suuremmassa tahi»vähemmässä määrässä ylpeyden

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "suuremmassa tahi»vähemmässä määrässä ylpeyden"

Transkriptio

1 zitlwalehten ilmestyy 1888 lalsi cvi faijaa: A. savjaa (ii 2: 50) seuvaa Lasten lehti ja Suomen lavton roiime lehti ; A jab savjaa (il S m,) turoataulu : Suomen 1888ronoden waltiopöiwömiehiä. Kylälivjastoineen on A savjan hinta 3: 50, A jab javjan 5: 50. Ilmoituls!» saadaan lehteen jolosuovaan toimitulselle lähettämällä tahi muiden sanomalehtien voälitylsellä tahi livjalanppoihin jättämällä. Pienen viroin hinta on 50 p. Useampia levtoja julaistaroistasopiniutjcn mutaan. SBähin ilmoitushinta 3 mavtlaa. Nurns keino Ylpeys Itpey3 fan lanleemulsen edeltä. tulla petetyksi on uskon itseänsä " I muita paremmaksi", sanoo muuan kirjailin.; jo kumminkin olemme kaikki, ilman poikkeuksitta, suuremmassa tahi»vähemmässä määrässä ylpeyden itselktiisen tunteen alaista. Ei ainoakaan ihminen moi kerskata olemunsn siitä täysin mupuu. Erityiset tuipuntulset, erityiset olosuhteet moimot tosin muituttoo, että se meissä eri tomulta esiintyy, muttn sisumme jx)-- myydellä uinuilee tumminkin oino tämän riktaruohon siemen,jota muin tnrmitsee mahan kostuketta iastvaolsenso maltaomnlsi, haroittämälsi pahatsi.sen olosta 5 olemisesta on meissä itse sj am m e pnrns todistus. Sillä jos emme olisi ylpeitä, niinluin olemme, emme mulittoisi toisten ylpeyttä. Mutta, kuten jo sanoimme, se ilmnnntuu niin monelta eri tomulla, tämä ylpeys: toisessa moi se lähestyä mielettömyyden rujoja, toisesso näyttäytyä loulntun itsetuntoisuuden muodossa. Ilpeys on häpeellisimpiö meidän luonteemme monista mioisto. Se holmentoo ihmisormoomme paljoa suuremmnssu määrässä tuin aarnistammetaan; se tekee meidät nuurunulniselsi, niin, wieläpä mirreiksikin. In kumminkin lukee ylpeys rimeissään lukemattomia! Kuinko monta onkaan niitä, mitkä jo omat ehtineet niin pitkälle, että he kaikissa omissa töissään jo teoissaan näkemät ihon moon täydellisyyttä, samassa kun he oman etemyytensti tunnossa lntselemot muitten tekoja jo toimia ylenkatseen mähennyslosillo! Näiden ihmisien sisässä pitää yksinomainen minä itse" jo oman etemälnmyyden tunto asuntoa; luikki, mitä he tekemät ja toimimat, perustuu siihen. Näyttää Ateneum Helsingissä(Teksti 83 finnillä). siltä luin olisimnt he mntuutetut siitä, ettei mnnn päällä mitään heille ivertojn»vetämää löydy, että he omat moon lunnin. Personaninen»minä" syytää kaikki pois tieltään siimekseen; sanalla sanoen: maailma, muta, ei möisi seisoa, ilman häntä. Luuloitellun etemyytensti lorleudeltu kutselee tällainen ylpeä lähimäisiään. tzän ei huomun niitä säälin ta surluttelemisen silmäylsiä, joilta muut häntä lntselemot; sillä jos hän niitä huomuisi, niin koit»vaalenisi luullun suuremmoisuuden kunnian loisto. Mutta ei ole olemussu mitään, jota tekee ihmisen niin sokeaksi jo itseensä mieltyneeksi luin ylpeys, tämä kun imee eläkettä ihmisen puuttumoisesto itsensä tuntemisesta, jota ylimaitaan on sangen moikeo suumuttau. Me luulemme ja luulo on, niinkuin tiedämme, meidän luonnollisimpio perittyjä tauteja, jonka moiktlttamoisuuoesto simeelliseen kehleymiseentnte uinu suumme olla»naruiltamme. Sillti jos moon luulo soo löysat ohjukset jo pääsee karkaamaan mottoon, saaden miedii järkemme ntukonoon, niin ei se estiimiärajoituksiatiedä. Jo kummintm pitäisi oinoon pienen silmäyksen sisiiamme roaluuttua meitä puutteellisuudestomme, e- rehdytsistämme jo mioistomme. Sillö onhan ihminen tuikkine etemyykfineen raihnain jo heikoin taikista luoduista olennoista. Mitä root hän itsestään, mistä ylpeilee hän? Siitäkö että esi-isäin kunnia heittää taistoaan hänen nimelleen? Paljas nimi on kukkaron kultainen, jota kentiesi muinen sisälsi rikkauksia, mutta nyt on tyhjä. Mistä ylpeilee hän? Siitiilö että hänellä on juuria omaisuuksia? Oi, katsokoon ympärilleen! Omaisuus, rikkaus on tatoomo. Käsle niitä, kuin rikkaat tässä maailmassa omat, ettei he ylpeilisi eitä panisi toimonnsn kutoomoisen rikkauden päälle", kirjoittuu Pnnmnli Timoteulselle;

2 82 KYLÄKIRJASTON KUVALEHTI. sillö i ostin riklous rooist tyybyttäö elämämme toillt toimeet, niin mitäpä hyötyä meillä rilloubestomme on, fun me seisomme houbon partaalla? Woi ylpeileekö hän sääbystänsö? Muistakoon että, muilta fuinfufin lorleuo säätyä hän olisi, koittein alhaisin. hän lumminlin on somojen talien oloinen luin Töhön asti pitää sinun tuleman", sanoo tzerru, jo ei ebentmö: tässä pitää sinun forfiot uoltos usettumun." Woi luuleelo hän suurten tietojensa tolin oleroonso muita eteroumpi? Oi, oppineimmollolin on roielä paljon opittaroou. Pois sentähben taiffi ylpeys! Aroattaomme sen sijaan sybämemme nöyryyben hengelle! Sillä ainoastaan nöyrässä, fuulioisesso mielessä rooi tzän osuu, jota sanot: Oppiloot minusta, että minä olen siiviä ju nöyrä sybömmestn." Ainoastaan nöyrille lufoistoo onni muttoylpeitä raostaan seisoo Jumala. Kuwaelmia Ison Wihan Kirjoittunut VIII. E. G. P. ajoilta. piemme näissä lurooelmisso maininneet puri miestä, jotta eiroät olleet sotureja, rooon jotta kuitenkin orout suoneet toistella jo laisia tiiraan soturien lunssu. Sobon kirous jo talttaus ei missään tule selroemmin esiin, luin jos useettomotfin nolotetaan tuirouontoon roäkirooltoon, josta muuten tahtomat pysyä loulono. Mutta mieltä ylentöroöö on nähbä, miten muutamat oroot seiloisissofin foetulsisso»voineet pysyä pystyssä jo puhtaina, missä tomolliset rooimot roormoun olisiroot sortuneet. Miimein, (Kuroolehdesso 1887, n:o 11 ja 12) popista, Lou- kerroimme lahdesta merkillisestä rnulsesto ja Idmunistn, jotta oroat saaneet pohempoo totea tuin moni roonhu soturi. Tuhdomme roielä muutomoin hengellisten miesten rooiheitu lertoo, jonto jälleen roihdoin saamme johdottuo muistoon, miten rooimot jo lapset nekin joskus omat ansainneet sontorin mainetta. Pohjanmaan merkillisimpiä sufuja on Sa janusten suku. e on mahdollisesti polroeutunut eräästä»vanhasta suomuloisesta ootelis-surousto nimellä Heroonpäö eli Gyllenhjerto, mutta mitali rourmuudello tiedämme, on sumun monhin,tunnettu jäsen 1600-luroun keslipoiloilln ollut rooutino Pietari Brahen roopooherralunnussu. tzänen jälkeläisensä lähimmissä polroisso oliroat enimmiten pappeja, jo meidän niloihimme asti suku on synnyttänyt pappeja, tuomareita, roirlu- Muu- miehiä sekö tieteen jo taiteen harjoittajia. tantat jäsenet kirjoittamat nimensä C ojan, Sojaner, Cojonus; tunnettu on myöskin historioitsija. Kojooni, ensimmäisen suomenkielisen Suomen historian tekijä. Ensimmäinen sumun jäsen, joku tuli luutuisaisi, oli Paltamon promosti luhunu 21nt e» ronpoilo Cajanus, tzänen muu moitututsenso ei kuulu tähän, mutta se on huomottoroo, etta hän soi uikoon rouonnu 1681 tehbyn sopimuksen, jonku luuttu Kajaanin seutujen yhteinen tonso suostui pitämään Kajaanin linnan tunnossa sein suojelemaan rajaa roenäläisiä mastoon. Woltion puolesta lumottiin hymitytsetsi ettet sieltä maobittalst sotumäteä. Wähön ennen tuolemnunso rouonnu rojoruuhoo Wenäjän puolisten suomalaisten fonsso hoin oomulln, soirootlin koko kaupungin roolittansa. tekemässä. Kouheollo Juhana Cojonufsen samanniminen poifo tuli! julmuubello häroitettiin kaupunki, osutfoito fibutettiin, Kojunnin fuupungin firffoherro prosessoriksi, mutta kuoli oiroon nuorena, muistettuno erittäinkin tefemänsä tunnetun roirren jo foifki, mitä maan oli orrookostn ryöstettiin. Gabriel Cnjnnus, Eerifin setä, siitä fuoli. johbosto:»etkös ole ihmisporlo oiroon arta." Linnusto ei rooitu lähettää Muista lapsista optio, koskei siellä niitä oli roonhulln Cojonulfetta kolo 16 ollut»väkeä luin puri miestä. Ju somooit oitaan toinen roihollisjoukko tuli Paltamoon, josja on EerikCujunus merkillisin, ja hän soi kyllin itää koleolseen Ison roihon touhuja, tzänen syntynyt" yhtä säälimättömällä tnronllu meneteltiin. Eerik rooiheitoon tahoomme tässä lettoa Cajanus snttui olemuon roirtamottallo,»nutia loilessu lyhytöisyybessä. potta tzän oli tzuhtifuusso Johannes sekä hänen lotiopettujonso, yli- 1658, läroi 1703 somo Cojonus oli ollut nuoruloiseksi tultuaan Upsalan yliopistossa Ruotsissa, jossa isäkin oli oppinsa saanut, jo roihittiin siellä papiksi 18-rouotiuunu. Kulsitymmenrouotiseno hän tuli Paltamon tappoloiseksi nimitetyksi, ju isan rouonno 1703 kuoltua Etik Cajanus tuli hanen seuraajakseen. Wähän sitä ennen oli rajalla tapahtunut leroottomuulsin, muttn miimentoinittuno rouoteno oli raonhan Cnjonutsen roälityksellä, kuten jo sanottiin, näitten seutujen hyroälsi tehty poikullisrouhu. Muuten so= bon kouheo liekki riehui lnikkinlln, häroittäen pitäjiä jo talo ntuukuntiu; mutta noilla Pohjan perillä Oulun järroen takomoilla., jotta roiljelytsen heitkouben tähben niin kipeästi tormitsiroot rauhaa, siellä maamies luolli ja lynti peltonnso, raatoi Insleonso, tietämättä sodan tuhotöistä sen enempää, luin mitä etelästä tulleet murhesunomut sisälsiroät. Mutta tästä ruuhnsto tuli ällin loppu, jn itämää on mainita, että meibän puolelta tehty roääryys oli rauhan rilkomifen syynä. Toimelta 1711 neljä Wenäjän puolelta rujoa suomuloista talonpoikaa, tzilippo Simon osurooo poita, Tuppana Tiiroonoinen, lironnn Perttunen jo Joukko Nöntsy oli tuonut 4,300 kyynärää sortoa rojon yli Kujuonissn myytöroötst, mutsuen siitä tullin sen mutnun luin tupo oli. Tamaraa ei jättiroät snrtu- saatu sillä lertoo myydytsi, jo miehet paktanso erään suomuluisen talonpojan, Pietari Tolosen huostaan, jottet sitä tnrmitsisi edestntuisin Elotuullo tuliroot miehet toiuisin tun- luljettoo. gostaan perimään jn meimöt sen Kajaanin kaupun- _ gin puoleen, mutta»välttääkseen turhin tullintntf,aj u siihen aitaan motsettiin niin sanottua pikkutulliu tnupungin portin luutta luljettoesso, jöttiroöt miehet sortonsa tzeroossuoreen, jotn on noin puolitoista peninkulmaa Kajaanin itäpuolelta, ja läksiroät itse kaupunkiin ostnjnn etsimään. Silloin eräs oululainen tauppios Jaotko Estlander, joto ennenlin oli petollisesti käynyt roenöjänpuolisten kanssa touppoo, loetti huokealla suobu turonrnn, rooon lun ei hinnasto soroittu, ontot hän Kujunnin tullimiehille tietön, missä Tullimiehet lölsiroöt sinne, sorkopotot säilytettiin. löysiroöt torooron jo ottiroot sen tataroorilkoon, muta salakuljetuksen tähben. Oikeuskin tuomitsi soran menetetyksi, ivoilta siilo jo kerron oli tullin suoritettu kun se tuotiin rojun yli. Turhaan talonpojat roulittiront;»vieläpä CajanuS ynnä muut koettiront osiossa soobu sorointou uituun, mutta siitö ei tullut mitään. Niinpä lnuppinot mimmostuneino polosimut Wenöjölle, uhaten»verisesti kostoroonsn kärsimäänsä»vääryyttä. Omituista kyllä ei Suomen puolella, ryhbytty ronrusttlstoimiin, muikku jyystä fnnttoi peljätä hyökköystö. Jo tun 13 pmö Maaliskuuta miestä, tosaloita jn tulonpoikin, purin roenälaisen upseirin johtami.no tuli Kojooniin roor- oppilas Björllunb, jostn niloinnon tuli professori Turun yliopistossu, piestiin niin pohosti, että lumpikin siitä Järsi hnittoo toto elin-oitonso. Kirttoherrnn rooimo Mngboleenu, syntyjin Mathesius, jo hänen tyttärensä joutuiroot niinikään rosmojen ivaltaan jo petastuiroot töin tusltn poljoiksi ryöstettyinä. Wonhot runot kurouileront sitä surkeutta, jotu silloin täytyi kaikkialla lätsiä. Mihin roihollinen tuli, siellä hän löysi lehmät, löysi leimat, päivitteli härknlnumnt, iveipn heivot heinikosta»varsoinensa»vainiosta. Lnpji parat lattialta, iniewnijet istunltn, pojnt äidin volttien päältä, piint pienet tuolta täältä, otti, oi! oi! orjiksensa, ninoijikji nljoikfettfn. Wnimot ivnllitfi mäkisin tnunihimmnt kaiketikin. Sitäkin runo lurooilee, millä keinoin roihollinen pakotti onnettomia tottelemoon jo lätlettyä tomutun ilmoittnmoon : Wnnhimmnifet walkenhnn pnni pnhoin pnistumnhnn, kädet köytti kiinteästi, kapaloitsi knlivoifistn, rnkenf raadon riippumahan, heiton hengen heilumnhnn, päältä ivnattehet «aristi, aiivnn nlloifen alasti, feljän päälle jingotteli, piisknllnnfn pingotteli, kysyi: kusfn tukknrofi, hohtntvnijet hopenji, kussa kullat kirktnhimmnt, kusfn tallit knllihimmnt, lusfn tnitki knttilnfi, kusfn tiskifi tinnifet, kusfn puiminen pukusi, ronrfin juhlmvnnttehefi? Weden keitti kiehumaksi, kuitinnnn futftahun knnfi, silmät puhkoi Vititkollnnfn, taikka fotki formellnnjn. Siioitta wirutti milusjn mvoimesjn nhivennosfn, monta uitnissn urosta pnisti niinkuin puistikosta. Wnnn jo kyllästyttää julmien röölköysten kertominen, muikku runo useumpiu hirmutöitä luettelee. Tietysti olot Pohjnn perillä eiroät ollut oiroon rauhallista silloinkaan luin tämä sorko sota" oli päättynyt. Rojorouhna saatiin tosin uubistetulsi, mutto täytyi Pielisten seutujen osolloito peljätä, jotta oliroot olleet ebellisessö höroitystyössö osullisinn. Affleck lulmuubestnnn tuuluifo Simo oli senpuolisio olojo häirinnyt, eilö rou-

3 KYLÄKIRJASTON KUVALEHTI. 83 hau saatu tataisin. Niinpä Cajanus ei usfoltonuttaon enää osuo pappilassa, moon oleskeli siellä täällä pitäjässä. Ollen»vuonna 1715 mattallo pohjoseenpäin hän joutuikin perhetuensa Keralan kylässä tasuttajoukon käsiin, jo uudestaon ryöstettiin onnettomilta oloisilta ruumiisen osti heidän tomoronsu. Useat muut soimat tauheumpoo loken: tuliroot huoneihinsu poltetuksi ilman mitään armon. Seuraamana rauoteno 1716 lähestyi suurempi joutto raenälitistä sotnraäteä, jo nyt tuli»vihdoin Kajaanin