Pyhäkoulutyö osana lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia Martti Häkkänen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pyhäkoulutyö osana lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia Martti Häkkänen"

Transkriptio

1 Pyhäkoulutyö osana lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia Martti Häkkänen Pyhäkoulusymposium, Järvenpää Pyhäkoulutyö on osa kirkon kristillistä varhaiskasvatusta. Sillä on pitkät historialliset perinteet, ja selkeä tehtävä kirkon kasvatustyössä: sen tehtävä on tuoda elämään kestävä perusta, kasvattaa lapsia kristilliseen uskoon. Pyhäkoulu on paikka, jossa lapset viettävät omaa jumalanpalvelusta, hiljentyvät rukoukseen ja tutustuvat Raamatun kertomuksiin. He saavat olla lähellä turvallista aikuista, pyhäkoulun opettajaa, jonka kanssa he kyselevät, keskustelevat, ihmettelevät, laulavat, leikkivät, askartelevat ja kaikkea muuta lapselle ominaisella tavalla. Ja lopuksi he saavat siunauksen, joka kantaa läpi elämän. Kirkon varhaiskasvatuksen ja pyhäkoulutyön tavoitteena on lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Uskonnollisuudella ja hengellisyydellä on luonnollinen ja oikeutettu asema jokaisen lapsen elämässä, sen arjessa ja juhlassa. Kristillistä hengellisyyttä ja uskonnollisuutta sisältävän kasvatuksen tehtävänä on tuoda siunausta, iloa, turvallisuutta ja toivoa lapsen elämään. Kokonaisuudessaan kirkon varhaiskasvatus on edistämässä lapsen tervettä kasvua ja kokonaisvaltaista hyvinvointia, ja samalla se on osa sitä. Lapsen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin vaikuttavat tämän fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kehitys, emotionaaliset ja esteettiset kokemukset sekä lapsen hengellinen elämä. Kirkon varhaiskasvatuksen eräänä lähtökohtana on kristillinen ihmiskuva. Se perustuu Raamatun ja kristillisen perinteen käsityksestä ihmisestä, sekä toisaalta kaikesta siitä, mitä tieteen, luonnollisen järjen ja arkikokemuksen kautta voimme tietää ihmisestä. Hänessä on ruumis, sielu ja henki, ja samalla hän on jakamaton kokonaisuus. Ihminen on luotu jatkuvaan vuoropuheluun ja yhteyteen Jumalan kanssa. Tämän lisäksi luomiseen liittyy ihmisten keskinäinen kumppanuus. Kolmas Jumalan antama merkitys ilmenee ihmisen ja luonnon välillä. Ihminen on vuorovaikutuksessa häntä ympäröivän luonnon kanssa. Ihmisen tehtävä on viljellä ja varjella maata. Hän ei saa kadottaa herkkyyttään luonnon kauneudelle, arvokkuudelle ja merkitykselle. Kuinka se onkin niin, että juuri lapset usein näkevät luonnon yksityiskohdat ja sen kauneuden herkemmin kuin aikuiset. Suomalaisten lasten hyvinvointi tutkimusten valossa Tampereen yliopiston sosiologian ja sosiaalipsykologian laitoksella työskentelevän professori Irmeli Järventien johtamat tutkimushankkeet ovat 2000 luvulla liittyneet laajempaan pohjoismaiseen, vertailevaan tutkimukseen lasten hyvinvoinnista. Niiden sisältöinä ovat olleet mm. lapsen itseä koskeva arvio eli identiteetti, kotona saatu perushoiva sekä lapsen sosiaalinen integraatio sosiaalisissa suhteissa. Suomalaisten lasten kohdalla tutkimustulokset eivät valitettavasti näytä kovin hyviltä. Niitä voidaan tarkastella myös eri näkökulmista: noin 56 % oli vähintään lievästi kielteinen identiteetti. 38 % kotonaan saamassa perushoivassa oli puutteita. Kun lapsen saaman perushoivan taso on huolestuttavalla tasolla, hänen identiteettinsä eli hänen käsityksensä itsestään on kielteinen ja hänen sosiaalinen integraationsa on ongelmallista. Kun sen sijaan perushoiva on hyvä, hänen käsityksensä itsestään on myönteinen. 43 % lapsista nukkui liian vähän, (15 % meni 3 5 päivänä koulupäivää edeltävänä iltana nukkumaan vasta klo 23 jälkeen). 26 % lapsista ei saanut koulupäivän jälkeen välipalaa tai lämmintä ruokaa. Noin 84 % lapsista sosiaalinen integraatio oli vähintään lievästi ongelmallista; ei osallistuttu johdettuihin harrastuksiin, lapsi leikki hyvin vähän toisten lasten kanssa, lapsilla oli hyvin niukasti aikaa omien vanhempien kanssa ja lapset eivät viihtyneet koulussa. noin 63 % vaivaa ajatus, että heidän ulkonäössään on vikaa tai pitävät itseään suorastaan rumina. Noin 45 % ilmoittaa, että toiset lapset kiusaavat heitä.

2 32 % lapsista kertoi kiusanneensa toisia lapsia. Hyviä uutisia kyseisissä tutkimuksissa oli se, että suomalaiset lapset eivät koe tulevaisuutta läheskään niin pelottavaksi kuin esimerkiksi ruotsalaiset ja norjalaiset ikäisensä lapset. (Järventie, Irmeli: Lasten hyvinvointi ja eriarvoisuus kasaantuvat Pohjoismaissa. Lapsiasianvaltuutetun toimintakertomus vuodelta Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:33.) Tutkija kysyy artikkelissaan, onko psykososiaalinen pahoinvointi PISA-menestyksen hinta? Onko samalla kun lasten tiedollisia ja kognitiivisia taitoja on kehitetty lähes huippuunsa, jotain hyvin keskeistä ja merkittävää unohdettu lapsen elämässä? Noin viikko sitten valtakunnallisessa viikkolehdessä oli yhdentoista alansa johtavan professorin vetoomus Lapsia ei saa unohtaa. (Suomen Kuvalehti 3, 2008, ); Suomalaisten koululaisten osaaminen on maailman huippua, mutta silti.. lasten ja nuorten psyykkinen ja fyysinen terveys uhkaavat rapistua. Erityistuen tarve kasvaa jatkuvasti. Lapset jakautuvat riskilapsiin ja hyvinvoiviin yhä varhaisemmassa vaiheessa. Aikuisväestön ongelmat koskettavat myös lapsia ja kouluikäisiä. He esittivät kirjoituksessaan syvän huolensa mm. peruskoulujemme kouluterveydenhuollon heikentyvistä resursseista. Perheiden, aikuisten ja lasten pahoinvointikin on hyvin kokonaisvaltaista. Meidän kysymyksemme tänään, täällä Pyhäkoulutyönsymposiumissa on: miten pyhäkoulutyössä ja kirkon kristillisessä kasvatustyössä yleensä - voidaan huomioida tästä tilanteesta nousevat lasten todelliset tarpeet? Kuinka pyhäkoulutyö ja kristillinen kasvatus voi toimia ja kehittyä siellä, missä lapset saavat elää tavallista, normaalia elämää, sekä siellä, missä suomalaisten lasten hyvinvoinnissa havaitaan useita uhkatekijöitä, riskejä ja vaikeuksia? Kokonaisvaltaisuus lapsen hyvinvoinnissa Suomalaisessa ja kansainvälisessä kasvatusalan kirjallisuudessa lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi muodostuu lapsen fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta, emotionaalisesta, esteettisestä sekä eettisestä ja hengellisestä osa-alueesta. Lapsen perustarve on se, että hänestä ja hänen terveydestään pidetään huolta. Lapsen perushoivaan ja huolenpitoon kuuluvat luonnollisesti riittävä uni ja lepo, päivittäinen ulkoilu, monipuolinen ravinto sekä tarkoituksenmukainen järjestys ja puhtaus. Ne muodostavat fyysisen kehityksen lähtökohdat. Aidon kiintymyksen osoittaminen, sylissä pitäminen, kuunteleminen, aito keskustelu ja silmiin katsominen ovat lapsen perustarpeisiin vastaamista ja aidon vuorovaikutustilanteiden luomista. Lapselle hyvin luontaista on liikkua monipuolisesti, harrastaa liikuntaa ja kokea liikunnan iloa. Hänen hyvinvointiaan eivät rakenna vanhempien ja muiden aikuisten henkisesti piiskaavat vaatimukset yhä paremmista suorituksista ja heidän huutamisensa kenttien reunoilla. Professori Tuula Tamminen on tuonut esille, kuinka kehityspsykologian ja neurotieteiden piirissä on kasvava kiinnostus uskonnollisuutta kohtaan. Tutkijat kysyvät; Mitä uskonto oikein on? Mitä tarkoittaa lapsen psyykkiselle kehitykselle ja tasapainolle, että ihminen kykenee uskomaan jotakin? Tamminen, Tuula: Uskonto ja lapsen mielen voimavarat. Luento. Lapsen minä-kuvan ja perusluottamuksen synnylle on suuri merkitys sillä, millaista hoivaa, turvaa ja rakkautta lapsi ensimmäisten ikävuosien aikana saa osakseen. Henkisenä ulottuvuutena käsitettävä toivo syntyy kaikesta siitä hyvästä, mitä aikuiset tekevät lapsilleen. Hyvin varhaisessa vaiheessa opitaan myös se, mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä. Tamminen painottaa, että jos lapsen sisäistämän moraalin perustana ovat pelkästään aikuisten säännöt, moraalikasvatuksen pohja on liian hatara, sekava ja kapea. Tämä merkitsee sitä, että on erilaisia eettisiä

3 periaatteita ja moraalikäsityksiä sekä käsityksiä siitä, missä kulkee sopivan ja sallitun rajat, pahimmillaan samassa yhteisössä ja ryhmässä vallitsee aivan vastakkaisia käsityksiä ja tapoja ratkaista eettisiä ja moraalisia kasvatuskysymyksiä. Jokainen yhteisö tarvitsee yhteneväisen käsityksen ainakin siitä perusajatuksesta, jota eettisiin ja moraalisiin tilanteisiin sovelletaan, ja jonka pohjalta ratkaistaan eteen tulevia moraalisia ja eettisiä ongelmia. Kristillisen kirkon kasvatukselle ja opetukselle 10 käskystä hyvinä elämän ohjeina sekä kultaisen säännön etiikalle on aina ja yhä enemmän vahva tilaus ja tarve, sillä tässä kohtaa kristillinen usko tukee vanhempia ja kasvattajia sääntöjen ja rajojen asettamisessa niin, että se tapahtuu johdonmukaisesti ja yhteisöllisesti. Miksi-kysymykset toimivat 3 6-vuotiailla maailman ymmärtämisen avartajina. Hänen ajattelunsa kehittyy juuri vuorovaikutuksen kautta. Lapsi osaa erottaa yllättävän hyvin fantasian ja uskonnon. Millaisen käsityksen lapsi saa Jumalasta, riippuu läheisistä aikuisista. Tässä ikävaiheessa lasta lähellä olevien aikuisten myös pyhäkouluopettajien oma asenne, uskon todelliseksi eläminen ja hänen puheensa uskosta ja uskonnosta ovat hyvin merkittäviä. 3 6-v. lapset osaavat erottaa toivomukset ja rukoukset. Toive toteutuu, jos toteutuu se on riippuvainen hänestä itsestään. Rukous ymmärretään sen sijaan voimaksi, jolla toiveet toteutuvat. Rukous on vuorovaikutusta se mitä tapahtuu on jonkun toisen vallassa. Kristillisessä tulkinnassa rukous on puhetta ja vuorovaikutusta Jumalan kanssa, siksi rukous antaa lapsen toivolle syvemmän sisällön, joka ulottuu ihmisen ja inhimillisten mahdollisuuksien ulkopuolelle. Uskontojen merkityksen vähenemisellä näyttäisi olevan yhteys epätoivon lisääntymiseen länsimaissa. Lapsilla ja nuorilla on yhä enemmän masennusta, sisäänpäin kääntymistä ja epätoivoa. Tamminen viittaa yhdysvaltalaisen lasten psykiatrin, Dr. Robert Colesin lasten kriisejä käsittelevään tutkimukseen (Children of crises, Robert Coles 1990). Hän nostaa esille erään tutkijan johtopäätöksen: niillä 8 10 vuoden ikäisillä lapsilla, joilla on uskonnollinen viitekehys, on terveemmät strategiat selvitä kriisitilanteista kuin lapsilla, joilla tätä mahdollisuutta ei ole. Kristillisessä viitekehyksessä on enemmän välineitä ja valmiuksia vaikeiden ja lapsille kriisejä aiheuttavien asioiden avoimelle käsittelylle. Ylipäätään lapsen tasolla tapahtuva avoimuus ja vaikeidenkin asioiden kohtaaminen lapsen ehdoilla antaa tilaa puhumiselle, rukoilemiselle sekä perusturvallisuuden palauttamiseen sekä tasapainon sekä mielekkyyden löytämiselle elämässä. Lapsen hengellisyydestä Lapsen uskonnollisuus ja hengellisyys on synnynnäinen ominaisuus ihmisessä. Jokaisella ihmisellä on tarve löytää elämän tarkoitus. Hänellä on ihmisyyteen sisäänrakennettu tarve päästä lähelle Jumalaa. Hänen henkensä suuntautuu kohti Jumalaa. Hän etsii pyhää ja pyhän kokemusta. Kirkon varhaiskasvatuksen ja pyhäkoulujen tehtävänä on antaa oman traditionsa ja sanomansa pohjalta kristillinen sisältö lapsen jumalakaipuulle. Kristillisen kasteteologian ja kolminaisuusajatuksen mukaan Pyhä henki vaikuttaa ihmisessä tämän kaipuun hengellisyyteen ja suuntauksen. Se saa sisällöllisen merkityksensä kasteessa. Se jatkuu hengellisenä kasvuna Kristuksen lahjoittamassa uskossa ja toivossa. Lapsi tarvitsee kristillisiä rakennusaineita henkilökohtaiselle uskolleen sekä kasvulleen kristittynä, kirkon ja seurakunnan jäsenenä. Pyhäkoulun tehtävä on luoda mahdollisuus hiljentymiseen ja rukoukseen lämpimässä ja turvallisessa ilmapiirissä. Pyhäkoulun alkurukous ja loppusiunaus luovat läheisyyttä ja vahvistavat yhteisyyttä. Se on säännöllisesti toistuva rituaali, jota lapsi oppii odottamaan. Lapsen kasvaessa rukouksen sanat ja sen sisältö tulevat tärkeämmäksi. Tutun iltarukouksen lisäksi lapselle voi opettaa Isä meidän -rukouksen, sillä lapsi kuulee tämän rukouksen jumalanpalveluksessa. Tällöin hän kuulee kirkossa tutun ja opitun rukouksen, johon hän voi yhtyä. Luonnollinen rukous yhteisten asioiden puolesta osana pyhäkoulun rukousta luo oman lämpönsä ja rikastuttaa lapsen rukouksen maailmaa. Lapsi näkee ja vaistoaa herkästi, onko rukous meille merkittävä ja

4 rukoileeko hänen vanhempansa ja kasvattajansa myös itse aidosti ja sydämestään. Pyhäkoulun rukous tukee lapsen ja hänen perheensä iltarukouskäytäntöä. Rukous päivän päättyessä ja aamulla luo lapselle turvallisuutta ja jatkuvuutta arjen keskellä läpi elämän. Iltarukous voi olla myös iltavirsi tai hengellinen laulu. Se koskettaa herkällä ja koskettavalla tavalla syvimpiä tunteita. Lapsen sosiaalisuudesta Lapsi on sosiaalinen ihminen ensi hetkestä alkaen. Hänestä tulee oman perheen, suvun, naapuruston, kylän jne. jäsen. Lapset eivät elä useinkaan niin sosiaalisissa yhteisöissä kuin aiemmin. Myös Suomessa perheiden keskimääräinen koko on pienentynyt, yksilapsisia perheitä, yksinhuoltajien perheiden määrä on lisääntynyt. Monille lapsille säännöllisesti kokoontuva, oma pyhäkoulu, päiväkerhoryhmä voivat olla ja ovat usein niitä meidän omia, lapselle merkittäviä yhteisöjä. Kaikki sosiaalisuus merkitsee lapselle yhteiselämää ja ihmisen välistä vuorovaikutusta. Yhteiselämän muodot, käyttäytymistavat, kyky tulla muiden kanssa toimeen, yhteisten sääntöjen noudattaminen ja henkilökohtaisen ja sosiaalisen vastuun ottaminen liittyvät lapsen terveeseen sosiaaliseen kehitykseen. Sosiaaliset kokemukset auttavat usein lasta luottamaan itseensä muiden joukossa. Niiden avulla ihminen oppii luottamaan myös toiseen ihmiseen. Toisten ihmisten aito kunnioittaminen, auttaminen sekä ystävällisesti ja suvaitsevaisesti suhtautuminen olipa heidän sosiaalinen, rodullinen tai kansallinen taustansa mikä tai millainen tahansa ovat sosiaalisen kasvatuksen ja samalla kristillisen lähimmäisenrakkauden keskeisiä tavoitteita. Kristilliseen uskoon ja hengellisyyteen liittyvät asiat ajankohtaistuvat lapselle siinä rytmissä, jossa lapset turvallisesti kykenevät ottamaan vastaan niitä ja käsittelemään niiden sisältöä. Siksi kristillisessä kasvatuksessa ei pidä koskaan kiirehtiä, vaan lapsen herkkyydelle kohdata uskonnollisia asioita, asioiden pohdinnoille, kysymysten tekemiselle ja oman uskonnollisen maailman rakentamiselle on annettava lapsen omassa sosiaalisessa viitekehyksessä oli se sitten koti, kerho tai pyhäkoulu aikaa ja tilaa, rakkautta ja rauhaa. Lapsi ilmaisee itsensä, jotakin omasta hengellisestä maailmastaan esimerkiksi pohdinnoissaan, kysymysten avulla ja leikkiessään omalla ajallaan usein hyvin yllättävissä paikoissa ja tilanteissa ja hänelle ominaisella tavalla. Kirkon varhaiskasvatuksen peruslähtökohtia ovat armo ja anteeksiantaminen. Syyllisyyden painaessa lapsella on oikeus kokea anteeksiantamisen vapauttava ja eheyttävä voima. Kokemuksen kautta ja keskustellen ihminen oppii pyytämään ja antamaan toiselle anteeksi. Armollisuuden ilmapiirissä lapselle tarjoutuu sen sisäistäminen, että hänen ei tarvitse olla täydellinen. Kukaan meistä ei ole täydellinen. Jokaisen kirkossamme olevan kristillisen yhteisön, joissa lapsetkin ovat mukana, tulisi olla armahtavaisuuden ja armon yhteisö, armon lohduttava syli kuten Mikkelin hiippakunnan piispa, Voitto Huotari asian ilmaisi. Emotionaalisuudesta Lapsen tunteet eli emootiot ovat lapsen sielunelämän energialähteinä. Tunteilla on ilmeisen suuri merkitys asioiden omaksumiseen ja niiden oppimiseen. Lapsen tulee tuntea halukkuutta pyhäkouluun tulemiseen, siellä uusien asioiden oppimiseen ja aiemmin opitun syventämiseen. Pyhäkoulun tulee olla myös sellainen paikka, jossa lapset viihtyvät. Lopulta kristillisten asioiden kasvukokemukset, oivallukset, sisällön ymmärtäminen ja hengellinen sisäistäminen niin lapsilla kuin aikuisilla tapahtuu usein sydämen ja tunteen tasolla. Emotionaalinen ja sosiaalinen kasvatus liittyvät niin kiinteästi toisiinsa, että toisinaan niitä on hyvin vaikea erottaa toisistaan. Hyvän ja rakastavan tunneilmaston aikaansaaminen pyhäkoulussa on pyhäkouluopettajan vastuulla. Se on merkittävän keskeinen tekijä lasten kirkkohetkessä. Lapsi kaipaa turvallista ja lämmintä aikuista, joka kykenee tukemaan lapsen perusturvallisuutta. Tällaisen ihmiskontaktin jatkuvuus, pysyvyys ja uskollisuus on lapsen ja nuoren kasvussa hyvin merkittävää. Lapsi tarvitsee tunnekokemuksia, tilaisuuksia ja käyttäytymismalleja siitä, miten voi asettua toisen ihmisen asemaan. Tutustuminen erilaisiin kansallisuuksiin ja heidän elintapoihinsa vaikkapa lähetysaiheisten pyhäkoulujen avulla on merkittävä tapa kasvattaa lasta aitoon suvaitsevaisuuteen ja toisten kunnioittamiseen.

5 Lapsen esteettisyydestä Kun me lähestymme lapsen esteettinen kehitystä ja hänen kokemuksiaan ja elämyksiään esimerkiksi musiikin ja taiteen maailmassa, haluan katsoa sitä lyhyesti kolmesta näkökulmasta: sanan, kuvan ja musiikin näkökulmasta. Professori Jouko Martikainen mainitsi eräässä artikkelissaan Kuvan teologia tänään?, että sana avaa asian, kuva tekee läsnä olevaksi ja sävel tulkitsee tunteen. Pieni lapsi iloitsee aidosti jokaisesta oppimastaan uudesta sanasta. Hän toistaa ja harjoittelee sitä lukemattomia kertoja. Sen avulla hän saa haltuunsa myös sen asian, josta tämä sana puhuu ja johon se liittyy ja joka kätkeytyy tähän sanaan. (Aluksi hyvin konkreettisella tasolla, ja myöhemmin laajemmin ja syvällisemmin ymmärrettynä.) Sana avaa hänelle asian. Kuva tekee asian läsnä olevaksi. Kuva kantaa mahdollisuuksiensa mukaan kuvatun katseltavaksemme. Se tekee sen silmälle, ihmettelylle ja katsomiselle läsnä olevaksi. Sävel tulkitsee tunteen ja tunnetilan. Lapsuudessa pyhäkoulussa opittu laulu, lastenvirsi tai veisu kantaa sävelillään mukanaan kokonaisen tunneilmaston. Jokainen meistä muistaa meille tutun virren tai laulun kohdalla siihen liittyvän muiston, elämän kokemuksen, rakkaan ihmisen jne. kaukaa omasta lapsuudesta. (Maan korvessa kulkevi...) Suomalainen luonto on äärimmäisen kaunis. Se on eri alueilla ja eri vuodenaikoina eri tavoin kaunis ja koskettava. Tunnetun italialaisen pedagogin, Sofia Cavallettin sanoin; lapset omaavat ja heitä pitää siihen kasvattaa herkkyyttä nähdä luonnon kauneutta ja ihmeellisyyttä pienissäkin yksityiskohdissa; heillä on kykyä eläytyä ja uppoutua läsnä olevaan hetkeen. He ovat avoimia kaikelle kauneudelle sille kauneudelle, joka Jumalan luomistyössä on edelleen nähtävissä. Kohti lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia Jokainen lapsi tarvitsee elämäänsä turvallisuutta, pysyvyyttä ja jatkuvuutta. Kaikenlainen hiihtohissielämä, jossa lapsi istuu matkalla jonnekin ja päivittäin hänen vierelleen aina vaihtuu uusi ihminen, on äärimmäisen kuluttavaa ja ahdistavaakin. Pahimmillaan pyhäkouluunkin tulevan lapsen arjessa on pysyvää vain seinät päivähoidossa ja jääkaappi, kun hän tulee kotiin. Tänään lapset kaipaavat hänelle läheisten ja rakkaiden ihmisten läsnäoloa, rakkautta, aikaa ja rauhaa. Jos meidän kasteopetusta ja kristillistä kasvatusta toteuttava pyhäkoulumme voisi kehittyä tähän suuntaan, pyhäkoulutyöllä alkaisi uusi tulevaisuus. Muutama vuosi sitten englantilainen rabbi Harold S. Kushner julkaisi artikkeliin, jossa hän esitti viisi kohtaa lapsen hengellisen hyvinvoinnin lääkkeiksi: 1. Lapset tarvitsevat elämäänsä rituaaleja. 2. Lapset tarvitsevat kokemuksia sielua koskettavasta hengellisyydestä, koko olemuksen täyttävistä lumoavista hetkistä, ilon ja riemun todeksi elämisestä. 3. Lasten tulisi saada kokemuksia anteeksiantamuksesta ja anteeksi saamisesta. 4. Lapset kaipaavat turvallisuutta 5. Lapset tarvitsevat lähelleen ihmisiä, jotka elävät hänen kanssaan luonnollisella tavalla todeksi kristillisen uskon sisältöä Lapsilla on luonnollinen halu ja kyky rukoilla silloin kun he kokevat voimakkaita ilon ja toisaalta ahdistavia hetkiä. Heillä on valmiuksia saada asialleen sovinto ja tehdä itse sovinto. He omaavat kyvyn antaa anteeksi, kun heitä on loukattu ja heiltä pyydetään anteeksi. Lapsilla on itsellään halu auttaa ja antaa omastaan heille, jotka kärsivät puutetta. Lapset ovat yleensä avoimia ja herkkiä kaikelle kauneudelle ja runollisuudelle. Rituaalien kautta lapsi voi tulla Jumalan koskettamaksi ja hän voi kokea Jumalan siunausta. Rituaalit antavat lapselle mahdollisuuden tuntea ja ymmärtää sitä hengellistä todellisuutta, jota lapsen on muutoin mahdotonta saavuttaa ja lähestyä. (Tämä on lapsen tasolla hallittavissa.) Rituaalien avulla lapselle tulee turvallinen

6 tietoisuus jatkuvuudesta ja siitä, mitä tapahtuu seuraavaksi. (Kellojen soitto aloittaa pyhäkouluhetken, kynttilöiden sytyttäminen, alkusiunaus ja rukous johdattaa päivän aiheeseen, Iltarukouksen jälkeen saa turvallisesti nukahtaa jne...) Rituaalien kautta jäsentyy lapsen elämään elämää suojeleva rytmi. Hän on itse sekä tunteillaan että käytännössä mukana siinä rituaalin toteuttamisessa, joka luo elämään toivoa ja antaa tulevaisuuden. toiminta. Lapset kaipaavat kokemusta sielua koskettavasta hengellisyydestä, lumoavasta ilon ja riemun hetkistä, joka kertoo, että mahdottomalta näyttävistä asioista voi tulla mahdollisia ja todellisia. Hengellisyys voi tulla todelliseksi lapsen elämässä. He tarvitsevat kokemuksia hengellisyydestä, jotka koskettavat ihmisen sielua, ihmisen syvimpiä tunteita ja ravitsevat hänen hengellisyytensä nälkää. Lapsen kokemus talven ensimmäisestä lumisateesta, ja kaiken muuttumisesta puhtaan valkoiseksi voi olla myös uskonnollinen kokemus lapsen hengellisyydessä. Lapsen kokemus kirkkosalissa; kirkon kellojen ääni, kukkien tuoksu, urkujen musiikki, kristallilamppujen loiste, valon heijastuminen ikkunasta ja kauniista kappelin lasimaalauksista, ne kaikki antavat tilaa lapsen mielikuvitukselle ja kasvattavat kunnioituksen tunnetta pyhyyttä ja pyhänä pidettyjä asioita kohtaan. Ne kasvattavat uskoa siihen voimaan ja Jumalan valtakuntaan, joka tuo toivoa ja jatkuvuutta lapsen ja aikuisen elämään. Lapsilla on herkkyyttä ymmärtää Raamatun kertomusten kohdalla, että niiden taakse sisältyy vahvemmin todellisia kokemuksia ja syvällinen sanoma: Jumala on todellinen, Jumala on elävä. Hän on rakastava, armahtava ja hän johdattaa läpi elämän. Lapset ovat olemassa. He ovat lähellä meitä. He kutsuvat meitä jokaista yhteiselle matkalle, jossa Raamatun kokemukset voivat tulla meidän yhteisiksi kokemuksiksi. Matkalle, jossa yhdessä voimme kohdata Pyhän. Käsitellessään lapsen kaipaamaa kokemusta anteeksiantamuksesta Kushner puhuu lapsen kokemuksesta vanhempien rakkaudesta, joka hyväksyy lapsen aidosti sellaisenaan ja rakastaa anteeksi antaessaan silloinkin ja silläkin hetkellä kun tämä tulee itse teosta suu täynnä suklaata tai hilloa, tai kukkaruukun palaset kädessään. Ikävänkin totuuden edessä lapselta ei kielletä äidin tai isän rakkautta, ja lapsi kohtaa aina vanhempien rakastavat silmät ja anteeksiantavan katseen. Lapsi saa kokemuksen siitä, että on olemassa rakkaus ja anteeksiantamus, joka on ehdoton ei ehdollinen eikä epäröivä. Se on jotakin pysyvää, todellisesti elämässä läsnä olevaa, armahtavaa, lohduttavaa ja aina turvalliseen syliinsä sulkevaa. Kushnerin mukaan lapsen turvallisuuden tunne on yhteydessä siihen huolettomaan tietämättömyyteen, joka kuuluu lapsuuteen. Hänellä on oikeus olla tietämätön kaikesta siitä aikuisten maailmaan kuuluvasta pahasta, jota maailmassa on. Me emme saa riistää hänen turvallisuuden tunnettaan. Lapsen hyvinvointiin kuuluu, että aikuiset toimivat niin, että hänen maailmansa on turvallinen. Lapsi saa kaiken hänelle kuuluvan hoivan. Hänen toiveensa ja unelmansa saavat toteutua. Tämä on Jumalan maailma, johon voi luottaa, ja jossa voi ja saa olla hyvä toiselle ihmiselle. Lapset tarvitsevat lähelleen turvallisia aikuisia, jotka arjen ja juhlan keskellä omalla elämällään kertovat Jumalan rakkaudesta. Kushner korostaa. kuinka tärkeää on yhdessä lasten kanssa elää todeksi kristillistä uskoa ja kristillistä perinnettä. Lapsi huomioi ja muistaa, kuka antoi omastaan kolehtiin ja keräyksiin, kuka rukoili hänen kanssaan ja kuka piti hänelle pyhäkoulua. Jos aikuiset osoittavat aidosti suvaitsevaisuutta ja kunnioittavat toisen uskoa ja vakaumusta, lapsi saa siitä mallin omaan elämäänsä. Lapsia tulee kodeissa, pyhäkouluissa ja varhaiskasvatuksessa kasvattaa niin, että he ottavat luottavaisesti vastaan jokaisen päivän uutena mahdollisuutena ja Jumalan lahjana.

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

KRISTILLINEN KASVATUS

KRISTILLINEN KASVATUS KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Miksi katsomuskasvatusta? Näkökulmana VASU2017 Kommenttipuheenvuoro: TM, KK Silja Lamminmäki-Vartia

Miksi katsomuskasvatusta? Näkökulmana VASU2017 Kommenttipuheenvuoro: TM, KK Silja Lamminmäki-Vartia Miksi katsomuskasvatusta? Näkökulmana VASU2017 Kommenttipuheenvuoro: TM, KK Silja Lamminmäki-Vartia Toteutuuko lapsen oikeus katsomukseen? Varhaiskasvatuksen seminaari 30.9.2016 Suomen Ekumeeninen Neuvosto,

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Raamatun oikea ja väärä IR

Raamatun oikea ja väärä IR Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Lundin hiippakunnan visio Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Oppimaan innostaen ja toivon ympärille kokoontuen... kaste perustana kohtaamaan elämän ja maailman haasteet Armoon pohjaten, maailmassa

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Onnenkenkä sijaitsee Orimattilassa Pennalan kylässä. Vieressä toimivat koulu sekä kaupungin päiväkoti, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Lasten kanssa teemme retkiä

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on tarkoitettu välineeksi silloin kun huoli vammaisen lapsen hyvinvoinnista

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä.

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Toivion päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Päiväkodissamme toteutamme

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto 7.11.2012 Kirkko- ja seurakuntakäsitys, jossa sekä salatulla että näkyvällä on paikkansa Kaksinaisuus kirkon / seurakunnan

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! KIRKKOPÄIVÄT LAHDESSA 13.-15.5.2011 Saarna Kärkölän kirkossa 15.5.2011 3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) JUMALAN KANSAN KOTI-IKÄVÄ (Joh. 17:11-17) Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Joupin ryhmis sijaitsee Joupin viihtyisällä asuntoalueella hyvien ulkoilumahdollisuuksien läheisyydessä. Ulkoilemme paljon läheisillä leikkikentillä sekä teemme metsäretkiä Kultavuoressa.

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Pöllöntaival Lapselle perusturvallinen hyvä arki päiväkodissamme Iidesranta ja Järvensivu Yhteystiedot Arvot ja strategiaperusta

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkoti Metsästäjän päiväkoti Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Toiminta-ajatus Luomme

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Lisää 1. Joh 3:sta? http://www.sley.fi/luennot/raamattu/ UT/Johanneksen_kirjeet/1Joh03EK.h tm Hyvä Sisärengaslainen, 1. Johanneksen kirjeen kolmas luku puhuu Jumalan lahjasta, mutta myös hänen pyhästä

Lisätiedot

KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Tämä päivä on lahja Tämä päivä on arvokas Tämä päivä on ainutlaatuinen tänäkin päivänä voi tapahtua ihme! Marleena Ansio Karinrakan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelman

Lisätiedot

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopiston psykologian professori Vanhempien Akatemian luentotilaisuus Oulussa 16.10.2013 Ajan kuva: Kun vanhempi haluaa antaa hyvän kuvan

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Seurakuntalaisvastuu Huittisten Keidasmessussa

Seurakuntalaisvastuu Huittisten Keidasmessussa Seurakuntalaisvastuu Huittisten Keidasmessussa Kirkkoherra Rauno Herranen Alustus arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden neuvottelupäivillä Huittisten seurakuntakeskuksessa 19.11.2016 Taustaa Huittisten

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily KOSKETUS -tunteiden tulkki Pirkko Säily Sana koskettaa merkitsee fyysisen kontaktin luomista tai tunteisiin vetoamista Kosketuksessa on aina kyseessä vuorovaikutustapahtuma, jossa on vähintään kaksi osa

Lisätiedot

Mieli kansalliset mielenterveyspäivät

Mieli kansalliset mielenterveyspäivät Mieli 2011 - kansalliset mielenterveyspäivät Millainen kylä kasvattaa lapset tulevaisuuteen?. 4.2.2011 Puheenjohtajien yhteenvedot Puheenjohtajien yhteenvedot Sessioiden yhteenvedot 3.2. Kohti pohjalaista

Lisätiedot

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. ARVOT 2.1 VASTUULLISUUS 2.2 AVOIMUUS 2.3 UUDISTUMISKYKY 2.4 YHTEISTYÖ JA PALVELUHENKISYYS 3. TOIMINTA-AJATUS 4.

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Joku hajatelma, lausahdus tähän etusivulle. Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Yhdessä käsikkäin samaan suuntaan matkaamme, elämän pienillä poluilla. Tervetuloa

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin

Lisätiedot

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen 9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

Tanssiopetus varhaiskasvatuksessa.

Tanssiopetus varhaiskasvatuksessa. Tanssiopetus varhaiskasvatuksessa. «Liikkumisen ilo näkyy parhaten lapsessa. Maailman kokeminen ja ymmärtäminen edelyttää lapselta jatkuvaa liikettä,koskettamista, tuntemista,tuntemista, erottelemista

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot