TOHTORINKOULUTUKSEN HALLINNOLLISET JÄRJESTELYT AALTO-YLIOPISTOSSA Tohtorinkoulutustyöryhmän raportti

Transkriptio

1 TOHTORINKOULUTUKSEN HALLINNOLLISET JÄRJESTELYT AALTO-YLIOPISTOSSA Tohtorinkoulutustyöryhmän raportti Työryhmä: Varadekaani Outi Krause, puheenjohtaja Professori Tapio Ala-Nissilä (IL) Professori Pekka Korhonen (HSE) Professori Pekka Korvenmaa (TaiK) Professori Raimo Sepponen (ETA) Professori Pekka Taskinen (KM) Professori Olli Varis (IA) KTM Katri Nykänen, jatko-opiskelijoiden edustaja Johtaja Ritva Dammert, asiantuntija Suunnittelija Anneli Ahvenniemi, sihteeri

2 YHTEENVETO Työryhmä ehdottaa, että Aalto-yliopiston tohtorinkoulutuksen hallinnollisesta organisoinnista päätettäisiin raportissa esitetyllä tavalla. Aalto-yliopiston korkeakouluihin perustetaan kuhunkin tohtoriohjelma, johon nimitetään johtaja vastaamaan ohjelman toiminnasta ja kehittämään sitä. Korkeakouluihin perustetaan tohtorinkoulutusneuvostot valmistelemaan tohtorinkoulutusta koskevia asioita. Korkeakoulu nimittää tohtoriohjelmaan valmistelijan, joka vastaa yhdessä johtajan kanssa käytännön asioiden toteuttamisesta ohjelmissa ja pitää yhteyttä muiden ohjelmien valmistelijoihin. Valtakunnalliset tohtoriohjelmat toimivat yhteistyössä korkeakoulujen tohtoriohjelmien kanssa ja niiden seurannassa. Yliopistotasolla toimii Aalto-yliopiston tohtorinkoulutuksen johtoryhmä, jonka puheenjohtajana on akateemisten asioiden (tutkimus ja opetus) vararehtori tai hänen nimeämänsä henkilö. Jäseninä ovat korkeakoulujen tohtoriohjelmien johtajat sekä tohtorikoulutettavien edustaja. Sihteerinä toimii yliopiston tohtorinkoulutusasioiden valmistelija. Tohtorinkoulutuksen johtoryhmä vastaa tohtorinkoulutuksen yhteisten linjausten ja ohjeistusten valmistelusta yliopistossa. Tohtorikoulutettavat valitaan korkeakoulujen tohtoriohjelmiin julkisten ja ennalta päätettyjen valintakriteerien perusteella. Valinta järjestetään kuudessa korkeakoulussa määräaikoina yksi tai kaksi kertaa vuodessa. Tohtorikoulutettavat rekisteröidään opintorekisteriin päätoimisina tai sivutoimisina jatko-opiskelijoina. Jos tohtorikoulutettavan opinnot eivät etene tohtoriohjelman edellyttämällä tavalla, hän siirtyy tai hänet siirretään vapaatahtiseksi jatko-opiskelijaksi tohtoriohjelman ulkopuolelle. Tällöin hän ei ole oikeutettu saamaan ohjausta. Jokaiselle tohtorikoulutettavalle nimetään vastuuprofessori ja väitöskirjatyölle yksi tai useampi ohjaaja. Vastuuprofessori voi toimia myös ohjaajana. Tohtorikoulutettava sitoutuu noudattamaan opinnoissaan vahvistettua opintosuunnitelmaansa sekä siihen sisältyvää tutkimussuunnitelmaansa. Tohtorikoulutettava on velvollinen ilmoittamaan vastuuprofessorille, jos suunnitelmaan on tarpeen tehdä muutoksia. Vastuuprofessori seuraa tohtorikoulutettavan opintojen ja tutkimustyön etenemistä säännöllisesti. Vastuuprofessori käy vähintään kerran vuodessa tohtorikoulutettavan kanssa keskustelun, jonka yhteydessä tarvittaessa päivitetään opintosuunnitelmaa. Hyväksytyt jatko-opinnäytetyöt arvostellaan asteikolla hyväksytty/kiittäen hyväksytty. Kiittäen hyväksyttyjen väitöskirjojen osuus yliopistossa/korkeakoulussa on enintään % hyväksytyistä väitöskirjoista. Aalto-yliopiston yhteiset opetusta ja opintoja koskevat säännöt tulevat voimaan ja korkeakoulujen tutkintosäännöt valmistellaan kevään 2011 aikana. Uusien säännösten voimaantuloon asti tohtorinkoulutuksessa toimitaan korkeakoulujen voimassa olevien ohjesääntöjen ja tutkintosääntöjen sekä korkeakoulujen antamien tarkentavien ohjeiden mukaan. Yliopistolle suunnitellaan jatko-opiskelijoiden kannustus- ja palkitsemisjärjestelmä. Yliopisto jakaa vuosittain väitöskirjapalkinnon Aallon vuoden väitöskirjalle. Tohtorikoulutettaville jaetaan kannustusstipendejä nopeasti suoritettujen jatko-opintojen perusteella. Yliopisto osoittaa 6 milj. euroa vuosittain korkeakoulujen tohtoriohjelmille tohtorikoulutettavien palkkakuluja varten sekä kurssien järjestämiseen ja muuhun toimintaan. Tohtorikoulutettavien kannustusstipendeihin varataan euroa/vuosi. Aalto-yliopisto osallistuu valtakunnallisten tohtoriohjelmien koordinaatiokustannuksiin vuodesta 2012 lähtien 1,2 milj. eurolla vuosittain. 2

3 SISÄLLYS Yhteenveto Työryhmän kokoonpano ja tehtävät Tutkijankoulutus Aalto-yliopiston strategiassa Jatkotutkinnot Jatkokoulutuksen nykytilanne Esitys tohtorinkoulutuksen hallinnollisesta organisoinnista Hallinnollisen organisoinnin tavoitteet Tohtoriohjelmat Tohtorinkoulutuksen johtaminen Valvonta ja ohjaus Tohtorikoulutettavan vastuut Opintojen mitoitus Tutkintokieli Tohtorikoulutettavien valinta Valintakriteerit ja valintaprosessi Päätoimiset ja sivutoimiset tohtorikoulutettavat Vapaatahtiset jatko-opiskelijat Jatko-opinto-oikeuden menettäminen Esitys väitöskirjojen ja tohtorintutkinnon hyväksymisprosessiksi Lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen ja valmistuminen Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen arvostelu Tohtorikoulutettavien palkitseminen Tohtorinkoulutuksen ja koulutettavien rahoitus Lähiajan toimenpiteitä Kevään 2011 tehtäviä LIITE 1: Valtakunnalliset tohtoriohjelmat LIITE 2. Eriävät mielipiteet

4 1. TYÖRYHMÄN KOKOONPANO JA TEHTÄVÄT Vararehtori Heikki Mannila asetti työryhmän selvittämään tohtorinkoulutuksen hallinnollisia järjestelyjä. Työryhmän tehtävänä oli laatia ehdotus - Aalto-yliopiston tohtorinkoulutuksen hallinnollisesta organisoinnista ja käytännön periaatteista sekä - väitöskirjojen ja tohtorintutkinnon hyväksymisprosessiksi. Työryhmällä oli mahdollisuus sisällyttää raporttiinsa myös muita tohtorinkoulutukseen hallinnollisiin asioihin liittyviä ehdotuksia. Työryhmän puheenjohtajaksi kutsuttiin professori, varadekaani Outi Krause ja jäseniksi professorit Tapio Ala-Nissilä (IL); Pekka Korhonen (HSE); Pekka Korvenmaa, varalla Harri Laakso (TaiK); Raimo Sepponen (ETA); Pekka Taskinen (KM) ja Olli Varis (IA) sekä jatkoopiskelijoiden edustajana Katri Nykänen. Työryhmän työhön osallistui asiantuntijana johtaja Ritva Dammert ja sihteerinä toimi suunnittelija Anneli Ahvenniemi. Työryhmän kokouksiin ovat lisäksi osallistuneet professorit Risto Ilmoniemi (IL) ja Jukka Tuhkuri (IA). Työryhmän määräajaksi oli asetettu Työryhmän työskentelyn pohjana on ollut Aallon valmistelun aikana toimineen A8 tutkijankoulutustyöryhmän (Tuhkurin työryhmä) ehdotukset. Lisäksi on otettu huomioon Suomen Akatemian tutkijakoulutukiryhmän ehdotukset ja opetusministeriön linjaukset tutkijankoulutuksen kehittämisestä, Euroopan unionin linjaukset Bolognan kolmannen syklin kehittämisestä sekä muut kansainväliset näkökohdat. Työryhmä esittää, että raportissa esitetyt periaatteet sisällytetään valmisteilla oleviin Aaltoyliopiston yleisiin opetusta ja opiskelua koskeviin sääntöihin, valmisteilla oleviin korkeakoulujen ohjesääntöihin sekä tuleviin korkeakoulujen tutkintosääntöihin. Työryhmä kokoontui 3 kertaa. Työryhmän esitykset on koottu tähän raporttiin. 4

5 2. TUTKIJANKOULUTUS AALTO-YLIOPISTON STRATEGIASSA Tutkijankoulutus on yksi Aalto-yliopiston strategisista kehittämiskohteista. Strategiassa todetaan tutkijankoulutuksesta seuraavaa. Tutkijakoulutus on merkittävä osa yliopiston tutkimus- ja opetustyötä. Tutkijakoulutusta kehitetään johdonmukaisesti määräajassa tohtorin tutkintoon johtaviksi ohjelmiksi. Tutkijankoulutuksen rahoitusmekanismeja kehitetään niin, että pääosa jatko-opiskelijoista voi keskittyä täyspäiväiseen ja suunnitelmalliseen jatko-opiskeluun. Jatko-opiskelijoiden työn ohjausta tehostetaan ja opintoihin liitetään säännöllisesti erilaisia opetustehtäviä. Jatkoopinnot voivat edelleenkin liittyä yhteistyöhön teollisuuden ja muiden yhteiskunnan toimijoiden kanssa. Strategiassa korostetaan kansainvälisyyden huomioon ottamista opiskelijoiden rekrytoinnissa ja valinnassa sekä koulutuksen markkinoinnissa ja koulutustarjonnassa. Strategia kannustaa kansainväliseen koulutusyhteistyöhön ja korostaa opiskelijoiden liikkuvuutta sekä kannustaa kotimaiseen ja kansainväliseen kumppanuuteen tutkimustoiminnassa. Strategiassa mainitaan tavoitteena kasvattaa maisteri- ja tohtoriopetuksen suhteellista osuutta yliopistossa. Tohtorinkoulutustyöryhmän näkemys on, että Aalto-yliopiston tulee profiloitua maisteri- ja tohtorikoulutukseen kasvattamatta kuitenkaan maisteri- ja tohtorikoulutettavien määrää. Erityisesti tulee pyrkiä rahoitettuihin jatko-opintoihin, jotka viedään läpi neljässä vuodessa. Aalto-yliopisto on tutkimusyliopisto, jossa ylläpidetään ja kehitetään tutkimuksen ja koulutuksen laatua. 3. JATKOTUTKINNOT Aalto-yliopiston tieteellinen jatkokoulutus on tohtorinkoulutusta. Jatkotutkintoina suoritetaan pääsääntöisesti kauppatieteen tohtorin, taiteen tohtorin ja tekniikan tohtorin tutkintoja. Kauppatieteellisellä ja teknistieteellisellä alalla voidaan suorittaa filosofian tohtorin tutkinto perustellusta syystä. Kaikki jatko-opiskelijat valitaan suorittamaan tohtorin tutkintoa. Kauppatieteellisellä ja teknistieteellisellä alalla on mahdollista suorittaa myös lisensiaatin tutkinto. Lisensiaatin tutkinto on tarpeen suorittaa ennen tohtorintutkintoa, mikäli se edistää jatko-opintoja tai mikäli opiskelija ei etene työssään niin pitkälle, että väitöskirjan vaatimukset täyttyisivät. 4. JATKOKOULUTUKSEN NYKYTILANNE Syksyllä 2010 Aalto-yliopistossa on kirjoilla yhteensä 3276 jatko-opiskelijaa, joista kauppatieteellisellä alalla opiskelee 278, taideteollisella alalla 241 ja teknistieteellisellä alalla Näistä sivutoimisiksi jatko-opiskelijoiksi on ilmoittautunut kauppatieteellisellä alalla 56 ja teknistieteellisellä alalla 447 jatko-opiskelijaa. Taideteollisella alalla ei voi ilmoittautua sivutoimiseksi jatko-opiskelijaksi. Uusien jatko-opiskelijoiden ja suoritettujen tohtorintutkintojen määrä vuonna 2009 on esitetty seuraavassa taulukossa. 5

6 Taulukko 1. Opiskelija- ja tutkintotilastoja vuodelta 2009 Vuosi 2009 HSE TaiK ETA IA IL KM Yht. Jatko-opiskelijoiden määrä Hyväksytyt uudet jatko-opiskelijat Suoritetut tohtorintutkinnot Suoritetut lis. tutkinnot 1 ei ole Vuonna 2010 Aalto-yliopisto koordinoi 15 valtakunnallista tohtoriohjelmaa, joissa on yhteensä 300 OKM:n rahoittamaa koulutuspaikkaa. Ohjelmista yksi on kauppatieteellisellä alalla, kaksi taideteollisella alalla ja 12 teknistieteellisellä alalla. Lisäksi Aalto-yliopisto on mukana 43:ssa muiden yliopistojen koordinoimassa tohtoriohjelmassa. Tohtoriohjelmat on esitetty raportin liitteessä ESITYS TOHTORINKOULUTUKSEN HALLINNOLLISESTA ORGANISOINNISTA 5.1. Hallinnollisen organisoinnin tavoitteet Tieteellinen jatkokoulutus on yksi yliopiston ydintehtävistä. Jatkokoulutuksen hyvä hallinnollinen organisointi mahdollistaa osaltaan toiminnan systemaattisen kehittämisen ja saavuttamaan toiminnan korkean laadun. Sisällöllisen laadun varmistamiseksi tarvitaan tohtoriohjelmien laadun arviointia määrävälein. Tieteellisen jatkokoulutuksen hallinnollinen organisointi järjestetään siten, että toiminta on johdonmukaista, tehokasta ja laadukasta. Jatkokoulutusta ja jatko-opiskelijoita koskevat päätöksentekoprosessit ja opintoja koskeva säännöstö ovat selkeitä ja pääpiirteiltään yhdenmukaisia kaikissa kuudessa korkeakoulussa. Hallinnolliset rakenteet tukevat opiskelijoiden yhdenvertaista kohtelua yliopistossa ja helpottavat yliopiston sisäistä sekä kansallista ja kansainvälistä liikkuvuutta. Hallinnollinen rakenne muodostetaan siten, että se tukee jatkokoulutuksen ja jatkokoulutusta tarjoavien tutkimusympäristöjen itsenäistä kehittämistä eri tieteenaloilla niiden tarpeiden sekä yliopiston strategian mukaisesti. Organisoinnin toteutuksessa otetaan huomioon tieteenalojen erityispiirteet. Hallinnollisessa organisoinnissa kiinnitetään erityistä huomiota jatko-opiskelijoiden valintaprosessiin, väitöskirjojen ja tohtorintutkinnon hyväksymisprosessiin sekä tohtorinkoulutuksen laadunvarmistukseen. Yliopistolle suunnitellaan jatko-opiskelijoiden kannustus- ja palkitsemisjärjestelmä. Jatkokoulutusta koskeva terminologia yhdenmukaistetaan kuudessa korkeakoulussa. Tässä ehdotuksessa Aalto-yliopiston tieteellisestä jatkokoulutuksesta käytetään termiä tohtorinkoulutus (doctoral education) ja jatko-opiskelijoista termiä tohtorikoulutettava (doctoral candidate). 6

7 5.2. Tohtoriohjelmat Tohtorinkoulutus järjestetään korkeakoulujen tohtoriohjelmissa. Aalto-yliopistossa on kuusi tohtoriohjelmaa. Jokaisessa korkeakoulussa on yksi tohtoriohjelma, johon korkeakoulun kaikki hyväksyttyä opintosuunnitelmaa noudattavat tohtorikoulutettavat kuuluvat Tohtorinkoulutuksen johtaminen Aalto-yliopiston tohtorinkoulutusta johtaa akateemisten asioiden (tutkimus ja opetus) vararehtori. Rehtori päättää yliopiston strategisista toimenpiteistä ja yleisistä linjauksista yliopistossa. Tohtorinkoulutuksen hallinnollinen rakenne järjestetään kolmitasoiseksi seuraavasti: Kuva 1. Aalto-yliopiston tohtorikoulutuksen organisointimalli AALLON TOHTORINKOULUTUS Taideteollisen alan tohtoriohjelma Tohtoriohjelman johtaja Tohtorinkoulutus -neuvosto Kauppatieteiden tohtoriohjelma Tohtoriohjelman johtaja Tohtorinkoulutusneuvosto Insinööritieteiden tohtoriohjelma Tohtoriohjelman johtaja Tohtorinkoulutus neuvosto Valtakunnallinen tohtoriohjelma Kemian tekniikan tohtoriohjelma Tohtoriohjelman johtaja Tohtorinkoulutus -neuvosto Perustieteiden tohtoriohjelma Tohtoriohjelman johtaja Tohtorinkoulutus -neuvosto Sähkötekniikan tohtoriohjelma Tohtoriohjelman johtaja Tohtorinkoulutus -neuvosto Taiteen tohtorikoulutus Kauppatieteen tohtorikoulutus Tekniikan tohtorikoulutus Tekniikan alan valmistelijoiden tiimi (ei tarvita pitemmällä aikavälillä) Aallon tohtorinkoulutusasioiden valmistelijoiden tiimi Tohtorinkoulutuksen johtoryhmä Vararehtori pj, jäseninä tohtoriohjelmien johtajat, tohtorikoulutettavien edustaja Aalto-tason valmistelija,sihteeri Yliopistotaso: Aallon tohtorikoulutus (Aalto Doctoral Education) Aalto-tasolla toimii tohtorinkoulutuksen johtoryhmä (Board of Aalto Doctoral Education), joka koostuu kuuden korkeakoulun tohtoriohjelmien johtajista. Mukana on tohtorikoulutettavien 7

8 edustaja. Puheenjohtajana on akateemisten asioiden ensimmäinen vararehtori tai hänen nimeämänsä henkilö. Sihteerinä ja valmistelijana toimii Aalto-tason tohtorinkoulutusasioiden valmistelusta vastaava henkilö. Tohtorinkoulutuksen johtoryhmän tehtävänä on: - kehittää yliopiston tohtorinkoulutusta - valmistella esitys tohtorinkoulutuksen strategisten periaatteiden toimeenpanosta rehtorin päätettäväksi - valmistella tohtorinkoulutukseen varattavien Aalto-tason strategisten määrärahojen budjetti rehtorin päätettäväksi - valmistella tohtorikoulutettavien yleiset valintakriteerit Aallon akateemisten asiain komitean päätettäväksi - valmistella kansainvälisenä yhteistyönä toteutettavien tohtorintutkintojen periaatteet Aallon akateemisten asiain komitean päätettäväksi - ohjeistaa korkeakouluja tohtorinkoulutuksen järjestämisessä - koordinoida tohtorikoulutettavien kansainvälistä rekrytointia - järjestää tohtorinkoulutuksen seuranta ja tilastointi - järjestää valmistuneiden tohtorien työllistymisen ja sijoittumisen seuranta - laatia tohtorinkoulutuksen vuosikertomus - mahdolliset muut tohtorinkoulutuksen liittyvät rehtoraatin antamat tehtävät Korkeakoulutaso: Korkeakoulun tohtoriohjelma (Aalto Doctoral Program in xx) Aalto-yliopiston jokaisessa korkeakoulussa toimii tohtoriohjelma, jota johtaa dekaanin nimittämä tohtoriohjelman johtaja. Tohtoriohjelman johtajaksi nimitetään tieteellisesti ansioitunut ja tohtorinkouluttajana menestynyt korkeakoulun professori. Kussakin korkeakoulussa on tohtorinkoulutusneuvosto (Doctoral Program Committee), jonka puheenjohtajana ehdotetaan olevan tohtoriohjelman johtaja. Neuvosto koostuu puheenjohtajan lisäksi vähintään kolmesta yliopiston professoriedustajasta (full professor). Asioiden valmistelijana (ja sihteerinä) toimii korkeakoulun tohtorinkoulutusasioiden valmistelusta vastaava henkilö. Valmistelija vastaa yhdessä johtajan kanssa käytännön asioiden toteuttamisesta ohjelmissa ja pitää yhteyttä muiden ohjelmien valmistelijoihin ja johtajiin. Yliopiston (korkeakoulun) akateemisten asian komitea nimittää tohtorinkoulutusneuvoston dekaanin toimikaudeksi. Korkeakoulu varaa riittävät resurssit tohtoriohjelman johtajalle ohjelman johtamiseen ja kehittämiseen. Tohtoriohjelman johtajan tehtävänä on - johtaa tohtoriohjelman suunnittelua ja kehittämistä yliopiston yleisten tohtorinkoulutustavoitteiden sekä korkeakoulun asettamien laadullisten ja määrällisten tavoitteiden mukaisesti - toimia korkeakoulun tohtorinkoulutusneuvoston puheenjohtajana - vastata siitä, että ohjelmassa toimitaan yliopiston tohtorinkoulutuksesta annettujen ohjeiden ja korkeakoulun tekemien linjausten mukaisesti - vastata siitä, että tohtorikoulutettavien opintosuunnitelma- ja ohjauskäytännöt toimivat 8

9 - vastata tohtorinkoulutuksen toteutumisen seurannasta - vastata ohjelmaa koskevien periaatteellisten kannanottojen ja lausuntojen valmistelusta - pitää yhteyttä Aalto-yliopiston muihin tohtorinkoulutusneuvostoihin yhdenmukaisten käytäntöjen varmistamiseksi ja kehittämiseksi sekä teknistieteellisellä alalla koulutusalan yhtenäisyyden säilyttämiseksi - edustaa tarvittaessa tohtoriohjelmaa - päättää väitöstilaisuuden ajankohdasta ja kielestä Tohtorinkoulutusneuvoston tehtäviä ovat: Laitostaso - kehittää korkeakoulun tohtorinkoulutusta - suunnitella ja valmistella korkeakoulun tohtorinkoulutuksen kokonaisuutta sekä yhteisiä opintoja - valmistella korkeakoulun tohtoriopintojen opetussuunnitelma yliopiston (korkeakoulun) akateemisen komitean päätettäväksi - seurata tohtorikoulutettavien opintojen edistymistä - seurata korkeakoulun edustamilla aloilla toimivia valtakunnallisia tohtoriohjelmia ja tehdä yhteistyötä niiden kanssa - tehdä esityksiä yliopiston tohtorinkoulutuksen johtoryhmälle jatkokoulutusprosessin sekä väitöskirjojen käsittelyprosessin ja laadunvarmistuksen kehittämiseksi - valmistella tohtorikoulutettavien valinta dekaanin päätettäväksi. Valinnan yhteydessä dekaani nimittää jatko-opinnoille vastuuprofessorin - nimittää väitöskirjatyölle yhden tai useamman ohjaajan, päättää tutkintokielestä ja vahvistaa tohtorikoulutettavan opintosuunnitelman - hyväksyä jatkotutkintoon kuuluvan opinnäytetyön aihealue ja päättää työn kielestä - nimittää väitöskirjatyön esitarkastajat - päättää väitöskirjan käsikirjoituksen julkaisuluvasta - nimittää väitöstilaisuuteen kustoksen ja vastaväittäjä(t) - päättää väitöskirjan hyväksymisestä tai hylkäämisestä ja väitöskirjan arvostelusta - nimittää lisensiaatintutkimuksen tarkastajat ja päättää tutkimuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä sekä päättää lisensiaatintutkimuksen arvostelusta Tohtorinkoulutus toteutetaan laitoksilla, tutkimusorganisaatioissa ja tutkimusryhmissä. Professorikunta vastaa jatkokoulutuksen toteuttamisesta ja jatkokoulutuskurssien järjestämisestä sekä tutkimustoiminnan organisoimisesta. Jokaisella tohtorikoulutettavalla on nimetty vastuuprofessori (supervising professor) joka huolehtii väitöskirjatutkimuksen ohjauksen järjestämisestä sekä seuraa tohtorikoulutettavan opintojen etenemisen. Tohtorikoulutettava etenee opinnoissaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan. Vastuuprofessori vastaa: - tutkimustoiminnasta - oman tieteenalan kurssien ja seminaarien järjestämisestä - tohtorikoulutettavien valvonnasta ja ohjauksen järjestämisestä - päätoimisten tohtorikoulutettavien rahoitussuunnitelman toteutumisesta 9

10 Korkeakoulu- ja/tai laitostasolla voi toimia myös muuta tohtorinkoulutusasioita hoitavaa henkilökuntaa, kuten valtakunnallisten tohtoriohjelmien koordinaattorit. 6. VALVONTA JA OHJAUS Dekaani nimeää tohtoriopinnoille vastuuprofessorin. Vastuuprofessorin tulee olla kyseisen Aalto-yliopiston korkeakoulun professoreiden urapolulle valittu professori (full professor). Vastuuprofessoriksi voidaan nimittää Aalto-yliopistossa toimiva akatemiaprofessori tai em. professorin tehtävästä vapaalla oleva henkilö, joka toimii yliopistossa muissa tehtävissä, edellyttäen että hän suostuu toimimaan vastuuprofessorina. Vastuuprofessori voi toimia tarvittaessa myös työn ohjaajana Tohtorinkoulutusneuvosto nimittää väitöskirjatyölle yhden tai useamman ohjaajan. Jatkotutkinnon opinnäytetyön ohjaajan tulee olla Aalto-yliopiston professori tai hänellä tulee olla suoritettuna vähintään samantasoinen jatkotutkinto kuin mihin ohjattava pyrkii. Taiteellisella ohjaajalla tulee olla riittävä taiteellinen pätevyys. Vastuuprofessori määrittelee tutkimustyön tieteellisen suunnan ja vaatimustason. Hän huolehtii korkeakoulun kanssa siitä, että tutkimustyö liittyy tutkimusalueeseen ja että jatkoopinnot täyttävät yliopiston ja korkeakoulun opintoja koskevat vaatimukset. Ohjaaja on tutkimustyön aihealueen ja tutkimusmetodien asiantuntija. Hänen tehtävänään on käytännön tutkimustyön ohjaus. Vastuuprofessorin tehtävät Vastuuprofessori tukee ja kannustaa tohtorikoulutettavaa. Hän vastaa tohtorikoulutettavan ohjauksesta ja rahoitussuunnitelman toteutumisesta. Vastuuprofessori opastaa tohtorikoulutettavaa tekemään itsenäisesti tutkimustyötään ja kannustaa jatko-opiskelijaa aktiivisesti julkaisemaan tutkimustuloksiaan tieteenalansa julkaisufoorumeissa. Vastuuprofessori vastaa myös siitä, että tohtorikoulutettavalla on mahdollisuus päätoimiseen opiskeluun siten, etteivät muut tehtävät kuormita liikaa. Vastuuprofessori käy tohtorikoulutettavan kanssa opintosuunnitelman läpi ja seuraa opintojen ja tutkimustyön etenemistä säännöllisesti. Vastuuprofessori käy vähintään kerran vuodessa keskustelun tohtorikoulutettavan kanssa, jonka mukaan opintosuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa. Keskustelun tuloksen molemmat allekirjoittavat. Seuranta koskee tohtoriohjelmassa opiskelevia päätoimisia ja sivutoimisia tohtorikoulutettavia. Vastuuprofessori huolehtii myös siitä, että tohtorikoulutettava omaksuu ja sisäistää yleisen ja oman alansa hyvän tieteellisen käytännön ja tutkimusetiikan. Tähän kuuluu ohjaussuhteen alkuvaiheessa käytävä keskustelu, jossa tohtorikoulutettava ja vastuuprofessori kartoittavat työhön liittyvät tutkimuseettiset kysymykset ja käytännöt. Vastuuprofessori paneutuu tohtorikoulutettavan kanssa myös urasuunnitteluun. Vastuuprofessori huolehtii yhdessä opinnäytetyön ohjaajan kanssa siitä, että opintojensa kuluessa ja tutkimustyön läpiviemisen yhteydessä tohtorikoulutettava saavuttaa tutkimusvalmiuksien ohella myös tarvittavat työelämätaidot. Vastuuprofessori voi siirtää edelle mainittuja tehtäviä ohjaajalle. Vastuuprofessori sopii ohjaajan kanssa työnjaosta edellä mainituissa asioissa. 10

11 7. TOHTORIKOULUTETTAVAN VASTUUT Tohtorikoulutettava sitoutuu noudattamaan opinnoissaan vahvistettua opintosuunnitelmaansa sekä siihen sisältyvää tutkimussuunnitelmaansa. Hänen tulee ilmoittaa vastuuprofessorilleen, jos suunnitelmaan on tarpeen tehdä muutoksia tai jos suunnitelmassa pysyminen näyttää muodostuvan ongelmaksi. Tohtorikoulutettavan tehtävänä on: - laatia yhteistyössä vastuuprofessorin kanssa opintojen alkuvaiheessa henkilökohtainen jatko-opinto-suunnitelma ja päivittää sitä tarvittaessa - neuvotella vastuuprofessorin kanssa tutkimusaiheen valinnasta ja laatia vastuuprofessorin ohjauksessa perusteellinen tutkimussuunnitelma; selvittää tutkimuksen tavoitteet, sisältö, menetelmät ja aikataulut - tutustua tieteen tekemisen eettisiin periaatteisiin ja noudattaa työssään hyvää tieteellistä käytäntöä - tehdä itsenäisesti ja oma-aloitteisesti tutkimustyötään tutkimussuunnitelmansa mukaisesti ja julkaista tutkimustuloksia aktiivisesti tieteenalansa julkaisufoorumeissa - antaa opetusta omalta tutkimusalueeltaan ja kertoa tutkimustyönsä tuloksista - pyrkiä yhdessä vastuuprofessorinsa kanssa varmistamaan rahoitus jatkoopinnoilleen - raportoida säännöllisesti tutkimustyön etenemisestä vastuuprofessorille - ilmoittautua vuosittain jatko-opiskelijaksi 8. OPINTOJEN MITOITUS Tohtorikoulutukseen kuuluvien teoreettisten opintojen laajuus määritellään opintopisteinä kuten perustutkintoihin kuuluvat opinnot niiden edellyttämän työmäärän mukaan siten, että yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Tohtorinkoulutukseen kuuluvia opinnäytetöitä, lisensiaatintutkimusta ja väitöskirjaa ei pisteytetä. 8. TUTKINTOKIELI Yliopiston opetus- ja tutkintokieli on kauppatieteiden alalla suomi. Taideteollisella ja tekniikan alalla opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi. Yliopisto voi päättää myös muun kielen kuin edellä mainitun opetus- ja tutkintokielen käyttämisestä opetus- ja tutkintokielenä ja opintosuorituksissa. Jatko-opiskelijan tutkintokielestä määrätään opiskelijaksi ottamisen yhteydessä. Yksityiskohtaiset ohjeet annetaan Aalto-yliopiston yhteisissä opintoja ja opiskelua koskevissa säännöissä. 11

12 10. TOHTORIKOULUTETTAVIEN VALINTA Valintakriteerit ja valintaprosessi Tohtorikoulutettavien valinta perustuu julkisiin ja ennalta päätettyihin valintakriteereihin ja valintaprosessiin. Valinta järjestetään kuudessa korkeakoulussa samojen periaatteiden mukaisesti määräaikoina yksi tai kaksi kertaa vuodessa. Työryhmä ei ollut yksimielinen määräaikoina toteutettavasta valinnasta. Eriävät mielipiteet on esitetty raportin liitteessä 2. Tohtorikoulutettavat valitaan korkeakoulujen tohtoriohjelmiin. Tieteellisten valintakriteerien ja hakijan henkilökohtaisen jatkokoulutuspotentiaalin lisäksi valinnassa otetaan huomioon ohjausresurssit kyseisellä tutkimusalueella. Valittaessa opiskelijoita varmistetaan, että heille voidaan tarjota riittävä korkeatasoinen ohjaus ja tuki väitöskirjatyön aihepiiristä Päätoimiset ja sivutoimiset tohtorikoulutettavat Tohtorikoulutettavat rekisteröidään opintorekisteriin päätoimisina tai sivutoimisina jatkoopiskelijoina. Päätoimiset tohtorikoulutettavat tekevät opintosuunnitelmansa siten, että tavoitteena on suorittaa tohtorin tutkinto neljän vuoden kuluessa jatko-opinto-oikeuden myöntämisestä lukien. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi OKM:n tohtoriohjelmarahoituksella opiskelevat ja suuri osa tutkimusprojektirahoituksella työskentelevistä tohtorikoulutettavista. Myös tutkimuslaitoksessa tai yrityksessä väitöskirjatyötään tekevä voi kuulua tähän ryhmään. Sivutoimiset tohtorikoulutettavat laativat opintosuunnitelmansa siten, että tohtoriopintoihin kuluva aika on pitempi kuin neljä vuotta mutta kuitenkin korkeintaan kahdeksan vuotta. Tähän ryhmään kuuluvat muun työn ohella opintojaan suorittavat henkilöt. Mikäli opintojen intensiteetissä tapahtuu muutoksia, tohtorikoulutettava voi muuttaa statustaan neuvottelemalla vastuuprofessorin kanssa ja tekemällä uuden opintosuunnitelman. Päätoimisella rahoituksella opiskeleva tohtorikoulutettava sitoutuu päätoimiseen opiskeluun neljäksi vuodeksi eikä voi muuttaa statustaan sivutoimiseksi Vapaatahtiset jatko-opiskelijat Jos tohtorikoulutettavan opinnot eivät etene tohtoriohjelman edellyttämällä tavalla, hänellä on mahdollisuus siirtyä tai hänet siirretään vapaatahtiseksi jatko-opiskelijaksi tohtoriohjelman ulkopuolelle. Tällöin vastuuprofessori ei seuraa hänen opintojaan eikä hän ole oikeutettu saamaan ohjausta. Jos tohtorikoulutettava on siirretty tai hän on vapaaehtoisesti siirtynyt vapaatahtiseksi jatkoopiskelijaksi, hän voi hakea dekaanilta siirtoa takaisin tohtoriohjelmaan tekemällä uuden jatkoopintosuunnitelman Jatko-opinto-oikeuden menettäminen Mikäli tohtorikoulutettava ei ilmoittaudu ilmoittautumisaikana, hän menettää jatko-opintooikeutensa (poistetaan yliopiston kirjoilta). Opinto-oikeuden palauttamista voi kuitenkin hakea dekaanilta. 12

13 11. ESITYS VÄITÖSKIRJOJEN JA TOHTORINTUTKINNON HYVÄKSYMISPROSESSIKSI Aalto-yliopiston yhteiset opetusta ja opintoja koskevat säännöt tulevat voimaan ja korkeakoulujen tutkintosäännöt valmistellaan kevään 2011 aikana. Uusien säännösten voimaantuloon asti toimitaan korkeakoulujen voimassa olevien ohjesääntöjen ja tutkintosääntöjen sekä korkeakoulujen antamien tarkentavien ohjeiden mukaan. Teknillisen korkeakoulun väitöskirjalautakunnan tehtävät siirtyvät uusien tekniikan alan korkeakoulujen tohtorinkoulutusneuvostoille. Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä mainitut jatkokoulutusta koskevat tiedekuntaneuvoston tehtävät siirtyvät niin ikään korkeakoulujen tohtorinkoulutusneuvostoille. 12. LISENSIAATINTUTKIMUKSEN TARKASTAMINEN JA VALMISTUMINEN Lisensiaatintutkimuksen tarkastamista ja hyväksymistä koskevat samat ohjeet kuin edellisessä kohdassa on esitetty väitöskirjojen ja tohtorintutkinnon hyväksymisestä. 13. VÄITÖSKIRJAN JA LISENSIAATINTUTKIMUKSEN ARVOSTELU Hyväksytylle väitöskirjalle ja lisensiaatintutkimukselle voidaan antaa arvosana hyväksytty tai kiittäen hyväksytty. Työryhmä ei ollut yksimielinen arvosteluasteikon käyttämisestä. Eriävät mielipiteet on esitetty raportin liitteessä 2. Niiden opinnäytetöiden, jotka saavat arvosanan kiittäen hyväksytty, tulee olla poikkeuksellisen ansiokkaita. Kiittäen hyväksyttyjen väitöskirjojen osuus yliopistossa/korkeakoulussa tulisi siten olla enintään % hyväksytyistä väitöskirjoista. Sama koskee lisensiaatintutkimuksia. Väitöskirjasta annettava arvosana kiittäen hyväksytty edellyttää, että - väitöskirja on tieteellisesti tai taiteellisesti erityisen ansiokas - saavutetut tulokset ovat tutkimusalallaan poikkeuksellisen merkittäviä - yhdistelmäväitöskirjan artikkelit on julkaistu tasokkaissa alan kansainvälisissä tieteellisissä sarjoissa tai poikkeustapauksissa muissa vastaavissa vertaisarvioinnin läpikäyneissä teoksissa. - tekijällä on tulosten saavuttamisessa merkittävä itsenäinen osuus - väitöskirjan esitystapa on selkeä eikä työn kieliasussa tai viittauskäytännössä ole huomautettavaa - esitarkastusvaiheessa väitöskirjaluonnokseen ei ole esitetty tehtäväksi suuria korjauksia - väitöskirjaa on puolustettu erinomaisesti väitöstilaisuudessa. Lisensiaatintutkimuksesta annettava arvosana kiittäen hyväksytty edellyttää, että - lisensiaatintutkimuksessa opiskelija on osoittanut poikkeuksellisen hyvää ja kriittistä perehtyneisyyttä tutkimusalaan sekä erinomaista valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä - tekijällä on työssä merkittävä itsenäinen osuus - lisensiaatintutkimuksen esitystapa on selkeä eikä työn kieliasussa tai viittauskäytännössä ole huomautettavaa 13

14 14. TOHTORIKOULUTETTAVIEN PALKITSEMINEN Aalto-yliopisto jakaa vuosittain väitöskirjapalkinnon vuoden väitöskirjalle, joka edustaa Aallon tohtorikoulutuksen ja tutkimustoiminnan laatua ja edistää yliopiston näkyvyyttä yhteiskunnassa. Väitöskirjapalkinnon suuruus on 5000 euroa. Korkeakouluilla voi halutessaan olla omia palkitsemisjärjestelmiä. Aalto-yliopistoon luodaan jatko-opiskelijoille kannustusstipendijärjestelmä, joka kannustaa jatko-opiskelijoita etenemään opinnoissaan tavoiteajassa ja tukee yliopiston strategisia tavoitteita tohtorinkoulutuksessa. Kannustusstipendejä myönnetään tohtorikoulutettaville seuraavasti: 1000 euron stipendi ensimmäisestä määritellyssä julkaisukanavassa julkaistusta väitöskirjaan sisältyvästä artikkelista tai taiteellisesta työstä, jossa tohtorikoulutettavalla on merkittävä osuus. Julkaisukanavat määritellään laitoskohtaisesti myöhemmin ja ohjeistus tarkentuu tämän mukaan euron suuruinen stipendi tohtorikoulutettavalle, jolla jatko-opinto-oikeuden saamisen jälkeen kahden vuoden kuluttua on suoritettuina jatkotutkintoon liittyvät teoreettiset opinnot henkilökohtaisten tutkintovaatimusten mukaisesti. Yksi seuraavista stipendeistä: euron suuruinen väitöskirjastipendi hyväksytystä väitöskirjasta tai euron suuruinen tohtorin tutkinnon stipendi suoritetusta tohtorin tutkinnosta, mikäli tutkinto on suoritettu yhdeksän täyden lukukauden kuluessa perustutkinnon suorittamispäivämäärästä lukien tai euron suuruinen tohtorin tutkinnon stipendi suoritetusta tohtorin tutkinnosta, mikäli tutkinto on suoritettu sen vuoden loppuun mennessä, jolloin tohtorikoulutettava täyttää 30 vuotta. Opintoihin kuluneesta ajasta voidaan vähentää äitiys- ja vanhempainloma sekä suoritettu varusmies- tai siviilipalvelu. Ikäkriteerin mukaan myönnettävän stipendin ollessa kyseessä hyvitystä ei kuitenkaan myönnetä. Stipendejä myönnetään kyseisen henkilön tekemän hakemuksen perusteella. Hakemus jätetään oman korkeakoulun opintoasiaintoimistoon, joka tarkastaa opintosuoritustiedot ja muut tarvittavat tiedot ja tekee päätöksen stipendin myöntämisestä. 15. TOHTORINKOULUTUKSEN JA KOULUTETTAVIEN RAHOITUS Korkeakoulut osoittavat riittävät henkilö- ja taloudelliset resurssit tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen tohtorinkoulutuksen ja tohtorikoulutettavien ohjauksen toteuttamiseen. Tohtorinkoulutettavat integroidaan tutkimusryhmiin, joissa on riittävä määrä eri vaiheissa olevia tutkijoita takaamaan tohtorikoulutettaville riittävän ja laadukkaan tuen ja ohjauksen väitöskirjatutkimusta varten. Aalto-yliopiston velvollisuus on osallistua valtakunnallisten tohtoriohjelmien koordinaatiokustannuksiin. Vuodesta 2012 lähtien Aalto osoittaa valtakunnallisten tohtoriohjelmien koordinaatio- ja toimintakustannuksiin 1,2 milj. euroa vuosittain (arvio 240 OKM-rahoitteista koulutuspaikkaa, 5000 euroa kutakin tohtoriohjelman statuspaikalla opiskelevaa Aallon 14

15 tohtorikoulutettavaa kohti). Rahat osoitetaan OKM-rahoitteisten koulutuspaikkojen suhteessa korkeakoulujen tohtoriohjelmille valtakunnallisten tohtoriohjelmien koordinaatio- ja toimintakulujen kattamiseen. Edellä kohdassa 13 kuvattujen kannustusstipendien arvioitu kustannusvaikutus on euroa/vuosi. Aalto-yliopisto osoittaa 6 milj. euroa vuosittain korkeakoulujen tohtoriohjelmille tohtorikoulutettavien palkkakuluja varten sekä kurssien järjestämiseen ja muuhun toimintaan. Rahat jaetaan tuotettujen tohtoreiden määrään osittain suhteutettuna. Rahoituksesta sovitaan yksityiskohtaisesta korkeakoulun resurssidialogissa. Tohtorinkoulutuspaikkojen arvioidut kustannukset Vuosittaiset tohtorikoulutettavan palkkakustannukset ovat euroa riippuen opintojen vaiheesta (12 x 1,3 x 2400 = ). Valtakunnallisissa tohtoriohjelmissa OKM on osoittanut tohtorikoulutettavaa kohden euroa vuodessa. Laitos vastaa tämän yli menevästä osasta palkkakuluja. Yliopisto varaa väitöskirjan loppuun saattamiseen määrärahaa apurahoja varten. Rahoituksesta on esitetty eriävä mielipide raportin liitteessä LÄHIAJAN TOIMENPITEITÄ 1. Ehdotetaan, että yliopiston akateemisten asiain komitea delegoi tohtorinkoulutusneuvoston nimittämisen korkeakoulujen akateemisille komiteoille. 2. Opetusta ja opiskelua koskevat ohjeet: kommentit työryhmälle joulukuun alkuun mennessä. 17. KEVÄÄN 2011 TEHTÄVIÄ 3. Korkeakoulujen tutkintosäännöt (ohjeet väitöskirjoista ja niiden laadunvarmistuksesta sekä väitöskirjan esitarkastajista ja vastaväittäjistä) 4. Mahdolliset muut jatko-opintoihin liittyvät ohjeet 5. Suositukset tohtorinkoulutuksen yhteisistä opinnoista 6. OKM:n rahoittamien tohtoriohjelmien hallinnointi/koordinointi 7. KV-liikkuvuuden organisointi korkeakoulutasolla 15

16 LIITE 1: VALTAKUNNALLISET TOHTORIOHJELMAT Aalto-yliopiston koordinoimat valtakunnalliset tohtoriohjelmat: HSE:N KOORDINOIMAT TOHTORIOHJELMAT OKM-PAIKAT KATAJA, Kauppatieteiden valtakunnallinen jatkokoulutusohjelma 36 Prof. Kristian Möller HSE yhteensä 36 TAIKIN KOORDINOIMAT TOHTORIOHJELMAT Audiovisuaalisen alan tutkijakoulu ELOMEDIA 8 Johtaja Satu Kyösola Muotoilun kytkennät / Design Connections 9 Prof. Turkka Keinonen TaiK yhteensä 17 TKK:N KOORDINOIMAT TOHTORIOHJELMAT Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Elektroniikan, tietoliikennetekniikan ja automaation valtakunnallinen tutkijakoulu, GETA Akat. prof. Ari Sihvola 67 Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Materiaalifysiikan tutkijakoulu 37 Prof. Risto Nieminen Systeemianalyysin, päätöksenteon ja riskienhallinnan tutkijakoulu 7 Prof. Raimo P. Hämäläinen Tuotantotalouden valtakunnallinen tohtoriohjelma 15 Prof. Eero Eloranta Tulevaisuuden Internetin tutkijakoulu 10 Prof. Martti Mäntylä Laskennallisen tieteen tutkijakoulu 25 Prof. Samuel Kaski Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Energiatekniikan tutkijakoulu 10 Prof. Martti Larmi Rakennetun ympäristön tutkijakoulu- RYM 30 16

17 Prof. Kauko Viitanen Teknillisen mekaniikan valtakunnallinen tutkijakoulu 15 Prof. Jukka Tuhkuri Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta International Doctoral Programme in Pulp and Paper Science and Technology, PaPSaT Prof. Hannu Paulapuro Kemiallisten sensorien ja mikroanalyysisysteemien tutkijakoulu 10 Prof. Sakari Kulmala Uusien materiaalien ja prosessien tutkijakoulu 9 Prof. Simo-Pekka Hannula 15 TKK yhteensä 250 AALTO YHTEENSÄ 15 TUTKIJAKOULUA 303 Muiden yliopistojen koordinoimat tohtoriohjelmat, joissa Aalto-yliopisto on partnerina Helsingin yliopisto Asumisen muutoksen tutkijakoulu Applied Bioscience - Bioengineering, Food & Nutrition, Environment Biomassan jalostuksen tutkijakoulu, BIOREGS Geologian valtakunnallinen tutkijakoulu Finnish Graduate School in Neuroscience, FGSN Helsingin tietojenkäsittelytieteen ja tekniikan tutkijakoulu Helsingin biolääketieteellinen tutkijakoulu Halsinki Graduate School in Biotechnology and Molecular Biology Ilmakehän koostumus ja ilmastonmuutos: molekyylitason prosesseista globaaleihin havaintoihin ja malleihin, ACCC Inversio-ongelmien tutkijakoulu Kansantaloustieteen valtakunnallinen tutkijakoulu, KAVA Kielentutkimuksen tutkijakoulu, Langnet Kieliteknologian valtakunnallinen tutkijakoulu Laskennallisen biologian, bioinformatiikan ja biometrian tutkijakoulu Laskennallisen kemian ja molekyylispektroskopian tutkijakoulu Matemaattinen analyysi ja sen sovellutukset Tieteen ja teknologian valtakunnallinen tutkijakoulu Itä-Suomen yliopisto Epäorgaanisen materiaalikemian tutkijakoulu Modernin optiikan ja fotoniikan tutkijakoulu Glykotieteen tutkijakoulu Jyväskylän yliopisto Hiukkas- ja ydinfysiikan tutkijakoulu Valtakunnallinen nanotieteen tohtoriohjelma, NGS 17

18 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Laskennallisen virtausmekaniikan tutkijakoulu Sähköenergiatekniikan tohtoriohjelma Oulun yliopisto Moderni puukaupunki valtakunnallinen puurakentamisen tutkijakoulu Tähtitieteen ja avaruusfysiikan tutkijakoulu Doctoral School in Integrated Catchment and Water Resources Management, VALUE Kansainvälinen lääketieteellisen tekniikan ja fysiikan tohtoriohjelma Tampereen teknillinen yliopisto Ohjelmistotuotannon tutkijakoulu Sähkömagnetiikan tutkijakoulu Toiminnallisten pintojen ja pintaominaisuuksien tutkijakoulu Tutkijakoulu CE Tampere Polymeerien ja polymeeripohjaisten monimateriaalien prosessoinnin tutkijakoulu, POPROK Tampereen yliopisto Käyttäjäkeskeisen tietotekniikan tutkijakoulu, UCIT Sosiaalitieteiden valtakunnallinen jatkokoulutusohjelma, Sovako Viestintätieteiden tutkijakoulu, CORE Yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen tohtoriohjelma, YHTYMÄ Turun yliopisto Kansallinen orgaanisen kemian ja kemiallisen biologian tutkijakoulu Oppimisympäristöjen monitieteinen tutkijakoulu Kulttuurisen terveyden tutkimuksen tohtoriohjelma Åbo Akademi Forskarskolan I stokastik och statistik Graduate School in Chemical Engineering yht. 43 LIITE 2. ERIÄVÄT MIELIPITEET Liitteenä on kolme eriävää mielipidettä: Pekka Korhonen (HSE) Tapio Ala-Nissilä (IL) Risto Ilmoniemi (IL) 18

19 19

20 20

21 21