1. JOHDANTO. 1.1 Tutkimusaihe

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. JOHDANTO. 1.1 Tutkimusaihe"

Transkriptio

1 . JOHDANTO. Tutkimusaihe Seminaarityöni tarkoituksena on selvittää, millaiset olivat olosuhteet Ruotsin kuningas Kustaa III:n sotalaivastoon kuuluvassa linjalaiva Kronprins Gustav Adolfissa, joka räjähti ja upposi elokuussa vuonna 788. Kiinnostukseni kohteena on ollut erityisesti, kuinka laivan ilmastointi oli järjestetty, vai oliko sitä järjestetty lainkaan. Lisäksi pohdin joitakin hygieniaan vaikuttavia tekijöitä, kuten saniteettitiloja ja milloin on herätty huomaamaan niiden merkitys miehistön hyvinvoinnin kannalta. Myös terveydenhuoltoon liittyviä kysymyksiä otan jonkin verran esiin, sillä ne liittyvät läheisesti miehistön hyvinvointiin. Ravintokysymykset olen rajannut tämän esitelmän ulkopuolelle, sillä tästä aiheesta on seminaariesitelmä valmistumassa samanaikaisesti. Tämä aikakausi on mielestäni erityisen mielenkiintoinen sen vuoksi, että laivastoilla oli suuri merkitys 700-luvun kabinettipolitiikassa, kun kyseessä oli valtioiden välinen kilpailu siirtomaista, kaupankäynnistä ja vallasta. Itämeren herruudestahan oli kyse myös silloin, kun Kustaa III päätti rakennuttaa uuden linjalaivastonsa. 700-luvun kuluessa purjelaivat kehittyivät yhä paremmiksi ja niiden miehistön ammattitaitoon ja koulutukseen kiinnitettiin yhä enemmän huomiota. Näistä muutoksista huolimatta oli miehistön elämä laivan sisällä edelleenkin kurjaa. Huono ruoka, epätasainen työn ja levon jako sekä usein alkeellisimmankin terveydenhoidon puute uuvuttivat miehistön ja aiheuttivat sairauksia, jotka tulivat laivaston todelliseksi vitsaukseksi. Laivat, jotka teknisten ratkaisujen puolesta olisivat voineet olla merellä jopa kuukausia, joutuivat yleensä etsimään satamaa jo muutaman päivän purjehduksen jälkeen laivassa puhjenneiden kulkutautien vuoksi. Sen aikaista sotilasta on C.A. Ehrensvärd kuvannut seuraavasti: Sotilas, jonka on tultava toimeen vähäisellä palkallaan, kantaa kellanvihreillä kasvoillaan mitä selvintä todistetta onnettomista oloistaan, ja hänen nälän ja janon ja lukemattomien särkyjen kiusaama ruumiinsa näyttää pelkältä luurangolta ja myötätuntoa herättävältä varjolta. Terveysoppi, terveydenhoito; terveydenhoidollinen puhtaus. Nykysuomen sivistyssanakirja 99,. Ericsson 997, 9. Golowin 9, 7. Golowin 9, 7. von Busch 990,.

2 .. Lähdemateriaali Koska Kronprins Gustav Adolfin hylky on pahoin tuhoutunut, ei siellä tehdystä kenttätyömateriaalista ole tämän tutkimuksen kannalta kovin paljon hyötyä. Niinpä keskeisintä lähdemateriaalia ovat olleet mm. Svenska flottans historia ja ruotsalaisesta laivalääkäristä Arvid Faxesta ja hänen työstään kertovat kirjoitukset. Myös aikalaiskuvauksia päiväkirjoista on löytynyt jonkin verran, vaikka ne upseerien kirjoittamina eivät miehistön oloista juuri kerrokaan. Olen käyttänyt apuna myös laivan rakennuspiirustuksia. On kuitenkin todettava, että asiantuntemukseni laivapiirustuksia tulkittaessa on varsin vähäistä. On mahdollista, että näihin tutkimusongelmiin löytyisi vielä lisävalaistusta esim. Tukholman Krigsarkivetista ja Sjöhistoriska Museetista sekä Karlskronan Marinmuseum Arkivetista, mutta niin perusteellista lähdemateriaalin etsintää ei ole tämän seminaarityön puitteissa mahdollista tehdä. Englantilaista laivastoa pidetään edelläkävijänä 700-luvun ilmastoinnin ja sairauksien ongelmia ratkottaessa. Tätä kehitystä selvittäessäni tärkeimpinä lähdeaineistoina ovat olleet Medicine and the Navy , jossa on laajasti selvitetty laivalääketiedettä ja ilmastointia, sekä lisäksi laivojen saniteettitilojen kehitystä 00-luvulta lähtien käsittelevä Those Vulgar Tubes-tutkimus. Koska nimenomaan Kronprins Gustav Adolfiin liittyvää aineistoa on ollut saatavilla niukasti, olen lähestynyt kysymystä käsittelemällä ensin pääpiirteittäin 700-luvun laivastoissa yleensä vallinneita olosuhteita ja vertaamalla niitä sitten siihen tietoon, mitä Gustav Adolfista on ollut saatavilla.. HYGIENIA LAIVASTOISSA 700-LUVULLA.. Yleinen hygienia Purjelaivojen koon ja merikelpoisuuden kasvaminen ja niiden rakenteelliset ratkaisut toivat yhä suurempia mahdollisuuksia miehistön määrän, matkan pituuden ja lastin suhteen. Samalla kuitenkin laivojen epämukavuus ja jäteongelmat kasvoivat, sillä saniteetti- ja hygieniaolot olivat vielä varsin alkeelliset. Aluksilla ei myöskään ollut käytössä sellaisia Svenska flottans historia II 9. Nilson 99; Grönqvist 998; Lyttkens 9. Wahlbomin päiväkirja Gustav Adolfin-piirustukset, Chapman arkivet, Krigsarkivet Lloyd & Coulter 9. Simmons 99.

3 menetelmiä, joilla esim. juomaveden asiallinen säilyminen olisi voitu taata. Matruusit majoitettiin tykkikansille, joissa he nukkuivat riippuvuoteissa ja myös ruokailivat samoissa tiloissa. Laivojen kansien välissä ilmanvaihto ei toiminut, valonmäärä oli minimaalinen ja kosteus kiusasi miehistöä jatkuvasti. 70-luvulle asti matruuseilla oli usein varattuna vain yksi riippuvuode kahta miestä kohden, jotka toimivat eri vahtivuoroissa. Myös vaatteiden säilytyksessä oli neljän miehen pärjättävä yhdellä kirstulla. Isoimmissa laivoissa joissa oli useampia kansia, oli jo yleensä 00-luvulla jonkinlaiset vedenpoistoaukot, joiden kautta jätteet ja viemärivedet voitiin johtaa laivasta pois. Mikäli tällaisia vedenpoistoaukkoja ei laivassa ollut, jätteet yksinkertaisesti vain työnnettiin alaspäin kannelta kannelle, ja lopuksi ne varastoitiin painolastiruumaan. Laivan hygienian kannalta oli tärkeää millaista painolastia käytettiin. Pinottavat rautaharkot tulivat todennäköisesti käyttöön 700-luvun alkupuoliskolla hiekan, soran ja kivenmurikoiden lisäksi. Painolastina käytettiin myös rautatykkien hajonneita osia, ankkureita ja ammuksia. Tämä myös vähensi sieni- ja bakteerikasvuston leviämistä ruumatiloissa. Samaan aikaan oli tilanne ranskalaisilla laivoilla vieläkin kehnompi: vaikka ranskalaisen laivaston muonitus ja sairaiden tarpeet oli paremmin järjestetty, laivojen puhdistus ei ollut niin huolellista kuin esim. englantilaisilla aluksilla, ja ilmastointi oli olematonta. Alemmilla kansilla ei ollut lainkaan vedenpoistoaukkoja, joita myöten törky ja likaantunut vesi olisi poistettu. Katolisen uskonnon vuoksi kuolleita ei myöskään heitetty mereen kuin hätätilanteessa, joten ruumiita oli säilytettävä painolastiruumassa, kunnes asianmukainen hautaus voitiin suorittaa. Vuonna 78 kaksi ranskalaisille aluksille vangeiksi joutunutta englantilaista ovat kuvanneet olosuhteita järkyttäviksi. Venäläisen laivaston olosuhteet eivät juurikaan eroa edellä mainituista. Aluksissa ei ollut mitään lämmitys- tuuletus- tai kuivautuslaitteita ja sisätilojen valaistuksessa käytettiin talikynttilöitä. Lämmintä ateriaa ei aina ollut saatavilla sillä laivakeittiöön ei kaikissa oloissa voitu sytyttää tulta, vaan turvauduttiin korppuihin ja muuhun kuivamuonaan. Miehistön sairastuminen oli ajoittain yleistä, vaikka Venäjän laivaston terveydenhuolto oli jo 700-luvun alkupuolella Belikin mukaan hyvin organisoitua. Siitä huolimatta sielläkään ei vielä silloin tunnettu hygienian merkitystä, eikä siisteyden valvonta kuulunut lääkintähenkilökunnan tehtäviin. Belik 990, ; Sjöhistorisk Årsbok 98, 0; Svenska flottans historia II 9, 7; Simmons 99,,. Simmons 99,. Kun olot kansien välillä alkoivat muodostua kestämättömiksi, laiva 00-luvulla ajettiin lähelle sopivaa rantaa ja koko painolasti siirrettiin laivasta ulos vuoroveden huuhdeltavaksi. Laivan sisällä leijuvaa löyhkää pyrittiin helpottamaan mm. viinietikalla ja vaihtamalla painolastia puhtaaseen hiekkaan ja kiviin. Simmons 99,. Simmons 99,. Ranskalaisilla oli erillisiä provianttilaivoja, joista sairaat saivat tuoretta leipää ja viiniä. Lyttkens 9, 07. Lloyd & Coulter 9, 7; Lytkens 9, 0, 0; Simmons 99,. Belik 990, -7.

4 .. Ilmastointimenetelmien kehitys Lähes koko 700-luvun oli vallalla vielä käsitys, että suolainen meri-ilma olisi terveydelle suorastaan vaarallista. Kuvaavaa on, että kun vuonna 78 neljä kirvesmiestä tukehtui nukkuessaan hapen puutteeseen lyhyellä matkalla Le Havresta Plymouthiin, se ei herättänyt lainkaan erityistä huomiota. Vanhin tunnettu menetelmä laivojen tuulettamisessa on ollut ns. tuulipurjeiden käyttö kannella, joiden avulla ilmaa johdettiin alas kansiluukuista. Ensimmäinen mekaaninen ilmastointimenetelmä laivoille oli ranskalaisen Desgallier n kehittämä tuuletuslaite vuonna 7. Se ei vain poistanut pilaantunutta ilmaa, vaan myös pumppasi raitista ilmaa tilalle eivattavan puisen propellin avulla. Hänen keksintöään ei kuitenkaan juurikaan noteerattu, ja vielä 0 vuotta myöhemminkin ilmanvaihdon merkitystä hygienian kannalta pidettiin merkityksettömänä. Ensimmäinen aktiivinen yritys parantaa laivan alakansien ilmanvaihtoa oli todennäköisesti amiraali Ansonin määräämä toimenpide vuonna 7. Hän määräsi Länsi-Intian retkikuntaansa kuuluvien laivojen kylkiin puhkottavaksi jokaiseen kuusi ilma-aukkoa, sillä laivat olivat niin raskaasti lastattuja, ettei alimpien kansien sivuportteja ollut mahdollista pitää auki. Englantilainen lääkäri Smollet on kuvannut järkyttävää löyhkää alakansilla, joissa esimerkiksi kirvesmiehien makuupaikat sijaitsivat. Ilma oli hänestä niin huonoa, että se oli terveydelle haitallista. Tällaisia venttiililuukkuja esiintynyt laivapiirroksissa tykkiporttien yläpuolella luvulla. (vrt. myös liite III, kuva ) Merkittävämpi kehitys ilmastointimenetelmissä tapahtui 70-luvulla, jolloin englantilaiset Hale ja Sutton esittelivät omat tuuletinjärjestelmänsä. Halen laivan keuhkoissa oli palkeet suuren laatikon sisällä ja sitä käytettiin käsin keppien tai tankojen avulla. Sen käyttö myös merkittiin pakolliseksi Captain`s Instructions`ssa, mutta lokikirjoissa ei useinkaan löytynyt mainintaa siitä tai sen käytöstä. Sutton arvosteli Halen ilmastointimenetelmää kömpelöksi sen käsikäyttöisyyden vuoksi. Hänen esittelemässään ilmapumpussa hormit johtivat alas laivan keittiöön, missä tulen avulla ylläpidettiin ilmanvaihtoa. Ilma myös lämpenisi tulen vaikutuksesta. Laivakeittiöstä ilmanvaihtohormistot johtivat sekä ylös ylimmälle kannelle raittiiseen ilmaan, että myös muualle laivan tiloihin. Kannelle johtavat hormit oli mahdollista sulkea, esimerkiksi sateen vuoksi, mutta silloinkin ilmanvaihdon oli tarkoitus toimia tulisijan kautta. Tämän menetelmän tehokkuutta on vaikea arvioida, mutta ilmeisesti sillä on kuitenkin Lyttkens 9, 0. Lloyd & Coulter 9, 7; Lyttkens 9, 0. Lyttkens 9, 0. Medicine and the Navy-teoksessa puhutaan Desagulier`sta ja vuosi on 7, mutta kyseessä on sama henkilö ja sama keksintö. Lloyd & Coulter 9, 7. Lyttkens 9, 0; Lloyd & Coulter 9, 7.

5 voitu jonkin verran helpottaa olosuhteita silloin, kun tykkiluukkuja on huonon sään vuoksi täytynyt pitää kiinni... Saniteettitilat Varsinaisista saniteettitiloista voidaan puhua ehkä ensimmäisen kerran 00-luvulla, jolloin tapahtuivat suurimmat muutokset käymälähygieniassa. Ne perustuivat laivan keulaosan rakenteessa tapahtuneisiin muutoksiin. Keulaosa pieneni, joten sen koko rajoitti siellä tapahtuvaa toimintaa. Siitä tuli otollinen paikka käymälälle. Monet 00-luvulla käyttöön otetuista käymälämalleista ovat olleet käytössä ilman suuria muutoksia aina 800-luvun alkuun asti. 00-luvun alussa käyttöön tulivat päältä avonaiset, putkelliset istuimet, free-standing seat-of-ease, joita saattoi olla kahdesta kuuteen kappaletta laivan keulassa. Nämä avonaiset istuimet oli sijoitettu joko yksin tai pareittain säleikön päälle, kokkapuun viereen. Ne olivat yleensä neliskulmaisella istuinosalla ja viemäriputkella varustettuja (liitteet II, III). Viemäriputket olivat varsin lyhyitä ja ne kaartoivat loivasti laivan kyljen ulkopuolelle. Näistä seat-of-ease istuimista on useitakin toisistaan hieman poikkeavia versioita. Upseeristoa varten rakennettiin aidattuja parvia laivan keulaosaan. Isoimmissa laivoissa niissä saattoi olla käymälä kahdessa tai kolmessa tasossa, jotka olivat viemäriputkilla varustettuja. Miehistöllä oli lisäksi käytössään mm. pisuaarit. Isoimmissa laivoissa pisuaareja oli myös reelinkiin kiinnitettynä laivan keskiosassa, sekä yläkannella että ilmeisesti myös keskikannella. 700-luvulta on tiedossa myös useita erilaisia versioita pisuaareista, mm. pareittain laivan molemmin puolin. Puolipyöreä suljettava koppi, roundhouse, esiintyi ensimmäisen kerran englantilaisen aluksen mallissa vuonna 70. Näiden edeltäjiä ovat olleet mahdollisesti ainakin ranskalaisissa aluksissa 00-luvun loppupuolella olleet tornit. Yleensä round-houset olivat pareittain keulaosan molempiin nurkkiin sijoitettuna. Nilson 99, ; Lloyd & Coulter 9, 7. Simmons 99,. Vielä luvulla käymälät sijaitsivat yleensä vain laivan peräosassa. Ne olivat tavallisesti laivan kyljen ulkopuolelle rakennettuja parvia tai matalia käytäviä, joissa oli puisia tynnyreitä tai tynnyreiden puolikkaita jäteastioina. Ranskalaisissa laivoissa esiintyi myös peräosaan rakennettuja torneja, mutta esim. englantilaisissa aluksissa ne olivat harvinaisia. Putki-tai hormirakenteita näissä käymälöissä ei tiettävästi vielä esiintynyt, vaan viemäröinnin virkaa hoitivat jäteastioiden lisäksi lattiaan leikattu aukko. Simmons 99, -. Simmons 99, 8. Simmons 99, 8, 7-,,. Simmons 99,,.

6 Ilmeisesti myös ensimmäiset vesiklosetit on tunnettu Englannin linjalaivoissa jo vuonna 779, mutta niiden laajempi käyttö on alkanut vasta 800-luvulla.. TULKINTA OLOSUHTEISTA KRONPRINS GUSTAV ADOLFILLA.. Ilmastointi Svenska flottans historiassa mainitaan, että vuonna 7 ruotsalainen Mårten Triewald esitteli ilmanvaihtolaitteen joka otettiin käyttöön kaikissa 0-tykin laivoissa, ja myös monissa pienemmissäkin aluksissa. Se toimi siirrettävällä ilmapumpulla, joka voitiin liittää ilmastointiputkiin. Tämä laite otettiin käyttöön myöhemmin myös Ranskan laivastossa. Toisaalta on myös tiedossa, että pitkälle 700-luvulle asti ei mitään alkeellisimpiakaan mukavuuksia ollut miehistölle tarjolla. Ilmanvaihdon kannalta oli tärkeää, että uudet linjalaivat pystyivät purjehtimaan alimmat tykkiportit avoinna. Jos portit oli pidettävä kiinni, olosuhteet kansien välillä muodostuivat todella tukaliksi. Nämä ristiriitaiset tiedot aiheuttavat hämmennystä ja herättävät runsaasti kysymyksiä. Ruotsin laivastossa siis oli jo 700-luvun puoliväliin mennessä käytössä, tai ainakin tunnettiin toimiva ilmanvaihtomenetelmä, mutta siitä huolimatta olosuhteet kansien välillä jatkuivat surkeina? Eikö ilmastointia sittenkään asennettu kaikkiin suuriin laivoihin? Kronprins Gustav Adolfhan kuului linjalaivastoon, jonka suunnitteli aikansa merkittäviin laivanrakennusteoreetikkoihin kuuluvan F.H. af Chapman. Hän oli opiskellut pitkiä aikoja myös ulkomailla. Kun Ruotsiin sitten rakennettiin uusi ja vahva sotalaivasto, tuntuu oudolta, ettei laivassa olisi ollut minkäänlaista ilmastointijärjestelmää, kun se kuitenkin oli ollut tiedossa jo yli 0 vuotta. Laivan rakennuspiirustuksista ei käy selkeästi ilmi, oliko Gustav Adolfin laivatyypissä ilmanvaihtohormistoa. Johtuiko se yksinkertaisesti siitä, että niitä ei ollut tapana laittaa lainkaan rakennuspiirustuksiin. Ehkä laivaan tehtiin vasta rakennusvaiheessa ilmastointihormit. Suunnittelija saattoi pitää tällaisia pieniä putkistoja tarpeettomina piirustuksissa, kun suunnittelun tärkein kohta oli nimenomaan laivan mahdollisimman hyvä purjehduskyky. Ilmastointiputkillehan oli varmasti mahdollista puhkoa reiät jälkeenpäin mikäli tarvetta esiintyi. Simmons 99,. Svenska flottans historia II 9, 7. Svenska flottans historia II 9, 7, 8,. Tikkanen 000, 0.

7 7 Chapmanin laivapiirustuksessa on kuitenkin eräs mielenkiintoinen asia. Siinä on katkoviivoilla merkitty mesaanimaston vieressä kulkeva putki, joka ylhäältä ulottuu peräkorokekannen kaikkien rakenteiden yläpuolelle. Putki kulkee ylemmän ja alemman patterikannen läpi suoraan alas, jonka jälkeen se taittuu kulkemaan viistosti trossikannen läpi kohti keulaa, ja päättyy muonavarastoon. Onko se mahdollisesti ilmanvaihtoputki? Ruotsalainen laivalääkäri Arvid Faxe kuvasi 780-luvulla tuuletusmenetelmää, jossa ilmastointiputki kulki yläkannelta alakannelle. Sen toiminta perustui lähinnä vetoon, joka syntyi kun tykkiportit olivat avoinna. Putken pää oli suojattu viistolla katolla, jottei sadevesi pääsisi valumaan laivan sisätiloihin. Triewaldin esittelemässä menetelmässä käytettiin vedon aikaansaamiseksi erillistä ilmapumppua. Gustav Adolfin rakennuspiirustuksessa putki jatkuu kansien läpi ruumaan asti, mutta miksi? Jos se liittyy ilmastointiin, siinä on tietenkin voinut olla aukkoja kansien kohdalla. Vai onko sillä ollut merkitystä muonavarastojen täydennyksen kanssa? Se ei vaikuta kovinkaan toimivalta ratkaisulta, sillä putki on kapea ja sen suuaukko on korkealla... Hygienia Saniteettitiloissa käytetyt ratkaisut puuttuvat myöskin Kronprins Gustav Adolfin rakennuspiirustuksista. Se ei ole kuitenkaan epätavallista luvun laivapiirustuksissa. Aluksen kokan malli ja muoto ovat Chapmanin piirustusten perusteella sellaiset, että 700-luvun lopulla käytössä olleet käymäläratkaisut näyttäisivät sopivan sinne hyvin. (ks. myös liite III, kuvat, ) Siellä on mahdollisesti ollut neljä-kuusi seat-of-ease istuinta ja kokan molemmissa nurkissa roundhouset. Näiden päällä on kenties upseeristoa varten laitettu aidatut parvet. Keula oli kuitenkin ahdas ja pieni, ja laivalla oli monen sadan hengen miehistö, joten kokan muutamat käymälät eivät ole varmasti riittäneet. Todennäköisesti laivan keskiosiin ja useammallekin kannelle sijoitetut pisuaarit ovat helpottaneet ongelmaa, eikä tavallista ämpäriäkään ole syytä unohtaa. Laivan hygieniaan vaikutti olennaisesti myös mitä laivassa käytettiin painolastina. Perinteisesti se on ollut kiviä, soraa tai esim. rikkoutuneita tykkejä tai niiden osia. Ruotsin laivastossa alettiin vuonna 78 käyttää painolastina pinottavia rautaharkkoja, joiden päälle lastattiin puhtaaksi pestyä ja kuivaa soraa. Kronprins Gustav Adolfin hylyssä ei kuitenkaan Kronprins Gustav Adolf, Chapmanarkivet, Sjöhistoriska Museet. Arvid Faxe (7-79), ensim. kerran hän sai tutkimusretkikuntalääkärin pestin laivastoon vuonna 77. Kolme vuotta myöhemmin hänestä tuli lääketieteen tohtori. Vuodesta 77 Faxe toimi ensin toisena ja vuodesta 779 ensimmäisenä amiraliteettilääkärinä Karlskronassa. Samana vuonna hänellä oli pesti laivalääkärinä laivastossa, joka purjehti Itä- ja Pohjanmerellä. Hän oli mm. Collegium medicumin ja Kuninkaallisen Tiedeakatemian jäsen, ja hänelle myönnettiin asessorin arvonimi 780. Nilson 99,,. Nilson 99,. Simmons 99,. Kronprins Gustav Adolf, Mariners ritningar, Krigsarkivet, Stockholm. Simmons 99,.

8 8 ole havaittu soraa painolastin päällä. Painoharkoilla oli kiviin verrattuna monia etuja, ne mm. painoivat enemmän kuin vastaavan kokoinen kivi, joten ruumassa säästyi tilaa. Niitä oli myös helpompi siirrellä alukseen ja aluksesta, ja niissä oli vähemmän kasvualustaa bakteereille, leville ja sienille. Tärkeää oli sekin, että suurempi painolastiyksikön koko paransi sekä ruuman tuuletusta että vähensi pumppujen ja ruuman virtausreikien tukkeutumista. Vaikka ruumien kosteudella ja jätteillä tiedettiin olevan yhteyttä miehistön sairauksiin, olivat löyhkäävät ruumat vielä ongelma 780-luvun Ruotsin laivastossa... Terveydenhuolto Laivalääkärit olivat Ruotsissa suurimmaksi osaksi saksalaisia 700-luvun puoliväliin asti. Toiminta oli kuitenkin usein enemmänkin vahingoksi kuin hyödyksi sairastuneille ja haavoittuneille, sillä kunnollista koulutusta tai tietoa sairauksista ei vielä ollut saatavilla. Laivalääkärin ammattia ei myöskään juuri arvostettu. Kun vuonna 7 annetussa merijärjestyksessä velvoitettiin kapteeneita huolehtimaan sairaista, kasvoi kiinnostus myös laivalääketiedettä kohtaan. Kuitenkin vielä pitkään oltiin aseettomia erilaisia tartuntatauteja, kuten nopeasti leviäviä lavantautia ja punatautia vastaan. 700-luvun puolivälissä Ruotsissa oli jo lukuisia lääketieteen edelläkävijöitä, jotka viettivät paljon aikaa myös laivastossa. Nilson mainitsee mm. Boyn, Linnen ja Gersdorffin, mutta ennen kaikkea Arvid Faxen, jonka näkemyksiä hygieniasta noudatettiin vielä 900-luvun alussakin. Faxe julkaisi kaksi ohjekirjaa laivastolle olo suhteiden parantamiseksi: vuonna 78 Käsikirjan taloudenhoidosta terveyden ylläpitämiseksi ja vuonna 78 Laivalääkärin muistikirjan. Näissä ohjekirjoissa Faxe esittää näkökulmia, jotka myöhemmin vahvistuivat laivaston terveydenhuollon periaatteiksi. Faxe ei teoksissaan käsitellyt vain lääketieteellisiä kysymyksiä, vaan hän oli perehtynyt kokonaisvaltaisesti terveyteen vaikuttaviin tekijöihin, mm. ravintoon, työaikaan, ilmastointiin, miehistön ruumiinrakenteeseen sekä vaatetukseen. Sotalaivastolle vuonna 78 annetussa uudessa merijärjestyksessä määriteltiin välskärimestarin tehtäviksi mm. suorittaa joka aamu klo sairastarkastus. Hänellä saattoi olla apulaisinaan sairasvahti ja parturikisälli. Miehistöluettelon mukaan Kronprins Gustav Adolfilla oli myös välskäreitä. Laivalla mukana ollut upseeri Gustav Harald Wahlbom mainitsee päiväkirjassaan lääkärin, mutta asiayhteydestä ei selviä, onko kyseessä juuri Gustav Adolfin miehistöön kuuluva lääkäri. 7 Linjalaivoissa sairaiden hoitopaikka sijaitsi 7 Kronprins Gustav Adolfin kenttätyömateriaali, Suomen merimuseo. Hägg 9,, ; Simmons 99, ; Tikkanen 000, 9. Simmons 99, ; Grönqvist 998, 8-9. Svenska flottans historia II 9, 78. Svenska flottans historia II 9,, ; Nilson 99, passim. Tikkanen 000,. Wahlbomin päiväkirja.

9 9 alhaalla trossikannella, jonne riitti vain vaivoin ilmaa ja valoa. Siellä eivät voineet huonosti vain potilaat, vaan myös lääkäreiden oli toisinaan mentävä ylös kannelle raittiiseen ilmaan. Ei ollut mitenkään epätavallista, että potilaita kuoli sairauksien lisäksi myös tukehtumalla. Taistelulaivoissa ei 700-luvun lopulla ollut mitään erityistä sairashyttiä trossikannella, vaan haavoittuneet makasivat riippumatoissa purjekankaasta tehdyssä teltassa. Laivoilla oli käytössä lääkekirstut (liite I), joiden sisältö oli lääkärin vastuulla. Lääkäreillä oli käytössään tietty summa rahaa, jonka oli matkan pituudesta riippumatta riitettävä kaikkeen tarpeelliseen. Arvid Faxe on kirjoittanut Laivalääkärin muistikirjassaan ohjeet siitä, mitä lääkekirstun tulisi sisältää: mm. kirurgisia instrumentteja, sidetarvikkeita, laastareita, pellavaliina, ompeluvälineet, neuloja ja peräruiskeita. Lisäksi kirstuun on kuulunut useita lasipulloja nestemäisiä lääkeaineita varten. Faxe myös julkaisi Pharmacopoea navalis svecian, joka sisälsi 0 lääkeainetta. Tilojen järjestäminen sairaille ja haavoittuneille yksittäisillä laivoilla oli vaatimatonta, sillä 700-luvun käytännön mukaan laivueessa oli myös erillinen sairaslaiva, jonne hoitoa tarvitsevat siirrettiin. Sairaslaivojen toimintaa ja varustusta en kuitenkaan tässä esitelmässä tarkemmin käy läpi.. PÄÄTELMÄT JA JATKOKYSYMYKSET Kysymys Kronprins Gustav Adolfin miehistön olosuhteista laivan kansien alla on kysymys, jota tämä seminaarityö jonkin verran valaisee, mutta samalla se herättää lisäkysymyksiä. Ilmastointi aluksella on edelleen epäselvä, mutta joitakin vaihtoehtoja on silti mahdollista esittää. 780-luvulla oli jo useitakin eri vaihtoehtoja ilmastointimenetelmiksi ja ne olivat olleet tiedossa jo vuosikymmeniä. Jopa ilmastointihormeissa kiertävä lämmin ilma oli mahdollinen. Miksi kuitenkin koko 700-luvun olosuhteet olivat niin kurjat? Ne olivat ajoittain jopa kurjemmat kuin aikaisemmin, koska laivat olivat matkaan lähdettäessä niin ylimiehitettyjä. Yksi ratkaisu kysymykseen saattaa olla se, että ilmastointimenetelmät eivät yksinkertaisesti toimineet tarvittavalla teholla. Hormistoihin haettiin lisää imuvoimaa käsin käytettävällä pumpulla, veivattavalla puisella propelilla tai tulen avulla. Mikäli tykkiportteja oli pidettävä Lyttkens 9, 07; Svenska flottans historia II 9, 7. Nilson 99,, ; Svenska flottans historia II 9,. Kirstu on samanlainen kuin 700-luvun lopulla. Sisältö on ollut käytössä 800-luvun puolivälissä. Malinen, suullinen tiedonanto. Lyttkens 9, 07; Webe 98, 88. Webe 98, 88. Esim. Nilson 99,.

10 0 kiinni, on varsin vaikea uskoa, että näillä menetelmillä olisi pystytty tehokkaaseen ilmanvaihtoon suurilla aluksilla. Tai ainakin hormeja olisi pitänyt olla todella runsaasti. Niiden toimintaan liittyy lisäksi joitakin ongelmia, esim. tulta ei ollut mahdollista pitää yllä kaikissa olosuhteissa ja käsikäyttöiset menetelmät ovat raskaita ja sitovat paljon miehiä. Huonolla ilmalla niiden toiminta heikkenee edelleen, eikä pelkästään avonaisiin tykkiportteihin perustuvat menetelmät toimi silloin lainkaan. Kun luukut ovat kiinni, ei hapen loppumiseen mene pitkää aikaa. Kronprins Gustav Adolfilla oli kaksi tykkikantta, trossikansi ja 70 hengen miehistö. Vaikka laivapiirustuksissa ei varmuudella näy ilmaputkia, sen ei tarvitse merkitä sitä, että niitä ei ole ollut. Vertailemalla Gustav Adolfin piirustuksia muiden laivojen piirustuksiin voisi selvittää onko hormia ylipäätään ollut tapana laittaa rakennuspiirustuksiin, vai laittavatko ehkä laivan rakentajat ne. On myös mahdollista, että hormit laitetaan vasta valmiiseen laivaan. Gustav Adolf kuului linjalaivastoon, jonka oli tarkoitus purjehtia Itämerellä Ruotsin-Venäjän välisessä sodassa. Siitä saa aikaan myös kiinnostavan kysymyksen: katsoiko Chapman, että molempien tykkikansien avoimet portit ovat riittävä tuuletuskeino Itämerellä, jossa mannermaata ja saaristoa on aina lyhyen purjehdusmatkan päässä. Myrskyssäkin laivat pääsevät varsin nopeasti suojaan, eikä tykkiportteja tarvitse pitää suljettuina. Gustav Adolfilla palvellut G.H. Wahlbom kirjoitti päiväkirjassaan useita kertoja upseerien käynneistä maissa, mm. Viaporissa. Miehistölle laivasta poistuminen ei varmaankaan ollut sallittua kovin usein, mutta laivan ollessa satamassa on tehokkaampi tuuletus ainakin ollut mahdollista. Laivojen saniteettitilat ja -ratkaisut pysyivät varsin samankaltaisina 00-luvun lopulta 800-luvun alkuun, jolloin ensimmäiset vesiklosetit otettiin käyttöön. Niiden yleistyminen oli kuitenkin hidasta, ja vanhat menetelmät olivat käytössä pitkään, vaikka niihin pieniä muutoksia tehtiinkin. Jos Gustav Adolfia vertaa englantilaisiin aluksiin, niin keulan rakenne on samanlainen kuin useissa englantilaisissa laivoissa. Siten on varsin perusteltua uskoa, että saniteettiratkaisutkin olisivat samansuuntaisia. Laivapiirustuksissa saniteettitilojen puuttuminen oli hyvin tavallista, laivojen suunnittelijat ovat ilmeisesti jättäneet sen ongelman suosiolla laivanrakentajien ratkaistavaksi. Ehkäpä siihen syynä on ollut se, että yleensä saniteettitiloista puhumista pidettiin vastenmielisenä, ja suhteellisen epäterveellistä ympäristöä myös hyväksyttävänä. On kuitenkin selvä, että asia on koettu tärkeänä, sillä jo vuosisatoja on pulmaan pyritty löytämään mahdollisimman toimivat ratkaisut. Heikosta hygieniasta johtuen merimiesten arkitodellisuuteen kuuluivat 700-luvulla olennaisesti myös sairaudet. Tässä esitelmässä en kuitenkaan perehtynyt eri sairauksiin, sillä Wahlbomin päiväkirja. Simmons 99,,.

11 se on aiheena hyvin laaja ja vaatisi oman tutkielmansa. Kiinnostus sairauksia ja niiden alkuperää, alkoi kuitenkin samoihin aikoihin yhdessä ilmastointiin liittyvien kysymysten kanssa. Syynä tähän intoon saattoi olla peräisin amiraali Ansonin vuonna 70- tekemästä maailmanympäripurjehduksesta, jonka seuraukset olivat katastrofaaliset. Noin 9 hengen miehistöstä yli 000 menehtyi matkalla tai välittömästi sen jälkeen. Suurin syy kuolemiin oli merimiesten suurin vitsaus keripukki. Tämän jälkeen skotlantilainen lääkäri James Lind aloitti ensimmäisenä taistelun keripukkia, kuten myös monia muita sairauksia vastaan. Arvid Faxe kiinnitti huomiota ilmastoinnin merkitykseen sekä yleiseen hyvinvoinnin että sairauksien leviämisen kannalta. Vaikka sairauksien varsinaiset syyt olivatkin vielä pitkään tuntemattomia, niin puhtaasti käytännön kokemukseen perustuvalla tieto-taidolla päästiin jo varsin hyviin tuloksiin: kaksi appelsiinia ja sitruuna päivässä paransivat keripukkia sairastavan viikossa jälleen työkykyiseksi. James Lindiä pidetään nimenomaan merilääketieteen ja hygienian isänä. Roddis 90,. Grönqwist 998, ; Lloyd & Coulter 9, 9. Nilson 99, 0,. Grönquist 998,.

5.4.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk

5.4.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk Saaristossa toimiva matalakulkuisten alusten laivasto Avomerilaivasto koostui suurista linjalaivoista Varhaishistoriaa: viikinkilaivastot ja ns. ledung-laitos Ledung, keskiaikainen

Lisätiedot

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta.

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta. 24 Yleisesti kaikkialla maailmassa käytetty metallivanteilla tuettu puutynnyri. Tällaisissa säilytettiin ja kuljetettiin niin tervaa kuin suolakalaakin peräpohjolasta maailmalle. Englantilaistyyppinen

Lisätiedot

DeLaval tuuliverhot ja hormit Luonnollisen ilmanvaihdon ratkaisut

DeLaval tuuliverhot ja hormit Luonnollisen ilmanvaihdon ratkaisut DeLaval tuuliverhot ja hormit Luonnollisen ilmanvaihdon ratkaisut Tuuliverhoseinät - vaihtoehto ilmanvaihtoon lypsy-ja lihakarjatiloilla DeLaval laskostuva tuuliverho CTD DeLaval ylhäältä avautuva tuuliverho

Lisätiedot

FX-korkeapainekäsipumpun käyttöohje. Copyright c 2012-2013 Eräliike Riistamaa Oy

FX-korkeapainekäsipumpun käyttöohje. Copyright c 2012-2013 Eräliike Riistamaa Oy FX-korkeapainekäsipumpun käyttöohje Copyright c 2012-2013 Eräliike Riistamaa Oy 1 Johdanto FX-pumppu on suunniteltu, valmistettu ja testattu FX Airguns AB:ssä Ruotsissa. Pumpuissa käytetyt kaksi eri järjestelmää

Lisätiedot

VALOKUVAT LIITE 1 1(8)

VALOKUVAT LIITE 1 1(8) VALOKUVAT LIITE 1 1(8) Kuva 1. Keittiön vastaisen seinän rakenteena oli luokan puolella tiilikuori ja keittiön puolella betonikuori, joiden välissä oli mineraalivillaa 40 mm. Seinästä mitattiin rakennekosteuksia

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Työterveyslaitos, Rauno Holopainen

Työterveyslaitos, Rauno Holopainen Työterveyslaitos, Rauno Holopainen Työskentelen Työterveyslaitoksella teknologiajohtajan tehtävässä. Koulutukseltani olen tekniikan tohtori (TKK/2004). Työkokemusta minulla on rakentamisen (Kostamus),

Lisätiedot

Tynnyrisaunan asennusohje (1013)

Tynnyrisaunan asennusohje (1013) Tynnyrisaunan asennusohje (1013) 1 Asenna tynnyri suoralla alustalla Huom: Osa no: 1 ei kuulu toimitukseen. Asenna saunan tukiosa, osat sopivat jyrsittyihin uriin. Ruuvaa kiinni osat (ruuvien reijät merkittyinä,

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo 01.02.2012. Keskustie 1 01260 Vantaa

IV-kuntotutkimus. Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo 01.02.2012. Keskustie 1 01260 Vantaa 01.02.2012 IV-kuntotutkimus Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo Keskustie 1 01260 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE:

Lisätiedot

Lämpöpuiset kylpytynnyrit. Käyttöohjeet Mallit AMH 170TW, AMH 200TW, AMH 170TW+ ja AMH 200TW+

Lämpöpuiset kylpytynnyrit. Käyttöohjeet Mallit AMH 170TW, AMH 200TW, AMH 170TW+ ja AMH 200TW+ Lämpöpuiset kylpytynnyrit Käyttöohjeet Mallit AMH 170TW, AMH 200TW, AMH 170TW+ ja AMH 200TW+ Huomaa veden minimitäyttö tynnyrissä!! AMH-Puu Oy Puh. (03) 513 5569 Niemisvedentie 801 Faksi (03) 513 5561

Lisätiedot

Rouva Maria. Rallimateriaalit: Sari Koivuniemi, Midnight Divers ry

Rouva Maria. Rallimateriaalit: Sari Koivuniemi, Midnight Divers ry Rouva Maria Vrouw Maria (Rouva Maria) oli hollantilainen kauppa-alus. Alus oli matkalla Amsterdamista Pietariin, kun se törmäsi 3. lokakuuta 1771 Itämerellä kahteen kariin Nauvon ulkosaaristossa. Vrouw

Lisätiedot

Ruotsin aikaan -näyttelyyn

Ruotsin aikaan -näyttelyyn Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

Auto-instot Tuotanto Oy TURKU P. 02-2423212. Yleisiä käyttöohjeita Casa matkailuautoon

Auto-instot Tuotanto Oy TURKU P. 02-2423212. Yleisiä käyttöohjeita Casa matkailuautoon Auto-instot Tuotanto Oy TURKU P. 02-2423212 Yleisiä käyttöohjeita Casa matkailuautoon 1.1.2008 Yleistä Auto on rekisteröity 4 hengelle. Kuljettajalle ja jokaiselle matkustajalle on kolmipisteturvavyöt.

Lisätiedot

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita:

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: Kotihoito-ohje potilaalle Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: 2 Johdanto Tämä potilaan ohjekirja sisältää tärkeää tietoa Smith & Nephew n valmistaman kertakäyttöisen alipainetta

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

T o i m i i k o ta l o s i l ä m m i t y s -

T o i m i i k o ta l o s i l ä m m i t y s - T o i m i i k o ta l o s i l ä m m i t y s - l a i t t e i s t o t u r v a l l i s e s t i, e n e r g i a t e h o k k a a s t i j a y m pä r i s t ö ä s ä ä s tä e n? Ky s y n u o h o o j a l t a s i!

Lisätiedot

ASC-Alumiinitelineet

ASC-Alumiinitelineet ASC-Alumiinitelineet ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ALUMIINITELINEILLE MALLIT: ASC JA EURO VAROITUS! Tämä ohje opastaa ASC-alumiinitelineiden oikeaan ja turvalliseen asennukseen. Käyttäjä on vastuussa ohjekirjan

Lisätiedot

EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140

EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140 EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140 LÄMMÖNTALTEENOTTOKONEET EXIMUS Mx 180 EXIMUS Jr 140 Elektroninen säädin (E) Parmair - puhtaan ilman puolesta 25 vuoden kokemuksella AirWise Oy on merkittävä ilmanvaihtolaitteiden

Lisätiedot

Hyvä käyttäjä! Tekijänoikeudellisista syistä osa kuvista on poistettu. Ystävällisin terveisin. Toimitus

Hyvä käyttäjä! Tekijänoikeudellisista syistä osa kuvista on poistettu. Ystävällisin terveisin. Toimitus Hyvä käyttäjä! Tämä pdf-tiedosto on ladattu Tieteen Kuvalehti Historia -lehden verkkosivuilta (www.historianet.fi). Tiedosto on tarkoitettu henkilökohtaiseen käyttöön, eikä sitä saa luovuttaa kolmannelle

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Jokiuoman päiväkoti 23.3.2012. Vihertie 16 01710 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145

IV-kuntotutkimus. Jokiuoman päiväkoti 23.3.2012. Vihertie 16 01710 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 23.3.2012 IV-kuntotutkimus Jokiuoman päiväkoti Vihertie 16 01710 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi

Lisätiedot

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS Vaatehoitotila kuuluu tärkeänä osana kiinteistöön. Laitteet ja varusteet on määriteltävä ja sijoitettava tilaan siten, että niiden käyttö on mahdollisimman helppoa ja esteetöntä.

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014. Kosteusongelmiin liittyviä korjauksia on tehty jo lähes kaksi vuosikymmentä.

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014. Kosteusongelmiin liittyviä korjauksia on tehty jo lähes kaksi vuosikymmentä. Kaupunki kasvaa rapautuuko infra? Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä sisäilmaongelmat johtuvat? Professori Ralf Lindberg Kosteusongelmiin liittyviä korjauksia on

Lisätiedot

Konstru AS OY MÄKÄRÄ 1(10) RI Joni Sundström Alapohjien tutkimus, havainnot 29.9.2010

Konstru AS OY MÄKÄRÄ 1(10) RI Joni Sundström Alapohjien tutkimus, havainnot 29.9.2010 Konstru AS OY MÄKÄRÄ 1(10) AS OY MÄKÄRÄ HAKAMAANKUJA 1 02120 ESPOO HAVAINNOT ALAPOHJIEN TUTKIMUKSESTA 28.9.2010 YLEISTÄ Tutkimuksessa tutkittiin talojen A, B, D, H, L, K ja M ryömintätilat DI Mika Laitalan

Lisätiedot

Onnettomuustutkintaraportti

Onnettomuustutkintaraportti Onnettomuustutkintaraportti Dnro 1389/06/2004 Kesämökillä sattunut häkämyrkytys 2 Sisällysluettelo Tiivistelmä 1 Onnettomuuden kuvaus 2 Onnettomuuden tutkinta 3 Tutkinnan tulokset 4 Säädösten ja määräysten

Lisätiedot

A 10 FORM NO. 769-03656B

A 10 FORM NO. 769-03656B A 10 FORM NO. 769-03656B 3 8 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34 37 40 42 44 46 48 50 52 54 56 58 60 62 64 66 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Suomi Ruohonkokooja Turvallisuuden kannalta Noudata turvallisuusja käyttöohjeita

Lisätiedot

(uudet laatat ja laatassa vesiura sekä loiskekuppi, ei tiivistysuraa)

(uudet laatat ja laatassa vesiura sekä loiskekuppi, ei tiivistysuraa) Vesivek Tul. 14.12.04 Rev. Sivu 1/6 PARVEKKEIDEN SADEVEDENPOISTOJÄRJESTELMÄ (uudet laatat ja laatassa vesiura sekä loiskekuppi, ei tiivistysuraa) 1. Tuotekuvat kuva 1: tuote asennettuna kuva 2: periaatekuva

Lisätiedot

Broilereiden hyvinvointi mihin tuottaja voi vaikuttaa? 11.6.2011 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini

Broilereiden hyvinvointi mihin tuottaja voi vaikuttaa? 11.6.2011 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini Broilereiden hyvinvointi mihin tuottaja voi vaikuttaa? 11.6.2011 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini Mitä on tehotuotanto ja onko broileri tehotuotettu? Onko tehotuotanto: taloudellisen tehokkuuden

Lisätiedot

Santex Huone 81 kiinteällä Santex-katolla ja näkyvällä vesikourulla

Santex Huone 81 kiinteällä Santex-katolla ja näkyvällä vesikourulla Santex Huone 81 kiinteällä Santex-katolla ja näkyvällä vesikourulla Lue koko asennusohje, ennen kuin aloitat asennuksen. Tämä on näkyvällä vesikourulla varustetun Santex-huoneen 81 ohjeellinen asennusohje.

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Rakenna oma puukuivuri

Rakenna oma puukuivuri Rakenna oma puukuivuri Sauno puutavarankuivuri Rakennusohje Kuivaimen osat ruuvataan yhteen erikoisruuveja käyttämällä. Tämän ohjeen avulla voit rakentaa omia tarpeitasi vastaavan kuivaimen. Katso ohjeen

Lisätiedot

SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä.

SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä. SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä. Mökissä on yksi kerros jonka yläpuolella on avoin tila katteen alla. Kuvan vasemmalla puolella näkyy avoin terassi, sen yläpuolella olevaa kattoa

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Riippumaton asiantuntija Terveydellisen merkityksen arvioija Työntekijöiden tutkiminen Työntekijöiden seuranta tth erikoislääkäri Seija Ojanen 1 Yhteys työterveyshuoltoon

Lisätiedot

HAJUHAITTASELVITYS JA MERKKIAINEKOKEET 24.11.2014, REKOLANMÄEN KOULU, KEITTIÖ VALTIMOTIE 4, 01400 VANTAA

HAJUHAITTASELVITYS JA MERKKIAINEKOKEET 24.11.2014, REKOLANMÄEN KOULU, KEITTIÖ VALTIMOTIE 4, 01400 VANTAA HAJUHAITTASELVITYS JA MERKKIAINEKOKEET 24.11.2014, REKOLANMÄEN KOULU, KEITTIÖ VALTIMOTIE 4, 01400 VANTAA RAPORTTI Sivu 1 / 6 HAJUHAITTASELVITYS JA MERKKIAINEKOKEET 24.11.2014, REKOLANMÄEN KOULU, KEITTIÖ,

Lisätiedot

1. Johdanto. 1 60-tykkiset linjalaivat olivat Ruotsin 1700-luvun loppupuolen (avomeri)laivaston suurimpia aluksia.

1. Johdanto. 1 60-tykkiset linjalaivat olivat Ruotsin 1700-luvun loppupuolen (avomeri)laivaston suurimpia aluksia. 1 1. Johdanto Ruotsalainen sotalaiva, avomerilaivaston 60-tykkinen linjalaiva, 1 Kronprins Gustav Adolf vajosi Suomenlahden pohjaan Helsingin edustalla 9. päivänä elokuuta vuonna 1788. Ennen räjähtämistään

Lisätiedot

Yrityksen sopimukset käytännössä Valinnainen kurssi

Yrityksen sopimukset käytännössä Valinnainen kurssi Yrityksen sopimukset käytännössä Valinnainen kurssi 1 Yrityksen sopimukset käytännössä, valinnainen kurssi Kuulustelu 22.4.2015 1. Yritys A valmisti lastinkäsittelyjärjestelmiä. Se oli kehittänyt lastinkäsittelyjärjestelmän,

Lisätiedot

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Matkaraportti Malta 4.1.-13.2.2013 Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Johdanto Anniina oli miettinyt jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien ulkomailla työssäoppimista ja viime hetkellä sai myös Iidan

Lisätiedot

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet 33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 33.1 Hihnakuljettimet Hihnakuljettimet ovat yleisimpiä valimohiekkojen siirtoon käytettävissä kuljetintyypeistä.

Lisätiedot

MERKKIAINETUTKIMUS, 14.11.2014 VIERTOLAN KOULU, JOKIRANNAN YKSIKKÖ, PAVILJONKI

MERKKIAINETUTKIMUS, 14.11.2014 VIERTOLAN KOULU, JOKIRANNAN YKSIKKÖ, PAVILJONKI MERKKIAINETUTKIMUS, 14.11.2014 VIERTOLAN KOULU, JOKIRANNAN YKSIKKÖ, PAVILJONKI Sivu 1 / 9 SISÄLLYS: 1. Yleistiedot tutkimuksesta... 2 1.1. Kohde... 2 1.2. Tutkimuksen tilaaja... 2 2. Tiivistelmä... 2 3.

Lisätiedot

Tee-se-itse.fi Ja saat sellaisen, kuin sattuu tulemaan! http://www.tee-se-itse.fi

Tee-se-itse.fi Ja saat sellaisen, kuin sattuu tulemaan! http://www.tee-se-itse.fi Baarikaappi Jatketaanpa samoilla linjoilla kuin edellisessä artikkelissa "tynnyrin mallinen baarikappi". Tällä kertaa esitellään hieman tavanomaisempi baarikaappi, joka on myöskin huomattavasti helpompi

Lisätiedot

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA 30.1.2015 Anne Eriksson sosiaalineuvos Tukholman suurlähetystö Vammaispalvelujen valtakunnalliset neuvottelupäivät 29.-30.1.2015 Taustatietoa Ruotsista - asukkaita

Lisätiedot

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE!

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! Hanna-Maarit Riski Yliopettaja Turun ammattikorkeakoulu SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! JOHDANTO Iltasanomissa 17.3.2011 oli artikkeli,

Lisätiedot

2.12.2011. Titta Hänninen

2.12.2011. Titta Hänninen 2.12.2011 Titta Hänninen Kotitehtävätekstit! Palauta viimeistään, viimeistään, viimeistään ensi viikolla (koska meillä on viimeinen tunti)! OHJE JEŠTĔ JEDNOU: 1. Etsi internetistä jokin suomenkielinen

Lisätiedot

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA MITÄ SE ON? "HISTORY OF MEDICINE & HEALTH" SAIRAUKSIEN JA NIIDEN HALLINNAN HISTORIAA

Lisätiedot

Onnettomuustutkintaraportti

Onnettomuustutkintaraportti Onnettomuustutkintaraportti Dnro 6342/06/2002 Asuntovaunun tulipalo 2 Sisällysluettelo Tiivistelmä 1 Onnettomuuden kuvaus 2 Onnettomuuden tutkinta 3 Tutkinnan tulokset 4 Säädösten ja määräysten noudattaminen

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 Venetie 2, 63100 Kuortane Omakotitalon katselmus 1.6.2016 klo 09.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 2/7 Tilaus 23.5.2016: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite:

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi

Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi Matkalla ENY projektipäällikkö Jonna Haapamäki-Syrjälä, IS-Technics Oy Raimo Keskitalo sekä Dubaissa toimistoa pitävä Exigo Finland

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Tässä on esitetty esimerkkinä paikkoja ja tapauksia, joissa lämpövuotoja voi esiintyä. Tietyissä tapauksissa on ihan luonnollista, että vuotoa esiintyy esim. ilmanvaihtoventtiilin

Lisätiedot

VANTAAN KESKUSVARIKKO VALOKUVAT 1 (5)

VANTAAN KESKUSVARIKKO VALOKUVAT 1 (5) 1 (5) Kuva 1. Toimistosiiven itäpää ja korkeamman korjaamosiiven pohjoispääty. Kuva 4. Vesi vuotaa kuvassa keskellä näkyvän kellon päälle. Vuoto on peräisin ylemmältä katolta, ei ylösnostosta. Kuva 2.

Lisätiedot

Toimivat lannanpoistojärjestelmät

Toimivat lannanpoistojärjestelmät Toimivat lannanpoistojärjestelmät Hyviä käytännön ratkaisuja hevostalleille Käsityövaltaisuus yleistä hevospuolella Lannanpoisto tapahtuu suurimmassa osassa talleja perinteisellä talikko/kottikärryt menetelmällä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

LIITE 1 (5) TYÖSUOJELUPIIRI Sosiaali- ja terveysministeriö / Työsuojeluosasto 16.1.2007

LIITE 1 (5) TYÖSUOJELUPIIRI Sosiaali- ja terveysministeriö / Työsuojeluosasto 16.1.2007 LIITE 1 (5) TORNINOSTUREIDEN OHJAAMOT JA NIILTÄ EDELLYTETTÄVÄ TURVALLISUUSTASO Torninostureiden ohjaamoiden tulee täyttää työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta

Lisätiedot

Sidonnaisuudet ja avoimuus lääkärien näkökulma. Heikki Pälve toiminnanjohtaja

Sidonnaisuudet ja avoimuus lääkärien näkökulma. Heikki Pälve toiminnanjohtaja Sidonnaisuudet ja avoimuus lääkärien näkökulma Heikki Pälve toiminnanjohtaja Sidonnaisuudet Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kokoomus puolueen jäsen Mitä muuta katsotaan merkitykselliseksi??? Yritystoiminta

Lisätiedot

Endobronkiaali sulkija EZ-Blocker KÄYTTÖOHJE

Endobronkiaali sulkija EZ-Blocker KÄYTTÖOHJE KÄYTTÖOHJE LAITTEEN KUVAUS EZ-Blocker on endobronkiaali ilmatien sulkija. Siinä on kaksi eriväristä (sininen ja keltainen) distaaliletkua, joissa molemmissa on identtisillä väreillä merkitty täytettävä

Lisätiedot

Tero Hämäläinen Kevätkokousesitelmä 20.4.2013. Näin hoidan mehiläisiäni

Tero Hämäläinen Kevätkokousesitelmä 20.4.2013. Näin hoidan mehiläisiäni Tero Hämäläinen Kevätkokousesitelmä 20.4.2013 Näin hoidan mehiläisiäni Hoitohistoria 1964 mehiläiset kotipaikalle Sumiaisiin. Toisen polven mehiläistarhaaja. 1982 omat pesät Kuorevesi - Längelmäki alueelle,

Lisätiedot

Puhtaat kaivot. Ratkaisuja suihkutiloihin.

Puhtaat kaivot. Ratkaisuja suihkutiloihin. Puhtaat kaivot. Ratkaisuja suihkutiloihin. Tasalattiasuihkujen suosio kasvaa. Yhä enemmän ja enemmän ihmiset haluavat saada avointa tilaa kylpyhuoneeseensa. Vähemmän esteitä - enemmän hyötyjä Tasalattiaiset

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Lisää satoa hiilidioksidin avulla. Lisää satoa hiilidioksidin avulla.

Lisää satoa hiilidioksidin avulla. Lisää satoa hiilidioksidin avulla. Lisää satoa hiilidioksidin avulla Lisää satoa hiilidioksidin avulla. 2 Suojakaasun käsikirja Puhu kasveillesi tai lisää hiilidioksidimäärää. Vanha sanonta, että kasveille tulee puhua, on totta tänäänkin.

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

TURBOWENT - vedonparantaja

TURBOWENT - vedonparantaja KUVA TOIMINTAPERIAATE KUVAUS Hormex Turbowent vedonparantaja on laite, joka käyttää dynaamisesti tuulen voimaa kasvattamaan savupiipun vetoa. Turbiini pyörii aina samaan suuntaan riippumatta tuulen voimakkuudesta

Lisätiedot

Kunnossapitosuunnitelma Enon Energiaosuuskunnalle. Markus Tanninen 5.4.2013

Kunnossapitosuunnitelma Enon Energiaosuuskunnalle. Markus Tanninen 5.4.2013 Kunnossapitosuunnitelma Enon Energiaosuuskunnalle Markus Tanninen 5.4.2013 Tausta ja tavoitteet Kehittää itseä kaukolämmön asiantuntijana Tutustua aluelämmönjakelun ongelmakohtiin Kehittää löytyneisiin

Lisätiedot

Kuljetus TOT 8/00. Kuorma-autonkuljettaja jäi liikkeelle lähteneen kuorma-autonsa alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja

Kuljetus TOT 8/00. Kuorma-autonkuljettaja jäi liikkeelle lähteneen kuorma-autonsa alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja TOT-RAPORTTI 8/00 Kuorma-autonkuljettaja jäi liikkeelle lähteneen kuorma-autonsa alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Kuorma-autonkuljettaja NN oli pysäyttänyt kuorma-autonsa lastausta varten

Lisätiedot

Pärnu kodutute loomade VARJUPAIK Löytöeläintarha

Pärnu kodutute loomade VARJUPAIK Löytöeläintarha Pärnu kodutute loomade VARJUPAIK Löytöeläintarha 24.3.-4.4.2014 Kissoja n. 40-50 Koiria n. 15 Koiria ja kissoja löydetään kadulta, metsästä, roskiksista, jätelavoilta... Kissoja pyydystettiin loukkujen

Lisätiedot

Uimahallien ja kylpylöiden puhtaus 2011

Uimahallien ja kylpylöiden puhtaus 2011 Sivu 1(5) Uimahallien ja kylpylöiden puhtaus 2011 Vantaan ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskukset kartoittivat vuonna 2011 uimahallien ja kylpylöiden puku-, pesu- ja allastilojen pintojen hygieenisyyttä.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

5.4.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk

5.4.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk 5.4.2011 Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk Innovaatio=uusi keksintö, menetelmä tms., joka otetaan käyttöön Innovaatioiden leviäminen, diffuusio 1700-luvulla innovaatioiden leviäminen edellytti matkustamista

Lisätiedot

Kompostoivat käymälät. BAT Systems Oy Internetsivut: www.batsystems.fi Puhelin: 010 320 4490 Sähköposti: info@batsystems.fi

Kompostoivat käymälät. BAT Systems Oy Internetsivut: www.batsystems.fi Puhelin: 010 320 4490 Sähköposti: info@batsystems.fi Kompostoivat käymälät MULLIS EDUT JA MAHDOLLISUUDET MULLIS EDUT Valmistettu ruostumattomasta teräksestä Säiliön suuri tilavuus Säiliö piilossa lattian alla Saatavissa useita malleja ja kokoja Saatavissa

Lisätiedot

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Tutkimuksessa u haastateltiin t City Cty lehden säännöllisiä 15

Lisätiedot

KASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli

KASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli KASILUOKKA Koulutusvalinnat ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on rohkaista nuoria tekemään koulutusvalinnat omien kykyjen ja kiinnostuksen kohteiden perusteella sukupuolen ja siihen liitettyjen

Lisätiedot

Rakennusmateriaalien hallinta rakennusprosessin aikana (Rakennustyömaiden kuivanapito suojaamalla)

Rakennusmateriaalien hallinta rakennusprosessin aikana (Rakennustyömaiden kuivanapito suojaamalla) Rakennusmateriaalien hallinta rakennusprosessin aikana (Rakennustyömaiden kuivanapito suojaamalla) Tuula Syrjänen DI, rakennusterveysasiantuntija 3 / 2 / 2015 Hyvän sisäilman osatekijät Estetään ulkoa

Lisätiedot

Ravinteiden kierto muuttuu välttämättömäksi ONGELMA TJA RATKAISUT SISÄKUIVAKÄYMÄLÄSSÄ KVVY 30.10.2012. Kuivakäymälän merkitys jätevesiin

Ravinteiden kierto muuttuu välttämättömäksi ONGELMA TJA RATKAISUT SISÄKUIVAKÄYMÄLÄSSÄ KVVY 30.10.2012. Kuivakäymälän merkitys jätevesiin ONGELMA TJA RATKAISUT SISÄKUIVAKÄYMÄLÄSSÄ KVVY 30.10.2012 Raini Kiukas DT keskus Kuivakäymälä Kopli Oy Ravinteiden kierto muuttuu välttämättömäksi Tiedossa on fosforin määrän rajallisuus, arvio nykykäytöllä

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Kotka Kuutsalo väylähanke Viistokaiku- ja monikeilausaineistojen arkeologinen tulkinta

Kotka Kuutsalo väylähanke Viistokaiku- ja monikeilausaineistojen arkeologinen tulkinta ALLECO RAPORTTI N:O 2/2013 Kotka Kuutsalo väylähanke Viistokaiku- ja monikeilausaineistojen arkeologinen tulkinta Eveliina Salo (Pintafilmi Oy) MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie

Lisätiedot

Minun psori päiväkirjani

Minun psori päiväkirjani Tähän päiväkirjaasi voit kirjoittaa henkilökohtaisesti psoristasi, psorin hoidoistasi ja niiden vaikutuksista. Voit hyödyntää päiväkirjaa kirjoittamalla myös muista psoriin vaikuttavista asioista, sillä

Lisätiedot

PIENI ENERGIA-SYDÄN asennusohjeet

PIENI ENERGIA-SYDÄN asennusohjeet PIENI ENERGIA-SYDÄN asennusohjeet ENERGIA-sydämet Yleistä Energia-sydämmellä tehdyt tulisijat ovat tehokkaita ja vievät vähemmän tilaa kuin perinteisesti muuratut tulisijat. Energiasydän takka voidaan

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Näätäpuiston päiväkoti 12.1.2012. Siilitie 26 01480 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145

IV-kuntotutkimus. Näätäpuiston päiväkoti 12.1.2012. Siilitie 26 01480 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 12.1.2012 IV-kuntotutkimus Näätäpuiston päiväkoti Siilitie 26 01480 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi

Lisätiedot

PERINNEKIVÄÄRIN SUOJELUSKUNTAMALLINEN HIHNA

PERINNEKIVÄÄRIN SUOJELUSKUNTAMALLINEN HIHNA PERINNEKIVÄÄRIN SUOJELUSKUNTAMALLINEN HIHNA Reserviläisurheiluliiton perinneasesäännöt mahdollistavat puolustusvoimissa käytettyjen kiväärin kantohihnamallien käytön tukena eri ampuma-asennoissa. Melkoisen

Lisätiedot

23. Yleistä valumalleista

23. Yleistä valumalleista 23. Yleistä valumalleista Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Valumallien yleisin rakenneaine on puu. Sen etuja muihin rakenneaineisiin verrattuna ovat halpuus, keveys ja helppo lastuttavuus.

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 Helsingin kaupungin Koskelan sairaala-aluetta alettiin rakentaa vuosina 1912 1914. Opastaulusta näkyy, että siellä on monenlaisia

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Oikean liesikuvun / liesituulettimen valitseminen.

Oikean liesikuvun / liesituulettimen valitseminen. Oikean liesikuvun / liesituulettimen valitseminen. Oikean tuotteen valitsemiseksi pitää olla tiedossa perusasiat nykyisen tai tulevan ilmanvaihdon tai kärynpoiston tavasta. Vaihtoehdot eri tapauksille

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:39:29 2014 Kaikki koulutusalat, N=40, vastausprosentti keskimäärin

Lisätiedot

RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE

RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE...1...1 Sijoitus...2 Tulo- ja lähtöviemäri ylivuotoviemäri...2 Puhdistamon tuuletus...2 Sähkö...2 Toimituksen sisältö...3 Pohjaveden

Lisätiedot

Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat

Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat Kari Reijula professori, teemajohtaja IV-järjestelmät ja terveys Riittävä ilmanvaihto, tunkkaisuus vs. veto, kosteuden kertyminen Kanavien, järjestelmien,

Lisätiedot

Kiinteiden ja liukukattojen yhdistelmä.

Kiinteiden ja liukukattojen yhdistelmä. Kiinteiden ja liukukattojen yhdistelmä. Tarkasta aina ennen asennuksen aloittamista, että toimitus sisältää oikean määrän tarvikkeita. Katso tarvikeluettelo seuraavalta sivulta. HUOM! Ruuvit ovat Torx-ruuveja.

Lisätiedot

Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa. Elina Santavuori HK Agri Oy

Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa. Elina Santavuori HK Agri Oy Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa Elina Santavuori HK Agri Oy Broilerin kasvatus Kasvattamon valmistelut ennen untuvikkojen tuloa Untuvikkoaika Olosuhteet Hoitotoimet kasvatusaikana Päiväkirjan

Lisätiedot

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja CO 2 GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto KOMBI 144 Kaksikerroksinen puutalo on perinyt ulkomuotonsa perinteiseltä rintamamiestalolta. Lopputulos on silti moderni ja suunniteltu vastaamaan

Lisätiedot

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Lolan Eriksson Hallitusneuvos Liikenne- ja viestintäministeriö Matala murtovesiallas, jossa vesi vaihtuu hitaasti

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

192-0200-9701 1 (5) Jouni Räsänen, RI (09) 887 9265 jor@ako.fi. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä

192-0200-9701 1 (5) Jouni Räsänen, RI (09) 887 9265 jor@ako.fi. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä 1 (5) K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS Rakennuskohde RAPORTTI Asiakirjan sisältö SIMONKYLÄN KOULU Koivukyläntie 52

Lisätiedot