65-vuotiasta kansalaista. Vuonna 2020 yli 65-vuotiaita tulee olemaan jo yli Jos ikääntyvän väestön muuttoaktiivisuus on samaa luokkaa kuin vuonna 2002, muuttaa vuonna 2010 noin lähes yli 65-vuotiasta uuteen kotiin. Vuonna 2020 asuntoa vaihtaa lähes yli 65-vuotiasta. Muutto oman kunnan sisällä on yleisin muuttamisen tyyppi, mutta osa muutoista on (noin neljännes vuotiailla, joka kymmenes yli 70-vuotiailla) myös kunnan rajat ylittävää. Asuntokunniksi muunnettuna noin senioriasuntokuntaa muuttaa vuonna 2010 ja muuttaa vuonna Osa näistä muuttajista muuttaa jo olemassa oleviin palveluasuntoihin ja koteihin sekä esteettömiin senioriasuntoihin. Osa muuttaa tulevaisuudessa valmistuviin esteettömiin koteihin tai asuinyhteisöihin, joissa palvelut ovat lähellä. Myös maallemuutto voi olla usean vireän eläkeläisen asumisen valinta. Tulevaisuuden muuttoliikkeen kohteet noin vuonna 2010 (arviolaskelma) Kokonaisvuosimuutto (lähde: tilastokeskus 2003) Maallemuutto (lähde: Hunnakko & Palm 2002) Uusiin senioriasuntoihin muutto (lähde: asiantuntijakysely) Muut muutot Valtaosa senioreista tulee tulevaisuudessakin asumaan ns. normaaliväestölle suunnitelluissa kodeissa. Korjausrakentamisen tarpeet tulevat jatkossa kasvamaan, vaikka osa ikääntyvistä tulee tulevaisuudessakin selviytymään nykyisissä asunnoissa ilman, että niihin tehdään muutoksia. Asunnoissa korjaustarpeita tulee olemaan etenkin kylpyhuoneissa, kerrostaloihin kaivataan myös hissejä. Näitä korjauksia olisi mahdollista toteuttaa myös asuintalojen muun perusparantamisen yhteydessä. Tulevaisuuden seniorit ovat vaativia ja osalla heistä on myös taloudellisia resursseja maksaa tarvitsemistaan tuotteista ja palveluista. Kolmatta ikää elävät työelämästä vapautuneet kansalaiset ovat aktiivisia ihmisiä, jotka haluavat toteuttaa itseään: harrastaa, matkustella, tehdä osa-aikatyötä, opiskella, tavata uusia ihmisiä ja luoda uutta. He eivät vielä halua ajatella vanhenemista, mutta heidän on kuitenkin syytä varautua siihen, jotta he pystyvät jatkamaan mahdollisimman aktiivista ja itsenäistä elämää myös sen jälkeen, kun elämän vauhti ja voimat hiipuvat. Tulevaisuuden senioriasumista pohdittaessa haasteena on, miten tuottaa aktiivista elämää palvelevia ratkaisuja siten, että ratkaisut toimivat myös elämän hidastuttua. Tämä 34

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat Senioriasuntokunnat maakunnittain Vuosi 2020 56 000 206 000 (3) 41 000

Lisätiedot

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot

Lisätiedot

TUTKIMUSSUUNNITELMA 6.6.2003. Hap Consulting Team Oy Tekn.tri Heikki Piirainen. Tutkimussuunnitelma. Tulevaisuuden senioriasuminen.

TUTKIMUSSUUNNITELMA 6.6.2003. Hap Consulting Team Oy Tekn.tri Heikki Piirainen. Tutkimussuunnitelma. Tulevaisuuden senioriasuminen. TUTKIMUSSUUNNITELMA 6.6.2003 Hap Consulting Team Oy Tekn.tri Heikki Piirainen Tutkimussuunnitelma Tulevaisuuden senioriasuminen Tiivistelmä Tiivistelmä Tulevaisuuden senioriasuminen 2 Tausta Vuoteen 2030

Lisätiedot

Asuntojen rakentamis- ja korjaustarve

Asuntojen rakentamis- ja korjaustarve Asuntojen rakentamis- ja korjaustarve - rakennetaanko ja korjataanko Suomessa asuntoja riittävästi Pekka Pajakkala VTT OP-Pohjola-ryhmän Asuntoseminaari, Kuopio 10.8.2010 Pekka Pajakkala 10.8.2010 2 Asuntojen

Lisätiedot

IKÄÄNTYVIEN SENIORIASUKKAIDEN ASUMISTOIVEET TSA-seminaari 30.3.2006. Kati Mikkola

IKÄÄNTYVIEN SENIORIASUKKAIDEN ASUMISTOIVEET TSA-seminaari 30.3.2006. Kati Mikkola IKÄÄNTYVIEN SENIORIASUKKAIDEN ASUMISTOIVEET TSA-seminaari 30.3.2006 Kati Mikkola TAVOITTEET JA TOTEUTUS Tavoitteena selvittää ikääntyvien asukkaiden asuntojen korjaustarpeita sekä kiinnostusta asumisen

Lisätiedot

2. Senioriasuminen Suomessa ja ulkomailla

2. Senioriasuminen Suomessa ja ulkomailla 2. Senioriasuminen Suomessa ja ulkomailla 2.1 Suomi Kati Mikkola ja Heidi Rasila 2.1.1 Tulevaisuuden seniorit muodostuvat suurista ikäluokista ja edustavat murroksen sukupolvea Suomen väestö on ikääntymässä.

Lisätiedot

Korjausrakentamisen liiketoimintamallit

Korjausrakentamisen liiketoimintamallit Korjausrakentamisen liiketoimintamallit Tulevaisuuden senioriasuminen Loppuseminaari "Senioreiden hyvinvointi ja asumispalvelut" 30.3.2006 Taideteollinen korkeakoulu Markku Riihimäki VTT:n osaprojekti

Lisätiedot

Kansalaistutkimus rakentamisen materiaaleista. Rakennustuoteteollisuus RTT ry Luottamuksellinen Marraskuu 2012

Kansalaistutkimus rakentamisen materiaaleista. Rakennustuoteteollisuus RTT ry Luottamuksellinen Marraskuu 2012 Kansalaistutkimus rakentamisen materiaaleista Rakennustuoteteollisuus RTT ry Luottamuksellinen Marraskuu 2012 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti suomalaisten parissa kyselytutkimuksen asumisesta

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

/2006 Tauno Tuomivaara

/2006 Tauno Tuomivaara FHI:n aamiainen 10/8/2006 /2006 Tauno Tuomivaara Kommentit Susanne Jacobsonin puheenvuoroon: Elämäntapapohjaista senioriasumista VVO:n asumispalveluiden strateginen toimintamalli 1 VVO:N AVAINTIETOJA 2005

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Isännöinnin laatu 2015

Isännöinnin laatu 2015 Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Kansalaisten ja poliittisten päättäjien näkemyksiä omaehtoisesta varautumisesta ja hyvinvointipalveluiden rahoituksesta Scandic Simonkenttä 21.1.2015

Lisätiedot

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttaja- ryhmät Suomessa Jarmo Partanen 2010 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Kolme neljästä kuntapäättäjästä somessa vihreät ja perussuomalaiset aktiivisimpia

Kolme neljästä kuntapäättäjästä somessa vihreät ja perussuomalaiset aktiivisimpia Antti Mykkänen, asiamies, VTM KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö Tutkimus kuntapäättäjien some-käyttäytymisestä: Kolme neljästä kuntapäättäjästä somessa vihreät ja perussuomalaiset aktiivisimpia Kolme

Lisätiedot

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT 9.5.2011 Etelä-Savon maakuntaliitto Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 10.5.2011 Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia, strategiset

Lisätiedot

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11. Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää LÄHTÖKOHTIA JA TILASTOJA RYHMÄTYÖ 2 Osallistujat: Heikki Rouvinen, Pekka

Lisätiedot

Hoivatilarakentamisen näkymä ja trendit Workshop Oulu 27.11.2013 Jussi Karjula, Suomen Hoivatilat Oy

Hoivatilarakentamisen näkymä ja trendit Workshop Oulu 27.11.2013 Jussi Karjula, Suomen Hoivatilat Oy Hoivatilarakentamisen näkymä ja trendit Workshop Oulu 27112013 Jussi Karjula, Suomen Hoivatilat Oy Toiminta-ajatus Hoivatilat Oy toteuttaa toimintaympäristöjä päivä- ja hoivakodeille Yhtiö rakennuttaa,

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2010 Rakennus- ja asuntotuotanto 2010, helmikuu Rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi helmikuussa Vuoden 2010 helmikuussa rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,5 miljoonalle kuutiometrille, mikä

Lisätiedot

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009 Pankkibarometri 3/2009 Pankkibarometri 3/2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 9 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien näkemystä

Lisätiedot

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu toy taloustutkimus oy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia

Lisätiedot

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Lahti 22.8.2012 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs Osaamiskeskusohjelma 2007

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ

TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ tyypillinen muuttaja ja muuttosyyt Dos. Markku Mattila Aluepäällikkö Siirtolaisuusinstituutti Pohjanmaan aluekeskus Keskuskatu 32 I 60100 Seinäjoki Tel. 044-2592 447

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Uusi, helpompi koti? 55 + Herttoniemi. Vuokrakoti. Abraham Wetterin tie 6

Uusi, helpompi koti? 55 + Herttoniemi. Vuokrakoti. Abraham Wetterin tie 6 Uusi, helpompi koti? Vuokrakoti 55 + Herttoniemi Abraham Wetterin tie 6 Kodista on tullut entistä tärkeämpi paikka, jossa voi levätä ja ladata akkuja ilman taakkaa tekemättömistä remonteista ja pihatöistä.

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008 SATO JA SENIORIASUMINEN SATOn toimialat Asuntosijoitus Asuntorakennuttaminen 23 000 asuntoa (pks 70%) asuntotuotanto 400-800 as./v. (pks 60%) SATOn historia Asiakastarpeiden muutokset ja SATOn palvelulupauksen

Lisätiedot

Esteetön asuminen ja eläminen

Esteetön asuminen ja eläminen Esteetön asuminen ja eläminen HEA loppuseminaari 19.11.2013 Tuula Hämäläinen, lehtori Sanna Spets, lehtori Saimaan AMK Mitä on hyvä vanheneminen? Hyvä vanheneminen on kohtuullinen määrä sapuskaa, lämmintä

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET

MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Markkinakatsaus 1 / 2012

Lisätiedot

Asunto Oy Pikku-Heikki

Asunto Oy Pikku-Heikki Asunto Oy Pikku-Heikki Asunto Oy Dosentinranta Piispanpelto xx 20540 Turku As Oy Turun Pikku-Heikki Iso-Heikkiläntie 5 A 20200 Turku Pikku-Heikissä asut turvallisesti palvelujen naapurissa As Oy Pikku-Heikki

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Pankkibarometri 1/2008 26.3.2008

Pankkibarometri 1/2008 26.3.2008 Pankkibarometri 1/2008.3.2008 -barometri.3.2008 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset Alueelliset tiedot 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto Ikäihminen teknologian käyttäjänä Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto KÄKÄTE-projekti Käyttäjälle kätevä teknologia -projekti: Vanhustyön keskusliitto ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 28 Suun terveydenhuollon hoitotakuukysely maaliskuussa 28, vastanneet terveyskeskukset

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Metsänomistusrakenteen muutos

Metsänomistusrakenteen muutos Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsänomistusrakenteen muutos Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi puh. 010 2112240 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä? Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus VANHUUS JA SUKUPUOLI Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n, Ikäinstituutin ja Gerontologian tutkimuskeskuksen yhteisseminaari 2.1.215, Tieteiden

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti Trenditietoja 2008-2013 Häggman Erik 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Sivu 1 [KI R J O I T A Y R I T Y K S E N O S O I T E ] Sisältö

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU Villa Andante LÄNSIVÄYLÄ Tiiliskiventie Ruukintie Kattilantanhua Kattilalaaksonkatu Tyskaksentie Villa Andante Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi NÖYKKIÖNKATU ESPOONLAHDEN

Lisätiedot

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen 10.6.2011 barometri II/2011 Ulla Halonen barometri II/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy barometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä

Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä 26.11.2015 ryhmätyöosio (3 ryhmää,) Ryhmätöiden ohjeistus, jakaantuminen ryhmiin, työpajatyöskentelyä klo 14.15 Ryhmätöiden purku ja yhteiskeskustelu RYHMÄ 2. PJ.

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Valtakunnallinen hissiseminaari 9.5.2012 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Itsenäinen suoriutuminen

Itsenäinen suoriutuminen Teknologia ikäihmisten toimintakyvyn ja kotona asumisen tukena Jyväskylä 29.9.2009 Turvallinen, esteetön asuinympäristö itsenäisen suoriutumisen tukena Timo Ekroos, projektijohtaja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011 ja alueelliset kuluttajakuvat Pekka Myrskylä Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 7/2002 15.3.2002 Pakolaisten asuttaminen Suomessa 1994-2001 Kuntien pakolaisille osoittamat asunnot 1994-2001 700 600 500 Aravavuokra-as.

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Yhdessä Huomiseen. Kotosalla luo laatua ikääntyvän asumiseen

Yhdessä Huomiseen. Kotosalla luo laatua ikääntyvän asumiseen Yhdessä Huomiseen Kotosalla luo laatua ikääntyvän asumiseen Kotosalla on turvallinen, luotettava ja yhteisöllinen Kotosalla on YH Länsi Oy:n ja Kotosalla Säätiön kehittämä nykyaikainen ja toimiva asumismuoto

Lisätiedot

Yksityismetsänomistuksen rakenne

Yksityismetsänomistuksen rakenne Yksityismetsänomistuksen rakenne Harri Hänninen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011, Helsinki Metsätilajakauma Metsää vähintään 1 hehtaaria käsittäviä metsätiloja 375 000 kappaletta, joilla omistajia

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.9 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA 26.11.9 Kuluttajabarometri Puhelinhaastattelututkimus Kuluttajien taloudelliset mielialat, odotukset ja

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina?

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina? Arvoista: tahdommeko säilyä kansana 1 Syntyvyys on uusiutumistasolla eli naista kohti on 2,1 lasta: > kansa ja kulttuuri säilyy ja kulttuurina? väestö 2 Syntyvyys on alle uusiutumistason, mutta maahanmuutto

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 11.5.2011

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 11.5.2011 ja alueelliset kuluttajakuvat Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011

RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011 RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011 Pirkanmaan rakennuspäivä 2.11.2009, Tampere Markku Riihimäki VTT Rakentamisen markkinat ja vaikuttavuus 3.11.2010 2 BAROMETRIN RAHOITTAJAT Talonrakennusteollisuus

Lisätiedot

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat

Lisätiedot

Asuminen ja ikääntyminen - NCC:n ajatuksia asumisesta

Asuminen ja ikääntyminen - NCC:n ajatuksia asumisesta Asuminen ja ikääntyminen - NCC:n ajatuksia asumisesta Antti Pirhonen NCC Housing Pvm 20.9.2011 NCC Rakennus Oy, Asuminen 1 Pienet mutta toimivat asunnot lähellä palveluja Hyvät ympäristön palvelut ja yhteydet

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot