Mika luisteli taas TUL:n ykköseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mika luisteli taas TUL:n ykköseksi"

Transkriptio

1 Vapaaehtoistyö sai oman teemavuoden s. 18 1/2011 Mika luisteli taas TUL:n ykköseksi Lacrosse on nopea ja puuduttava laji Lacrossea pidetään maailman nopeimpana kahdella jalalla pelattavana pallopelinä. Lajin kuvaamiseen ei tarvita kuin kaksi sanaa: puuduttava laji. Tätä Suomessa harvinaista lajia pelataan Ykspihlajan Reimassa Kokkolassa. s. 14 Inarissa on TUL:n pohjoisimmat seurat Milja Rova (vas.), Juuli Katajamaa ja Janina Virta ovat Inarin Yrityksen lahjakkaita hiihtäjiä. Yritys on yksi kolmesta TUL:n pohjoisimmasta seurasta. Kaksi muuta ovat Lapin Kaira ja Nellimin Pyry, nekin inarilaisia seuroja. Pyryn kerhotalolta on seitsemän kilometriä Venäjän rajalle. s Joukkuevoimistelu on hyvässä Iskussa Rantaperkiön Isku juhlisti tammikuun viimeisenä sunnuntaina 100-vuotista taivaltaan. Monen lajin seurasta on vuosikymmenien mittaan tullut joukkuevoimistelun erikoisseura, joka vuodesta toiseen tuottaa hyviä joukkueita. Naisten sarjan Tututa on yksi näistä joukkueista. s. 24

2 2 SM-KULTA RADALLA OLISI IHAN SIISTIÄ! Ismo Alhoniemi TUL:n viime vuoden parhaaksi urheilijaksi valittu pikaluistelija Mika Poutala haluaa voittaa Suomen mestaruuden. SM-kulta olisi Poutalan mielestä ihan siistiä. Mitä ihmettä? Eikö SMkullan tavoitteleminen ole Poutalan tasoiselle maailman huipulle itsestään selvyys? - Sain viime kesänä ratapyöräilyssä SM-hopeaa ja ensi kesänä lähden hakemaan Suomen mestaruutta. Otan tosissani tämän luistelijoiden vanhan kesäharjoitusmuodon ja panostan ensin kesänä lajiharjoitteluun, Poutala Huippuluistelijan SM-hopea tuli niin sanotussa keirinajossa, jossa ensin poljetaan viisi kierrosta moottoripyörän perässä ja sen jälkeen 1,5 kierrosta urku auki. Radalta kuntoa luisteluradoille vuosikausia hakenut Poutala uskaltautui viime kesänä SM-kilpaluihin, mutta seuraavalla kerralla kysymys ei ole enää pelkästä uskalluksesta. Ratapyöräilijät varokoot! - Polkupyöräily on säilynyt luistelijoiden harjoitusmuotona, koska lajissa rasitetaan samoja lihaksia kuin luistelussakin. Vancouverin olympialaisten 500 metrin kilpailut ovat piirtyneet monien urheilua seuraavien suomalaisten muistiin. Poutala johti ensimmäisen kilpailun jälkeen, mutta horjahtaminen toisessa luistelussa tiputti miehen viidenneksi metrillä helsinkiläinen oli kahdeksas. 500 metrin maailmancupin kokonaispisteissä hän oli viime kaudella kolmas.. Sprinttereiden MM-kilpailuissa (500 ja metriä) Poutala sijoittui kuudenneksi. - Viime vuonna olin huippukunnossa ja kausi oli kokonaisuudessaan tosi hyvä. Kriittinen virhe vain tuli väärään paikkaan eli olympialaisten 500 metrin toiseen luisteluun, Poutala Pettymyksen tuonut viides tila toi mukanaan luonnollisen reaktion: kausi saa jäädä tähän. Poutala oli valmis niin sanotusti lyömään hanskat tiskiin, mutta uran lopettaminen ei käynyt mielessä. - Minulle jäi niin iso nälkä olympialuistelusta, että oli syytä vielä jatkaa. Uskoin ja uskon edelleen, että minulla on saavutettavaa, Poutala - Olin ensimmäisen kuukauden pakkolevossa ja toisen kuukauden luistelukiellossa. Sairaus vaikuttaa vieläkin, sillä en jaksa tehdä pidempiä harjoituksia, eikä palautuminen ole normaalia. Viime kesänä panostin harjoittelussa metrille, mutta mykoplasma vei mahdollisuuteni menestyä MMkilpailuissa, Poutala Luistelijaa koeteltiin myös syksyllä. Berliinissä mieheen iski selittämätön väsymys, eikä luistelu ollut lähelläkään ajateltua. Maailmancupin kiertue keskeytyi ja Suomessa tehdyissä tutkimuksissa todettiin urheilijoiden yksi pahimmista vitsauksista eli mykoplasma. Poutala kävi metrillä menestyminen olisi ollut tärkeää sprint- tutkimuksissa jo Berliinissä, mutta silloin bakteeria ei tereiden MM-kilpailuissa, löydetty. koska molempien matkojen Mykoplasma on bakteeri, tulokset huomioidaan. Tammikuun päivinä jär- joka pystyy tunkeutumaan kudoksiin ja pääsee veren jestetyt kilpailut menivätkin mukana eri puolille kehoa. odotetusti eli 500-metrinen Se voi aiheuttaa ihmiselle kulki mutta tuplamatka ei. monenlaisia vaivoja ja ongelmia kuten tulehduksia tila olisi ollut mahdollis- Viime vuoden kuudes tai kuumeilua. Kuvat Heikki Virkkunen/Uudet Palvelut Udepa Oy Liikunmylly on Mikalle tuttu harjoittelupaikka vaikka sieltä ei jäätä löydykkään. TUL:N PARHAAT KAUTTA AIKOJEN ta vaihtaa jopa mitaliin ja myös matkakohtaisissa MM-kilpailuissa tonni olisi todennäköisesti sujunut paremmin kuin aikaisemmilla kausilla. Kausi voi kuitenkin päättyä iloisissa merkeissä. Matkakohtaisista maailmanmestaruuksista luistellaan maaliskuussa Inzelissä, jonne Poutala aikanaan matkaa menestysmielessä. - Selkeästi tavoittelen mitalia 500 metrillä. Kisoihin on vielä aikaa, eikä sairastuminen syönyt vauhtiani 500 metrillä, Poutala Mika Poutalan kausi jatkuu maailmancupin kiertueella kohti matkakohtaisia MMkilpailuja Hannu Rantakari (voimistelu) ja Solveig Wohlström (uinti) 1962 Reino Suominen (painonnosto) ja Mirja Salonen (uinti) 1963 Reino Suominen (painonnosto) ja Mirja Salonen (uinti) 1964 Hannu Rantakari (voimistelu) ja Arja Aaltonen (yleisurheilu) 1965 Eero Tapio (paini) ja Eeva Raittila (uinti) 1966 Eero Tapio (paini) ja Eeva Raittila (uinti) 1967 Eero Tapio (paini) ja Eija Krogerus (keilailu) 1968 Marjatta Kajosmaa (hiihto) 1969 Eero Tapio (paini) ja Pirkko Apponen (uinti) 1970 Ari Salin (yleisurheilu) ja Pirkko Apponen (uinti) 1971 Reima Virtanen (nyrkkeily) ja Pirkko Apponen (uinti) 1972 Reima Virtanen (nyrkkeily) ja Pirjo Valasti (lentopallo) 1973 Ossi Karttunen (yleisurheilu) ja Pirkko Apponen (uinti) 1974 Ossi Karttunen (yleisurheilu) ja Ulla Hölttä (uinti) 1975 Seppo Hovinen (yleisurheilu) ja Ulla Hölttä (uinti) 1976 Seppo Hovinen (yleisurheilu) ja Maarit Vähäsaari (uinti) 1977 Reima Salonen (yleisurheilu) ja Marita Ruoho (suunnistus) 1978 Tarmo Uusivirta (nyrkkeily) ja Marita Ruoho (suunnistus) 1979 Tarmo Uusivirta (nyrkkeily) ja Leila Jääskeläinen (rytminen kilpavoimistelu) 1980 Tapio Sipilä (paini) ja Maarit Vähäsaari (uinti) 1981 Tapio Sipilä (paini) ja Marita Ruoho (suunnistus) 1982 Reima Salonen (yleisurheilu) ja Maarit Sihvonen (uinti) 1983 Tapio Sipilä (paini) ja Maarit Sihvonen (uinti) 1984 Tapio Sipilä (paini) ja Maarit Sihvonen (uinti) 1985 Kari Myyryläinen (pyöräily) ja Taina Hakala (voimanosto) 1986 Tapio Sipilä (paini) ja Tea Vikstedt-Nyman (pyöräily) 1987 Tapio Sipilä (paini) ja Tea Vikstedt-Nyman (pyöräily) 1988 Tapio Sipilä (paini) ja Tea Vikstedt-Nyman (pyöräily) 1989 Ismo Kamesaki (paini) ja Anna-Liisa Prinkkala (voimanosto) 1990 Tea Vikstedt-Nyman (pyöräily) ja Timo Niemi (paini) 1991 Marjut Lukkarinen (hiihto) 1992 Marjut Rolig (hiihto) 1993 Jani Sievinen (uinti) 1994 Jani Sievinen (uinti) 1995 Jani Sievinen (uinti) 1996 Jani Sievinen (uinti) 1997 Raija Koskinen (voimanosto) 1998 Valentin Kononen (yleisurheilu), Tuuli Matinsalo (aerobic) ja vuoden vammaisurheilija Tanja Kari (hiihto) 1999 Tuuli Matinsalo (aerobic) 2000 Jarno Pihlava (uinti) 2001 Raija Koskinen (voimanosto) 2002 Jani Sievinen (uinti) 2003 Jani Sievinen (uinti) 2004 Ari Härkänen (paini) 2005 Raija Koskinen (voimanosto) 2006 Raija Koskinen (voimanosto) 2007 Jussi Vehviläinen (moottoriurheilu) 2008 Virpi Kehänen (voimanosto) 2009 Mika Poutala (pikaluistelu) 2010 Mika Poutala (pikaluistelu)

3 Mies altaan reunalla Kuva Hannu Hurme Jukka Pikkarainen on valmentanut tytärtään Emiliaa jo yli kymmenen vuotta. Hannu Hurme Vuoden valmentajana palkittu Jukka Pikkarainen on muutaman viikkoa kestäneen tauon jälkeen taas jokailtainen näky Vantaan jommankumman käytössä olevan uimahallin (Tikkurilan ja Myyrmäen) altaan reunalla. TUL:n Päivän aikoihin hänen valmennusryhmänsä uuden kauden aloittanut peruskuntovaihe on jo hyvässä vauhdissa. Uimarit kauhovat allasta päästä päähän illasta toiseen, kerta toisensa jälkeen. Kilometrejä kertyy. - Tämä vaihe on tätä. Ulkopuolisen silmissä varmaan tylsää, Pikkarainen Kuva on vain osa totuutta. Kuuluu tähänkin vaiheeseen muuta. Kuntosalia, jumppaa, lihashuoltoa Valmentajan osa on olla silmä tarkkana. Uinti on tekniikkalaji. Ennen hallille tuloa hänen on ollut tehtävä mietintä- ja kirjoitustyönsä. Jokaisella valmennusryhmän jäsenellä on oma, Pikkaraisen laatima harjoitusohjelma. Vuoden valmentajaksi nimetyllä, muun muassa tyttärensä Emilian olympiaedustajaksi valmentaneella Pikka- raisella on yllätys, yllätys - jalkapalloilijan tausta. - Kun oli keksittävä laji, jota saattoi harjoittaa löysemmilläkin ristisiteillä. Valittua tuli triathlon, selittää Pikkarainen lajinvaihtoaan. Se laji teki hänestä äkkiä tutuksi veden kanssa. - Uimarina olin enemmänkin erityisesti avoveden uinnista pitänyt harrastelija kuin kilpaurheilija. Tykkäsin harjoitella uimareiden kanssa ja edustin seuraa viesteissä. Olin yleensä se pisimmän osuuden menijä. - Jokin siinä vesielementissä on, joka kiehtoo, kertoo Pikkarainen mieltymystään lajiin. Uintiseurana on alusta saakka ollut Vantaan Vesikot, yksi neljästä Vantaan hallien harjoitusaikojen niukkuutta jakavasta uimaseurasta. Nuorten kanssa puuhastelusta pitävästä Pikkaraisesta tuli jo 1980-luvun puolella seurassa oikeitten valmentajien apuri. Omien lasten Emilian (s. -92) ja Villen s. 90) syntymän aikoihin hän oli jo osallistunut useisiin valmentajakoulutuksiin. Kari Ormo tuli uinnin päävalmentajana tutuksi useilla kursseilla tuolloin, jolloin TUL:llä vielä oli uinnissakin omaa koulutustoimintaa. Tänään Pikkaraisella on Vesikoissa oma kuuden uimarin valmennusryhmänsä, jonka harjoitukset vetävät hänet ilta illan jälkeen uimahallille jos ei olla leirillä. Sen lisäksi hän valmentaa yhdessä Esa Sievisen kanssa neljä talvea sitten käynnistynyttä Top Team Finland ryhmää, johon Emilian lisäksi kuuluu neljä muuta Lontoon olympialaisiin tähtäävää uimaria. mennettava-suhteesta. - Yhteistyömme sujuu todella hyvin. Yksi tärkeä syy tähän lienee siinä, ettei kum- TUL:N LAJIPARHAAT 2010 Emilian seuraava tavoite on heinäkuussa pidettävät pitkän radan MM-kilpailut. Sitä ennen kotihallilla harjoitteluun tuo vaihtelua useampikin leiri, muun muassa Teneriffalla huhtikuussa. - Tulosrajat MM-kilpailuihin hän on jo alittanut useammassakin lajissa, kertoo Jukka Pikkarainen. Edellinen edustusmatka Dubain MM-kilpailuihin joulukuussa ei mennyt odotusten mukaisesti. Syytä oli hotellin kokolattiamatoissa ja alueella vallinneessa pölyävän kuivassa kaudessa, joista astmasta kärsivän Emilian keuhkot pitäneet ollenkaan. - Tuollaiset esteet parhaan mahdollisen esityksen on jatkossa osattava välttää, valmentaja Pakko on kysyä isä-valpaakaan meistä voi kutsua tekemisissään tiukkapipoiseksi. Työskentelemme lajin vaatimalla vakavuudella, Aerobic Vihervä Laura, Valkeakosken Koskenpojat Hiihto Sinijärvi Markus, Pirkkalan Hiihtäjät Jalkapallo Järviniemi Henri, FC KooTeePee, Kotka Joukkuevoimistelu Turun Jyry, Pippurit v. Judo Jaakkola Tomi, Keravan Bodonos Jääpallo Oksanen Matti, Jyväskylän seudun Palloseura Karate Pekkinen Joonas, Kenbukan, Tampere Kaukalopallo Forsell Mikael, Hamarin Elo, Porvoo Keilailu Välkkilä Mikko, Seinäjoen Sisu Koripallo Robinson Kenya, Äänekosken Huima Lentopallo Silpo Sauli, Isku-Volley, Tampere Melonta Itkonen Nina, Tampereen Vihuri Moottori Kyllästinen Aleksi, Jyväskylän Moottoriurheilijat Nyrkkeily Ojapalo Jarkko, Lahden Kaleva Paini Tarino Tuomas, Korson Veto Painonnosto Tokola Milko, Rovaniemen Reipas Pesäpallo Koski Saija, Jyväskylän Valo Petankki Sipilä Tarmo, Koski Petankki, Valkeakoski Pikaluistelu Poutala Mika, Helsingin Työväen Luistelijat Pyöräily Niemi Marco-Tapio, Tampereen Yritys Pöytätennis Olah Pentti, Seinäjoen Sisu Ryhmätanssijoukkue Lauritsalan Visa, Solare yli 18 v. Salibandy Tarvainen Henri, Varkauden Tarmo Shakki Tuomala Timo, Kulttuurishakki -58, Helsinki Sulkapallo Martikainen Tarmo, Tampereen Sulkaset Suunnistus Suomalainen Sari, Leppävaaran Sisu, Espoo Taekwon-do Korolainen Nyyti, Sastamala Taekwon-Do Center Telinevoimistelu Hynninen Ville, Tampereen Sisu Tennis Ruokonen Antti, Tammer-Pallo, Tampere Triathlon Kiviranta Merja, Ykspihlajan Reima, Kokkola Uinti Pikkarainen Emilia, Vantaan Vesikot Vesipallo Lehtinen Teppo, Uintiseura Kuhat, Helsinki Voimanosto Ylitalo Riikka, Savonlinnan Jyry Yleisurheilu Seppänen Tuomas, Porin Pyrintö mutta aina on pieni pilke silmäkulmassa, Isä-Pikkarainen

4 4 Pääkirjoitus Vapaaehtoinen on teeman arvoinen Euroopan unionin jäsenvaltioissa vietetään vapaaehtoistoiminnan teemavuotta. Vuoden tavoitteena on tuoda esiin vapaaehtoistoiminnan merkitystä, lisätä arvostusta ja saada uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan. Lisäksi teemavuonna halutaan kiittää vapaaehtoisia heidän tekemästä merkittävästä työstä. Kiittämistä riittääkin, sillä Suomessa jos missä yhdistystoiminta lepää lähes täydellisesti vapaaehtoistoiminta. Teemavuoden puitteissa järjestetään tiedotusta, tapahtumia ja parannetaan vapaaehtoissekä järjestötoiminnan edellytyksiä. Vapaaehtoistyö jää turhan usein varjoon. Talkootunnit eivät näy aina euroina, mutta ne näkyvät edullisina hintoina, hyvänä seurahenkenä ja vireänä toimintana. Teemavuosi on tärkeä kädenojennus vapaaehtoisille. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että vapaaehtoistyötä muiden hyväksi tehdään muuallakin kuin urheiluseuroissa. Yleisesti ottaen koko niin sanottu kolmas sektori on täynnä henkilöitä, joille vapaaehtoistoiminnasta on tullut tärkeä harrastus, joka monella kestää elinkaaren loppuun asti. TUL täytti tammikuun lopussa 92 vuotta. Kaiken aikaa liiton toiminta on pohjautunut vapaaehtoisten käyttämiin miljooniin talkootyötunteihin. Heidän innostukseensa ja rakkauteensa, palavaan haluunsa tehdä aatteellista liikuntakasvatustyötä, valmentaa huippu-urheilijoita, rakentaa pelikenttiä, keittää kahvia ja keittoa. Moottorina on halu tehdä yhdessä asioita. Minkään asian ympärille rakennettu teemavuosi ei koskaan yksin korjaa tilanteita tai saa ihmisiä näkemään asioita toisin. Uhkatekijöitä riittää. Vapaaehtoistyössä olevien käsien määrä on kasvanut, mutta vastaavasti sitoutuminen on pienentynyt. Seuratoiminnan kannalta liian moni vanhempi on niin sanottu projektivanhempi, joka on toiminnassa tasan niin pitkään, kuin oma lapsi harrastaa liikuntaa ja urheilua. Sitoutumisen muuttuminen projektiksi tarkoittaa sitä, että entistä harvemmalle seuratyö tarkoittaa harrastusta, jota tehdään vuodesta toiseen lasten, nuorten ja aikuisten hyväksi. Uusia seura-aktiiveja ei saada seisomalla seuran toimistossa kädet taskuissa. Omaa seuraa, sen toimintaa ja vapaaehtoistyötä harrastuksena on markkinoitava sekä myytävä jatkuvasti. Ihmiset on haettava mukaan seuran keskiöön. Tällaisessa markkinoinnissa sportilla on paljon oppimista. Verottaja, elinkeinotoiminta. Kaksi sanaa, jotka parin viimeisen vuoden aikana ovat saneet monet järjestöjen puuhaihmiset miettimään tulevaisuutta. EU:n valtava koko ja 27 jäsenvaltion erilaisuus näkyvät myös suhtautumisessa urheiluseuroihin. Jos kaikissa EU:n jäsenvaltioissa urheilu- ja liikuntatoiminta pohjautuisi ruohonjuuritasollakin vapaaehtoisuuteen ja talkootyöhön, emme nyt joutuisi pohtimaan, että aiotaanko makkaranmyynti ja inventaariotalkoot rinnastaa elinkeinotoimintaan, josta on maksettava verot. Jos ruohonjuuritason urheilu nähdään elinkeinotoiminnaksi, niin maailman rikkain seurajoukkue, yli 400 miljoonan euron liikevaihdon Real Madrid ja Kakkosessa pelaava Tampereen Pallo-Veikot ovat EU:n ja Suomen verottajan silmissä samanlaisia seuroja. Ei kai tässä ole pienintäkään järkeä? Häviäminen on aika syvältä Altaassa käy melkoinen kuhina, jote Uintiseura Kuhaien tulevaisuus näyttää hyvältä. Suomen mestaruuksille on luvassa jatkoa. Ismo Alhoniemi Uintiseura Kuhien puheenjohtaja Teppo Lehtinen otti rutiinilla vastaan viime vuoden parhaalle joukkueelle annetun palkinnon. Vesipallon Suomen mestari vuosina 2005, 2006, 2007, 2009 ja 2010, mutta mitä ihmettä tapahtui keväällä 2008? Mikä katkaisi mestaruuksien sarjan? - Neljättä peräkkäistä SMkultaa ei todellakaan tullut. Ilon sijaan kausi oli todella raskas ja kenenkään pää ei ollut kunnossa. SM-hopea herätti meidät huomaamaan, että häviäminen on aika syvältä. Kesällä 2008 syntyi taas motivaatio harjoitella kunnolla, Lehtinen Tuo motivaatio on kan- tanut sen jälkeen ja niinpä tätäkin kautta johtaa helsinkiläinen uintiseura Kuhat. Vahvistusta Suomen mestaruuden hakemiselle joukkue sai kansainvälisestä Loppiaisturnauksesta Ruotsin Järfallassa. Ensikertalainen tuli ja voitti turnauksen. - Suomalaisjoukkueen voitto tässä turnauksessa on harvinaista herkkua. Finaalissa oli vastassa HSS, jonka voitimme ja saimme lisää uskoa SM-kullan metsästykseen, Lehtinen Kuhat lähti kauteen vain ja yksinomaan Suomen mestaruus mielessään. Antti Kasvio palasi altaaseen ja joukkueen vahvuudet ovat edelleen vahvuuksia. Kausi lähti käyntiin mahdollisimman hyvin, eikä mieliala ole siitä laskenut. - Meidän kuntomme ei välttämättä enää ole huippuluokkaa, mutta rutiinitaso on pelistä toiseen korkealla. Kun lisäksi tosi moni tekee maaleja eli rintama on laaja, niin mikään muu ei voi olla tavoitteena kuin Suomen mestaruus, Lehtinen 32-vuotiaana Lehtinen on joukkueensa toiseksi nuorin. Juniorityön hyvälle alulle saaneen Kuhien SM-sarjan menestys on vielä muutaman vuoden kiinni tässä 30 ja risat ikäluokassa. - Menee viisi vuotta, ennen kuin nuoret ovat kypsiä tulemaan tähän joukkueeseen. Tämän verran on siis vielä jaksettava painaa, Lehtinen Naisten joukkue pelasi SMsarjassa kaudet Tulevaisuutta pitää yllä 12 Kuva Heikki Virkkunen/Uudet Palvelut Udepa Oy 14 vuotiaat tytöt, joista viisi on mukana maajoukkueleirityksessä. Toiveissa ja tavoitteena on saada vuonna 2012 jalkeille naisten joukkue. Vuonna 1995 syntyneiden poikien joukkueessa on pelannut tyttöjä, mutta myös tätä ikäluokkaa nuorempia poikia. Itse asiassa vain maalivahti on syntynyt vuonna 1995 ja nuorin pelaaja on syntynyt vuonna Näillä pojilla ja tytöillä sekä vielä nuoremmilla on ihan tajuton innostus vesipalloon vuotiaita poikia meillä on lähes kaksikymmentä, Lehtinen Lehtinen kuuluu Uimaliiton vesipallon johtoryhmään ja valmentaa vuonna 1995 syntyneiden poikien maajoukkuetta.

5 Rakkaudesta voimisteluun Blomsterin kanssa. Yhteistyö tyttären kanssa toimi hyvin. Olemme tehneet yhteistyötä myös seurassa. Hän on ollut mukanani tekemässä minun valmennettavilleni ohjelmia ja minä taas olen aina tarvittaessa toiminut sijaisohjaajana hänen ryhmälleen, Pirjo toteaa. sa 1990-luvulla ja vuosina kuin voimistelujaostossakin Ohjaajien kouluttamiseen pitäisi kiinnittää huomiota entistä enemmän. Ohjaamistyössä ei riitä pelkkä innokkuus ja liikunnallisuus, vaan on omattava myös taiteellisuutta ohjelmien tekemiseen ja kiinnostusta musiikkia kohtaan, Tuominen Kuva Juhamatti Nieminen Pirjo Tuominen taipuu yhä voimisteluliikkeisiin, vaikka on vetänyt viime vuodet henkeä ohjaustyöstä. Juhamatti Nieminen Voimistelulle sydämensä menettäneen Pirjo Tuomisen voi hyvällä syyllä sanoa olleen korvaamaton henkilö TUL:n Varsinais-Suomen piirin seuratoiminnan kehittämistyössä ja 2000-luvulla. TUL:n Maljalla palkittu Tuominen, 60, on vaikuttanut ohjaajana paitsi Turun Kisa-Tovereissa, myös piirissä sekä liittojoukkue- ja liittojuhlatasolla. Tuomiselle on aiemmin myönnetty TUL:n Kultainen ansiomerkki (1990), Kultainen seuratyömerkki (1985) ja Opetusministeriön ansiomitali kultaisin ristein (1988) vuosien ahkerasta työstä. Muutimme Oulusta Loimaan kautta Turkuun vuonna Liityin heti tuolloin ollessani yhdeksänvuotias Kisa-Tovereiden voimistelu- ja tanssiryhmiin ja kuusi vuotta myöhemmin seuran silloinen ohjaaja Vappu Virtanen sai houkuteltua minut ohjaajakurssille. Siitä kaikki alkoi, Tuominen Vuonna 1968 Pajulahdesta liikunnanohjaajaksi valmistunut Tuominen ei ole koskaan laskenut voimisteluun uhrattuja tunteja. Hän on tehnyt vapaaehtoistyötä rakkaudesta lajiin. Ei sitä ole ajatellut aikaa, eikä työmäärää. Tämä on ollut sitä, mitä olen halunnut tehdä. Ohjaajana Tuomiselle on kertynyt useita piirin ja TUL:n mestaruuksia ryhmätanssissa kruununa Suomen mestaruus vuodelta Hänet on palkittu 1970 parhaasta ohjelmasta TUL:n mestaruuskilpailuissa. Parasta ohjaamisessa on nuorten kanssa tekeminen ja ohjelmien laatiminen. Lisäksi voimistelu antaa hyvän olon, Tuominen vakuuttaa. Kisa-Tovereiden edustusjoukkueessa Tuominen oli mukana vuonna 1964 Leningradissa esiintyjänä. Ohjaajana ja ohjelman laatijana hän toimi vuonna 1978 Hollannin matkalla. Hän on toiminut lukuisissa piirin Kevätjuhlissa ohjaajana kuin myös liittojuhla- ja liittopäivä-ohjaajana. Tuomisen mukaan voimistelu edustaa kasvatustyötä parhaimmillaan. Ryhmän täytyy pitää koossa, jotta homma toimii. Olivat voimistelijat minkä ikäisiä tahansa, aina pitää olla järjestys ja säännöt, joiden puitteissa mennään, Tuominen Liittojuhlien kenttäohjelmakoreografina Pirjo Tuominen on toiminut kahdesti. Vuonna 1989 Helsinkiin hän laati ohjelman valioille ja edellisiin TULe2009- liittojuhlaan Tampereelle 7-11-vuotiaille tytöille yhdessä tyttärensä Kirsi-Marja Siellä lepää Petaamme hyviä paikkoja. TUL Joy Games Oulussa Cumuluksen erikoishinnat: 1 hh / yö 70,- Lasten lisävuode Cumulus Oulu, Kajaaninkatu 17 25,- 2 hh / yö 81,- Varaukset numerosta tunnuksella JOY GAMES viimeistään mennessä. Perheen toinen tytär Virpi- Maria Tuominen on luonut uraa voimistelussa samoin kuin Pirjon mies Turkka Tuominen. Jos kotiväki ei olisi tukenut, en olisi tätä työtä tehnyt, Pirjo Tuominen Ohjaamisen ohella Tuominen on vaikuttanut seuran johtokunnassa parin vuoden taukoa lukuun ottamatta vuodesta 1978 lähtien aina tähän päivään saakka toimien niin sihteerinä kuin puheenjohtajanakin. Lisäksi hän kantoi kortensa kekoon puheenjohtajana niin piirin koulutusvaliokunnas-

6 6 Kolumni Kansan kunnosta oltava huolissaan Ismo Alhoniemi Urheilusta valtioneuvostossa vastaava kulttuurija urheiluministeri Stefan Wallin on edeltäjiään voimallisemmin nostanut liikuntaa ja urheilua esille. Olkoonkin, että aiemmin urheilusta on vastannut 2. opetusministeri eli kulttuuriministeri, mutta vastuualue on ollut sama. On Wallinin ansiota tai ei, mutta urheilujärjestöjen valtionavut ovat nousseet hänen virkakaudellaan vuosittain. Suomella lienee nyt historiansa ensimmäinen aidosti urheilusta kiinnostunut ministeri. Nyt ministeri on huolissaan suomalaisten kunnosta. Urheilutiedolle antamassaan haastattelussa Wallin korostaa sitä, että toimenpiteisiin tilanteen pahenemisen estämiseksi pitää ryhtyä välittömästi. Tosin samaa huolta on kuultu eri suista ennenkin, mutta fyysinen kunto on silti kaiken aikaa laskenut ja ylipaino noussut. Tutkimukset ja huolestuneet lausunnot eivät näytä saavan ihmisiä liikkumaan edes terveytensä kannalta riittävästi, puhumattakaan siitä, että fyysinen kunto nousisi huippulukemiin. Jotain uutta, piristävää vieläpä, ministeri Stefan Wallin kuitenkin haastattelussaan hihastaan kaivoi. Ministeri suuntasi sanansa erikseen työnantajille ja erikseen urheilujärjestöille. Saipa myös ministeritoveri, opetusministeri Henna Virkkunenkin osansa. Haastattelun tarkempi lukeminen toi esille selvän näpäytyksen kaikille kolmelle. Rohkea ulostulo ministeriltä, mutta tällaista tarvitaan, jos meidät aiotaan saada SLU:n vision mukaan maailman liikkuvammaksi urheilukansaksi Matkaa on huomattavasti enemmän kuin ajalliset yhdeksän vuotta. Wallin liittyy siihen ryhmään, jonka mielestä huonokuntoiset työntekijät tuottavat huonommin ja heillä on korkeammat sairasoloasteet. Kuin vahvistuksena edelliselle Wallin vielä toteaa kaiken tämän maksavan yhteiskunnalle. Voiko enää selvemmin työnantajille kertoa, että hekin voisivat tulla suuremmalla panostukselle talkoisiin suomalaisen fyysisen kunnon kohottamiseksi ja kansan kahtiajakautumisen ehkäisemiseksi. Työnantajille ihan vain tiedoksi, jos joku ei sitä vielä tiedä, että aktiivisesti muutenkin liikkuvan alaisen liikuntaharrastuksen tukeminen on eri asia, kuin pyrkiä saamaan sohvaperunat liikkeelle. 126 urheilu- ja liikuntajärjestön toimintaa tuetaan tänä vuonna veikkausvoittovaroista 41,3 miljoonalla eurolla. Nousua viime vuodesta on euroa. Kansanterveyden ja suomalaisten hyvinvoinnin kannalta olennaisin kysymys on, kuinka paljon miljoonista ohjautuu kansalaisten kunnon kohentumiseen. Wallin osoittaa järjestöille melko selväsanaisen viestin: niiden tehtävänä on houkutella ihmisiä lenkkipoluille, saleille ja ties minne. Eivätkä valistustyö ja kannustuskaan ole pahitteeksi. Miten ministerin näkemykseen vastataan esimerkiksi Jääkiekkoliitossa, Palloliitossa tai Urheiluliitossa? Koulujen liikuntatuntien määrä on pitkään ollut eipäs-juupas keskustelua. Antti Kalliomäki toi aikanaan esille koulupäivään sijoittuvan liikunnan, mutta nykyinen opetusministeri on tehokkaasti ollut tehoton. Mitäpä Virkkunen sanoo Wallinin pettymykseen tuntijakotyöryhmän esityksen hautaamisesta? Tuntihanke kun olisi tarkoittanut parin viikkotunnin lisäystä liikuntaan. Ystäviä kävi taas TUL perustettiin Helsingissä. Työväen urheiluseurat kuuluivat ennen vuoden 1918 kansalaissotaa Suomen Voimistelu- ja Urheiluliittoon, mutta SVUL erotti syksyllä 1918 seurat, jotka olivat osallistuneet kapinaan tai jos yli puolet seuran jäsenistä oli tuomittu osanotosta kapinaan. TUL on aina halunnut kunnioittaa liiton perustajia ja työväen urheiluliikkeen uranuurtajia viettämällä syntymäpäivää aina Tänäkin vuonna TUL:n Päivän vastaanotolla kävi pitkälti yli 200 henkilöä onnittelemassa, tapaamassa tuttuja, rentoutumassa hetken arjen keskellä. 1. TUL:n syntymäpäivävastaanotolla on aina riittänyt juttua ja naurua. 2. Musan Salaman puolesta juniorijalkapallojoukkueen palkinnon kävivät hakemassa Teemu Pelttari (vas.) ja Tommi Laaksonen. 3. Vastaanotolla soitti yhtye Eetu Palomäki Trio kokoonpanossa Artti Pursiainen, Eetu Palomäki ja Ilmari Kantola. 4. Palkitut yhteiskuvassa. Takana vasemmalta Jukka Pikkarainen, Mika Poutalan valmentaja Toivo Kihlanki ja Kim Jernmark Uintiseura Kuhista. Edessä vasemmalta Sinikka Vuorinen ja Teppo Lehtinen Kuhista, Pirjo Tuominen sekä Teemu Pelttari ja Tommi Laaksonen MuSasta. 5. TUL:n johto koolla. Vasemmalta toinen varapuheenjohtaja Antti Vuolanne, ensimmäinen varapuheenjohtaja Kari Uotila, pääsihteeri Janne Ollikainen ja puheenjohtaja Sirpa Paatero. 6. Viking Linen Sari Wräck ja SDP:n puoluetoimistosta Risto Salonen osasivat pitää hauskaa keskenään. 7. Kenenkään ei tarvinnut poistua vastaanotolta nälkäisenä. 8. Sirkka Kähärä ja Jyrki Konola mahdollisesti keskustelemassa eduskuntavaaleista. 9. Toiminnanjohtaja-Jukat eli Tampereen piirin Jukka Nieminen (vas.) ja Kymenlaakson piirin Jukka Vilkki. 10. Vasemmistoliiton entinen kansanedustaja Ensio Laine, Jarmo Niemenkari sekä Suomen Uima- ja Hengenpelastusliiton eläkkeellä oleva toiminnanjohtaja Reijo Vartiainen seuraamassa palkitsemisia. 11. Helsingin liikuntaviraston osastopäällikkö Petteri Huure (vas.) ja Vantaan liikuntatoimenjohtaja Veli-Matti Kallislahti. 12. Maj-Lisa Forsblom-Piskonen TUL:n keskustoimistosta (vas.) ja kansanedustaja Susanna Huovinen ovat pitkäaikaisia tuttuja.

7 onnittelukäynnillä

8 8 Vastaus huutoon Kuva Ismo Alhoniemi Ismo Alhoniemi Puheenjohtaja Sirpa Paateron vastaus kysymykseen Miksi strategia tehtiin? on ytimekäs. - Seuroilta tuli vahvaa viestiä siitä, että ne haluavat saada enemmän palvelua liitolta. Siksi laadimme strategian, Paatero vastaa. Viime vuoden toukokuussa liittokokouksessa hyväksytty strategia lähtee halusta ja tarpeesta palvella seuroja mahdollisimman monissa asioissa, tehokkaasti ja nykyaikaisesti. Seuratoiminnan kehittämisessä painopisteet ovat palvelutoiminnan ohella koulutuksessa, lajityössä sekä lasten ja nuorten liikunnassa. Strategian laadinta synnytti hallintoon osin uusia valiokuntia ja työntekijöistä koostuvia valmisteluelimiä eli johtoryhmiä. Paateron mukaan kaikilla valiokunnilla on nyt aiempaa selkeämmät tehtävät ja sama päämäärä: seuratoiminnan kehittäminen. - Jokaiselle valiokunnalle on tehty toimintasuunnitelma ja määrätty raportointivelvoite. Strategiavaliokunta pitää lankoja käsissään ja ohjaa prosessia. Valtuusto puolestaan katsoo, mitä latuja strategia ja valiokunnat etenevät, kun se kerran vuodessa saa raportin käsiteltä- TUL:n puheenjohtaja Sirpa Paateron mukaan strategian muuttaminen jokapäiväiseksi työksi on edennyt hyvällä vauhdilla ja tavoiteltuun suuntaan. väkseen, Paatero Hallitus saa kokouksiinsa valiokuntien raportit ja internetsivujen uudistamisen myötä pöytäkirjat tulevat intranettiin. Liittokokous vuonna 2013 on reilun kahden vuoden kuluttua. Viime toukokuun liittokokouksen jälkeen on Paateron mielestä otettu pitkiä askelia ja edetty ripeästi uuden strategian valaisemaa tietä. Paatero toivoo tahdin jatkuvan ripeänä, jotta kolmessa vuodessa saataisiin tuloksia aikaiseksi. - Toivottavasti seuraavassa liittokokouksessa voidaan sanoa, että seurojen saama palvelu liitosta on lisääntynyt, koulutusmäärät ovat kasvaneet ja koulutukseen luotu paketteja, lapsi- ja nuorisoliikunnassa sekä lajitoiminnassa edistytty ja TUL Joy Games tapahtumaa kehitetty. - Kuntoliikunta pyörii meillä hyvin, joten nyt on keskityttävä kolmen ison eli palvelutoiminnan, koulutuksen ja nuorisotoiminnan kehittämiseen, Paatero Paatero toivoo seuraavan liittokokouksen yhteydessä järjestettävän iso Nuoret päättäjät konferenssi, joka voisi olla myös kansainvälinen CSIT-perheen yhteinen. Valmistelussa oli mukana myös lajien kokoaminen lajiryhmiksi. Paatero on mielissään, ettei niputtamista tapahtunut. - Parempi on, että lajit keskenään miettivät yhdistymistä. Olen vakuuttunut lajien pystyvän hyödyntämään ja hyötymään toistensa osaamisesta. Paateron mielestä esimerkiksi kamppailulajit saisivat lisäarvoa, jos ne koottaisiin yhteen. Toimiva esimerkki on voimistelun eri lajit, joka saatiin samaan valiokuntaan jo edellisellä liittokokouskaudella. Nyt toimielimen nimi on voimistelu- ja tanssijaosto. Lajien yhdistymistä suurempi kysymys on jo pitempään ollut piirien lukumäärä. Paatero toivoo tällä liittokokouskaudella eli vielä reilun kahden vuoden aikana yhdistymisiä tapahtuvan niiden piirien kesken, jotka jo ovat avanneet keskustelun. - Pisimmällä suunnitelmat ovat Suur-Helsingin ja Uudenmaan piireissä, joiden yhteiskokous tammikuun puolivälissä päätti esittää piirikokouksille piirien yhdistämistä/purkamista ja uuden piirin perustamista, Paatero Piirien yhdistäminen vaatii kaksi piirikokousta eli tämän kevään piirikokousten ohella syksyn ylimääräisissä piirikokouksissa on käsiteltävä purkamista ja uuden piirin perustamista. Tavoitteena on, että uusi piiri aloittaa Yhdistymiskeskusteluja on käyty myös Hämeen ja Tampereen sekä Kymin ja Saimaan välillä. Kainuun ja Oulun piireillä on yhteinen aluepäällikkö, joka aloitti toimessaan joulukuussa. TUL Joy Games etenee vauhdilla Kainuun ja Oulun piirien yhteinen aluepäällikkö Heidi Vatja astui suoraan toiminnan keskelle. Joulukuussa työnsä aloittanut Vatja kääri heti hihat ylös ja ryhtyi vaativaan TUL Joy Games tapahtuman järjestelytehtävään. - Näin isoa tapahtumaa en ole aiemmin ollut järjestelmässä, mutta minulla on rinnallani kokeneita ja uutteria seuraihmisiä. Me olemme tekemässä Ouluun upeaa nuorisotapahtumaa, Vatja TUL Joy Gamesin seuraava tapahtumalenkki sidotaan helmikuuta. Kilpailuja on yhdeksässä lajissa sekä kahdessa oheistapahtumassa edeltävinä viikonloppuina. Oheistapahtumat ovat painin kansainvälinen Eero Tapio-turnaus, jonka yhteydessä painitaan avoimet TUL:n tyttöjen ja poikien kreikkalais-roomalaisen mestaruuskilpailut sekä maantiejuoksu TUL Joy Gamesin kilpailulajit ovat pikaluistelu, yleisurheilu, ryhmätanssi, hiihto, lentopallo, salibandy, jalkapallo ja uinti. Näiden ohella shakissa järjestetään teemaleiri. Majoitus ja ruokailut tapahtuvat Pohjankartanon koulussa, jossa myös järjestetään avajaiset ja ryhmäntanssin TUL:n mestaruuskilpailut. Vatja huomasi hyvin pian järjestelykoneiston toimivan loistavasti ja laji-ihmisten tietävän, kuinka isoja kilpailuja järjestetään. - Mutta onhan tässä vielä hirvittävän paljon tehtävää. Koko ajan saan oppia uutta ja tekemällähän sitä oppii, Vatja TUL Joy Gamesin avajaiset on lauantaina klo Pohjankartanon koululla. Oulun kaupungin ja piiri tervehdysten ohella Kellon Työväen Urheilijat viihdyttävät voimistelu- ja tanssiesityksillä. Avajaistapahtuman jälkeen alkaa TUL:n ryhmätanssin mestaruuskilpailut. Lisätietoja muun muassa ilmoittautumisista sekä majoitus- ja ruokailuvarauksista:

9 Ensin varpaat, mutta pää ei kastu koskaan Lahden Mytäjäisten avantouintipaikalla käy talvisin säännöllisesti useampi sata uimaria ja kastautujaa. Marika Silver Vielä jokunen vuosi sitten Lahden Työväen Hiihtäjien naisjaoston puheenjohtaja Eine Käki ei olisi voinut edes kuvitella, että hän kokeilisi avantouintia saati että siitä tulisi hänelle säännöllinen harrastus. Avantouintia vielä tuolloin harrastanut tyttäreni sai houkuteltua minut mukaansa avantouintipaikalle muutama vuosi sitten. Ensimmäisellä kerralla kastelin vain varpaat, mutta vähitellen uskaltauduin menemään syvemmälle. Päätä en kuitenkaan kastele koskaan, sillä se lisää lämmönluovutusta, josta puolestaan voi olla seurauksena alilämpöisyys, Käki tietää. Tyttären avantouintiharrastus on sittemmin mennyt jäihin, mutta Käen innostus on kasvanut, jos mahdollista, vuosi vuodelta suuremmaksi. Hän aloittaa läpi talven kestävän uintikautensa syksyllä ilmojen kylmettyä ja päättää sen keväällä lumien jo sulettua. Käyn uimassa Lahden Mytäjäisissä keskimäärin muutaman kerran viikossa. Joinakin viikkoina ehdin käydä avannossa vain pari kertaa, mutta toisina viikkoina taas käyn joka päivä. Käki ei mene koskaan yksin uimaan, vaan hänellä on turvallisuussyistä aina ystävätär mukanaan. Hän onkin saanut vuosien varrella houkuteltua monta ystäväänsä kokeilemaan hyistä harrastustaan, ja osa heistä on jopa alkanut harrastaa avantouintia säännöllisesti. Vielä jokunen vuosi sitten lahtelainen aktiivikuntoilija Eine Käki ei olisi uskonut, että hänestä tulee avantouimari. Sattuma tai kohtalo tai jokin muu voima kuitenkin puuttui peliin, ja nyt Käki on koukussa avantouintiin. Edes murtunut ranne ei saa häntä jäämään kotiin. Kuvassa taustalla Käen ystävä Sointu Hopia. Vaikeinta pulahtaminen on Käen mielestä silloin, kun ulkoilman lämpötila on lähellä nollaa ja sataa vettä tai räntää. Kuitenkin kylmään veteen meneminen kauhistut- Kuva Marika Silver taa joka kerta, mutta tieto kastautumisen jälkeisestä hyvästä olosta saa minut menemään avantoon kerta toisensa jälkeen. Käki ei käy suihkussa avannosta noustuaan, vaikka uimapaikalla olisi siihen mahdollisuus. Minulle on sanottu, että hyvä olo perustuu nimenomaan siihen, kun veri alkaa kunnolla kiertää kylmässä vedessä, Käki mainitsee. Eipä silti, sairaanhoitajana työskentelevä lahtelaisnainen tietää toki itsekin avantouinnin terveydelliset hyödyt. Sen jälkeen, kun aloitin säännöllisen avantouinnin, ovat kausiflunssat pysyneet hyvin loitolla ja ääreisverenkierto sekä unen laatu parantuneet selvästi. Käki on käynyt avannossa jopa kolmenkymmenen asteen pakkasella. Hänen mukaansa vesi tuntui kuitenkin tuolloin lämpimämmältä kuin tavallisesti. Kädet tosin meinasivat jäätyä kiinni porraskaiteeseen, mutta onneksi jalkojen alla oli lämpömatto. Kylmässä kastautuminen saa ihon kihelmöimään mukavasti. Käki arvelee kihelmöivän tunteen kestävän kymmenestä viiteentoista minuuttiin, mutta hän vakuuttaa uinnin jälkeisen hyvän olon kestävän koko päivän. Liikunnallisen naisen harrastuksiin kuuluu avanto- uinnin lisäksi talvisin hiihto, kävely, vesijumppa ja zumba, kesäisin puolestaan pyöräily, sauvakävely ja jossain määrin myös marjastus. Kesäkuukausina en ui lainkaan järvessä, vaikka niin voisi ehkä kuvitella, Käki hymyilee. Ilmeisesti luonnonvesien lämpötilan pitää laskea alle kymmenen asteen, ennen kuin Käki pistää uimapuvun päälle. Maltti mukana avantouinnissa Avantouinnista on tullut Käelle tärkeä harrastus, eikä hän halua enää ajatella talvea ilman viikoittaisia kylmävesiuintejaan. Jopa haastattelupäivänä, kun Käellä oli käsi kipsissä, hän rohkeni kastautua avannossa kainaloitaan myöten kipsikäsi tietysti ilmaan kohotettuna. Avantouinnin vaikutukset ovat yksilöllisiä. Käytännössä ne riippuvat avannossa käyntien määrästä, viipymisajasta ja saunomisesta. Avantoon ei ole asiaa alkoholin vaikutuksen alaisena, flunssaisena, kuumeisena tai muuten sairaana. Sydän- ja verisuonitauteja sairastavien tulee neuvotella avantouinnin aloittamisesta lääkärin kanssa. Lihaksistoa on hyvä lämmitellä ennen avantoon menoa liikunnalla, esimerkiksi hiihtäen tai kävellen. Avantoon mennessä on hyvä olla kaveri mukana: jos jotain sattuu, kaveri voi auttaa. Saunasta ei ole hyvä mennä liian nopeasti avantoon eikä avannosta saunaan. Saunan ja avannon välinen suuri lämpötilaero aiheuttaa sydämelle kovan rasituksen, ja verenpaineen vaihtelu saattaa aiheuttaa huimauksen tunnetta. Avannossa kannattaa ainoastaan kastautua ensimmäisillä kerroilla, sillä tottumattomille kylmä vesi voi aiheuttaa normaalia vaikkakin vaaratonta hengityksen salpautumista. Kun keho sopeutuu kylmään, voi avannossa oloaikaa vähitellen pidentää. Lähde: Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes; www. tukes.fi.

10 10 Verotuksella voidaan vaikuttaa elämäntapaan Ismo Alhoniemi Verotusta ja terveitä elämäntapoja ei ole totuttu yhdistämään. Nyt veropolitiikan yhtenä ohjauskeinona nostaa keskusteluun UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari. Terveet elämäntavat, ruokailutottumusten muuttaminen ja liikunnan aloittaminen ovat ihmisen valintoja, joihin Vasankarin mukaan voidaan vaikuttaa. Myös verotuksella. En ole projektiuskovainen todellakaan ole oikein, että rasvaton juusto maksaa enemmän kuin rasvainen juusto. Tai, että kampanjoitava runsassokerinen juoma on halvempi kuin sokeriton juoma, Vasankari Veropolitiikka vaikuttaa Vasankarin mielestä porkkanan lailla, esimerkiksi edistämään työmatkaliikuntaa. - Jos verotuksessa paremmin huomioitaisiin terveyden kannalta hyviä valintoja ja tällä tavalla rohkaisisimme ihmisiä muuttamaan elämänsä suuntaa, pystyisimme supistamaan sosiaali- ja tuloluokkien välisiä terveyseroja. Paremmin toimeentulevilla on mahdollisuus ostaa terveellistä ruokaa, mutta ei Esimerkin Vasankari ottaa polttonesteiden veropolitiikasta. - Polttonesteiden veroa nostettiin ilmastonmuutoksen nimissä ja ilmanlaatua parantamaan. Ilmastonmuutoksen yhteydessä mietitään, mitä monet yksittäiset päätökset merkitsevät ilmastolle ja samalla tavalla voidaan toimia terveiden elämäntapojenkin edistämisessä, Vasankari Toinen esimerkki, joka osaltaan sivuaa terveiden elämäntapojen edistämistä, on makeisvero. Tosin verotus toteutetaan niin, että elintarviketeollisuudella on mahdollisuus siirtää makeistuotteet kekseiksi, joilla on alhaisempi veroaste. Lainsäätäjällä on Vasankarin mukaan tietty määrä keinoja edistää liikuntaa ja terveellistä ravitsemusta. Valintoihin voi vaikuttaa verotuksella - Veropolitiikka on yksi käytettävissä olevista keinoista, jota ei juurikaan ole käytetty vielä terveyden edistämisen nimissä. - Terveyden kannalta ei Kokonaiskuva ei ole ollut selvä kaikilla, Vasankari Elintarvikkeiden ja liikkumisen verotukseen Vasankari haluaa saada terveysperusteisen ajattelutavan. Käppi on valtava. Tällä Vasankari tarkoittaa sitä, että tietoa on paljon, mutta silti ihmiset liikkuvat liian vähän. - Tietoa on myös terveellisestä ravitsemuksesta, mutta silti meillä on liian paljon ylipainoisia. Kysymys on yksilön valinnoista, joihin on vaikea vaikuttaa. Verotuksella valintoihin voi vaikuttaa, Vasankari Isossa roolissa ovat myös äidit ja isät. Vasankari toivoo vanhempien silmien avautuvan sille, ettei sellainen vanhempi ole huono, joka patistaa lapsensa pyöräilemään tai syömään terveellinen välipalan koulun jälkeen. - Asiaa ei hoideta kuntoon pelkillä projekteilla. Esimerkiksi lasten ylipainon kehittyminen ei käänny helpolla laskuun, jollei samanaikaisesti tehdä useita lasten ravitsemukseen ja liikuntaan vaikuttavia toimenpiteitä, Vasankari UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari nostaa keskusteluun veropolitiikan terveiden elämäntapojen edistäjänä. Vasankarin mielestä terveyden kannalta ei ole oikein, että rasvaton juusto maksaa enemmän kuin rasvainen juusto. Kuvat Ismo Alhoniemi

11 UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari on innoissaan liikkeelle lähtevästä uudesta Terveys 2011-tutkimuksesta, jonka toteuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ensimmäisen kerran on mahdollista saada objektiivista tietoa suomalaisten liikunta-aktiivisuudesta; tähän asti tietoa on kerätty kyselytutkimuksilla. Ilon taustalla on kuitenkin pelko. Pelko siitä, ettemme olekaan niin liikkuva kansa, jollaiseksi kyselyt ovat meidät saaneet. - Toivottavasti kokonaiskuva tällä mittauksella kirkastuu. Suomesta on puuttunut aktiivisuuden mittaus ja nyt meillä on mahdollisuus saada kyselyihin verrattuna tarkempaa tietoa fyysisestä aktiivisuudesta, Vasankari Vasankarin pelko lopullisesta totuudesta perustuu siihen, etteivät kyselyt välttämättä anna objektiivista kuvaa henkilön liikunta-aktiivisuudesta aikuisen vyötärölle laitettava muistitikun näköinen laite kerää tarvittavan ja tarkan tiedon kaikenlaisesta fyysisestä aktiivisuudesta. - Me otamme Suomessa tiikerinloikan väestön fyysisen aktiivisuuden tutkimuksessa. On aivan eri asia mitata tarkasti ihmisen kuntoa ja aktiivisuutta, kuin selvittää asioita vain kyselemällä, Vasankarin Valtaisaksi tiedolliseksi aukoksi kuvaa Vasankari tietämystä suomalaisten fyysisen kunnon tilaa väestötasolla. Ruotsissa ja muutamassa muussa maassa väestön objektiiviset aktiivisuusmittaukset on jo aloitettu. Kyselyiden perusteella joka kymmenes suomalainen ylittää liikuntasuositukset. Vasankarin pelko on, ettei mittaus tuota samaa tulosta. Jospa emme olekaan niin liikkuvia kuin luulemme? - Väestötasolla tiedämme tarkkaan muun muassa väestön kolesteroliarvot ja vyötärömittausten tulokset, mutta armeijaikäisiä lukuun ottamatta emme tiedä fyysisestä kunnosta mitään. Se kuitenkin tiedetään, että liikkumattomuus ja huono kunto on yksi yleisimmistä kuoleman syistä, Vasankari Työn fyysinen rasitus on merkittävästi vähentynyt, mutta vapaa-ajalla liikkuminen on lähes kaksinkertaistunut. Myös työmatkaliikunta on vähentynyt. Kun tästä kolmiosta pitäisi tehdä kyselyihin perustuvia johtopäätöksiä suomalaisten fyysisestä aktiivisuudesta ja kunnosta, ollaan Vasankarin mukaan suhteellisen hataralla pohjalla. - Kokonaiskuva ei ole ollut eikä ole vieläkään selvä, sanoo Vasankari. Terveys 2011 on seurantatutkimus Terveys 2000-tutkimukselle ihmistä osallistuu tarkkoihin terveystarkastuksiin ja heistä saa vyötärölleen mittauslaitteen viikon ajaksi ja osallistuu ennen mittausjakson alkamista kuntotesteihin. Tutkimuksen toteuttamiseksi ympäri Suomea liikkuu viisi rekkaa elokuusta joulukuuhun. - Vuoden kuluttua meillä on jo jonkinlaista viestiä tutkimuksesta, Vasankari Nähtäväksi jää, synnyttääkö tulos myönteisen vai kielteisen johtopäätöksen. Vasankari iloitsee fyysisestä aktiivisuusmittauksesta myös siksi, että Terveys 2011-tutkimuksessa saadaan merkittävää uutta tietoa liikunnan ja fyysisen kunnon merkityksestä suomalaisten terveydelle. (IA) 11 Seuratyöstä vimmaa ja voimaa Aprilliristeilyllä Aprilliristeily lähestyy päivä päivältä, mutta vielä on laivassa tilaa. Risteilylaiva Isabella lähtee Turun satamasta perjantaina 1.4. klo 21 ja palaa samaan laituriin lauantaina klo Tällä kertaa risteilyn nimi ja ajankohta osuvat 100-prosenttisesti yhteen. Ohjelmassa on jotain tuttua, jotain uutta. Muun muassa perinteinen Gaala on saanut nimekseen Hetki Viihteelle, eikä kyse ole pelkästään nimen vaihtamisesta. Risteilyn punaisena lankana ja teemana on vapaaehtoistyö Euroopan unionin teemavuoden mukaisesti. Teemaan yleisöä johdattaa seminaarin vetäjä Raine Manninen, joka ei jätä ainuttakaan kuulijaansa kylmäksi. Päinvastoin Mannista kuunnellessa hymy nousee herkästi kasvoille ja nauru raikaa Manninen on koulutusyrittäjä, aikuiskouluttaja ja lähihoitaja, joka on myös suorittanut psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinnon ja päihdetyön ammattitutkinnon. Seminaarin aihe on Seuratyöstä vimmaa ja voimaa. Seminaari pidetään klo Lisäksi Mannisen hyvänolon ja voimaannuttamisen palveluihin risteilyllä kuuluu niska-hartiahieronta siellä ja täällä, missä ihmiset liikkuvat ja kokoontuvat. Tartu siis rohkeasti Mannista niskasta kiinni ja pyydä hierontaa. Vapaaehtoistyön teema näkyy paitsi seminaarissa, myös siinä, että totuttuun ta- paan TUL:n yhteistyökumppani If palkitsee ja huomioi Vuoden seuratoimija 2010 ja Vuoden seura Palkitsemisilla halutaan nostaa esille seuroja ja ihmisiä, jotka ovat kiinnittäneet huomiota turvallisuuteen. Luonnollisesti Aprilliristeilyyn olennaisesti kuuluva Urheiluvisa on mukana. Kysymykset laatii ja tuomaroi omalla jäljittelemättömällä tavallaan Urheilumuseon johtaja Pekka Honkanen. Urheiluvisaan ilmoittaudutaan edelleen vasta laivalla. Kyseessä on viiden joukkueen kilpailu ja joukkueessa on kaksi ihmistä. Viisi nopeinta pääsee mukaan hyvällä huumorilla höystettyyn urheiluaiheiseen tietokilpailuun. Lajitapaamiset ovat tuttuja Aprilliristeilyn tapahtumia. Varmistuneita lajitapaamisia ovat seuraavat: klo 9 jalkapalloväen tapaaminen, klo 17 uintiväen tapaaminen ja klo 17 tennisväen tapaaminen. Risteilyn muuta ohjelmaa ovat seminaarin ohella klo 9.30 alkava veteraanitapaaminen, 9.30 Yleisurheilun Tuen vuosikokous, klo Hetki Viihteelle show ja klo Urheiluvisa. Laivalla viihdyttävät Menneisyyden Vangit, Must, Juanma Draven ja Tutta Carpelan. Vapaista hyttipaikoista voi tiedustella TUL:n keskustoimistosta Maj-Lis Forsblom- Piskoselta, (09) , sähköposti: ja faksi (09) Erityisryhmien salibandy syyskuussa Erityisryhmien salibandyn avoin TUL:n mestaruusturnaus viime vuonna sai hyvän vastaanoton. Turnausta pidettiin tärkeänä ja ajankohta syyskuun puolivälissä oikeana. Turnaus saa jatkoa tänä vuonna. Tikkurilan urheilutalossa järjestettävän turnauksen ajankohta on Mukaan mahtuu kahdeksan joukkuetta ja turnauksessa pelataan kilpa- ja harrastesarja. Osallistumismaksu on 120 euroa joukkueelta. Turnaus pelataan erityisryhmien nimen alla. Tällä halutaan taata kaikille eri vammaisryhmille ja heidän pelaajille riippumatta diagnoosista tasa-arvoinen mahdollisuus osallistumiseen. Turnauksen järjestävät Itä-Hakkilan Kilpa ja TUL:n salibandyjaosto. Tommi Vasankarin johtama UKK-instituutti on mukana tutkimuksessa, jossa ensimmäisen kerran Suomessa selvitetään tarkoilla mittauksilla fyysisen aktiivisuuden määrää. Tähän asti suomalaisista on tehty liikuntakansaa vain kyselyillä, jotka eivät ole yhtä objektiivisia kuin mittaukset. Myllymäen Kuljetus Oy TILAUSAJOON * taksit * tilataksit * pikkubussit * linja-autot NOPEASTI JA EDULLISESTI Tilaukset , VANTAA Toimisto , fax

12 12 Rytminen voimistelu on taidetta ja urheilua Ismo Alhoniemi Tammikuun lopussa pidettiin TUL:n keskustoimistossa lämminhenkinen tilaisuus, jossa juhlittiin 20-vuotiasta TUL:n rytmisen voimistelun tukea. Juhlasta teki entistä juhlallisemman tasavallan presidentti Tarja Halosen osallistuminen. Halonen oli tuen ensimmäinen puheenjohtaja ja hoiti tätä luottamustoimea presidentiksi valintaansa asti. Nyt tasavallan presidentti on kunniapuheenjohtaja. Tuen perustamisen taustalla olivat tarve rakentaa TUL:n rytmiselle voimistelulle selkeä tuote ja halu kehittää lajia. - Katsoimme ympärillemme ja huomasimme, että joillakin TUL:n lajeilla on tukiyhdistys, joten miksi ei rytminen perustaisi omaa tukiyhdistystään. Lähdimme hakemaan verkostoa ja ihmisiä, jotka haluavat tukea laadukasta rytmisen voimistelun toimintaa, sanoo puheenjohtaja Riitta Hämäläinen-Bister. Puheenjohtajaa siteeraa tuen slogania Joku tukee taidetta, joku toinen urheilua - rytmisessä voimistelussa voi tukea molempia. Kuva Hannu Ahonen TUL:n rytmisen voimistelun tuen puheenjohtaja Riitta Hämäläinen-Bister ja tuen ensimmäinen puheenjohtaja, nykyinen kunniapuheenjohtaja, tasavallan presidentti Tarja Halonen. Perustajina olivat Hämäläinen-Bisterin ohella Pulmu Puonti ja Marjo Lehtinen. Puheenjohtajan sanoin kaikilla oli suuri sydän tehdä työtä rytmisen voimistelun eteen. - Tarja Halosen johdolla teimme työtä todella ammattimaisesti ja saimme aikaiseksi tulosta sekä rahoitusta monille asioille. Nuo vuodet olivat tosi hyviä vuosia, Hämäläinen-Bister Kahdessa vuosikymmenessä on moni asia muuttunut, myös rytmisessä voimistelussa, mutta ainakin yksi on pysyvää. Hämäläinen-Bisterin mukaan tuki on helpottamassa TUL:n voimistelu- ja tanssijaoston työtä. - TUL:n rytmisen voimistelun tuki haluaa edelleen tukea perusorganisaatiota eli seurojen, valmentajien ja kilpailijoiden työtä. Mahdollisuuksiemme mukaan avustamme taloudellisesti jumppareiden osallistumista leireille ja kansallisiin sekä kansainvälisiin kilpailuihin, sanoo Hämäläinen-Bister. Rytminen voimistelu ei ole koskaan noussut suureksi lajiksi, mutta sillä on oma paikkansa voimistelu- ja urheiluperheessä. Kansallisella huipulla ja Suomen edustajina arvokilpailuissa olympialaisia myöten on aina ollut TUL:n seurojen voimistelijoita, eikä tilanne ole toinen tänäkään vuonna. - TUL:llä ja sen seuroilla on hyvät mahdollisuudet vahvistaa asemaansa rytmisessä voimistelussa. Meille on tullut uusia seuroja ja vaikka Elise on paljon esillä ja on huippuseura, niin ei se ole liiton ainoa rytmisen voimistelun seura, Hämäläinen- Bister OLVIN JUOMILLA VAROJA SEURALLE Myymällä Olvin juomia on seuroilla huippumahdollisuus hankkia lisää varoja. Sopimus on seuroille erittäin edullinen ja kysymys on tuntuvasta alennuksesta. Olvin kulloinkin voimassa olevasta perushinnastosta virvoitusjuomien ja kivennäisvesien osalta seurat saavat alennusta 18 senttiä/pullon sisältö. Nettohinta on rahanarvoista etua seuroille. Olvin juomia voi hankkia pienempiin seuran tilaisuuksiin, kisatapahtumiin tai säännölliseen kioskimyyntiin. Eikä ay-kilpailuja kannata missään tapauksessa unohtaa. Alkoholijuomia voi tilata vain, jos tilaajalla on alkoholinmyyntilupa. Pienin myyntierä on 10 koria (á 24 pulloa/kori). Tällöin toimitus on rahtivapaa. Olvin Kevyt Olo -logoja saa käyttää vapaasti seuran materiaaleissa. Kuvissa on paljon vaihtoehtoja, joista voi valita itselleen sopivimman. Logot saa ladattua osoitteesta www. olvi.fi. Ota yhteyttä alueesi asiakaspäällikköön, niin homma lähtee pyörimään! Helsinki ja Itä-Uusimaa: Toni Hämäläinen Helsinki, Keski- ja Länsi-Uusimaa: Kimmo Sinivuori Lahti, Kymenlaakso, Kanta-Häme: Timo Takanen Tampere, Turku, Satakunta: Pasi Suoniemi Jyväskylä, Mikkeli, Kokkola: Mika Taponen Joensuu, Kuopio: Jarmo Ruokolainen Oulu, Kajaani, Rovaniemi, Iisalmi: Antti Alamäki

13 Michal haluaa voittaa aina kaikki kehässä Matti Ronkainen Juuan Urheilijoita edustava, tammikuun alussa 16 vuotta täyttänyt Michal Gogola on B-poikien hallitseva nyrkkeilyn Suomen mestari. Mestaruus tuli viime vuonna Lahdessa pidetyistä kisoista alle 80 kilon sarjassa. Viime vuonna Gogola voitti kaikki ottelunsa nyrkkeilyssähän niitä ei kovin montaa vuoden mittaan tule. Gogola on maahanmuuttaja. Hän on syntynyt ja kasvanut Puolassa. Pohjois- Karjalaan ja Juukaan hän muutti viisi vuotta sitten, 11-vuotiaana. - Puolassa en harrastanut kilpailumielessä mitään urheilua. Nyrkkeilyn aloitin täällä Juuassa, kertoo Poikolan yläkoulun 8. luokkaa käyvä pitkänhuiskea nuorukainen. Alusta lähtien hänen valmentajanaan on ollut Jarmo Tolvanen, joka juuri viisi vuotta sitten viritti nyrkkeilytoimintaa Juukaan. Mies on Kuopion Riennon kasvatteja ja itsekin menestynyt juniorisarjoissa, parhaana saavutuksenaan 1974 voitettu B-poikien Suomen mestaruus. Erikoinen sattuma on sekin, että Tolvanen voitti mestaruuden aikoinaan Lahdessa, josta myös hänen Michal Gogola palkittiin Juuan Urheilijoiden vuoden 2010 parhaana nyrkkeilijänä. Mixu voitti viime vuonna B-poikien SM-kultaa. talliinsa tuli ensimmäinen kultamitali. Juuan Urheilijoiden iskijät ovat toki jo aiemmin pärjänneet SM-kehässä, mutta Gogolan kultamitali oli ensimmäinen mestaruus. Aloittaessaan nyrkkeilyharrastusta Michal oli hin- telä. Nyt häntä voi luonnehtia jänteväksi. Valmentajan mukaan iskut ovat lujia ja kehässä nuorukainen on ulottuva taitonyrkkeilijä. - Voima tässä lajissa aluksi kiinnosti. Nyt tavoitteena on voittaa jokainen ottelu. SMkisat kiinnosta, miksei joskus tulevaisuudessa myös ammattilaisuus, kolmesti viikossa puolitoista tai kaksi tuntia kerrallaan lajiharjoituksia vetävä Michal miettii. Pienellä paikkakunnalla kamppailulajeissa monesti kohdattu ongelma on harjoitusvastustajien puute. Gogolalla sellaista ei ole; tallissa on useita vanhempia, saman mittaisia mutta raskaampia, joiden kanssa voi sparrata. Nyrkkeilyssä valtaosa harjoittelusta on sittenkin yksinäistä puurtamista fysiikan ja lajitekniikan parissa. Nurmeksessa järjestetyssä nyrkkeilyillassa, jonka ohjelmassa oli kaksi näytöstä, kuusi arvosteltua olympiatyylin ottelua ja yksi ammattilaisottelu, Gogola palkittiin Juuan Urheilijoiden vuoden 2010 parhaana iskijänä. Kehässä nuorukainen otti kolmen erän näytösottelun seurakaveri Markku Hiltusen kanssa. Seura palkitsi myös muita SM-kehässä 2010 menestyneitä: hopealle yltäneen Elina Agosen ja pronssia iskeneen Minna Anderssonin. Tilaisuudessa nyrkkeilyaiheinen reliefi luovutettiin Kuopion Riennon Yrjö Kosuselle, legendaariselle valmentajalle, jonka ansiota osittain on lajin leviäminen yli maakuntarajojen. Kuvat Matti Ronkainen Ammattikuski merkitsee turvallisuutta Hei sinä seura-aktiivi! Kun tilaat seuran tai joukkueen käyttöön linja-autoa kilpailu- ja muille matkoille, niin muistathan pyytää kuljettajaksi ammatissa olevan järjestäytyneen kuljettajan. Liikunta luo yhteyksiä TUL:n tasa-arvovaliokunta, Liikkukaa ry ja Suomen monikulttuurinen liikuntaliitto FIMU järjestävät Liikunta luo yhteyksiä seminaarin. Seminaaripäivä koostuu monipuolisista alustuksista ja ryhmätyöskentelystä. Seminaarin tavoitteena on 13 Turvallinen liikkuminen seuratoimintaan liittyvillä matkoilla on tärkeää. Ammatissa oleva kuljettaja on aina ammattitaitoinen ja turvallinen kuljettaja. luoda loppulausunto, jolla linjataan yhteistä tavoitetilaa maahanmuuttajaliikunnan fokukselle.. Seminaari päättyy Global Family Award - monikulttuurisen liikunnan tunnustuspalkinnon luovuttamiseen. 38. FINLANDIA-HIIHTO LAHTI - HOLLOLA - LAHTI Perinteinen 50 km - FIS Marathon Cup Perinteinen 32 km Vapaa 50 km, vapaa 20 km P/C 50km P/C 32km V/F 50km V/F 20km EUR 60 EUR 80 EUR 35 EUR EUR 70 EUR 90 EUR 40 EUR Ilmoittaudut suorittamalla maksun tilille: Nordea Lahti Merkitse ilmoittautumiseen: nimi, osoite, syntymäaika, MATKA (P tai V) ja aikatavoite. Ilmoittautuminen tulee voimaan, kun osallistumismaksu on suoritettu. Tervetuloa hiihtämään Finlandiaa Salpausselän lumisille harjuille. -Jaana Pelkonen- Tilausajot edullisesti paikkaiset turistibussit SUORSAN LIIKENNE KY P. (08) , Edullista majoitusta Hietasaaressa POHTOn Hotelli Kortteeri Kysy lisää tai puh Kehässä pitkänhuiskea Mixu on ulottuva taitonyrkkeilijä, jonka iskuissa on jo painoakin.

14 14 Facebook pohjusti Ykspihlajan Reiman nopean pallopelin Ykspihlajan Reiman lajivalikoimaan kuuluu kolmatta vuotta lacrosse. Reima on ainoa TUL:n seura, jossa pelataan Yhdysvalloista rantautunutta pallopeliä. Ismo Alhoniemi TUL:llä on 25 lajijaostoa ja useita lajiyhdyshenkilöitä. Ykspihlajan Reimassa harrastettavaa lajia kummastakaan luettelosta ei kuitenkaan löydy. Kokkolalaisseura kun on ainoa TUL:n jäsenseura, jonka ohjelmassa on lacrosse (piispan sauva). Suomeen vasta luvun alussa tul- Elämysriipus hopeaketjulla 115 lutta lajia harrastetaan koko maassa toistaiseksi vain yhdessätoista seurassa. Lajin kokkolalaiseksi isäksi voi huoletta nimetä Reiman varapuheenjohtajan Olli Lindellin. Ajatus Kalevala Korun on suunnitellut kultaseppä Päivi Harjuhaahto. Tilaukset yhteystietoineen ja laskutusosoitteineen: TUL, tai puh. (09) Hintoihin lisätään toimituskulut. Elämysriipus taftinauhalla 75 Halisko-riipus (pronssia) punaisella puuvillanauhalla 35 lacrossen tuomisesta Kokkolaan sai alkunsa vuoden 2009 loppupuolella STTK:n risteilyllä. - Keskustelin opiskelukaverini Pekka Pihlajamäen kanssa lacrossesta ja lajia harrastavana hän suositteli sitä lämpimästi. Päätin katsoa, josko Kokkolasta löytyisi muitakin hulluja, jotka haluaisivat kokeilla lacrossea, sanoo Lindell. Pian syntyikin facebookiin ryhmä, jolla kerättiin lacrossesta kiinnostuneita kokkolalaisia. Eikä mennyt viikkoakaan, kun kasassa oli jo 20 henkilöä. Erikoisseuraa eivät jalat maassa liikkuneet miehet nähneet tarpeelliseksi perustaa. Lindellin ehdotuksesta päätettiin lähestyä Ykspihlajan Reimaa. Syy oli yksinkertainen: Lindell oli Reiman johtokunnan jäsen. - Olemme kaikki lähes 30-vuotiaita, joten meillä ei ollut mitään harhakuvitelmia erikoisseuran tuomasta autuudesta. On pelkästään hyvä juttu lacrossen kannalta, että takana on iso seura, Lindell Lajin pienuudesta johtuen ReLax pääsi heti SM-sarjaan. Edustusjoukkueessa on 25 pelaajaa, joista nuorin on 17-vuotias. Harrastevuorolla käy enimmillään 20 ihmistä, joista viisi on naisia. Reimassa lacrosse laitettiin käyntiin nuorelle lajille tyypilliseen tapaan: ensimmäiset pelaajat tulivat muista lajeista. Lindell ja moni muukin pelaa salibandyä, mutta myös jalkapalloa ja jääkiekkoa pelaavia löytyy joukkueesta. - Miellä on vakaa aikomus saada lacrossesta laji, joka on harrastajilleen ykkönen, eikä esimerkiksi salibandyn ja jääkiekon kesäinen harjoitusmuoto. Toivottavasti saamme ensi kesäksi juniorijoukkueen ja tätä haavetta pohjustimme viime kesänä kerran viikossa tapahtuvilla harjoituksilla, Lindell Lacrossea pidetään maailman nopeimpana kahdella jalalla pelattavana pallopelinä. Lindell tarvitsee lacrossen kuvaamiseen vain kaksi sanaa: puuduttava laji. - Laji on vauhdikas, fyysinen ja pelaajilla pitää olla hyvä mailatekniikka. Tarvitaan myös juoksukuntoa, voimaa ja tasapainoa, Lindell Taklausten salliminen tekee lacrossesta fyysisen kontaktilajin. Moni NHL-jäillä Lacrosse miljoonia dollareita tienannut ja tienaava pelaaja harrastaakin kesäisin lacrossea. Lacrossen maila on haavi, josta tulee lajin suomenkielinen nimi haavipallo. Palloa kuljetetaan haavissa, josta se myös syötetään ja ammutaan vastustajan maalia kohti. Maalivahdin haavi on isompi kuin kenttäpelaajien. Mailan on oltava koko ajan pienessä liikkeessä, joten muista mailapeleistä tyypillisiä vasen- tai oikeakätisyyksiä ei tunneta. Mailaa pidetään paljon pään yläpuolella. - Pelaajan on kyettävä pelaamaan vasemmalta ja oikealta puolelta, jotta kroppa on aina oman haavin ja vastustajan välissä suojaamassa palloa, Lindell Taklauksista johtuen suojavarusteet ovat kuin jääkiekosta. Lindellin mukaan aloittelija pääseekin alkuun jääkiekon ristikollisella kypärällä, hanskoilla ja olkatoppauksilla. Vain maila eli haavi on ostettava. - Jos haluaa ostaa kaikki suojavarusteet, niin noin 200 eurolla pääsee alkuun. Minun varusteeni ja maila maksavat noin 500 euroa, Lindell Kuvat Jani Maljanen Lacrossea pidetään maailman nopeimpana kahdella jalalla pelattavana pallopelinä. Harrastaja kuvaavat peliä kahdella sanalla: puuduttava laji. Lacrosse eli suomeksi haavipallo on vanha Pohjois-Amerikan intiaanien pallopeli ja Kanadan kansallispeli. Alkujaan peliä pelasivat lähes kaikki nykyisten USA:n ja Kanadan alueen intiaaniheimot. Ranskalaiset lähetyssaarnaajat olivat ensimmäisiä eurooppalaisia pelaajia. Lacrosse on kontaktipeli, jota pelataan kymmenellä miehellä: maalivahti, kolme puolustajaa, kolme keskikenttäpelaajaa ja kolme hyökkääjää. Pelin tavoitteena on laukoa pallo vastustajan maaliin. Haavi eli crosse on muotoiltu verkkotasku. Hyökkääjien ja keskikenttäpelaajien haavit ovat maalivahdin haavia pienempiä. Pallo on kuminen ja se voi olla väriltään valkoinen, keltainen tai oranssi. Pallon ympärysmitta on tuumaa. Kasvo- ja leukasuojuksella varustettu kypärä sekä hanskat ovat pakollisia. Pelit kestävät 80 minuuttia, jaettuna 20 minuutin jaksoihin. Pelaajat voivat juosta pallo haavissa, syöttää ja ottaa pallon kiinni. Palloa saa pelata myös jaloilla. Vain maalivahti voi koskea palloa käsillään. Pelaaja voi saada pallon haltuunsa riistämällä sen vastustajan haavista lyönnillä, joka voi olla pelaajan tökkiminen sekä mailaan ja hanskoihin lyönti. Vartalotaklaukset ovat sallittuja, jos vastustajalla on pallo. Kaikki kontakti on tapahduttava edestä tai sivulta, vyötärön yläpuolelle ja hartioiden alle. Lähde:

15 TUL-lehti Lapissa, sivut Kuvat Ismo Alhoniemi INARI IVALO Inarinjärvi NELLIM Oma kerhotalo on Nellimin Pyryn toiminnan sielu ja sydän. Talon aktiivikäyttäjiä ovat Ritva Kytölä (vas.), Kaarlo Helppi, Simo ja Elsa Jefremoff, Mikko ja Raja-Liisa Vuorinen, Lyyli Seurujärvi ja Irja Jefremoff Nellim liikkuu Pyryn tahtiin Ismo Alhoniemi TUL loppuu Inariin. Näinkin voidaan sanoa karttaa katsomalla. Inarissa nimittäin toimii TUL:n kolme pohjoisinta seuraa: Inarin Yritys, Lapin Kaira ja Nellimin Pyry. Inari on pinta-alaltaan Suomen suurin kunta. Inari kattaa viisi prosenttia koko maan pinta-alasta ja se on lähes yhtä suuri, kuin Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakuntien pinta-ala yhteensä. Lievästi sanottuna seuratoiminnan arjen pyörittäminen Yrityksen puheenjohtajana on Riitta Näkkäläjärvi, Lapin Kairan Virpi Ursin-Tanhua ja Nellimin Pyryn Irja Jefremoff. Nellimin kylä on iltapäivällä rauhallinen. Nellimissä tai Nellimossa asuu inarinsaamelaisia, kolttasaamelaisia ja suomalaisia; siksi kylää kutsutaan myös kolmen kulttuurin kohtauspaikaksi. Seitsemän kilometriä Venäjän rajalta sijaitsevan kylän hiljaisuus ei ole ihmeellinen asia. Kylä ei ole koolla pilattu, suuri osa asukkaista on eläkeläisiä ja koulukin lakkautettiin jo 1980-luvulla. voimalaitoksia ja Rajakosken voimalaitoksen työmaalla syntyi ajatus oman urheiluseuran perustamisesta. Vuonna 1953 ajatus muuttui perustavaksi kokoukseksi ja suurin osa halusi seuran liittyvän Työväen Urheiluliittoon. Voimalaitosten valmistuttua Pyryn toimintaan jäivät mukaan kylään takaisin muuttaneet. Jäsennumero kolmen omaava Kaarlo Helppi on kokenut kaikki seuran kehitysvaiheet ja mielenkiintoisen historian. - Lentopallo oli meillä hyvin voimakasta toimintaa, koska kylässä oli paljon nuorukaisia ja miehiä. Voitimme muun muassa kuusi kertaa Inarin mestaruuden. - Pisin kilpailumatkamme oli Sevettijärvelle, jonne ensin tu, mutta aurinkoa ei vain näy. Vaikka pitäisi. 42 kilometrin automatkalla Ivalosta Nellimin kylään Jefremoff kertoo seuran vuosittaisesta suururakasta, Barentsin hiihdon järjestämisestä suomalaisten osalta. 12 kilometrin hiihtoon lähdetään Venäjän puolelta Rajakoskelta, jatketaan Suomen puolella kohti kolmen valtakunnan rajapyykkiä Muotkavaarassa, poiketaan Norjan puolella ja palataan Rajakoskelle. - Viime vuonna osallistujia oli Meidän seuramme vastasi 50 suomalaishiihtäjän matkustusasiakirjoista ja käytännön järjestelyistä sekä kuljetuksesta Ivalosta Venäjän puolelle ja takaisin, Jefremoff Kerhotalossa juttu jatkuu ja pöydän ympärillä on muitakin pyryläisiä. Pyryssä on noin 50 jäsentä, kun parhaimmillaan jäsenmäärä oli sata. Lajeista viimeisenä loppui yleisurheilun ja jääkiekon jälkeen hiihto. muun muassa kuntopiiriläisten sekä kansantanssi- ja perinneryhmän harjoituspaikka. Joskus kauan sitten talolla oli joka lauantai tanssit, jotka vetivät säännöllisesti yli sata tanssijaa. - Silloin kylässä oli väkeä ja suuret ikäluokat vetreitä, entinen puheenjohtaja Simo Jefremoff Kuntopiiriläiset täyttävät hienon salin kerran viikossa. Vetäjä Raija-Liisa Vuorinen muutti pari vuotta sitten miehensä Mikon kanssa Nellimiin Tampereelta. - Ensin sauvakävelemme ja sitten tulemme tänne muun muassa venyttelemään. Minulla on kilpailutaustaa hiihdossa ja yleisurheilussa Virtain Urheilijoista ja Tampereen Pyrinnöstä ja halusin tuoda kylään ohjatun kuntoliikunnan, Vuorinen Ryhmä on suunnitellut aloittavansa uimahallikäynnit Iva- Puheenjohtaja Irja Jefremoff on Nellimin Pyryn puheenjohtaja. Myös kahden muun inarilaisen TUL:n seuran puheenjohtajina on nainen. on haasteellista Inarissa. Ivalon taajamasta on matkaa Inarin kirkonkylään 50 kilometriä ja Nellimin kylään 42 kilometriä. Inarilaisuuden ja tullilaisuuden ohella seuroja yhdistää kolmaskin tekijä: puheenjohtajat ovat naisia. - Nellimin Pyryn aloitteesta kylä sai ensin valaistun ladun ja vasta sitten katuvalot, sanoo puheenjohtaja Irja Jefremoff. Pyryn syntyhistoria ylittää valtakunnan rajan. Nellimin kyläläisiä oli Neuvostoliiton puolella 1950-luvulla rakentamassa ajoimme veneellä kahdeksan tuntia ja sitten kävelimme 18 kilometriä. Seuraavana päivänä oli lentopallo-ottelu mutta sitä ennen ehdimme vielä tanssimaankin, Helppi Kaamos on hetki sitten voitet- - Hiihto oli mukana niin pitkään kuin oli nuoriakin. Nyt seura on aikalailla seniorivoittoinen, mutta eivät kaikki sentään vielä eläkkeellä ole, sanoo Ritva Kytölä. Kytölä on oman kerhotalon sielu ja kerhotalo on puolestaan seuran sielu ja sydän. Vuonna 2003 seuran omistukseen siirtynyt hyväkuntoinen talo on loon. Vuonna 1975 perustettu kansantanssi ja perinneryhmä on esiintynyt ulkomailla Ranskassa, Venäjällä, Norjassa ja Ruotsissa sekä Suomessa muun muassa Helsingin Juhlaviikoilla ja Kaustisilla. Grafiikka ja taustan Lappiaiheiset kuvat: Heikki Virkkunen

16 16 INARIN YRITYS TEKEE TYÖTÄ HIIHDON PUO Ivalossa asuva kolmikko pitää osaltaan yllä Inarin Yrityksen hiihtomainetta. Vasemmalta Milja Rova, Juuli Katajamaa ja Janina Virta. Yrityksen nuorista enemmän kuin yks Valmentaja Kari Kyrö rakensi vuosia sitten Suomen ensimmäisen perävaunun päälle suunnitellun huoltokopin. Työskentelytilaa on kahdelle ihmisille ja myös hiihtovälineet mahtuvat mukaan. Vuonna 1987 Inarin Yritys voitti kaikki hiihtomatkat ja miesten viestin TUL:n mestaruuskilpailuissa. Valmentaja ja seuran varapuheenjohtaja Kari Kyrö kommentoisi mielellään seuran nykyhetkeä aivan jollain muilla sanoilla, kuin hän tässä haastattelussa joutuu tekemään. - Noista ajoista olemme tulleet alaspäin niin hiihtäjien lukumäärän kuin laadunkin osalta, Kyrö Yrityksellä on kolme mieshiihtäjää ja kolmisenkymmentä nuorta. Viime talvena Hopeasomman loppukilpailuissa yritysläiset sijoittuivat sijoille seitsemän ja kolmetoista. Kyrö toimi TUL:n hiihdon päävalmentajana lähes puolitoista vuotta vuosina Miehen työnantaja ei suostunut pidentämään virkavapaa, joten Kyrön oli keskityttävä vain Yrityksen hiihtäjien valmennukseen. Ikänsä yritysläisenä ja hiihdon kanssa tekemisissä olleena Kyrö katsoo tulevaisuuteen realistina. - Meille ja monelle muulle seuralle on elämän ja kuoleman kysymys saada hiihto uudelleen elämään. Täällä Lapissakin trendi on se, ettei nuoriso enää rakasta yksin liikkumista, vaan joukkuelajit kiinnostavat enemmän, Kyrö Kilvoittelu sieluista, kuten Kyrö asian ilmaisee, on tuttua Inarissakin. Lumi ja Lappi eivät enää automaattisesti tarkoita hiihtämistä. Hiihtoa pitää Kyrön mielestä enemmänkin yllä muiden harrastusmahdollisuuksien vähyys kuin kiinnostuminen hiihtourheilusta. Yhdeksi syyksi hiihtoharrastuksen hiipumiselle Kyrö näkee valmentajien vähyyden. Tämän taakse kokenut valmentaja ja seura-aktiivi ei kuitenkaan mene. - Se tekee, jolla on tahtoa. Se selittää, jolla tahtoa ei ole, Kyrö Kyrö toivoo ja haluaa, että lumisten alueiden opettajat kiinnostuisivat hiihtämisestä. Kyrön mielestä opettajat jopa pitäisi laittaa hiihtokouluun. Mies ei mitenkään pysty ymmärtämään, että Suomen lumisimmilla alueilla ei harrasteta hiihtämistä. - Sen sijaan vaaditaan rakennettavaksi halleja ja kenttiä muun maailman malliin, Kyrö Kyrö toki myöntää, että hiihdon on tehtävä itsestään nykyistä kiinnostavamman. Kultapullokisa on sadoille hiihtäjille tuttu loppukauden kilpailutapahtuma. Tänä vuonna järjestettävä tapahtuma on jo 47. kerta. Kyrö on ollut mukana joka kerta ja kun 50. Kultapullokisa on ohi, on myös Kyrön valmentajan ura ohi. - Olen jo kasvattanut seuraajan, Kyrö Toinen perinteinen ja iso kilpailu on alkukauden Saariselän FIS-hiihdot, jotka järjestää seurayhtymä Inarin Yritys, Lapin Sudet, Lapin Kaira. Varsinaiseksi taidonnäytteeksi voidaan sanoa Tour de Barents hiihtoa, jossa on yksi kilpailu Norjassa (7.4.), yksi kilpailu Inarissa (8.4.) ja kaksi kilpailua Ounasvaaralla ( ). Tapahtuman takana ovat Vadsö Ski Club Norjasta, Inarin Yritys ja Ounasvaaran Hiihtoseura. Kolmikko on perustanut kilpailun taakse yhtiön, jonka hallituksen varapuheenjohtaja Kyrö on. Suomalaisseuroilla on osakkeista 33 prosenttia kummallakin ja norjalaisseuralla loput. - Tästä tapahtumasta haluamme tehdä pohjoisen vastineen Tour de Skille, Kyrö

17 Talous on kunnossa isommallekin joukolle LESTA hiihtäjistä valtaosa on tyttöjä. Poikia kiinnostavat joukkuelajit ilölajit. Inarin Yrityksen puheenjohtaja Riitta Näkkäläjärvi on ollut seuransa puheenjohtaja vuodesta 1999 lähtien. Karmean pitkä aika, Näkkäläjärvi kommentoi. Pitkä on myös se matka, jonka puheenjohtajan on kuljettava Inarin kirkonkylälle seuran toimistoon. Näkkäläjärvi asuu sadan kilometrin päässä, mutta pitkiin etäisyyksiin tottunut Lapin asukas ei ole antanut etäisyyden haitata paneutumistaan seuran johtamiseen. - Lapissa on aina pitkä matka. Naapurinani asui perhe, jonka lapset kävivät harjoituksissa kirkonkylässä eli yhdelle harjoitukselle tuli ajomatkaa 200 kilometriä, Näkkäläjärvi Yritys on 200 jäsenen aktiivinen seura. Inarin asukasluku on tippunut, mutta lapsiluku ei ole laskenut. - Hiihtoseuranahan meidät tunnettaan. Kilpailulajeina meillä on myös suunnistus ja yleisurheilu, mutta ne ovat suurimmalle osalle nuoria hiihdon kesäinen harjoittelumuoto, Näkkäläjärvi Yritys on seura, joka omistaa kaksi kiinteistöä. Aivan kirkonkylän keskustassa on urheilutalo ja 12 kilometrin päässä sijaitsee nuoriso- ja luontotalo Hoikkala. - Urheilutalolla pidetään usein viikonlopun mittaisia leirejä, koska siellä voi yöpyä ja hiihtoladut ovat lähellä. Hoikkalaa puolestaan vuokrataan majoitusja kokouskäyttöön. Siellä on myös sauna, joka sekin on vuokrattavissa, Näkkäläjärvi Seuran talous ei pahemmin aiheuta puheenjohtajalle päänvaivaa. Päinvastoin. Näkkäläjärven mukaan seuralla olisi varaa panostaa urheilijoihinsa enemmänkin, jos olisi enemmän hiihdosta kiinnostuneita nuoria ja heidän vanhempiaan. Nykyään Lapissakaan ei lumi automaattisesti enää tarkoita hiihtämistä kilpailumielessä. - Meillä on kuuden hengen matkailuauto ja kaikki kilpailuista aiheutuvat kulut seura maksaa. Asukasluku laskee kaiken aikaa ja se tietysti vaikuttaa seurojen toimintoihin, Näkkäläjärvi Talouttaan Inarin Yritys hoitaa monella tavalla. Seuralla on muun muassa pitopalvelu. Onpa joinakin keväinä myyty luntakin, jota on talven aikana tehty kahdella omalla tykillä. - Kunnan avustus on tä- Puheenjohtaja Riitta Näkkäläjärven johdolla Inarin Yrityksessä aloitettiin kuutisen vuotta sitten keskustelut siitä, kuinka seuraan saataisiin lisää talkookäsiä. män kokoiselle seuralle merkittävä, mutta unohtaa ei sovi hyviä yhteistyökumppaneitammekaan, joiden kanssa olemme tehneet yhteistyötä monen vuoden ajan, Näkkäläjärvi Bingotoiminta loppui vuonna 2009 ja vuosittain bingoa oli kertaa. Bingo saattaa nähdä uuden paluun, kun nyt kunnalle väliaikaiseksi koulutilaksi vuokrattu urheilutalo palaa tänä vuonna takaisin täysin seuran omaan käyttöön. Syksystä 1998 lähtien seuralla on ollut vähintään yksi työllistetty, joka on pääsääntöisesti vastannut ulkoliikuntapaikkojen hoidosta. Lapin Kairassa ei haluta luovuttaa Harvoin kuulee yhtä rehellistä puhetta urheiluseuran toiminnasta, kuin hotelli Ivalon ruokasalin pöydässä. Vastapäätä istuvat Lapin Kairan puheenjohtaja Virpi Ursin- Tanhua ja puheenjohtajana vuodet toiminut Seppo Kola. Vuonna 1946 Ivalon kylällä perustettu seura on nähnyt parempiakin aikoja. Seurassa on harrastettu muun muassa jalkapalloa, lentopalloa, yleisurheilua, painonnostoa, pöytätennistä ja painia. Etenkin painissa Kairan edustajat saavuttivat vuosina lähes kaksikymmentä TUL:n mestaruutta ja SMkilpailuistakin tuli useita mitalisijoituksia sekä kaksi mestaruutta. Tänään puheenjohtaja voi todeta menneiden vuosien pysyvän mielessä vahvoina toiminnan vuosina. - Olemme menneet alaspäin parhaista vuosista ja seuralla ei ole toimintaa kuin nimeksi, sanoo Ursin Tanhua. Puheenjohtaja ja johtokunta eivät kuitenkaan aio luovuttaa. - Me elämme toivossa, että uusi nousukausi alkaa. Totta kai seuran johdossa on aina tehty kaikki, jotta uusia vetäjiä saataisiin ja sitä kautta uusia harrastajia, mutta se mikä saattaa onnistua ruuhka-suomessa ei välttämättä toteudu täällä Inarissa, Ursin-Tanhua Lapin Kairan puheenjohtaja Virpi Ursin-Tanhua ja puheenjohtajana vuodet toiminut Seppo Kola jaksavat uskoa seuran näkevän vielä parempia aikoja. Seurassa on mietitty uusia piristysruiskeita, mutta suhteellisen laihoin tuloksin. - Seura ei ole esteenä uusille toiminnoille. Taloutemme on kunnossa ja liikuntatiloja on saatavilla Ivalon kylällä. Nuoria aktiiveja ei vain jostain syystä ole tullut oikein esille toiminnan järjestäjinä. - Syntyy sellainen turhautumisen tunne, kun ihmiset eivät lähde mukaan, vaikka kaikki olisi ilmaista, Ursin- Tanhua Esimerkkeinä turhautumisesta puheenjohtaja mainitsee seuran maastojuoksu- ja hiihtokilpailut. Maastojuoksuun tuli vain Inarin Yrityksen hiihtäjiä, hiihtokilpailuihin kourallinen kairalaisia. Varhaisnuoriso istuu tietokoneen äärellä ja puolipakolla heidät saa hiihtämään. Näin sanova Seppo Kola näkee yhdeksi seuratoiminnan ahdingon syyksi nuorten ja lapsiperheiden etääntymisen liikuntaharrastuksista. - Täällä jääkiekko vetää nuorisoa ja aivan varmasti meidän perinteinen lajimme painikin yhä kiinnostaisi, mutta vetäjiä ei tällä hetkellä ole. Vapaaehtoistoiminta tuntuu olevan nykyään niin kovin vaikeata, Kola Hiukan alle asukkaan Inari ei ole ainoa pieni kunta, jonka asukasmäärä vähenee. Yli puolet inarilaisista asuu Ivalon kylässä ja reilut tuhat ihmistä Inarin kirkonkylässä. - Harva täältä lähtenyt palaa takaisin ja tämä tosiasia on vain pakko hyväksyä. Totta kai poismuutto vaikuttaa seurojen toimintaa, jos esimerkiksi poislähteneen valmentajan tilalle ei saada uutta ihmistä, Kola Vuonna 1984 alkoi Lapin Kairan ja Kotkan Kirin yhteistyö. Kotkalaiset halusivat Kairasta kummiseuran, eikä seuralla ollut mitään tätä vastaan. - Olimme ylpeitä, kun nimenomaan me saimme Kotkan Kiriltä tällaisen pyynnön, Kola Yhteistyö on tuottanut säätiöpohjalta Inarinjärven rannalle loma-alueen, jossa on neljä mökkiä ja majoitustilat lähes 40 ihmiselle.

18 18 TUL-huppari on laadukasta nukkaantumatonta materiaalia.vetoketju & etutaskut. Väri punavalkoinen. Vasemmassa hihassa brodeerattu TUL-logo. TUL-hupparin toimittaja on TUL:n yhteistyökumppani Errea. Lasten koot ovat XXS ( cm) ja XS ( cm). HINTA 50 EUROA. Aikuisten koot ovat S, M, L, XL, XXL, XXXL. HINTA 60 EUROA. Hintoihin lisätään postituskulut. Tilaukset: TUL (09) tai Toimitusaika: 1-4 vkoa Tilaustiedoissa tulee ilmetä: koko, kpl-määrä, toimitus- ja laskutusosoite. Isot seuratilausneuvottelut kehittämisjohtaja Sari Virta gsm Vapaaehtoistyö sai teemavuoden Ismo Alhoniemi V uosia ja jopa kymmeniä vuosia seuroissa sekä muissa järjestöissä vapaaehtoistyötä tehneet saattavat kummastella Euroopan unionin teemavuoden kohdetta. Tämä vuosi kun on EU:ssa nimetty vapaaehtoistoiminnan vuodeksi. Vuoden tavoitteena on tuoda esiin vapaaehtoistoiminnan merkitystä, lisätä sen arvostusta sekä saada uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan. Lisäksi teemavuonna halutaan kiittää vapaaehtoisia heidän tekemästä merkittävästä työstä. Suomessa, jos missä EUmaassa osataan ja halutaan tehdä vapaaehtoistyötä. Vuosittaisen vapaaehtoistoiminnan rahallinen arvio liikkuu ihmisjärjelle käsittämättömissä summissa. Teemavuosi on opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikön kulttuuriattasea Marjo Polvisen mielestä Suomessakin tärkeänä. - Teemavuoden kautta luodaan puitteita, jotta vapaaehtoistoiminta saa äänensä kuuluviin. Kannustamme seuroja ottamaan selvää, kuinka ne voisivat hyödyntää teemavuotta ja näin saisivat uusia käsiä arkipäivän toimintaan, Polvinen Suomessa on toki pitkä perinne vapaaehtoistoiminnassa erilaisissa järjestöissä, mutta uusia vapaaehtoisia silti tarvitaan. - Tarvitsemme myös parempaa sitoutumista. Vapaaehtoistoiminnassa mukana olevien määrä on kasvanut, mutta sitoutuminen on pienentynyt. Liian moni on niin sanottu projektivanhempi, joka on toiminnassa mukana tasan niin pitkään, kuin oma lapsi urheilee, Polvinen vuotta kohtaan. - Selitys saattaa olla siinä, että tuhannet ihmiset tekevät jatkuvasti arkipäivän vapaaehtoistyötä. Uusia käsiä tarvitaan seuroissakin, joten teemavuoden avulla haluamme seurojen tavoittavan Polvisen mukaan projektimaisuuden myötä seuratoiminta harrastuksena on vähentynyt. potentiaaliset vapaaehtoiset, Polvinen Hätkähdyttää, kun Polvinen sanoo ministeriön liikuntayksikön haluavan varmistaa, että nykymuotoinen, vapaaehtoisuuteen pohjautuva työ säilyttää Suomessa elinvoimaisuutensa. Pol- Urheiluseurat ja liitot eivät Polvisen mielestä ole toistaiseksi osoittaneet kovin suurta mielenkiintoa teema- Kuva Ismo Alhoniemi URHEILUKOULUT Tilaukset ja tiedustelut: TUL, Kauppakartanonkatu 7 A 4, Helsinki Puhelin: (09) , Faksi: (09) Joy Games Urheilukoulut Tilaa urheilukoulupaketteja lapsille ja aineistoa seuralle. Kulttuuriattasea Minna Polvinen toivoo seurojen hyödyntävän EU:n vapaaehtoistoiminnan teemavuotta saadakseen uusia käsiä arkipäivän toiminnan pyörittämiseen. vinen pitää myös tärkeänä suomalaisen liikuntakulttuurin ponnistavan jatkossakin vapaaehtoistoiminnan pohjalta. Selitys tulee tässä. - Urheiluartiklan myötä EU:n toimivalta ulottuu nyt myös amatööriurheiluun ja harrasteliikuntaa, jotka ovat perinteisesti olleet Suomessa vapaaehtoistoiminnan ytimessä. Pahimmassa skenaariossa yleishyödyllinen toiminta muuttuukin elinkeinotoiminnaksi, joka näkyy muun muassa verotuksessa. - Tämä tarkoittaa sitä, että makkaran myyminen pii- rikunnallisissa kilpailuissa rinnastetaan sadan miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävän jalkapalloseuran yritystoimintaan, Polvinen Suomen on Polvisen mukaan oltava erittäin valppaana siinä, millaisia linjauksia Euroopan unionin komissio ottaa suhtautumisessa vapaaehtoistoimintaan. Suomen kannat on tultava huomioiduksi näissäkin asioissa. Liikuntaan ja sitä kautta muun muassa seurojen asemaan suhtaudutaan EU:n jäsenmaissa useilla tavoilla. - Suomessa on vain liikunnan puitelaki, kun taas esimerkiksi Ranskassa urheilu on paljon juridisoidunpaa, Polvinen Suomessa teemavuotta koordinoidaan Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan KANEn kautta ja toteutuksesta vastaa Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi.

19 Vikingillä palvelukin pelaa täysillä! Itämeren iloisin laivasto on mukana tukemassa kaikkia urheilevia ja kannustavia ryhmiä. Tervetuloa koko porukalla reissuun punaisilla laivoilla se onnistuu uskomattoman edullisesti! Pelatkaa te jääpalloa, kiekkoa tai vaikka petankkia, meillä pelaa palvelu! Turku Tukholma Aamulähtö C4-hytissä. Hinta alk. 5 /hlö/suunta Helsinki Tukholma C4-hytissä. Hinta alk. 10 /hlö/suunta Helsinki Tallinna Iltalähtö, hytti lisämaksusta. Hinta alk. 16 /aikuinen/suunta Sporttihinnat väh. 10 hlön ryhmille. Pidätämme oikeudet muutoksiin. Paikkoja rajoitusti.

20 20 Tuomarit ovat suojelusenkeleitä Juhamatti Nieminen Jämäkkyyttä huokuvat Merja Hakamäki ja Henna Talvio ovat kuvaavia esimerkkejä sukupuolten välisen kuilun kaventumisesta toimiessaan tuomareina miehisissä lajeissa. Maskun Tempon riveissä oleva Hakamäki on ollut tuttu näky judotatamilla peräti 20 vuoden ajan, Turun Jyryä edustava Talvio on jakanut oikeutta nyrkkeilykehässä vuodesta 2006 saakka. Seuran nyrkkeilyjaoston rahastonhoitajan tehtävistä tuomariksi hypännyt Talvio, 52, muistaa ensimmäisen ottelunsa Tampereen Pirkkaturnauksesta kuin edellisen päivän. Kolmen yhden minuutin pituisen erän kamppailussa iskivät yhteen kaksi vuotiaiden ikäistä D- poikaa. En ole koskaan jännittänyt mitään asiaa niin paljon kuin ensimmäistä ottelua. Kurkkuani kuivasi sydämeen saakka, ääntä ei tullut ja kädet tärisivät, että en olisi saanut vatkattua kermaa vaahdoksi, Talvio vertaa. Talvio tunnustaa olleensa alkuaikoina tuomarina herkempi, mikäli kilpailijalla tuli verta nenästä. Nykyään siihen on tottunut. Jos tulee verta, sitten pyyhitään ja jatketaan, Talvio naurahtaa. Kaikkiaan Talviolla on takana 168 ottelua joko kehätai arvostelutuomarina sekä sihteerinä. Joukossa on otteluja niin SM-kisoissa kuin eri nyrkkeilyturnauksissa. En ole koskaan nyrkkeillyt, enkä osaakaan. Tie- dän silti, mitä kehässä pitää tehdä. Talvio pyrkii olemaan tuomarina aina heikoimman puolella. Tuomarit ovat suojelusenkeleitä. Pitää valvoa, ettei kukaan lyö avokämmenellä tai erehdy potkimaan, Talvio Merja Hakamäellä (oik.) on kokemusta judotuomarina yli 20 vuoden ajan, Henna Talvio on jakanut oikeutta nyrkkeilykehässä vuodesta 2006 saakka. Nyrkkeilyssä tuomareiden tehtävät eivät rajoitu pelkästään kehään. Nyrkkeily on kurinalainen laji. Kaikki asiat, kuten punnitukset ja lääkärintarkastukset, tehdään aina määrätyssä järjestyksessä. Sen jälkeen suoritetaan otteluparien arvonnat ja ylituomarit laativat ottelukaavion sekä ottelulistat, Talvio määrittelee. kertynyt, sitä enemmän olen saanut itseluottamusta, Hakamäki Vuonna 1990 alkanut tuomariura on opettanut temperamenttisen judokaluonteen omaavalle maskulaiselle kärsivällisyyttä ja rauhallisuutta. Judotatamilla tunteet saattavat usein kuohahtaa, mutta Hakamäki kertoo itsehillintänsä pitävän sivulliset äänet loitolla. Olen oppinut pitämään keskittymiseni paremmin asioissa ja ajatuksen ottelussa, enkä anna enää sivullisten, valmentajien ja katsojien huutojen vaikuttaa. Tuomarina ei ole koskaan täydellinen. Siitä pitää huolen jo lajin alati muuttuvat säännöt. Aina tulee takapakkeja. Niistä ei saa masentua, vaan pitää mennä koko ajan eteenpäin pitkäjänteisyyden ja sisun voimalla, Hakamäki Tuomarin tehtävänä on paitsi tuomita ottelua oikeudenmukaisesti, myös pitää huolen siitä, että otteet pysyvät rehteinä ja turvallisina. Ei judo saa mennä yleiseksi painimiseksi. Tuomarin on tunnettava säännöt ja käsimerkit sekä omattava kantava ääni, Hakamäki kertoo. Aina tuomarikaan ei näe kaikkea. Vaikeimpia tilanteita ovat vastaheittotilanteet. Silloin pitää turvautua videoapuun. Hakamäellä on kansainvälistä kokemusta nuorten olympiafestivaaleilta Belgradista 2007 ja Tampereelta Tulevaisuudessa hänet saatetaan nähdä oikeissa olympialaisissa. Ensin minun pitää päästä EM-kisoihin ja onnistua niissä, jotta tie MM-kisojen kautta olympialaisiin aukeaisi. Tuomarit ovat samassa tilanteessa kuin urheilijat koko ajan syynin alla, Hakamäki Kuvat Juhamatti Nieminen Merja Hakamäki on hankkinut kansainvälistä kokemusta muun muassa nuorten olympiafestivaaleilta Belgradista 2007 ja Tampereelta Pohjoismaiden ainoa nainen, joka on suorittanut judossa kansainvälisen tuomarikurssin. Tätä on Merja Hakamäki (o.s. Mahkonen), 47. Kortin hän suoritti Euroopan judoliiton komission järjestämässä kaksipäiväisessä testikilpailussa Ruotsissa vuonna Alussa pelkäsin ja jännitin, kuinka miesjudokat ottavat naistuomarin vastaan. Mitä enemmän otteluja on Henna Talvio vaihtoi nyrkkeilyjaoston rahastonhoitajan tehtävät tuomarin asuun.

PIIRIKIRJE 2015 toukokuu

PIIRIKIRJE 2015 toukokuu puh. 0500 316 904 e mail: www.tul lappi.fi PIIRIKIRJE 2015 toukokuu SISÄLTÖ: piiriorganisaatio esitykset piirijaostoihin esitykset piirin toimintaryhmiin kuvaukset jaostojen ja toimintaryhmien tehtävistä

Lisätiedot

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta TAUSTAMATERIAALI Kansallinen aikusten liikuntatutkimus 2006 Tahot, joiden kanssa tai järjestämänä kuntoilua, liikuntaa tai urheilua harrastetaan 19-65 - vuotiaiden keskuudessa. 1997-98 2001-02 2005-06

Lisätiedot

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 VASTANNEET LAJILIITOT KESÄLAJIT TALVILAJIT PALLOILULAJIT Ampumaurheiluliitto (Kivääri,

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen

Lisätiedot

Tiia-Liisa Aavisto, synt. 23.1.1995, karate EM 3. joukkueottelu naiset SM 1 ottelu naiset kevyt -60 kg SM 1. kata naiset

Tiia-Liisa Aavisto, synt. 23.1.1995, karate EM 3. joukkueottelu naiset SM 1 ottelu naiset kevyt -60 kg SM 1. kata naiset Vapaa-ajan lautakunta 46 18.12.2013 Liikuntatoimen stipendit vuodelta 2013 687/12.01.06/2013 Vapaa-ajan lautakunta 46 Valmistelija: vapaa-aikatoimenjohtaja Seppo Virta, puh. 014 2675 720 Laukaan kunta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

YHDISTELMÄ LEMPÄÄLÄN KUNNAN URHEILUSTIPENDIEN JA HUOMI- ONOSOITUSTEN SAAJISTA VUODEN 2007 URHEILUSAAVUTUKSISTA

YHDISTELMÄ LEMPÄÄLÄN KUNNAN URHEILUSTIPENDIEN JA HUOMI- ONOSOITUSTEN SAAJISTA VUODEN 2007 URHEILUSAAVUTUKSISTA YHDISTELMÄ LEMPÄÄLÄN KUNNAN URHEILUSTIPENDIEN JA HUOMI- ONOSOITUSTEN SAAJISTA VUODEN 2007 URHEILUSAAVUTUKSISTA LEMPÄÄLÄN KUNNAN PARHAINA PALKITTAVAT Vuoden miesurheilija TEEMU ROININEN 600 painonnosto

Lisätiedot

SINETTISEURATOIMINNAN POHDINTAA 21.8.2014

SINETTISEURATOIMINNAN POHDINTAA 21.8.2014 SINETTISEURATIMINNAN PHDINTAA 21.8.2014 SINETTISEURATIMINNAN PHDINTAA Sinettiseurakriteerien vertaaminen lasten ja nuorten urheilun selvitystöihin Sinettiauditoinnit tarkastelussa Lajiliittojen ja Valon

Lisätiedot

Jalkapallojaoston tiedote 6/2013

Jalkapallojaoston tiedote 6/2013 Tampereen Kisatoverit Jalkapallojaosto, Roope Nutikka 2013 1 SISÄLTÖ 1) Taito-, kyky- ja maalivahtikoulu 3 2) Jalitsu-hallin talkoot 3 3) Jalkapallojaoston kehityspalaveri 4 4) E-valmentajakurssi 5 5)

Lisätiedot

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0 SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Hallinto Jukka Pohja/17.11.2015 Toimintasuunnitelma 2016 Kokoontuminen Aluejaoston kokouksia pyritään pitämään 4 kertaa. Jaosto harkitsee pidettäväksi joka toinen kuukausi puhelinkokouksen. Sektorit Sektorien

Lisätiedot

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015 Liikkujan polku -verkosto Iltapäivän ohjelma o Esittelyt ja alkulämmittelyt o Katsaus ajankohtaisiin asioihin o Vuoden

Lisätiedot

Kainuun liikuntakysely

Kainuun liikuntakysely Kainuun liikuntakysely Kainuun liikuntakysely Liikuntakysely Kainuun koululaisille. Liikuntakyselyllä kartoitetaan lasten ja nuorten liikunnan harrastamista ja toiveita harrastamisen suhteen. Vastaajat

Lisätiedot

Voimistelu- ja urheiluseura Elise

Voimistelu- ja urheiluseura Elise Voimistelu- ja urheiluseura Elise Perustettu vuonna 1921 Jäseniä 871 Voimistelun erikoisseura Akrobatiavoimistelu Joukkuevoimistelu Rytminen voimistelu Sinettiseura Voimisteluliiton huippuvoimisteluseura

Lisätiedot

TIKKURILAN TAITOLUISTELU- KLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KAUDELLE 2016 2017

TIKKURILAN TAITOLUISTELU- KLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KAUDELLE 2016 2017 TIKKURILAN TAITOLUISTELU- KLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KAUDELLE 2016 2017 Tikkurilan Taitoluisteluklubi ry 12.4.2016 2 TIKKURILAN TAITOLUISTELUKLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO

Lisätiedot

VALMENTAJAKYSELY 2009

VALMENTAJAKYSELY 2009 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VALMENTAJAKYSELY 2009 kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisvalmentajista Minna Blomqvist www.kihu.fi Tarkoitus Kuvata suomalaista

Lisätiedot

FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 FC Saarijärvi ry FC Saarijärvi on 21.11.2000 perustettu jalkapallon erikoisseura, jonka tarkoitus on antaa lapsille, nuorille ja aikuisille mahdollisuus

Lisätiedot

SC VANTAA. Jäsenkirje 3/2014

SC VANTAA. Jäsenkirje 3/2014 SC VANTAA Jäsenkirje 3/2014 1. Katsaus joukkuevoimistelijoiden kevääseen... 2 2. Mukaan joukkuevoimisteluun... 3 3. Harrasteliikuntaryhmiin ilmoittautuminen alkanut... 3 4. Valmentajaksi tai ohjaajaksi

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

KYMENLAAKSON URHEILUSEUROJEN YHDISTYS RY STIPENDIT JA MUUT TUET VUONNA 2015 ( VUONNA 2014 MENESTYNEET ) Haminan Ampumaseura. Kotkan Painimiehet

KYMENLAAKSON URHEILUSEUROJEN YHDISTYS RY STIPENDIT JA MUUT TUET VUONNA 2015 ( VUONNA 2014 MENESTYNEET ) Haminan Ampumaseura. Kotkan Painimiehet KYMENLAAKSON URHEILUSEUROJEN YHDISTYS RY STIPENDIT JA MUUT TUET VUONNA 2015 ( VUONNA 2014 MENESTYNEET ) Seurat Lajit Anttilan Erämiehet Alppihiihto Haminan Ampumaseura Ammunta Karhulan Katajaiset Ampumahiihto/-juoksu

Lisätiedot

MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN

MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN KUOPION KAUPUNKI MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN Hyväksytty ohjeellisena kaupunginhallituksessa 17.10.2011 Muutokset hyväksytty kaupunginhallituksessa 23.1.2012 Yleiset säännöt:

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 1/2 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 YLEISTÄ Lielahden Kipinä ry:n toiminta perustuu ihmisten omatoimisuuteen ja vapaehtoiseen osallistumiseen. Toiminta on jatkunut menestyksellisesti jo vuodesta 1929.

Lisätiedot

ISTUMALENTOPALLON SUOMEN CUP 2015

ISTUMALENTOPALLON SUOMEN CUP 2015 ISTUMALENTOPALLON SUOMEN CUP 2015 Homenokka-turnauksessa Istumalentopallon Suomen Cupia on pelattu vuodesta 1985 TULOKSET ry 31. SUOMEN CUP Jyväskylässä 26.-27.9.2015 L O P P U T U L O K S E T NAISTEN

Lisätiedot

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen.

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen. SUOMEN PALLOLIITON KAAKKOIS-SUOMEN PIIRI RY:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi 1. Yhdistyksen nimi on Suomen Palloliiton Kaakkois-Suomen piiri ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta 2. Näissä säännöissä yhdistystä

Lisätiedot

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht. OPM-Cup 2013 Lopullinen tulosluettelo OPM cupin lisenssejä lunastettu 169 kpl. Harri Nikula teki kovat pohjat heti alkukaudesta, ja voittaa cupin Tuurin hauki kisassa suurin hauki 10435 g, Sami Aittokallion

Lisätiedot

SC VANTAAN JÄSENKIRJE 2 / 2014

SC VANTAAN JÄSENKIRJE 2 / 2014 SC VANTAAN JÄSENKIRJE 2 / 2014 1. SC Vantaa ja Tapanilan Erä ovat aloittaneet seurayhteistyön 2. Koko perhe liikkumaan! 3. Syksyn kuulumisia 4. Leiristipendit kesäksi 2015 5. Seuran jäsenten syyskokous

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Kaikkien aikojen parhaat tulokset 4.12.2015

Kaikkien aikojen parhaat tulokset 4.12.2015 Kaikkien aikojen parhaat tulokset 4.12.2015 Miehet halli päiväys tulos ka. sarjat 2s. Pasi Uotila Ailec, Helsinki Tali 1.10.2006 600 300,0 300 300 Toni Laine Räme, Lohja Kupittaa 9.3.2007 600 300,0 300

Lisätiedot

KUOPION UIMASEURA RY

KUOPION UIMASEURA RY Kuopion Uimaseura ry vuosikokous 2007 KUOPION UIMASEURA RY TOIMINTASUUNNITELMA 1.9.2007-31.8.2008 Hyväksytty vuosikokouksessa 28.11.2007 Kuopion Uimaseura ry vuosikokous 2007 2 TOIMINNAN TAVOITTEET Seuran

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija Junila Sandra Tampereen Talviuimarit 13:20 4. 26,53 1 Virta Sini Katismaan Avantouimarit 13:20 2. 32,13 2 B Miehet 20-29 v. Heinämäki Janne Apian

Lisätiedot

7 29.01.2015. Määräaikaan 9.1. 2015 klo 15.00 mennessä esityksen palkittavista urheilijoista tekivät seuraavat urheiluseurat tai yksityishenkilöt:

7 29.01.2015. Määräaikaan 9.1. 2015 klo 15.00 mennessä esityksen palkittavista urheilijoista tekivät seuraavat urheiluseurat tai yksityishenkilöt: Kulttuuri- ja vapaa-ajanlautakunta 7 29.01.2015 LIEKSALAISTEN URHEILIJOIDEN JA URHEILUSEUROJEN PALKITSEMINEN KUVLA 7 Liikuntasihteeri: Kulttuuri- ja vapaa-ajanlautakunta palkitsee vuosittain kansainvälisesti

Lisätiedot

JÄRJESTÖKYSELYJEN TULOKSET

JÄRJESTÖKYSELYJEN TULOKSET JÄRJESTÖKYSELYJEN TULOKSET www.slideproject.com Tj-aamukahvit 15.12.2015 Kati Lehtonen, LIKES Jarmo Mäkinen, KIHU Mäkinen, Lämsä, Aarresola, Frantsi, Vihinen, Laine, Lehtonen & Saari 2015. Liikuntajärjestöjen

Lisätiedot

1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56

1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56 1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56 0:09:02 Harri Hakola 7,8 4 12:35:06 0:09:10 Harri Hakola

Lisätiedot

1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56

1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56 1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56 0:09:02 Harri Hakola 7,8 4 12:35:06 0:09:10 Harri Hakola

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

NOSTETAAN RIMA KORKEAMMALLE. Seivästalli ry 2014 www.seivastalli.fi

NOSTETAAN RIMA KORKEAMMALLE. Seivästalli ry 2014 www.seivastalli.fi NOSTETAAN RIMA KORKEAMMALLE Seivästalli ry:n visio ja missio kehittää seiväshypyn valmennus- ja kilpailutoimintaa, suoritus- ja harjoituspaikkoja ja lajikulttuuria sekä vaalia perinteitä tarkoitustaan

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

Karoliina Autio, synt. 24.1.1996, karate SM 3. kata naiset. Tiia-Liina Aavisto, synt. 23.11995, karate SM 1. kata naiset MM 2.

Karoliina Autio, synt. 24.1.1996, karate SM 3. kata naiset. Tiia-Liina Aavisto, synt. 23.11995, karate SM 1. kata naiset MM 2. Vapaa-ajan lautakunta 46 18.12.2014 Liikuntatoimen stipendit vuodelta 2014 644/12.04.03/2014 Vapaa-ajan lautakunta 46 Valmistelija: vapaa-aikatoimenjohtaja Seppo Virta, puh. 014 2675 720 Laukaan kunta

Lisätiedot

PALKITSEMISSÄÄNNÖT. Sukeltajaliitto ry 8.9.2013

PALKITSEMISSÄÄNNÖT. Sukeltajaliitto ry 8.9.2013 PALKITSEMISSÄÄNNÖT Sukeltajaliitto ry 8.9.2013 PALKITSEMISSÄÄNNÖT 1. YLEISPERIAATTEET JA YLEISET SÄÄNNÖT 1.1. Mistä palkitaan Sukeltajaliitto ry:n varsinaiselle tai yhteisöjäsenelle, yhteistyökumppanille

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Hiihto ry Etelä-Pohjanmaan Hiihto ry Hämeen Hiihto ry. Kainuun Hiihto ry. Keski-Pohjanmaan Hiihto ry Keski-Suomen Hiihto ry Lahden

Etelä-Karjalan Hiihto ry Etelä-Pohjanmaan Hiihto ry Hämeen Hiihto ry. Kainuun Hiihto ry. Keski-Pohjanmaan Hiihto ry Keski-Suomen Hiihto ry Lahden Etelä-Karjalan Hiihto ry Etelä-Pohjanmaan Hiihto ry Hämeen Hiihto ry. Kainuun Hiihto ry. Keski-Pohjanmaan Hiihto ry Keski-Suomen Hiihto ry Lahden piirin Hiihto ry Pohjois-Karjalan Hiihto ry Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Syksy 2014 TERVETULOA!

Syksy 2014 TERVETULOA! Syksy 2014 TERVETULOA! Yleiskatsaus seuran toimintaan Junioritoiminnan esittely ja toimintatavat Vanhempien toimintamahdollisuudet Ajankohtaiset asiat Yleisurheilua ajassa perinteitä kunnioittaen Vuonna

Lisätiedot

MIESTEN ISTUMALENTOPALLON SM-KISAT

MIESTEN ISTUMALENTOPALLON SM-KISAT MIESTEN ISTUMALENTOPALLON SM-KISAT 14.-15.3.2015 SUININLAHDEN KOULU, TOIVALA TURNAUSPAIKKA: SUININLAHDEN KOULU, TOIVALANTIE 60, TOIVALA (SIILINJÄRVI) TURNAUKSEN JOHTAJA: MARKKU AUMAKALLIO JÄRJESTÄVÄN SEURAN

Lisätiedot

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 19. 20.1.1980 TAMPEREELLA Tampereen Työväen Nyrkkeilijät

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 19. 20.1.1980 TAMPEREELLA Tampereen Työväen Nyrkkeilijät TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 19. 20.1.1980 TAMPEREELLA Tampereen Työväen Nyrkkeilijät 51 kg 67 kg 1. Antti Juntumaa Oulun Tarmo 1. Rainer Tapio Rovaniemen Reipas 2. Jukka Arola Otanmäen Työv.Urh. 2. Kalevi

Lisätiedot

Jokelan Kisa jalkapallo

Jokelan Kisa jalkapallo Jokelan Kisa jalkapallo Jokelan Kisa tarjoaa kaikille Jokelan ja lähialueen asukkaille laadukasta jalkapalloharrastusta ikään ja tasoon katsomatta. Teemme yhteistyötä lähiseurojen kanssa tarjotaksemme

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

TURUN JYRYN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015

TURUN JYRYN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 TURUN JYRYN Seuran toimintaa kehitetään koko ajan. Haluamme tarjota laadukasta ja virikkeellistä toimintaa liikunnasta kiinnostuneille. Seuraamme puhaltavat uudet tuulet, jos seuratoiminnan kehittämistukea

Lisätiedot

Kuhmolainen Maraton 2015

Kuhmolainen Maraton 2015 Kuhmolainen Maraton 2015 T U L O K S E T Kilpailun sarjat: MYLM; NYLM; M40M; N40M; M50M; M60M; MP; NP; M40P; N40P; M50P; N50P; M60P; N60P; M10; N10; MYLM Miehet Maraton 42.2 km 1. Daniel Kannapinn Selbstläufer

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Vaajakosken Kuohu ry. Painijaosto. Toimintasuunnitelma 2015

Vaajakosken Kuohu ry. Painijaosto. Toimintasuunnitelma 2015 1 Vaajakosken Kuohu ry Painijaosto Toimintasuunnitelma 2015 2 sivu Sisällysluettelo 2 1.0 Johdanto 3 1.1 Painijaoston jäsenet 2015, esitys johtokunnalle 3 2.0 Toiminta 4 2.1 Harrastustoiminta ryhmittäin

Lisätiedot

Nurmijärven uimaseurojen yhdistyminen

Nurmijärven uimaseurojen yhdistyminen 1 Nurmijärven uimaseurojen yhdistyminen 1.1.2015 Swimming Team Nurmijärvi Kevään aikaansaannoksia Seurojen yhdistämistoimikunta on käynyt neuvotteluja vuoden 2014 alusta lähtien Timo Koivuniemi, Mauri

Lisätiedot

LAPSET JA NUORET Tiia Murtonen Anna-Elina Pekonen HALISKO Tänä päivänä Halisko on paljon muutakin kuin vihreä lisko, Halisko on TUL:n nuorisotoiminnan näkyvin tunnus Se on nuorisotoiminnan lippulaiva yhdessä

Lisätiedot

Auli Sirviö 1963 yleinen Kangasala 333 Hanna Lilja 1986 yleinen Tiistenjoki 334 Eija Kestilä 1976 yleinen Jyväskylä 335 Erika Parviainen 1995 yleinen

Auli Sirviö 1963 yleinen Kangasala 333 Hanna Lilja 1986 yleinen Tiistenjoki 334 Eija Kestilä 1976 yleinen Jyväskylä 335 Erika Parviainen 1995 yleinen KUNTO+ NAISET kisailijan nimi syntymä vuosi ikäsarja paikkakunta kilpailija numero Helena Laaksonen 1966 yleinen Tampere 300 Tiina Penttilä-Metso 1966 yleinen triva, Nokia 301 Maria Laine 1982 yleinen

Lisätiedot

SPORTTIA KAIKILLE Liikuntaryhmät ja kerhot Kevät 2016

SPORTTIA KAIKILLE Liikuntaryhmät ja kerhot Kevät 2016 SPORTTIA KAIKILLE Liikuntaryhmät ja kerhot Kevät 2016 Sporttia kaikille liikuntaa Vantaalla Sporttia kaikille hanke on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, jonka tavoitteena on tukea ja edistää

Lisätiedot

C00-joukkueen välierä- ja finaaliottelujen otteluohjelma ja seurannat: C00 joukkueelle tappio ensimmäisessä finaaliottelussa.

C00-joukkueen välierä- ja finaaliottelujen otteluohjelma ja seurannat: C00 joukkueelle tappio ensimmäisessä finaaliottelussa. 28.3.2015 C00 joukkueelle tappio ensimmäisessä finaaliottelussa. PK kesti maalivahti Jose Ylisalon johdolla KPK: n alkuminuuttien rynnistyksen, irtokiekot ja miehet siivottiin tehokkaasti maalin edestä

Lisätiedot

Joukkuelajit suurin liikuttaja?

Joukkuelajit suurin liikuttaja? Joukkuelajit suurin liikuttaja? Jari Lämsä Jukka Rautakorpi KIHU / OK HUY Tavoite Esittää perustietoja joukkuelajien kansallisesta tilanteesta: Lajien kans. + kv. Laajuus Lisenssiurheilijat Talous Menestys

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia. 27.2.2012 Simo Tarvonen

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia. 27.2.2012 Simo Tarvonen Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia 27.2.2012 Simo Tarvonen Mikä urheiluakatemia? Urheilijan opinto- ja elämänura Päivittäisvalmennus Tuki- ja asiantuntijapalvelut Urheilijan polku 16 -v 566 urheilijaa 73

Lisätiedot

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 14. 15.2.1970 LAHDESSA Lahden Kaleva 48 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Mauri Saarivaino Iisalmen Työväen Urheilijat 2. Hannu Miettinen Kuopion Riento 2. Jorma Pikkujämsä

Lisätiedot

Virtain Soutu 24.5.2014 T U L O K S E T 24.5.2014 Virtain Urheilijat --------------- 16:29. Sija Nimi Seura Loppuaika Ero

Virtain Soutu 24.5.2014 T U L O K S E T 24.5.2014 Virtain Urheilijat --------------- 16:29. Sija Nimi Seura Loppuaika Ero Virtain Soutu 24.5.2014 T U L O K S E T 24.5.2014 Virtain Urheilijat --------------- 16:29 Sija Nimi Seura Loppuaika Ero Kirkkovene miehet 10 km Joukkue ================================== 1. Kuopion Soutajat

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä)

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) 1.6.2009 1. Yleistä Tämä tietopaketti ja ohjeistus on luotu selventämään joukkueen sisäisiä toimintatapoja sekä

Lisätiedot

Sinettiseura uudistus etenee

Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseurojen uusien kriteerien osa-alueet Liikkumista ja urheilua tukeva toimintaympäristö seurassa organisointi ja toimintaperiaatteet osaamisen kehittäminen viestintä

Lisätiedot

Miksi jotain piti ja pitää tehdä?

Miksi jotain piti ja pitää tehdä? Miksi jotain piti ja pitää tehdä? kilpailijamäärät laskeneet rajusti viimeisen 25 vuoden aikana (huom. nuorten SM Kitee, Kotka 2012) lajin kotimainen kilpailutoiminta menettänyt seksikkyytensä lähes kokonaan

Lisätiedot

Juhlavuotta odoteltaessa

Juhlavuotta odoteltaessa -1- - 2 - Juhlavuotta odoteltaessa Vielä ei ole juhlan aika, vaikka pitkä taival on jo kuljettu seurana. Nyt alkava kausi on nimittäin järjestyksessään 29 kausi. Näin pitkälle pääseminen ei todellakaan

Lisätiedot

ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015. Sport Club Vantaa ry Tapanilan Erä ry Voimistelujaosto

ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015. Sport Club Vantaa ry Tapanilan Erä ry Voimistelujaosto ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015 INFOTILAISUUS 1. ELITE YHTEISTYÖ 2. MIKÄ ELITE ON? 3. ELITE TIIMI 4. ELITE VALMENNUS 5. ELITE TOIMINTA 6. URHEILIJASOPIMUS 6. HAKU ELITEEN TOIMINTA ON VASTA ALUILLAAN ENSIMMÄINEN

Lisätiedot

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita!

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita! Liiku, osallistu ja voita! Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n t ovat helmikuu ja syyskuu. Tavoitteena on saada VAU:n jäsenet kuntoilun pariin niin talvella kuin syksylläkin. Raikkaista syys- ja

Lisätiedot

FC REIPAS. Iloa Innostumista Intohimoa P09 vanhempainilta 25.11.2015

FC REIPAS. Iloa Innostumista Intohimoa P09 vanhempainilta 25.11.2015 FC REIPAS Iloa Innostumista Intohimoa P09 vanhempainilta 25.11.2015 P09 vanhempainilta Asialista Seuraesittely Kauden toimintasuunnitelma Maksut Toimihenkilöt Viestinnän käytännöt FC REIPAS Iloa, Innostumista,

Lisätiedot

Joukkuelajit suurin liikuttaja?

Joukkuelajit suurin liikuttaja? Joukkuelajit suurin liikuttaja? Jari Lämsä KIHU Tavoite Esittää perustietoja joukkuelajien kansallisesta tilanteesta: Lajien kans. + kv. Laajuus Lisenssiurheilijat Talous Menestys Tietoja kerätty 6 joukkuelajilta

Lisätiedot

Suomen Olympiakomitean Huippu- urheiluyksikkö (HUY) Kesälajien kategoriat, kriteerit ja huippu- urheilun tehostamistukipäätökset 2016

Suomen Olympiakomitean Huippu- urheiluyksikkö (HUY) Kesälajien kategoriat, kriteerit ja huippu- urheilun tehostamistukipäätökset 2016 10.12.2015 Suomen Olympiakomitean Huippuurheiluyksikkö (HUY) Kesälajien kategoriat, kriteerit ja huippuurheilun tehostamistukipäätökset 2016 Yleiset lähtökohdat: Kesäolympiadilla 2013 2016 käytössä olevat

Lisätiedot

277. Pelisääntökysely 26.3.2013

277. Pelisääntökysely 26.3.2013 277. Pelisääntökysely 26.3.2013 Kysely urheilevan lapsen vanhemmalle 1. Laji? Aikido Ammunta Autourheilu Hiihto ITF taekwondo Jääpallo Jousiammunta Karate Kaukalopallo Koripallo Lentopallo Lumilautailu

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

SUOMEN VOIMISTELUPÄIVÄT 2009 Infokirje #1. Tervetuloa Jyväskylään!

SUOMEN VOIMISTELUPÄIVÄT 2009 Infokirje #1. Tervetuloa Jyväskylään! SUOMEN VOIMISTELUPÄIVÄT 2009 Infokirje #1 Tervetuloa Jyväskylään! 30-vuotista taivaltaan juhlivalla Jyväskylän Voimistelijat 79 ry -seuralla on ilo ja kunnia kutsua koko voimisteluväki Suomen Voimistelupäiville

Lisätiedot

RUHA WOLLEY ry seurana.

RUHA WOLLEY ry seurana. KAUSIJULKAISU 2012-2013 27. kausi Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija www.netikka.net/ruha.wolley -1- - 2 - RUHA WOLLEY ry seurana. Seura on aloittanut toimintansa vuonna 1986 ja on siitä yhtäjaksoisesti

Lisätiedot

UUTISIA JA KISASIJOITUKSIA VUOSILTA 2004-2005 JOULUKUU 2005. Parketti vietti joulujuhlaa (13.12.2005) Järjestötalolla Katso kuvia joulujuhlasta

UUTISIA JA KISASIJOITUKSIA VUOSILTA 2004-2005 JOULUKUU 2005. Parketti vietti joulujuhlaa (13.12.2005) Järjestötalolla Katso kuvia joulujuhlasta UUTISIA JA KISASIJOITUKSIA VUOSILTA 2004-2005 JOULUKUU 2005 Parketti vietti joulujuhlaa (13.12.2005) Järjestötalolla Katso kuvia joulujuhlasta Tanssiesitysten lomassa suoritettiin menestyksekkäästi F-katselmus

Lisätiedot

UIMASEUROJEN YHDISTYMISHANKE

UIMASEUROJEN YHDISTYMISHANKE UIMASEUROJEN YHDISTYMISHANKE YLEISTÄ SYNTYESSÄÄN UUSI SEURA OLISI SUOMEN KOLMEN SUURIMMAN UINTIURHEILUSEURAN JOUKOSSA Lisenssiuimarit (320 350), budjetti (n. 900 000) YHDISTYMISEN PERUSTEET Allastilan

Lisätiedot

Osallistujat, enorssi seminaari 28. 29.04.2011, Helsinki ver. 21.4.2011

Osallistujat, enorssi seminaari 28. 29.04.2011, Helsinki ver. 21.4.2011 Osallistujat, enorssi seminaari 28. 29.04.2011, Helsinki ver. 21.4.2011 1. Ilpo Ollikainen Jyväskylän normaalikoulu TVT kehittäminen ja verkko opetus 2. Minna Myrsky Nyberg Turun normaalikoulu Ohjaajakoulutus

Lisätiedot

Suomen Urheiluliitto PÖYTÄKIRJA 4/2014 Kilpailu KILPAILUVALIOKUNTA 18.11.2014. Aika 18.11.2014, klo 15.00. Valo-talo, Sali I

Suomen Urheiluliitto PÖYTÄKIRJA 4/2014 Kilpailu KILPAILUVALIOKUNTA 18.11.2014. Aika 18.11.2014, klo 15.00. Valo-talo, Sali I Suomen Urheiluliitto PÖYTÄKIRJA 4/2014 Kilpailu 18.11.2014 KILPAILUVALIOKUNTA Aika 18.11.2014, klo 15.00 Paikka Valo-talo, Sali I Läsnä Pasi Oksanen puheenjohtaja Harri Aalto Anne Fröberg Harri Heikkilä

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna!

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Ensi vuotta käynnistämme innolla vapaaehtoistoiminnan juhlavuotena. Kutsumme sinutkin mukaan yhteiseen

Lisätiedot

K E R TOM U S. Voimistelu- ja Urheiluliiton. v. 1913.

K E R TOM U S. Voimistelu- ja Urheiluliiton. v. 1913. .. - K E R TOM U S Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton Pyörä~ly-, luistelu- ja hiihtojaostohallinnon toiminnasta v. 1913. Pyöräily-, luistelu-ja hiihtojaostohallinnon jäseni~si valit tiin LIiton VUOSiKoKouKsessa

Lisätiedot

PÄIVÄKIRJA. HYVÄÄ JA AURINKOISTA KESÄÄ JA KIITOS KAUDESTA! terveisin Terhi 27.4.2008

PÄIVÄKIRJA. HYVÄÄ JA AURINKOISTA KESÄÄ JA KIITOS KAUDESTA! terveisin Terhi 27.4.2008 PÄIVÄKIRJA 26.5.2008 Tyttöjen kausi päättyi muutaman viikon takaisiin harrastesarjojen SM-kisoihin Jyväskylässä. Sijoitus oli hienosti neljäs, tosin harmittavasti 0.05 pisteen päässä pronssi mitalista.

Lisätiedot

Kaudenaloitusinfo 2014-2015

Kaudenaloitusinfo 2014-2015 Kaudenaloitusinfo 2014-2015 Valmennuspäällikkö Toni Taipale Valmennuksen johtaminen Salivuorojen jakaminen Leirit ja tapahtumat EBT:n henkilöstö Seurasihteeri Liisa Korkiakoski Tiedotus Laskutus MyClub

Lisätiedot

Tervarit-j Juventus 04. Vanhempain palaveri 3.11.2011

Tervarit-j Juventus 04. Vanhempain palaveri 3.11.2011 Tervarit-j Juventus 04 Vanhempain palaveri 3.11.2011 Asialista Mennyt kausi Yhteenveto kuluneesta kaudesta Tulevan kauden suunnitelmat Harjoittelu Päätapahtumat Varustehankinnat Budjetti, varainkeruu Keskustelua,

Lisätiedot

YAMA-ARASHI RY 3/2007

YAMA-ARASHI RY 3/2007 YAMA-ARASHI RY 3/2007 JUDO Varapuheenjohtajalta Kesä mennyt on ja syksy saapuu. Vai olisiko Vielä on kesää jäljellä. -iskelmän sanat ja ajatukset paremmin kohdallaan raapustaessani alkuvuoden muisteloita

Lisätiedot

Viesti! Liiku! Sivisty! Tule Sammon keskuslukioon!

Viesti! Liiku! Sivisty! Tule Sammon keskuslukioon! Viesti! Liiku! Sivisty! Tule Sammon keskuslukioon! Edessä antoisat vuodet Millaisessa ympäristössä sinä haluat viettää elämäsi kolme tai neljä tärkeää vuotta? Sammon keskuslukio Hakukoodi ainevalintakortissa:

Lisätiedot

Kokonaispisteet Nro Kilpailija Yhdistys Luokka JoukkueID Tag. Kotziadimos Thomas. Waldén Jari- Pekka. Leppänen Kim Lindström Tuomo.

Kokonaispisteet Nro Kilpailija Yhdistys Luokka JoukkueID Tag. Kotziadimos Thomas. Waldén Jari- Pekka. Leppänen Kim Lindström Tuomo. Sijoitus Kilpailu % Kokonaispisteet Nro Kilpailija Yhdistys Luokka JoukkueID Tag 1 100,0000 939,2404 124 Nousiainen Lauri 2 97,6396 917,0707 127 Nurmi Seppo Karjala A 3 95,4658 896,6531 104 Manni Matti

Lisätiedot

SEURATIEDOTE MAALISKUU/2004

SEURATIEDOTE MAALISKUU/2004 26.3.2004 SEURATIEDOTE MAALISKUU/2004 PELISSÄ ELÄMÄ TAPAHTUMA 3.-4.4. VANTAALLA! KEVÄTKOKOUS 18.4. KUTSU, ESITYSLISTA JA VALTAKIRJA PELISÄÄNTÖPALAUTE Varaa aikaa ihmisille, jotka ovat Sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Itä-Suomen VUOSIKERTOMUS 2013

Itä-Suomen VUOSIKERTOMUS 2013 Itä-Suomen VUOSIKERTOMUS 2013 SISÄLLYSLUETTELO VUOSI 2013 PÄHKINÄNKUORESSA 3 PAINOPISTEET NUORISOLIIKUNNAN TOIMIALALLA 3 1. Seuratoiminta 3 2. 3 PAINOPISTEET AIKUISTEN LIIKUNNAN TOIMIALALLA 4 1. 4 2. Seuratoiminta

Lisätiedot

TERVETULOA PUHU JUNIOREIHIN!

TERVETULOA PUHU JUNIOREIHIN! TERVETULOA PUHU JUNIOREIHIN! TERVETULOA HUKKALAUMAAN! PuHu Juniorit on vuonna 2008 perustettu vantaalainen koripalloseura, jonka toiminta-ajatuksena on mahdollistaa koripallon pelaaminen kilpa- ja harrastusmielessä

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Kokouksen aluksi annettiin Pertti Tenhuselle tälle myönnetty liiton kultainen ansiomitali.

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Kokouksen aluksi annettiin Pertti Tenhuselle tälle myönnetty liiton kultainen ansiomitali. Aika 21.8.2014 klo 11:00 1/6 Paikka Jämin ilmailukeskus, Reima Center LÄSNÄ: HALLITUS Vainio Kai puheenjohtaja Tervakangas Matti Tenhunen Pertti Haapala Heikki Haikonen Markku Lehtonen Esko Lehtonen Kalle

Lisätiedot

Urheiluseurat 17.06.2016. Kaarinassa toimii useita urheiluseuroja.

Urheiluseurat 17.06.2016. Kaarinassa toimii useita urheiluseuroja. Urheiluseurat Kaarinassa toimii useita urheiluseuroja. BFB Piikkiö ry Pj. Jani Nieminen, 0440 432 116 Henrikinkatu 2 A 1 21100 Naantali. info[at]digitalisointi.com Siht. Johan Ekman, 041 535 2069 FC Kaarina

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN PALKITSEMISGAALA 2.2.2011

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN PALKITSEMISGAALA 2.2.2011 1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN PALKITSEMISGAALA 2.2.2011 Vuoden 2010 hyvistä saavutuksista palkitseminen Alkulan päiväkoti - lasten olympialaisten järjestäminen Anneli Arkko ja Kauko Heikkilä, tanssiurheilu -

Lisätiedot

Someron Esan uimarin kilpailuohje kilpailumatkoilla pitää käyttää seuran edustusasua aina

Someron Esan uimarin kilpailuohje kilpailumatkoilla pitää käyttää seuran edustusasua aina kilpailumatkoilla pitää käyttää seuran edustusasua aina EDELLINEN PÄIVÄ: pitää syödä hyvin, että jaksaa. KARKIT JA NAPOSTELTAVA OLISI SYYTÄ JÄTTÄÄ POIS. Hyvä tapa varsinkin ennen pääkisoja, on aloittaa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA v. 2016

TOIMINTASUUNNITELMA v. 2016 Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry:n TUL:n Kymenlaakson piiri ry TOIMINTASUUNNITELMA v. 2016 Piirikokous 13.04.2016 TOIMINTASUUNNITELMA V. 2016 Yleistä TUL:n liittokokous keväällä 2013 hyväksyi liiton

Lisätiedot