PAKOLAINEN. #4 / 2014 Jäähyväiset Thaimaalle / Mr. Maahanmuuttaja Aadan Ibrahim. Hinta Julkaisija Suomen Pakolaisapu ry.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PAKOLAINEN. #4 / 2014 Jäähyväiset Thaimaalle / Mr. Maahanmuuttaja Aadan Ibrahim. Hinta 5.50. Julkaisija Suomen Pakolaisapu ry."

Transkriptio

1 PAKOLAINEN #4 / 2014 Jäähyväiset Thaimaalle / Mr. Maahanmuuttaja Aadan Ibrahim Hinta Julkaisija Suomen Pakolaisapu ry.

2 2 Pakolainen #4 / 2014 PÄÄKIRJOITUS YKSI KÄSI HOUKUTTELEE, TOINEN TYÖNTÄÄ POIS duskunta tilaa vaalikausittain maahanmuuttopoliittisen selonteon sisäministeriöltä. Eduskunnan lähtökohta selonteolle on arvioida»muodostavatko Suomen säännökset, käytännöt tai taloudelliset etuudet vetovoimatekijöitä turvapaikan hakemiselle tai humanitaariselle maahanmuutolle.» Sisäministeriö teki työtä käskettyä ja on nyt lähettämässä eduskuntaan viisikymmentä sivua analyysia siitä, miten Suomi on onnistunut tavoitteessaan olla houkuttelematta tänne ketään. Aihe puhuttaa myös EU:ssa laajemmin, sillä pakolaisten määrän kasvun myötä myös turvapaikanhakijoiden määrä on lisääntynyt. Sisäministeriön valtiosihteeri Marjo Anttoora kertoi marraskuun alussa Tampereella korkean tason EU-kokouksessa kylmän näkemyksensä turvapaikanhakijoiden niin sanottuun taakanjakoon: Suomi ei voi auttaa Etelä-Euroopan ylikuormittuneita turvapaikkajärjestelmiä vastaanottamalla lisää turvapaikanhakijoita,»sillä emme halua viestittää, että tänne olisi helppo tulla». Päättäjät ovat jo ryhtyneet toimiin väitettyjen vetovoimatekijöiden karsimiseksi. Pakolaisten perheenyhdistämisestä on tehty käytännössä mahdotonta jo edellisen hallituskauden aikana. Nyt eduskunta käsittelee vapaaehtoisen paluun lakiesitystä. Esityksessä halutaan sinänsä kannatettavan vapaaehtoisen paluun vakiinnuttamisen lisäksi lakkauttaa tilapäinen oleskeluoikeus henkilöiltä, jotka eivät voi palata kielteisen turvapaikkapäätöksen saatuaan kotimaihinsa. Nämä henkilöt halutaan pakottaa palaamaan vapaaehtoisesti, ja jos he eivät siihen suostu, heidät pakotetaan paperittomuuteen, pois vastaanottokeskuksista ilman minkäänlaista oleskelulupaa. Suomalaispäättäjien into vetovoimatekijöiden karsimiseen on hämmästyttävä erityisesti kun katsoo tilastoja. Suomeen saapuu vuosittain noin 3000 turvapaikanhakijaa, Ruotsiin odotetaan tänä vuonna hakijaa. Suomi ei ole koko kansainvälisen suojelun historiassaan 1970-luvulta vastaanottanut yhtä montaa henkilöä kuin Ruotsi pelkästään tänä vuonna. Väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen ovat koko EU:n yhteisiä ongelmia. Seuraavien 20 vuoden aikana 25 miljoonaa työntekijää jättää työmarkkinat EU:ssa. Siirtolaisia tarvitaan kattamaan tämä vaje, mutta samaan aikaan pyrimme kaikin voimin estämään turvapaikanhakijan pääsyn unionin alueelle. Sen sijaan yritämme houkutella tänne työntekijöitä, jotka eivät tänne halua. Suomikaan ei innosta työn perässä muuttavia. Maahanmuuttopoliittisessa selonteossa kirjoitetaan:»[työ]lupia haetaan kansainvälisesti katsoen suhteellisen vähän. Merkittävänä syynä on Suomen työmarkkinoiden vähäinen vetovoima.» Valtiosihteerin viesti on siis mennyt perille. Ulkomaalaiset, pysykää poissa. Mr. Maahanmuuttaja Aadan Ibrahim on edelliseen peilattuna juuri sellainen henkilö, jolta halutaan sulkea pääsy Suomeen: pakolaistaustainen, ilman vanhempiaan tullut lapsi, joka on vieläpä yrittänyt saada perheensä Suomeen. Lukekaa hänen tarinansa sivulta 10 alkaen. Oliko virhe vastaanottaa Aadan? KAISA VÄKIPARTA Päätoimittaja SUOMALAISPÄÄTTÄJIEN INTO VETOVOIMATEKIJÖIDEN KARSIMISEEN ON HÄMMÄSTYTTÄVÄ ERITYISESTI KUN KATSOO TILASTOJA. SUOMI EI OLE KOKO KANSAINVÄLISEN SUOJELUN HISTORIASSAAN 1970-LUVULTA VASTAANOTTANUT YHTÄ MONTAA HENKILÖÄ KUIN RUOTSI PELKÄSTÄÄN TÄNÄ VUONNA.

3 Pakolainen #4 / SISÄLLYS RUOTSIN JYTKY Ruotsidemokraattien menestys ei vaikuta maan pakolaispolitiikkaan. MR. MAAHANMUUTTAJA Somalialaistaustainen Aadan Ibrahim odottaa jälleen perheenyhdistämistä. Mirva Helenius 16 THAIMAASTA MYANMARIIN Pakolaisavun kuusivuotinen urakka Thaimaan pakolaisleireillä tulee päätökseen. Aadan Ibrahim on Mr. Maahanmuuttaja vuosimallia s. 10. The Border Consortium Uudelleenrakennusta tulipalon jälkeen. s ULKOMAALAISLAKI AJAA PAPERITTOMUUTEEN Pakolaisapu kumppaneineen osoitti mieltä ulkomaalaislain heikennyksiä vastaan. AUTOMEKAANIKKO USKOO TULEVAISUUTEEN Sierraleonelainen Marie Yarjah menestyi opinnoissaan ja sai palkinnoksi ajokortin. SUOMALAISNUORET PAKOLAISLEIRILLÄ UGANDASSA Nakivalen pakolaisleirillä tanssittiin Kalevalan ja kongolaismusiikin tahtiin. NAAPURUUSSOPU LÖYTYY KESKUSTELEMALLA Monikulttuurisia konflikteja ei ole olemassa, väittää Pakolaisavun Miriam Attias. PAKOLAINEN Pakolainen ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Vuosikerran vapaaehtoinen kannatusmaksu on 22 euroa. Lehden saa myös liittymällä jäseneksi, vuosimaksu 25 euroa. julkaisija Suomen Pakolaisapu ry vastaava päätoimittaja Maija Perho päätoimittaja Kaisa Väkiparta toimituspäällikkö: Anna-Reetta Korhonen toimitus: Jenni Hamara, Carolina Runeberg yhteystiedot Kaikukatu 3, Helsinki, puh , tilaukset paino Forssan Kirjapaino Oy, ISSN ulkoasu Anna Kalso kannen kuva Meeri Koutaniemi kuvassa Pakolaisavun työ Thaimaassa päättyy. seuraava numero ilmestyy maaliskuussa lahjoitustilinumerot Nordea I Sampo I OKO Pakolainen on Kultti ry:n jäsenlehti. Lehteä on tuettu ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin.

4 4 Pakolainen #4 / 2014 JYRKKÄ EI ULKOMAALAIS- LAIN HEIKENNYKSILLE Seikkailu ja hyväntekeväisyys samassa paketissa teksti & kuva carolina runeberg teksti jenni hamara Mielenosoittajat eivät halua siirtolaisia kadulle eivätkä lapsia vankilaan. irpaisevan kylmänä lokakuun päivänä yli sata ihmistä kokoontui Eduskuntatalolle osoittamaan mieltä ulkomaalaisten oikeuksien puolesta. Pakolaisavun ja Vapaa liikkuvuus -verkoston järjestämässä mielenilmauksessa vastustettiin hallituksen la kiesityksiä, jotka muodostaisivat Suomeen uuden paperittomien ryhmän ja mahdollistaisivat lasten säilöönoton hallitusohjelman lupausten vastaisesti. Eduskun nan käsittelyssä olevan vapaaehtoisen paluun lakiesitys poistaisi oikeuden tilapäiseen oleskeluun ihmisiltä, jotka ovat saaneet kieltei sen turvapaikkapäätöksen, mutta eivät voi palata. Sisäministeri Päivi Räsäsen mielestä nykyinen laki toimii vetotekijänä turvapaikanhaulle, mutta näyttöä Suomen vetovoimaisuudesta ei ole. Lakiesityksen toteutuessa turvapaikanhakijat ajetaan paperittomiksi vailla perus oikeuksia, elleivät he suostu pakolliseen»vapaaehtoiseen» paluuseen. Mielenosoituksessa järjestäjien lisäksi lakiesityksiä kritisoivia puheita pitivät kansanedustajat Anna Kontula (vas.), Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), Elisabeth Nauclér (r.), viestintäsihteeri Nasima Razmyar (sd.) sekä Ala Saeed Irakin naisten yhdistyksestä. LAKIESITYKSEN TOTEUTUESSA TURVAPAIKANHAKIJAT AJETAAN PAPERITTOMIKSI VAILLA PERUS- OIKEUKSIA, ELLEIVÄT HE SUOSTU PAKOLLISEEN»VAPAAEHTOISEEN» PALUUSEEN. ikä yhdistää eri puolilla Suomea asuvaa juristia, opettaja-kätilöä, projektipäällikköä, yrittäjää, tradenomia ja it-tukihenkilöä? He kaikki ovat lähdössä helmikuussa 2015 Ugandaan tutustumaan Pakolaisavun työhön. Reissu toteutuu Kapuaohjelman kautta. Kapua kerää varoja kehitysmaiden auttamiseksi kiipeämällä maailman vuorille. Nykyään kiipeäminen on mahdollista jättää väliin ja haastaa itsensä muilla keinoin, kuten varainkeruulla.»olin 80-luvun alussa Suomen Punaisen Ristin hommissa Ugandassa ja siitä jäi tietynlainen kaipaus. Halusin nähdä, mihin suuntaan maa on kehittynyt. Pakolaisasutusalueella toiveissani on päästä perehtymään paikalliseen äitiyshuoltoon ja Pakolaisavun aikuiskasvatustyöhön», kertoo aiemmin kätilönä toiminut ja lehtorin virasta hiljattain eläköitynyt Sisko Korrensalo. Kapualaiset keräävät ennen matkaa varoja Pakolaisavun hankkeisiin. Heitä voi tukea Oma Kapuan sivuilla: www. kapua.fi/oma/uganda Kapualaiset Anna Azcuy (vas.), Merja Nummi, Sisko Korrensalo ja Kati Moilanen tapasivat toisensa ensimmäistä kertaa.

5 Pakolainen #4 / Johanna Rojola NÄIN PUUTUT RASISMIIN: NIMEÄ JA VAADI LOPETTAMAAN Ebolatiedotus laajenee Sierra Leonessa akolaisapu on elokuusta alkaen levittänyt ebolatietoutta Liberiassa samoilla osallistavilla menetelmillä, joita järjestö käytti ennen epidemiaa aikuiskoulutustyössään. Syksyn aikana on tavoitettu 180 maaseutuyhteisöä, joissa asuu noin ihmistä. Kylissä on osattu eristää alueelle saapuneet sairastuneet ja ottaa yhteyttä terveysviranomaisiin. Nyt toiminta laajenee Monrovian pohjoispuolelle 120 yhteisöön. Sierra Leonessa radio on ollut merkittävin tiedotuskanava. Eristetyistä kylistä on voinut soittaa paikalliskielisiin ohjelmiin ja keskustella aiheesta. Myös Sierra Leonessa on aloitettu valistustyö Liberian malliin. Aluksi pyritään tavoittamaan 450 kylän asukkaat. Lisäksi Pakolaisapu uudistaa nuorten ammattikoulutushankettaan ja avaa uuden terveydenhoitoalan opintolinjan. Pakolaisuuden kasvu kysyy vastuunkantoa nnu Lehtinen, 43, aloitti marraskuun alussa Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtajana. Lehtisen mukaan humanitaariset kriisit kysyvät Suomen ja Pakolaisavun panosta yhteiseen vastuunkantoon.»pakolaisuus maailmassa on lisääntynyt ja lähes 90 prosenttia pakolaisista elää kehitysmaissa. Miten Suomi on mukana varmistamassa, että turvaa tarvitsevat ihmiset myös saavat sen?» Lehtinen kysyy. Lehtinen uskoo tulevien eduskuntavaalien vaikuttavan merkittävästi pakolaispolitiikan suuntaan.»haluan olla omalla panoksellani vahvasti vaikuttamassa siihen, että Suomeen eri syistä saapuvilla ihmisillä on mahdollisuus olla tämän yhteiskunnan tasavertaisia jäseniä», Annu Lehtinen toteaa. Hän siirtyi Pakolaisapuun Lääkärien sosiaalinen vastuu ry:stä. Tue Pakolaisavun ebolatyötä osoitteessa RADIO ON OLLUT MERKITTÄVÄ TIEDOTUSKANAVA. Ebolavalistusta tekevien fasilitaattorien koulutukset alkavat käsien pesulla. James Grear

6 6 Pakolainen #4 / 2014 TURVAPAIKKAA HAKEVIEN LASTEN TUKENA teksti carolina runeberg kuva juke luoma SUURI KIITOS LAHJOITTAJILLE JA TUKIJOILLE: Rahalahjoitukset Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö Microsoft NNKY Opintokeskus Visio Laina.fi Laura Valtonen Tuotelahjoitukset Fazer Nuorkauppakamari urvapaikanhakijoiden määrän kasvu näkyy tänä vuonna myös Suomeen tulevien alaikäisten turvapaikanhakijoiden lisääntymisenä. Ilman perhettä on syksyyn mennessä tullut arviolta jo lähes 200 nuorta pääasiassa Afganistanista ja Somaliasta sekä Syyriasta ja Ukrainasta. Turvapaikkaa hakeville lapsille vertaistukea järjestävän Tukiverkko-hankkeen johtaja Minna Lähteenmäen mukaan toiminta on tavoittanut paljon odotettua enemmän lapsia ja nuoria. Espoon ryhmäkodissa asuvat nuoret ovat vuotiaita. Tukiverkko järjestää heille viikoittaisia tapaamisia, kuukausittaisia retkiä sekä muuta ohjelmaa kuten ruoanlaittoa ja urheilua. Nuorten omaa äidinkieltä puhuvat vertaisohjaajat antavat tärkeää tukea epävarmojen tulevaisuudennäkymien kanssa eläville nuorille. Kesän aikana järjestettiin muun muassa paljon Vaikka turvapaikkaprosessi on raskas, taidetyöpajassa hymy nousee huulille. Vasemmalla Tukiverkon koordinaattori Ala Saeed. retkiä ja kolmen päivän leiri. Tänä syksynä ryhmissä on harrastettu luovia tukimenetelmiä, kuten sadutusta ja taidetyöpajoja. Suomen Pakolaisapu kiittää lämpimästi kaikkia lahjoittajia, jotka ovat viimeisen vuoden aikana mahdollistaneet vertaistukitoiminnan. Erityisesti kiitämme Microsoftia, jonka kanssa viime keväänä alkanut monipuolinen ja nuorten arkea piristänyt yhteistyö jatkuu. TUKIVERKKO JÄRJESTÄÄ HEILLE VIIKOITTAISIA TAPAAMISIA, KUUKAUSITTAISIA RETKIÄ SEKÄ MUUTA OHJELMAA KUTEN RUOANLAITTOA JA URHEILUA. Leiriyhteistyö Uudenmaan partiopiirin SCOUTTI 2 -hanke Kansan Raamattuseura Lippulahjoitukset Lastensuojelun Keskusliitto Tiedekeskus Heureka HJK Maksuttoman toiminnan tarjoaminen Tandu ja Sir.Nahary sekä ravintola El Pacifico Japanin suurlähetystö Kartanon ratsastajat KARAT ry Sibeliuspuiston minigolf Arja Lindfors-Ristimäki Elokuussa 2012 alkanutta ja ensi vuoden keväänä päättyvää Tukiverkon toimintaa rahoittaa Euroopan Pakolaisrahasto (ERF). Toiminnasta kehitetään malli, jonka tarkoitus on hyödyttää kaikkien vastaanottokeskusten alaikäisyksiköiden toimintaa.

7 Pakolainen #4 / AUTOMEKAANIKKO MARIE YARJAH EROTTUU EDUKSEEN Janne Körkkö Pakolaisapu palkitsi kolmetoista parhailla arvosanoilla automekaniikkalinjalta valmistunutta opiskelijaa tarjoamalla heille autokoulun ajokortin hankkimiseksi. Marie Yarjah oli yksi heistä. haastattelu & kuva mohamed kamara teksti & suomennos jenni hamara äätin opiskella automekaanikoksi, koska se on vaativa ala, jolla ei ole paljon naisia. Erotun edukseni miehistä työnhakutilanteessa. Intohimoni alaa kohtaan kasvoi, kun näin naiskollegani työskentelevän todella taitavasti ja ansaitsevan hyvin. Olen varma, että menestyn alallani, sillä hallitsen sen erinomaisesti ja minulla on ajokortti kilpailuvalttina. Suurin osa työnantajista etsii kuljettaja-mekaanikkoa, eikä monilla mekaanikoilla ole ajokorttia. Nykyään naisia kannustetaan elämän eri alueilla Sierra Leonessa jopa enemmän kuin miehiä. Haluan erottua muista naisista, jotka opiskelevat esimerkiksi kampaajiksi tai ravintola-alalle. Alan etsiä töitä heti ajokortin saatuani. PAKOLAISAPU SIERRA LEONESSA Pakolaisapu kouluttaa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria ammattiin ja vahvistaa paikallisia ammattikouluja Sierra Leonessa. Tavoitteena on parantaa nuorten asemaa työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa ja sitä kautta lisätä yhteiskunnan vakautta ja talouden kehittymistä konfliktin jälkeisessä tilanteessa. Automekaniikan lisäksi opintolinjoja ovat olleet puutyöt, metalli-, muurari- ja rakennusala, pitopalvelu, kampaaja- ja räätälikoulutus. Toiveissani on työ jonkun yhtiön autonkuljettajana tai mekaanikon tehtävät korjaamolla, jossa voisin ansaita rehellisellä työllä taitojani myymällä. Uskon, että minua ihaillaan ja kannustetaan työelämässä, koska olen yksi harvoista naisista miehisellä alalla. Huomasin sen OLEN VARMA, ETTÄ MENESTYN ALALLANI, SILLÄ HALLITSEN SEN ERINOMAISESTI JA MINULLA ON AJOKORTTI KILPAILUVALTTINA. jo opiskeluaikana, kun sain paljon ihailua osakseni ja nautin siitä. Tiedän, että saan paremman työn pian se on vain ajan kysymys. Kiitän sydämestäni Pakolaisapua saamastani koulutuksesta ja toivon, että muutkin saavat vielä saman mahdollisuuden.»

8 8 Pakolainen #4 / 2014 RUOTSIN JYTKY EI HEILAUTA PAKOLAISPOLITIIKKAA teksti marcus floman KUVASSA Syksyn poliittinen t-paitakohu syntyi, kun vasemmistopuolueen Rossana Dinamarca veti ylleen SD = rasister -paidan käydessään pudottamassa ei-lappunsa ruotsidemokraattien Björn Söderille eduskunnan puhemiesvaaleissa. uotsin poliittinen kenttä ja valtavirtalehdistö kuohuivat syksyllä ruotsidemokraattien (SD) 12,9 prosentin vaalituloksen jälkeen. Vaalitomun laskeuduttua Pakolainen kysyi elinkeinoelämää lähellä olevalta ajatuspaja Timbrolta sekä ammattiyhdistysliikettä lähellä olevalta ajatuspaja Katalysiltä heidän arvioitaan vaalituloksen vaikutuksista maan pakolaispolitiikkaan.»en usko pakolaispolitiikan juurikaan muuttuvan. Ruotsidemokraatit vihaa muita puolueita eivätkä muut puolueet pidä ruotsidemokraateista juuri sen enempää. Muissa puolueissa ei ole halua tehdä poliittista yhteistyötä SD:n kanssa», tutkija Victor Bernhardtz ajatuspaja Katalysista arvioi. Ajatuspaja Timbron Andreas Johansson Heinö uskoo, että pakolaispoliittinen linja ainakin vastaanottomäärissä pysyy muuttumattomana seuraavat neljä vuotta.»seitsemälle muulle eduskuntapuolueelle hinta pakolaispoliittisen kannan muuttamisesta tulisi liian kalliiksi.» Pitkällä aikavälillä muiden eduskuntapuolueiden näkemykset pakolaispolitiikasta saattavat muuttua, Johansson Heinö arvelee. Hän muistuttaa, että esimerkiksi Tanskan kansanpuolue Dansk Folkepartilla ei ensimmäisen eduskuntakauden aikana ollut juurikaan vaikutusvaltaa muiden puolueiden pakolaispoliittisiin kantoihin.»mutta jo toisella kaudella heidän roolinsa muuttui.» Katalysin Bernhardtz taas muistuttaa, että belgialainen populistipuolue Vlaams Belang kasvatti pitkään suosiotaan muiden puolueiden eristyksestä huolimatta. Lopulta sen suosio lähti jyrkkään laskuun.

9 Pakolainen #4 / »HYVIN MONET PAKOLAISTEN KOHTAAMAT HAASTEET JUONTAVAT JUURENSA SIITÄ, ETTÄ EU:HUN JA SCHENGEN-MAIHIN EI TURVAPAIKANHAKIJANA OLE MAHDOLLISTA PÄÄSTÄ LAILLISIA REITTEJÄ PITKIN.» Eli ruotsidemokraattien vaalivoitosta huolimatta Ruotsin avoin pakolaispolitiikka jatkuu. Kaikki siis hyvin? Ei ihan niinkään. Ruotsissa toimivien pakolaisjärjestöjen kattojärjestö FARRin puheenjohtaja Sanna Vestin muistuttaa turvapaikkajärjestelmän sisäänrakennetuista ongelmista.»hyvin monet pakolaisten kohtaamat haasteet juontavat juurensa siitä, että EU:hun ja Schengen-maihin ei turvapaikanhakijana ole mahdollista päästä laillisia reittejä pitkin. Ihmiset hakeutuvat EU:hun henkensä uhalla. Mielestämme Ruotsin on oltava eturintamassa vaatimassa turvapaikanhakijoille laillisia teitä unioniin.» Pelkästään tämän vuoden tammikuusta lokakuun loppuun yli henkilöä oli hakenut turvapaikkaa Ruotsista.»On vaarallista ajatella, että Ruotsi on tehnyt voitavansa, meillä on humaani pakolaispolitiikka ja olemme maailman parhaita. Itse asiassa järjestelmässä on hyvin paljon puutteita, jotka olisi syytä korjata.» Mistä puutteista Vestin puhuu?»järjestömme keskittyy hyvin paljon itse ydinkysymykseen: oikeuteen saada turvapaikka tilanteessa, jossa ihminen tarvitsee suojelua. Tässä Ruotsilla on vielä hyvin paljon parannettavaa. Liian monelta jää turvapaikka saamatta, koska viranomaiset kysyvät liian vähän suojelun tarpeen syistä ja keskittävät voimansa matkareittien ja matkadokumenttien kartoittamiseen.» Ruotsin kanta, jonka mukaan kaikki Syyriasta paenneet saavat käytännössä turvapaikan, on herättänyt paljon huomiota. Mutta:»Ei voi sanoa, että olemme avanneet oven syyrialaispakolaisille. Ei voi väittää, että ovi on auki kun se on lukossa ja päästäkseen sisään ovi on murrettava, jotta täältä voisi hakea turvapaikkaa. Keskustelussa ei saa unohtaa, että ihmisten pitää väärentää papereita tai matkustaa laittomasti päästäkseen Ruotsiin.» KUVISSA Pakolaisjärjestöjen kattojärjestö FARR kampanjoi eduskuntavaalien alla julisteilla, jotka muistuttivat, ettei kaikilla ole mahdollisuutta valita. Samalla ihmisiä kehotettiin äänestämään humanitäärisen politiikan puolesta.»vähemmäin maahanmuuttoa tänne, enemmän tukea pakolaisille sinne», julistivat ruotsidemokraatit mainoksissaan. MIKSI RUOTSALAISET PUOLUEET REAGOIVAT TOISIN KUIN SUOMALAISET? Yksi selitys muiden puolueiden jyrkkään asennoitumiseen ruotsidemokraatteja kohtaan juontaa juurensa historiasta: puolue on kasvanut kansallissosialistisesta maaperästä, kun taas muut puolueet sosiaalidemokraatit etunenässä edistävät vuosikymmeniä jatkunutta kansainvälistä solidaarisuutta. Asetelma on kovin toisenlainen kuin Suomessa. Perussuomalaisissa vaikuttaa vahva muukalaisvihamielinen siipi. Jo ennen kuin puolueesta tuli suuri poliittinen toimija isojen valtapuolueiden edustajat myötäilivät sen muukalaisvihamielisiä asenteita harjoittaen samalla ennätystiukkaa ulkomaalais- ja pakolaispolitiikkaa. Tätä taustaa vasten ei ole ihme, että Suomessa kuulee tänä päivänä muukalaisvihamielistä puhetta monissa eri puolueissa.

10 10 ISOVELI Vuoden 2014 Mr. Maahanmuuttaja tuli Suomeen yksin alaikäisenä turvapaikanhakijana. Nyt hän kulkee Vantaalla muiden maahanmuuttajanuorten rinnalla. teksti anna-reetta korhonen kuvat mirva helenius oimistorakennuksen toisessa kerroksessa avautuu nuorten maailma. Aulan värikkäille sohville on kerääntynyt ryhmä nuoria juttelemaan. Viereisessä huoneessa pelataan konsolipeliä ja toisessa kuntosali odottaa tyttöjen liikuntakerhon alkamista. Olemme Länsi-Vantaan Myyrmäessä, maahanmuuttajanuoria tukevan R3-yhdistyksen toimitiloissa. Täällä työskentelee 29-vuotias projektityöntekijä Aadan Ibrahim, vuoden 2014 Mr. Maahanmuuttaja. Ibrahimin vanhimmat muistot liittyvät Somalian sotaan.»kun olin 4- tai 5-vuotias, lähdimme koko perhe taisteluja pakoon kotikaupungistamme Buroasta. Pakomatkan aikana sotilaat pelottivat minua. Pääsimme lopulta pakolaisleirille Etiopian rajalle. Siellä oli todella ankeat oltavat ja taudit levisivät. Muistan miten jonotimme avustusjärjestöjen jakamaa riisiä.» Ibrahimin sisko tuli ensin Suomeen ja 10-vuotias Aadan pari vuotta myöhemmin perässä. Suomeen tullessaan hän ei osannut kirjoittaa. Somaliassa oli sodan aikana voinut käydä ainoastaan koraanikoulua. Hän asui siskonsa kanssa, opiskeli vuoden suomea ja siirtyi sen jälkeen suoraan viidennelle luokalle. Ibrahim haki perheenyhdistämistä muun perheensä kanssa, mutta prosessi tyssäsi rahaan: vanhemmat eivät taloustilanteen vuoksi päässeet Etiopiaan haastatteluun ajoissa.»sen takia sain kielteisen päätöksen. Koin päätöksen suurena vääryytenä. Kävin kaikki oikeusasteet läpi, mutta päätös oli aina kielteinen. Tuntui lamaannuttavalta kun muut saivat omat perheensä tänne», Ibrahim kuvailee. Yhteys perheeseen on säilynyt. Ibrahim on päässyt sittemmin tapaamaan vanhempiaan. Somalimaa on nyt vakaa, joten tällä hetkellä sukulaisten turvallisuudesta ei tarvitse olla huolissaan. Ibrahimilla on myös oma perhe, sillä hän meni vuonna 2012 naimisiin Somaliassa. Seitsemän kuukauden ikäisen vauvan hän on nähnyt vain Skypessä.»Vauva on tosi

11 11 ihana. Välillä hän näyttää minulta, välillä äidiltään.» Nyt Ibrahim odottaa perheenyhdistämistä vaimonsa ja lapsensa kanssa. Kun perhe pääsee Suomeen, suurin haave on viettää paljon aikaa lapsen kanssa. Avoimet ovet ja matala kynnys Suomeen tultuaan Ibrahim asui 15 vuotta vanhemman siskonsa kanssa. Hän tsemppasi nuorukaista eteenpäin. Teini-iässä kaikista eniten ajoi eteenpäin tietoisuus siitä, että perhe tarvitsee taloudellista tukea. Ibrahim kävi lukion ja kouluttautui nuoriso-ohjaajaksi. Nyt hän tukee muita nuoria, joille Suomeen kotoutuminen tuottaa vaikeuksia. R3:n tiloihin nuoret ovat tervetulleita milloin vaan. Yleensä he tulevat ensin pelailemaan ja viettämään aikaa. Kun luottamus on rakentunut, he kiinnostuvat tuesta. Työn ydin on henkilökohtainen ohjaus. Nuorten kanssa harjoitellaan ansioluettelon tekemistä, etsitään työpaikkoja tai tarvittaessa lähdetään mukaan virastoihin. Kun muutama nuori oli saanut työpaikan, sana yhdistyksestä lähti leviämään.»aadan LIIKKUU TAITAVASTI VALTAVÄESTÖN EDUSTAJIEN KANSSA MUTTA SAMALLA HÄNELLÄ ON VAHVAT JUURET JA YHTEYDET SOMALIYHTEISÖÖN. HÄN ON SILLANRAKENTAJA TYÖSSÄÄN JA VAPAA-AIKANAAN. HÄN EI AJA VAIN OMAN RYHMÄNSÄ ASIOITA EIKÄ EDES VAIN IKÄISTENSÄ ASIOITA VAAN ON AVOIN YHTEISTYÖHÖN ERILAISTEN RYHMIEN KANSSA.» Hannele Lautiola, Monikulttuurisuusasiain päällikkö, Vantaan kaupunki Toiminta alkoi nuorten tukemisesta työhön ja koulutukseen, mutta pian ilmeni, että nuorilla on paljon muitakin ongelmia: asunnottomuutta, päihdeongelmia, syrjäytymistä ja arjen elämän hallinnan ongelmia.»monet ovat opiskelleet omassa maassaan ja tulevat tänne kovalla höyryllä. Heillä on korkea motivaatio. Sitten selviääkin, että todistuksia ei hyväksytä, kielikurssille ei mahdu ja tämän lisäksi annetaan taloudellista tukea. Tämä kokonaisuus passivoi. Nuorten pitäisi heti maahan tultuaan päästä työharjoitteluun suomalaiseen ympäristöön. Kaikessa työssä ei tarvitse kieltä. Firmat on myös haastettava antamaan nuorille mahdollisuus. Monet voivat olla esimerkiksi hyviä varastotyöntekijöitä», Ibrahim pohtii. Joskus Ibrahim joutuu välittäjäksi suomalaisen työnantajan ja maahanmuuttajanuoren välille.»monessa yhteiskunnassa elämä ei ole niin järjestäytynyttä. Ei katsota päiviä eikä kelloa. Kun sitten tipahtaa tällaiseen järjestelmään, jossa asiat tapahtuvat tunnin tarkkuudella, monet palavat loppuun.» Ibrahim toivoo, että työnantajat eivät puhaltaisi peliä poikki yhdestä myö-»aadan ON OLLUT AHKERUUDEL- LAAN JA ENNAKKOLUULOTTOMUU- DELLAAN MUKANA NOSTAMASSA R3-YHDISTYSTÄ VANTAALAISTEN YHDISTYSTEN RASKAASEEN SAR- JAAN NUORISOTYÖSSÄ. R3 ON KAU- PUNGILLE HYVÄ KUMPPANI, JOKA TEKEE MAAHANMUUTTAJANUORTEN PARISSA SELLAISTA TYÖTÄ, MIHIN KAUPUNGILLA EI OLE RIITTÄVÄSTI RAHKEITA.» Anu Anttila, Suunnittelija, Vantaan kaupunki

12 12 Pakolainen #4 / 2014»AADANIN POIKKEUKSELLISEN AITO JA HIENOVARAINEN TAITO KOHDATA NUORIA ON VERTAANSA VAILLA. AADAN ON AUTTANUT JA VALMENTANUT HIENOSTI MYÖS NUORTEN VANHEMPIA OLEMAAN MUKANA NUORTENSA KASVUN TUKEMISESSA.» Pekka Mäkelä, Aluenuorisopäällikkö, Vantaan kaupunki hästymisestä. Nuoret tarvitsevat valmennusta suomalaisen työkulttuurin pelisäännöistä. Jotkut R3:n asiakkaista ovat kasvaneet tai jopa syntyneet Suomessa, mutta eivät saa kotoa samaa tukea kuin kantasuomalaiset nuoret, sillä vanhemmat eivät ymmärrä järjestelmää. Yhdistyksellä on nykyään romanityöntekijä, joka on saanut romaninuoret mukaan toimintaan.»he hallitsevat kielen, mutta heillä on samantyyppisiä ongelmia kuin maahanmuuttajanuorilla.» Asuntoja, kielikoulutusta ja lyhempiä jonoja Mr. Maahanmuuttajana Ibrahim haluaa tuoda esille nuoria syrjäyttäviä esteitä. Hän nimeää kolme asiaa, jotka estävät nuorten pääsyä mukaan yhteiskuntaan: järjestelmän byrokraattisuus, kielikoulutuksen ongelmat ja asunnottomuus. Monesti nuoret ovat menettäneet toivonsa viranomaisiin.»viranomaisilla ei ole aikaa ja jonot ovat pitkät. Kun ajan saa kuukauden päähän, voi olla jo myöhäistä. Nuoren lähtiessä selvittämään asioitaan häntä heitellään paikasta toiseen.» Toinen ongelma liittyy kielikoulutuk- seen.»ihmiset jonottavat yli vuoden kielikurssille. Miten tällainen yksinkertainen asia voi kestää vuoden?» Ibrahim ihmettelee. Yksi mahdollisuus olisi antaa yhdistyksille oikeus järjestää kielikoulutusta. Asunnon saaminen on pääkaupunkiseudulla nuorille vaikeaa. Vuokranantajat ovat nyt entistä varovaisempia, joten edes työssäkäyvät eivät välttämättä saa asuntoa. Ilman asuntoa nuori ei pysty keskittymään työhön tai opiskeluun. Vaikein ryhmä ovat vakavasti masentuneet ja syrjäytyneet nuoret. R3 on tavoittanut nuoria, jotka eivät ole yhteydessä mihinkään viranomaisiin.»he asuvat kavereiden nurkissa, joku antaa heille ruokaa, eivätkä he hae edes toimeentulotukea. Heidän kanssaan lähdetään etenemään varovasti, hoidetaan perusasiat kuntoon, käydään ehkä lääkärissä.»»tärkeää on, että pystyy menemään nuoren tasolle. Meidän tarjoamamme tuki on tiivistä, henkilökohtaista ja aina saatavilla. Autamme, oli asia pieni tai iso.» R3 MAAHANMUUTTAJANUORTEN TUKI RY on vuonna 2003 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää vuotiaiden maahanmuuttajanuorten asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa ja ehkäistä syrjäytymistä yhdessä sosiaaliviranomaisten, kasvatusalan ammattilaisten sekä maahanmuuttajien kanssa. TYÖPANOS ON KORVAAMATON HÄNELLÄ RIITTÄÄ TUNTEJA PÄIVÄSSÄ ENEMMÄN KUIN MUILLA. NUORTEN ON HELPPO LÄHESTYÄ HÄNTÄ ONGELMATILANTEISSA.» Jenni Tahvanainen, Projektipäällikkö, Nuorten Aktivoiva Toimintakeskus, R3

13 Pakolainen #4 / NUORTEN MAAILMA AVARTUI UGANDASSA Kymmenen suomalaisnuorta matkusti Nakivalen pakolaisasutusalueelle tutustumaan ikätovereihinsa keskellä synkintä marraskuuta. Tuliaisiksi he veivät soittimia, mölkky-pelin ja jalkapallon sekä esittivät itse suunnittelemansa Kalevala-näytelmän. Vastalahjaksi he saivat uusia ystäviä, lämmintä vieraanvaraisuutta ja oppivat tanssimaan. Nyt heidät voi tilata kouluun jakamaan kokemuksensa muiden suomalaisnuorten kanssa. koonnut jenni hamara lumi rinne: Odotan lentokoneen nousua ja ensimmäisen askeleen ottamista Ugandan maankamaralla. Odotan kostean lämpimän ilman tuntemista iholla ja auringon ensimmäisiä säteitä kukonlaulun aikaan. Odotan tuoreita hedelmiä ja vapauden tunnetta. Odotan ihanaa matkaa parhaassa seurassa. Nämä kaikki odotukseni ovat täysin totta, mutta kuulostavat minusta jotenkin vääriltä, liian itsekkäiltä ja kepeiltä. Tuntuu siltä, että minun pitäisi olla hieman kauhuissani ja peloissani, sillä tulen kohtaamaan pakolaisten rankkoja elämäntarinoita, näkemään aidon köyhyyden ja elämän jättämät jäljet. En kuitenkaan halua nähdä asioita mustavalkoisesti. unna-maria hakala: Kestänkö kaiken mitä siellä tulee vastaan? Mitä jos sairastun? Entä kun tuun kotiin takasin, tuntuuko kaikki täällä oleva liian etuoikeutetulta? On ihmisiä, joiden päätöksentekoa ohjailee pelko, ja ihmisiä joiden päätöksentekoa ohjailee luottamus. Mä en halua, että mun elämää määrää pelko. Samuli Putro osas sanoo sen mun mielestä aika osuvasti:»mitäpä jos sä pelkäät turhaan?» KUVASSA Henna Rwakobo Rockissa. Riikka Ilmonen

14 14 Pakolainen #4 / 2014 Riikka Ilmonen KUVISSA Nuoret tutustuivat Nakivaleen pareittain pakolaisoppaiden johdolla. Kuvassa Racheal ja Riikka. Pelot haihtuivat perillä pyry lahdenperä: Se alkoi mahtavasti. Voisi jopa sanoa vakuuttavasti Afrikan tyyliin, nimittäin boda boda- eli moottoripyöräajelu Kampalan kaduilla. Kuskini ei tuntunut saavan moottoripyörää käyntiin, joten yritimme mäkilähtöä, tuloksetta. Lopulta, hetken työntämisen jälkeen rupsahtanut sininen Honda pärisi epätasaista käyntiä ja lähdimme matkaan. susanna pesonen: Saavuimme ruuhkaisen tien ylitettyämme kummalliseen markkinahumuun. Kojuissa paistettiin mitä ikinä ja musiikki raikasi. Kuvailin muutamia kuvia ja videonpätkiä. Mopoja tööttäili riistiin rastiin ihmisten väleistä. Minua kohti tuli kirkkaine valoineen yksi mopo. Yritin kävellä sivummalle. Luulin hetken, että kamerani hihna oli jäänyt kiinni mopon kahvaan ja tippunut maahan. Noin kymmenen sekunnin kuluttua sain huomata, että kamera oli lähtenyt kuskin mukaan. JOS ASIAT OLISIVAT MENNEET ERI TAVALLA, VOISIN ITSEKIN ASUA SAMANLAISISSA OLOISSA, JA ELÄMÄNI OLISI OLLUT AIVAN ERILAISTA NYKYISEEN VERRATTUNA. henna jaakkola: Ennen ensimmäistä koulutusta matka Ugandaan tuntui vielä kaukaiselta, joltain tuntemattomalta, joka odotti edessäpäin, enkä siitä osannut oikein kysyjillekään kertoa muuta kuin kilpailun hakuprosessin. fidéline habimana: Synnyin 1994 Ruandan kansanmurhan keskellä. Monen mutkan kautta vanhempani onnistuivat tuomaan minut ja veljeni Suomeen. Olin silloin neljävuotias. En muista lapsuudestani sodan keskellä juuri mitään ja koen olevani onnekas saadessani elää hyvinvointivaltiossa turvallista elämää. Sen takia olen kiinnostunut näkemään millaista elämä pakolaisleirillä Ugandassa on. Jos asiat olisivat menneet eri tavalla, voisin itsekin asua samanlaisissa oloissa, ja elämäni olisi ollut aivan erilaista nykyiseen verrattuna. Odotan, että pääsy näkemään pakolaisten ja sodan uhrien elämää paikan päällä antaa minulle tietoa ja kokemuksia liittyen omaan taustaani ja historiaani. Samalla voin viedä toivoa ja toimia inspiraationa erityisesti nuorille, jotka ovat menettäneet elämänilon ja toivon tulevaisuudesta. Lahjakas Ben Arcnage sai tuliaisiksi kitaran ja aikoo opettaa sillä muita soittamaan. joakim sandelin: Muhammar Ghadaffis moské, Idi Amins tortyrkammare och Bahiatemplet är exempel på platser som vi besökte. Moskén var stor och hade dessutom ett högt torn med en magnifik utsikt över staden. Bakom varje plats gömmer sig en lång och intressant historia. Nu kände vi oss redo för resans nästa mål. fidéline habimana: Minulla oli aluksi turhautunut olo saavuttuamme tänne Nakivaleen, koska en näyttänyt ulkopuoliselta. Ihmiset pakolaisalueella eivät reagoineet minuun samoin kuin muihin ryhmäläisiimme. Hilma Toivonen

15 Pakolainen #4 / Mutta kun menimme vierailulle tanssiryhmään, joka koostui eri kansalaisuuksista, joukossa myös ruandalaisia, sain ihanan vastanoton! Minusta oltiin enemmän kiinnostuneita kuin muista. Nuoret ottivat minut ja Riikan mukaan tanssiin ja opettivat uusia liikkeitä, joista saimme paljon kehuja. riikka ilmonen: Päivä oli niin älyttömän kuuma, että ennen lounasta mentiin vielä Rachealin kotiin auringolta suojaan. Juttelin pitkään Rachealin siskon Annan kanssa. Kymmenvuotiaana Anna kidnapattiin kotimaassaan Kongossa, kun hän oli matkalla koulusta kotiin. Anna vietiin Egyptiin, jossa hän oli pakkotöissä kotiapulaisena 17 vuoden ajan. Vain muutama kuukausi sitten hän oli päässyt pakenemaan ja monen mutkan kautta löytänyt perheensä uudelleen Nakivalesta. Hänen tarinansa on uskomaton, mutta hän kertoi silti suurimmaksi haaveekseen lapsen saamisen. helmi partanen: Varsinainen show koitti iltapäivällä. Nuorisotalolla oli open stage -tyylinen tapahtuma, jossa todistettiin laulua, tanssia, draamaa ja paljon muuta. Mykistyin nuorten lahjoista. En ole todellakaan esiintyjä, mutta torstaina oli helppo heittäytyä. Estot karisivat, sillä esitys oli meidän. Toivon, että aina olisi niin helppoa päästää irti. Sitä fiilistä kannan mukanani Suomeen. hilma toivonen: Torstai-ilta oli tanssin ilta. Tähdet olivat kirkkaat, ihmiset iloisia, ja tanssiessa ei halunnut ajatella muuta kuin läsnä olevaa hetkeä. Päästessäni hikisenä ja väsyneenä telttaan viimein makaamaan lähetin vanhemmilleni viestin:»suomea ei ole olemassa tällä hetkellä. On vain Afrikan yö ja musiikin pauhu jostain kaukaa. Nää tyypit on ihan mahtavii.» KUVISSA Pala suomalaista kulttuuriperinnettä pakolaisleirillä: Kalevala ja Sammon ryöstö. Hilma Toivonen Marjaana Jaranne TÄHDET OLIVAT KIRKKAAT, IHMISET ILOISIA, JA TANSSIESSA EI HALUNNUT AJATELLA MUUTA KUIN LÄSNÄ OLEVAA HETKEÄ. Pyry ja Helmi leikittivät lapsia Nakivalen maaseudulla.

16 16 Pakolainen #4 / 2014 Meeri Koutaniemi HYVÄSTIT THAIMAALLE Pakolaisapu on järjestänyt aikuiskoulutusta Thaimaassa pakolaisleireillä kuuden vuoden ajan. Nyt toiminta siirtyy Myanmarin puolelle. Mitä haasteita ja onnistumisia matkan varrelle sattui? Mitä saatiin aikaan? teksti jenni hamara iheä sademetsä peittää vuorenrinteitä. Notkelmia halkovat matalat joet sekä hiekkatiet, joita reunustavat bamburakennukset. On pilareiden päällä lepääviä koteja, kioskeja, ravintoloita, kirkkoja, temppeleitä ja hallintorakennuksia. Kaikki on rakennettu bambusta. Ban Mai Nai Soin pakolaisleiri on ollut myanmarilaisen väliaikainen koti yli 20 vuoden ajan Thaimaassa. Suurin osa leirin asukkaista kuuluu karenni-vähemmistöön ja on paennut sotaa Myanmarista, entisestä Burmasta. Suomen Pakolaisapu on työskennellyt karennien kanssa Thaimaassa vuodesta 2009.»Leireillä 40 prosenttia asukkaista ei osaa lukea. Se vaikeuttaa käytännön elämää, heikentää toimeentulomahdollisuuksia ja pakolaisuuden jälkeen uudessa tilanteessa selviämistä», kertoo Pakolaisavun ulkomaan toiminnan suunnittelija Outi Perähuhta. KUVASSA Thaimaan pakolaisleireillä on kasvanut sukupolvi, jolla ei ole kotimaata, johon palata. Työtä muutosten keskellä Kun Pakolaisapu aloitti Thaimaassa, leireillä oli käynnissä maailman suurin pakolaisten uudelleensijoitusohjelma. Pohjois-Amerikkaan lähti jatkuvasti tuhansittain myanmarilaisia ja pakolaisten vaihtuvuus leireillä ja pakolaisten omissa järjestöissä oli suurta. Poliittinen tilanne

17 Pakolainen #4 / Myanmarissa ei vielä näyttänyt merkkejä siitä, että pakolaiset pääsisivät lähiaikoina palaamaan kotiin. Kymmenien vuosien pakolaisuuden aikana leireille oli syntynyt kokonainen sukupolvi, jolla ei ollut kotimaata. He tunsivat Myanmarin vain vanhempiensa kertomusten kautta. Pitkittyneissä pakolaistilanteissa toimimaan tottunut Pakolaisapu päätti vastata haasteeseen antamalla aikuisille lukutaito-opetusta omalla kielellä ja vahvistamalla pakolaisten omia järjestöjä. Uudelleensijoitusohjelman aiheuttaman ihmisten vaihtuvuuden vuoksi leirien peruspalveluista vastaavat pakolaisten järjestöt kärsivät aivovuodosta, mikä vaikeutti niiden toiminnan kehittämistä ja ylläpitoa. Paluumuutto motivoi opiskelemaan Pakolaisapu alkoi kouluttaa pakolaisista fasilitaattoreita, jotka vetivät toiminnallisia lukutaitopiirejä leireillä ja lähikylissä. Ensiaskel itsenäiseen toimeentuloon ja pakolaisten omien järjestöjen tehokkaaseen toimintaan on lukutaito. Pakolaisavun opettama lukutaito on toiminnallista lukutaitoa, joka nousee opiskelijoiden elinympäristöstä. Karenni-vähemmistö ei ollut saanut koskaan opiskella omaa äidinkieltään kotimaassaan. Valmiita oppimateriaaleja ei ollut. Ne täytyi kehittää alusta alkaen itse.»tässä kohdin hyödyimme Ugandassa pakolaisten kanssa aiemmin suunnittelemistamme oppimateriaaleista. Käytimme niitä pohjana, mutta sovitimme harjoitusten esimerkit karennien kulttuuriin ja Thaimaan leiriympäristöön sopiviksi. Omalla kielellä opiskelu on ollut vähemmistöryhmien kulttuuri-identiteetin kannalta tärkeää», Perähuhta kertoo. Burman-, karennin- ja thainkieliset opintomateriaalit tehtiin yhteistyössä karennien lukutaitokomitean kanssa. Kun poliittinen tilanne Myanmarin puolella alkoi näyttää siltä, että pakolaiset saattaisivat ehkä sittenkin pystyä palaamaan kotimaahansa, nousi erityisesti burmankielisen lukutaitokoulutuksen kysyntä huimasti. Siankasvatus suosikiksi Leirillä oli tarvetta myös toimeentuloa tukevalle koulutukselle. Moni järjestö teki pakolaisten ammattitaitoa parantavia koulutuksia, mutta ongelmaksi nousi se, ettei rajatulla leirialueella ollut markkinoita, joilla myydä. Pakolaisilla ei myöskään ollut rahaa, jolla ostaa. Samaan aikaan leireille tuotiin niiden ulkopuolella tuotettuja kalliita vihanneksia myyntiin. KUVISSA Suurin osa Pakolaisavun kurssien osallistujista on naisia. Heidän koulutuksestaan hyötyy koko perhe. Koulutettujen naisten lapset ovat terveempiä ja päätyvät todennäköisemmin itsekin koulunpenkille kuin kouluja käymättömien vanhempien lapset. Karen- ja karennivähemmistöt ovat voineet opiskella omalla äidinkielellään vasta pakolaisleirillä. Pakolaisapu on järjestänyt myös thain ja burman kielen opetusta, sillä niiden osaaminen on tärkeää leiriltä pois muuton jälkeen työelämässä ja opiskellessa. KARENNI-VÄHEMMISTÖ EI OLLUT SAANUT KOSKAAN OPISKELLA OMAA ÄIDINKIELTÄÄN KOTIMAASSAAN. VALMIITA OPPIMATERIAALEJA EI OLLUT. NE TÄYTYI KEHITTÄÄ ALUSTA ALKAEN ITSE. Meeri Koutaniemi Meeri Koutaniemi

18 18 Pakolainen #4 / 2014 Meeri Koutaniemi»Totesimme, että pakolaiset kuluttavat vähän ja ruoka tulee ulkopuolelta. Jos pakolaiset voisivat itse viljellä vihanneksensa ja tehdä niillä kauppaa, perheiden toimeentulo paranisi», Perähuhta kertoo. Leirin johto suhtautui myönteisesti ehdotukseen maan antamisesta pakolaisille pienimuotoista vihannesviljelyä varten. Keskeinen kysymys oli, kuinka tehdä yrittämisestä kannattavaa. Aloitettiin toimeentuloa tukeva pienyrittäjyyskoulutus, jossa opeteltiin esimerkiksi perheen menojen ja tulojen hahmottamista sekä myyntiin menevien tuotteiden kuluja ja katetta.»toimeentulokoulutukset ovat menneet nappiin. Oppilaat ovat olleet erittäin motivoituneita erityisesti sen jälkeen, kun paluumuuton mahdollisuus on noussut esiin», Perähuhta sanoo. Pakolaiset ovat saaneet itse päättää, mitä toimeentuloaan parantavia projekteja he aloittavat. Siankasvatuksesta tuli yksi suosituimmista, sillä se ei vaadi paljon tilaa. Vuosikymmeniä leiriolosuhteissa eläneille ihmisille on oleellista saada välineitä itsenäiseen toimeentuloon, koska leirit pyritään sulkemaan lähitulevaisuudessa. Sen jälkeen pakolaisten on tultava toimeen omillaan. Pakolaisavun Thaimaan maajohtaja Jörgen Baltzeria tilanne mietityttää:»miten käy leirillä syntyneille ihmisille? Eivät he voi palata kotiin. Todennäköiseksi vaihtoehdoksi jää liukeneminen Thaimaan pimeille työmarkkinoille.» PAKOLAISAVUN THAIMAAN MAAJOHTAJA JÖRGEN BALTZERIA TILANNE MIETITYTTÄÄ:»MITEN KÄY LEIRILLÄ SYNTYNEILLE IHMISILLE? EIVÄT HE VOI PALATA KOTIIN. TODENNÄKÖISEKSI VAIHTOEHDOKSI JÄÄ LIUKENEMINEN THAIMAAN PIMEILLE TYÖMARKKINOILLE.» Tulipalo vei omaisuuden, muttei opittua Matkan varrella on jouduttu luovimaan yllättävissä tilanteissa. Pakolaisten järjestöjen vahvistaminen ja fasilitaattorien kouluttaminen aloitettiin vastauksena pakolaisten uudelleensijoitusohjelmasta seuranneeseen aivovuotoon ja vaihtuvuuteen. Vaihtuvuus osoittautui kuitenkin vielä odotettua suuremmaksi. Niinpä lukutaitopiirien vetäjiä ja järjestöjen avainhenkilöitä jouduttiin toistuvasti kouluttamaan uudelleen edellisten lähdettyä muualle. KUVISSA Ban Mai Nai Soin ja Ban Mae Surinin pakolaisleirit sijaitsevat Thaimaan ja Myanmarin rajalla keskellä metsää.

19 Pakolainen #4 / Myanmarilaiset ovat myös tottuneet hierarkkiseen ja ulkomuistamiseen perustuvaan opiskelutapaan, kun taas Pakolaisavun koulutuksissa pyritään toiminnallisuuteen ja oppilaiden osallistamiseen. Fasilitaattoreina toimivat yleensä koulutetuimmat ihmiset, mikä leiriympäristössä tarkoittaa kymppiluokan tai lukion ensimmäisen luokan käyneitä. Syntyy tilanne, jossa nuori nainen opettaa vanhempia naisia tai miehiä, mikä ei perinteisesti ole ollut sopivaa karennikulttuurissa. Vastoinkäymisistä suurin sattui keväällä 2013, kun lähes koko Ban Mae Surinin pakolaisleiri paloi maan tasalle. Ihmiset pakenivat lähimetsiin ja koko leiri jouduttiin rakentamaan uudelleen kiireessä, sillä lähestyvä sadekausi uhkasi viedä keskeneräiset bamburakennelmat mennessään. Moni menetti omaisuutensa lisäksi sukulaisia ja ystäviä. Myös Pakolaisavun kurssien opiskelijoita ja yksi fasilitaattori menehtyi. Samalla kirkastui koulutuksen merkitys; opitut asiat kulkevat mukana, vaikka pakolaiset joutuisivat muuttamaan tai rakentamaan elämänsä uudelleen alusta alkaen. Pakolaisavun vetäytyessä leireiltä vuosien varrella kehitetyt koulutusmateriaalit ja koulutetut opintopiirien vetäjät jäävät pakolaisten ja muiden järjestöjen vapaasti hyödynnettäviksi.»pakolaiset ovat sanoneet, että aiemmin ei ollut, millä opettaa. Nyt on. Tulevaisuudessa Pakolaisapu jatkaa työtään Myanmarin puolella, jossa pystymme käyttämään pakolaisleirillä kehittämiämme opetusmateriaaleja. Saatamme siellä jopa tavata samoja ihmisiä, joiden kanssa työskentelimme Thaimaassa», Perähuhta kertoo suunnitelmista. SAMALLA KIRKASTUI KOULUTUKSEN MERKITYS; OPITUT ASIAT KULKEVAT MUKANA, VAIKKA PAKOLAISET JOUTUISIVAT MUUTTAMAAN TAI RAKENTAMAAN ELÄMÄNSÄ UUDELLEEN ALUSTA ALKAEN. Jennii Hamara Jennii Hamara LYHYESTI: Thaimaassa on ollut kolme miljoonaa konfliktin vuoksi paennutta ihmistä 1980-luvulta lähtien. Thaimaa ei ole allekirjoittanut Geneven pakolaissopimusta ja UNHCR toimii maassa rajoitetusti. Myanmarin rajan tuntumassa elää noin pakolaista, joista suurin osa kuuluu etnisiin vähemmistöihin. Pakolaisapu on järjestänyt karen- ja karenni-vähemmistöihin kuuluville pakolaisille lukutaitoa ja toimeentuloa tukevaa koulutusta sekä vahvistanut pakolaisten järjestöjä kouluttamalla niitä vuoden 2009 jälkeen. Thaimaasta on otettu vuodesta 2009 alkaen 480 myanmarilaista kiintiöpakolaista Suomeen ihmisitä on osallistunut Pakolaisavun koulutuksiin Thaimaassa. KUVISSA Siankasvatus parantaa monen pakolaisen toimeentuloa leiriolosuhteissa. Lukutaitoryhmässä harjoitellaan myös laskemista Ban Mai Nai Soin leirillä. Päivällä tilassa toimii lastentarha.

20 20 Pakolainen #4 / 2014 KONFLIKTI ON KATKOS VUOROVAIKUTUKSESSA Kerrostaloissa riidellään äänistä ja hajuista, omakotitaloissa aitojen, puiden ja postilaatikoiden paikoista. Konflikti naapureiden kesken voi ratketa helpommin kuin kuvittelitkaan. teksti anna-reetta korhonen

21 Pakolainen #4 / ovittelen monikulttuurisia konflikteja, mutta en usko niiden olemassaoloon», yllättää naapuruussovitteluprojektia johtava Miriam Attias Suomen Pakolaisavusta.»Kahden ihmisen kohtaaminen ei ole monikulttuurinen tilanne. Konflikti on katkos vuorovaikutuksessa», hän tarkentaa. Konfliktit syntyvät monesti samalla tavoin. Usein takana on tulkinta, jolla ei ole tekemistä todellisuuden kanssa.»taas ne laittaa sen sirkkelin päälle juuri kun meillä on vieraita», kuvaa tyypillistä tulkintaa Suomen Sovittelufoorumin puheenjohtaja Timo Pehrman. Kahden kulttuurin edustajien välisissä riidoissa kuvitellaan usein olevan taustalla kulttuuriero, vaikka pohjimmainen syy on vuorovaikutuksen puute ihmisten välillä. Kun konflikti etnistetään, alkaa helposti ylianalysointi siitä, miten toisen kulttuurin edustajan kanssa tulisi toimia. Monikulttuurisiksi koettuja tilanteita kannattaisi Attiaksen mukaan käsitellä samoin kuin muitakin konflikteja. Maahan muuttaneen naapurin kanssa voi toimia niin kuin toimisi muidenkin kanssa. Jos naapurin käyttäytyminen häiritsee, kannattaa käydä suoraan kertomassa hänelle mikä vaivaa ja mitä toivoisit. Suomessa ihmisiä ohjeistetaan valittamaan häiriöistä isännöitsijälle, vaikka useimmiten tehokkaampaa olisi puhua asiasta suoraan naapurille. Viranomaisten kautta konfliktin perimmäinen syy ei kuitenkaan ratkea.»tuomioistuimet eivät ratkaise itse konflikteja vaan niiden oikeudellisia ulottuvuuksia», muistuttaa myös Kaius Ervasti Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta. On helpompaa neuvoa naapurille järjestyssäännöistä kuin kertoa, että melun takia minun yöuneni häiriintyvät. Miksi omasta tarpeesta on niin vaikeaa puhua?»kun ihminen ottaa esille häiritsevän asian, se on itselle ahdistava ja vaivaannuttava tilanne. Ne ajatukset siirtää helposti toiseen ihmiseen. Näin ihminen synnyttää ajatuksissaan konfliktin, jota ei ole olemassa», pohtii Pakolaisavun naapuruussovittelun koordinaattori Jens Gellin. Jos jutteleminen naapurin kanssa ei onnistu, voi Suomen Pakolaisavusta pyytää naapuruussovittelua. Sovittelussa osapuolet kohtaavat toisensa puolueettoman sovittelijan ollessa läsnä. Suomen Sovittelufoorumin seminaarissa käsiteltiin asumisen konflikteja ja naapuruussovittelua. Suomen Pakolaisapu on kehittänyt naapuruussovittelua vuodesta BANAANEJA POSTILUUKUSTA Afrikkalainen nainen asuu kerrostalossa. Hänen postiluukustaan on useamman kerran työnnetty banaaneja ja valituslappuja jossa häntä kehotetaan palaamaan kotiin. Nainen kokee tilanteen uhkaavana. Hän tietää että uhkaaja asuu samassa rapussa sillä sinne ei pääse kuin avaimella. Nainen ei uskalla käyttää talon yhteisiä tiloja. Tilantees ta vaikean tekee se, ettei sovitteluun löydy toista osapuol ta. Miriam Attias ratkaisee siksi tilanteen toisin. Hän lähtee yhdessä naisen kanssa soittamaan naapureiden ovikelloja.»onko teidänkin postiluukusta työnnetty banaaneja», he kysyvät muilta asukkailta. Naapurit ovat ihmeissään. Neljä naapuria pyytää naisen kotiinsa juttelemaan ja tarjoaa apua tulevaisuudessa. Yksi henkilö vetää oven heti kiinni. Kun naiselle löytyy tukea naapureista, hänen turvallisuu dentunteensa paranee. Banaaneja ei sen koommin ole tungettu pos tiluukusta. KAHDEN KULTTUURIN EDUSTAJIEN VÄLISISSÄ RIIDOISSA KUVITELLAAN USEIN OLEVAN TAUSTALLA KULTTUURIERO, VAIKKA POHJIMMAINEN SYY ON VUOROVAIKUTUKSEN PUUTE IHMISTEN VÄLILLÄ.

22 22 Pakolainen #4 / 2014 ELÄMÄN MITTAINEN RAJOJEN YLITYS Turvapaikanhakijat joutuvat ylittämään monia rajoja tavoitellessaan turvaa. Kyse ei ole vain maiden välisistä maa- tai merirajoista, vaan rajat voivat olla myös rakenteellisia, sosiaalisia, kielellisiä, yhteiskunnallisia tai asenteellisia. Rajojen ylitys voi olla pakolaiselle elämän mittainen prosessi. teksti carolina runeberg aittoman rajalla käsittelee perusteellisesti mitä nämä rajat ovat, mistä ne johtuvat ja mitä ne aiheuttavat. Suomen ja Euroopan rajaturvallisuus-, turvapaikka-, ja kotoutumispolitiikan menettelyt ja säännökset perustuvat usein kansallisiin näkökulmiin. Hädässä olevien ihmisten oma näkökulma jää usein huomioimatta. Siksi ihminen ja turvapaikanhakijan oma ääni ovat Katja Bloigun kirjan keskiössä. Laittoman rajalla kuvaa turvapaikanhakijoiden todellisuutta seitsemän turvapaikanhakijan oman tarinan kautta. Kirja ei kuitenkaan perustu vain subjektiivisiin kertomuksiin, vaan sisältää myös rutkasti tietoa ja selvityksiä. Kirja esittää ja analysoi muun muassa Euroopan rajavalvontaviraston Frontexin, EU- ROSUR-rajavalvontajärjestelmän ja YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n tilastoja ja toimintaa. Bloigun teos käsittelee aihetta myös globalisaation ja pohdiskelevamman»me ja muut» -käsitteen kautta. Maahanmuutto ja liikkuvuus ovat kansallisvaltioiden rajoja ylittäviä prosesseja, ja niihin liittyvät ongelmat vaativat kansainvälisiä ratkaisuja. Asiaa vaikeuttaa tiukka maahanmuuttopolitiikka ja turvapaikanhakijoiden näkeminen turvallisuusuhkana. Globalisaatio on täällä, mutta niin ovat edelleen vakiintuneet käsitykset toiseudesta ja muukalaisuudesta. Samaan aikaan tuhansien ihmisten Välimereen hukkuminen jatkuu. Laittoman rajalla esittää näkökulmia erittäin laajasta aihealueesta lukijan pohdittavaksi. Kirja on kirjoitettu selkeällä kielellä ja se sopii maahanmuutto- ja turvapaikkaasioista kiinnostuneelle lukijalle. Katja Bloigu Laittoman Rajalla 2014 TAVALLISIA PERHEITÄ teksti anna-reetta korhonen ällä hetkellä Suomessa noin joka kahdeksas avioliitto solmitaan suomalaisen ja ulkomaan kansalaisen välillä. Vaikka heistä usein puhutaan poikkeuksina, monikulttuuriset parisuhteet ja perheet eivät ole enää marginaalia. Uusia suomalaisia kertoo kahdentoista parin tarinan. On rakastuminen, sitoutuminen, lapsia ja arkea. Tarinoissa toistuvat ikävä toisen perheen luo ja kahden kulttuurin välinen sovittelu. Parien tarinoita lukiessa tulee kuitenkin selväksi, että ongelmat ovat pitkälti arkisia: miten lapset kasvatetaan ja kuka siivoaa. Suurin osa pareista on yhdessä, jotkut ovat eronneet. Anni Valtosen keräämät tarinat ovat avoimia, rouhevia ja myönteisiä. Milka Alasen pysäyttävän kauniit kuvat vievät perheiden sisäpiiriin, kuten keittiöön, uimahalliin tai sänkyyn köllöttelemään. Uusia suomalaisia on erinomainen lahjakirja esimerkiksi monikulttuuriselle pariskunnalle tai kahden kulttuurin aikuiselle lapselle. Me olemme ihan tavallisia, se tuntuu sanovan. UUSIA SUOMALAISIA ON ERINOMAINEN LAHJAKIRJA ESIMERKIKSI MONIKULTTUURISELLE PARISKUNNALLE TAI KAHDEN KULTTUURIN AIKUISELLE LAPSELLE. Anni Valtonen ja Milka Alanen: Uusia suomalaisia Like 2014

23 JOULULAHJAT PUKINKONTTIIN KÄTEVÄSTI NETISTÄ. KIITOS LUKUHAASTEESEEN OSALLISTUNEILLE! aastoimme syyskuussa suomalaiset lukemaan ja lahjoittamaan aapisia sinne, missä lukutaito ei ole itsestäänselvyys. Kampanjoinnilla kerättiin aapista kohdemaihimme ja yhtä monta ihmistä pääsee näiden aapisten avulla aloittamaan lukutaitokoulutuksen. Tästä kiitos kuuluu sinulle, joka otit osaa kampanjaan! Oli mahtavaa, että mukaan lähtivät eri tahot omalla tavallaan. Some täyttyi mitä hauskemmilla haastekuvilla, mahtavat bloggarit kertoivat lukuhaasteestaan lukijoilleen ja haastoivat heidät mukaan, julkisuuden henkilöt lähtivät omalta osalta levittämään sanaa ja WSOY:n ja Tammen kirjailijat antoivat kasvonsa ja tukensa lukuhaasteelle. Kustantamot myös lahjoittivat kirjoja Pakolaisavun toimeliaiden vapaaehtoisten järjestämään tempaukseen, jossa lukuhaasteella varustettuja kirjoja piilotettiin ympäri Helsinkiä. Kaikkien osallistuneiden sekä WSOY:n ja Tammen, Hela ry:n ja muiden kumppanien lahjoituksen kautta aapismäärä kasvoi tuohon upeaan kappaleeseen. Toivottavasti ensi vuonna voimme kasvattaa aapisten määrään entistä suuremmaksi. Syyskuun lukuhulinasta olemme sulavasti siirtyneet joulun aikaan. Samaan aikaan, kun täällä valmistaudutaan kuusen koristeluun ja jouluherkkujen valmisteluun, Länsi-Afrikassa ebola riehuu edelleen, Ugandaan virtaa uusia pakolaisia niin Kongosta kuin Etelä-Sudanista ja väkivalta on liian useassa pakolaisperheessä arkipäivää. Toivon, että emme unohtaisi joulunkaan keskellä niitä kauheuksia, jotka jatkuvat joka päivä konfliktien keskellä. Antamisen ihanuus kuuluu onneksi olennaisena osana jouluun. Siksi toivonkin, että annamme toivoa pakolaisille samalla, kun ilahdutamme ystäviämme joulumuistamisilla. Parempi lahja mahdollistaa suoraan tämän. Lahjojen joukkoon on jälleen tullut uusia kuvituksia ja tuotteita, joiden joukosta löytyy sopiva lahja niin sukulaiselle, ystävälle kuin työtoverille. Ihanaa loppuvuotta ja antamisen iloa toivottaen, Johanna Huurre, Varainhankintapäällikkö, Suomen Pakolaisapu #LUKUHAASTEELLA AAPISTA AFRIKKAAN! JOULUN UUTUUS: PERHERAUHA 18 Levitä rauhaa jouluna myös konfliktien keskelle. Perinteiset tavat ja uskomukset aiheuttavat Pakolaisavun kohdemaissa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Lisäksi sodan traumojen läpi käyminen on perheissä vaikeaa. Uudella Paremmalla lahjalla voit puuttua tähän. Lahjan turvin järjestämme koulutusta, jossa perheet opettelevat, miten ratkoa riitoja väkivallattomasti ja miten hallita omia tunteita.

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Mikä on lukutaitosi arvo?

Mikä on lukutaitosi arvo? 1 Mikä on lukutaitosi arvo? Sinulla on jotain arvokasta. Rauha. Ihmisarvoinen elämä. Toimeentulo. Mikään näistä ei ole mahdollista ilman lukutaitoa. Koulutus on ainoa keino nousta köyhyydestä ja rakentaa

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa Kaisa Rontu Moni tuntee kotoutumiskoulutuksen, mutta kuinka moni tietää, miten turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksissa opiskelevat? Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö, maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 oppimateriaali oppimateriaali sisältää kysymykset oppilaille tai opettajalle ideoinnin tueksi. hyvä yhteyshenkilö, Ohessa Maailman Kuvalehti Kumppaniin liittyviä

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA Pakolaiset tarvitsevat kodin. Termistö Siirtolainen Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan työn, opiskelun, ihmissuhteen tms. perusteella tavoitteena parempi elämä, uudet kokemukset, avioliitto

Lisätiedot

Valoa pakolaisleirien asukkaille

Valoa pakolaisleirien asukkaille UUTISKIRJE Valoa pakolaisleirien asukkaille Brighter Lives for Refugees -kampanjan myötä IKEA Foundation lahjoittaa jokaisesta 3.2. 29.3.2014 myydystä led-lampusta yhden euron pakolaisleirien valaisemiseen.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Turvapaikanhakija: Perheen pitkä matka uuteen kotimaahan Spirit-hanke

Turvapaikanhakija: Perheen pitkä matka uuteen kotimaahan Spirit-hanke Turvapaikanhakija: Perheen pitkä matka uuteen kotimaahan Afganistanissa on käyty sisällissotaa vuodesta 1978 lähtien. Vuosien saatossa konfliktin osapuolet ovat vaihdelleet, ja siihen on osallistunut myös

Lisätiedot

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 Termistö Siirtolainen/maahanmuuttaja Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan paremman elämän toiveen, työn, opiskelun tai ihmissuhteen perusteella Turvapaikan

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja D-vitamiinin tuotanto lisääntyy Aurinko tekee iholle hyvää (esim. psoriasis) Anti-inflammatorinen vaikutus Tehostaa

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Koulut ja koulutus Dolo Odon pakolaisleirillä 2011

Koulut ja koulutus Dolo Odon pakolaisleirillä 2011 Koulut ja koulutus Dolo Odon pakolaisleirillä 2011 2 Itä-Afrikan kuivuus - Etiopia Itä-Afrikkaa on kohdannut pahin kuivuus 60 vuoteen; kuivuudesta kärsii Afrikan sarven alueella yli 12,4 milj. ihmistä.

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi?

Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi? Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi? Veera Hämäläinen 7.11.213 2 Tunnettuudesta brändiin Jotta voi rakentaa brändiä, järjestö pitää tuntea. Paranna siis järjestösi tunnettuutta. Rakenna

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF Tämä esite on Edustajana turvapaikkamenettelyssä -julkaisun kuvaliite. Pakolaisneuvonta ry Kuvat: Teemu Kuusimurto Taitto ja paino: AT-Julkaisutoimisto Oy,

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu ry

Suomen Pakolaisapu ry Suomen Pakolaisapu ry Kansainvälistyvä kansanopisto 27. 28.11.2007 Pia Lindfors pia.lindfors@pakolaisapu.fi Taustaa Perustettu 1965 Varainkeruu Tiedotus Kouluyhteistyö ja kv-kasvatus Omat kehy-hankkeet

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149 TALOUSTUTKIMUS OY 20100326 13:12:52 TYÖ 3762.00 TAULUKKO 21011 ss VER % Suomalaisten mielipiteet Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti/asema maahanmuuttopolitiikasta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ työn

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Oleskelulupalajit Määräaikainen - tilapäinen (B) - jatkuva (A) Pysyvä (P) - voimassa toistaiseksi - 4 vuoden jatkuvan (A) oleskelun

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Amnestyn päivätyökeräys 2013

Turvallista matkaa? Amnestyn päivätyökeräys 2013 Muistiinpanot opettajille Turvallista matkaa? Amnestyn päivätyökeräys 2013 Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, joka nauttii kansainvälistä suojelua oman kotimaansa ulkopuolella. Hänelle on voitu

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Nutukka 2. Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa. Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola 10.6.

Nutukka 2. Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa. Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola 10.6. 10.6.2009 Nutukka 2 Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola Nutukka 2- Nuoret turvapaikanhakijat kansanopistossa Alkio-opisto

Lisätiedot

Mitä on vastaanottotoiminta? Vastaanottokeskukset pähkinänkuoressa

Mitä on vastaanottotoiminta? Vastaanottokeskukset pähkinänkuoressa Mitä on vastaanottotoiminta? Vastaanottokeskukset pähkinänkuoressa Mikä vastaanottotoiminta? Lakisääteisten palvelujen järjestämistä turvapaikanhakijalle. 17.6.2011/746: Laki kansainvälistä suojelua hakevan

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA VASTAANOTTOKESKUKSESSA TOIMIVILLE VAPAAEHTOISILLE VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA Olemme Punaisen Ristin Ruissalon osaston vapaaehtoisia Punainen Risti ja Punainen Puolikuu tunnetaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOPOLITIIKKAA, LAINSÄÄDÄNTÖÄ JA PALVELUJA LYHYT HISTORIA

MAAHANMUUTTOPOLITIIKKAA, LAINSÄÄDÄNTÖÄ JA PALVELUJA LYHYT HISTORIA SUOMESTA TULI KOTINI Pakolaisina Suomeen 1990-luvulla tulleiden asumiskokemuksia suomalaisessa kerrostaloyhtiössä Y-säätiön asunnot Y-Päivä 2016 Circus Helsinki 21.1.2016 Tutkija, VTT Marja Katisko, DIAK-

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Vantaan kaupungin vapaaehtoistoiminta

Vantaan kaupungin vapaaehtoistoiminta Vantaan kaupungin vapaaehtoistoiminta Jaettua iloa! Vapaaehtoisena toimit tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin, ilman ammattityön vaatimuksia. Vapaaehtoistoiminta ei korvaa ammattilaisten työtä vaan täydentää

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Irlanti Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Lähdin Irlantiin 2.3.2015 suorittamaan työssä oppimistani. Lähteminen pois suomesta jännitti jonkun verran

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti Lopputyö: sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti,

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit Liikkuva romaniväestö Suomessa ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Kuva: Anne-Sofie Helms / Pelastakaa Lapset

Kuva: Anne-Sofie Helms / Pelastakaa Lapset Kuva: Anne-Sofie Helms / Pelastakaa Lapset 1 Kuva: Dorothy Sang / Pelastakaa Lapset 2 Kuva: Rosie Thompson / Pelastakaa Lapset Kuva: Jonathan Hyams/Pelastakaa Lapset 4 Kuva: Jonathan Hyams / Pelastakaa

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot