ETHNOS TIEDOTE 4/2002

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ETHNOS TIEDOTE 4/2002"

Transkriptio

1 ETHNOS TIEDOTE 4/2002

2 Sisältö: Sisältö:...2 Puheenjohtajan palsta:...3 Muutama sananen vuoden päätteeksi...3 Kuka oli kansatieteilijä Kustaa Vilkuna?...5 Ragna Ahlbäck Seminaareja...14 Vain idyllisen perinteen vaalijoita?...14 Ilmoitusasioita...15 Kiitokset!...15 Promootio...16 Tieteen päivät Näyttely SIPERIA. Taigan ja tundran kansoja...16 r.y. c/o Tieteiden talo Kirkkokatu Helsinki Ethnos tiedote 4/2002 joulukuu Kansikuva: Veneaitta, Simos, Käringsund, Eckerö. Teckning: Bo Lindberg 1962, Etnologiska arkivet vid Åbo Akademi KR439 Suomen kansatieteiliöiden yhdistys Ehnos ry:n Ethnos-tiedote ilmestyy seuraavan kerran maaliskussa Numeroon tarkoitettu aineisto tulee toimittaa mennessä Niklas Huldénille osoitteeseen: Etnologi / Åbo Akademi Piispankatu 13, Turku tai sähköpostitse osoitteeseen: Ethnos ry: hallitus 2002 Puheenjohtaja Pirjo Korkiakangas, puh. (014) Varapuheenjohtaja Pia Olsson puh. (09) , Kansainvälisten asioiden sihteeri: Eeva Uusitalo, puh (044) Museoyhdyshenkilö: Aila Nieminen, Seminaarisihteeri: Katriina Siivonen, puh. (02) , Tiedotussihteeri: Niklas Huldén, puh. (02) , Sihteeri: Mari Immonen, puh , Taloudenhoitaja: Hanna Naarmala, puh , 2

3 Puheenjohtajan palsta: Muutama sananen vuoden päätteeksi Näin vuoden lähestyessä loppuaan, lienee sallittua hieman luodata kulunutta vuotta Ethnoksen toiminnan näkökulmasta. Vuoden 2002 merkittävimpänä tapahtumana jäivät mieleen Turussa järjestetyt II Kansatieteen päivät, joiden yleisteemasta tutkimusten ja museoiden tuottamat representaatiot maaseudusta ja kaupungista niin alan tutkijat kuin museoväkikin esittivät ajankohtaisia ja mielenkiintoisia näkökohtia. Päivien teemassa kiteytyy kansatieteen tutkimuksen kehityskaari 1900-luvun toisen vuosikymmenen ajalta nykypäiviin: maaseudulta kaupunkiin ja takaisin maaseudulle kaupunkia unohtamatta. Kehitys istuu luontevasti ajanjakson kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin muutoksiin. Vaikka ruraalinen perintö on kaiken aikaa ollut hivenen niskan päällä, ovat niin maaseudun kuin kaupunginkin kokemat muutokset tuoneet paljon uusia kiinnostusta herättäviä tutkimusaiheita. Kansatieteen päivien yhteydessä järjestetty jatko-opiskelijoiden tapaaminen kosketteli aina polttavia jatko-opintojen rahoitukseen ja ohjaukseen liittyviä kysymyksiä. Keskustelu asiasta jatkuu edelleen, viimeisimpänä Outi Fingerroosin kirjoitus Mikä ihmeen tutkija? kulttuurien tutkijan puheenvuoro (Akatiimi, marraskuu 2002). Humanistisissa tieteissä väitöskirjan valmistuminen ei aina ongelmitta asetu rahoittajatahojen ennalta määrittelemiin aikaraameihin; työn edistyminen ei riipu ainoastaan säntillisestä työskentelystä, vaan vaatii tekijältään myös työn myötä tapahtuvaa kypsymistä. Eteneminen suunnitelmasta toteuttamiseen ei myöskään ole suoraviivaista, vaan tutkimusprosessille ovat luonteenomaisia monenlaiset kokeilut ja etsinnät. Näin lienee etenkin suoraan pro gradun jälkeen aloittavilla. Ongelmat ovat tuttuja myös varhemmilta vuosikymmeniltä, ja totuuden nimissä täytyy todeta, että mahdollisuudet jatko-opintoihin ovat toki monipuolistuneet ja taloudellisetkin resurssit ainaisesta resurssien puutteesta huolimatta runsastuneet aiempiin vuosikymmeniin verrattuna. Tosin kilpailukin on koventunut. Kuitenkin tärkeintä on se, että asioista keskustellaan ja tuodaan esiin niin puutteita kuin hyötyjäkin. 3

4 Ethnoksen hallituksessa on kannettu huolta myös paikallistoiminnan kehittämisessä. Lienevätkö ikuinen kiire ja arkisen työn paineet olleet osaltaan vaikuttamassa siihen, että paikallistason toiminta ei ole oikein löytänyt uomiaan. Lokakuun alussa toteutettu Ethnos-kävelykin kaupunkikierroksineen jäi lähinnä yksittäisten ethnoslaisten iloksi. Osasyynä tähän oli varmaankin tehoton mainoskampanja asian hyväksi. Kirjoitan tämänkertaista palstaani (2.12.) todellisen satumaiseman keskellä. Keski-Suomessa on jo toista viikkoa saatu ihailla paksun lumi- ja huurrepeiton saanutta maisemaa. Tällaistahan on oikeasti ollut vain lapsuuden joulujen aikaan, jolloin pakkaslumi narskui mukavasti jalkojen alla ja puhtaat hanget kimaltelivat kilpaa silloin vielä varsin vaatimattomien jouluvalojen kanssa. Me suomalaisethan tunnetusti aloitamme satunnaiset keskustelut kulloistakin säätilaa kommentoimalla. Aamuisin bussipysäkillä ei viime päivinä ole suinkaan manailtu marraskuista loskasäätä, vaan yhdessä ihasteltu edessä avautuvaa lumoavaa näkymää. Antista (30.11.) alkutalvi kallistuu yhä lähemmäksi joulua. Hänellä on jo aitan avaimet kädessä merkkinä, että juoman ja ruoan valmisteluihin on ryhdyttävä. Voidaanpa odottavassa mielessä väittää, että Anterosta pyhät alkaa tai Antti joulut alottaa, Tuomas tupaan taluttaa. Näiden Kustaa Vilkunan (Vuotuinen ajantieto 1978, viides painos) sanojen myötä toivotan kaikille ethnoslaisille rentouttavaa joulun odotusta ja joulun aikaa. Pirjo Korkiakangas 4

5 Kuka oli kansatieteilijä Kustaa Vilkuna? Lyhennelmä prof. Janne Vilkunan esitelmästä Kustaa Vilkuna 100 vuotta kutsuseminaarissa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa Vuonna 1935 painetun väitöskirjansa Varsinaissuomalaisten kansanomaisesta taloudesta esipuheessa Kustaa Vilkuna toteaa: Ja olkoon seuraava, jota kirjoittaessaan tekijä on koettanut pitää esikuvinaan opettajainsa U. T. Sirelius-vainajan ja prof. Albert Hämäläisen luennoilla, harjoituksissa ja kirjallisissa tuotannossaan esittämää asiallista, aineistoa kunnioittavaa ja turhia teorioita karttavaa tutkimustapaa, vaatimattomana näytteenä siitä, minkä tapaisia aineksia ja probleemeja lounaisin Suomi voi tarjota maamme kansatieteelliselle tutkimukselle. Siis: asiallista, aineistoa kunnioittavaa ja turhia teorioita karttavaa tutkimustapaa. Sittemmin hän vielä tähdensi tätä pragmaattista näkökulmaansa todetessaan: Jokainen hyvä ratkaisu tarvitsee oman menetelmänsä. Kaavat ovat tarpeellisia vain yleisinä viittoina, mutta niiden orjallinen noudattaminen inhimillisen kulttuurin tutkimuksessa vie epäinhimilliseen tulokseen. Sireliuksen ja Hämäläisen ohella Vilkunan kansatieteellisen tutkimusotteen hahmottumiseen vaikutti suuresti myös Tukholmassa vuonna 1934 professori Sigurd Erixonin johdolla järjestetty kurssi, tänään sanottaisiin ehkä tutkijakoulu, Baltiska insitutet, joka tutustutti Vilkunan sekä pohjoismaisiin- ja balttikollegoihin että ruotsalaisiin kansatieteen menetelmiin. Kustaa Vilkuna sanoutui pehmeästi irti Sireliuksen evolutionistisesta ja typologisesta ajattelusta ja ryhtyi omintakeisesti kulttuurihistorialliseksi funktionalistiksi. Vuonna 1954 hän kiteytti kansatieteen ja oman kiinnostuksensa päämäärän virkaanastujaisesitelmässään seuraavasti: Kaikkinainen kulttuuri on erittäin kansainvälistä, sen ilmiöiden olemukseen ja elämään kuuluu vaeltaminen kansalta toiselle. Tällä 5

6 vaellusmatkalla kukin seutu ja kansa painaa siihen oman leimansa, tekee sen joko pääomaa kartuttavasti tai kuluttavasti. Siten tutkijan yhdeksi päävelvollisuudeksi muodostuu etsiä vastausta siihen, miten maa painaa parrelleen, miten suomalainen kansankulttuuri sen ja sen ilmiön kohdalta syntyy, millä tavoin täällä yhteistä perintöä muokataan, miten suomalaiset kehittävät omaksumansa uudet piirteet kansalliseksi, luontoonsa ja luonteeseensa sopivaksi pääomaksi ja miksi ratkaisu on juuri tämä. Kun Kustaa Vilkuna täytti 60 vuotta (1962) hänen kunniakseen julkaistu bibliografia sai nimekseen edellisen mukaisesti Maa painaa parrelleen. Toinen Vilkunan tutkimusotteeseen liittyvä mielilause oli funktionaalisuuden mukainen Tarkoituksenmukaisuus ratkaisee muodon. Jos hän olisi elänyt toisessa ajassa ja hänet olisi aateloitu, tuossa vastapäisen rakennuksen suuren salin seinässä olevassa aateliskilvessä olisi varmasti latinaksi jompikumpi näistä lauseista. Kilven tunnuskuvana olisi ehkä hankoaura. Kustaa Vilkuna opasti opiskelijoita kansatieteen työmenetelmien pariin erityisesti Eteläpohjalaisen Osakunnan vuonna 1930 alkaneilla kotiseuturetkillä. Professorikauden, , ajan monille opiskelijoille on jäänyt mieleen Vilkunan Sireliukselta aikanaan saama neuvo, jota hän jakoi edelleen: Työ tekijäänsä neuvoo. Vilkuna vaikutti monin tavoin yhteiskunnallisesti, mutta entä kansatieteilijänä? Suomalaiselle kansatieteelle on, toisin kuin ruotsalaiselle, ollut leimaa antavana piirteenä se, että ajankohtaisiin kysymyksiin ei juuri ole puututtu. Ei niihin oikein voitukaan puuttua siihen aikaan kun tutkimuskohteena oli kadonnut tai katoava kansankulttuuri. Tuon ajan tutkimuksen päämäärä oli kuitenkin yhteiskunnallisesti mitä merkittävin eli etsiä, löytää ja julkaista Suomen kansan yhteinen menneisyys. Kustaa Vilkunan kantaaottavuus ilmeni muun muassa lohitutkimuksissa. Hän tutustui lohenkalastukseen jo oppikoululaisena osallistuessaan kahden muun pojan kera opettaja Veli Räsäsen Petsamon retkikuntaan Ensimmäinen aihetta käsittelevä tutkimus Huomioita koltanlappalaisten merikalastuksesta ilmestyi Suomen museo- aikakaus- 6

7 julkaisussa vuonna 1930 ja 1954 hän julkaisi sekä Suomessa että Ruotsissa yhden merkittävimmistä artikkeleistaan: Lohenkalastus kokonaisuutena. Lopulta 1975 valmistui teos Lohi. Kemijoen ja sen lähialueen lohenkalastuksen historia. Teos on nimensä mukaisesti laaja kuvaus ikiaikaisesta lohikulttuurista, mutta uutta oli se, että teoksessa otetaan kantaa. Sen viimeinen pitkä lause on seuraava: Vieläkin (1974) on teollisuudesta ja vesivoimasta hurmaantuneita johtohenkilöitä, jotka ihmettelevät entisten lohitalonpoikien korvausvaatimuksia muistamatta, että tältä väestönosalta on viety tuottava kalastuselinkeino, pilattu parhaat rantapellot ja johdettu voima kuparilankoja pitkin etelään täyttämään tällä hetkellä vähäistä osaa valtakunnan sähkövoimatarpeesta. Kustaa Vilkunan kotiseudun kaipuu heijastui myös kansatieteen tutkimukseen. Hän vietti loppujen lopuksi vain vajaat 20 vuotta elämästään Nivalassa. Näin hänkin koki kotiseudun katoamisen sekä paikassa että ajassa. Siten talonpoikaisen elämäntavan ajan ihmiset, joihin Kustaa Vilkunakin kuului, huomasivat aikakautensa olevan katoamassa ja katoavan. Siksi alkoi talonpoikaisen kansakulttuurin museoimisen, arkistoimisen ja kirjastoimisen kausi, jolloin kaikki vielä jäljellä olevat ilmiöt piti kerätä, dokumentoida ja tallentaa muistiorganisaatioihin ja sitten tutkia ja julkaista. Vilkuna tutki siis talonpoikaiskulttuuria ja sitä edeltäneitä kulttuurivaiheita. Sen sijaan hänestä ei enää tullut nk. kaupunkikansatieteilijää. Sen teoriat ja aiheet olivat hänelle kovin vieraita. Muistan kuinka isoisä kerran ilmestyi ruokapöytään pahantuulisena. Tuo hänelle harvinainen ja outo mielentila johtui siitä, että hän oli juuri yrittänyt tutustua aika tuoreeseen vuonna 1970 ilmestyneeseen kotimaiseen kulttuuriantropologiaan johdattelevaan oppikirjaan. Hän oli tuohtunut siitä kuinka kirja oli kirjoitettu: vaikeatajuisesti, vieraita sivistysanoja kylväen. Tuolloin hän painotti minulle sitä, että kaiken tieteellisenkin tekstin voi kirjoittaa kauniilla suomella niin, että jokainen vähänkin asiaan paneutunut sen ymmärtää. Kustaa Vilkunan oppilaat seurasivat opettajaansa tieteen poluilla, mutta sitä seuraavan sukupolven tehtävä olikin jo ottaa etäisyyttä häneen ja hänen aikalaisiinsa. Tuosta irtiotosta tuli tavattoman raju naapurimaassamme Ruotsissa, missä etnologia omaksui vaikutteita 7

8 sosiologiasta ja antropologiasta. Historiallinen perspektiivi katosi ja esineiden tutkimus hylättiin. Suomessakin otettiin mallia naapurista, mutta hieman laimeammin. Nyt Ruotsissa ollaan jälleen ottamassa uusia suuntia. Uudenlainen esinetutkimus kasvattaa suosiotaan ja tuoreet professorit vannovat kulttuurihistorian nimiin. Miten Kustaa Vilkunan tutkimusten tuloksiin suhtauduttiin hänen jälkeensä? Jotkut ovat ymmärtäneet Vilkunan tutkimusta ja kehittäneet ja jatkaneet sitä edelleen. Tämä käy ilmi esimerkiksi seuraavasta muistosta. Aloitin arkeologian opintoni Helsingin yliopistossa syksyllä Asuin isovanhempieni luona Jollaksessa. Eräänä iltana isoisäni, Ukko, Kustaa Vilkuna otti minut mukaansa Kansallismuseon Suomen muinaismuistoyhdistyksen kuukausikokoukseen, missä yhteydessä minut liitettiin tämän seuran jäseneksi. Esitelmäaihekin jäi mieleen: tohtori Aarne Erä-Esko kertoi Kiuruveden kuvakivestä, joka sittemmin osoittautui tuoreeksi väärennökseksi. Pois lähtiessämme Ukko osoitti minulle erästä miestä ja sanoi: Janne, tuossa on viisas mies. Kun kysyin miehen nimeä vastaus oli: Professori Jorma Koivulehto, germanisti. Turun yliopiston suomen kielen professori Aimo Hakasen täyttäessä 60 vuotta marraskuussa 1995 häntä muistettiin juhlakirjalla. Yksi kirjoittajista oli Helsingin yliopiston germaanisen filologian professsori Jorma Koivulehto, jonka artikkelin otsikko oli Ala-Satakunnan Kainu ja pohjoisen Kainuu. Artikkelin alussa Koivulehto toteaa: Kustaa Vilkuna esitti oivaltavassa monografiassaan Kainuu-Kvenland, missä ja mikä? vuonna 1975 tulkinnan, joka uutuudellaan ehkä hämmästytti, mutta sai samalla myös huomion kiintymään tähän asti tuntemattomiin tai ohitettuihin tosioihin.... Kustaa Vilkunan kokonaan uusi ajatus oli, että Kainuun nimi on yhdistettävä Vakka-Suomen seudun harvinaiseen apellatiiviin kainu t. kainus työreen keskimmäinen kaplas, yhdyssanana kainu-ors, kyseistä kaplasparia yhdistävä poikkipuu. Koivulehto päättää laajan artikkelinsa seuraavasti: Lopuksi todettakoon: vaikka Kustaa Vilkunan keskeinen teesi olikin hylättävä, hänen tutkielmansa on merkittävä, ilman sitä tässä esi- 8

9 tettyä ratkaisuakaan ei olisi löytynyt. Olen isoisäni kanssa edelleenkin samaa mieltä: Siinä on viisas mies! Vaan toisinajattelijoitakin on. Kustaa Vilkunan oltua kuolleena monta vuotta eräs akateemikon arvon saanut kirjailija arvioi, muistaakseni Suomen Kuvalehdessä, häntä tiedemiehenä tunariksi, joka ei ollut edes käsittänyt 1960-luvun alussa (1960 ja 1961) suomeksi ja ruotsiksi Pähkinänsaaren rauhan rajasta kirjoittaessaan rajojen problematiikkaa. Tältä arvostelijalta oli jäänyt ymmärtämättä yksi keskeinen seikka. Olennaisin edellytys tutkimustyössä menestymiselle lienee nimittäin tieteellisen työn prosessiluonteen ymmärtäminen. Tutkimustyöhön kuuluu tosio, etteivät työn tulokset ole ikuisia. Uusi tutkimus ponnistaa entisestä, täydentää sitä tai jopa kumoaa sen. Kumoutunutkaan tutkimus ei ole huonoa, koska se on vienyt tutkimusta eteenpäin, se on toiminut tärkeänä prosessin vaiheena. Lisäksi yhden ongelman ratkaisu ei tuo tutkijalle rauhaa, päinvastoin se vie yleensä uusien ongelmien äärelle ja synnyttää tutkijassa miellyttävää levottomuutta, uteliaisuuden ja tiedonhalun energiaa. Tieteellinen tieto on aina aikansa tuote, sillä vaikka tiede operoi löytämillään ja analysoimillaan tosioilla, eri aikojen muuttuva maailmankuva muovaa sekä tutkimuksen asettamia kysymyksiä että sen antamia vastauksia. Vaikka menneisyys on yksi ja ainoa, jokainen aika kysyy omat kysymyksensä ja antaa omat vastauksensa. Näin menneisyyskin, tai tarkemmin sanottuna käsitys menneisyydestä, muuttuu koko ajan. Esimerkiksi jos Kustaa Vilkunan isoisän isä, harras herännyt Efraim eli Eppo Vilkuna olisi löytänyt 1800-luvun puolivälin aikoihin peltoa kyntäessään terällisen kiven hän olisi tiennyt varsin hyvin, että se oli taivaalta singotun salaman terä, ukonnuoli, jolla saattoi loitsun kera parantaa pistoksen saaneita eläimiä ja ihmisiä. Nyt 150 vuoden päästä tiedämme arkeologian valaisemina, että tuo kivi on kivikautinen kirveen terä. Miten muistomme säilyy? Kustaa Vilkunan merkitys Suomen kansatieteen oppihistoriassa on kiistatta merkittävä, mutta aikanaan useimmat hänenkin tutkimustensa tulokset siirtyvät historiaan. Toisin on laita niiden keruu- 9

10 Suomalais-ugrilaisen kansatieteen professori Kustaa Vilkuna ( ) luennoi Kansallismuseossa Viron kansatieteestä, esiteltävänä setukaisnaisen kansallispuku. Kuvaaja Yrjö Lintunen, Helsingin yliopiston museo. aineistojen, jotka hän toimitti ja järjesti arkistoihin, ja toisin on laita eräiden hänen suurelle yleisölle suuntaamiensa julkaisujen, jotka jo nyt voidaan katsoa klassikoiksi. Kustaa Vilkunan sedästä, lehtimies Kyösti Wilkunasta sukeutui tunnettu kirjailija, jonka esimerkki osaltaan varmasti johti siihen, että Kustaakin halusi vaikuttaa kirjoituksillaan kirjoittamalla kansalle. Ensimmäinen populaariteos syntyi Kansatieteellinen Filmi Osakeyhtiön kuvausten ohessa. Kyseessä on yhdessä maisteri Eino Mäkisen kanssa tehty ja vuonna 1943 ilmestynyt teos Isien työ Veden ja maan viljaa. Lukijoiden käsissä kulutetuin teos on kuitenkin vuonna 1950 ilmestynyt Vuotuinen ajantieto. Vilkuna totesi radiohaastattelussa, jonka toimittaja Aarre Nymankin on valinnut tämän viikon alussa kuultuun ohjelmaansa, että:...täsmälleen 365 vuorokauden, 5 tunnin, 48 minuutin, 46 sekunnin kuluttua tämä maa on jälleen aurinkomme suhteen tarkalleen samalla paikalla kuin juuri nyt jatkaakseen kulkuaan sekunnilleen saman aikataulun mukaan samaa rataansa. Tämä syklisyys ja ihmisen, erityisesti talonpojan, sopeutuminen siihen viehätti häntä. Julkaistuaan sotien aikana ja jälkeen Uudessa Suomessa runsaan joukon vuoden merkkipäiviä käsitteleviä artikkeleita hän kokosi ne teokseksi Vuotuinen ajantieto Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen. Näin jälkeenpäin katsoen teko oli varsin ovela, sillä juuri tuo, että teos käsitteli mennyttä aikaa hauskoine enteenottoineen ja etenkin ajan syklisyys takasi sen, että teos ei vanhene vaan ajankohtaistuu jokaisen vuoden jokaisena päivänä. Ajankohtaistuminen on näkynyt suurena suosiona ja lukuisina painoksina, myynnissä on tällä hetkellä 23:s painos. 10

11 Jos olemme kirjoittaneet ja julkaisseet, muistomme voi kestää kauankin, sillä lukijamme saa meistä ja maailmastamme kiinni parhaassa tapauksessa kymmenien, jopa satojenkin vuosien päästä. Suurimmaksi kohtaamisen esteeksi nousseekin kielemme vanhentuminen, jopa katoaminen. Näistä uhkista huolimatta Vuotuinen ajantieto tullee olemaan Kustaa Vilkunan parhaiten aikaa kestävä muisto. Kirjahyllyssäni on perintökirja isoisältäni. Sen etulehdellä on omistus: Kustaa Vilkunalle ystävyydessä tekijä". Tuo tekijä on edesmennyt arkeologian professori Ella Kivikoski ja teos on paljon Kustaa Vilkunankin elämään vaikuttaneen ensimmäisen Suomen ja Pohjoismaisen arkeologian oppituolin haltijan Aarne Mikaël Mikko Tallgrenin ( ) elämäkerta. Juuri Tallgren houkutteli Vilkunan kirjoittamaan Varsinais-Suomen historiasta ja juuri hän esitti yllättäen Varsinaissuomalaisten kansanomaisesta taloudesta teosta väitöskirjaksi. Kivikoski valitsi elämäkerran nimeksi Tehty työ elää. Nuo sanat Suomen muinaismuistoyhdistys nimittäin kaiverrutti Tallgrenin hautakiveen. Uskon niiden luonnehtivan erinomaisen hyvin Kustaa Vilkunaakin. Tehty työ elää! Janne Vilkuna Ragna Ahlbäck Folklivsforskaren fil. dr. Ragna Ahlbäck avled Hon var född i Borgå 1914, där hennes far Gabriel Nikander verkade som föreståndare för folkhögskolan. På mödernet gick rötterna till Dåwö gods i Munktorp, Västmanland. Gabriel Nikander tillträdde 1921 landets första professur i folklivsforskning vid den nygrundade akademin i Åbo, och denna stad blev dottern Ragnas uppväxt- och studiemiljö. Hemmet var i högsta grad akademiskt, med bl.a. Alma Söderhjelm, Otto Andersson och flera andra av de originella professorerna som familjebekanta. Ragna Nikander kom i mycket att gå i sin fars fotspår, präglad av den kombination av nordisk kulturhistoria och finlandssvensk folklivsforskning som blev unik för akademin. Folkkulturen var inte något 11

12 romantiskt slutet, utan en historiskt och socialt bestämd kulturell förvandlingsprocess, med gammalt och nytt i växelverkan. Kombinerade man levande tradition med historiska dokument kunde man följa denna process under århundraden. Ragna Ahlbäck ( ) på Åminneborg i Malax. Foto: Folke Ahlbäck. SLS 1829:30 Ragna Ahlbäcks vetenskapliga studier, från den första uppsatsen om Åbo snickarskrå 1935 till hennes sista större arbete Bonden i svenska Finland 1983, baseras på denna metod, där sakforskning och ordgeografi berättade om kulturelementens uppkomst, ålder och ursprung. Ragna Ahlbäck kunde skämtsamt säga att hon cyklat till varje by och socken i Svenskfinland. Så tillkom det värdefulla arbetet Kulturgeografiska kartor över Svenskfinland 1945, där hon kunde visa att språkgränsen mellan svenskt och finskt aldrig varit någon kulturgräns, utan att kustbygderna utgjort inkörsporten från väster. Ett centralt tema för forskningen var byalivet och sedvanderätten, som hon fascinerades av och skrev sin avhandling om. När boken Kökar, näringslivet och dess organisation i en utskärssocken utkom 1955 var den ett pionjärarbete i nordisk forskning, där hon visade hur ett samhälle i ytterst knappa villkor kunde fungera genom en hår- 12

13 driven kombination av enskilda och kollektiva rättigheter. Hon gav också ut Socklots byrätts protokoll Ragna Ahlbäcks stil var knapp, avhandlingens resultat sammanfattade hon i en enda mening i förordet. Som forskare skapade hon sig likväl en egen profil, trots att hennes arbete nära anslöt till maken Olav Ahlbäcks dialektordbok. I 45 år ledde och inspirerade Ragna Ahlbäck det etnologiska arbetet vid det 1937 inom Svenska litteratursällskapet grundade Folkkultursarkivet, där hennes stora samlingar och ett antal unika färgfilmer från 1950-talet förvaras. Hon var känd och aktad i arkiv- och museivärlden i hela Norden bosatte sig paret Ahlbäck på Åminneborg i Malax, där de också grundade Kvarkens båt- och fiskemuseum. För Ragna Ahlbäck gav restaureringen och inredandet av 1700-talsgården möjligheten att omsätta gedigen kulturhistorisk kunskap i praktik. Som människa är Ragna Ahlbäck oförglömlig. Spontan, anspråkslös, vänsäll och humoristisk delade hon frikostigt med sig av livserfarenhet och kunskap. Hon hade sagesmän i alla byar och alla samhällsskikt och alla kom hon ihåg. Hon var själv en bärare av finlandssvensk kulturtradition i dess mest sannfärdiga form. Bo Lönnqvist 13

14 Seminaareja Vain idyllisen perinteen vaalijoita? Kansatieteilijät yhteiskunnallisina vaikuttajina Suomen kansatieteilijöiden yhdistyksen Ethnos ry:n seminaari Helsingissä perjantaina klo Tieteiden talo, Kirkkokatu 6 Ethnoksen vuoden 2003 seminaarin aiheeksi on valittu Vain idyllisen perinteen vaalijoita? Kansatieteilijät yhteiskunnallisina vaikuttajina. Yhteiskunnallista vaikuttamista on monenlaista. Poliittisella kentällä se voi olla päätösten tekoa tai niitä pohjustavia selvitys- ja valmistelutöitä. Myöskin instituutioiden kautta voidaan vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen. Kansatieteilijöiden työkentässä näistä ensisijalle nousevat museot, joilla on ollut ja on edelleen merkitystä esimerkiksi identiteetin ja yhteishengen luojina niin kansallisella kuin paikallisellakin tasolla. Nykyisin alueita kehitetään talouden keinoin muun muassa kulttuuria ja paikallisia erityispiirteitä hyödyntäen. Kaikkea tätä toimintaa kansatieteilijät analysoivat kulttuurin tutkijoina. Ja kaikessa tässä toiminnassa kansatieteilijät ovat osallisina tutkimuksia tehdessään. Kansatieteelle on ominaista nostaa erityisesti esille yksittäisten ihmisten ja kulttuuristen prosessien ja rakenteiden tasot tutkimuksissaan. Miten siis me kansatieteilijät vaikutamme yhteiskunnassa? Ohjelma Ilmoittautuminen Seminaarin avaus, puheenjohtaja Pirjo Korkiakangas, Ethnos ry Tutkija, FM Ari Mesivaara, Urho Kekkosen arkisto Kustaa Vilkuna kansatieteilijä vallan ytimessä Tutkija, FM Tiina-Riitta Lappi, Jyväskylän yliopisto, etnologia Politiikka etnologisena tutkimuskohteena Tutkija, FT Marjut Anttonen, Siirtolaisuusinstituutti Sekoilua vai moniäänisyyttä? Etnopolitiikkaa Ruijassa teoksen vastaanotosta 14

15 Kahvi Tutkija, FM Anna Kirveennummi, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Kulttuuri yhteiskunnallisena ja taloudellisena voimavarana Tutkija, FM Johanna Lehto-Vahtera, Turun yliopisto, museologia Paikallismuseo kerätyn kertojana yhteisö muuttuu, kokoelmat säilyvät Seminaarin päätössanat, Puheenjohtaja Pirjo Korkiakangas, Ethnos ry Ethnos ry:n vuosikokous Seminaarin hinta on 5, mihin sisältyy ohjelmaan kuuluva kahvi. Maksu maksetaan Ethnoksen tilille Sampo mennessä. Lisäksi pyydämme sitovat ilmoittautumiset mennessä Ethnos ry:n sihteerille Mari Immoselle, puh , tai Katriina Siivoselle, puh , Ilmoitusasioita Kiitokset! Sydämelliset kiitokset Ethnos ry:lle ja kaikille teille Ethnoksen jäsenille, jotka muistitte minua väitökseni johdosta Rauhaisaa joulua ja menestyksekästä ensi vuotta! Helena Ruotsala 15

16 Promootio Jyväskylän yliopiston etnologian professori Bo Lönnqvist promovoitiin unkarilaisen Szegedin yliopiston kunniatohtoriksi Tunnustus osoitettiin prof. Lönnqvistille pitkäaikaisesta yhteistyöstä yliopistojen yhteisissä tutkimus- ja julkaisuprojekteissa sekä aktiivisesta tuesta opiskelijavaihdon järjestämiseksi Szegedin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston välillä. Tieteen päivät 2003 Tieteiden yössä Helsingissä esiintyvät kansatieteilijöistä mm. Pirjo Korkiakangas, Hanna Snellman, Teppo Korhonen, Helena Ruotsala jne. Ohjelma löytyy netistä osoitteessa Näyttely SIPERIA. Taigan ja tundran kansoja Uutta Kulttuurien museon näyttelyssä Kai Donner pelasti samojedinkielisiä kansoja unohdukselta. Viimeinen kamassin kielen taitaja kuoli Näyttelyssä on nähtävänä Kai Donnerin vuonna 1914 kamasseilta tuomia esineitä lähtien on esillä Ljudmila Lipatovan valokuvia nenetseistä, tundran poropaimentolaisista. Kuvat on otettu pidetään seminaari "Siperian vähemmistökansat" Kulttuurien museo, Tennispalatsi, Helsinki Avoinna ti-pe 11-20, la-su Ethnos ry toivottaa rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2003 Yliopistopaino Pikapaino

Sisältö. c/o Tieteiden talo Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki http://www.ethnosry.org

Sisältö. c/o Tieteiden talo Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki http://www.ethnosry.org Jäsenkirje 2/2014 Joulukuu 2014 Sisältö Puheenjohtajan puheenvuoro: Tieteiden- ja toimintojenvälisyyden haaste 2 Jäsenmaksu 2015 3 Vuosikokousseminaari 13.3.2015 4 Seurasaarisäätiö tiedottaa! 5 Uutisia

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 1/2010. Kesäkuu 2010. c/o Tieteiden talo Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki http://www.ethnosry.org/

JÄSENKIRJE 1/2010. Kesäkuu 2010. c/o Tieteiden talo Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki http://www.ethnosry.org/ JÄSENKIRJE 1/2010 Kesäkuu 2010 c/o Tieteiden talo Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki http://www.ethnosry.org/ Ethnos-Jäsenkirje 1/2010 Kesäkuu 2010 Toimitus ja taitto: Jussi Lehtonen Kansikuva Ruissalon leirintäalue

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

Kivi leivässä vai manteli puurossa?

Kivi leivässä vai manteli puurossa? Kivi leivässä vai manteli puurossa? Itseoppineet perinteenkerääjät arkiston keruuideologian haastajina FT tutkijatohtori Kati Mikkola Helsingin yliopisto / SKS:n tutkimusosasto Esityksen kuvat: SKS ja

Lisätiedot

ETHNOS TIEDOTE 3/2003

ETHNOS TIEDOTE 3/2003 ETHNOS TIEDOTE 3/2003 Sisältö: Sisältö:...2 Puheenjohtajan palsta:...3 Terveisiä pustalta...3 Kansatieteilijät turisteina...4 Kahdeksas suomalais-unkarilainen symposium Unkarissa 25.-31.8.2003...4 Seminaareja...8

Lisätiedot

Jorma Uotinen ENNEN VIIMEISIÄ AJATUKSIA

Jorma Uotinen ENNEN VIIMEISIÄ AJATUKSIA SYKSY 2014 kuva Seilo Ristimäki Jorma Uotinen ENNEN VIIMEISIÄ AJATUKSIA Rakkaus tulee ja menee, mutta koskaan se ei tule tilaamalla. Koreografina minua kiinnostaa se mitä ei voi ennalta tietää. Se, mikä

Lisätiedot

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 1/2012. Kesäkuu 2012. c/o Tieteiden talo Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki http://www.ethnosry.org/ Ethnos-Jäsenkirje 1/2012.

JÄSENKIRJE 1/2012. Kesäkuu 2012. c/o Tieteiden talo Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki http://www.ethnosry.org/ Ethnos-Jäsenkirje 1/2012. Kesäkuu 2012 c/o Tieteiden talo Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki http://www.ethnosry.org/ Ethnos-Jäsenkirje 1/2012 Kesäkuu 2012 Toimitus ja taitto: Jussi Lehtonen Kansikuva Kirjamyyntiä VII Kansatieteen päivillä

Lisätiedot

Nyyheetterit 8/2007. RSN:n perinteiset itsenäisyyspäivän juhlat. lauantaina 1. joulukuuta

Nyyheetterit 8/2007. RSN:n perinteiset itsenäisyyspäivän juhlat. lauantaina 1. joulukuuta OTSIKOISSA TÄLLÄ KERTAA: * Päätoimittajalta * RSN:n tulevia tapahtumia * Muuta muistettavaa * MOKOMA Hei kaikille tänne syksyn ja talven harmaaseen välimaastoon. Marraskuu on RSN: ssä lähtenyt vauhtiin

Lisätiedot

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä Suomalainen Klubi 26.1.2015 Jukka Heikkilä 1 Perustettu 18.1.1944 nimellä Sotamuistoyhdistys ry. V. 1949 Sotamuseoseura ry. V. 1957 Sotahistoriallinen Seura ry. > sotahistoriallinen yleisseura Vuonna 2004

Lisätiedot

Nykydokumentointiprojekti käytännössä: kysymyksenasettelusta kokemuksiin

Nykydokumentointiprojekti käytännössä: kysymyksenasettelusta kokemuksiin Nykydokumentointiprojekti käytännössä: kysymyksenasettelusta kokemuksiin 1.11.2010 TAKO-koulutuspäivä 1.11.2010 1 Nykydokumentointiprojektin lähtökohdat Kokoelma- ja tutkimusstrategia Ajankohtaisuus Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

OPPIAINEINFO. torstaina 12.3.2015 klo 14.15 PR104

OPPIAINEINFO. torstaina 12.3.2015 klo 14.15 PR104 OPPIAINEINFO torstaina 12.3.2015 klo 14.15 PR104 SISÄLTÖ uusi opinto-opas, opetussuunnitelma ja sen tuomat muutokset opintoihin ensi vuoden opetusohjelma kieliharjoittelu & työharjoittelu kansainvälinen

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2012 Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana KOULU JA MENNEISYYS L

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Emilia Västi, hankekoordinaattori Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt -hanke (2014-2015) Kokoelmapoistojen yhteiset käytännöt -hanke (2015 2016) 1 Pikakysely

Lisätiedot

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

SUOMEN MUINAISMUISTOYHDISTYS ry. Toimintaa ja tekijöitä yhdistyksen 140-vuotiselta taipaleelta

SUOMEN MUINAISMUISTOYHDISTYS ry. Toimintaa ja tekijöitä yhdistyksen 140-vuotiselta taipaleelta SUOMEN MUINAISMUISTOYHDISTYS ry Toimintaa ja tekijöitä yhdistyksen 140-vuotiselta taipaleelta Yhdistys on edistänyt vuodesta 1870 lähtien antikvaaristen muistomerkkien suojelua ja pyrkinyt herättämään

Lisätiedot

ETHNOS TIEDOTE 4/2004

ETHNOS TIEDOTE 4/2004 ETHNOS TIEDOTE 4/2004 Sisältö: Sisältö:...2 Puheenjohtajan palsta:...3 Pätkätöitä ja naisasiaa...3 Identiteetin synty, näkyvyys ja muuttuvuus...5 Monitieteisen tutkijakoulun esittelyä...5 Seminaareja...7

Lisätiedot

Väärennös kirjallisuuden peilinä

Väärennös kirjallisuuden peilinä Väärennös kirjallisuuden peilinä F T S A N N A N Y Q V I S T N U O R T E N A K A T E M I A K L U B I S U O M A L A I N E N T I E D E A K A T E M I A 2 2. H U H T I K U U T A 2 0 1 3 FT Sanna Nyqvist Yleisen

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia PROFESSORILUENTO Professori Leila Koivunen Yleinen historia Humanistinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Leila Koivunen pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa, Assistentinkatu 5 16. joulukuuta

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

DIANA NYMAN Tulisieluinen romanitar Jo lapsena Diana Nyman sai kokea syrjinnän aiheuttamaa ulkopuolisuutta. Göteborgin Romanineuvoston jäsenenä hän tekee kaikkensa, jotta tulevat sukupolvet välttyisivät

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

OPINT O-OP A S STUDIEHANDBOK. Filosofian maisterin tutkinto

OPINT O-OP A S STUDIEHANDBOK. Filosofian maisterin tutkinto VAAS A N Y L I O P I S TO 2 0 1 2 2013 OPINT O-OP A S STUDIEHANDBOK Filosofian maisterin tutkinto Vaasan yliopisto Filosofinen tiedekunta Postiosoite: PL 700, 65101 VAASA Käyntiosoite: Fabriikki, Yliopistonranta

Lisätiedot

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

osapuolten kesken) mainittua sopimusta. korkeakoulut, sekä Jyväskylän yliopisto/kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Tämä sopimus koskee

osapuolten kesken) mainittua sopimusta. korkeakoulut, sekä Jyväskylän yliopisto/kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Tämä sopimus koskee VAASAN KO R KEAKO U LU KONSO RTIO - VASA HöGSKO LE KO NSO RTI U M Tämä dokumentti on vaasalaisten korkeakoulujen 1.1.2009 voimaan astuneen joustavaa opinto-oikeutta koskevan sopimuksen (myöh. JOO-sopimus)

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO JULKAISUKESKUS

TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO JULKAISUKESKUS Esityksen pääkohdat Yliopistot kustantajina Helsingin yliopisto Väitöskirjan julkaisuprosessi Tampereen yliopistossa Verkkojulkaiseminen ja väitöskirjan myynti Yliopistot kustantajina Kustantamisen perinteinen

Lisätiedot

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa!

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! TIEDOTE 2/2007 Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! Sukuseuramme kokous pidetään 12.8.2007 Savonlinnassa. Ennakkoilmoituksesta poiketen

Lisätiedot

Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012

Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012 Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 28 eläkeläisopettajaa (osa ystäviä) oli liikunnallisella virkistyslomalla Hotelli Kajaanissa. Matkat taitettiin rautateitse, invavaunut

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Johanna Niemi. Oikeustieteellinen tiedekunta. Prosessioikeus

PROFESSORILUENTO. Professori Johanna Niemi. Oikeustieteellinen tiedekunta. Prosessioikeus PROFESSORILUENTO Professori Johanna Niemi Prosessioikeus Oikeustieteellinen tiedekunta 16.4.2014 Professori Johanna Niemi pitää professoriluentonsa Turun akatemiatalon juhlasalissa 16. huhtikuuta 2014

Lisätiedot

K.V. Laurikainen. The Finnish Society for Natural Philosophy 25 Years Luonnofilosofian seura 25 vuotta

K.V. Laurikainen. The Finnish Society for Natural Philosophy 25 Years Luonnofilosofian seura 25 vuotta K.V. Laurikainen The Finnish Society for Natural Philosophy 25 Years Luonnofilosofian seura 25 vuotta PUBLICATIONS OF THE FINNISH SOCIETY FOR NATURAL PHILOSOPHY K.V. Laurikainen The Finnish Society for

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa Saarna 12.10.2008 Ari Puonti Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään (abad) ja varjelemaan (shamar) sitä.

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

SUURPÄÄNOMA BIBLIOGRAFIA MATTI SUURPÄÄN TUOTANNOSTA SEKÄ HÄNEN TUOTANTOAAN TAI HÄNTÄ ITSEÄÄN KÄSITTELEVISTÄ ARTIKKELEISTA

SUURPÄÄNOMA BIBLIOGRAFIA MATTI SUURPÄÄN TUOTANNOSTA SEKÄ HÄNEN TUOTANTOAAN TAI HÄNTÄ ITSEÄÄN KÄSITTELEVISTÄ ARTIKKELEISTA SUURPÄÄNOMA BIBLIOGRAFIA MATTI SUURPÄÄN TUOTANNOSTA SEKÄ HÄNEN TUOTANTOAAN TAI HÄNTÄ ITSEÄÄN KÄSITTELEVISTÄ ARTIKKELEISTA Juhlajulkaisu Matti Suurpäälle hänen täyttäessään 60 vuotta 3. marraskuuta 1997

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016 23.3.2016 Keväinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Kevät keikkuen tulevi ja niin myös Mua-yhdistyksen keväinen jäsenkirje. Tässä kirjeessä on tietoa

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Marraskuun tapahtumat

Marraskuun tapahtumat Marraskuu on jo onnellisesti takanapäin ja joulu on ihan kohta ovella. Marraskuun tapahtumat Ennen syyskokouksen alkua Tuulia Alanen-Brandt piti mielenkiintoisen luennon vartalon mittalinjoista ja esitteli

Lisätiedot

Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa

Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa Hyväksytty tiedekuntaneuvoston kokouksessa 15.3.2011 Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa 1. Oikeustieteen maisterin tutkinnon

Lisätiedot

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Toimituskunta Lassi Karivalo Pirjo-Liisa Sillgren Merja Karivalo Tanja Nieminen Jyväskylä 2014 Jyväskylän Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys ry, 2014 Toimituskunta:

Lisätiedot

POHJOLAN PARASTA RUOKAA

POHJOLAN PARASTA RUOKAA POHJOLAN PARASTA RUOKAA Pohjolan makuelämykset ovat nyt huudossa, ja ruokakilpailut ovat tulleet jäädäkseen. Niitä käydään televisiossa, lehdissä ja nyt myös merellä. Viking Line julkisti jokin aika sitten

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön (811393A)

Johdatus tutkimustyöhön (811393A) Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä Aloitusluento 1.9.2015 Esittäytyminen Opettaja Opinnot LuK, merkonomi, FM, FL, FT Dosentti JyU, Research Associate NUIG, Visiting Associate

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

ETHNOS TIEDOTE 1/2003

ETHNOS TIEDOTE 1/2003 ETHNOS TIEDOTE 1/2003 Sisältö: Sisältö:...2 Puheenjohtajan palsta:...3 Ethnoksen toiminnasta...3 Toimintakertomus vuodelta 2002...5 Toimintasuunnitelma vuodelle 2003...8 Vuoden 2002 tutkielmat...10 Kansatieteelliset

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Ammatillinen yhdistystoiminta

Ammatillinen yhdistystoiminta Ammatillinen yhdistystoiminta klubien takahuoneista sosiaaliseen mediaan FT, KTT Johanna Ahopelto 2014 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Työssä tutkitaan, miten tekniikan alan koulutustaustaiset aatteelliset

Lisätiedot

Kuntakokeilun keskiössä ihminen 24.4.2013 Jyväskylä, Hotelli Rantasipi Laajavuori

Kuntakokeilun keskiössä ihminen 24.4.2013 Jyväskylä, Hotelli Rantasipi Laajavuori Kuntakokeilun keskiössä ihminen 24.4.2013 Jyväskylä, Hotelli Rantasipi Laajavuori Seminaariyleisö otti kantaa erilaisiin työllistämistä koskeviin väitteisiin Ajatusten seinällä. Myös live-kommentointi

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2011

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Toiminnan tarkoitus Maaseudun uusi aika -yhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää suomalaista maaseutututkimusta

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

TOIMINTAKALENTERI ALKUVUODELLE 2016 Jyväskylän KaupunkiMartat ry. "Asenne ratkaisee, taidot tulevat bonuksena"

TOIMINTAKALENTERI ALKUVUODELLE 2016 Jyväskylän KaupunkiMartat ry. Asenne ratkaisee, taidot tulevat bonuksena TOIMINTAKALENTERI ALKUVUODELLE 2016 Jyväskylän KaupunkiMartat ry "Asenne ratkaisee, taidot tulevat bonuksena" Nuorekas Jyväskylän KaupunkiMartat ry on perustettu vuonna 2003. Jäsenistömme koostuu eri ikäisistä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

KAARINAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 11/2006 Tark: Seurakuntaneuvosto 21.12.2006 1. Läsnä Vahtola Pirjo, khra puheenjohtaja

KAARINAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 11/2006 Tark: Seurakuntaneuvosto 21.12.2006 1. Läsnä Vahtola Pirjo, khra puheenjohtaja 21.12.2006 1 SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika Torstaina 21.12.2006 klo 17 HUOM! Joulupakettien teko alkaa klo 16 Paikka Kaarinan kirkko, Voudinkatu 2 Läsnä Vahtola Pirjo, khra puheenjohtaja Alander Matti

Lisätiedot

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Suomen hydrologian yhdistys (SHY) VUOSIKOKOUS 15.5.2014 klo. 17.30-18:43 Suomen ympäristökeskus, Mechelininkatu 34a, Helsinki Läsnäolijat: Johanna Korhonen, Hannu Marttila, Harri Koivusalo, Ari Jolma,

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset KARLIN SUKUSEURA RY KUTSU SUKUJUHLAAN JA SUKUKOKOUKSEEN 16.6.2013 Karlin sukuseura ry:n sukuneuvostolla on ilo kutsua Sinut perheineen yhdistyksen sääntöjen edellyttämään varsinaiseen sukukokoukseen 16.6.2013.

Lisätiedot

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW Suomen Kylätoiminta ry, Maaseutuverkostoyksikkö ja Maaseudun Sivistysliitto järjestävät syksyn 2008 aikana Vastuuta ottavan paikallisyhteisö

Lisätiedot

Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous 5.8.2016

Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous 5.8.2016 KOKOUSKUTSU Helsinki 19.5.2016 Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous 5.8.2016 Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous pidetään perjantaina 5.8.2016 klo 14.00 Kajaanissa. Kokouspaikka on Kaukametsän kongressi-

Lisätiedot

ETHNOS TIEDOTE 1/2005

ETHNOS TIEDOTE 1/2005 ETHNOS TIEDOTE 1/2005 Sisältö: Sisältö:...2 Puheenjohtajan palsta:...3 Muistettua ja unohdettua...3 Toimintakertomus vuodelta 2004...4 Toimintasuunnitelma vuodelle 2005...9 Vuoden 2004 tutkielmat...12

Lisätiedot

Suomen Kulttuurirahasto. Kristiina Havas

Suomen Kulttuurirahasto. Kristiina Havas Suomen Kulttuurirahasto Kristiina Havas Suomen Kulttuurirahasto Historia eturyhmistä ja instituutioista riippumaton, henkisesti ja taloudellisesti itsenäinen kulttuurin tukija Kulttuurirahaston sääntömääräinen

Lisätiedot

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Erilaisia toimintoja Sanasto Opintomatkoja Yhteinen maastoretki (kunnostusojitus) Yleisellä tasolla Seuraava vaihe työharjoittelu (käytännön

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

8.2.2010. Vaihtokumppani SKS Tuntematon Molemmat. SMY Vaihtokumppani Tuntematon Välittäjä Molemmat

8.2.2010. Vaihtokumppani SKS Tuntematon Molemmat. SMY Vaihtokumppani Tuntematon Välittäjä Molemmat Tieteellisten seurojen vaihtosuhteiden historia Esimerkkinä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Suomen Muinaismuistoyhdistyksen vaihtotoiminta 1831-19141914 Johanna Lilja 3.4.2008 Tieteellisten seurojen

Lisätiedot

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Valtakunnallinen kuurojen emäntien tietoja taitokilpailu

Valtakunnallinen kuurojen emäntien tietoja taitokilpailu -juliste -kutsu kilpailuun -ohjelma -kokouskutsu Valtakunnallinen kuurojen emäntien tietoja taitokilpailu -ilmoittautuminen -kilpailusäännöt 17.10.2015 Peltolan koulu, Lummetie 27 b Tikkurila, Vantaa emantakisat@gmail.com

Lisätiedot

Rajatonta yhteistoimintaa - Kuntarakennemuutoksen vaikutukset Varsinais-Suomen kylätoimintaan

Rajatonta yhteistoimintaa - Kuntarakennemuutoksen vaikutukset Varsinais-Suomen kylätoimintaan Rajatonta yhteistoimintaa - Kuntarakennemuutoksen vaikutukset Varsinais-Suomen kylätoimintaan Varsinais-Suomen Kylät ry:n 15-vuotisjuhlaseminaari 3.12.2015 Kuva-Tähti, Vehmaa FM, Niina Koskihaara Kansatiede,

Lisätiedot

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin.

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin. Nefa-Jyväskylä Ry. Esityslista Historian ja etnologian laitos 6/2014 Historica PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto nefa-hallitus@lists.jyu.fi 7.5.2014 Hallituksen kokous Aika: 7.5.2014 Klo 16.00 Paikka: Yliopiston

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Case Reino & Aino Elina Leppälä (FM) Tampereen Yliopisto Yhtymäkohdat markkinoinnin ja kuluttajatutkimuksen teoriaan Kuluttajat kanssaluojina => arvo on kuluttajan määrittelemää

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017

JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017 JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017 Hyväksytty vuosikokouksessa 23.3.2016 1 Janakkala-Seura ry. tekee paikallista Janakkalan mielikuvaa tukevaa kotiseututyötä. Tavoitteena on 1. Lisätä täällä

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot