YHTEISÖTAIDEPROJEKTI VALMISTAVALLA LUOKALLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHTEISÖTAIDEPROJEKTI VALMISTAVALLA LUOKALLA"

Transkriptio

1 YHTEISÖTAIDEPROJEKTI VALMISTAVALLA LUOKALLA LAURA KLEIN KOULUA JA ELÄMÄÄ VARTEN -HANKE 1

2 Esipuhe Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian koordinoima Koulua ja elämää varten -hanke ( ) on EU:n Urban II -yhteisöaloiteohjelmaan kuuluva hanke. Hankkeen tavoitteena on kehittää ja vakiinnuttaa elämänhallintaa tukevia syrjäytymistä ehkäiseviä sosiaalipedagogisia toimintamalleja osaksi koulujen toimintaa. Toimintamallien avulla tuetaan oppilaiden elämänhallintaa, kouluarkea, koulujen yhteisöllisyyttä sekä vanhempien osallisuutta oppilaiden koulunkäyntiin Myllypuron peruskoulun ala- ja yläasteella. Alueellisen yhteistyön tavoitteena on selkiyttää koulun ja muiden aluetoimijoiden suhdetta. Hienona esimerkkinä Stadian opiskelijoiden panoksesta hankkeeseen on Laura Kleinin Myllypuron ala-asteen valmistavalla luokalla toteuttama yhteisötaideprojekti. Hän toteutti projektin herkällä sosiaalipedagogisella työskentelyotteella ja käytti toiminnassa sosiokulttuurisen innostamisen ja vahvistamisen keinoja. Erityisesti hän kiinnitti huomiota toiminnan elämyksellisyyteen ja dialogiseen vuorovaikutukseen lasten kanssa. Yhteisötaideprojekti vastasi monikulttuurisen koulumaailman haasteisiin taiteen keinoilla ja toteutti osaltaan hankkeen yleisiä tavoitteita. Tässä oppaassa Klein esittelee projektinsa prosessin ja tulokset sekä pohtii prosessin aikana tekemiään havaintoja. Suomalaisessa koulussa toteutetun projektin tarkasteluun antaa syvyyttä oppaassa esiteltävät Kleinin Keniassa suorittaman työharjoittelun aikana tekemät havainnot kenialaisten lasten koulunkäynnistä ja suhteesta taiteeseen. Opas antaa ideoita ja näkökulmia yhteisötaiteeseen ja monikulttuurisen lapsiryhmän kanssa työskentelyyn ja valottaa taiteen merkitystä lasten elämässä. Antoisia lukuhetkiä Asta Rautainen Helsingin ammattikorkeakoulu, Stadia Lehtori Koulua ja elämää varten hankkeen koordinaattori 2

3 ESIPUHE 2 1. LUKIJALLE 5 2. TAUSTAA - KOKEMUKSIANI KENIASTA 6 3. SOSIAALIPEDAGOGIIKKA JA SOSIOKULTTUURINEN INNOSTAMINEN Yhteisötaiteen luonne ja toteutustapa Sosionomi koulussa VALMISTAVA LUOKKA TUOKIOT Ennen ryhmää Valmistavan luokan opetussuunnitelma ja tuokioiden tavoitteet Esimerkkituokiot Havaintojani tuokioista POHDINTA 28 LÄHTEET 29 3

4 MINUN HAHMONI Yhteisötaideprojekti monikulttuurisessa koulussa Taide saa meidät tuntemaan maailman kodiksemme, ei vain mukavammaksi asua vaan myös ystävällisemmäksi. Se humanisoi ja ikään kuin lämmittää maailmaa siten että se kehittää sekä kulttuurin että yksilön sensitiivisyyttä. (Monroe C Beardsley, Venkulan mukaan, 2003: 42.) 4

5 1. LUKIJALLE Toteutin Minun hahmoni -projektin Helsingin Myllypurossa vuosina osana sosionomiopintojani. Oma projektini oli osa Koulua ja elämää varten -hanketta. Tämä opas on syntynyt Myllypurossa toteuttamastani yhteisötaideprojektista Minun hahmoni, ja on osa opinnäytetyötäni Helsingin ammattikorkeakouluun, Stadiaan. Kiinnostuin Koulua ja elämää varten -hankkeesta, koska olin ollut opiskelujeni aikana yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa toteuttamassa tapahtumapäiviä ja pitämässä taidepajoja Myllypuron monikulttuurisella ala-asteella. Näiden tapahtumien kautta tutustuin koulussa toimivan sosionomin työnkuvaan. Myllypuron ala-asteelta löysin innostuneen opettajan, joka oli valmis tekemään yhteistyötä kanssani ja antoi luvan toteuttaa Minun hahmoni -yhteisötaideprojektin valmistavalla luokallaan maahanmuuttajalasten kanssa. Monikulttuurisuus tuntui läheiseltä ja tärkeältä näkökulmalta, koska olen opintojeni aikana tutustunut Suomen pakolaisavun ja YK-liiton toimintaan ja työskennellyt kuvalähettiläänä järjestöjen projektissa. Erityisen paljon kiinnostukseeni vaikuttivat kokemukseni työelämäharjoittelustani Keniassa ja Ugandassa keväällä Ohjasin Keniassa kuvataidetunteja ala-asteen lapsille ja innostuin opinnäytetyön toteuttamisesta taiteen keinoin. Tärkeä merkitys on myös aiemmalla kuvataitelijan koulutuksellani. Koska taide on itselleni tärkeää ja läheistä, minulle on luontevaa lähestyä monikulttuurisuuden kysymyksiä taiteen keinoin. Helsingissä Laura Klein 5

6 2. TAUSTAA - kokemuksiani Keniasta Suorittaessani työelämäharjoitteluani Homa Bayssa Keniassa minulla oli mahdollisuus pitää taidetunteja paikallisella ala-asteella. Tiesin, että täsmällisten suunnitelmien teko olisi mahdotonta, koska menin sellaiseen paikkaan ja olosuhteisiin, jossa tilanteet muuttuvat. Ulkopuolisena minun olisi vain mukauduttava. Halusin opettaa lapsille vesivärimaalausta ja perusasioita väriopista. Haasteena oli ohjata lapsiryhmää vieraalla kielellä ja vieraassa kulttuurissa sekä saavuttaa kielimuurista huolimatta toimiva vuorovaikutustilanne ja tuoda lapsille elämyksiä kuvan tekemisen kautta. Hankalaa oli myös materiaalien rajallisuus sekä se, ettei materiaaleja ollut mahdollista hankkia lisää paikkakunnalta eikä lähialueilta. Huomasin kuitenkin pian, että koulun lapset olivat tottuneet siihen, etteivät olleet ainoina jakamassa materiaaleja ja aikuisen huomiota. Selityksenä tähän lienee suuret perhe- ja luokkakoot sekä jossain määrin myös yhteisöllinen kulttuuri. Innostavaa oli, että oppilaat odottivat tunteja ja mahdollisuutta kokeilla uutta tekniikkaa eurooppalaisen opettajansa ohjauksessa. Kukaan ohjaamistani lapsista ei ollut koskaan aiemmin käyttänyt vesivärejä, puuvärejä tai tusseja. Tästä syystä saimme aloittaa aivan alusta. Näytin kuinka vesivärejä käytetään ja pyysin heitä vapaasti kokeilemaan värejä ilman mitään erityistä määrättyä aihetta. Opetin heille värien sekoittamista. Neuvoin välivärien sekoittamisen: kerroin heille, miten saadaan oranssi, violetti sekä vihreä. Opetin myös, kuinka he saavat sekoitettua ruskean värin. Lapsen innostuivat kovasti ja tekivät työtä tunnollisesti. Toisin kuin suomalaislapset kenialaislapset käyttivät mielellään runsaasti viivoitinta ja pyrkivät tekemään hyvin tarkkaa, matemaattista jälkeä. Selitys tälle lienee se, että tässä koulussa arvostettiin matemaattisia taitoja ja niitä painotettiin opetuksessa. Huomasin, että lapsia oli aiemmin selvästi opetettu ja kannustettu kopiomaan ja tekemään tarkasti sitä, mitä opettaja käskee. Heillä ei ollut samankaltaista luovuuden ja yksilöllisyyden korostamisen tapaa ja ihannetta, kuten meillä Suomessa ja länsimaissa. Luulen, että yhtenä syynä tähän on yhteisöllinen yhtenäiskulttuuri. Toinen tekijä voi olla pyrkimys yhteisön ja yhteiskunnan nopeaan kehitykseen. Viimeksi mainittu saattaa johtaa matemaattisten oppiaineiden painottamiseen ilmaisullisten aineiden ja arvojen kustannuksella. Luova prosessi alkaa yleensä omakohtaisten ongelmien löytämisestä. Kasvatus ja kouluopetus tähtäävät kuitenkin yleensä valmiiksi annettujen ongelmien ainoan oikean ratkaisun löytämiseen. Ollaan olennaisesti eri tilanteessa, jos lapsen on itse löydettävä sekä ongelma että menetelmät sen ratkaisemiseksi. Tällöin ei kukaan tiedä, mikä on niin sanottu oikea ratkaisu. Jos on pikkulapsena opittu, että viivan yli värittämisestä tulee moitteita ja koulussa on pakko ratkoa vain muiden antamia ongelmia yhdellä ainoalla oikealla tavalla, on epätodennäköistä, että kovin monen luovuus myöhemmin puhkeaisi kukkaan. (Karppinen, Puurula & all., 2001:17.) 6

7 Lasten värien käyttö oli äärimmäisen luovaa, vapautunutta ja ennakkoluulotonta. Lapset olivat ilmiömäisen taitavia värien käytössään, etenkin, kun ottaa huomioon sen vähäisen kokemuksen, joka näillä lapsilla oli vesivärien tai värikynien käytöstä ylipäänsä. Töissä saattoi havaita alueelle tyypillisiä värimaailmoja: punaruskean eri sävyjä, voimakkaita vihreitä ja näiden ennakkoluulotonta ja iloista yhdistelyä. Suuri ero kenialaisessa peruskoulussa verrattuna suomalaiseen oli ankara kuri. Lapset puhuttelivat opettajaa teititellen ja kunnioittaen, eivätkä tehneet mitään, eivät edes istuutuneet, ennen kuin opettaja antoi luvan. He tervehtivät ja kiittivät opettajaa yhtenä kuorona ja koulun tapakulttuuri oli muutenkin varsin muodollinen. Lisäksi lapset käyttivät koulupukuja ja jokaisen hiukset oli leikattu samalla tavalla. Kovaan kuriin liittyi myös ruumiillinen kuritus, jota koulussa yleisesti käytettiin. Oli todella vaikea seurata, kuinka lapsille huudettiin ja heitä piiskattiin kepillä, vähäisistäkin syistä. Siksi rentoutuneen ja luottavaisen ilmapiirin luominen lasten kanssa muodostui yhdeksi haasteeksi. Yritin saada lapset uskomaan, että he eivät voi epäonnistua antamassani tehtävässä ja ettei ole yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua. Kannustin heitä ja heidän kasvonsa säteilivät, kun kehuin heidän töitään. Huomasin, että kannustaminen, rohkaiseminen ja lasten itsetunnon kohottaminen oli tärkeää vastapainona muuten niin ankaralle ja aikuislähtöiselle koulumaailmalle. Jos haluaa tuhota tehokkaasti lapsen luovuuden, kannattaa sitoa hänet ohjein ja määräyksin tiukasti itseensä ja näyttää aina, miten asiat pitää tehdä oikeaoppisesti. (Karppinen & Puurula & all., 2001:16). Lapsilta vaadittiin koulussa paljon ja koulupäivät olivat todella pitkiä, jopa aamukahdeksasta iltakuuteen. Lisäksi jokainen lapsi laitettiin numeraaliseen paremmuusjärjestykseen luokassaan tasokokeissa menestymisen perusteella. Valtakunnallisissa lehdissä julkaistiin parhaiten menestyneiden lasten nimet ja kuvat paremmuusjärjestyksessä. Kilpailu ja suorituspaineet varmasti stressasivat lapsia. Olikin hienoa tuoda heidän elämäänsä vastapainoa ja virkistystä. Taidetuokioideni aikana kerroin Suomesta ja suomalaisesta perheestä, koska tiesin, että afrikkalainen perhe on varsin erilainen kuin suomalainen pieni ydinperhe. Pyysin lapsia maalaamaan kuvan perheestään. Kiinnostavaa oli, että lähes kaikki piirsivät perheelle talon ja vasta sitten kuvia ihmisistä, jos ylipäänsä ehtivät. Oletin syynä olevan sen, etteivät he olleet tottuneet kuvaamaan ihmistä ja useimmiten he piirsivät koulussa tarkkoja tutkielmia rankennuksista. Toisaalta se ehkä kertoi kotitalon tärkeydestä, koska koti ei kehitysmaaolosuhteissa ole aina itsestäänselvyys. Kiinnostavaa oli nähdä, etteivät he värittäneet kuvissaan ihmisten ihoa. Olin odottanut heidän käyttävän ruskeaa väriä, koska he olivat hyvin tummaihoisia. He piirsivät aivan kuten suomalaiset lapset eli tekivät ainoastaan ihmiskasvojen ja vartaloiden ääriviivat. 7

8 Ehkäpä he pitivät ihonväriään samanlaisena itsestäänselvyytenä kuten me omaamme. Esimerkiksi saatamme kuvailla jotakin väriä ihonväriseksi lainkaan huomioimatta sitä, että valtaosa maapallon ihmisistä on varsin erivärisiä kuin suomalaiset tai eurooppalaiset yleensä. Toivon, että työni lasten kanssa tuottaisi hedelmää siten, että lapsille annettaisiin jatkossakin mahdollisuus toteuttaa itseään kuvallisen ilmaisun kautta. Tästä syystä lahjoitin kaikki työskentelyvälineet ja materiaalit koululle. Listasin jokaisen tavaran ja luovutin välineet luotettavalle opettajalle. Kerroin kaikille ohjaamilleni lapsille, että he voivat pyytää niitä käyttöönsä opettajiltaan. Korruptoituneessa ja köyhässä maassa länsimainen lahjoitustavara voi hyvin helposti joutua aivan muualle kuin se on tarkoitettu. Keniassa harjoitellessani näin paljon köyhyyttä, puutetta ja äärimmäistä osattomuutta. Monien ihmisten elämä oli hyvin yksinkertaista ja konkreettista ja usein heidän aikansa kuluikin perustarpeiden tyydyttämiseen. Tästä syystä tuntui merkitykselliseltä tarjota lapsille uusia elämyksiä ja vaihtelua. Toisaalta ristiriitaisia tunteita aiheutti se, että lapsia oli niin paljon kaikkialla. Julkisten koulujen luokat olivat täynnä pieniä lapsia, joilla ei ollut mahdollisuutta kokeilla maalaamista tai piirtämistä. Kehitysmaaympäristössä epätasa-arvo ja osattomuus korostuivat. Mitenkään ei voinut ilahduttaa kaikkia, mutta tärkeää oli kuitenkin saada työskennellä edes pienen lapsiryhmän kanssa ja oppia heiltä paljon. Kokemus oli hyvin rohkaiseva ja innostava. Tässä tapauksessa ohjaaja itse sai näistä tuokioista valtavasti. Monesti olin liikuttunut siitä ilosta, jonka näin vähällä pystyin lapsille tuomaan. 8

9 Koululaisten maalauksia Keniasta. 9

10 3. Sosiaalipedagogiikka ja sosiokulttuurinen innostaminen Projektini viitekehyksinä ovat sosiaalipedagogiikka ja erityisesti sosiokulttuurinen innostaminen sekä sitä hyvin lähellä oleva yhteisötaide. Sosiaalipedagogiikan peruskäsite on vahvistaminen (empowerment). Käsitteellä tarkoitetaan vahvistamista - sekä sisäistä voimantunnetta että prosessia, jossa henkilö voimaantuu ja hänen itseymmärryksensä ja henkisyytensä vahvistuu. Vahvistaminen on kunkin yksilön sisäinen prosessi kohti valtaa ja tunnetta vaikuttamisen mahdollisuudesta ja siten osallisuudesta yhteiskuntaan. Yksilöitä, ryhmiä sekä yhteisöjä tulisi aktivoida ja innostaa vaikuttamaan omaan elämäänsä. Vahvistajan rooli on toimia myös sosiokulttuurisena innostajana. Tavoitteena tulisi olla työntekijän tekeminen lopulta tarpeettomaksi, sen kautta yhteisö ja yksilöt löytäisivät oman voimansa ja vaikuttamisen kanavansa. Sosiokulttuurinen innostaminen on kasvatuksellinen toimintamuoto yhteiskunnan parantamiseksi. Se on myös asenne, joka sisältää sekä ammatillisen kutsumuksen että sitoutumisen. Sen tavoitteena on ihmisten oman osallistumisen avulla luoda kasvattava, solidaarisuuden arvot tiedostava yhteiskunta. Sosiokulttuurisen innostamisen keskeisiä käsitteitä ovat yhteisöllisyys, osallistuminen, herkistyminen, dialogi, luovuus ja toimintaan sitoutuminen. (Kurki, 2000: 14.) Käytännössä yhteisöt saavat voimansa yksilöistä, jotka ovat löytäneet oman sisäisen voimansa ja kykynsä vaikuttaa ympäristöönsä. Vahvat yksilöt tukevat yhteisöä ja toimivat sen hyväksi ja samalla vahvistavat omaa vaikuttamisen tunnettaan. Mitä voimakkaammin yksilö sitoutuu osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuuteen, sitä voimakkaammin hän myös sitoutuu yhteisöönsä ja sen tavoitteisiin. Kun syrjäytymisen kierre saadaan katkaistua, ihminen myös kiinnittyy ympäröivään todellisuuteen, eli kun yhteiskunta sitoutuu yksilöön, niin myös yksilö sitoutuu yhteisön hyväksi toimimiseen. Dialogisuus on tärkeä osa sosiaalipedagogiikkaa. Keskeistä on itsetuntemus, joka edellyttää oman ajattelun tutkimista ja etenemistä tässä prosessissa. Dialogissa voi kukin edetä omassa prosessissaan muiden tukemana. Muutokset alkavat kustakin dialogiin osallistujasta, ja ne kehittyvät kunkin valmiuksien ja edellytysten mukaisesti. Dialogiin osallisilla on oltava keskinäistä kunnioitusta ja luottamusta, jotta dialoginen keskustelu voisi olla mahdollista. Turvallinen ilmapiiri mahdollistaa näkyväksi tulemisen, aitouden ja rehellisyyden, jotka ovat dialogin muodostumisen edellytyksiä. Keskustelussa voidaan etsiä yhteisiä merkityksiä ja pyrkiä yhteistoiminnallisuuteen, mikä mahdollistaa luovuuden ja innovatiivisuuden. Dialogisuus näkyy yhteisötaiteessa luontevasti, sillä toiminta yhdessä valitun päämäärän saavuttamiseksi lähtee toimijoiden omista lähtökohdista ja tarpeista. Työntekijä on yhteisötaidetta tehdessään luontevassa dialogisessa vuorovaikutussuhteessa yhteisöön ja sen toimijoihin. 10

11 3.1 Yhteisötaiteen luonne ja toteutustapa Yhteisötaide on taidetta, jota tehdään yhteisön ehdoilla, yhteisön jäsenten kanssa ja heitä varten. Keskeistä yhteisötaiteessa on kiinnostus sosiaaliseen ympäristöön ja kanssakäymiseen ja siinä suhde toiseen ihmiseen. (Haapala 1999: 80). Yhteisötaidetta voidaan toteuttaa monien eri toimijoiden yhteistyönä ja moniammatillisesti. Taidemuoto edellyttää kokonaisvaltaista, eri tasoja ja näkökulmia huomioivaa työotetta, joten moniammatillinen yhteistyö on sille luonteva toimintamuoto. Se on myös linkki, jota kautta sosiaalialan työ ja sosionomin tehtävät yhdistyvät taidekenttään. Puhuttaessa yhteisötaiteesta eri käsitykset taiteesta ja sen sisällöistä, taiteilijan roolista, yleisöstä ja taiteen esityspaikoista saavat uusia merkityksiä. Perinteisesti taiteeksi ja taiteilijan luovan työn osoitukseksi on koettu jokin konkreettinen, fyysinen taideteos, kuten maalaus. Yhteisötaiteessa, kuten muussakin nykytaiteessa, taiteilijan työskentelyprosessin merkitys korostuu. Erityisesti yhteisötaiteessa merkitykselliseksi muodostuu tietoisesti valitun kohdeyleisön mukanaolo, heidän läsnäolonsa ja lähtökohtansa teoksen sisältönä. Yhteisöllinen toiminta prosessiin osallistuvien henkilöiden välillä on tunnusomainen piirre yhteisötaiteelle. Yhteisötaiteessa voidaan ajatella tämän työskentelyprosessin, yhteisöllisen toiminnan, olevan taideteos, mikäli halutaan nimetä jokin osa tätä toimintaa taiteeksi. Tästä syystä teoksen sijaan on helpompaa puhua projektista, jossa yleensä on kaksi vaihetta. Ensin on yhteistyö, vuorovaikutteinen tapahtuma, joka voi kestää eripituisia ajanjaksoja. Tämä vaihe voi kestää muutaman hetken yhdessäolosta vuosien mittaiseen yhteistyöhön. Toisessa vaiheessa tapahtuu teon tai prosessin esittäminen dokumenttien muodossa erilliselle taideyleisölle esim. näyttelyn tai julkaisun muodossa. Päätöksenteossa korostuu osallistujien tasa-arvoisuus. (Haapala, 1999: 81.) Erityisen hyvin yhteisötaiteen sosiaalista luonnetta kuvaa taiteilija Elina Salorannan ajatukset: Minulle taide merkitsee erityisesti ajattelua. Se minkälaisen muodon ajatukset saavat.,on kiinni ajassamme. Ehkä taiteilijan läsnäolo on paljon tärkeämpää, kuin se mitä he tuottavat?...aikana, jolloin teoreettisuus on voimakas ideaali, pidän lujasti kiinni emotionaalisesta läsnäolosta. Taiteen on liityttävä elämään..taiteilijan tehtävä on eettinen. Mutta eettisen merkityksen ymmärtäminen ei ole jotain pysyvää, vaan ennemmin se on löydettävä yhä uudelleen. (Haapala, 1999: 79.) Yhteisö- ja ympäristötaiteen ensimmäinen edellytys on se, että toiminta kohdistuu tekijöiden ja kokijoiden (osallistuvan yleisön) omaan ympäristöön. Tällainen uudenlainen taideajattelu kertoo perinteisen taiteen ja modernistisen ajattelun mukaisen ei-taiteen (populaarikulttuuri, kansantaide, viihde, paikalliset tavat jne.) käytäntöjen liittymisestä toisiinsa. (Hiltunen & Jokela 2001: 9.) Yhteisötaiteella pyritään samoin kuin sosiaalipedagogisella ajattelulla osallisuuden vahvistamiseen taide kuuluu kaikille -ajattelun mukaisesti. Yhteisötaide ei ole eliitin 11

12 taidetta. Se on toimintaa, jolla taide ja taiteilijat tulevat ihmisten luo. Taide ikään kuin palautetaan takaisin tavallisille ihmisille. Se on myös taidemuoto, jolla pyritään vaikuttamaan vallitsevaan sosiaalisen todellisuuteen, ottamaan kantaa yhteiskunnan epäkohtiin ja herättämään keskustelua. 3.2 Sosionomi koulussa On haasteellista löytää roolinsa oppitunnilla, kun edustaa jotakin toista ammattiryhmää kuin opettajakuntaa. Toimiminen samanaikaisesti sosionomina, taiteilijana ja auktoriteettina voi tuoda rooliristiriitoja. Koulussa on omat käytäntönsä, ja opettajilla voi olla erilainen oppimiskäsitys tai näkemys kuvista ja ilmaisusta kuin eri koulutuksen läpikäyneellä ihmisellä. Koulumaailmassa on lisäksi omat erityispiirteensä, jotka tulee huomioida ryhmän ohjaustilanteessa. Koulun luonteeseen kuuluu kasvattaminen ja rajaaminen sekä turvallisten rajojen opettaminen ja asettaminen lapsille. Erityisesti suurissa lapsiryhmissä kuri ja rajaaminen korostuvat ja aikuisen on oltava silloin selkeä auktoriteetti. Mielestäni kaikkein vaativinta on olla auktoriteetti. On pyrittävä löytämään jokin omaan persoonaansa ja arvomaailmaansa sopiva tapa ratkaista tämä mahdollinen rooliristiriita. Omalle työtavalleni luontevin rooli olisi olla keskusteleva, rinnalla kulkeva hahmo. Kurin ja järjestyksen ylläpitäminen on koulumaailmassa välttämätöntä, koska työrauha, turvallinen ilmapiiri ja toisen kunnioitus ovat eräänlaisia työkaluja; ne täytyy olla, jotta voidaan siirtyä seuraavalle tasolle. Kun perusasiat ovat kunnossa, mahdollistuu vapaa ja luova toiminta. Haastetta opetustilanteeseen voi tuoda se, että joillain lapsilla ei ole sisäisiä rajoja ja he kaipaavat tavallista enemmän rutiineja ja tiukkoja turvallisia rajoja. Uskon moniammatillisen työskentelyn olevan voimavara työyhteisölle ja samalla lapsien etu. Eri ammattikuntien edustajat voivat tuoda oman näkökulmansa kasvatus ja opetustyöhön ja siten täydentää toisiaan. Kuvataiteilijan läsnäolo voi tuottaa uusia luovia menetelmiä pyrittäessä kohti yhteisiä kasvatustavoitteita. Sosionomin rooli on erityisen tärkeä pyrittäessä vahvistamaan syrjäytymisvaarassa olevia lapsia. Sosionomi voi myös omalta osaltaan tukea lapsien sosiaalista kasvua vahvoiksi yksilöiksi ja yhteisön täysivaltaisiksi jäseniksi. Koulumaailma ja yhteiskunta ovat muutosprosessissa, ja se heijastuu kaikkiin toimijoihin koulussa. Tutkija Inkeri Savan ajatus opettajan roolin muutoksesta koulussa kuvaa hyvin muuttuneita haasteita ja koulun sekä opetuksen muutostarvetta. Opettajan työ on monenlaisten muutosten keskellä. Eri kulttuureista tai sosiaalisesti erilaisista ympäristöistä tulevien lasten kohtaaminen tuo opettajan työhön paljon sellaista, mihin hän ei ole voinut omassa elämässään perehtyä. Nämä kohtaamiset ovat täynnä enemmän tai vähemmän tiedostettuja uskomuksia, asenteita ja tunteita. Opettajan on väistämättä pohdittava niitä arvoja, joille nykyisen koulun kasvatustyö perustuu ja joihin hän itse haluaa sitoutua. Ei riitä, että opettaja on koulutuksessaan tiedollisesti valmentautunut työhönsä, hänen koko persoonallisuutensa on mukana opettamisessa. (Sava, 2000: 42.) 12

13 4. VALMISTAVA LUOKKA Toteutin projektini valmistavalla luokalla. Se on tarkoitettu maahanmuuttajataustaisille lapsille, jotka eivät vielä osaa suomea eivätkä siksi selviydy suomenkielisessä opetusryhmässä. Valmistavalla luokalla hankitaan nimensä mukaisesti valmiuksia jatkoa varten ja luokalla ollaan normaalisti yhden vuoden ajan. Kun oppilaan kielitaito on riittävä, hän voi siirtyä perusopetukseen ikäänsä ja taitojaan vastaavalle luokalle. Valmistavilla luokilla on enintään 12 oppilasta ja niillä opiskellaan suomen kieltä sekä muiden oppiaineiden keskeisiä käsitteitä. Jokaiselle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Oppilaat opiskelevat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa suomenkielisissä opetusryhmissä niitä aineita, joissa he pärjäävät puutteellisellakin kielitaidolla. (Helsingin kaupungin opetusvirasto 2003) Koska kyseessä oli valmistava luokka, tilanne siellä eli ja muuttui tavallista opetusryhmää enemmän. Onneksi osa lapsista pysyi samoina koko lukuvuoden ajan. Tässä tilanteessa oli mahdotonta tehdä varsinaista vaikuttavuustutkimusta tai arviointia. Voin kuitenkin arvioida eri menetelmien käyttökelpoisuutta samankaltaisille ryhmille. 5. TUOKIOT 5.1. Ennen ryhmää Ohjaajan tehtävä on yhdessä opettajan kanssa luoda turvallinen työilmapiiri. Näin lapset voisivat toimia ryhmässä luovasti ja vapaasti. Kokemuksestani olen havainnut, että tilanne hajoaa helposti, mikäli paikalla ei ole tuttuja aikuisia. Ryhmän toiminnan kannalta ryhmäytymisprosessin edistäminen on keskeistä. Toisaalta kaiken aikaa muuttuvassa avoimessa ryhmässä, kuten valmistava luokka tavallaan on, mahdollisuudet pitkäjänteiselle ryhmäyttämisprosessille ovat pienemmät. Turvallisen ilmapiirin, luottamuksen ja ryhmähengen rakentaminen ovat keskeisiä edellytyksiä hyvälle yhteistyölle ryhmän kanssa. Niihin tulee pyrkiä mahdollisuuksien mukaan. Lasten luottamuksen saaminen vie aikaa ja kannattaakin edetä rauhallisesti, mutta määrätietoisesti. Keskeistä on mielestäni myös toimia lapsilähtöisesti, ryhmän tarpeista ja mahdollisuuksista käsin. 13

14 5.2. Valmistavan luokan opetussuunnitelma ja tuokioiden tavoitteet Tärkein tavoite oli ohjata, suunnitella ja toteuttaa yhtenäinen kokonaisuus, yhteisötaideprojekti valmistavan luokan lapsiryhmälle. Toiminnan viitekehyksinä olivat sosiaalipedagogiikka ja erityisesti sosiokulttuurinen innostaminen sekä sitä hyvin lähellä oleva yhteisötaide. Päämääränä oli hyödyntää ilmaisullisia menetelmiä ja vahvistaa lasten itsetuntoa. Oppiminen on kokonaisvaltaista ja siihen vaikuttavat olennaisesti elämykset ja tunteet. Oppimisen ilo, kannustava palaute, myönteiset kokemukset ja vuorovaikutteisuus ovat tärkeitä oppilaan myönteisen minäkuvan kehittymiselle. Oppimisen taitoja kehittämällä luodaan pohja koko elämän kestävälle oppimiselle. (Myllypuron ala-asteen opetussuunnitelma 2005) Toiminnan oli määrä olla lapsilähtöistä. Tuokioiden aikana pyrin löytämään kunkin lapsen vahvuuksia sekä voimavaroja. Vaikka ryhmä muuttui kaiken aikaa, oli tärkeää edistää lasten ryhmätoimintataitoja. Toinen keskeinen tavoite oli kokeilla rohkeasti erilaisia menetelmiä, löytää hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja sekä ratkaisuja haasteisiin, joita monikulttuurisuus tuo taidekasvatukseen Esimerkkituokiot 1. Tuokio, oman hahmon kehittelyä Kesto: kaksi oppituntia Paikalla: viisi lasta sekä sijaisopettaja Tehtävänanto sekä tavoitteet: Aloitimme oman hahmon kokoamisen. 1. Vaihe: Toin lehdistä leikattuja kuvia, jotka oli jaettu seuraavalla tavalla: 1. paikkoja, 2. ihmisiä, eläimiä ja olentoja yms. ja 3. esineitä. Lapset valitsivat kuvista ensin itselleen mieleisen ympäristön esim. järvimaiseman. Sen jälkeen he valitsivat hahmon tai henkilön, joka miellyttää eniten ja lopuksi kuvia esineistä, joita hahmo voisi käyttää tai tarvita. He liimasivat nämä kaikki yhdelle kartongille (saivat valita kartongin värin itse). Tavoitteena tässä vaiheessa oli luoda alku tarinalle ja omalle hahmolle sekä auttaa lapsia assosioimaan ja virittää ja aktivoida heidän mielikuvitustaan. 14

15 2. Vaihe: Lapset alkoivat miettiä hahmon nimeä. Sen jälkeen he kirjoittivat paperille ystäväkirjan tapaan: 1. Mikä on hahmon nimi? 2. Mistä hahmo pitää? 3. Mikä on hahmon lempiväri? 4. Mikä on hahmon lempiruoka? 5. Mitä hahmo tekee? 6. Onko hahmo tyttö vai poika? 7. Onko hahmo iloinen vai surullinen? Lopuksi myös tämä paperi liimattiin kiinni kartonkiin. Hyödynsin tehtävänannossa tulkkausta, vaikka sanojen merkitys sanottiin myös suomeksi. Tavoitteena oli saada lapset visualisoimaan omaa hahmoaan. Tarvikkeet: liimaa, A3 kokoisia värikartonkeja, lehtikuvia, kuvalehtiä leikattavaksi, sakset, lyijykynä ja A4 kokoista paperia 15

16 Luokka oli tavallista levottomampi, mihin saattoi vaikuttaa sijaisen paikalla olo. Oma opettaja on lapsille suurempi auktoriteetti, jolloin kurinpito ei nouse yhtä keskeiseen rooliin. Opettajan läsnä ollessa voi keskittyä olennaiseen eli tehtävän ohjeistamiseen ja lasten kanssa keskustelemiseen. Tehtävä eteni, mutta aikaa ja energiaa kului kurinpitoon ja rauhoitteluun. Ensimmäisessä vaiheessa ohjasin lapset istumaan pyöreän pöydän ympärille ja laskin kuvat pöydälle heidän tutkittavakseen. Ongelmana oli, että lapset hyökkäsivät kuvien kimppuun ja pyrkivät haalimaan itselleen mahdollisimman nopeasti mahdollisimman monta kuvaa sen sijaan, että olisivat katsoneet ja tutkineet niitä rauhassa. Seuraavan kerran, kun käytän kuvia vastaavalla tavalla, kiinnitän ne seinään niin, että lapset voivat vain katsoa niitä rauhassa ja tehdä valintansa sen perusteella. Täytyy miettiä tarkasti, kuinka luokka asetellaan tilaan, etteivät lapset pääse häiritsemään toistensa keskittymistä. Kaikki oppilaat eivät ymmärtäneet, mistä oli kyse, mutta työskennellessään he kykenivät tuottamaan materiaalia, josta oli hyötyä jatkossa. Haastetta toi lisäksi se, että oppilaat olivat niin eritasoisia. Kukin heistä olisi tarvinnut omat yksilölliset ohjeensa ja oman ohjaajansa. Oli turhauttavaa, kun tilanne oli niin sekava ja osalla kärsivällisyys ei riittänyt keskittymiseen. Hankaluuksista huolimatta jokainen sai työn tehtyä ja jälkimmäisen jakson lopussa luokassa oli lähes täysi hiljaisuus. Useimmat olivat erittäin innostuneita työskentelystä. Vaikka lapset lopulta leikkelivät vain kuvia, jotka miellyttivät heitä syystä tai toisesta, ei se ollut ongelma tehtävän kannalta. Oli hyvä, että heille syntyi visuaalisia mielikuvia ja jonkinlainen kollaasi omasta maailmasta. Tämän pohjalta voitiin jatkaa työskentelyä oman hahmon kanssa. Mielenkiintoista oli myös se, että lapset olivat niin kiinnostuneita kuvista yleensä. He nauttivat selvästi niiden katselemisesta, vaikka joidenkin uskonto suhtautuikin kielteisesti esittäviin kuviin. 2. Tuokio, Maalaus omasta hahmosta ja pienoismallin tekoa Kesto: 2 oppituntia Paikalla: Neljä lasta sekä opettaja Tehtävänanto ja tavoitteet: Maalaus, oma hahmo ja pienoismallin tekoa Vaihe 1. Maalasimme kuvan omasta hahmosta vesiväreillä A2 -kokoiselle paperille. Edellisellä kerralla tehtyä lehtikuvaa käytimme lähtökohtana, mutta ei haitannut, vaikka hahmo muuttuikin. Tavoitteena oli, että lapset kehittelisivät hahmoaan eteenpäin ja pääsisivät lehtikuvia pidemmälle. Samalla ne, jotka eivät olleet vielä ymmärtäneet tehtävää, oivalsivat idean. 16

17 Vaihe 2. Tämän jälkeen lapset alkoivat rakentaa pienoismallia ympäristöstä, jossa heidän hahmonsa asuu. Pienoismallin rakensimme pahvin tai kartongin päälle sen mukaan, mitä oli saatavilla. Pienoismalli rakennettiin kolmiulotteiseksi malliksi. Tavoitteena oli saada lapset tuottamaan tarinalle jatkoa eli luomaan koti omalle hahmolleen. Tarvikkeet: A2 -kokoinen vesiväripaperi, vesivärit tai peitevärit, siveltimiä, kaikenlaista askartelumateriaalia: wc-paperirullat, pahvi, rautalanka, kangastilkut, paperi, liimaa, saksia Ennen lasten tuloa laitoin kaiken valmiiksi. Teippasin A2 -kokoiset valkoiset paperit lattiaan ja asettelin jokaisen paperin ympärille peiteväripaletin, siveltimen sekä valkoista pullopeiteväriä. Kun kerroin mitä tekisimme, kävi ilmi, että kaksi lapsista (viimeksi Suomeen tulleet) eivät olleet koskaan käyttäneet vesivärejä. Näytin heille, kuinka sivellintä käytetään, värejä sekoitetaan ja maalataan. Hetken emmittyään he aloittivat. Hyvin nopeasti lapset uppoutuivat työhön, ja heidän kasvoillaan oli aidosti iloisia ja innostuneita ilmeitä. Siirsimme ruokailuun menoa myöhemmäksi, jotta lapset saisivat tehdä työnsä valmiiksi. Tehtävä saavutti kaikki asetetut tavoitteet. Lapset kehittivät hahmoaan eteenpäin ja etenivät prosessissaan. Luokan oman opettajan läsnäolo rauhoitti tilannetta ja näin lapset kykenivät keskittymään paremmin. Lattialla maalaaminen, tavanomaista suurempi paperi sekä lyijykynän käytön kieltäminen vapauttivat selvästi lasten ilmaisua. Ruokatauon jälkeen jatkoimme työskentelyä pienoismallien kanssa. Kerroin tehtävän ja esittelimme opettajan kanssa tarjolla olevat monipuoliset materiaalit. 17

18 Lapset pääsivät vauhtiin melko nopeasti. Tosin aika pian huomasimme, että yksi lapsista ei ollutkaan käsittänyt ohjetta, vaan alkoi tehdä talon sijaan hahmoa. Toinen hankaluus oli, että osaan lapsista vaikutti paljon se, mitä muut tekivät. Esimerkiksi he saattoivat purkaa jo aloittamansa työn ja tehdä sen jälkeen työstään täysin samanlaisen kuin joku toinen. Lapset olivat kuitenkin silminnähden onnellisia työskennellessään ja aika ajoin hyvin keskittyneitä. Luonnollisesti sotkua ja kaaosta syntyi runsaasti, kun neljä lasta levitti materiaaleja ja innostuksissaan mm. tiputteli liimoja lattialle. Koska työ jäi kesken, jatkoimme sitä seuraavalla viikolla. Kokonaisuutena tuokio oli hyvin onnistunut ja palkitseva. Lasten ilo luovasta toiminnasta tarttui aikuisiinkin ja tuokiossa saattoi havaita elämyksellisiä elementtejä. Lasten hahmoja. 18

19 3. Tuokio. Jatkoa pienoismallin teolle ja kolmiulotteisin hahmon tekoa Kesto: 2 oppituntia Paikalla: neljä lasta sekä opettaja Tehtävänanto ja tavoitteet: Jatkoimme pienoismallin tekoa ja aloimme tehdä das-massasta hahmoa Vaihe 1. Jatkoimme pienoismallin tekoa ja tavoitteena oli, että jokainen saisi työnsä tällä kerralla valmiiksi. Mukaan tuli myös das-massa. Massasta lapset saivat muotoilla myös hahmonsa pienoismallin ja sijoittaa sen ympäristöönsä. Massasta sai lisäksi tehdä hahmolle kuuluvia esineitä ja tarvikkeita. Kun massa oli kuivunut, sen sai maalata esimerkiksi vesiväreillä. Tarvikkeet: sekalainen askartelumateriaali, das-massa, vesiväri/peiteväri Lapset olivat innokkaita ja malttamattomia jatkamaan tehtäväänsä. Ongelmaksi muodostui juuri malttamattomuus odottaa ja kuunnella annettuja ohjeita. Keskittyminen oli osalla puutteellista. Yhden oppilaan kohdalla oli erityisesti tänään vaikeuksia keskittymisen kanssa. Hän kohelsi, sotki ja purki jo aloittamansa työn monta kertaa niin, että materiaaleja meni hukkaan. Yksi lapsista, joka oli ollut poissa edellisellä kerralla, sai hyvin muut lapset kiinni. Hän rakensi talonsa nopeasti ja muotoili kaksi hahmoa. Hänellä oli selvästi kädentaitoja sekä hyvä kyky hahmottaa muotoja erityisesti, kun ottaa huomioon, kuinka vähän hänellä on aiempaa kokemusta käden taidoista. 19

20 4. tuokio, Pienoismallien viimeistelyä Kesto: 3 oppituntia Paikalla: Viisi lasta sekä opettaja Tehtävänanto ja tavoitteet: 1. Viimeistelimme kaikkien pienoismallit ja maalasimme pullopeiteväreillä das-massat tehdyt esineet ja hahmot. Tavoitteena oli saada kaikkien työt valmiiksi, jotta voisimme seuraavalla kerralla aloittaa uuden tehtävän. 2. Koska koulussa oli tulossa 40-vuotispäivät, käytimme osan ajasta koristeluun tulevien viirien maalaamiseen. Materiaalit: Sekalaiset askartelutarvikkeet, liima, sakset, pullopeitevärit, das-massa Lähestyvän 40-vuotisjuhlan takia menin luokkaan tavallista aikaisemmin. Ensimmäisen tunnin valmistimme viirejä koulun koristelua varten. Viirien valmistuttua siirryimme omaan tehtäväämme. Suurimmalla osalla oli jo hahmojensa kodit valmiina, joten he saivat maalata hahmonsa. Koko työskentelyprosessin ajan lapset keskittyivät heikosti. Ne jotka olivat toisia jäljessä, eivät malttaneet tehdä huolellista työtä. Tuokion heikkoutena oli levottomuus ja hätäily. En tiennyt, kuinka tilannetta olisi voitu rauhoittaa. Lapset saivat kuitenkin työnsä valmiiksi. Koska seuraavakin työ oli monivaiheinen, täytyi pohtia tarkasti tehtävänantoa sekä ohjaamista, jotta lapset eivät alkaisi hosua ja hätäillä. Myös ylimääräistä levottomuutta piti pyrkiä välttämään. 20

21 5. Tuokio naamio Kesto: 2 oppituntia Paikalla: Kolme lasta sekä sijainen Tehtävänanto ja tavoitteet: Teimme naamiot, jotka esittivät kunkin lapsen omaa hahmoa. Naamiot valmistimme valkoisesta kartongista, johon lapset piirsivät hahmon ääriviivat ja nenän, suun ja silmien aukot. Tämän jälkeen he värittivät hahmon liiduilla ja leikkasivat hahmon irti. Viimeistelynä lapset saivat tehdä langoista ja kangastilkuista esimerkiksi hiukset tai karvat hahmolleen. Tavoitteena oli kehittää hahmoja eteenpäin. Teknisenä tavoitteena oli edelleen harjoitella perustekniikoita, kuten piirtämistä, leikkaamista, maalaamista ja liimaamista. vesiväri/peiteväri, liima, sakset, lanka Tarvikkeet: A3 -kartonki, lyijykynä, Tänään paikalla oli ainoastaan kolme lasta. Osa oli sairaana ja yksi oli siirtynyt toiseen luokkaan oltuaan jo yhden vuoden valmistavalla luokalla. Tehtävä eteni hyvin. Alun perin olin ajatellut toteuttaa naamion erilaisella tekniikalla. Päädyin yksinkertaisempaan toteutukseen, koska luokalla oli aivan uusia oppilaita, joiden täytyi vielä harjoitella perustaitoja, kuten liimaamista ja leikkaamista. Myös oppilaiden levottomuus vaikutti ratkaisuuni. Luokassa oli lapsia, jotka olivat levottomia ja ajautuivat lähes päivittäin konflikteihin. Tällaisten lasten oli ajoittain hyvin vaikea keskittyä, joten minun oli otettava se huomioon. Näistä syystä valitsin vähemmän haasteellisen tekniikan naamioiden tekoon. Edelleenkin ongelmana oli, että osa lapsista kopioi toisten töitä. Vaikutti siltä kuin he kilpailisivat töillään sen sijaan, että keskittyisivät omaan työhönsä. Nytkin valmiit työt muistuttivat lopulta paljon toisiaan, vaikka kaikilla olikin lähtökohtana täysin erilaiset hahmot. 21

22 6. Tuokio, Yhteismaalaus omasta ympäristöstä Kesto: 2 oppituntia Paikalla: Neljä lasta sekä sijainen Tehtävänanto ja tavoitteet: 1. Tunti: Yhteismaalaus. Lattialle levitettiin suuri yhtenäinen paperi, jolle maalattiin peiteja vesivärein mielikuva omasta ympäristöstä, Myllypurosta. Jokaiselle lapselle varattiin tilaa paperilta. Tavoitteena oli saada lapset toimimaan ja työskentelemään yhdessä. 2. Tunti: Omakuva. Lapset piirsivät väriliiduilla kuvan itsestään, se leikattiin irti ja liimattiin edellisellä tunnilla tehtyyn yhteismaalaukseen. Kukin lapsi valitsi itse, mihin kohtaan Myllypuromaalausta itsensä sijoitti. Tarvikkeet: leveää rullapaperia, maaleja, siveltimiä A4 -kokoinen paperi, väriliidut, liima, sakset Luokassa oli lapsia, jotka eivät mielellään työskennelleet yhdessä. He ajautuivat helposti konflikteihin keskenään. Yhteismaalauksen aloittamisessa oli pientä hankaluutta. Kun työ lähti käyntiin, lapset keskittyivät hienosti ja selvästi nauttivat tilanteesta. He rauhoittuivat maalaamaan ja kykenivät toimimaan ryhmänä melko lähellä toisiaan. Mielenkiintoista oli nähdä, kuinka jokaisella oli oma värimaailmansa ja tapansa kuvata. Lasten töistä välittyi hienosti eri puolia Myllypuron ympäristöstä. Osa oli kuvannut ostoskeskusta ja heidän arkeensa liittyviä paikkoja. Osa maalasi kotitalonsa ja osa Myllypuron luontoa. Lapset piirsivät toisella tunnilla omakuvat, jotka heidän piti leikata irti paperista ja liimata lopuksi osaksi omaa maalaustaan. Piirustus, leikkaaminen sekä liimausharjoitus olivat tarpeen ja lisäksi osalle lapsia oli erityisen tärkeää harjoitella keskittymistä. Tehtävässä riitapukarit piirsivät itsestään vihaiset kuvat. Piirtäminen oli kuitenkin mielestäni rakentava tapa purkaa omia tunteita ja kaikkien hahmoista tuli mainioita. Kokonaisuudessaan päivän tehtävä ja tuokio onnistui hienosti ja olin tyytyväinen. 7. Tuokio, Näyttelyn pystytys Kesto: 2 oppituntia Paikalla: Viisi lasta sekä opettaja Tehtävänanto ja tavoitteet: Kokosimme yhteen kaikki toistaiseksi hahmon ympärille rakennetun: lehtikuvan, kirjallisen kuvauksen hahmosta, maalauksen, pienoismallin, das-massasta tehdyt kolmiulotteiset tavarat sekä hahmot, naamarit ja yhteismaalauksen. Näistä rakensimme pienoisnäyttelyn korttelikoululle siten, että jokaisella oli oma pieni osio, jossa koko kokonaisuus oli esillä. Tavoitteena oli vahvistaa lasten itsetuntoa, kun heidän tekemiään töitä tuotiin esille ja he saivat näin huomioita. 22

23 Näyttelyn pystytys sujui hyvin. Mukana auttamassa oli opettaja ja osan aikaa koulunkäyntiavustaja sekä luokan oppilaat. Dokumentoin näyttelyn pystytystä ja lopputulosta. Lapset olivat innoissaan, kun työt saatiin esille ja saattoi havaita, että se oli heille hyvin tärkeää. Mielestäni saavutin näyttelylle asettamani tavoitteet 23

24 Lasten taidenäyttely korttelikoululla. 24

25 8. Tuokio, Teatteriseikkailu teatterimuseossa Päätöskerta. Paikalla: Kahdeksan lasta sekä opettaja Kevään projekti huipentui retkeen teatterimuseoon. Lähdimme matkaan yhdessä korttelikoululta. Mukana retkellä oli myös lapsia, jotka olivat jo integroituneet muille luokille. He olivat olleet valmistavalla luokalla syksyllä, kun aloitin projektini. Matkustimme yhdessä bussilla ja metrolla Ruoholahteen, jossa kukaan lapsista ei ollut aiemmin käynyt. Saavuimme hyvissä ajoin museoon. Ensimmäinen ohjelmanumeromme oli eväiden nauttiminen teatterimuseon tiloissa. Kun olimme valmiita, oppaamme haki meidät seikkailuretkelle. Lapset lähtivät heti mukaan leikkiin ja olivat innostuneita. He eläytyivät tarinaan täysin ja seurasivat oppaan antamia ohjeita. Lapset saivat kokeilla nukketeatterin nukkeja ja tehdä omia esityksiä. Lisäksi he saivat pukeutua rooliasuihin ja valmistaa oman pienen näytelmänsä oikealla näyttämöllä. Lapset olivat erittäin innostuneita ja seikkailu oli selvästi suuri elämys heille. Haasteellista oli se, että kun lapset olivat niin innoissaan, heidän keskittymisvaikeutensa korostuivat. Olin erittäin tyytyväinen, vaikka ohjattu teatteriseikkailupaja olikin melko kallis koko ryhmältä. Retki oli hieno loppuhuipennus yhteiselle työllemme. 25

26 5.4. Havaintojani tuokioista Kulttuuriset erot: Somalilapset eivät voineet samaan tapaan tehdä pari- tai ryhmätyötä kuin muut, koska kulttuuriset sekä uskonnolliset säännöt rajoittavat eri sukupuolten kanssakäymistä. Tehtävä, jossa piti asettua selin makuulle isolle paperille, toteutettiin niin, että pojat menivät eri puolelle luokkaa kuin tytöt. Näin löydettiin kompromissi eikä kukaan tuntenut oloaan epämukavaksi. Tuokioiden suunnittelua helpotti kuitenkin suuresti se, että luokan lapsista nekin, jotka olivat islaminuskoisia, saivat piirtää eläviä objekteja kuten ihmisiä ja eläimiä, toisinaan kuunnella musiikkia ja osallistua toimintaan. Ohjatessa ryhmää, jossa lasten vanhemmat asettavat tiukempia rajoituksia, tulee kuvallisia tehtäviä soveltaa sellaisiksi, etteivät ne loukkaa kenenkään vakaumusta, esimerkiksi voi vaihtaa esittävät asiat muodoiksi tai elementeiksi. Kiinnitin huomiota siihen, että osa muslimipojista katseli tehtävän teon lomassa kiinnostuneina, huvittuneina ja ehkä hiukan hämmentyneinä lehdistä naisten alusvaatemainoksia ja muita paljastavia kuvia. Länsimaisten mainoskuvien ja kotona opetetun kulttuurin välillä on epäilemättä valtava ristiriita. Tilanteessa, jossa he näkevät kotonaan vain täysin verhottuja naisia, voi olla vaikea ymmärtää meille aivan tavallisia kuvia. Harva länsimaalainen pitää alusvaatemainoksia yleisesti pornografiana. Tilanteen pohjalta minulle heräsi ajatus, että näille lapsille olisi erittäin tärkeää opettaa medialukutaitoja. Muuten heidän on hyvin vaikea ymmärtää länsimaiden erittäin visuaalista kulttuuria ja viestintää, etenkin kun he eivät tunne koodistoa ja kulttuuria kuvien takana. Väärinkäsitysten ja ymmärrysten vaara on tällaisissa tilanteissa suuri. Seuraavan työni ja tutkimukseni aihe tulevaisuudessa voisikin olla, kuinka opettaa medialukutaitoa maahanmuuttajalapsille. Kielivaikeudet: Hankaluuksia koitui siitä, että en alkuun muistanut kaikkien lasten nimiä. Ohjeiden antaminen ja kurinpito olivat vaikeita, kun en voinut nimetä lapsia ja siten osoittaa ohjeita tietylle lapselle. Heikon kielitaidon takia osan oli vaikea hahmottaa kieltä ja annettuja ohjeita, ellei niitä suoraan kohdistettu kyseiselle lapselle lausumalla ensin hänen nimensä. Toinen keskeinen haaste oli tehtävänanto. Ohjeista täytyi tehdä mahdollisimman yksinkertaiset. Kieliongelmat ovat haasteellisia, kun joutuu käyttämään tulkkausta tai puhumaan osalle englanniksi. On hankalaa antaa ohjeita samanaikaisesti monella kielellä; tuntuu, että omatkin ajatukset menevät aivan sekaisin. Tilanne oli helpompi silloin, kun pyrimme käyttämään vain suomea sekä elekieltä sen tueksi. Luulen, että suomen kielen käyttäminen on ainoa vaihtoehto, vaikka kaikki eivät sitä ymmärräkään. On vain käytettävä selkokieltä sekä toistettava rauhallisesti ohjeita. Lapset oivaltavat tehtävän todennäköisesti viimeistään, kun näkevät mitä toiset tekevät. 26

27 Tehtävän anto: Yrittäessäni havainnollistaa tehtävää piirsin esimerkin taululle. Lapset alkoivat kopioida järjestelmällisesti tekemääni mallia. Syy voi olla se, että opettajan malli koetaan ainoaksi oikeaksi. Lapset saattavat olettaa, että aikuinen odottaa heiltä samanlaista suoritusta. Mahdollista on myös, että oppilaat eivät ymmärtäneet, mistä oli kyse ja toistivat siksi kaiken, mitä minä tein edellä. Jatkossa yritin löytää muita keinoja havainnollistamaan tehtävää. Keskeiseksi apuvälineeksi ohjaamiseen tulikin mahdollisimman yksinkertaisten ohjeiden antaminen. Lisäksi ohje kannatti toistaa riittävän usein sekä varmistaa, että jokainen oli sen ymmärtänyt. Yhteistyö opettajan kanssa: Keskustelin aina opettajan kanssa suunnitelmistani ja tulevista tuokioista. Pyrin myös sisällyttämään teemojani muuhun opetukseen ja käsiteltäviin asioihin siten, että opetussuunnitelman tavoitteet toteutuivat. Esimerkiksi jos lapset parhaillaan harjoittelivat eläinsanastoa suomen kielen tunneilla, käytimme samaa teemaa tehtävässämme. Erot lasten välillä: Havaitsin, että lasten taitojen välillä oli suuria eroja. Oli niitä, jotka eivät käsittäneet lainkaan annettuja ohjeita edes osittain tulkattuina, kun taas osa kykeni heti toimimaan. Osalla oppilaista oli ollut jo kouluun tullessa hyvät kouluvalmiudet ja paljon kokemusta askartelemisesta ja kynän käsittelystä. Osa taas oli aloittanut koulun syksyllä harjoittelemalla perustaitoja, kuten kuinka kynää pidellään ja miten pulpetissa istutaan. Taitojen erilaisuuteen vaikuttaa lasten erilaiset taustat. Osalla ei ollut selvästikään kokemusta kädentaidoista kuten leikkaamisesta tai liiman käytöstä. Havaitsin, että näitä osa-alueita tuli vielä harjoitella ja niissä oli haastetta. Draaman keinot: Teimme syksyn aikana sekä pöytäteatterinuket että varjoteatterit. Nämä osoittautuivat hyviksi menetelmiksi. Lapset uskalsivat käyttää suomen kieltä vapautuneemmin itse tekemiensä varjoteattereiden avulla. Oppilaat tuottivat suomen kielen lauseita ja sanoja enemmän kuin saatoin kuvitella heidän osaavan. Sain nyt paljon paremmin tietoa siitä, mitä he todella osasivat tai ymmärsivät. Havaitsin, että tätä menetelmää voisi käyttää opetuksen tukena. Suurta iloa ja onnistumisen elämyksiä tuottivat jokaisen esityksen jälkeiset aplodit. Saattoi nähdä, kuinka tärkeää se oli lapsille ja heidän itsetunnolleen. Kuunteleminen ja sadut: Annoin ohjeeksi kuunnella satua ja piirtää samanaikaisesti. Välillä työ keskeytettiin kuvien katsomista varten. Tunnin aikana ilmeni kuitenkin, että kielen kuunteleminen oli vielä niin vaativa prosessi, että samanaikainen piirtäminen ei ollut mahdollista. Lapset joko keskittyivät piirtämiseen tai kuunteluun ja katseluun. Ongelma ratkaistiin siten, että lapset saivat keskittyä pelkkään kuunteluun. Luin satua ja välillä keskeytin selittääkseni sanoja. Keskustelin sadusta lasten kanssa ja näytin samalla kuvia ja juttelimme niistä. Lapset olivat todella keskittyneitä ja kiinnostuneita. He selvästi eläytyivät kuulemaansa. Tarinan loputtua lapset katselivat vielä kuvia yhdessä. Oli hienoa huomata, kuinka paljon he pitivät tarinasta ja vaikutti siltä, että kaikki olivat ymmärtäneet 27

28 ainakin tarinan keskeisen sisällön. Kun satu oli kokonaan käsitelty, lapset saivat piirtää kuvan. Parasta lasten ohjaamisessa on nähdä lasten ilo maalaamisesta, piirtämisestä sekä väreistä. Erityisesti ne lapset, joilla ei ole mahdollisuuksia piirtää kotonaan, nauttivat tästä tilaisuudesta. Useilla valmistavan luokan lapsilla on erilaisia oppimisvaikeuksia ja tästä syystä vaikeuksia akateemisissa aineissa. Siksi onkin hyvä, kun heille voidaan tarjota mahdollisuus tekemiseen, josta he saavat onnistumiskokemuksia. Täten huomioidaan myös lasten erilaiset oppimistyylit. 6. POHDINTA Minun hahmoni -projekti sujui kokonaisuutena hyvin. Vaikka tilanteet ja lasten lukumäärä vaihtelivat kaiken aikaa, työt ja tuokiot etenivät johdonmukaisesti. Lapset kehittyivät kädentaidoissaan; Projektin aikana luokasta löytyi hyviä värien käyttäjiä, taitavia piirtäjiä ja idearikkaita lapsia. Toiminnassa toteutui lapsilähtöinen eli asiakaslähtöinen ajattelu, mikä tuki tavoitettani sosiaalipedagogisesta toiminnasta. Tavoite lasten ryhmäytymiseksi ei varsinaisesti toteutunut, koska lapsiryhmä muuttui kaiken aikaa. Vaihtuvuudesta huolimatta tuokiot toimivat hyvinä harjoituksina lapsille siitä, kuinka toimitaan ryhmässä, vaikka työskentely olikin tavanomaista koulupäivää vapaampaa. Minun hahmoni -prosessi eteni kevään aikana niin, että jokaiselle syntyi oma hahmo, jolla oli tietty tarina, tausta ja ominaisuudet. Lapset saivat leikitellä mielikuvituksellaan, haaveillaan ja toiveillaan. Projekti eteni ryhmän asettamissa rajoissa, sen ehdoilla. Lukuvuoden ja erityisesti kevään yhteistyö huipentui näyttelyyn, jonka kokosimme yhdessä. Jokaiselle lapselle rakennettiin oma tila, johon hänen hahmonsa maailma pystytettiin. Näyttely oli esillä useita viikkoja koulun aulassa, ja koulun muut oppilaat ja opettajat saivat tutustua ryhmän töihin. Kevään päätteeksi järjestin vielä yhdessä opettajan kanssa retken teatterimuseoon, jossa lapset saivat elämyksellisesti jatkaa tarinan ja oman hahmon kehittelyä nukketeatterin, leikin ja näyttelemisen kautta. 28

29 LÄHTEET Haapala, Leevi toim. 1999: Katoava taide. Helsinki: Valtion taidemuseo Hiltunen, Mirja - Jokela, Timo toim. 2001: Täälläkö Taidetta? Johdatus yhteisölliseen taidekasvatukseen. Lapin yliopisto: VSL opintokeskus. Karppinen, Seija - Puurula, Arja Ruokolainen, Inkeri toim. 2001: Taiteen ja leikin lumous. Tampere: Finn Lectura Kurki, Leena 2000: Sosiokulttuurinen innostaminen. Tampere: Vastapaino. Sava, Inkeri 2004: Taiteeksi tarinoitu oma elämä. Juva: Ps-kustannus. Venkula, Jaana 2003: Taiteen välttämättömyydestä. Helsinki: Kirjapaja oy Internet-lähteet Helsingin kaupungin opetusvirasto. Verkkodokumentti. Päivitetty <www.edu.hel.fi>. Luettu Helsingin kaupungin opetusvirasto, Myllypuron ala-asteen opetussuunnitelma. Verkkodokumentti. Päivitetty <www.mylpa.edu.hel.fi/index.html>. Luettu

30 30

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

3. Oppimiseni Vastaa asteikolla 1-3. Kolme on täysin samaa mieltä, yksi on täysin eri mieltä.

3. Oppimiseni Vastaa asteikolla 1-3. Kolme on täysin samaa mieltä, yksi on täysin eri mieltä. VIRVATULIKYSELY 7-8-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Monettako vuotta olet kuvataidekoulussa? 1. vuotta 32 % 9 2. vuotta 25 % 7 3. vuotta 11 % 3 4. vuotta 21 % 6 5. vuotta 11 % 3 2. Ilomittarit eli hymynaamat

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Opettajan materiaali. Kaija Hinkula Taiteilija koulussa-hanke 2011. Luova tie

Opettajan materiaali. Kaija Hinkula Taiteilija koulussa-hanke 2011. Luova tie Opettajan materiaali Kaija Hinkula Taiteilija koulussa-hanke 2011 Luova tie Maalaamaan voi oppia monin tavoin. Monet lähestymistavat ovat tarpeellisia, niin tarkat, tiettyyn teoriaan tai tekniikkaan pohjautuvat

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA

UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA SOSIOKULTTUURISEN INNOSTAMISEN MAHDOLLISUUDET GLOBALISOITUVASSA MAAILMASSA Nuorten Palvelu ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari 7.11.2009 Kuopiossa Elina Nivala, YTT UTOPIA

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

1. Helppo ja hauska pöytäteatteri

1. Helppo ja hauska pöytäteatteri 1. Helppo ja hauska pöytäteatteri Nukketeatteri inspiroi ja rikastuttaa niin lasten kuin aikuisten mielikuvitusta. Pöytäteatteri on yksi nukketeatterin muoto. Pöytäteatteria esitetään sananmukaisesti pöydän

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista?

Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista? Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista? Minna Haapasalo 27.9.2012 Voimaa taiteesta -seminaari Havainto Moniammatillista työskentelyä

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

TAIDEKASVATUS YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAJANA

TAIDEKASVATUS YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAJANA TAIDEKASVATUS YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAJANA Siellä sai olla yhdessä Sai tehdä porukassa erityisopettaja 1 TAIDEPAJALAISTEN POSITIIVISIA KOKEMUKSIA TAIDEPAJOISSA Yhdessä tekeminen oli kaikkein tärkein t

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Tampereen pääkirjasto Metsossa on ollut Pirkanmaan AVH -yhdistys ry:n vesivärimaalauskerhon näyttely 20.-30.10.2009, Keskiviikkomaalareista

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015

LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015 LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015 Hyvinvoiva Perhe HYPE -hanke (2014-2017) Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n hallinnoima Rayn rahoittama hanke, joka on mukana

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Kokeileva painanta ja värjäys

Kokeileva painanta ja värjäys Kokeileva painanta ja värjäys Elämys vastakarvaan Tekstiiliteosnäyttely 2012 Johanna Hytönen Mistä on kyse Saimme itse vaikuttaa kurssin sisältöön ja toiveenamme olikin tehdä taidetekstiilejä. Saimme idean

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Kohti innostavaa mediakasvatusta nuorisotyössä

Kohti innostavaa mediakasvatusta nuorisotyössä Kohti innostavaa mediakasvatusta nuorisotyössä Pro gradu -tutkielma Heli Heino Vaikuttamaan pyrkivä mediasisältö Mediakasvatus Nuorisotyö Sosiaalipedagogiikka / sosiokulttuurinen innostaminen Osallisuus,

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

KUVATAIDE. Anne Ervast Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi

KUVATAIDE. Anne Ervast Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi KUVATAIDE Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilasta tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaan identiteetin

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin

Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin Vattumadon talo päiväkotiprojekti eskareille Valoveistos ja Varjoteatteri Merja Isomaa-James, Tuija Mettinen LÄHTÖTILANNE

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutti Oy Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hanke 1.1.2008-31.3.2012, Loppuseminaari 9.12.2011 Tavoitteistaminen 1/5 Tavoitteistaminen tekee ongelmista puhumisen helpommaksi.

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Kimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela

Kimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela Olipa kerran köyhä maanviljelijä Kimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela 1 1 Johdanto Tässä raportissa esittelemme ratkaisukeinon ongelmalle, joka on suunnattu 7 12-vuotiaille oppilaille

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän kehittyminen Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän toiminta Ryhmän toiminnassa on lainalaisuuksia ja kehitysvaiheita, joita kaikki ryhmät joutuvat työskentelynsä aikana käymään

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Satuhenkilön uudet vaatteet

Satuhenkilön uudet vaatteet Kulttuuritalo Valve, Taiteilija koulussa -hanke Marianne Sotti Satuhenkilön uudet vaatteet Pukusuunnittelu -työpaja Kesto: 1x3h. Tiiviimpänä pakettina sopii kestoksi 1x2h. Työpajan sisällöt: Työpajassa

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Polikliininen luokka aloitti toimintansa syksyllä 2008 oppilaspaikkoja 8 opetuksesta vastaa pääosin polikliinisen luokan

Lisätiedot

NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN

NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN Jenni Tuomi, Jasmin Roslund, Jenna Lahdelma, Maija Tiisanoja & Tiina Yli-Hongisto VAM 1 Ihan epänormaalia! Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak, Porin toimipiste Sosiaalialan

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Opstuki2016- työpaja III

Opstuki2016- työpaja III Opstuki2016- työpaja III TULEVAISUUDEN KOULU -OPETTAJUUS MUUTOKSESSA- Savonlinna 10.4.2014 Merja Kuosmanen PÄIVÄN TAVOITTEET: Tulevaisuuden koulu- opettajuus muutoksessa 1. Tietoa, työkaluja oman paikallisen

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa

Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa tavoitteena on luoda optimaaliset edellytykset akateemiselle opiskelulle ja siinä tapahtuvalle oppimiselle sekä tukea myös muilla tavoin opiskelijoiden

Lisätiedot

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET RUDOLF KOIVU NÄYTTELYYN LIITTYVÄ NUKKETEATTERI NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET Itsekseen tekeville Nukketeatterissa voi leikkiä teatteriesitystä kokeilemalla nukeilla näyttelemistä erilaisissa lavasteissa.

Lisätiedot