Taidehistorian päivät Ateneumin taidemuseossa Ateneum-sali, Lindström-sali, Kaivokatu 2, Helsinki 10

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taidehistorian päivät 2.-3.3.2007 Ateneumin taidemuseossa Ateneum-sali, Lindström-sali, Kaivokatu 2, Helsinki 10"

Transkriptio

1 Taidehistorian päivät Ateneumin taidemuseossa Ateneum-sali, Lindström-sali, Kaivokatu 2, Helsinki 10 Puhujat Susanna Aaltonen 2 Taidehistoria, Helsingin yliopisto Kirsi Eskelinen 2 Taidehistoria, Helsingin yliopisto Johanna Frigård 3 Taidehistoria, Turun yliopisto Gylén, Marko 3 Taidehistoria, Turun yliopisto Riikka Haapalainen 4 Museolehtori, Nykytaiteen museo Kiasma Mia Hannula 4 Taidehistoria, Turun yliopisto Eva Johanna Holmberg 5 Kulttuurihistoria, Turun yliopisto Paula Hohti 5 Tutkija, Helsingin yliopiston tutkijakollegium Hanna Johansson 6 Tutkijatohtori, Suomen Akatemia, Kuvataideakatemia Tarja Kekäläinen 6 Amanuenssi, Oulun taidemuseo Katve-Kaisa Kontturi 7 Taidehistoria, Turun yliopisto Joanna Kurth 7 Taidehistoria, Jyväskylän yliopisto Altti Kuusamo 8 Professori, Turun yliopisto Sari Kuuva 9 Taidehistoria ja kognitiotiede, Jyväskylän yliopisto Kati Lintonen 9 Taidehistoria, Helsingin yliopisto Margaret Mayhew 10 Art history, University of Sydney Tutta Palin 10 Suomen Akatemian tutkijatohtori, Turun yliopisto Antonella Perna 11 Taidehistoria, Turun yliopisto Mikko Pirinen 12 Taidehistoria, Jyväskylän yliopisto Ulla Pohjamo 12 Taidehistoria, Jyväskylän yliopisto Kirsi Saarikangas 13 Professori mvs. Kristiina-instituutti Kimmo Sarje 13 Estetiikan dosentti, Kuvataiteilija Elina Sopo 14 Taidehistoria, Jyväskylän yliopisto Leena Svinhufvud 15 Museolehtori, Designmuseo Margaret Tali 16 PhD Candidate, University of Helsinki / Tallinn University Leena Valkeapää 16 Tutkija, Tampereen yliopisto Aila Viholainen 17 Uskontotiede, Helsingin yliopisto Annika Waenerberg 18 Professori, Jyväskylän yliopisto Silke Walther 18 PhD Staatliche Hochschule für Gestaltung, Karlsruhe Ira Westergård 18 Taidehistoria, Helsingin yliopisto Teemana taidehistoriallinen ajattelu Taidehistorian päivät tarjoavat laaja-alaisen foorumin tieteelliselle keskustelulle ja ajankohtaisten tutkimushankkeiden esittelylle. Valtakunnalliset taidehistorian päivät ovat saaneet nimensä 1960-luvun TAHITI-seuralta. TAideHIstoriaa TIeteenä painottava nuorten tutkijain seura kokoontui keskustelemaan alan teoreettisista ja metodisista kysymyksistä. Järjestäjät Tilaisuuden järjestää Taidehistorian seura, Helsingin yliopiston taidehistorian oppiaine, Turun yliopiston taidehistorian oppiaine ja Valtion taidemuseo / Kehys. Kiitämme yhteistyöstä ja tuesta: Goethe-Institut

2 SISUSTUSARKKITEHDIN AMMATTI SUOMESSA: PROFESSIO- JA NAISTUTKIMUSTA TAIDEHISTORIASSA Susanna Aaltonen Helsingin yliopistossa tekeillä olevassa väitöskirjassani tutkin suomalaisen sisustusarkkitehdin ammatin muotoutumista ja luvuilla lähinnä kahdesta näkökulmasta. Ensimmäisessä lähestyn ammatin institutionaalista ja kollektiivista perustaa professiotutkimuksen keinoin. Sovellan sosiologiassa kehiteltyjä työkaluja empiiriseen aineistoon, joka käsittää ammatin koulutuksen ja ammattijärjestön toiminnan historiaa. Tutkimuskohteena on lisäksi kaksi yksilöä - sisustusarkkitehdit Carin Bryggman ja Lasse Ollinkari. Analysoin heidän ammatissa toimimistaan ja tuotantoaan erityisesti naistutkimuksen periaatteella, joka on ohjannut tutkimusotetta aiheen valinnasta ammattikuvaa käsitteleviin teoreettisiin kysymyksiin. Miten ja millaisin ehdoin pieni, taideteollisuuden ja arkkitehtuurin, esineiden ja tilojen suunnittelun välimaastoissa ja marginaalissakin liikkuva ammattiryhmä pyrki saavuttamaan profession aseman? Työhypoteesini mukaan ammatti muuttui: ammattinimike vakiintui huonekalupiirtäjästä sisustusarkkitehdiksi. Taidehistoriassa ammatin problematisointi professiotutkimuksen näkökulmasta näyttää sekä hedelmälliseltä että ongelmalliselta. Näkökulma soveltuu kollektiivisen ryhmän tarkasteluun, mutta yksinään se ei ole tarpeeksi hienovarainen yksilöiden ja taiteilijuutta sisältävän ammatin tulkintaan. Pohdin näkökulmien yhdistämisen mahdollisuuksia, mutta myös kriittisiä kohtia tutkimuksessa, jonka kohteina ovat instituutiot ja yksityiset suunnittelijat. Avaan naisnäkökulmasta professiotutkimuksen maskuliinista retoriikkaa, joka sisältyy mm. uusweberiläisiin käsitteisiin, kuten sulkeminen ja monopoliasema. Lähestymällä aihetta eri suunnista, aineistoista ja näkökulmista voi tarttua monipuolisesti ammatin problematiikkaa. Esitelmässä avaan havainnollisesti oman tutkimuskohteen kautta professio- ja naistutkimusnäkökulmia. ORIGINAALI VAI KOPIO LUONNOSTEN TULKINTAAN LIITTYVIÄ ONGELMIA Kirsi Eskelinen Nykyiseen tutkimuskäytäntöön vakiintunut ricordon käsite ei mielestäni ole niin ongelmaton kuin miltä se näyttää. Italian 1500-luvun taiteen tutkimuksessa rajanveto teosta valmistelevan viimeistellyn luonnoksen eli modellon ja valmiin teoksen pohjalta tehdyn ricordon eli piirroskopion välillä on yhä kiistanalainen. Kysymyksen tekee vaikeaksi se, että piirroksina modello ja kopio voivat olla samankaltaisia. Käsitteen lanseerasi tutkimukseen Jacopo Bassanon ja hänen työhuoneensa piirrosten yhteydessä William Roger Rearick Se perustui Hans Tietzen ja Erica Tietze-Conratin 1940-luvulla Veronesen piirrosta koskeneen huomion yhteydessä esittämään hypoteesiin, jonka Rearick ulotti Bassano -materiaaliin. Ricordo on käsitteenä viime aikoina laajentunut ja sitä on piirrosten lisäksi käytetty öljymaalauksista kuten Luca Giordanon ja Tizianin kohdalla. Lisäksi se on ulotettu myös muiden kuin 1500-luvulla toimineiden taiteilijoiden tuotantoon. Bassanojen osalta erimielisyydet koskevat erityisesti viimeisteltyjä piirroksia, joissa on tarkkaan kuvattu tuleva maalaus kvaliteetteineen; figuurit volyymeineen, valot ja varjot. Miksi kopio vai luonnos -kiistat koskevat erityisesti viimeisteltyjä piirroksia? Mihin piirteisiin tutkijat ovat vedonneet perustellessaan piirroksia modelloiksi tai vastaavasti kopioiksi? Tarkastelen kontribuutiossani näiden kysymysten kautta kiistanalaisista piirroksista esitettyjä tulkintoja ja pohdin sitä, missä määrin oma käsityksemme siitä, miltä luonnoksen pitäisi näyttää, on saattanut vaikuttaa arvioihimme. Toisin sanoen missä määrin 2

3 ennakko-oletuksemme tutkittavan aineiston luonteesta eli luonnoksen olemuksesta vaikuttavat päätelmiimme? POPULAARIKULTTUURINEN SURREALISMI Johanna Frigård Surrealismin vaikutuksen kuvataiteisiin oletetaan usein olleen kovin vähäistä Suomessa. Esityksessäni käsittelen saksalaisen valokuvaajan Heinrich Ifflandin ( ) alastonvalokuvia suomalaisen ajanvietelehti Kikin sivuilla. Rosalind Kraussin ja David Baten ajatuksia mukaillen tarkastelen kuvia surrealismin silmälasien läpi. Heidän molempien mielestä valokuvallisuudella ja populaarikulttuurilla oli keskeinen sija surrealismissa. Uusien aineistojen, viihteen ja kuvalehtien kuvastojen huomioiminen tuo uusia ulottuvuuksia myös suomalaiseen surrealismin historiaan. Iffland opiskeli vuosina valokuvausta Saksassa ja valmistuttuaan aloitti ammattivalokuvaajana Helsingissä. Valokuvan taide -teoksen (1992) valokuvaajatiedoissa hänet mainitaan yhdeksi merkittävimmistä valokuvaajista Suomessa luvuilla. Ifflandin kuvausala oli laaja, eikä hän näytä osallistuneen näyttelyihin erityisesti alastonaiheeseen paneutuneena kuvaajana. Katsaus Kikin sivuille antaa hänestä kuitenkin toisenlaisen kuva: hän julkaisi vuosina useita alastonkuvia, joissa surrealismin kansainväliset vaikutteet ovat selkeästi mukana. Jo lehden nimi Kiki vie ajatukset Pariisin yökahviloihin ja surrealisti Man Rayn rakastettuun, Kiki de Montparnasseen. Valokuvilla ja niiden julkaisuareenoina olleilla kuvalehdillä oli surrealismissa keskeinen asema. Sekä Rosalind Krauss että David Bate korostavat, että surrealismin tutkimuksen rajaaminen vain korkeataiteen muotoihin kutistaa ja mitätöi surrealismin luonteen monialaisena kulttuurisena, sosiaalisena ja taiteellisena vaikuttajana. Surrealismiin kuului massakulttuurin ja korkeataiteen rajojen koettelu ja populaarikuvastojen sisällyttäminen taiteen piiriin. Tällainen populaarien keinojen hyödyntäminen mahdollisti surrealististen virtausten leviämisen myös laajemmalle kuvakulttuuriin mistä Ifflandin kuvia voi pitää esimerkkeinä. QUOTING PHILOSOPHY Gylén, Marko It is typical for an art historical text of theoretical orientation to quote various philosophies. The postphenomenological philosophy is, however, itself filled with quotations from antiquity and onwards. This is the case already at the level of its language and words, though often not explicitly. The words by Jean-Luc Nancy, who has frequently written about visual art, for example, are often readings of Martin Heidegger and Plato. If philosophy thus happens in its language, this cannot be left unnoticed in the art history quoting it. A scholarly quotation of a philosophy picks out its key phrases, clarifies its concepts, and adopts its methods. Here the way of borrowing and the whole attitude of scholarly language toward reality intervene. They demarcate the philosophical quotation as a separate section of its own. The philosophical text receives a place and a task, but no space to function in its own way, as this would change the way language operates throughout the text. On the one hand, a quotation is a representation of the words of another text. It renders the other as the subject matter of the presentation as well as the object of interpretation. It does not allow the other to speak directly to the reader. On the other hand, a quotation is an assimilation of a text to another, giving the other the space and right to speak, even when criticized. This impossible duplicity is an essential feature of the quotation and makes it work. The text to be read is itself a reading of another, it has already read the other and lets the other be read. 3

4 Philosophy and art history may together try to guide the reader to see the work of art and its functioning. A work appears in its essential functions, however, already when single words reach out for it, not just in the completion of the analysis. In stead of using scholarly othering language to tell how the work functions, it might be better to let the language of the text function otherwise, in terms of the functioning of the work, or at least in search for those terms. The usage of language, however, cannot alone be borrowed from philosophy. The text must, in a philosophically explicit way, think the impossible, différance, the not, or the touch of the work. NYKYTAIDE JA MUSEOIDEN ROOLI TILANNESIDONNAISENA MEDIANA Riikka Haapalainen Talvella 2004 maailman mediat uutisoivat kuinka Israelin Ruotsin suurlähettiläs hyökkäsi installaation kimppuun Historiallisen museon To prevent genocide tapahtuman avajaisissa Tukholmassa. Suurlähettiläs oli raivostunut The Snow White and The Madness of Truth - teoksesta, jossa oli mm. kuva palestiinalaisesta itsemurhapommittajasta. Vaikka viestintävälineet tuomitsivat suurlähettilään raivonpurkauksen, pidättäytyi museo kommentoimasta välikohtausta. Muutaman päivän kuluttua museo julkaisi lehdistötiedotteen. Siinä esitettiin kutsu suurlähettiläälle osallistua avoimeen keskustelutilaisuuteen. Kymmenen vuotta aikaisemmin, vuonna 1994 julkaisi Michelangelo Pistoletto Proggetto arte (Taideprojekti) manifestin, joka julisti taiteen uusia yhteisöllisiä käytäntöjä. Pistoletto kohdensi erityisen vastuun taiteilijoille. Heidän tuli välittää maailmasta ja palauttaa taide takaisin arkielämään. Vain siten taide kykenisi edistämään ymmärrystä ihmisten välillä: muuttamaan maailmaa. Vuosien myötä Pistoletton Taideprojektista on tullut yleisnimi moninaisille tapahtumille, näyttelyille, seminaareille ja kohtaamisille eri puolilla maailmaa. Se toimii eräänlaisena utooppisena laboratoriona, joka tutkii taiteen mahdollisuuksia katalysoida kulttuurista, poliittista ja taloudellista muutosta. Molemmille esimerkeille on tyypillistä ajatus erilaisten ihmisten tuomisesta yhteen vaihtamaan ajatuksia, aikaa ja tunteita. Ne kertovat vaihdosta, joka luo ei-tuottavaa taloutta. Siinä taide ei enää rajaudu johonkin selkeään lopputuotteeseen (esim. näyttely, taideteos tai oikea tulkinta). Taide pikemminkin synnyttää tilanteita ja kohtaamisia, joissa ollaan jatkuvassa prosessissa ja joissa kaikki on yhtä tärkeää. Tämänkaltainen taide kertoo moniarvoisesta yhteiskunnasta: liikkeestä ja valinnoista erilaisten, rinnakkaisten totuuksien välillä. Paperini kuvaa näiden kahden esimerkin kautta nykytaidetta ja museoiden roolia tilannesidonnaisina välineinä, joiden kautta tuotetaan erityistä yhteisöllistä seurallisuutta. Se luonnehtii niin sanottua uutta institutionalismia, joka perustuu ajatuksille taiteen ja taidekentän avoimuudesta, verkottumisesta ja prosessinomaisuudesta. VISUAALINEN KERRONTA JA KUVAN LUKEMISEN POLITIIKKA: TEKSTIANALYYTTINEN JA OSALLISTUVA NÄKÖKULMA NYKYTAITEEN TULKINNASSA Mia Hannula Kerronnallisen näkökulman motivaatio on vahvasti esillä nykytaiteessa, tutkimuksessa ja taidehistorian kirjoituksessa. Kerronnan, kertomuksen ja tarinan termien sisällöt ovat kuitenkin moninaiset, ja täsmentämättöminä ne menettävät käsitteellisen voimansa. Esitelmässäni tarkastelen, miten kerronnan näkökulmaa voidaan hyödyntää nykytaiteen tutkimuksessa. 4

5 Kerrontaa tutkimalla voidaan samanaikaisesti tarkastella mitä tarinoita ja miten kuvataiteen keinoin kerrotaan. Kertomuksilla en tarkoita yksin kuvien kytköstä kirjallisiin aiheisiin vaan tarkastelen ensisijaisesti kuvallisesti toteutuvaa kerrontaa. Kerronnan nykytutkimus kiinnittää huomion kuitenkin myös kuvan tulkinnan ehtoihin sekä siihen, miten katsoja kerronnallistaa kuvaa. Tekstianalyyttista kerronnan näkökulmaa voidaan myös haastaa ja täydentää osallistuvan taiteentutkimuksen otteen avulla. Sen kautta voidaan avata tulkintaa kohti materiaalis-ruumiillista kuvan lähiluentaa, jolloin myös visuaalisen kerronnan käsite määrittyy uudelleen. Osallistuva taiteentutkimuksen ote kytkeytyy keskeisesti myös tiedon paikantamista koskeviin kysymyksiin. Esitelmässäni havainnollistan näitä tutkimusotteita analysoimalla Mieke Balin videoinstallaatiota Nothing is Missing (2006). Mieke Balin vaikutus visuaalisen kerronnan käsitteen muotoutumisessa on perustava. Hänen tuotannossaan kerronnan tutkimus kytkeytyy nykytaiteen tutkimuksen kannalta hedelmälliseen historiasidokseen (ns. preposterious history), metodiseen käsiteteoriaan ja performatiiviseen tiedon kontekstiin. Hänen tarkastelunsa liikkuu laajasti tutkimukselleni tärkeistä kiinnekohdista aineistolähtöisestä analyysista taideinstituutioiden välittävien tekijöiden tutkimukseen, sekä tekstianalyyttisesta osallistuvaan ja esteettis-eettis-poliittiseen näkökulmaan taiteen tutkimuksen kentällä. Videoinstallaation luennan avulla osoitan kerronnan näkökulman moninaisia mahdollisuuksia nykytaiteen tulkinnassa ja taidehistorian kirjoituksessa. PIERO DELLA FRANCESCAN ENIGMA SALAPOLIISITYÖ, KERRONTA JA JOHTOLANKAPARADIGMA Eva Johanna Holmberg Paperini käsittelee kerrontaa Piero della Francescan (n. 1415/ ) maalausten tutkimusperinteessä. Piero della Francescan teosten tulkinnoissa mysteerin, salaisuuden tai enigman selvittäminen, taiteilijan jälkien seuraaminen tai joskus jopa totuuden paljastaminen on yhdistänyt tutkijoita sekä heidän esitystapojaan huolimatta siitä millaisiin tuloksiin he ovat päätyneet. Tunnetuin Piero della Francescaa koskeva puheenvuoro lienee Carlo Ginzburgin tutkimus The Enigma of Piero (2.nd ed. 2000). Ginzburgin toisaalla muotoilema johtolanka-paradigmaa on Suomessa kommentoitu erityisesti taide- ja kulttuurihistorioitsijoiden toimesta (esim. Kortelainen 2002a &b, 2005; Peltonen 1999; Peltonen 2006). Esitelmässäni haluan kysyä: Millaisia kertomuksia sekä kertojapositioita johtolankojen seuraaminen tuottaa? Millainen toimijuus salapoliisitutkijalle tuotetaan? Kun pyrkimyksenä on kirjoittaa näkyviin harhapolut, umpikujat ja oivalluksen hetket, millä tavalla sukupuolitettu tutkija on tuloksena? THE VISUAL AND MATERIAL CULTURES OF THE ITALIAN RENAISSANCE Paula Hohti Art historians of the Italian Renaissance have for long shared the assumption that objects used or displayed within the domestic setting held a lower status and inferior cultural value than the major arts of paintings, sculpture, and architecture. This hierarchical division between the high and the decorative arts has meant that Renaissance house along its objects and furnishings have largely been ignored in the mainstream of the Renaissance art historical studies. Evidence built upon archival sources and social, economic, and anthropological factors nonetheless suggests that all kinds of material objects from linen and textiles furnishings to sets of dinnerware, domestic and imported alike, played crucial roles in the lives of the fifteenth and sixteenth century families. Italian Renaissance was not all about all antica or paintings by famous artists, but it was also a period when people shared a great fascination 5

6 for new products and novelties, ranging from locally produced glass, maiolica and silverwares to textiles and curiosities imported from elsewhere in the Europe and the Far East. This paper explores the Renaissance world of goods, and discusses how and why such material objects were used by rich and less well-off families in the fifteenth and sixteenth century Italy. The aim is to demonstrate that while artists and artisans designed and made domestic objects for functional uses in everyday situations and during domestic festivities, such objects often held important decorative functions and artistic value, which translated them into prestigious, expensive and highly desirable cultural artefacts. This highlights the fact the modern hierarchies imposed on the arts of earlier periods are often inaccurate; to dismiss objects as functional, domestic, or decorative and therefore inferior is to overlook an important aspect of the Italian Renaissance culture. AINE, ILLUUSIO, AISTISUUS: LIIKKUVA KUVA JA MAISEMA Hanna Johansson Tarkastelen esitelmässäni niin sanottujen kokeellisten maisemaelokuvien traditiota suomalaisen Heli Rekulan sekä brittiläisen Chris Welsbyn teosten kautta. Kokeellisilla maisemaelokuvilla viittaan yhteen brittiläisen materialistis-strukturalistisen elokuvan suuntaukseen, joka syntyi ja -70-luvun taitteessa. Hahmotan 1970 luvulla taiteen tutkimuksessa käytyjen materiaalikeskustelujen suhdetta representaatioon ja abstraktioon. Kysyn miten nämä materiaaliset maisemaelokuvat, jotka tapahtuvat kohdetta jäljentävän aiheen ja välineen oman materiaalisuuden rajalla, haastavat näkemiseen ja esittämiseen liittyviä konventioita? Kohdistan huomioni välineen (video, filmi, dvd) oman materiaalisuuden ja representaation tai illuusion leikkauspisteeseen ja kysyn, mitä kuvassa tällä rajalla tapahtuu? Yhdistän historialliseen materialismiin liittyvän puheen haptisen aistimisen ja representaation käsitteisiin. Tarjoan tapaa katsoa liikkuvaa kuvaa sekä että näkökulmasta siten, että sekä tunnistamme kuvan esittävän aiheen ja siihen sisältyvät mahdolliset merkitykset että huomioimme teoksen materiaalisen perustan katsomistilanteineen. KUVATAIDE RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ: PROSENTTIPERIAATE JULKISISSA TAIDEHANKINNOISSA Tarja Kekäläinen Kansainvälinen prosenttiperiaate on yksilöllinen ja käytännöllinen tapa yhdistää taideteokset osaksi julkisia rakennuksia, alueita ja ympäristöjä jo suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Rakennus-, peruskorjaus- ja kaavoitusmäärärahoista ohjataan suoraan tietty prosentuaalinen osuus kohteen kuvataidehankintoihin. Suomen hallitus ehdotti vuoden 1939 tulo- ja menoarviossaan, että huomattavampia julkisia rakennuksia varten myönnetyistä uudismäärärahoista voidaan käyttää enintään yksi prosentti rakennusten taiteelliseen koristamiseen. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, missä määrin ja miten maamme kaupungit ja kunnat ovat toteuttaneet prosenttiperiaatesuositusta. Julkisen taiteen ja kaupunkikuvan ohella tilan ja ajan käsitteet sekä niiden väliset suhteet ovat keskeisellä sijalla. Yksi peruskäsitteistä on paikkasidonnainen, site specific taide. Humanistisessa maantieteen tutkimuksessa ympäristöhavainto mielletään omakohtaiseksi ja kokonaisvaltaiseksi kokemukseksi, joka vaikuttaa yksilön identiteetin rakentumiseen, muotoutumiseen ja yhteisöllisyyteen. Kuvataidehankinnat voivat omalta osaltaan luoda alueelle identiteettisymboleita, jotka erottavat paikan muista. Ympäristöstä muodostuu erilainen, omaleimainen miljöö. 6

7 Tutkimuksen teoreettisen taustan muodostavat saksalaisen filosofin ja kriitikon Walter Benjaminin, ranskalaisen sosiologin Pierre Bourdieun ja yhdysvaltalaisten taiteen tutkijoiden ja filosofien John Beardsleyn ja Arthur C. Danton julkisesta taiteesta esittämät näkemykset. Lähdeaineisto koostuu sekä ulkomaisesta että kotimaisesta kirjallisuudesta. Vaikka julkisesta taiteesta on kirjoitettu määrällisesti paljon, prosenttiperiaatetta käsitteleviä julkaisuja on tehty vähänlaisesti. Tärkeimmän kokonaisuuden muodostaa kyselytutkimuksen perusteella tehtävät arkistokäynnit. MATTERS OF MATERIAL AGENCY: INHUMAN CREATIVITY AND FEMINIST POLITICS OF TRANSFORMATION Katve-Kaisa Kontturi If seen through lenses keen on putting things in an order that is already known, one could say that this paper is about representations of womanhood. To say it a bit more precisely it would be about identity politics that take place in the intersections of discourses on sexuality, bodies and catholic religion, for Susana Nevado, the artist whose works I m writing with, handles these themes vigorously. But this would certainly miss the case I m trying to put together here. In this paper, I m inspired by Elizabeth Grosz s argument that the concentration on content analysis that has reigned arts research for long clearly has its downsides. It has neglected the forces, vibrations and materials so vital in experiencing art. Grosz, for her part, asks for more abstract understanding of art, boldly opposing current views of contextual feminist art history and thus even risking being judged as a romantic. Encouraged by this critique I aim to bring forces, vibrations and materials to the analysis of art and show how they are essentially involved in creative processes. My wish is to exemplify that the attention to material, even formal aspects of art processes might bring about - not stagnation or return to modernist or romantic values but even stronger believes in the power of art as a site for transformation than purely representational/ semiotic analysis allows. In this process, materiality is configured as an agent in itself, not merely a tool for the artist to express herself, nor as a vehicle for representations. When materials meet each other they often bring forth new constellations inseparably combining the molecular and the symbolic, which are, at their best surprising and unpredictable, thus creative on their own. In practical terms, what I aim to do, is to write with Nevado s installation project Honest Fortune (2005) that is thick with different kinds of materials ranging from lace to acrylic paint and plaster As said, the focus is on the inhuman creativity taking place in the art process, on the forces and actions that are beyond the intentions of the artist and even beyond the cultural, when it is understood narrowly. In this manner, my paper fashions feminist art history that is committed to the politics of transformation, that is, to the differential movement in Nevado s works. KUOLEMA EDWIN LYDÉNIN TAITEESSA Joanna Kurth Tutkimukseni kohteena ovat taiteilija ja taidekriitikko Edwin Lydénin ( ) teokset, joissa on viittauksia kuolemaan, kuolemiseen ja kuoleman jälkeiseen elämään. Tavoitteenani on hahmottaa prosessia, jossa tietyssä kulttuurissa ja historiallisessa ajassa elävä taiteilija omaksuu ajalleen tyypillisen tavan käsittää kuolema, ja tekee siitä henkilökohtaisen tulkintansa, ja miten tämä hänen mentaalisen representaationsa sisältö saa näkyvän muodon teoksissa. Tutkimukseni puitteissa olen joutunut pohtimaan miten perusteltua on taiteilijan tuotannon kautta esittää tulkintoja hänen ajatusmaailmastaan ja uskomuksistaan? 7

8 Minkälaisten työkalujen avulla taidehistorioitsija voisi lähestyä taiteilijan ajatusmaailmaa ja teosten taustalla olevia mentaalisia prosesseja? Missä määrin tällainen lähestymistapa on mielekäs ja soveltuu taiteen tarkasteluun? Taiteen psykologiasta kirjoittaneet ovat Ernst Gombrichin (2002, 1982) tavoin pysytelleet lähinnä havaintoon liittyvissä kysymyksissä. Taiteilijan sisäiseen ajatusmaailmaan viittaamista on vältetty siihen liittyvien ylitulkitsemisen ja psykologisoinnin kaltaisten vaarojen takia. Taiteilijan sivuuttaminen kokonaan on kuitenkin myös kestämätön ratkaisu. Kognitiotieteen piirissä viime vuosina tehdyt tutkimukset taiteen ja tietoisuuden välisistä kytkennöistä tarjoavat yhden mahdollisen lähestymistavan huomioida taiteilijan osuus (Solso 2003, Zeki 1999, Whitehouse & McCauley 2005). Tärkeän näkökulman Lydénin teoksiin tarjoavat mentaliteettien ja kulttuuristen representaatioiden käsitteet. Niiden kautta asenteet kuolemaa kohtaan on ymmärrettävissä hitaasti muuttuviksi, rinnakkain esiintyviksi, kollektiivisessa alitajunnassa jaetuiksi asenteiksi. Näistä asenteista ihmisellä on tiettyyn rajaan saakka vapaus valita ne, joiden kautta hän konstruoi oman tulkintansa kuolemasta (Ariés 1985, Vovelle 1970, Chartier 2001). THE SURPLUS VALUE OF THE MYTHIC IN ICONOGRAPHY Altti Kuusamo There might be ways to show how the phenomenon which can be called the mythic is one of the most overlooked areas in the traditional iconographical studies in art history. I have hardly come across studies which deal with the problem posed here: the mythic as a signifying force and surplus value of iconography in the art historical studies. The question I would like to put forward is the following one: The way (cultural) anthropology has used to define the concept of the myth has had little or almost nothing to do with the manner the myth has traditionally been defined in the iconography as a part of art history. The basic maxim could be: Not everything in the area of the mythic can be reduced to iconography in the normal sense, in the sense presented by Erwin Panofsky and many others after him. In that sense not everything in mythic/mythology can be reduced to exact visual precedents or literary sources. Yet there must be some ways how mythic (or mythical thinking as Ernst Cassirer had it) could be included in the iconography as a point of view in its own right. The mythic can be seen as a modal force in iconography (in the visual imagery). And really it must be the other kind of modal force as art was sensed to be during modernism. If the mythic could be seen as a driving force in and of iconography then we have to take this force as seriously as (structural) anthropology has taken it decades ago in its own field. My starting point is the question: How was it possible that Panofsky, who adopted the idea of symbolic forms from Ernst Cassirer, was totally silent of the concept of mythical thought (Das Mythische Denken) in Cassirer and in that way neglected the whole message of the important second part of Cassirer s famous book Die Philosophie der Symbolischen Formen (The Philosophy of Symbolic Forms (1925, in three volumes). The same goes for M. A. Holly. The concept of the mythic consciousness (important to Cassirer) does not exist in Holly s book on Panofsky either. I try to ponder upon the enigma of the disregard of the idea of mythical thought in iconography and the consequences it has had - especially if we think the impact of structuralism and semiotics in art history since 1960s. Has something been missing from the start? 8

9 APPERSEPTIO TAIDEHISTORIALLISESSA AJATTELUSSA Sari Kuuva Rudolf Arnheimin jalanjäljissä (1954, 1970) kuvataiteen kokemisen problematiikkaa on tyypillisesti lähestytty havaitsemisen käsitteen kautta, jolloin kuvantulkintaan liittyvät, havaitsemista korkeammat ja sitä ohjaavat ajatteluprosessit ovat jääneet melko vähäiselle huomiolle. Mikäli oletamme, että ymmärrys seuraa havaitsemista ikään kuin automaattisesti, näyttäytyy esimerkiksi taidehistoriallinen kuvantulkinta melko passiivisena toimintana, merkitysten tunnistamisena kuvasta. Toisaalta taidehistorialle tyypillistä ristiriitaisten tulkintojen ongelmaa on hankalaa selittää yksinomaan havaitsemisen käsitteen kautta. Jos havaitsemisen käsite taas määritellään niin laajasti, että se käytännössä kattaa koko kuvantulkintaprosessin, kuten esimerkiksi Arnheim (1970) on esittänyt, on käsitteen selitysvoima hyvin vähäinen. Huolimatta siitä, että apperseption käsitteellä on ollut keskeinen rooli inhimillistä tiedonkäsittelyä koskevassa filosofiassa (esim. Leibniz, 1704; Kant, 1781; Husserl, , 1931, 1936), ei käsitteen merkitystä ole juurikaan pohdittu taiteen kokemisen yhteydessä. Ajattelun psykologiassa apperseptio on määritelty prosessiksi, joka sulauttaa havaintoärsykkeen ja muistissamme olevan käsitteellisen tietoaineksen sisällöllisesti yhtenäiseksi mentaaliseksi representaatioksi (Saariluoma, 1995). Mikäli taiteen kokemista lähestyttäisiin apperseption käsitteen näkökulmasta, pystyisimme mielekkäämmällä tavalla selittämään aikaisempien kokemusten vaikutusta tulkintoihimme, jolloin myös ristiriitaisten tulkintojen problematiikkaan olisi helpompi pureutua. Tällöin apperseption käsite voisi viitoittaa tietä kohti reflektiivisempää taidehistoriaa, jossa kuvantulkinta ymmärrettäisiin pikemminkin aktiiviseksi merkitysten tuottamiseksi kuin niiden passiiviseksi vastaanottamiseksi. METSÄN SYLISTÄ KYLMÄÄN KORPEEN: VAIHTUVIA NÄKÖKULMIA I. K. INHAN METSÄAIHEISIIN VALOKUVIIN Kati Lintonen Tarkastelen metsän sisus -aiheisten valokuvien erilaisia tulkintamahdollisuuksia materiaalina ja 1900-lukujen vaihteen luontomaisemavalokuvat. Käsiteltävät kuvat ovat kansallisromanttiseen projektiin liitetyn toimittaja, kääntäjä, tietokirjailija ja valokuvaaja I. K. Inhan ( ), jonka tuotanto käsittelee laajasti metsää. Kuvien ohella käytettävissä on Inhan tekstejä, joissa hän kuvailee luontoa ja omia metsäkokemuksiaan, lähinnä Suomen maisemia -kirjassa. Tutkimuksellinen dialogini etenee aineiston kanssa näkökulmaa muuttaen. Pyrkimyksenä on erilaisten, toisilleen vastakkaistenkin, tulkintahorisonttien rinnalla vastata kysymyksiin, kuinka Inhan tekstit ja valokuvat esittävät metsän sisus -kokemuksia, millaisia merkityksiä Inha painottaa teksteissään ja millaisin odotuksin hän valokuvaa aihetta. Teoreettisena perspektiivinä toimivat muun muassa: 1. Metsän sisus -teemaan liittyvä taidehistoriallinen tutkimus, erityisesti romantiikan maisemamaalausta ja Caspar David Friedrichin metsän sisus -aiheita tulkitsevan Joseph Leo Koernerin näkemykset. 2. Maailmassa olon aistimista ja poeettista kuvittelua koskeva fenomenologinen keskustelu lähinnä Gaston Bachelardin ja Maurice Merleau-Pontyn kautta. 3. Metsän sisustan tilallisia ja yleensä tilan merkityksiä käsittelevä tutkimus. 9

10 ITERABLE INCOMPETENCE; A FEMINIST AESTHETICS OF BODIES, MATTER, GESTURES Margaret Mayhew This paper prefigures an ambitious approach to drawing together some recent interventions in aesthetics, particularly Elizabeth Grosz s recent work on art, science and animality, linking them to feminist art histories and ethnographic practices among amateur artists. In this paper I wish to explore medium as a mediating force of social and affective exchanges. In examining life drawing classes, I wish to consider some of the hundreds, if not thousands of quick, unstable and mostly discarded sketches generated in the hundreds of life drawing classes occurring in any one week. This does not involve passing an aesthetic judgement over the qualities of the drawings as reifiable art objects, but a navigation of the possibilities elided, eluded, concealed or occasionally explored within the processes of mark making based on observation of a living model. This paper wishes to explore life drawings as abject residues; abjected as anachronistic remainders of reified traditions in art history, and as material residues of a spectatorial encounter between a posing model and observing audience of students or amateur or professional artists. I wish to interrogate drawing using the post-representational aesthetic model developed by Barbara Bolt, examining art objects as aspects of processes, encounters, and movements. In linking contemporary (Deleuzian influenced) aesthetics to amateur practices, this paper hopes to articulate a project of overcoming the separate spheres tendency in contemporary art writing and scholarship, and develop a reflexive critical framework that can meaningfully interrogate all art practices; professional, contemporary, amateur, anachronistic, incompetent, compelling or kitsch. MODERNISMIN VALTAVIRTAISTUMINEN TAITEILIJANAISTEN NÄKÖKULMASTA Tutta Palin Kuvataiteellisen modernismin valtavirtaistuminen ei ollut kaikkialla länsimaissa samanlainen eikä samanaikainen prosessi. On tunnettua, että ainakin ranskalaiset kehitysmallit sopivat huonosti suomalaiseen taidekenttään. Toisaalta täälläkin viitattiin ja kontribuoitiin jonkinlaiseen yleislänsimaiseen modernismin idea- ja kuvavarantoon. Mielenkiintoista kyllä, tähän liittyy usein sitaatinomaisuutta, jolla puhuteltiin välillä varsin leikkimielisestikin porvarillista suurta yleisöä. Angloamerikkalaisessa tutkimuksessa on ajantasaistettu näkökulmia kuvataiteelliseen modernismiin huomioimalla kaupallistumisen ja massakulttuurin merkitys. Tällöin modernismilla on tarkoitettu muutakin kuin kapea-alaista avantgardea: on mm. puhuttu onnellisesta modernista vastakohtana avantgarden angstisuudelle. Suomen tapauksessa voidaan lähinnä puhua keskiluokalle suunnatusta populaarikulttuurista, ei varsinaisesta massakulttuurista. Taiteilijanaiset tulivat (puoli)virallisten taideinstituutioiden, erityisesti Suomen Taideyhdistyksen, hierarkkisuuden vuoksi ikään kuin pakotetuiksi joustavampiin ja modernimpiin selviytymisstrategioihin. Taidekauppa ja yksityiset säätiöt olivat tukijoina taideyhdistystä ennakkoluulottomampia. Jotkut naispuolisista kuvataiteilijoista hyödynsivät modernin kulttuuriturismin ja uuden kuvajournalismin avaamia mahdollisuuksia. 10

11 Monien luvuilla toimineiden naispuolisten tekijöiden tuotanto on tyylinsä perinteisyydessä näyttäytynyt epädynaamisena, mutta esimerkiksi jälki-impressionistista maisemaa voidaan lukea dokumentteina moderneille subjektistrategioille ominaisesta liikkuvuudesta. Perinteisyyden kritiikki voidaankin kääntää tutkimuskysymykseksi: mikä (jälki-)impressionismin perinteessä oli naistekijöiden kannalta niin houkuttelevaa ja toimivaa? Tämän problematiikan valaisemiseen käytän etenkin Ester Heleniuksen ( ) ja Ingrid Ruinin ( ) tuotantoa. of overcoming the separate spheres tendency in contemporary art writing and scholarship, and develop a reflexive critical framework that can meaningfully interrogate all art practices; professional, contemporary, amateur, anachronistic, incompetent, compelling or kitsch. PRIMITIVISM IN ART AND IN ART CRITICISM AT THE TURN OF 19TH AND 20TH CENTURY Antonella Perna As an aspect of my doctoral research I would like in this circumstance to deepen the role that primitivism has had at the turn of the century within the visual art world, especially in the concern of the incidence in the evolution of critical thoughts and of the studies in the field of art in the 20th century. Primitivism has been a fortunate concept since the end of 19th century and an important motor to speeded the avant-garde experiences. Therefore the concept of primitivism constitutes an important instrument to comprehend the innovation occurred within the artistic research at the turn of the 19th and 20th century. The concept at the time posed its roots in the romantic tradition and, crossing the traditional vasarian criticism, it exemplified a conception of art meant as spontaneous, independent and above all as universal. The concept of primitivism as it develops since the end of 19th century was associated with different perspectives. The term primitive was in the tradition of critical literature something precisely defined referring to the Early Renaissance art of 13th and 15th century. This was still true during the 19th century when the art criticism revaluated again the Early Renaissance, after centuries of oblivion, especially stressing on characters of not yet mature or conditioned art, of naïve and devote art, conceiving it as genuine, hence real, art. Moreover another reason of inspiration for the Western world was at the time the contact with the ethnic peoples from the colonies. The term primitive, as in the need of the artists and critics to find a ground for their aspiration to renovation and for their escape from the rules of a structured society, perfectly fit to comprehend the others cultures. Among these modern primitives were also inscribed the popular cultures, and the art of children. The instrument of the aesthetic of primitivism answered to the need of an extended meaning of uncultivated, unconditioned by rules, able to establish an unbound relationship with the universe. At the time in fact criticism employed the term primitive as deduced not only from the critical literature, but also with a new sense from the philosophic tradition and from the anthropologic research. Lionello Venturi s work about primitive taste is taken as a starting point, while he offers arguments on the interpretation and definition of primitive; a history about the elaboration, the reception, and the acceptance of primitive through the centuries; the recognition of the substantial differences between primitive and primitivism as universal alternative; the connection between primitive and modern. In the developing of the primitive aesthetic the importance of the concept of primitive as instrument to describe reasons and goals of the artistic renovation grows, besides its not always clear and univocal definition. In order to understand the complex conceptual instrument of primitivism is therefore necessary to disentangle the cluster of overlapping 11

12 meanings and implications. In this concern it is important to define the differences among primitive, primitiveness and primitivism in the writing about art from the time, the impact these concepts had in the practice of advanced art and in the aesthetic theories and their incidence in the renovation of the writing about art during last century. TEOREETTINEN NÄKÖKULMA TEOSTEN NIMEÄMISKÄYTÄNTÖIHIN KUVATAITEESSA Mikko Pirinen Jerrold Levinsonin taiteenfilosofiassa käsite aito teosnimi (engl. true title) kattaa teosnimet, jotka ovat osa taideteosta. Aito teosnimi on konstituoiva ja essentiaalinen eli teoksen olennaisesti kuuluva elementti. Aidon teosnimen kriteeri on, että nimi on taiteilijan antama. Levinsonin mukaan kaikki muut nimet voivat olla mm. viihdyttäviä tai valistavia, mutta niillä ei ole loukkaamattomia oikeuksia ja asemaa teoksen tulkintaa koskevissa kysymyksissä. Aitojen teosnimien kategoria on mielestäni voitava määritellä niin, että siihen eivät kuulu ainoastaan taiteilijoiden antamat vaan myös heidän hyväksymät teosnimet. Kuvataiteilijat ovat käyttäneet ja hyväksyneet runsaasti lainattuja tai muiden alun perin keksimiä nimiä. Näkemykseni mukaan aitojen teosnimien kategoria synnyttää muiden kuin taiteilijan antamien eli ei-aitojen teosnimien kategorian. Kysymys on pohjimmiltaan siitä, kuka teosnimen on antanut, mutta samalla usein myös siitä, missä tilanteessa nimi on annettu. Kun tarkastellaan kuvataidetta ja sen historiaa ns. ei-aitojen teosnimien näkökulmasta, voidaan muiden kuin taiteilijan antamat teosnimet jakaa teoksen synnyn ja nimenantoprosessin tai -käytännön perusteella edeltäviin teosnimiin (engl. preceeding title) ja tulkitseviin teosnimiin (engl. interpretative title). Edeltävistä teosnimistä on esimerkkinä mm. tilausteosten nimet. Tulkitsevia nimiä ovat sitä vastoin nimet, joita tulkitsijat kuten taidehistorioitsijat ovat teoksille jälkeenpäin antaneet. Teosnimet on siis jaettavissa aidon ja ei-aidon kategorioihin, joista jälkimmäinen kategoria jakautuu edelleen ei-aitoihin edeltäviin ja ei-aitoihin tulkitseviin teosnimiin. Otettaessa huomioon em. ajallinen ulottuvuus aidot teosnimet voidaan käsitteellisellä tasolla erotella edeltäviin, tulkitseviin ja taiteellisen prosessin aikana syntyneisiin aitoihin teosnimiin. Aitojen teosnimien kolmijakoa ei kuitenkaan voi pitää täysin tyhjentävänä, koska usein on mahdotonta selvittää, missä vaiheessa luovaa prosessia aito teosnimi on syntynyt. Ottaen huomioon tämän aitojen teosnimien kolmijaon voimme kysyä, onko (taiteellisen) prosessin aikana syntyneitä ei-aitoja teosnimiä myös olemassa. KAUPUNKITILAN DISKURSIIVISUUDEN TARKASTELUA OULUN HIETASAARESSA Ulla Pohjamo Puheenvuorossani lähestyn kaupunkia yksittäisen kaupunginosan kautta. Tarkastelen, miten paikka kaupungin laidalla voi heijastaa koko kaupungin tilannetta. Oulun Hietasaari on 1860-luvulta lähtien kaupungin omistamalle maalle rakentunut kulttuurihistoriallisesti merkittävä kesähuvila- ja työväenasuinalue. Meneillään olevassa väitöskirjatutkimuksessani tulkitsen kaupunkitilan diskursiivista muodostumista moniäänisenä ja moniarvoisena kulttuuri-ilmiönä. Kaupunkitilan kaksijakoisuus avautuu toisaalta suunnittelijoiden ja vallanpitäjien toisaalta asukkaiden näkökulmasta. Hietasaaren vaiheissa havainnollistuu ajatus kaupunkitilasta ristiriitaisia merkityksiä kannattavien intressiryhmien valtakamppailun kenttänä. Hietasaari on kerännyt ympärilleen moninaisia diskursseja. Aineiston moniäänisyyteen kuuluvat muun muassa ajallisesti pitkäkestoiset viranomaisdiskurssit ja yksittäisten 12

13 ihmisten henkilökohtaiset narratiivit, jotka keskustelevat keskenään. Huolimatta vuorovaikutteisuudestaan ja yhteisistä teemoistaan osallistujien käymä dialogi ei ole ongelmaton. Vuosien varrella Hietasaareen on suunniteltu sekä asuinaluetta, teollisuusaluetta että kaupunkilaisten virkistysaluetta. Saari on käynyt läpi monia vaiheita suositusta kesänviettopaikasta huonomaineiseksi asuinalueeksi, jossa autioituneet rakennukset odottivat purkamista. Nykyään alueen arvostus on jälleen nousussa. Useat yhteisöt ja yksityishenkilöt ovat hankkineet omistukseensa ja kunnostaneet kulttuurihistoriallisesti arvokkaita huviloita. LUONTO, MATERIAALISUUS JA AISTISUUS HELSINGIN SEUDUN LÄHIÖIDEN ELETYISSA TILOISSA JA LUVULLA Kirsi Saarikangas Tarkastellen asukkaiden ja ympäristön välisiä suhteita Helsingin seudun 1ähiöissä ja 1960-luvulla. Eletyn tilan ajatusta analyyttisenä työkaluna käyttäen analysoin lähiötilan sukupuolittuneita, ruumiillisia ja aistimellisia merkityksiä. Eletty tila on asukkaiden ja rakennetun ympäristön kohtaamisissa muotoutuva tila, joka on enemmän kuin rakennukset tai asukkaiden kokemukset yhteensä. Painottamalla asukkaiden aktiivista roolia ympäristön merkitysten muotoutumisessa, nostan kysymyksiä toimijuudesta ja tilan tekijöistä ja pyrin haastamaan kahtiajaon suunnittelijoista tilan ja sen merkitysten aktiivisina tekijöinä ja asukkaista passiivisina kuluttajina. Analyysi tarkentuu luonnon ja kulttuurin, materiaalisuuden ja representaatioin kysymysten välimaastoon. Tarkasteluni perustuu kirjoitetun muistitietoaineiston (kertomukset lähiöasumisesta), rakennushistoriallisen aineiston ja lähiötilan analysoimiseen rinnakkain ja ristikkäin. Lähiöiden eletyn tilan merkitysten muotoutumisessa korostuu ympäröivä luonto rakennusten rinnalla. Asukkaiden kertomuksissa metsiköt ja joutomaat ovat keskeisillä sijalla lähiötilan merkitysten muotoutumisessa ja niitä kuvataan aistivoimaisesti ja lähes käsin kosketeltavan materiaalisina, tuoksuvina ja ruumiillisina tiloina. Rakennetun ympäristön ja asukkaiden kertomusten rinnakkainen tarkastelu korostaa arkkitehtuurin ja metsän, suunnitellun ja suunnittelemattoman välistä suhdetta lähiötiloja muovaavana erityispiirteenä. Tämä tarjoaa, uuden ennen tutkimattoman näkökulman lähiöasumiseen. Näkökulma haastaa kahtiajaon katsomisen ja aistimisen välillä sekä katsomisen ensisijaisuuden lähiötilan merkitysten muotoutumisessa. Se kurkottaa puhtaasti visuaalisten ja diskursiivisten merkitysten ylitse tarkastelemassa lähiötilan visuaalisia, aistisia, ruumiillisia ja materiaalisia merkityksiä rinnakkain. TERO KIISKINEN AASIAN KULTTUURIEN VÄITTÄJÄNÄ Kimmo Sarje Kuinka kiinnostusta Aasian kulttuureja kohtaan heräteltiin ja 1980-luvuilla aikana ennen globalisaatiopuhetta? Luonnollisesti väyliä ja kanavia oli silloin kuten aina useita, samoin kuin motiivit ja intressit vaihtelivat kulttuurista kauppaan tai politiikkaan. Inspiroivien ja asialleen vihkiytyneiden yksilöiden merkitystä ei kuitenkaan voi vähätellä. Esitelmäni? Tero Kiiskinen Aasian kulttuurien välittäjänä? keskittyy yhteen intohimoiseen kaukomatkaajaan ja hänen lähipiiriinsä lähinnä Helsingin taiteilijayhteisössä. Lavastaja Tero Kiiskinen (1948? 1996) oli idänkaipuun purema boheemi maailmankansalainen ja tutkimusmatkailija, joka rahoitti lähinnä omalla teatterityöllään sekä pitkät matkansa että runsaan ja omaperäisen esinekeräilynsä. Hänen Kulttuurien museolle testamenttaamansa kokoelma, josta järjestettiin sisällöllisesti ja visuaalisesti rikas 13

14 Taiteilijan Aasia -näyttely 2003, käsittää lähes parituhatta esinettä uniikeista taideteoksista populaarikulttuurin ja kansantaiteen moninaisuuteen. Kiiskinen oli myös lahjakas maalari ja piirtäjä. Kiiskisen eläessä hänen yksiönsä Helsingin Katajanokalla oli parin vuosikymmenen ajan elävä aasialaisten kulttuurien kohtauspaikka, jossa hänen ystävänsä ja tuttavansa, monet taiteilijoita ja kirjailijoita, johdateltiin kaukoidän taikapiiriin, tai asialle vihkiytyneet kokoontuivat pitkiin illanistujaisiin. Monille hän saattoi antaa sysäyksen syventää Aasian tuntemustaan ja rohkaista matkaan. Esimerkiksi Outi Heiskanen, Elina Hakaniemi, Hannu Väisänen, Jukka Miettinen, Pirkko Saisio, Thomas Wulff, Olli Marttila, Carolus Enckell, Riitta Räsänen, Anu Uimonen kuten allekirjoittanutkin saimme osamme Kiiskisen Aasian matkojen henkisistä tuliaisista. Toisille meistä ne olivat ratkaisevia herätteitä, kun taas toiset olivat löytäneet tiensä Aasiaan kulttuurien pariin itsenäisesti. Esitelmäni nostaa enemmän kysymyksiä kuin tarjoaa vastauksia. Kuinka aasialaisten kulttuurien reseptio on tapahtunut Suomessa viimevuosikymmenien aikana, ja kuinka se näkyy esimerkiksi nykytaiteessamme? Millaiset tekijät ja henkilöt ovat olleet merkittäviä vaikuttajia? Ovatko käsityksemme tärkeistä inspiraatiolähteistä liian kaavamaisia? Näitä kysymyksiä valotetaan perusteellisemmin pian ilmestyvässä toimittamassani ja Porin taidemuseon kustantamassa kirjassa Aasian sirpaleita. Tero Kiiskinen. Taiteilija. Tutkimusmatkailija. KERÄILIJÄMERKINTÄ- JA VESILEIMATUTKIMUSMENETELMÄ GRAAFIIKAN VEDOSTEN IDENTIFIOINNIN JA AJOITUKSEN ARVIOINNIN VÄLINEENÄ Elina Sopo Täysin tai lähes tutkimattomien taidekokoelmien tutkimuksessa ja taiteenkeräilyn asiantuntijuuden asteen ymmärtämisessä esinelähtöisen taidehistoriallisen tarkastelun näkökulma on perusteltu ja kirjallisuuden mukaan myös tarkoituksenmukaisin. Tähän, varsin perinteiseen lähestymistapaan päädyttiin varatuomari Alexander von Collanin lähes tutkimattoman alankomaiden kultakauden grafiikkakokoelman laadullisten piirteiden ja syntymekanismin kartoituksessa keväästä 2005 alkaen. Von Collanin kokoelman teosten omistushistoriaa on tutkittu vedosten ajoitusta, taiteenkeräilijän taidevälittäjäkontakteja ja yksilöllisiä toimintatapoja varsin yksiselitteisesti ja objektiivisesti valaisevien keräilijämerkintä- ja vesileimatutkimusmenetelmien avulla. Tutkimuksen ensivaiheessa on perusteellisimmin tutkittu kaikki Rembrandt van Rijnin nimissä Valtion taidemuseon grafiikkakokoelmassa olevat vedokset, joista vedosta on vanhan ulkomaisen grafiikantutkimuksen nykykriteerein ajoitettu taiteilijan elinajalle. Erityisesti von Collanin alankomaalaisen grafiikan osuudessa vaikuttaa esiintyvän kokoelman muita kokonaisuuksia runsaammin eurooppalaisten taiteenkeräilijöiden 1600-, ja 1800-luvuilta peräisin olevia omistusmerkintöjä. Vedosten omistushistoria kattaa poikkeuksellisen pitkän historiallisen ajanjakson, lähes 400 vuotta eurooppalaista taiteenkeräilyn historiaa. Keräilykokonaisuus on kartutettu varsin tiukoin valintakriteerein, edustaen Euroopan taiteenkeräilyn historian merkittävimpiin keräilijänimiin kuuluvien Pierre Mariette II:n ( ) sekä ranskalaisen kustantajasuvun edustajan, vuosisatansa suurimmaksi bibliofiiliksi nimetyn Ambroise Firmin-Didot n ( ) käsinkirjoittamia omistusmerkintöjä. Vedoksissa esiintyviä vesileimoja ja keräilijämerkintöjä on alustavasti verrattu Pietarin Eremitaasissa sijaitsevaan Dmitri Aleksandrovich Rovinsky grafiikkakokoelmaan, joka laajuudessaan eroaa von Collanin kokoelmasta, mutta joka keräilyhistoriallisilta piirteiltään vaikuttaa varsin yhteneväiseltä. Vedosten laadullisen informaation ohella merkinnät valaisevat tutkijalle kokoelman syntymekanismia, laatua sekä vedosten monivaiheista tietä pietarilaissyntyisen suomalaisen taiteenkeräilijän käsiin. 14

15 Ns. teknisen taidehistoriantutkimuksen ohella käynnissä oleva tutkimus liittyy läheisesti taiteenkeräilyyn ja keräilyhistoriaan. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä sovelletaan 1800-luvun eurooppalaisen ja venäläisen taiteenkeräilyn sekä grafiikankeräilyn teoriaa ja lainalaisuuksia von Collani(e)n esimerkkitapaukseen. Omistusmerkintöjen tulkintaa voidaan teosten laadullisen arvioinnin ohella pitää von Collanin edustaman pohjoiseurooppalaisen yksityiskokoelman kartuttamisen ja hänen taiteenkeräilynsä yksilöllisten käytäntöjen ymmärtämisen suhteen tietyin varauksin historiallisesti varsin luotettavana tietolähteenä. Taiteenkeräilijyyden piirteiden analyysin suhteen menetelmä ei luonnollisestikaan ole tyhjentävä ja sitä tulee tulkita kriittisesti. Von Collanin alankomaiden ja mm. Rembrandt van Rijnin grafiikan vedosten analyysissä taideteos informaatiota kantavana tutkimusobjektina näkökulma on kuitenkin käyttökelpoinen, sillä sen avulla on toistaiseksi voitu hahmottaa varsin selkeää kuvaa grafiikankeräilyn kentän suvereenisti hallinneesta päämäärätietoisesta pohjoiseurooppalaisesta, sittemmin unohdetusta suomalaisesta asiantuntijakeräilijästä. TAIDETEOLLISUUSMUSEO MUOTOILUHISTORIAN KIRJOITTAJANA LUVUILLA Leena Svinhufvud Tarkastelen paperissani Taideteollisuusmuseon roolia suomalaisen taideteollisuuden historian kirjoittamisessa luvuilla. Tutkimus liittyy taidehistorian väitöskirjatyöhön, jonka aiheena on maailmansotien välisen ajan tekstiilitaide Suomessa. Se, mikä tänään tunnetaan designina ja muotoiluna, nosti terhakkaana päätään Suomessa sotienvälisenä aikana. Taideteollisen koulutuksen eriytyminen ja erottautuminen toisaalta ammattikoulutuksesta, toisaalta suhteessa taiteen kenttään sai potkua valtiollisesta itsenäistymisestä. Taideteollisuuden näyttelyissä saama huomio Suomessa ja ulkomailla sekä vilkas julkaisutoiminta rakensivat kuvaa yhtenäisestä ammattikunnasta. Makukasvatustehtävää toteutettiin etenkin maaseudun väestölle suunnatuilla käsityömalleilla. Pääkaupungissa koristetaiteilijoiden työ näkyi kansallisten monumenttien rakennushankkeissa. Vaurastuvan keskiluokan kodinsisustamista kohtaan tuntema kiinnostus ja turismin kasvu olivat luomassa puitteita kotimaisten ammattilaisten toimeentulolle sekä suunnittelijoina että taideteollisuusalan yrittäjinä. Suomen Taideteollisuusyhdistyksen hallinnoiman Taideteollisuusmuseon (per. 1873) kokoelmat perustettiin alun perin kansallisen taideteollisuusoppilaitoksen opetuskokoelmaksi. Sotienvälisenä aikana museon kokoelma- ja näyttelytoiminta hakivat uutta muotoa. Vuonna 1928 museo sai omat toimitilat yhdessä Valtion kotiteollisuusmuseon kanssa Helsingin Bulevardilla. Vuodesta 1933 talvisodan syttymiseen asti Taideteollisuusmuseo toimi Stockmannin tavaratalossa. Aikaisemmin museo oli toiminut etupäässä kokoelmanäyttelynä luvun lopulla keskeiseksi kysymykseksi nousi yhdistyksen kokoelmien tekeminen eläväksi laitokseksi. Yleisön tavoittamiseksi alettiin järjestää erikoisnäyttelyitä. Samoihin aikoihin institutionalisoituivat Taidehallin vuosittaiset taideteollisuusnäyttelyt, joiden järjestäjinä olivat Koristetaiteilijoiden Liitto Ornamo ja Suomen taideteollisuusyhdistys yhdessä. Intendentiksi tuli museomies A.W. Ranckenin jälkeen sisustusarkkitehti Arttu Brummer- Korvenkontio (intendentti ), joka oli keskeinen vaikuttaja koristetaiteen ammattilaisten piirissä. Brummer järjesti huomiota herättäneitä ns. taidekäsityön erikoisnäyttelyitä, joissa tekstiilitaide oli erityisen näkyvillä. Taideteollisuusyhdistyksen asiamies (ja Taideteollisuusmuseon intendentti ) arkkitehti Gustaf Strengell kritisoi voimakkaasti Brummerin toimia. Brummerin ja Strengellin kiista on aikaisemmin tulkittu osaksi keskustelua taideteollisuuden modernisoitumisesta; tradikset vastaan modernistit. Keskityn paperissani tutkailemaan museon toimintaa suhteessa toisaalta suunnittelijoiden dynaamiseen ammattikuntaan, toisaalta taustayhteisöönsä. Kysyn minkälaista menneisyyttä 15

16 taideteollisuudelle ja koristetaiteilijoille rakennettiin Taideteollisuusmuseon välityksellä. Paperi kiinnittää huomiota museon kokoelmien muodostumiseen suhteessa ajankohtaiseen toimintaan alalla ja pohtii myös näyttelytoiminnan suuntaviivoja tätä vasten. PLEASE, RING THE BELL THREE TIMES, THEN WE KNOW IT S YOU! ON THE MEANINGS OF AVANT-GARDE IN THE SOVIET ESTONIAN AND 1990S ESTONIAN ART SCENE Margaret Tali I would like to propose a presentation on the meaning of avant-garde in the media discourses of 1980s and 1990s Estonian art. What did the term avant-garde mean in the Soviet Estonia and how was it used in criticism? And how did it change with the coming of independence in the 1990s? In my presentation I will remain especially interested in the relationship between criticism and museum collections. Whether and if does the avantgarde become a part of the visual heritage. The context of my presentation is the different statuses of art criticism under the social orders. Whereas in the Soviet Union, hardly searched for communication, functioning autonomously. In the early 1990s art criticism entered the institutional framework of art criticism and acquired its role. The boom of media was reflected in the growing amount of criticism and growing number of the critics. Previously, I have researched the criticism during the transitioning period and in the following will compare the results with attributes in the Estonian Art Museum s collection. ELÄMÄKERTATUTKIMUKSEN MAHDOLLISUUDET, TAPAUS EMIL NERVANDER ( ) Leena Valkeapää Tavoitteeni on kirjoittaa Emil Nervanderin elämäkerta. Seminaariesityksessä pohdin elämäkertatutkimuksen mahdollisuuksia ja hahmottelen mallia Nervanderin elämän tutkimiseksi. Nervanderin toiminnan hämmentävä laaja-alaisuus aiheuttaa vaikeuksia kokonaisuuden edes tyydyttävälle tavoittamiselle. Tällä hetkellä näen ratkaisuna kolmen lähestymistavan soveltamisen: 1) kirjoittamisen kulttuurihistoria, 2) kartallistaminen ja 3) tietyt taidehistorian näkökulmat. Myös biografinen tutkimus vaatii problematisointia, varsinkin kun tavoitteena ei ole perinteinen kronikoiva ja suurmieskuvaa rakentava elämäkerta. Kirjoittamisen kulttuurihistoria tarkastelee kirjoittamista kokonaisuutena, joka koostuu mm. kirjoittamisesta konkreettisena toimintana jolla on taloudelliset, sosiaaliset ja tiettyihin traditioihin liittyvät ulottuvuutensa. Kirjoittamisen kulttuurihistoria huomioi kaikki kirjoittamisen muodot. Nervanderin tapauksessa tämä tarkoittaa sitä, että pohdin miten, missä tilanteessa, kenelle ja miksi hän kirjoitti esimerkiksi matkapäiväkirjaa, kirjeitä, asiantuntijalausuntoja, runoja, lehtijuttuja, arvosteluja ja kulttuurihistoriallisia kertomuksia. Pohdin myös miten hänen kirjoittamisensa eri muodot eroavat toisistaan ja miten ne liittyvät toisiinsa. Kartallistaminen on historiantutkimuksen lähestymistapa, jossa yksilöiden toiminta sidotaan tiiviisti yhteen sosiaalisten kontaktien ja paikkojen kanssa. Näin pyritään saamaan aikaisempaa selvemmin esille se tosiasia, että kaikki historiantutkimuksen tarkastelun kohteena oleva on aina tapahtunut jossakin konkreettisessa ajassa, tilassa ja paikassa. Tämä arjen todellisuus vaikutti mitä suurimmassa määrin Nervanderinkin elämässä, kun hän jatkuvasti vaihtoi asuinpaikkaa ja matkusti erilaisissa työtehtävissä. Kartallistamisen kautta tarkastelen myös Nervanderin elämänstrategiaa, joka ilmenee esimerkiksi hänen uraa ja 16

17 asuinpaikkaa koskevissa valinnoissaan. Valinnat liittyivät tiettyyn kontekstiin, vaikkapa 1800-luvun loppupuolen säätyläismiehelle asetettuihin odotuksiin, toiveisiin ja vaatimuksiin, ja ne vaikuttivat hänen henkilökohtaiseen elämäänsä ja mm. ystävä- ja tuttavapiirin muotoutumiseen. Taidehistoriallisina lähestymistapoina tulevat kyseeseen lähinnä a) taidehistorian tutkimuksen historia, b) taidekäsitysten ja niiden muutosten tarkastelu ja c) Nervanderin kuvamaailman tutkiminen. KATSE KESKIAIKAISTEN KIRKKOJEN KUVALLISIIN ESITYKSIIN Aila Viholainen Tulen keskiaikaisen kuvallisen materiaalin tutkimuksen kentälle uskontotieteen suunnalta. Olen pyrkinyt hahmottamaan aiempia keskiaikaisten kirkkojen kuvallisten esitysten tutkimusstrategioita korjaavia liikkeitä suhteessa seuraavanlaisiin asiakokonaisuuksiin: Hegemonisena tulokulmana on ollut ikonografinen traditio, jota on kritisoitu tavasta erottaa muoto ja sisältö ja jota on kuvattu tautologiana (mm. Bedaux, Cassidy, DidiHuberman, Gaignebet & Lajoux, Palin, Saarikangas, Schapiro). Korjauksena olen käyttänyt retorispainotteista lähestymistapaa, jolloin kuvallinen materiaali nähdään osana laajempaa uskomaansaattamis- ja uskonvahvistamisprosessia (faire croire). Mahdollisten merkitysten jäljittäminen rakentuu monipolvisista analyysiprosesseista lukuisine apujäsennyksineen. Tutkimuskatseen piiriin tulevat toiminnalliset perspektiivit ja aistein havaittava, mukana eletty ja koettu; kohtasivathan seurakuntalaiset kuvallisen materiaalin paikallisissa kirkoissa, jonne he tulivat osallistuakseen uskonnollisiin rituaaleihin. (mm. Alexandre-Bidon, Belting, Binski, Palazzo, Saarikangas, Sinding-Larsen). Kuva näyttäytyy monikollisena ja analyysin kohteena ovat yhtälailla kuvallisissa esityksissä itsessään rakentuvat merkitykset (mm. Bal, Baschet, Clier-Colobani, Didi-Huberman ja Liepe) kuin yksittäisen kuvan merkityspotentiaali, joka rakentuu suhteessa kuvalliseen kokonaisuuteen ja jonka osa kulloinenkin kuva on (esim. Bachet, Reinikainen, Taitto). Kuvalla ja kuvallisella aiheilla on historiallisuutensa eli ne ovat suhteessa sekä historiallisesti aiemmissa kulttuurillisissa yhteisöissä tehtyihin kuviin että muihin keskiaikaisiin kuviin eli voidaan puhua interikonograafisuudesta - kuten puhutaan intertekstuaalisuudesta (Clier-Colombani). Tutkimuksessa on alettu painottaa käännytyksen kohteina olleiden ihmisten paikallisen etnisen kulttuurin ja uskomusjärjestelmän merkityksellisyyttä ja nähdä, että kuvallinen esitys voi kertoa myös yhteisössä käynnissä olevista jännitteisistä prosesseista, muutoksista ja niiden suunnista. (esim. Baschet, Ersgård, Nilsson, Shapiro, Åqvist, Vauchez). Madollisten merkitysten jäljittämistä eli sitä kuinka kuva suostuttelee, olen kuvannut mindmapmaiselle kaaviolla. 17

18 TEOSANALYYSI, KUVA-ANALYYSI, MUOTOANALYYSI. TAIDEHISTORIAN ANALYYSIMALLIT Annika Waenerberg Tarkoitukseni on laatia käsiteanalyysi niistä taidehistorian käyttämistä analyysimalleista, joiden keskeinen tai yksi tärkeä elementti on visuaalisuus. Tarkastelun lähtökohtana ovat perinteiset analyysikäytännöt, joista yleensä käytetään nimityksiä teosanalyysi, kuvaanalyysi tai muotoanalyysi. Pyrin valottamaan näillä analyysikäytännöillä ennen kaikkea visuaalisuuden ja visuaalisten elementtien analyysin osuutta, roolia ja luonnetta. Ensin hahmotan itse termien historiallista käyttöä ja sisältöä, sitten suhteutan analyysikäytäntöjä toisiinsa ja lopuksi myös laajemmin muihin visuaalisen analyysin malleihin. Käytän taidehistoriallisesta tutkimuksesta ja teoreettisesta kirjallisuudesta poimittuja kuvallisia ja sanallisia esimerkkejä havainnollistamaan käsiteanalyysiä. "THE GREAT CHAIN OF MEANING": FRANZ THEODOR KUGLER ( ) AND THE ART HISTORICAL SURVEY BOOK IN GERMANY Silke Walther Today the presumptions of art historical thinking and writing are much discussed: A multitude of methods and (interdisciplinary) perspectives has developed esp. since the last three decades. The genre of the art historical survey book was one of many steps which led to the formation and establisment of art history as an academic discipline. Drawing from various sources and under the direct influence of Romanticism, the art critic and historian Franz Kugler was among the first to introduce this kind of overview of artistic development to German literature on art. The lecture deals with Kugler s methodical concept in the 1830s and 1840s, focussing on his Handbook of art history issued CONTEXTUALIZING THE ALTARPIECE Ira Westergård In recent years altarpieces have increasingly been studied within a framework based on a contextualizing approach. Thus, a growing number of fifteenth-century Italian altarpieces have been set within a wider context based on both available evidence, such as archival findings, and a substantial body of research presented in earlier scholarship. Social history and patronage studies have become essential tools in the construction and reconstruction of historical circumstances, which preceded the production of individual altarpieces. The aim of this paper is to discuss recent methodological approaches applied in the study of fifteenth-century altarpieces. In particular, I wish to focus on different aspects of a theoretical concept, such as context. For example, what is the relation between context and content in the case of the altarpiece? Defining and describing a context is based on a series of choices and also some significant limitations, which necessarily affect the interpretation of the content. Investigating the meaning of an altarpiece includes a combination of analysing visual features and reconstructing local and historical evidence. The final visual appearance of the altarpiece can thus be viewed as the outcome of a complex process involving artist, patron, audience, location and a variety of conventions. The most basic information concerning dating and attribution of an altarpiece often provide a starting point for a contextual approach, and if such information is missing or extremely fragmentary, establishing a context becomes a challenging exercise. This paper will present Piero di Cosimo, a fifteenth-century Florentine artist, and one of his altarpieces as an example of how a contextual approach to altarpieces works in practice. On 18

19 a general level, the theoretical question of content versus context can be highlighted through a close analysis of the visual evidence of the altarpiece its iconography and the complex effort to locate the altarpiece in a historical context. 19

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A P A L U T O I M E T A N U D E V E M I K O N E, K I R S T I S I I T O N E N, M A R I A - M A R E N S E P P E R E E S T

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne REIMAG-konsortio Turku 18.8.2014 Juhana Aunesluoma Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 22.9.2014 1 Kylmän sodan tutkimuksen

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä?

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? 21.8.2014 Professori, KTT, Anu Valtonen Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tausta Tutkimusprojekti New Sleep Order Mitä on tapahtumassa unen ja

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Sisustusarkkitehtuuri Kansavälinen Työpaja kauppankulttuuri ja ostoskeskuksen tilasuunnittelu Istanbulin Tekniillinen yliopisto Istanbul, Turkki

Sisustusarkkitehtuuri Kansavälinen Työpaja kauppankulttuuri ja ostoskeskuksen tilasuunnittelu Istanbulin Tekniillinen yliopisto Istanbul, Turkki ANSIOLUETTELO 25.05.2015 Zahra Rasti Teknologiapuistonkatu 2 B 23, 53850 Lappeenranta zahra.rasti@gmail.com www.rastistudio.com Puh: +358-401560268 Syntymäpäivämäärä: 13.07.1982 KOULUTUS 2012-2014 Sisustusarkkitehtuuri

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin. 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011

Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin. 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011 Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011 15.3.2010 07.09.2011 Markku Timo Ture Nikkilä T&K yritys, 8 henkilöä Elastopoli Oy PK-yritys, omistajina

Lisätiedot

EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Dear Family, Home and the family are the most important growth environment and community for the child. Alongside with home,

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Competitiveness with user and customer experience

Competitiveness with user and customer experience Competitiveness with user and customer experience MPD Workshop 10.6.2015 Results of the group works Eija Kaasinen VTT Technical Research Centre of Finland Group work In pairs: Discuss the ideas you have

Lisätiedot

Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op. Markus Norrena

Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op. Markus Norrena Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op Markus Norrena Kotitehtävä 6, toteuttakaa alla olevan luokka ja attribuutit (muuttujat) Kotitehtävä 6, toteuttakaa alla olevan luokka ja attribuutit (muuttujat) Huom!

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

4x4cup Rastikuvien tulkinta

4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Control point picture guidelines Päivitetty kauden 2010 sääntöihin Updated for 2010 rules Säännöt rastikuvista Kilpailijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen,

Lisätiedot

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja Vuosi 2006 Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja 1 Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin 29.9.2011 Ulla Tissari Taustaa Euroopan laajuinen kysely,

Lisätiedot

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe etu Monikäyttöpaperi hoitaa useimmat pyyhintätehtävät Sopiva lasipintojen pyyhintään Sopii käsien kuivaamiseen Elintarvikekäyttöön hyväksytty Tork Easy Handling, pakkaus, jota on helppo kantaa mukana,

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

You can check above like this: Start->Control Panel->Programs->find if Microsoft Lync or Microsoft Lync Attendeed is listed

You can check above like this: Start->Control Panel->Programs->find if Microsoft Lync or Microsoft Lync Attendeed is listed Online Meeting Guest Online Meeting for Guest Participant Lync Attendee Installation Online kokous vierailevalle osallistujalle Lync Attendee Asennus www.ruukki.com Overview Before you can join to Ruukki

Lisätiedot

-seminaari 24.4.2013

-seminaari 24.4.2013 -seminaari 24.4.2013 OHJELMA 24.4.2013 Sanomatalo 15.00 Seminaarin avaus, Suomen Partiolaisten puheenjohtaja Harri Länsipuro 15.05 Tervetuliaissanat Sanomatalon puolesta toimituspäällikkö Antero Mukka

Lisätiedot

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION Lapsen nimi / Name of the child Lapsen ikä / Age of the child yrs months HYVINKÄÄN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut Lapsen päivähoito daycare center / esiopetusyksikkö

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

Lähellä kaupungissa. Web-based learning environment relating to urban and geography studies

Lähellä kaupungissa. Web-based learning environment relating to urban and geography studies Lähellä kaupungissa Web-based learning environment relating to urban and geography studies Virpi Hirvensalo, Department of Geography and Geology, University of Turku GI Norden 9.6.2011 Project in a nutshell

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

Data Quality Master Data Management

Data Quality Master Data Management Data Quality Master Data Management TDWI Finland, 28.1.2011 Johdanto: Petri Hakanen Agenda 08.30-09.00 Coffee 09.00-09.30 Welcome by IBM! Introduction by TDWI 09.30-10.30 Dario Bezzina: The Data Quality

Lisätiedot

indexhan wen Club Ambulant -play together

indexhan wen Club Ambulant -play together Club Ambulant -play together Tänä vuonna näyttelyn teema on Tulevaisuuden oppimisympäristö. Kurssin tavoite oli löytää persoonallisia, joustavia ja inspiroivia ratkaisuja koulumaailmaan. indexhan wen Suunnitellessamme

Lisätiedot

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto EETTINEN LÄHTÖKOHTA HELSINGIN JULISTUS (Artikla 8): Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50- Aalto Doctoral Programme in Science, Follow-up Questionnaire for Doctoral Students - Perustieteiden tohtoriohjelma, seurantakysely jatko-opiskelijoille (22 % answered to the questionnaire) 1. Gender -

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

FinFamily Installation and importing data (11.1.2016) FinFamily Asennus / Installation

FinFamily Installation and importing data (11.1.2016) FinFamily Asennus / Installation FinFamily Asennus / Installation 1 Sisällys / Contents FinFamily Asennus / Installation... 1 1. Asennus ja tietojen tuonti / Installation and importing data... 4 1.1. Asenna Java / Install Java... 4 1.2.

Lisätiedot

Millainen on onnistunut ICT-projekti?

Millainen on onnistunut ICT-projekti? Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa

Lisätiedot

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä

Lisätiedot

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10)

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10) RT 80260 EN May 1998 1 (10) AGREEMENT ON BUILDING WORKS This agreement template is based on the General Terms and Conditions of Building Contracts YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-7, KH X4-00241.

Lisätiedot

FAKE GOLD portfolio OLLIPEKKA KANGAS 2009

FAKE GOLD portfolio OLLIPEKKA KANGAS 2009 FAKE GOLD portfolio OLLIPEKKA KANGAS 2009 Ollipekka Kangas in short Ollipekka Kangas was born in 1965 in Riihimäki. He graduated as art teacher in 1997 and Master of Arts two years later from the University

Lisätiedot

BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET.

BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET. BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET. Pekka Ollikainen Open Source Microsoft CodePlex bio Verkkosivustovastaava Suomen Sarjakuvaseura

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Essentiat ja niiden ontologinen status

Essentiat ja niiden ontologinen status Essentiat ja niiden ontologinen status [25.3 2008] Markku Keinänen Turun Ylipisto 1. Fine ja essentiat Finen mukaan essentioiden ja määritelmien välillä on läheinen suhde Entiteetillä e on essentia identiteettinsä

Lisätiedot

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos/Institution Department Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Tekijä/Författare Author Veera Lahtinen

Lisätiedot

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo Windows Phone Module Descriptions Mikä on RekryKoulutus? Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja hankkia

Lisätiedot

Opintojaksot Perusopinnot 25 op Aineopinnot 35 op Opintojaksot 687600P Johdatus taidehistoriaan (5op) Laajuus Opetuskieli Ajoitus Osaamistavoitteet

Opintojaksot Perusopinnot 25 op Aineopinnot 35 op Opintojaksot 687600P Johdatus taidehistoriaan (5op) Laajuus Opetuskieli Ajoitus Osaamistavoitteet Opintojaksot Perusopinnot 25 op 687600P Johdatus taidehistoriaan 5 op 687601P Taidehistorian peruskurssi 13 op 687602P Kotimaan ekskursio 3 op 687603P Valinnaiset opinnot 4 op Aineopinnot 35 op 687604A

Lisätiedot

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI 00130 HELSINKI MODERNIA TOIMISTOTILAA Noin VUOKRATAAN Ainutlaatuinen tilaisuus vuokrata huipputason Helsingin näköalapaikalta Toimi pian! Lisätietoja KALLE JASKARA Myyntijohtaja +358 50 324 0404 kalle.jaskara@tkoy.fi

Lisätiedot

Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen

Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen Who we are FIN-CLARIN University of Helsinki The Language Bank of Finland CSC - The Center for

Lisätiedot

7. Product-line architectures

7. Product-line architectures 7. Product-line architectures 7.1 Introduction 7.2 Product-line basics 7.3 Layered style for product-lines 7.4 Variability management 7.5 Benefits and problems with product-lines 1 Short history of software

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence JA CHALLENGE 18.-19.4.2013 Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence 12.11.2014 Challenges of the City of Turku What kind of city you would

Lisätiedot

WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE

WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE T i i n a R a n t a n e n R e g i o n a l M a n a g e r, V i c t i m S u p p o r t F i n l a n d 17.6.2013 1 VS FINLAND S SERVICES Help line (nation wide) Mon - Tue

Lisätiedot

Uusiutumisen eväitä etsimässä

Uusiutumisen eväitä etsimässä Uusiutumisen eväitä etsimässä Kasvusopimusehdotusten parhaat palat Markku Sotarauta Muutos on sattumaa ja sählinkiä mutta sattumalle voi luoda tarttumapintoja ja sählinkiä suunnata Huomioita HUOMIO 1 -

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen kaupallistuminen Suomessa. Jarmo Kallunki Kansainväliset koulutusmarkkinat: uhkia ja mahdollisuuksia -seminaari 25.9.

Korkeakoulutuksen kaupallistuminen Suomessa. Jarmo Kallunki Kansainväliset koulutusmarkkinat: uhkia ja mahdollisuuksia -seminaari 25.9. Korkeakoulutuksen kaupallistuminen Suomessa Jarmo Kallunki Kansainväliset koulutusmarkkinat: uhkia ja mahdollisuuksia -seminaari 25.9.2012 Osaamistavoitteet ja sisällys Puheenvuoron jälkeen kuulija: Tietää:

Lisätiedot

Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025

Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025 Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025 views of transport officials and politicians Vilja Varho Introduction Experts have doubts about whether sufficiently effective policies

Lisätiedot

Kivi leivässä vai manteli puurossa?

Kivi leivässä vai manteli puurossa? Kivi leivässä vai manteli puurossa? Itseoppineet perinteenkerääjät arkiston keruuideologian haastajina FT tutkijatohtori Kati Mikkola Helsingin yliopisto / SKS:n tutkimusosasto Esityksen kuvat: SKS ja

Lisätiedot

Mitä museo voi tehdä Wikimedian & Wikipedian kanssa

Mitä museo voi tehdä Wikimedian & Wikipedian kanssa Mitä museo voi tehdä Wikimedian & Wikipedian kanssa Wikipedia Recent Changes Map Valtakunnalliset museopäivät, Inari 26.5.2016 Heikki Kastemaa Mitä tein Raahessa lauantaina? Luettelo Raahen patsaista ja

Lisätiedot

Aikuisten museo. Aikuisten museo

Aikuisten museo. Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Johdatus päivän teemaan 15.12.2009 Kalle Kallio museonjohtaja Työväenmuseo Werstas Päivän ohjelma ennen lounasta 11.00-12.15 Miten kapitalismi ruostuttaa

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010

812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010 812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010 1. Vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin (1p kaikista): a) Mitä tarkoittaa funktion ylikuormittaminen (overloading)? b) Mitä tarkoittaa jäsenfunktion ylimääritys

Lisätiedot

Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella. Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013

Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella. Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013 Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013 Mistä kysymys? Onko yrityksesi ottamassa ensi askeleita kansainvälistymisessä tai suuntaamassa uusille

Lisätiedot

Tässä ohjeessa käydään läpi sosiaalisen median verkkopalveluiden lisätoimintojen lisääminen verkkosivuillesi.

Tässä ohjeessa käydään läpi sosiaalisen median verkkopalveluiden lisätoimintojen lisääminen verkkosivuillesi. SOSIAALINEN MEDIA Tässä ohjeessa käydään läpi sosiaalisen median verkkopalveluiden lisätoimintojen lisääminen verkkosivuillesi. FACEBOOK Facebook mahdollistaa useiden erilaisten Social plugins -toimintojen

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

Esimerkkinä http://wordpress.com/ - ilmainen blogi-julkaisujärjestelmä. WordPress:stä on myös palvelimelle asennettava versio (WordPress.

Esimerkkinä http://wordpress.com/ - ilmainen blogi-julkaisujärjestelmä. WordPress:stä on myös palvelimelle asennettava versio (WordPress. BLOGIN LUOMINEN Esimerkkinä http://wordpress.com/ - ilmainen blogi-julkaisujärjestelmä. WordPress:stä on myös palvelimelle asennettava versio (WordPress.org) Myös http://blogspot.com on ilmainen ja helppokäyttöinen

Lisätiedot

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Liiketoimintamalli: taustaa (R. Jaikumar ja Barettan autotehdas) Tuottavuuden jatkuva parantaminen on mahdollista vain toteuttamalla

Lisätiedot

Ei vain kertomus menneestä Paratekstien käyttö 1800-luvun brittiläisissä historiantutkimuksissa

Ei vain kertomus menneestä Paratekstien käyttö 1800-luvun brittiläisissä historiantutkimuksissa Ei vain kertomus menneestä Paratekstien käyttö 1800-luvun brittiläisissä historiantutkimuksissa FT Helsingin yliopiston tutkijatohtori, yleinen historia Suomalaisen Tiedeakatemian Nuorten Akatemiaklubi

Lisätiedot

Paikkatiedon semanttinen mallinnus, integrointi ja julkaiseminen Case Suomalainen ajallinen paikkaontologia SAPO

Paikkatiedon semanttinen mallinnus, integrointi ja julkaiseminen Case Suomalainen ajallinen paikkaontologia SAPO Paikkatiedon semanttinen mallinnus, integrointi ja julkaiseminen Case Suomalainen ajallinen paikkaontologia SAPO Tomi Kauppinen, Eero Hyvönen, Jari Väätäinen Semantic Computing Research Group (SeCo) http://www.seco.tkk.fi/

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2 2008. JUKKA RINNEVAARA Toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus Q2 2008. JUKKA RINNEVAARA Toimitusjohtaja Osavuosikatsaus Q2 2008 JUKKA RINNEVAARA Toimitusjohtaja Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Paavo Moilanen Introduction & Background Metropolitan Area Council asked 2005: What is good land use for the transport systems plan? At first a literature

Lisätiedot

CC0-lisenssi: case Finna

CC0-lisenssi: case Finna CC0-lisenssi: case Finna Avoin data levällään? STKS:n seminaari 22.1.2014 Tapani Sainio, Kansalliskirjasto Missä ollaan nyt? Finnan lähtökohtana on ollut metatiedon avoimuus ja yhteiskäyttöisyys. Nykyisen

Lisätiedot

Radikaali kasvatus kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssin viitekehyksenä. TAO-verkoston seminaari Jyväskylä 19.3.2010. Kristiina Abdallah

Radikaali kasvatus kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssin viitekehyksenä. TAO-verkoston seminaari Jyväskylä 19.3.2010. Kristiina Abdallah Radikaali kasvatus kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssin viitekehyksenä TAO-verkoston seminaari Jyväskylä 19.3.2010 Kristiina Abdallah Luennon sisältö Kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssista Oma

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

epäsuora esitys ilmoittaa jälkikäteen, mitä joku sanoo tai sanoi

epäsuora esitys ilmoittaa jälkikäteen, mitä joku sanoo tai sanoi EPÄSUORA ESITYS epäsuora esitys ilmoittaa jälkikäteen, mitä joku sanoo tai sanoi tyypillisesti epäsuoraa esitystä käytetään viestin välittämiseen, kirjan / lehden tms. selostamiseen, kertomaan mitä joku

Lisätiedot

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Agenda 1 SITA Suomi on SUEZ 2 QS, mikä se on? 3 QS maailmalla 4 QS Suomessa 5 QS Vaasassa SITA Suomi Oy ja kaikki

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Kirjan ja ruusun päivä on kirjojen kattomarkkinointia.

Kirjan ja ruusun päivä on kirjojen kattomarkkinointia. Kirjan ja ruusun päivä on kirjojen kattomarkkinointia. Kirjan ja ruusun päivän alkuperä on vuodessa 1926, jolloin huhtikuun 23. valittiin barcelonalaisen kirjakauppiaan idean mukaan kirjojen ja ruusujen

Lisätiedot

for employers Työvoimaa kuntoutujista ja kaikki voittaa! Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa Satakunnan ammattikorkeakoulu

for employers Työvoimaa kuntoutujista ja kaikki voittaa! Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa Satakunnan ammattikorkeakoulu Työvoimaa kuntoutujista ja kaikki voittaa! Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa Satakunnan ammattikorkeakoulu Employer Counselling www.tyomieli.fi Many models focus on rehabilitees We need to take care

Lisätiedot

LX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet

LX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet LX 70 % Läpäisy 36 32 % Absorptio 30 40 % Heijastus 34 28 % Läpäisy 72 65 % Heijastus ulkopuoli 9 16 % Heijastus sisäpuoli 9 13 Emissiivisyys.77.77 Auringonsuojakerroin.54.58 Auringonsäteilyn lämmönsiirtokerroin.47.50

Lisätiedot

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela Finnish families and holidays in the Sun Views among parents of underaged children about sunprotection on holiday trips Lotta Laine*, Liisa Pylkkänen, and Tapani Koskela Cancer Society of Finland Finnish

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

Opintomatkat PDF. ==>Download: Opintomatkat PDF ebook By Risto Antikainen

Opintomatkat PDF. ==>Download: Opintomatkat PDF ebook By Risto Antikainen Opintomatkat PDF ==>Download: Opintomatkat PDF ebook By Risto Antikainen Opintomatkat PDF By Risto Antikainen - Are you searching for Opintomatkat pdf Books? Now, you will be happy that Opintomatkat PDF

Lisätiedot