1. Lain tarkoitus: SLL toivoo, ettei esitettyä lisäystä maastoliikenteen järjestäminen tule tehdä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Lain tarkoitus: SLL toivoo, ettei esitettyä lisäystä maastoliikenteen järjestäminen tule tehdä"

Transkriptio

1 Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Tuire Laurinolli, Risto Sulkava, Tapani Veistola Kommentteja ympäristöministeriön (Timo Tanninen, Tarja Haaranen, Pekka Tuunanen, Markus Tarasti) vastineeseen koskien SLL:n pykäläkohtaista tarkastelua rauenneesta ehdotuksesta maastoliikennelain uudistamiseksi (HE 306/2010 vp). Otsikot ja sisennetyt kommentit YM:n kommenttipaperista Lain tarkoitus: SLL toivoo, ettei esitettyä lisäystä maastoliikenteen järjestäminen tule tehdä SLL:n pelko siitä, että esitys lisäisi julkisen vallan velvoitteita edistää maastoliikennettä, on aiheeton. Esityksessä ei ole mitään tähän viittaavia elementtejä. Laissa on reittiluku, maastoliikennesäännöt ja ikärajavaatimukset sekä mahdollisuus rajoittaa liikennettä. Tämä kaikki tarkoittaa maastoliikenteen järjestämistä. Maastoliikenneolosuhteiden järjestämisellä osaltaan ehkäistään maastoliikenteen haittoja. SLL on arvostellut lain tarkoituspykälään (1 ) tehtyä lisäystä maastoliikenneolosuhteiden järjestämisestä ja siihen liittyvää perustelua järjestää liikenneolosuhteita matkailun ja harrastuksen tarpeisiin. SLL katsoo, että lisäys muuttaisi lain luonnetta ympäristöhaittojen ehkäisystä maastoliikennettä edistäväksi muun muassa siksi, että järjestämistä perustellaan matkailun ja harrastuksen tarpeilla. YM:n kommentissa puhutaan enimmäkseen maastoliikenteen järjestämisestä ja todetaan, että lakiehdotuksessa ei ole mitään edistämiseen viittaavia elementtejä. YM katsoo myös, että maastoliikenneolosuhteiden järjestämisellä osaltaan ehkäistään haittoja. SLL toteaa edelleen, että ympäristönsuojelua sääntelevien lakien, joihin maastoliikennelaki kuuluu, tarkoitus on haittojen ehkäisy. Vastaavaa viittausta tarkoituspykälässä ei ole ympäristönsuojelulaissa, ulkoilulaissa, yksityistielaissa, vesiliikennelaissa eikä edes tieliikennelaissa. Vastaava, voimakkaampi viittaus sen sijaan on maantielain (503/2005) 1 :ssä. Maantielain mukaan tienpitäjänä toimii valtio. Maastoliikennelain ja esitetyn ehdotuksen mukaan reitinpitäjänä voi toimia myös valtio tai kunta. Koska järjestää-verbi on merkitykseltään yleispiirteinen tarkoittaen muun muassa sijoittaa, perustaa, valmistaa, laatia, suunnitella (NS), lisäysehdotus perusteluineen voidaan aivan ilmeisesti tulkita myös niin, että valtion ja kunnan velvollisuus on perustaa reittejä tai luoda olosuhteita eli edellytyksiä perustaa reittejä matkailun ja harrastuksen tarpeisiin. Lisäystä ei tästäkään syystä tule tehdä. Kelkkailua edistäviä elementtejä lakiehdotuksessa ovat myös siirtyminen oikeusharkintaan, jolloin reitinpitäjällä on lähtökohtaisesti oikeus reitin perustamiseen, jos reittisuunnitelma täyttää lain (epäselvät) vaatimukset, kelkkailureittien perustamismahdollisuuksien parantaminen

2 2 maanomistajan tahdosta riippumatta sekä vähäliikenteisten reittien jättäminen kokonaan sääntelyn ulkopuolelle. Lakiehdotuksessa lisäys on muodossa maastoliikenneolosuhteiden järjestäminen. SLL ei ole perusteellisemmin ehtinyt pohtia YM:n kommenttipaperissa esitettyä muotoilua maastoliikenteen järjestäminen, mutta suhtautuu siihen toistaiseksi varauksellisesti. 2. Maanomistajan oikeus päättää maastoliikenteestään maillaan. SLL toivoo, että maanomistajan oikeutta sallia maastoliikennettä maillaan tulee rajoittaa maanomistajan omaan maastoliikenteeseen ja tilapäiseen muuhun liikenteeseen Maanomistajan omaa ja sallimaa liikennettä ei voi käytännössä erottaa toisistaan. Maanomistajien maastoliikenne on ollut varsin ongelmatonta. Häiritsevä maastoliikenne on kielletty (MLL 5 ), mahdollisiin ongelmiin voidaan puuttua naapuruussuhdelailla ja pysyvämpi ja laajamittaisempi toiminta vaatii aina luvan. Viranomaiset voivat rajoittaa maanomistajan maastoliikennettä. Lisärajoitukset olisivat ongelmallisia mm. perustuslain liikkumisvapautta ja omaisuuden suojaa koskevien perusoikeuksien kannalta, joita voidaan rajoittaa vain painavilla perusteilla. Maanomistajan oman tai salliman maastoliikenteen rajoittaminen SLL:n esittämällä tavalla on käytännössä mahdotonta eikä sääntelyn lisäämiselle ole ilmennyt tarvetta. Maastoliikenteen valvonta on asianomistaja-asia. Tämä on tarkkaan ja huolella mietitty asia jo edellisten uudistusten yhteydessä. Syyttäjän oikeuksia on kuitenkin esitetty lisättäväksi. Syyttäjä voisi uudistuksen myötä nostaa syytteen tietyissä asianomistaja-asioissa erittäin tärkeän yleisen edun niin vaatiessa. Maanomistaja voi maastoliikennelain 4 1 mom perusteella olla antamatta lupaa muulle kuin 4 2 mom maastoliikenteelle omilla maillaan, mutta silti harjoittaa sitä itse. Lain 4 :ään olisi aivan luontevaa lisätä esimerkiksi 3 momentiksi, että maanomistaja tai haltija ei voi myöntää lupaa toistuvaan maastoliikenteeseen ilman lupamenettelyä tai muu vastaava muotoilu. SLL muistuttaa, että juuri lain 4 1 mom ja YM:n kommentissa esitetty tulkinta siitä, että maanomistajan omaa ja sallimaa maastoliikennettä ei voi erottaa käytännössä toisistaan, on mahdollistanut ns. kelkkailu-urien syntymisen nykyisessä mittakaavassa. Kelkkailu-uria on arviolta kilometriä. Ne on perustettu pysyvään ja laajamittaiseen käyttöön ilman selvitys-, lupa- ja kuulemismenettelyä, pelkästään maanomistajan tai haltijan luvalla lain 4 1 mom turvin. Lakiehdotuksen mukaan menettely voisi edelleen jatkua. Maanomistajia ovat myös valtio ja kunnat. Urien perustamisessa on kunnostautunut erityisesti valtio eli Metsähallitus valtion maiden hallinnoijana. Kunnat puolestaan ovat naapureiden häiriintymisestä ja asukkaiden lukuisista muistutuksista huolimatta antaneet maanomistajina lupia käyttää kuntien maita niin kelkkailu-uriin kuin toistuvaan kesäaikaiseen maastoajoon. Näin on tapahtunut myös ilman naapureiden tai kuntalaisten kuulemista pelkästään viranhaltijan päätöksillä. Luonnon- ja ympäristönsuojelun ongelmiin naapuruussuhdelaki ei pure. Laajoilla maa-alueilla ihmisnaapureita ei myöskään välttämättä ole haittaa kärsimässä. SLL:n ehdottama rajoitus ei rajoittaisi maanomistajan omaa maastoliikennettä eikä perustuslain 9 :ssä tarkoitettua liikkumisvapautta. Moottorikäyttöisellä ajoneuvolla maastossa ajaminen ei ole perustuslain 9 :n tarkoittamaa liikkumisvapautta. Omaisuuden suojan kannalta kysymystä tulisi tarkastella myös suhteessa perustuslain 20 :n 1 momenttiin, mikä on sivuutettu niin tässä kuin lakiehdotuksessakin. Vaikka säännös kaikille

3 3 kuuluvasta luontoa ja sen monimuotoisuutta, ympäristöä ja kulttuuriperintöä koskevasta vastuusta on luonteeltaan lähinnä julistuksenomainen, lainsäätäjän tulisi tukea tätä vastuun ottamista (HE 309/1993 vp). Säännöksen tarkoittama vastuu kohdistuisi sekä elolliseen luontoon (eläimet ja kasvit), elottomaan luonnonympäristöön (vesistöt, ilmakehä, maa- ja kallioperä) että ihmisen toiminnan tuloksena syntyneeseen kulttuuriympäristöön (rakennukset, rakennelmat ja maisemat). [---] Säännöksen piiriin kuuluvat sekä ympäristön tuhoutumisen tai pilaantumisen estäminen että aktiiviset luonnolle suotuisat toimet. Siten säännös ilmaisee ihmisten kaikinpuolisen vastuun sellaisesta taloudellisen ja yhteiskunnallisen toiminnan kokonaislinjasta, joka turvaa elollisen ja elottoman luonnon monimuotoisuuden säilymisen. Yksilön osuus ympäristönsuojelussa voi toteutua sekä aktiivisena tekemisenä että passiivisena pidättymisenä ympäristön vahingoittamisesta. (HE 309/1993 vp) Maanomistajan tieto omistamansa maa-alueen luonnonarvoista (muun muassa uhanalaiset lajit) tai maastoliikenteen aiheuttamista vaurioista on usein vajavaista. Maanomistajan oman maan käyttöä on muutenkin rajoitettu ympäristösyistä erilaisilla lupa- ja ilmoitusmenettelyillä. Esimerkiksi metsänhakkuita suunnitellessaan maanomistajan on tehtävä metsänkäyttöilmoitus, minkä avulla ainakin osa mm. uhanalaisten lajien elinympäristöistä, muista arvokkaista elinympäristöistä tai vesiensuojelun tarve voidaan ottaa huomioon. Taajama-alueella melko vähäisiinkin maisemaa muuttaviin toimiin tulee hakea maisematyölupa. Erilaisten maastoajon kesä- ja talvikisojen ja tapahtumien määrä on suorastaan räjähdysmäisesti kasvanut viime vuosina, mikä tarkoittaa myös sitä, että niitä varten harjoitellaan joka puolella maata ympäri vuoden, myös luonnoltaan herkissä elinympäristöissä, kuten soilla. Maastoajon vaikutuksista luontoon ja ennen kaikkea maaperään saa jonkinlaisen käsityksen etsimällä verkosta kuvahaulla esimerkiksi hakusanoilla: offroad, turaoffi, trophy lapland sekä youtubesta vastaavilla termeillä, myös paikannimillä. Maastoliikenteen valvonta ei ole pelkästään asianomistaja-asia, vaan kuuluu myös poliisille. 3. Jääpeitteiset vesialueet. SLL toivoo, että vesialueilla liikkumisen perusteita moottoriajoneuvoilla tulee kiristää. Uusi vesilaki tulee voimaan vuoden 2012 alusta. Vesilain vesialueiden yleiskäyttöoikeus säilyy ennallaan. Maastoliikennelaissa ja vesiliikennelaissa on säädetty siitä, miten siellä liikutaan ja miten liikkumista rajoitetaan. Vesilakiin, vesiliikennelakiin ja maastoliikennelakiin sisältyy liikenteen haitattomuusvaatimus. Sellaisia erityisiä ongelmia ei ole ollut, joihin ei voisi puuttua nykyisillä säännöksillä. SLL:n esittämää väite, että moottorikelkkailun haitat, häiriöt ja onnettomuusriskit rantavyöhykkeillä ovat erittäin suuria, ei vastaa ympäristöministeriön käsitystä asiasta. SLL ei ole rajannut vapaan jäällä ajon ongelmia koskemaan vain rantavyöhykettä, vaan erityisesti rantavyöhykettä. Ympäristöministeriön vuonna 2006 julkaisemaa selvitystä 1 varten kelkanomistajille tehdyn kyselyn mukaan ylivoimaisesti tavallisin kelkkailupaikka on jäällä, vaikka tulosta onkin julkaisussa hämärretty (Kuva 31, s. 33). Kyselyyn on vastannut 475 kelkanomistajaa (s. 11, 33). Heistä yli 400 mainitsee tavallisimmaksi tai yhdeksi kolmesta tavallisimmista kelkkailupaikoista jääalueen (Kuva 1 Päivänen, J., Virrankoski, L. ja Liikonen, L. 2006: Moottorikelkkailu huvina, hyötynä ja häiriönä. Harrastajien, yritysten ja luonnon virkistyskäyttäjien näkökulmia. Suomen ympäristö 53. Ympäristöministeriö.

4 4 31, s. 33). Ajo jäällä tai aukeassa maastossa koetaan myös useimmin häiritsevänä (mm. Kuva 56, s. 47 ja esim. s. 61). Kokijakysely on kuitenkin painottunut muihin virkistyskäyttäjiin lomakeskuksissa, ja sitä varten on tehty ainoastaan yksi asukaskysely Nilsiässä (59 vastaajaa). Luonnonsuojeluliittoon tulleiden yhteydenottojen perusteella jäällä ajaminen saatetaan kokea häiritseväksi useiden kilometrien päässä suosituilta ajopaikoilta, jotka eivät välttämättä liity olemassa oleviin kelkkailu-uriin tai -reitteihin. Jääalueilla myös nopeusrajoitusten (80 km/h) rikkominen on tavallista. Maastoliikennelain haitattomuusvaatimus säilyisi lakiehdotuksen mukaan edelleen pitkälti asianomistajarikkomuksena. Yleinen syyttäjä voisi nostaa syytteen vain silloin, kun kysymyksessä olisi erittäin tärkeä yleinen etu. Moottorikelkkailun päästöhaittoja ei ole juuri tutkittu ja meluhaittojakin vähän. Molempien suhteen sääntelymme on myös niin puutteellista, että häiritsevään ja haitalliseen ajoon puuttuminen jo asianomistajan, saati yleisen syyttäjän toimesta tuskin johtaisi muuhun kuin korkeintaan yksittäisen ajajan rikesakkoon ja siihenkin epätodennäköisesti. Yksi perusongelma on, että haitallisesti tai häiritsevästi ajavaa kelkkailijaa saattaa olla mahdotonta tunnistaa ja siten saattaa vastuuseen. Ympäristöministeriö on suhtautunut kielteisesti telamerkintään. Erityisongelma ovat yleiskäyttöoikeuden perusteella jääpeitteisiä vesialueita käyttävät safariyrittäjät, jolloin haitta ja häiriö voi kohdistua kohtuuttomana rasituksena rantaasukkaisiin s.o. vesialueiden omistajiin. Meluhaittojen kohdalla perustava ristiriita on, että kelkkailu tapahtuu useimmiten muutoin hiljaisilla alueilla, mikä on todettu myös ympäristöministeriön teettämässä meluselvityksessä 2. Suurin osa kohtalokkaimmista kelkkailuonnettomuuksista tapahtuu jääalueilla. Liikennevahinkokeskuksen raportin 3 mukaan kuolemaan johtaneista moottorikelkkaonnettomuuksista liki 70 prosenttia tapahtuu jäällä, ja näistä viidennes törmäyksinä rantapuihin tai muihin esteisiin (s. 17). Vuonna 2009 kaikki kuolemaan johtaneet kelkkaonnettomuudet sattuivat jäällä tai jääalueen välittömässä läheisyydessä (s. 11). Loukkaantumiseen johtaneet moottorikelkkavahingot ovat viime vuosina lisääntyneet, paikoin liki kaksinkertaistuneet, erityisesti alueilla, joissa on kelkkailijoille luotu mahdollisuus harrastaa ko. lajia (s. 25, 22). Jäälläajoa tulee rajoittaa ainakin taajamissa ja niiden läheisyydessä. Esimerkiksi Rovaniemellä kelkkasafarit jäällä ovat merkittävä meluhaitta suurella alueella. EU:n melumääräykset ovat kiristymässä ja meluselvityksien pitää kattaa kaikki melu. Ajamista rannan lähellä tulee myös rajoittaa siellä, missä rantaviivaa ei selvästi voi havaita, turvallisuussyistä mutta myös siksi, että maalla ajamiseen tarvitaan vähintään maanomistajan lupa. 4. Urat ja reitit. SLL toivoo, että kaikki muu kuin maanomistajan oma tai satunnainen ja yksittäinen maastoliikenneajo maanomistajan luvalla tulee saattaa lupamenettelyn piiriin. Vaikutukset tulee arvioida ennalta, ei haittojen jo synnyttyä. Reittiongelmat lavennetaan koskemaan myös kesäaikaista liikennettä. 2 Liikonen, L., Alanko, M., Jokinen, S., Niskanen, I. ja Virrankoski, L. 2007: Moottorikelkkojen melu. Suomen ympäristö 33. Ympäristöministeriö.: s Köngäs, R. ja Koskinen, K. 2010: Moottorikelkkaonnettomuudet vuonna Onnettomuudet vuodelta 2009 sekä katsaus aiempiin vuosiin. Liikennevakuutuskeskus, Espoo: s. 17, 12.

5 5 Maastoliikenteen ei ole todettu aiheuttavan sellaisia haittavaikutuksia, että sen luvanvaraisuuden lisäämiselle olisi perusteluja. Asiaa voi myös suhteuttaa tekemällä vertauksen ympäristönsuojelulainsäädännön luparajoihin. Esimerkiksi 50 linja-auton tai kuorma-auton varikko tai vuodessa alle 25 tonnia liimaa kuluttava liimapuutehdas tai alle 50 tonnia pesuainetta valmistava tehdas ei edellytä ympäristölupaa. Maastoliikenteen luvanvaraisuuden lisääminen esitetyllä tavalla olisi räikeässä ristiriidassa sääntelyn oikeasuhteisuuden kanssa. Hallinto ei myöskään selviytyisi maastossa liikkumisen jatkuvasta luvittamisesta. SLL:n esittämän lupajärjestelmän valvonta olisi mahdotonta. Nykyisen lain mukaan luvattomaan liikkumiseen puuttuminen on asianomistaja-asia (maanomistajan asia). Häiritsevä ajaminen, myös maanomistajan harjoittama, on maastoliikennelailla kielletty ja viranomaiset voivat rajoittaa haitallista toimintaa. Reittisuunnitteluvelvoitetta on aivan mahdoton ulottaa koskemaan vaikutuksiltaan vähäistä maastoliikennettä hallinnollisen rasituksen ja valvonnan ongelmien vuoksi. Kesäaikaisen reitin määrittely on tarpeen liikennesääntöjen noudattamisvelvollisuuden selvittämiseksi. Samalla myös kesäaikaiset reitit saadaan suunnitteluvelvoitteen piiriin ja myös sulan maan ajan maastoliikennettä keskitettyä tarkoitukseen soveltuville alueille. Maastoliikenteen määrä on promilleja muusta liikenteestä. SLL:n esitystä on siten vaikea perustella maastoliikenteen ympäristö- tai turvallisuussyillä. SLL ei ole esittänyt, että lupamenettelyn piiriin tulisivat nykyisen maastoliikennelain 4 :ssä mainitut poikkeukset maanomistajan luvanvaraisuudesta. Luvanvaraisuuden tai ilmoitusvelvollisuuden oikeasuhteisuutta voi sääntelyssäkin tarkastella eri näkökulmista. Varikoitten ja tehdasrakennusten rakentamista ja sijoittamista ohjataan myös maankäyttö- ja rakennuslailla ja niiden toimintaa säännellään muillakin tavoin. Autovarikoiden, liimapuu- ja pesuainetehtaiden perustamisen syy, perustamiskynnys ja toiminnan ehdot ovat myös aivan toiset kuin vakiintuneidenkaan maastoajopaikkojen. Viimemainittuja voi helposti syntyä luonnonympäristöön ja niitä lienee jo olemassa satoja. Lainsäätäjän velvollisuus on arvioida myös tulevaa. Olennainen kysymys on myös, kuinka vapaasti ja sääntelemättä maastoajoharrastus saa kasvaa, vallata luonnonalueita ja vaurioittaa esimerkiksi kallio- ja kosteikkoluontoa ilman, että vahinkoja edes yritetään ehkäistä ennalta. Maastoliikenteen määrä ei tunnu olevan kovin hyvin minkään tahon tiedossa. On ristiriitaista todeta, että hallinto ei selviäisi maastoliikenteen luvittamisesta, mutta samalla katsoa maastoliikenteen määrä niin vähäiseksi, että sen rajoittamiseen ei ole ympäristösyitä. Maankäyttöja rakennuslaissa on muun muassa maisema- ja toimenpideluvan kaltaisia lupamenettelyjä, joiden hoitamisesta viranomaiset selviävät. Ympärivuotisten reittien perustamismahdollisuus tuo uudet ongelmat, joihin lakiehdotuksessa ei ole varauduttu mitenkään. Ulkona sijaitsevat moottoriurheiluradat kuuluvat aina ympäristöluvan piiriin. YM:n tulkinnan mukaan tämä koskee ainoastaan päällystettyjä (kilpa-ajo)ratoja, ei siis esimerkiksi motocross- tai vastaavia maastoratoja. Pidämme rajausta erityisen heikosti perusteltuna. Erityisen huolestuttavaa on, että se mahdollistaa off road ratojen ja ajoalueiden syntymisen nimenomaan luonnonympäristöön vailla mitään selvityksiä. Viittaamme myös tämän paperin kohtaan 2.

6 6 5. Reittien perustamisedellytykset. SLL katsoo, että sijoittaminen muuttaa lupaharkinnan pelkästään linjauskysymykseksi. Pykälässä sanotaan, että reittiä ei saa sijoittaa siten että reitin perustamisesta ja käyttämisestä aiheutuu. Eli kysymyksessä ei ole pelkkä linjausasia. Olennaista sijoittamiskysymyksessä on sen liittyminen lain muihin muutosehdotuksiin: oikeusharkintaan, lakiehdotuksen perusteluihin yleiselle tarpeelle, selvitysvaatimusten ja vaikutusten arvioinnin epämääräisyyteen sekä huomattavan haitan kynnykseen. 6. Reitin perustaminen maanomistajan suostumuksesta riippumatta. SLL katsoo, että esitys on perustuslain vastainen ja koskisi kymmeniä tuhansia, ellei satojatuhansia maanomistajia. Haluavat muuttaa nykyisiä rasitteen perustamissäännöksiä. Esityksessä rasitteen muodostamismenettelyä ei muutettaisi nykyisestä. Rasitteen perustaminen on ollut mahdollista vuodesta 1990 lähtien. Yksityistielaissa on vastaava säännös vuodesta 1969 ja ulkoilulaissa vuodesta 1973 lähtien. Näitä kolmea lakia sovelletaan yhdessä ja niillä on sama haittakynnys (huomattava haitta). Suurin osa rasitteista on perustettu sopimalla niistä maanomistajan kanssa. Vastentahtoiselta perustamiselta on useimmiten voitu välttyä linjaamalla reitti uudestaan. Joskus maastolliset olot eivät anna tähän mahdollisuutta. Reitistä sopiminen olisi edelleen ensisijainen reittien perustamistapa. SLL ei ole kommentoinut mitenkään rasitteen muodostamismenettelyä, vaan mekanismia, jolla rasitteen muodostamiseen päädytään ilman maanomistajan suostumusta. Sekä yksityistielaissa että ulkoilulaissa tien tai reitin rakentamislupa perustuu tarkoituksenmukaisuus-, ei oikeusharkintaan. Ulkoilureitin tai yksityistien käytön aiheuttamat haitat ovat pääsääntöisesti merkittävästi vähäisempiä kuin moottorikelkkailureitin. 7. Tarve yleisen kulkuyhteyden luomiseksi. SLL katsoo, ettei yleistä liikennetarvetta yleisiin kulkuyhteyksiin moottorikelkoilla ole. Lain tulisi turvata pelkästään hyöty- ja työkäyttö. Reittisäännöksen tarve on ollut ilmeinen jo 1970 luvulla, jolloin Metsähallitus alkoi perustaa moottorikelkkailun ohjaamiseksi ja mahdollistamiseksi moottorikelkkauria. Lapin moottorikelkkailureitti ja aluesuunnitelma (SM, MH, seutukaavaliitto, paliskunnat) valmistui vuonna Vaikka valtaosa liikenteestä onkin jäillä, on tarvetta liikkua myös maalla joko yleisillä tai yksityisillä väylillä. Tarve voi johtua yleisestä virkistyskäytöstä, maaston vaatimuksista, palveluiden saatavuudesta tai turvallisuudesta. Kulun ohjaaminen reitille voi olla tarpeen myös ympäristön suojelemiseksi. Yleisille ja yksityisille moottorikelkkaväylille on siis ollut ilmiselvä tarve jo pidemmän aikaa. Ruotsissa moottorikelkkailu on jokamiehenoikeutta ja Norjassa reittejä on tarvetta vastaavasti. Vertailuksi: kaikesta tieliikenteestä 1/3 on työliikennettä, 1/3 asiointiliikennettä ja 1/3 vapaaajanliikennettä. Lakiehdotuksen yksityiskohtaisissa perusteluissa yleisen kulkuyhteyden tarve määritellään niin, että se on miltei aina olemassa. Kun tämä liittyy reittisuunnitelman hyväksymisessä oikeusharkintaan, huomattavan haitan kynnykseen ja reitin sijoittamiseen niin, että huomattavaa haittaa ei synny, moottorikelkkailureitti voitaisiin lähes aina perustaa maanomistajien suostumuksesta riippumatta. Yleisen kulkuyhteyden tarpeen perustelu palveluiden saavutettavuudella moottorikelkkailureitiltä on kestämätön ja pohjustanee YM:n lanseeraamaa, lähinnä harrastajia palvelevaa valtakunnallista

7 7 tavoiteverkkoa. Vain moottorikelkkailuharrastuksen ja kelkkailumatkailun edistäminen voi aiheuttaa tarpeen lähteä palveluiden ääreltä kelkkailureitille vaatimaan yhteyksiä palveluihin. Reittejä tarvitaan vain harrastusajoon ja matkailuun, pitkiä reittejä vain harrastusajoon, jossa moottorikelkalla ajaminen on itsetarkoitus, ei siirtyminen paikasta toiseen. Siksi reittien tarpeen perustelu yleisen kulkuyhteyden tarpeella on lähtökohtaisesti pielessä. Koska kyseessä on elämyksellisyyteen perustuva harrastus, reittien tarve ei tule koskaan tyydytetyksi, sillä elämys tarvitsee syntyäkseen aina uutta polttoainetta s.o. uusia reittejä tai laitonta, ns. villiä kelkkailua 4. Laittoman maastoajon tuoreehkoja ilmenemismuotoja ovat muun muassa moottorikelkkailu kesäaikaan soilla ja vesillä. Moottorikelkkailu ei ole Ruotsissa jokamiehenoikeutta: Sulan maan aikainen maastoliikenne on Ruotsissa kielletty. Norjassa kelkkailureittejä on lähinnä Pohjois- Norjassa, yhteensä noin km. Norjassa moottoriliikennettä maastossa ja vesialueilla sääntelevä laki ei rajoita maanomistajan oikeutta kieltää tai rajoittaa moottoriliikennettä maa- ja vesialueillaan. Ruotsissa ja Norjassa moottorikelkalla ajamiseen vaaditaan 16 vuoden ikä ja ajokortti. 8. Perusoikeuksien rajoittamisen edellytykset. SLL katsoo, ettei moottorikelkkailureittien perustaminen ole sellainen painava yhteiskunnallinen tarve, jonka perusteella mittavan maanomistajien joukon perusoikeuksia voitaisiin rajoittaa. Rasitteen perustamisen edellytykset on tarkoitus pitää ennallaan. Sellaisia ongelmia soveltamisessa ei ole ilmennyt, että muutoksia olisi tarpeen tehdä. Suurin osa rasitteista on perustettu sopimalla. Kohteena ei ole mittava maanomistajien joukko. Monesti rasitettava kohde on syrjäinen ja pieni osa kiinteistöä. Kunta lausunnossaan arvioisi yleisen liikennetarpeen. Rasitteen perustaminen on ollut mahdollista vuodesta 1990 lähtien. Rasitteen perustamiseen sovelletaan ulkoilulakia, yksityistielakia ja lunastuslakia. Maanomistajan oikeudet on turvattu. Uria ei ole perustettu 4 :n porsaanreiän turvin, vaan menettely on laillinen ja voimassaolevaa säädöstä valmisteltaessa harkittu. Nykyiset urat tulisi ilmoittaa viranomaisille, jotka samalla saisivat tiedon reitistä ja voisivat antaa sitä koskevia määräyksiä esimerkiksi ympäristön suojelemiseksi. Tämä ei tarkoita rasitteen muodostamista nykyisistä urista. Rasitteen perustamisen edellytykset sinänsä on tarkoitus pitää ennallaan, mutta kuten edellä on todettu lakiehdotuksen muussa muutoskontekstissa rasitteen perustamisen edellytykset muuttuvat. Nykyisen ja sitä edeltävän maastoliikennelain tarkoituksena on ollut ohjata moottorikelkkailu maastoliikennelain mukaisesti perustetuille moottorikelkkailureiteille, jotta voitaisiin turvata yleistä ja yksityistä etua. Yleisen edun turvaamiseen kuuluu lain tarkoituksen mukainen ympäristöhaittojen ehkäiseminen. Valtaosa nykyisistä väylistä on uria yksinkertaisesti siksi, että perustaminen on ollut helpompaa pelkästään sopimalla maanomistajien kanssa. Vaikutuksia ei ole tarvinnut selvittää eikä kuulla edes naapureita, saati kansalaisia laajemmin, joten yleinen ja yksityinen etu ovat tosiasiallisesti jääneet puntaroimatta ja näin myös turvaamatta. 4 Mehus, G., Germeten, S. & Henriksen, N. 2011: How young people communicate risks of snowmobiling in northern Norway: a focus group study. International Journal of Circumpolar Health 70:2. Linkki artikkeliin osoitteessa

8 8 Urakäytäntö ei olisi pääsääntöisenä väylärakentamisena ollut mahdollista ilman 4 1 momentin väljyyttä. Siksi se tarjoaa ja on tarjonnut porsaanreiän, joka ei tule tukituksi lakiehdotuksessakaan. Viittaamme kommenttiimme kohdassa 2. Reittitoimitusmenettelyssä maanomistajalle maksettavat korvaukset pysyvästä reittirasitteesta ovat mitättömät, useimmiten korkeintaan muutamia satoja euroja sikälikään maanomistajan oikeuksia ei ole turvattu. 9. Huomattavan haitan tai sen vaaran vaatimus. SLL toivoo, että haitan tai sen vaaran tulee olla korkeintaan vähäistä suurempi. Huomattava haitta on laajasti käytetty. Kynnystä käytetään ulkoilulaissa ja yksityistielaissa perustamisen edellytyksenä. Lait on harmonisoitu yhteen, koska mahdollisessa moottorikelkkailureittitoimituksessa näitä lakeja joudutaan soveltamaan. Huomattavan haitan kynnys on myös maankäyttö- ja rakennuslaissa ja vesilaissa Vähäistä suurempi haitta sopii lähinnä vain rikoslain tarkoittaman hallinnanloukkauksen määrittelyyn. Siinä toimitaan luvatta ja korvauksetta toisen maalla. Haittakynnyksistä on paljon oikeuskäytäntöä ja kokemusta. Esitystä valmisteltaessa tarkasteltiin myös maastoliikennelain haittakynnysten toimivuutta. Esityksen valmistelun yhteydessä, jossa myös oikeusministeriö oli edustettuna katsottiin, että nykyisten kynnysten muuttamiselle ei ole perusteita. Maastoliikennelaki on ehdotuksen mukaisena irtautumassa YM:n kommentissa mainitusta harmonisoinnista, koska ulkoilu- ja yksityistielaissa suunnitelman hyväksyminen perustuu tarkoituksenmukaisuusharkintaan. Lakien keskinäinen harmonia ei myöskään toteudu maastoliikennelaissa eikä lakiehdotuksessa ennakoitua suurempien haittojen suhteen. Näissä ei ole säännöstä niistä toimista, joihin voidaan ryhtyä, jos reitistä aiheutuu ennakoitua enemmän haittaa, kuten ulkoilu- ja yksityistielaissa. Vesilain haittakynnykset ovat moninaiset, myös suhteessa kiinteistön omistajaan: haitta, vähäistä suurempi haitta, sanottava haitta, mainittava haitta, kohtuullisin kustannuksin vältettävä haitta, kohtuuton haitta, huomattava haitta, huomattava pysyvä haitta. Moottorikelkkailureittejä perustetaan pääasiassa harrastajien tarpeisiin. Moottorikelkkailu tuottaa melua, päästöjä ja muuta häiriötä. Reitin perustamisen ja ennen kaikkea käytön aiheuttamat haitat ovat aivan toista luokkaa kuin ulkoilureitin tai yksityisen tien. Peruskysymys haittakynnyksen määrittelyssä onkin, kuinka voimakasta ja pakottavaa yleistä etua reittien perustaminen palvelee. SLL:n näkemyksen mukaan valtaosa reiteistä perustetaan yhden harrastajaryhmän ja loput muutamien matkailuyritysten liiketoiminnan tarpeisiin, joten ne palvelevat hyvin rajattua käyttäjäjoukkoa. Mitä pidempiä reittejä perustetaan, sitä suuremmat ovat niiden luonto- ja ympäristövaikutukset ja sitä suurempi on haittaa kärsivien ihmisten joukko. Tässä asetelmassa huomattavan haitan kynnys on kohtuuttoman korkea. 10. Reittisuunnitelma, selvitykset ja vaikutusten arviointi. SLL toteaa, että tarkoituksenmukaisuusharkinnasta siirrytään oikeusharkintaan ja että vaadittavien selvitysten taso on hyvin epämääräinen. Toteavat myös, että reitit ovat yli 6 metriä leveitä tiemäisiä väyliä, joiksi niitä ei ole nykyisen maastoliikennelain mukaan tarkoitettu.

9 9 Perustuslaki uudistuksen myötä lainsäädännössä on siirrytty tarkoitusharkinnasta oikeusharkintaan kansalaisten ja hankkeisiin ryhtyvien oikeusturvan vuoksi. Oikeusharkinta tarkoittaa toiminnan hyväksyttävyyden arviointia lakiin nojautuen. Tarkoituksenmukaisuusharkintaa tehdään osaltaan maankäytön suunnittelun ja rahoituspäätösten yhteydessä. Nykyinen laki ei kerro mitään siitä miten leveitä tai tiemäisiä reittien pitäisi olla. Samaa menettelyä sovelletaan yksityisiin teihin. Reitit voivat olla hyvin eritasoisia ja hyvin erityyppisillä paikoilla. Lakiesityksessä ei ole tarkoituksen mukaista antaa tarkempia suunnitteluohjeita. Asetuksessa määrätään suunnitelman sisällöstä tarkemmin. Oikeusharkintaan siirtyminen ei suoranaisesti paranna kansalaisten oikeusturvaa, koska toisin kuin tähän asti reitinpitäjällä olisi ehdotuksen mukaan lähtökohtaisesti oikeus perustaa reitti, jos se täyttää laissa asetetut edellytykset. Edellytysten riittävyyttä on mahdotonta arvioida, koska asetusluonnosta ei ole. Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet osin myös heikkenisivät, sillä lakiehdotuksen mukaan esimerkiksi kunnan jäsenten vaikuttamismahdollisuudet oman kunnan alueelle perustettaviin ja kunnan ylläpitämiin reitteihin häviäisivät kokonaan. Oikeusharkintaan siirtyminen palvelee erityisesti reittihankkeisiin ryhtyvien oikeusturvaa. KHO on ratkaisussaan (2724, Dnro /1/06) katsonut, että reittien tarpeellisuuden ja linjausten harkinta on likeisesti yhteydessä kunnan maankäyttöratkaisuihin ja suunnitelmiin ja siksi tarkoituksenmukaisuusharkintaa: Arvioitaessa kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen harkintavallan laajuutta moottorikelkkailureittisuunnitelman hyväksymistä koskevassa asiassa on huomioon otettava myös maastoliikennelain 1 :stä ilmenevä lain tarkoitus ehkäistä moottorikäyttöisten ajoneuvojen käyttämisestä maastossa ja moottorikelkkailureiteillä aiheutuvia, lainkohdassa tarkoitettuja haittoja ja edistää liikenneturvallisuutta sekä kunnan velvollisuus sovittaa reitti muihin lähialueen reitteihin. Reittisuunnitelmaa koskevilla ratkaisuilla ja valinnoilla on läheinen yhteys kunnan maankäyttöä koskeviin ratkaisuihin ja valintoihin. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen harkintavalta sen suhteen, onko tarpeellista perustaa moottorikelkkailureitti kunnan alueelle ja miten se linjataan, voi näin ollen käsittää myös sellaisia seikkoja ja vaikutuksia, joista maastoliikennelain 16 :ssä ei erikseen säädetä. Lakiehdotuksen 15 :n mukaisten reitin perustamisen ja sijoittamisen edellytysten pohjalta (huomattavan haitan kynnys, ei saa merkittävästi vaikeuttaa kaavan laatimista ) ei voida asetuksellakaan säätää sellaisia ohjeita tai määräyksiä, etteivätkö oikeusharkinnan perusteella hyväksytyt reitit sotkisi pahimmillaan sekä kunnan että yksityisten maanomistajien maankäytön suunnitelmia ja tulevia mahdollisuuksia, muun muassa säilyttää hiljaisia alueita. Yksi lakiehdotuksen ongelman ytimistä lausutaan YM:n kommentissa: Reitit voivat olla hyvin eritasoisia ja hyvin erityyppisillä paikoilla. Oikeusharkinnan pohjalta erityyppisiä reittejä voidaan todellakin rakentaa koko maan kattavaksi verkostoksi. Sääntelyn ulkopuolelle on lisäksi vielä julkilausutusti tarkoitus jättää ns. vähäliikenteiset ja vaikutuksiltaan vähäiset moottorikelkkailu- ja maastoliikennereitit, joita voidaan rakentaa rajattomasti pelkästään maanomistajan luvalla. Reittihän voi olla vähäinen, kunnes toisin todistetaan. Nykyinen laki ei suoraan kerro, miten tiemäisiä tai leveitä reittien pitää olla. Reitin käyttöönottoa koskevan 19 :n 2 mom mukaan reitin pitäjälle ei säädetä oikeutta rakentaa tietä, vaan oikeus poistaa reitiltä ajoa haittaavia puita, pensaita sekä muita vähäisiä luonnonesteitä. SLL:n näkemyksen mukaan esimerkiksi Kiuruvedellä Tossavaisen maalla tapahtunutta metsänhakkuuta

10 10 arviolta 600 metrin matkalta 6 10 metriä leveältä reittivyöhykkeeltä ei voida pitää vähäisten luonnonesteiden poistamisena. Nykyisen lain 36 :n mukaan ympäristöministeriö voi antaa tarvittaessa ohjeita muun muassa reittien suunnittelusta ja haittojen ehkäisemisestä. Vuoden 1991 lakiin liittyen tällaiset ohjeet on annettu, ja ohjeet on ollut tarkoitus antaa päivitettynä myös nykyisen lain voimaan tultua, mutta asiasta vastaavan viranhaltijan vaihduttua ministeriössä ne ovat jääneet tai on jätetty antamatta. YM:n vuonna 1991 antamien ohjeiden mukaan: Moottorikelkkailureitti tulisi sijoittaa maastoon mahdollisimman luonnonmukaisesti. Maapohjan tasoitusta ja raivausta tulisi välttää kiertämällä luonnon esteet, kuten suuret kivet, kuopat ja jyrkät rinteet. Reitti voi näin olla mutkitteleva, mikä toisaalta merkitsee moottorikelkkojen nopeuksien pysymistä enintään korkeimpana sallittuna nopeutena, joka on ajoneuvoasetuksen (muutos 982/91) 63 :n 1 d-kohdan mukaan 60 km/h. Reitillä olevien puiden kaatamista tulisi välttää ja säilyttää näin reitin alue mahdollisimman luonnonmukaisena. Reitin rakentamisessa tulisi ottaa ennakkoon huomioon alueen maiseman säilyminen ajatellen erityisesti aluetta lumettomana aikana. Reittiä ei pidä tasoittaa esimerkiksi maansiirtokoneella. Kasvipeite olisi saatava säilymään. Reittien rakentamisella vähintään 6 metriä leveiksi kaksikaistaisiksi, tasoitetuiksi väyliksi ei palvella välttämättä liikenneturvallisuutta, vaan myös harrastajien tarpeita ajaa urheilukelkoilla. Leveät, tasaiset väylät myös kasvattavat nopeuksia. 11. Kilpailut ja harjoitukset. SLL toivoo, että haittakynnystä (kohtuuton, huomattava) on madallettava. Ympäristöluvan tarpeen pitäisi syntyä ympäristövaikutusten pohjalta. Selvintä on siirtää kaikki ulkona sijaitsevat kilpailu- ja harjoittelupaikat ja radat ympäristönsuojelulain piiriin. Haittakynnykset (kohtuuton, huomattava) ovat samoja kuin vesiliikennelaissa ja yksityistielaissa. Myös naapuruussuhdelaissa on sama kynnys (kohtuuton haitta), joka on samalla myös eräs YSL:n kynnys. Tässä on kysymys kuitenkin maanomistajan suostumuksenvaraisesta toiminnasta, jolloin kynnyksiä sovelletaan nimenomaisesti naapurustoon ja ympäristön suojeluun. Sama ajattelu on myös uudessa vesilaissa. YSL:n lupajärjestelmää ei sovelleta pienehköihin hankkeisiin, joita maastoharjoittelu- ja kilparadat yleensä ovat. Ympäristönsuojelu asetuksen luettelo kertoo YSL:n soveltamisalueen luonteen. MLL täydentää sääntelyä siten, että lakien soveltamisen väliin ei jää harmaata vyöhykettä. Maastoliikennelain 30 :n mukaisella luvalla käsitellään myös Päijänteen ympäriajon kaltaisia ja muita massiivisia kisatapahtumia. Monissa kunnissa maastoliikennelain 30 :n mukaiset päätökset on delegoitu viranhaltijalle. Tavatonta ei ole, että kunta vuokraa maata moottoriurheilukerhoille ja myöntää sitten luvan jatkuvaan, satunnaiseksi määriteltyyn maastoajoon kuutena päivänä viikossa viikonloppu mukaan lukien. Esimerkiksi Valkeakoskella Jutikkalan alueella 65 lähiasukkaan muistutukset eivät auttaneet, ja valitusprosessi on meneillään. Ympäristöministeriön toivoisi ennen perusteettomia päätelmiä keräävän tietoa maastoliikennelain 30 :n perusteella myönnetyistä luvista ja luvituksen toimivuudesta muun muassa ympäristövaikutusten ja haitankärsijöiden kannalta. Harmaa vyöhyke ei jää pelkästään ympäristönsuojelu- ja maastoliikennelakien soveltamisen väliin, vaan sisältyy myös maastoliikennelain 30 :n soveltamisen käytäntöihin. Satunnaisten

11 11 lupapäätösten silmäilyn perusteella jo nyt päätökset kunnissa tehdään oikeusharkintana, vaikka sille ei 30 :n erittäin väljän muotoilun pohjalta ole perusteita. 12. Siirtymäsäännös. SLL katsoo, että siirtymäsäännös laillistaa nykyiset urat kuulematta kansalaisia ja haitankärsijää. Nykyiset urat ovat laillisesti perustettuja ja niillä on perustuslain omaisuuden suoja. Siirtymäsäännös vastaa periaatteiltaan YSL:n siirtymäsäännöstä ja on laadittu yhteistyössä oikeusministeriön kanssa ottaen huomioon perustuslaista johtuvat reunaehdot. Haitankärsijä voi saattaa reittiä koskevan ilmoitusmenettelyn vireille ELY-keskuksessa. Nykyiset urat on harkittu tarpeelliseksi ja ilmoitusmenettelyvelvollisuuden yhteydessä uran pitäjä joutuu uudelleen harkitsemaan väylän tarpeellisuutta ja mahdollisesti tekemään siihen viranomaisen määräämät muutokset. On erikoista, että pelkästään maanomistajan luvalla, ympäristöhaittoja arvioimatta ja kansalaisia kuulematta perustetut urat määritellään lakiehdotuksessa reitinpitäjän perustuslain suojaamaksi omaisuudeksi. Aiemmin on jo todettu, että reitistä tai urasta haittaa voi kärsiä luonto, jolla ei ole vireillepano-oikeutta. Kaiken kaikkiaan luonto, ympäristö ja yleinen etu loistavat YM:n kommentissa hämmentävällä tavalla poissaolollaan. YM:n aiemmissa neuvotteluissa lupaamia alustavia selvityksiä mm. päästöistä ei ole tehty. Perustietoa nykytilanteesta, tulkintakäytännöistä ja ongelmista puuttuu. Lakiehdotuksessa on niin monia kyseenalaisia ja seuraamuksiltaan ennakoimattomia seikkoja, että lain uudistus tulisi valmistella alusta alkaen uudelleen. Tuire Laurinolli Liittovaltuuston puheenjohtaja Risto Sulkava Liittohallituksen puheenjohtaja Tapani Veistola Luonnonsuojeluasiantuntija

Maastoliikenteen perusteita

Maastoliikenteen perusteita Maastoliikenteen perusteita Mitä on maastoliikenne? Maastoliikenne tarkoittaa moottoriajoneuvolla ajamista maastossa eli tavallisten teiden ulkopuolella. Lain mukaan maasto on maa-alue ja jääpeitteinen

Lisätiedot

Luonnonsuojeluliitto vaatii, että maastoliikennelain osittaisuudistus valmistellaan uudelleen ilman maastoliikennettä lisääviä elementtejä.

Luonnonsuojeluliitto vaatii, että maastoliikennelain osittaisuudistus valmistellaan uudelleen ilman maastoliikennettä lisääviä elementtejä. 14.4.2011 Ylijohtaja Timo Tanninen Ympäristöministeriö Maastoliikennelain osittaisuudistuksesta Luonnonsuojeluliitto on jo vuosia vaatinut vuonna 1995 säädetyn maastoliikennelain uudistamista. Nykyinen

Lisätiedot

Jokamiehenoikeudet kiertueella

Jokamiehenoikeudet kiertueella Jokamiehenoikeudet kiertueella Toimittanut Anne Rautiainen Mukana tiiviisti Markku Tornberg Jokamiehenoikeus on mahdollisuus Jokamiehenoikeudelle on ominaista - Oikeudet ovat yleisiä, kuuluvat kaikille

Lisätiedot

REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT. Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari

REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT. Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari 2 Sovellettavat säädökset Sovelletaan maastoliikennelakia (1710/1995). Lisäksi soveltuvin osin ulkoilulain (606/1973) säännöksiä

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Salo 6.3.2013 Oikeus vesialueen ruoppaukseen VL 2:6: Lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta

Lisätiedot

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet.

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet. Ulkoilulaki 606/73 ULKOILUREITTI Arvo Vitikainen 2016 Ulkoilureitit Jos yleisen ulkoilutoiminnan kannalta on tärkeätä saada johdetuksi ulkoilijain kulkeminen kiinteistön kautta eikä siitä aiheudu huomattavaa

Lisätiedot

Maastoliikennelain osittaisuudistus (HE 306/2010 vp) pykäläkohtaista tarkastelua ongelmista

Maastoliikennelain osittaisuudistus (HE 306/2010 vp) pykäläkohtaista tarkastelua ongelmista 14.4.2011 Ylijohtaja Timo Tanninen Ympäristöministeriö Maastoliikennelain osittaisuudistus (HE 306/2010 vp) pykäläkohtaista tarkastelua ongelmista 1. Lain tarkoitus Lain tarkoitukseen esitetään lisättäväksi

Lisätiedot

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU VAASAN HALLINTO-OIKEUS Valitus ympäristöluvasta/ Turun Moottorikerho ry:n enduromoottoripyörien maastoharjoittelurata/liedon Rakennus- ja ympäristölautakunta 101/25.6.2008 (Ympäristönsuojelulain 35 :n

Lisätiedot

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto 82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa

Lisätiedot

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Helsinki 16.12.2016 Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luontoselvitysten merkitys Hyvällä taustoituksella ja suunnittelulla voidaan säilyttää

Lisätiedot

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Ympäristönsuojelupäivät 2013 Lammin biologinen asema Marko Nurmikolu & Vesa Valpasvuo On erilaisia vesiä ja niille

Lisätiedot

20 MAASTOLIIKENNELAIN MUKAINEN MOOTTORIKELKKAILUREITTI- JA ULKOILULAIN MUKAINEN ULKOILUREITTITOIMITUS

20 MAASTOLIIKENNELAIN MUKAINEN MOOTTORIKELKKAILUREITTI- JA ULKOILULAIN MUKAINEN ULKOILUREITTITOIMITUS 1 (9) 20 MAASTOLIIKENNELAIN MUKAINEN MOOTTORIKELKKAILUREITTI- JA ULKOILULAIN MUKAINEN ULKOILUREITTITOIMITUS 20.1 YLEISTÄ... 2 20.1.1 Sovellettavat säädökset... 2 20.1.2 Moottorikelkkailureitti, ulkoilureitti...

Lisätiedot

Moottorikelkkailureittien ohjaavuus ja muu maastoliikenne

Moottorikelkkailureittien ohjaavuus ja muu maastoliikenne Moottorikelkkailureittien ohjaavuus ja muu maastoliikenne REILA, Lappi-toimijoiden tapaaminen 13.10.2015 Lapin AMK 15.10.2015 Maastoliikennelaki (1710/95) 1 Lain tarkoitus on ehkäistä haittoja, joita luonnolle

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslaki /132

Maankäyttö- ja rakennuslaki /132 Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 43 Rakentamis ja toimenpiderajoitukset Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan

Lisätiedot

Maastoliikennelaki koskee kaikkia moottorikäyttöisiä ajoneuvoja. Maastoliikennelain 3 :ssä tarkoitettuja ajoneuvoja ovat muun muassa:

Maastoliikennelaki koskee kaikkia moottorikäyttöisiä ajoneuvoja. Maastoliikennelain 3 :ssä tarkoitettuja ajoneuvoja ovat muun muassa: 1.10.1991 2/401/91 Lääninhallitukset Kunnat Seutukaavaliitot maastoliikennelain 29 ohjeet maastoliikennelain täytäntöönpanosta Maastoliikennelain 29 :n perusteella ympäristöministeriö antaa lääninhallituksille,

Lisätiedot

Näkökulmia maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen

Näkökulmia maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen Näkökulmia maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen 12.9.2016 Uudistuksen aikataulu Lakimuutos tulisi voimaan vuonna 2017 ELY-keskuksia koskeva lainsäädäntö ja viranomaistoiminta muuttuvat vuoden 2019

Lisätiedot

Maisematyöluvat. Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen

Maisematyöluvat. Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen Maisematyöluvat Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen 10.3.2015 Maisematyölupavelvollisuus Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 128 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan maisemaa muuttavaa rakennustyötä, puiden

Lisätiedot

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA Kaavaselostus, ehdotus 4.9.2017 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo 1.

Lisätiedot

Apulaisoikeuskanslerin ratkaisun (Dnro OKV/398/1/2015) kanteluasiassa edellyttämät jatkotoimet

Apulaisoikeuskanslerin ratkaisun (Dnro OKV/398/1/2015) kanteluasiassa edellyttämät jatkotoimet Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 71 12.04.2016 126 14.06.2016 Apulaisoikeuskanslerin ratkaisun (Dnro OKV/398/1/2015) kanteluasiassa edellyttämät jatkotoimet 687/10.03.00.16/2015

Lisätiedot

Päristele talven ihmemaassa

Päristele talven ihmemaassa Maastoliikennelaki (1710/95) MOOTTORIKELKKAILUREITTI Arvo Vitikainen 2016 Päristele talven ihmemaassa Koe ikimuistoiset hetket moottorikelkkasafarilla. Nauti luonnon kauneudesta ja Lapin eksotiikasta.

Lisätiedot

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Maankäyttö ja rakennuslain muutos sekä kaavojen oikeusvaikutukset metsätaloudessa

Maankäyttö ja rakennuslain muutos sekä kaavojen oikeusvaikutukset metsätaloudessa Maankäyttö ja rakennuslain muutos sekä kaavojen oikeusvaikutukset metsätaloudessa Ajankohtaista kaavoituksessa Suomen metsäkeskuksen kaavoituskoulutus metsäalan toimijoille Niina Riissanen 7.4.2017 10.4.2017

Lisätiedot

päättää oman toimialansa osalta valtionavustusten sekä muiden avustusten hakemisesta sekä tilityksistä

päättää oman toimialansa osalta valtionavustusten sekä muiden avustusten hakemisesta sekä tilityksistä Ympäristölautakunnan määräys ratkaisuvallan siirtämisestä Ympäristölautakunta siirtää ratkaisuvaltaansa 1.1.2015 alkaen seuraavasti: Muutettu ympäristölautakunnan kokouksessa 3.11.2016 77, tulee voimaan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle eräiksi hallintolainkäyttöä koskevan lainsäädännön muutoksiksi annetun hallituksen esityksen (HE 112/2004 vp) täydentämisestä Esityksessä ehdotetaan eduskunnalle annettua

Lisätiedot

Moottorikelkkailu osana luontomatkailua (MOKEMA)-hanke. Paavo Hellstedt Metsähallitus, Lapin luontopalvelut

Moottorikelkkailu osana luontomatkailua (MOKEMA)-hanke. Paavo Hellstedt Metsähallitus, Lapin luontopalvelut Moottorikelkkailu osana luontomatkailua (MOKEMA)-hanke Paavo Hellstedt Metsähallitus, Lapin luontopalvelut 22.5.2017 Rahoittajat ja yhteistyötahot Maastoliikenne Suomessa Maastoliikennelaissa (1710/1995)

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen

Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen Sari Lajunen, lakimies, Liikennevirasto Tiealueen ja sen osan lakkauttaminen Sari Lajunen 2 Maantielaki 88 : maantien lakkaaminen Maantielaki 89 : maantien lakkauttaminen

Lisätiedot

Hallituksen esitysluonnos tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Hallituksen esitysluonnos tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Suomen Moottoriliitto ry Lausunto 13.04.2017 Asia: LVM/417/03/2013 Hallituksen esitysluonnos tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne

Lisätiedot

Yleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat

Yleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat Yleisötilaisuuden ympäristöasiat Ilmoitukset ja luvat Yleisötilaisuudesta mahdollisesti vaadittavia ilmoituksia ja lupia Meluilmoitus Ympäristönsuojelulaki 527/2014 Jätehuoltosuunnitelma Jätelaki 646/2011

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Raimo Ojanlatva raimo.ojanlatva@ouka.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Oulun

Lisätiedot

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala 31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka

Lisätiedot

Ojitusisännöinti ja vesilaki. Ojitusisännöinti ja vesilaki. Pori ja Seinäjoki Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén

Ojitusisännöinti ja vesilaki. Ojitusisännöinti ja vesilaki. Pori ja Seinäjoki Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén Ojitusisännöinti ja vesilaki Ojitusisännöinti ja vesilaki. Pori ja Seinäjoki 22 23.2.2017 Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén Ojittaminen on Ojituksella tarkoitetaan maan kuivattamiseksi taikka muunlaisen

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto

Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto Prof. Kai T. Kokko Lapin yliopisto, syksy 2011 Tentit 24.11. ja 26.1. Sisältö Rakentamisrajoitukset Toimenpiderajoitus Rakennuskiellot 1a Ehdollinen

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN

OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN KEURUU 18.4.2012 Ritva Schiestl Ympäristölakimies Ritva Schiestl 19.4.2012 Osallistuminen ja vaikuttaminen perustuslain mukaan Kansanvaltaisuus Kansanvaltaan sisältyy

Lisätiedot

Päätös oikaisuvaatimuksesta koskien veneiden talvisäilytyskentän määräaikaista lupaa

Päätös oikaisuvaatimuksesta koskien veneiden talvisäilytyskentän määräaikaista lupaa Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 887/10.03.00.03/2016 77 Päätös oikaisuvaatimuksesta koskien veneiden talvisäilytyskentän määräaikaista lupaa Rakennustarkastaja Petri Ojanen 9.11.2016: Raision

Lisätiedot

Parkkisakko vai sopimus vai?

Parkkisakko vai sopimus vai? Minä ja tiede Parkkisakko vai sopimus vai? Vesa Annola Professori 2016 2 2016 3 2016 4 Korkein oikeus 2010:23 (16.3.2010) 9. Kiinteistön omistajalla ja haltijalla on oikeus määrätä omistamansa tai hallitsemansa

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Parainen 9.5.2012 9.5.2012/ Lähtökohta (VL 2:6): Yleisen oikeuden mukaisen ruoppauksen toteuttamiseen ei tarvitse

Lisätiedot

Matkailureittien vastuullinen virkistyskäyttö

Matkailureittien vastuullinen virkistyskäyttö Matkailureittien vastuullinen virkistyskäyttö Ympäristöseminaari Kylpylähotelli Levitunturi Perjantai 4.2.2011 klo 9:00 10:00 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Pekka Tuunanen PowerpointLEVI 4 2 2011 Matkailureittien

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

edellytykset yy Kankaanpää

edellytykset yy Kankaanpää Poikkeamislupien i i ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset yy Kankaanpää 5.9.2013 Poikkeamispäätös / suunnittelutarveratkaisu rakennusluvan edellytyksenä Asemakaavoitettu alue rakennuslupa kaavanmukaiseen

Lisätiedot

HE 262/2016 VP VESILAINSÄÄDÄNNÖN KÄYTTÖOIKEUSSÄÄNTELYN UUDISTAMISEKSI

HE 262/2016 VP VESILAINSÄÄDÄNNÖN KÄYTTÖOIKEUSSÄÄNTELYN UUDISTAMISEKSI HE 262/2016 VP VESILAINSÄÄDÄNNÖN KÄYTTÖOIKEUSSÄÄNTELYN UUDISTAMISEKSI 1 HAVAINNEKUVIA VESITALOUSHANKKEISTA 2 Kuva 1. Lillmälön ja Prostvikin lauttarantojen laituri- ja satamarakenteiden uusiminen sekä

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila 13.4.2016 Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Poikkeamistoimivallan siirtoa

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Turvetuotannon sijoittaminen

Turvetuotannon sijoittaminen Turvetuotannon sijoittaminen Turvelupa workshop 7.2.2017 Seinäjoki Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Muutoksia turvetuotannon sääntelyyn YSL 13 Turvetuotannon sijoittaminen YSL

Lisätiedot

J u k k a S i m i l ä Kunnan rooli päätöksentekijänä kaivosprosessissa

J u k k a S i m i l ä Kunnan rooli päätöksentekijänä kaivosprosessissa J u k k a S i m i l ä 1 5. 2. 2 0 1 7 Kunnan rooli päätöksentekijänä kaivosprosessissa Kaivostoiminnan ja matkailun suhde Kaivostoiminta ja matkailu voivat toisiaan tukea taikka olla kilpailevia Jos kaivos

Lisätiedot

YLEISET KOKOUKSET. - Kokoontumislaki

YLEISET KOKOUKSET. - Kokoontumislaki YLEISÖTILAISUUDET JA YLEISET KOKOUKSET - Kokoontumislaki KOKOONTUMISLAKI Lain tarkoituksena perustuslaissa säädetyn kokoontumisvapauden turvaaminen Lakia sovelletaan sekä yleisötilaisuuksiin että yleisiin

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä... 1 1.1 Ojituksen käsite vesilaissa... 1 1.2 Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen rooli ojitusasioissa... 1 2. Päätösasiat...

Lisätiedot

Pilaantumattoman maa-aineksen hyödyntäminen peltoviljelyn kasvuolosuhteiden parantamiseksi

Pilaantumattoman maa-aineksen hyödyntäminen peltoviljelyn kasvuolosuhteiden parantamiseksi Pilaantumattoman maa-aineksen hyödyntäminen peltoviljelyn kasvuolosuhteiden parantamiseksi Ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 23.9.2015 29.9.2015 1 Hankkeen sijainti ja laajuus Hanke koskee n. 15 ha:n

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO Kaavaselostus 5.9.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 28.2.2012 31 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta 18.9.2012

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja MRL:n uudistaminen -tilannekatsaus Jyrki Hurmeranta hallitusneuvos

Hallitusohjelma ja MRL:n uudistaminen -tilannekatsaus Jyrki Hurmeranta hallitusneuvos Hallitusohjelma ja MRL:n uudistaminen -tilannekatsaus 1.12.2015 Jyrki Hurmeranta hallitusneuvos MRL:n uudistamisen yleiset tavoitteet Kansanedustaja Matti Vanhanen KIRA -foorumissa 17.11.2015: Kaavoituksen

Lisätiedot

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Tuula Vilenius tuula.vilenius@oikeus.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön rajat sekä salassa pidettävien tietojen luovuttaminen

Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön rajat sekä salassa pidettävien tietojen luovuttaminen LAUSUNTO 1 (3) Minna Helle 26.4.2012 Finanssivalvonta kirjaamo@finanssivalvonta.fi Dnro 5/204/2011 Finanssivalvonnan kannanottoluonnos 21.3.2012 Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 51/2004 vp. Hallituksen esitys laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain sekä kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 51/2004 vp. Hallituksen esitys laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain sekä kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta. EDUSKUNNAN VASTAUS 51/2004 vp Hallituksen esitys laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain sekä kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2003 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Erkki Hännikäinen

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Erkki Hännikäinen 15.11.2002 1839/4/01 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Erkki Hännikäinen MOOTTORIKELKKAILU-URIEN PERUSTAMINEN 1 KANTELU Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri

Lisätiedot

Yleisötilaisuuden ohjelma

Yleisötilaisuuden ohjelma Yleisötilaisuuden ohjelma 1) Tilaisuuden avaus 2) YVA-menettely ja YVA-selostuksen sisältö - Yhteysviranomaisen edustaja 3) Kemijärven biojalostamohankkeen tilannekatsaus - Boreal Bioref Oy 4) Hankkeeseen

Lisätiedot

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6. 1 16.6.2017 Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.2017 Esityksen sisältö Vesilaki Luonnonsuojelulaki Vesienhoidon

Lisätiedot

Ympäristöperusoikeuden evoluutio kirjallisuuden ja KHO:n. Prof. Kai Kokko Syksy 2010 Tentit ja

Ympäristöperusoikeuden evoluutio kirjallisuuden ja KHO:n. Prof. Kai Kokko Syksy 2010 Tentit ja Ympäristöperusoikeuden evoluutio kirjallisuuden ja KHO:n vuosikirjaratkaisujen valossa Prof. Kai Kokko Syksy 2010 Tentit 5.11.2010 ja 7.1.2011 Kysymykset 1) Miten PeL 20.1 :n ympäristövastuu kohdistuu?

Lisätiedot

Vesipuitedirektiivin täytäntöönpano Suomessa

Vesipuitedirektiivin täytäntöönpano Suomessa Vesipuitedirektiivin täytäntöönpano Suomessa Satu Räsänen, Ympäristöministeriö 16.9.2009 Lappeenranta Kaivannaisalan ympäristöpäivä Satu Räsänen /Ympäristöministeriö /Vesipolitiikan puitedirektiivi 1 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Marjut Eskelinen marjut.eskelinen@avi.fi

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Muistio. EPV TUULIVOIMA OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTO- LUPA (NORRSKOGEN 110 kv)

Muistio. EPV TUULIVOIMA OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTO- LUPA (NORRSKOGEN 110 kv) Muistio 31.3.2017 TEM/2453/05.03.03/2015 EPV TUULIVOIMA OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTO- LUPA (NORRSKOGEN 110 kv) Lunastuksen tarkoitus Keskeiset oikeussäännökset EPV Tuulivoima Oy

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi Tekninen lautakunta 258 06.08.2014 Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi 859/00.04.00/2014 TEKLA 258 Valmistelija/lisätiedot: kaupungingeodeetti Kari Hartikainen,

Lisätiedot

Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon

Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus seminaari 29.10.2012 HAMK Tommi Muilu Taustaa Vesilain uudistuksella tehostetaan vesitalousasioiden

Lisätiedot

HE 165/1998 vp PERUSTELUT

HE 165/1998 vp PERUSTELUT HE 165/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi erikoissairaanhoitolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi erikoissairaanhoitolakia siten, että valtioneuvosto

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rikesakkorikkomuksista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään rikoslain (39/1889) 2 a luvun 8 :n 2 momentin ja 9 :n 8 momentin nojalla, sellaisina kuin ne ovat 2 a luvun

Lisätiedot

Tiedotus- ja koulutustilaisuus yksityisteille

Tiedotus- ja koulutustilaisuus yksityisteille Tiedotus- ja koulutustilaisuus yksityisteille 21.2.2013 Hevonen ja yksityistie Kuvat Orimattilan kaupunki, Harri Hytönen Hevonen yksityistiellä Tiekunnan osakkaalla on oikeus ratsastaa tai ajaa hevosella

Lisätiedot

Uudistuva lainsäädäntö

Uudistuva lainsäädäntö Uudistuva lainsäädäntö Poliisitoiminnan näkökulma Poliisihallitus, poliisitoimintayksikkö, asehallinto Muutoksen tavoitteet Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi ampumaratalaki. Lisäksi muutettaisiin ampuma-aselakia,

Lisätiedot

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut 1.9.2014 alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntöjen muutokset ovat olleet vireillä tätä suojelusuunnitelmaa laadittaessa. Suojelusuunnitelmassa

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 236. Laki

SISÄLLYS. N:o 236. Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 2005 N:o 236 240 SISÄLLYS N:o Sivu 236 Laki alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 63 13.06.2013. 63 Asianro 1749/10.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 63 13.06.2013. 63 Asianro 1749/10.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) 63 Asianro 1749/10.03.00/2013 Rakennustyön keskeyttäminen / 11-6-1 / Pohjolankatu 18 / käyttövesiputkiston korjaustyö Vs. rakennustarkastaja Ilkka Korhonen Alueellinen

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

Lausunto työryhmän alustavasta ehdotuksesta HE-luonnokseksi koskien maastoliikennelain osittaisuudistusta

Lausunto työryhmän alustavasta ehdotuksesta HE-luonnokseksi koskien maastoliikennelain osittaisuudistusta 3.5.2010 YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE Viite Lausuntopyyntö YM031:00/2009, 6.4.2010 Asia Lausunto työryhmän alustavasta ehdotuksesta 1.4.2010 HE-luonnokseksi koskien maastoliikennelain osittaisuudistusta Suomen

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Anna Moring anna.moring@monimuoto

Lisätiedot

Asia: KANTELU Aihe: Maastoliikennelain virheellinen soveltaminen Koillis-Savon ulkoilureitistön täydentämisessä

Asia: KANTELU Aihe: Maastoliikennelain virheellinen soveltaminen Koillis-Savon ulkoilureitistön täydentämisessä Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia 00102 EDUSKUNTA Puh. (09) 4321 / Faksi: (09) 432 2268 Sähköposti: eoa-kirjaamo@eduskunta.fi Asia: KANTELU Aihe: Maastoliikennelain virheellinen soveltaminen Koillis-Savon

Lisätiedot

Arkeologisten kohteiden huomioon ottaminen ympäristön lupa asioissa

Arkeologisten kohteiden huomioon ottaminen ympäristön lupa asioissa Arkeologisten kohteiden huomioon ottaminen ympäristön lupa asioissa 24.11.2016 Kaarlo Katiskoski Itä ja Pohjois Suomen kulttuuriympäristöpalvelut KV sopimukset ja arkeologinen kulttuuriperintö Kansallinen

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS YKSITYISTIELAIKSI JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI

HALLITUKSEN ESITYS YKSITYISTIELAIKSI JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI Lausunto 20.3.2017 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi eeva.ovaska@lvm.fi kaisa.kuukasjarvi@lvm.fi Viite: Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi yksityistielaiksi ja eräiksi siihen

Lisätiedot

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 )

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, Keski-Suomen liitto 1.6.2004 Jukka Reinikainen, YM MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Viranomaisvaikutus

Lisätiedot

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravat kaupunkioloissa seminaari Espoossa 11.11.2014 12.11.2014 Esityksen sisältö Liito-oravaa koskevat

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUVAT JA LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN

YMPÄRISTÖLUVAT JA LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN YMPÄRISTÖLUVAT JA LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN 07.03.2016 Ympäristönsuojelulain uudistaminen, ehdotuksen keskeiset kohdat: Lakiuudistuksen 3. vaihe ollut lausunnolla, lausuntoaika päättyy tänään. Ehdotuksen

Lisätiedot

1993 vp - HE 245 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

1993 vp - HE 245 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1993 vp - HE 245 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi metsästysaseen kuljettamista, vierasperäisen eläimen

Lisätiedot

Vesien tila ja vesiluvat

Vesien tila ja vesiluvat Vesien tila ja vesiluvat 23.1.2012 Pohjois-Karjalan Karjalan ELY-keskus Paula Mononen Aarne Wahlgren Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.1.2013 1 Vesienhoidon suunnittelu Suomessa Vesienhoidon tavoitteena on

Lisätiedot

Ovatko jokamiehenoikeudet vanhentuneet? Simo Takalammi

Ovatko jokamiehenoikeudet vanhentuneet? Simo Takalammi Ovatko jokamiehenoikeudet vanhentuneet? Simo Takalammi 10.3.2016 Jokamiehenoikeudet vuosisatoja vanhaa pohjoismaista oikeuskulttuuria Eivät perustu kirjoitettuun lakiin, mutta ovat kiistämätön osa pohjoismaista

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Pekka Räsänen pekka.rasanen@kpsaatio.

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Pallas- Yllästunturin kansallispuistosta annetun lain :n muuttamisesta Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Pori 4.11.2013 Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kari Nieminen Lain tavoite 1. Edistää, järjestää ja sovittaa yhteen vesivarojen ja vesiympäristön

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Poikkeaminen (LTK) / Lamperila, 419-3-117 (Suovunniementie 131) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.1.2003 Kokouspvm 16.1.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 67 08.04.2015. 67 Asianro 722/10.00.02.00/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 67 08.04.2015. 67 Asianro 722/10.00.02.00/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) 67 Asianro 722/10.00.02.00/2015 Oikaisuvaatimus / Tontin 297-34-166-5 (Piikatie 6) myynti Tonttipäällikkö Jarkko Meriläinen Tonttipalveluyksikkö Tontin 34-166-5

Lisätiedot