NRO Talvivaaran rata loppusuoralla s

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NRO 7 2009. Talvivaaran rata loppusuoralla s. 10 15"

Transkriptio

1 NRO Talvivaaran rata loppusuoralla s

2 Sisällys RAUTATIELÄINEN RAUTATIELÄINEN Postiosoite PL Helsinki Puhelin (09) Julkaisija Rautatieläisten Liitto ry Päätoimittaja Vesa Mauriala Toimitussihteeri Maarit Uusikumpu Toimittaja Jussi Päiviö Toimituksen sihteeri Raija Vuori-Lehkonen osastoilmoitukset, kiitokset, merkkipäivät Toimitusneuvosto Esko Isokoski Kari Kemppainen Timo Tukiainen Maarit Uusikumpu Kaupalliset ilmoitukset Ilmoituskoot ja hintatiedot Muut ilmoitukset Osastojen ilmoitukset ja kiitosilmoitukset maksuttomia, aineisto kirjallisena lehden toimitukseen Ilmestyminen Kahdeksan kertaa vuodessa Osoitteenmuutokset Liiton jäsenistön osoitteenmuutokset päivittyvät automaattisesti väestörekisteriin tehdyn ilmoituksen perusteella. Tilaushinta vuosikerta 20,00 Irtonumeron hinta 3,00 Painopaikka Painotalo Auranen Oy, Forssa Ulkoasu Sign Design Oy, Sanna Kallio 3 Pääkirjoitus 4 Yhteisöissä tapahtuu 6 Painava sana 7 VR käynnisti yt-neuvottelut 9 JaaEi 10 Virtaa Talvivaaran radalle 15 S oom moro ny! 18 Valtionyhtiöiden kohtalo askarrutti liittoseminaarissa 21 Vapaa-aika 22 Pienoisalppirautatie vie keinotodellisuuteen 24 Ruskaleiri Pyhätunturilla 26 Radan varrelta 28 Osastot toimivat 31 Ristikko Valtionyhtiöiden omistajapolitiikka puntarissa liittoseminaarissa. Reijo Taipale JHL:stä kertoi Destian tilanteesta. s MAARIT UUSIKUMPU MAARIT UUSIKUMPU ISSN Alppikylän junat ja talot ovat 1:87 mittakaavassa. s Rautatieläinen

3 Pääkirjoitus Muutosohjelma haastaa viestinnän ISTOCKPHOTO VR:n muutosohjelman toteutus on alkanut. Lähivuodet henkilöstövaikutuksineen tulevat olemaan erittäin haasteellisia kaikille osapuolille monin tavoin. Muutos asettaa vaatimuksia myös viestinnälle. VR logistiikan yt-neuvottelut alkoivat lokakuun lopulla. Lisäksi syksyn mittaan on käyty muutakin VR:n henkilökuntaa koskevia yt-neuvotteluja ja laadittu muutospoolin säännöt. Muutospoolin tavoitteena on auttaa hallitsemaan muutosohjelman aiheuttamia henkilöstövaikutuksia. Henkilöstövaikutuksina pidetään töiden siirtymistä toiselle paikkakunnalle, työtehtävien sisällön muuttumista, koulutusta toisiin tehtäviin tai tehtävän kokonaan lakkaamista. Vaikka muutospoolin sisältöä on kehitetty yhdessä työntekijäjärjestöjen kanssa, on hyvä muistaa, että muutospooli on nimenomaan työnantajavetoinen pooli. Siitä huolimatta Rautatieläisten Liitto pitää poolin tarjoamaa muutosturvaa parempana vaihtoehtona kuin muutosohjelman läpiviemistä pelkästään työehtosopimuksiin ja lakiin nojaten. Muutostilanteissa tiedon tarve on suuri, ja huhujakin saattaa lähteä liikkeelle. Tähän mennessä edellä kerrotuista muutosohjelman tuomista asioista on pyritty tiedottamaan niin nopeasti kuin se on ollut mahdollista. Liiton viestinnän punaisena lankana on, että yt-neuvottelujen ja muutosohjelman etenemisestä ja käänteistä viestitään tosiasioihin ja päätöksiin perustuen. Tämä linjaus voi tuottaa joskus tiedonnälkäiselle piinallisia hetkiä. Kanavina käytetään Rautatieläistä ja liiton kotisivuja ja mahdollisia muitakin kanavia. Kotisivut ovat lehteä nopeampi tiedotuskanava, joten niitä kannattaa seurata. Viestintäguru Osmo A. Wiio kehitti aikoinaan kuolemattoman lauseen, jota kutsutaan Wiion ensimmäiseksi viestinnän laiksi. Sen mukaan viestintä yleensä epäonnistuu, paitsi sattumalta. Vaikka Wiion laki ei anna lohtua viestinnän ammattilaisille, sen edessä ei kannata eikä voi nostaa käsiä pystyyn. Muuten, Wiio on kehittänyt lain myös tulevaisuuden ennustamiseksi. Sen mukaan lähitulevaisuus yliarvioidaan ja kau- Yt-neuvottelujen ja muutosohjelman etenemisestä ja käänteistä viesti - tään tosiasioihin ja päätöksiin perustuen. kainen tulevaisuus aliarvioidaan. Lakia voi yrittää soveltaa vaikkapa VR:n muutosohjelmaan. Tulkinta on vapaa. Maarit Uusikumpu KUN JÄÄT ELÄKKEELLE... voit saada vapaajäsenyyden oltuasi liiton jäsen yhtäjaksoisesti vähintään 15 vuotta välittömästi ennen eläkkeelle jäämistäsi. Vapaajäsenyyttä anotaan liiton hallitukselta, joten ota yhteys ko. tilanteessa jäsenrekisteriin. Vapaajäsenyyden saatuasi muistathan, että liiton maksamat matkustajavakuutus ja vapaa-ajan tapaturmavakuutus loppuvat. JOS SAIRASTUT... ja saat Kelan sairauspäivärahaa, opiskelet, suoritat ase- tai siviilipalvelua, olet erityis äitiys-, äitiys-, isyys-, vanhempaintai hoitovapaalla, kuntoutustuella, kuntoutusrahalla, laitoshoidossa tai omaishoitajana etkä saa palkkaa tai työttömyyskassan maksamaa etuutta kyseiseltä ajalta, sinulla on oikeus jäsenmaksuvapauteen (lepäävät jäsenoikeudet). Ilmoita jäsenrekisteriin ajanjakso, miltä et saa palkkatuloa. Liiton jäsenrekisterin puhelin vastaa arkisin klo Mikäli soitat liittoon keskuksen kautta tai vanhoihin 09-alkuisiin pöytä puhelinnumeroihin, jätä vastaajan viestiin aina myös puhelinnumerosi. Näin voimme soittaa tarvittaessa takaisin. Rautatieläinen

4 Yhteisöissä tapahtuu Ministeri Vehviläinen kannustaa VR-konsernia uudistuksiin Liikenneministeri Anu Vehviläinen pitää VR-konsernin käynnistämää muutosohjelmaa harkittuna ja perusteltuna. On välttämätöntä, että VR-konserni vastaa käytettävissä olevilla keinoillaan äkillisesti ja osittain pysyvästi muuttuneeseen markkinatilanteeseen. Käynnistyneen organisaatiomuutoksen ja muutosohjelman läpivieminen on prosessina haasteellinen. Prosessia tulee viedä eteenpäin avoimessa ja hyvässä yhteistyössä VR:n henkilöstön ja henkilöstöjärjestöjen kanssa, Vehviläinen korostaa. Vehviläinen uskoo, että raideliikenteellä tulee olemaan talouskriisin jälkeen suuri painoarvo tavaravirtojen kuljetuksissa. Hänen mielestään niin ilmastosyistä kuin koko liikennejärjestelmän toimivuuden kannalta on järkevää siirtää mahdollisimman paljon kuljetuksia raiteille. Toivon, että VR pääsee konsernia koskevien muutosten ohella toteuttamaan uudistuksia myös henkilöliikenteeseen. Kannustan esimerkiksi aloittamaan kokeilun joustavasta lippujen hinnoittelusta henkilöliikenteessä mahdollisimman pikaisesti, sanoo Vehviläinen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus julkisista liikennepalveluista (PSA) johtaa kansallisen lainsäädännön muutoksiin. Asetus tulee voimaan Jatkossa rautatieliikenne voidaan hoitaa suorahankinnoin. Tätä varten liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee yhdessä VR:n kanssa EU:n lainsäädäntöön soveltuvan yksinoikeussopimuksen sekä uudet kauko- ja lähiliikennesopimukset lähiaikoina, toteaa liikenneministeri Vehviläinen. Lähde: Dokumenttielokuva rautatieläiselämästä Ylen asiaohjelmat esittää dokumenttielokuvan rautatieläisten elämästä. Rautateistä kerrottaessa näkökulma on usein matkustajan. Ykkösdokumentissa Rautatieläiselämää oman ja toisenlaisen tarinansa kertovat toisen tai kolmannen polven rautatieläiset, kiskojen väliin syntyneet, juurettomien vanhempien juurettomat lapset, joita kasvatti rautatieläisyhteisö. Rautatie yhdisti Suomen, mutta sen rakentajat rautatie jätti juurettomiksi. Topparoikat menivät sinne, missä tarvittiin. Työmiehet ottivat vaimon ja lapset mukaansa ja rataa syntyi aina Lappia myöten. Nuoren konepajakoululaisen Lauri Rannan ura rautateillä alkoi jatkosodan aikana. Veturinkuljettajaksi aikova 17- vuotias Lauri joutui opiskelutovereineen heti käytännön työhön veturinlämmittäjän hommiin. Sodan jälkeen Lauri valmistui veturinkuljettajaksi ja pääsi todellisen Amerikan rautahevon ohjaimiin. Radanrakentaja Vesa Kinnunen, koneasentaja Yrjö Väänänen ja konemies Paavo Kinnunen tekivät elämäntyönsä rautatierakennuksilla. He kulkivat perheineen ratatyömaalta toiselle ympäri Suomea. Heidän kertomanaan piirtyy esiin ratatyömaiden arki iloineen ja suruineen. Henkilökohtaisten tarinoiden kautta avautuu myös laajempi kuva paikalliseen, paikoillaan pysyvään Suomeen. Kaukana tulevaisuudessa on vielä suuri työelämän murros. Perheiden arjen pyörittäminen vaatimattomissa asuinoloissa ilman sisävessaa ja vesijohtoa oli naisten vastuulla. Heille rautatieläisyhteisö muodosti tärkeän tukiverkoston arjessa. Dokumentin on kuvannut Juha Norokytö ja leikannut Inga Bergström-Rausku. Sen on käsikirjoittanut ja ohjannut Ilona Laurikainen. Dokumentti Rautatieläiselämää TV klo Kemijärvi-Salla rata vappuna 1941, rautatieläisten lapsia. Vesa Kinnunen seurasi ratatyömaan elämää sotatoimialueella lapsen silmin. Sodan jälkeen 14-vuotias Vesa Kinnunen astui työelämään ja palasi pohjoiseen korjaamaan jatkosodassa tuhoutunutta rataverkkoa. YLE Kuvapalvelu 4 Rautatieläinen

