Pyhäkoulutyö osana lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia Martti Häkkänen
|
|
- Liisa Heino
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pyhäkoulutyö osana lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia Martti Häkkänen Pyhäkoulusymposium, Järvenpää Pyhäkoulutyö on osa kirkon kristillistä varhaiskasvatusta. Sillä on pitkät historialliset perinteet, ja selkeä tehtävä kirkon kasvatustyössä: sen tehtävä on tuoda elämään kestävä perusta, kasvattaa lapsia kristilliseen uskoon. Pyhäkoulu on paikka, jossa lapset viettävät omaa jumalanpalvelusta, hiljentyvät rukoukseen ja tutustuvat Raamatun kertomuksiin. He saavat olla lähellä turvallista aikuista, pyhäkoulun opettajaa, jonka kanssa he kyselevät, keskustelevat, ihmettelevät, laulavat, leikkivät, askartelevat ja kaikkea muuta lapselle ominaisella tavalla. Ja lopuksi he saavat siunauksen, joka kantaa läpi elämän. Kirkon varhaiskasvatuksen ja pyhäkoulutyön tavoitteena on lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Uskonnollisuudella ja hengellisyydellä on luonnollinen ja oikeutettu asema jokaisen lapsen elämässä, sen arjessa ja juhlassa. Kristillistä hengellisyyttä ja uskonnollisuutta sisältävän kasvatuksen tehtävänä on tuoda siunausta, iloa, turvallisuutta ja toivoa lapsen elämään. Kokonaisuudessaan kirkon varhaiskasvatus on edistämässä lapsen tervettä kasvua ja kokonaisvaltaista hyvinvointia, ja samalla se on osa sitä. Lapsen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin vaikuttavat tämän fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kehitys, emotionaaliset ja esteettiset kokemukset sekä lapsen hengellinen elämä. Kirkon varhaiskasvatuksen eräänä lähtökohtana on kristillinen ihmiskuva. Se perustuu Raamatun ja kristillisen perinteen käsityksestä ihmisestä, sekä toisaalta kaikesta siitä, mitä tieteen, luonnollisen järjen ja arkikokemuksen kautta voimme tietää ihmisestä. Hänessä on ruumis, sielu ja henki, ja samalla hän on jakamaton kokonaisuus. Ihminen on luotu jatkuvaan vuoropuheluun ja yhteyteen Jumalan kanssa. Tämän lisäksi luomiseen liittyy ihmisten keskinäinen kumppanuus. Kolmas Jumalan antama merkitys ilmenee ihmisen ja luonnon välillä. Ihminen on vuorovaikutuksessa häntä ympäröivän luonnon kanssa. Ihmisen tehtävä on viljellä ja varjella maata. Hän ei saa kadottaa herkkyyttään luonnon kauneudelle, arvokkuudelle ja merkitykselle. Kuinka se onkin niin, että juuri lapset usein näkevät luonnon yksityiskohdat ja sen kauneuden herkemmin kuin aikuiset. Suomalaisten lasten hyvinvointi tutkimusten valossa Tampereen yliopiston sosiologian ja sosiaalipsykologian laitoksella työskentelevän professori Irmeli Järventien johtamat tutkimushankkeet ovat 2000 luvulla liittyneet laajempaan pohjoismaiseen, vertailevaan tutkimukseen lasten hyvinvoinnista. Niiden sisältöinä ovat olleet mm. lapsen itseä koskeva arvio eli identiteetti, kotona saatu perushoiva sekä lapsen sosiaalinen integraatio sosiaalisissa suhteissa. Suomalaisten lasten kohdalla tutkimustulokset eivät valitettavasti näytä kovin hyviltä. Niitä voidaan tarkastella myös eri näkökulmista: noin 56 % oli vähintään lievästi kielteinen identiteetti. 38 % kotonaan saamassa perushoivassa oli puutteita. Kun lapsen saaman perushoivan taso on huolestuttavalla tasolla, hänen identiteettinsä eli hänen käsityksensä itsestään on kielteinen ja hänen sosiaalinen integraationsa on ongelmallista. Kun sen sijaan perushoiva on hyvä, hänen käsityksensä itsestään on myönteinen. 43 % lapsista nukkui liian vähän, (15 % meni 3 5 päivänä koulupäivää edeltävänä iltana nukkumaan vasta klo 23 jälkeen). 26 % lapsista ei saanut koulupäivän jälkeen välipalaa tai lämmintä ruokaa. Noin 84 % lapsista sosiaalinen integraatio oli vähintään lievästi ongelmallista; ei osallistuttu johdettuihin harrastuksiin, lapsi leikki hyvin vähän toisten lasten kanssa, lapsilla oli hyvin niukasti aikaa omien vanhempien kanssa ja lapset eivät viihtyneet koulussa. noin 63 % vaivaa ajatus, että heidän ulkonäössään on vikaa tai pitävät itseään suorastaan rumina. Noin 45 % ilmoittaa, että toiset lapset kiusaavat heitä.
2 32 % lapsista kertoi kiusanneensa toisia lapsia. Hyviä uutisia kyseisissä tutkimuksissa oli se, että suomalaiset lapset eivät koe tulevaisuutta läheskään niin pelottavaksi kuin esimerkiksi ruotsalaiset ja norjalaiset ikäisensä lapset. (Järventie, Irmeli: Lasten hyvinvointi ja eriarvoisuus kasaantuvat Pohjoismaissa. Lapsiasianvaltuutetun toimintakertomus vuodelta Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:33.) Tutkija kysyy artikkelissaan, onko psykososiaalinen pahoinvointi PISA-menestyksen hinta? Onko samalla kun lasten tiedollisia ja kognitiivisia taitoja on kehitetty lähes huippuunsa, jotain hyvin keskeistä ja merkittävää unohdettu lapsen elämässä? Noin viikko sitten valtakunnallisessa viikkolehdessä oli yhdentoista alansa johtavan professorin vetoomus Lapsia ei saa unohtaa. (Suomen Kuvalehti 3, 2008, ); Suomalaisten koululaisten osaaminen on maailman huippua, mutta silti.. lasten ja nuorten psyykkinen ja fyysinen terveys uhkaavat rapistua. Erityistuen tarve kasvaa jatkuvasti. Lapset jakautuvat riskilapsiin ja hyvinvoiviin yhä varhaisemmassa vaiheessa. Aikuisväestön ongelmat koskettavat myös lapsia ja kouluikäisiä. He esittivät kirjoituksessaan syvän huolensa mm. peruskoulujemme kouluterveydenhuollon heikentyvistä resursseista. Perheiden, aikuisten ja lasten pahoinvointikin on hyvin kokonaisvaltaista. Meidän kysymyksemme tänään, täällä Pyhäkoulutyönsymposiumissa on: miten pyhäkoulutyössä ja kirkon kristillisessä kasvatustyössä yleensä - voidaan huomioida tästä tilanteesta nousevat lasten todelliset tarpeet? Kuinka pyhäkoulutyö ja kristillinen kasvatus voi toimia ja kehittyä siellä, missä lapset saavat elää tavallista, normaalia elämää, sekä siellä, missä suomalaisten lasten hyvinvoinnissa havaitaan useita uhkatekijöitä, riskejä ja vaikeuksia? Kokonaisvaltaisuus lapsen hyvinvoinnissa Suomalaisessa ja kansainvälisessä kasvatusalan kirjallisuudessa lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi muodostuu lapsen fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta, emotionaalisesta, esteettisestä sekä eettisestä ja hengellisestä osa-alueesta. Lapsen perustarve on se, että hänestä ja hänen terveydestään pidetään huolta. Lapsen perushoivaan ja huolenpitoon kuuluvat luonnollisesti riittävä uni ja lepo, päivittäinen ulkoilu, monipuolinen ravinto sekä tarkoituksenmukainen järjestys ja puhtaus. Ne muodostavat fyysisen kehityksen lähtökohdat. Aidon kiintymyksen osoittaminen, sylissä pitäminen, kuunteleminen, aito keskustelu ja silmiin katsominen ovat lapsen perustarpeisiin vastaamista ja aidon vuorovaikutustilanteiden luomista. Lapselle hyvin luontaista on liikkua monipuolisesti, harrastaa liikuntaa ja kokea liikunnan iloa. Hänen hyvinvointiaan eivät rakenna vanhempien ja muiden aikuisten henkisesti piiskaavat vaatimukset yhä paremmista suorituksista ja heidän huutamisensa kenttien reunoilla. Professori Tuula Tamminen on tuonut esille, kuinka kehityspsykologian ja neurotieteiden piirissä on kasvava kiinnostus uskonnollisuutta kohtaan. Tutkijat kysyvät; Mitä uskonto oikein on? Mitä tarkoittaa lapsen psyykkiselle kehitykselle ja tasapainolle, että ihminen kykenee uskomaan jotakin? Tamminen, Tuula: Uskonto ja lapsen mielen voimavarat. Luento. Lapsen minä-kuvan ja perusluottamuksen synnylle on suuri merkitys sillä, millaista hoivaa, turvaa ja rakkautta lapsi ensimmäisten ikävuosien aikana saa osakseen. Henkisenä ulottuvuutena käsitettävä toivo syntyy kaikesta siitä hyvästä, mitä aikuiset tekevät lapsilleen. Hyvin varhaisessa vaiheessa opitaan myös se, mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä. Tamminen painottaa, että jos lapsen sisäistämän moraalin perustana ovat pelkästään aikuisten säännöt, moraalikasvatuksen pohja on liian hatara, sekava ja kapea. Tämä merkitsee sitä, että on erilaisia eettisiä
3 periaatteita ja moraalikäsityksiä sekä käsityksiä siitä, missä kulkee sopivan ja sallitun rajat, pahimmillaan samassa yhteisössä ja ryhmässä vallitsee aivan vastakkaisia käsityksiä ja tapoja ratkaista eettisiä ja moraalisia kasvatuskysymyksiä. Jokainen yhteisö tarvitsee yhteneväisen käsityksen ainakin siitä perusajatuksesta, jota eettisiin ja moraalisiin tilanteisiin sovelletaan, ja jonka pohjalta ratkaistaan eteen tulevia moraalisia ja eettisiä ongelmia. Kristillisen kirkon kasvatukselle ja opetukselle 10 käskystä hyvinä elämän ohjeina sekä kultaisen säännön etiikalle on aina ja yhä enemmän vahva tilaus ja tarve, sillä tässä kohtaa kristillinen usko tukee vanhempia ja kasvattajia sääntöjen ja rajojen asettamisessa niin, että se tapahtuu johdonmukaisesti ja yhteisöllisesti. Miksi-kysymykset toimivat 3 6-vuotiailla maailman ymmärtämisen avartajina. Hänen ajattelunsa kehittyy juuri vuorovaikutuksen kautta. Lapsi osaa erottaa yllättävän hyvin fantasian ja uskonnon. Millaisen käsityksen lapsi saa Jumalasta, riippuu läheisistä aikuisista. Tässä ikävaiheessa lasta lähellä olevien aikuisten myös pyhäkouluopettajien oma asenne, uskon todelliseksi eläminen ja hänen puheensa uskosta ja uskonnosta ovat hyvin merkittäviä. 3 6-v. lapset osaavat erottaa toivomukset ja rukoukset. Toive toteutuu, jos toteutuu se on riippuvainen hänestä itsestään. Rukous ymmärretään sen sijaan voimaksi, jolla toiveet toteutuvat. Rukous on vuorovaikutusta se mitä tapahtuu on jonkun toisen vallassa. Kristillisessä tulkinnassa rukous on puhetta ja vuorovaikutusta Jumalan kanssa, siksi rukous antaa lapsen toivolle syvemmän sisällön, joka ulottuu ihmisen ja inhimillisten mahdollisuuksien ulkopuolelle. Uskontojen merkityksen vähenemisellä näyttäisi olevan yhteys epätoivon lisääntymiseen länsimaissa. Lapsilla ja nuorilla on yhä enemmän masennusta, sisäänpäin kääntymistä ja epätoivoa. Tamminen viittaa yhdysvaltalaisen lasten psykiatrin, Dr. Robert Colesin lasten kriisejä käsittelevään tutkimukseen (Children of crises, Robert Coles 1990). Hän nostaa esille erään tutkijan johtopäätöksen: niillä 8 10 vuoden ikäisillä lapsilla, joilla on uskonnollinen viitekehys, on terveemmät strategiat selvitä kriisitilanteista kuin lapsilla, joilla tätä mahdollisuutta ei ole. Kristillisessä viitekehyksessä on enemmän välineitä ja valmiuksia vaikeiden ja lapsille kriisejä aiheuttavien asioiden avoimelle käsittelylle. Ylipäätään lapsen tasolla tapahtuva avoimuus ja vaikeidenkin asioiden kohtaaminen lapsen ehdoilla antaa tilaa puhumiselle, rukoilemiselle sekä perusturvallisuuden palauttamiseen sekä tasapainon sekä mielekkyyden löytämiselle elämässä. Lapsen hengellisyydestä Lapsen uskonnollisuus ja hengellisyys on synnynnäinen ominaisuus ihmisessä. Jokaisella ihmisellä on tarve löytää elämän tarkoitus. Hänellä on ihmisyyteen sisäänrakennettu tarve päästä lähelle Jumalaa. Hänen henkensä suuntautuu kohti Jumalaa. Hän etsii pyhää ja pyhän kokemusta. Kirkon varhaiskasvatuksen ja pyhäkoulujen tehtävänä on antaa oman traditionsa ja sanomansa pohjalta kristillinen sisältö lapsen jumalakaipuulle. Kristillisen kasteteologian ja kolminaisuusajatuksen mukaan Pyhä henki vaikuttaa ihmisessä tämän kaipuun hengellisyyteen ja suuntauksen. Se saa sisällöllisen merkityksensä kasteessa. Se jatkuu hengellisenä kasvuna Kristuksen lahjoittamassa uskossa ja toivossa. Lapsi tarvitsee kristillisiä rakennusaineita henkilökohtaiselle uskolleen sekä kasvulleen kristittynä, kirkon ja seurakunnan jäsenenä. Pyhäkoulun tehtävä on luoda mahdollisuus hiljentymiseen ja rukoukseen lämpimässä ja turvallisessa ilmapiirissä. Pyhäkoulun alkurukous ja loppusiunaus luovat läheisyyttä ja vahvistavat yhteisyyttä. Se on säännöllisesti toistuva rituaali, jota lapsi oppii odottamaan. Lapsen kasvaessa rukouksen sanat ja sen sisältö tulevat tärkeämmäksi. Tutun iltarukouksen lisäksi lapselle voi opettaa Isä meidän -rukouksen, sillä lapsi kuulee tämän rukouksen jumalanpalveluksessa. Tällöin hän kuulee kirkossa tutun ja opitun rukouksen, johon hän voi yhtyä. Luonnollinen rukous yhteisten asioiden puolesta osana pyhäkoulun rukousta luo oman lämpönsä ja rikastuttaa lapsen rukouksen maailmaa. Lapsi näkee ja vaistoaa herkästi, onko rukous meille merkittävä ja
4 rukoileeko hänen vanhempansa ja kasvattajansa myös itse aidosti ja sydämestään. Pyhäkoulun rukous tukee lapsen ja hänen perheensä iltarukouskäytäntöä. Rukous päivän päättyessä ja aamulla luo lapselle turvallisuutta ja jatkuvuutta arjen keskellä läpi elämän. Iltarukous voi olla myös iltavirsi tai hengellinen laulu. Se koskettaa herkällä ja koskettavalla tavalla syvimpiä tunteita. Lapsen sosiaalisuudesta Lapsi on sosiaalinen ihminen ensi hetkestä alkaen. Hänestä tulee oman perheen, suvun, naapuruston, kylän jne. jäsen. Lapset eivät elä useinkaan niin sosiaalisissa yhteisöissä kuin aiemmin. Myös Suomessa perheiden keskimääräinen koko on pienentynyt, yksilapsisia perheitä, yksinhuoltajien perheiden määrä on lisääntynyt. Monille lapsille säännöllisesti kokoontuva, oma pyhäkoulu, päiväkerhoryhmä voivat olla ja ovat usein niitä meidän omia, lapselle merkittäviä yhteisöjä. Kaikki sosiaalisuus merkitsee lapselle yhteiselämää ja ihmisen välistä vuorovaikutusta. Yhteiselämän muodot, käyttäytymistavat, kyky tulla muiden kanssa toimeen, yhteisten sääntöjen noudattaminen ja henkilökohtaisen ja sosiaalisen vastuun ottaminen liittyvät lapsen terveeseen sosiaaliseen kehitykseen. Sosiaaliset kokemukset auttavat usein lasta luottamaan itseensä muiden joukossa. Niiden avulla ihminen oppii luottamaan myös toiseen ihmiseen. Toisten ihmisten aito kunnioittaminen, auttaminen sekä ystävällisesti ja suvaitsevaisesti suhtautuminen olipa heidän sosiaalinen, rodullinen tai kansallinen taustansa mikä tai millainen tahansa ovat sosiaalisen kasvatuksen ja samalla kristillisen lähimmäisenrakkauden keskeisiä tavoitteita. Kristilliseen uskoon ja hengellisyyteen liittyvät asiat ajankohtaistuvat lapselle siinä rytmissä, jossa lapset turvallisesti kykenevät ottamaan vastaan niitä ja käsittelemään niiden sisältöä. Siksi kristillisessä kasvatuksessa ei pidä koskaan kiirehtiä, vaan lapsen herkkyydelle kohdata uskonnollisia asioita, asioiden pohdinnoille, kysymysten tekemiselle ja oman uskonnollisen maailman rakentamiselle on annettava lapsen omassa sosiaalisessa viitekehyksessä oli se sitten koti, kerho tai pyhäkoulu aikaa ja tilaa, rakkautta ja rauhaa. Lapsi ilmaisee itsensä, jotakin omasta hengellisestä maailmastaan esimerkiksi pohdinnoissaan, kysymysten avulla ja leikkiessään omalla ajallaan usein hyvin yllättävissä paikoissa ja tilanteissa ja hänelle ominaisella tavalla. Kirkon varhaiskasvatuksen peruslähtökohtia ovat armo ja anteeksiantaminen. Syyllisyyden painaessa lapsella on oikeus kokea anteeksiantamisen vapauttava ja eheyttävä voima. Kokemuksen kautta ja keskustellen ihminen oppii pyytämään ja antamaan toiselle anteeksi. Armollisuuden ilmapiirissä lapselle tarjoutuu sen sisäistäminen, että hänen ei tarvitse olla täydellinen. Kukaan meistä ei ole täydellinen. Jokaisen kirkossamme olevan kristillisen yhteisön, joissa lapsetkin ovat mukana, tulisi olla armahtavaisuuden ja armon yhteisö, armon lohduttava syli kuten Mikkelin hiippakunnan piispa, Voitto Huotari asian ilmaisi. Emotionaalisuudesta Lapsen tunteet eli emootiot ovat lapsen sielunelämän energialähteinä. Tunteilla on ilmeisen suuri merkitys asioiden omaksumiseen ja niiden oppimiseen. Lapsen tulee tuntea halukkuutta pyhäkouluun tulemiseen, siellä uusien asioiden oppimiseen ja aiemmin opitun syventämiseen. Pyhäkoulun tulee olla myös sellainen paikka, jossa lapset viihtyvät. Lopulta kristillisten asioiden kasvukokemukset, oivallukset, sisällön ymmärtäminen ja hengellinen sisäistäminen niin lapsilla kuin aikuisilla tapahtuu usein sydämen ja tunteen tasolla. Emotionaalinen ja sosiaalinen kasvatus liittyvät niin kiinteästi toisiinsa, että toisinaan niitä on hyvin vaikea erottaa toisistaan. Hyvän ja rakastavan tunneilmaston aikaansaaminen pyhäkoulussa on pyhäkouluopettajan vastuulla. Se on merkittävän keskeinen tekijä lasten kirkkohetkessä. Lapsi kaipaa turvallista ja lämmintä aikuista, joka kykenee tukemaan lapsen perusturvallisuutta. Tällaisen ihmiskontaktin jatkuvuus, pysyvyys ja uskollisuus on lapsen ja nuoren kasvussa hyvin merkittävää. Lapsi tarvitsee tunnekokemuksia, tilaisuuksia ja käyttäytymismalleja siitä, miten voi asettua toisen ihmisen asemaan. Tutustuminen erilaisiin kansallisuuksiin ja heidän elintapoihinsa vaikkapa lähetysaiheisten pyhäkoulujen avulla on merkittävä tapa kasvattaa lasta aitoon suvaitsevaisuuteen ja toisten kunnioittamiseen.
5 Lapsen esteettisyydestä Kun me lähestymme lapsen esteettinen kehitystä ja hänen kokemuksiaan ja elämyksiään esimerkiksi musiikin ja taiteen maailmassa, haluan katsoa sitä lyhyesti kolmesta näkökulmasta: sanan, kuvan ja musiikin näkökulmasta. Professori Jouko Martikainen mainitsi eräässä artikkelissaan Kuvan teologia tänään?, että sana avaa asian, kuva tekee läsnä olevaksi ja sävel tulkitsee tunteen. Pieni lapsi iloitsee aidosti jokaisesta oppimastaan uudesta sanasta. Hän toistaa ja harjoittelee sitä lukemattomia kertoja. Sen avulla hän saa haltuunsa myös sen asian, josta tämä sana puhuu ja johon se liittyy ja joka kätkeytyy tähän sanaan. (Aluksi hyvin konkreettisella tasolla, ja myöhemmin laajemmin ja syvällisemmin ymmärrettynä.) Sana avaa hänelle asian. Kuva tekee asian läsnä olevaksi. Kuva kantaa mahdollisuuksiensa mukaan kuvatun katseltavaksemme. Se tekee sen silmälle, ihmettelylle ja katsomiselle läsnä olevaksi. Sävel tulkitsee tunteen ja tunnetilan. Lapsuudessa pyhäkoulussa opittu laulu, lastenvirsi tai veisu kantaa sävelillään mukanaan kokonaisen tunneilmaston. Jokainen meistä muistaa meille tutun virren tai laulun kohdalla siihen liittyvän muiston, elämän kokemuksen, rakkaan ihmisen jne. kaukaa omasta lapsuudesta. (Maan korvessa kulkevi...) Suomalainen luonto on äärimmäisen kaunis. Se on eri alueilla ja eri vuodenaikoina eri tavoin kaunis ja koskettava. Tunnetun italialaisen pedagogin, Sofia Cavallettin sanoin; lapset omaavat ja heitä pitää siihen kasvattaa herkkyyttä nähdä luonnon kauneutta ja ihmeellisyyttä pienissäkin yksityiskohdissa; heillä on kykyä eläytyä ja uppoutua läsnä olevaan hetkeen. He ovat avoimia kaikelle kauneudelle sille kauneudelle, joka Jumalan luomistyössä on edelleen nähtävissä. Kohti lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia Jokainen lapsi tarvitsee elämäänsä turvallisuutta, pysyvyyttä ja jatkuvuutta. Kaikenlainen hiihtohissielämä, jossa lapsi istuu matkalla jonnekin ja päivittäin hänen vierelleen aina vaihtuu uusi ihminen, on äärimmäisen kuluttavaa ja ahdistavaakin. Pahimmillaan pyhäkouluunkin tulevan lapsen arjessa on pysyvää vain seinät päivähoidossa ja jääkaappi, kun hän tulee kotiin. Tänään lapset kaipaavat hänelle läheisten ja rakkaiden ihmisten läsnäoloa, rakkautta, aikaa ja rauhaa. Jos meidän kasteopetusta ja kristillistä kasvatusta toteuttava pyhäkoulumme voisi kehittyä tähän suuntaan, pyhäkoulutyöllä alkaisi uusi tulevaisuus. Muutama vuosi sitten englantilainen rabbi Harold S. Kushner julkaisi artikkeliin, jossa hän esitti viisi kohtaa lapsen hengellisen hyvinvoinnin lääkkeiksi: 1. Lapset tarvitsevat elämäänsä rituaaleja. 2. Lapset tarvitsevat kokemuksia sielua koskettavasta hengellisyydestä, koko olemuksen täyttävistä lumoavista hetkistä, ilon ja riemun todeksi elämisestä. 3. Lasten tulisi saada kokemuksia anteeksiantamuksesta ja anteeksi saamisesta. 4. Lapset kaipaavat turvallisuutta 5. Lapset tarvitsevat lähelleen ihmisiä, jotka elävät hänen kanssaan luonnollisella tavalla todeksi kristillisen uskon sisältöä Lapsilla on luonnollinen halu ja kyky rukoilla silloin kun he kokevat voimakkaita ilon ja toisaalta ahdistavia hetkiä. Heillä on valmiuksia saada asialleen sovinto ja tehdä itse sovinto. He omaavat kyvyn antaa anteeksi, kun heitä on loukattu ja heiltä pyydetään anteeksi. Lapsilla on itsellään halu auttaa ja antaa omastaan heille, jotka kärsivät puutetta. Lapset ovat yleensä avoimia ja herkkiä kaikelle kauneudelle ja runollisuudelle. Rituaalien kautta lapsi voi tulla Jumalan koskettamaksi ja hän voi kokea Jumalan siunausta. Rituaalit antavat lapselle mahdollisuuden tuntea ja ymmärtää sitä hengellistä todellisuutta, jota lapsen on muutoin mahdotonta saavuttaa ja lähestyä. (Tämä on lapsen tasolla hallittavissa.) Rituaalien avulla lapselle tulee turvallinen
6 tietoisuus jatkuvuudesta ja siitä, mitä tapahtuu seuraavaksi. (Kellojen soitto aloittaa pyhäkouluhetken, kynttilöiden sytyttäminen, alkusiunaus ja rukous johdattaa päivän aiheeseen, Iltarukouksen jälkeen saa turvallisesti nukahtaa jne...) Rituaalien kautta jäsentyy lapsen elämään elämää suojeleva rytmi. Hän on itse sekä tunteillaan että käytännössä mukana siinä rituaalin toteuttamisessa, joka luo elämään toivoa ja antaa tulevaisuuden. toiminta. Lapset kaipaavat kokemusta sielua koskettavasta hengellisyydestä, lumoavasta ilon ja riemun hetkistä, joka kertoo, että mahdottomalta näyttävistä asioista voi tulla mahdollisia ja todellisia. Hengellisyys voi tulla todelliseksi lapsen elämässä. He tarvitsevat kokemuksia hengellisyydestä, jotka koskettavat ihmisen sielua, ihmisen syvimpiä tunteita ja ravitsevat hänen hengellisyytensä nälkää. Lapsen kokemus talven ensimmäisestä lumisateesta, ja kaiken muuttumisesta puhtaan valkoiseksi voi olla myös uskonnollinen kokemus lapsen hengellisyydessä. Lapsen kokemus kirkkosalissa; kirkon kellojen ääni, kukkien tuoksu, urkujen musiikki, kristallilamppujen loiste, valon heijastuminen ikkunasta ja kauniista kappelin lasimaalauksista, ne kaikki antavat tilaa lapsen mielikuvitukselle ja kasvattavat kunnioituksen tunnetta pyhyyttä ja pyhänä pidettyjä asioita kohtaan. Ne kasvattavat uskoa siihen voimaan ja Jumalan valtakuntaan, joka tuo toivoa ja jatkuvuutta lapsen ja aikuisen elämään. Lapsilla on herkkyyttä ymmärtää Raamatun kertomusten kohdalla, että niiden taakse sisältyy vahvemmin todellisia kokemuksia ja syvällinen sanoma: Jumala on todellinen, Jumala on elävä. Hän on rakastava, armahtava ja hän johdattaa läpi elämän. Lapset ovat olemassa. He ovat lähellä meitä. He kutsuvat meitä jokaista yhteiselle matkalle, jossa Raamatun kokemukset voivat tulla meidän yhteisiksi kokemuksiksi. Matkalle, jossa yhdessä voimme kohdata Pyhän. Käsitellessään lapsen kaipaamaa kokemusta anteeksiantamuksesta Kushner puhuu lapsen kokemuksesta vanhempien rakkaudesta, joka hyväksyy lapsen aidosti sellaisenaan ja rakastaa anteeksi antaessaan silloinkin ja silläkin hetkellä kun tämä tulee itse teosta suu täynnä suklaata tai hilloa, tai kukkaruukun palaset kädessään. Ikävänkin totuuden edessä lapselta ei kielletä äidin tai isän rakkautta, ja lapsi kohtaa aina vanhempien rakastavat silmät ja anteeksiantavan katseen. Lapsi saa kokemuksen siitä, että on olemassa rakkaus ja anteeksiantamus, joka on ehdoton ei ehdollinen eikä epäröivä. Se on jotakin pysyvää, todellisesti elämässä läsnä olevaa, armahtavaa, lohduttavaa ja aina turvalliseen syliinsä sulkevaa. Kushnerin mukaan lapsen turvallisuuden tunne on yhteydessä siihen huolettomaan tietämättömyyteen, joka kuuluu lapsuuteen. Hänellä on oikeus olla tietämätön kaikesta siitä aikuisten maailmaan kuuluvasta pahasta, jota maailmassa on. Me emme saa riistää hänen turvallisuuden tunnettaan. Lapsen hyvinvointiin kuuluu, että aikuiset toimivat niin, että hänen maailmansa on turvallinen. Lapsi saa kaiken hänelle kuuluvan hoivan. Hänen toiveensa ja unelmansa saavat toteutua. Tämä on Jumalan maailma, johon voi luottaa, ja jossa voi ja saa olla hyvä toiselle ihmiselle. Lapset tarvitsevat lähelleen turvallisia aikuisia, jotka arjen ja juhlan keskellä omalla elämällään kertovat Jumalan rakkaudesta. Kushner korostaa. kuinka tärkeää on yhdessä lasten kanssa elää todeksi kristillistä uskoa ja kristillistä perinnettä. Lapsi huomioi ja muistaa, kuka antoi omastaan kolehtiin ja keräyksiin, kuka rukoili hänen kanssaan ja kuka piti hänelle pyhäkoulua. Jos aikuiset osoittavat aidosti suvaitsevaisuutta ja kunnioittavat toisen uskoa ja vakaumusta, lapsi saa siitä mallin omaan elämäänsä. Lapsia tulee kodeissa, pyhäkouluissa ja varhaiskasvatuksessa kasvattaa niin, että he ottavat luottavaisesti vastaan jokaisen päivän uutena mahdollisuutena ja Jumalan lahjana.
Pienten lasten kerho Tiukuset
Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri
LisätiedotNimeltä kutsuttu. seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen asiakirja
Nimeltä kutsuttu seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen asiakirja Tämä on meille tärkeää Kun pienen lapsen läheiset ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, välittyy rakkautta ja huolenpitoa.
LisätiedotSeinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja
Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotKRISTILLINEN KASVATUS
KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen
LisätiedotNaturalistinen ihmiskäsitys
IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole
Lisätiedot1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään
Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus
LisätiedotSEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan
LisätiedotLapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa
Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu
LisätiedotOnko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta
Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta
LisätiedotLIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia
LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,
LisätiedotTAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA
LisätiedotHyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
LisätiedotS E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta
S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N leikin lumoa ja hiljaisuutta Kerhorepussa on tossut. Minulla on kiva kerhoreppu. Minä olen ihme Lapsi on seurakunnan päiväkerhossa aikuisten silmäterä. Päiväkerho
LisätiedotKolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki
Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.
Lisätiedotparasta aikaa päiväkodissa
parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys
LisätiedotARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO
ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO TAKSONOMIATAULUKKO 6.lk. UO 6. luokka arvioitavat tavoitteet Etiikka T4, T8, T9, T10, T11 arvosanalle 5 Muistan yksittäisen kristillisen eettisen periaatteen. minulla
LisätiedotSanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka
Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Kirsi Tarkka 12.11.2018 Rovaniemi Varhaiskasvatus otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta
LisätiedotSEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.
Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat
LisätiedotPIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma
PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon
LisätiedotMiksi katsomuskasvatusta? Näkökulmana VASU2017 Kommenttipuheenvuoro: TM, KK Silja Lamminmäki-Vartia
Miksi katsomuskasvatusta? Näkökulmana VASU2017 Kommenttipuheenvuoro: TM, KK Silja Lamminmäki-Vartia Toteutuuko lapsen oikeus katsomukseen? Varhaiskasvatuksen seminaari 30.9.2016 Suomen Ekumeeninen Neuvosto,
LisätiedotSYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT
LisätiedotMistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten
Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulutyö 2018 Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle,
LisätiedotKouluun lähtevien siunaaminen
Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen
LisätiedotVanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori
Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotMIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015
MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma
Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla
LisätiedotHintan päiväkodin toimintasuunnitelma
Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Opimme yhdessä ja jaamme oppimaamme, minkä pohjalta kehitämme toimintaamme ja toimintaympäristöjämme. Luomme avoimen ja kannustavan ilmapiirin,
LisätiedotMUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS
MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen
LisätiedotRistiäiset. Lapsen kaste
Ristiäiset Lapsen kaste Ilo palvella! Loimaan seurakunta OHJELMA Alkuvirsi Ristinmerkki Raamatunluku Mark. 10: 13 16 Puhe Uskontunnustus Kaste Virsi Yhteinen esirukous ja Isä Meidän rukous Siunaus Päätösvirsi
LisätiedotMikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.
13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri
LisätiedotRAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939
RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS
LisätiedotKaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO
7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.
LisätiedotVanhemmuussuunnitelma
Vanhemmuussuunnitelma Yhteinen lapsemme on / Yhteisiä lapsiamme ovat: Kunnioitamme toisiamme vanhempina, hyväksymme toistemme merkityksen lastemme elämässä ja toimimme yhteistyökumppaneina lastemme kasvattamisessa.
LisätiedotSimppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma
Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme perustuu hyvään vuorovaikutus- ja luottamussuhteen luomiselle lapsen ja aikuisen välille. Aikuisina
LisätiedotRIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019
RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019 Espoon tuomiokirkkoseurakunta Kirkkokatu 10 09 80501 Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu
LisätiedotAAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA
Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...
LisätiedotEspoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua.
Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle, leirillemme
LisätiedotPerhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma
Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen
LisätiedotPrososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015
Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena
LisätiedotAnnalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto
LisätiedotVanhemmuussuunnitelma
Vanhemmuussuunnitelma Yhteinen lapsemme on / Yhteisiä lapsiamme ovat: Kunnioitamme toisiamme vanhempina, hyväksymme toistemme merkityksen lastemme elämässä ja toimimme yhteistyökumppaneina lastemme kasvattamisessa.
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotETIIKKA ERI KIRKOISSA IR
ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen
LisätiedotLAPSI JA PERHE KRIISISSÄ
LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa
LisätiedotRuokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen
Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan
LisätiedotSAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME
SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.
LisätiedotVuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa
Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-
LisätiedotANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS
ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,
LisätiedotArmoon pohjaten maailmassa aikaansaaden
Lundin hiippakunnan visio Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Oppimaan innostaen ja toivon ympärille kokoontuen... kaste perustana kohtaamaan elämän ja maailman haasteet Armoon pohjaten, maailmassa
LisätiedotSAATTOHOIDON PERIAATTEISTA
SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään
LisätiedotKOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN
KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,
LisätiedotRakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat
Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.
LisätiedotVARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
Lisätiedot9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet
9.2.9. Uskonto Uskonnon opetuksen tavoitteena on tarjota oppilaalle tietoja ja taitoja, joiden avulla hän rakentaa kulttuuri identiteettiään ja ymmärtää ja hyväksyy erilaisuutta. Oppilaat perehtyvät suomalaiseen
LisätiedotOpetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin
T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa Oppilas herää mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan. Oppilas
LisätiedotVarhaiskasvatus murroksessa - haasteita, riskejä ja mahdollisuuksia -
Varhaiskasvatus murroksessa - haasteita, riskejä ja mahdollisuuksia - LIIKKUMISEN NÄKÖKULMA Ilo kasvaa liikkuen seminaari 10.3.2015 Säätytalolla Päivi Lindberg 09/03/15 Varhaiskasvatus murroksessa / Päivi
LisätiedotTimo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto
Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto 7.11.2012 Kirkko- ja seurakuntakäsitys, jossa sekä salatulla että näkyvällä on paikkansa Kaksinaisuus kirkon / seurakunnan
LisätiedotYhdessä koulumatkalle hanke Nakkilan kunnan sivistystoimiala
Yhdessä koulumatkalle hanke Nakkilan kunnan sivistystoimiala 4.10.2018 Hankkeen tausta Valtakunnallisissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa korostetaan oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin
LisätiedotHaastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?
Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto
LisätiedotVARHAISKASVATUKSEN RAJOITUSTEN PURKAMINEN, ALOITE. Esittelymateriaali
VARHAISKASVATUKSEN RAJOITUSTEN PURKAMINEN, ALOITE Esittelymateriaali 31.10.2017 Tuusulan kunta tarjoaa kaikille lapsille tasavertaisen ja yhtäläisen oikeuden varhaiskasvatukseen. Nykyisessä tilanteessa
LisätiedotHELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012
HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus
LisätiedotVARHAISKASVATUS SUUNNITELMA
PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:
LisätiedotSaloilan päiväkodin toimintasuunnitelma
Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Puhallamme yhteen hiileen ajatuksella; kaveria ei jätetä. Huolehdimme kannustavasta, innostavasta ja positiivisesta vuorovaikutuksesta.
LisätiedotLapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus
Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta
LisätiedotTervetuloa Teinilän Lastenkotiin
Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus
Varhaiskasvatussuunnitelma 1.8.2017 Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista ja edistää lapsen ja hänen perheensä hyvinvointia Pyhäjärven
LisätiedotTyökalupakista apua arkeen
Työkalupakista apua arkeen Valtakunnalliset seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät Seinäjoella 20.-21.9.2018 Raija Ojell, KKP ja Tiina Haapsalo, Nuori kirkko ry Mikä on Vasu kirkossa? Mitä ajatuksia
LisätiedotHAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:
LisätiedotKuva: SXC/S. Braswell. Näky
Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena
LisätiedotLisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa
1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä
LisätiedotLapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011
Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat
Lisätiedot3. Arvot luovat perustan
3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat
LisätiedotLapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma
Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa
LisätiedotLAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO
LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat
LisätiedotLapsen & perheen kirkkopolku ja perhelähtöinen työote
Lapsen & perheen kirkkopolku ja perhelähtöinen työote Raija Ojell ja Minna Tuominen Valtakunnalliset seurakuntien varhaiskasvatuksen Neuvottelupäivät Vantaalla 26.-27.9.2019 Lapsen ja perheen kirkkopolku
LisätiedotRaahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE
Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013
Nuppusten Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. NUPPUSTEN RYHMÄKUVAILU 2. NUPPUSTEN TOIMINTA-AJATUS 3. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 4. KIELELLINEN KEHITYS JA KIELEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA
LisätiedotSISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat
Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi
LisätiedotMe lähdemme Herran huoneeseen
Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun
LisätiedotMINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN
MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotNuoren itsetunnon vahvistaminen
Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin
LisätiedotRaamatun oikea ja väärä IR
Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä
LisätiedotArmolahjat ja luonnonlahjat
Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotVUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus
VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus Missio Välitämme pelastuksen evankeliumia Jumalan armosta sanoin ja teoin. Visio Seurakuntamme on armon ja rauhan yhteisö, joka tuo ajallista
LisätiedotKasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning
Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan
LisätiedotLeikkien liikkumaan Eino Havas, johtaja
Leikkien liikkumaan 31.1.2018 Eino Havas, johtaja MITÄ 2018? ohjelmat yhteen Ilo kasvaa liikkuen 1-6 vuotiaat, varhaiskasvatus Liikkuva koulu, 7-16 vuotiaat, perusopetus Liikkuva opiskelu, 16-20+ -vuotiaat,
LisätiedotHavusten varhaiskasvatussuunnitelma
Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä
LisätiedotPitkäkankaan päiväkodin toimintasuunnitelma
Pitkäkankaan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Meillä lasta kannustetaan leikkiin. Tiedostamme leikin tärkeän merkityksen lapsen hyvinvoinnille ja oppimiselle. Aikuiset ja lapset
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
Lisätiedot