Pyhäkoulutyö osana lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia Martti Häkkänen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pyhäkoulutyö osana lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia Martti Häkkänen"

Transkriptio

1 Pyhäkoulutyö osana lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia Martti Häkkänen Pyhäkoulusymposium, Järvenpää Pyhäkoulutyö on osa kirkon kristillistä varhaiskasvatusta. Sillä on pitkät historialliset perinteet, ja selkeä tehtävä kirkon kasvatustyössä: sen tehtävä on tuoda elämään kestävä perusta, kasvattaa lapsia kristilliseen uskoon. Pyhäkoulu on paikka, jossa lapset viettävät omaa jumalanpalvelusta, hiljentyvät rukoukseen ja tutustuvat Raamatun kertomuksiin. He saavat olla lähellä turvallista aikuista, pyhäkoulun opettajaa, jonka kanssa he kyselevät, keskustelevat, ihmettelevät, laulavat, leikkivät, askartelevat ja kaikkea muuta lapselle ominaisella tavalla. Ja lopuksi he saavat siunauksen, joka kantaa läpi elämän. Kirkon varhaiskasvatuksen ja pyhäkoulutyön tavoitteena on lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Uskonnollisuudella ja hengellisyydellä on luonnollinen ja oikeutettu asema jokaisen lapsen elämässä, sen arjessa ja juhlassa. Kristillistä hengellisyyttä ja uskonnollisuutta sisältävän kasvatuksen tehtävänä on tuoda siunausta, iloa, turvallisuutta ja toivoa lapsen elämään. Kokonaisuudessaan kirkon varhaiskasvatus on edistämässä lapsen tervettä kasvua ja kokonaisvaltaista hyvinvointia, ja samalla se on osa sitä. Lapsen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin vaikuttavat tämän fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kehitys, emotionaaliset ja esteettiset kokemukset sekä lapsen hengellinen elämä. Kirkon varhaiskasvatuksen eräänä lähtökohtana on kristillinen ihmiskuva. Se perustuu Raamatun ja kristillisen perinteen käsityksestä ihmisestä, sekä toisaalta kaikesta siitä, mitä tieteen, luonnollisen järjen ja arkikokemuksen kautta voimme tietää ihmisestä. Hänessä on ruumis, sielu ja henki, ja samalla hän on jakamaton kokonaisuus. Ihminen on luotu jatkuvaan vuoropuheluun ja yhteyteen Jumalan kanssa. Tämän lisäksi luomiseen liittyy ihmisten keskinäinen kumppanuus. Kolmas Jumalan antama merkitys ilmenee ihmisen ja luonnon välillä. Ihminen on vuorovaikutuksessa häntä ympäröivän luonnon kanssa. Ihmisen tehtävä on viljellä ja varjella maata. Hän ei saa kadottaa herkkyyttään luonnon kauneudelle, arvokkuudelle ja merkitykselle. Kuinka se onkin niin, että juuri lapset usein näkevät luonnon yksityiskohdat ja sen kauneuden herkemmin kuin aikuiset. Suomalaisten lasten hyvinvointi tutkimusten valossa Tampereen yliopiston sosiologian ja sosiaalipsykologian laitoksella työskentelevän professori Irmeli Järventien johtamat tutkimushankkeet ovat 2000 luvulla liittyneet laajempaan pohjoismaiseen, vertailevaan tutkimukseen lasten hyvinvoinnista. Niiden sisältöinä ovat olleet mm. lapsen itseä koskeva arvio eli identiteetti, kotona saatu perushoiva sekä lapsen sosiaalinen integraatio sosiaalisissa suhteissa. Suomalaisten lasten kohdalla tutkimustulokset eivät valitettavasti näytä kovin hyviltä. Niitä voidaan tarkastella myös eri näkökulmista: noin 56 % oli vähintään lievästi kielteinen identiteetti. 38 % kotonaan saamassa perushoivassa oli puutteita. Kun lapsen saaman perushoivan taso on huolestuttavalla tasolla, hänen identiteettinsä eli hänen käsityksensä itsestään on kielteinen ja hänen sosiaalinen integraationsa on ongelmallista. Kun sen sijaan perushoiva on hyvä, hänen käsityksensä itsestään on myönteinen. 43 % lapsista nukkui liian vähän, (15 % meni 3 5 päivänä koulupäivää edeltävänä iltana nukkumaan vasta klo 23 jälkeen). 26 % lapsista ei saanut koulupäivän jälkeen välipalaa tai lämmintä ruokaa. Noin 84 % lapsista sosiaalinen integraatio oli vähintään lievästi ongelmallista; ei osallistuttu johdettuihin harrastuksiin, lapsi leikki hyvin vähän toisten lasten kanssa, lapsilla oli hyvin niukasti aikaa omien vanhempien kanssa ja lapset eivät viihtyneet koulussa. noin 63 % vaivaa ajatus, että heidän ulkonäössään on vikaa tai pitävät itseään suorastaan rumina. Noin 45 % ilmoittaa, että toiset lapset kiusaavat heitä.

2 32 % lapsista kertoi kiusanneensa toisia lapsia. Hyviä uutisia kyseisissä tutkimuksissa oli se, että suomalaiset lapset eivät koe tulevaisuutta läheskään niin pelottavaksi kuin esimerkiksi ruotsalaiset ja norjalaiset ikäisensä lapset. (Järventie, Irmeli: Lasten hyvinvointi ja eriarvoisuus kasaantuvat Pohjoismaissa. Lapsiasianvaltuutetun toimintakertomus vuodelta Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:33.) Tutkija kysyy artikkelissaan, onko psykososiaalinen pahoinvointi PISA-menestyksen hinta? Onko samalla kun lasten tiedollisia ja kognitiivisia taitoja on kehitetty lähes huippuunsa, jotain hyvin keskeistä ja merkittävää unohdettu lapsen elämässä? Noin viikko sitten valtakunnallisessa viikkolehdessä oli yhdentoista alansa johtavan professorin vetoomus Lapsia ei saa unohtaa. (Suomen Kuvalehti 3, 2008, ); Suomalaisten koululaisten osaaminen on maailman huippua, mutta silti.. lasten ja nuorten psyykkinen ja fyysinen terveys uhkaavat rapistua. Erityistuen tarve kasvaa jatkuvasti. Lapset jakautuvat riskilapsiin ja hyvinvoiviin yhä varhaisemmassa vaiheessa. Aikuisväestön ongelmat koskettavat myös lapsia ja kouluikäisiä. He esittivät kirjoituksessaan syvän huolensa mm. peruskoulujemme kouluterveydenhuollon heikentyvistä resursseista. Perheiden, aikuisten ja lasten pahoinvointikin on hyvin kokonaisvaltaista. Meidän kysymyksemme tänään, täällä Pyhäkoulutyönsymposiumissa on: miten pyhäkoulutyössä ja kirkon kristillisessä kasvatustyössä yleensä - voidaan huomioida tästä tilanteesta nousevat lasten todelliset tarpeet? Kuinka pyhäkoulutyö ja kristillinen kasvatus voi toimia ja kehittyä siellä, missä lapset saavat elää tavallista, normaalia elämää, sekä siellä, missä suomalaisten lasten hyvinvoinnissa havaitaan useita uhkatekijöitä, riskejä ja vaikeuksia? Kokonaisvaltaisuus lapsen hyvinvoinnissa Suomalaisessa ja kansainvälisessä kasvatusalan kirjallisuudessa lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi muodostuu lapsen fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta, emotionaalisesta, esteettisestä sekä eettisestä ja hengellisestä osa-alueesta. Lapsen perustarve on se, että hänestä ja hänen terveydestään pidetään huolta. Lapsen perushoivaan ja huolenpitoon kuuluvat luonnollisesti riittävä uni ja lepo, päivittäinen ulkoilu, monipuolinen ravinto sekä tarkoituksenmukainen järjestys ja puhtaus. Ne muodostavat fyysisen kehityksen lähtökohdat. Aidon kiintymyksen osoittaminen, sylissä pitäminen, kuunteleminen, aito keskustelu ja silmiin katsominen ovat lapsen perustarpeisiin vastaamista ja aidon vuorovaikutustilanteiden luomista. Lapselle hyvin luontaista on liikkua monipuolisesti, harrastaa liikuntaa ja kokea liikunnan iloa. Hänen hyvinvointiaan eivät rakenna vanhempien ja muiden aikuisten henkisesti piiskaavat vaatimukset yhä paremmista suorituksista ja heidän huutamisensa kenttien reunoilla. Professori Tuula Tamminen on tuonut esille, kuinka kehityspsykologian ja neurotieteiden piirissä on kasvava kiinnostus uskonnollisuutta kohtaan. Tutkijat kysyvät; Mitä uskonto oikein on? Mitä tarkoittaa lapsen psyykkiselle kehitykselle ja tasapainolle, että ihminen kykenee uskomaan jotakin? Tamminen, Tuula: Uskonto ja lapsen mielen voimavarat. Luento. Lapsen minä-kuvan ja perusluottamuksen synnylle on suuri merkitys sillä, millaista hoivaa, turvaa ja rakkautta lapsi ensimmäisten ikävuosien aikana saa osakseen. Henkisenä ulottuvuutena käsitettävä toivo syntyy kaikesta siitä hyvästä, mitä aikuiset tekevät lapsilleen. Hyvin varhaisessa vaiheessa opitaan myös se, mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä. Tamminen painottaa, että jos lapsen sisäistämän moraalin perustana ovat pelkästään aikuisten säännöt, moraalikasvatuksen pohja on liian hatara, sekava ja kapea. Tämä merkitsee sitä, että on erilaisia eettisiä

3 periaatteita ja moraalikäsityksiä sekä käsityksiä siitä, missä kulkee sopivan ja sallitun rajat, pahimmillaan samassa yhteisössä ja ryhmässä vallitsee aivan vastakkaisia käsityksiä ja tapoja ratkaista eettisiä ja moraalisia kasvatuskysymyksiä. Jokainen yhteisö tarvitsee yhteneväisen käsityksen ainakin siitä perusajatuksesta, jota eettisiin ja moraalisiin tilanteisiin sovelletaan, ja jonka pohjalta ratkaistaan eteen tulevia moraalisia ja eettisiä ongelmia. Kristillisen kirkon kasvatukselle ja opetukselle 10 käskystä hyvinä elämän ohjeina sekä kultaisen säännön etiikalle on aina ja yhä enemmän vahva tilaus ja tarve, sillä tässä kohtaa kristillinen usko tukee vanhempia ja kasvattajia sääntöjen ja rajojen asettamisessa niin, että se tapahtuu johdonmukaisesti ja yhteisöllisesti. Miksi-kysymykset toimivat 3 6-vuotiailla maailman ymmärtämisen avartajina. Hänen ajattelunsa kehittyy juuri vuorovaikutuksen kautta. Lapsi osaa erottaa yllättävän hyvin fantasian ja uskonnon. Millaisen käsityksen lapsi saa Jumalasta, riippuu läheisistä aikuisista. Tässä ikävaiheessa lasta lähellä olevien aikuisten myös pyhäkouluopettajien oma asenne, uskon todelliseksi eläminen ja hänen puheensa uskosta ja uskonnosta ovat hyvin merkittäviä. 3 6-v. lapset osaavat erottaa toivomukset ja rukoukset. Toive toteutuu, jos toteutuu se on riippuvainen hänestä itsestään. Rukous ymmärretään sen sijaan voimaksi, jolla toiveet toteutuvat. Rukous on vuorovaikutusta se mitä tapahtuu on jonkun toisen vallassa. Kristillisessä tulkinnassa rukous on puhetta ja vuorovaikutusta Jumalan kanssa, siksi rukous antaa lapsen toivolle syvemmän sisällön, joka ulottuu ihmisen ja inhimillisten mahdollisuuksien ulkopuolelle. Uskontojen merkityksen vähenemisellä näyttäisi olevan yhteys epätoivon lisääntymiseen länsimaissa. Lapsilla ja nuorilla on yhä enemmän masennusta, sisäänpäin kääntymistä ja epätoivoa. Tamminen viittaa yhdysvaltalaisen lasten psykiatrin, Dr. Robert Colesin lasten kriisejä käsittelevään tutkimukseen (Children of crises, Robert Coles 1990). Hän nostaa esille erään tutkijan johtopäätöksen: niillä 8 10 vuoden ikäisillä lapsilla, joilla on uskonnollinen viitekehys, on terveemmät strategiat selvitä kriisitilanteista kuin lapsilla, joilla tätä mahdollisuutta ei ole. Kristillisessä viitekehyksessä on enemmän välineitä ja valmiuksia vaikeiden ja lapsille kriisejä aiheuttavien asioiden avoimelle käsittelylle. Ylipäätään lapsen tasolla tapahtuva avoimuus ja vaikeidenkin asioiden kohtaaminen lapsen ehdoilla antaa tilaa puhumiselle, rukoilemiselle sekä perusturvallisuuden palauttamiseen sekä tasapainon sekä mielekkyyden löytämiselle elämässä. Lapsen hengellisyydestä Lapsen uskonnollisuus ja hengellisyys on synnynnäinen ominaisuus ihmisessä. Jokaisella ihmisellä on tarve löytää elämän tarkoitus. Hänellä on ihmisyyteen sisäänrakennettu tarve päästä lähelle Jumalaa. Hänen henkensä suuntautuu kohti Jumalaa. Hän etsii pyhää ja pyhän kokemusta. Kirkon varhaiskasvatuksen ja pyhäkoulujen tehtävänä on antaa oman traditionsa ja sanomansa pohjalta kristillinen sisältö lapsen jumalakaipuulle. Kristillisen kasteteologian ja kolminaisuusajatuksen mukaan Pyhä henki vaikuttaa ihmisessä tämän kaipuun hengellisyyteen ja suuntauksen. Se saa sisällöllisen merkityksensä kasteessa. Se jatkuu hengellisenä kasvuna Kristuksen lahjoittamassa uskossa ja toivossa. Lapsi tarvitsee kristillisiä rakennusaineita henkilökohtaiselle uskolleen sekä kasvulleen kristittynä, kirkon ja seurakunnan jäsenenä. Pyhäkoulun tehtävä on luoda mahdollisuus hiljentymiseen ja rukoukseen lämpimässä ja turvallisessa ilmapiirissä. Pyhäkoulun alkurukous ja loppusiunaus luovat läheisyyttä ja vahvistavat yhteisyyttä. Se on säännöllisesti toistuva rituaali, jota lapsi oppii odottamaan. Lapsen kasvaessa rukouksen sanat ja sen sisältö tulevat tärkeämmäksi. Tutun iltarukouksen lisäksi lapselle voi opettaa Isä meidän -rukouksen, sillä lapsi kuulee tämän rukouksen jumalanpalveluksessa. Tällöin hän kuulee kirkossa tutun ja opitun rukouksen, johon hän voi yhtyä. Luonnollinen rukous yhteisten asioiden puolesta osana pyhäkoulun rukousta luo oman lämpönsä ja rikastuttaa lapsen rukouksen maailmaa. Lapsi näkee ja vaistoaa herkästi, onko rukous meille merkittävä ja

4 rukoileeko hänen vanhempansa ja kasvattajansa myös itse aidosti ja sydämestään. Pyhäkoulun rukous tukee lapsen ja hänen perheensä iltarukouskäytäntöä. Rukous päivän päättyessä ja aamulla luo lapselle turvallisuutta ja jatkuvuutta arjen keskellä läpi elämän. Iltarukous voi olla myös iltavirsi tai hengellinen laulu. Se koskettaa herkällä ja koskettavalla tavalla syvimpiä tunteita. Lapsen sosiaalisuudesta Lapsi on sosiaalinen ihminen ensi hetkestä alkaen. Hänestä tulee oman perheen, suvun, naapuruston, kylän jne. jäsen. Lapset eivät elä useinkaan niin sosiaalisissa yhteisöissä kuin aiemmin. Myös Suomessa perheiden keskimääräinen koko on pienentynyt, yksilapsisia perheitä, yksinhuoltajien perheiden määrä on lisääntynyt. Monille lapsille säännöllisesti kokoontuva, oma pyhäkoulu, päiväkerhoryhmä voivat olla ja ovat usein niitä meidän omia, lapselle merkittäviä yhteisöjä. Kaikki sosiaalisuus merkitsee lapselle yhteiselämää ja ihmisen välistä vuorovaikutusta. Yhteiselämän muodot, käyttäytymistavat, kyky tulla muiden kanssa toimeen, yhteisten sääntöjen noudattaminen ja henkilökohtaisen ja sosiaalisen vastuun ottaminen liittyvät lapsen terveeseen sosiaaliseen kehitykseen. Sosiaaliset kokemukset auttavat usein lasta luottamaan itseensä muiden joukossa. Niiden avulla ihminen oppii luottamaan myös toiseen ihmiseen. Toisten ihmisten aito kunnioittaminen, auttaminen sekä ystävällisesti ja suvaitsevaisesti suhtautuminen olipa heidän sosiaalinen, rodullinen tai kansallinen taustansa mikä tai millainen tahansa ovat sosiaalisen kasvatuksen ja samalla kristillisen lähimmäisenrakkauden keskeisiä tavoitteita. Kristilliseen uskoon ja hengellisyyteen liittyvät asiat ajankohtaistuvat lapselle siinä rytmissä, jossa lapset turvallisesti kykenevät ottamaan vastaan niitä ja käsittelemään niiden sisältöä. Siksi kristillisessä kasvatuksessa ei pidä koskaan kiirehtiä, vaan lapsen herkkyydelle kohdata uskonnollisia asioita, asioiden pohdinnoille, kysymysten tekemiselle ja oman uskonnollisen maailman rakentamiselle on annettava lapsen omassa sosiaalisessa viitekehyksessä oli se sitten koti, kerho tai pyhäkoulu aikaa ja tilaa, rakkautta ja rauhaa. Lapsi ilmaisee itsensä, jotakin omasta hengellisestä maailmastaan esimerkiksi pohdinnoissaan, kysymysten avulla ja leikkiessään omalla ajallaan usein hyvin yllättävissä paikoissa ja tilanteissa ja hänelle ominaisella tavalla. Kirkon varhaiskasvatuksen peruslähtökohtia ovat armo ja anteeksiantaminen. Syyllisyyden painaessa lapsella on oikeus kokea anteeksiantamisen vapauttava ja eheyttävä voima. Kokemuksen kautta ja keskustellen ihminen oppii pyytämään ja antamaan toiselle anteeksi. Armollisuuden ilmapiirissä lapselle tarjoutuu sen sisäistäminen, että hänen ei tarvitse olla täydellinen. Kukaan meistä ei ole täydellinen. Jokaisen kirkossamme olevan kristillisen yhteisön, joissa lapsetkin ovat mukana, tulisi olla armahtavaisuuden ja armon yhteisö, armon lohduttava syli kuten Mikkelin hiippakunnan piispa, Voitto Huotari asian ilmaisi. Emotionaalisuudesta Lapsen tunteet eli emootiot ovat lapsen sielunelämän energialähteinä. Tunteilla on ilmeisen suuri merkitys asioiden omaksumiseen ja niiden oppimiseen. Lapsen tulee tuntea halukkuutta pyhäkouluun tulemiseen, siellä uusien asioiden oppimiseen ja aiemmin opitun syventämiseen. Pyhäkoulun tulee olla myös sellainen paikka, jossa lapset viihtyvät. Lopulta kristillisten asioiden kasvukokemukset, oivallukset, sisällön ymmärtäminen ja hengellinen sisäistäminen niin lapsilla kuin aikuisilla tapahtuu usein sydämen ja tunteen tasolla. Emotionaalinen ja sosiaalinen kasvatus liittyvät niin kiinteästi toisiinsa, että toisinaan niitä on hyvin vaikea erottaa toisistaan. Hyvän ja rakastavan tunneilmaston aikaansaaminen pyhäkoulussa on pyhäkouluopettajan vastuulla. Se on merkittävän keskeinen tekijä lasten kirkkohetkessä. Lapsi kaipaa turvallista ja lämmintä aikuista, joka kykenee tukemaan lapsen perusturvallisuutta. Tällaisen ihmiskontaktin jatkuvuus, pysyvyys ja uskollisuus on lapsen ja nuoren kasvussa hyvin merkittävää. Lapsi tarvitsee tunnekokemuksia, tilaisuuksia ja käyttäytymismalleja siitä, miten voi asettua toisen ihmisen asemaan. Tutustuminen erilaisiin kansallisuuksiin ja heidän elintapoihinsa vaikkapa lähetysaiheisten pyhäkoulujen avulla on merkittävä tapa kasvattaa lasta aitoon suvaitsevaisuuteen ja toisten kunnioittamiseen.

5 Lapsen esteettisyydestä Kun me lähestymme lapsen esteettinen kehitystä ja hänen kokemuksiaan ja elämyksiään esimerkiksi musiikin ja taiteen maailmassa, haluan katsoa sitä lyhyesti kolmesta näkökulmasta: sanan, kuvan ja musiikin näkökulmasta. Professori Jouko Martikainen mainitsi eräässä artikkelissaan Kuvan teologia tänään?, että sana avaa asian, kuva tekee läsnä olevaksi ja sävel tulkitsee tunteen. Pieni lapsi iloitsee aidosti jokaisesta oppimastaan uudesta sanasta. Hän toistaa ja harjoittelee sitä lukemattomia kertoja. Sen avulla hän saa haltuunsa myös sen asian, josta tämä sana puhuu ja johon se liittyy ja joka kätkeytyy tähän sanaan. (Aluksi hyvin konkreettisella tasolla, ja myöhemmin laajemmin ja syvällisemmin ymmärrettynä.) Sana avaa hänelle asian. Kuva tekee asian läsnä olevaksi. Kuva kantaa mahdollisuuksiensa mukaan kuvatun katseltavaksemme. Se tekee sen silmälle, ihmettelylle ja katsomiselle läsnä olevaksi. Sävel tulkitsee tunteen ja tunnetilan. Lapsuudessa pyhäkoulussa opittu laulu, lastenvirsi tai veisu kantaa sävelillään mukanaan kokonaisen tunneilmaston. Jokainen meistä muistaa meille tutun virren tai laulun kohdalla siihen liittyvän muiston, elämän kokemuksen, rakkaan ihmisen jne. kaukaa omasta lapsuudesta. (Maan korvessa kulkevi...) Suomalainen luonto on äärimmäisen kaunis. Se on eri alueilla ja eri vuodenaikoina eri tavoin kaunis ja koskettava. Tunnetun italialaisen pedagogin, Sofia Cavallettin sanoin; lapset omaavat ja heitä pitää siihen kasvattaa herkkyyttä nähdä luonnon kauneutta ja ihmeellisyyttä pienissäkin yksityiskohdissa; heillä on kykyä eläytyä ja uppoutua läsnä olevaan hetkeen. He ovat avoimia kaikelle kauneudelle sille kauneudelle, joka Jumalan luomistyössä on edelleen nähtävissä. Kohti lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia Jokainen lapsi tarvitsee elämäänsä turvallisuutta, pysyvyyttä ja jatkuvuutta. Kaikenlainen hiihtohissielämä, jossa lapsi istuu matkalla jonnekin ja päivittäin hänen vierelleen aina vaihtuu uusi ihminen, on äärimmäisen kuluttavaa ja ahdistavaakin. Pahimmillaan pyhäkouluunkin tulevan lapsen arjessa on pysyvää vain seinät päivähoidossa ja jääkaappi, kun hän tulee kotiin. Tänään lapset kaipaavat hänelle läheisten ja rakkaiden ihmisten läsnäoloa, rakkautta, aikaa ja rauhaa. Jos meidän kasteopetusta ja kristillistä kasvatusta toteuttava pyhäkoulumme voisi kehittyä tähän suuntaan, pyhäkoulutyöllä alkaisi uusi tulevaisuus. Muutama vuosi sitten englantilainen rabbi Harold S. Kushner julkaisi artikkeliin, jossa hän esitti viisi kohtaa lapsen hengellisen hyvinvoinnin lääkkeiksi: 1. Lapset tarvitsevat elämäänsä rituaaleja. 2. Lapset tarvitsevat kokemuksia sielua koskettavasta hengellisyydestä, koko olemuksen täyttävistä lumoavista hetkistä, ilon ja riemun todeksi elämisestä. 3. Lasten tulisi saada kokemuksia anteeksiantamuksesta ja anteeksi saamisesta. 4. Lapset kaipaavat turvallisuutta 5. Lapset tarvitsevat lähelleen ihmisiä, jotka elävät hänen kanssaan luonnollisella tavalla todeksi kristillisen uskon sisältöä Lapsilla on luonnollinen halu ja kyky rukoilla silloin kun he kokevat voimakkaita ilon ja toisaalta ahdistavia hetkiä. Heillä on valmiuksia saada asialleen sovinto ja tehdä itse sovinto. He omaavat kyvyn antaa anteeksi, kun heitä on loukattu ja heiltä pyydetään anteeksi. Lapsilla on itsellään halu auttaa ja antaa omastaan heille, jotka kärsivät puutetta. Lapset ovat yleensä avoimia ja herkkiä kaikelle kauneudelle ja runollisuudelle. Rituaalien kautta lapsi voi tulla Jumalan koskettamaksi ja hän voi kokea Jumalan siunausta. Rituaalit antavat lapselle mahdollisuuden tuntea ja ymmärtää sitä hengellistä todellisuutta, jota lapsen on muutoin mahdotonta saavuttaa ja lähestyä. (Tämä on lapsen tasolla hallittavissa.) Rituaalien avulla lapselle tulee turvallinen

6 tietoisuus jatkuvuudesta ja siitä, mitä tapahtuu seuraavaksi. (Kellojen soitto aloittaa pyhäkouluhetken, kynttilöiden sytyttäminen, alkusiunaus ja rukous johdattaa päivän aiheeseen, Iltarukouksen jälkeen saa turvallisesti nukahtaa jne...) Rituaalien kautta jäsentyy lapsen elämään elämää suojeleva rytmi. Hän on itse sekä tunteillaan että käytännössä mukana siinä rituaalin toteuttamisessa, joka luo elämään toivoa ja antaa tulevaisuuden. toiminta. Lapset kaipaavat kokemusta sielua koskettavasta hengellisyydestä, lumoavasta ilon ja riemun hetkistä, joka kertoo, että mahdottomalta näyttävistä asioista voi tulla mahdollisia ja todellisia. Hengellisyys voi tulla todelliseksi lapsen elämässä. He tarvitsevat kokemuksia hengellisyydestä, jotka koskettavat ihmisen sielua, ihmisen syvimpiä tunteita ja ravitsevat hänen hengellisyytensä nälkää. Lapsen kokemus talven ensimmäisestä lumisateesta, ja kaiken muuttumisesta puhtaan valkoiseksi voi olla myös uskonnollinen kokemus lapsen hengellisyydessä. Lapsen kokemus kirkkosalissa; kirkon kellojen ääni, kukkien tuoksu, urkujen musiikki, kristallilamppujen loiste, valon heijastuminen ikkunasta ja kauniista kappelin lasimaalauksista, ne kaikki antavat tilaa lapsen mielikuvitukselle ja kasvattavat kunnioituksen tunnetta pyhyyttä ja pyhänä pidettyjä asioita kohtaan. Ne kasvattavat uskoa siihen voimaan ja Jumalan valtakuntaan, joka tuo toivoa ja jatkuvuutta lapsen ja aikuisen elämään. Lapsilla on herkkyyttä ymmärtää Raamatun kertomusten kohdalla, että niiden taakse sisältyy vahvemmin todellisia kokemuksia ja syvällinen sanoma: Jumala on todellinen, Jumala on elävä. Hän on rakastava, armahtava ja hän johdattaa läpi elämän. Lapset ovat olemassa. He ovat lähellä meitä. He kutsuvat meitä jokaista yhteiselle matkalle, jossa Raamatun kokemukset voivat tulla meidän yhteisiksi kokemuksiksi. Matkalle, jossa yhdessä voimme kohdata Pyhän. Käsitellessään lapsen kaipaamaa kokemusta anteeksiantamuksesta Kushner puhuu lapsen kokemuksesta vanhempien rakkaudesta, joka hyväksyy lapsen aidosti sellaisenaan ja rakastaa anteeksi antaessaan silloinkin ja silläkin hetkellä kun tämä tulee itse teosta suu täynnä suklaata tai hilloa, tai kukkaruukun palaset kädessään. Ikävänkin totuuden edessä lapselta ei kielletä äidin tai isän rakkautta, ja lapsi kohtaa aina vanhempien rakastavat silmät ja anteeksiantavan katseen. Lapsi saa kokemuksen siitä, että on olemassa rakkaus ja anteeksiantamus, joka on ehdoton ei ehdollinen eikä epäröivä. Se on jotakin pysyvää, todellisesti elämässä läsnä olevaa, armahtavaa, lohduttavaa ja aina turvalliseen syliinsä sulkevaa. Kushnerin mukaan lapsen turvallisuuden tunne on yhteydessä siihen huolettomaan tietämättömyyteen, joka kuuluu lapsuuteen. Hänellä on oikeus olla tietämätön kaikesta siitä aikuisten maailmaan kuuluvasta pahasta, jota maailmassa on. Me emme saa riistää hänen turvallisuuden tunnettaan. Lapsen hyvinvointiin kuuluu, että aikuiset toimivat niin, että hänen maailmansa on turvallinen. Lapsi saa kaiken hänelle kuuluvan hoivan. Hänen toiveensa ja unelmansa saavat toteutua. Tämä on Jumalan maailma, johon voi luottaa, ja jossa voi ja saa olla hyvä toiselle ihmiselle. Lapset tarvitsevat lähelleen turvallisia aikuisia, jotka arjen ja juhlan keskellä omalla elämällään kertovat Jumalan rakkaudesta. Kushner korostaa. kuinka tärkeää on yhdessä lasten kanssa elää todeksi kristillistä uskoa ja kristillistä perinnettä. Lapsi huomioi ja muistaa, kuka antoi omastaan kolehtiin ja keräyksiin, kuka rukoili hänen kanssaan ja kuka piti hänelle pyhäkoulua. Jos aikuiset osoittavat aidosti suvaitsevaisuutta ja kunnioittavat toisen uskoa ja vakaumusta, lapsi saa siitä mallin omaan elämäänsä. Lapsia tulee kodeissa, pyhäkouluissa ja varhaiskasvatuksessa kasvattaa niin, että he ottavat luottavaisesti vastaan jokaisen päivän uutena mahdollisuutena ja Jumalan lahjana.

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

KRISTILLINEN KASVATUS

KRISTILLINEN KASVATUS KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet

9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet 9.2.9. Uskonto Uskonnon opetuksen tavoitteena on tarjota oppilaalle tietoja ja taitoja, joiden avulla hän rakentaa kulttuuri identiteettiään ja ymmärtää ja hyväksyy erilaisuutta. Oppilaat perehtyvät suomalaiseen

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N leikin lumoa ja hiljaisuutta Kerhorepussa on tossut. Minulla on kiva kerhoreppu. Minä olen ihme Lapsi on seurakunnan päiväkerhossa aikuisten silmäterä. Päiväkerho

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta

Lisätiedot

Varhaiskasvatus murroksessa - haasteita, riskejä ja mahdollisuuksia -

Varhaiskasvatus murroksessa - haasteita, riskejä ja mahdollisuuksia - Varhaiskasvatus murroksessa - haasteita, riskejä ja mahdollisuuksia - LIIKKUMISEN NÄKÖKULMA Ilo kasvaa liikkuen seminaari 10.3.2015 Säätytalolla Päivi Lindberg 09/03/15 Varhaiskasvatus murroksessa / Päivi

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Koulutusta tulevaisuuden kirkkoon

Koulutusta tulevaisuuden kirkkoon Koulutusta tulevaisuuden kirkkoon Diakin kehittämispäivät 17.9.2010 Kirkkona elämisen kerrokset I kerrostuma Dominoi 1800-luvun puoliväliin saakka Staattinen Paikallisyhteisökeskeinen Olla ihminen oli

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen 61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 Nuppusten Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. NUPPUSTEN RYHMÄKUVAILU 2. NUPPUSTEN TOIMINTA-AJATUS 3. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 4. KIELELLINEN KEHITYS JA KIELEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

Toimintamme perustuu seuraaviin arvoihin:

Toimintamme perustuu seuraaviin arvoihin: Toimintamme perustuu seuraaviin arvoihin: ARVOT SUHTEESSA LAPSIIN - turvallisuus o rajat - rakkaus, lämpö ja välittäminen - oikeus lapsuuteen - mahdollisuus uuden oppimiseen o oikeus esiopetukseen o oikeus

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO USKONTO Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaille tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on tarkoitettu välineeksi silloin kun huoli vammaisen lapsen hyvinvoinnista

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET. - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka

VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET. - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka Lastenohjaajan arvot Lastenohjaajan arvojen perusta on kristillinen ihmiskäsitys ja rakastava Jumala. tyon taustaa Lastenohjaajan

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen

Lisätiedot

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU 1 Kädentaidot ja tehtävät pelit, laulut ja ystävät ulkoiluhetket ja metsäretket leikki, satuilu ja syli läheisyys käy kaiken yli. Päiväkodin yhteystiedot:

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET Maarit Huuska 1. LAPSET 2. VANHEMMAT SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON Osa ihmisyyttä. Osa luontoa. Tunnettu kaikissa kulttuureissa. Kuuluu Suomen historiaan.

Lisätiedot

KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Tämä päivä on lahja Tämä päivä on arvokas Tämä päivä on ainutlaatuinen tänäkin päivänä voi tapahtua ihme! Marleena Ansio Karinrakan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelman

Lisätiedot

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! KIRKKOPÄIVÄT LAHDESSA 13.-15.5.2011 Saarna Kärkölän kirkossa 15.5.2011 3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) JUMALAN KANSAN KOTI-IKÄVÄ (Joh. 17:11-17) Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen kuva Lapsen nimi Kun on oikein pieni voi lentää linnun untuvalla, nukkua orvokinlehden alla, kun on oikein pieni. Kun on oikein pieni voi istua lumihiutaleelle,

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ Tilhin toiminta-ajatus 1 Kasvatuspäämäärät ja -tavoitteet 1.1. Tärkeät asiat 1.2. Hyvinvoiva lapsi 1.3. Päivähoidon

Lisätiedot

RYHMIS PEUKALOISEN VASU

RYHMIS PEUKALOISEN VASU RYHMIS PEUKALOISEN VASU Ryhmis Peukaloinen 01.01.2014 Karjalanharjuntie 3 R 56 50100 Mikkeli 015-177 002/ 044 794 5329 peukaloinenrpphk@mikkeli.fi Yksikön esittely Peukaloisessa hoidossa 12 lasta, joiden

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LIIMAA TÄHÄN OMA KUVASI LAPSEN VASU TAIKATAKIN ARKIPUHE IHMISEKSI KASVAMISESTA Kun kasvaa ihmiseksi täytyy kokeilla, onko peltisiivet kalalokeilla ja minkälaisin

Lisätiedot

TASAPAINOISET IHMISSUHTEET

TASAPAINOISET IHMISSUHTEET TASAPAINOISET IHMISSUHTEET Ihmissuhdeinventaario Jumalan suunnitelma ihmissuhteille Syntiinlankeemuksen seuraukset Terveet ihmissuhteet Riippuvuusjatkumo Epäterveet riippuvuudet Irti epäterveistä riippuvuuksista

Lisätiedot

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot