1. Lain tarkoitus: SLL toivoo, ettei esitettyä lisäystä maastoliikenteen järjestäminen tule tehdä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Lain tarkoitus: SLL toivoo, ettei esitettyä lisäystä maastoliikenteen järjestäminen tule tehdä"

Transkriptio

1 Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Tuire Laurinolli, Risto Sulkava, Tapani Veistola Kommentteja ympäristöministeriön (Timo Tanninen, Tarja Haaranen, Pekka Tuunanen, Markus Tarasti) vastineeseen koskien SLL:n pykäläkohtaista tarkastelua rauenneesta ehdotuksesta maastoliikennelain uudistamiseksi (HE 306/2010 vp). Otsikot ja sisennetyt kommentit YM:n kommenttipaperista Lain tarkoitus: SLL toivoo, ettei esitettyä lisäystä maastoliikenteen järjestäminen tule tehdä SLL:n pelko siitä, että esitys lisäisi julkisen vallan velvoitteita edistää maastoliikennettä, on aiheeton. Esityksessä ei ole mitään tähän viittaavia elementtejä. Laissa on reittiluku, maastoliikennesäännöt ja ikärajavaatimukset sekä mahdollisuus rajoittaa liikennettä. Tämä kaikki tarkoittaa maastoliikenteen järjestämistä. Maastoliikenneolosuhteiden järjestämisellä osaltaan ehkäistään maastoliikenteen haittoja. SLL on arvostellut lain tarkoituspykälään (1 ) tehtyä lisäystä maastoliikenneolosuhteiden järjestämisestä ja siihen liittyvää perustelua järjestää liikenneolosuhteita matkailun ja harrastuksen tarpeisiin. SLL katsoo, että lisäys muuttaisi lain luonnetta ympäristöhaittojen ehkäisystä maastoliikennettä edistäväksi muun muassa siksi, että järjestämistä perustellaan matkailun ja harrastuksen tarpeilla. YM:n kommentissa puhutaan enimmäkseen maastoliikenteen järjestämisestä ja todetaan, että lakiehdotuksessa ei ole mitään edistämiseen viittaavia elementtejä. YM katsoo myös, että maastoliikenneolosuhteiden järjestämisellä osaltaan ehkäistään haittoja. SLL toteaa edelleen, että ympäristönsuojelua sääntelevien lakien, joihin maastoliikennelaki kuuluu, tarkoitus on haittojen ehkäisy. Vastaavaa viittausta tarkoituspykälässä ei ole ympäristönsuojelulaissa, ulkoilulaissa, yksityistielaissa, vesiliikennelaissa eikä edes tieliikennelaissa. Vastaava, voimakkaampi viittaus sen sijaan on maantielain (503/2005) 1 :ssä. Maantielain mukaan tienpitäjänä toimii valtio. Maastoliikennelain ja esitetyn ehdotuksen mukaan reitinpitäjänä voi toimia myös valtio tai kunta. Koska järjestää-verbi on merkitykseltään yleispiirteinen tarkoittaen muun muassa sijoittaa, perustaa, valmistaa, laatia, suunnitella (NS), lisäysehdotus perusteluineen voidaan aivan ilmeisesti tulkita myös niin, että valtion ja kunnan velvollisuus on perustaa reittejä tai luoda olosuhteita eli edellytyksiä perustaa reittejä matkailun ja harrastuksen tarpeisiin. Lisäystä ei tästäkään syystä tule tehdä. Kelkkailua edistäviä elementtejä lakiehdotuksessa ovat myös siirtyminen oikeusharkintaan, jolloin reitinpitäjällä on lähtökohtaisesti oikeus reitin perustamiseen, jos reittisuunnitelma täyttää lain (epäselvät) vaatimukset, kelkkailureittien perustamismahdollisuuksien parantaminen

2 2 maanomistajan tahdosta riippumatta sekä vähäliikenteisten reittien jättäminen kokonaan sääntelyn ulkopuolelle. Lakiehdotuksessa lisäys on muodossa maastoliikenneolosuhteiden järjestäminen. SLL ei ole perusteellisemmin ehtinyt pohtia YM:n kommenttipaperissa esitettyä muotoilua maastoliikenteen järjestäminen, mutta suhtautuu siihen toistaiseksi varauksellisesti. 2. Maanomistajan oikeus päättää maastoliikenteestään maillaan. SLL toivoo, että maanomistajan oikeutta sallia maastoliikennettä maillaan tulee rajoittaa maanomistajan omaan maastoliikenteeseen ja tilapäiseen muuhun liikenteeseen Maanomistajan omaa ja sallimaa liikennettä ei voi käytännössä erottaa toisistaan. Maanomistajien maastoliikenne on ollut varsin ongelmatonta. Häiritsevä maastoliikenne on kielletty (MLL 5 ), mahdollisiin ongelmiin voidaan puuttua naapuruussuhdelailla ja pysyvämpi ja laajamittaisempi toiminta vaatii aina luvan. Viranomaiset voivat rajoittaa maanomistajan maastoliikennettä. Lisärajoitukset olisivat ongelmallisia mm. perustuslain liikkumisvapautta ja omaisuuden suojaa koskevien perusoikeuksien kannalta, joita voidaan rajoittaa vain painavilla perusteilla. Maanomistajan oman tai salliman maastoliikenteen rajoittaminen SLL:n esittämällä tavalla on käytännössä mahdotonta eikä sääntelyn lisäämiselle ole ilmennyt tarvetta. Maastoliikenteen valvonta on asianomistaja-asia. Tämä on tarkkaan ja huolella mietitty asia jo edellisten uudistusten yhteydessä. Syyttäjän oikeuksia on kuitenkin esitetty lisättäväksi. Syyttäjä voisi uudistuksen myötä nostaa syytteen tietyissä asianomistaja-asioissa erittäin tärkeän yleisen edun niin vaatiessa. Maanomistaja voi maastoliikennelain 4 1 mom perusteella olla antamatta lupaa muulle kuin 4 2 mom maastoliikenteelle omilla maillaan, mutta silti harjoittaa sitä itse. Lain 4 :ään olisi aivan luontevaa lisätä esimerkiksi 3 momentiksi, että maanomistaja tai haltija ei voi myöntää lupaa toistuvaan maastoliikenteeseen ilman lupamenettelyä tai muu vastaava muotoilu. SLL muistuttaa, että juuri lain 4 1 mom ja YM:n kommentissa esitetty tulkinta siitä, että maanomistajan omaa ja sallimaa maastoliikennettä ei voi erottaa käytännössä toisistaan, on mahdollistanut ns. kelkkailu-urien syntymisen nykyisessä mittakaavassa. Kelkkailu-uria on arviolta kilometriä. Ne on perustettu pysyvään ja laajamittaiseen käyttöön ilman selvitys-, lupa- ja kuulemismenettelyä, pelkästään maanomistajan tai haltijan luvalla lain 4 1 mom turvin. Lakiehdotuksen mukaan menettely voisi edelleen jatkua. Maanomistajia ovat myös valtio ja kunnat. Urien perustamisessa on kunnostautunut erityisesti valtio eli Metsähallitus valtion maiden hallinnoijana. Kunnat puolestaan ovat naapureiden häiriintymisestä ja asukkaiden lukuisista muistutuksista huolimatta antaneet maanomistajina lupia käyttää kuntien maita niin kelkkailu-uriin kuin toistuvaan kesäaikaiseen maastoajoon. Näin on tapahtunut myös ilman naapureiden tai kuntalaisten kuulemista pelkästään viranhaltijan päätöksillä. Luonnon- ja ympäristönsuojelun ongelmiin naapuruussuhdelaki ei pure. Laajoilla maa-alueilla ihmisnaapureita ei myöskään välttämättä ole haittaa kärsimässä. SLL:n ehdottama rajoitus ei rajoittaisi maanomistajan omaa maastoliikennettä eikä perustuslain 9 :ssä tarkoitettua liikkumisvapautta. Moottorikäyttöisellä ajoneuvolla maastossa ajaminen ei ole perustuslain 9 :n tarkoittamaa liikkumisvapautta. Omaisuuden suojan kannalta kysymystä tulisi tarkastella myös suhteessa perustuslain 20 :n 1 momenttiin, mikä on sivuutettu niin tässä kuin lakiehdotuksessakin. Vaikka säännös kaikille

3 3 kuuluvasta luontoa ja sen monimuotoisuutta, ympäristöä ja kulttuuriperintöä koskevasta vastuusta on luonteeltaan lähinnä julistuksenomainen, lainsäätäjän tulisi tukea tätä vastuun ottamista (HE 309/1993 vp). Säännöksen tarkoittama vastuu kohdistuisi sekä elolliseen luontoon (eläimet ja kasvit), elottomaan luonnonympäristöön (vesistöt, ilmakehä, maa- ja kallioperä) että ihmisen toiminnan tuloksena syntyneeseen kulttuuriympäristöön (rakennukset, rakennelmat ja maisemat). [---] Säännöksen piiriin kuuluvat sekä ympäristön tuhoutumisen tai pilaantumisen estäminen että aktiiviset luonnolle suotuisat toimet. Siten säännös ilmaisee ihmisten kaikinpuolisen vastuun sellaisesta taloudellisen ja yhteiskunnallisen toiminnan kokonaislinjasta, joka turvaa elollisen ja elottoman luonnon monimuotoisuuden säilymisen. Yksilön osuus ympäristönsuojelussa voi toteutua sekä aktiivisena tekemisenä että passiivisena pidättymisenä ympäristön vahingoittamisesta. (HE 309/1993 vp) Maanomistajan tieto omistamansa maa-alueen luonnonarvoista (muun muassa uhanalaiset lajit) tai maastoliikenteen aiheuttamista vaurioista on usein vajavaista. Maanomistajan oman maan käyttöä on muutenkin rajoitettu ympäristösyistä erilaisilla lupa- ja ilmoitusmenettelyillä. Esimerkiksi metsänhakkuita suunnitellessaan maanomistajan on tehtävä metsänkäyttöilmoitus, minkä avulla ainakin osa mm. uhanalaisten lajien elinympäristöistä, muista arvokkaista elinympäristöistä tai vesiensuojelun tarve voidaan ottaa huomioon. Taajama-alueella melko vähäisiinkin maisemaa muuttaviin toimiin tulee hakea maisematyölupa. Erilaisten maastoajon kesä- ja talvikisojen ja tapahtumien määrä on suorastaan räjähdysmäisesti kasvanut viime vuosina, mikä tarkoittaa myös sitä, että niitä varten harjoitellaan joka puolella maata ympäri vuoden, myös luonnoltaan herkissä elinympäristöissä, kuten soilla. Maastoajon vaikutuksista luontoon ja ennen kaikkea maaperään saa jonkinlaisen käsityksen etsimällä verkosta kuvahaulla esimerkiksi hakusanoilla: offroad, turaoffi, trophy lapland sekä youtubesta vastaavilla termeillä, myös paikannimillä. Maastoliikenteen valvonta ei ole pelkästään asianomistaja-asia, vaan kuuluu myös poliisille. 3. Jääpeitteiset vesialueet. SLL toivoo, että vesialueilla liikkumisen perusteita moottoriajoneuvoilla tulee kiristää. Uusi vesilaki tulee voimaan vuoden 2012 alusta. Vesilain vesialueiden yleiskäyttöoikeus säilyy ennallaan. Maastoliikennelaissa ja vesiliikennelaissa on säädetty siitä, miten siellä liikutaan ja miten liikkumista rajoitetaan. Vesilakiin, vesiliikennelakiin ja maastoliikennelakiin sisältyy liikenteen haitattomuusvaatimus. Sellaisia erityisiä ongelmia ei ole ollut, joihin ei voisi puuttua nykyisillä säännöksillä. SLL:n esittämää väite, että moottorikelkkailun haitat, häiriöt ja onnettomuusriskit rantavyöhykkeillä ovat erittäin suuria, ei vastaa ympäristöministeriön käsitystä asiasta. SLL ei ole rajannut vapaan jäällä ajon ongelmia koskemaan vain rantavyöhykettä, vaan erityisesti rantavyöhykettä. Ympäristöministeriön vuonna 2006 julkaisemaa selvitystä 1 varten kelkanomistajille tehdyn kyselyn mukaan ylivoimaisesti tavallisin kelkkailupaikka on jäällä, vaikka tulosta onkin julkaisussa hämärretty (Kuva 31, s. 33). Kyselyyn on vastannut 475 kelkanomistajaa (s. 11, 33). Heistä yli 400 mainitsee tavallisimmaksi tai yhdeksi kolmesta tavallisimmista kelkkailupaikoista jääalueen (Kuva 1 Päivänen, J., Virrankoski, L. ja Liikonen, L. 2006: Moottorikelkkailu huvina, hyötynä ja häiriönä. Harrastajien, yritysten ja luonnon virkistyskäyttäjien näkökulmia. Suomen ympäristö 53. Ympäristöministeriö.

4 4 31, s. 33). Ajo jäällä tai aukeassa maastossa koetaan myös useimmin häiritsevänä (mm. Kuva 56, s. 47 ja esim. s. 61). Kokijakysely on kuitenkin painottunut muihin virkistyskäyttäjiin lomakeskuksissa, ja sitä varten on tehty ainoastaan yksi asukaskysely Nilsiässä (59 vastaajaa). Luonnonsuojeluliittoon tulleiden yhteydenottojen perusteella jäällä ajaminen saatetaan kokea häiritseväksi useiden kilometrien päässä suosituilta ajopaikoilta, jotka eivät välttämättä liity olemassa oleviin kelkkailu-uriin tai -reitteihin. Jääalueilla myös nopeusrajoitusten (80 km/h) rikkominen on tavallista. Maastoliikennelain haitattomuusvaatimus säilyisi lakiehdotuksen mukaan edelleen pitkälti asianomistajarikkomuksena. Yleinen syyttäjä voisi nostaa syytteen vain silloin, kun kysymyksessä olisi erittäin tärkeä yleinen etu. Moottorikelkkailun päästöhaittoja ei ole juuri tutkittu ja meluhaittojakin vähän. Molempien suhteen sääntelymme on myös niin puutteellista, että häiritsevään ja haitalliseen ajoon puuttuminen jo asianomistajan, saati yleisen syyttäjän toimesta tuskin johtaisi muuhun kuin korkeintaan yksittäisen ajajan rikesakkoon ja siihenkin epätodennäköisesti. Yksi perusongelma on, että haitallisesti tai häiritsevästi ajavaa kelkkailijaa saattaa olla mahdotonta tunnistaa ja siten saattaa vastuuseen. Ympäristöministeriö on suhtautunut kielteisesti telamerkintään. Erityisongelma ovat yleiskäyttöoikeuden perusteella jääpeitteisiä vesialueita käyttävät safariyrittäjät, jolloin haitta ja häiriö voi kohdistua kohtuuttomana rasituksena rantaasukkaisiin s.o. vesialueiden omistajiin. Meluhaittojen kohdalla perustava ristiriita on, että kelkkailu tapahtuu useimmiten muutoin hiljaisilla alueilla, mikä on todettu myös ympäristöministeriön teettämässä meluselvityksessä 2. Suurin osa kohtalokkaimmista kelkkailuonnettomuuksista tapahtuu jääalueilla. Liikennevahinkokeskuksen raportin 3 mukaan kuolemaan johtaneista moottorikelkkaonnettomuuksista liki 70 prosenttia tapahtuu jäällä, ja näistä viidennes törmäyksinä rantapuihin tai muihin esteisiin (s. 17). Vuonna 2009 kaikki kuolemaan johtaneet kelkkaonnettomuudet sattuivat jäällä tai jääalueen välittömässä läheisyydessä (s. 11). Loukkaantumiseen johtaneet moottorikelkkavahingot ovat viime vuosina lisääntyneet, paikoin liki kaksinkertaistuneet, erityisesti alueilla, joissa on kelkkailijoille luotu mahdollisuus harrastaa ko. lajia (s. 25, 22). Jäälläajoa tulee rajoittaa ainakin taajamissa ja niiden läheisyydessä. Esimerkiksi Rovaniemellä kelkkasafarit jäällä ovat merkittävä meluhaitta suurella alueella. EU:n melumääräykset ovat kiristymässä ja meluselvityksien pitää kattaa kaikki melu. Ajamista rannan lähellä tulee myös rajoittaa siellä, missä rantaviivaa ei selvästi voi havaita, turvallisuussyistä mutta myös siksi, että maalla ajamiseen tarvitaan vähintään maanomistajan lupa. 4. Urat ja reitit. SLL toivoo, että kaikki muu kuin maanomistajan oma tai satunnainen ja yksittäinen maastoliikenneajo maanomistajan luvalla tulee saattaa lupamenettelyn piiriin. Vaikutukset tulee arvioida ennalta, ei haittojen jo synnyttyä. Reittiongelmat lavennetaan koskemaan myös kesäaikaista liikennettä. 2 Liikonen, L., Alanko, M., Jokinen, S., Niskanen, I. ja Virrankoski, L. 2007: Moottorikelkkojen melu. Suomen ympäristö 33. Ympäristöministeriö.: s Köngäs, R. ja Koskinen, K. 2010: Moottorikelkkaonnettomuudet vuonna Onnettomuudet vuodelta 2009 sekä katsaus aiempiin vuosiin. Liikennevakuutuskeskus, Espoo: s. 17, 12.

5 5 Maastoliikenteen ei ole todettu aiheuttavan sellaisia haittavaikutuksia, että sen luvanvaraisuuden lisäämiselle olisi perusteluja. Asiaa voi myös suhteuttaa tekemällä vertauksen ympäristönsuojelulainsäädännön luparajoihin. Esimerkiksi 50 linja-auton tai kuorma-auton varikko tai vuodessa alle 25 tonnia liimaa kuluttava liimapuutehdas tai alle 50 tonnia pesuainetta valmistava tehdas ei edellytä ympäristölupaa. Maastoliikenteen luvanvaraisuuden lisääminen esitetyllä tavalla olisi räikeässä ristiriidassa sääntelyn oikeasuhteisuuden kanssa. Hallinto ei myöskään selviytyisi maastossa liikkumisen jatkuvasta luvittamisesta. SLL:n esittämän lupajärjestelmän valvonta olisi mahdotonta. Nykyisen lain mukaan luvattomaan liikkumiseen puuttuminen on asianomistaja-asia (maanomistajan asia). Häiritsevä ajaminen, myös maanomistajan harjoittama, on maastoliikennelailla kielletty ja viranomaiset voivat rajoittaa haitallista toimintaa. Reittisuunnitteluvelvoitetta on aivan mahdoton ulottaa koskemaan vaikutuksiltaan vähäistä maastoliikennettä hallinnollisen rasituksen ja valvonnan ongelmien vuoksi. Kesäaikaisen reitin määrittely on tarpeen liikennesääntöjen noudattamisvelvollisuuden selvittämiseksi. Samalla myös kesäaikaiset reitit saadaan suunnitteluvelvoitteen piiriin ja myös sulan maan ajan maastoliikennettä keskitettyä tarkoitukseen soveltuville alueille. Maastoliikenteen määrä on promilleja muusta liikenteestä. SLL:n esitystä on siten vaikea perustella maastoliikenteen ympäristö- tai turvallisuussyillä. SLL ei ole esittänyt, että lupamenettelyn piiriin tulisivat nykyisen maastoliikennelain 4 :ssä mainitut poikkeukset maanomistajan luvanvaraisuudesta. Luvanvaraisuuden tai ilmoitusvelvollisuuden oikeasuhteisuutta voi sääntelyssäkin tarkastella eri näkökulmista. Varikoitten ja tehdasrakennusten rakentamista ja sijoittamista ohjataan myös maankäyttö- ja rakennuslailla ja niiden toimintaa säännellään muillakin tavoin. Autovarikoiden, liimapuu- ja pesuainetehtaiden perustamisen syy, perustamiskynnys ja toiminnan ehdot ovat myös aivan toiset kuin vakiintuneidenkaan maastoajopaikkojen. Viimemainittuja voi helposti syntyä luonnonympäristöön ja niitä lienee jo olemassa satoja. Lainsäätäjän velvollisuus on arvioida myös tulevaa. Olennainen kysymys on myös, kuinka vapaasti ja sääntelemättä maastoajoharrastus saa kasvaa, vallata luonnonalueita ja vaurioittaa esimerkiksi kallio- ja kosteikkoluontoa ilman, että vahinkoja edes yritetään ehkäistä ennalta. Maastoliikenteen määrä ei tunnu olevan kovin hyvin minkään tahon tiedossa. On ristiriitaista todeta, että hallinto ei selviäisi maastoliikenteen luvittamisesta, mutta samalla katsoa maastoliikenteen määrä niin vähäiseksi, että sen rajoittamiseen ei ole ympäristösyitä. Maankäyttöja rakennuslaissa on muun muassa maisema- ja toimenpideluvan kaltaisia lupamenettelyjä, joiden hoitamisesta viranomaiset selviävät. Ympärivuotisten reittien perustamismahdollisuus tuo uudet ongelmat, joihin lakiehdotuksessa ei ole varauduttu mitenkään. Ulkona sijaitsevat moottoriurheiluradat kuuluvat aina ympäristöluvan piiriin. YM:n tulkinnan mukaan tämä koskee ainoastaan päällystettyjä (kilpa-ajo)ratoja, ei siis esimerkiksi motocross- tai vastaavia maastoratoja. Pidämme rajausta erityisen heikosti perusteltuna. Erityisen huolestuttavaa on, että se mahdollistaa off road ratojen ja ajoalueiden syntymisen nimenomaan luonnonympäristöön vailla mitään selvityksiä. Viittaamme myös tämän paperin kohtaan 2.

6 6 5. Reittien perustamisedellytykset. SLL katsoo, että sijoittaminen muuttaa lupaharkinnan pelkästään linjauskysymykseksi. Pykälässä sanotaan, että reittiä ei saa sijoittaa siten että reitin perustamisesta ja käyttämisestä aiheutuu. Eli kysymyksessä ei ole pelkkä linjausasia. Olennaista sijoittamiskysymyksessä on sen liittyminen lain muihin muutosehdotuksiin: oikeusharkintaan, lakiehdotuksen perusteluihin yleiselle tarpeelle, selvitysvaatimusten ja vaikutusten arvioinnin epämääräisyyteen sekä huomattavan haitan kynnykseen. 6. Reitin perustaminen maanomistajan suostumuksesta riippumatta. SLL katsoo, että esitys on perustuslain vastainen ja koskisi kymmeniä tuhansia, ellei satojatuhansia maanomistajia. Haluavat muuttaa nykyisiä rasitteen perustamissäännöksiä. Esityksessä rasitteen muodostamismenettelyä ei muutettaisi nykyisestä. Rasitteen perustaminen on ollut mahdollista vuodesta 1990 lähtien. Yksityistielaissa on vastaava säännös vuodesta 1969 ja ulkoilulaissa vuodesta 1973 lähtien. Näitä kolmea lakia sovelletaan yhdessä ja niillä on sama haittakynnys (huomattava haitta). Suurin osa rasitteista on perustettu sopimalla niistä maanomistajan kanssa. Vastentahtoiselta perustamiselta on useimmiten voitu välttyä linjaamalla reitti uudestaan. Joskus maastolliset olot eivät anna tähän mahdollisuutta. Reitistä sopiminen olisi edelleen ensisijainen reittien perustamistapa. SLL ei ole kommentoinut mitenkään rasitteen muodostamismenettelyä, vaan mekanismia, jolla rasitteen muodostamiseen päädytään ilman maanomistajan suostumusta. Sekä yksityistielaissa että ulkoilulaissa tien tai reitin rakentamislupa perustuu tarkoituksenmukaisuus-, ei oikeusharkintaan. Ulkoilureitin tai yksityistien käytön aiheuttamat haitat ovat pääsääntöisesti merkittävästi vähäisempiä kuin moottorikelkkailureitin. 7. Tarve yleisen kulkuyhteyden luomiseksi. SLL katsoo, ettei yleistä liikennetarvetta yleisiin kulkuyhteyksiin moottorikelkoilla ole. Lain tulisi turvata pelkästään hyöty- ja työkäyttö. Reittisäännöksen tarve on ollut ilmeinen jo 1970 luvulla, jolloin Metsähallitus alkoi perustaa moottorikelkkailun ohjaamiseksi ja mahdollistamiseksi moottorikelkkauria. Lapin moottorikelkkailureitti ja aluesuunnitelma (SM, MH, seutukaavaliitto, paliskunnat) valmistui vuonna Vaikka valtaosa liikenteestä onkin jäillä, on tarvetta liikkua myös maalla joko yleisillä tai yksityisillä väylillä. Tarve voi johtua yleisestä virkistyskäytöstä, maaston vaatimuksista, palveluiden saatavuudesta tai turvallisuudesta. Kulun ohjaaminen reitille voi olla tarpeen myös ympäristön suojelemiseksi. Yleisille ja yksityisille moottorikelkkaväylille on siis ollut ilmiselvä tarve jo pidemmän aikaa. Ruotsissa moottorikelkkailu on jokamiehenoikeutta ja Norjassa reittejä on tarvetta vastaavasti. Vertailuksi: kaikesta tieliikenteestä 1/3 on työliikennettä, 1/3 asiointiliikennettä ja 1/3 vapaaajanliikennettä. Lakiehdotuksen yksityiskohtaisissa perusteluissa yleisen kulkuyhteyden tarve määritellään niin, että se on miltei aina olemassa. Kun tämä liittyy reittisuunnitelman hyväksymisessä oikeusharkintaan, huomattavan haitan kynnykseen ja reitin sijoittamiseen niin, että huomattavaa haittaa ei synny, moottorikelkkailureitti voitaisiin lähes aina perustaa maanomistajien suostumuksesta riippumatta. Yleisen kulkuyhteyden tarpeen perustelu palveluiden saavutettavuudella moottorikelkkailureitiltä on kestämätön ja pohjustanee YM:n lanseeraamaa, lähinnä harrastajia palvelevaa valtakunnallista

7 7 tavoiteverkkoa. Vain moottorikelkkailuharrastuksen ja kelkkailumatkailun edistäminen voi aiheuttaa tarpeen lähteä palveluiden ääreltä kelkkailureitille vaatimaan yhteyksiä palveluihin. Reittejä tarvitaan vain harrastusajoon ja matkailuun, pitkiä reittejä vain harrastusajoon, jossa moottorikelkalla ajaminen on itsetarkoitus, ei siirtyminen paikasta toiseen. Siksi reittien tarpeen perustelu yleisen kulkuyhteyden tarpeella on lähtökohtaisesti pielessä. Koska kyseessä on elämyksellisyyteen perustuva harrastus, reittien tarve ei tule koskaan tyydytetyksi, sillä elämys tarvitsee syntyäkseen aina uutta polttoainetta s.o. uusia reittejä tai laitonta, ns. villiä kelkkailua 4. Laittoman maastoajon tuoreehkoja ilmenemismuotoja ovat muun muassa moottorikelkkailu kesäaikaan soilla ja vesillä. Moottorikelkkailu ei ole Ruotsissa jokamiehenoikeutta: Sulan maan aikainen maastoliikenne on Ruotsissa kielletty. Norjassa kelkkailureittejä on lähinnä Pohjois- Norjassa, yhteensä noin km. Norjassa moottoriliikennettä maastossa ja vesialueilla sääntelevä laki ei rajoita maanomistajan oikeutta kieltää tai rajoittaa moottoriliikennettä maa- ja vesialueillaan. Ruotsissa ja Norjassa moottorikelkalla ajamiseen vaaditaan 16 vuoden ikä ja ajokortti. 8. Perusoikeuksien rajoittamisen edellytykset. SLL katsoo, ettei moottorikelkkailureittien perustaminen ole sellainen painava yhteiskunnallinen tarve, jonka perusteella mittavan maanomistajien joukon perusoikeuksia voitaisiin rajoittaa. Rasitteen perustamisen edellytykset on tarkoitus pitää ennallaan. Sellaisia ongelmia soveltamisessa ei ole ilmennyt, että muutoksia olisi tarpeen tehdä. Suurin osa rasitteista on perustettu sopimalla. Kohteena ei ole mittava maanomistajien joukko. Monesti rasitettava kohde on syrjäinen ja pieni osa kiinteistöä. Kunta lausunnossaan arvioisi yleisen liikennetarpeen. Rasitteen perustaminen on ollut mahdollista vuodesta 1990 lähtien. Rasitteen perustamiseen sovelletaan ulkoilulakia, yksityistielakia ja lunastuslakia. Maanomistajan oikeudet on turvattu. Uria ei ole perustettu 4 :n porsaanreiän turvin, vaan menettely on laillinen ja voimassaolevaa säädöstä valmisteltaessa harkittu. Nykyiset urat tulisi ilmoittaa viranomaisille, jotka samalla saisivat tiedon reitistä ja voisivat antaa sitä koskevia määräyksiä esimerkiksi ympäristön suojelemiseksi. Tämä ei tarkoita rasitteen muodostamista nykyisistä urista. Rasitteen perustamisen edellytykset sinänsä on tarkoitus pitää ennallaan, mutta kuten edellä on todettu lakiehdotuksen muussa muutoskontekstissa rasitteen perustamisen edellytykset muuttuvat. Nykyisen ja sitä edeltävän maastoliikennelain tarkoituksena on ollut ohjata moottorikelkkailu maastoliikennelain mukaisesti perustetuille moottorikelkkailureiteille, jotta voitaisiin turvata yleistä ja yksityistä etua. Yleisen edun turvaamiseen kuuluu lain tarkoituksen mukainen ympäristöhaittojen ehkäiseminen. Valtaosa nykyisistä väylistä on uria yksinkertaisesti siksi, että perustaminen on ollut helpompaa pelkästään sopimalla maanomistajien kanssa. Vaikutuksia ei ole tarvinnut selvittää eikä kuulla edes naapureita, saati kansalaisia laajemmin, joten yleinen ja yksityinen etu ovat tosiasiallisesti jääneet puntaroimatta ja näin myös turvaamatta. 4 Mehus, G., Germeten, S. & Henriksen, N. 2011: How young people communicate risks of snowmobiling in northern Norway: a focus group study. International Journal of Circumpolar Health 70:2. Linkki artikkeliin osoitteessa

8 8 Urakäytäntö ei olisi pääsääntöisenä väylärakentamisena ollut mahdollista ilman 4 1 momentin väljyyttä. Siksi se tarjoaa ja on tarjonnut porsaanreiän, joka ei tule tukituksi lakiehdotuksessakaan. Viittaamme kommenttiimme kohdassa 2. Reittitoimitusmenettelyssä maanomistajalle maksettavat korvaukset pysyvästä reittirasitteesta ovat mitättömät, useimmiten korkeintaan muutamia satoja euroja sikälikään maanomistajan oikeuksia ei ole turvattu. 9. Huomattavan haitan tai sen vaaran vaatimus. SLL toivoo, että haitan tai sen vaaran tulee olla korkeintaan vähäistä suurempi. Huomattava haitta on laajasti käytetty. Kynnystä käytetään ulkoilulaissa ja yksityistielaissa perustamisen edellytyksenä. Lait on harmonisoitu yhteen, koska mahdollisessa moottorikelkkailureittitoimituksessa näitä lakeja joudutaan soveltamaan. Huomattavan haitan kynnys on myös maankäyttö- ja rakennuslaissa ja vesilaissa Vähäistä suurempi haitta sopii lähinnä vain rikoslain tarkoittaman hallinnanloukkauksen määrittelyyn. Siinä toimitaan luvatta ja korvauksetta toisen maalla. Haittakynnyksistä on paljon oikeuskäytäntöä ja kokemusta. Esitystä valmisteltaessa tarkasteltiin myös maastoliikennelain haittakynnysten toimivuutta. Esityksen valmistelun yhteydessä, jossa myös oikeusministeriö oli edustettuna katsottiin, että nykyisten kynnysten muuttamiselle ei ole perusteita. Maastoliikennelaki on ehdotuksen mukaisena irtautumassa YM:n kommentissa mainitusta harmonisoinnista, koska ulkoilu- ja yksityistielaissa suunnitelman hyväksyminen perustuu tarkoituksenmukaisuusharkintaan. Lakien keskinäinen harmonia ei myöskään toteudu maastoliikennelaissa eikä lakiehdotuksessa ennakoitua suurempien haittojen suhteen. Näissä ei ole säännöstä niistä toimista, joihin voidaan ryhtyä, jos reitistä aiheutuu ennakoitua enemmän haittaa, kuten ulkoilu- ja yksityistielaissa. Vesilain haittakynnykset ovat moninaiset, myös suhteessa kiinteistön omistajaan: haitta, vähäistä suurempi haitta, sanottava haitta, mainittava haitta, kohtuullisin kustannuksin vältettävä haitta, kohtuuton haitta, huomattava haitta, huomattava pysyvä haitta. Moottorikelkkailureittejä perustetaan pääasiassa harrastajien tarpeisiin. Moottorikelkkailu tuottaa melua, päästöjä ja muuta häiriötä. Reitin perustamisen ja ennen kaikkea käytön aiheuttamat haitat ovat aivan toista luokkaa kuin ulkoilureitin tai yksityisen tien. Peruskysymys haittakynnyksen määrittelyssä onkin, kuinka voimakasta ja pakottavaa yleistä etua reittien perustaminen palvelee. SLL:n näkemyksen mukaan valtaosa reiteistä perustetaan yhden harrastajaryhmän ja loput muutamien matkailuyritysten liiketoiminnan tarpeisiin, joten ne palvelevat hyvin rajattua käyttäjäjoukkoa. Mitä pidempiä reittejä perustetaan, sitä suuremmat ovat niiden luonto- ja ympäristövaikutukset ja sitä suurempi on haittaa kärsivien ihmisten joukko. Tässä asetelmassa huomattavan haitan kynnys on kohtuuttoman korkea. 10. Reittisuunnitelma, selvitykset ja vaikutusten arviointi. SLL toteaa, että tarkoituksenmukaisuusharkinnasta siirrytään oikeusharkintaan ja että vaadittavien selvitysten taso on hyvin epämääräinen. Toteavat myös, että reitit ovat yli 6 metriä leveitä tiemäisiä väyliä, joiksi niitä ei ole nykyisen maastoliikennelain mukaan tarkoitettu.

9 9 Perustuslaki uudistuksen myötä lainsäädännössä on siirrytty tarkoitusharkinnasta oikeusharkintaan kansalaisten ja hankkeisiin ryhtyvien oikeusturvan vuoksi. Oikeusharkinta tarkoittaa toiminnan hyväksyttävyyden arviointia lakiin nojautuen. Tarkoituksenmukaisuusharkintaa tehdään osaltaan maankäytön suunnittelun ja rahoituspäätösten yhteydessä. Nykyinen laki ei kerro mitään siitä miten leveitä tai tiemäisiä reittien pitäisi olla. Samaa menettelyä sovelletaan yksityisiin teihin. Reitit voivat olla hyvin eritasoisia ja hyvin erityyppisillä paikoilla. Lakiesityksessä ei ole tarkoituksen mukaista antaa tarkempia suunnitteluohjeita. Asetuksessa määrätään suunnitelman sisällöstä tarkemmin. Oikeusharkintaan siirtyminen ei suoranaisesti paranna kansalaisten oikeusturvaa, koska toisin kuin tähän asti reitinpitäjällä olisi ehdotuksen mukaan lähtökohtaisesti oikeus perustaa reitti, jos se täyttää laissa asetetut edellytykset. Edellytysten riittävyyttä on mahdotonta arvioida, koska asetusluonnosta ei ole. Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet osin myös heikkenisivät, sillä lakiehdotuksen mukaan esimerkiksi kunnan jäsenten vaikuttamismahdollisuudet oman kunnan alueelle perustettaviin ja kunnan ylläpitämiin reitteihin häviäisivät kokonaan. Oikeusharkintaan siirtyminen palvelee erityisesti reittihankkeisiin ryhtyvien oikeusturvaa. KHO on ratkaisussaan (2724, Dnro /1/06) katsonut, että reittien tarpeellisuuden ja linjausten harkinta on likeisesti yhteydessä kunnan maankäyttöratkaisuihin ja suunnitelmiin ja siksi tarkoituksenmukaisuusharkintaa: Arvioitaessa kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen harkintavallan laajuutta moottorikelkkailureittisuunnitelman hyväksymistä koskevassa asiassa on huomioon otettava myös maastoliikennelain 1 :stä ilmenevä lain tarkoitus ehkäistä moottorikäyttöisten ajoneuvojen käyttämisestä maastossa ja moottorikelkkailureiteillä aiheutuvia, lainkohdassa tarkoitettuja haittoja ja edistää liikenneturvallisuutta sekä kunnan velvollisuus sovittaa reitti muihin lähialueen reitteihin. Reittisuunnitelmaa koskevilla ratkaisuilla ja valinnoilla on läheinen yhteys kunnan maankäyttöä koskeviin ratkaisuihin ja valintoihin. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen harkintavalta sen suhteen, onko tarpeellista perustaa moottorikelkkailureitti kunnan alueelle ja miten se linjataan, voi näin ollen käsittää myös sellaisia seikkoja ja vaikutuksia, joista maastoliikennelain 16 :ssä ei erikseen säädetä. Lakiehdotuksen 15 :n mukaisten reitin perustamisen ja sijoittamisen edellytysten pohjalta (huomattavan haitan kynnys, ei saa merkittävästi vaikeuttaa kaavan laatimista ) ei voida asetuksellakaan säätää sellaisia ohjeita tai määräyksiä, etteivätkö oikeusharkinnan perusteella hyväksytyt reitit sotkisi pahimmillaan sekä kunnan että yksityisten maanomistajien maankäytön suunnitelmia ja tulevia mahdollisuuksia, muun muassa säilyttää hiljaisia alueita. Yksi lakiehdotuksen ongelman ytimistä lausutaan YM:n kommentissa: Reitit voivat olla hyvin eritasoisia ja hyvin erityyppisillä paikoilla. Oikeusharkinnan pohjalta erityyppisiä reittejä voidaan todellakin rakentaa koko maan kattavaksi verkostoksi. Sääntelyn ulkopuolelle on lisäksi vielä julkilausutusti tarkoitus jättää ns. vähäliikenteiset ja vaikutuksiltaan vähäiset moottorikelkkailu- ja maastoliikennereitit, joita voidaan rakentaa rajattomasti pelkästään maanomistajan luvalla. Reittihän voi olla vähäinen, kunnes toisin todistetaan. Nykyinen laki ei suoraan kerro, miten tiemäisiä tai leveitä reittien pitää olla. Reitin käyttöönottoa koskevan 19 :n 2 mom mukaan reitin pitäjälle ei säädetä oikeutta rakentaa tietä, vaan oikeus poistaa reitiltä ajoa haittaavia puita, pensaita sekä muita vähäisiä luonnonesteitä. SLL:n näkemyksen mukaan esimerkiksi Kiuruvedellä Tossavaisen maalla tapahtunutta metsänhakkuuta

10 10 arviolta 600 metrin matkalta 6 10 metriä leveältä reittivyöhykkeeltä ei voida pitää vähäisten luonnonesteiden poistamisena. Nykyisen lain 36 :n mukaan ympäristöministeriö voi antaa tarvittaessa ohjeita muun muassa reittien suunnittelusta ja haittojen ehkäisemisestä. Vuoden 1991 lakiin liittyen tällaiset ohjeet on annettu, ja ohjeet on ollut tarkoitus antaa päivitettynä myös nykyisen lain voimaan tultua, mutta asiasta vastaavan viranhaltijan vaihduttua ministeriössä ne ovat jääneet tai on jätetty antamatta. YM:n vuonna 1991 antamien ohjeiden mukaan: Moottorikelkkailureitti tulisi sijoittaa maastoon mahdollisimman luonnonmukaisesti. Maapohjan tasoitusta ja raivausta tulisi välttää kiertämällä luonnon esteet, kuten suuret kivet, kuopat ja jyrkät rinteet. Reitti voi näin olla mutkitteleva, mikä toisaalta merkitsee moottorikelkkojen nopeuksien pysymistä enintään korkeimpana sallittuna nopeutena, joka on ajoneuvoasetuksen (muutos 982/91) 63 :n 1 d-kohdan mukaan 60 km/h. Reitillä olevien puiden kaatamista tulisi välttää ja säilyttää näin reitin alue mahdollisimman luonnonmukaisena. Reitin rakentamisessa tulisi ottaa ennakkoon huomioon alueen maiseman säilyminen ajatellen erityisesti aluetta lumettomana aikana. Reittiä ei pidä tasoittaa esimerkiksi maansiirtokoneella. Kasvipeite olisi saatava säilymään. Reittien rakentamisella vähintään 6 metriä leveiksi kaksikaistaisiksi, tasoitetuiksi väyliksi ei palvella välttämättä liikenneturvallisuutta, vaan myös harrastajien tarpeita ajaa urheilukelkoilla. Leveät, tasaiset väylät myös kasvattavat nopeuksia. 11. Kilpailut ja harjoitukset. SLL toivoo, että haittakynnystä (kohtuuton, huomattava) on madallettava. Ympäristöluvan tarpeen pitäisi syntyä ympäristövaikutusten pohjalta. Selvintä on siirtää kaikki ulkona sijaitsevat kilpailu- ja harjoittelupaikat ja radat ympäristönsuojelulain piiriin. Haittakynnykset (kohtuuton, huomattava) ovat samoja kuin vesiliikennelaissa ja yksityistielaissa. Myös naapuruussuhdelaissa on sama kynnys (kohtuuton haitta), joka on samalla myös eräs YSL:n kynnys. Tässä on kysymys kuitenkin maanomistajan suostumuksenvaraisesta toiminnasta, jolloin kynnyksiä sovelletaan nimenomaisesti naapurustoon ja ympäristön suojeluun. Sama ajattelu on myös uudessa vesilaissa. YSL:n lupajärjestelmää ei sovelleta pienehköihin hankkeisiin, joita maastoharjoittelu- ja kilparadat yleensä ovat. Ympäristönsuojelu asetuksen luettelo kertoo YSL:n soveltamisalueen luonteen. MLL täydentää sääntelyä siten, että lakien soveltamisen väliin ei jää harmaata vyöhykettä. Maastoliikennelain 30 :n mukaisella luvalla käsitellään myös Päijänteen ympäriajon kaltaisia ja muita massiivisia kisatapahtumia. Monissa kunnissa maastoliikennelain 30 :n mukaiset päätökset on delegoitu viranhaltijalle. Tavatonta ei ole, että kunta vuokraa maata moottoriurheilukerhoille ja myöntää sitten luvan jatkuvaan, satunnaiseksi määriteltyyn maastoajoon kuutena päivänä viikossa viikonloppu mukaan lukien. Esimerkiksi Valkeakoskella Jutikkalan alueella 65 lähiasukkaan muistutukset eivät auttaneet, ja valitusprosessi on meneillään. Ympäristöministeriön toivoisi ennen perusteettomia päätelmiä keräävän tietoa maastoliikennelain 30 :n perusteella myönnetyistä luvista ja luvituksen toimivuudesta muun muassa ympäristövaikutusten ja haitankärsijöiden kannalta. Harmaa vyöhyke ei jää pelkästään ympäristönsuojelu- ja maastoliikennelakien soveltamisen väliin, vaan sisältyy myös maastoliikennelain 30 :n soveltamisen käytäntöihin. Satunnaisten

11 11 lupapäätösten silmäilyn perusteella jo nyt päätökset kunnissa tehdään oikeusharkintana, vaikka sille ei 30 :n erittäin väljän muotoilun pohjalta ole perusteita. 12. Siirtymäsäännös. SLL katsoo, että siirtymäsäännös laillistaa nykyiset urat kuulematta kansalaisia ja haitankärsijää. Nykyiset urat ovat laillisesti perustettuja ja niillä on perustuslain omaisuuden suoja. Siirtymäsäännös vastaa periaatteiltaan YSL:n siirtymäsäännöstä ja on laadittu yhteistyössä oikeusministeriön kanssa ottaen huomioon perustuslaista johtuvat reunaehdot. Haitankärsijä voi saattaa reittiä koskevan ilmoitusmenettelyn vireille ELY-keskuksessa. Nykyiset urat on harkittu tarpeelliseksi ja ilmoitusmenettelyvelvollisuuden yhteydessä uran pitäjä joutuu uudelleen harkitsemaan väylän tarpeellisuutta ja mahdollisesti tekemään siihen viranomaisen määräämät muutokset. On erikoista, että pelkästään maanomistajan luvalla, ympäristöhaittoja arvioimatta ja kansalaisia kuulematta perustetut urat määritellään lakiehdotuksessa reitinpitäjän perustuslain suojaamaksi omaisuudeksi. Aiemmin on jo todettu, että reitistä tai urasta haittaa voi kärsiä luonto, jolla ei ole vireillepano-oikeutta. Kaiken kaikkiaan luonto, ympäristö ja yleinen etu loistavat YM:n kommentissa hämmentävällä tavalla poissaolollaan. YM:n aiemmissa neuvotteluissa lupaamia alustavia selvityksiä mm. päästöistä ei ole tehty. Perustietoa nykytilanteesta, tulkintakäytännöistä ja ongelmista puuttuu. Lakiehdotuksessa on niin monia kyseenalaisia ja seuraamuksiltaan ennakoimattomia seikkoja, että lain uudistus tulisi valmistella alusta alkaen uudelleen. Tuire Laurinolli Liittovaltuuston puheenjohtaja Risto Sulkava Liittohallituksen puheenjohtaja Tapani Veistola Luonnonsuojeluasiantuntija

Maastoliikenteen perusteita

Maastoliikenteen perusteita Maastoliikenteen perusteita Mitä on maastoliikenne? Maastoliikenne tarkoittaa moottoriajoneuvolla ajamista maastossa eli tavallisten teiden ulkopuolella. Lain mukaan maasto on maa-alue ja jääpeitteinen

Lisätiedot

Luonnonsuojeluliitto vaatii, että maastoliikennelain osittaisuudistus valmistellaan uudelleen ilman maastoliikennettä lisääviä elementtejä.

Luonnonsuojeluliitto vaatii, että maastoliikennelain osittaisuudistus valmistellaan uudelleen ilman maastoliikennettä lisääviä elementtejä. 14.4.2011 Ylijohtaja Timo Tanninen Ympäristöministeriö Maastoliikennelain osittaisuudistuksesta Luonnonsuojeluliitto on jo vuosia vaatinut vuonna 1995 säädetyn maastoliikennelain uudistamista. Nykyinen

Lisätiedot

REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT. Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari

REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT. Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari 2 Sovellettavat säädökset Sovelletaan maastoliikennelakia (1710/1995). Lisäksi soveltuvin osin ulkoilulain (606/1973) säännöksiä

Lisätiedot

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU VAASAN HALLINTO-OIKEUS Valitus ympäristöluvasta/ Turun Moottorikerho ry:n enduromoottoripyörien maastoharjoittelurata/liedon Rakennus- ja ympäristölautakunta 101/25.6.2008 (Ympäristönsuojelulain 35 :n

Lisätiedot

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto 82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa

Lisätiedot

20 MAASTOLIIKENNELAIN MUKAINEN MOOTTORIKELKKAILUREITTI- JA ULKOILULAIN MUKAINEN ULKOILUREITTITOIMITUS

20 MAASTOLIIKENNELAIN MUKAINEN MOOTTORIKELKKAILUREITTI- JA ULKOILULAIN MUKAINEN ULKOILUREITTITOIMITUS 1 (9) 20 MAASTOLIIKENNELAIN MUKAINEN MOOTTORIKELKKAILUREITTI- JA ULKOILULAIN MUKAINEN ULKOILUREITTITOIMITUS 20.1 YLEISTÄ... 2 20.1.1 Sovellettavat säädökset... 2 20.1.2 Moottorikelkkailureitti, ulkoilureitti...

Lisätiedot

Päristele talven ihmemaassa

Päristele talven ihmemaassa Maastoliikennelaki (1710/95) MOOTTORIKELKKAILUREITTI Arvo Vitikainen 2016 Päristele talven ihmemaassa Koe ikimuistoiset hetket moottorikelkkasafarilla. Nauti luonnon kauneudesta ja Lapin eksotiikasta.

Lisätiedot

Maastoliikennelaki koskee kaikkia moottorikäyttöisiä ajoneuvoja. Maastoliikennelain 3 :ssä tarkoitettuja ajoneuvoja ovat muun muassa:

Maastoliikennelaki koskee kaikkia moottorikäyttöisiä ajoneuvoja. Maastoliikennelain 3 :ssä tarkoitettuja ajoneuvoja ovat muun muassa: 1.10.1991 2/401/91 Lääninhallitukset Kunnat Seutukaavaliitot maastoliikennelain 29 ohjeet maastoliikennelain täytäntöönpanosta Maastoliikennelain 29 :n perusteella ympäristöministeriö antaa lääninhallituksille,

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala 31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Matkailureittien vastuullinen virkistyskäyttö

Matkailureittien vastuullinen virkistyskäyttö Matkailureittien vastuullinen virkistyskäyttö Ympäristöseminaari Kylpylähotelli Levitunturi Perjantai 4.2.2011 klo 9:00 10:00 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Pekka Tuunanen PowerpointLEVI 4 2 2011 Matkailureittien

Lisätiedot

Yleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat

Yleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat Yleisötilaisuuden ympäristöasiat Ilmoitukset ja luvat Yleisötilaisuudesta mahdollisesti vaadittavia ilmoituksia ja lupia Meluilmoitus Ympäristönsuojelulaki 527/2014 Jätehuoltosuunnitelma Jätelaki 646/2011

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

YLEISET KOKOUKSET. - Kokoontumislaki

YLEISET KOKOUKSET. - Kokoontumislaki YLEISÖTILAISUUDET JA YLEISET KOKOUKSET - Kokoontumislaki KOKOONTUMISLAKI Lain tarkoituksena perustuslaissa säädetyn kokoontumisvapauden turvaaminen Lakia sovelletaan sekä yleisötilaisuuksiin että yleisiin

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Uudistuva lainsäädäntö

Uudistuva lainsäädäntö Uudistuva lainsäädäntö Poliisitoiminnan näkökulma Poliisihallitus, poliisitoimintayksikkö, asehallinto Muutoksen tavoitteet Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi ampumaratalaki. Lisäksi muutettaisiin ampuma-aselakia,

Lisätiedot

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2.

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2. Hajajätevesiasetus Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011 Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 1 Hajajätevesiasetuksen soveltamisala Sovelletaan viemäriverkoston ulkopuolella Soveltamisala

Lisätiedot

Tiedotus- ja koulutustilaisuus yksityisteille

Tiedotus- ja koulutustilaisuus yksityisteille Tiedotus- ja koulutustilaisuus yksityisteille 21.2.2013 Hevonen ja yksityistie Kuvat Orimattilan kaupunki, Harri Hytönen Hevonen yksityistiellä Tiekunnan osakkaalla on oikeus ratsastaa tai ajaa hevosella

Lisätiedot

Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön rajat sekä salassa pidettävien tietojen luovuttaminen

Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön rajat sekä salassa pidettävien tietojen luovuttaminen LAUSUNTO 1 (3) Minna Helle 26.4.2012 Finanssivalvonta kirjaamo@finanssivalvonta.fi Dnro 5/204/2011 Finanssivalvonnan kannanottoluonnos 21.3.2012 Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön

Lisätiedot

Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon

Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus seminaari 29.10.2012 HAMK Tommi Muilu Taustaa Vesilain uudistuksella tehostetaan vesitalousasioiden

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rikesakkorikkomuksista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään rikoslain (39/1889) 2 a luvun 8 :n 2 momentin ja 9 :n 8 momentin nojalla, sellaisina kuin ne ovat 2 a luvun

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Poikkeaminen (LTK) / Lamperila, 419-3-117 (Suovunniementie 131) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi Tekninen lautakunta 258 06.08.2014 Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi 859/00.04.00/2014 TEKLA 258 Valmistelija/lisätiedot: kaupungingeodeetti Kari Hartikainen,

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO Kaavaselostus 5.9.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 28.2.2012 31 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta 18.9.2012

Lisätiedot

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012 Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta Leena Eränkö 13.9.2012 23 Kunnan jätehuoltoviranomainen Kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.1.2003 Kokouspvm 16.1.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Asia: KANTELU Aihe: Maastoliikennelain virheellinen soveltaminen Koillis-Savon ulkoilureitistön täydentämisessä

Asia: KANTELU Aihe: Maastoliikennelain virheellinen soveltaminen Koillis-Savon ulkoilureitistön täydentämisessä Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia 00102 EDUSKUNTA Puh. (09) 4321 / Faksi: (09) 432 2268 Sähköposti: eoa-kirjaamo@eduskunta.fi Asia: KANTELU Aihe: Maastoliikennelain virheellinen soveltaminen Koillis-Savon

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

Uudet kevyet kulkuvälineet mukaan liikenteeseen

Uudet kevyet kulkuvälineet mukaan liikenteeseen Uudet kevyet kulkuvälineet mukaan liikenteeseen Liikenne ja maankäyttö 2015 7.10.2015, Helsinki, Kuntatalo Mikko Karhunen, LVM Taustaa EU:n sääntelykehys muuttunut Toimintaympäristö muuttuu Räätälöidyt

Lisätiedot

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi

Lisätiedot

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta?

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Hajajätevesilainsäädännön uusimmat käänteet Lohja 15.11.2010 1 Voimassa oleva lainsäädäntö Ympäristönsuojelulain säännökset talousjätevesistä 18 :ssä (ja 11 :ssä)

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta. Henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelin yksikkö

Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta. Henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelin yksikkö Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta Kotikuntalaki 2 : Henkilön kotikunta on jäljempänä tässä laissa säädetyin poikkeuksin se kunta, jossa hän asuu. Vastasyntyneen lapsen kotikunta on se kunta,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 67 08.04.2015. 67 Asianro 722/10.00.02.00/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 67 08.04.2015. 67 Asianro 722/10.00.02.00/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) 67 Asianro 722/10.00.02.00/2015 Oikaisuvaatimus / Tontin 297-34-166-5 (Piikatie 6) myynti Tonttipäällikkö Jarkko Meriläinen Tonttipalveluyksikkö Tontin 34-166-5

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 63 13.06.2013. 63 Asianro 1749/10.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 63 13.06.2013. 63 Asianro 1749/10.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) 63 Asianro 1749/10.03.00/2013 Rakennustyön keskeyttäminen / 11-6-1 / Pohjolankatu 18 / käyttövesiputkiston korjaustyö Vs. rakennustarkastaja Ilkka Korhonen Alueellinen

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN Kaakkois-Suomen Ely-keskus Haettu kaavamuutos on ristiriidassa rantojen säästämistä koskevan tavoitteen

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA KOILLIS-SAVON MOOTTORIKELKKAREITTIEN VIRALLISTAMINEN JA RAKENTAMINEN PROJEKTISUUNNITELMA

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA KOILLIS-SAVON MOOTTORIKELKKAREITTIEN VIRALLISTAMINEN JA RAKENTAMINEN PROJEKTISUUNNITELMA KUOPION, SIILINJÄRVEN JA KOILLIS-SAVON MOOTTORIKELKKAREITTIEN VIRALLISTAMINEN JA RAKENTAMINEN PROJEKTISUUNNITELMA 1 1. HANKKEEN TAVOITTEET JA TARKOITUS Hankkeen tavoitteena on virallistaa noin 205 km moottorikelkkareittiä

Lisätiedot

RAKENNUSRASITTEEN PERUSTAMINEN

RAKENNUSRASITTEEN PERUSTAMINEN RAKENNUSRASITTEEN PERUSTAMINEN Lomakkeet ja neuvonta Rakennusvalvonta, Rauhankatu 3 (1.krs), 18100 Heinola puh. (03) 849 3573 ja 849 3574 Hakemusasiakirjat hakemus rasitesopimus 2 kpl asemapiirros ja/tai

Lisätiedot

Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset jätteenkuljetusjärjestelmän valinnasta

Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset jätteenkuljetusjärjestelmän valinnasta Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset jätteenkuljetusjärjestelmän valinnasta Lakimies Amanda Nikkilä Jätehuolto tänään ja huomenna, LHJ:n omistajapäivä KHO:2016:19 Jätelaki Siirtymäsäännös Jätteenkuljetus

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön. kesä 2011 Hilkka Heinonen 1

Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön. kesä 2011 Hilkka Heinonen 1 Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön kesä 2011 Hilkka Heinonen 1 YSL:n soveltamisala 1 (2) Ympäristön pilaantumisentorjunnan yleislaki YSL:a sovelletaan toimintaan,

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 J U H A N I S K A N E N K I I N T E I S T Ö P Ä Ä L L I K K Ö Y - S Ä Ä T I Ö LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAAMISESTA

Lisätiedot

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta Ympäristölupa tarvitaan: Kun tuotantokapasiteetti on vähintään 5 tonnia ruhoja päivässä. Toimintaan, josta

Lisätiedot

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Pirkanmaan ELY-keskus Ympäristövalvontayksikkö Vesilaki yleistä Yleiskäyttöoikeudet Vesistössä kulkeminen, veden

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Ulvila 8.5.2014 Kari Nykänen 1 Vesiosuuskuntatoimintaa määrittävät keskeiset lait laki Osuuskuntalaki 1.1.2014 Vesihuolto- 1.9.2014 Vesiosuuskunnat OSUUSKUNTALAKI MÄÄRITTELEE

Lisätiedot

PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ / TEKNISET PALVELUT

PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ / TEKNISET PALVELUT PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ / TEKNISET PALVELUT Hyväksytty: Kv 5.9.2012 30 Voimaantulo: 1.1.2013 1 LUKU HALLINTO-ORGANISAATIO 1 Luottamushenkilöorganisaatio Teknisen palvelualueen luottamushenkilöorganisaatio

Lisätiedot

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Visa Niittyniemi 24.5.2012 1 Järvien luokittelu Environment Centre / Presentation / Author Lovasjärvi 2 24.5.2012 Simpelejärven länsiosan fosforikuormitus

Lisätiedot

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Hydrogeologi Timo Kinnunen, Uudenmaan ELY-keskus 11.4.2013 Esityksen sisältö Lämpökaivoihin liittyviä ympäristöriskejä Lämpökaivon rakentamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Maisematyöluvat. KAAVOITUS JA METSÄTALOUS Pori 9.1.2014

Maisematyöluvat. KAAVOITUS JA METSÄTALOUS Pori 9.1.2014 Maisematyöluvat KAAVOITUS JA METSÄTALOUS Pori 9.1.2014 130 Lupamenettelyn perusteet Rakennusluvan, toimenpideluvan, purkamisluvan ja maisematyöluvan ratkaisee kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Maisematyölupa

Lisätiedot

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) SIMON KUNTA

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ

MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ Satakunnan maa-ainesseminaari 9.2.2010 Ulvila Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat, Sanna-Liisa Suojasto 9.2.2010 1 MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ Kotitarvekäyttö

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Lentokonemelun vähentäminen jo rakennetuilla asuinalueilla

Lentokonemelun vähentäminen jo rakennetuilla asuinalueilla VANTAAN OMAKOTIYHDISTYSTEN KESKUSJÄRJESTÖ ry. Lentokonemelun vähentäminen jo rakennetuilla asuinalueilla Esitys 26.2.2009 VANTAAN LAURI - lehti - Stefan Skog - Vantaan ympäristöjohtaja Kansalaisten vaatimusten

Lisätiedot

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ Poroympäristö Poron kannalta tila, ravintoa, rehua, rauhaa Poronhoidon kannalta tila harjoittaa elinkeinoa, erään

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely 1(7) Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä on mahdollista edetä vastaamatta kaikkiin kysymyksiin,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Muutoksia ratasuunnitteluun

Muutoksia ratasuunnitteluun Muutoksia ratasuunnitteluun Elisa Sanasvuori, suunnittelupäällikkö, Liikennevirasto 19.4.2016 Esityksen sisältö Vähäinen asemakaavaristiriita RataL 10, 4 mom muutetaan (MTL 17, 2 mom muutetaan) Suunnitelmien

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954 63177)

Lisätiedot

Ajankohtaista ympäristönsuojelusta

Ajankohtaista ympäristönsuojelusta Ajankohtaista ympäristönsuojelusta Uuden vesilain toimeenpanosta Hajajätevesiasiaa Rekisteröintimenettelystä Ympäristönsuojelulain uudistuksesta Maa-aineslupajärjestelmän yhdistämistarpeista Muuta ajankohtaista

Lisätiedot

Asemapiirros ja / tai rakennuspiirustus, johon rasite/rasitteet on selkeästi merkitty Vuokrasopimuksen jäljennös (vuokratontin osalta)

Asemapiirros ja / tai rakennuspiirustus, johon rasite/rasitteet on selkeästi merkitty Vuokrasopimuksen jäljennös (vuokratontin osalta) LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Rakennusvalvonta PL 38 53101 LAPPEENRANTA HAKEMUS RAKENNUSRASITTEEN PERUSTAMISEKSI RASITTEEN PERUSTAMISEN HAKIJAKIINTEISTÖT Kaupunginosa Kortteli Tontti Katuosoite Tontin haltijat

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Apteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012. Paavo Autere Lakimies Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus

Apteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012. Paavo Autere Lakimies Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Apteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012 Paavo Autere Lakimies Apteekkilupavalituksia koskeva esitys Esityksessä käsittelen Apteekkiluvan myöntämisen perusteita Lupavalitukseen

Lisätiedot

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA 4 Suunnittelutarvealue Suunnittelutarvealuetta Hattulan kunnassa on maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa

Lisätiedot

Eläinsuojan ympäristölupa Valvonnan näkökulma

Eläinsuojan ympäristölupa Valvonnan näkökulma Eläinsuojan ympäristölupa Valvonnan näkökulma Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 5.5.2014 Jyväskylä Harri Liukkonen, Keski-Suomen ELY-keskus Milloin tarvitaan Ympäristön pilaantumisen vaaraa

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulu 13.09.2005 1(5) Tietojärjestelmien käyttösäännöt

Turun ammattikorkeakoulu 13.09.2005 1(5) Tietojärjestelmien käyttösäännöt Turun ammattikorkeakoulu 13.09.2005 1(5) TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT Sisällysluettelo: 1 Sääntöjen tarkoitus... 2 2 Käytön periaatteet... 2 3 Käyttöoikeus ja käyttäjätunnukset... 4 4 Käyttöoikeuden

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen valvonta ilmaan johdettavien päästöjen osalta

Ympäristönsuojelulain mukainen valvonta ilmaan johdettavien päästöjen osalta Ympäristönsuojelulain mukainen valvonta ilmaan johdettavien päästöjen osalta 40. Ilmansuojelupäivät, Lappeenranta 18.-19.8.2015 Ylitarkastaja Juha Lahtela Esityksen sisältö Ympäristönsuojelulain mukainen

Lisätiedot

Ohjauskirje 1 (6) 27.04.2016. Ohjauskirje biopankeille alaikäisten näytteiden ja tietojen käsittelyn perusteista

Ohjauskirje 1 (6) 27.04.2016. Ohjauskirje biopankeille alaikäisten näytteiden ja tietojen käsittelyn perusteista Ohjauskirje 1 (6) Ohjauskirje biopankeille alaikäisten näytteiden ja tietojen käsittelyn perusteista Valviran toimivalta Biopankkilain (688/2012) 31 :n mukaan biopankkilaissa säädetyn toiminnan ohjaus

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia siten, että henkilö

Lisätiedot

HE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta

HE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta Ympäristövaliokunta Kuuleminen 10.11.2015 HE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Yksityistielain keskeinen sisältö

Yksityistielain keskeinen sisältö Yksityistielain keskeinen sisältö 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1-7a 2 LUKU Tieoikeus sekä muut tienpitoa ja tien käyttöä varten tarvittavat oikeudet 8-21 Yksityistielain soveltamisala Ei julkisen vallan ylläpitämät

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Nopeudet ja niiden hallinta -workshop Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Ohjaavia säädöksiä Tieliikennelaki: (25, ote) Nopeusrajoitukset. Liikenneministeriö voi antaa määräyksiä yleisestä

Lisätiedot

TUULIVOIMAHANKKEIDEN VIRANOMAISPROSESSEISTA

TUULIVOIMAHANKKEIDEN VIRANOMAISPROSESSEISTA TUULIVOIMAHANKKEIDEN VIRANOMAISPROSESSEISTA Pirkanmaan tuulivoimaseminaari Tampere, Komediateatteri Pirkanmaan ELY-keskus, yks.pääll. Hannu Wirola Viranomaisprosesseihin vaikuttavia seikkoja Suurten tuulivoimalayksiköiden

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Electronic Frontier Finland ry

Electronic Frontier Finland ry Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta 17.8.2007 17.08.09 Electronic Frontier Finland ry www.effi.org 1. Yleistä Electronic Frontier Finland

Lisätiedot

Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta. Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012

Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta. Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012 Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012 Esityksen sisältö Rajautuu haitallisten aineiden aiheuttamiin riskeihin Ympäristöhaitan

Lisätiedot

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Onko kaava aina tarpeen maaseudulla? Kunnan ja kylän yhteistyö Korpilahden alueen suunnittelussa Aluearkkitehti

Lisätiedot

Marja-Leena Neuvon ym valitus Rantasalmen kunnanvaltuuston päätökseen 25.5.2015 14/ Haukiveden - Haapaselän rantaosayleiskaavan muutos

Marja-Leena Neuvon ym valitus Rantasalmen kunnanvaltuuston päätökseen 25.5.2015 14/ Haukiveden - Haapaselän rantaosayleiskaavan muutos Kunnanhallitus 1.9.2015 Itä-Suomen hallinto-oikeus Marja-Leena Neuvon ym valitus Rantasalmen kunnanvaltuuston päätökseen 25.5.2015 14/ Haukiveden - Haapaselän rantaosayleiskaavan muutos Rantasalmen kunnanhallitus

Lisätiedot

Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa

Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa Ympäristöoikeuden VII ajankohtaispäivä 10.4.2008 Joensuun yliopisto Hallintosihteeri Sinikka Pärnänen Korkein hallinto-oikeus Tilastoa Vesitalousasiat

Lisätiedot

TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT

TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT 1(5) TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT YT-neuvosto hyväksynyt 21.11.2007 Vahvistanut: kuntayhtymän johtaja Pentti Leipälä 4.1.2008 1. SÄÄNTÖJEN TARKOITUS 1 2. KÄYTÖN PERIAATTEET

Lisätiedot

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema ja virkistysarvokauppa Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema- ja virkistysarvokauppa Käsitteet eivät ole vakiintuneet Tapio: Metsämaiseman vuokraus MTK: Virkistysarvokauppa Metla: Maisema- ja

Lisätiedot