Sadonkorjuuseminaari Kasvun soundit. stagella. ke to Kuopion Musiikkikeskus, Kuopio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sadonkorjuuseminaari 2012. Kasvun soundit. stagella. ke 3.10.-to 4.10.2012 Kuopion Musiikkikeskus, Kuopio"

Transkriptio

1 Sadonkorjuuseminaari 2012 Kasvun soundit stagella ke to Kuopion Musiikkikeskus, Kuopio

2 Kasvun soundit kutsuvat! Kuopiossa stage on täynnä uutta sykettä luovaa energiaa sekä tuoreita teemoja. Tarjoilemme uusinta tietoa tulevasta ohjelmakaudesta, tarkastelemme nuorten sosiaalista vahvistamista eri näkökulmista, esittelemme T&K- ja innovaatiotoimintaa sekä opastamme tuotteistamisen saloihin eli miten viedä hanketoiminnan tuloksia eteenpäin. Sisältö Ajatuksia aluekehityksestä: Riikka Manner... 3 Tervetuloa Kuopioon...4 Ohjelma: keskiviikko...6 Ohjelma: torstai...7 Puhuja vieraiden esittelyt...8 Hankkeiden esittelyt...12 Menossa mukana...20 Palautelomake...22 Muistiinpanot

3 EU:n aluepolitiikan merkitys Suomelle säilyy vahvana Euroopan unionin uusi ohjelmakausi alkaa Tämän syksyn aikana käydään neuvotteluja parlamentin, jäsenmaita edustavan neuvoston sekä komission kesken. Toimin yhtenä parlamentin viidestä pääneuvottelijasta uuden kauden koheesiopolitiikan osalta. EU:n aluekehityspolitiikan merkitys Suomelle on kiistattoman suuri. Yhdessä maatalouspolitiikan kanssa saamme absoluuttisesti eniten jäsenmaksupanostuksiamme takaisin aluekehitystukien muodossa. Suomen näkökulmasta ehdottomasti tärkein yksittäinen asia on Itä- ja Pohjois-Suomen erityistuen säilyttäminen rahallisesti riittävällä tasolla ja sisällöllisesti mahdollisimman joustavana. Erityistuki saatiin komission jo kesällä 2011 julkaisemiin rahoituskehyksiin, mutta sen taso on vaatimaton. Rahoitustason suhteen pallo on yksiselitteisesti jäsenmailla. Itä- ja Pohjois-Suomen erityistuki perustuu poikkeuksellisen harvaan asutukseen. Tällä kaudella tuo asukaskohtainen erityistuki on ollut 35 euroa per vuosi. Kokonaispotiksi muutettuna harvan asutuksen erityistuki tuo Suomelle yhteensä 320 miljoonaa euroa, kun kaikki Suomen saama alue- ja rakennepolitiikan rahoitus tällä kaudella nousee noin 1,7 miljardiin euroon. Kumpikin luku yhdessä ja erikseen kertovat erinomaisesti EU:n aluekehityspolitiikan merkityksen Suomelle. Itä- ja Pohjois-Suomi erittäin harvaan asuttuina alueina ovat EU:n laajuisen aluekehityspolitiikan malliesimerkkejä, sillä koheesiota edistäessään EU on perussopimuksissaan luvannut kiinnittää erityishuomioita vakaviin ja pysyviin aluekehitystä jarruttaviin seikkoihin. Se, kuinka kaikki EU:n aluetuet paikallisesti kanavoidaan eteenpäin, on taas malliesimerkki vaikuttavasta aluekehitystyöstä. Tälläkin kaudella aluekehitysvaroilla on Suomessa synnytetty uutta työtä, ehkäisty syrjäytymistä, parannettu suomalaisten alueiden saavutettavuutta, kehitetty yritysten toimintaympäristöjä, edistetty innovaatioiden ja osaamisen syntymistä, autettu yritysten kansainvälistymisessä, edistetty vientiä ja ylipäätään annettu tarvittavaa panostusta alueiden kehittämiseen niiden omien vahvuuksiensa pohjalta. Mikäli käytössämme ei olisi ollut EU-varoja, rahat olisi pitänyt kaivaa jostakin muualta vaihtelevien poliittisten suhdanteiden alla. EU antaa alueille rauhan kehittämistyöhön. Suomeen saatu EU:n aluekehityspotti pieneni tälle kaudelle ja se melko suurella todennäköisyydellä pienenee myös seuraavalla kaudella. Tämä johtuu unionin laajentumisesta ja uusien jäsenmaiden osuuden kasvamisesta aluetukijaossa. Tämän vuoksi on tärkeää, että Suomessa hyödynnetään entistä paremmin myös muut kuin EAKR:n ja ESR:n pääväylät. EAKR:n sisällä on oma tavoitteensa alueelliselle yhteistyölle, joka saa ensi kaudelle ensimmäistä kertaa oman asetuksensa. Vastaan itse tästä asetuksesta aluepolitiikan neuvotteluissa EU-tasolla. Tällä hetkellä näihin kansainvälisiin ohjelmiin on komission esityksessä allokoitu lähes 12 miljardia euroa, joita voidaan käyttää rajat ylittäviin, maiden välisiin ja eurooppalaisten alueiden välisiin yhteistyöohjelmiin. Alueellisen yhteistyön merkitys kiteytyy sen mahdollisuuteen toimia eurooppalaisen hajaannuksen vastavoimana, siksi parlamentti esittää neuvostolle, että alueellisen yhteistyön budjettiosuutta merkittävästi nostettaisiin komission ehdottamasta tasosta. Jäsenmaiden välisillä raja-alueilla on valtavasti yhteisöllisyyttä, jota suuri yleisö ei tunne mutta joka voisi antaa alueen taloudelliselle ja toiminnalliselle kehitykselle paljon. Rajat ylittävän yhteistyön myötä tavoite sujuvista sisämarkkinoista saisi konkreettista vauhtia. Alueellisen yhteistyön rahoituksen merkitys myös kansainvälistyvälle elinkeinotoiminnalle sekä ympäristöhankkeille on suuri. Näistä rahoista Suomen kannattaa ottaa entistä suurempi hyöty itselleen, alueilleen ja toimijoilleen. Alueellisen yhteistyön rinnalla myös erillisohjelmien merkitys EU-rahoituslähteenä Suomessa korostunee seuraavalla kaudella. Koheesiopolitiikka on kehityspaineiden alla. Eurokriisi poiki esityksen niin sanotuista makrotaloudellisista ehdollisuuksista aluetukiin, jotka parlamentin valiokuntaäänestyksessä hylkäsimme. Ehdollisuudet jäädyttäisivät automaattisesti jäsenmaalle kuuluvat aluetuet, mikäli se ei samaan aikaan saavuta unionin tasolla sovittuja kansantaloudellisia tavoitteita. Julkista mielipidettä tämä kiinnosti erityisesti Kreikan tilastoväärennösten tultua julki. Periaatteellisesti sidos aluetukiin olisi kuitenkin arveluttava. Koheesiopolitiikka on ennen kaikkea vipuvoima aluekehitykselle, jota taloudellisessa kriisissä olevat jäsenmaat tarvitsevat elpyäkseen. Käyty keskustelu kertoo talouskriisin ohella myös aluepolitiikan merkityksestä. Siihen liittyy tuloksellisia ja periaatteellisia odotuksia. Aluepolitiikka on yksi EU-politiikan helmistä. Riikka Manner Euroopan parlamentin jäsen Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunnan jäsen Keskustan varapuheenjohtaja 3

4 Kasvun soundit Kuopiosta Juuri nyt Suomi ja EU:n alue tarvitsevat kasvun vahvoja soundeja. Hallinnon vakiohumppa byrokratian pitkä jenkka eikä hidas ja varma entiseen malliin ohjelmavalssi riitä, saati tuo uutta kasvua. Tarvitaan uutta sykettä, nousevaa kumua, todellista rockia ja rollaamista uusiin tavoitteisiin kaikissa maakunnissa. Kaikki me tahdomme olla tähtiä. Voimme olla tähtiä ja tanssia tähtien kanssa. Tarvitsemme tehdä niitä, luoda uusia tähtiä tutkimukseen, koulutukseen, yrityselämään ja hallintoon. Ottakaamme Kuopiossa Sadonkorjuuseminaarista aimo annos vietäväksi uutta ajattelua, kykyä oppia pois vanhoja, tehottomia tapoja toimia. Meissä kenessäkään ei ole erityistä vikaa meissä kaikissa on yhdessä voimaa ja mahdollisuus parempaan. Juuri nyt siihen on tilaus Suomi Ab:ltä meille kaikille. Paras tapa saada aikaan jotain on aloittaa. Pian alkavalle uudelle ohjelmakaudelle on suuri tarve omaksua uutta tavoitteellisuutta, vaikuttavuutta. Yksi tapa voi olla aiempia tottumuksiamme väljempi, luovempi tapa toimia ja tiukempi tulosseuranta. Ei päinvastoin. Jokainen maakunta on oman onnensa seppä. Se on sallittava, sitä on kannustettava kansallisessa ja EU:n koordinaatiossa. T&K- ja innovaatiotoiminta kumpuaa alueilta ja alueiden hyväksi. Sille rakentuu paremmin voiva Suomi ja Eurooppa. Tervetuloa sadontekijät - uudistumaan innovatiiviseen, savolaisuuden pääkaupunkiin, Kuopioon get on! Jussi Huttunen maakuntajohtaja 4

5 5

6 Ohjelma Ohjelma keskiviikkona Moderaattorina ja juontajana Pirjo Nuotio 9.00 Intro! Ilmoittautuminen ja aamukahvi Seminaarin avaussessio A-duurissa Viritys rytmin imuun/musiikkiesitys Videotervehdys/Pääministeri Jyrki Katainen Stagen live-avaus/ MEP Riikka Manner Get on! Tulevaisuus ja uusi ohjelmakausi Featuring Riikka Manner/EU, ylijohtaja Heikki Aurasmaa/TEM, ohjelmajohtaja Mari Kuparinen/Päijät- Hämeen liitto, aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa/ Pohjois-Savon liitto Lounastuokio musiikin tahdittamana Tanssiesitys Siis mitä uutta ihan oikeesti nuorisolle? Ajatuskiertue kaikki mukaan jammaamaan uusien ideoiden tahdissa Kahvia ja svengaavia kohtaamisia Ajatuskiertue jatkuu Voice of Sadonkorjuu: Ajatuskiertueen ideat ja starat stagella Valomerkki, stage sulkeutuu. Siirtyminen hotelleihin Kuopion kaupungin vastaanotto kohtaamisia, musiikkia ja stand uppia savolaisittain Jatkot! epäviralliset jatkot Gloriassa Young at Heart! Nuorisohankkeet puhuvat puolestaan! Teema 1: Nuorten hyvinvointi ja monialainen yhteistyö Teema 2: Osallisuus, yhdenvertaisuus ja arjenhallinta Teema 3: Osaamista, työtä ja ohjausta 6

7 Ohjelma torstaina Moderaattorina ja juontajana Pirjo Nuotio 8.30 Aamukahvia hilpeästi D-duurissa 9.00 Tanssiesitys 9.10 Yhteistoiminta luo sinfonista voimaa: EAKR, ESR, T&K ja innovaatiot yhdessä vaikuttavien hankkeiden mahdollistajina Stagella hittihankekavalkadi eri alueilta. Mukana maa kuntien huippuhankkeiden rahoittajien, toteuttajien ja hyödynsaajien edustajat Pirjo Nuotion talk showssa. Etelä-Savo: Digitalmikkeli Miktech, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopisto/ kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskus, Etelä-Savon maakuntaliitto ja Etelä-Savon ELY-keskus Kainuu: Liikuntateknologia/Vuotech ja Vuolab Jyväskylän yliopisto, Kainuun maakuntaliitto ja Kainuun ELY-keskus Pohjois-Karjala: SIB-labs Itä-Suomen yliopisto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Savo: Puhdastilahankkeeet Savon ammatti- ja aikuisopisto, Pohjois-Savon liitto ja Pohjois-Savon ELY-keskus Lounasta ja livemusiikkia Tuotteistaminen tekee hyvää, stagella tuotteistamisen starat Leena Vainio/HAMK, Timo Aro/Porin kaupunki Hands On! Työpajasessiot: Miten tuotteistan hankkeen? Kahvit tarjolla / tutustuminen tuotteistusryhmien ideoihin TOP TEN!!! Tuotteistamisen tulostaulu Kasvun stagen virallinen klousaus Pirjo Nuotio Keikka päättyy! End of Show! 7

8 Sadonkorjuun puhujavieraat Riikka Manner Euroopan parlamentin jäsen Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunnan jäsen Keskustan varapuheenjohtaja Riikka Manner on 31-vuotias, Euroopan parlamentin jäsen ja Suomen Keskusta r.p:n varapuheenjohtaja. Euroopan parlamentissa hän toimii aluekehitys-, työllisyysja sosiaaliasioiden sekä ympäristö-, kansanterveys- ja elintarvikkeiden turvallisuusvaliokunnissa ja Venäjä-valtuuskunnassa. Näiden tehtävien lisäksi hän johtaa parlamentin arktisten asioiden ryhmää ja toimii puheenjohtajana suomalaisten metsäverkostossa. Hän myös seuraa ja vaikuttaa aktiivisesti EU:n maatalouspolitiikkaan. Manner on parlamentin yksi viidestä pääneuvottelijasta EU:n vuonna 2014 alkavan koheesiopolitiikan osalta. Hän vastaa erityisesti Euroopan aluekehitysrahastosta alueelliseen yhteistyöhön ohjattavien varojen asetuksesta. Heikki Aurasmaa Ylijohtaja, Alueosasto Työ- ja elinkeinoministeriö Ylijohtaja Heikki Aurasmaa johtaa Työ- ja elinkeinoministeriön alaista Alueosastoa. Osasto vastaa alueellisista kehittämisstrategioista, kansallisista alueellisen kehittämisen ohjelmista, rakennerahastopolitiikasta, rakennerahastojen hallinnoinnista ja elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskusten ohjauksesta. Hän on entinen Keski- Suomen TE-keskuksen johtaja ja on työskennellyt sekä ministerin erityisavustajana sisäasiainministeriössä että Pihtiputaan kunnanjohtajana. Heikki Aurasmaalla on myös laaja kokemus johtotehtävistä yksityisellä sektorilla mm. toimitusjohtajana Savon Medialla ja Oy Julius Tallbergilla. Hän on koulutukseltaan tekniikan lisensiaatti. Koulutukseltaan Riikka Manner on sekä yhteiskuntatieteiden että kauppatieteiden maisteri. Hänellä on pian 3-vuotias poika. Manner on entinen huippu-urheilija, joka parhaimmillaan juoksi 3000 metrin esteitä niin maaottelussa kuin Kalevan kisoissa. 8

9 Mari Kuparinen Ohjelmajohtaja Päijät-Hämeen liitto/etelä-suomen EU-yksikkö Mari Kuparinen toimii ohjelmajohtajana Etelä-Suomen EU-yksikössä Päijät-Hämeen liitossa. Hän vastaa Etelä-Suomen EAKR-ohjelman koordinaatiosta ohjelmakaudella ja lisäksi hänen vastuullaan ovat Etelä-Suomen ylialueelliset temaattiset hankekokonaisuudet. Tällä hetkellä Kuparinen koordinoi tulevan EU:n rakennerahastokauden valmistelua Etelä- ja Länsi-Suomen alueella. Kuparisella on monipuolinen kokemus EU:n rakennerahastoohjelmista. Aiemmin hän työskenteli kahdella ohjelmakaudella ( ja ) ESR-koordinaattorina Hämeen TE-keskuksessa. Lisäksi Kuparinen on toiminut rakennerahastohallinnon asiantuntijana sisäasiainministeriön ja työministeriön Twinning-hankkeissa Virossa, Liettuassa ja Puolassa. Satu Vehreävesa aluekehitysjohtaja Pohjois-Savon liitto Satu Vehreävesa on Oulun yliopistosta valmistunut maantieteilijä. Nykyisessä työssään aluekehitysjohtajana hän vastaa Pohjois-Savon maakuntastrategian ja maakunnallisten ohjelmien laadinnasta sekä EU- ja kansallisten ohjelmien toteutuksesta maakunnassa. Lisäksi tehtäviin kuuluu maakunnan edunajamista kansallisella ja EU-tasolla. Vehreävesa on työskennellyt Pohjois-Savon liitossa alkaen. Aluekehitysjohtaja-na hän aloitti Aiemmin hän työskenteli maakuntaliitossa ohjelmapäällikkönä ja maakuntasuunnittelijana. Vehreävesa on työskennellyt myös Oulun sekä Kuopion yliopis-toissa sekä maaseudun kehitystehtävissä Pohjois-Pohjanmaalla. Satu Vehreävesa asuu Kuopiossa puu-niiralassa ja kasvattaa puutarhakasvien lisäksi kolmea poikaansa. Harrastuksinaan hänellä on liikunta, mm. kuntosalilla ja luonnossa sekä talonsa nikkarointi. 9

10 Henri Alho Nuoriso- ja liikuntatoimentarkastaja Tehtäväni on Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa nuoriso- ja liikuntatoimien kehittäminen, toimialojen lyhyt kestoisen täydennyskoulutuksen järjestäminen, hanketoiminta sekä valtionavustuksien myöntäminen ja niiden käytön valvontaan liittyvät tehtävät. Toimialueena on Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat. Mirja Määttä Tutkijatohtori, sosiologi Mirja Määttä Itä-Suomen yliopistosta tutkii peruskoulun ja 2. asteen nivelvaiheissa olevien nuorten yhteiskuntaan kiinnittämisen ja osallistamisen keinoja kunnallisissa hyvinvointipolitiikoissa, toimintamalleissa ja käytännöissä. Hän on erityisesti kiinnostunut putoamisvaarassa olevien nuorten osallistumisen ja osallistamisen muodoista eri tukimuodoissa. Määttä on käsitellyt väitöskirjassaan (2007) nuorten syrjäytymistä ehkäiseviä moniammatillisia ryhmiä. Väitöskirjan jälkeisessä tutkimusta hän on tehnyt myös lapsi- ja nuorisopolitiikan ohjelmatyöstä niin kunnallisella kuin kansallisellakin tasolla. Lisätietoja tutkimuksesta sekä linkit keskeisiin julkaisuihin löytyvät mirjamaattauef-nettisivuilta. https://sites.google.com/site/mirjamaattauef/home Henna Tukiainen suunnittelija Työskentelen työ- ja elinkeinoministeriössä työllisyys- ja yrittäjyysosastolla suunnittelijana. Valtaosa työtehtävistäni liittyy tavalla tai toisella nuorisotakuuseen. Tällä hetkellä vastaan nuorisotakuu. fi verkkosivujen päivittämisestä sekä Nuorisotakuu työryhmään kuuluvien sidosryhmien koordinoinnista viestinnällisissä asioissa. Olen myös ollut suunnittelemassa Nuorisotakuuroadshowta, joka kiertää parhaillaan viiden ministerin voimin ELY-kaupunkeja tavoitteenaan tehdä nuorisotakuuta alueilla tunnetuksi ja sitouttaa paikallisia toimijoita yhteisiin talkoisiin. Kesällä työstin koonnosta hyvistä käytännöistä, joilla on jo onnistuttu edistämään nuorisotakuun toteutumista. Koonnokseen on kerätty esimerkkejä erilaisista hyvistä hankkeista ja kampanjoista, joilla on onnistuttu edistämään nuorten työllistymistä, koulutusta ja yrittäjyyttä sekä ehkäisty syrjäytymistä. Valtaosa koonnoksen hankkeista ja kampanjoista on ESR-rahoitteisia. Tarkoituksenani on päivittää koonnosta loppuvuodesta. Koonnos on luettavissa -sivustolla. 10

11 Timo Aro Valtiotieteen tohtori Koulutus- ja työurapolkuni on monipuolinen. Olen koulutukseltani valtiotieteen tohtori Turun yliopistosta ja työskennellyt viimeisten vuosien aikana mm. valtion aluehallinnossa, yksityisessä konsulttitoimistossa ja tällä hetkellä Porin kaupungin palveluksessa. Palkkatyön rinnalla olen toiminut oman yritykseni omistajana yli vuosikymmenen. Katso www. timoaro.fi. Keskeisimmät osaamis- ja vahvuusalueet liittyvät alue- ja väestökehitykseen, muuttoliiketutkimukseen, arviointiin, vertailukehittämiseen, EU:n rahoitusinstrumentteihin, työllisyyskysymyksiin ja ennen muuta projektien laaja-alaiseen kehittämiseen. Kirjoitan, alustan ja luennoin paljon. Juureni ovat vahvasti Porissa. Olen vannoutunut Porin Ässien kannattaja. Lisäksi olen urheiluhullu: juoksen, pelaan, rullailen ja sählään lähes joka päivä. Lasken ahkerasti niin kilometrejä kuin kaloreita. Leena Vainio Tutkimusjohtaja Yrittäjyyden jaliiketoimintaosaamisen KT-keskus, Hämeen ammattikorkeakoul Toimin Hämeen ammattikorkeakoulussa tutkimusjohtajana Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen KT-keskuksessa. Oma erityisalueeni on HAMKissa vuodesta 2000 lähtien ollut elearning ja eworking menetelmien kehittäminen ja tutkiminen. Tällä hetkellä tärkeimpiä tehtäviä tutkimus- ja kehittämishankkeiden koordinoinnin lisäsi ovat AKTIIVIhankeen projektipäällikön tehtävät ja kolmen amkin yhteisen FUASvirtuaalikampus työryhmän vetäminen. Tutkimuksen ja kehittämisen kohteitani ovat digitaalisen työskentelyn johtaminen, autenttinen verkko-oppiminen ja viimeisen vuoden ajan toimintamallien ja osaamisen tuotteistaminen. 11

12 1 moniammatillisuutta sparraamassa MoSpa eli moniammatillisuutta sparraamassa -hanke toimii vuosina Hanke on Humanistisen ammattikorkeakoulun hallinnoima ja toteuttama nuorisotyön kehittämishanke. Tässä kehittämistyössä ovat olleet mukana Kajaani, Kiiminki, Kittilä, Ylitornio ja Ylivieska. Hankkeen päätavoitteena on ollut selvittää nuorisotyön asemaa kunnallisessa palvelukentässä ja nuorisotyön merkitystä monialaisissa ja moniammatillisissa verkostoissa. Hankkeen kansallisina rahoittajina toimivat Kainuun ja Lapin ELY-keskukset. Hankkeen tulokset esitellään julkaisussa Mospa- nuorisotyö moniammattillisuutta kehittämässä. Julkaisu ilmestyy Lisätietoja: Taina Kyrönlampi, projektipäällikkö tel (0) , Humanistinen ammattikorkeakoulu - HUMAK - University of Applied Sciences HUMAK Tornio, Kivirannatie 13-15, FI Tornio, Rajanylittäjät monialaisen yhteistyön ytimessä Rajanylittäjät-hanke on koonnut yhteensä seitsemän kuntaa/ kuntayhtymää eri puolilta Suomea vahvistamaan monialaista yhteistyötä nuorten palveluissa. Hankkeessa tuetaan uudistuneen nuorisolain istuttamista arkityöhön eri kokoisissa kunnissa ja kootaan valtionhallinnon viranomaisille tietoa lakiuudistuksen toimeenpanosta paikallisesti. Keskeisenä teemana on lakisääteisten ohjaus- ja palveluverkostojen työn edistäminen mm. koulutuksen, ohjauksen ja asiantuntijatuen avulla. Osatoteuttajilla on käytössään kehittämisraha hankkeen budjetista. Jokaisella hanketoteuttaja-alueella on omat, paikallisista tarpeista lähtevät toimenpidekokonaisuutensa. Työpajojen roolin vahvistaminen sekä etsivän nuorisotyön kiinnittyminen monialaiseen verkostoon ovat hankkeen ydinteemoja. Rajanylittäjät korostaa monialaisen yhteistyön onnistumisessa sektorien välisten rajojen ylittämistä. Erityisesti on kyse verkostojen hyvästä johtamisesta ja aidosta sitoutumisesta ja välittämisestä nuorten tukemiseksi tehtävässä työssä. Hankkeessa tarkastellaan hyvän ohjauksen teemaa. Matalan kynnyksen palveluista, palvelujen tarjoamisesta saman katon alla on hyviä kokemuksia. Palvelumallien luova toteuttaminen tuo mahdollisuuksia nuorten tukemiseen nuorta hyödyttävällä tavalla. Hanke korostaa sitä, että syrjäytymisen ehkäisyssä ja sen vaikutuksia tarkasteltaessa sekä yhteiskunnan että yksilön näkökulma on tärkeä. Yhdenkin nuoren tukeminen oikea-aikaisesti, tarpeenmukaisella tavalla on tärkeää. Rajanylittäjät on Lapin ELY-keskuksen valvoma ESR-hanke, hallinnoijana Sosiaalikehitys Oy. Osatoteuttajat: Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä, Sastamalan, Oulun sekä Kemijärven kaupungit ja Laukaan, Kolarin ja Ranuan kunnat. Lähes 3-vuotinen hanke päättyy vuoden 2013 lopussa. Nyt on tehokasta työaikaa mukavasti jäljellä ja erityinen paino on tulosten juurruttamisessa käytäntöön. 12

13 2 Opit käyttöön hanke Opit käyttöön -hankkeen ensisijainen tehtävä on tuottaa kunnille opaskirja ja verkkopalvelu nuorisolain kunnilta edellyttämän monialaisen yhteistyön tukemiseksi. Tämän ohella hanke nostaa ajankohtaisia kysymyksiä yleiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kuntien monialaisen yhteistyön ensisijaiset tehtävät ovat seurata nuorten elinoloja ja siinä ilmeneviä muutoksia sekä palvelujen käyttöä ja palvelusta toiseen siirtymistä. Yksittäisten nuorten asioita monialainen yhteistyöryhmä ei käsittele. Opit käyttöön -hanke on organisoitunut seitsemään teemaan, jotka ovat: 1. Monialaisen yhteistyön johtaminen, 2. Muiden maiden kokemukset monialaisesta yhteistyöstä, 3. Koulupudokkuuden ja syrjäytymisen kustannukset, 4. Nuorten kuuleminen, 5.) Hankeyhteistyö 6.) Tietojärjestelmien tuki monialaiselle yhteistyölle, 7.) Hyvät käytännöt monialaisen yhteistyön tukena. Ensimmäinen asiantuntijapalveluna toteutetun teeman raportti on valmistunut. Koulupudokkuuden ja syrjäytymisen kustannuksia koskeva raportti on luettavissa projektin kotisivuilta (www.sosiaalikehtys.fi / opit käyttöön). Kauan julkisuudessa olleen 1,1, milj. euron kustannusten sijaan Opit käyttöön hankkeessa laskettiin syrjäytimisen kustan- nuksiksi 1,8 milj. euroa / syrjäytynyt nuori. Huomattavasti aikaisempaa korkeampiin kustannuksiin päädyttiin siitä huolimatta, että laskennassa sovellettiin ns. Varovaisuusperiaatetta. Tämän vuoksi voidaan sanoa, että todelliset ja suoraan euroissa mitattavat kustannukset ovat pikemminkin laskettua korkeammat kuin alhaisemmat. Näiden kustannusten lisäksi syrjäytymiseen liittyy runsaasti vaikeasti mitattavia ja epäsuoria kustannuksia. Opit käyttöön hake jatkuu vuoden 2013 loppuun. Siihen mennessä kaikki asiantuntijapalvelut ja teemat valmistuvat ja niistä tiedotetaan sekä seminaareissa, raportteina että verkkopalveluna hankkeen kotisivuilla ja koordinaatti.fi sivustolla. Lisätietoja Projektipäällikkö Jukka Ohtonen Aleksis Kiven katu 24 C Tampere Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma hanke Toteuttaja: Lapin ELY-keskus Toteutusaika: Yhteystiedot: Heli Niemi Projektipäällikkö, p Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toteuttamassa ESR -rahoitteisessa hankkeessa on laadittu Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma Ohjelman lähtökohtana toimii valtakunnallinen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma , jonka valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi. Alueelliset erityispiirteet huomioivan Lapin kehittämisohjelman 2015 tavoitteena on ollut: 1) parantaa Lapin nuorten hyvinvointia sekä ehkäistä nuorten syrjäytymistä; 2) luoda kokonaisvaltainen näkemys nuorten monialaisten palvelujen järjestämisestä Lapin alueella erityisesti nuoren elämän nivelvaiheissa. 3) lisätä nuorten palveluja tuottavien monialaisten toimijoiden välistä yhteistyötä. Kehittämisohjelma on laadittu maakunnallisena verkostoyhteistyönä ja kehittämisohjelman valmisteluun on osallistunut monialainen joukko nuorten parissa työskenteleviä ammattilaisia, aluehallinnon toimijoita, järjestö- ja hanketoimijoita, tutkijoita sekä nuoria eri puolilta Lappia. Ohjelma on laadittu työskentelyvälineeksi ensisijaisesti nuorten palveluiden järjestämisestä vastaavien alue- ja paikallistason päättäjien ja viranomaisten sekä monialaisten yhteistyöverkostojen käyttöön. Pitkällä tähtäimellä ohjelmasta hyötyvät Lapin nuoret, joiden elinolot ja palvelut parantuvat sekä syrjäytyminen vähenee. Kehittämisohjelmassa on määritelty lähitulevaisuuden konkreettiset toimenpiteet nuorten palvelujen parantamiseksi. Ohjelman kolme toimenpidekokonaisuutta ovat: Yhteisöllisyys voimavarana, Sujuva koulutus- ja työllistymispolku sekä Itsenäinen arki. Ohjelman visiona on: Turvallisesti tulevaisuuteen tähtäävä nuori, jonka tukena on laaja-alainen, nopeasti reagoiva ja yksilölliset tarpeet huomioonottava palvelujärjestelmä. 13

14 1 MIMO:SSA TAIDE TAIPUU NUORTEN HYVÄKSI Nuorten äänen kuulemisessa, nuorten kohtaamisessa ja nuorten osallistamisessa on juuri nyt tarvetta uusille toimintatavoille ja työskentelymenetelmille. Tähän tarpeeseen vastaa omalta osaltaan suomalaisten ja virolaisten partnereiden yhteistyöhankkeena toteutettava MIMO Moving In, Moving On! -projekti ( ). Hankkeen päätavoitteena on soveltaa innovatiivisesti taidelähtöisiä menetelmiä sosiaali- ja nuorisotyön käyttöön yhteistyössä eri alojen ammattilaisten kanssa. Hankkeen erityisenä kohderyhmänä ovat vuotiaat nuoret. Työskentely moniammatillisina ryhminä on MIMO:n toiminnan aikana osoittautunut sekä antoisaksi että innostavaksi työskentelymuodoksi sosiaali-, terveys- ja taidealojen ammattilaisille ja tuleville työntekijöille. Työskentelyn kautta on jo kohdattu yli 2000 nuorta toteuttamalla runsaasti erilaisia teatterin ja tanssin työpajoja nuorille osa pitkäkestoisimpina ryhmätapaamisina, osa lyhyinä esityksinä tai infotapahtumina. MIMOssa on myös kehitetty moniammatillista perus- ja täydennyskoulutusta taide- ja hyvinvointialojen opiskelijoille. Käytännön kokemusten kautta syntynyttä osaamista ja uusia ideoita tullaan hankkeen aikana kehittämään ja levittämään MIMO:n eri kohderyhmille mm. erilaisten seminaarien ja julkaisujen välityksellä. MIMOn partnereita Turun ammattikorkeakoulun hallinnoimassa hankkeessa ovat Tarton yliopiston Viljandin kulttuuriakatemia, tallinnalainen Von Krahl Teater, virolainen konsultointiyritys PW Partners AS, Humanistisen ammattikorkeakoulun Nurmijärven kampuksen yhteisöpedagogikoulutus ja Turun kaupungin nuorisoasiainkeskus. Hanke on EU:n Central Baltic -rahoitusohjelman osarahoittama. Yhteystiedot Projektipäällikkö Johanna Krappe, puh (projektin viralliset englanninkieliset sivut) (verkkosivut suomeksi) MIMO Facebookissa: Lähde yhteistyöllä nuorten syrjäytymistä vastaan Lähde - Voimaa matkalle -projekti ( ) on nuorten syrjäytymistä ehkäisevä ESR -rahoitteinen hanke, jota hallinnoi Siilinjärven kunta. Lisäksi siihen ovat sitoutuneet Iisalmen, Kuopion, Kiuruveden, Lapinlahden, Maaningan, Nilsiän, Sonkajärven, Tuusniemen ja Vieremän kunnat. Projektin kohderyhmään kuuluu nuorten lisäksi käytännön kehitystoimintaan osallistuvia hankekuntien eri alojen työntekijöitä, kolmannen sektorin toimijoita sekä muita yhteistyötahoja, kuten työ- ja elinkeinohallinnon ja Kelan viranomaisia sekä alueen työnantajia. Hankkeessa tavoitellaan nuorten parempia elämänhallintataitoja sekä parempaa työmarkkinakuntoisuutta. Parempia palvelukokonaisuuksia kehitetään julkisten viranhaltijoiden sekä hallinnon että kuntarajat ylittävällä konkreettisella yhteistyöllä, jossa myös kolmannen sektorin toiminta vakiinnutetaan osaksi palveluiden kokonaisuutta. Hankepilotteihin kuuluu mm. yhteistyössä Kuopion kaupungin monialaisen nuorten ohjaus- ja palveluverkoston kanssa käynnistynyt nuorten palvelukokonaisuuden selkiyttämiseen tähtäävän toimijakartan rakentaminen. Yllätetään Kotikunta on hankkeessa käynnissä oleva työllistämiskampanja, joka haastaa yrityksiä tarjoamaan oman kuntansa vuotiaille nuorille myönteisiä työelämäkokemuksia työllistämällä heitä vähintään kahden kuukauden ajaksi. Lisätietoa kampanjasta osoitteessa Kampanjan päätyttyä tavoitteena on muodostaa hankealueelle työnantajaverkosto, joka kykenee nykyistä paremmin työllistämään syrjäytymisuhan alaisia henkilöitä. Jelppari-toiminnan pohjana on tarve kasvattaa hankealueella matalan kynnyksen tukihenkilötoiminnan volyymeja vastaamaan paremmin kysyntään. Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyöllä kehitettävä toiminta kokoaa yhteen tuen tarjoajat ja tukea etsivät. Koulutettujen Jelppareiden ja tuen tarpeessa olevien nuorten kohtaamispaikaksi on rakennettu portaali osoitteeseen Hanke verkossa: Facebook: Lähde hanke, Twitter: #lahdehanke 14

15 2 Kunnolla ammattiin! Kunnolla ammattiin! hankkeen avulla tuetaan toisen asteen opintoihin hakeutuvia nuoria, joiden opiskelukyky ei ole riittävä opintoihin ohjautumiseen, kiinnittymiseen tai tutkinnon suorittamiseen. Hankkeen hallinnoijana on Savon koulutuskuntayhtymä ja osatoteuttajana Varkauden kaupunki. Erilaiset elämäntilanteeseen, sosiaalisiin suhteisiin, terveyteen ja motivaatioon liittyviä syyt vaikuttavat oppimiskykyyn ja mahdollisuuteen sitoutua opintoihin. Tuen tarve on usein tunnistettu jo aiemmin peruskoulussa, sosiaali- ja terveydenhuollon ja nuorisotyön palveluissa, työvoimapalveluissa tai työpajoilla, mutta toimintakäytännöt tuen tarpeen siirtämisestä ja järjestämisestä ovat sattumanvaraisia. Perinteiset oppilaitoksen käytettävissä olevat keinot eivät ole näiden nuorten tukemiseen riittäviä, vaan tarvitaan laaja-alaista osaamista ja yhteistyötä eri hallinnonalojen kesken. Hankkeen hallinnoijana on Savon koulutuskuntayhtymä ja osatoteuttajana Varkauden kaupunki. Tavoitteena on alueellisten tehostetun ohjauksen ja opiskelukyvyn tukemisen mallien kehittäminen. Tämä tapahtuu lisäämällä henkilöstön ohjaus- ja huolenpitovalmiuksia sekä luomalla uudenlaisia ratkaisuja opintojen suorittamiseen. Hankkeen aikana selkeytetään sosiaali- ja terveystoimen, työpajojen ja oppilaitosten välistä yhteistyötä sekä kehitetään oppilaitoksen ja nuorisotyön välisiä yhteistyömalleja opetukseen osallistumattomien nuorten tavoittamiseen ja tukemiseen. Hankkeen aikana laaditaan kuntien ja oppilaitosten yhteiset nuorten palveluita koskevat lakisääteiset suunnitelmat ja toimintamallit. Niiden laatiminen edellyttää koulutuksen järjestäjien ja eri hallinnonalojen toimijoiden yhdessä työskentelemistä, jolle ei ole ollut olemassa vakiintuneita, yhdessä sovittuja rakenteita. Hanketyön myötä nuoret saavat tehokkaammin tietoa heidän käytettävissään olevista palveluista sekä oikea-aikaisempaa ohjausta tarvitsemiensa palveluiden piiriin, jolloin riski opintojen keskeyttämiselle ja palvelujärjestelmän ulkopuolelle jäämiselle pienenee. Alueellisen tiedontuotannon perusteella kunnat ja oppilaitokset voivat myös tehokkaammin suunnitella, kohdentaa ja resursoida nuorille tarkoitettuja palveluitaan. Seija Kärki projektipäällikkö seija.karki(at)sakky.fi Kati Leinamo hanketyöntekijä, opo kati.leinamo(at)sakky.fi Eija Kuronen hankesihteeri eija.kuronen(at)sakky.fi TOKKA2-projekti TOKKA2 toisen asteen koulutus- ja yhteiskuntatakuu erilailla oppijoille Lapissa - on ESR - projekti, jonka tavoitteena on tukea peruskoulunsa päättäneiden erilaisten oppijoiden koulutus- ja yhteiskuntatakuun toteutumista Lapin seutukunnilla. TOKKA2 -projektin toiminta-aluetta on koko Lappi. Projektia hallinnoi Rovaniemen koulutuskuntayhtymän Lapin ammattiopisto. Osatoteuttajina ovat Itä-Lapin ammattiopisto, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia sekä Ylitornion kristillinen opisto. Hankkeen kohderyhmänä on Lapin seutukuntien peruskoulun jälkeisen koulutuksen jälkeisen koulutuksen erityisopiskelijat ja syrjäytymisuhan alla olevat nuoret, peruskoulun jälkeisen koulutuksen henkilöstö ja työssäoppimispaikkojen henkilöstö. Onnistunut tuki työllistymisessä edellyttää, että oppilaitoksessa tunnistetaan erityisopiskelijat, käytetään monipuolisia yksilö- ja ryhmäkohtaisia erityisopetusmuotoja ja toimitaan tarkoituksenmukaisissa alueellisissa verkostoissa tavoitteena työllistyminen ja yhteiskuntakuu. Hankkeen avulla luodaan toimivia seudullisia koulutusmalleja, kehitetään erityisopiskelijoiden työssäoppimisen (=etop) ja työelämään siirtymisen käytäntöjä sekä edistetään koulujen henkilöstön, seututoimijoiden ja työpaikkojen valmiuksia kohdata erityisopiskelija. Lisäksi hankkeessa käynnistetään Lapin ammatillisen erityisopetuksen henkilöstön täydennyskoulutussuunnitelman laatiminen yhteistyöverkoston kanssa ja käynnistetään Lapin ammatillisen erityisopetuksen laadunhallintasuosituksen laatiminen. Lapin ammatillisen erityisopetuksen fi portaalia kehitetään selkokieliseksi ja esteettömäksi ja vahvistetaan erityisopetuksen seututyön yhteistyöverkostoa hakeutumisvaiheen kehittämiseen. Ammatteja -oppaassa on esitelty ammatteja selkokielellä. Opas antaa tietoa omaa ammattia etsivälle. Erityinen ammattilainen - oppaan tavoitteena on tukea koulutuksen järjestäjiä ammatillisen erityisopetuksen kehittämisessä ja laadun varmistamisessa. Oppaan lopussa olevan toimintasuunnitelman avulla oppilaitokset voivat tehdä oman suunnitelman erityisopetuksen kehittämiseksi. Opas on työstetty TOKKA2 -projektin seutukehittäjien verkostossa. HOJKS -kortisto on apuväline erityisopiskelijan ohjaamiseen ja kohtaamiseen. Kortisto muodostuu 12 ohjauskortista. Opiskelijan infokorteissa kerrotaan erityisopetuksen perusteena olevista asioista opiskelijoille. Korttisarjassa on 8 korttia. Tuotteet saatavilla osoitteesta: 15

16 3 Digitalmikkeli Elämä talteen. Digitalmikkeli on yritysten ja julkisten organisaatioiden muodostama toimijaklusteri joka edistää digitoinnin, arkistoinnin sekä sähköisen asioinnin ja arkistoinnin osaamisen ja palveluiden kehitystä. Digitalmikkeliä on rakennettu vahvalla seudun ja maakunnan tuella, toiminnalle asetetut tavoitteet on vahvistettu mm. Etelä-Savon Innovaatiostrategiassa ja Mikkelin kaupungin Elinkeinostrategiassa. Digitalmikkeli luo Mikkelin seudulla yritysten, julkisten tahojen ja kansalaisten tarpeisiin perustuvia nykyaikaisia, kustannustehokkaita ja turvallisia sähköisen asioinnin ja -arkistoinnin sekä digitoinnin palveluja. Digitalmikkeli myös synnyttää vanhoista aineistoista uusia sisältötuotteita ja -palveluja yhdistelemällä niitä älykkäästi toisiinsa. Digitalmikkeli koostuu yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista, yhteistyötä koordinoi Miktech Oy. Yritykset: Cluetail Oy, Disec Oy, Dreamdo Oy, Fujitsu Suomi Oy, Kuntien Tiera Oy, Logica Suomi Oy, Lokkit Oy, Länsi-Savo Oy, MPY Oyj, Multiprint Oy, Observis Oy sekä Profium Oy. Julkishallinto ja koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioorganisaatiot: Aalto-yliopiston pienyrityskeskus, ELY-keskusten tietohallintoyksikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, Etelä-Savon maakuntaliitto, Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskus, Karjala-tietokantasäätiö, Mikkelin Ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunki ja seutu, Mikkelin maakunta-arkisto, Mikkelin TE-toimisto, Otavan Opisto sekä Suomen elinkeinoelämän keskusarkisto Elka. Digitalmikkeli-hankesalkku sisältää useita hankkeita Kuntien Tiera Oy: SARKK. Ensimmäiset kunnat ottavat parhaillaan käyttöön Mikkelissä suunniteltua kuntien sähköistä arkistopalvelua, joka mahdollistaa jatkossa kuntien digitaaliset prosessit. Kansalliskirjasto ja Helsingin Yliopisto: DIGRA. EAKR-hanke käynnistää Suomen ensimmäisen digitaalisten aineistojen tutkimuksen professuurin, joka perustetaan Helsingin yliopistoon, sijoituspaikkoina Mikkeli ja Helsinki. Professuurin tueksi Mikkeliin kootaan tutkimusryhmä, johon kuuluu Kansalliskirjaston henkilöstön lisäksi Mikkelin Ammattikorkeakoulun sähköisen asioinnin ja arkistoinnin asiantuntijoita. Mikkelin Ammattikorkeakoulu: Sähköisten palveluiden soveltavan tutkimuksen rakenteet. EAKR-hankkeessa parannetaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan laatua ja vaikuttavuutta keskittyen säilytys- ja aineistonhallintaosaamisen kehittämiseen erityisesti dataintensiivisten ja kolmiulotteisten aineistojen osalta. Lisäksi projekti keskittyy julkisen sektorin tehostamisessa tarvittavien sähköisten palvelujen kehitystyöhön sekä informaatio- ja kommunikaatiotekniikan soveltamiseen muilla maakunnan tärkeillä aloilla. Kansalliskirjasto: Comellus. ESR-hankkeessa luodaan uutta osaamista ja uusia ratkaisuja painettujen julkaisujen pitkäaikaissäilytykseen. Hankkeessa luotava prosessi uudistaa Kansalliskirjaston nykyisen sanomalehtiprosessin perusteellisesti. Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto: Capture. EAKR-hankkeessa suunnitellaan palvelukonsepteja, jotka antavat valmiuden ottaa vastaan myös sähköisiä aineistoja. Projekti käsittää palvelukonseptien suunnittelun ja pilotoinnin, sekä niitä tukevan tietojärjestelmän määrittelyn. Kansalliskirjasto: Ephemera. ESR-hankkeessa digitoidaan pienpainateaineistoa ja suunnitellaan pienpainateaineiston digitointiprosessia sekä skaalautuvaa toimintaympäristöä pienpainatteiden sekä muun vanhan irtolehti- ja arkistoaineistoin digitoinnille. Kansalliskirjasto: Kuvatalkoot. ESR-hankkeessa on tavoitteena luoda järjestelmä, jonka avulla Kansalliskirjasto voi kerätä aineistoihinsa liittyvää sosiaalista metadataa suuren yleisön avulla ja jalostaa digitaalisia aineistojaan näin kerätyn tiedon avulla. Mikkelin Ammattikorkeakoulu: OSA - avoimen lähdekoodin arkisto. EAKR-hanke kerää tietoa avoimen lähdekoodin tekniikoista ja niihin pohjautuvien järjestelmien käytöstä muistiorganisaatioissa Euroopassa ja länsimaisella kielialueella. Näitä ratkaisuja hyväksikäyttäen kehitetään järjestelmä, joka kattaa muistiorganisaatioiden ja kansalaisyhteiskunnan pitkäaikaisen aineistonhallinnan tarpeet, perustuen avoimeen lähdekoodiin. Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto: Sota-arkiston kunnostamisprojekti. Projektissa kunnostetaan ja luetteloidaan entisen Sota-arkiston aineistoa talvi- ja jatkosodan ajoilta sekä maailmansotien väliseltä ajalta. Aalto-yliopisto, Pienyrityskeskus: Real Case Lab. ESR-hanke edesauttaa digitoinnin ja sähköisen arkistoinnin kehittämistä ja tuotteiden kaupallistamista Etelä-Savossa, yhdistäen alueen digitointiosaamiseen Aalto-yliopiston monialaisen verkoston kanssa. Memory Campus. 12 hehtaarin alue, johon on tarkoitus sijoittaa Arkistolaitoksen uusi keskusarkisto, Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskus, kuntien ja yritysten keskusarkisto (arkistohotelli, digitointi) sekä tiloja PK-yrityksille. Miktech Oy: DM Ohjelmajohtaja. ESR-hankkeen avulla varmistetaan, että Digitalmikkelin tavoitteet saavutetaan. 16

17 4 Liikuntateknologia: Vuotech & Vuolab Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitos on kouluttanut liikuntateknologian maistereita Vuokatissa vuodesta 2004 ja tohtoreita vuodesta 2005 lähtien. Järjestyksessään kolmas EU-rahoitteinen (Kainuun ELY - ESR) maisterikoulutusprojekti Vuotech on ollut käynnissä joulukuusta 2010 lähtien, jonka turvin koulutusta jatketaan vuoteen 2013 saakka. Maisterikoulutuksen tukena on Vuolab (Kainuun maakunta kuntayhtymä - EAKR) hanke, joka on mahdollistanut opetus- ja tutkimislaitteistojen hankinnat ja ylläpitämisen sekä osittain myös henkilöstöresursseja. Liikuntateknologian yksikön johtajana toimii professori Vesa Linnamo. Lisäksi yksikössä työskentelee kolme lehtoria, projektisihteeri, laboratorioinsinööri, hankekoordinaattori sekä tutkimusavustajia 2-3 kerrallaan. Liikuntateknologian maisterikoulutukseen valitulta opiskelijalta edellytetään opintoja tekniikan tai informaatioteknologian aloilta joko yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettuna. Opiskeltavia aineita ovat biomekaniikka, liikuntafysiologia sekä valmennus- ja testausoppi. Opintoja suoritetaan noin viikon kestävillä ja kerran kuussa pidettävillä intensiiviviikoilla. Vuonna 2011 suoritettiin kaksi opiskelijavalintaa; pääsykokeista koulutukseen valittiin keväällä yhdeksän opiskelijaa ja syksyllä 14 opiskelijaa. Valitut opiskelijat tulivat pääasiassa Oulun läänin alueelta. Elokuun 2012 loppuun mennessä Vuokatista oli valmistunut yhteensä 33 liikuntateknologian maisteria. Kaikkiaan vuodesta 2004 lähtien hankkeiden avulla työllistyneitä on kirjattu 36, joista 22 Kainuun seudulla. Lisäksi opiskelijat ovat perustaneet kolme yritystä. Yrityskumppaneita on ollut mukana 27 ja koulutus- tai tutkimusorganisaatioita 14. Vuokatissa tohtoriopintojaan suorittavien väitöskirja-aiheita ovat ikääntyminen ja tasapainokontrolli, sotilaan fyysinen kuormittunen, sekä maastohiihto. Ensimmäinen Vuokatista väitellyt tohtori saataneen vuonna Vuokatin henkilökunta on julkaissut 40 kansainvälistä originaaliartikkelia, 14 kirjan kappaletta ja kolme kirjaa sekä pitänyt 17 kutsuttua luentoa, joista kahdeksan kansainvälisiä. Kongresseja tai seminaareja on järjestetty Vuokatissa viisi, joista neljä kansainvälisiä. Opiskelijoiden opinnäytetyöt ovat lisänneet myös kansainvälisten julkaisujen määrää. Pro gradu -tutkielmista tehdyistä artikkeleista on tähän mennessä julkaistu kuusi originaaliartikkelia ja kolme kirjan kappaletta. Yhtenä erityisenä vahvuusalueena on ollut pohjoismaisten hiihtolajien tutkimus, jossa Vuokatin liikuntateknologian yksikkö on vuosien aikana tehnyt yhteistyötä alueellisten toimijoiden kuten erityisesti Oulun yliopiston ja CEMIS-kehittämisohjelman kanssa. Vuokatti alueena ja Urheiluopiston ympäristö ovat tarjonneet puitteet ainutlaatuiselle hiihtolajien tutkimukselle mm. hiihtotunnelin ja urheilijoiden myötä. Hiihtotutkimuksessa on tehty yhteistyötä mm. Suomen Olympiakomitean ja Suomen hiihto- ja ampumahiihtoliiton kanssa. Mukana on ollut myös tiivistä kansainvälistä yhteistyötä mm. Salzburgin ja Östersundin yliopistojen kanssa. Vuokatin toimintaan on liittynyt vuosien ajan vahvasti myös yrityslähtöinen tilaustutkimus sekä TEKES-rahoitteiset hankkeet. Tutkimusta on esitelty aktiivisesti Vuokatissa järjestetyissä seminaareissa ja kongresseissa. Huhtikuussa 2011 Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian ja liikuntatieteiden laitokset järjestivät Vuokatissa kansainvälisen kongressin International Congress on Enhancement of Physical Activity of Children and Youth. Vuonna 2012 järjestettiin 2nd International Congress on Science and Nordic Skiing yhteistyössä Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen, Salzburgin yliopiston, Vuokatin Urheiluopiston, Sotkamon kunnan ja CEMIS:n kanssa. Vuotech ja Vuolab -hankerahoitusten loputtua 2013 tavoitteena on jatkaa toimintaa Vuokatissa osittain Jyväskylän yliopiston omarahoitteisena toimintana ja osittain edelleen alueellisella tuella ja erillisillä projektirahoituksilla. 17

18 4 Itä-Suomen yliopisto SIB-labs SIB-labs on Itä-Suomen yliopiston Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa toimiva tieteellinen osaamisen siirto ja infrastruktuuriyksikkö. Merkittäviä hankekokonaisuuksia ja rakenteita yksikön taustalla ovat olleet SMARCi, IFC, Digitarium sekä BioMater-keskus. Nämä kokonaisuudet ovat perustuneet useiden yliopistomme luonnontieteen alan tiedelaitosten tutkimusryhmien aktiiviseen toimintaan osaamisen siirron määrätietoisessa kehittämisessä. SIB-labs yhdistää ja virtaviivaistaa näiden edeltävien toimenpiteiden hyvät ja tehokkaat käytännöt yhden otsikon alle. Keskeisistä ainelaitoksista yksikön taustalla voidaan mainita ainakin Kemian-, Fysiikan ja matematiikan-, Tietojenkäsittelytieteen- sekä Sovelletun fysiikan laitokset. Näiden ohella SIB-labsin käynnistymiseen ja toimintaan on liittynyt tiivistä yhteistyötä myös muiden yliopistomme tiedelaitosten ja tiedekuntien suuntaan. Yksiköllä on laboratorioita ja henkilökuntaa sekä Joensuussa että Kuopiossa. Näin yksikkö on aidosti tavoitettavissa kahdella eri kampuspaikkakunnalla. SIB-labsin toiminta perustuu Itä-Suomen yliopiston luonnontieteiden alojen pitkäjänteiseen perustutkimukseen ja yhteistyöhön teollisuuden sekä muiden kansainvälisestikin arvostettujen tutkimusorganisaatioiden kanssa. Yksikkö yhdistää yliopiston huippuosaamista ja laiteinfrastruktuuria materiaalitekniikan, biomateriaalien, fotoniikan ja spektriväritutkimuksen sekä digitoinnin aloilta. Yksikön tehtävänä on palvella yliopiston tiedeyksiköiden tutkimusja koulutustarpeita, tukea mukana olevien ryhmien perustutkimusta ja tuoteaihioiden kaupallistumista, osallistua alan palvelututkimuksen suunnitteluun ja toteutukseen, olla mukana synnyttämässä ja toteuttamassa uusia hankkeita, edistää alan teknologian siirtoa ja synnyttää aktiivisesti uusia tutkimuslaitos- ja teollisuuskontakteja, osallistua tieteellisiin verkostoihin ja ohjelmiin sekä tukea spin-off toimintaa. SIB-labs on kasvava ja kehittyvä yliopiston strategian ydinalueille sijoittuva helposti tavoitettava palvelukonsepti. Yksikkö kokoaa yhteen yliopistolla olevan korkeatasoisen materiaalitekniikan ja fotoniikan laiteinfrastruktuurin ja yksikön kautta on laitetekniikan ohella tavoitettavissa lähes kahden sadan asiantuntijan resurssipooli. Yksikkö tekee työtä asiantuntijuuteen ja laiteinfrastruktuuriin liittyvien luonnon tieteen palvelujen tuotteistamisessa Itä-Suomen yliopistossa kokoamalla ne määrällisiksi ja ajallisiksi eri sidosryhmille räätälöidyiksi selkeiksi kokonaisuuksiksi. Kokonaisuutena arvioiden SIB-labs ja sen taustaryhmien toiminta on erinomainen esimerkki kansallisten ja kansainvälisten rahoittajien, tutkimusorganisaatioiden ja alan yritysten pitkäjänteisestä ja tavoitteellisesta yhteistyöstä tieteellisen osaamisen, korkeatasoisen infrastruktuurin ja osaamisen siirron kehittämisessä. SIB-labs toimii luontevasti ylimaakunnallisesti useilla tasoilla uuden osaamisen luomisessa ja teknologian siirrossa. SIB on väline, jolla tuetaan yliopiston ja maakuntien osaamispääoman kasvua ja sillä on myös selkeä rooli kahteen suuntaan vaikuttavana linkkinä tieteellisen tutkimuksen ja teollisen toiminnan välillä. Yksikkö edistää muualla toimivien yritysten tuotekehityspanoksen tuontia Itä-Suomeen. Itä-Suomen yliopisto Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta SIB-labs S c i e n c e I n n o v a t i o n - B u s i n e s s 18

19 5 Puhdastilahankkeet Puhdastilojen tutkimus-, kehitys- ja yrityshautomohanke ja GMP normien mukaiset puhdastilat Sekä Puhdastila tutkimus- ja koulutuskeskushanke Ensimmäisen puhdastilahankkeen tavoitteena oli luoda lääketeollisuuden mukaisten normien (GMP=good manufactoring practise) mukaiset olosuhteet puhdastiloissa tapahtuvaan toimintaan. Lisäksi hankkeessa oli tarkoitus kehittää puhdastilatyöskentelyn toimintamalleja sekä parantaa yritysten ja oppilaitosten kanssakäymistä puhdastilatoiminnan osalta. Ensimmäisen hankekokonaisuuden aikana rakennettiin Biotekniaan puhdastilakokonaisuus, joka käsittää varsinaiset puhdastilat (64m 2 ), ilmastointikonehuoneen sekä koulutustilat, yhteensä lähes 200m 2. Toisen hankekokonaisuuden tavoitteena olivat: 1. Puhdastilapassi koulutuksen kehittäminen 2. Toimintamallin kehittäminen ihmisen kantasolujen kasvattamiseksi ja muokkaamiseksi hoitojen kehittämistä varten 3. Puhdastilaosaamisen täydennyskoulutusten kehittäminen 4. Puhdastila asiantuntijaseminaarien järjestäminen 5. Verkko-oppimisympäristön kehittäminen puhdastilakoulutuksille 6. Osallistumien puhdastiloihin liittyvien tuotteiden, työtapojen sekä koulutusmateriaalin tuottaminen ja kehittäminen 7. Opinnäytetöiden tekemisen mahdollistaminen Muita toimivia koulutusmuotoja ovat Puhdastilaosaamisen täydennyskoulutus, joka toteutetaan verkko-opetuksena. Se toteutetaan iltapäiväluentoina kerran viikossa 6-8 viikon ajan. Puhdastilaseminaari on järjestetty kuusi kertaa ja se on asiantuntijatason seminaari, joka kokoaa Kuopioon vuosittain lähes sata puhdastila asiantuntijaa. Verkko-oppimisympäristöä käytetään sekä puhdastilapassissa mutta myös muissa koulutuksissa tarpeen mukaan. Osallistumme jatkuvasti työtapojen ja koulutusmateriaalin kehittämiseen. Yhteistyö oppilaitosten toisen asteen, ammattikorkeakoulun sekä yliopiston kanssa toimii hyvin. Puhdastila ympäristö on houkutellut opiskelijoita tekemään opinnäytetöitä liittyen erilaisiin puhdastilatoimintoihin. Tutkijatohtori on kehittänyt puhdastilatyöskentelyyn toimintamallin ihmisen kantasolujen kasvattamiseksi ja muokkaamiseksi hoitoja varten. Samalla hänestä on kehkeytynyt puhdastilatyöskentelyn asiantuntija. Tällä hetkellä Puhdastilakoulutuskeskus toimii koko valtakunnan tasolla yhtenä tärkeimmistä puhdastilakouluttajista. Puhdastilapassin on suorittanut jo lähes300 työelämän edustajaa sekä lisäksi lähes kaksisataa opiskelijaa. Teemme edelleen tiivistä yhteistyötä työelämän ja eri oppilaitosten kanssa tavoitteena kehittää puhdastilaosaamista. Tällä hetkellä koulutamme lisää puhdastilakouluttajia, niin, että voisimme vastata kasvaneeseen koulutuskysyntään. Puhdastilapassia ollaan haluamassa kansainväliseksi koulutustuotteeksi, jolla olisi myös kansainvälisesti hyväksytty status. Vuonna 2006 alkanut työ puhdastilatutkimuksen-, koulutuksen ja yritysyhteistyön kanssa jatkuu edelleen vahvana. Hankkeiden tulokset Keskeinen tulos ensimmäisten hankkeiden osalta oli Euroopan tasolla GMP:n korkeimman luokan tasoisten puhdastilojen rakentaminen jasaattaminen käyttökuntoon. Puhdastilojen toimintamalleja kehitettiin ja testattiin yhteistyössä yritysten kanssa. Puhdastila osoittivat käytettävyytensä sekä koulutus-, että yritysten toimintojen kehittämispaikkana. Toisen hankkeen aikana luotiin ja testattiin puhdastilapassi, joka tulikin kuin tilauksesta työelämän tarpeisiin. Puhdastilapassikoulutus kehittyi pelkästään lähiopetuksena toteutettavasta koulutuksesta verkko- ja lähikoulutuksen kombinaatioksi. Nyt verkkokoulutuksen osuus tehtävineen kestää n. kuukauden, jonka jälkeen on kaksi päivää kestävä lähijakso puhdastiloissa. 19

20 Mukana menossa Sadonkorjuuseminaari 2012 Kasvun soundit kutsuvat on hieno esimerkki yhteistyön voimasta, joka mahdollistaa vaikuttavien hankkeiden toteutumisen. Kuopiossa järjestettävän tapahtuman toteutumisesta ovat päävastuun kantaneet seuraavat henkilöt, joista osa on ikuistettu oheisiin valokuviin: 20

21 Henna Antila, Opetus- ja kulttuuriministeriö Tuija Astikainen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Ritva Hakkarainen, Työ- ja elinkeinoministeriö Merja Hilpinen, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Anne Huotari, Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Soile Juuti, Pohjois-Savon liitto Leena Lyra, Työ- ja elinkeinoministeriö Hanna Makkula, Etelä-Savon maakuntaliitto Janna Merenniemi, Pohjois-Savon liitto Timo Ollila, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Merja Sihvola, Pohjois-Savon liitto Jari Sihvonen, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: PS.Maaseututiedotus Eero Vilhu, Kainuun maakunta-kuntayhtymä 21

22 22

23 Palautekysely Kiitos, että osallistuit Sadonkorjuuseminaariin Jotta kasvua ja kehitystä voidaan jatkossakin pitää yllä, pyydämme antamaan palautetta seminaarista. Täytettyäsi kyselyn voit repäistä sen irti ja palauttaa ilmoittautumispisteeseen. 1. Kuinka hyvin tilaisuus vastasi odotuksiasi? (arvio 1-5) Kertoisitko muutamalla sanalla odotuksistasi? 3. Kuinka hyödylliseksi koit päivän aiheet ja sisällön: A) Aihe kiinnosti henkilökohtaisesti ja uskon, siitä olevan minulle hyötyä tulevaisuudessa (1-5)) B) Voin hyödyntää tapahtumassa esiin nousseita ideoita työssäni: (1-5) Kuinka tulet hyödyntämään kuulemaasi ja oppimaasi? 5. Haluatko antaa palautetta yksittäisistä aiheista tai puhujista/alustajista 23

KUTSU. Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY

KUTSU. Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY Lappi KUTSU Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015 (NUPO) -projekti kutsuu kuntien opetus-, nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Soveltavan taiteen menetelmiä sosiaali- ja nuorisotyöhön Terttu Parkkinen, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu 19.11.

Soveltavan taiteen menetelmiä sosiaali- ja nuorisotyöhön Terttu Parkkinen, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu 19.11. Soveltavan taiteen menetelmiä sosiaali- ja nuorisotyöhön Terttu Parkkinen, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu 19.11.2013 Vimma, Turku MIMO faktoina Hankkeen nimi: MIMO Moving In, Moving On! Application

Lisätiedot

Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015

Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015 Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015 Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena Lapin alueellinen kehittämisohjelma vuoteen 2015 Toteutus ESR -rahoitteisessa hankkeessa ajalla heinäkuu 2011

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus järjestävät yhteistyössä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa kuusi samansisältöistä ammatillisen

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Pertti Karhunen, Esedu Hannu Fyhr, SAMIedu Juva 8.5.2015 Vedet virtaamaan - Etelä-Savon oppimisen, ohjauksen - Ja nuorisotakuun

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI KT, projektipäällikkö Salmia NUORISOTAKUU KOKONAISUUS /TEM Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen TL3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2007-2013 opit saavutuksia ja sudenkuoppia

Ohjelmakauden 2007-2013 opit saavutuksia ja sudenkuoppia Itä-Suomen rakennerahastopäivät 3.-4.10.2013, Joensuu Ohjelmakauden 2007-2013 opit saavutuksia ja sudenkuoppia Hanketoteuttajan näkökulmaa, case Itä-Suomen yliopisto (UEF) Satu Juutinen Tutkimuspalvelut

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Projektin rahoitus ja toteuttajat Rahoitus ESR/ Keski-Suomen ELY-keskus Päätoteuttajana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu (työaikaresurssi

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Ajankohtaista ESR-ohjelmassa

Ajankohtaista ESR-ohjelmassa Ajankohtaista ESR-ohjelmassa 24.4.2012 Hanketapaaminen, Suomussalmi ESR-koordinaattori Verna Mustonen Kainuun ELY-keskus Hanke TL Toteuttaja Toteutusaika S11564 PALi Mittalaitelaboratorion ja Biotekniikan

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

KOHTAAMO Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittämisen tuki

KOHTAAMO Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittämisen tuki KOHTAAMO Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittämisen tuki Katariina Soanjärvi Projektipäällikkö, KT 2 OHJELMALLISIA LÄHTÖKOHTIA Osa toimia, joilla Suomi lunastaa Eurooppa 2020 strategian kansallisessa toimeenpanoohjelmassa

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW Suomen Kylätoiminta ry, Maaseutuverkostoyksikkö ja Maaseudun Sivistysliitto järjestävät syksyn 2008 aikana Vastuuta ottavan paikallisyhteisö

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

Ryhmien tehtävistä 2015-2016: Etelä-Savon elinikäinen oppiminen ja nuorisotakuu. Tuija Toivakainen 16.2.2015 ISO ELO -kokous

Ryhmien tehtävistä 2015-2016: Etelä-Savon elinikäinen oppiminen ja nuorisotakuu. Tuija Toivakainen 16.2.2015 ISO ELO -kokous Ryhmien tehtävistä 2015-2016: Etelä-Savon elinikäinen oppiminen ja nuorisotakuu Tavoitteet Oppimisen ja ohjauksen yhteiset järjestelyt Läpinäkyvyys Helpot palvelut Oppimisen kannustavat vaihtoehdot Toimiva

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun

Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun TIEDOTE 23.4.2012 Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun Etelä-Savon maakuntahallitus päätti maanantaina 23. huhtikuuta palauttaa viraston

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Seija Eskola Asiantuntijapalveluiden työryhmän pj Kehittämispäällikkö Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Ammatillisen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN. WinNova 02.04.2013. T.Eerola. w w w. h a m k. f i / a o k k

HUIPUT KEHIIN. WinNova 02.04.2013. T.Eerola. w w w. h a m k. f i / a o k k HUIPUT KEHIIN WinNova 02.04.2013 T.Eerola HUIPUT KEHIIN kehittää ammatillista huippuosaamista Projektin yleistavoitteena on pysyvien, ammatillista huippuosaamista kehittävien, alueellisten ja klusterikohtaisten

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

JOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen 2.10.2014. Jaana Lerssi-Uskelin. Työterveyslaitos www.ttl.

JOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen 2.10.2014. Jaana Lerssi-Uskelin. Työterveyslaitos www.ttl. JOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen 2.10.2014 Jaana Lerssi-Uskelin 9.10.2014 Ohjelma Klo 12.00 Tervetuloa ja kahvi Klo 12.30 Verkostokuulumisia valtakunnallisesti

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 13.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

SPORT NUTRITION WINTER TECHNOLOGY

SPORT NUTRITION WINTER TECHNOLOGY WINTER TECHNOLOGY Liikuntaa Teknologiaa - Turismia Missio Snowpolis on kansainvälinen, hyvinvointiteknologian, liikkumisen ja ympärivuotisen talven yhdistävä osaamis- ja yrityskeskittymä. Visio Snowpolis

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Mitä tapahtuu Opin ovissa?

Mitä tapahtuu Opin ovissa? Mitä tapahtuu Opin ovissa? Alueellisten TNO -asiantuntijoiden koulutus 5.-6.3.2013 Jyväskylä Projektipäällikkö Auli Ryhänen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu auli.ryhanen@jamk.fi

Lisätiedot

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 ammattkoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Helsinki 3.9.2015 Ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Luova Suomi Creative Industries Finland. Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Kajaani, 30.8.2011 Pienyrityskeskus

Luova Suomi Creative Industries Finland. Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Kajaani, 30.8.2011 Pienyrityskeskus Luova Suomi Creative Industries Finland Silja Suntola Luova talous ja kulttuuri Projektijohtaja alueiden voimana Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Kajaani, 30.8.2011 Pienyrityskeskus VERKOSTO Tietoa ja

Lisätiedot

Nuorisotakuu kokonaisuus /TEM. Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen

Nuorisotakuu kokonaisuus /TEM. Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen Nuorisotakuu kokonaisuus /TEM Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen TL3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1 Nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot