Taidehistorian päivät Ateneumin taidemuseossa Ateneum-sali, Lindström-sali, Kaivokatu 2, Helsinki 10

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taidehistorian päivät 2.-3.3.2007 Ateneumin taidemuseossa Ateneum-sali, Lindström-sali, Kaivokatu 2, Helsinki 10"

Transkriptio

1 Taidehistorian päivät Ateneumin taidemuseossa Ateneum-sali, Lindström-sali, Kaivokatu 2, Helsinki 10 Puhujat Susanna Aaltonen 2 Taidehistoria, Helsingin yliopisto Kirsi Eskelinen 2 Taidehistoria, Helsingin yliopisto Johanna Frigård 3 Taidehistoria, Turun yliopisto Gylén, Marko 3 Taidehistoria, Turun yliopisto Riikka Haapalainen 4 Museolehtori, Nykytaiteen museo Kiasma Mia Hannula 4 Taidehistoria, Turun yliopisto Eva Johanna Holmberg 5 Kulttuurihistoria, Turun yliopisto Paula Hohti 5 Tutkija, Helsingin yliopiston tutkijakollegium Hanna Johansson 6 Tutkijatohtori, Suomen Akatemia, Kuvataideakatemia Tarja Kekäläinen 6 Amanuenssi, Oulun taidemuseo Katve-Kaisa Kontturi 7 Taidehistoria, Turun yliopisto Joanna Kurth 7 Taidehistoria, Jyväskylän yliopisto Altti Kuusamo 8 Professori, Turun yliopisto Sari Kuuva 9 Taidehistoria ja kognitiotiede, Jyväskylän yliopisto Kati Lintonen 9 Taidehistoria, Helsingin yliopisto Margaret Mayhew 10 Art history, University of Sydney Tutta Palin 10 Suomen Akatemian tutkijatohtori, Turun yliopisto Antonella Perna 11 Taidehistoria, Turun yliopisto Mikko Pirinen 12 Taidehistoria, Jyväskylän yliopisto Ulla Pohjamo 12 Taidehistoria, Jyväskylän yliopisto Kirsi Saarikangas 13 Professori mvs. Kristiina-instituutti Kimmo Sarje 13 Estetiikan dosentti, Kuvataiteilija Elina Sopo 14 Taidehistoria, Jyväskylän yliopisto Leena Svinhufvud 15 Museolehtori, Designmuseo Margaret Tali 16 PhD Candidate, University of Helsinki / Tallinn University Leena Valkeapää 16 Tutkija, Tampereen yliopisto Aila Viholainen 17 Uskontotiede, Helsingin yliopisto Annika Waenerberg 18 Professori, Jyväskylän yliopisto Silke Walther 18 PhD Staatliche Hochschule für Gestaltung, Karlsruhe Ira Westergård 18 Taidehistoria, Helsingin yliopisto Teemana taidehistoriallinen ajattelu Taidehistorian päivät tarjoavat laaja-alaisen foorumin tieteelliselle keskustelulle ja ajankohtaisten tutkimushankkeiden esittelylle. Valtakunnalliset taidehistorian päivät ovat saaneet nimensä 1960-luvun TAHITI-seuralta. TAideHIstoriaa TIeteenä painottava nuorten tutkijain seura kokoontui keskustelemaan alan teoreettisista ja metodisista kysymyksistä. Järjestäjät Tilaisuuden järjestää Taidehistorian seura, Helsingin yliopiston taidehistorian oppiaine, Turun yliopiston taidehistorian oppiaine ja Valtion taidemuseo / Kehys. Kiitämme yhteistyöstä ja tuesta: Goethe-Institut

2 SISUSTUSARKKITEHDIN AMMATTI SUOMESSA: PROFESSIO- JA NAISTUTKIMUSTA TAIDEHISTORIASSA Susanna Aaltonen Helsingin yliopistossa tekeillä olevassa väitöskirjassani tutkin suomalaisen sisustusarkkitehdin ammatin muotoutumista ja luvuilla lähinnä kahdesta näkökulmasta. Ensimmäisessä lähestyn ammatin institutionaalista ja kollektiivista perustaa professiotutkimuksen keinoin. Sovellan sosiologiassa kehiteltyjä työkaluja empiiriseen aineistoon, joka käsittää ammatin koulutuksen ja ammattijärjestön toiminnan historiaa. Tutkimuskohteena on lisäksi kaksi yksilöä - sisustusarkkitehdit Carin Bryggman ja Lasse Ollinkari. Analysoin heidän ammatissa toimimistaan ja tuotantoaan erityisesti naistutkimuksen periaatteella, joka on ohjannut tutkimusotetta aiheen valinnasta ammattikuvaa käsitteleviin teoreettisiin kysymyksiin. Miten ja millaisin ehdoin pieni, taideteollisuuden ja arkkitehtuurin, esineiden ja tilojen suunnittelun välimaastoissa ja marginaalissakin liikkuva ammattiryhmä pyrki saavuttamaan profession aseman? Työhypoteesini mukaan ammatti muuttui: ammattinimike vakiintui huonekalupiirtäjästä sisustusarkkitehdiksi. Taidehistoriassa ammatin problematisointi professiotutkimuksen näkökulmasta näyttää sekä hedelmälliseltä että ongelmalliselta. Näkökulma soveltuu kollektiivisen ryhmän tarkasteluun, mutta yksinään se ei ole tarpeeksi hienovarainen yksilöiden ja taiteilijuutta sisältävän ammatin tulkintaan. Pohdin näkökulmien yhdistämisen mahdollisuuksia, mutta myös kriittisiä kohtia tutkimuksessa, jonka kohteina ovat instituutiot ja yksityiset suunnittelijat. Avaan naisnäkökulmasta professiotutkimuksen maskuliinista retoriikkaa, joka sisältyy mm. uusweberiläisiin käsitteisiin, kuten sulkeminen ja monopoliasema. Lähestymällä aihetta eri suunnista, aineistoista ja näkökulmista voi tarttua monipuolisesti ammatin problematiikkaa. Esitelmässä avaan havainnollisesti oman tutkimuskohteen kautta professio- ja naistutkimusnäkökulmia. ORIGINAALI VAI KOPIO LUONNOSTEN TULKINTAAN LIITTYVIÄ ONGELMIA Kirsi Eskelinen Nykyiseen tutkimuskäytäntöön vakiintunut ricordon käsite ei mielestäni ole niin ongelmaton kuin miltä se näyttää. Italian 1500-luvun taiteen tutkimuksessa rajanveto teosta valmistelevan viimeistellyn luonnoksen eli modellon ja valmiin teoksen pohjalta tehdyn ricordon eli piirroskopion välillä on yhä kiistanalainen. Kysymyksen tekee vaikeaksi se, että piirroksina modello ja kopio voivat olla samankaltaisia. Käsitteen lanseerasi tutkimukseen Jacopo Bassanon ja hänen työhuoneensa piirrosten yhteydessä William Roger Rearick Se perustui Hans Tietzen ja Erica Tietze-Conratin 1940-luvulla Veronesen piirrosta koskeneen huomion yhteydessä esittämään hypoteesiin, jonka Rearick ulotti Bassano -materiaaliin. Ricordo on käsitteenä viime aikoina laajentunut ja sitä on piirrosten lisäksi käytetty öljymaalauksista kuten Luca Giordanon ja Tizianin kohdalla. Lisäksi se on ulotettu myös muiden kuin 1500-luvulla toimineiden taiteilijoiden tuotantoon. Bassanojen osalta erimielisyydet koskevat erityisesti viimeisteltyjä piirroksia, joissa on tarkkaan kuvattu tuleva maalaus kvaliteetteineen; figuurit volyymeineen, valot ja varjot. Miksi kopio vai luonnos -kiistat koskevat erityisesti viimeisteltyjä piirroksia? Mihin piirteisiin tutkijat ovat vedonneet perustellessaan piirroksia modelloiksi tai vastaavasti kopioiksi? Tarkastelen kontribuutiossani näiden kysymysten kautta kiistanalaisista piirroksista esitettyjä tulkintoja ja pohdin sitä, missä määrin oma käsityksemme siitä, miltä luonnoksen pitäisi näyttää, on saattanut vaikuttaa arvioihimme. Toisin sanoen missä määrin 2

3 ennakko-oletuksemme tutkittavan aineiston luonteesta eli luonnoksen olemuksesta vaikuttavat päätelmiimme? POPULAARIKULTTUURINEN SURREALISMI Johanna Frigård Surrealismin vaikutuksen kuvataiteisiin oletetaan usein olleen kovin vähäistä Suomessa. Esityksessäni käsittelen saksalaisen valokuvaajan Heinrich Ifflandin ( ) alastonvalokuvia suomalaisen ajanvietelehti Kikin sivuilla. Rosalind Kraussin ja David Baten ajatuksia mukaillen tarkastelen kuvia surrealismin silmälasien läpi. Heidän molempien mielestä valokuvallisuudella ja populaarikulttuurilla oli keskeinen sija surrealismissa. Uusien aineistojen, viihteen ja kuvalehtien kuvastojen huomioiminen tuo uusia ulottuvuuksia myös suomalaiseen surrealismin historiaan. Iffland opiskeli vuosina valokuvausta Saksassa ja valmistuttuaan aloitti ammattivalokuvaajana Helsingissä. Valokuvan taide -teoksen (1992) valokuvaajatiedoissa hänet mainitaan yhdeksi merkittävimmistä valokuvaajista Suomessa luvuilla. Ifflandin kuvausala oli laaja, eikä hän näytä osallistuneen näyttelyihin erityisesti alastonaiheeseen paneutuneena kuvaajana. Katsaus Kikin sivuille antaa hänestä kuitenkin toisenlaisen kuva: hän julkaisi vuosina useita alastonkuvia, joissa surrealismin kansainväliset vaikutteet ovat selkeästi mukana. Jo lehden nimi Kiki vie ajatukset Pariisin yökahviloihin ja surrealisti Man Rayn rakastettuun, Kiki de Montparnasseen. Valokuvilla ja niiden julkaisuareenoina olleilla kuvalehdillä oli surrealismissa keskeinen asema. Sekä Rosalind Krauss että David Bate korostavat, että surrealismin tutkimuksen rajaaminen vain korkeataiteen muotoihin kutistaa ja mitätöi surrealismin luonteen monialaisena kulttuurisena, sosiaalisena ja taiteellisena vaikuttajana. Surrealismiin kuului massakulttuurin ja korkeataiteen rajojen koettelu ja populaarikuvastojen sisällyttäminen taiteen piiriin. Tällainen populaarien keinojen hyödyntäminen mahdollisti surrealististen virtausten leviämisen myös laajemmalle kuvakulttuuriin mistä Ifflandin kuvia voi pitää esimerkkeinä. QUOTING PHILOSOPHY Gylén, Marko It is typical for an art historical text of theoretical orientation to quote various philosophies. The postphenomenological philosophy is, however, itself filled with quotations from antiquity and onwards. This is the case already at the level of its language and words, though often not explicitly. The words by Jean-Luc Nancy, who has frequently written about visual art, for example, are often readings of Martin Heidegger and Plato. If philosophy thus happens in its language, this cannot be left unnoticed in the art history quoting it. A scholarly quotation of a philosophy picks out its key phrases, clarifies its concepts, and adopts its methods. Here the way of borrowing and the whole attitude of scholarly language toward reality intervene. They demarcate the philosophical quotation as a separate section of its own. The philosophical text receives a place and a task, but no space to function in its own way, as this would change the way language operates throughout the text. On the one hand, a quotation is a representation of the words of another text. It renders the other as the subject matter of the presentation as well as the object of interpretation. It does not allow the other to speak directly to the reader. On the other hand, a quotation is an assimilation of a text to another, giving the other the space and right to speak, even when criticized. This impossible duplicity is an essential feature of the quotation and makes it work. The text to be read is itself a reading of another, it has already read the other and lets the other be read. 3

4 Philosophy and art history may together try to guide the reader to see the work of art and its functioning. A work appears in its essential functions, however, already when single words reach out for it, not just in the completion of the analysis. In stead of using scholarly othering language to tell how the work functions, it might be better to let the language of the text function otherwise, in terms of the functioning of the work, or at least in search for those terms. The usage of language, however, cannot alone be borrowed from philosophy. The text must, in a philosophically explicit way, think the impossible, différance, the not, or the touch of the work. NYKYTAIDE JA MUSEOIDEN ROOLI TILANNESIDONNAISENA MEDIANA Riikka Haapalainen Talvella 2004 maailman mediat uutisoivat kuinka Israelin Ruotsin suurlähettiläs hyökkäsi installaation kimppuun Historiallisen museon To prevent genocide tapahtuman avajaisissa Tukholmassa. Suurlähettiläs oli raivostunut The Snow White and The Madness of Truth - teoksesta, jossa oli mm. kuva palestiinalaisesta itsemurhapommittajasta. Vaikka viestintävälineet tuomitsivat suurlähettilään raivonpurkauksen, pidättäytyi museo kommentoimasta välikohtausta. Muutaman päivän kuluttua museo julkaisi lehdistötiedotteen. Siinä esitettiin kutsu suurlähettiläälle osallistua avoimeen keskustelutilaisuuteen. Kymmenen vuotta aikaisemmin, vuonna 1994 julkaisi Michelangelo Pistoletto Proggetto arte (Taideprojekti) manifestin, joka julisti taiteen uusia yhteisöllisiä käytäntöjä. Pistoletto kohdensi erityisen vastuun taiteilijoille. Heidän tuli välittää maailmasta ja palauttaa taide takaisin arkielämään. Vain siten taide kykenisi edistämään ymmärrystä ihmisten välillä: muuttamaan maailmaa. Vuosien myötä Pistoletton Taideprojektista on tullut yleisnimi moninaisille tapahtumille, näyttelyille, seminaareille ja kohtaamisille eri puolilla maailmaa. Se toimii eräänlaisena utooppisena laboratoriona, joka tutkii taiteen mahdollisuuksia katalysoida kulttuurista, poliittista ja taloudellista muutosta. Molemmille esimerkeille on tyypillistä ajatus erilaisten ihmisten tuomisesta yhteen vaihtamaan ajatuksia, aikaa ja tunteita. Ne kertovat vaihdosta, joka luo ei-tuottavaa taloutta. Siinä taide ei enää rajaudu johonkin selkeään lopputuotteeseen (esim. näyttely, taideteos tai oikea tulkinta). Taide pikemminkin synnyttää tilanteita ja kohtaamisia, joissa ollaan jatkuvassa prosessissa ja joissa kaikki on yhtä tärkeää. Tämänkaltainen taide kertoo moniarvoisesta yhteiskunnasta: liikkeestä ja valinnoista erilaisten, rinnakkaisten totuuksien välillä. Paperini kuvaa näiden kahden esimerkin kautta nykytaidetta ja museoiden roolia tilannesidonnaisina välineinä, joiden kautta tuotetaan erityistä yhteisöllistä seurallisuutta. Se luonnehtii niin sanottua uutta institutionalismia, joka perustuu ajatuksille taiteen ja taidekentän avoimuudesta, verkottumisesta ja prosessinomaisuudesta. VISUAALINEN KERRONTA JA KUVAN LUKEMISEN POLITIIKKA: TEKSTIANALYYTTINEN JA OSALLISTUVA NÄKÖKULMA NYKYTAITEEN TULKINNASSA Mia Hannula Kerronnallisen näkökulman motivaatio on vahvasti esillä nykytaiteessa, tutkimuksessa ja taidehistorian kirjoituksessa. Kerronnan, kertomuksen ja tarinan termien sisällöt ovat kuitenkin moninaiset, ja täsmentämättöminä ne menettävät käsitteellisen voimansa. Esitelmässäni tarkastelen, miten kerronnan näkökulmaa voidaan hyödyntää nykytaiteen tutkimuksessa. 4

5 Kerrontaa tutkimalla voidaan samanaikaisesti tarkastella mitä tarinoita ja miten kuvataiteen keinoin kerrotaan. Kertomuksilla en tarkoita yksin kuvien kytköstä kirjallisiin aiheisiin vaan tarkastelen ensisijaisesti kuvallisesti toteutuvaa kerrontaa. Kerronnan nykytutkimus kiinnittää huomion kuitenkin myös kuvan tulkinnan ehtoihin sekä siihen, miten katsoja kerronnallistaa kuvaa. Tekstianalyyttista kerronnan näkökulmaa voidaan myös haastaa ja täydentää osallistuvan taiteentutkimuksen otteen avulla. Sen kautta voidaan avata tulkintaa kohti materiaalis-ruumiillista kuvan lähiluentaa, jolloin myös visuaalisen kerronnan käsite määrittyy uudelleen. Osallistuva taiteentutkimuksen ote kytkeytyy keskeisesti myös tiedon paikantamista koskeviin kysymyksiin. Esitelmässäni havainnollistan näitä tutkimusotteita analysoimalla Mieke Balin videoinstallaatiota Nothing is Missing (2006). Mieke Balin vaikutus visuaalisen kerronnan käsitteen muotoutumisessa on perustava. Hänen tuotannossaan kerronnan tutkimus kytkeytyy nykytaiteen tutkimuksen kannalta hedelmälliseen historiasidokseen (ns. preposterious history), metodiseen käsiteteoriaan ja performatiiviseen tiedon kontekstiin. Hänen tarkastelunsa liikkuu laajasti tutkimukselleni tärkeistä kiinnekohdista aineistolähtöisestä analyysista taideinstituutioiden välittävien tekijöiden tutkimukseen, sekä tekstianalyyttisesta osallistuvaan ja esteettis-eettis-poliittiseen näkökulmaan taiteen tutkimuksen kentällä. Videoinstallaation luennan avulla osoitan kerronnan näkökulman moninaisia mahdollisuuksia nykytaiteen tulkinnassa ja taidehistorian kirjoituksessa. PIERO DELLA FRANCESCAN ENIGMA SALAPOLIISITYÖ, KERRONTA JA JOHTOLANKAPARADIGMA Eva Johanna Holmberg Paperini käsittelee kerrontaa Piero della Francescan (n. 1415/ ) maalausten tutkimusperinteessä. Piero della Francescan teosten tulkinnoissa mysteerin, salaisuuden tai enigman selvittäminen, taiteilijan jälkien seuraaminen tai joskus jopa totuuden paljastaminen on yhdistänyt tutkijoita sekä heidän esitystapojaan huolimatta siitä millaisiin tuloksiin he ovat päätyneet. Tunnetuin Piero della Francescaa koskeva puheenvuoro lienee Carlo Ginzburgin tutkimus The Enigma of Piero (2.nd ed. 2000). Ginzburgin toisaalla muotoilema johtolanka-paradigmaa on Suomessa kommentoitu erityisesti taide- ja kulttuurihistorioitsijoiden toimesta (esim. Kortelainen 2002a &b, 2005; Peltonen 1999; Peltonen 2006). Esitelmässäni haluan kysyä: Millaisia kertomuksia sekä kertojapositioita johtolankojen seuraaminen tuottaa? Millainen toimijuus salapoliisitutkijalle tuotetaan? Kun pyrkimyksenä on kirjoittaa näkyviin harhapolut, umpikujat ja oivalluksen hetket, millä tavalla sukupuolitettu tutkija on tuloksena? THE VISUAL AND MATERIAL CULTURES OF THE ITALIAN RENAISSANCE Paula Hohti Art historians of the Italian Renaissance have for long shared the assumption that objects used or displayed within the domestic setting held a lower status and inferior cultural value than the major arts of paintings, sculpture, and architecture. This hierarchical division between the high and the decorative arts has meant that Renaissance house along its objects and furnishings have largely been ignored in the mainstream of the Renaissance art historical studies. Evidence built upon archival sources and social, economic, and anthropological factors nonetheless suggests that all kinds of material objects from linen and textiles furnishings to sets of dinnerware, domestic and imported alike, played crucial roles in the lives of the fifteenth and sixteenth century families. Italian Renaissance was not all about all antica or paintings by famous artists, but it was also a period when people shared a great fascination 5

6 for new products and novelties, ranging from locally produced glass, maiolica and silverwares to textiles and curiosities imported from elsewhere in the Europe and the Far East. This paper explores the Renaissance world of goods, and discusses how and why such material objects were used by rich and less well-off families in the fifteenth and sixteenth century Italy. The aim is to demonstrate that while artists and artisans designed and made domestic objects for functional uses in everyday situations and during domestic festivities, such objects often held important decorative functions and artistic value, which translated them into prestigious, expensive and highly desirable cultural artefacts. This highlights the fact the modern hierarchies imposed on the arts of earlier periods are often inaccurate; to dismiss objects as functional, domestic, or decorative and therefore inferior is to overlook an important aspect of the Italian Renaissance culture. AINE, ILLUUSIO, AISTISUUS: LIIKKUVA KUVA JA MAISEMA Hanna Johansson Tarkastelen esitelmässäni niin sanottujen kokeellisten maisemaelokuvien traditiota suomalaisen Heli Rekulan sekä brittiläisen Chris Welsbyn teosten kautta. Kokeellisilla maisemaelokuvilla viittaan yhteen brittiläisen materialistis-strukturalistisen elokuvan suuntaukseen, joka syntyi ja -70-luvun taitteessa. Hahmotan 1970 luvulla taiteen tutkimuksessa käytyjen materiaalikeskustelujen suhdetta representaatioon ja abstraktioon. Kysyn miten nämä materiaaliset maisemaelokuvat, jotka tapahtuvat kohdetta jäljentävän aiheen ja välineen oman materiaalisuuden rajalla, haastavat näkemiseen ja esittämiseen liittyviä konventioita? Kohdistan huomioni välineen (video, filmi, dvd) oman materiaalisuuden ja representaation tai illuusion leikkauspisteeseen ja kysyn, mitä kuvassa tällä rajalla tapahtuu? Yhdistän historialliseen materialismiin liittyvän puheen haptisen aistimisen ja representaation käsitteisiin. Tarjoan tapaa katsoa liikkuvaa kuvaa sekä että näkökulmasta siten, että sekä tunnistamme kuvan esittävän aiheen ja siihen sisältyvät mahdolliset merkitykset että huomioimme teoksen materiaalisen perustan katsomistilanteineen. KUVATAIDE RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ: PROSENTTIPERIAATE JULKISISSA TAIDEHANKINNOISSA Tarja Kekäläinen Kansainvälinen prosenttiperiaate on yksilöllinen ja käytännöllinen tapa yhdistää taideteokset osaksi julkisia rakennuksia, alueita ja ympäristöjä jo suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Rakennus-, peruskorjaus- ja kaavoitusmäärärahoista ohjataan suoraan tietty prosentuaalinen osuus kohteen kuvataidehankintoihin. Suomen hallitus ehdotti vuoden 1939 tulo- ja menoarviossaan, että huomattavampia julkisia rakennuksia varten myönnetyistä uudismäärärahoista voidaan käyttää enintään yksi prosentti rakennusten taiteelliseen koristamiseen. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, missä määrin ja miten maamme kaupungit ja kunnat ovat toteuttaneet prosenttiperiaatesuositusta. Julkisen taiteen ja kaupunkikuvan ohella tilan ja ajan käsitteet sekä niiden väliset suhteet ovat keskeisellä sijalla. Yksi peruskäsitteistä on paikkasidonnainen, site specific taide. Humanistisessa maantieteen tutkimuksessa ympäristöhavainto mielletään omakohtaiseksi ja kokonaisvaltaiseksi kokemukseksi, joka vaikuttaa yksilön identiteetin rakentumiseen, muotoutumiseen ja yhteisöllisyyteen. Kuvataidehankinnat voivat omalta osaltaan luoda alueelle identiteettisymboleita, jotka erottavat paikan muista. Ympäristöstä muodostuu erilainen, omaleimainen miljöö. 6

7 Tutkimuksen teoreettisen taustan muodostavat saksalaisen filosofin ja kriitikon Walter Benjaminin, ranskalaisen sosiologin Pierre Bourdieun ja yhdysvaltalaisten taiteen tutkijoiden ja filosofien John Beardsleyn ja Arthur C. Danton julkisesta taiteesta esittämät näkemykset. Lähdeaineisto koostuu sekä ulkomaisesta että kotimaisesta kirjallisuudesta. Vaikka julkisesta taiteesta on kirjoitettu määrällisesti paljon, prosenttiperiaatetta käsitteleviä julkaisuja on tehty vähänlaisesti. Tärkeimmän kokonaisuuden muodostaa kyselytutkimuksen perusteella tehtävät arkistokäynnit. MATTERS OF MATERIAL AGENCY: INHUMAN CREATIVITY AND FEMINIST POLITICS OF TRANSFORMATION Katve-Kaisa Kontturi If seen through lenses keen on putting things in an order that is already known, one could say that this paper is about representations of womanhood. To say it a bit more precisely it would be about identity politics that take place in the intersections of discourses on sexuality, bodies and catholic religion, for Susana Nevado, the artist whose works I m writing with, handles these themes vigorously. But this would certainly miss the case I m trying to put together here. In this paper, I m inspired by Elizabeth Grosz s argument that the concentration on content analysis that has reigned arts research for long clearly has its downsides. It has neglected the forces, vibrations and materials so vital in experiencing art. Grosz, for her part, asks for more abstract understanding of art, boldly opposing current views of contextual feminist art history and thus even risking being judged as a romantic. Encouraged by this critique I aim to bring forces, vibrations and materials to the analysis of art and show how they are essentially involved in creative processes. My wish is to exemplify that the attention to material, even formal aspects of art processes might bring about - not stagnation or return to modernist or romantic values but even stronger believes in the power of art as a site for transformation than purely representational/ semiotic analysis allows. In this process, materiality is configured as an agent in itself, not merely a tool for the artist to express herself, nor as a vehicle for representations. When materials meet each other they often bring forth new constellations inseparably combining the molecular and the symbolic, which are, at their best surprising and unpredictable, thus creative on their own. In practical terms, what I aim to do, is to write with Nevado s installation project Honest Fortune (2005) that is thick with different kinds of materials ranging from lace to acrylic paint and plaster As said, the focus is on the inhuman creativity taking place in the art process, on the forces and actions that are beyond the intentions of the artist and even beyond the cultural, when it is understood narrowly. In this manner, my paper fashions feminist art history that is committed to the politics of transformation, that is, to the differential movement in Nevado s works. KUOLEMA EDWIN LYDÉNIN TAITEESSA Joanna Kurth Tutkimukseni kohteena ovat taiteilija ja taidekriitikko Edwin Lydénin ( ) teokset, joissa on viittauksia kuolemaan, kuolemiseen ja kuoleman jälkeiseen elämään. Tavoitteenani on hahmottaa prosessia, jossa tietyssä kulttuurissa ja historiallisessa ajassa elävä taiteilija omaksuu ajalleen tyypillisen tavan käsittää kuolema, ja tekee siitä henkilökohtaisen tulkintansa, ja miten tämä hänen mentaalisen representaationsa sisältö saa näkyvän muodon teoksissa. Tutkimukseni puitteissa olen joutunut pohtimaan miten perusteltua on taiteilijan tuotannon kautta esittää tulkintoja hänen ajatusmaailmastaan ja uskomuksistaan? 7

8 Minkälaisten työkalujen avulla taidehistorioitsija voisi lähestyä taiteilijan ajatusmaailmaa ja teosten taustalla olevia mentaalisia prosesseja? Missä määrin tällainen lähestymistapa on mielekäs ja soveltuu taiteen tarkasteluun? Taiteen psykologiasta kirjoittaneet ovat Ernst Gombrichin (2002, 1982) tavoin pysytelleet lähinnä havaintoon liittyvissä kysymyksissä. Taiteilijan sisäiseen ajatusmaailmaan viittaamista on vältetty siihen liittyvien ylitulkitsemisen ja psykologisoinnin kaltaisten vaarojen takia. Taiteilijan sivuuttaminen kokonaan on kuitenkin myös kestämätön ratkaisu. Kognitiotieteen piirissä viime vuosina tehdyt tutkimukset taiteen ja tietoisuuden välisistä kytkennöistä tarjoavat yhden mahdollisen lähestymistavan huomioida taiteilijan osuus (Solso 2003, Zeki 1999, Whitehouse & McCauley 2005). Tärkeän näkökulman Lydénin teoksiin tarjoavat mentaliteettien ja kulttuuristen representaatioiden käsitteet. Niiden kautta asenteet kuolemaa kohtaan on ymmärrettävissä hitaasti muuttuviksi, rinnakkain esiintyviksi, kollektiivisessa alitajunnassa jaetuiksi asenteiksi. Näistä asenteista ihmisellä on tiettyyn rajaan saakka vapaus valita ne, joiden kautta hän konstruoi oman tulkintansa kuolemasta (Ariés 1985, Vovelle 1970, Chartier 2001). THE SURPLUS VALUE OF THE MYTHIC IN ICONOGRAPHY Altti Kuusamo There might be ways to show how the phenomenon which can be called the mythic is one of the most overlooked areas in the traditional iconographical studies in art history. I have hardly come across studies which deal with the problem posed here: the mythic as a signifying force and surplus value of iconography in the art historical studies. The question I would like to put forward is the following one: The way (cultural) anthropology has used to define the concept of the myth has had little or almost nothing to do with the manner the myth has traditionally been defined in the iconography as a part of art history. The basic maxim could be: Not everything in the area of the mythic can be reduced to iconography in the normal sense, in the sense presented by Erwin Panofsky and many others after him. In that sense not everything in mythic/mythology can be reduced to exact visual precedents or literary sources. Yet there must be some ways how mythic (or mythical thinking as Ernst Cassirer had it) could be included in the iconography as a point of view in its own right. The mythic can be seen as a modal force in iconography (in the visual imagery). And really it must be the other kind of modal force as art was sensed to be during modernism. If the mythic could be seen as a driving force in and of iconography then we have to take this force as seriously as (structural) anthropology has taken it decades ago in its own field. My starting point is the question: How was it possible that Panofsky, who adopted the idea of symbolic forms from Ernst Cassirer, was totally silent of the concept of mythical thought (Das Mythische Denken) in Cassirer and in that way neglected the whole message of the important second part of Cassirer s famous book Die Philosophie der Symbolischen Formen (The Philosophy of Symbolic Forms (1925, in three volumes). The same goes for M. A. Holly. The concept of the mythic consciousness (important to Cassirer) does not exist in Holly s book on Panofsky either. I try to ponder upon the enigma of the disregard of the idea of mythical thought in iconography and the consequences it has had - especially if we think the impact of structuralism and semiotics in art history since 1960s. Has something been missing from the start? 8

9 APPERSEPTIO TAIDEHISTORIALLISESSA AJATTELUSSA Sari Kuuva Rudolf Arnheimin jalanjäljissä (1954, 1970) kuvataiteen kokemisen problematiikkaa on tyypillisesti lähestytty havaitsemisen käsitteen kautta, jolloin kuvantulkintaan liittyvät, havaitsemista korkeammat ja sitä ohjaavat ajatteluprosessit ovat jääneet melko vähäiselle huomiolle. Mikäli oletamme, että ymmärrys seuraa havaitsemista ikään kuin automaattisesti, näyttäytyy esimerkiksi taidehistoriallinen kuvantulkinta melko passiivisena toimintana, merkitysten tunnistamisena kuvasta. Toisaalta taidehistorialle tyypillistä ristiriitaisten tulkintojen ongelmaa on hankalaa selittää yksinomaan havaitsemisen käsitteen kautta. Jos havaitsemisen käsite taas määritellään niin laajasti, että se käytännössä kattaa koko kuvantulkintaprosessin, kuten esimerkiksi Arnheim (1970) on esittänyt, on käsitteen selitysvoima hyvin vähäinen. Huolimatta siitä, että apperseption käsitteellä on ollut keskeinen rooli inhimillistä tiedonkäsittelyä koskevassa filosofiassa (esim. Leibniz, 1704; Kant, 1781; Husserl, , 1931, 1936), ei käsitteen merkitystä ole juurikaan pohdittu taiteen kokemisen yhteydessä. Ajattelun psykologiassa apperseptio on määritelty prosessiksi, joka sulauttaa havaintoärsykkeen ja muistissamme olevan käsitteellisen tietoaineksen sisällöllisesti yhtenäiseksi mentaaliseksi representaatioksi (Saariluoma, 1995). Mikäli taiteen kokemista lähestyttäisiin apperseption käsitteen näkökulmasta, pystyisimme mielekkäämmällä tavalla selittämään aikaisempien kokemusten vaikutusta tulkintoihimme, jolloin myös ristiriitaisten tulkintojen problematiikkaan olisi helpompi pureutua. Tällöin apperseption käsite voisi viitoittaa tietä kohti reflektiivisempää taidehistoriaa, jossa kuvantulkinta ymmärrettäisiin pikemminkin aktiiviseksi merkitysten tuottamiseksi kuin niiden passiiviseksi vastaanottamiseksi. METSÄN SYLISTÄ KYLMÄÄN KORPEEN: VAIHTUVIA NÄKÖKULMIA I. K. INHAN METSÄAIHEISIIN VALOKUVIIN Kati Lintonen Tarkastelen metsän sisus -aiheisten valokuvien erilaisia tulkintamahdollisuuksia materiaalina ja 1900-lukujen vaihteen luontomaisemavalokuvat. Käsiteltävät kuvat ovat kansallisromanttiseen projektiin liitetyn toimittaja, kääntäjä, tietokirjailija ja valokuvaaja I. K. Inhan ( ), jonka tuotanto käsittelee laajasti metsää. Kuvien ohella käytettävissä on Inhan tekstejä, joissa hän kuvailee luontoa ja omia metsäkokemuksiaan, lähinnä Suomen maisemia -kirjassa. Tutkimuksellinen dialogini etenee aineiston kanssa näkökulmaa muuttaen. Pyrkimyksenä on erilaisten, toisilleen vastakkaistenkin, tulkintahorisonttien rinnalla vastata kysymyksiin, kuinka Inhan tekstit ja valokuvat esittävät metsän sisus -kokemuksia, millaisia merkityksiä Inha painottaa teksteissään ja millaisin odotuksin hän valokuvaa aihetta. Teoreettisena perspektiivinä toimivat muun muassa: 1. Metsän sisus -teemaan liittyvä taidehistoriallinen tutkimus, erityisesti romantiikan maisemamaalausta ja Caspar David Friedrichin metsän sisus -aiheita tulkitsevan Joseph Leo Koernerin näkemykset. 2. Maailmassa olon aistimista ja poeettista kuvittelua koskeva fenomenologinen keskustelu lähinnä Gaston Bachelardin ja Maurice Merleau-Pontyn kautta. 3. Metsän sisustan tilallisia ja yleensä tilan merkityksiä käsittelevä tutkimus. 9

10 ITERABLE INCOMPETENCE; A FEMINIST AESTHETICS OF BODIES, MATTER, GESTURES Margaret Mayhew This paper prefigures an ambitious approach to drawing together some recent interventions in aesthetics, particularly Elizabeth Grosz s recent work on art, science and animality, linking them to feminist art histories and ethnographic practices among amateur artists. In this paper I wish to explore medium as a mediating force of social and affective exchanges. In examining life drawing classes, I wish to consider some of the hundreds, if not thousands of quick, unstable and mostly discarded sketches generated in the hundreds of life drawing classes occurring in any one week. This does not involve passing an aesthetic judgement over the qualities of the drawings as reifiable art objects, but a navigation of the possibilities elided, eluded, concealed or occasionally explored within the processes of mark making based on observation of a living model. This paper wishes to explore life drawings as abject residues; abjected as anachronistic remainders of reified traditions in art history, and as material residues of a spectatorial encounter between a posing model and observing audience of students or amateur or professional artists. I wish to interrogate drawing using the post-representational aesthetic model developed by Barbara Bolt, examining art objects as aspects of processes, encounters, and movements. In linking contemporary (Deleuzian influenced) aesthetics to amateur practices, this paper hopes to articulate a project of overcoming the separate spheres tendency in contemporary art writing and scholarship, and develop a reflexive critical framework that can meaningfully interrogate all art practices; professional, contemporary, amateur, anachronistic, incompetent, compelling or kitsch. MODERNISMIN VALTAVIRTAISTUMINEN TAITEILIJANAISTEN NÄKÖKULMASTA Tutta Palin Kuvataiteellisen modernismin valtavirtaistuminen ei ollut kaikkialla länsimaissa samanlainen eikä samanaikainen prosessi. On tunnettua, että ainakin ranskalaiset kehitysmallit sopivat huonosti suomalaiseen taidekenttään. Toisaalta täälläkin viitattiin ja kontribuoitiin jonkinlaiseen yleislänsimaiseen modernismin idea- ja kuvavarantoon. Mielenkiintoista kyllä, tähän liittyy usein sitaatinomaisuutta, jolla puhuteltiin välillä varsin leikkimielisestikin porvarillista suurta yleisöä. Angloamerikkalaisessa tutkimuksessa on ajantasaistettu näkökulmia kuvataiteelliseen modernismiin huomioimalla kaupallistumisen ja massakulttuurin merkitys. Tällöin modernismilla on tarkoitettu muutakin kuin kapea-alaista avantgardea: on mm. puhuttu onnellisesta modernista vastakohtana avantgarden angstisuudelle. Suomen tapauksessa voidaan lähinnä puhua keskiluokalle suunnatusta populaarikulttuurista, ei varsinaisesta massakulttuurista. Taiteilijanaiset tulivat (puoli)virallisten taideinstituutioiden, erityisesti Suomen Taideyhdistyksen, hierarkkisuuden vuoksi ikään kuin pakotetuiksi joustavampiin ja modernimpiin selviytymisstrategioihin. Taidekauppa ja yksityiset säätiöt olivat tukijoina taideyhdistystä ennakkoluulottomampia. Jotkut naispuolisista kuvataiteilijoista hyödynsivät modernin kulttuuriturismin ja uuden kuvajournalismin avaamia mahdollisuuksia. 10

11 Monien luvuilla toimineiden naispuolisten tekijöiden tuotanto on tyylinsä perinteisyydessä näyttäytynyt epädynaamisena, mutta esimerkiksi jälki-impressionistista maisemaa voidaan lukea dokumentteina moderneille subjektistrategioille ominaisesta liikkuvuudesta. Perinteisyyden kritiikki voidaankin kääntää tutkimuskysymykseksi: mikä (jälki-)impressionismin perinteessä oli naistekijöiden kannalta niin houkuttelevaa ja toimivaa? Tämän problematiikan valaisemiseen käytän etenkin Ester Heleniuksen ( ) ja Ingrid Ruinin ( ) tuotantoa. of overcoming the separate spheres tendency in contemporary art writing and scholarship, and develop a reflexive critical framework that can meaningfully interrogate all art practices; professional, contemporary, amateur, anachronistic, incompetent, compelling or kitsch. PRIMITIVISM IN ART AND IN ART CRITICISM AT THE TURN OF 19TH AND 20TH CENTURY Antonella Perna As an aspect of my doctoral research I would like in this circumstance to deepen the role that primitivism has had at the turn of the century within the visual art world, especially in the concern of the incidence in the evolution of critical thoughts and of the studies in the field of art in the 20th century. Primitivism has been a fortunate concept since the end of 19th century and an important motor to speeded the avant-garde experiences. Therefore the concept of primitivism constitutes an important instrument to comprehend the innovation occurred within the artistic research at the turn of the 19th and 20th century. The concept at the time posed its roots in the romantic tradition and, crossing the traditional vasarian criticism, it exemplified a conception of art meant as spontaneous, independent and above all as universal. The concept of primitivism as it develops since the end of 19th century was associated with different perspectives. The term primitive was in the tradition of critical literature something precisely defined referring to the Early Renaissance art of 13th and 15th century. This was still true during the 19th century when the art criticism revaluated again the Early Renaissance, after centuries of oblivion, especially stressing on characters of not yet mature or conditioned art, of naïve and devote art, conceiving it as genuine, hence real, art. Moreover another reason of inspiration for the Western world was at the time the contact with the ethnic peoples from the colonies. The term primitive, as in the need of the artists and critics to find a ground for their aspiration to renovation and for their escape from the rules of a structured society, perfectly fit to comprehend the others cultures. Among these modern primitives were also inscribed the popular cultures, and the art of children. The instrument of the aesthetic of primitivism answered to the need of an extended meaning of uncultivated, unconditioned by rules, able to establish an unbound relationship with the universe. At the time in fact criticism employed the term primitive as deduced not only from the critical literature, but also with a new sense from the philosophic tradition and from the anthropologic research. Lionello Venturi s work about primitive taste is taken as a starting point, while he offers arguments on the interpretation and definition of primitive; a history about the elaboration, the reception, and the acceptance of primitive through the centuries; the recognition of the substantial differences between primitive and primitivism as universal alternative; the connection between primitive and modern. In the developing of the primitive aesthetic the importance of the concept of primitive as instrument to describe reasons and goals of the artistic renovation grows, besides its not always clear and univocal definition. In order to understand the complex conceptual instrument of primitivism is therefore necessary to disentangle the cluster of overlapping 11

12 meanings and implications. In this concern it is important to define the differences among primitive, primitiveness and primitivism in the writing about art from the time, the impact these concepts had in the practice of advanced art and in the aesthetic theories and their incidence in the renovation of the writing about art during last century. TEOREETTINEN NÄKÖKULMA TEOSTEN NIMEÄMISKÄYTÄNTÖIHIN KUVATAITEESSA Mikko Pirinen Jerrold Levinsonin taiteenfilosofiassa käsite aito teosnimi (engl. true title) kattaa teosnimet, jotka ovat osa taideteosta. Aito teosnimi on konstituoiva ja essentiaalinen eli teoksen olennaisesti kuuluva elementti. Aidon teosnimen kriteeri on, että nimi on taiteilijan antama. Levinsonin mukaan kaikki muut nimet voivat olla mm. viihdyttäviä tai valistavia, mutta niillä ei ole loukkaamattomia oikeuksia ja asemaa teoksen tulkintaa koskevissa kysymyksissä. Aitojen teosnimien kategoria on mielestäni voitava määritellä niin, että siihen eivät kuulu ainoastaan taiteilijoiden antamat vaan myös heidän hyväksymät teosnimet. Kuvataiteilijat ovat käyttäneet ja hyväksyneet runsaasti lainattuja tai muiden alun perin keksimiä nimiä. Näkemykseni mukaan aitojen teosnimien kategoria synnyttää muiden kuin taiteilijan antamien eli ei-aitojen teosnimien kategorian. Kysymys on pohjimmiltaan siitä, kuka teosnimen on antanut, mutta samalla usein myös siitä, missä tilanteessa nimi on annettu. Kun tarkastellaan kuvataidetta ja sen historiaa ns. ei-aitojen teosnimien näkökulmasta, voidaan muiden kuin taiteilijan antamat teosnimet jakaa teoksen synnyn ja nimenantoprosessin tai -käytännön perusteella edeltäviin teosnimiin (engl. preceeding title) ja tulkitseviin teosnimiin (engl. interpretative title). Edeltävistä teosnimistä on esimerkkinä mm. tilausteosten nimet. Tulkitsevia nimiä ovat sitä vastoin nimet, joita tulkitsijat kuten taidehistorioitsijat ovat teoksille jälkeenpäin antaneet. Teosnimet on siis jaettavissa aidon ja ei-aidon kategorioihin, joista jälkimmäinen kategoria jakautuu edelleen ei-aitoihin edeltäviin ja ei-aitoihin tulkitseviin teosnimiin. Otettaessa huomioon em. ajallinen ulottuvuus aidot teosnimet voidaan käsitteellisellä tasolla erotella edeltäviin, tulkitseviin ja taiteellisen prosessin aikana syntyneisiin aitoihin teosnimiin. Aitojen teosnimien kolmijakoa ei kuitenkaan voi pitää täysin tyhjentävänä, koska usein on mahdotonta selvittää, missä vaiheessa luovaa prosessia aito teosnimi on syntynyt. Ottaen huomioon tämän aitojen teosnimien kolmijaon voimme kysyä, onko (taiteellisen) prosessin aikana syntyneitä ei-aitoja teosnimiä myös olemassa. KAUPUNKITILAN DISKURSIIVISUUDEN TARKASTELUA OULUN HIETASAARESSA Ulla Pohjamo Puheenvuorossani lähestyn kaupunkia yksittäisen kaupunginosan kautta. Tarkastelen, miten paikka kaupungin laidalla voi heijastaa koko kaupungin tilannetta. Oulun Hietasaari on 1860-luvulta lähtien kaupungin omistamalle maalle rakentunut kulttuurihistoriallisesti merkittävä kesähuvila- ja työväenasuinalue. Meneillään olevassa väitöskirjatutkimuksessani tulkitsen kaupunkitilan diskursiivista muodostumista moniäänisenä ja moniarvoisena kulttuuri-ilmiönä. Kaupunkitilan kaksijakoisuus avautuu toisaalta suunnittelijoiden ja vallanpitäjien toisaalta asukkaiden näkökulmasta. Hietasaaren vaiheissa havainnollistuu ajatus kaupunkitilasta ristiriitaisia merkityksiä kannattavien intressiryhmien valtakamppailun kenttänä. Hietasaari on kerännyt ympärilleen moninaisia diskursseja. Aineiston moniäänisyyteen kuuluvat muun muassa ajallisesti pitkäkestoiset viranomaisdiskurssit ja yksittäisten 12

13 ihmisten henkilökohtaiset narratiivit, jotka keskustelevat keskenään. Huolimatta vuorovaikutteisuudestaan ja yhteisistä teemoistaan osallistujien käymä dialogi ei ole ongelmaton. Vuosien varrella Hietasaareen on suunniteltu sekä asuinaluetta, teollisuusaluetta että kaupunkilaisten virkistysaluetta. Saari on käynyt läpi monia vaiheita suositusta kesänviettopaikasta huonomaineiseksi asuinalueeksi, jossa autioituneet rakennukset odottivat purkamista. Nykyään alueen arvostus on jälleen nousussa. Useat yhteisöt ja yksityishenkilöt ovat hankkineet omistukseensa ja kunnostaneet kulttuurihistoriallisesti arvokkaita huviloita. LUONTO, MATERIAALISUUS JA AISTISUUS HELSINGIN SEUDUN LÄHIÖIDEN ELETYISSA TILOISSA JA LUVULLA Kirsi Saarikangas Tarkastellen asukkaiden ja ympäristön välisiä suhteita Helsingin seudun 1ähiöissä ja 1960-luvulla. Eletyn tilan ajatusta analyyttisenä työkaluna käyttäen analysoin lähiötilan sukupuolittuneita, ruumiillisia ja aistimellisia merkityksiä. Eletty tila on asukkaiden ja rakennetun ympäristön kohtaamisissa muotoutuva tila, joka on enemmän kuin rakennukset tai asukkaiden kokemukset yhteensä. Painottamalla asukkaiden aktiivista roolia ympäristön merkitysten muotoutumisessa, nostan kysymyksiä toimijuudesta ja tilan tekijöistä ja pyrin haastamaan kahtiajaon suunnittelijoista tilan ja sen merkitysten aktiivisina tekijöinä ja asukkaista passiivisina kuluttajina. Analyysi tarkentuu luonnon ja kulttuurin, materiaalisuuden ja representaatioin kysymysten välimaastoon. Tarkasteluni perustuu kirjoitetun muistitietoaineiston (kertomukset lähiöasumisesta), rakennushistoriallisen aineiston ja lähiötilan analysoimiseen rinnakkain ja ristikkäin. Lähiöiden eletyn tilan merkitysten muotoutumisessa korostuu ympäröivä luonto rakennusten rinnalla. Asukkaiden kertomuksissa metsiköt ja joutomaat ovat keskeisillä sijalla lähiötilan merkitysten muotoutumisessa ja niitä kuvataan aistivoimaisesti ja lähes käsin kosketeltavan materiaalisina, tuoksuvina ja ruumiillisina tiloina. Rakennetun ympäristön ja asukkaiden kertomusten rinnakkainen tarkastelu korostaa arkkitehtuurin ja metsän, suunnitellun ja suunnittelemattoman välistä suhdetta lähiötiloja muovaavana erityispiirteenä. Tämä tarjoaa, uuden ennen tutkimattoman näkökulman lähiöasumiseen. Näkökulma haastaa kahtiajaon katsomisen ja aistimisen välillä sekä katsomisen ensisijaisuuden lähiötilan merkitysten muotoutumisessa. Se kurkottaa puhtaasti visuaalisten ja diskursiivisten merkitysten ylitse tarkastelemassa lähiötilan visuaalisia, aistisia, ruumiillisia ja materiaalisia merkityksiä rinnakkain. TERO KIISKINEN AASIAN KULTTUURIEN VÄITTÄJÄNÄ Kimmo Sarje Kuinka kiinnostusta Aasian kulttuureja kohtaan heräteltiin ja 1980-luvuilla aikana ennen globalisaatiopuhetta? Luonnollisesti väyliä ja kanavia oli silloin kuten aina useita, samoin kuin motiivit ja intressit vaihtelivat kulttuurista kauppaan tai politiikkaan. Inspiroivien ja asialleen vihkiytyneiden yksilöiden merkitystä ei kuitenkaan voi vähätellä. Esitelmäni? Tero Kiiskinen Aasian kulttuurien välittäjänä? keskittyy yhteen intohimoiseen kaukomatkaajaan ja hänen lähipiiriinsä lähinnä Helsingin taiteilijayhteisössä. Lavastaja Tero Kiiskinen (1948? 1996) oli idänkaipuun purema boheemi maailmankansalainen ja tutkimusmatkailija, joka rahoitti lähinnä omalla teatterityöllään sekä pitkät matkansa että runsaan ja omaperäisen esinekeräilynsä. Hänen Kulttuurien museolle testamenttaamansa kokoelma, josta järjestettiin sisällöllisesti ja visuaalisesti rikas 13

14 Taiteilijan Aasia -näyttely 2003, käsittää lähes parituhatta esinettä uniikeista taideteoksista populaarikulttuurin ja kansantaiteen moninaisuuteen. Kiiskinen oli myös lahjakas maalari ja piirtäjä. Kiiskisen eläessä hänen yksiönsä Helsingin Katajanokalla oli parin vuosikymmenen ajan elävä aasialaisten kulttuurien kohtauspaikka, jossa hänen ystävänsä ja tuttavansa, monet taiteilijoita ja kirjailijoita, johdateltiin kaukoidän taikapiiriin, tai asialle vihkiytyneet kokoontuivat pitkiin illanistujaisiin. Monille hän saattoi antaa sysäyksen syventää Aasian tuntemustaan ja rohkaista matkaan. Esimerkiksi Outi Heiskanen, Elina Hakaniemi, Hannu Väisänen, Jukka Miettinen, Pirkko Saisio, Thomas Wulff, Olli Marttila, Carolus Enckell, Riitta Räsänen, Anu Uimonen kuten allekirjoittanutkin saimme osamme Kiiskisen Aasian matkojen henkisistä tuliaisista. Toisille meistä ne olivat ratkaisevia herätteitä, kun taas toiset olivat löytäneet tiensä Aasiaan kulttuurien pariin itsenäisesti. Esitelmäni nostaa enemmän kysymyksiä kuin tarjoaa vastauksia. Kuinka aasialaisten kulttuurien reseptio on tapahtunut Suomessa viimevuosikymmenien aikana, ja kuinka se näkyy esimerkiksi nykytaiteessamme? Millaiset tekijät ja henkilöt ovat olleet merkittäviä vaikuttajia? Ovatko käsityksemme tärkeistä inspiraatiolähteistä liian kaavamaisia? Näitä kysymyksiä valotetaan perusteellisemmin pian ilmestyvässä toimittamassani ja Porin taidemuseon kustantamassa kirjassa Aasian sirpaleita. Tero Kiiskinen. Taiteilija. Tutkimusmatkailija. KERÄILIJÄMERKINTÄ- JA VESILEIMATUTKIMUSMENETELMÄ GRAAFIIKAN VEDOSTEN IDENTIFIOINNIN JA AJOITUKSEN ARVIOINNIN VÄLINEENÄ Elina Sopo Täysin tai lähes tutkimattomien taidekokoelmien tutkimuksessa ja taiteenkeräilyn asiantuntijuuden asteen ymmärtämisessä esinelähtöisen taidehistoriallisen tarkastelun näkökulma on perusteltu ja kirjallisuuden mukaan myös tarkoituksenmukaisin. Tähän, varsin perinteiseen lähestymistapaan päädyttiin varatuomari Alexander von Collanin lähes tutkimattoman alankomaiden kultakauden grafiikkakokoelman laadullisten piirteiden ja syntymekanismin kartoituksessa keväästä 2005 alkaen. Von Collanin kokoelman teosten omistushistoriaa on tutkittu vedosten ajoitusta, taiteenkeräilijän taidevälittäjäkontakteja ja yksilöllisiä toimintatapoja varsin yksiselitteisesti ja objektiivisesti valaisevien keräilijämerkintä- ja vesileimatutkimusmenetelmien avulla. Tutkimuksen ensivaiheessa on perusteellisimmin tutkittu kaikki Rembrandt van Rijnin nimissä Valtion taidemuseon grafiikkakokoelmassa olevat vedokset, joista vedosta on vanhan ulkomaisen grafiikantutkimuksen nykykriteerein ajoitettu taiteilijan elinajalle. Erityisesti von Collanin alankomaalaisen grafiikan osuudessa vaikuttaa esiintyvän kokoelman muita kokonaisuuksia runsaammin eurooppalaisten taiteenkeräilijöiden 1600-, ja 1800-luvuilta peräisin olevia omistusmerkintöjä. Vedosten omistushistoria kattaa poikkeuksellisen pitkän historiallisen ajanjakson, lähes 400 vuotta eurooppalaista taiteenkeräilyn historiaa. Keräilykokonaisuus on kartutettu varsin tiukoin valintakriteerein, edustaen Euroopan taiteenkeräilyn historian merkittävimpiin keräilijänimiin kuuluvien Pierre Mariette II:n ( ) sekä ranskalaisen kustantajasuvun edustajan, vuosisatansa suurimmaksi bibliofiiliksi nimetyn Ambroise Firmin-Didot n ( ) käsinkirjoittamia omistusmerkintöjä. Vedoksissa esiintyviä vesileimoja ja keräilijämerkintöjä on alustavasti verrattu Pietarin Eremitaasissa sijaitsevaan Dmitri Aleksandrovich Rovinsky grafiikkakokoelmaan, joka laajuudessaan eroaa von Collanin kokoelmasta, mutta joka keräilyhistoriallisilta piirteiltään vaikuttaa varsin yhteneväiseltä. Vedosten laadullisen informaation ohella merkinnät valaisevat tutkijalle kokoelman syntymekanismia, laatua sekä vedosten monivaiheista tietä pietarilaissyntyisen suomalaisen taiteenkeräilijän käsiin. 14

15 Ns. teknisen taidehistoriantutkimuksen ohella käynnissä oleva tutkimus liittyy läheisesti taiteenkeräilyyn ja keräilyhistoriaan. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä sovelletaan 1800-luvun eurooppalaisen ja venäläisen taiteenkeräilyn sekä grafiikankeräilyn teoriaa ja lainalaisuuksia von Collani(e)n esimerkkitapaukseen. Omistusmerkintöjen tulkintaa voidaan teosten laadullisen arvioinnin ohella pitää von Collanin edustaman pohjoiseurooppalaisen yksityiskokoelman kartuttamisen ja hänen taiteenkeräilynsä yksilöllisten käytäntöjen ymmärtämisen suhteen tietyin varauksin historiallisesti varsin luotettavana tietolähteenä. Taiteenkeräilijyyden piirteiden analyysin suhteen menetelmä ei luonnollisestikaan ole tyhjentävä ja sitä tulee tulkita kriittisesti. Von Collanin alankomaiden ja mm. Rembrandt van Rijnin grafiikan vedosten analyysissä taideteos informaatiota kantavana tutkimusobjektina näkökulma on kuitenkin käyttökelpoinen, sillä sen avulla on toistaiseksi voitu hahmottaa varsin selkeää kuvaa grafiikankeräilyn kentän suvereenisti hallinneesta päämäärätietoisesta pohjoiseurooppalaisesta, sittemmin unohdetusta suomalaisesta asiantuntijakeräilijästä. TAIDETEOLLISUUSMUSEO MUOTOILUHISTORIAN KIRJOITTAJANA LUVUILLA Leena Svinhufvud Tarkastelen paperissani Taideteollisuusmuseon roolia suomalaisen taideteollisuuden historian kirjoittamisessa luvuilla. Tutkimus liittyy taidehistorian väitöskirjatyöhön, jonka aiheena on maailmansotien välisen ajan tekstiilitaide Suomessa. Se, mikä tänään tunnetaan designina ja muotoiluna, nosti terhakkaana päätään Suomessa sotienvälisenä aikana. Taideteollisen koulutuksen eriytyminen ja erottautuminen toisaalta ammattikoulutuksesta, toisaalta suhteessa taiteen kenttään sai potkua valtiollisesta itsenäistymisestä. Taideteollisuuden näyttelyissä saama huomio Suomessa ja ulkomailla sekä vilkas julkaisutoiminta rakensivat kuvaa yhtenäisestä ammattikunnasta. Makukasvatustehtävää toteutettiin etenkin maaseudun väestölle suunnatuilla käsityömalleilla. Pääkaupungissa koristetaiteilijoiden työ näkyi kansallisten monumenttien rakennushankkeissa. Vaurastuvan keskiluokan kodinsisustamista kohtaan tuntema kiinnostus ja turismin kasvu olivat luomassa puitteita kotimaisten ammattilaisten toimeentulolle sekä suunnittelijoina että taideteollisuusalan yrittäjinä. Suomen Taideteollisuusyhdistyksen hallinnoiman Taideteollisuusmuseon (per. 1873) kokoelmat perustettiin alun perin kansallisen taideteollisuusoppilaitoksen opetuskokoelmaksi. Sotienvälisenä aikana museon kokoelma- ja näyttelytoiminta hakivat uutta muotoa. Vuonna 1928 museo sai omat toimitilat yhdessä Valtion kotiteollisuusmuseon kanssa Helsingin Bulevardilla. Vuodesta 1933 talvisodan syttymiseen asti Taideteollisuusmuseo toimi Stockmannin tavaratalossa. Aikaisemmin museo oli toiminut etupäässä kokoelmanäyttelynä luvun lopulla keskeiseksi kysymykseksi nousi yhdistyksen kokoelmien tekeminen eläväksi laitokseksi. Yleisön tavoittamiseksi alettiin järjestää erikoisnäyttelyitä. Samoihin aikoihin institutionalisoituivat Taidehallin vuosittaiset taideteollisuusnäyttelyt, joiden järjestäjinä olivat Koristetaiteilijoiden Liitto Ornamo ja Suomen taideteollisuusyhdistys yhdessä. Intendentiksi tuli museomies A.W. Ranckenin jälkeen sisustusarkkitehti Arttu Brummer- Korvenkontio (intendentti ), joka oli keskeinen vaikuttaja koristetaiteen ammattilaisten piirissä. Brummer järjesti huomiota herättäneitä ns. taidekäsityön erikoisnäyttelyitä, joissa tekstiilitaide oli erityisen näkyvillä. Taideteollisuusyhdistyksen asiamies (ja Taideteollisuusmuseon intendentti ) arkkitehti Gustaf Strengell kritisoi voimakkaasti Brummerin toimia. Brummerin ja Strengellin kiista on aikaisemmin tulkittu osaksi keskustelua taideteollisuuden modernisoitumisesta; tradikset vastaan modernistit. Keskityn paperissani tutkailemaan museon toimintaa suhteessa toisaalta suunnittelijoiden dynaamiseen ammattikuntaan, toisaalta taustayhteisöönsä. Kysyn minkälaista menneisyyttä 15

16 taideteollisuudelle ja koristetaiteilijoille rakennettiin Taideteollisuusmuseon välityksellä. Paperi kiinnittää huomiota museon kokoelmien muodostumiseen suhteessa ajankohtaiseen toimintaan alalla ja pohtii myös näyttelytoiminnan suuntaviivoja tätä vasten. PLEASE, RING THE BELL THREE TIMES, THEN WE KNOW IT S YOU! ON THE MEANINGS OF AVANT-GARDE IN THE SOVIET ESTONIAN AND 1990S ESTONIAN ART SCENE Margaret Tali I would like to propose a presentation on the meaning of avant-garde in the media discourses of 1980s and 1990s Estonian art. What did the term avant-garde mean in the Soviet Estonia and how was it used in criticism? And how did it change with the coming of independence in the 1990s? In my presentation I will remain especially interested in the relationship between criticism and museum collections. Whether and if does the avantgarde become a part of the visual heritage. The context of my presentation is the different statuses of art criticism under the social orders. Whereas in the Soviet Union, hardly searched for communication, functioning autonomously. In the early 1990s art criticism entered the institutional framework of art criticism and acquired its role. The boom of media was reflected in the growing amount of criticism and growing number of the critics. Previously, I have researched the criticism during the transitioning period and in the following will compare the results with attributes in the Estonian Art Museum s collection. ELÄMÄKERTATUTKIMUKSEN MAHDOLLISUUDET, TAPAUS EMIL NERVANDER ( ) Leena Valkeapää Tavoitteeni on kirjoittaa Emil Nervanderin elämäkerta. Seminaariesityksessä pohdin elämäkertatutkimuksen mahdollisuuksia ja hahmottelen mallia Nervanderin elämän tutkimiseksi. Nervanderin toiminnan hämmentävä laaja-alaisuus aiheuttaa vaikeuksia kokonaisuuden edes tyydyttävälle tavoittamiselle. Tällä hetkellä näen ratkaisuna kolmen lähestymistavan soveltamisen: 1) kirjoittamisen kulttuurihistoria, 2) kartallistaminen ja 3) tietyt taidehistorian näkökulmat. Myös biografinen tutkimus vaatii problematisointia, varsinkin kun tavoitteena ei ole perinteinen kronikoiva ja suurmieskuvaa rakentava elämäkerta. Kirjoittamisen kulttuurihistoria tarkastelee kirjoittamista kokonaisuutena, joka koostuu mm. kirjoittamisesta konkreettisena toimintana jolla on taloudelliset, sosiaaliset ja tiettyihin traditioihin liittyvät ulottuvuutensa. Kirjoittamisen kulttuurihistoria huomioi kaikki kirjoittamisen muodot. Nervanderin tapauksessa tämä tarkoittaa sitä, että pohdin miten, missä tilanteessa, kenelle ja miksi hän kirjoitti esimerkiksi matkapäiväkirjaa, kirjeitä, asiantuntijalausuntoja, runoja, lehtijuttuja, arvosteluja ja kulttuurihistoriallisia kertomuksia. Pohdin myös miten hänen kirjoittamisensa eri muodot eroavat toisistaan ja miten ne liittyvät toisiinsa. Kartallistaminen on historiantutkimuksen lähestymistapa, jossa yksilöiden toiminta sidotaan tiiviisti yhteen sosiaalisten kontaktien ja paikkojen kanssa. Näin pyritään saamaan aikaisempaa selvemmin esille se tosiasia, että kaikki historiantutkimuksen tarkastelun kohteena oleva on aina tapahtunut jossakin konkreettisessa ajassa, tilassa ja paikassa. Tämä arjen todellisuus vaikutti mitä suurimmassa määrin Nervanderinkin elämässä, kun hän jatkuvasti vaihtoi asuinpaikkaa ja matkusti erilaisissa työtehtävissä. Kartallistamisen kautta tarkastelen myös Nervanderin elämänstrategiaa, joka ilmenee esimerkiksi hänen uraa ja 16

17 asuinpaikkaa koskevissa valinnoissaan. Valinnat liittyivät tiettyyn kontekstiin, vaikkapa 1800-luvun loppupuolen säätyläismiehelle asetettuihin odotuksiin, toiveisiin ja vaatimuksiin, ja ne vaikuttivat hänen henkilökohtaiseen elämäänsä ja mm. ystävä- ja tuttavapiirin muotoutumiseen. Taidehistoriallisina lähestymistapoina tulevat kyseeseen lähinnä a) taidehistorian tutkimuksen historia, b) taidekäsitysten ja niiden muutosten tarkastelu ja c) Nervanderin kuvamaailman tutkiminen. KATSE KESKIAIKAISTEN KIRKKOJEN KUVALLISIIN ESITYKSIIN Aila Viholainen Tulen keskiaikaisen kuvallisen materiaalin tutkimuksen kentälle uskontotieteen suunnalta. Olen pyrkinyt hahmottamaan aiempia keskiaikaisten kirkkojen kuvallisten esitysten tutkimusstrategioita korjaavia liikkeitä suhteessa seuraavanlaisiin asiakokonaisuuksiin: Hegemonisena tulokulmana on ollut ikonografinen traditio, jota on kritisoitu tavasta erottaa muoto ja sisältö ja jota on kuvattu tautologiana (mm. Bedaux, Cassidy, DidiHuberman, Gaignebet & Lajoux, Palin, Saarikangas, Schapiro). Korjauksena olen käyttänyt retorispainotteista lähestymistapaa, jolloin kuvallinen materiaali nähdään osana laajempaa uskomaansaattamis- ja uskonvahvistamisprosessia (faire croire). Mahdollisten merkitysten jäljittäminen rakentuu monipolvisista analyysiprosesseista lukuisine apujäsennyksineen. Tutkimuskatseen piiriin tulevat toiminnalliset perspektiivit ja aistein havaittava, mukana eletty ja koettu; kohtasivathan seurakuntalaiset kuvallisen materiaalin paikallisissa kirkoissa, jonne he tulivat osallistuakseen uskonnollisiin rituaaleihin. (mm. Alexandre-Bidon, Belting, Binski, Palazzo, Saarikangas, Sinding-Larsen). Kuva näyttäytyy monikollisena ja analyysin kohteena ovat yhtälailla kuvallisissa esityksissä itsessään rakentuvat merkitykset (mm. Bal, Baschet, Clier-Colobani, Didi-Huberman ja Liepe) kuin yksittäisen kuvan merkityspotentiaali, joka rakentuu suhteessa kuvalliseen kokonaisuuteen ja jonka osa kulloinenkin kuva on (esim. Bachet, Reinikainen, Taitto). Kuvalla ja kuvallisella aiheilla on historiallisuutensa eli ne ovat suhteessa sekä historiallisesti aiemmissa kulttuurillisissa yhteisöissä tehtyihin kuviin että muihin keskiaikaisiin kuviin eli voidaan puhua interikonograafisuudesta - kuten puhutaan intertekstuaalisuudesta (Clier-Colombani). Tutkimuksessa on alettu painottaa käännytyksen kohteina olleiden ihmisten paikallisen etnisen kulttuurin ja uskomusjärjestelmän merkityksellisyyttä ja nähdä, että kuvallinen esitys voi kertoa myös yhteisössä käynnissä olevista jännitteisistä prosesseista, muutoksista ja niiden suunnista. (esim. Baschet, Ersgård, Nilsson, Shapiro, Åqvist, Vauchez). Madollisten merkitysten jäljittämistä eli sitä kuinka kuva suostuttelee, olen kuvannut mindmapmaiselle kaaviolla. 17

18 TEOSANALYYSI, KUVA-ANALYYSI, MUOTOANALYYSI. TAIDEHISTORIAN ANALYYSIMALLIT Annika Waenerberg Tarkoitukseni on laatia käsiteanalyysi niistä taidehistorian käyttämistä analyysimalleista, joiden keskeinen tai yksi tärkeä elementti on visuaalisuus. Tarkastelun lähtökohtana ovat perinteiset analyysikäytännöt, joista yleensä käytetään nimityksiä teosanalyysi, kuvaanalyysi tai muotoanalyysi. Pyrin valottamaan näillä analyysikäytännöillä ennen kaikkea visuaalisuuden ja visuaalisten elementtien analyysin osuutta, roolia ja luonnetta. Ensin hahmotan itse termien historiallista käyttöä ja sisältöä, sitten suhteutan analyysikäytäntöjä toisiinsa ja lopuksi myös laajemmin muihin visuaalisen analyysin malleihin. Käytän taidehistoriallisesta tutkimuksesta ja teoreettisesta kirjallisuudesta poimittuja kuvallisia ja sanallisia esimerkkejä havainnollistamaan käsiteanalyysiä. "THE GREAT CHAIN OF MEANING": FRANZ THEODOR KUGLER ( ) AND THE ART HISTORICAL SURVEY BOOK IN GERMANY Silke Walther Today the presumptions of art historical thinking and writing are much discussed: A multitude of methods and (interdisciplinary) perspectives has developed esp. since the last three decades. The genre of the art historical survey book was one of many steps which led to the formation and establisment of art history as an academic discipline. Drawing from various sources and under the direct influence of Romanticism, the art critic and historian Franz Kugler was among the first to introduce this kind of overview of artistic development to German literature on art. The lecture deals with Kugler s methodical concept in the 1830s and 1840s, focussing on his Handbook of art history issued CONTEXTUALIZING THE ALTARPIECE Ira Westergård In recent years altarpieces have increasingly been studied within a framework based on a contextualizing approach. Thus, a growing number of fifteenth-century Italian altarpieces have been set within a wider context based on both available evidence, such as archival findings, and a substantial body of research presented in earlier scholarship. Social history and patronage studies have become essential tools in the construction and reconstruction of historical circumstances, which preceded the production of individual altarpieces. The aim of this paper is to discuss recent methodological approaches applied in the study of fifteenth-century altarpieces. In particular, I wish to focus on different aspects of a theoretical concept, such as context. For example, what is the relation between context and content in the case of the altarpiece? Defining and describing a context is based on a series of choices and also some significant limitations, which necessarily affect the interpretation of the content. Investigating the meaning of an altarpiece includes a combination of analysing visual features and reconstructing local and historical evidence. The final visual appearance of the altarpiece can thus be viewed as the outcome of a complex process involving artist, patron, audience, location and a variety of conventions. The most basic information concerning dating and attribution of an altarpiece often provide a starting point for a contextual approach, and if such information is missing or extremely fragmentary, establishing a context becomes a challenging exercise. This paper will present Piero di Cosimo, a fifteenth-century Florentine artist, and one of his altarpieces as an example of how a contextual approach to altarpieces works in practice. On 18

19 a general level, the theoretical question of content versus context can be highlighted through a close analysis of the visual evidence of the altarpiece its iconography and the complex effort to locate the altarpiece in a historical context. 19

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Capacity Utilization

Capacity Utilization Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Efficiency change over time

Efficiency change over time Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

Akateemiset fraasit Tekstiosa

Akateemiset fraasit Tekstiosa - Väitteen hyväksyminen Broadly speaking, I agree with because Samaa mieltä jostakin näkökulmasta One is very much inclined to agree with because Samaa mieltä jostakin näkökulmasta Yleisesti ottaen olen

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A P A L U T O I M E T A N U D E V E M I K O N E, K I R S T I S I I T O N E N, M A R I A - M A R E N S E P P E R E E S T

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne REIMAG-konsortio Turku 18.8.2014 Juhana Aunesluoma Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 22.9.2014 1 Kylmän sodan tutkimuksen

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Other approaches to restrict multipliers

Other approaches to restrict multipliers Other approaches to restrict multipliers Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 10.10.2007 Contents Short revision (6.2) Another Assurance Region Model (6.3) Cone-Ratio Method (6.4) An Application of

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä?

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? 21.8.2014 Professori, KTT, Anu Valtonen Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tausta Tutkimusprojekti New Sleep Order Mitä on tapahtumassa unen ja

Lisätiedot

National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007

National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007 National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007 Chapter 2.4 Jukka Räisä 1 WATER PIPES PLACEMENT 2.4.1 Regulation Water pipe and its

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

Sisustusarkkitehtuuri Kansavälinen Työpaja kauppankulttuuri ja ostoskeskuksen tilasuunnittelu Istanbulin Tekniillinen yliopisto Istanbul, Turkki

Sisustusarkkitehtuuri Kansavälinen Työpaja kauppankulttuuri ja ostoskeskuksen tilasuunnittelu Istanbulin Tekniillinen yliopisto Istanbul, Turkki ANSIOLUETTELO 25.05.2015 Zahra Rasti Teknologiapuistonkatu 2 B 23, 53850 Lappeenranta zahra.rasti@gmail.com www.rastistudio.com Puh: +358-401560268 Syntymäpäivämäärä: 13.07.1982 KOULUTUS 2012-2014 Sisustusarkkitehtuuri

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Academic Opening. Opening - Introduction. In this essay/paper/thesis I shall examine/investigate/evaluate/analyze General opening for an essay/thesis

Academic Opening. Opening - Introduction. In this essay/paper/thesis I shall examine/investigate/evaluate/analyze General opening for an essay/thesis - Introduction In this essay/paper/thesis I shall examine/investigate/evaluate/analyze General opening for an essay/thesis Tässä esseessä / tutkielmassa / opinnäytetyössä tutkin / tarkastelen / arvioin/

Lisätiedot

EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Dear Family, Home and the family are the most important growth environment and community for the child. Alongside with home,

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

The Viking Battle - Part Version: Finnish

The Viking Battle - Part Version: Finnish The Viking Battle - Part 1 015 Version: Finnish Tehtävä 1 Olkoon kokonaisluku, ja olkoon A n joukko A n = { n k k Z, 0 k < n}. Selvitä suurin kokonaisluku M n, jota ei voi kirjoittaa yhden tai useamman

Lisätiedot

EVALUATION FOR THE ERASMUS+-PROJECT, STUDENTSE

EVALUATION FOR THE ERASMUS+-PROJECT, STUDENTSE #1 Aloitettu: 6. marraskuuta 2015 9:03:38 Muokattu viimeksi: 6. marraskuuta 2015 9:05:26 Käytetty aika: 00:01:47 IP-osoite: 83.245.241.86 K1: Nationality Finnish K2: The program of the week has been very

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

Business Opening. Arvoisa Herra Presidentti Very formal, recipient has a special title that must be used in place of their name

Business Opening. Arvoisa Herra Presidentti Very formal, recipient has a special title that must be used in place of their name - Opening Finnish Norwegian Arvoisa Herra Presidentti Very formal, recipient has a special title that must be used in place of their name Hyvä Herra, Formal, male recipient, name unknown Hyvä Rouva Formal,

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

C++11 seminaari, kevät Johannes Koskinen

C++11 seminaari, kevät Johannes Koskinen C++11 seminaari, kevät 2012 Johannes Koskinen Sisältö Mikä onkaan ongelma? Standardidraftin luku 29: Atomiset tyypit Muistimalli Rinnakkaisuus On multicore systems, when a thread writes a value to memory,

Lisätiedot

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin. 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011

Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin. 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011 Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011 15.3.2010 07.09.2011 Markku Timo Ture Nikkilä T&K yritys, 8 henkilöä Elastopoli Oy PK-yritys, omistajina

Lisätiedot

03 PYÖRIEN SIIRTÄMINEN

03 PYÖRIEN SIIRTÄMINEN 78 03 PYÖRIEN SIIRTÄMINEN Wheels and tyres are heavy. Their handling may involve heavy lifting at the workshop. We have developed a logical ergonomic method for transporting wheels. The focus here is our

Lisätiedot

1. Taideteoria ja yleinen opetus / Art theory and general studies

1. Taideteoria ja yleinen opetus / Art theory and general studies Taideyliopiston Kuvataideakatemian liikkuvuusopinnot Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun opiskelijoille, syksy 2015 Academy of Fine Arts Mobility courses for the students of Sibelius Academy and

Lisätiedot

Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op. Markus Norrena

Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op. Markus Norrena Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op Markus Norrena Kotitehtävä 6, toteuttakaa alla olevan luokka ja attribuutit (muuttujat) Kotitehtävä 6, toteuttakaa alla olevan luokka ja attribuutit (muuttujat) Huom!

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

4x4cup Rastikuvien tulkinta

4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Control point picture guidelines Päivitetty kauden 2010 sääntöihin Updated for 2010 rules Säännöt rastikuvista Kilpailijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen,

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

Miten yhteiskuntatutimusta tehdään? YKPS100 Johdatus yhteiskuntapolitiikan maisteriopintoihin MARJA JÄRVELÄ

Miten yhteiskuntatutimusta tehdään? YKPS100 Johdatus yhteiskuntapolitiikan maisteriopintoihin MARJA JÄRVELÄ Miten yhteiskuntatutimusta tehdään? YKPS100 Johdatus yhteiskuntapolitiikan maisteriopintoihin 18.10. MARJA JÄRVELÄ Luentomateriaali http://www.jyu.fi/ytk/laitokset/yfi/oppiaineet/ ykp/opiskelu/kurssimateriaalit

Lisätiedot

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe etu Monikäyttöpaperi hoitaa useimmat pyyhintätehtävät Sopiva lasipintojen pyyhintään Sopii käsien kuivaamiseen Elintarvikekäyttöön hyväksytty Tork Easy Handling, pakkaus, jota on helppo kantaa mukana,

Lisätiedot

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Gap-filling methods for CH 4 data

Gap-filling methods for CH 4 data Gap-filling methods for CH 4 data Sigrid Dengel University of Helsinki Outline - Ecosystems known for CH 4 emissions; - Why is gap-filling of CH 4 data not as easy and straight forward as CO 2 ; - Gap-filling

Lisätiedot

kieltenoppimiskertomukseni My Language Biography

kieltenoppimiskertomukseni My Language Biography kieltenoppimiskertomukseni My Language Biography Nimi / Name Kertoo edistymiseni kieltenopiskelussa Shows my development in learning languages 2 Kielenoppimiskertomus koostuu kolmesta osasta: My Language

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja Vuosi 2006 Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja 1 Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

Virittävä valistus

Virittävä valistus Virittävä valistus 17.11.2014 Valistus ja elämäntapojen muutos 1979 Teesejä valistuksesta 1981 Valistuksen paikka 1990 Jäikö virittävän valistuksen aate vaikuttamaan 1999 Valistus normilähteenä Valistus

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Innovation Platform Thinking Jukka P. Saarinen Mika M. Raunio Nadja Nordling Taina Ketola Anniina Heinikangas Petri Räsänen

Innovation Platform Thinking Jukka P. Saarinen Mika M. Raunio Nadja Nordling Taina Ketola Anniina Heinikangas Petri Räsänen Innovation Platform Thinking 17.6.2015 Jukka P. Saarinen Mika M. Raunio Nadja Nordling Taina Ketola Anniina Heinikangas Petri Räsänen Motivation for platform thinking... Normal project with different phases:

Lisätiedot

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.

Lisätiedot

Mitä Master Class:ssa opittiin?

Mitä Master Class:ssa opittiin? Mitä Master Class:ssa opittiin? Tutkimuskoordinaattori Kaisa Korhonen-Kurki, Helsingin yliopisto Tutkija Katriina Soini, Helsingin yliopisto Yliopistopedagogi Henna Asikainen, Helsingin yliopisto Tausta

Lisätiedot

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin 29.9.2011 Ulla Tissari Taustaa Euroopan laajuinen kysely,

Lisätiedot

ESITTELY. Valitse oppilas jonka haluaisit esitellä luokallesi ja täytä alla oleva kysely. Age Grade Getting to school. School day.

ESITTELY. Valitse oppilas jonka haluaisit esitellä luokallesi ja täytä alla oleva kysely. Age Grade Getting to school. School day. ESITTELY Valitse oppilas jonka haluaisit esitellä luokallesi ja täytä alla oleva kysely NOTES ON McMath student s name Age Grade Getting to school School day Favorite subjects Least favorite subjects Electives

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

Lähellä kaupungissa. Web-based learning environment relating to urban and geography studies

Lähellä kaupungissa. Web-based learning environment relating to urban and geography studies Lähellä kaupungissa Web-based learning environment relating to urban and geography studies Virpi Hirvensalo, Department of Geography and Geology, University of Turku GI Norden 9.6.2011 Project in a nutshell

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland www.helsinki.fi/yliopisto This presentation - Background

Lisätiedot

AJATUKSIA KÄSITYÖTIETEEN ONTOLOGIASTA

AJATUKSIA KÄSITYÖTIETEEN ONTOLOGIASTA 1 AJATUKSIA KÄSITYÖTIETEEN ONTOLOGIASTA Prof. Leena Kaukinen Helsingin yliopisto Käsityönopettajan koulutus INTERACTION FIELDS IN CRAFT PROCESSES culture Social groups, societies & institutions time human

Lisätiedot

Competitiveness with user and customer experience

Competitiveness with user and customer experience Competitiveness with user and customer experience MPD Workshop 10.6.2015 Results of the group works Eija Kaasinen VTT Technical Research Centre of Finland Group work In pairs: Discuss the ideas you have

Lisätiedot

Metal 3D. manufacturing. Kimmo K. Mäkelä Post doctoral researcher

Metal 3D. manufacturing. Kimmo K. Mäkelä Post doctoral researcher Metal 3D manufacturing Kimmo K. Mäkelä Post doctoral researcher 02.11.2016 Collaboration! 2 Oulun yliopisto Definition - What does Additive Manufacturing mean? Additive manufacturing is a manufacturing

Lisätiedot

Verkostojen tunnetuksi tekeminen ja hyödyntäminen

Verkostojen tunnetuksi tekeminen ja hyödyntäminen Verkostojen tunnetuksi tekeminen ja hyödyntäminen Kimmo Parhiala Suunnittelija, THL 24.2.2015 1 24.2.2015 Verkostojen tunnetuksi tekeminen ja hyödyntäminen 2 Miksi verkostot ovat tärkeitä sosiaalija terveydenhuollon

Lisätiedot

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 811122P (5 op.) 12.12.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Väite Argument "Yhteiskunnan velvollisuus on tarjota virkistysalueita ja -palveluita." "Recreation sites and service

Väite Argument Yhteiskunnan velvollisuus on tarjota virkistysalueita ja -palveluita. Recreation sites and service Olisiko vastaaja valmis maksamaan... Would the respondent be willing to pay for... Luonto-opastuksesta Nature guide services Autiotuvan käytöstä Use of wilderness huts Tulipaikan käytöstä (polttopuut,

Lisätiedot

You can check above like this: Start->Control Panel->Programs->find if Microsoft Lync or Microsoft Lync Attendeed is listed

You can check above like this: Start->Control Panel->Programs->find if Microsoft Lync or Microsoft Lync Attendeed is listed Online Meeting Guest Online Meeting for Guest Participant Lync Attendee Installation Online kokous vierailevalle osallistujalle Lync Attendee Asennus www.ruukki.com Overview Before you can join to Ruukki

Lisätiedot

digi.kansalliskirjasto.fi

digi.kansalliskirjasto.fi Kansalliskirjasto Digitointi- ja konservointikeskus Aviisi-projekti digi.kansalliskirjasto.fi Information source and tool for academic research Informaatiotutkimuksen päivät 2016, 3.11.2016 Inés Matres

Lisätiedot

Kivi leivässä vai manteli puurossa?

Kivi leivässä vai manteli puurossa? Kivi leivässä vai manteli puurossa? Itseoppineet perinteenkerääjät arkiston keruuideologian haastajina FT tutkijatohtori Kati Mikkola Helsingin yliopisto / SKS:n tutkimusosasto Esityksen kuvat: SKS ja

Lisätiedot

Mixed Methods tutkimus arvioijan silmin. Vilma Hänninen Metodifestivaali Jyväskylä

Mixed Methods tutkimus arvioijan silmin. Vilma Hänninen Metodifestivaali Jyväskylä Mixed Methods tutkimus arvioijan silmin Vilma Hänninen Metodifestivaali Jyväskylä 29.5.2009 Mixed methods metodikehityksen tarinoissa mixed methods (tutkimuskäytäntö) > Mixed Methods (menetelmäkoulukunta)

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit

Tietorakenteet ja algoritmit Tietorakenteet ja algoritmit Taulukon edut Taulukon haitat Taulukon haittojen välttäminen Dynaamisesti linkattu lista Linkatun listan solmun määrittelytavat Lineaarisen listan toteutus dynaamisesti linkattuna

Lisätiedot

KONEISTUSKOKOONPANON TEKEMINEN NX10-YMPÄRISTÖSSÄ

KONEISTUSKOKOONPANON TEKEMINEN NX10-YMPÄRISTÖSSÄ KONEISTUSKOKOONPANON TEKEMINEN NX10-YMPÄRISTÖSSÄ https://community.plm.automation.siemens.com/t5/tech-tips- Knowledge-Base-NX/How-to-simulate-any-G-code-file-in-NX- CAM/ta-p/3340 Koneistusympäristön määrittely

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Suunnittelumallit (design patterns)

Suunnittelumallit (design patterns) Suunnittelumallit (design patterns) Ohjelmoinnissa Rakennusarkkitehtuurissa Käyttöliittymäsuunnittelussa Sear ch Ohjelmointi Suunnittelumallit Usein toistuvia ohjelmointiongelmia ja niiden ratkaisuja:

Lisätiedot

ASUNTOSUUNNITTELU TÄNÄÄN

ASUNTOSUUNNITTELU TÄNÄÄN ASUNTOSUUNNITTELU TÄNÄÄN MINIMIASUMINEN JAETUT TILAT HANNU HUTTUNEN 12.12.2016 GOLBAALIT HAASTEET ILMASTON MUUTOS SIIRTOLAISUUS KAUPUNKIEN KASVU KOTOISET HAASTEET UUDET TEKNOLOGIAT ENERGIATEHOKKUUS KESTÄVÄ

Lisätiedot

Kulttuuri ja alue: tilallinen käänne

Kulttuuri ja alue: tilallinen käänne Kulttuuri ja alue: tilallinen käänne Peter Stadius Maailmankulttuurien laitos Käänteet -käsitteestä Käänne kulttuurintutkimuksen käsitteinä: Linguistic turn (Richard Rorty 1967) Cultural turn Iconic/ visual

Lisätiedot

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Joustavia polkuja toiselta asteelta korkea-asteelle 9.11.2015 - Jyväskylä

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot