NRO Talvivaaran rata loppusuoralla s

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NRO 7 2009. Talvivaaran rata loppusuoralla s. 10 15"

Transkriptio

1 NRO Talvivaaran rata loppusuoralla s

2 Sisällys RAUTATIELÄINEN RAUTATIELÄINEN Postiosoite PL Helsinki Puhelin (09) Julkaisija Rautatieläisten Liitto ry Päätoimittaja Vesa Mauriala Toimitussihteeri Maarit Uusikumpu Toimittaja Jussi Päiviö Toimituksen sihteeri Raija Vuori-Lehkonen osastoilmoitukset, kiitokset, merkkipäivät Toimitusneuvosto Esko Isokoski Kari Kemppainen Timo Tukiainen Maarit Uusikumpu Kaupalliset ilmoitukset Ilmoituskoot ja hintatiedot Muut ilmoitukset Osastojen ilmoitukset ja kiitosilmoitukset maksuttomia, aineisto kirjallisena lehden toimitukseen Ilmestyminen Kahdeksan kertaa vuodessa Osoitteenmuutokset Liiton jäsenistön osoitteenmuutokset päivittyvät automaattisesti väestörekisteriin tehdyn ilmoituksen perusteella. Tilaushinta vuosikerta 20,00 Irtonumeron hinta 3,00 Painopaikka Painotalo Auranen Oy, Forssa Ulkoasu Sign Design Oy, Sanna Kallio 3 Pääkirjoitus 4 Yhteisöissä tapahtuu 6 Painava sana 7 VR käynnisti yt-neuvottelut 9 JaaEi 10 Virtaa Talvivaaran radalle 15 S oom moro ny! 18 Valtionyhtiöiden kohtalo askarrutti liittoseminaarissa 21 Vapaa-aika 22 Pienoisalppirautatie vie keinotodellisuuteen 24 Ruskaleiri Pyhätunturilla 26 Radan varrelta 28 Osastot toimivat 31 Ristikko Valtionyhtiöiden omistajapolitiikka puntarissa liittoseminaarissa. Reijo Taipale JHL:stä kertoi Destian tilanteesta. s MAARIT UUSIKUMPU MAARIT UUSIKUMPU ISSN Alppikylän junat ja talot ovat 1:87 mittakaavassa. s Rautatieläinen

3 Pääkirjoitus Muutosohjelma haastaa viestinnän ISTOCKPHOTO VR:n muutosohjelman toteutus on alkanut. Lähivuodet henkilöstövaikutuksineen tulevat olemaan erittäin haasteellisia kaikille osapuolille monin tavoin. Muutos asettaa vaatimuksia myös viestinnälle. VR logistiikan yt-neuvottelut alkoivat lokakuun lopulla. Lisäksi syksyn mittaan on käyty muutakin VR:n henkilökuntaa koskevia yt-neuvotteluja ja laadittu muutospoolin säännöt. Muutospoolin tavoitteena on auttaa hallitsemaan muutosohjelman aiheuttamia henkilöstövaikutuksia. Henkilöstövaikutuksina pidetään töiden siirtymistä toiselle paikkakunnalle, työtehtävien sisällön muuttumista, koulutusta toisiin tehtäviin tai tehtävän kokonaan lakkaamista. Vaikka muutospoolin sisältöä on kehitetty yhdessä työntekijäjärjestöjen kanssa, on hyvä muistaa, että muutospooli on nimenomaan työnantajavetoinen pooli. Siitä huolimatta Rautatieläisten Liitto pitää poolin tarjoamaa muutosturvaa parempana vaihtoehtona kuin muutosohjelman läpiviemistä pelkästään työehtosopimuksiin ja lakiin nojaten. Muutostilanteissa tiedon tarve on suuri, ja huhujakin saattaa lähteä liikkeelle. Tähän mennessä edellä kerrotuista muutosohjelman tuomista asioista on pyritty tiedottamaan niin nopeasti kuin se on ollut mahdollista. Liiton viestinnän punaisena lankana on, että yt-neuvottelujen ja muutosohjelman etenemisestä ja käänteistä viestitään tosiasioihin ja päätöksiin perustuen. Tämä linjaus voi tuottaa joskus tiedonnälkäiselle piinallisia hetkiä. Kanavina käytetään Rautatieläistä ja liiton kotisivuja ja mahdollisia muitakin kanavia. Kotisivut ovat lehteä nopeampi tiedotuskanava, joten niitä kannattaa seurata. Viestintäguru Osmo A. Wiio kehitti aikoinaan kuolemattoman lauseen, jota kutsutaan Wiion ensimmäiseksi viestinnän laiksi. Sen mukaan viestintä yleensä epäonnistuu, paitsi sattumalta. Vaikka Wiion laki ei anna lohtua viestinnän ammattilaisille, sen edessä ei kannata eikä voi nostaa käsiä pystyyn. Muuten, Wiio on kehittänyt lain myös tulevaisuuden ennustamiseksi. Sen mukaan lähitulevaisuus yliarvioidaan ja kau- Yt-neuvottelujen ja muutosohjelman etenemisestä ja käänteistä viesti - tään tosiasioihin ja päätöksiin perustuen. kainen tulevaisuus aliarvioidaan. Lakia voi yrittää soveltaa vaikkapa VR:n muutosohjelmaan. Tulkinta on vapaa. Maarit Uusikumpu KUN JÄÄT ELÄKKEELLE... voit saada vapaajäsenyyden oltuasi liiton jäsen yhtäjaksoisesti vähintään 15 vuotta välittömästi ennen eläkkeelle jäämistäsi. Vapaajäsenyyttä anotaan liiton hallitukselta, joten ota yhteys ko. tilanteessa jäsenrekisteriin. Vapaajäsenyyden saatuasi muistathan, että liiton maksamat matkustajavakuutus ja vapaa-ajan tapaturmavakuutus loppuvat. JOS SAIRASTUT... ja saat Kelan sairauspäivärahaa, opiskelet, suoritat ase- tai siviilipalvelua, olet erityis äitiys-, äitiys-, isyys-, vanhempaintai hoitovapaalla, kuntoutustuella, kuntoutusrahalla, laitoshoidossa tai omaishoitajana etkä saa palkkaa tai työttömyyskassan maksamaa etuutta kyseiseltä ajalta, sinulla on oikeus jäsenmaksuvapauteen (lepäävät jäsenoikeudet). Ilmoita jäsenrekisteriin ajanjakso, miltä et saa palkkatuloa. Liiton jäsenrekisterin puhelin vastaa arkisin klo Mikäli soitat liittoon keskuksen kautta tai vanhoihin 09-alkuisiin pöytä puhelinnumeroihin, jätä vastaajan viestiin aina myös puhelinnumerosi. Näin voimme soittaa tarvittaessa takaisin. Rautatieläinen

4 Yhteisöissä tapahtuu Ministeri Vehviläinen kannustaa VR-konsernia uudistuksiin Liikenneministeri Anu Vehviläinen pitää VR-konsernin käynnistämää muutosohjelmaa harkittuna ja perusteltuna. On välttämätöntä, että VR-konserni vastaa käytettävissä olevilla keinoillaan äkillisesti ja osittain pysyvästi muuttuneeseen markkinatilanteeseen. Käynnistyneen organisaatiomuutoksen ja muutosohjelman läpivieminen on prosessina haasteellinen. Prosessia tulee viedä eteenpäin avoimessa ja hyvässä yhteistyössä VR:n henkilöstön ja henkilöstöjärjestöjen kanssa, Vehviläinen korostaa. Vehviläinen uskoo, että raideliikenteellä tulee olemaan talouskriisin jälkeen suuri painoarvo tavaravirtojen kuljetuksissa. Hänen mielestään niin ilmastosyistä kuin koko liikennejärjestelmän toimivuuden kannalta on järkevää siirtää mahdollisimman paljon kuljetuksia raiteille. Toivon, että VR pääsee konsernia koskevien muutosten ohella toteuttamaan uudistuksia myös henkilöliikenteeseen. Kannustan esimerkiksi aloittamaan kokeilun joustavasta lippujen hinnoittelusta henkilöliikenteessä mahdollisimman pikaisesti, sanoo Vehviläinen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus julkisista liikennepalveluista (PSA) johtaa kansallisen lainsäädännön muutoksiin. Asetus tulee voimaan Jatkossa rautatieliikenne voidaan hoitaa suorahankinnoin. Tätä varten liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee yhdessä VR:n kanssa EU:n lainsäädäntöön soveltuvan yksinoikeussopimuksen sekä uudet kauko- ja lähiliikennesopimukset lähiaikoina, toteaa liikenneministeri Vehviläinen. Lähde: Dokumenttielokuva rautatieläiselämästä Ylen asiaohjelmat esittää dokumenttielokuvan rautatieläisten elämästä. Rautateistä kerrottaessa näkökulma on usein matkustajan. Ykkösdokumentissa Rautatieläiselämää oman ja toisenlaisen tarinansa kertovat toisen tai kolmannen polven rautatieläiset, kiskojen väliin syntyneet, juurettomien vanhempien juurettomat lapset, joita kasvatti rautatieläisyhteisö. Rautatie yhdisti Suomen, mutta sen rakentajat rautatie jätti juurettomiksi. Topparoikat menivät sinne, missä tarvittiin. Työmiehet ottivat vaimon ja lapset mukaansa ja rataa syntyi aina Lappia myöten. Nuoren konepajakoululaisen Lauri Rannan ura rautateillä alkoi jatkosodan aikana. Veturinkuljettajaksi aikova 17- vuotias Lauri joutui opiskelutovereineen heti käytännön työhön veturinlämmittäjän hommiin. Sodan jälkeen Lauri valmistui veturinkuljettajaksi ja pääsi todellisen Amerikan rautahevon ohjaimiin. Radanrakentaja Vesa Kinnunen, koneasentaja Yrjö Väänänen ja konemies Paavo Kinnunen tekivät elämäntyönsä rautatierakennuksilla. He kulkivat perheineen ratatyömaalta toiselle ympäri Suomea. Heidän kertomanaan piirtyy esiin ratatyömaiden arki iloineen ja suruineen. Henkilökohtaisten tarinoiden kautta avautuu myös laajempi kuva paikalliseen, paikoillaan pysyvään Suomeen. Kaukana tulevaisuudessa on vielä suuri työelämän murros. Perheiden arjen pyörittäminen vaatimattomissa asuinoloissa ilman sisävessaa ja vesijohtoa oli naisten vastuulla. Heille rautatieläisyhteisö muodosti tärkeän tukiverkoston arjessa. Dokumentin on kuvannut Juha Norokytö ja leikannut Inga Bergström-Rausku. Sen on käsikirjoittanut ja ohjannut Ilona Laurikainen. Dokumentti Rautatieläiselämää TV klo Kemijärvi-Salla rata vappuna 1941, rautatieläisten lapsia. Vesa Kinnunen seurasi ratatyömaan elämää sotatoimialueella lapsen silmin. Sodan jälkeen 14-vuotias Vesa Kinnunen astui työelämään ja palasi pohjoiseen korjaamaan jatkosodassa tuhoutunutta rataverkkoa. YLE Kuvapalvelu 4 Rautatieläinen

5 Yhteisöissä tapahtuu VR-konsernissa laaja henkilöstötutkimus VR-konsernissa tehdään koko konsernin kattava henkilöstötutkimus Tutkimuksen vastaamisaika on kolme viikkoa. Vuonna 2006 tehdyn koko konsernin tutkimuksen vastausprosentti oli vain 42 %. Tästä syystä konsernin johto on asettanut tavoitteeksi vastausprosentin tuntuvan parantamisen. Jos vastausprosentti jää pieneksi, ei henkilöstötutkimuksen tuloksista voida tehdä luotettavia johtopäätöksiä. Tutkimuksen toteuttaa myös edellisen tutkimuksen toteuttanut TNS-Gallup Oy. VR:n puolelta tutkimuksen toteuttamisesta vastaa Henkilöstöyksikkö. Vastaaminen on työaikaa Kaikki ne, joilla on sähköpostiosoite saavat tutkimuksen vastauslinkin sähköpostiinsa. Paperilomakkeella vastaaville lomake postitetaan pääsääntöisesti henkilöiden työpaikoille, henkilöiden esimiehille. Tarkoituksena on, että esimies jakaa lomakkeen jokaiselle työntekijälle. Yksiköissä voidaan mahdollisuuksien mukaan järjestää henkilöstötutkimuksen yhteistäyttötilaisuuksia. Koska lomake täytetään työpaikalla, on vastaaminen kaikille työaikaa. Joillekin VR-Radan ammattiryhmille lomake joudutaan kuitenkin postittamaan kotiosoitteeseen. Työpaikoille lähetetään mainosjuliste kertomaan henkilöstötutkimuksesta, lisäksi tietoa tutkimuksesta saa muun muassa VR-Nyt lehdestä ja Verstaalta. Verstaalle laitetaan linkki, joka ohjaa sivulle, josta voi seurata kyselyn vastausprosentin kehittymistä raportointiyksiköittäin. Matkalahjakorttiarvonta vastaajien kesken Kaikilla henkilöstötutkimukseen vastanneilla on mahdollisuus osallistua 400 euron arvoisen matkalahjakortin arvontaan. Lahjakortteja arvotaan 30 kappaletta, ja se on käytettävissä majoitukseen Rautateiden Urheilun Tuki-Säätiön kohteissa. Arvontaan osallistuminen edellyttää yhteystietojen jättämistä tutkimuksen yhteydessä. Vastaajien henkilötiedot jäävät vain tutkimuksen tekijälle TNS-Gallupille arvonnan suorittamisen ajaksi. Tämän jälkeen tiedot hävitetään. Henkilöstötutkimuksessa on noin 40 kysymystä ja kaksi avointa kysymystä. Lisäksi osalla yhtiöistä on omia kysymyksiä, joiden kehittymistä yhtiöissä halutaan edelleen seurata. Kyselyn täyttäminen vie aikaa vain noin minuuttia. Kysymyksillä selvitetään muun muassa henkilöstön työtyytyväisyyttä, käsitystä oman esimiehen toiminnasta sekä mielipiteitä työnantajasta. Kyselyllä haetaan myös ideoita oman työpaikan kehittämiseen. Tulokset viikolla viisi Edellisistä tutkimuksista alkunsa saaneita kehittämistoimenpiteitä ovat muun muassa henkilöstörahaston perustaminen henkilöstön palkitsemista varten sekä henkilöstön muistamiseen laaditut pelisäännöt. Millaisen ay-liikkeen sinä haluat? SAK on aloittanut avoimen verkkokeskustelun tulevaisuuden ay-liikkeestä. Myös sinä voit esittää omat mielipiteesi, näkemyksesi ja kommenttisi menemällä osoitteeseen ja antamalla ajatustesi lentää. Samalla pääset arvioimaan muiden antamia vastauksia. Elämme muutoksessa, jollaista ei ole nähty koskaan aiemmin. Muutos ei kuitenkaan tarkoita pelkkää sopeutumista. Henkilöstötutkimus Tutkimuksen tulokset ovat kaikkien raportoitavien yksiköiden osalta käytössä viimeistään viikolla 5. Koko konsernin yhteistulos saadaan jo tammikuun aikana. Tarkoituksena on, että kyselyn tulokset käydään yksiköissä läpi ja niiden pohjalta valitaan yhdessä yksikön kehittämiskohteet. Kehittämistoimenpiteitä ja niiden edistymistä seurataan jatkossa. Keskustele ay-liikkeen tulevaisuudesta Me voimme ja meidän pitää aktiivisesti tavoitella sitä, minkä katsomme oikeaksi. Kerro näkemyksesi siten kuin asian itse koet, näet ja tunnet. Samalla pääset arvioimaan muiden vastauksia. Vastaat nimettömänä eikä vastauksiasi voida tunnistaa muiden joukosta. Aikaa vastaaminen vie parikymmentä minuuttia. Tulevaisuuden rakentamisessa on kyse valinnoista, joita teemme tänään. Rautatieläinen

6 Painavasana Miten hallita muutosta? VR:n muutosohjelma koostuu tällä hetkellä viidestätoista eri hankkeesta, jotka sijoittuvat eri divisiooniin. Yhtymä on ilmoittanut, että hankkeista useimmilla on henkilöstövaikutuksia. Kun hankkeet etenevät, ne näkyvät arjessamme yt-neuvotteluina. Muutospooli josta tässä lehdessä kerrotaan lisää on puolestaan rakennettu muutosturvaelementiksi, jonka kautta on tarkoitus pehmentää henkilöstövaikutuksia ja ohjata muun muassa uudelleenkoulutusta ja -sijoittumista. Meille Rautatieläisten Liiton jäsenille tähän asti haastavimmat yt-neuvottelut käynnistyvät logistiikkadivisioonassa Neuvottelut on tarkoitus saattaa päätökseen mennessä, minkä jälkeen muutoksen läpiviennistä on toivottavasti nykyistä parempi käsitys. Työnantaja on ilmoittanut, että neuvotteluissa tullaan selvittämään erityisesti VR Cargon asiakaspalvelukeskusten uudelleen organisointia, ratapihatoimintojen ja junatoimistojen uudelleenjärjestelyitä sekä kuormausalueiden ja muiden avustavien tehtävien uudelleen arviointia. Muutoksessa tulee mielestämme taloudellisten näkökohtien rinnalle nostaa kaksi tärkeää kysymystä: ensiksi rautatiealan työllisyydestä huolehtiminen ja toiseksi liikennejärjestelmän toimivuuden turvaaminen muutosohjelman aikana ja sen jälkeen. Vaikka tulisimme näkemään suuriakin toimintojen uudelleenjärjestelyitä, on näistä seikoista pidettävä kiinni. Nyt käynnistyvissä neuvotteluissa työnantaja on ilmoittanut tavoittelevansa 450 henkilötyövuoden tehostamista. Samaan aikaan nykyisestä VR Cargosta eläkkeelle tai muihin tehtäviin firman ulkopuolelle siirtyvien määrä lienee noin 300 henkilötyövuotta. Eläkkeelle siirtyvien työpaikat eivät välttämättä sijaitse samoilla paikkakunnilla, joissa työ vähenee. Kunnollista muuttopakettia osana muutospoolia tullaan siis myös tarvitsemaan. Rautatieläisten Liitto on kaikissa yhteyksissä korostanut, että muutos tulee saada aikaan mahdollisimman pitkälle pehmeitä keinoja käyttämällä. Nyt alkavien yt-neuvottelujen aikana tullaan punnitsemaan työnantajan tahtotila toteuttaa muutos pitkäjänteisesti. Yksi asia on tärkeä huomata: rautatieliikennejärjestelmä ei ole tehtaan kaltainen tuotantolaitos, joka joko toimii jossakin yksittäisessä paikassa tai sitten ei. Liikennejärjestelmä on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen ja on muutosympäristönä tehdasta paljon haastavampi. Siksi olemme korostaneet, että muutokseen on varattava koko muutosohjelmakausi ja vähintään sen jälkeinen vuosi Onnistuakseen muutoksen ja siitä aiheutuvien henkilöstövaikutusten tulee seurata sitä, kuinka rakennamme uutta liikennejärjestelmää. Sellaista kokonaiskuvaa ei varmasti ole valmiina vielä 4.12., kun yt-neuvottelut päättyvät. Uskoakseni työnantaja tavoittelee nope - ampaa muutosta niissä toiminnoissa, joissa sillä on jo nyt pidemmälle viedyt suunnitelmat. Neuvotteluissa on kuitenkin perusteellisesti puhuttava siitä prosessista, jolla henkilöstövaikutukset saadaan aidosti seuraamaan liikennejärjestelmän kehitystä. Vasta tällöin henkilös tövaikutukset Rautatieläisten Liitto on kaikissa yhteyksissä korostanut, että muutos tulee saada aikaan mahdollisimman pitkälle pehmeitä keinoja käyttämällä. Nyt alkavien yt-neuvottelujen aikana tullaan punnitsemaan työnantajien tahtotila toteuttaa muutos pitkäjänteisesti. täsmentyvät, sillä kuten tiedämme, hommat on hoidettava. Yhtymän käynnistämä muutosohjelma on meille kaikille myös henkisesti haastava. Muutos luo aina epävarmuutta. Ja onhan kyse erittäin vakavasta asiasta, joten sen äärellä sietääkin olla harkitseva meidän kaikkien. Vesa Mauriala Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja 6 Rautatieläinen

7 VR:n muutosohjelma VR käynnisti yt-neuvottelut 450 henkilötyövuoden vähentämiseksi VR-Konserniin kuuluva VR logistiikka aloitti yhteistoimintaneuvottelut, joiden tavoiteltava tehostamisvaikutus on 450 henkilötyövuotta. Neuvottelut alkoivat , ja ne saatetaan loppuun viimeistään Mahdolliset henkilöstövaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti VR Cargon Rautatieläisten Liiton työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevaan henkilöstöön. ISTOCKPHOTO Näissä YT-neuvotteluissa tarkennetaan seuraavia osa-alueita: VR Cargon asiakaspalvelukeskusten uudelleen organisointi, ratapihatoimintojen ja junatoimistojen toimintamallien uudelleen järjestely ja muiden avustavien tehtävien uudelleenarviointi. Lisäksi VR on aloittanut VR Cargon myynti- ja markkinointihenkilöitä koskevat yt-neuvottelut, joiden piiriin kuuluu enimmillään 35 henkilöä on puolestaan käynnistetty yt-neuvottelut koskien VR Cargon 165:ttä muuta toimihenkilöä. Rautatieläisten Liitto edellyttää YT- menettelyssä ensisijaisesti käytettäväksi pehmeitä keinoja, kuten vanhuuseläkkeelle siirtymisen hyödyntämistä, uudelleen sijoittamista VR-konsernissa sekä mahdollisia irtisanomispaketteja. Neuvottelut ovat osa VR-konsernin aikaisemmin ilmoittamaa säästöpakettia 1200 henkilötyövuoden vähentämiseksi ja 100 miljoonan euron vuosittaiseksi säästöksi vuoden 2011 loppuun mennessä. Muutosohjelmaa varten VR on perustanut muutospoolin. Rautatieläisten Liitosta neuvotteluja käyvät puheenjohtaja Vesa Mauriala, lakimies Jari Kiviharju, työehtosihteeri Kyösti Matikainen, aluepääluottamusmiehet Esko Takala, Arto Kukkonen, Timo Tukiainen ja Erkki Taatila. Teksti: Maarit Uusikumpu Rautatieläinen

8 Muutospooli sai säännöt VR-konsernin muutospoolin säännöt ovat valmistuneet. Niissä kuvataan esimerkiksi, miten pooliin siirtyminen tapahtuu, mitkä ovat työsuhteen ehdot ja miten rekrytoinnit hoidetaan muutosohjelman aikana. Poolin toiminta käynnistyy marraskuussa. Muutospooli ja irtisanoutumispaketti lyhyesti Muutospooliin siirtyvät ne työntekijät, joiden työt todetaan loppuneiksi taloudellisin ja tuotannollisin perustein yt-menettelyssä Pooli kuuluu henkilöstöyksikköön ja toimii henkilöstöjohtajan alaisuudessa. Poolin toimintaa seuraa työnantajan ja työntekijöiden edustajista koostuva ryhmä. Muutospooliin siirtyneellä työntekijällä on kolme kuukautta lisäaikaa etsiä uusi työ. Jos työtä ei kuitenkaan löydy, henkilö irtisanotaan, mutta muutospoolin palvelut jatkuvat vielä koko irtisanomisajan. Jos muutospoolin piiriin kuuluva henkilö irtisanoutuu itse, hän saa irtisanoutumispaketin. Irtisanoutumispaketin voi ottaa ennen pooliin siirtymistä tai vielä kolmen kuukauden ajan sen jälkeen. Paketin suuruus pienenee portaittain. Irtisanoutumispaketin suuruus on työntekijän irtisanomisajan palkka ja erillinen korvaus. Erillisen korvauksen Kommentti Muutospooliin vai sorvin ääreen? Syksy on alkanut rajulla tavalla. Ytneuvottelupyyntöjä sataa työnantajalta ovista ja ikkunoista. Cargon yt-asialistalla on ratapihat, asiakaspalvelu, junatoimistotyö ja jossain määrin myös huoltotyöt. Henkilöstövaikutusten on ilmoitettu olevan 450 henkilötyövuotta (htv). Jos vaatimus henkilötyövuosista säilyy samana, niin se merkitsee mielestäni myös suoria irtisanomisia, koska luonnollinen poistuma ei riitä vaadittuihin vähennyksiin. Yt-neuvottelut ajoittuvat Sen jälkeen asiat siirtyvät divisioonatasolle. Tähän on pakko todeta, että liiton toimistosta ei pystytä spontaaneja mielenilmaisuja estämään, jos neuvotteluissa emme löydä riittäviä keinoja ja malleja jäsentemme etujen turvaamiseksi. Pakkolomia on tosin peruttu osin eri puolilla Suomea, mutta lomautukset jatkuvat kuitenkin vuoden loppuun asti. Korostan kaikille Rautatieläisten Liiton jäsenille, että tuntuu omituiselta, että muut painavat ylitöitä niska limassa, kun työtovereita samaan aikaa lomautetaan. Nyt pitäisi löytyä ryhtiä ja solidaarisuutta. Ylitöiden tekeminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Kaikki voivat henkilökohtaisilla päätöksillään osoittaa, että he välittävät ja haluavat vaikuttaa asioihin. Pidättäytymällä ylitöistä on työnantajan paljon vaikeampaa jatkaa lomautusten tiellä. Henkilöstöjärjestöt ovat rakentaneet muutospoolia työnantajan kanssa yhteistyössä. Poolin tavoitteena on hallita muutosohjelman henkilöstövaikutuksia. Pooli tukee irtisanomisuhan alla olevia henkilöitä työllistymään joko konsernin sisälle tai sen ulkopuolelle. Aluksi muutospooliin tulevan henkilön työkokemus ja osaaminen kartoitetaan. Sen jälkeen jokaiselle tehdään henkilökohtainen toimintasuunnitelma. Tavoitteena on, että työpäivät käytetään mahdollisimman tehokkaasti uusien tehtävien etsimiseen. Myös esimiehet saavat tukea muutostilanteisiin. Itse en kuitenkaan halua, että jäsenemme löytäisivät itsensä poolista vaan työn äärestä. Tes-jaosto aloitteli toimintaansa kaksipäiväisellä starttirutistuksella Tampereella. Yhdessä käytiin läpi työskentelyperiaatteet ja jaoston tehtävät. Samalla suunniteltiin tuleviin sopimusneuvotteluihin valmistautumista. Tes-jaostossa kokeiltiin erikseen työskentelytapaa, jossa palkkaliitteittäin ruodittiin edustajakokoukselle tehtyjä esityksiä tärkeysjärjestykseen. Tulevaisuudessa niin jaostossa kuin työryhmissäkin on mietittävä, olisiko syytä koota asioita ja ajatuksia ammattiryhmittäin ja hallinnon ja toimiston voimin koota ja yhdistää asiat nippuun. Ehkä siten saisimme paremmin eri ammattien erityistarpeet otettua huomioon. Liiton hallinto on nimittänyt työryhmän, jonka pitäisi saada aikaan esitys luottamusmiesorganisaatiosta vielä tämän vuoden aikana. Aikataulu on melko haastava, ja paineet ovat kovat. Ammattiosastojen on syytä ottaa syyskokouksissaan keskusteluun ylityöt ja VR:n muutosohjelma. Hannu Mattila, työehtosihteeri 8 Rautatieläinen

9 suuruus on työsuhteen kestosta riippuen joko 5 tai 8 kuukauden palkkaa vastaava summa. Paketin voi ottaa vastaan heti ytneuvottelujen jälkeen, kun henkilö saa tiedon töiden loppumisesta. Paketti on tarjolla muutospoolissakin vielä kolme kuukautta, tosin sen suuruus pienenee asteittain. Pooli on määräaikainen, ja sen toiminta lakkaa vuonna Jo yt-neuvottelujen aikana selvitetään, onko vastaavia tehtäviä tarjolla omalla tai toisella paikkakunnalla. Esimiehet informoivat pooliin siirtymisestä noin viikon sisällä neuvottelujen päättymisestä. Rekrytoinneissa poolilaiset ovat etusijalla. Työllistymistä toiselle paikkakunnalle helpotetaan myös erillisen muuttokorvauksen avulla. Muutospoolissa työskentelee kolme kokopäiväistä henkilöä. Poolin vetäjä Anna-Maria Vanhanen tulee kunnossapidon henkilöstöpäällikön tehtävistä. Aino Mannio työskentelee rekrytointikoordinaattorina, ja koulutuskoordinaattorina aloittaa Esa Laukkanen VR Koulutuskeskuksesta. Poolin henkilöstö tekee yhteistyötä työnhakuvalmentajien, koulutusorganisaatioiden, työvoimatoimistojen ja VR Eläkesäätiön kanssa. Parhaillaan etsitään toimitiloja eri puolilta Suomea. Poolin toimintaa kehitetään tiiviissä yhteistyössä työnantajan ja henkilöstöjärjestöjen yhteisessä seurantatyöryhmässä. Muutospoolin säännöt löytyvät Verstaalta VR uudistuu -työtilasta, jossa muutospooli on omana kohtanaan. Kysymyksiä poolista voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin tulee luettavaksi työtilaan. Rautateiden uusi tuleminen? Tulevaisuus ei ole entisensä. Kun olin teini, futuristisessa tv-sarjassa Jetsonin perheen isä kaasutteli aamuisin töihin raketillaan ja liittyi muiden työmatkalaisten ruuhkaan pilvenpiirtäjien huippujen lomaan. Toisissa visioissa moottoriteiden eritasoristeyksiä kasvoi joka niemeen, notkoon ja saarelmaan. Nuo visiot ovat niin eilistä. Öljylähteet ehtyvät, ja ilmastonmuutos uhkaa sivilisaatiomme tulevaisuutta. Liikenne aiheuttaa Euroopassa neljäsosan ilmastoa muuttavista päästöistä ja mikä pahinta, liikennepäästöt kasvavat, mikä syö teollisuudessa ja energiantuotannossa toteutettujen päästövähennysten hyödyn. Näin ei voi jatkua. Euroopassa ja Suomessakin noin puolet päivittäisistä automatkoista on alle 5 kilometrin mittaisia, 30 % alle 3 km ja 10 % alle kilometrin. Esimerkiksi Saksan päästöt alenisivat 4 %, jos vain puolet lyhyistä automatkoista siirtyisi busseihin, ratikoihin ja polkupyörille. Paremmin palveleva joukkoliikenne sekä kunnolliset ja miellyttävät pyörätiet maksavat paljon vähemmän kuin yhä leveämpien autoteiden rakentaminen. Sitä paitsi tällaisessa ympäristössä on miellyttävämpää asua. Pitemmistä matkoista merkittävä osa voidaan siirtää rautateille, mutta se vaatii jo isompia investointeja. Uusien ratojen ja nopeiden junien lisäksi tarvitaan muutakin. USA:n rahdista 40 % kulkee kiskoilla, Euroopassa vain 14 %. Rekat ovat nopeampia, koska melkein joka rajalla juniin pitää vaihtaa sekä veturi että kuljettaja, koska rajan eri puolilla voi olla eri raideleveys, eri liikennesäännöt ja merkkijärjestelmä. Ennen kuin tästä sotkusta saadaan ihmisten ja yritysten sujuva palvelija, tarvitaan myös asennemuutoksia monessa kohtaa. Yhtä ja toista onkin parantunut ihmisten palvelussa. Kiitos esimerkiksi sii- JaaEi tä, että aika monen junanpenkin vierestä löytyy jo sähköpistoke. Siinä on oivallettu junan kilpailuetu, mahdollisuus tehdä matkalla työtä. Parantamisen varaa on silti. Kuuntelin vuonna 1990 VR:n edustajan visiointia rautatieasemista solmukohtina, joilla voi kätevästi vaihtaa bussista tai polkupyörästä junaan ja takaisin. Miksi tämä ei tapahdu? Miksi VR ei tee edes sitä, minkä voisi tehdä omin päätöksin? Miksi on ihan sattumanvaraista, osataanko rautatieasemalla kertoa, milloin lähtee linja-auto lähikuntaan ja missä on pysäkki? Miksi asemilla ei ole pyörätelineitä, joihin pyörän voi lukita ketjulukolla kiinni, eikä ylipäänsä tarpeeksi pyörätelineitä? Tampereen rautatieasemalla pyöriä on koko minun aikuisikäni aina ollut enemmän kuin telineitä. Miksi? Kun junamatkustajien pyörät eivät mahdu telineisiin ja pyöräilijät omaksuvat uuden paikan, VR on Tampereella ryhtynyt häätämään pyöriä, niistä on jopa katkottu lukkoja altistaen kalliitakin pelejä varkaille ja vahingoittumiselle. Miksi? Miksi en tähän päivään mennessä ole saanut selville sähköpostiosoitetta, johon voisin kertoa, kun luvattu palvelu tökkii, ja josta myös saisin vastauksen? (Yritetty on.) Kehittämistä riittää. Mutta toivon, että voin vielä elinaikanani asettua Helsingissä junan makuuvaunuun ja herätä aamulla Berliinissä. Satu Hassi Euroopan parlamentin jäsen (vihr) Rautatieläinen

10 Talvivaaran kaivos on megaluokan hanke. Virtaa Talvivaaran radalle Kainuun Talvivaaran nikkelikaivoksen rikinhaju lemuaa kilometrien päähän. Perusparannetun asfalttipintaisen korpitaipaleen päässä pala Sotkamon kunnan korpimaata on muuttunut parissa vuodessa vaaramaisemasta jättimäiseksi avolouhokseksi. Myös kaivoshankkeen kuljetustarpeita varten rakennettu Talvivaara-rata on edennyt ajallaan. Lokakuussa rataan kytkettiin jännite. Sähköasentajien Eero Tammelan ja Arto Pöyskön työpäivät ovat kuluneet mukavasti. Aina aurinko ei sähkötöissä hemmottele vaan töitä tehdään sateellakin. Talvivaaran kaivosalue on yksi Euroopan suurimmista tiedossa olevista sulfidisen nikkelin esiintymistä. Suuri hanke vaatii suuret koneet. Mammuttimaiset rekat ja kaivinkoneet pörräävät pitkin aluetta, vaikka muuten alueella on rauhallista. VR:n työnjohtaja Mikko Lompolojärvi kuvailee kaivosalueen rakennusprojektia hektiseksi. Vuosi sitten kaivosalueella kuhisi työmiehiä ja urakoitsijoita. Täällä oli todella vilskettä. Osa tätä kuhinaa on ollut radanrakennusväkeä, kun Talvivaaran kaivosta varten on pitänyt rakentaa sähköistetty rata. Ensimmäinen lapionpisto iskettiin routaiseen maahan maaliskuussa Rakentaminen alkoi Murtomäestä Talvivaaraan maanrakennustöillä. Radan oli määrä olla valmis puolessatoista vuodessa. Ja niin myös tapahtui. Radan maanrakennustöitä urakoi yhtaikaa kolme yritystä: Destia, NCC ja Maanrakennus Kamara, kukin omilla ratapätkillään. Radan turvalaitetyöt valmistuivat syyskuussa ja sähkötyöt lokakuun lopussa. Valmiin radan pituus on 24 km ja koko raiteiston 27 km. Rata alkaa Talvivaarasta ja yhtyy muuhun Suomen rataverkostoon Murtomäessä, missä rata erkanee länteen päin Otanmäkeen ja itään Talvivaaraan. 10 Rautatieläinen

11 Kuvauspäivänä Eero Tammelan (vas.) ja Arto Pöyskön työpäivään kuului trimmausta ja vaihdekujien mittausta. Ratakoneen kori nousee ja laskee sähköasentaja Matti Qvickin tahdittamana. Haasteellinen ratahanke Radan valmistumisessa iso vastuu on levännyt projektipäällikkö Mika Tuokilan ja Lompolojärven harteilla. Tuokila vastaa koko rataprojektista ja Lompolojärvi radan sähköistyksestä, joka alkoi toissa kesänä. Rautatieläinen

12 Sähköasentaja Matti Qvick (vasemmalla) ja työnjohtaja Mikko Lompolojärvi tuumaustauolla. 12 Rautatieläinen

13 Talvivaarassa malmia rikastetaan bioliotusmenetelmällä. Talvivaara-radan toinen pää on Murtomäessä. Vastuu radan valmistumisesta on ollut porjektipäällikö Mika Tuokilan (oikealla) ja työnjohtaja Mikko Lompolojärven harteilla. l Tuokila pitää Talvivaara-projektia erittäin haasteellisena tiukan aikataulun ja laajuuden vuoksi. Pelkästään Tuokilan latelemat luvut maamassojen siirrossa vakuuttavat. Maamassoja on siirretty kaksi miljoonaa kuutiota, joista ratapihallakin kuutiota. Kallionlouhinnassa massoja on siirretty kuutiota. Aikataulussa ja kustannuksissa on pysytty. Ongelmiakin on ollut, mutta ne ovat onneksi tulleet hajanaisesti. Syys-lokakuussa rata oli viittä vaille valmis. Sähkötöitä viimeisteli kaksi porukkaa, mutta enimmillään piuhoja on vetänyt kolmekin porukkaa. Sähköasentajat keravalainen Eero Tammela, järvenpääläinen Matti Qvick ja tamperelainen Arto Pöyskö ovat tehneet kymmentuntisia päiviä maanantaista torstaihin. Miesten mielestä työt ovat sujuneet suurin piirtein mukavasti. Päivät kuluvat nopeasti eikä pitkän työpäivän päälle illalle juuri ole jäänyt aikaa. Kolmikko on komennustensa aikana vetänyt johtoja satoja kilometrejä. Yläilmoihin on vedetty M-johtoa, vastajohtoa, kannatin ja ajojohdin. Sähkötöihin kuuluu myös radan valaistus ja vaihteiden lämmityksen asentaminen. Ratatyöt Talvivaarassa ovat laajuudestaan huolimatta olleet tavallista helpompia, koska radalla ei ole kaivosjunien lisäksi muuta liikennettä. Monilla työmailla työt tehdään öisin, mutta täällä on voitu työskennellä päivisin keskeytyksettä. Säiden armoilla täälläkin tosin ollaan. Ei auta vaikka sataa. Töitä on tehty myös talvisin, Lompolojärvi kertoo. Säiden armoilla täälläkin ollaan. Ei auta vaikka sataa. Töitä on tehty myös talvisin. Talvivaaran kaivosalueella kaikki on suurta. Radantarkastusvaunu Emma tarkastusajolla uudella radalla. Rautatieläinen

14 Lompolojärven mukaan työturvallisuuskin on pitänyt kutinsa Talvivaarassa eikä onnettomuuksia ole sattunut. Uutta rataa pitkin on nikkeliä ajettu syyskuun puolivälistä alkaen Talvivaarasta dieselveturilla muutaman kerran viikossa Harjavaltaan, missä malmi jalostetaan. Tavaravirta ei ole vain yhdensuuntainen vaan kaivosalueelle ajetaan kalkkikiveä, lipeää ja rikkihappoa, joita tarvitaan malmin rikastamisessa. Radan sähköistyksen valmistuttua tavarajunaliikenne vilkastuu. Talvivaararadan omistaa toistaiseksi Talvivaaran kaivososakeyhtiö, mutta parin vuoden päästä sen on määrä siirtyä Ratahallintokeskukselle. VR Rata hoitaa radan kunnossapidon Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu Talvivaaran nikkelikaivos on avolouhos. Talvivaara työllistää Kainuussa Talvivaaran kaivosta pidetään lottovoittona Kainuun kunnille ja erityisesti Sotkamolle. Talvivaaran esiintymät, Kuusilampi ja Kolmisoppi, ovat yksi Euroopan suurimmista tiedossa olevista sulfidisen nikkelin esiintymistä. Esiintymien malmivarat arvioidaan yli miljardiksi tonniksi, ja kaivosyhtiö uskoo niiden riittävän 60 vuoden toiminnan. Kaivos tuottaa myös kuparia, sinkkiä ja kobolttia. Ensi vuonna nikkelituotanto on lähes tonnia ja myöhemmin tonnia vuodessa. Talvivaaran kaivos lievittää, vaikkakaan ei ratkaise Kainuun työttömyysongelmaa. Pelkästään Talvivaara-radan töihin on osallistunut useita satoja työntekijöitä, mutta varsinkin kaivosinfran rakentamisen aikana työllisyysvaikutukset ovat jakautuneet monelle alueelle, koska Talvivaarassa on ollut komennusväkeä niin etelästä kuin pohjoisesta. Itse kaivos tarjoaa työtä noin 400 hengelle. Se aloitti toimintansa viime vuoden lokakuussa, ja ensimmäinen nikkeli-kobolttisakkakuorma lähetettiin kaivokselta 19. helmikuuta 2009 maanteitse Kajaanin rautatieasemalle, josta se jatkoi junakuormana Harjavaltaan jalostamolle. Kuljetukset kuitenkin siirtyvät kokonaan rautateille. Talvivaaran esiintymä on alun perin löytynyt Geologian tutkimuskeskuksen tutkimuksissa luvun vaihteessa. Tällöin esiintymä havaittiin suureksi, mutta verrattain heikkolaatuiseksi. Tämän vuoksi sen hyödyntäminen ei ollut kannattavaa perinteisillä rikastusmenetelmillä. Talvivaaran kaivoksesta saatavan malmin rikastamiseen käytetään biokasaliuotusmenetelmää. Bioliuotus on tapa erottaa metallit sulfidisesta malmista liuokseen ilman korkeaa lämpötilaa vaativaa sulatusta. Talvivaarassa luonnossakin esiintyvää prosessia nopeutetaan teollisesti säätämällä olosuhteet bakteereille sopiviksi sekä kasvattamalla malmin pinta-alaa murskaamalla. Bioliuotuksella saadaan talteen kultaa, kuparia, sinkkiä ja nikkeliä. Lähteet: Wikipedia ja 14 Rautatieläinen

15 S oom moro ny! Rautatieläisten Liiton työehtosihteeri Seppo Raiso kertoo tehneensä työnsä aina aatteen ja erityisesti ay-aatteen perässä. Aate onkin kuljettanut häntä rautatiemaailmassa VR:n juoksupojasta rautatieläisten luotetuksi edunvalvojaksi ja neuvottelijaksi. Nyt työjuoksut ovat takanapäin ja eläkepäivät koittavat pitkän rautatieläisuran tehnyttä ay-aktiivia. On aika sanoa s oom moro ny! Seppo Raiso on mies, joka on täysillä mukana siinä, mitä tekee. Koko olemus ja elekieli elävät puheen mukana yhtä vahvana kuin Tampereen murre on soljunut hänen kolumneissaan Rautatieläinenlehdessä. Kädet viittilöivät, hartiat ja keho kallistuvat välillä eteenpäin, välillä taaksepäin. Raisossa on ärhäkkyyttä, eikä hän selvästikään ole joo-miehiä. Näillä ominaisuuksilla hän on pärjännyt joskus melko kovassakin ay-maailmassa. Henkilökohtaisten ominaisuuksien lisäksi Raiso pitää tärkeänä, että vaimo on seissyt vahvasti hänen rinnallaan niin myötä- kuin vastamäessä jo 40 vuotta. Vaimo on ollut tukena silloin, kun on oikein ahdasta ollut. Se on just niiku Koskelan Akseli sanoo Täällä Pohjantähden alla -kirjassa, että teet mitä hyvänsä, niin jos kyökin puoli antaa perään, niin ei sillon auta mikään. Kolmannen polven rautatieläinen Raiso on henkeen ja vereen tamperelainen ja sosialidemokraatti. Tamperelaisuuden ja sosialidemokraattisen aatteen palon hän imi jo äidinmaidosta. Hänen äitinsä on Pispalan likkoja ja sekatyöläinen. Kun Raiso oli kuusivuotias, äiti vei pikku-sepon Pispalan Päivän nuoriin, joka oli sosialidemokraattinen raittiusseura. Raivoraitista ei Raisosta tullut, mutta demari tuli. Aina olen ollut demari ja tulen olemaan. Rautatieläisten Liiton hallitus muisti Seppo Raisoa pelipaidalla Rautatieläisten Liitossa järjestetyssä läksiäisjuhlassa. Numero 11 on ollut Raison oma pelinumero. Rautatieläinen

16 Myös rautatiemaailma on ollut hänelle tuttu lapsesta asti. Hän on syntynyt vuonna 1949 Tampereen Härmälässä, mutta viettänyt suurimman osan lapsuuttaan Kalevassa rautatieläisten asunnoissa. Lisäksi hän on kolmannen polven rautatieläinen. Hänen isänsä ja isänisänsä olivat veturinkuljettajia. Juoksupojasta liiton leipiin Raiso ei jatkanut isiensä jalanjälkiä vaan valitsi liikennepuolen. Rautatieläisuransa hän aloitti 14-vuotiaana juoksupoikana ja lähettinä vuonna 1964 Tampereen varikolla ja toimistossa. Myöhemmin hän työskenteli harjoittelijana varikolla ja moottorihuoltoharjoittelijana luvun lopussa hän siirtyi liikennepuolen töihin tavara-asemalle asemamieheksi ja tavaran pakkaajaksi. Työmaana on ollut myös konduktöörin työt ratapihalla ja henkilöliikennepuolella. Neuvottelut ovat usein kompromisseja. Ei voi ajatella, että on voittaja vaan onko ratkaisu jäsenistön etu. Nyt oloneuvokseksi siirtyessään Raiso on ehtinyt olla jalat tukevasti kiinni ayliikkeessä liki 40 vuotta luvun alkupuolella nuorta Raisoa alkoi kiinnostaa ammattiyhdistysliike, ja pian hän jo olikin työsuojelumies ja osasto 56:n johtokunnan jäsen. 70-luvun alkupuoli oli upeaa aikaa työläisten edunvalvonnassa ja hieno koulu ay-ammattiin. Rautatieläisten osasto 56:n seuratalolla Morkulla 300 osaston jäsentä otti osaa vuosikokoukseen, ja kuukausikokouksessakin oli jäsentä. Muistan, kun Viinikan ratapihalla keskeytettiin työt, että jäsenet pääsivät äänestämään, Raiso hehkuttaa. Raison ura liiton toimitsijana alkoi 27 vuotta sitten. Tänä aikana hän on ehtinyt nähdä kahdeksan Rautatieläisten Liiton edustajakokousta, kaksi kertaa osaston edustajana ja kuusi kertaa toimitsijana. Liiton puheenjohtajakin on ehtinyt vaihtua neljä kertaa. Pesti liitossa on opettanut katsomaan asioita omia kotikulmia laajemmin. Kun tulin liittoon, muuttui maailmani. Piti ruveta katsomaan kokonaisuutta ja miettimään laajasti jäsenten edunvalvontaa. Ennen olin vain tamperelainen ja minua kiinnosti vain Tampereen asiat. Aloitteentekijästä puolustustaisteluun Raison mukaan luvuilla ay-liike oli vielä aloitteentekijä. Rautatieläisillä käänne alkoi vuonna 1987, kun VR aloitti rajun saneerauksen. Rautatieläiset joutuivat puolustuskannalle, ja työnantajasta tuli haastaja. Samaan aikaan VR palkkasi nuoria esimiehiä. Työntekijät kuvasivat uusia esimiehiä kokeilijoiden ja keksijöiden kerhoksi luvun loppupuolella tilanne oli samankaltainen. VR:llä oli lähemmäs työntekijää, Antti Jaatinen ja Ari Vanhanen VR:n henkilöliikenteen johdosta muistivat Seppo Raisoa konduktöörin lakilla ja lipunleimauspihdeillä. Kättä päälle sopimuksen jälkeen. VR:n nyt jo eläkkeellä oleva henkilöstöjohtaja Aimo Kokkonen ja Seppo Raiso olivat 13 vuotta neuvottelukumppaneita. 16 Rautatieläinen

17 Seppo Raison ammattiosasto on 56. Osastotoveri tamperelainen Osmo Tuimala piipahti toivottamassa Raison oloneuvosten joukkoon. kun harvennus ja hakkuut alkoivat, hän muistelee. Hän ei kuitenkaan pidä rautatieläisten tuon ajan edunvalvontaa pelkkänä alistumisena. Olimme rohkeita vuonna 1987 jo liikelaitosmallissa. Uskalsimme liitossa tehdä erilaisia sopimuksia, joilla turvasimme jäsenten edut niin, ettei väkivaltaisia irtisanomisia tullut. VR oli valmis riehaan pehmein keinoin. Se ei ole ollut työnantaja pahasta päästä, mutta kyllä vaikutusta on ollut myös liiton rohkealla edunvalvonnalla. Neuvotteluissa tarvitaan heuristista perstuntumaa Raiso on ollut vastuussa liiton sopimustoiminnasta ja hänen roolinsa on siinä kasvanut pitkin 2000-lukua. Hän pitää neuvottelijan vahvuutena hyvää verbaalisuutta. Lisäksi pitää olla tuntosarvet pystyssä ja aistia neuvottelun ilmapiiri. Ratkaisuvaiheessa joko lähdet neuvotteluista ulos tai teet sopimuksen. Pitää olla heuristinen perstuntuma. Pitkän linjan neuvottelijat tietävät, että neuvotteluista harvemmin heruu kiitosta, vaikka itse tuntisi onnistuneensakin. Kovimman kritiikin olen saanut nyt voimassa olevasta sopimuksesta, vaikka mielestäni onnistuin siinä neuvottelijana. Sain ulos sen, mitä sillä rahalla ulos oli saatavissa. Koskaan kaikki ei ole tyytyväisiä, ja se on vain hyväksyttävä. Saamastaan kritiikistä huolimatta hän pitää ay-toimitsijan ammattia niin hienona ammattina kuin vain ihmisellä voi olla. Yksikään päivä ei ole samanlainen, mutta kovaa luonnetta tämä vaatii ja uhrautuvaisuuttakin. Koko ajan on töissä, mutta olen nauttinut kaikesta. Jos ihmiset kritisoi, sekin on hyvä, koska se osoittaa ainakin kiinnostusta. Raison uran pahin paikka oli, kun VR yhtiöitti Ahon hallituksen aikana Transpointin vuonna Työntekijät joutuivat AKT:n sopimuksen piiriin ja palkat putosivat pahimmillaan yli 1000 markkaa silloista rahaa. Valvoin öitä, ja neuvotteluprosessi kesti kaikkiaan yhdeksän kuukautta. Kekseliäs ja suora neuvottelija VR:n entinen henkilöstöjohtaja Aimo Kokkonen oli Raison vastaneuvottelijana 13 vuoden ajan. Hän yltyy kehumaan neuvottelukumppaniaan kuin ylintä ystäväänsä, jonka kanssa tiukoista neuvottelutilanteista selvittiin aikalisällä ja kekseliäisyydellä. Usein päästään sillä eteenpäin, että keksitään kokonaan uusi ratkaisu tai katsotaan asiaa aivan uudesta näkökulmasta. Sepolta löytyi mielikuvitusta ja ideointia. Hänen apunaan oli myös suora luonne ja huumorintaju. Hän uskalsi ottaa vastuuta ja sanoa, mistä asia kiikastaa. Mutta ei Raisollakaan ole työantajan neuvottelijasta pahaa sanottavaa. Vastapuoli on ollut rehellinen ja hyvä neuvottelukumppani. Se, mitä on sovittu, niin siitä on kiinni pidetty. Molemminpuolinen luottamus on oltava. Jos kerran kusetat, niin peli on pelattu. Neuvottelut ovat usein kompromisseja. Ei voi ajatella, että on voittaja vaan onko ratkaisu jäsenistön etu. Takaisin kotiin Kun Raiso aikoinaan sai toimitsijan pestin liitosta, jätti hän Tampereen tomut yli 20 vuodeksi. Uusi koti löytyi Keravalta lähempänä työpaikkaa. Keravasta ei kuitenkaan tullut Raisolle loppuelämän kotia, vaan kolme vuotta sitten hän muutti takaisin Tampereelle tai omien sanojensa mukaan palasi kotiin. Hän pitää poissaoloaan Tampereelta kohtalokkaana. Poissaollessani demarit hävisi aina vaalit, ja nytkin kaiken maailman XL-ryhmät käyttävät siellä valtaa, mutta onneksi menin takaisin Tampereelle. Tampere on oikeistolaistunut, mutta eiköhän se tuuli vaihdu nyt sielläkin. Raisolle tuskin tulee tekemisen puutetta eläkepäivinä. Lapsenlapsia on kahdeksan, ja harrastuksiin kuuluu spinningiä, musiikkia, pyöräilyä, hiihtoa, laskettelua ja avantouintia. Ja tietenkin hän on vanhaan tapaansa Tapparan miähiä eli Hakamäen hallin katsomon penkki kuluu Raison alla entiseen malliin. Nonnii, ne on ny sitte Sepon työavvua ret lusittu. Rautatieläinen-lehti kyä kiittää pitkä aikaista sana-seppoaan ja toivottaa voimallisia eläkepäiviä siä Manses! Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu Rautatieläinen

18 Valtionyhtiöiden kohtalo askarrutti liittoseminaarissa Rautatieläisten Liitto sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL järjestivät lokakuussa yhteisseminaarin aiheesta, miten parhaiten hoidetaan valtion omaisuutta. Aiheesta keskustelemassa oli liittojen edustajia ja aktii veja, kansanedustajia sekä tutkijoita. Seminaarikutsu oli lähetetty myös valtion omistajaohjaukselle, joka loisti poissaolollaan. Seminaarissa myrskyn silmässä oli hallituksen esitys, jossa valtio luopuu omistuksistaan tierakennusyhtiö Destiassa, laboratorioyhtiö Labtiumissa sekä ajoneuvo- ja konekorjaamoyhtiö Raskoneessa. Hallitus on perustellut yksityisen omistuksen hakemista näille yhtiöille sillä, että näin niiden kehittämiseen voidaan saada rahaa ja turvata markkinakilpailu. Väite markkinakilpailun turvaamisesta saa kyytiä sitä tietoa vastaan, että vastikään korkein hallinto-oikeus vahvisti päätöksellään Lemminkäiselle ja muille yksityisille asfalttifirmoille annetut sakot kartellisääntöjen rikkomisesta. Seminaarin puheenvuoroissa kuitenkin yksi suurimmista huolista oli, että valtionyhtiöiden myynti johtaa yhtiöiden siirtymiseen kokonaan kansainväliseen omistukseen. Huoli on perusteltu, koska valtionyhtiöt toimivat usein toimialoilla, joilla on strateginen merkitys koko Suomelle. Sosialidemokraattien kansanedustaja Eero Heinäluoma kysyi, tarvitaanko valtionomistajaohjausta lainkaan ja vastasi saman tien, että kyllä tarvitaan, mutta myös yksityinen raha on tarpeen valtionyhtiöissä. Monet valtionyhtiöt eivät olisi kehittyneet, jos vierasta uutta pääomaa ei olisi saatu niihin. Huonona esimerkkinä hän nosti esille autojen katsastuksen yksityistämisen. Se on tullut kalliiksi kansalaisille, kun katsastushinnat ovat kolminkertaistuneet. Pelkona on, että Destian myynti vie autokatsastuksen tielle. Tämä ajankohta ei ole hyvä myydä Destiaa. Raiteiden käyttö maksimoitava Vasemmistoliiton kansanedustaja Annika Lapintie totesi, että yksityistäminen leviää koko ajan laajemmalle. Hän vertasi Suomea Ruotsiin, missä valtio on pitänyt paremmin huolta kansallisomaisuudestaan ja pitänyt yllä ja rakentanut muun muassa huippuhienon ja laajan laajakaistaverkoston. Keskustan kansanedustaja Antti Rantakangas joutui vastaamaan, miten käy lossien ja lauttojen, jos Destia myydään. Rantakangas lupasi niiden pysyvän valtion omistuksessa sataprosenttisesti, koska ne ovat strategisia. Vihreiden kansanedustaja Ville Niinistö yhtyi näkemykseen, että valtionyhtiöiden omistus on strategista. Hänen mielestään se aika, kun valtio vähentää omistustaan, on nyt ohi. Tutkimuskoordinaattori Eero Lehto Palkansaajien tutkimuslaitoksesta taustoitti valtion omistajaohjauksen rajoista ja historiasta liittojen yhteisseminaarissa. 18 Rautatieläinen

19 Liittojen yhteisseminaarissa nostettiin tikun nokkaan valtion omistajapolitiikka. Yksi suurimmista huolista on, että valtionyhtiöiden myynti johtaa yhtiöiden siirtymiseen kokonaan kansainväliseen omistukseen. Jotain voidaan silti myydä ja jotain ostaa jatkossakin. Valtion intressit pitäisi kuitenkin olla jotain enemmän kuin vain voiton tuottaminen yhtiöissä, Niinistö totesi. VR:n tehtävää Niinistö piti erityisen tärkeänä ilmastopolitiikan ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Meillä on isoja haasteita ilmastopolitiikassa ja työllisyydessä. Rautateillä pitäisi voiton maksimoinnin sijaan keskittyä raiteiden käytön maksimointiin. Rautatieläisten Liiton hallituksen jäsenet Kari Kopola (vasemmalla), Kimmo Autio ja Jukka Kämäräinen seminaaritauolla. Miksi juuri nyt? Kokoomuksen Petteri Orpo sanoi, että Destian ja Raskonen mahdollisissa yritysjärjestelyissä ja listauksissa tulee varmistaa yhtiöiden kotimaisuus sekä valtion ankkuriomistajuus. Rautatieläinen

20 Destiaa ei myydä vaan sille haetaan kumppanuuksia. Sillä on arvokasta omaisuutta muun muassa maavaroja. Sitä ja valtionyhtiöitä halutaan kehittää, pääomittaa ja pitää suomalaisomistuksessa, Orpo summasi. JHL:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori hämmästeli monien muiden tapaan, miksi valtuuksia haetaan juuri nyt. Halutaanko myynnillä rahoittaa jotain muuta hanketta? Valtionyhtiöiden kohdalla oli tullut aika hakea myyntivaltuuksia, Orpo vastasi. Vastaus ei tyydyttänyt kuulijoita. Eduskunnalta halutaan täydet myyntivaltuudet, säilytetään ankkuriomistus yhtiöissä, mutta omistusosuutta ei kerrota julkisesti. Omistajalla on määräysvalta kuitenkin vasta, kun se omistaa yli 50 %, Santamäki-Vuori jatkoi. Yhteiskuntavastuu paitsiossa Rautatieläisten Liiton hallinnon jäsenet, pääluottamusmiehet ja aktiivit totesivat, että tilaisuudessa sai hyvän käsityksen omistajaohjauksesta. Seminaaria pidettiin antoisana, vaikka Destia veikin päähuomion ja yhteiskuntavastuu jäi paitsioon. Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja Vesa Mauriala kuitenkin nosti avauspuheessaan myös yhteiskuntavastuun esiin. Valtionyhtiöissä tulisi nostaa yhteiskuntavastuullisuus ja yhteiskunnan toimintaa hoitavat ja tukevat palvelutehtävät johtotähdeksi. Niiden pitäisi harjoittaa pitkäjänteistä ja työllisyyttä tukevaa henkilöstöpolitiikkaa samalla, kun valtion tulisi tässä tilanteessa olla erittäin pidättyväinen yhtiöidensä myynnissä, Mauriala totesi. Rautatieläisten Liiton hallituksen varapuheenjohtaja Sakari Ojala piti seminaaria hyvänä lähtölaukauksena jollekin uudelle. Aluepääluottamusmies Pertti Varpenius epäili, että kaikki hallituspuolueen edustajatkaan eivät tiedä, mitä ollaan tekemässä. Aluepääluottamusmies Esko Takala taas ihmetteli, miksi seminaari järjestettiin samana päivänä, kun eduskunta äänestää asiasta. Aluepääluottamusmiehet Pertti Varpenius (vasemmalla), Erkki Taatila ja Rautatieläisten Liiton hallituksen varapuheenjohtaja Sakari Ojala pitivät seminaaria hyvänä lähtölaukauksena jollekin uudelle. Oltiin ihan jälkijunassa tässä vaikuttamisessa, hän kritisoi. Eduskunta antoi perjantaina 9. lokakuuta valtioneuvostolle vapaat kädet myydä kolme valtionyhtiötä. Päätös syntyi äänin Vasemmiston eduskuntaryhmät äänestivät eduskunnassa yksimielisesti hallituksen myyntivaltuuksien antamista koskevaa esitystä vastaan. Myöskään kansalaiset eivät hyväksy yhtiöiden myyntiä. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL tilasi TNS-Gallupilta Destiaa koskevan tutkimuksen. Kyselyn mukaan 84 prosenttia suomalaisista säilyttäisi tienpidon ja liikennerakentamisen pääosin valtion omana toimintana. Lossit ja lautat pysyvät valtiolla Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu Destia yksityistetään, mutta sen lossit ja lautat pidetään valtiolla. Valtioneuvosto oikeutti 14. lokakuuta valtion edustajan hyväksymään lauttaliiketoiminnan eriyttämisen Destian ylimääräisessä yhtiökokouksessa. Lauttaliiketoiminnasta tulee valtion suoraan ja kokonaan omistamaan yhtiö. Lauttaliikenteen henkilöstö siirtyy sen palvelukseen niin sanottuina vanhoina työntekijöinä. JHL järjesti laajan ja näkyvän työnseisauksen 11. syyskuuta tienrakennusyhtiö Destian, laboratorioyhtiö Labtiumin ja ajoneuvo- ja konekorjaamoyhtiö Raskoneen yksityistämistä vastaan. Rautatieläisten Liitto tuki kananotollaan JHL:n mielenilmausta. Ennen JHL:n kampanjaa Destian lauttatoiminnan tulevaisuus oli hämärän peitossa. Saatiin ristiriitaista tietoa ja erilaisia arvioita eri ministereiltäkin. JHL:n työnseisauksen jälkeen hallitukseen tuli vauhtia. Lautat ja lossit päätettiin pitää valtiolla. 20 Rautatieläinen

21 Vapaa-aika Hae SAK:n kulttuurirahastolta apurahaa SAK:n kulttuurirahasto julistaa vuoden 2010 apurahat haettaviksi. Apurahoja voivat hakea kaikki SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen yksityiset jäsenet tai harrastajaryhmät. Hakulomake ja tarkat ohjeet löytyvät alkaen KSR:n osoitteesta www. sivistysrahasto.com. Internetissä täytetty, tulostettu ja allekirjoitettu hakemus liitteineen toimitetaan mennessä hakijan omaan ammattiliittoon. Vuoden 2007 alusta SAK:n kulttuurirahasto on toiminut Kansan Sivistysrahaston yhteydessä erikoisrahastona. Jos hakijan ammattiliitolla on oma rahasto KSR: ssä käsitellään hakemus myös sen apurahoja jaettaessa ilman eri hakemusta. Apurahojen saajien nimet julkaistaan SAK:n kotisivuilla (www.sak.fi) viimeistään sekä ilmestyvässä Palkkatyöläisessä ja ilmestyvässä Löntagarenissa. Päätös apurahasta ilmoitetaan saajalle myös henkilökohtaisesti. Lisätietoja antavat Pirjo Vainio p ja Merja Lehmussaari p Märklin 150 vuotta pienoisjunia Suomen Rautatiemuseossa Suomen Rautatiemuseon uusi vaihtuva näyttely esittelee maailman tunnetuimman pienoisjunavalmistajan tuotteita yhtiön historian varrelta. Näyttely on Tanskan Rautatiemuseon koostama. Esillä olevat pienoisjunamallit ovat pääosin vuosilta , vanhin malli on vuodelta Yhteensä esillä noin 300 mallia. Lisätietoja Suomen Rautatiemuseon verkkosivuilta Perhelomat ry:n lomat 2010 Perhelomat ry ja Rautatieläisten Liitto ry järjestävät yhteistyössä ohjattuja lomaviikkoja RAY:n tuella. Lomat järjestetään lomakeskus Huhmarissa, Polvijärvellä noin 30 km:n etäisyydellä Joensuusta (www.lomakeskushuhmari.com). Lomaviikot sisältävät ohjattua liikunnallista ja virkistyspainotteista ohjelmaa sekä luentoja kuhunkin lomaan liittyvistä aiheista. Loman hintaan sisältyy viikon ohjelma ja täysihoito, jonka majoitus on viihtyisissä loma-asunnoissa: loma-asunto / perhe tai pariskunta. Yksin tulevat majoitetaan kahden hengen loma-asuntoihin. Matkat lomalaiset maksavat itse. ELÄKELÄISTEN ERITYISVIIKOT (eläkkeelle jääneille liiton jäsenille ja heidän puolisoilleen) Loman nimi Loma-aika Hinta/hlö Haku päättyy Vesiviikko euroa Onni kiertämään euroa Hyvän olon viikko euroa TYÖTTÖMIEN ERITYISVIIKOT (työttömille, yli 3 viikkoa lomautetuille ja heidän perheenjäsenilleen). Viikko tarkoitettu lomautetuille silloin, jos lomautus osuu lomaviikolle. Loman nimi Loma-aika Hinta/hlö Haku päättyy Plussaa elämään jäsen ja alle 16-v: maksuton puoliso: 62,50 euroa Plussaa elämään PIENTEN LASTEN ERITYISVIIKOT (liiton jäsenille ja heidän puolisoille sekä lapsille) Loman nimi Loma-aika Hinta/hlö Haku päättyy Vekaraviikko aikuiset: euroa alle 16-v: maksuton Vintiöviikko LISÄTIETOJA JA HAKEMUSLOMAKKEITA (myös voi tiedustella: Raija Vuori-Lehkonen, puh tai Hakemukset osoitteeseen: Rautatieläisten Liitto ry, PL 205, HELSINKI Rautatieläinen

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

Kainuun Etu Oy Paavo Pietikäinen. Henkilöstöpooli vastaa kausiluontoisuuden haasteisiin

Kainuun Etu Oy Paavo Pietikäinen. Henkilöstöpooli vastaa kausiluontoisuuden haasteisiin Kainuun Etu Oy Paavo Pietikäinen Henkilöstöpooli vastaa kausiluontoisuuden haasteisiin Kehittyvä puuhuolto Kainuussa Kaksi toimintalinjaa: Puunhankinnan logistiikka ja verkostoituminen Työvoiman saatavuus

Lisätiedot

1. Kokouksen avaus Arto Kukkonen avasi kokouksen ja toivotti tervetulleeksi kokouksen osanottajat

1. Kokouksen avaus Arto Kukkonen avasi kokouksen ja toivotti tervetulleeksi kokouksen osanottajat Muistio Aika 25. - 26.9.2013 alkaen klo 12.00 Paikka Vierumäki Raidelinna 1 & 2 Läsnä Kukkonen Arto, puheenjohtaja Jelekäinen Timo Ojala Sakari Takala Esko Tukiainen Timo Varpenius Pertti Salow Raimo Korkalainen

Lisätiedot

Mitä jokaisen työnantajan ja työntekijän. kun työvoiman tarve muuttuu. AA Katriina Vierula

Mitä jokaisen työnantajan ja työntekijän. kun työvoiman tarve muuttuu. AA Katriina Vierula YT-asiat käytännössä Mitä jokaisen työnantajan ja työntekijän tulee tietää, tää kun työvoiman tarve muuttuu AA Katriina Vierula Ai Asianajotoimisto i i Pl Peltonen LMR Oy 24.11.2015 YTL soveltamisala 1

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä!

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä! Jyty Varkaus Ry Tammikuu 2015 Jäsentiedote 1 Hallituksen joulukuun kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Syyskokouksen päätökset 4 Yhdistyksen toimihenkilöt 2015 5 Hallitus 2015 6 Kuntokorttikausi

Lisätiedot

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia

Ajankohtaisia oikeustapauksia Ajankohtaisia oikeustapauksia HED-neuvottelupäivät 10. - 11.3.2014 Työsuhdelakimies Tiina Savikko Insinööriliitto IL ry TT 2013-150 Perhevapaalta palaaminen A oli työskennellyt myyntiassistenttina ennen

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

FAQ, Rekrytointimoduuli

FAQ, Rekrytointimoduuli 1 FAQ, SISÄLTÖ FAQ, Rekrytointimoduuli... 2 Miten rekrytointipohjat löytyvät?... 2 Miksi rekrytointilistauksessa eivät näy kaikki rekrytoinnit tai juuri luomani uusi rekrytointi?... 2 Miten voin muokata

Lisätiedot

KULJETUSPALVELU TAALAINMAALLA. Tietoja erityisestä joukkoliikenteestä

KULJETUSPALVELU TAALAINMAALLA. Tietoja erityisestä joukkoliikenteestä Voimassa 1.7.2012 alkaen KULJETUSPALVELU TAALAINMAALLA Tietoja erityisestä joukkoliikenteestä Taalainmaan liikenne Kuljetuspalvelu on osa Taalainmaan joukkoliikennettä Kuljetuspalvelu täydentää yleistä

Lisätiedot

Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja

Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja Ammattiosaston tehtävä ja tarkoitus 1. Koota palvelu- ja niitä lähellä olevilla aloilla työskenteleviä jäseniksi 2. Toimia palkka- ja työehtojen parantamiseksi

Lisätiedot

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1 OTA OTA TALTEEN! HYVINVOINTIISI. TUTUSTU JA HAE WWW.PHT.FI AIKUISILLE PERHEILLE Hyvinvointijaksot 1 VUODEN -HYVINVOINTIJAKSOJEN HAKU HAKU ALKAA 15.10.2013 TUTUSTU UUSIIN JAKSOIHIN JA TARJONTAAMME VERKKOSIVUILLAMME

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Kuljetuspalvelu Hallstahammarissa

Kuljetuspalvelu Hallstahammarissa 1 Kuljetuspalvelu Hallstahammarissa 2 Tervetuloa Hallstahammarin kunnan kuljetuspalvelulle Kuljetuspalvelu on osa meidän joukkoliikennettä. Kuljetuspalvelu on henkilöille jotka toimintarajoitteiden, sairauden

Lisätiedot

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015,

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.2.2015 C(2015) 857 final KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015, paikallisen rautatieinfrastruktuurin strategisesta merkityksestä direktiivin 2012/34/EU 2 artiklan

Lisätiedot

saaduilla pisteillä kysymyksen 1. Myöskään niiden, jotka ovat muualla suoritetuilla työoikeuden

saaduilla pisteillä kysymyksen 1. Myöskään niiden, jotka ovat muualla suoritetuilla työoikeuden Työ- ja sosiaalioikeus Aineopinto 25.4.20L4 Korvaavuus ja vasta usohjeet: Tentissä on 5 kysymystä. Ensimmäinen kysymys on luentokysymys. Jos kysymys 1 on suoritettu pakollisilla luennoilla, vastaa opiskelija

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN 2.10.2012 14.2.2013 Rekrytointi REKRYTOINTI Työnantajakuva? Työn sisällöt? Osaava työvoima? Työn kannustearvo (palkkaus/palkitseminen)? Työvoiman liikkuvuus/pysyvyys? Mitä

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Kysely kuntosuunnistajille

Kysely kuntosuunnistajille Kokonaisvastaajamäärä: 13 Kysely kuntosuunnistajille 1. Vastaajan sukupuoli Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 1,5) (1.1) Mies 53,8% 7 (1.2) Nainen 6 2. Vastaajan ikä Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 4,6)

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VARASTO-

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

KESÄREKRYTOINTI AAMUJAKELU Oy:ssä. Toimenpiteet ja vaikutukset

KESÄREKRYTOINTI AAMUJAKELU Oy:ssä. Toimenpiteet ja vaikutukset KESÄREKRYTOINTI AAMUJAKELU Oy:ssä Toimenpiteet ja vaikutukset TAUSTATIETOA Aamujakelun jakoalue on jaettu neljään osaan: keskusta, itä, etelä ja länsi. Kullakin osalla on oma aluepäällikkönsä. Osat on

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Innofactor Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 (pörssitiedote 21.10.2014)

Innofactor Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 (pörssitiedote 21.10.2014) Innofactor Investor Newsletter 11.11.2014 Innofactor Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 (pörssitiedote 21.10.2014) Toimitusjohtaja Sami Ension katsaus Vuoden 2014 kolmannella vuosineljänneksellä Innofactor

Lisätiedot

Kunnan päätöksistä voi valittaa

Kunnan päätöksistä voi valittaa Kunnan päätöksistä voi valittaa Omaishoidon tuesta tai omaishoitoa tukevista palveluista päättää oma kotikuntasi. Jos olet tyytymätön kunnan päätöksiin, voit tehdä niistä valituksen. Apua valituksen tekoon

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY PÖYTÄKIRJA 1(5) VUOSIKOKOUS 31.3.2015 Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Paikka Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B Osallistujat Fordell Pertti Juntunen Raija Kauppinen Esko Kallio

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Savuttomat raiteet VR-Yhtymän kokemuksia haasteellisessa ympäristössä. Ervasti/Ilvesmäki 11.05.2010

Savuttomat raiteet VR-Yhtymän kokemuksia haasteellisessa ympäristössä. Ervasti/Ilvesmäki 11.05.2010 Savuttomat raiteet VR-Yhtymän kokemuksia haasteellisessa ympäristössä Ervasti/Ilvesmäki 11.05.2010 Tupakoinnin rajoittamiselle taustaa Asiakaspalaute Pääosin palautteet ovat kohdistuneet häiritsevään

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Aki Ahlroth, Siili Solutions Oyj TEK - 20.5.2015 01 Siili Historia ja henkilöstö 13 153 365 Osaajiemme työkokemus Osaajiemme lisäys v. 2014 Työntekijämäärä Maaliskuu

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus)

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus) 1/5 Vuosikokouksen 2014 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet ja suvun toiminnasta kiinnostuneet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT 1 Sopimuksen soveltamisala Sopimuksen perusteella määräytyvät henkilöstön asema ja työehdot

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

BOX BIKE HELSINKI-HANKE HAKEMUSOHJEET

BOX BIKE HELSINKI-HANKE HAKEMUSOHJEET 12.11.2015 BOX BIKE HELSINKI-HANKE HAKEMUSOHJEET Hakemuksen täytyy sisältää seuraavat asiat ja tiedot: 1. Esitelkää itsenne. Kertokaa nimenne, ikänne ja missä päin Helsinkiä asutte. Joukkueessa täytyy

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINTA. Ohjeistus työpaikkatoiminnasta

TYÖPAIKKATOIMINTA. Ohjeistus työpaikkatoiminnasta TYÖPAIKKATOIMINTA Ohjeistus työpaikkatoiminnasta Työpaikkatoiminta Työpaikkatoiminnalla tarkoitetaan toimintaa joka kattaa samassa työpaikassa työskentelevät Logistiikan toimihenkilöiden jäsenet. Työpaikkatoiminnan

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Edunvalvontajaoston perinteinen tehtävä on toimia ammattiosaston

Lisätiedot

HYVINKÄÄN SÄHKÖALANTYÖNTEKIJÄIN AMMATTIOSASTO RY 013

HYVINKÄÄN SÄHKÖALANTYÖNTEKIJÄIN AMMATTIOSASTO RY 013 HYVINKÄÄN SÄHKÖALANTYÖNTEKIJÄIN AMMATTIOSASTO RY 013 OSASTO-OPAS 2015 Hyvinkään Sähköalantyöntekijäin ammattiosasto ry Kokoustila: Kutomokatu 5 H 33-34, 05820 Hyvinkää E-Mail: ammattiosasto013@gmail.com

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 TÄSSÄ NUMEROSSA - LIPPUKUNTALEHTI - 36. vuosikerta JULKAISIJA Ä-tervehdys... 3 www.kalevankarhut.net... 4 Ötökän elämää... 5 Silppusäkki... 6 Virkailijat...

Lisätiedot

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit.

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit. KULTAKISA Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Kultakisassa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä kultahippusia eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia tiedonmurusia.

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ Seuraavassa luettelossa on Tako-ryhmän käyttämiä ja toimivia aihepiireja eli teemoja kysymyksineen ja mahdollisia lisäkysymyksiä vapaasti sovellettavaksi. Ensin esittelemme kaikille

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 1 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN 1(6) AMMATTIOSASTO 250 RY. 13.10.2014

VANAJAN METALLITYÖVÄEN 1(6) AMMATTIOSASTO 250 RY. 13.10.2014 VANAJAN METALLITYÖVÄEN 1(6) VANAJAN METALLITYÖVÄEN 2(6) TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 SISÄLLYS 1 AMMATTIOSASTO 250 2 EDUNVALVONTA 3 TYÖSUOJELU 4 SISÄISET JÄRJESTÖTEHTÄVÄT 5 NEUVOTTELUKUNTA 6 KONSERNIYHTEISTYÖ

Lisätiedot

Opas vähentämisneuvotteluihin yksityisellä sektorilla

Opas vähentämisneuvotteluihin yksityisellä sektorilla 1 Opas vähentämisneuvotteluihin yksityisellä sektorilla Yhteistoimintalaista Tässä yhteistoimintaneuvotteluita koskevassa oppaassa on tarkoitus antaa ohjeita niin luottamusmiesten kuin jäsentenkin näkökulmasta

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Attendo Oy turvallinen työnantaja Suomen suurimpia sosiaali- ja terveydenhoitoalan työnantajia Osa Attendo-konsernia, joka on Pohjoismaiden suurin hoivapalveluiden

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot