HAKIJAN OPAS KEVÄÄN YHTEISHAKU. saimia.fi

Transkriptio

1 HAKIJAN OPAS KEVÄÄN YHTEISHAKU 2014 saimia.fi

2 Ulkoasu ja taitto: Anneli Vitikainen Valokuvat: Mikko Nikkinen Painatus: Erweko Oy Saimaan ammattikorkeakoulu Hakutoimisto Skinnarilankatu Lappeenranta puh faksi Hakijan oppaan tiedot ovat painohetkellä voimassa olleiden päätösten mukaiset. Oikeudet muutoksiin pidätetään.

3 3 Hakijalle 4 Tervetuloa Kaakkois-Suomen suurimpaan korkeakouluyhteisöön! 6 Hakeminen Saimaan ammattikorkeakouluun 8 Opiskelijavalinta 9 Hakukelpoisuus ammattikorkeakouluopintoihin 12 SOSIAALI- JA TERVEYSALA 13 Hakukalenteri 14 Ensihoitaja 14 Fysioterapeutti 16 Sairaanhoitaja 17 Sosionomi 18 Valintaperusteet 20 Valintakokeet 22 TEKNIIKKA 23 Hakukalenteri 24 Kone- ja tuotantotekniikka 24 Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 25 Valintaperusteet 28 LIIKETALOUS 29 Hakukalenteri 30 Liiketalous 31 Valintaperusteet 40 KUVATAIDE 41 Hakukalenteri 42 Kuvataide 43 Valintaperusteet 44 Esimiestyön ja johtamisen valmennusohjelma 45 Englanninkielinen koulutus 46 TECHNOLOGY 46 Calendar for the joint application 47 Degree Programme in Mechanical Engineering and Production Technology 48 BUSINESS ADMINISTRATION 48 Calendar for the joint application 49 Degree Programme in International Business 50 TOURISM AND HOSPITALITY 50 Calendar for the joint application 51 Degree Programme in Hotel, Restaurant and Tourism Management 52 Haku englanninkielisiin koulutusohjelmiin 56 Ammattikorkeakoulujen hakutoimistojen yhteystiedot 34 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALA 35 Hakukalenteri 36 Hotelli- ja ravintola-ala 37 Valintaperusteet

4 Hyvä hakija Kädessäsi on Saimaan ammattikorkeakoulun hakijan opas, joka esittelee sinulle kevään 2014 yhteishaussa olevat suomen- ja englanninkieliset ammattikorkeakoulututkintoon johtavat koulutukset ja antaa käytännön neuvoja hakemiseen. Yhteishakuaika englanninkieliseen koulutukseen on ja suomenkieliseen Saimaan ammattikorkeakoulu tarjoaa koulutusta viidellä alalla, jotka ovat sosiaali- ja terveysala, tekniikka, liiketalous, hotelli- ja ravintola-ala sekä kuvataide. Valittavanasi on kaikkiaan 9 suomenkielistä ja 3 englanninkielistä tutkintoon johtavaa koulutusta. Kampuksemme sijaitsevat Imatralla ja Lappeenrannassa. Tässä oppaassa kerromme myös esimiestyön ja johtamisen valmennusohjelmasta (s. 44), johon voit hakea ensimmäisen opiskeluvuotesi keväänä, opiskelit sitten missä koulutuksessa tahansa. Kevään yhteishaussa haet syksyllä 2014 alkavaan koulutukseen. Huomaa, että haku englanninkielisiin koulutuksiin alkaa jo tammikuussa. Englanninkielisille koulutuksille on myös oma erillinen opas, Application guide 2014, jonka löydät internetistä. Tammikuussa 2015 alkavaan koulutukseen haetaan syksyn 2014 yhteishaussa. Syksyn yhteishakuun Saimaan ammattikorkeakoululla on erillinen hakuopas. Ohjeita hakemiseen Pääsääntöisesti haet tutkintoon johtavaan koulutukseen. Suuntautumisvaihtoehtoon hakeudut koulutuksen aikana. Jokaisen koulutusalan kohdalta löydät hakukalenterin, josta löydät haussa tarvitsemasi aikataulut ja koodit sekä yhteyshenkilöt, joilta voit kysyä lisätietoja. Ammattikorkeakouluun haetaan internetin kautta. Nettipalvelu ohjaa lomakkeen täyttämisessä ja antaa tietoa hakemisesta. Nettihakuun pääsee osoitteesta Lisätietoja saat muun muassa Saimaan ammattikorkeakoulun hakutoimistosta, työ- ja elinkeinotoimistoista ja esimerkiksi opetushallituksen kotisivuilta. Jokaisesta Saimaan ammattikorkeakoulun haussa olevasta koulutuksesta on myös erillinen esite. Kaikki esitteet löytyvät internetistä osoitteesta Voit myös tilata haluamasi esitteet hakutoimistosta. Kansainvälistä ja käytännönläheistä koulutusta Saimaan ammattikorkeakoulussa opiskelee noin nuorta ja aikuista opiskelijaa. Kaikilla aloilla osan opinnoista ja harjoittelusta voi suorittaa ulkomailla. Valittavana on useita kymmeniä oppilaitoksia muun muassa Euroopassa, Venäjällä, Aasiassa ja Yhdysvalloissa. Opiskellessasi Saimaan ammattikorkeakoulussa pääset mukaan korkea-asteen koulutukseen, joka valmentaa sinut käytännön ammatilliseksi osaajaksi. Koulutuksellamme on vankat yhteydet työelämään. Opiskelun aikana sinulla on mahdollisuus perehtyä tulevaisuutesi työpaikkojen maailmaan ja käytäntöihin sekä vahvistaa osaamista, jota valmistuttuasi tarvitset. Onnea hakuun! 2

5 3

6 Tervetuloa Kaakkois-Suomen suurimpaan korkeakouluyhteisöön! Saimaan ammattikorkeakoulun Lappeenrannassa sijaitseva Skinnarilan kampus on ainoa laatuaan Suomessa. Ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston opiskelijat muodostavat yhdessä lähes opiskelijan monialaisen opiskelijayhteisön ja samalla Kaakkois-Suomen suurimman korkeakoulukampuksen. Kampuksella opiskelevat vieri vieressä ammattikorkeakoulun liiketalouden, tekniikan ja sosiaali- ja terveysalan sekä yliopiston tekniikan ja kauppatieteiden opiskelijat. Kampus antaakin erinomaisen tilaisuuden tutustua monien eri alojen opiskelijoihin. Ammattikorkeakoulun uudisrakennus Skinnarilan kampuksella tarjoaa opiskeluun modernit opetus- ja laboratoriotilat. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden käytössä olevissa harjoitusluokissa on mahdollista järjestää simuloituja hoitotilanteita, kuten päivystyspoliklinikan tai leikkaussalin toimintaa. Uudisrakennuksessa on myös kokonaan uudenlaisia oppimisympäristöjä, joissa opiskelu ja työelämä sulautuvat saumattomasti yhteen. Tällaisia ovat muun muassa opiskelijoiden perustamat tiimiyritykset sekä esimiestyöhön ja johtamiseen valmentava ohjelma, johon voi hakea kaikilta ammattikorkeakoulun koulutusaloilta. Imatralla Saimaan ammattikorkeakoulun hotelli- ja ravintola-alan ja kuvataiteen opiskelijat pääsevät osaksi kansainvälistä ja tiivistä yhteisöä, jossa on tarjolla monenlaisia aktiviteetteja. Ammattikorkeakoulun hotelli- ja ravintola-ala on koko kaakkoisen ja itäisen Suomen ainoa aidosti kansainvälinen restonomikoulutus. Opiskelu tapahtuu uusituissa ja ajanmukaisissa tiloissa. Saimaan ammattikorkeakoulun kuvataiteen ala on tunnettu kansainvälisyydestään ja tiiviistä yhteistyöstä esimerkiksi Pietarin taideakatemian kanssa. Saimaan ammattikorkeakoulun toiminnot sekä Lappeenrannassa että Imatralla muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, jossa opiskelu sujuu saumattomasti. Kummassakin kaupungissa opiskelijat pääsevät ainutlaatuisena kokeiluna Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) palvelujen piiriin. YTHS:ssä ammattikorkeakouluopiskelijat saavat käyttää laadukkaita yleis-, suun- ja mielenterveyden palveluja tasaveroisesti yliopiston opiskelijoiden kanssa. Opiskelijoille ja henkilöstölle on tarjolla myös muita tasokkaita tukipalveluja. Lappeenrannassa ja Imatralla toimii esimerkiksi ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhteinen Lappeenrannan tiedekirjasto, joka on tekniikan, kauppatieteiden, sosiaalialan, terveystieteiden, matkailun ja kulttuurin monialainen kirjasto. 4

7 5

8 Hakeminen Saimaan ammattikorkeakouluun Ammattikorkeakouluun haetaan valtakunnallisessa ammattikorkeakoulujen yhteishaussa. Syksyllä 2014 alkavaan koulutukseen haetaan kevään 2014 yhteishaussa. Yhteishakuun kuuluviin ammattikorkeakouluopintoihin johtaviin koulutuksiin haetaan yhdellä hakemuksella koko maahan. Hakija voi esittää enintään neljä hakutoivetta. Hakemus täytetään osoitteessa Aikataulut syksyllä 2014 alkavaan koulutukseen Suomenkielinen koulutus Hakuaika Hakemuksen on oltava tallennettuna viimeistään klo Ammattikorkeakoulut ilmoittavat valintojen tulokset hakijoille aikaisintaan ja viimeistään Hakijan on ilmoitettava opiskelupaikan vastaanottamisesta ammattikorkeakoululle viimeistään klo Jonotusoikeus päättyy Englanninkielinen koulutus Hakuaika Saimaan ammattikorkeakoulun vieraskielisiin koulutuksiin, jotka ovat Degree Programme in Mechanical Engineering and Production Technology, Degree Programme in International Business sekä Degree Programme in Hotel, Restaurant and Tourism Management, haetaan valtakunnallisessa vieraskielisen koulutuksen yhteishaussa. Englanninkielisiin koulutuksiin haetaan internetissä osoitteessa Vieraskieliseen koulutukseen hakeutumisesta löydät lisätietoa tämän esitteen lopusta ja Saimaan ammattikorkeakoulun julkaisemasta erillisestä Application guidesta. Nettihaku Nettihakemuksen voi täyttää ja lähettää osoitteessa Hakemuksesi käsitellään ensimmäisen hakutoiveesi ammattikorkeakoulussa. Amkhaku.fi -palvelu ohjaa sinua lomakkeen täyttämisessä ja antaa tietoa hakemisesta. Varaa esille koulu- ja työtodistukset ja poimi tiedot niistä. Laske keskiarvo ja työkokemus valmiiksi. Lue keskiarvon ja työkokemuksen laskemisesta valintaperusteista. Tiedot tarkistetaan valituksi tulleilta, ja voit menettää opiskelupaikkasi, jos sait sen väärin perustein. Muista täyttää oikea hakulomake ja lähettää se ajoissa! Hakemuksen on oltava perillä tai tallennettuna viimeisenä hakupäivänä klo mennessä. Tulosta lopuksi hakemus itsellesi siltä varalta, että haluat vielä tarkistaa tietosi tai tallenna lomake ja ota ylös ainakin hakijanumerosi. Hakemuksen muuttaminen ja täydentäminen: - Hakutoivejärjestystä voi muuttaa vain hakuaikana. - Osoitteenmuutoksista voi ilmoittaa läpi hakukauden. - Esivalintaan vaikuttavista arvosana- ja työkokemusmuutoksista tulee ilmoittaa mennessä. - Lopulliseen valintaan vaikuttavista arvosana- ja työkokemusmuutoksista tulee ilmoittaa mennessä. Kaikki muutokset on ilmoitettava kirjallisesti ensimmäisenä hakutoiveena olevan ammattikorkeakoulun hakutoimistoon. 6

9 7

10 Opiskelijavalinta Opiskelijavalinnassa noudatetaan ammattikorkeakoulun päättämiä valintaperusteita ja sitä hakutoivejärjestystä, jonka hakija on merkinnyt hakemukseensa. Hakutoiveita ja niiden järjestystä ei voi muuttaa hakuajan jälkeen. Jos et pääse koulutukseen, jonka olit merkinnyt ensimmäiselle sijalle, tarkistetaan, riittävätkö pisteesi toiselle sijalle merkitsemääsi hakutoiveeseen jne. Jos tulet valituksi johonkin hakutoiveeseesi, sinua ei enää voida valita hakutoivejärjestyksessä alemmalla sijalla olevaan opiskelupaikkaan. Jonottamalla voit kuitenkin saada vielä paikan ylemmästä hakutoiveestasi. Kaikissa Saimaan ammattikorkeakoulun koulutuksissa järjestetään valintakoe, johon ammattikorkeakoulu kutsuu hakijan henkilökohtaisella kutsukirjeellä. Saimaan ammattikorkeakoulun valintakokeiden ajankohdat löydät tästä oppaasta koulutusalojen hakukalentereista. Esteettömyys opiskelijavalinnoissa Suomen perustuslain 6.2. :n mukaan ketään ei saa syrjiä minkään henkilöön liittyvän syyn kuten alkuperän, iän, kielen, terveydentilan tai vammaisuuden perusteella. Yhdenvertaisuuslaki (21/ ) kieltää syrjinnän myös olosuhteiden ja käytäntöjen perusteella. Se velvoittaa koulutuksen järjestäjän ryhtymään kohtuullisiin toimiin vammaisen henkilön koulutukseen pääsemiseksi. Samoja toimintaperiaatteita sovelletaan myös erilaisiin oppijoihin. Mikäli hakija edellä mainittuihin seikkoihin liittyen tarvitsee erityisjärjestelyjä valintakokeessa, hänen tulee tehdä vapaamuotoinen kirjallinen hakemus tarvittavista erityisjärjestelyistä. Valintakoekutsun saatuaan hakijan tulee välittömästi toimittaa hakemus kyseisen ammattikorkeakoulun hakutoimistoon. Hakemukseen liitetään lääkärinlausunto tai muu asiantuntijanlausunto vamman tai sairauden laadusta. Ammattikorkeakoulu ilmoittaa hakijalle järjestettävissä olevista erityisjärjestelyistä. 8 Valinta tasapisteissä olevien välillä Tasapistetilanteessa ammattikorkeakoulujen hakijat asetetaan sekä esivalinnassa valintakokeisiin kutsuttaessa että lopullisessa valinnassa paremmuusjärjestykseen seuraavin perustein: 1. hakutoivejärjestys 2. valintakokeen tulos 3. kaikkien aineiden keskiarvo 4. koulumenestyspisteet 5. työkokemuspisteet. Opiskelupaikan vastaanottaminen Syksyllä 2014 alkavien koulutusten valintojen tulokset julkistetaan hakijoille aikaisintaan ja viimeistään Korkeakoulut ilmoittavat hyväksymisestä kirjeitse. Kirjeen mukana saat opiskelupaikan vastaanottamisilmoituksen. Huolehdi, että ilmoitus on perillä määräaikana (viimeistään klo 16.15) siinä korkeakoulussa, josta otat opiskelupaikan vastaan. Muuten menetät opiskelupaikkasi jälkeen hyväksytyille ammattikorkeakoulut ilmoittavat, milloin vastaanottamisilmoitus on viimeistään palautettava. Opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus on sitova eikä sitä voi muuttaa tai peruuttaa. Jos olet hakenut useaan korkeakoulupaikkaan, selvitä valintojen tulokset kaikista hakemistasi paikoista ennen ilmoituksen palauttamista. Palauta vastaanottamisilmoitus vasta, kun olet varma asiasta. Muista kuitenkin, että määräajan jälkeen tulleita ilmoituksia ei huomioida. Jonotus Hyväksymispäivämäärästä riippuu, voitko jäädä jonottamaan toista opiskelupaikkaa, johon olet jäänyt varasijalle. Voit jonottaa vain, jos sinut on hyväksytty viimeistään Jonotus on voimassa saakka. Jos sinut hyväksytään siihen mennessä paikkaan, jota olet jonottanut, siitä tulee lopullinen opiskelupaikkasi. Muutoin lopulliseksi opiskelupaikaksesi tulee koulutus, jonka olet ilmoittanut vastaanottavasi siinä tapauksessa, ettet pääse jonottamaasi koulutukseen. Voit jonottaa vain yhteen paikkaan, eikä jonotuskohdetta voi vaihtaa. Voit kuitenkin luopua jonotuksesta, jos sinua ei ole hyväksytty jonottamaasi opiskelupaikkaan. Huom! Kaikkiin yliopistoissa järjestettäviin koulutuksiin ei voi jonottaa. Jos et ole varma, voitko jonottaa haluamaasi koulutukseen, varmista se kyseisestä yliopistosta ennen vastaanottamisilmoituksen jättämistä. Ammattikorkeakoulujen yhteishaussa ja joillakin aloilla yliopistoissa käytössä olevissa yhteishauissa ja -valinnoissa joudut asettamaan koulutukset suosituimmuusjärjestykseen jo hakuvaiheessa. Hakutoivejärjestystä ei voi muuttaa hakuajan päättymisen jälkeen, etkä voi merkitä jonotuskohteeksi kuin ylempänä hakutoiveena olleen koulutuksen. Kaikille jälkeen hyväksytyille korkeakoulut ilmoittavat, milloin opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus on viimeistään palautettava. Näillä hakijoilla ei ole oikeutta jonottaa toista paikkaa. Huom! Keväällä alkaviin koulutuksiin ei voi jonottaa. Yhden korkeakoulupaikan säännös Yhden paikan säännöksen mukaan opiskelijaksi hyväksytty voi ottaa vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan saman lukukauden aikana alkavista opinnoista. Lisäksi säännös koskee ainoastaan valtakunnallisessa yhteishaussa mukana olevia koulutuksia (mukaan lukien Maanpuolustuskorkeakoulu). Yliopistojen erillisvalinnat ja ammattikorkeakoulujen vieraskielinen aikuiskoulutus ja vieraskieliset ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot jäävät säännöksen ulkopuolelle. Säännös ei estä ottamasta vastaan toista korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa jonain muuna lukukautena alkavasta koulutuksesta.

11 Vaikka siirtäisit opintojen aloittamista tai keskeyttäisit opintosi, et voi silti vastaanottaa toista opiskelupaikkaa samana lukukautena alkaviin korkeakouluopintoihin. Säännöksen tarkoituksena on, että mahdollisimman moni hakija saisi opiskelupaikan korkeakoulusta. Säännös ei koske Poliisiammattikorkeakoulua, Högskolan på Ålandia eikä ulkomaisia korkeakouluja. Jos et tule valituksi Jos et tule valituksi yhteishaussa, sinulle lähetetään heinäkuussa kirje, jossa kerrotaan saamasi pistemäärät ja mahdollinen sijoittu- misesi varasijoille niihin koulutuksiin, joihin olet pyrkinyt. Ota selvää mahdollisuuksistasi päästä peruutuksen vuoksi vapautuvalle opiskelijapaikalle. Näille paikoille otetaan paremmuusjärjestyksessä seuraava hakija. Huomioi myös, että avoimessa ammattikorkeakoulussa voit opiskella yksittäisiä opintojaksoja tai laajempia opintokokonaisuuksia. Tutkintoa avoimessa ammattikorkeakoulussa ei voi suorittaa, mutta suoritetut opinnot voidaan myöhemmin lukea hyväksi Saimaan ammattikorkeakoulun tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Täydennyshaku Koulutusohjelmiin, joihin on jäänyt vapaita opiskelupaikkoja, järjestetään elokuussa 2014 valtakunnallinen yhteinen täydennyshaku. Täydennyshausta voidaan valita hakijoita vasta, kun varasijoilla ei enää ole valintakelpoisia hakijoita. Hakukelpoisuus ammattikorkeakouluopintoihin Yleisen hakukelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin antavat: - lukion oppimäärä tai ylioppilastutkinto - International tai European Baccalaureatetutkinto tai Reifeprüfung-tutkinto - opistoasteen tai ammatillisen korkeaasteen tutkinto (mm. insinööri) - ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/98) tarkoitettu ammatillisessa peruskoulutuksessa suoritettu, laajuudeltaan vähintään kolmivuotinen ammatillinen perustutkinto tai sitä vastaava aikaisempi tutkinto - nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeilusta annetussa laissa (391/91) tarkoitetut vähintään kolmivuotiset yhdistelmäopinnot - ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitettu laajuudeltaan vähintään kolmivuotinen ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto tai niitä vastaava aiempi tutkinto tai - ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden korkeakouluopintoihin. Mikäli ammattikorkeakoulu käyttää harkinnanvaraista valintaa, opiskelijaksi voidaan ottaa myös muu hakija, jolla ammattikorkeakoulu katsoo olevan riittävät tiedot ja taidot. Haussa käytetyn tutkinnon on oltava suoritettuna kevään haussa viimeistään Tutkinnon on kuitenkin oltava valmis hakuajan loppuun mennessä, jos hakija hakee: - ammattitutkinnolla - erikoisammattitutkinnolla tai - ulkomailla suoritetulla tutkinnolla eikä hakija ole EU- tai ETA-maan kansalainen. Alle kolmevuotisella ammatillisella perustutkinnolla voi hakea vain saman alan opintoihin. Jos olet epävarma hakukelpoisuudestasi, ota yhteyttä ammattikorkeakoulun hakutoimistoon. Hakukelpoisuuden vastaavalle alalle voi täydentää yleiseksi hakukelpoisuudeksi: - suorittamalla lisäksi laajuudeltaan sellaiset yleissivistävät tai ammatilliset lisäopinnot, jotka laajentavat peruskoulun jälkeiset opinnot kolmeen vuoteen tai - hankkimalla vähintään kolmen vuoden työkokemuksen tutkinnon suorittamisen jälkeen tutkintoa vastaavalta alalta. Työkokemuksen tulee olla hankittuna hakuajan päättymiseen mennessä. Koulutus ja tutkinto, jolla voi hakea: 1. Ylioppilastutkinto ja/tai lukion päättötodistus Hakija voi pyrkiä lukion päättötodistuksen ja/tai ylioppilastutkintotodistuksen perusteella. Abiturientit hakevat viimeisimmällä lukion todistuksella. Suomalaisen ylioppilastutkinnon arvosanat saadaan vuodesta 1990 suoraan ylioppilastutkintorekisteristä. Lukion päättötodistuksen keskiarvo lasketaan painottamattomana keskiarvona kaikista numeroina todistukseen merkityistä arvosanoista. Hakukeväänä valmistuvat IBabiturientit toimittavat kopion arvosana-arvioinnistaan (Predicted Grades) mennessä ensisijaisen hakukohteensa hakutoimistoon. Hakukeväänä valmistuvan IB-hakijan opiskelijavalinta on ehdollinen, kunnes ammattikorkeakoulu on tarkistanut lopullisen tutkintotodistuksen. 9

12 Suomalaisessa lukiossa IB-tutkinnon, Suomessa Reifeprüfung-tutkinnon ja Eurooppa-koulussa EB-tutkinnon suorittaneet hakijat muuntavat tutkintotodistuksensa arvosanat seuraavien muuntotaulukoiden mukaisesti: EB-, IB- ja Reifeprüfung-tutkintojen muuntokaava EB-tutkinto IB-tutkinto Reifeprüfung-tutkinto Suomalainen ylioppilastutkinto Matematiikka Muu aine-kohtainen koe 9,50 10,00 9,00 10,00 7 (Excellent) pistettä Laudatur 8,50 9,45 8,00 8,95 6 (Very good) pistettä Eximia cum laude approbatur 7,00 8,45 7,00 7,95 5 (Good) 8 9 pistettä Magna cum laude approbatur 6,00 6,95 6,00 6,95 4 (Satisfactory) 7 pistettä Cum laude approbatur 5,00 5,95 5,00 5,95 3 (Mediocre) 5 6 pistettä Lubenter approbatur 4,00 4,95 4,00 4,95 2 (Poor) 4 pistettä Approbatur Todistusarvosanojen muuntokaava EB-linjan päättötodistus IB-linjan päättötodistus Reifeprüfung-linjan päättötodistus * Lukion päättötodistus (Excellent) pistettä (Very good) pistettä (Good) 7 9 pistettä (Satisfactory) 5 6 pistettä (Mediocre) 3 4 pistettä (Poor) 1 2 pistettä 5 * Reifeprüfung-tutkinnon keskiarvo muunnetaan siten, että kokonaispistemäärä jaetaan 60:llä ja muunnetaan taulukon mukaan. (Esim. 520:60 ~ 8,67 mikä oheisen muuntotaulukon mukaan vastaa lukion päästötodistuksen numeroa 8.) Ulkomailla suoritetut IB- ja Reifeprüfungtutkinnot ks. kohta Ammatillinen perustutkinto/koulu-, opisto- tai ammatillisen korkea-asteen tutkinto Jos hakijalla on useita ammatillisia tutkintoja, on hänen valittava, millä todistuksella hakee. Arvosanat otetaan ko. tutkintotodistuksesta. Myös näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon (120 ov) suorittaneet hakevat tässä ryhmässä. Näyttötutkinnon arvosanat otetaan näyttötutkintotodistuksesta. Ammatilliseen perustutkintoon valmistumassa oleva hakija käyttää viimeisintä väliaikaista todistusta. Valinta on kuitenkin aina ehdollinen, kunnes ammatillinen perustutkinto on suoritettu. Lopullisessa valinnassa otetaan huomioon päättötodistuksen keskiarvo, joka lasketaan painottamattomana keskiarvona arvosanoista, jotka on ilmaistu tutkintotodistuksessa numeroina tai jotka voidaan muuntaa sellaisiksi. Jos hakijan haussa käyttämään todistukseen on annettu arvosana numeroina muualla suoritetuista, hyväksi luetuista opinnoista, se otetaan mukaan keskiarvoa laskettaessa. Jos opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen perustutkinto muodostuu päättö- ja näyttötodistuksesta, keskiarvo lasketaan vain päättötodistuksesta. Huom. Alle kolmivuotisella ammatillisella perustutkinnolla voi hakea vain vastaavalle alalle. 3. Ylioppilastutkinto ja ammatillinen perustutkinto (120 ov) Hakija, joka on suorittanut sekä ammatillisen perustutkinnon (120 ov, suoritettu v tai sen jälkeen) että ylioppilastutkinnon, voi hakea käyttäen jotakin seuraavassa esitetyistä vaihtoehdoista, ja valita näistä sen, joka hänen osaltaan tuottaa parhaan pistemäärän. a) Hakeminen ylioppilastutkinnon perusteella, jolloin koulumenestyspisteet lasketaan kohdassa 1. esitetyn pisteityksen mukaisesti. 10

13 b) Hakeminen ammatillisen perustutkinnon perusteella, jolloin koulumenestyspisteet lasketaan kohdan 2. mukaisesti. c) Hakeminen ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon perusteella, jolloin koulumenestyspisteet lasketaan yksittäisten arvosanojen osalta ylioppilastutkinnon arvosanoista ja ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen keskiarvosta. 4. Ammatti- ja erikoisammattitutkinto Tutkinnot suoritetaan aina näyttönä. Tutkintotodistuksen on oltava valmis hakuajan päättymiseen mennessä. Toimita hakuajan päättymiseen mennessä kopio tutkintotodistuksesta ensimmäisenä hakutoiveenasi olevan ammattikorkeakoulun hakutoimistoon, joka tämän pohjalta tekee päätöksen hakukelpoisuudesta kaikkiin hakutoiveisiisi. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot tuottavat yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin. Kaikki hakukelpoisuutensa osoittaneet hakijat kutsutaan valintakokeisiin ja opiskelijavalinta tehdään valintakokeen perusteella. Valintakokeessa on menestyttävä keskimääräistä paremmin. 5. Ulkomailla suoritettu tutkinto Ulkomailla suoritettu tutkinto tulee olla valmis hakuajan päättymiseen mennessä, jos hakija ei ole EU- tai ETA-maan kansalainen. Osoittaakseen hakukelpoisuutensa ulkomailla suoritetulla tutkintotodistuksella hakevan on toimitettava hakuajan päättymiseen mennessä kopio hakemuksensa perusteena olevasta tutkintotodistuksesta ensimmäisenä hakutoiveena olevan ammattikorkeakoulun hakutoimistoon, joka tekee päätöksen hakukelpoisuudesta kaikkiin hakutoiveisiin. Tämä ei koske hakukautena valmistuvia EU-/ETA-maan kansalaisia, joiden tutkintojen on oltava suoritettuina viimeistään Todistuksen lisäksi on toimitettava virallisen kielenkääntäjän suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi tekemä käännöskopio tutkintotodistuksesta, jos tutkintotodistuksen kieli ei ole mikään näistä. Käännöksessä tulee olla kääntäjän allekirjoitus ja leima. Kaikki hakukelpoisuutensa osoittaneet hakijat kutsutaan valintakokeisiin ja opiskelijavalinta tehdään valintakokeen perusteella. Valintakokeessa on menestyttävä keskimääräistä paremmin. 6. Avoimen ammattikorkeakoulun opinnot Tässä ryhmässä voivat hakea avoimessa ammattikorkeakoulussa vähintään 60 opintopistettä koulutukseen soveltuvia opintoja suorittaneet. Hakijoilla ei tarvitse olla ammattikorkeakoululaissa määriteltyä hakukelpoisuutta. Saimaan ammattikorkeakoulu kutsuu avoimen ammattikorkeakoulun riittävät opinnot suorittaneet hakijat valintakokeisiin ja valinta tehdään valintakokeen perusteella. Hakijan on toimitettava opintosuoritusote hakuajan päättymiseen mennessä kaikkien hakutoiveiden ammattikorkeakouluihin. 7. Harkinnanvarainen valinta Saimaan ammattikorkeakoulun kuvataiteen koulutuksessa on käytössä harkinnanvarainen valinta. Muihin Saimaan ammattikorkeakoulun koulutuksiin ei voi hakea harkinnanvaraisessa valinnassa. Ammattikorkeakoulu arvioi harkinnanvaraisessa valinnassa hakevien pääsyedellytysten täyttymisen ja päättää valintakokeisiin kutsuttavista hakijoista. Hakijat valitaan pelkän valintakokeen perusteella. Harkinnanvaraisessa valinnassa hakeva ei voi samanaikaisesti hakea koulutukseen tavanomaisessa haussa. Hakijan, joka hakee harkinnanvaraisessa valinnassa, tulee aina ottaa yhteyttä kaikkien hakemiensa ammattikorkeakoulujen hakutoimistoihin. Normaalin yhteishakulomakkeen lisäksi tulee täyttää myös harkinnanvaraisen valinnan hakulomake, jonka saa hakutoimistosta. Saimaan ammattikorkeakoulun oman hakulomakkeen voi tulostaa internetistä ammattikorkeakoulun kotisivujen kautta www. saimia.fi, tilata sähköpostitse osoitteesta tai puhelimitse puh Ammattikorkeakoulu-/ yliopistotutkinto Yhteishaussa ei voi käyttää ammattikorkeakoulun tai yliopiston tutkintotodistusta, vaan hakija hakee todistuksella, jota käytti aiemmin pyrkiessään ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Lisää tietoa saat Ammattikorkeakoulujen omista oppaista ja esitteistä Ammattikorkeakoulut julkaisevat omaa tiedotusmateriaaliaan, jossa on informaatiota hakemisesta. Tietoa löytyy myös ammattikorkeakoulujen kotisivuilta. Tietoa internetistä - Nettihaku ammattikorkeakouluun: - Ajankohtainen koulutustarjonta ja hakemisessa tarvittavat taustatiedot: - Ammattikorkeakoulujen kotisivuille pääsee osoitteessa - Avoimesta ammattikorkeakouluopetuksesta tiedotetaan osoitteessa - Työ- ja elinkeinoministeriön kotisivuilta löytyy tietoa ammateista ja työelämästä sekä työmarkkinatuesta. 11

14 12

15 SOSIAALI- JA TERVEYSALA Hakukalenteri ammattikorkeakoulujen yhteishaku Koulutus Tutkinto Paikkakunta Aloituspaikat Hakukoodi Oppilaitos/koulutus Valintakoe Ensisij. hakeneet/ aloituspaikat 2013 Ensihoitaja Fysioterapeutti Sairaanhoitaja Ensihoitaja (AMK) Fysioterapeutti (AMK) Sairaanhoitaja (AMK) Lappeenranta / /20 Lappeenranta / /20 Lappeenranta / /20 Sosionomi Sosionomi (AMK) Lappeenranta / /40 LISÄTIETOJA Koulutuksien sisällöistä: Ensihoitaja Koulutuspäällikkö Anne Suikkanen puhelin Fysioterapeutti Koulutuspäällikkö Sari Liikka puhelin Sairaanhoitaja Koulutuspäällikkö Pirjo Huovila puhelin Sosionomi Koulutuspäällikkö Helena Wright puhelin Hakemisesta: Hakutoimisto Skinnarilankatu 36, Lappeenranta, puhelin Marika Sormunen, 20. Ensihoitajakoulutuksen toisen vuosikurssin opiskelija. Tutustuin veljeni kautta kotikunnassani Kontiolahdella paikallisen VPK:n toimintaan ja kipinä syttyi. Olin ajatellut hakevani hoitoalalle, mutta palokunta antoi innostuksen ensihoidon koulutusohjelmaa kohtaan. Koen, että palokuntataustastani on ollut paljon hyötyä opiskelussa lukiotaustani lisäksi. Palokuntaharrastukseni on saanut jatkua myös Lappeenrannassa. Muutto ennestään tuntemattomaan kaupunkiin oli aluksi pelottavaa ja uusi asuntokin tuntui todella vieraalta. Asun nyt toista vuotta samassa kahden hengen soluasunnossa. Aluksi en pitänyt kämpästä kovinkaan paljoa, mutta alun kankeuden jälkeen olen oppinut pitämään siitä. Olen myös sisustanut pientä huonettani ja sen avulla saanut oloni kotoisammaksi. Toisen opiskeluvuoden aloittaminen tuntui paljon helpommalta, kun kaupunki ja luokkakaverit tulivat tutuimmiksi. Ensihoidon opinnot ovat päässeet vauhtiin ja nautin opiskelusta todella paljon. Odotan innolla ensimmäistä ambulanssiharkkaa! Tarkoituksenani olisi tutustua kaupungin tarjoamiin mahdollisuuksiin ja aloittaa jokin uusi harrastus. 13

16 Ensihoitajakoulutus Lappeenranta Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Ensihoitaja (AMK), sisältää sairaanhoitaja (AMK) -tutkinnon. Tutkinnon laajuus on 4 vuotta eli 240 opintopistettä, josta harjoittelun osuus on 75 opintopistettä. Ensihoitaja on akuutin hoitotyön osaaja Ensihoitaja vastaa akuutista hoitotyöstä tilanteissa, joissa potilas on sairastunut äkillisesti tai vammautunut onnettomuudessa. Tilanne voi edellyttää akuutin fyysisen hoitamisen lisäksi potilaan muun elämäntilanteen kartoittamista sekä psyykkisen tai sosiaalisen tuen organisoimista. Onnettomuustilanteissa ensihoitaja tekee tiivistä yhteistyötä esimerkiksi pelastusviranomaisten ja poliisin kanssa. Työ edellyttää hyviä vuorovaikutustaitoja, nopeaa arviointikykyä ja lääketieteelliseen tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Hoitotyön soveltamista ja lääketieteellistä osaamista Vaikka kiireiset hälytystehtävät ovat näkyvin osa ensihoitajan työtä, suurin osa työtehtävistä on potilaiden rauhallista tutkimista, tilanteiden kartoittamista ja arviointia sekä jatkohoidon suunnittelua. Työhön sisältyy myös koulutustehtäviä kouluissa, terveyskeskuksissa tai alueen ensivasteyksiköissä. Ensihoitajan tehtävät edellyttävät hyvää lääketieteellistä osaamista sekä hoitotyön soveltamistaitoja vaihtelevissa hoito- ja palvelutilanteissa. Ensihoitaja osaa hoitaa potilasta turvallisesti erilaisissa toimintaympäristöissä. Opintojen sisältö ja toteutus Ensihoidon ja hoitotyön pääaineopintojen ohella opintoihin kuuluu muun muassa anatomiaa ja fysiologiaa, lääketiedettä, farmakologiaa sekä psykologiaa. Koulutuksessa kehitetään valmiuksia myös fyysisen kunnon ylläpitämiseen, stressinhallintaan ja työssä jaksamiseen. Ensihoitajakoulutuksessa opiskelu on käytännönläheistä. Perustaidot opitaan pätevien opettajien ohjauksessa turvallisissa laboratorio- ja simulaatiotilanteissa. Pitkillä harjoittelujaksoillaan sairaaloissa ja ambulansseissa opiskelijat harjaantuvat hoitamaan äkillisesti sairastuneita tai vammautuneita potilaita. Ensihoitaja on myös sairaanhoitaja Ensihoitajan koulutus sisältää sairaanhoitajakoulutuksen. Ensihoitaja voi työskennellä ambulanssien lisäksi myös esimerkiksi päivystyspoliklinikoilla, anestesia- ja teho-osastoilla tai vaikka sairaanhoitajana kotisairaanhoidossa tai kotisairaalassa. Sairaanhoitajan perinteinen ja tunnustettu koulutus mahdollistaa työskentelyn myös ulkomailla. Perusopintoihin sisältyy: - kieliopintoja - hoitotyön menetelmäopintoja - anatomiaa ja fysiologiaa - lääketieteellisiä opintoja - tiedonhankintaa - farmakologiaa. Ammattiopintoihin sisältyy ensihoidon omien opintojen lisäksi: - lääkehoitoa - hoitotyötä ihmisen, perheen ja yhteisön elämänkulun eri vaiheissa - pitkäaikaissairaiden hoitotyötä - akuuttihoitotyötä - avoterveydenhuoltoa ja kotihoitoa. Fysioterapeuttikoulutus Lappeenranta Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Fysioterapeutti (AMK) Tutkinnon laajuus on 3,5 vuotta eli 210 opintopistettä, josta ammattitaitoa edistävä harjoittelu on 46 opintopistettä. Harjoittelu toteutetaan Lappeenrannan ja lähikuntien alueella. Osan opinnoista voi suorittaa kansainvälisessä vaihdossa. Analyyttisiä ammattilaisia kuntoutusalalle Fysioterapeuttikoulutuksesta valmistuu analyyttisiä ja itsenäisesti työskenteleviä ammattilaisia kuntoutusalalle. Fysioterapeutti tekee mittauksiin ja arviointeihin perustuvia diagnooseja sekä parantaa, lievittää ja ehkäisee tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Fysioterapeutti kannustaa asiakkaitaan terveelliseen liikuntaan. Fysioterapeutti on myös mukana kehittämässä terveys- ja hyvinvointipalveluja sekä ihmisten elinympäristöjä. Fysioterapeutit hakevat vastauksia tulevaisuuden haasteisiin. Koulutuksen sisältöä suunnitellaankin yhdessä työelämän asiantuntijoiden kanssa. Valmistuneet fysioterapeutit ovat hyvinvoinnin edistäjiä, jotka osaavat soveltaa oppejaan vaihtelevien tilanteiden mukaisesti. 14

17 Opiskeluun liittyvä harjoittelu toteutetaan Lappeenrannan ja lähikuntien alueella. Osan opinnoista voi suorittaa kansainvälisessä vaihdossa. Perusopintoihin sisältyy: - lääketieteellisiä oppiaineita - anatomiaa - fysiologiaa - ammattiin kasvamisen opintoja - biomekaniikkaa eli mittaus- ja laboratoriomenetelmiä - kuormitusfysiologiaa eli hengitys- ja verenkiertoelimistön sekä lihaskunnon -mittausmenetelmiä - terveyden edistämisen menetelmiä. Ammattiopintoihin sisältyy: - fysioterapeuttista tutkimusta ja kliinistä päättelyä - terapiamenetelmiä, kuten hoitoa, harjoittelua ja terveysliikuntaa - soveltavaa liikuntaa eli eri liikuntamuotojen soveltamista erilaisten liikkujien tarpeisiin - fysioterapian soveltamista erilaisille ryhmille ja yksilöille - tutkimus- ja kehitystyötä. Työtehtäviä kunnallisissa ja yksityisissä terveyspalveluissa Fysioterapeutit työskentelevät esimerkiksi terveyskeskuksissa, sairaaloissa, kuntoutus- ja hoitolaitoksissa, fysioterapia-alan yrityksissä tai terveyden edistämiseen liittyvissä suunnittelu- ja koulutustehtävissä. Työtehtäviä on sekä kunnallisissa että yksityisissä kuntoutuspalveluissa sekä järjestöissä. Fysioterapeutti voi perustaa myös oman yrityksen. Fysioterapeutti vastaa itsenäisesti työnsä suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja kehittämisestä. Hän tekee yhteistyötä esimerkiksi lääkäreiden, sairaanhoitajien, sosionomien, toimintaterapeuttien, psykologien, opettajien ja lasten vanhempien kanssa. Laboratoriotyöskentelystä tukea kuntoutukseen Saimaan ammattikorkeakoulun fysioterapian laboratoriossa opiskelijat pääsevät tutkimaan asiakkaidensa kuntoa, arvioimaan työkyvyn ongelmia ja suunnittelemaan kuntoutusohjelmia. Laboratoriossa testataan esimerkiksi lihasvoimaa ja tasapainon hallintaa. Kuormitusfysiologian laboratoriossa tarkkaillaan hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintakykyä. Taitojen ja tietojen karttuessa opiskelijat toteuttavat kuntoutusprojekteja erilaisille ryhmille tai suunnittelevat yksilöllisiä kuntoutusohjelmia. 15

18 Sairaanhoitajakoulutus Lappeenranta Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Sairaanhoitaja (AMK) Tutkinnon laajuus on 3,5 vuotta eli 210 opintopistettä, josta harjoittelun osuus on 75 opintopistettä. Sairaanhoitaja on hoitotyön asiantuntija Sairaanhoitajakoulutuksesta valmistuu sairaanhoitajia, jotka toimivat itsenäisesti, vastuullisesti ja laaja-alaisesti erilaisissa hoitotyön tehtävissä. Sairaanhoitajan työhön kuuluu sairauksien ennaltaehkäiseminen ja parantaminen, terveyden edistäminen sekä ihmisen omien voimavarojen vahvistaminen. Koulutus painottuu vankkaan kliiniseen osaamiseen. Opittuja taitoja sovelletaan käytäntöön asiakaslähtöisesti ja eettisesti, ihmisten erilaisuutta kunnioittaen. Sairaanhoitajan uramahdollisuutena ovat kliinisen hoitotyön lisäksi sosiaali- ja terveysalan asiantuntija-, kehittämis-, johtamisja opetustehtävät. Vastuullinen ja vaativa uravalinta mahdollistaa antoisan ja palkitsevan työn ihmisten parissa. Uusin tutkittu tieto yhdistyy käytännön työhön Hoitotyön opiskelu on käytännönläheistä. Perustaidot opitaan pätevien opettajien ohjauksessa, turvallisissa laboratorio- ja simulaatiotilanteissa. Sairaanhoitajan ammatillisista opinnoista puolet toteutuu ohjattuna harjoitteluna aidoissa hoitotyön toimintaympäristöissä. Tämän lisäksi opiskelijat soveltavat tiedonhankinnan ja -hallinnan taitojaan käytäntöön erilaisissa oppimistehtävissä, projektityöskentelyssä ja työelämässä. Kansainvälisyyttä ja vaihtelevia työympäristöjä Sairaanhoitajat työskentelevät moniammatillisten tiimien jäseninä pääsääntöisesti sairaaloissa, terveyskeskuksissa, kotihoidossa, yksityisissä hoitolaitoksissa, avoterveydenhuollossa ja erilaisissa järjestöissä. Sairaanhoitaja voi toimia myös yksityisyrittäjänä. Sairaanhoitaja kohtaa työssään nopeasti vaihtuvia tilanteita, jotka edellyttävät itsenäistä päätöksentekotaitoa. Koulutus antaa myös valmiuksia stressin- ja oman elämän hallintaan. Kansainvälistyminen ja muuttuvat hoitotyön ympäristöt näkyvät koulutuksessa kansainvälisinä opiskelijavaihtoina sekä yhteistyönä kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Osa opiskelusta on mahdollista toteuttaa englanninkielisenä. Sairaanhoitaja on laillistettu ammattinimike, joka voi toimia hoitotyön asiantuntijana sosiaali- ja terveydenhuollon julkisella ja yksityisellä sektorilla niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Perusopintoihin sisältyy: - kieliopintoja - hoitotyön menetelmäopintoja - anatomiaa ja fysiologiaa - lääketieteellisiä opintoja - tiedonhankintaa - farmakologiaa. Ammattiopintoihin sisältyy: - lääkehoitoa - hoitotyötä ihmisen, perheen ja yhteisön elämänkulun eri vaiheissa - pitkäaikaissairaiden hoitotyötä - akuuttihoitotyötä - avoterveydenhuoltoa ja kotihoitoa. Sairaanhoitaja osaa yhdistää uusimman tutkimustiedon käytännön tilanteisiin. Yhteiskunnan ja työelämän muuttuviin haasteisiin vastaaminen, sekä oman ammattialan kehittäminen edellyttävät sairaanhoitajilta monipuolisia kliinisiä ja tiedollisia valmiuksia. 16

19 Sosionomikoulutus Lappeenranta Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Sosionomi (AMK) Tutkinnon laajuus on 3,5 vuotta eli 210 opintopistettä, josta ammattitaitoa edistävän harjoittelun osuus on 48 opintopistettä. Sosionomi on hyvinvoinnin moniosaaja Sosionomi työskentelee lähellä ihmistä hänen arjessaan. Koulutuksessa perehdytään eri elämäntilanteissa ilmeneviin kasvatuksen, opetuksen, ohjauksen ja sosiaalisen tuen tarpeisiin. Sosionomit kehittävät sosiaalialan palvelukokonaisuuksia ja vahvistavat ihmisten hyvinvointia. Opetuksen sisältö on suunniteltu yhdessä työelämän asiantuntijoiden kanssa. Näin koulutus vastaa suoraan työelämän vaatimuksiin. Sosiaalialan töissä tarvitaan muun muassa vuorovaikutus-, ilmaisu-, ohjaus- ja työelämätaitoja. Työelämäprojektit osana opintoja Opiskelu sisältää sekä toiminnallisia ohjaus- ja työmenetelmäopintoja että teoriatietoa. Osa opinnoista toteutetaan kirjallisina tehtävinä, osa verkko-opintoina. Opiskeluun sisältyy myös käytännön harjoittelua ja työelämäprojekteja. Opiskelija voi toimia ryhmänvetäjänä esimerkiksi varhaiskasvatuksen, lastensuojelun, vammaistai päihdehuollon työssä tai maahanmuuttajaprojekteissa. Monipuolinen työkenttä odottaa Sosionomit työskentelevät monipuolisissa tehtävissä julkisen, yksityisen ja järjestötyönantajien palveluksessa esimerkiksi sosiaaliohjaajana, palveluohjaajana, perhetyöntekijänä, koulukuraattorina, lähihoitajana, palvelupäällikkönä tai projektityöntekijänä. Sosionomi voi saada pätevyyden lastentarhanopettajan tehtäviin, mikäli tutkintoon sisältyy varhaiskasvatukseen painottuvia opintoja. Perusopintoihin sisältyy: - psykologiaa - erityispedagogiikkaa - kasvatustiedettä - sosiologiaa - sosiaalipolitiikkaa. Ammattiopintoihin sisältyy: - menetelmäopintoja - verkostotyömenetelmiä - elämyspedagogiikkaa - ratkaisu- ja voimavarakeskeisiä menetelmiä - luovia ja toiminnallisia menetelmiä, joissa perehdytään oman persoonan käyttöön sosiaalialan työvälineenä - teoriatietoa sosiaalialan työkentistä. Opinnot antavat myös valmiudet sosiaalialan yrityksen perustamiseen ja yrittäjänä toimimiseen. Osan opinnoista voi suorittaa ulkomailla kansainvälisissä vaihtoohjelmissa. 17

20 Valintaperusteet Opiskelijavalinta Opiskelijavalinta on kaksivaiheinen: ensin hakijat valitaan valintakokeisiin koulumenestyksen ja ensimmäisestä hakutoiveesta annettavien pisteiden perusteella. Lopulliseen valintaan vaikuttaa koulumenestys, ensimmäinen hakutoive ja valintakoe. Valintapisteiden enimmäismäärä on seuraava: Koulumenestys 30 pistettä Ensimmäinen hakutoive 5 pistettä Valintakoe 65 pistettä Yhteensä 100 pistettä Valinta on ehdollinen, kunnes ammattikorkeakoulu on tarkistanut koulutodistukset. Ammattikorkeakoulu voi purkaa valinnan, jos todistuksia ei toimiteta ammattikorkeakoulun ilmoittamassa määräajassa, tai jos hakija on antanut arvosanoistaan virheellisiä tietoja, tai jos opiskelijaksi valittua ei voida pitää terveydentilaltaan koulutukseen sopivana. Koulumenestys Koulumenestyksestä annetaan pisteitä seuraavasti: A. ylioppilastutkintotodistuksen ja lukion päättötodistuksen perusteella tai B. ammatillisen tutkinnon todistuksen perusteella tai C. ylioppilastutkintotodistuksen ja ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen perusteella. Jos hakijalla on hakukelpoisuus moneen näistä valintaryhmistä (A, B ja C), hän voi valita parhaan pistemäärän tuottavan vaihtoehdon. Arvosanat merkitään hakemukseen vain siitä todistuksesta, jolla pyritään. A. Ylioppilas- ja lukiopohjainen valinta Hakijat pyrkivät lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen perusteella. Lukion päättötodistuksen keskiarvo lasketaan painottamattomana keskiarvona kaikista todistukseen numeroina merkityistä arvosanoista. Abiturientit pyrkivät viimeisellä lukiotodistuksellaan. Ylioppilastutkintotodistuksen arvosanat kerätään suoraan ylioppilastutkintolautakunnalta. B. Valinta ammatillisen tutkinnon pohjalta Ammatillisen tutkinnon suorittaneet hakevat päättötodistuksensa perusteella. Keväällä 2014 valmistuvat hakevat viimeisellä todistuksellaan, ja heidän lopulliset arvosanansa kerätään suoraan oppilaitoksilta. Jos hakijalla on useita ammatillisia tutkintoja, hän voi valita, minkä todistuksen perusteella koulumenestys pisteytetään. Päättötodistuksen keskiarvo lasketaan painottamattomana keskiarvona arvosanoista, jotka on ilmaistu tutkintotodistuksessa numeroina tai jotka voidaan muuntaa sellaisiksi. Jos hakijan haussa käyttämään todistukseen on annettu arvosana numeroina muualla suoritetuista, hyväksi luetuista opinnoista, se otetaan mukaan keskiarvoa laskettaessa. Näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden arvosanojen keskiarvo lasketaan näyttötutkintotodistuksesta. Jos ammatillinen perustutkinto muodostuu päättö- ja näyttötutkinnosta, keskiarvo lasketaan vain päättötodistuksesta. C. Valinta ylioppilastutkintotodistuksen ja ammatillisen perustutkinnon pohjalta Hakijat pyrkivät ylioppilastutkintotodistuksen ja ammatillisen perustutkinnon perusteella. Ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen keskiarvo lasketaan painottamattomana keskiarvona arvosanoista, jotka on ilmaistu tutkintotodistuksessa numeroina tai jotka voidaan muuntaa sellaisiksi. Jos hakijan haussa käyttämään to- distukseen on annettu arvosana numeroina muualla suoritetuista, hyväksi luetuista opinnoista, se otetaan mukaan keskiarvoa laskettaessa. Ylioppilastutkintotodistuksen arvosanat kerätään suoraan ylioppilastutkintolautakunnalta. Ensimmäinen hakutoive Hakija saa ensimmäiseen hakutoiveeseensa 5 pistettä. Valintakoe Valintakokeeseen kutsutaan viisinkertainen määrä hakijoita aloituspaikkoihin nähden. Hakijat valitaan kokeeseen koulumenestyksestä ja ensimmäisestä hakutoiveesta annettavien pisteiden perusteella. Sosiaali- ja terveysalan valintakokeessa painotetaan alalle soveltuvuutta arvioimalla motivaatiota (30 pistettä), sosiaalisia valmiuksia (15 pistettä) ja oppimis- ja työskentelyvalmiuksia (20 pistettä). Valintakoe sisältää valintakokeeseen valmistavan tehtävän sekä yksilö- ja /tai ryhmätehtäviä. Ryhmä- ja yksilötehtävät voivat sisältää erilaisia osioita: esimerkiksi haastattelun, ryhmätilanteen, toiminnallisen ryhmäkokeen, psykologisen henkilöarvioinnin, aineistokokeen, kielikokeen tai kirjallisen kokeen. Valmistava tehtävä luovutetaan ilmoittautumisen yhteydessä. Tehtävän ohjeistus on ammattikorkeakoulun internetsivuilla. Jos hakija ei tuo valmistavaa tehtävää mukanaan valintakoetilaisuuteen, vähennetään valintakoepisteistä kolme (3) pistettä. Valintakoetulos on voimassa kyseisen haun ajan. Alin hyväksytty valintakoepistemäärä on 20 pistettä. Hakijan on suoritettava valintakokeen kaikki osiot hyväksytysti, jotta hän voi tulla valituksi. Sosiaali- ja terveysalalla on viisi valintakoeryhmää. Jos hakijan pisteet riittävät, hän saa yhden kutsun/valintakoeryhmä. Valintako- 18

21 keesta hakija saa valintakoetuloksen kaikkiin samaan valintakoeryhmään kuuluviin koulutuksiin (tulos voi vaihdella koulutusten vaatimusten mukaisesti) valintayhteistyötä tekevissä ammattikorkeakouluissa. Saimaan ammattikorkeakoulun ensihoidon koulutus ei kuulu sosiaali- ja terveysalan valintakoeyhteistyöhön. Saimaan ammattikorkeakoulun ensihoidon koulutus järjestää oman valintakokeen, eikä hyväksy muissa ammattikorkeakouluissa tai muissa koulutusohjelmissa suoritettua valintakoetta. Kielikoe Kielikoe järjestetään hakijalle, jonka äidinkieli tai koulusivistyskieli on eri kuin opetuskieli. Koulusivistyskielellä tarkoitetaan peruskoulussa tai lukiossa opetuskielenä ollutta kieltä, ja josta kielestä hakijalla on todistuksessaan äidinkielen arvosana. Koulusivistyskieleksi katsotaan myös kieli, jolla on ylioppilastutkinnossa suorittanut hyväksytyn kokeen äidinkielessä tai saanut vähintään arvosanan magna cum laude approbatur suomi tai ruotsi toisena kielenä -kokeessa. Koulusivistyskieleksi katsotaan tässä yhteydessä myös ammatillisessa oppilaitoksessa opetuskielenä ollut kieli ja josta kielestä hakijalla on todistuksessaan äidinkielen tai suomi (tai ruotsi) toisena kielenä arvosana. Sosiaali- ja terveysalan terveydentilavaatimukset Sosiaali- ja terveysalalle hakijan terveydentilan ja toimintakyvyn tulee olla sellainen, että opiskelija kykenee opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin ja harjoitteluun. Sosiaali- ja terveysalan ammattiin hakeutuvan tulee huomioida, että: - opiskelu ja ammatissa toimiminen edellyttävät hyvää henkistä tasapainoa. - tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet, krooniset ihosairaudet ja allergiat voivat muuttua terveydelliseksi ongelmaksi opiskeluaikana tai myöhemmin työelämässä. - veriteitse tarttuva tauti saattaa rajoittaa opintopolkua ja työhön sijoittumista. - ala ei sovellu huumeiden käyttäjälle eikä alkoholin tai lääkkeiden ongelmakäyttäjälle. Ennen opiskeluihin kuuluvaan ohjattuun harjoitteluun siirtymistä ammattikorkeakoulu voi pyytää rikosrekisteriotteen esittämistä, jos harjoitteluun kuuluu olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä. Opiskelijaksi pyrkivän tulee ammattikorkeakoulun pyynnöstä antaa opiskelijaksi ottamisen arvioinnin edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot sekä tieto opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä. 19

22 Saimaan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan valintakokeet Ensihoitajakoulutus Valintakoe koostuu haastattelusta, anatomian ja fysiologian kirjallisesta kokeesta, fyysisen kunnon arvioinnista, englannin kielikokeesta sekä suomen kielen kokeesta, jos hakijan äidinkieli tai koulusivistyskieli on muu kuin suomi. Hakijan on suoritettava valintakokeen kaikki osiot hyväksyttävästi, jotta hän voi tulla valituksi. Hakijan fyysinen kunto arvioidaan testeillä, jotka mittaavat lihaskuntoa, hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa sekä raajojen koordinaatiota eri tilanteissa. Koetta varten hakija tarvitsee sisäliikuntaan sopivat vaatteet ja kengät sekä henkilökohtaiset hygieniatarvikkeet. Sairaustapauksissa testi voidaan tehdä myöhemmin, jos valintakoetulos on muutoin hyväksytty. Fyysisen kunnon arvioinnista ei saa lisäpisteitä, vaan suoritus on joko hyväksytty tai hylätty. Valintakoekirja: Leppäluoto J. ym: Anatomia ja fysiologia - rakenteesta toimintaan. WSOY 2008 (tai uudempi painos). Sivut , , ja Myös muut anatomian ja fysiologian oppikirjat käyvät, kun niistä lukee valintakokeeseen alueet: hengitys, sydän, verenkierto, keskushermosto sekä autonominen hermosto. Valintakoe järjestetään Valintakoe on hakijalle yksipäiväinen. Saimaan ammattikorkeakoulun ensihoitajakoulutus ei kuulu sosiaali- ja terveysalan valintakoeyhteistyöhön. Saimaan ammattikorkeakoulun ensihoitajakoulutus järjestää oman valintakokeen, eikä hyväksy muissa ammattikorkeakoulussa tai muissa koulutuksissa suoritettua valintakoetta. Fysioterapeuttikoulutus Valintakoe koostuu opettajien haastattelusta, liikuntakokeesta ja anatomian ja fysiologian kirjallisesta kokeesta sekä suomen kielen kokeesta, jos hakijan äidinkieli tai koulusivistyskieli on muu kuin suomi. Hakijan on suoritettava valintakokeen kaikki osiot hyväksytysti, jotta hän voi tulla valituksi. Valintakoekirja: Nienstedt W. ym. Ihmisen fysiologia ja anatomia. 15. tai uudempi painos. WSOY. Sivut Aihealueet ovat: ihmisen tuki- ja liikuntaelimistö, hengitysja verenkiertoelimistö, solu. Valintakoe järjestetään Valintakoe on hakijalle yksipäiväinen. Sairaanhoitajakoulutus Valintakoe koostuu opettajien ja työelämää edustavien henkilöiden tekemistä haastatteluista, ryhmätilanteesta ja anatomian ja fysiologian kirjallisesta tentistä sekä suomen kielen kokeesta, mikäli hakijan äidinkieli ja koulusivistyskieli on muu kuin suomi. Hakijan on suoritettava valintakokeen kaikki osiot hyväksytysti, jotta hän voi tulla valituksi. Valintakoekirja: Leppäluoto J. ym: Anatomia ja fysiologia - rakenteesta toimintaan. WSOY Tentittävät osuudet ovat hengitys (sivut ), sekä sydän ja verenkierto ( ). Myös muut anatomian ja fysiologian oppikirjat käyvät. Valintakoe järjestetään Valintakoe on hakijalle yksipäiväinen. Sosionomikoulutus Valintakoe koostuu opettajien haastattelusta, ryhmätilanteesta ja teoriakokeesta sekä suomen kielen kokeesta, jos hakijan äidinkieli tai koulusivistyskieli on muu kuin suomi. Hakijan on suoritettava valintakokeen kaikki osiot hyväksytysti, jotta hän voi tulla valituksi. Valintakoekirja: Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:1. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki 2012, löytyy sähköisenä. Valintakoe järjestetään Valintakoe on hakijalle yksipäiväinen. 20

23 Koulumenestyksestä saatavat pisteet A. Ylioppilas- ja lukiopohjainen valinta Ylioppilastutkintotodistus: Arvosanat L/E M C B A Pisteet Äidinkieli Paras kieli (pitkä tai lyhyt) Matematiikka tai paras reaaliaineiden kokeista (ennen v kirjoittaneilla reaali) Lukion päättötodistuksen keskiarvo: 8,00 7,50 7,00 6,50 6,00 Pisteet B. Valinta ammatillisen tutkinnon pohjalta Pisteasteikko on seuraava: Asteikko Asteikko Asteikko Koulumenestyspisteet ,67 4,50 9, ,50 4,25 8, ,33 4,00 8, ,17 3,75 8, ,00 3,50 8, ,88 3,25 7, ,75 3,00 7, ,63 2,75 7, ,50 2,50 7, ,38 2,25 6, ,25 2,00 6,50 8 1,13 1,75 6,25 6 1,00 1,50 6,00 4 < 1,50 < 6,00 0 C. Valinta ylioppilastutkintotodistuksen ja ammatillisen perustutkinnon pohjalta Ylioppilastutkintotodistus: Arvosanat L/E M C B A Pisteet Äidinkieli Paras kieli (pitkä tai lyhyt) Matematiikka tai paras reaaliaineiden kokeista (ennen v kirjoittaneilla reaali) Ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen keskiarvo asteikko 1-3 2,33 2,00 1,75 1,50 1,25 asteikko 1-5 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 asteikko ,50 8,00 7,50 7,00 6,50 Pisteet