5 Yhteisöissä tapahtuu VR-konsernissa laaja henkilöstötutkimus VR-konsernissa tehdään koko konsernin kattava henkilöstötutkimus Tutkimuksen vastaamisaika on kolme viikkoa. Vuonna 2006 tehdyn koko konsernin tutkimuksen vastausprosentti oli vain 42 %. Tästä syystä konsernin johto on asettanut tavoitteeksi vastausprosentin tuntuvan parantamisen. Jos vastausprosentti jää pieneksi, ei henkilöstötutkimuksen tuloksista voida tehdä luotettavia johtopäätöksiä. Tutkimuksen toteuttaa myös edellisen tutkimuksen toteuttanut TNS-Gallup Oy. VR:n puolelta tutkimuksen toteuttamisesta vastaa Henkilöstöyksikkö. Vastaaminen on työaikaa Kaikki ne, joilla on sähköpostiosoite saavat tutkimuksen vastauslinkin sähköpostiinsa. Paperilomakkeella vastaaville lomake postitetaan pääsääntöisesti henkilöiden työpaikoille, henkilöiden esimiehille. Tarkoituksena on, että esimies jakaa lomakkeen jokaiselle työntekijälle. Yksiköissä voidaan mahdollisuuksien mukaan järjestää henkilöstötutkimuksen yhteistäyttötilaisuuksia. Koska lomake täytetään työpaikalla, on vastaaminen kaikille työaikaa. Joillekin VR-Radan ammattiryhmille lomake joudutaan kuitenkin postittamaan kotiosoitteeseen. Työpaikoille lähetetään mainosjuliste kertomaan henkilöstötutkimuksesta, lisäksi tietoa tutkimuksesta saa muun muassa VR-Nyt lehdestä ja Verstaalta. Verstaalle laitetaan linkki, joka ohjaa sivulle, josta voi seurata kyselyn vastausprosentin kehittymistä raportointiyksiköittäin. Matkalahjakorttiarvonta vastaajien kesken Kaikilla henkilöstötutkimukseen vastanneilla on mahdollisuus osallistua 400 euron arvoisen matkalahjakortin arvontaan. Lahjakortteja arvotaan 30 kappaletta, ja se on käytettävissä majoitukseen Rautateiden Urheilun Tuki-Säätiön kohteissa. Arvontaan osallistuminen edellyttää yhteystietojen jättämistä tutkimuksen yhteydessä. Vastaajien henkilötiedot jäävät vain tutkimuksen tekijälle TNS-Gallupille arvonnan suorittamisen ajaksi. Tämän jälkeen tiedot hävitetään. Henkilöstötutkimuksessa on noin 40 kysymystä ja kaksi avointa kysymystä. Lisäksi osalla yhtiöistä on omia kysymyksiä, joiden kehittymistä yhtiöissä halutaan edelleen seurata. Kyselyn täyttäminen vie aikaa vain noin minuuttia. Kysymyksillä selvitetään muun muassa henkilöstön työtyytyväisyyttä, käsitystä oman esimiehen toiminnasta sekä mielipiteitä työnantajasta. Kyselyllä haetaan myös ideoita oman työpaikan kehittämiseen. Tulokset viikolla viisi Edellisistä tutkimuksista alkunsa saaneita kehittämistoimenpiteitä ovat muun muassa henkilöstörahaston perustaminen henkilöstön palkitsemista varten sekä henkilöstön muistamiseen laaditut pelisäännöt. Millaisen ay-liikkeen sinä haluat? SAK on aloittanut avoimen verkkokeskustelun tulevaisuuden ay-liikkeestä. Myös sinä voit esittää omat mielipiteesi, näkemyksesi ja kommenttisi menemällä osoitteeseen ja antamalla ajatustesi lentää. Samalla pääset arvioimaan muiden antamia vastauksia. Elämme muutoksessa, jollaista ei ole nähty koskaan aiemmin. Muutos ei kuitenkaan tarkoita pelkkää sopeutumista. Henkilöstötutkimus Tutkimuksen tulokset ovat kaikkien raportoitavien yksiköiden osalta käytössä viimeistään viikolla 5. Koko konsernin yhteistulos saadaan jo tammikuun aikana. Tarkoituksena on, että kyselyn tulokset käydään yksiköissä läpi ja niiden pohjalta valitaan yhdessä yksikön kehittämiskohteet. Kehittämistoimenpiteitä ja niiden edistymistä seurataan jatkossa. Keskustele ay-liikkeen tulevaisuudesta Me voimme ja meidän pitää aktiivisesti tavoitella sitä, minkä katsomme oikeaksi. Kerro näkemyksesi siten kuin asian itse koet, näet ja tunnet. Samalla pääset arvioimaan muiden vastauksia. Vastaat nimettömänä eikä vastauksiasi voida tunnistaa muiden joukosta. Aikaa vastaaminen vie parikymmentä minuuttia. Tulevaisuuden rakentamisessa on kyse valinnoista, joita teemme tänään. Rautatieläinen

6 Painavasana Miten hallita muutosta? VR:n muutosohjelma koostuu tällä hetkellä viidestätoista eri hankkeesta, jotka sijoittuvat eri divisiooniin. Yhtymä on ilmoittanut, että hankkeista useimmilla on henkilöstövaikutuksia. Kun hankkeet etenevät, ne näkyvät arjessamme yt-neuvotteluina. Muutospooli josta tässä lehdessä kerrotaan lisää on puolestaan rakennettu muutosturvaelementiksi, jonka kautta on tarkoitus pehmentää henkilöstövaikutuksia ja ohjata muun muassa uudelleenkoulutusta ja -sijoittumista. Meille Rautatieläisten Liiton jäsenille tähän asti haastavimmat yt-neuvottelut käynnistyvät logistiikkadivisioonassa Neuvottelut on tarkoitus saattaa päätökseen mennessä, minkä jälkeen muutoksen läpiviennistä on toivottavasti nykyistä parempi käsitys. Työnantaja on ilmoittanut, että neuvotteluissa tullaan selvittämään erityisesti VR Cargon asiakaspalvelukeskusten uudelleen organisointia, ratapihatoimintojen ja junatoimistojen uudelleenjärjestelyitä sekä kuormausalueiden ja muiden avustavien tehtävien uudelleen arviointia. Muutoksessa tulee mielestämme taloudellisten näkökohtien rinnalle nostaa kaksi tärkeää kysymystä: ensiksi rautatiealan työllisyydestä huolehtiminen ja toiseksi liikennejärjestelmän toimivuuden turvaaminen muutosohjelman aikana ja sen jälkeen. Vaikka tulisimme näkemään suuriakin toimintojen uudelleenjärjestelyitä, on näistä seikoista pidettävä kiinni. Nyt käynnistyvissä neuvotteluissa työnantaja on ilmoittanut tavoittelevansa 450 henkilötyövuoden tehostamista. Samaan aikaan nykyisestä VR Cargosta eläkkeelle tai muihin tehtäviin firman ulkopuolelle siirtyvien määrä lienee noin 300 henkilötyövuotta. Eläkkeelle siirtyvien työpaikat eivät välttämättä sijaitse samoilla paikkakunnilla, joissa työ vähenee. Kunnollista muuttopakettia osana muutospoolia tullaan siis myös tarvitsemaan. Rautatieläisten Liitto on kaikissa yhteyksissä korostanut, että muutos tulee saada aikaan mahdollisimman pitkälle pehmeitä keinoja käyttämällä. Nyt alkavien yt-neuvottelujen aikana tullaan punnitsemaan työnantajan tahtotila toteuttaa muutos pitkäjänteisesti. Yksi asia on tärkeä huomata: rautatieliikennejärjestelmä ei ole tehtaan kaltainen tuotantolaitos, joka joko toimii jossakin yksittäisessä paikassa tai sitten ei. Liikennejärjestelmä on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen ja on muutosympäristönä tehdasta paljon haastavampi. Siksi olemme korostaneet, että muutokseen on varattava koko muutosohjelmakausi ja vähintään sen jälkeinen vuosi Onnistuakseen muutoksen ja siitä aiheutuvien henkilöstövaikutusten tulee seurata sitä, kuinka rakennamme uutta liikennejärjestelmää. Sellaista kokonaiskuvaa ei varmasti ole valmiina vielä 4.12., kun yt-neuvottelut päättyvät. Uskoakseni työnantaja tavoittelee nope - ampaa muutosta niissä toiminnoissa, joissa sillä on jo nyt pidemmälle viedyt suunnitelmat. Neuvotteluissa on kuitenkin perusteellisesti puhuttava siitä prosessista, jolla henkilöstövaikutukset saadaan aidosti seuraamaan liikennejärjestelmän kehitystä. Vasta tällöin henkilös tövaikutukset Rautatieläisten Liitto on kaikissa yhteyksissä korostanut, että muutos tulee saada aikaan mahdollisimman pitkälle pehmeitä keinoja käyttämällä. Nyt alkavien yt-neuvottelujen aikana tullaan punnitsemaan työnantajien tahtotila toteuttaa muutos pitkäjänteisesti. täsmentyvät, sillä kuten tiedämme, hommat on hoidettava. Yhtymän käynnistämä muutosohjelma on meille kaikille myös henkisesti haastava. Muutos luo aina epävarmuutta. Ja onhan kyse erittäin vakavasta asiasta, joten sen äärellä sietääkin olla harkitseva meidän kaikkien. Vesa Mauriala Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja 6 Rautatieläinen

7 VR:n muutosohjelma VR käynnisti yt-neuvottelut 450 henkilötyövuoden vähentämiseksi VR-Konserniin kuuluva VR logistiikka aloitti yhteistoimintaneuvottelut, joiden tavoiteltava tehostamisvaikutus on 450 henkilötyövuotta. Neuvottelut alkoivat , ja ne saatetaan loppuun viimeistään Mahdolliset henkilöstövaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti VR Cargon Rautatieläisten Liiton työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevaan henkilöstöön. ISTOCKPHOTO Näissä YT-neuvotteluissa tarkennetaan seuraavia osa-alueita: VR Cargon asiakaspalvelukeskusten uudelleen organisointi, ratapihatoimintojen ja junatoimistojen toimintamallien uudelleen järjestely ja muiden avustavien tehtävien uudelleenarviointi. Lisäksi VR on aloittanut VR Cargon myynti- ja markkinointihenkilöitä koskevat yt-neuvottelut, joiden piiriin kuuluu enimmillään 35 henkilöä on puolestaan käynnistetty yt-neuvottelut koskien VR Cargon 165:ttä muuta toimihenkilöä. Rautatieläisten Liitto edellyttää YT- menettelyssä ensisijaisesti käytettäväksi pehmeitä keinoja, kuten vanhuuseläkkeelle siirtymisen hyödyntämistä, uudelleen sijoittamista VR-konsernissa sekä mahdollisia irtisanomispaketteja. Neuvottelut ovat osa VR-konsernin aikaisemmin ilmoittamaa säästöpakettia 1200 henkilötyövuoden vähentämiseksi ja 100 miljoonan euron vuosittaiseksi säästöksi vuoden 2011 loppuun mennessä. Muutosohjelmaa varten VR on perustanut muutospoolin. Rautatieläisten Liitosta neuvotteluja käyvät puheenjohtaja Vesa Mauriala, lakimies Jari Kiviharju, työehtosihteeri Kyösti Matikainen, aluepääluottamusmiehet Esko Takala, Arto Kukkonen, Timo Tukiainen ja Erkki Taatila. Teksti: Maarit Uusikumpu Rautatieläinen

8 Muutospooli sai säännöt VR-konsernin muutospoolin säännöt ovat valmistuneet. Niissä kuvataan esimerkiksi, miten pooliin siirtyminen tapahtuu, mitkä ovat työsuhteen ehdot ja miten rekrytoinnit hoidetaan muutosohjelman aikana. Poolin toiminta käynnistyy marraskuussa. Muutospooli ja irtisanoutumispaketti lyhyesti Muutospooliin siirtyvät ne työntekijät, joiden työt todetaan loppuneiksi taloudellisin ja tuotannollisin perustein yt-menettelyssä Pooli kuuluu henkilöstöyksikköön ja toimii henkilöstöjohtajan alaisuudessa. Poolin toimintaa seuraa työnantajan ja työntekijöiden edustajista koostuva ryhmä. Muutospooliin siirtyneellä työntekijällä on kolme kuukautta lisäaikaa etsiä uusi työ. Jos työtä ei kuitenkaan löydy, henkilö irtisanotaan, mutta muutospoolin palvelut jatkuvat vielä koko irtisanomisajan. Jos muutospoolin piiriin kuuluva henkilö irtisanoutuu itse, hän saa irtisanoutumispaketin. Irtisanoutumispaketin voi ottaa ennen pooliin siirtymistä tai vielä kolmen kuukauden ajan sen jälkeen. Paketin suuruus pienenee portaittain. Irtisanoutumispaketin suuruus on työntekijän irtisanomisajan palkka ja erillinen korvaus. Erillisen korvauksen Kommentti Muutospooliin vai sorvin ääreen? Syksy on alkanut rajulla tavalla. Ytneuvottelupyyntöjä sataa työnantajalta ovista ja ikkunoista. Cargon yt-asialistalla on ratapihat, asiakaspalvelu, junatoimistotyö ja jossain määrin myös huoltotyöt. Henkilöstövaikutusten on ilmoitettu olevan 450 henkilötyövuotta (htv). Jos vaatimus henkilötyövuosista säilyy samana, niin se merkitsee mielestäni myös suoria irtisanomisia, koska luonnollinen poistuma ei riitä vaadittuihin vähennyksiin. Yt-neuvottelut ajoittuvat Sen jälkeen asiat siirtyvät divisioonatasolle. Tähän on pakko todeta, että liiton toimistosta ei pystytä spontaaneja mielenilmaisuja estämään, jos neuvotteluissa emme löydä riittäviä keinoja ja malleja jäsentemme etujen turvaamiseksi. Pakkolomia on tosin peruttu osin eri puolilla Suomea, mutta lomautukset jatkuvat kuitenkin vuoden loppuun asti. Korostan kaikille Rautatieläisten Liiton jäsenille, että tuntuu omituiselta, että muut painavat ylitöitä niska limassa, kun työtovereita samaan aikaa lomautetaan. Nyt pitäisi löytyä ryhtiä ja solidaarisuutta. Ylitöiden tekeminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Kaikki voivat henkilökohtaisilla päätöksillään osoittaa, että he välittävät ja haluavat vaikuttaa asioihin. Pidättäytymällä ylitöistä on työnantajan paljon vaikeampaa jatkaa lomautusten tiellä. Henkilöstöjärjestöt ovat rakentaneet muutospoolia työnantajan kanssa yhteistyössä. Poolin tavoitteena on hallita muutosohjelman henkilöstövaikutuksia. Pooli tukee irtisanomisuhan alla olevia henkilöitä työllistymään joko konsernin sisälle tai sen ulkopuolelle. Aluksi muutospooliin tulevan henkilön työkokemus ja osaaminen kartoitetaan. Sen jälkeen jokaiselle tehdään henkilökohtainen toimintasuunnitelma. Tavoitteena on, että työpäivät käytetään mahdollisimman tehokkaasti uusien tehtävien etsimiseen. Myös esimiehet saavat tukea muutostilanteisiin. Itse en kuitenkaan halua, että jäsenemme löytäisivät itsensä poolista vaan työn äärestä. Tes-jaosto aloitteli toimintaansa kaksipäiväisellä starttirutistuksella Tampereella. Yhdessä käytiin läpi työskentelyperiaatteet ja jaoston tehtävät. Samalla suunniteltiin tuleviin sopimusneuvotteluihin valmistautumista. Tes-jaostossa kokeiltiin erikseen työskentelytapaa, jossa palkkaliitteittäin ruodittiin edustajakokoukselle tehtyjä esityksiä tärkeysjärjestykseen. Tulevaisuudessa niin jaostossa kuin työryhmissäkin on mietittävä, olisiko syytä koota asioita ja ajatuksia ammattiryhmittäin ja hallinnon ja toimiston voimin koota ja yhdistää asiat nippuun. Ehkä siten saisimme paremmin eri ammattien erityistarpeet otettua huomioon. Liiton hallinto on nimittänyt työryhmän, jonka pitäisi saada aikaan esitys luottamusmiesorganisaatiosta vielä tämän vuoden aikana. Aikataulu on melko haastava, ja paineet ovat kovat. Ammattiosastojen on syytä ottaa syyskokouksissaan keskusteluun ylityöt ja VR:n muutosohjelma. Hannu Mattila, työehtosihteeri 8 Rautatieläinen

9 suuruus on työsuhteen kestosta riippuen joko 5 tai 8 kuukauden palkkaa vastaava summa. Paketin voi ottaa vastaan heti ytneuvottelujen jälkeen, kun henkilö saa tiedon töiden loppumisesta. Paketti on tarjolla muutospoolissakin vielä kolme kuukautta, tosin sen suuruus pienenee asteittain. Pooli on määräaikainen, ja sen toiminta lakkaa vuonna Jo yt-neuvottelujen aikana selvitetään, onko vastaavia tehtäviä tarjolla omalla tai toisella paikkakunnalla. Esimiehet informoivat pooliin siirtymisestä noin viikon sisällä neuvottelujen päättymisestä. Rekrytoinneissa poolilaiset ovat etusijalla. Työllistymistä toiselle paikkakunnalle helpotetaan myös erillisen muuttokorvauksen avulla. Muutospoolissa työskentelee kolme kokopäiväistä henkilöä. Poolin vetäjä Anna-Maria Vanhanen tulee kunnossapidon henkilöstöpäällikön tehtävistä. Aino Mannio työskentelee rekrytointikoordinaattorina, ja koulutuskoordinaattorina aloittaa Esa Laukkanen VR Koulutuskeskuksesta. Poolin henkilöstö tekee yhteistyötä työnhakuvalmentajien, koulutusorganisaatioiden, työvoimatoimistojen ja VR Eläkesäätiön kanssa. Parhaillaan etsitään toimitiloja eri puolilta Suomea. Poolin toimintaa kehitetään tiiviissä yhteistyössä työnantajan ja henkilöstöjärjestöjen yhteisessä seurantatyöryhmässä. Muutospoolin säännöt löytyvät Verstaalta VR uudistuu -työtilasta, jossa muutospooli on omana kohtanaan. Kysymyksiä poolista voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin tulee luettavaksi työtilaan. Rautateiden uusi tuleminen? Tulevaisuus ei ole entisensä. Kun olin teini, futuristisessa tv-sarjassa Jetsonin perheen isä kaasutteli aamuisin töihin raketillaan ja liittyi muiden työmatkalaisten ruuhkaan pilvenpiirtäjien huippujen lomaan. Toisissa visioissa moottoriteiden eritasoristeyksiä kasvoi joka niemeen, notkoon ja saarelmaan. Nuo visiot ovat niin eilistä. Öljylähteet ehtyvät, ja ilmastonmuutos uhkaa sivilisaatiomme tulevaisuutta. Liikenne aiheuttaa Euroopassa neljäsosan ilmastoa muuttavista päästöistä ja mikä pahinta, liikennepäästöt kasvavat, mikä syö teollisuudessa ja energiantuotannossa toteutettujen päästövähennysten hyödyn. Näin ei voi jatkua. Euroopassa ja Suomessakin noin puolet päivittäisistä automatkoista on alle 5 kilometrin mittaisia, 30 % alle 3 km ja 10 % alle kilometrin. Esimerkiksi Saksan päästöt alenisivat 4 %, jos vain puolet lyhyistä automatkoista siirtyisi busseihin, ratikoihin ja polkupyörille. Paremmin palveleva joukkoliikenne sekä kunnolliset ja miellyttävät pyörätiet maksavat paljon vähemmän kuin yhä leveämpien autoteiden rakentaminen. Sitä paitsi tällaisessa ympäristössä on miellyttävämpää asua. Pitemmistä matkoista merkittävä osa voidaan siirtää rautateille, mutta se vaatii jo isompia investointeja. Uusien ratojen ja nopeiden junien lisäksi tarvitaan muutakin. USA:n rahdista 40 % kulkee kiskoilla, Euroopassa vain 14 %. Rekat ovat nopeampia, koska melkein joka rajalla juniin pitää vaihtaa sekä veturi että kuljettaja, koska rajan eri puolilla voi olla eri raideleveys, eri liikennesäännöt ja merkkijärjestelmä. Ennen kuin tästä sotkusta saadaan ihmisten ja yritysten sujuva palvelija, tarvitaan myös asennemuutoksia monessa kohtaa. Yhtä ja toista onkin parantunut ihmisten palvelussa. Kiitos esimerkiksi sii- JaaEi tä, että aika monen junanpenkin vierestä löytyy jo sähköpistoke. Siinä on oivallettu junan kilpailuetu, mahdollisuus tehdä matkalla työtä. Parantamisen varaa on silti. Kuuntelin vuonna 1990 VR:n edustajan visiointia rautatieasemista solmukohtina, joilla voi kätevästi vaihtaa bussista tai polkupyörästä junaan ja takaisin. Miksi tämä ei tapahdu? Miksi VR ei tee edes sitä, minkä voisi tehdä omin päätöksin? Miksi on ihan sattumanvaraista, osataanko rautatieasemalla kertoa, milloin lähtee linja-auto lähikuntaan ja missä on pysäkki? Miksi asemilla ei ole pyörätelineitä, joihin pyörän voi lukita ketjulukolla kiinni, eikä ylipäänsä tarpeeksi pyörätelineitä? Tampereen rautatieasemalla pyöriä on koko minun aikuisikäni aina ollut enemmän kuin telineitä. Miksi? Kun junamatkustajien pyörät eivät mahdu telineisiin ja pyöräilijät omaksuvat uuden paikan, VR on Tampereella ryhtynyt häätämään pyöriä, niistä on jopa katkottu lukkoja altistaen kalliitakin pelejä varkaille ja vahingoittumiselle. Miksi? Miksi en tähän päivään mennessä ole saanut selville sähköpostiosoitetta, johon voisin kertoa, kun luvattu palvelu tökkii, ja josta myös saisin vastauksen? (Yritetty on.) Kehittämistä riittää. Mutta toivon, että voin vielä elinaikanani asettua Helsingissä junan makuuvaunuun ja herätä aamulla Berliinissä. Satu Hassi Euroopan parlamentin jäsen (vihr) Rautatieläinen

10 Talvivaaran kaivos on megaluokan hanke. Virtaa Talvivaaran radalle Kainuun Talvivaaran nikkelikaivoksen rikinhaju lemuaa kilometrien päähän. Perusparannetun asfalttipintaisen korpitaipaleen päässä pala Sotkamon kunnan korpimaata on muuttunut parissa vuodessa vaaramaisemasta jättimäiseksi avolouhokseksi. Myös kaivoshankkeen kuljetustarpeita varten rakennettu Talvivaara-rata on edennyt ajallaan. Lokakuussa rataan kytkettiin jännite. Sähköasentajien Eero Tammelan ja Arto Pöyskön työpäivät ovat kuluneet mukavasti. Aina aurinko ei sähkötöissä hemmottele vaan töitä tehdään sateellakin. Talvivaaran kaivosalue on yksi Euroopan suurimmista tiedossa olevista sulfidisen nikkelin esiintymistä. Suuri hanke vaatii suuret koneet. Mammuttimaiset rekat ja kaivinkoneet pörräävät pitkin aluetta, vaikka muuten alueella on rauhallista. VR:n työnjohtaja Mikko Lompolojärvi kuvailee kaivosalueen rakennusprojektia hektiseksi. Vuosi sitten kaivosalueella kuhisi työmiehiä ja urakoitsijoita. Täällä oli todella vilskettä. Osa tätä kuhinaa on ollut radanrakennusväkeä, kun Talvivaaran kaivosta varten on pitänyt rakentaa sähköistetty rata. Ensimmäinen lapionpisto iskettiin routaiseen maahan maaliskuussa Rakentaminen alkoi Murtomäestä Talvivaaraan maanrakennustöillä. Radan oli määrä olla valmis puolessatoista vuodessa. Ja niin myös tapahtui. Radan maanrakennustöitä urakoi yhtaikaa kolme yritystä: Destia, NCC ja Maanrakennus Kamara, kukin omilla ratapätkillään. Radan turvalaitetyöt valmistuivat syyskuussa ja sähkötyöt lokakuun lopussa. Valmiin radan pituus on 24 km ja koko raiteiston 27 km. Rata alkaa Talvivaarasta ja yhtyy muuhun Suomen rataverkostoon Murtomäessä, missä rata erkanee länteen päin Otanmäkeen ja itään Talvivaaraan. 10 Rautatieläinen

11 Kuvauspäivänä Eero Tammelan (vas.) ja Arto Pöyskön työpäivään kuului trimmausta ja vaihdekujien mittausta. Ratakoneen kori nousee ja laskee sähköasentaja Matti Qvickin tahdittamana. Haasteellinen ratahanke Radan valmistumisessa iso vastuu on levännyt projektipäällikkö Mika Tuokilan ja Lompolojärven harteilla. Tuokila vastaa koko rataprojektista ja Lompolojärvi radan sähköistyksestä, joka alkoi toissa kesänä. Rautatieläinen

12 Sähköasentaja Matti Qvick (vasemmalla) ja työnjohtaja Mikko Lompolojärvi tuumaustauolla. 12 Rautatieläinen

13 Talvivaarassa malmia rikastetaan bioliotusmenetelmällä. Talvivaara-radan toinen pää on Murtomäessä. Vastuu radan valmistumisesta on ollut porjektipäällikö Mika Tuokilan (oikealla) ja työnjohtaja Mikko Lompolojärven harteilla. l Tuokila pitää Talvivaara-projektia erittäin haasteellisena tiukan aikataulun ja laajuuden vuoksi. Pelkästään Tuokilan latelemat luvut maamassojen siirrossa vakuuttavat. Maamassoja on siirretty kaksi miljoonaa kuutiota, joista ratapihallakin kuutiota. Kallionlouhinnassa massoja on siirretty kuutiota. Aikataulussa ja kustannuksissa on pysytty. Ongelmiakin on ollut, mutta ne ovat onneksi tulleet hajanaisesti. Syys-lokakuussa rata oli viittä vaille valmis. Sähkötöitä viimeisteli kaksi porukkaa, mutta enimmillään piuhoja on vetänyt kolmekin porukkaa. Sähköasentajat keravalainen Eero Tammela, järvenpääläinen Matti Qvick ja tamperelainen Arto Pöyskö ovat tehneet kymmentuntisia päiviä maanantaista torstaihin. Miesten mielestä työt ovat sujuneet suurin piirtein mukavasti. Päivät kuluvat nopeasti eikä pitkän työpäivän päälle illalle juuri ole jäänyt aikaa. Kolmikko on komennustensa aikana vetänyt johtoja satoja kilometrejä. Yläilmoihin on vedetty M-johtoa, vastajohtoa, kannatin ja ajojohdin. Sähkötöihin kuuluu myös radan valaistus ja vaihteiden lämmityksen asentaminen. Ratatyöt Talvivaarassa ovat laajuudestaan huolimatta olleet tavallista helpompia, koska radalla ei ole kaivosjunien lisäksi muuta liikennettä. Monilla työmailla työt tehdään öisin, mutta täällä on voitu työskennellä päivisin keskeytyksettä. Säiden armoilla täälläkin tosin ollaan. Ei auta vaikka sataa. Töitä on tehty myös talvisin, Lompolojärvi kertoo. Säiden armoilla täälläkin ollaan. Ei auta vaikka sataa. Töitä on tehty myös talvisin. Talvivaaran kaivosalueella kaikki on suurta. Radantarkastusvaunu Emma tarkastusajolla uudella radalla. Rautatieläinen

14 Lompolojärven mukaan työturvallisuuskin on pitänyt kutinsa Talvivaarassa eikä onnettomuuksia ole sattunut. Uutta rataa pitkin on nikkeliä ajettu syyskuun puolivälistä alkaen Talvivaarasta dieselveturilla muutaman kerran viikossa Harjavaltaan, missä malmi jalostetaan. Tavaravirta ei ole vain yhdensuuntainen vaan kaivosalueelle ajetaan kalkkikiveä, lipeää ja rikkihappoa, joita tarvitaan malmin rikastamisessa. Radan sähköistyksen valmistuttua tavarajunaliikenne vilkastuu. Talvivaararadan omistaa toistaiseksi Talvivaaran kaivososakeyhtiö, mutta parin vuoden päästä sen on määrä siirtyä Ratahallintokeskukselle. VR Rata hoitaa radan kunnossapidon Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu Talvivaaran nikkelikaivos on avolouhos. Talvivaara työllistää Kainuussa Talvivaaran kaivosta pidetään lottovoittona Kainuun kunnille ja erityisesti Sotkamolle. Talvivaaran esiintymät, Kuusilampi ja Kolmisoppi, ovat yksi Euroopan suurimmista tiedossa olevista sulfidisen nikkelin esiintymistä. Esiintymien malmivarat arvioidaan yli miljardiksi tonniksi, ja kaivosyhtiö uskoo niiden riittävän 60 vuoden toiminnan. Kaivos tuottaa myös kuparia, sinkkiä ja kobolttia. Ensi vuonna nikkelituotanto on lähes tonnia ja myöhemmin tonnia vuodessa. Talvivaaran kaivos lievittää, vaikkakaan ei ratkaise Kainuun työttömyysongelmaa. Pelkästään Talvivaara-radan töihin on osallistunut useita satoja työntekijöitä, mutta varsinkin kaivosinfran rakentamisen aikana työllisyysvaikutukset ovat jakautuneet monelle alueelle, koska Talvivaarassa on ollut komennusväkeä niin etelästä kuin pohjoisesta. Itse kaivos tarjoaa työtä noin 400 hengelle. Se aloitti toimintansa viime vuoden lokakuussa, ja ensimmäinen nikkeli-kobolttisakkakuorma lähetettiin kaivokselta 19. helmikuuta 2009 maanteitse Kajaanin rautatieasemalle, josta se jatkoi junakuormana Harjavaltaan jalostamolle. Kuljetukset kuitenkin siirtyvät kokonaan rautateille. Talvivaaran esiintymä on alun perin löytynyt Geologian tutkimuskeskuksen tutkimuksissa luvun vaihteessa. Tällöin esiintymä havaittiin suureksi, mutta verrattain heikkolaatuiseksi. Tämän vuoksi sen hyödyntäminen ei ollut kannattavaa perinteisillä rikastusmenetelmillä. Talvivaaran kaivoksesta saatavan malmin rikastamiseen käytetään biokasaliuotusmenetelmää. Bioliuotus on tapa erottaa metallit sulfidisesta malmista liuokseen ilman korkeaa lämpötilaa vaativaa sulatusta. Talvivaarassa luonnossakin esiintyvää prosessia nopeutetaan teollisesti säätämällä olosuhteet bakteereille sopiviksi sekä kasvattamalla malmin pinta-alaa murskaamalla. Bioliuotuksella saadaan talteen kultaa, kuparia, sinkkiä ja nikkeliä. Lähteet: Wikipedia ja 14 Rautatieläinen

15 S oom moro ny! Rautatieläisten Liiton työehtosihteeri Seppo Raiso kertoo tehneensä työnsä aina aatteen ja erityisesti ay-aatteen perässä. Aate onkin kuljettanut häntä rautatiemaailmassa VR:n juoksupojasta rautatieläisten luotetuksi edunvalvojaksi ja neuvottelijaksi. Nyt työjuoksut ovat takanapäin ja eläkepäivät koittavat pitkän rautatieläisuran tehnyttä ay-aktiivia. On aika sanoa s oom moro ny! Seppo Raiso on mies, joka on täysillä mukana siinä, mitä tekee. Koko olemus ja elekieli elävät puheen mukana yhtä vahvana kuin Tampereen murre on soljunut hänen kolumneissaan Rautatieläinenlehdessä. Kädet viittilöivät, hartiat ja keho kallistuvat välillä eteenpäin, välillä taaksepäin. Raisossa on ärhäkkyyttä, eikä hän selvästikään ole joo-miehiä. Näillä ominaisuuksilla hän on pärjännyt joskus melko kovassakin ay-maailmassa. Henkilökohtaisten ominaisuuksien lisäksi Raiso pitää tärkeänä, että vaimo on seissyt vahvasti hänen rinnallaan niin myötä- kuin vastamäessä jo 40 vuotta. Vaimo on ollut tukena silloin, kun on oikein ahdasta ollut. Se on just niiku Koskelan Akseli sanoo Täällä Pohjantähden alla -kirjassa, että teet mitä hyvänsä, niin jos kyökin puoli antaa perään, niin ei sillon auta mikään. Kolmannen polven rautatieläinen Raiso on henkeen ja vereen tamperelainen ja sosialidemokraatti. Tamperelaisuuden ja sosialidemokraattisen aatteen palon hän imi jo äidinmaidosta. Hänen äitinsä on Pispalan likkoja ja sekatyöläinen. Kun Raiso oli kuusivuotias, äiti vei pikku-sepon Pispalan Päivän nuoriin, joka oli sosialidemokraattinen raittiusseura. Raivoraitista ei Raisosta tullut, mutta demari tuli. Aina olen ollut demari ja tulen olemaan. Rautatieläisten Liiton hallitus muisti Seppo Raisoa pelipaidalla Rautatieläisten Liitossa järjestetyssä läksiäisjuhlassa. Numero 11 on ollut Raison oma pelinumero. Rautatieläinen

16 Myös rautatiemaailma on ollut hänelle tuttu lapsesta asti. Hän on syntynyt vuonna 1949 Tampereen Härmälässä, mutta viettänyt suurimman osan lapsuuttaan Kalevassa rautatieläisten asunnoissa. Lisäksi hän on kolmannen polven rautatieläinen. Hänen isänsä ja isänisänsä olivat veturinkuljettajia. Juoksupojasta liiton leipiin Raiso ei jatkanut isiensä jalanjälkiä vaan valitsi liikennepuolen. Rautatieläisuransa hän aloitti 14-vuotiaana juoksupoikana ja lähettinä vuonna 1964 Tampereen varikolla ja toimistossa. Myöhemmin hän työskenteli harjoittelijana varikolla ja moottorihuoltoharjoittelijana luvun lopussa hän siirtyi liikennepuolen töihin tavara-asemalle asemamieheksi ja tavaran pakkaajaksi. Työmaana on ollut myös konduktöörin työt ratapihalla ja henkilöliikennepuolella. Neuvottelut ovat usein kompromisseja. Ei voi ajatella, että on voittaja vaan onko ratkaisu jäsenistön etu. Nyt oloneuvokseksi siirtyessään Raiso on ehtinyt olla jalat tukevasti kiinni ayliikkeessä liki 40 vuotta luvun alkupuolella nuorta Raisoa alkoi kiinnostaa ammattiyhdistysliike, ja pian hän jo olikin työsuojelumies ja osasto 56:n johtokunnan jäsen. 70-luvun alkupuoli oli upeaa aikaa työläisten edunvalvonnassa ja hieno koulu ay-ammattiin. Rautatieläisten osasto 56:n seuratalolla Morkulla 300 osaston jäsentä otti osaa vuosikokoukseen, ja kuukausikokouksessakin oli jäsentä. Muistan, kun Viinikan ratapihalla keskeytettiin työt, että jäsenet pääsivät äänestämään, Raiso hehkuttaa. Raison ura liiton toimitsijana alkoi 27 vuotta sitten. Tänä aikana hän on ehtinyt nähdä kahdeksan Rautatieläisten Liiton edustajakokousta, kaksi kertaa osaston edustajana ja kuusi kertaa toimitsijana. Liiton puheenjohtajakin on ehtinyt vaihtua neljä kertaa. Pesti liitossa on opettanut katsomaan asioita omia kotikulmia laajemmin. Kun tulin liittoon, muuttui maailmani. Piti ruveta katsomaan kokonaisuutta ja miettimään laajasti jäsenten edunvalvontaa. Ennen olin vain tamperelainen ja minua kiinnosti vain Tampereen asiat. Aloitteentekijästä puolustustaisteluun Raison mukaan luvuilla ay-liike oli vielä aloitteentekijä. Rautatieläisillä käänne alkoi vuonna 1987, kun VR aloitti rajun saneerauksen. Rautatieläiset joutuivat puolustuskannalle, ja työnantajasta tuli haastaja. Samaan aikaan VR palkkasi nuoria esimiehiä. Työntekijät kuvasivat uusia esimiehiä kokeilijoiden ja keksijöiden kerhoksi luvun loppupuolella tilanne oli samankaltainen. VR:llä oli lähemmäs työntekijää, Antti Jaatinen ja Ari Vanhanen VR:n henkilöliikenteen johdosta muistivat Seppo Raisoa konduktöörin lakilla ja lipunleimauspihdeillä. Kättä päälle sopimuksen jälkeen. VR:n nyt jo eläkkeellä oleva henkilöstöjohtaja Aimo Kokkonen ja Seppo Raiso olivat 13 vuotta neuvottelukumppaneita. 16 Rautatieläinen

17 Seppo Raison ammattiosasto on 56. Osastotoveri tamperelainen Osmo Tuimala piipahti toivottamassa Raison oloneuvosten joukkoon. kun harvennus ja hakkuut alkoivat, hän muistelee. Hän ei kuitenkaan pidä rautatieläisten tuon ajan edunvalvontaa pelkkänä alistumisena. Olimme rohkeita vuonna 1987 jo liikelaitosmallissa. Uskalsimme liitossa tehdä erilaisia sopimuksia, joilla turvasimme jäsenten edut niin, ettei väkivaltaisia irtisanomisia tullut. VR oli valmis riehaan pehmein keinoin. Se ei ole ollut työnantaja pahasta päästä, mutta kyllä vaikutusta on ollut myös liiton rohkealla edunvalvonnalla. Neuvotteluissa tarvitaan heuristista perstuntumaa Raiso on ollut vastuussa liiton sopimustoiminnasta ja hänen roolinsa on siinä kasvanut pitkin 2000-lukua. Hän pitää neuvottelijan vahvuutena hyvää verbaalisuutta. Lisäksi pitää olla tuntosarvet pystyssä ja aistia neuvottelun ilmapiiri. Ratkaisuvaiheessa joko lähdet neuvotteluista ulos tai teet sopimuksen. Pitää olla heuristinen perstuntuma. Pitkän linjan neuvottelijat tietävät, että neuvotteluista harvemmin heruu kiitosta, vaikka itse tuntisi onnistuneensakin. Kovimman kritiikin olen saanut nyt voimassa olevasta sopimuksesta, vaikka mielestäni onnistuin siinä neuvottelijana. Sain ulos sen, mitä sillä rahalla ulos oli saatavissa. Koskaan kaikki ei ole tyytyväisiä, ja se on vain hyväksyttävä. Saamastaan kritiikistä huolimatta hän pitää ay-toimitsijan ammattia niin hienona ammattina kuin vain ihmisellä voi olla. Yksikään päivä ei ole samanlainen, mutta kovaa luonnetta tämä vaatii ja uhrautuvaisuuttakin. Koko ajan on töissä, mutta olen nauttinut kaikesta. Jos ihmiset kritisoi, sekin on hyvä, koska se osoittaa ainakin kiinnostusta. Raison uran pahin paikka oli, kun VR yhtiöitti Ahon hallituksen aikana Transpointin vuonna Työntekijät joutuivat AKT:n sopimuksen piiriin ja palkat putosivat pahimmillaan yli 1000 markkaa silloista rahaa. Valvoin öitä, ja neuvotteluprosessi kesti kaikkiaan yhdeksän kuukautta. Kekseliäs ja suora neuvottelija VR:n entinen henkilöstöjohtaja Aimo Kokkonen oli Raison vastaneuvottelijana 13 vuoden ajan. Hän yltyy kehumaan neuvottelukumppaniaan kuin ylintä ystäväänsä, jonka kanssa tiukoista neuvottelutilanteista selvittiin aikalisällä ja kekseliäisyydellä. Usein päästään sillä eteenpäin, että keksitään kokonaan uusi ratkaisu tai katsotaan asiaa aivan uudesta näkökulmasta. Sepolta löytyi mielikuvitusta ja ideointia. Hänen apunaan oli myös suora luonne ja huumorintaju. Hän uskalsi ottaa vastuuta ja sanoa, mistä asia kiikastaa. Mutta ei Raisollakaan ole työantajan neuvottelijasta pahaa sanottavaa. Vastapuoli on ollut rehellinen ja hyvä neuvottelukumppani. Se, mitä on sovittu, niin siitä on kiinni pidetty. Molemminpuolinen luottamus on oltava. Jos kerran kusetat, niin peli on pelattu. Neuvottelut ovat usein kompromisseja. Ei voi ajatella, että on voittaja vaan onko ratkaisu jäsenistön etu. Takaisin kotiin Kun Raiso aikoinaan sai toimitsijan pestin liitosta, jätti hän Tampereen tomut yli 20 vuodeksi. Uusi koti löytyi Keravalta lähempänä työpaikkaa. Keravasta ei kuitenkaan tullut Raisolle loppuelämän kotia, vaan kolme vuotta sitten hän muutti takaisin Tampereelle tai omien sanojensa mukaan palasi kotiin. Hän pitää poissaoloaan Tampereelta kohtalokkaana. Poissaollessani demarit hävisi aina vaalit, ja nytkin kaiken maailman XL-ryhmät käyttävät siellä valtaa, mutta onneksi menin takaisin Tampereelle. Tampere on oikeistolaistunut, mutta eiköhän se tuuli vaihdu nyt sielläkin. Raisolle tuskin tulee tekemisen puutetta eläkepäivinä. Lapsenlapsia on kahdeksan, ja harrastuksiin kuuluu spinningiä, musiikkia, pyöräilyä, hiihtoa, laskettelua ja avantouintia. Ja tietenkin hän on vanhaan tapaansa Tapparan miähiä eli Hakamäen hallin katsomon penkki kuluu Raison alla entiseen malliin. Nonnii, ne on ny sitte Sepon työavvua ret lusittu. Rautatieläinen-lehti kyä kiittää pitkä aikaista sana-seppoaan ja toivottaa voimallisia eläkepäiviä siä Manses! Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu Rautatieläinen

18 Valtionyhtiöiden kohtalo askarrutti liittoseminaarissa Rautatieläisten Liitto sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL järjestivät lokakuussa yhteisseminaarin aiheesta, miten parhaiten hoidetaan valtion omaisuutta. Aiheesta keskustelemassa oli liittojen edustajia ja aktii veja, kansanedustajia sekä tutkijoita. Seminaarikutsu oli lähetetty myös valtion omistajaohjaukselle, joka loisti poissaolollaan. Seminaarissa myrskyn silmässä oli hallituksen esitys, jossa valtio luopuu omistuksistaan tierakennusyhtiö Destiassa, laboratorioyhtiö Labtiumissa sekä ajoneuvo- ja konekorjaamoyhtiö Raskoneessa. Hallitus on perustellut yksityisen omistuksen hakemista näille yhtiöille sillä, että näin niiden kehittämiseen voidaan saada rahaa ja turvata markkinakilpailu. Väite markkinakilpailun turvaamisesta saa kyytiä sitä tietoa vastaan, että vastikään korkein hallinto-oikeus vahvisti päätöksellään Lemminkäiselle ja muille yksityisille asfalttifirmoille annetut sakot kartellisääntöjen rikkomisesta. Seminaarin puheenvuoroissa kuitenkin yksi suurimmista huolista oli, että valtionyhtiöiden myynti johtaa yhtiöiden siirtymiseen kokonaan kansainväliseen omistukseen. Huoli on perusteltu, koska valtionyhtiöt toimivat usein toimialoilla, joilla on strateginen merkitys koko Suomelle. Sosialidemokraattien kansanedustaja Eero Heinäluoma kysyi, tarvitaanko valtionomistajaohjausta lainkaan ja vastasi saman tien, että kyllä tarvitaan, mutta myös yksityinen raha on tarpeen valtionyhtiöissä. Monet valtionyhtiöt eivät olisi kehittyneet, jos vierasta uutta pääomaa ei olisi saatu niihin. Huonona esimerkkinä hän nosti esille autojen katsastuksen yksityistämisen. Se on tullut kalliiksi kansalaisille, kun katsastushinnat ovat kolminkertaistuneet. Pelkona on, että Destian myynti vie autokatsastuksen tielle. Tämä ajankohta ei ole hyvä myydä Destiaa. Raiteiden käyttö maksimoitava Vasemmistoliiton kansanedustaja Annika Lapintie totesi, että yksityistäminen leviää koko ajan laajemmalle. Hän vertasi Suomea Ruotsiin, missä valtio on pitänyt paremmin huolta kansallisomaisuudestaan ja pitänyt yllä ja rakentanut muun muassa huippuhienon ja laajan laajakaistaverkoston. Keskustan kansanedustaja Antti Rantakangas joutui vastaamaan, miten käy lossien ja lauttojen, jos Destia myydään. Rantakangas lupasi niiden pysyvän valtion omistuksessa sataprosenttisesti, koska ne ovat strategisia. Vihreiden kansanedustaja Ville Niinistö yhtyi näkemykseen, että valtionyhtiöiden omistus on strategista. Hänen mielestään se aika, kun valtio vähentää omistustaan, on nyt ohi. Tutkimuskoordinaattori Eero Lehto Palkansaajien tutkimuslaitoksesta taustoitti valtion omistajaohjauksen rajoista ja historiasta liittojen yhteisseminaarissa. 18 Rautatieläinen

19 Liittojen yhteisseminaarissa nostettiin tikun nokkaan valtion omistajapolitiikka. Yksi suurimmista huolista on, että valtionyhtiöiden myynti johtaa yhtiöiden siirtymiseen kokonaan kansainväliseen omistukseen. Jotain voidaan silti myydä ja jotain ostaa jatkossakin. Valtion intressit pitäisi kuitenkin olla jotain enemmän kuin vain voiton tuottaminen yhtiöissä, Niinistö totesi. VR:n tehtävää Niinistö piti erityisen tärkeänä ilmastopolitiikan ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Meillä on isoja haasteita ilmastopolitiikassa ja työllisyydessä. Rautateillä pitäisi voiton maksimoinnin sijaan keskittyä raiteiden käytön maksimointiin. Rautatieläisten Liiton hallituksen jäsenet Kari Kopola (vasemmalla), Kimmo Autio ja Jukka Kämäräinen seminaaritauolla. Miksi juuri nyt? Kokoomuksen Petteri Orpo sanoi, että Destian ja Raskonen mahdollisissa yritysjärjestelyissä ja listauksissa tulee varmistaa yhtiöiden kotimaisuus sekä valtion ankkuriomistajuus. Rautatieläinen

20 Destiaa ei myydä vaan sille haetaan kumppanuuksia. Sillä on arvokasta omaisuutta muun muassa maavaroja. Sitä ja valtionyhtiöitä halutaan kehittää, pääomittaa ja pitää suomalaisomistuksessa, Orpo summasi. JHL:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori hämmästeli monien muiden tapaan, miksi valtuuksia haetaan juuri nyt. Halutaanko myynnillä rahoittaa jotain muuta hanketta? Valtionyhtiöiden kohdalla oli tullut aika hakea myyntivaltuuksia, Orpo vastasi. Vastaus ei tyydyttänyt kuulijoita. Eduskunnalta halutaan täydet myyntivaltuudet, säilytetään ankkuriomistus yhtiöissä, mutta omistusosuutta ei kerrota julkisesti. Omistajalla on määräysvalta kuitenkin vasta, kun se omistaa yli 50 %, Santamäki-Vuori jatkoi. Yhteiskuntavastuu paitsiossa Rautatieläisten Liiton hallinnon jäsenet, pääluottamusmiehet ja aktiivit totesivat, että tilaisuudessa sai hyvän käsityksen omistajaohjauksesta. Seminaaria pidettiin antoisana, vaikka Destia veikin päähuomion ja yhteiskuntavastuu jäi paitsioon. Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja Vesa Mauriala kuitenkin nosti avauspuheessaan myös yhteiskuntavastuun esiin. Valtionyhtiöissä tulisi nostaa yhteiskuntavastuullisuus ja yhteiskunnan toimintaa hoitavat ja tukevat palvelutehtävät johtotähdeksi. Niiden pitäisi harjoittaa pitkäjänteistä ja työllisyyttä tukevaa henkilöstöpolitiikkaa samalla, kun valtion tulisi tässä tilanteessa olla erittäin pidättyväinen yhtiöidensä myynnissä, Mauriala totesi. Rautatieläisten Liiton hallituksen varapuheenjohtaja Sakari Ojala piti seminaaria hyvänä lähtölaukauksena jollekin uudelle. Aluepääluottamusmies Pertti Varpenius epäili, että kaikki hallituspuolueen edustajatkaan eivät tiedä, mitä ollaan tekemässä. Aluepääluottamusmies Esko Takala taas ihmetteli, miksi seminaari järjestettiin samana päivänä, kun eduskunta äänestää asiasta. Aluepääluottamusmiehet Pertti Varpenius (vasemmalla), Erkki Taatila ja Rautatieläisten Liiton hallituksen varapuheenjohtaja Sakari Ojala pitivät seminaaria hyvänä lähtölaukauksena jollekin uudelle. Oltiin ihan jälkijunassa tässä vaikuttamisessa, hän kritisoi. Eduskunta antoi perjantaina 9. lokakuuta valtioneuvostolle vapaat kädet myydä kolme valtionyhtiötä. Päätös syntyi äänin Vasemmiston eduskuntaryhmät äänestivät eduskunnassa yksimielisesti hallituksen myyntivaltuuksien antamista koskevaa esitystä vastaan. Myöskään kansalaiset eivät hyväksy yhtiöiden myyntiä. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL tilasi TNS-Gallupilta Destiaa koskevan tutkimuksen. Kyselyn mukaan 84 prosenttia suomalaisista säilyttäisi tienpidon ja liikennerakentamisen pääosin valtion omana toimintana. Lossit ja lautat pysyvät valtiolla Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu Destia yksityistetään, mutta sen lossit ja lautat pidetään valtiolla. Valtioneuvosto oikeutti 14. lokakuuta valtion edustajan hyväksymään lauttaliiketoiminnan eriyttämisen Destian ylimääräisessä yhtiökokouksessa. Lauttaliiketoiminnasta tulee valtion suoraan ja kokonaan omistamaan yhtiö. Lauttaliikenteen henkilöstö siirtyy sen palvelukseen niin sanottuina vanhoina työntekijöinä. JHL järjesti laajan ja näkyvän työnseisauksen 11. syyskuuta tienrakennusyhtiö Destian, laboratorioyhtiö Labtiumin ja ajoneuvo- ja konekorjaamoyhtiö Raskoneen yksityistämistä vastaan. Rautatieläisten Liitto tuki kananotollaan JHL:n mielenilmausta. Ennen JHL:n kampanjaa Destian lauttatoiminnan tulevaisuus oli hämärän peitossa. Saatiin ristiriitaista tietoa ja erilaisia arvioita eri ministereiltäkin. JHL:n työnseisauksen jälkeen hallitukseen tuli vauhtia. Lautat ja lossit päätettiin pitää valtiolla. 20 Rautatieläinen

21 Vapaa-aika Hae SAK:n kulttuurirahastolta apurahaa SAK:n kulttuurirahasto julistaa vuoden 2010 apurahat haettaviksi. Apurahoja voivat hakea kaikki SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen yksityiset jäsenet tai harrastajaryhmät. Hakulomake ja tarkat ohjeet löytyvät alkaen KSR:n osoitteesta www. sivistysrahasto.com. Internetissä täytetty, tulostettu ja allekirjoitettu hakemus liitteineen toimitetaan mennessä hakijan omaan ammattiliittoon. Vuoden 2007 alusta SAK:n kulttuurirahasto on toiminut Kansan Sivistysrahaston yhteydessä erikoisrahastona. Jos hakijan ammattiliitolla on oma rahasto KSR: ssä käsitellään hakemus myös sen apurahoja jaettaessa ilman eri hakemusta. Apurahojen saajien nimet julkaistaan SAK:n kotisivuilla (www.sak.fi) viimeistään sekä ilmestyvässä Palkkatyöläisessä ja ilmestyvässä Löntagarenissa. Päätös apurahasta ilmoitetaan saajalle myös henkilökohtaisesti. Lisätietoja antavat Pirjo Vainio p ja Merja Lehmussaari p Märklin 150 vuotta pienoisjunia Suomen Rautatiemuseossa Suomen Rautatiemuseon uusi vaihtuva näyttely esittelee maailman tunnetuimman pienoisjunavalmistajan tuotteita yhtiön historian varrelta. Näyttely on Tanskan Rautatiemuseon koostama. Esillä olevat pienoisjunamallit ovat pääosin vuosilta , vanhin malli on vuodelta Yhteensä esillä noin 300 mallia. Lisätietoja Suomen Rautatiemuseon verkkosivuilta Perhelomat ry:n lomat 2010 Perhelomat ry ja Rautatieläisten Liitto ry järjestävät yhteistyössä ohjattuja lomaviikkoja RAY:n tuella. Lomat järjestetään lomakeskus Huhmarissa, Polvijärvellä noin 30 km:n etäisyydellä Joensuusta (www.lomakeskushuhmari.com). Lomaviikot sisältävät ohjattua liikunnallista ja virkistyspainotteista ohjelmaa sekä luentoja kuhunkin lomaan liittyvistä aiheista. Loman hintaan sisältyy viikon ohjelma ja täysihoito, jonka majoitus on viihtyisissä loma-asunnoissa: loma-asunto / perhe tai pariskunta. Yksin tulevat majoitetaan kahden hengen loma-asuntoihin. Matkat lomalaiset maksavat itse. ELÄKELÄISTEN ERITYISVIIKOT (eläkkeelle jääneille liiton jäsenille ja heidän puolisoilleen) Loman nimi Loma-aika Hinta/hlö Haku päättyy Vesiviikko euroa Onni kiertämään euroa Hyvän olon viikko euroa TYÖTTÖMIEN ERITYISVIIKOT (työttömille, yli 3 viikkoa lomautetuille ja heidän perheenjäsenilleen). Viikko tarkoitettu lomautetuille silloin, jos lomautus osuu lomaviikolle. Loman nimi Loma-aika Hinta/hlö Haku päättyy Plussaa elämään jäsen ja alle 16-v: maksuton puoliso: 62,50 euroa Plussaa elämään PIENTEN LASTEN ERITYISVIIKOT (liiton jäsenille ja heidän puolisoille sekä lapsille) Loman nimi Loma-aika Hinta/hlö Haku päättyy Vekaraviikko aikuiset: euroa alle 16-v: maksuton Vintiöviikko LISÄTIETOJA JA HAKEMUSLOMAKKEITA (myös voi tiedustella: Raija Vuori-Lehkonen, puh tai Hakemukset osoitteeseen: Rautatieläisten Liitto ry, PL 205, HELSINKI Rautatieläinen

Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja

Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja Ammattiosaston tehtävä ja tarkoitus 1. Koota palvelu- ja niitä lähellä olevilla aloilla työskenteleviä jäseniksi 2. Toimia palkka- ja työehtojen parantamiseksi

Lisätiedot

1. Kokouksen avaus Arto Kukkonen avasi kokouksen ja toivotti tervetulleeksi kokouksen osanottajat

1. Kokouksen avaus Arto Kukkonen avasi kokouksen ja toivotti tervetulleeksi kokouksen osanottajat Muistio Aika 25. - 26.9.2013 alkaen klo 12.00 Paikka Vierumäki Raidelinna 1 & 2 Läsnä Kukkonen Arto, puheenjohtaja Jelekäinen Timo Ojala Sakari Takala Esko Tukiainen Timo Varpenius Pertti Salow Raimo Korkalainen

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

FAQ, Rekrytointimoduuli

FAQ, Rekrytointimoduuli 1 FAQ, SISÄLTÖ FAQ, Rekrytointimoduuli... 2 Miten rekrytointipohjat löytyvät?... 2 Miksi rekrytointilistauksessa eivät näy kaikki rekrytoinnit tai juuri luomani uusi rekrytointi?... 2 Miten voin muokata

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

Jatkossa vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta. Koska äitiys-,

Jatkossa vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta. Koska äitiys-, 1 INFRA RY:N JÄSENTIEDOTE VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA: PERHEVAPAAN LOMAKERTYMÄ PIENENEE LOMALLA SAIRASTAMISEEN OMAVASTUU Eduskunta hyväksyi vuosilomalain muutoksen. Muutos rajaa äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan

Lisätiedot

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio 25.8.2016 Termit Sopimukseton maa tarkoittaa muuta maata kuin EU-/ETA-maata tai Sveitsiä, tai Sosiaaliturvasopimusmaata (mm.

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS

VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2017 31.1.2018 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.2.2017 31.1.2018 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Näin täytät sähköisen hakemuksen

Näin täytät sähköisen hakemuksen Ohjeita käyttäjälle Voit lähettää hakemuksen sähköisesti paperilomakkeen sijaan. Paperista hakemuslomaketta ei tarvitse toimittaa, jos lähetät sähköisen hakemuksen. Hakemukseen ei voi liittää liitteitä,

Lisätiedot

Kunnan päätöksistä voi valittaa

Kunnan päätöksistä voi valittaa Kunnan päätöksistä voi valittaa Omaishoidon tuesta tai omaishoitoa tukevista palveluista päättää oma kotikuntasi. Jos olet tyytymätön kunnan päätöksiin, voit tehdä niistä valituksen. Apua valituksen tekoon

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015,

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.2.2015 C(2015) 857 final KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015, paikallisen rautatieinfrastruktuurin strategisesta merkityksestä direktiivin 2012/34/EU 2 artiklan

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja Minä työsuhteen päättyessä ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS - Opintopiirin työkirja Työelämään ohjauksen opintopiirin työkirja

Lisätiedot

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA TEHY OPISKELIJAT ON OIKEUS KUULUA TEHYYN Tehy on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattiliitto. Jäseninä voivat olla kaikki alan tutkinnon suorittaneet sekä alaa opiskelevat toisesta asteesta korkeakoulututkintoon

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ 23.9.2016 Paperiliitto r.y. 1 PAPERILIITTO Yksi liitto (21:stä) yli miljoona jäsenisestä SAK:sta Perustettu vuonna 1906 Tampereella 61

Lisätiedot

2.3.1 Ammattitutkintoraha, 15a, 104 euroa tutkinnolta

2.3.1 Ammattitutkintoraha, 15a, 104 euroa tutkinnolta MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PUUTARHA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA Aika: 23.1.2012 Paikka: Puu- ja erityisalojen liiton toimisto,

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

Kuljetuspalvelu (färdtjänst)

Kuljetuspalvelu (färdtjänst) Kuljetuspalvelu (färdtjänst) 2016-03-24 Erityinen joukkoliikenteen muoto Voimassa 1.10.2015 alkaen TEKNISKA KONTORET 2 (6) Färdtjänst Sisältö Tervetuloa matkustajaksi 2 Matkustustavat 3 Päätöksesi saattaa

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

KAJAANIN KORKEAKOULUKONSORTION STRATEGIARYHMÄ

KAJAANIN KORKEAKOULUKONSORTION STRATEGIARYHMÄ Kokouskutsu ja asialista, Pöytäkirja Kokous 4/2009 Aika: Perjantai 16.10.2009 klo 10.20 12.15 Paikka: Oulun yliopisto, kokoushuone HR 144 Läsnä: Rehtori Lauri Lajunen pj., rehtori Arto Karjalainen, johtaja

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Vuoden 2017 säästötoimenpiteet

Vuoden 2017 säästötoimenpiteet Yhtymähallitus 4 26.01.2016 Yhtymähallitus 27 23.02.2016 Yhtymähallitus 51 26.04.2016 Vuoden 2017 säästötoimenpiteet 23/00.01.02/2015 Yh 26.01.2016 4 Valtio leikkaa ammatillisen koulutuksen kustannuksia

Lisätiedot

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus Henkilöstön asema muutostilanteessa Info- ja keskustelutilaisuus 29.3.2007 VN:n päätökset 2001 ja 2006 Vuoden 2001 periaatepäätöksen tavoitteena varautua ikärakenteen muutoksesta johtuviin toimiin valtionhallinnossa

Lisätiedot

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd 18 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 19 Putkiremontti voidaan nykyisin TOTEUTTAA useilla eri tavoilla. Yleisimmät näistä ovat perinteinen putkiremontti, sukitus ja pinnoitus tai edellisten yhdistelmä.

Lisätiedot

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 13/2000 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rintamasotilaseläkelain 9 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan pienituloisten rintamaveteraanien taloudellisen

Lisätiedot

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen Ympäristötieteistä 2000-2005 valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä 2006 Laura Koskinen Kysymykset 1-4 1. Oletko ollut valmistumisesi jälkeen ympäristönsuojelutieteen/ympäristöbiologian

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Lataa strategiset työkalut

Lataa strategiset työkalut Lataa strategiset työkalut Joiden avulla saavutat taloudellisen riippumattomuuden. Mitä sinä tekisit, jos pystyisit rakentamaan jopa 4.000,00 kuukaudessa tuottavan tulovirran? Entä miten pitkään olet valmis

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015

Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015 Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015 1 Yleensä kyselystä Kyselyssä selvitettiin vastaajien mielipiteitä hankerekisterin käytöstä sekä siihen liitetyistä visualisoinneista Se oli auki 3.12.-18.12.2015 Vastaajia

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Työelämän trendit, jotka muuttavat maailmaa Laatupäivät 23.5.2013

Työelämän trendit, jotka muuttavat maailmaa Laatupäivät 23.5.2013 Työelämän trendit, jotka muuttavat maailmaa Laatupäivät 23.5.2013 KIRSI PIHA Vanhemmat ihmiset tappavat itsensä työntekoon. Työpäivät ovat 13-tuntisia, lisäksi pitää hoitaa lapset ja viikonloputkin mietitään

Lisätiedot

Eläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi

Eläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi Eläkeasiat muutostilanteessa jorma.rautakoski@keva.fi Henkilöstön siirtyminen Muutoksella ei ole vaikutusta siirtyvän henkilöstön eläketurvaan, jos toimintoa hoitavat henkilöt siirretään kunnasta välittömästi

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Ulkomaisen vuokratyövoiman verotusta koskeva uudistus 2007: tyypillisiä kysymyksiä vastauksineen Sisällysluettelo 1. Yleiset kysymykset 2. Enintään kuusi kuukautta Suomessa olevat 3. Yli kuusi kuukautta

Lisätiedot

Kuntavierailunne 1.10.2011 yhteydessä Polvijärven kunta haluaa saattaa tietoonne seuraavat kunnan kannalta tärkeät asiat:

Kuntavierailunne 1.10.2011 yhteydessä Polvijärven kunta haluaa saattaa tietoonne seuraavat kunnan kannalta tärkeät asiat: POLVIJÄRVEN KUNTA 1.10.2011 1/5 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Kuntavierailunne 1.10.2011 yhteydessä Polvijärven kunta haluaa saattaa tietoonne seuraavat kunnan kannalta tärkeät asiat: KUNTA- JA

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna!

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Ensi vuotta käynnistämme innolla vapaaehtoistoiminnan juhlavuotena. Kutsumme sinutkin mukaan yhteiseen

Lisätiedot

KIRKKONEUVOSTO 12/2013 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS 18.12.2013

KIRKKONEUVOSTO 12/2013 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS 18.12.2013 KEMIN SEURAKUNTA ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA KIRKKONEUVOSTO 12/2013 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS 18.12.2013 sivu 105. Kirkkovaltuuston 11.12.2013 toimeenpanopäätökset... 2 106. Kirkkoherranviraston toimistosihteerin

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät Yt-lakikysely 2007 Suomen Yrittäjät 28.12.2007 1 YT-lain keskeiset velvoitteet 20 29 työntekijää työllistäville yrityksille Tiedottamisvelvollisuus vähintään 2 kertaa vuodessa yrityksen taloudellisesta

Lisätiedot

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9. Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.2016 Esityksen sisältö Pari sanaa Eläketurvakeskuksesta Strategiatyö vaihe

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA Tammikuun alussa Lappeenrannan Insinöörien puheenjohtaja Reijo Mustonen havahtui käydessään Ympäristöministeriön www-sivuilla, jossa ilmoitettiin

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 23.9.2013 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä tavoitteena 2,4

Lisätiedot

Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus.

Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus. Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus. Mitä strategia tarkoittaa? Kuka tarvitsee strategiaa? Strategiatyön tavoitteet

Lisätiedot

Palkkatuen muutokset 2017

Palkkatuen muutokset 2017 Palkkatuen muutokset 2017 Timo Jalvanti Pirkanmaan TE-toimisto/Tukitiimi 1 Palkkatuen muutoksia vuoden 2017 alusta. Tuen hakeminen - Palkkatukihakemuksessa ei enää kysytä työsopimuslakiin viittaavia asioita

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö:

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö: Aluejärjestön säännöt 1 (5) 21. liittokokouksen hyväksymät säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Aluejärjestön tarkoitus ja tehtävät 1. Yhdistyksen nimi on Metallityöväen... aluejärjestö ry ja sitä nimitetään

Lisätiedot

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9)

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) Työelämä / Työlainsäädäntö ja Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) VUOSILOMALAIN MUUTOKSET 1.4.2016 Vuosilomalakia muutetaan 1.4.2016 voimaantulevalla lailla kahdella tavalla: 1. Yli neljän viikon pituisiin

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Käsiteltävät asiat. Työsopimuksen päättyminen. Takaisinottovelvollisuus. Perhevapaat. Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen

Käsiteltävät asiat. Työsopimuksen päättyminen. Takaisinottovelvollisuus. Perhevapaat. Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Käsiteltävät asiat Työsopimuksen päättyminen Takaisinottovelvollisuus Perhevapaat Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Henkilöstön edustajien irtisanomissuoja Työsopimuksen päättyminen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä?

Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä? Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä? Marjaana Maisonlahti, Opettajien Työttömyyskassa 1 17.9.2013 Tuija Häkkinen Yleistä työttömyysturvasta

Lisätiedot

Sivistystoimen lautakunta 21 16.02.2012 Kunnanhallitus 66 13.03.2012 Kunnanvaltuusto 16 27.03.2012

Sivistystoimen lautakunta 21 16.02.2012 Kunnanhallitus 66 13.03.2012 Kunnanvaltuusto 16 27.03.2012 Sivistystoimen lautakunta 21 16.02.2012 Kunnanhallitus 66 13.03.2012 Kunnanvaltuusto 16 27.03.2012 Kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen kuntalisä 1.8.2012 alkaen SIVLTK 21 vs. varhaiskasvatuksen päällikkö

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) PALKKIOSÄÄNTÖ

KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) PALKKIOSÄÄNTÖ KITEEN KAUPUNGIN KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) Hyväksytty KV 16.12.2013 126 Voimaantulo 1.1.2014 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot