Bioenergiasta voimavara klusteriohjelma
|
|
- Pasi Tikkanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ydinryhmä 6/2007 Huomio! Suunnitelma on lausunnolla valmisteluun osallistuneissa yrityksissä saakka Bioenergiasta voimavara klusteriohjelma
2 Marraskuu 2006 helmikuu 2007 Alustavan esityksen laatiminen Markku Paananen Helmikuu huhtikuu 2007 Yrityskohtainen neuvottelukierros, 25 yritystapaamista, noin 10 kpl yleisötilaisuuksia Huhtikuu 2007 Kehitysteemaryhmien muodostaminen 4 kpl -polttoainelogistiikka -UE lämmitysjärjestelmät -pellettienergia -biokaasu Huhtikuu kesäkuu 2007 Kehitysteemaryhmien kokoukset 2 3 kpl / teema Kesäkuu 2007 Klusterisuunnitelman koostaminen ja esittely 2
3 Perusteluita: EU:n määrätietoinen tahto nostaa uusiutuvien energioiden osuus 20 %:iin 2020 mennessä Keski-Suomen maakuntasuunnitelma: Keski-Suomi on öljystä vapaa maakunta vuoteen 2015 mennessä, lukuun ottamatta osaa liikennepolttoaineista Öljyn saatavuus ja hinta merkittävin maakunnan energiahuoltoon kohdistuva uhka Maailmanlaajuinen energia-alan murros tarjoaa valtavia uusia liiketoimintamahdollisuuksia Keski-Suomessa hyvät raaka-ainevarat, kumuloitunutta osaamista ja kokemusta, kilpailukykyisiä yrityksiä ja poliittista tahtoa Bioenergian käyttö ja alan T&K sekä koulutus pitkälle kehittyneitä. Merkittävimmät mahdollisuudet liittyvät laitteiden ja asiantuntijapalveluiden vientiin. 3
4 Perusteluita: Alan toiminnalle ollut ominaista resurssien hajanaisuus, rahoituksen lyhytjänteisyys ja valintojen puute T&K toiminnan nykyinen volyymi ei riitä johtavan osaamiskeskittymän aseman pitämiseen Teknologiayritysten resurssit, valmiudet ja yhteistyön taso eivät vielä ole riittävät menestykselliseen vientiin Ala ei toimi klusterinomaisesti ja synergiaetuja ei hyödynnetä riittävästi Muiden osaamisalojen, kuten ICT, nanoteknologia ja FIF (forest industry future) mahdollisuudet hyödynnetty laimeasti 4
5 Bioenergia -klusteri Tulevaisuuden energiateknologiat oske Osallistuminen investointiprojekteihin Projektivalmistelu Uutta tietoa ja osaamista Osaamisverkosto Maakunnan energiahuolto Referenssit ja kokemusperäinen tieto Työtilaukset Kotikenttä ja ensimmäiset asiakkaat Toimintaympäristö ja tukipalvelut Linkit muihin osaamiskeskuksiin Yhteistyö Muut klusterit Teknologian ja osaamisen vienti 5
6 Maakunnan energiahuolto Keski-Suomen energiatase 2004 Puu 4278 GWh Vesivoima 170 GWh Tuontisähkö 5005 GWh Turve Hiili 2211 GWh 44 GWh Jäteliemi 2266 GWh Öljy REF Muut YHT. Teollisuus GWh Rakennusten lämmitys 4556 GWh 4415 GWh Muu kulutus 1200 GWh 203 GWh Liikenne 731 GWh 2626 GWh GWh GWh Puu Vesivoima Tuontisähk Turve Hiili Mustalipeä Öljy Muut Yhteensä GWh Primäärienergian kulutus energialähteittäin Year Muut Öljy Mustalipeä Hiili Turve Tuontisähkö Vesivoima Puu 6
7 Yhteenvetona energiataseen näkökulmasta maakunnan energiahuollon kehittämistarpeet liittyvät: Sähkön vastapainetuotannon lisäämiseen Rakennusten lämmitysöljyn korvaamiseen biopolttoaineilla ja aluelämmityksen laajentamiseen Paikallisliikenteen biopolttoainehuollon kehittämiseen Energiatehokkuuden parantamiseen erityisesti pk teollisuudessa ja palvelu- ja asumissektoreilla. 7
8 Maakunnan energiahuolto: Keski-Suomen biomassavarat GWh Hankinta-alue jaettuna laskentaalueisiin puuston rakenteen mukaan Metsähake Polttopuu 1979 Turve Peltobiomassa Kierrätyspa Sivutuotteet Lisäämistavoite 2015 Metsähake Keski-Suomi 2 4,4 TWh ( metsät muuttuvat mäntyvaltaisemmiksi) Turve 3,4 TWh ( teknis-taloudelliset varat 450 TWh ) Peltobiomassa 600 GWh ( ha peltoala) Kierrätyspolttoaineet 500 GWh) Biojalostamon puunkäyttö? 4 terawattitunnin lisäys 8
9 Maakunnan energiahuolto Käyttökohde Polttoaine (GWh) 2015 Polttoaine GWh Biovoimaloiden polttoainejärjestelmät Voimalaitokset Turve 480 Turve 1200 Metsähake 500 Metsähake 1000 Peltobiomassa 70 Peltobiomassa 700 Kierrätyspolttoaine 475 Kierrätysp-a 500 Biojalostamo Turve 400 Polttopuu 50 Kaukolämpö Turve 50 Aurinko ja lp 20 Metsähake 150 Puupelletit 530 Peltobiomassa 425 Yhteensä 2550 Yhteensä 4000 Alue- ja kiinteistökohtaiset lämmitysjärjestelmät Kaukolämmön Turve 100 ulkopuolinen lämmitys Metsähake 350 Peltobiomassa 80 Polttopuu 50 Aurinko ja lämpöpumput 20 Yhteensä 600 Pellettienergiajärjestelmät Kaukolämpö huippuk. Puupelletit 200 Turvepelletit 100 Peltobiomassapelletit (seos) 100 Kiinteistökohtainen Puupelletit 330 Turvepelletit 70 Yhteensä 800 Biokaasujärjestelmät Maatalous Peltobiomassa 20 Kierrätyspolttoaine 5 Liikenne Peltobiomassa 5 Kierrätyspolttoaine 20 Yhteensä 50 Yhteensä kaikki
10 Teknologian ja osaamisen vienti Keski-Suomen oman bioenergian lisäystavoitteen saavuttaminen edellyttää karkeasti arvioiden 250 miljoonan euron investoinnit (ilman Jyväskylän suurvoimalaa ja biojalostamoa). Suomen markkinat ovat noin 20 kertaiset Keski-Suomeen verrattuna ja Euroopan bioenergialaitteiden markkinoiden on sanottu olevan 500 kertaiset Keski-Suomeen verrattuna. Näin olemme siis yli 125 miljardin euron eurooppalaisen markkinan äärellä, johon periaatteessa keskisuomalaisilla yrityksillä on tarjottavaa. 10
11 Teknologian ja osaamisen vienti Bioenergiasta voimavara klusteriohjelman tavoitteena on, että maakunnan bioenergian teknologian ja osaamisen viennin arvo kasvaa vuoteen 2015 mennessä 275 miljoonalla eurolla. Myynnin lisäystavoitteet kehitysteemoittain ovat seuraavat: 2010 miljoonaa euroa 2015 Biovoimaloiden polttoainejärjestelmät 1,0 5,0 Alue- ja kiinteistökohtaiset lämmitysjärjestelmät 20,0 100,0 Pellettienergiajärjestelmät 20,0 150,0 Biokaasujärjestelmät 1,0 20,0 Yhteensä 42,0 275,0 11
12 Bioenergian osaamisverkosto Bioenergian käytön lisääminen tavoitteen mukaisesti ja teknologian valmistuksen merkittävä kasvu muodostavat Keski-Suomesta ainutlaatuisen toimintaympäristön bioenergiaan liittyvän osaamisen kehittämiselle. Maakunta edustaa korkean bioenergian hyödyntämisen olosuhdetta, jossa on käytössä runsas valikoima erilaisia toimintamalleja ja teknologioita. Näiden lisäksi voidaan tuottaa uutta tietoa myös bioenergiaan liittyvistä kestävän kehityksen ominaisuuksista, ympäristövaikutuksista ja niiden hallitsemisesta, sosiaalisista vaikutuksista ja aluetaloudellisista vaikutuksista. Niihin liittyvien ilmiöiden havainnointi ja toiminnan kehittäminen sekä konkreettiset esimerkit tekevät keskisuomalaisesta alan osaamisesta erittäin kilpailukykyistä. 12
13 Bioenergian osaamisverkosto Osaamisverkoston määrälliset tavoitteet ovat seuraavat: T&K toiminnan volyymi, miljoonaa euroa 15,0 20,0 Bioenergian professuureja, kpl 1 3 Bioenergian asiantuntijoita, htv Bioenergian täydennyskoulutusta, henkilölle
14 Bioenergiasta voimavara klusterin visio: Keski-Suomi vuonna 2015: Maakunnan energiahuolto Keski-Suomi on eräs maailman kehittyneimmistä bioenergiamarkkinoista. Bioenergian tuotanto on lisääntynyt 4 tewattituntia ja sen osuus nousee 65 %:iin energiankulutuksesta. Teknologian ja osaamisen vienti Bioenergiateknologian ja osaamisen vienti on yksi Keski- Suomen menestystarinoista. Viennin arvo on noussut 325 miljoonaan euroon ja keskisuomalaiset tuotteet ovat teknologiajohtajia valituilla markkinasegmenteillä. Osaamisverkosto Keski-Suomi on johtava bioenergia-alan osaamiskeskittymä Suomessa. T&K toiminnan volyymi on noussut 20 miljoonaan euroon, alan asiantuntijoiden työpanos on 80 henkilötyövuotta ja pitkäkestoista koulutusta annetaan 300 henkilölle vuodessa. 14
15 Bioenergiaklusterin tavoitteiden ja nykytilan tunnuslukuja Lisäystavoitteet Bioenergia Bioenergia Bioenergia (2006 = lähtökohta) Liikevaihtotavoite, M Vientitavoite, M Bioenergian osuus energian kulutuksesta, % Alan työpaikkoja yhteensä, kpl Metsäenergian tuotanto, TWh 1 1,6 2 Turve-energian tuotanto, TWh 2,2 2,5 3,4 Peltoenergian tuotantoala, ha Tavoitteen mukaisen bioenergian tuotannon lisäyksen arvo on noin 200 miljoonaa euroa. Laitteiden ja osaamisen viennin jalostusarvon nousu noin puolet viennin arvosta, eli 165 miljoonaa euroa. Mikäli bioenergian lisätuotannolla korvataan fossiilisia polttoaineita, vähentyvät vuotuiset hiilidioksidipäästöt noin tonnia. 15
16 Ohjelman strategia: Kehitysteemojen vaihe markkinoilla Myytyjen tuotteiden osuus markkinasta Markkinoiden kehitys Biovoimaloiden polttoainejärjestelmät Viivyttelijät Pellettienergia järjestelmät Biokaasujärjestelmät Ketsuppipullo ilmiö Maakunnan energia-huolto Vientimarkkinat Edelläkävijät Markkinoinnin tuki Alue- ja kiinteistökohtaiset lämmitysjärjestelmät Uudistuminen Tuotekehitys Markkinoiden kehittäminen Aika 16
17 Ohjelman strategia Klusterin kehittämisen painotukset 2-vuotisjaksoittain Klusterikulttuurin synnyttäminen Kilpailukyvyn kehittäminen Voimakas kasvaminen Asemoituminen kansainväliseen kilpailuun 17
18 Biovoimaloiden polttoainejärjestelmät kehitysteema Meidän tavoitteemme on: Että biopolttoaineiden toimitukset nousevat vuoden 2015 loppuun mennessä 2500 GWh suuremmiksi vuoteen 2004 verrattuna sekä polttoainelogistiikkaan liittyvien asiantuntijapalveluiden sekä työvälineiden myynti 3 miljoonaan euroon vuodessa. Keski-Suomi on silloin eräs maailman kehittyneimmistä biopolttoainemarkkinoista. Ryhmässä mukana: Vapo Oy, Jyväskylän Energia, Vattenfall, Fifth Element, UPM Metsä, Metsäliitto, Benet Oy, K-S metsäkeskus, VTT, JAMK Biovoimaloiden polttoainehuollon järjestelmät -teeman painotukset Klusterikulttuurin synnyttäminen Kilpailukyvyn kehittäminen Voimakas kasvaminen Asemoituminen kansainväliseen kilpailuun 1. K-S bioenergiamarkkinan kuvaus 2. K-S osaamisprofiilin muodostaminen 3. Markkina-analyysi 4. Metsäenergian kehitysohjelma 5. Turpeen kehitysohjelma 6. Peltoenergian kehitysohjelma 1. Logististen järjestelmien kehittäminen 2. Polttoainejärjestelmäosaamisen tuotteistaminen 3. Metsäenergian t&k 4. Turve-energian t&k 5. Peltoenergian t&k 6. Bioenergian ymp.- ja sos. vaikutusten tutkimus 1. Uusien kehittyneiden toimitusketjujen rakentaminen 2. Asiantuntijapalveluiden myynti 3. Bioenergiamarkkinoiden seurantatutkimus 4. Valmistautuminen metsien rakenteen muutokseen 5. Peltoenergian laajentaminen 1. K-S bioenergiamarkkinan hienosäätö 2. Polttoainejärjestelmien suunnittelun ja konsultoinnin laajamittainen myynti 3. Uudet avaukset (esim. biorefinery) 18
19 Alue- ja kiinteistökohtaiset lämmitysjärjestelmät kehitysteema Meidän tavoitteemme on: Että uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa lämmitysenergiaa tuotetaan 600 GWh enemmän vuoteen 2015 mennessä ja yritysten yhdessä tarjoamien ja toteuttamien uusiutuvan energian lämmityskonseptien myynti Suomeen ja vientimarkkinoille on vähintään 50 miljoonaa euroa vuodessa. Ryhmässä mukana: Valtra Oy, Nokka Oy, Ariterm Oy, Benet Oy, Logstor Oy, VTT, JAMK, SSYP Oy Alue- kiinteistökohtaiset lämmitysjärjestelmät -teeman painotukset Klusterikulttuurin synnyttäminen Kilpailukyvyn kehittäminen Voimakas kasvaminen Asemoituminen kansainväliseen kilpailuun 1. K-S bioenergiamarkkinan kuvaus - kuntakatselmoinnit 2. Markkinatutkimus 3. Tuotekehitysstrategia 4. Markkinointistrategia 5. Maakunnallinen markkinointikampanja 6. Lämmitysjärjestelmien kehitysohjelma 1. Lämmitysjärjestelmien t&k 2. Lämmitysjärjestelmäkohteiden valmistelu investointipäätökseen 3. Vientimarkkinointija toimituskanavien rakentaminen 4. Palveluliiketoiminnan kehittäminen ja demonstrointi 5. Integroidut järjestelmät t&k 1. Uusien kehittyneiden lämmitysjärjestelmien rakentaminen 2. Järjestelmien markkinointi ja toimitukset vientiin 3. Järjestelmien seurantatutkimus 4. Kapasiteetin rakentaminen 1. K-S bioenergiamarkkinan hienosäätö 2. Parhaan tuoton etsiminen vientimarkkinoilta 3. Uudet avaukset (esim. pien-chp) 19
20 Pellettienergia kehitysteema Meidän tavoitteemme on: Että vuoden 2015 loppuun mennessä pellettien käyttö nousee 800 GWh tasolle ja maakuntaan syntyy pellettien pientuotantoa sekä pellettienergiaan liittyvien asiantuntijapalveluiden ja järjestelmien myynti kasvaa 150 miljoonaan euroon vuodessa. Keski- Suomi luetaan silloin kehittyneimpien pellettimarkkinoiden joukkoon. Ryhmässä mukana: Vapo Oy, HT Enerco Oy, Ariterm Oy, Vaskol Oy, Tehokierto Oy, Lämpökeidas Oy, Benet Oy, VTT, JAMK, JYU, Keulink Oy Pellettienergia järjestelmät -teeman painotukset Klusterikulttuurin synnyttäminen Kilpailukyvyn kehittäminen Voimakas kasvaminen Asemoituminen kansainväliseen kilpailuun 1. K-S bioenergiamarkkinan kuvaus - kuntakatselmoinnit 2. Markkinatutkimus 3. Tuotekehitysstrategia 4. Markkinointistrategia 5. Maakunnallinen markkinointikampanja 6. Pellettikylä kehitysohjelma 1. Pellettijärjestelmien t&k 2. Pellettijärjestelmäkohteiden valmistelu investointipäätökseen 3. Vientimarkkinointija toimituskanavien rakentaminen 4. Palveluliiketoiminnan kehittäminen ja demonstrointi 5. Pellettien pientuotannon t&k 1. Uusien kehittyneiden lämmitysjärjestelmien rakentaminen 2. Järjestelmien markkinointi ja toimitukset vientiin 3. Järjestelmien seurantatutkimus 4. Kapasiteetin rakentaminen 1. K-S bioenergiamarkkinan hienosäätö 2. Parhaan tuoton etsiminen vientimarkkinoilta 3. Uudet avaukset (esim. pien-chp) 20
21 Biokaasu kehitysteema Meidän tavoitteemme on: Että vuoden 2015 loppuun mennessä biokaasun käyttö on maatalouden sähkön- ja lämmöntuotannossa 25 GWh, biokaasun käyttö liikenteessä 25 GWh ja teknologian ja osaamisen vienti 20 M vuodessa. Ryhmässä mukana: Metener Oy, Jyväskylän Energia, MK Protech Oy, Jyväskylä Innovation Oy, L&T Oy, Alt-Control Oy, Finpro, JYU Biokaasu järjestelmät -teeman painotukset Klusterikulttuurin synnyttäminen Kilpailukyvyn kehittäminen Voimakas kasvaminen Asemoituminen kansainväliseen kilpailuun 1. K-S biokaasumarkkinan kuvaus ja potentiaalisten kohteiden kartoitus 2. Biokaasujärjestelmien speksaus 3. Markkinatutkimus 4. Markkinointistrategia 5. Tuotekehitysstrategia 6. Biokaasun kehittämisohjelma 1. Biokaasujärjestelmien t&k 2. Biokaasujärjestelmäkohteiden valmistelu investointipäätökseen 3. Vientimarkkinointija toimituskanavien rakentaminen 4. Palveluliiketoiminnan kehittäminen ja demonstrointi 1. Uusien kehittyneiden biokaasujärjestelmien rakentaminen 2. Järjestelmien markkinointi ja toimitukset vientiin 3. Järjestelmien seurantatutkimus 4. Kapasiteetin rakentaminen 1. K-S biokaasumarkkinan hienosäätö 2. Parhaan tuoton etsiminen vientimarkkinoilta 3. Uudet avaukset (esim. biokaasu vetyjärjestelmät) 21
22 Klusterin valmisteluun osallistuneet yritykset ja yhteisöt Maakunnan energiahuoltoon osallistuvat yritykset Jyväskylän Energia Oy, Lassila & Tikanoja Oy, Vapo Oy, Tehokierto Oy, Vattenfall, UPM, Metsäliitto Teknologian ja osaamisen vientiin tähtäävät yritykset Metener Oy, MK-Protech Oy, Alt-Control Oy, HT Enerco Oy, Ariterm Oy, Vaskol Oy, Lämpökeidas Oy, Benet Oy, Valtra Oy, Nokka Oy, Logstor Oy, Fifth Element Oy Bioenergian osaamisverkoston yritykset ja yhteisöt Jyväskylä Innovation Oy, Finpro, Jyväskylän yliopisto, VTT, JAMK / TELI, Keulink Oy, JAMK / LUVA, SSYP Oy, Keski-Suomen metsäkeskus 22
23 Klusterin hallinto Bioenergiasta voimavara klusterin kehitysportaat Kutsu Oppiminen Projektit 2010 Kutsu Arviointi Projektit 2012 Kutsu Arviointi Projektit Liiketoiminta ja yrittäjyys 2015 Tavoite Kutsu Projektit Arviointi Foorumit 23
24 Klusterin hallinto Klusterin ohjausryhmä Koordinaattori Osallistuminen Rahoitusviranomaiset Kehitysteeman ydinyritykset ja asiantuntijat Osallistuminen Kehitysteeman johtoryhmä Teeman vetäjä Arviointi ja valinta Rahoituspäätös Toteutettavat projektit Toimeenpano Projektikehittäjät Lopullisen projektisuunnitelman laatiminen 2008 Rahoituspäätös 2007 Kutsu Tavoite Aikaikkuna Resurssiikkuna Alustavat projektiesitykset Oske Kutsu Projektit Arviointi 1. Kehitysteemaa johtaa ydinyrityksistä, asiantuntijoista ja rahoittajista koostuva johtoryhmä 2. Projektikehittäjät esittävät alustavia projekti-ideoita kutsuttuihin aiheisiin 3. Johtoryhmä valitsee ideat, joita valmistellaan eteenpäin Osken tuella 4. Rahoitusviranomaiset tekevät lopulliset rahoituspäätökset 24
25 Klusterin hallinto Klusteriohjelman koordinaattori / kehittämispäällikkö Henkilö, organisaatio Koko ohjelman hallinnointi, toimeenpano ja raportointi Noin 1 htv / vuosi (ohjelman rahoitus , osallistujat ) Kehitysteeman vetäjä 4 kpl / projektipäällikkö Noin 0,5 htv / vuosi / vetäjä; projektoidaan 2 vuoden jaksoissa (esim. oske , kuntaraha , osallistujat vuodessa) Kehitysteeman hallinnointi ja toimeenpano sekä osallistuminen toteutukseen Polttoainelogistiikka; Ääneseudun Kehitys Oy (vahvistamatta) UE lämmitysjärjestelmät; SSYP Oy Pellettienergia; Keulink Oy Biokaasu; Jykes Oy (vahvistamatta) 25
26 Toimintasuunnitelma Klusterin toiminta käynnistetään loppukesällä 2007 kutsumalla valitut klusterin koordinaattori ja teemojen vetäjät työpajaan, jossa organisoidaan klusteri ja laaditaan tarkennettu toimintasuunnitelmaesitys ensimmäiselle kaudelle. 2. Klusterin koordinaattori kutsuu koolle klusterin ohjausryhmän, joka hyväksyy toimintasuunnitelman. 3. Teemojen vetäjät kutsuvat koolle teemojen johtoryhmät, jotka tarkentavat toimintasuunnitelmaa teemakohtaisesti. Teemakohtaiset toimintasuunnitelmat sisältävät ensimmäiset kehittämisaiheet. 4. Teemojen johtoryhmät neuvottelevat rahoitusviranomaisten kanssa rahoitus- ja aikaraamit kehittämisaiheille. 5. Teemojen johtoryhmät toimeenpanevat teemavetäjien kanssa kutsut ensimmäisiksi kehittämishankkeiksi. Kutsu avataan järjestelmällä seminaari, johon kutsutaan asianosaisia ja potentiaalisia hankekehittäjiä. Seminaarissa kuvataan kehittämisen tavoite, aika- ja rahoitusraami sekä yleistilanne. 6. Ensimmäiset kehittämishankkeet valitaan projektoitaviksi syksyn aikana ja projektisuunnitelmat laaditaan osken tukemana (rahallinen panos tai asiantuntijatyötä). 7. Rahoitusviranomaiset tekevät ensimmäiset rahoituspäätökset 26
27 Tulosten mittaaminen Sisäasiainministeriö on laatimassa osaamiskeskusohjelmille menetelmää ja työvälinettä osaamisalojen kehityksen seurantaan. Järjestelmä tulee palvelemaan Bioenergiasta voimavara klusteriohjelman toteutusta erinomaisesti. Tämän vuoksi ohjelmalle ei tarvitse järjestää tulosten mittaamista erikseen. Mittaamismenetelmän yksityiskohdat selvinnevät syksyyn 2007 mennessä, jolloin se voidaan kuvata. 27
28 Potentiaaliset esteet/haasteet tavoitteiden/vision saavuttamiseksi 1. Alkuvaiheessa yritysten resurssit panostaa kasvuun rajalliset. Riittävän korkea julkinen panostus alkuvaiheessa kriittisen tärkeää. Liikevaihdon kasvaessa yritysten oma panostus tulee kasvamaan. Klusteri tarvitsee alkuvaiheessa rahoitusryypyn liikkeelle päästäkseen. 2. Erityinen haaste tulee olemaan kasvun vaatimien resurssien kokoaminen. Ongelma on tiedostettu koko maakuntaohjelman tasolla ja siihen pyritään löytämään ratkaisuja horisontaalisilla toimenpiteillä. 3. Maakunnan bioenergiasektorilla on joillakin aloilla jo otettu niin sanotusti löysät pois. On mentävä alueille, joilla kasvun saaminen on merkittävästi haasteellisempaa. Tavoitteena on saada bioenergiavarat maksimaalisesti käyttöön etujoukossa, kun julkiset tuet ovat vielä alhaiset ja kilpailukyky huonompi. Kuinka tämän edellyttämä pioneerihenki saadaan alan yrityksissä syntymään? Riskejä jakava yhteistyö ja yhteisenä rintamana vaikuttaminen markkinoiden kehitykseen ovat merkittäviä keinoja vaikuttaa tähän haasteeseen. 28
29 Panostukset toimijoilta itseltään ja julkisilta toimijoilta T & K rahoitus : 10 M / v, : 15 M / v, : 20 M / v Yhteensä : 150 M KSL, TE-keskus, kunnat, ministeriöt, Tekes, EC Sisältää yritysrahoituksen 75 M Yritysten rahoitusosuus % riippuen rahoituslähteestä ja yrityksestä Investointituet : 0,2 M, : 5,8 M, : 44 M Yhteensä : 50 M TE keskus, ministeriöt, FP7 Keskimäärin 20 % investoinnin arvosta Yritysten osuus 200 M Yritystuet : 0,1 M, : 0,9 M, : 20 M Yhteensä : 21 M TE keskus, Tekes, kunnat, rakennemuutosrahoitus Esim. Maaseutuelinkeinojen yrityshautomo Esim. Cleantech centre -prosessi 29
30 Panostukset toimijoilta itseltään ja julkisilta toimijoilta Klusterin koordinaatio Yhteensä vuodessa Yhteensä : 2,7 M Ohjelma / v Oske / v Kunnat / v Osallistujat / v Yhteensä koko klusterin rahoitus Julkinen rahoitus: 148,7 M (21,2 M / vuosi) Yritysten rahoitus: 275 M (39 M / vuosi) Yhteensä rahoitus: 423,7 M (60,5 M / vuosi) Yhteensä klusterin vaikuttavuus Syntyvät investoinnit 250 M Syntyvä liikevaihto 1500 M (josta viennin osuus 700 M ) Energiatuotteiden arvonnousu 700 M Teknologiatuotteiden arvonnousu 500 M Yhteensä: 2950 M (420 M / vuosi) 30
Bioenergiasta elinvoimaa klusterin tavoitteet ja toiminta 2007-2010. Markku Paananen Bioenergiasta elinvoimaa klusteriohjelma 2007 2015
Bioenergiasta elinvoimaa klusterin tavoitteet ja toiminta 2007-2010 Markku Paananen Bioenergiasta elinvoimaa klusteriohjelma 2007 2015 Klusteriohjelman valmistelu Perustuu maakuntaohjelmaan 2007-2010 Marraskuu
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA
ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 www.isbeo2020.fi ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMAPROSESSI Jatketaan vuoden 2008 bioenergiaohjelmaa (Itä-Suomen neuvottelukunnan päätös 2009) Muuttunut poliittinen
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2014
Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotItä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020
Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotEsimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma
Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotBioenergiasta elinvoimaa klusteriohjelma 2007-2015
Bioenergiasta elinvoimaa klusteriohjelma 2007-2015 Maakunnan energiahuolto Uutta tietoa ja osaamista sekä tukipalveluita Bioenergian osaamisverkosto Kotikenttä ja Referenssit ja ensimmäiset kokemus- asiakkaat
LisätiedotMaakunnan energiahuolto. Kotikenttä ja Referenssit ja. ensimmäiset kokemus-
Huomio! Suunnitelma on lausunnolla valmisteluun osallistuneissa yrityksissä 21.6. saakka Bioenergiasta voimavara klusteriohjelma 2007-2015 Maakunnan energiahuolto Uutta tietoa ja osaamista sekä tukipalveluita
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotBioenergian tavoitteet ja kehittäminen Keski-Suomessa
KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 Bioenergian tavoitteet ja kehittäminen Keski-Suomessa Markku Paananen JAMK / Bioenergiasta elinvoimaa Bioenergiasta elinvoimaa klusteriohjelma 2007-2015 Kuva: Valtra
LisätiedotKainuun bioenergiaohjelma
Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotPienpolton markkinanäkymät
Pienpolton markkinanäkymät Mikko Ahonen kehitysjohtaja puh: 040 5233 840 mikko.ahonen@jklinnovation.fi Jyväskylä Innovation Oy 1 Pienpolton markkinanäkymät SISÄLTÖ: Markkinanäkökulma Ilmastonäkökulma Visio
LisätiedotPohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015
Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -
LisätiedotMuuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 2.11.2016 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien
LisätiedotPuutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009
Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen
LisätiedotRauman uusiutuvan energian kuntakatselmus
Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali
LisätiedotMaailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group
Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas 1 Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Metsäteollisuushistorian suurin investointi Suomessa 1,1 miljardia euroa Sellun tuotanto 1,3
LisätiedotKeski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto
Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 21.1.2014 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden
LisätiedotPk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki
Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008
LisätiedotKey facts PLEEC. Rahoitus. Kumppanit. Kesto. Planning for energy efficient cities. EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma
Key facts PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria 13:sta Euroopan maasta 6 keskikokoista kaupunkia, 9 yliopistoa, 3 yritystä Kesto 36
LisätiedotMetsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen
LisätiedotVapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo
15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista
LisätiedotSuomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto
Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali 2020-2030 14.3.2019 Raimo Lovio Aalto-yliopisto Potentiaalista toteutukseen Potentiaalia on paljon ja pakko ottaa käyttöön, koska fossiilisesta energiasta luovuttava
LisätiedotTulevaisuuden puupolttoainemarkkinat
Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja
LisätiedotÖljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi
Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotKeski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto
Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön
LisätiedotKeski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa
Keski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa Keski-Suomen energianeuvonta Neuvontaa toteutetaan energiaviraston rahoituksella Neuvontaa annetaan yksityisille
LisätiedotToimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm
Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,
LisätiedotBioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto
Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)
LisätiedotMaakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa
Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833
LisätiedotKeski-Suomen biokaasuekosysteemi
4.4.2017 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 4.4.2017 Uudistuva liikenne, Joensuu 1 Biokaasuekosysteemiä kehitettiin yhteistyössä Sitran kanssa vuonna 2016 Keski-Suomen
LisätiedotMetsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma
Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden
LisätiedotETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008
ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon
LisätiedotPuuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT
Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian
LisätiedotKuinka Keski-Suomesta tuli bioenergiamaakunta, ja miltä näyttää tulevaisuus Markku Paananen JAMK Biotalousinstituutti
Kuinka Keski-Suomesta tuli bioenergiamaakunta, ja miltä näyttää tulevaisuus Markku Paananen JAMK Biotalousinstituutti Päätöksen Tarvaalan maanviljelyskoulun perustamisesta teki Venäjän keisari Aleksanteri
LisätiedotKainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006
KAIBIO Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 Bioenergiaohjelman lähtötilanne Kainuun puuenergiaohjelma 1999-2006 Ohjelmatyön toteutus Kainuun Etu Oy (hallinnoija) Ohjelman laatija Kajaanin yliopistokeskus
LisätiedotMAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA
7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotLapin tutkijaseura seminaari Sodankylä
Lapin tutkijaseura seminaari 28.6.2016 Sodankylä Biotalouden mahdollisuudet Sodankylässä Jukka Lokka, kehittämisjohtaja Sodankylä 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998
LisätiedotMetsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma
Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.
LisätiedotJohdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik
Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
LisätiedotSuomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari
Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian
LisätiedotKohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
LisätiedotPäästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010
Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin
Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia
LisätiedotBioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014
13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,
LisätiedotUusiutuvan energian 1. Toimialan ja yritysten, sekä 2. Osaamisen kartoitus
Uusiutuvan energian 1. Toimialan ja yritysten, sekä 2. Osaamisen kartoitus Pielisareena, Nurmes 27.2.2013 Anssi Kokkonen UE toimialan ja yritysten sekä niiden osaamisen kartoitus Pohjois-Karjalassa Selvitystyö
LisätiedotEnergiapoliittisia linjauksia
Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011
UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi
LisätiedotEUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net
EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna
LisätiedotItä-Suomen maakuntien energian käyttö
Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN
UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN Kuntien energiatehokkuuden työkalut, Oulu 24.2.2010 Paavo Hankonen, Sievin kunta Terhi Harjulehto, Elomatic SISÄLTÖ Katselmustoiminta ja uusiutuvan
LisätiedotCleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen
Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Selvityksessä kartoitettiin energiatehokkuuden
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia
LisätiedotPuuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet
Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,
LisätiedotTalousvaliokunta Maiju Westergren
Talousvaliokunta 19.4.2018 Maiju Westergren KOHTI ILMASTONEUTRAALIA ENERGIANTUOTANTOA TAVOITE 1. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen Uusiutuvan ja päästöttömän energian osuuden kasvattaminen Kivihiilen
LisätiedotLiikenteen biopolttoaineet
Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020
LisätiedotIlmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä
Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta
LisätiedotTurpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen
Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti
LisätiedotEnergiatuki Kati Veijonen
Energiatuki 2017 Kati Veijonen Energiatukea Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka: 1) lisäävät uusiutuvien energialähteiden
LisätiedotLämpöpumput energiatilastoissa nyt ja tulevaisuudessa. Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä , Heureka, Vantaa
Lämpöpumput energiatilastoissa nyt tulevaisuudessa Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä 27.11.2018, Heureka, Vantaa Energian kokonaiskulutus loppukäyttö 1970-2017 2 26.11.2018 Energiatilasto 2016 Energiatilastot
LisätiedotBIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources
BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources Konsortiossa 20 toimijaa, ij viidestä maasta Keskisuomalaiset
LisätiedotMETSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014
METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet
LisätiedotAURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA
AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)
LisätiedotKestävää hyvinvointia metsävarojen
Kestävää hyvinvointia metsävarojen käytöllä Lahti 18.10.2012 Metsävarojen aktiivisen käytön mahdollisuudet MSO:n tavoitteet ja linjaukset Sixten Sunabacka Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Esityksen
LisätiedotEnergia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013
Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotPuhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri
Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla
LisätiedotMetsä Groupin biotuotetehdas
Metsä Groupin biotuotetehdas 12.4.2017 Martti Asunta Metsä Group METSÄ GROUP Liikevaihto 4,7 mrd. euroa Henkilöstö 9 300 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 104 000 suomalaista metsänomistajaa
LisätiedotMaakuntajohtaja Anita Mikkonen
KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20
LisätiedotCase Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö
Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,
LisätiedotBiokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö
Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
LisätiedotLämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus
Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU
LisätiedotMetsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt
Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta
LisätiedotVauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke
Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun
LisätiedotLow Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT
Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian
LisätiedotTuotantotukisäädösten valmistelutilanne
Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)
LisätiedotVNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Eduskunnan talousvaliokunta, 15.3.2017 Tiina Koljonen, tutkimustiimin
LisätiedotTEKNOLOGIANEUTRAALIN PREEMIOJÄRJESTELMÄN VAIKUTUKSIA MARKKINOIHIN
TEKNOLOGIANEUTRAALIN PREEMIOJÄRJESTELMÄN VAIKUTUKSIA MARKKINOIHIN Pöyryn ja TEM:n aamiaisseminaari Jenni Patronen, Pöyry Management Consulting All rights reserved. No part of this document may be reproduced
LisätiedotHallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin
Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on
LisätiedotTekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden
LisätiedotKymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos
Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset
LisätiedotTulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä
Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3
LisätiedotTUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011
TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS
UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS Elomatic Oy Kirsi Sivonen 1.10.2009 ELOMATIC ON LAAJA-ALAINEN SUUNNITTELUTOIMISTO Elomatic toimii kone-, prosessi-, energia- ja laivanrakennusteollisuudessa
LisätiedotKansantalouden ja aluetalouden näkökulma
Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4
Lisätiedot