3 Aviapoliksen suuralue

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3 Aviapoliksen suuralue"

Transkriptio

1 3 16

2 alueittain 21 3 Aviapoliksen suuralue Pinta-ala (km²) 38, 24,4 Väestö Asukkaita / km² Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 26,1 27,3 Vieraskieliset 21 () 7,2 Työttömyysaste 29 () 5,8 Työllisyysaste 28 () 82,9 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 391,6 14,1 Aluekuvaus ja historia sijaitsee keskellä ta. Suuralueeseen kuuluu kuusi kaupunginosaa, jotka ovat Ylästö, Viinikkala, Tammisto, Pakkala, Veromies ja Lentokenttä. Etelässä suuralue rajautuu Helsinkiin ja pohjoisessa Tuusulaan. Helsinki-n lentokenttä sijaitsee Aviapoliksen suuralueella. Itä-länsisuunnassa alueen läpi kulkee Kehä III ja etelä-pohjoissuunnassa itälaidalla Tuusulanväylä. Suuralueen lounaiskulmassa sijaitsee Silvolan tekojärvi, joka on koko pääkaupunkiseudun vesihuollon varavesiallas. Vuonna 1962 valmistunut tekojärvi saa vetensä Päijänteestä, 12 kilometrin mittaista tunnelia pitkin. Luonto ja elinympäristö Koko eteläraja esta on njokilaakson maisemallisesti arvokkaalla alueella. Joenvarressa on muun muassa Pitkäkosken luonnonsuojelualue, kuin myös Ruutinkoski-Krakanojan luontokokonaisuus, josta osa on suojeltu luonnonsuojelulailla. Tammistonmäen monisatavuotinen tammi- ja pähkinäpensaslehto rauhoitettiin jo 194-luvulla. Asuminen ja väestö en asuntokanta on huomattavasti uudempaa kuin muilla suuralueilla. Alueen asunnoista yli puolet on rakennettu 2-luvulla. Pakkalan, Ylästön ja Tammiston kaupunginosat ovatkin viimeisten kymmenen vuoden aikana olleet n asuntorakentamisen painopistealueita. ella on enemmän kerros- kuin pientaloja ja puolet asunnoista on omistusasuntoja, mikä on vähemmän kuin muilla suuralueilla. Vuoden 211 alussa suuralueen väkiluku oli hieman yli Väestö on lisääntynyt vuodesta 21 vuoteen 211 mennessä yli 11 asukkaalla ja väestömäärän uskotaan kasvavan vielä monen vuoden ajan. Aviapoliksen väestö on nuorekasta. Alueella asuu suhteellisesti enemmän alle kouluikäisiä ja vähemmän 65 vuotta täyttäneitä kuin muilla suuralueilla. Perheväestöön kuuluvien osuus ja perheiden keskikoko ovat toiseksi suurimpia Kivistön suuralueen jälkeen. Koulutus- ja tulotaso on korkeampi ja työttömyysaste alhaisempi kuin muilla suuralueilla. Elinkeinoelämä Lentokentän ympäristöä on suunniteltu 196-luvulta lähtien, mutta laajempi toimitilarakentaminen lähti käyntiin 199-luvulla. en työpaikkamäärä on omaa luokkaansa verrattuna muuhun seen. Suuralueella sijaitsee työpaikkojen määrällä mitattuna kaksi n suurinta aluetta, Lentokenttä ja Veromies. Vuoden 28 lopussa suuralueella oli työpaikkoja , joka on kolmasosa kaikista n työpaikoista. Eniten työpaikkoja oli kuljetuksen ja varastoinnin parissa. Kehityssuunnitelmat tta on jo 199-luvulta saakka vahvasti kehitetty sekä asuin- että työpaikka-alueena ja kehitystyö jatkuu edelleen. Kehäradan valmistumisen myötä liikenneyhteydet parantuvat huomattavasti, kun Aviapoliksen ja Lentokentän asemilta avautuu raideyhteys muun muassa Helsingin keskustaan. Lisäksi yksi Kehäradan asemavarauksista on Viinikkalan teollisuusalueella. Veromiehen kaupunginosa on tulevaa Aviapolisalueen keskustaa ja siitä kehitetään toiminnallisesti monipuolista aluetta. Aviapolis-aseman ympärille aiotaan rakentaa kaupunginosakeskus ja Tikkurilantien pohjoispuolelle kaavaillaan Kartanonkosken kokoista Pyttisbergetin asuinaluetta. Myös Tikkurilantien ja Ilmakehän väliin jäävä teollisuusalue muuttuu vähitellen työpaikkaja asuinalueeksi, jossa on myös palveluja. Valimotien varrella Tammistossa sijaitsee yksi pääkaupunkiseudun vetovoimaisimmista kaupan alueista. Alueella asioidaan tulevaisuudessa yhä enemmän bussilla, kävellen tai pyöräillen. Valimotielle tehdyn kaupunkikuvallisen selvityksen pohjalta selkiytetään alueen opastusta ja parannetaan yhteyksiä kaupasta bussipysäkeille ja kevyen liikenteen reiteille. n yhden tunnetuimman kohteen, kauppakeskus Jumbon, viereen on kaavailtu toimistotornia, Avia Toweria. Tämän Aviapoliksen uusimman maamerkin toteuttamisaikataulu on avoin. Asuinrakentamisen painopiste on siirtynyt Kartanonkoskelta ja Tammistosta Pakkalanrinteeseen, jonne on nousemassa 2-5-kerroksisten asuintalojen alue. Lisäksi Pakkalantien varteen on kaavoitettu 12 pientalotonttia. Tammiston eteläkärkeen rakennetaan tällä hetkellä viimeisiä taloja ja myös Ylästöön on tulossa asuinrakentamista. 17

3 Ikärakenne 21, Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku , , , , , ,6 215* * Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet Avopari ja Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 13 Aviopari ja 39 Enintään perusaste Aviopari ilman 2 Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Avopari ilman 17 Korkea-aste Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku * * Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä , , , , Asuntokuntia Henkilöluku, Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( )

4 3 Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen Iän mukaan, työvoima Alle Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Asuntotuotanto Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Tuotettuja asuntoja Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Muu Helsingin seutu Asumisväljyys, m 2 /asukas Asuntoja Huoneluku,, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Muu kunta , ,4 2 2,6 8 33,2 21 2, ,8 Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja Työpaikkojen määrä Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon

5 4 Ylästö Ylästö Pinta-ala (km²) 8,7 24,4 Väestö Asukkaita / km² Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 31, 27,3 Vieraskieliset 21 () 3,9 Työttömyysaste 29 () 5,1 Työllisyysaste 28 () 79,4 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 16,1 14,1 Aluekuvaus ja historia Ylästön kaupunginosa rajautuu lännessä ja etelässä njokeen. Pohjoisesta alueen keskiosaan työntyy metsäinen selänne. Selänteen leikkaa Kehä III, joka samalla rajaa kaupunginosan pohjoisessa. Idässä alue sivuaa njokeen laskevaa Krakanojaa. Alueen vanhin asutus on keskittynyt vanhan Kuninkaantien varrelle, jota nykyisin kutsutaan Ylästöntieksi. Kuninkaantien reunalla, Kirkkokallion kupeessa, sijaitsee Voutilan kylä. Vanhinta kylän rakennuskantaa on säilynyt todennäköisesti jo 17-luvulta lähtien, mutta kylään on myös harkiten rakennettu uutta. Korkealla mäellä sijaitsevasta kylästä avautuu kaunis näköala jyrkästi alas laskevaan njokilaaksoon, joka yhdessä Voutilan kylän, nkosken ja Kuninkaantien kanssa muodostaa valtakunnallisesti merkittävän kulttuurihistoriallisen ympäristön. Merkittävimmät kohteet Voutilan kylässä ovat: Smeds, Oweritas, Nedre Påvals, Ekström, Påvals, Salas, Övre Thors ja Nedre Thors. Voutilan kylän eteläpuolella, Silvolan tekojärven ja Kaivokselan välissä, sijaitsee Sillböle gård, jonka päärakennus on 18-luvun alkupuolelta. Ylästöntien varressa, nykyaikaisten omakotitalojen keskellä, on 18-luvun alkupuolelta peräisin oleva Vikströmin torppa, joka on lajinsa harvinaisia edustajia lla. Ylästöntien 11

6 alueittain 21 4 Ylästö eteläpuolella sijaitsee puolestaan historiallinen Ylästön kyläkeskus, joka mainitaan jo 14-luvulla. Kylän huomattavimpiin rakennuksiin kuuluu keskeisellä paikalla Lehtikummun mäellä sijaitseva Klemetsin talo, jonka kaksikerroksinen hirsinen päärakennus on 18-luvun alkupuolelta. Ylästön kylän itäpuolella, njokilaakson maisemallisesti arvokkaalla alueella, on myös useita rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Näihin lukeutuu Vilhelmsbergin pienasumukset lukujen taitteesta, Tallbacka/Fridhemmin tila 18-luvun lopusta sekä Petaksen myöhäisempiretyyliä edustava entinen virkatalo 18-luvun puolivälistä. Ylästön lounaisosan pinta-alasta suuri osa on Silvolan tekojärven, koko pääkaupunkiseudun vesihuollon varavesialtaan, peitossa. Vuonna 1962 valmistunut tekojärvi sai ensin vetensä njoesta, mutta vuodesta 1982 lähtien vesi on johdettu altaaseen Päijänteestä, 12 kilometrin tunnelia pitkin. Luonto ja elinympäristö Ylästön luonnonalueet ovat vaihtelevia. Etelässä njoki kaartuu voimakkaasti itään ja yltyy noin kilometrin mittaiseksi koskeksi, jota kutsutaan Pitkäkoskeksi. Pitkäkosken luonnonsuojelualueen maisema edustaa jäännettä alueen alkuperäisestä luonnosta rehevine reunuslehtoineen ja rantakuusikkoineen. Pitkäkosken luonnonsuojelualueeseen on helppo tutustua luontopolkujen, portaiden ja opastaulujen ansiosta. Pitkäkosken ja Silvolan tekojärven välissä oleva Silvolan metsä on laajuutensa ja luonnon monimuotoisuutensa ansiosta arvokas. Silvolan metsät yhtyvät Helsingin puolella sijaitseviin Haltialan metsiin muodostaen pitkän ekologisen käytävän. Alueen lehdot, jalopuut ja lahopuut tarjoavat oivan elinympäristön etenkin linnuille ja lepakoille. Kuljettaessa njokea Pitkäkoskesta itään päin vastaan tulee toinen koskialue, Niskalankoski. Kosken pohjoispuolisella peltoalueella on rehevä purovarsilaakso, jolla on luontoarvojensa lisäksi merkittävä maisema- ja virkistysarvo. Kaupunginosan itälaidalla joki kääntyy virtaamaan kohti etelää, jossa on kolmas koskialue, Ruutinkoski. Ruutinkoski rantoineen muodostaa Haltialan kartanon alueen kanssa historiallisesti yhtenäisen ja luonnonsuojelullisesti tärkeän maiseman, josta osa on suojeltu luonnonsuojelulailla. Hieman pohjoisempana Ruutinkoski-Krakanoja muodostaa kiinteän kokonaisuuden ja alueelle on tehty suojeluvaraus osin alueen maiseman, osin alueen vesi- ja rantakasvillisuuden vuoksi. Ylästön komeimmat kalliot ja vanhimmat metsät löytyvät alueen pohjoisosista, jonne vuonna 22 perustettiinkin Blåbärkärrsbergenin luonnonsuojelualue. Blåbärkärrsbergenin luonnontilainen ja monipuolinen kalliometsä haluttiin rauhoittaa alueella, joka on vilkkaan rakentamisen kohteena. Osittain samoin perustein luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaaksi alueeksi on luokiteltu Hagakärrsbergenin kalliot, jotka sijaitsevat Voutilan kylän itäpuolella. Hagakärrsbergenin yhtenäisellä metsäalueella on myös komeita siirtolohkareita, luolamuodostelmia ja muinaisranta. Kallioiden kupeessa sijaitseva Tuupakan lampi suoreunustoineen on säilynyt melko luonnontilaisena. Asuminen ja väestö Ylästön asuinrakennetta voisi parhaiten kuvailla sanalla mosaiikkimainen. Talot ovat myyneet maitaan eri aikaan, minkä vuoksi alueet ovat rakentuneet eri aikaan. Ylästö on myös kaavoitettu palasina, alue kerrallaan. Ylästöön onkin muodostunut hyvin erityyppisiä asuinalueita ja alueella yhdistyy uusi ja vanha rakentaminen. Ylästöntien varrella on aikanaan ollut torppa-asutusta, josta merkkinä on edelleen nähtävissä punaisia, vanhoja taloja. Ylästö on ollut yksi nopeimmin kasvaneista alueista koko lla. Lähes puolet Ylästön asunnoista on rakennettu 2-luvulla. 199-luvulla kaupunginosa sai ensimmäiset kerrostalonsa ja alueelle valmistui myös vuokra- ja asumisoikeusasuntoja. Harvassa vantaalaisessa kaupunginosassa on asumisoikeusasuntojen osuus yhtä suuri kuin Ylästössä, kymmenen prosenttia. Hurja kasvuvauhti näkyy myös väkiluvussa, joka on vuodesta 198 nelinkertaistunut ollen vuoden 211 alussa Suurimmat kasvupaineet ovat kuitenkin Ylästön osalta ohi ja väkiluvun arvellaan tästä eteenpäin kasvavan varsin maltillisesti. Ylästössä asuu paljon päivähoito- ja kouluikäisiä. Elinkeinoelämä Vuonna 28 Ylästössä kirjattiin olevan yli 2 5 työpaikkaa, jotka ovat keskittyneet Ylästöntien ja Kehä III:n varrelle. Lähes 4 prosenttia Ylästön työpaikoista on kaupan alalla, mutta myös kuljetusta ja varastointia harjoittavat yritykset arvostavat alueen hyviä yhteyksiä. Ylästössä on alakoulu ja kolme päiväkotia. Kuulakamarissa on tarjolla kotimusiikkia ja konsertteja ja myös seurakunta järjestää tapahtumia tiloissaan. Kehityssuunnitelmat Ylästön eteläosaan on syntynyt muun muassa moderni puinen pientaloalue. Ylästön asuinalue laajenee tulevaisuudessa myös Silvolan tekojärven suuntaan sekä Itäpellontien pohjoispuolelle. Lisäksi Krakanpellolle on suunnitteilla omakotitontteja. Voutilan ja Tolkinkylän keskiaikaisperäisten kyläkokonaisuuksien kyläkuvat on tarkoitus suojella asemakaavalla ja samalla määritellä alueiden rakentamistapa ja rakentamismahdollisuudet. 111

7 4 Ylästö Ikärakenne 21, Ylästö Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku , , ,1 23, ,2 2 4,3 215* * 516 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet Avopari ja 11 Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 8 Aviopari ilman 22 Avopari ilman 8 Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku * * Aviopari ja 51 Enintään perusaste Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Korkea-aste Ylästö Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä , , , ,2 Asuntokuntia Henkilöluku, Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( )

8 4 Ylästö Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen Iän mukaan, työvoima Alle Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Asuntotuotanto Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Tuotettuja asuntoja Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Muu Helsingin seutu Asumisväljyys, m 2 /asukas Asuntoja Huoneluku,, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Muu kunta , 88 31,4 2 3, 94 32,7 21 3, 13 35,7 Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja Ylästö Työpaikkojen määrä Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon

9 41 Viinikkala Viinikkala Pinta-ala (km²) 6,4 24,4 Väestö Asukkaita / km² Syntyperäiset vantaalaiset 21 ().. 27,3 Vieraskieliset 21 ().. Työttömyysaste 29 ().. Työllisyysaste 28 ().. 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 ().. 14,1 Aluekuvaus ja historia Viinikkalan kaupunginosa rajautuu lännessä njokeen ja pohjoisessa Kiilan kaupunginosaan. Idässä raja kulkee Katriinantietä ja Tikkurilantietä pitkin ja etelässä rajana on pääasiassa Kehä III. Naapurissa sijaitsevan lentokentän kolmas kiitotie ulottui aiemmin Viinikkalan puolelle, mutta 2-luvun puolivälissä tehtyjen rajamuutosten johdosta kiitotiet kuuluvat nykyisin kokonaan Lentokentän kaupunginosaan. Viinikkalan ja nlaakson rajalla kulkevalla njoella on ollut merkittävä vaikutus alueen historiaan. njoen kosket valjastettiin viimeistään 18-luvulla teollisuuden käyttöön. W.W. Wahlberg perusti nkosken ympärille teollisten toimintojen keskittymän, johon kuului muun muassa Dahlforsin viilatehdas, myllyjä, ruukki ja erilaisia tuotantolaitoksia. Vesivoiman tehostamista varten Wahlberg rakennutti nkoskeen väliaikaisen padon, joka jäikin pysyväksi. Viilatehtaan tiilinen tehdas valmistui vuonna 193 ja se toimi aina 196-luvulle saakka. Wahlbergin kuoltua perikunta myi viilatehtaan ja alueen rakennukset n kaupungille. Vuonna 1984 tapahtunut tulipalo aiheutti mittavat vahingot viilatehtaalle ja rakennus päätettiin purkaa. Aktiivisten asukkaiden ansiosta viilatehtaalle myönnettiin kuitenkin suojelupäätös ja kaupunki 114

10 alueittain Viinikkala kunnosti rakennuksen. Nykyisin viilatehdas on n vanhin säilynyt teollisuusrakennus. joen ylittävä puusilta on puolestaan n ainoa säilynyt puusilta ja se on rakennettu vuonna Viilatehtaan lisäksi kaupunki paransi nkosken ympäristön virkistyskäyttöä. Joen ympärille rakennettiin helppokulkuisia polkuja ja nkosken yli sadan vuoden ikäinen pato restauroitiin. Alueen kalakannatkin on saatu elpymään. Vanhan viilatehtaan paikalla toimii nykyisin tilausravintola Kuninkaan Lohet Oy ja yritys on myös kunnostanut tien toisella puolella sijaitsevan vanhan ruotsalaisen kansakoulun idylliseksi kokous- ja koulutustilaksi Kuninkaan Kartanoksi. Viinikkalan kylä lähellä nkoskea on kaupunginosan vanhinta asuinaluetta. Viljelysaukean keskellä sijaitseva kylä on edustava esimerkki 19-luvun alun maatalousyhteisöstä ja se on tärkeä osa suurempaa kulttuurimaisemallista kokonaisuutta, johon kuuluvat njokilaakso koskialueineen ja kylän ohittava Kuninkaantie. Viinikkalan kylän rakennukset muodostavat vaikuttavan ja kauniin maatalousrakennusten ryhmän. Kylän näyttävimmät ja hyväkuntoisimmat rakennukset ovat Hommas ja Nystuga. Hommaksen päärakennus on valmistunut vuonna 1922 ja Nystugan vuonna 188. Näiden lisäksi kiinteään kylämaiseman kokonaisuuteen kuuluu Gårds. Kylän laidalla, läheisesti nkosken alueeseen liittyen, sijaitsee myös kaksi iäkästä ruotsinkielistä opinahjoa: nkosken entinen ruotsinkielinen kansakoulu ja n entinen ruotsinkielinen alakoulu. Näistä ensimmäinen valmistui vuonna 1896 ja jälkimmäinen 19-luvun alussa. Viinikkalan kylä ja Ylästön puolella sijaitseva Voutilan kylä ovat mahdollisesti aikoinaan olleet yksi kylä. Luotettavia tietoja kylien yhteisestä historiasta ei kuitenkaan ole saatavilla. Viinikkalan eteläosassa, Tuupakanmäellä, on puolestaan aikanaan sijainnut kylän suurin maatalo, Stubbacka. Stubbackan talon maille on rakentunut nykyaikainen Tuupakan yritysalue, joka on saanut nimensäkin talosta. Luonto ja elinympäristö Kehä III:n vartta lukuun ottamatta Viinikkalassa on rakentamattomia alueita ja tilanne pysynee jatkossakin samanlaisena lentomelun takia. Pohjoisen metsäalueen maasto on vaihtelevaa, vaikka korkeuserot eivät ole suuria. Kiilan rajalla sijaitsevasta Viinikanmetsästä on luontotyyppinä suojeltu mäellä kasvava jalopuumetsikkö. Muukin osa Viinikanmetsästä on arvioitu luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaaksi etenkin edustavien lehtojen takia. Viinikanmetsässä elää muun muassa valtakunnallisesti harvinaisia perhoslajeja ja vantaalaisittain harvinaisia kasvilajeja. Viinikkalan eteläosassa, Voutilan kylän kupeessa Tuupakanmäessä sijaitsee maakunnallisesti arvokas perinnebiotooppi, Voutilan kallioketo. Se on yksi edustavimmista kalliokedoista lla. Arvokkaita ovat myös Tuupakanmäen tuoreet niityt, joilla kasvavat vantaalaisittain harvinaiset ketokäenminttu ja heinäratamo. Asuminen ja väestö Myös Viinikkalan pohjoisosan laajassa jokilaaksossa on vanhaa maatalousasutusta, mutta hyvin väljästi. Monet taloista on rakennettu ennen vuotta 192. Uudempaa, lähinnä 197-luvulla rakennettuja omakotitaloja on sijoittunut etenkin Kehä III:n tuntumaan. Rakentaminen on kuitenkin ollut vähäistä ja asukasluku on pysynyt pienenä. Kerrostaloja Viinikkalassa ei ole. Viinikkalassa asui vuoden 211 alussa 93 asukasta ja se on väestöltään n neljänneksi pienin kaupunginosa. kymmenten ajan väkiluku on hitaasti vähentynyt, pientä vuosittaista vaihtelua lukuun ottamatta. Väestön ennustetaan vähenevän jatkossakin. Elinkeinoelämä Viinikkalasta puhutaan nykyisin työpaikkakeskittymänä ja suurin osa työpaikoista on sijoittunut Kehä III:n varrelle. Työpaikat ovat lisääntyneet 199-luvun lopusta lähtien: vuonna 1995 alueella oli työpaikkoja 1 44, vuonna 2 jo ja vuonna 28 peräti Viinikkalan työpaikoista selvästi suurin osa, runsas 4 prosenttia, on kuljetuksen ja varastoinnin alalla. Seuraavaksi eniten, 24 prosenttia, työpaikkoja löytyy tukku- ja vähittäiskaupasta. Viinikkalassa on useita isoja, useamman sadan hengen, yrityksiä. Viinikkalan palveluvarustus on vähäinen. Yksityinen Ida-Maria koti tarjoaa kuitenkin dementiaan sairastuneille henkilöille turvallista elämää kodikkaassa ympäristössä. Lisäksi Tuupakassa on n kaupungin työkeskus ja varikko. Kehityssuunnitelmat Viinikkala on lentomelualuetta eikä alueelle ole suunnitteilla lisää asuntorakentamista. Viinikkalan kehityssuunnitelmat liittyvätkin teollisuus- ja logistiikkatoimintoihin. Kaupunginosan itäreunalla sijaitseva Kytökallion puistoalue on tarkoitus muuttaa lentoliikennealueeksi sekä teollisuus-, varasto- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Finavialla on tarkoitus rakentaa kaavamuutosalueen pohjoisosaan rajoittuen lentokoneiden jäänpoistoalue ja kentän aurauslumen vastaanottopaikka. Suunnitteilla on myös logistiikkatunnelin tai -sillan rakentaminen Tikkurilantien pohjoispuoliseen kortteliin. Rakenteilla oleva Kehärata kulkee pian Viinikkalan halki ja yksi asemavarauksista on teollisuusalueella. 115

11 5 Tammisto Tammisto Pinta-ala (km²) 1,7 24,4 Väestö Asukkaita / km² Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 21,5 27,3 Vieraskieliset 21 () 6, Työttömyysaste 29 () 5,4 Työllisyysaste 28 () 88, 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 85,1 14,1 Aluekuvaus ja historia en eteläisin kaupunginosa on Tammisto, jonka rajanaapurina on idässä ja lännessä Helsinki. Kaupunginosaa reunustavat lännessä njoki ja idässä Keravanjoki. Pohjoinen laita rajautuu Pakkalaan. Tammisto on tasaista - ja Keravanjoen suistoaluetta. Etelässä joet yhtyvät ja jatkavat yhdessä kulkuaan kohti merta. tuhansien aikana merenpohjaan kertyneet savikot selittävät Tammiston tasaisuuden. Tammiston laajat savikot olivat pitkään viljeltyjä, kunnes uudet asuinalueet valtasivat pellot. Peltoalassa tapahtuneet muutokset ovatkin lla olleet suurimpia Tammistossa ja naapurikaupunginosa Pakkalassa. Komeiden lehtipuiden reunustama Tammistontie kulkee Tammiston pohjoisosan luonnonsuojelualueen reunalla. Tien varrella, Tammiston mäellä sijaitsi Rosendahlin kartano aina 19-luvun alkupuolelle saakka. Rosendahlin, Backaksen ja Haltialan kartanot sijaitsivat saman, laajan peltoaukean äärellä. Seutu on maisemaltaan kulttuurihistoriallisesti merkittävää, jatkuen aina Ylästöön saakka. Rosendahlin kartano siirtyi vuonna 1916 Hankkijalle, jonka perustamalla koetilalla kehitettiin Suomen oloihin suotuisia kasvilajikkeita. Kartanon nimi muutettiin Tammiston tilaksi ja koetilatoiminta jatkui 197-lu- 116

12 alueittain 21 5 Tammisto vun alkupuolelle saakka. Kartanorakennukset purettiin 198-luvulla ja nykyisin paikalla on kerros- ja rivitaloja. Rosendahlin kartano ja Tammiston koetila jatkavat elämäänsä alueen nimistössä, sillä alueelta löytyy niin Koetilankatu, Sisukaurankaari kuin Rosendalinkujakin. Tammiston vanhoihin, arvokkaisiin kohteisiin kuuluu Keravanjoen ylittävä Siltamäen kivisilta, jonka rakentamisesta päätettiin vuonna Silta on osa vuosisatojen ikäistä Kirkonkyläntietä, jota pitkin liikenne kulki Helsingin pitäjän kirkonkylästä Helsinkiin. lla on säilynyt kolme vanhaa kivisiltaa, joista hyvässä kunnossa oleva Siltamäen kivisilta on suurin. Luonto ja elinympäristö Nimensä mukaisesti Tammiston merkittävin luontokohde liittyy tammeen. Tammistonmäen monisatavuotinen tammi- ja pähkinäpensaslehto on ainutlaatuinen koko Helsingin seudulla. Luontaisesti syntynyt tammimetsä on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla jo vuonna Osaa Tammiston luonnonsuojelualueesta hoidetaan säännöllisesti, jotta lehto säilyisi, mutta ikikuusikoiden annetaan kasvaa luonnontilassa. Suuret tammet ja reheväkasvuiset pähkinäpensaat luovat Tammiston metsään eteläisen tunnelman. Tammien ja pähkinäpensaiden lomassa kasvaa vaahteroita ja metsälehmuksia. Suojelualueen itäreunaan on istutettu saarnia ja mäen pohjoispuoli on erityisen kookkaiden ja komeiden kuusien aluetta. Kallion laella kukkivat kalliokedot. Tammiston metsä on myös arvokasta lintu- ja perhosaluetta, jossa viihtyvät muun muassa pikkutikka ja uuttukyyhky. Vaateliaista laululinnuista tavataan esimerkiksi mustapääkerttuja ja kultarintoja. Asuminen ja väestö Tuusulanväylän matkaajilta voi helposti jäädä huomaamatta nyt jo puistomainen Tammimäentien omakotialue, joka on rakennettu Tammiston pelloille 195- ja 196-luvuilla. Tiiviin alueen katuverkko on kampamainen ja tontteja reunustavat useimmiten kauniit pensasaidat. Täällä on helppo löytää oikeaan osoitteeseen, sillä tiet on nimetty hauskasti ja yksinkertaisesti. Eteläisin tie on nimeltään Ensimmäinen tie, seuraava Toinen tie ja näin jatkuu kunnes pohjoisimpana vastaan tulee Kahdeksas tie. Tammimäentien omakotialueen rakentumisen jälkeen Tammisto sai kauan aikaa elellä rauhallista elämäänsä peltojen keskellä. 2-luvulla alue koki mullistuksen, kun omakotialueen ja njoen väliselle pellolle alkoi nousta rivi- ja kerrostaloja. Tammiston modernilla ja tiiviillä asuinalueella on yli 1 uutta asuntoa ja siitä on tullut suosittu asuinpaikka. Tammiston asunnoista kolme neljästä sijaitsee kerrostaloissa ja useampi kuin joka kolmas on vuokra-asunto. Tammiston asukasluku oli vielä vuonna 2 alle 3, mutta vuoden 211 alussa alueella asui hieman yli 3 asukasta. Väestömäärä on lisääntynyt sekä muuttoliikkeen että syntyvyyden johdosta. Tammiston ikärakenne on varsin poikkeava muihin kaupunginosiin nähden. Alueella asuu erityisen paljon päivähoitoikäisiä ja työikäisiä, mutta vähän kouluikäisiä ja vanhuksia. Elinkeinoelämä Tammiston läpi kulkeva Valimotie rakennettiin 196-luvulla ja se johti aikanaan Bera -nimiselle valimolle. Lentokenttä ja lentomelu vaikuttivat alueen suunnitteluun ja Valimotien varren alueet kaavoitettiin teollisuus- ja varastokäyttöön. Tammiston ja Pakkalan asuinalueet eivät tuolloin olleet suunnitelmissa. Nykyisin lentoaseman lähestymis- ja nousureitit ovat rajatumpia ja lentokoneet hiljaisempia. Näin myös lentomelualueita on saatu pienenemään. Tammiston työpaikka-alue alkoi rakentua 198-luvulla. Nykyisin Tammisto on osa laajaa Aviapolis-aluetta ja sinne on 2-luvulla valmistunut runsaasti uusia toimitiloja. Tammiston edullinen liikenteellinen sijainti Tuusulanväylän varressa onkin houkutellut alueelle yritystoimintaa. Vuonna 28 kaupunginosassa oli tarjolla töitä yli 1 4 työntekijälle. Tammistoon on keskittynyt suuria tavarataloja ja kaupan erikoisliikkeitä. Monipuolisesta kauppavalikoimasta löytyy lähes joka alan liikkeitä urheilukaupasta lelukauppaan ja kodinkonekaupasta sisustusliikkeisiin. Lähes 7 prosenttia Tammiston työpaikoista onkin kaupan alalla. Jalostuspuolen suurin työnantaja on muun muassa kompasseja ja rannetietokoneita valmistava Suunto Oy. Julkisen puolen palveluja Tammistossa on vähän. Alueella on päiväkoti ja toinen on rakenteilla. Kehityssuunnitelmat Tammiston uusi asuinalue on lähes valmis. Viimeisiä asuntoja rakennetaan eteläkärkeen Tuusulanväylän länsipuolelle. Tammistossa sijaitsee yksi pääkaupunkiseudun vetovoimaisimmista kaupan alueista. Vuodesta 2 vuoteen 27 vähittäiskaupan ja sen yhteydessä olevien kaupan varastojen määrä on noussut noin 4 kerrosneliömetristä noin 115 kerrosneliömetriin. Valimotien varrella oleva kaupan keskittymä ja siihen liittyvä liikenne on yksi alueen kaupunkisuunnittelun haasteista. Alueella asioidaan pääosin autolla, mutta tulevaisuudessa yhä enemmän bussilla, kävellen tai pyöräillen. Valimotielle tehdyn kaupunkikuvallisen selvityksen pohjalta selkiytetään alueen opastusta ja parannetaan yhteyksiä kaupasta bussipysäkeille ja kevyen liikenteen reiteille. 117

13 5 Tammisto Ikärakenne 21, Tammisto Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku , ,4 2, , , 215* * 322 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet Avopari ja 11 Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 9 Aviopari ilman 26 Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku * * Aviopari ja 28 Enintään perusaste Avopari ilman 26 Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Korkea-aste Tammisto Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä , , , ,7 Asuntokuntia Henkilöluku, Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( )

14 5 Tammisto Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen Iän mukaan, työvoima Alle Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Muu Helsingin seutu Muu kunta Asumisväljyys, m 2 /asukas 199 2,5 68 3,1 2 2, , 21 2, 67 34, Tammisto Työpaikkojen määrä Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Asuntoja Huoneluku,, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Asuntotuotanto Tuotettuja asuntoja Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon

15 51 Pakkala Pakkala Pinta-ala (km²) 3,4 24,4 Väestö Asukkaita / km² Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 25,1 27,3 Vieraskieliset 21 () 9,4 Työttömyysaste 29 () 6,3 Työllisyysaste 28 () 83,3 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 122,4 14,1 Aluekuvaus ja historia Pakkala sijaitsee keskellä ta. Alue rajoittuu pohjoisessa Kehä III:een ja lännessä Tuusulanväylään. Suurin osa Pakkalasta on njoen savikkolaaksoa, joka on edelleen osittain viljelykäytössä. njokilaakso on tarjonnut suotuisan asuinpaikan jo esi-isillemme, sillä alueella on asuttu sekä kivikaudella että keskiajalla. Pakkalan kaupunginosa on saanut nimensä Backaksen kartanon mukaan, joka sijaitsee njokilaakson maisemallisesti arvokkaalla alueella. Kartano sijaitsee Backaksen kartanomäellä, joka oli aiemmin Veromiehenkylän keskus. Backaksen 16-luvulta peräisin oleva vauras kartano siirtyi Osuusliike Elannon haltuun 19-luvun alussa. Tällöin 18-luvun alkupuolella rakennettu kartanorakennus sai nykyisen ulkoasunsa. Kartanon suojellut talousrakennukset ja työväen asunnot ovat poikkeuksellisen näyttäviä, pääasiassa punatiilisiä. Backaksessa harjoitettiin viljelyn lisäksi karjataloutta ja tilalla tuotetut elintarvikkeet menivät myyntiin Elannon omiin myymälöihin. Nykyisin päärakennuksessa toimii tilausravintola. Kesällä kartanolla järjestetään perinteinen Backas Jazz -tapahtuma. Elannon aikana Backaksen alueelle muutti paljon suomenkielisiä työntekijöitä perheineen. Lähin suomenkielinen koulu oli melko kaukana, Tikkurilassa, joten 12

16 alueittain Pakkala vuonna 1926 Ylästöntien varteen valmistui Veromiehen koulu. Sittemmin tätä rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta koulua on laajennettu ja korjattu useaan otteeseen. Koulu on edelleen käytössä, nimi vain on muuttunut Veromäen kouluksi. Luonto ja elinympäristö Pakkalan merkittävin luontokohde on Krakanoja rantoineen, joka yhdessä Ylästön puolella sijaitsevan Ruutinkosken kanssa muodostaa kiinteän kokonaisuuden. Ruutinkosken rantavyöhyke kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan ja alue on luonnonsuojelulailla rauhoitettu. Alueella esiintyy vaateliaita lehtolajeja, kuten isokäenrieska ja keltavuokko, ja siellä elää myös uhanalaisia lintuja, kuten peltosirkku. Myös Krakanojan alueelle on tehty luonnonsuojeluvaraus arvokkaana puroluontokohteena. Asuminen ja väestö Pakkalan ensimmäinen vilkas rakennusvaihe sijoittui 195- ja 196-luvuille, jolloin rakennettiin muun muassa Veromäen asuinalue. Seuraava aktiivinen rakennusvaihe oli vasta 199-luvulla, jolloin Pakkalaan alkoi nousta ripeään tahtiin pääasiassa kerrostaloja. Tällöin rakennettiin Pakkalan itälaidalle Sandbackan alue, josta rakentamisen painopiste siirtyi 2-luvulla Kartanonkoskelle. Ylästöntien ja Tammistonmäen välissä sijaitseva Kartanonkoski on yksi n tunnetuimmista asuinalueista. Uuden asuntoalueen suunnittelusta järjestettiin arkkitehtikilpailu. Kilpailuohjelman tavoitteissa mainitaan muun muassa, että asuntoalueen on sovelluttava njoen kulttuurimaiseman, Backaksen kartanomiljöön ja Veromiehen koulun muodostamaan kokonaisuuteen, toisin sanoen sen on otettava huomioon alueen historia ja maisema. Voittanut ehdotus oli suunniteltu puutarhakaupunkiperiaatteella pohjoiseurooppalaiseen uusklassiseen tyyliin. Kartanonkosken rakentaminen aloitettiin keväällä 2 ja alueen harjakattoiset, värikkäät ja matalat kerros-, rivi- ja pientalot luovat harmonisen kokonaisuuden. Vilkkaan rakentamisen johdosta pellot ovat saaneet väistyä ja tilalle on tullut asuntoja ja toimitiloja. na 2-21 Pakkalassa rakennettiin selvästi enemmän kuin n muissa kaupunginosissa. Pakkalaan valmistui kyseisenä ajanjaksona yli 3 asuntoa, joka oli enemmän kuin yhdenkään kokonaisen suuralueen asuntotuotantomäärä kyseisenä ajanjaksona. Uudistuotanto on ollut pitkälti kerrostalorakentamista, minkä vuoksi Pakkalan asuntokanta on muuttunut kerrostalovaltaiseksi. Alueen asumismuodot eivät ole vantaalaisittain kovin tyypillisiä, sillä lähes puolet alueen asunnoista on vuokra-asuntoja ja asumisoikeusasuntoja on paljon. Runsaasta rakentamisesta johtuen Pakkalan väestö on kasvanut suorastaan räjähdysmäisesti. 199-luvun alussa asukkaita oli alle 4, mutta vuoden 211 alussa asukkaita oli yli 8 4. Pakkala onkin nykyisin väestömäärältään n neljänneksi suurin kaupunginosa. Alle kouluikäisten osuus on Pakkalassa suurempi kuin missään muualla lla ja 65 vuotta täyttäneiden osuus on pienempi vain Veromiehessä. Elinkeinoelämä Pakkalan oivallinen sijainti Kehä III:n ja Valimotien kupeessa on houkutellut alueelle runsaasti yritystoimintaa. Vuonna 1995 työpaikkoja oli alle 2, mutta vuonna 28 määrä oli kohonnut lähes 5 6 työpaikkaan. Joka viides työpaikka on teollisuuden parissa, mutta ylivoimaisesti isoin osa, lähes puolet, on kaupan alalla. Yksi n tunnetuimmista kohteista on kauppakeskus Jumbo. Jumbon suunnitteleminen aloitettiin jo 197-luvulla, mutta vastustuksen takia sen rakentaminen pääsi vauhtiin vasta 199-luvulla. Jumbo on osa laajempaa nportin liikekeskusta ja yrityspuistoa. Alueella on monenmoista yritystoimintaa aina elintarviketeollisuuden laitoksista rakentamisen ja autoalan liikkeisiin. Myös usea hotelli on löytänyt alueelta hyvän sijaintipaikan. Yrityspuistossa sijaitsee yrityspalvelukeskus Leija, jonka tiloissa toimii lähes 3 yritystä ja yhteisöä. Väestön lisääntymisen myötä Pakkalan palvelutkin ovat lisääntyneet. Lapsia varten alueella on Kartanonkosken neuvola sekä useita päiväkoteja ja kouluja. Lisäksi Pakkalassa on n ammattiopisto Varian toimipiste, kirjasto ja nuorisotalo. Kehityssuunnitelmat Kartanonkosken asuinalue on muutamaa kerrostaloa lukuun ottamatta valmis ja asuinrakentamisen painopiste on siirtynyt Väinö Tannerin tien pohjoispuolelle Pakkalanrinteeseen, jonne nousee 2-5-kerroksisten asuintalojen alue. Lisäksi Pakkalantien varteen on kaavoitettu 12 pientalotonttia ja alueelle rakentuu muun muassa englantilaistyyppisiä pientaloja. Asuinrakentamista on suunnitteilla myös Lentoasemantien varteen Elannontien eteläpuolelle. Myös Pakkalan kaupalliset palvelut täydentyvät tulevaisuudessa. Suurin kaupallisia palveluita koskeva kehityshanke on Jumbon viereen Lentoasemantien varteen sijoittuva toimistotorni. Suunniteltu rakennus, Avia Tower, on enintään 2 kerrosta korkea. Maantasokerrokseen sijoittuu liiketiloja ja kellariin pysäköintiä. Hanke on uusin Aviapoliksen maamerkeistä, mutta sen toteuttamisaikataulu on avoin. 121

17 51 Pakkala Ikärakenne 21, Pakkala Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku , , ,6 79 4, , , 215* * 168 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet Avopari ja 11 Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 17 Aviopari ilman 17 Avopari ilman 2 Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku * * Aviopari ja 35 Enintään perusaste Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Korkea-aste Pakkala Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä , , , ,9 Asuntokuntia Henkilöluku, Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( )

18 51 Pakkala Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen Iän mukaan, työvoima Alle Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Muu Helsingin seutu Muu kunta Asumisväljyys, m 2 /asukas 199 2, ,2 2 2, ,5 21 2, , Pakkala Työpaikkojen määrä Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Asuntoja Huoneluku,, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Asuntotuotanto Tuotettuja asuntoja Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon

19 52 Veromies Veromies Pinta-ala (km²) 3,5 24,4 Väestö Asukkaita / km² Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 21,3 27,3 Vieraskieliset 21 () 9,8 Työttömyysaste 29 () 6,2 Työllisyysaste 28 () 76,7 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 6289,6 14,1 Aluekuvaus ja historia Veromiehen kaupunginosa sijaitsee liikenteellisesti keskeisellä paikalla Kehä III:n, Tuusulanväylän ja lentokentän rajaamana. Veromiehen alue laajeni 2-luvun puolivälin jälkeen, kun siihen liitettiin osa Lentokentän kaupunginosasta. Veromiehen alueella kohtaavat jääkauden jälkeensä jättämät kalliomäet ja hiekkakerrostumat sekä hedelmälliset jokilaaksojen savikot. Alueelle on 195-luvulta lähtien rakennettu n laajinta yhtenäistä työpaikka- ja varastoaluetta. Veromies tunnettiin aiemmin Veromiehenkylänä. Alueen nimi viittaa ammattiin. Veromiehenkylä on vanha kylä, josta ensimmäinen maininta on vuodelta 148. Historiankirjojen mukaan kylässä pidettiin jo 15-luvulla käräjiä. Muita käräjien pitopaikkoja olivat Tolkinkylä ja Kirkonkylä. Näissä kylissä myös toimeenpantiin rangaistuksia, joista osa oli ajan mukaisesti julkisia. Veromiehen alueella on useita rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia, jotka edustavat n modernia teollista rakennusperintöä. Entisen Huber Oy:n kolme isoa kaarikattoista varastohallia 196-luvulta ovat poikkeuksellisen näyttäviä tehdasrakennuksia. Vesijohtoliike Huberin kunniakkaita perin- 124

20 alueittain Veromies teitä Robert Huberin tiellä sijaitsevissa halleissa jatkaa LVI-Dahl Oy. Myös Auramo Oy:n kaksi punatiilistä rakennusta on luokiteltu arvokkaiksi. Vuonna 1964 valmistuneessa rakennuksessa toimii yhtiön pääkonttori ja vuonna 197 valmistuneessa rakennuksessa konepaja. Veromiehen itälaidalla on eri-ikäisiä Wihuri Yhtymään kuuluvia rakennuksia, joista kaksi vanhinta punatiilistä, arvokkaaksi luokiteltua tehdasrakennusta ovat 195-luvulta ja uudempi, oman aikansa tyypillinen tehdasrakennus, 197-luvun puolivälistä. Luonto ja elinympäristö Veromies on tiiviisti rakennettua yritysaluetta, joten luonnolle on tilaa varsin vähän. Alueen pohjoisosassa on toistaiseksi rakentamattomia alueita, joista Pyttisbergetin kallioalue ja sen lähellä oleva puronvarsimaisema tullaan säilyttämään viheralueena. Asuminen ja väestö Piakkoin lentokentän avajaisten jälkeen, vuosina , Veromiehen alueelle rakennettiin Aero Oy:n korjaamohenkilökunnalle tarkoitettu asuinalue, Aerola. Pienen ja valoisan alueen muodostavat rinteeseen kauniisti porrastuvat kaksi asuintaloa ja niiden välissä oleva sauna-pesutuparakennus, jotka on suunniteltu Alvar Aallon toimistossa. Rakennusten läheisyydessä uudempaa asutusta edustavat Finnairin rakennuttamat 197-luvun kerrostalot, joista käytetään myös nimitystä Aerola. Lisäksi Veromiehessä on siellä täällä teollisuusalueiden yhteydessä huoltohenkilökunnan asuntoja. Veromiehen hieman poikkeuksellisesta asuntokannasta johtuen vuokra-asuntojen osuus, 88 prosenttia, on n suurin. Asunnoista yli puolet sijaitsee kerrostaloissa ja pääosa asunnoista on melko pieniä. Asuntojen keskikoko jää alle 6 neliömetrin. Veromiehen väestömäärä oli suurimmillaan 197-luvun lopussa, jolloin alueella asui lähes 5 asukasta. Noista ajoista asukasluku on selvästi vähentynyt, ollen vuoden 211 alussa 169. Tulevaisuudessa Veromiehen asukasluku saavuttanee uudet huippulukemat, koska asuntorakentamisen myötä alueella uskotaan asuvan yli tuhat asukasta vuonna 22. Suurin osa asukkaista on vuotiaita ja yli puolet on yksinasuvia. Työsuhdeasuntojen suuren määrän vuoksi jopa 8 prosenttia Veromiehen työllisistä käy töissä lla. hotelleja, erityiskauppoja ja tuotantolaitoksia. Iltaisin Veromies on hiljaisempaa aluetta. Veromiehessä on töitä tarjolla lähes 7 9 ihmiselle. Vajaa kolmannes työpaikoista on kaupan ja vajaa neljännes kuljetuksen ja varastoinnin parissa. Teollisuus- ja varastoalueen keskelle, lähelle tulevia työpaikkoja, on sijoitettu myös n ammattiopisto Varian Rälssitien toimipiste. Oppilaitoksessa opiskelijat voivat suorittaa autoalan, lentokoneasennuksen tai logistiikan perustutkinnon. Lisäksi Finavian ammatillisessa erikoisoppilaitoksessa Avia Collegessa annetaan korkeatasoista koulutusta eri ilmailuammatteihin liittyen. Veromiehessä voi myös tutustua ilmailun valtakunnalliseen erikoismuseoon, Suomen Ilmailumuseoon. Kehityssuunnitelmat Veromiehen kaupunginosa on tulevaa Aviapolis-alueen keskustaa. Siksi siitä halutaan kehittää toiminnallisesti monipuolinen alue, joka on keskeneräisenäkin kiinnostava ja elää ympäri vuorokauden. Tämä tarkoittaa jatkossa kaupunginosakeskuksen rakentamista Aviapolis-aseman ympärille sekä Kartanonkosken kokoisen Pyttisbergetin asuinalueen rakentamista Tikkurilantien pohjoispuolelle Technopoliksen ja Aerolan väliselle alueelle. Tuusulanväylän länsipuolella sijaitseva, Tikkurilantien ja Ilmakehän väliin jäävä teollisuusalue muuttuu vähitellen työpaikka- ja asuin- sekä palvelupainotteiseksi alueeksi. Alueelle on valmistumassa 3 asuntoa. Aerolan jatkorakentamista pohjoiseen tutkitaan Pyttisbergetin suunnittelun yhteydessä. Lentokentän läheisyys luo paineita myös hotellirakentamiselle. Elinkeinoelämä Veromiehen yritys- ja teollisuusalue on keskeinen osa Aviapolis-aluetta. Päiväsaikaan Veromies kuhiseekin elämää. Kaupunginosassa sijaitsee toimistoja, varastoja, 125

21 52 Veromies Ikärakenne 21, Veromies Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku , , ,5 9 3, , ,2 215* 74 22* 1299 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 26 Aviopari ilman 32 Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku * * Avopari ja Enintään perusaste Aviopari ja 21 Avopari ilman 8 Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Korkea-aste Veromies Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä , , , ,8 Asuntokuntia Henkilöluku, Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( )

22 52 Veromies Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen Iän mukaan, työvoima Alle Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Asuntotuotanto Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Tuotettuja asuntoja Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Muu Helsingin seutu Asumisväljyys, m 2 /asukas Asuntoja Huoneluku,, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Muu kunta , ,9 2 2,2 62 3,9 21 1, ,4 Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja Veromies Työpaikkojen määrä Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

2 Kivistön suuralue 62

2 Kivistön suuralue 62 2 62 alueittain 21 2 Kivistön suuralue Pinta-ala (km²) 71,5 24,4 Väestö 1.1.21 776 197 636 Asukkaita / km² 19 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 33,9 27,3 Vieraskieliset 21 () 2,5 9,1 Työttömyysaste

Lisätiedot

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

4 SYVÄKANKAAN SUURALUE

4 SYVÄKANKAAN SUURALUE 49 4 SYVÄKANKAAN SUURALUE 41 SYVÄKANKAAN TILASTOALUE Suuralueeseen kuuluvat Vähä-Ruonaojan ja Iso- Ruonaojan väliin sijoittuvat Perämerentien itäpuoliset alueet. Syväkankaan suuralue koostuu Syväkankaan,

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

4 Tikkurilan suuralue

4 Tikkurilan suuralue 4 13 alueittain 21 4 Tikkurilan suuralue Pinta-ala (km²) 23,1 24,4 Väestö 1.1.21 3764 197 636 Asukkaita / km² 167 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 28,7 27,3 Vieraskieliset 21 () 6,8 9,1 Työttömyysaste

Lisätiedot

1 Myyrmäen suuralue 14

1 Myyrmäen suuralue 14 1 14 alueittain 21 1 Myyrmäen suuralue Pinta-ala (km²) 35,4 24,4 Väestö 1.1.21 5163 197 636 Asukkaita / km² 1442 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 24,5 27,3 Vieraskieliset 21 () 8,2 9,1 Työttömyysaste

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

511 Hepola Asuntoalueen kehitys on pohjautunut pääosaltaan Veitsiluodon saaren teollisuuden

511 Hepola Asuntoalueen kehitys on pohjautunut pääosaltaan Veitsiluodon saaren teollisuuden 5 HEPOLAN SUURALUE 51 HEPOLAN TILASTOALUE 64 Suuralueeseen kuuluvat Ajoksen, Veitsiluodon, Rytikarin ja Hepolan kaupunginosat sekä Iso-Ruonaojan eteläpuoliset maaseutualueet. Hepolan suuralueeseen kuuluvat

Lisätiedot

2 KOIVUHARJUN SUURALUE

2 KOIVUHARJUN SUURALUE 19 2 KOIVUHARJUN SUURALUE 21 KOIVUHARJUN TILASTOALUE Suuralueeseen kuuluvat Kemin pohjoiset kaupunginosat, lentokenttä ja Kemijoen suistoalue. Koivuharjun suuralue jakaantuu Koivuharjun, Karihaaran ja

Lisätiedot

6 Korson suuralue 202

6 Korson suuralue 202 6 22 alueittain 21 6 Korson suuralue Pinta-ala (km²) 19,5 24,4 Väestö 1.1.21 28873 197 636 Asukkaita / km² 148 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 29,3 27,3 Vieraskieliset 21 () 9,2 9,1 Työttömyysaste

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Asuminen ja rakentaminen

Asuminen ja rakentaminen Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 1.3.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Perheet ja asuntokunnat

Perheet ja asuntokunnat Vantaan väestö 16/17 julkaisu ilmestyy tänä vuonna osissa, jotta tieto saadaan julkaistua mahdollisimman nopeasti. Lopuksi osiot kootaan yhteen yhdeksi julkaisuksi. Tämä osa koskee Vantaan perheitä ja

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2013

Tilastokatsaus 7:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 21.8.2013 Tietopalvelu B12:2013 Asuntorakentaminen Vantaalla vuodesta 1970 Asuntokanta vuoden 2013 alussa Vantaalla oli vuoden 2013 alussa 99 620 asuntoa. Niistä 60 835 oli

Lisätiedot

5 Koivukylän suuralue

5 Koivukylän suuralue 5 174 alueittain 21 5 Koivukylän suuralue Pinta-ala (km²) 16,7 24,4 Väestö 1.1.21 24865 197 636 Asukkaita / km² 1487 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 3,4 27,3 Vieraskieliset 21 () 1,6 9,1 Työttömyysaste

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 (21) Kaupunkisuunnittelulautakunta Nimistöryhmä 21.1.2013

VANTAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 (21) Kaupunkisuunnittelulautakunta Nimistöryhmä 21.1.2013 VANTAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 (21) NIMISTÖRYHMÄN KOKOUS Aika klo 16.00 Paikka Kokoushuone 215, kaupunkisuunnittelu, Kielotie 28, Tikkurila Läsnä Erkki Pekola pj. Minna Kuusela jäsen Timo Kallaluoto

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

MYYNTIESITE. Pellaslaakson pientalokortteli

MYYNTIESITE. Pellaslaakson pientalokortteli MYYNTIESITE Pellaslaakson pientalokortteli Kulttuurimaisemaa ja arvokkaita luontokohteita Pellaslaakso on vanhaa espoolaista kulttuurimaisemaa, jonka poikki kulkee historiallinen Kuninkaantie. Maiseman

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2017

TILASTOKATSAUS 1:2017 TILASTOKATSAUS 1:2017 5.1.2017 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna Tikkurilassa, Koivukylässä ja Hakunilassa Vaikka työpaikkojen määrä kasvoi vuoden aikana koko kaupungissa,

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa.

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustassa

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m Ruututietokanta 2014: 250m x 250m ja asukkaiden 2013. 250m x 250m. 1 asukas 54 503 54 503 2-10 asukasta 782 991 206 376 11-99 asukasta 1 785 241 55 073 100-499 asukasta 2 112 513 11 224 500-999 asukasta

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 3:2013

Tilastokatsaus 3:2013 Tilastokatsaus 3:2013 Vantaa 1 24.1.2013 Tietopalvelu B3:2013 Työpaikat Vantaalla ja sen osa-alueilla 31.12.2010 Työpaikat kasvoivat vuonna 2010 taas vajaalla 3 000 työpaikalla Vantaalla oli vuoden 2010

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

7 Hakunilan suuralue 242

7 Hakunilan suuralue 242 7 242 alueittain 21 7 Hakunilan suuralue Pinta-ala (km²) 36,2 24,4 Väestö 1.1.21 28897 197 636 Asukkaita / km² 798 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 25,1 27,3 Vieraskieliset 21 () 14,4 Työttömyysaste

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita

Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita ASUNTOINFO 7.2.2014 projektinjohtaja Outi Säntti Tässä esityksessä hankkeita lännestä itään. Uusien asuinalueiden lisäksi Helsingin vanhoilla alueilla rakennetaan

Lisätiedot

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy ASUINRAKENNUS JOKELASSA periaatekaavioita Tiivis katutila 2-kerroksinen rakennusmassa erottaa katutilan piha-alueesta. Lähimpänä kävelytietä on 1-kerroksinen työhuoneiden rivistö, joka rytmittää pitkää

Lisätiedot

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO s 3-5 PERUSTIEDOT s 6-8 MUUNNELTAVAT TILAT s 9-11 VIIHTYISÄ TYÖYMPÄRISTÖ 2 Yrityksesi uusi toimitila löytyy Pitäjänmäestä! Valimon uusi toimitilakokonaisuus sijoittuu

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Fyysinen ja sosiaalinen kaupunkirakenne Monimuuttujamenetelmät Espoon yleiskaavatyön tukena. Juho Kiuru 13.3.2013

Fyysinen ja sosiaalinen kaupunkirakenne Monimuuttujamenetelmät Espoon yleiskaavatyön tukena. Juho Kiuru 13.3.2013 Fyysinen ja sosiaalinen kaupunkirakenne Monimuuttujamenetelmät Espoon yleiskaavatyön tukena Juho Kiuru 13.3.2013 Johdanto Kytö, Hannu & Kiuru, Juho: Asuinalueiden elinkaari (2013) Vaattovaara, Mari: Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENNUS- JA ASUNTOKANTA 1.1.2015 Tiedustelut Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Pertti Raami, Vantaan kaupungin aineistopankki Kansi

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2016

TILASTOKATSAUS 2:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 2:2016 1 26.1.2016 RAKENTAMINEN VANTAALLA VUONNA 2015 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2015 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 376 790 k-m 2, mikä on 100 820 k-m 2 (37

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2015

Työpaikat ja työlliset 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Kymppi-Moni -hanke Väestöennusteen laatiminen Vantaalla Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Väestöennusteen laadinta Vantaalla väestöennuste laaditaan Vantaalla

Lisätiedot

Asuntoja 6:2012. Tilastokatsaus. Taulukko 1. Yht Omakotitalot % 57,3. Rivitaloasunnot. Vuonna ja 28.

Asuntoja 6:2012. Tilastokatsaus. Taulukko 1. Yht Omakotitalot % 57,3. Rivitaloasunnot. Vuonna ja 28. Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2017 1 20.1.2017 RAKENTAMINEN VANTAALLAA VUONNA 2016 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2016 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 420 150 k m 2, mikä on 45 710 k m 2 (12

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Fiskarsin ruukin asuinalueet rakennetaan vaiheittain tiivistämällä olemassa olevia alueita. Tarjolla

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion

Lisätiedot

3(5+(,7b$ ,$$68172-$

3(5+(,7b$ ,$$68172-$ 6LSRRQNXQWD+DOOLQWRRVDVWR5/gKXO /lkgh7lodvwrnhvnxv 3(5+(,7b$68172.817,$$68172-$ -$5$.(118.6,$6,32266$98211$ Vuonna 2002 Sipoon väkiluku oli 18 177 henkilöä. Asuntoväestöön luettiin kuuluvaksi 17 927 henkilöä.

Lisätiedot

KAITAA IIVISNIEMI OSAYLEISKAAVA

KAITAA IIVISNIEMI OSAYLEISKAAVA KAITAA IIVISNIEMI OSAYLEISKAAVA TAVOITTEET / OHEISMATERIAALI Väestö, asuminen, julkiset palvelut, päivittäistavarakauppa ja työpaikat 2012 Kaupunkisuunnittelukeskus, yleiskaavayksikkö 15.10.2012 Ritva

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2013 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

1 SAUVOSAAREN SUURALUE

1 SAUVOSAAREN SUURALUE 1 SAUVOSAAREN SUURALUE 11 SAUVOSAAREN TILASTOALUE 4 Sauvosaaren suuralue jakaantuu Sauvosaaren, Peurasaaren ja Karjalahden tilastoalueisiin. 11 SAUVOSAAREN TILASTOALUE Sauvosaaren tilastoalue (11) muodostaa

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10... Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08

Lisätiedot

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Tuusulalla on keskeinen sijainti Tuusula on yksi pääkaupunkiseudun kehyskunnista eli KUUMA-kunnista

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2014

Tilastokatsaus 10:2014 Tilastokatsaus 10:2014 Vantaa 1 2.9.2014 Tietopalvelu B11:2014 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2012 lopulla yhteensä 8 854 vieraskielistä 1

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2014

Tilastokatsaus 12:2014 Tilastokatsaus 12:2014 Vantaa 5.11.2014 Tietopalvelu B15:2014 1 Työpaikat Vantaan osa-alueilla 31.12.2012 Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna 2012 eniten Tikkurilassa ja Aviapoliksessa Vaikka työpaikkojen

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo 1(23) Suomi 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo Tietosuojasyistä kaikki alle 100 asukkaan postinumeroalueet on poistettu. Jako on tehty 31.12.2012 asukasmäärän perusteella. Tästä syystä postinumeroalueita

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 Aihealueet vuoden 2009 alueluokituksilla Aluetalous Aihealueet vuoden 2008-2012 alueluokituksilla Asuminen Koulutus Kulttuuri ja vapaa-aika

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2010

Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2011 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus. Päivitetty

Työvoiman saatavuus. Päivitetty Työvoiman saatavuus Päivitetty 23.9.2013 Demografinen työvoimapula Helsingin seudulla vuosina 1980-2050 Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Vantaan tietopalveluyksikkö / lähde: www.aluesarjat.fi Demografinen

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2012

Rakentaminen Vantaalla 2012 Rakentaminen Vantaalla 2012 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2013 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Tuukka Mielonen, Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

PERUSTIETOJA KUNNASTA

PERUSTIETOJA KUNNASTA PERUSTIETOJA KUNNASTA Nimi Maaninka on saamenkieltä ja tarkoittaa siikaa. Suomenkielinen asutus on omaksunut nimen, vaikkakin alkuperäinen merkitys on unohtunut. Ensimmäistä kertaa nimi esiintyy jo 1500-luvun

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot