1. Lain tarkoitus: SLL toivoo, ettei esitettyä lisäystä maastoliikenteen järjestäminen tule tehdä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Lain tarkoitus: SLL toivoo, ettei esitettyä lisäystä maastoliikenteen järjestäminen tule tehdä"

Transkriptio

1 Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Tuire Laurinolli, Risto Sulkava, Tapani Veistola Kommentteja ympäristöministeriön (Timo Tanninen, Tarja Haaranen, Pekka Tuunanen, Markus Tarasti) vastineeseen koskien SLL:n pykäläkohtaista tarkastelua rauenneesta ehdotuksesta maastoliikennelain uudistamiseksi (HE 306/2010 vp). Otsikot ja sisennetyt kommentit YM:n kommenttipaperista Lain tarkoitus: SLL toivoo, ettei esitettyä lisäystä maastoliikenteen järjestäminen tule tehdä SLL:n pelko siitä, että esitys lisäisi julkisen vallan velvoitteita edistää maastoliikennettä, on aiheeton. Esityksessä ei ole mitään tähän viittaavia elementtejä. Laissa on reittiluku, maastoliikennesäännöt ja ikärajavaatimukset sekä mahdollisuus rajoittaa liikennettä. Tämä kaikki tarkoittaa maastoliikenteen järjestämistä. Maastoliikenneolosuhteiden järjestämisellä osaltaan ehkäistään maastoliikenteen haittoja. SLL on arvostellut lain tarkoituspykälään (1 ) tehtyä lisäystä maastoliikenneolosuhteiden järjestämisestä ja siihen liittyvää perustelua järjestää liikenneolosuhteita matkailun ja harrastuksen tarpeisiin. SLL katsoo, että lisäys muuttaisi lain luonnetta ympäristöhaittojen ehkäisystä maastoliikennettä edistäväksi muun muassa siksi, että järjestämistä perustellaan matkailun ja harrastuksen tarpeilla. YM:n kommentissa puhutaan enimmäkseen maastoliikenteen järjestämisestä ja todetaan, että lakiehdotuksessa ei ole mitään edistämiseen viittaavia elementtejä. YM katsoo myös, että maastoliikenneolosuhteiden järjestämisellä osaltaan ehkäistään haittoja. SLL toteaa edelleen, että ympäristönsuojelua sääntelevien lakien, joihin maastoliikennelaki kuuluu, tarkoitus on haittojen ehkäisy. Vastaavaa viittausta tarkoituspykälässä ei ole ympäristönsuojelulaissa, ulkoilulaissa, yksityistielaissa, vesiliikennelaissa eikä edes tieliikennelaissa. Vastaava, voimakkaampi viittaus sen sijaan on maantielain (503/2005) 1 :ssä. Maantielain mukaan tienpitäjänä toimii valtio. Maastoliikennelain ja esitetyn ehdotuksen mukaan reitinpitäjänä voi toimia myös valtio tai kunta. Koska järjestää-verbi on merkitykseltään yleispiirteinen tarkoittaen muun muassa sijoittaa, perustaa, valmistaa, laatia, suunnitella (NS), lisäysehdotus perusteluineen voidaan aivan ilmeisesti tulkita myös niin, että valtion ja kunnan velvollisuus on perustaa reittejä tai luoda olosuhteita eli edellytyksiä perustaa reittejä matkailun ja harrastuksen tarpeisiin. Lisäystä ei tästäkään syystä tule tehdä. Kelkkailua edistäviä elementtejä lakiehdotuksessa ovat myös siirtyminen oikeusharkintaan, jolloin reitinpitäjällä on lähtökohtaisesti oikeus reitin perustamiseen, jos reittisuunnitelma täyttää lain (epäselvät) vaatimukset, kelkkailureittien perustamismahdollisuuksien parantaminen

2 2 maanomistajan tahdosta riippumatta sekä vähäliikenteisten reittien jättäminen kokonaan sääntelyn ulkopuolelle. Lakiehdotuksessa lisäys on muodossa maastoliikenneolosuhteiden järjestäminen. SLL ei ole perusteellisemmin ehtinyt pohtia YM:n kommenttipaperissa esitettyä muotoilua maastoliikenteen järjestäminen, mutta suhtautuu siihen toistaiseksi varauksellisesti. 2. Maanomistajan oikeus päättää maastoliikenteestään maillaan. SLL toivoo, että maanomistajan oikeutta sallia maastoliikennettä maillaan tulee rajoittaa maanomistajan omaan maastoliikenteeseen ja tilapäiseen muuhun liikenteeseen Maanomistajan omaa ja sallimaa liikennettä ei voi käytännössä erottaa toisistaan. Maanomistajien maastoliikenne on ollut varsin ongelmatonta. Häiritsevä maastoliikenne on kielletty (MLL 5 ), mahdollisiin ongelmiin voidaan puuttua naapuruussuhdelailla ja pysyvämpi ja laajamittaisempi toiminta vaatii aina luvan. Viranomaiset voivat rajoittaa maanomistajan maastoliikennettä. Lisärajoitukset olisivat ongelmallisia mm. perustuslain liikkumisvapautta ja omaisuuden suojaa koskevien perusoikeuksien kannalta, joita voidaan rajoittaa vain painavilla perusteilla. Maanomistajan oman tai salliman maastoliikenteen rajoittaminen SLL:n esittämällä tavalla on käytännössä mahdotonta eikä sääntelyn lisäämiselle ole ilmennyt tarvetta. Maastoliikenteen valvonta on asianomistaja-asia. Tämä on tarkkaan ja huolella mietitty asia jo edellisten uudistusten yhteydessä. Syyttäjän oikeuksia on kuitenkin esitetty lisättäväksi. Syyttäjä voisi uudistuksen myötä nostaa syytteen tietyissä asianomistaja-asioissa erittäin tärkeän yleisen edun niin vaatiessa. Maanomistaja voi maastoliikennelain 4 1 mom perusteella olla antamatta lupaa muulle kuin 4 2 mom maastoliikenteelle omilla maillaan, mutta silti harjoittaa sitä itse. Lain 4 :ään olisi aivan luontevaa lisätä esimerkiksi 3 momentiksi, että maanomistaja tai haltija ei voi myöntää lupaa toistuvaan maastoliikenteeseen ilman lupamenettelyä tai muu vastaava muotoilu. SLL muistuttaa, että juuri lain 4 1 mom ja YM:n kommentissa esitetty tulkinta siitä, että maanomistajan omaa ja sallimaa maastoliikennettä ei voi erottaa käytännössä toisistaan, on mahdollistanut ns. kelkkailu-urien syntymisen nykyisessä mittakaavassa. Kelkkailu-uria on arviolta kilometriä. Ne on perustettu pysyvään ja laajamittaiseen käyttöön ilman selvitys-, lupa- ja kuulemismenettelyä, pelkästään maanomistajan tai haltijan luvalla lain 4 1 mom turvin. Lakiehdotuksen mukaan menettely voisi edelleen jatkua. Maanomistajia ovat myös valtio ja kunnat. Urien perustamisessa on kunnostautunut erityisesti valtio eli Metsähallitus valtion maiden hallinnoijana. Kunnat puolestaan ovat naapureiden häiriintymisestä ja asukkaiden lukuisista muistutuksista huolimatta antaneet maanomistajina lupia käyttää kuntien maita niin kelkkailu-uriin kuin toistuvaan kesäaikaiseen maastoajoon. Näin on tapahtunut myös ilman naapureiden tai kuntalaisten kuulemista pelkästään viranhaltijan päätöksillä. Luonnon- ja ympäristönsuojelun ongelmiin naapuruussuhdelaki ei pure. Laajoilla maa-alueilla ihmisnaapureita ei myöskään välttämättä ole haittaa kärsimässä. SLL:n ehdottama rajoitus ei rajoittaisi maanomistajan omaa maastoliikennettä eikä perustuslain 9 :ssä tarkoitettua liikkumisvapautta. Moottorikäyttöisellä ajoneuvolla maastossa ajaminen ei ole perustuslain 9 :n tarkoittamaa liikkumisvapautta. Omaisuuden suojan kannalta kysymystä tulisi tarkastella myös suhteessa perustuslain 20 :n 1 momenttiin, mikä on sivuutettu niin tässä kuin lakiehdotuksessakin. Vaikka säännös kaikille

3 3 kuuluvasta luontoa ja sen monimuotoisuutta, ympäristöä ja kulttuuriperintöä koskevasta vastuusta on luonteeltaan lähinnä julistuksenomainen, lainsäätäjän tulisi tukea tätä vastuun ottamista (HE 309/1993 vp). Säännöksen tarkoittama vastuu kohdistuisi sekä elolliseen luontoon (eläimet ja kasvit), elottomaan luonnonympäristöön (vesistöt, ilmakehä, maa- ja kallioperä) että ihmisen toiminnan tuloksena syntyneeseen kulttuuriympäristöön (rakennukset, rakennelmat ja maisemat). [---] Säännöksen piiriin kuuluvat sekä ympäristön tuhoutumisen tai pilaantumisen estäminen että aktiiviset luonnolle suotuisat toimet. Siten säännös ilmaisee ihmisten kaikinpuolisen vastuun sellaisesta taloudellisen ja yhteiskunnallisen toiminnan kokonaislinjasta, joka turvaa elollisen ja elottoman luonnon monimuotoisuuden säilymisen. Yksilön osuus ympäristönsuojelussa voi toteutua sekä aktiivisena tekemisenä että passiivisena pidättymisenä ympäristön vahingoittamisesta. (HE 309/1993 vp) Maanomistajan tieto omistamansa maa-alueen luonnonarvoista (muun muassa uhanalaiset lajit) tai maastoliikenteen aiheuttamista vaurioista on usein vajavaista. Maanomistajan oman maan käyttöä on muutenkin rajoitettu ympäristösyistä erilaisilla lupa- ja ilmoitusmenettelyillä. Esimerkiksi metsänhakkuita suunnitellessaan maanomistajan on tehtävä metsänkäyttöilmoitus, minkä avulla ainakin osa mm. uhanalaisten lajien elinympäristöistä, muista arvokkaista elinympäristöistä tai vesiensuojelun tarve voidaan ottaa huomioon. Taajama-alueella melko vähäisiinkin maisemaa muuttaviin toimiin tulee hakea maisematyölupa. Erilaisten maastoajon kesä- ja talvikisojen ja tapahtumien määrä on suorastaan räjähdysmäisesti kasvanut viime vuosina, mikä tarkoittaa myös sitä, että niitä varten harjoitellaan joka puolella maata ympäri vuoden, myös luonnoltaan herkissä elinympäristöissä, kuten soilla. Maastoajon vaikutuksista luontoon ja ennen kaikkea maaperään saa jonkinlaisen käsityksen etsimällä verkosta kuvahaulla esimerkiksi hakusanoilla: offroad, turaoffi, trophy lapland sekä youtubesta vastaavilla termeillä, myös paikannimillä. Maastoliikenteen valvonta ei ole pelkästään asianomistaja-asia, vaan kuuluu myös poliisille. 3. Jääpeitteiset vesialueet. SLL toivoo, että vesialueilla liikkumisen perusteita moottoriajoneuvoilla tulee kiristää. Uusi vesilaki tulee voimaan vuoden 2012 alusta. Vesilain vesialueiden yleiskäyttöoikeus säilyy ennallaan. Maastoliikennelaissa ja vesiliikennelaissa on säädetty siitä, miten siellä liikutaan ja miten liikkumista rajoitetaan. Vesilakiin, vesiliikennelakiin ja maastoliikennelakiin sisältyy liikenteen haitattomuusvaatimus. Sellaisia erityisiä ongelmia ei ole ollut, joihin ei voisi puuttua nykyisillä säännöksillä. SLL:n esittämää väite, että moottorikelkkailun haitat, häiriöt ja onnettomuusriskit rantavyöhykkeillä ovat erittäin suuria, ei vastaa ympäristöministeriön käsitystä asiasta. SLL ei ole rajannut vapaan jäällä ajon ongelmia koskemaan vain rantavyöhykettä, vaan erityisesti rantavyöhykettä. Ympäristöministeriön vuonna 2006 julkaisemaa selvitystä 1 varten kelkanomistajille tehdyn kyselyn mukaan ylivoimaisesti tavallisin kelkkailupaikka on jäällä, vaikka tulosta onkin julkaisussa hämärretty (Kuva 31, s. 33). Kyselyyn on vastannut 475 kelkanomistajaa (s. 11, 33). Heistä yli 400 mainitsee tavallisimmaksi tai yhdeksi kolmesta tavallisimmista kelkkailupaikoista jääalueen (Kuva 1 Päivänen, J., Virrankoski, L. ja Liikonen, L. 2006: Moottorikelkkailu huvina, hyötynä ja häiriönä. Harrastajien, yritysten ja luonnon virkistyskäyttäjien näkökulmia. Suomen ympäristö 53. Ympäristöministeriö.

4 4 31, s. 33). Ajo jäällä tai aukeassa maastossa koetaan myös useimmin häiritsevänä (mm. Kuva 56, s. 47 ja esim. s. 61). Kokijakysely on kuitenkin painottunut muihin virkistyskäyttäjiin lomakeskuksissa, ja sitä varten on tehty ainoastaan yksi asukaskysely Nilsiässä (59 vastaajaa). Luonnonsuojeluliittoon tulleiden yhteydenottojen perusteella jäällä ajaminen saatetaan kokea häiritseväksi useiden kilometrien päässä suosituilta ajopaikoilta, jotka eivät välttämättä liity olemassa oleviin kelkkailu-uriin tai -reitteihin. Jääalueilla myös nopeusrajoitusten (80 km/h) rikkominen on tavallista. Maastoliikennelain haitattomuusvaatimus säilyisi lakiehdotuksen mukaan edelleen pitkälti asianomistajarikkomuksena. Yleinen syyttäjä voisi nostaa syytteen vain silloin, kun kysymyksessä olisi erittäin tärkeä yleinen etu. Moottorikelkkailun päästöhaittoja ei ole juuri tutkittu ja meluhaittojakin vähän. Molempien suhteen sääntelymme on myös niin puutteellista, että häiritsevään ja haitalliseen ajoon puuttuminen jo asianomistajan, saati yleisen syyttäjän toimesta tuskin johtaisi muuhun kuin korkeintaan yksittäisen ajajan rikesakkoon ja siihenkin epätodennäköisesti. Yksi perusongelma on, että haitallisesti tai häiritsevästi ajavaa kelkkailijaa saattaa olla mahdotonta tunnistaa ja siten saattaa vastuuseen. Ympäristöministeriö on suhtautunut kielteisesti telamerkintään. Erityisongelma ovat yleiskäyttöoikeuden perusteella jääpeitteisiä vesialueita käyttävät safariyrittäjät, jolloin haitta ja häiriö voi kohdistua kohtuuttomana rasituksena rantaasukkaisiin s.o. vesialueiden omistajiin. Meluhaittojen kohdalla perustava ristiriita on, että kelkkailu tapahtuu useimmiten muutoin hiljaisilla alueilla, mikä on todettu myös ympäristöministeriön teettämässä meluselvityksessä 2. Suurin osa kohtalokkaimmista kelkkailuonnettomuuksista tapahtuu jääalueilla. Liikennevahinkokeskuksen raportin 3 mukaan kuolemaan johtaneista moottorikelkkaonnettomuuksista liki 70 prosenttia tapahtuu jäällä, ja näistä viidennes törmäyksinä rantapuihin tai muihin esteisiin (s. 17). Vuonna 2009 kaikki kuolemaan johtaneet kelkkaonnettomuudet sattuivat jäällä tai jääalueen välittömässä läheisyydessä (s. 11). Loukkaantumiseen johtaneet moottorikelkkavahingot ovat viime vuosina lisääntyneet, paikoin liki kaksinkertaistuneet, erityisesti alueilla, joissa on kelkkailijoille luotu mahdollisuus harrastaa ko. lajia (s. 25, 22). Jäälläajoa tulee rajoittaa ainakin taajamissa ja niiden läheisyydessä. Esimerkiksi Rovaniemellä kelkkasafarit jäällä ovat merkittävä meluhaitta suurella alueella. EU:n melumääräykset ovat kiristymässä ja meluselvityksien pitää kattaa kaikki melu. Ajamista rannan lähellä tulee myös rajoittaa siellä, missä rantaviivaa ei selvästi voi havaita, turvallisuussyistä mutta myös siksi, että maalla ajamiseen tarvitaan vähintään maanomistajan lupa. 4. Urat ja reitit. SLL toivoo, että kaikki muu kuin maanomistajan oma tai satunnainen ja yksittäinen maastoliikenneajo maanomistajan luvalla tulee saattaa lupamenettelyn piiriin. Vaikutukset tulee arvioida ennalta, ei haittojen jo synnyttyä. Reittiongelmat lavennetaan koskemaan myös kesäaikaista liikennettä. 2 Liikonen, L., Alanko, M., Jokinen, S., Niskanen, I. ja Virrankoski, L. 2007: Moottorikelkkojen melu. Suomen ympäristö 33. Ympäristöministeriö.: s Köngäs, R. ja Koskinen, K. 2010: Moottorikelkkaonnettomuudet vuonna Onnettomuudet vuodelta 2009 sekä katsaus aiempiin vuosiin. Liikennevakuutuskeskus, Espoo: s. 17, 12.

5 5 Maastoliikenteen ei ole todettu aiheuttavan sellaisia haittavaikutuksia, että sen luvanvaraisuuden lisäämiselle olisi perusteluja. Asiaa voi myös suhteuttaa tekemällä vertauksen ympäristönsuojelulainsäädännön luparajoihin. Esimerkiksi 50 linja-auton tai kuorma-auton varikko tai vuodessa alle 25 tonnia liimaa kuluttava liimapuutehdas tai alle 50 tonnia pesuainetta valmistava tehdas ei edellytä ympäristölupaa. Maastoliikenteen luvanvaraisuuden lisääminen esitetyllä tavalla olisi räikeässä ristiriidassa sääntelyn oikeasuhteisuuden kanssa. Hallinto ei myöskään selviytyisi maastossa liikkumisen jatkuvasta luvittamisesta. SLL:n esittämän lupajärjestelmän valvonta olisi mahdotonta. Nykyisen lain mukaan luvattomaan liikkumiseen puuttuminen on asianomistaja-asia (maanomistajan asia). Häiritsevä ajaminen, myös maanomistajan harjoittama, on maastoliikennelailla kielletty ja viranomaiset voivat rajoittaa haitallista toimintaa. Reittisuunnitteluvelvoitetta on aivan mahdoton ulottaa koskemaan vaikutuksiltaan vähäistä maastoliikennettä hallinnollisen rasituksen ja valvonnan ongelmien vuoksi. Kesäaikaisen reitin määrittely on tarpeen liikennesääntöjen noudattamisvelvollisuuden selvittämiseksi. Samalla myös kesäaikaiset reitit saadaan suunnitteluvelvoitteen piiriin ja myös sulan maan ajan maastoliikennettä keskitettyä tarkoitukseen soveltuville alueille. Maastoliikenteen määrä on promilleja muusta liikenteestä. SLL:n esitystä on siten vaikea perustella maastoliikenteen ympäristö- tai turvallisuussyillä. SLL ei ole esittänyt, että lupamenettelyn piiriin tulisivat nykyisen maastoliikennelain 4 :ssä mainitut poikkeukset maanomistajan luvanvaraisuudesta. Luvanvaraisuuden tai ilmoitusvelvollisuuden oikeasuhteisuutta voi sääntelyssäkin tarkastella eri näkökulmista. Varikoitten ja tehdasrakennusten rakentamista ja sijoittamista ohjataan myös maankäyttö- ja rakennuslailla ja niiden toimintaa säännellään muillakin tavoin. Autovarikoiden, liimapuu- ja pesuainetehtaiden perustamisen syy, perustamiskynnys ja toiminnan ehdot ovat myös aivan toiset kuin vakiintuneidenkaan maastoajopaikkojen. Viimemainittuja voi helposti syntyä luonnonympäristöön ja niitä lienee jo olemassa satoja. Lainsäätäjän velvollisuus on arvioida myös tulevaa. Olennainen kysymys on myös, kuinka vapaasti ja sääntelemättä maastoajoharrastus saa kasvaa, vallata luonnonalueita ja vaurioittaa esimerkiksi kallio- ja kosteikkoluontoa ilman, että vahinkoja edes yritetään ehkäistä ennalta. Maastoliikenteen määrä ei tunnu olevan kovin hyvin minkään tahon tiedossa. On ristiriitaista todeta, että hallinto ei selviäisi maastoliikenteen luvittamisesta, mutta samalla katsoa maastoliikenteen määrä niin vähäiseksi, että sen rajoittamiseen ei ole ympäristösyitä. Maankäyttöja rakennuslaissa on muun muassa maisema- ja toimenpideluvan kaltaisia lupamenettelyjä, joiden hoitamisesta viranomaiset selviävät. Ympärivuotisten reittien perustamismahdollisuus tuo uudet ongelmat, joihin lakiehdotuksessa ei ole varauduttu mitenkään. Ulkona sijaitsevat moottoriurheiluradat kuuluvat aina ympäristöluvan piiriin. YM:n tulkinnan mukaan tämä koskee ainoastaan päällystettyjä (kilpa-ajo)ratoja, ei siis esimerkiksi motocross- tai vastaavia maastoratoja. Pidämme rajausta erityisen heikosti perusteltuna. Erityisen huolestuttavaa on, että se mahdollistaa off road ratojen ja ajoalueiden syntymisen nimenomaan luonnonympäristöön vailla mitään selvityksiä. Viittaamme myös tämän paperin kohtaan 2.

6 6 5. Reittien perustamisedellytykset. SLL katsoo, että sijoittaminen muuttaa lupaharkinnan pelkästään linjauskysymykseksi. Pykälässä sanotaan, että reittiä ei saa sijoittaa siten että reitin perustamisesta ja käyttämisestä aiheutuu. Eli kysymyksessä ei ole pelkkä linjausasia. Olennaista sijoittamiskysymyksessä on sen liittyminen lain muihin muutosehdotuksiin: oikeusharkintaan, lakiehdotuksen perusteluihin yleiselle tarpeelle, selvitysvaatimusten ja vaikutusten arvioinnin epämääräisyyteen sekä huomattavan haitan kynnykseen. 6. Reitin perustaminen maanomistajan suostumuksesta riippumatta. SLL katsoo, että esitys on perustuslain vastainen ja koskisi kymmeniä tuhansia, ellei satojatuhansia maanomistajia. Haluavat muuttaa nykyisiä rasitteen perustamissäännöksiä. Esityksessä rasitteen muodostamismenettelyä ei muutettaisi nykyisestä. Rasitteen perustaminen on ollut mahdollista vuodesta 1990 lähtien. Yksityistielaissa on vastaava säännös vuodesta 1969 ja ulkoilulaissa vuodesta 1973 lähtien. Näitä kolmea lakia sovelletaan yhdessä ja niillä on sama haittakynnys (huomattava haitta). Suurin osa rasitteista on perustettu sopimalla niistä maanomistajan kanssa. Vastentahtoiselta perustamiselta on useimmiten voitu välttyä linjaamalla reitti uudestaan. Joskus maastolliset olot eivät anna tähän mahdollisuutta. Reitistä sopiminen olisi edelleen ensisijainen reittien perustamistapa. SLL ei ole kommentoinut mitenkään rasitteen muodostamismenettelyä, vaan mekanismia, jolla rasitteen muodostamiseen päädytään ilman maanomistajan suostumusta. Sekä yksityistielaissa että ulkoilulaissa tien tai reitin rakentamislupa perustuu tarkoituksenmukaisuus-, ei oikeusharkintaan. Ulkoilureitin tai yksityistien käytön aiheuttamat haitat ovat pääsääntöisesti merkittävästi vähäisempiä kuin moottorikelkkailureitin. 7. Tarve yleisen kulkuyhteyden luomiseksi. SLL katsoo, ettei yleistä liikennetarvetta yleisiin kulkuyhteyksiin moottorikelkoilla ole. Lain tulisi turvata pelkästään hyöty- ja työkäyttö. Reittisäännöksen tarve on ollut ilmeinen jo 1970 luvulla, jolloin Metsähallitus alkoi perustaa moottorikelkkailun ohjaamiseksi ja mahdollistamiseksi moottorikelkkauria. Lapin moottorikelkkailureitti ja aluesuunnitelma (SM, MH, seutukaavaliitto, paliskunnat) valmistui vuonna Vaikka valtaosa liikenteestä onkin jäillä, on tarvetta liikkua myös maalla joko yleisillä tai yksityisillä väylillä. Tarve voi johtua yleisestä virkistyskäytöstä, maaston vaatimuksista, palveluiden saatavuudesta tai turvallisuudesta. Kulun ohjaaminen reitille voi olla tarpeen myös ympäristön suojelemiseksi. Yleisille ja yksityisille moottorikelkkaväylille on siis ollut ilmiselvä tarve jo pidemmän aikaa. Ruotsissa moottorikelkkailu on jokamiehenoikeutta ja Norjassa reittejä on tarvetta vastaavasti. Vertailuksi: kaikesta tieliikenteestä 1/3 on työliikennettä, 1/3 asiointiliikennettä ja 1/3 vapaaajanliikennettä. Lakiehdotuksen yksityiskohtaisissa perusteluissa yleisen kulkuyhteyden tarve määritellään niin, että se on miltei aina olemassa. Kun tämä liittyy reittisuunnitelman hyväksymisessä oikeusharkintaan, huomattavan haitan kynnykseen ja reitin sijoittamiseen niin, että huomattavaa haittaa ei synny, moottorikelkkailureitti voitaisiin lähes aina perustaa maanomistajien suostumuksesta riippumatta. Yleisen kulkuyhteyden tarpeen perustelu palveluiden saavutettavuudella moottorikelkkailureitiltä on kestämätön ja pohjustanee YM:n lanseeraamaa, lähinnä harrastajia palvelevaa valtakunnallista

7 7 tavoiteverkkoa. Vain moottorikelkkailuharrastuksen ja kelkkailumatkailun edistäminen voi aiheuttaa tarpeen lähteä palveluiden ääreltä kelkkailureitille vaatimaan yhteyksiä palveluihin. Reittejä tarvitaan vain harrastusajoon ja matkailuun, pitkiä reittejä vain harrastusajoon, jossa moottorikelkalla ajaminen on itsetarkoitus, ei siirtyminen paikasta toiseen. Siksi reittien tarpeen perustelu yleisen kulkuyhteyden tarpeella on lähtökohtaisesti pielessä. Koska kyseessä on elämyksellisyyteen perustuva harrastus, reittien tarve ei tule koskaan tyydytetyksi, sillä elämys tarvitsee syntyäkseen aina uutta polttoainetta s.o. uusia reittejä tai laitonta, ns. villiä kelkkailua 4. Laittoman maastoajon tuoreehkoja ilmenemismuotoja ovat muun muassa moottorikelkkailu kesäaikaan soilla ja vesillä. Moottorikelkkailu ei ole Ruotsissa jokamiehenoikeutta: Sulan maan aikainen maastoliikenne on Ruotsissa kielletty. Norjassa kelkkailureittejä on lähinnä Pohjois- Norjassa, yhteensä noin km. Norjassa moottoriliikennettä maastossa ja vesialueilla sääntelevä laki ei rajoita maanomistajan oikeutta kieltää tai rajoittaa moottoriliikennettä maa- ja vesialueillaan. Ruotsissa ja Norjassa moottorikelkalla ajamiseen vaaditaan 16 vuoden ikä ja ajokortti. 8. Perusoikeuksien rajoittamisen edellytykset. SLL katsoo, ettei moottorikelkkailureittien perustaminen ole sellainen painava yhteiskunnallinen tarve, jonka perusteella mittavan maanomistajien joukon perusoikeuksia voitaisiin rajoittaa. Rasitteen perustamisen edellytykset on tarkoitus pitää ennallaan. Sellaisia ongelmia soveltamisessa ei ole ilmennyt, että muutoksia olisi tarpeen tehdä. Suurin osa rasitteista on perustettu sopimalla. Kohteena ei ole mittava maanomistajien joukko. Monesti rasitettava kohde on syrjäinen ja pieni osa kiinteistöä. Kunta lausunnossaan arvioisi yleisen liikennetarpeen. Rasitteen perustaminen on ollut mahdollista vuodesta 1990 lähtien. Rasitteen perustamiseen sovelletaan ulkoilulakia, yksityistielakia ja lunastuslakia. Maanomistajan oikeudet on turvattu. Uria ei ole perustettu 4 :n porsaanreiän turvin, vaan menettely on laillinen ja voimassaolevaa säädöstä valmisteltaessa harkittu. Nykyiset urat tulisi ilmoittaa viranomaisille, jotka samalla saisivat tiedon reitistä ja voisivat antaa sitä koskevia määräyksiä esimerkiksi ympäristön suojelemiseksi. Tämä ei tarkoita rasitteen muodostamista nykyisistä urista. Rasitteen perustamisen edellytykset sinänsä on tarkoitus pitää ennallaan, mutta kuten edellä on todettu lakiehdotuksen muussa muutoskontekstissa rasitteen perustamisen edellytykset muuttuvat. Nykyisen ja sitä edeltävän maastoliikennelain tarkoituksena on ollut ohjata moottorikelkkailu maastoliikennelain mukaisesti perustetuille moottorikelkkailureiteille, jotta voitaisiin turvata yleistä ja yksityistä etua. Yleisen edun turvaamiseen kuuluu lain tarkoituksen mukainen ympäristöhaittojen ehkäiseminen. Valtaosa nykyisistä väylistä on uria yksinkertaisesti siksi, että perustaminen on ollut helpompaa pelkästään sopimalla maanomistajien kanssa. Vaikutuksia ei ole tarvinnut selvittää eikä kuulla edes naapureita, saati kansalaisia laajemmin, joten yleinen ja yksityinen etu ovat tosiasiallisesti jääneet puntaroimatta ja näin myös turvaamatta. 4 Mehus, G., Germeten, S. & Henriksen, N. 2011: How young people communicate risks of snowmobiling in northern Norway: a focus group study. International Journal of Circumpolar Health 70:2. Linkki artikkeliin osoitteessa

8 8 Urakäytäntö ei olisi pääsääntöisenä väylärakentamisena ollut mahdollista ilman 4 1 momentin väljyyttä. Siksi se tarjoaa ja on tarjonnut porsaanreiän, joka ei tule tukituksi lakiehdotuksessakaan. Viittaamme kommenttiimme kohdassa 2. Reittitoimitusmenettelyssä maanomistajalle maksettavat korvaukset pysyvästä reittirasitteesta ovat mitättömät, useimmiten korkeintaan muutamia satoja euroja sikälikään maanomistajan oikeuksia ei ole turvattu. 9. Huomattavan haitan tai sen vaaran vaatimus. SLL toivoo, että haitan tai sen vaaran tulee olla korkeintaan vähäistä suurempi. Huomattava haitta on laajasti käytetty. Kynnystä käytetään ulkoilulaissa ja yksityistielaissa perustamisen edellytyksenä. Lait on harmonisoitu yhteen, koska mahdollisessa moottorikelkkailureittitoimituksessa näitä lakeja joudutaan soveltamaan. Huomattavan haitan kynnys on myös maankäyttö- ja rakennuslaissa ja vesilaissa Vähäistä suurempi haitta sopii lähinnä vain rikoslain tarkoittaman hallinnanloukkauksen määrittelyyn. Siinä toimitaan luvatta ja korvauksetta toisen maalla. Haittakynnyksistä on paljon oikeuskäytäntöä ja kokemusta. Esitystä valmisteltaessa tarkasteltiin myös maastoliikennelain haittakynnysten toimivuutta. Esityksen valmistelun yhteydessä, jossa myös oikeusministeriö oli edustettuna katsottiin, että nykyisten kynnysten muuttamiselle ei ole perusteita. Maastoliikennelaki on ehdotuksen mukaisena irtautumassa YM:n kommentissa mainitusta harmonisoinnista, koska ulkoilu- ja yksityistielaissa suunnitelman hyväksyminen perustuu tarkoituksenmukaisuusharkintaan. Lakien keskinäinen harmonia ei myöskään toteudu maastoliikennelaissa eikä lakiehdotuksessa ennakoitua suurempien haittojen suhteen. Näissä ei ole säännöstä niistä toimista, joihin voidaan ryhtyä, jos reitistä aiheutuu ennakoitua enemmän haittaa, kuten ulkoilu- ja yksityistielaissa. Vesilain haittakynnykset ovat moninaiset, myös suhteessa kiinteistön omistajaan: haitta, vähäistä suurempi haitta, sanottava haitta, mainittava haitta, kohtuullisin kustannuksin vältettävä haitta, kohtuuton haitta, huomattava haitta, huomattava pysyvä haitta. Moottorikelkkailureittejä perustetaan pääasiassa harrastajien tarpeisiin. Moottorikelkkailu tuottaa melua, päästöjä ja muuta häiriötä. Reitin perustamisen ja ennen kaikkea käytön aiheuttamat haitat ovat aivan toista luokkaa kuin ulkoilureitin tai yksityisen tien. Peruskysymys haittakynnyksen määrittelyssä onkin, kuinka voimakasta ja pakottavaa yleistä etua reittien perustaminen palvelee. SLL:n näkemyksen mukaan valtaosa reiteistä perustetaan yhden harrastajaryhmän ja loput muutamien matkailuyritysten liiketoiminnan tarpeisiin, joten ne palvelevat hyvin rajattua käyttäjäjoukkoa. Mitä pidempiä reittejä perustetaan, sitä suuremmat ovat niiden luonto- ja ympäristövaikutukset ja sitä suurempi on haittaa kärsivien ihmisten joukko. Tässä asetelmassa huomattavan haitan kynnys on kohtuuttoman korkea. 10. Reittisuunnitelma, selvitykset ja vaikutusten arviointi. SLL toteaa, että tarkoituksenmukaisuusharkinnasta siirrytään oikeusharkintaan ja että vaadittavien selvitysten taso on hyvin epämääräinen. Toteavat myös, että reitit ovat yli 6 metriä leveitä tiemäisiä väyliä, joiksi niitä ei ole nykyisen maastoliikennelain mukaan tarkoitettu.

9 9 Perustuslaki uudistuksen myötä lainsäädännössä on siirrytty tarkoitusharkinnasta oikeusharkintaan kansalaisten ja hankkeisiin ryhtyvien oikeusturvan vuoksi. Oikeusharkinta tarkoittaa toiminnan hyväksyttävyyden arviointia lakiin nojautuen. Tarkoituksenmukaisuusharkintaa tehdään osaltaan maankäytön suunnittelun ja rahoituspäätösten yhteydessä. Nykyinen laki ei kerro mitään siitä miten leveitä tai tiemäisiä reittien pitäisi olla. Samaa menettelyä sovelletaan yksityisiin teihin. Reitit voivat olla hyvin eritasoisia ja hyvin erityyppisillä paikoilla. Lakiesityksessä ei ole tarkoituksen mukaista antaa tarkempia suunnitteluohjeita. Asetuksessa määrätään suunnitelman sisällöstä tarkemmin. Oikeusharkintaan siirtyminen ei suoranaisesti paranna kansalaisten oikeusturvaa, koska toisin kuin tähän asti reitinpitäjällä olisi ehdotuksen mukaan lähtökohtaisesti oikeus perustaa reitti, jos se täyttää laissa asetetut edellytykset. Edellytysten riittävyyttä on mahdotonta arvioida, koska asetusluonnosta ei ole. Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet osin myös heikkenisivät, sillä lakiehdotuksen mukaan esimerkiksi kunnan jäsenten vaikuttamismahdollisuudet oman kunnan alueelle perustettaviin ja kunnan ylläpitämiin reitteihin häviäisivät kokonaan. Oikeusharkintaan siirtyminen palvelee erityisesti reittihankkeisiin ryhtyvien oikeusturvaa. KHO on ratkaisussaan (2724, Dnro /1/06) katsonut, että reittien tarpeellisuuden ja linjausten harkinta on likeisesti yhteydessä kunnan maankäyttöratkaisuihin ja suunnitelmiin ja siksi tarkoituksenmukaisuusharkintaa: Arvioitaessa kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen harkintavallan laajuutta moottorikelkkailureittisuunnitelman hyväksymistä koskevassa asiassa on huomioon otettava myös maastoliikennelain 1 :stä ilmenevä lain tarkoitus ehkäistä moottorikäyttöisten ajoneuvojen käyttämisestä maastossa ja moottorikelkkailureiteillä aiheutuvia, lainkohdassa tarkoitettuja haittoja ja edistää liikenneturvallisuutta sekä kunnan velvollisuus sovittaa reitti muihin lähialueen reitteihin. Reittisuunnitelmaa koskevilla ratkaisuilla ja valinnoilla on läheinen yhteys kunnan maankäyttöä koskeviin ratkaisuihin ja valintoihin. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen harkintavalta sen suhteen, onko tarpeellista perustaa moottorikelkkailureitti kunnan alueelle ja miten se linjataan, voi näin ollen käsittää myös sellaisia seikkoja ja vaikutuksia, joista maastoliikennelain 16 :ssä ei erikseen säädetä. Lakiehdotuksen 15 :n mukaisten reitin perustamisen ja sijoittamisen edellytysten pohjalta (huomattavan haitan kynnys, ei saa merkittävästi vaikeuttaa kaavan laatimista ) ei voida asetuksellakaan säätää sellaisia ohjeita tai määräyksiä, etteivätkö oikeusharkinnan perusteella hyväksytyt reitit sotkisi pahimmillaan sekä kunnan että yksityisten maanomistajien maankäytön suunnitelmia ja tulevia mahdollisuuksia, muun muassa säilyttää hiljaisia alueita. Yksi lakiehdotuksen ongelman ytimistä lausutaan YM:n kommentissa: Reitit voivat olla hyvin eritasoisia ja hyvin erityyppisillä paikoilla. Oikeusharkinnan pohjalta erityyppisiä reittejä voidaan todellakin rakentaa koko maan kattavaksi verkostoksi. Sääntelyn ulkopuolelle on lisäksi vielä julkilausutusti tarkoitus jättää ns. vähäliikenteiset ja vaikutuksiltaan vähäiset moottorikelkkailu- ja maastoliikennereitit, joita voidaan rakentaa rajattomasti pelkästään maanomistajan luvalla. Reittihän voi olla vähäinen, kunnes toisin todistetaan. Nykyinen laki ei suoraan kerro, miten tiemäisiä tai leveitä reittien pitää olla. Reitin käyttöönottoa koskevan 19 :n 2 mom mukaan reitin pitäjälle ei säädetä oikeutta rakentaa tietä, vaan oikeus poistaa reitiltä ajoa haittaavia puita, pensaita sekä muita vähäisiä luonnonesteitä. SLL:n näkemyksen mukaan esimerkiksi Kiuruvedellä Tossavaisen maalla tapahtunutta metsänhakkuuta

10 10 arviolta 600 metrin matkalta 6 10 metriä leveältä reittivyöhykkeeltä ei voida pitää vähäisten luonnonesteiden poistamisena. Nykyisen lain 36 :n mukaan ympäristöministeriö voi antaa tarvittaessa ohjeita muun muassa reittien suunnittelusta ja haittojen ehkäisemisestä. Vuoden 1991 lakiin liittyen tällaiset ohjeet on annettu, ja ohjeet on ollut tarkoitus antaa päivitettynä myös nykyisen lain voimaan tultua, mutta asiasta vastaavan viranhaltijan vaihduttua ministeriössä ne ovat jääneet tai on jätetty antamatta. YM:n vuonna 1991 antamien ohjeiden mukaan: Moottorikelkkailureitti tulisi sijoittaa maastoon mahdollisimman luonnonmukaisesti. Maapohjan tasoitusta ja raivausta tulisi välttää kiertämällä luonnon esteet, kuten suuret kivet, kuopat ja jyrkät rinteet. Reitti voi näin olla mutkitteleva, mikä toisaalta merkitsee moottorikelkkojen nopeuksien pysymistä enintään korkeimpana sallittuna nopeutena, joka on ajoneuvoasetuksen (muutos 982/91) 63 :n 1 d-kohdan mukaan 60 km/h. Reitillä olevien puiden kaatamista tulisi välttää ja säilyttää näin reitin alue mahdollisimman luonnonmukaisena. Reitin rakentamisessa tulisi ottaa ennakkoon huomioon alueen maiseman säilyminen ajatellen erityisesti aluetta lumettomana aikana. Reittiä ei pidä tasoittaa esimerkiksi maansiirtokoneella. Kasvipeite olisi saatava säilymään. Reittien rakentamisella vähintään 6 metriä leveiksi kaksikaistaisiksi, tasoitetuiksi väyliksi ei palvella välttämättä liikenneturvallisuutta, vaan myös harrastajien tarpeita ajaa urheilukelkoilla. Leveät, tasaiset väylät myös kasvattavat nopeuksia. 11. Kilpailut ja harjoitukset. SLL toivoo, että haittakynnystä (kohtuuton, huomattava) on madallettava. Ympäristöluvan tarpeen pitäisi syntyä ympäristövaikutusten pohjalta. Selvintä on siirtää kaikki ulkona sijaitsevat kilpailu- ja harjoittelupaikat ja radat ympäristönsuojelulain piiriin. Haittakynnykset (kohtuuton, huomattava) ovat samoja kuin vesiliikennelaissa ja yksityistielaissa. Myös naapuruussuhdelaissa on sama kynnys (kohtuuton haitta), joka on samalla myös eräs YSL:n kynnys. Tässä on kysymys kuitenkin maanomistajan suostumuksenvaraisesta toiminnasta, jolloin kynnyksiä sovelletaan nimenomaisesti naapurustoon ja ympäristön suojeluun. Sama ajattelu on myös uudessa vesilaissa. YSL:n lupajärjestelmää ei sovelleta pienehköihin hankkeisiin, joita maastoharjoittelu- ja kilparadat yleensä ovat. Ympäristönsuojelu asetuksen luettelo kertoo YSL:n soveltamisalueen luonteen. MLL täydentää sääntelyä siten, että lakien soveltamisen väliin ei jää harmaata vyöhykettä. Maastoliikennelain 30 :n mukaisella luvalla käsitellään myös Päijänteen ympäriajon kaltaisia ja muita massiivisia kisatapahtumia. Monissa kunnissa maastoliikennelain 30 :n mukaiset päätökset on delegoitu viranhaltijalle. Tavatonta ei ole, että kunta vuokraa maata moottoriurheilukerhoille ja myöntää sitten luvan jatkuvaan, satunnaiseksi määriteltyyn maastoajoon kuutena päivänä viikossa viikonloppu mukaan lukien. Esimerkiksi Valkeakoskella Jutikkalan alueella 65 lähiasukkaan muistutukset eivät auttaneet, ja valitusprosessi on meneillään. Ympäristöministeriön toivoisi ennen perusteettomia päätelmiä keräävän tietoa maastoliikennelain 30 :n perusteella myönnetyistä luvista ja luvituksen toimivuudesta muun muassa ympäristövaikutusten ja haitankärsijöiden kannalta. Harmaa vyöhyke ei jää pelkästään ympäristönsuojelu- ja maastoliikennelakien soveltamisen väliin, vaan sisältyy myös maastoliikennelain 30 :n soveltamisen käytäntöihin. Satunnaisten

11 11 lupapäätösten silmäilyn perusteella jo nyt päätökset kunnissa tehdään oikeusharkintana, vaikka sille ei 30 :n erittäin väljän muotoilun pohjalta ole perusteita. 12. Siirtymäsäännös. SLL katsoo, että siirtymäsäännös laillistaa nykyiset urat kuulematta kansalaisia ja haitankärsijää. Nykyiset urat ovat laillisesti perustettuja ja niillä on perustuslain omaisuuden suoja. Siirtymäsäännös vastaa periaatteiltaan YSL:n siirtymäsäännöstä ja on laadittu yhteistyössä oikeusministeriön kanssa ottaen huomioon perustuslaista johtuvat reunaehdot. Haitankärsijä voi saattaa reittiä koskevan ilmoitusmenettelyn vireille ELY-keskuksessa. Nykyiset urat on harkittu tarpeelliseksi ja ilmoitusmenettelyvelvollisuuden yhteydessä uran pitäjä joutuu uudelleen harkitsemaan väylän tarpeellisuutta ja mahdollisesti tekemään siihen viranomaisen määräämät muutokset. On erikoista, että pelkästään maanomistajan luvalla, ympäristöhaittoja arvioimatta ja kansalaisia kuulematta perustetut urat määritellään lakiehdotuksessa reitinpitäjän perustuslain suojaamaksi omaisuudeksi. Aiemmin on jo todettu, että reitistä tai urasta haittaa voi kärsiä luonto, jolla ei ole vireillepano-oikeutta. Kaiken kaikkiaan luonto, ympäristö ja yleinen etu loistavat YM:n kommentissa hämmentävällä tavalla poissaolollaan. YM:n aiemmissa neuvotteluissa lupaamia alustavia selvityksiä mm. päästöistä ei ole tehty. Perustietoa nykytilanteesta, tulkintakäytännöistä ja ongelmista puuttuu. Lakiehdotuksessa on niin monia kyseenalaisia ja seuraamuksiltaan ennakoimattomia seikkoja, että lain uudistus tulisi valmistella alusta alkaen uudelleen. Tuire Laurinolli Liittovaltuuston puheenjohtaja Risto Sulkava Liittohallituksen puheenjohtaja Tapani Veistola Luonnonsuojeluasiantuntija

Maastoliikenteen perusteita

Maastoliikenteen perusteita Maastoliikenteen perusteita Mitä on maastoliikenne? Maastoliikenne tarkoittaa moottoriajoneuvolla ajamista maastossa eli tavallisten teiden ulkopuolella. Lain mukaan maasto on maa-alue ja jääpeitteinen

Lisätiedot

Luonnonsuojeluliitto vaatii, että maastoliikennelain osittaisuudistus valmistellaan uudelleen ilman maastoliikennettä lisääviä elementtejä.

Luonnonsuojeluliitto vaatii, että maastoliikennelain osittaisuudistus valmistellaan uudelleen ilman maastoliikennettä lisääviä elementtejä. 14.4.2011 Ylijohtaja Timo Tanninen Ympäristöministeriö Maastoliikennelain osittaisuudistuksesta Luonnonsuojeluliitto on jo vuosia vaatinut vuonna 1995 säädetyn maastoliikennelain uudistamista. Nykyinen

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Salo 6.3.2013 Oikeus vesialueen ruoppaukseen VL 2:6: Lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta

Lisätiedot

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet.

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet. Ulkoilulaki 606/73 ULKOILUREITTI Arvo Vitikainen 2016 Ulkoilureitit Jos yleisen ulkoilutoiminnan kannalta on tärkeätä saada johdetuksi ulkoilijain kulkeminen kiinteistön kautta eikä siitä aiheudu huomattavaa

Lisätiedot

REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT. Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari

REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT. Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari 2 Sovellettavat säädökset Sovelletaan maastoliikennelakia (1710/1995). Lisäksi soveltuvin osin ulkoilulain (606/1973) säännöksiä

Lisätiedot

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Ympäristönsuojelupäivät 2013 Lammin biologinen asema Marko Nurmikolu & Vesa Valpasvuo On erilaisia vesiä ja niille

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslaki /132

Maankäyttö- ja rakennuslaki /132 Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 43 Rakentamis ja toimenpiderajoitukset Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan

Lisätiedot

Näkökulmia maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen

Näkökulmia maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen Näkökulmia maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen 12.9.2016 Uudistuksen aikataulu Lakimuutos tulisi voimaan vuonna 2017 ELY-keskuksia koskeva lainsäädäntö ja viranomaistoiminta muuttuvat vuoden 2019

Lisätiedot

Maisematyöluvat. Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen

Maisematyöluvat. Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen Maisematyöluvat Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen 10.3.2015 Maisematyölupavelvollisuus Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 128 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan maisemaa muuttavaa rakennustyötä, puiden

Lisätiedot

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Maastoliikennelain osittaisuudistus (HE 306/2010 vp) pykäläkohtaista tarkastelua ongelmista

Maastoliikennelain osittaisuudistus (HE 306/2010 vp) pykäläkohtaista tarkastelua ongelmista 14.4.2011 Ylijohtaja Timo Tanninen Ympäristöministeriö Maastoliikennelain osittaisuudistus (HE 306/2010 vp) pykäläkohtaista tarkastelua ongelmista 1. Lain tarkoitus Lain tarkoitukseen esitetään lisättäväksi

Lisätiedot

20 MAASTOLIIKENNELAIN MUKAINEN MOOTTORIKELKKAILUREITTI- JA ULKOILULAIN MUKAINEN ULKOILUREITTITOIMITUS

20 MAASTOLIIKENNELAIN MUKAINEN MOOTTORIKELKKAILUREITTI- JA ULKOILULAIN MUKAINEN ULKOILUREITTITOIMITUS 1 (9) 20 MAASTOLIIKENNELAIN MUKAINEN MOOTTORIKELKKAILUREITTI- JA ULKOILULAIN MUKAINEN ULKOILUREITTITOIMITUS 20.1 YLEISTÄ... 2 20.1.1 Sovellettavat säädökset... 2 20.1.2 Moottorikelkkailureitti, ulkoilureitti...

Lisätiedot

Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto

Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto Prof. Kai T. Kokko Lapin yliopisto, syksy 2011 Tentit 24.11. ja 26.1. Sisältö Rakentamisrajoitukset Toimenpiderajoitus Rakennuskiellot 1a Ehdollinen

Lisätiedot

Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen

Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen Sari Lajunen, lakimies, Liikennevirasto Tiealueen ja sen osan lakkauttaminen Sari Lajunen 2 Maantielaki 88 : maantien lakkaaminen Maantielaki 89 : maantien lakkauttaminen

Lisätiedot

päättää oman toimialansa osalta valtionavustusten sekä muiden avustusten hakemisesta sekä tilityksistä

päättää oman toimialansa osalta valtionavustusten sekä muiden avustusten hakemisesta sekä tilityksistä Ympäristölautakunnan määräys ratkaisuvallan siirtämisestä Ympäristölautakunta siirtää ratkaisuvaltaansa 1.1.2015 alkaen seuraavasti: Muutettu ympäristölautakunnan kokouksessa 3.11.2016 77, tulee voimaan

Lisätiedot

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 )

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, Keski-Suomen liitto 1.6.2004 Jukka Reinikainen, YM MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Viranomaisvaikutus

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Parainen 9.5.2012 9.5.2012/ Lähtökohta (VL 2:6): Yleisen oikeuden mukaisen ruoppauksen toteuttamiseen ei tarvitse

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila 13.4.2016 Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Poikkeamistoimivallan siirtoa

Lisätiedot

edellytykset yy Kankaanpää

edellytykset yy Kankaanpää Poikkeamislupien i i ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset yy Kankaanpää 5.9.2013 Poikkeamispäätös / suunnittelutarveratkaisu rakennusluvan edellytyksenä Asemakaavoitettu alue rakennuslupa kaavanmukaiseen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä... 1 1.1 Ojituksen käsite vesilaissa... 1 1.2 Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen rooli ojitusasioissa... 1 2. Päätösasiat...

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 63 13.06.2013. 63 Asianro 1749/10.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 63 13.06.2013. 63 Asianro 1749/10.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) 63 Asianro 1749/10.03.00/2013 Rakennustyön keskeyttäminen / 11-6-1 / Pohjolankatu 18 / käyttövesiputkiston korjaustyö Vs. rakennustarkastaja Ilkka Korhonen Alueellinen

Lisätiedot

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

1993 vp - HE 245 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

1993 vp - HE 245 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1993 vp - HE 245 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi metsästysaseen kuljettamista, vierasperäisen eläimen

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

Päristele talven ihmemaassa

Päristele talven ihmemaassa Maastoliikennelaki (1710/95) MOOTTORIKELKKAILUREITTI Arvo Vitikainen 2016 Päristele talven ihmemaassa Koe ikimuistoiset hetket moottorikelkkasafarilla. Nauti luonnon kauneudesta ja Lapin eksotiikasta.

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Pallas- Yllästunturin kansallispuistosta annetun lain :n muuttamisesta Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 51/2004 vp. Hallituksen esitys laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain sekä kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 51/2004 vp. Hallituksen esitys laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain sekä kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta. EDUSKUNNAN VASTAUS 51/2004 vp Hallituksen esitys laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain sekä kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2003 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUVAT JA LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN

YMPÄRISTÖLUVAT JA LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN YMPÄRISTÖLUVAT JA LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN 07.03.2016 Ympäristönsuojelulain uudistaminen, ehdotuksen keskeiset kohdat: Lakiuudistuksen 3. vaihe ollut lausunnolla, lausuntoaika päättyy tänään. Ehdotuksen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 24 ja 25 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakiin ehdotetaan tehtäviksi julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Lisätiedot

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravat kaupunkioloissa seminaari Espoossa 11.11.2014 12.11.2014 Esityksen sisältö Liito-oravaa koskevat

Lisätiedot

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut 1.9.2014 alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntöjen muutokset ovat olleet vireillä tätä suojelusuunnitelmaa laadittaessa. Suojelusuunnitelmassa

Lisätiedot

Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon

Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus seminaari 29.10.2012 HAMK Tommi Muilu Taustaa Vesilain uudistuksella tehostetaan vesitalousasioiden

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella

Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella Valmisteilla olevat MRL:n muutokset Seminaari, sipoo 13.5.2016 Matti Laitio, ympäristöministeriö Hallitusohjelman kirjauksia Helpotetaan haja-asutusalueiden

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta. Henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelin yksikkö

Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta. Henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelin yksikkö Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta Kotikuntalaki 2 : Henkilön kotikunta on jäljempänä tässä laissa säädetyin poikkeuksin se kunta, jossa hän asuu. Vastasyntyneen lapsen kotikunta on se kunta,

Lisätiedot

p ;

p ; Ilkka Haapalainen Gofast ky lakiasiat Kaislarannantie 47 03790 Vihtijärvi p. 0500-436189 e-mail ; : HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE Asia Valittajat Valitus Vihdin kunnan kaavoitus- ja teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt. Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö

Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt. Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö Viitekehys YSL Ympäristön tilatavoitteet ja - vaatimukset Asetukset

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 67 08.04.2015. 67 Asianro 722/10.00.02.00/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 67 08.04.2015. 67 Asianro 722/10.00.02.00/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) 67 Asianro 722/10.00.02.00/2015 Oikaisuvaatimus / Tontin 297-34-166-5 (Piikatie 6) myynti Tonttipäällikkö Jarkko Meriläinen Tonttipalveluyksikkö Tontin 34-166-5

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Tieliikelaitoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia Tieliikelaitoksesta. Valtion liikelaitoksista annetun

Lisätiedot

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä HE 23/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain 25 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Luvitusprosessin kehittäminen - mitä yhden luukun periaatteella tavoitellaan? Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn

Luvitusprosessin kehittäminen - mitä yhden luukun periaatteella tavoitellaan? Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn Luvitusprosessin kehittäminen - mitä yhden luukun periaatteella tavoitellaan? Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn Luvitus uudistuu Kokonaan ympäristöluvista pois Varsinaisen ympäristöluvan sujuvoittaminen

Lisätiedot

Timo Saarinen, ympäristöministeriö

Timo Saarinen, ympäristöministeriö Maankäyttö- ja rakennuslain muutokset 2013 olennaiset tekniset vaatimukset 2014 rakennuksen suunnittelu, rakennustyönjohto, viranomaisvalvonta P-Savon ELY-keskus 4.12.2013 Timo Saarinen, ympäristöministeriö

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

HE 51/2002 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia,

HE 51/2002 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia, Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia, jotta se vastaisi sanamuodoltaan voimassa olevaa lakia tarkemmin

Lisätiedot

Ympäristörikosten laimennus

Ympäristörikosten laimennus Ympäristörikosten laimennus Miten vaikuttaa etukäteen ympäristörikoksen minimoimiseksi. Pertti Sundqvist Aiheita 1. lupa vai rikos? 2. miten ehkäistä 3. valitusten ja vastaavien muodolliset vaatimukset

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 1 MITEN VOIN VAIKUTTAA RAKENNUSJÄRJESTYKSEEN? 1 Mikä on rakennusjärjestys Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys, mutta sen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla (MRL 14.1 ). Rakennusjärjestyksen

Lisätiedot

Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset jätteenkuljetusjärjestelmän valinnasta

Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset jätteenkuljetusjärjestelmän valinnasta Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset jätteenkuljetusjärjestelmän valinnasta Lakimies Amanda Nikkilä Jätehuolto tänään ja huomenna, LHJ:n omistajapäivä KHO:2016:19 Jätelaki Siirtymäsäännös Jätteenkuljetus

Lisätiedot

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) SIMON KUNTA

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

Rantapoikkeamiset kunnalla entä vastuu? Tuire Nurmio Turun hallinto-oikeus

Rantapoikkeamiset kunnalla entä vastuu? Tuire Nurmio Turun hallinto-oikeus Rantapoikkeamiset kunnalla entä vastuu? Tuire Nurmio Turun hallinto-oikeus 14.6.2016 Kunta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää poikkeamisen myös uuden rakennuksen rakentamiseen ranta-alueella,

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Pori 4.11.2013 Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kari Nieminen Lain tavoite 1. Edistää, järjestää ja sovittaa yhteen vesivarojen ja vesiympäristön

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus

Lisätiedot

Arkeologisten kohteiden huomioon ottaminen ympäristön lupa asioissa

Arkeologisten kohteiden huomioon ottaminen ympäristön lupa asioissa Arkeologisten kohteiden huomioon ottaminen ympäristön lupa asioissa 24.11.2016 Kaarlo Katiskoski Itä ja Pohjois Suomen kulttuuriympäristöpalvelut KV sopimukset ja arkeologinen kulttuuriperintö Kansallinen

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.6.2016 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

MEKA-hanke. Alustavia huomioita hankkeesta Harry Berg

MEKA-hanke. Alustavia huomioita hankkeesta Harry Berg MEKA-hanke Alustavia huomioita hankkeesta 4.1.2016 Harry Berg Hankkeen lähtökohdat Metsämaa kaavoituksessa (MEKA) hankkeen tarkoituksena on kehittää kaavoitusta ja sen ohjausta metsämaahan kohdistuvan

Lisätiedot

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä

Lisätiedot

Ovatko jokamiehenoikeudet vanhentuneet? Simo Takalammi

Ovatko jokamiehenoikeudet vanhentuneet? Simo Takalammi Ovatko jokamiehenoikeudet vanhentuneet? Simo Takalammi 10.3.2016 Jokamiehenoikeudet vuosisatoja vanhaa pohjoismaista oikeuskulttuuria Eivät perustu kirjoitettuun lakiin, mutta ovat kiistämätön osa pohjoismaista

Lisätiedot

Tienvarsimainonnassa siirrytään ilmoitusmenettelyyn. Outi Penttilä, lakimies

Tienvarsimainonnassa siirrytään ilmoitusmenettelyyn. Outi Penttilä, lakimies Tienvarsimainonnassa siirrytään ilmoitusmenettelyyn Outi Penttilä, lakimies Nykytila 15.3.2016 2 Muutettu MTL 52 Tienvarsimainonta ja -ilmoittelu Voimassa oleva Ehdotettu Asemakaava-alueen ulkopuolella

Lisätiedot

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA Ylitarkastaja Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö 17.11.2014 Hallintolaki 10 Viranomaisten yhteistyö

Lisätiedot

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus ELY-keskusten roolista uusien maakuntien rooliin Jyrki Palomäki, yksikönpäällikkö 1.12.2016 Maakuntauudistus (sekä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muutokset) Alueidenkäytön

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön. kesä 2011 Hilkka Heinonen 1

Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön. kesä 2011 Hilkka Heinonen 1 Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön kesä 2011 Hilkka Heinonen 1 YSL:n soveltamisala 1 (2) Ympäristön pilaantumisentorjunnan yleislaki YSL:a sovelletaan toimintaan,

Lisätiedot

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja.

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja. .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN ALAIKÄISET Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh.

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta HE 276/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lääkelakia muutettavaksi

Lisätiedot

Sivistysvaliokunnalle

Sivistysvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 24/2005 vp Hallituksen esitys laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta Sivistysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Sivistysvaliokunta on 8 päivänä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2015 1 (5) 738 Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi kuluttajapalveluiden turvallisuusvalvonnan valtiollistamisesta ja keskittämisestä

Lisätiedot

Muutoksia ratasuunnitteluun

Muutoksia ratasuunnitteluun Muutoksia ratasuunnitteluun Elisa Sanasvuori, suunnittelupäällikkö, Liikennevirasto 19.4.2016 Esityksen sisältö Vähäinen asemakaavaristiriita RataL 10, 4 mom muutetaan (MTL 17, 2 mom muutetaan) Suunnitelmien

Lisätiedot

Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena

Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena Pekka Kemppainen, MMM Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari SYKE 26.1.2012 Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena 1. Järvien nostohankkeet

Lisätiedot

Hollolan kunta Valvontajaosto. Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo alkaen

Hollolan kunta Valvontajaosto. Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo alkaen Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo 6.6.2016 alkaen Toimialajohtaja alueen päällikkö tekninen johtaja rakennustarkastaja 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 15 Hyväksyy rakennusjärjestyksen MRL 21 Määrää

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 145/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yleisistä teistä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Asemapiirros ja / tai rakennuspiirustus, johon rasite/rasitteet on selkeästi merkitty Vuokrasopimuksen jäljennös (vuokratontin osalta)

Asemapiirros ja / tai rakennuspiirustus, johon rasite/rasitteet on selkeästi merkitty Vuokrasopimuksen jäljennös (vuokratontin osalta) LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Rakennusvalvonta PL 38 53101 LAPPEENRANTA HAKEMUS RAKENNUSRASITTEEN PERUSTAMISEKSI RASITTEEN PERUSTAMISEN HAKIJAKIINTEISTÖT Kaupunginosa Kortteli Tontti Katuosoite Tontin haltijat

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos 7.3.2017 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten

Lisätiedot

PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ / TEKNISET PALVELUT

PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ / TEKNISET PALVELUT PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ / TEKNISET PALVELUT Hyväksytty Kv 10.12.2008 80 Voimaantulo 1.1.2009 1 LUKU HALLINTO-ORGANISAATIO 1 Luottamushenkilöorganisaatio Teknisen palvelualueen luottamushenkilöorganisaatio

Lisätiedot

muutos johtuvat Euroopan unionin neuvoston direktiivin muuttamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 1999.

muutos johtuvat Euroopan unionin neuvoston direktiivin muuttamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 1999. HE 13/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi luvanvaraisesta

Lisätiedot

Marja-Leena Neuvon ym valitus Rantasalmen kunnanvaltuuston päätökseen 25.5.2015 14/ Haukiveden - Haapaselän rantaosayleiskaavan muutos

Marja-Leena Neuvon ym valitus Rantasalmen kunnanvaltuuston päätökseen 25.5.2015 14/ Haukiveden - Haapaselän rantaosayleiskaavan muutos Kunnanhallitus 1.9.2015 Itä-Suomen hallinto-oikeus Marja-Leena Neuvon ym valitus Rantasalmen kunnanvaltuuston päätökseen 25.5.2015 14/ Haukiveden - Haapaselän rantaosayleiskaavan muutos Rantasalmen kunnanhallitus

Lisätiedot

Electronic Frontier Finland ry

Electronic Frontier Finland ry Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta 17.8.2007 17.08.09 Electronic Frontier Finland ry www.effi.org 1. Yleistä Electronic Frontier Finland

Lisätiedot

4 Lausunnon antaminen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Matti Heikkilän valituksen johdosta jätteenkuljetusjärjestelmään liittyvässä

4 Lausunnon antaminen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Matti Heikkilän valituksen johdosta jätteenkuljetusjärjestelmään liittyvässä TEKNINEN: 805 /2013 1 4 Lausunnon antaminen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Matti Heikkilän valituksen johdosta jätteenkuljetusjärjestelmään liittyvässä asiassa Rovaniemen kaupungin teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulu 13.09.2005 1(5) Tietojärjestelmien käyttösäännöt

Turun ammattikorkeakoulu 13.09.2005 1(5) Tietojärjestelmien käyttösäännöt Turun ammattikorkeakoulu 13.09.2005 1(5) TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT Sisällysluettelo: 1 Sääntöjen tarkoitus... 2 2 Käytön periaatteet... 2 3 Käyttöoikeus ja käyttäjätunnukset... 4 4 Käyttöoikeuden

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Erkki Hännikäinen

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Erkki Hännikäinen 15.11.2002 1839/4/01 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Erkki Hännikäinen MOOTTORIKELKKAILU-URIEN PERUSTAMINEN 1 KANTELU Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELU- VIRANOMAISEN TAKSA ALKAEN

YMPÄRISTÖNSUOJELU- VIRANOMAISEN TAKSA ALKAEN YMPÄRISTÖNSUOJELU- VIRANOMAISEN TAKSA 1.1.2015 ALKAEN Sysmän kunnanvaltuusto 17.11.2014 36 2 (7) YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA 1 Soveltamisala Tätä taksaa noudatetaan ja sen mukainen maksu peritään

Lisätiedot

Päiväys Datum Dnro Dnr 27.4.2011 YM 15/ 04 /2011 Oikeusministeriö Viite Hänvisning lausuntopyyntö Asia Ärende Lausunto Oikeusministeriö on pyytänyt ympäristöministeriöltä lausuntoa prosessityöryhmän ehdotuksesta

Lisätiedot

Kysely rehulain ankarasta vastuusta. Evira Hannu Miettinen MMM/ELO

Kysely rehulain ankarasta vastuusta. Evira Hannu Miettinen MMM/ELO Kysely rehulain ankarasta vastuusta Evira 30.3.2012 Hannu Miettinen MMM/ELO Ankara vastuu? Tuottamuksesta riippumaton vastuu Korvausvastuun syntyminen ilman tahallista tai huolimatonta toimintaa taikka

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Lohjan kaupunginkirjaston Järnefeltinsali 5.5.2011 klo 12.00 16.00 Sosiaaliasiamies Hilkka Kärkkäinen Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on: Oikeus

Lisätiedot

HE 151/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä

HE 151/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä HE 151/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annetun lain 7 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä

Lisätiedot

Säännöstelyluvan muuttaminen

Säännöstelyluvan muuttaminen Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

Ympäristölupamenettelyn sujuvoittaminen. Raportti Ryhmä II: Lupahakemus-vaihe Helsinki

Ympäristölupamenettelyn sujuvoittaminen. Raportti Ryhmä II: Lupahakemus-vaihe Helsinki 1 Ympäristölupamenettelyn sujuvoittaminen Raportti Ryhmä II: Lupahakemus-vaihe Helsinki 8.5.2014 2 1. Lupahakemuksen vireille tuloa edeltävä vaihe (hankkeen suunnittelu) Hakemuksen sisältö- ja selvitysvaatimukset

Lisätiedot

Lausunto 1 (5) 16.9.2013

Lausunto 1 (5) 16.9.2013 Lausunto 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO LAUSUNTO ESITYKSESTÄ TERVEYDENSUOJELULAIN MUUTTAMISEKSI JA ASETUKSESTA ASUNNON JA MUUN OLESKELUTILAN TERVEYDELLISISTÄ OLOSUHTEISTA

Lisätiedot

Ajankohtaista ympäristönsuojelusta

Ajankohtaista ympäristönsuojelusta Ajankohtaista ympäristönsuojelusta Uuden vesilain toimeenpanosta Hajajätevesiasiaa Rekisteröintimenettelystä Ympäristönsuojelulain uudistuksesta Maa-aineslupajärjestelmän yhdistämistarpeista Muuta ajankohtaista

Lisätiedot