linnun rauoro. Sinne potenimut tietysti koitti, jotta maan oliraot tiloisuudessn, Erik CojanuS muiden muosso. Kuinko urhoollisesti linnoo puolustettiin on tässä lehdessä ennen kerrottu (Kumolehti, 1887 n:o 3);»vihdoin näitä soi aitoon, mitä»vihollisten hyöltoytset eimät»voineet tehdä, jo tuenalaiset lupusimut piiritetyille rauhaa jo funniollisio ehtoja; 24 päiraii Helmiluuta 1716 linna antautui. Mutta ptiälliftö ritfoi sitten sanansa funniottomosti, luten»venäläiset usein tässä sodassa tetimät, jo taikti möngit»vietiin Turun linnaan; LojonuS, raoiltapa pappi, ei siinä kohden soonut purempnu kohtaloa, kuin muuttuun, sillä»venäläiset luuliraot, kenties syyllätin, että hän oli tehoittonut linnonraäteti festtirayyteen. Kutu moi kumota niitä kärsimyksiä, jotta onnettomat raongit matkalla sairaat kestää, kun ntiben täytyi pahimmassa pnttasesso, usein nälän uumuttominu seurata»voittajia Surtuun! Jo sinne tultuaan he sairaat folme fuutuuttn elää lm» nasta homehtuneilla jauhoilla., eitä tiebä, miten olisi täynyt, jollei lempetimielinen ruhtinas alitsin,»venäläisten päällittö, olisi heitä raupouttonut. Cajanus sitten soi perheittensä muuttuu Poroisiin jo sitten Kemiöön, jo nimitettiin raenä- ItiiSroollon aitana jältimmäisen pitäjän firttoherrofsifin. Mutta fun Suomi uubestoon yhdistattiin Ruotsiin, jo toinen määrättiin tähän rairfaun, piti Cnjonufsen puluin oiteunn seuratuntoonso, jota hänen raäroynsii Alirohom grosierus silloin hoiti. Wonhon proroostin rooimot oliroot fuitentin silloin niin lopussa, ettei hän enää jutsonut lähteä motfolletaon, ronnn toisen roäroynsä, lappalaisen Aorohont Snbeniufsen luona osven hän tuoli Turussa 15 ptiiro. Helmifuuto 1723, färsittyänsä enemmän rooiteutsio jo onnettomuutta fuin useimmat hänen roirturoeljensä sitä ennen tahi sen jälteen. Suomussalmelaisen (Tähän funia 5!l:llä fiiouila,) käyntiateneumissa. Hliime temät-tulmenu satuin iltu-hämärässä kaivelemaan Helsingin rnutntietorin poitli. Uhtättiä seisnhduin, tuullessnni erään muuhun ufon totipuoleni murteelta kysymän: «Snnotanpu minulle, luku tuommofen pytingin rnkenfi itselleen", osottnen Ateneumia, jonku useimmista ikkunoista loisti mnltiopuironmiesten molon. Se on kruunu!" mustasin heti, jo»voilta minulta olilin kiireenloinen, en malttanut olla kysymättä häneltä: Mistä päin te olette?" Hän: «Suomussalmelta." Minä: «No, mitä te roonhoillo ptiiroin olette tänne tullut?" Hän : Ko kun on minulla Inisi poitou täällä jo monta rauottn työssä ollut jo hyraällä paltaita, niin lätsin heitä Intsomuon. Ei tuotu siellä kotipuolellakaan juuri ole niin hupaista, ettei neliä erota raskisi, Setoleipäti jo pureskeltiin sitte Joulun." Minä: raoon eikö semmonen mutta tule kalliiksi?" tzän: Knksi murltnu oli lähtiessänirnhun, ju netin toin tänne nironn fofonnisinn." Minä: Millti tummon loilla te sitten matkustitte?" tzän:»kummoto se on tullesso, lun jnlon ullo luistoo. Ei mennyt paljo päälle tohben miiton sitä mottoa hiihtäessä, rooitto snnoroothun ne tuotu oleroun jontun seitsemisen fymmentä peitinfulmun." Mina: No montako foupunlio olette nähneet?" Hän: En ole käynyt sen tiheämntissä kylissä lun Kajaanissa jo lisalmen touppolosso. Eihän minun olisi loimottanut loupungeissu tuydä, sillä futta minua siellä olisiroot elättäneet? Woon maaseuduilla, lun tulin taloon jo rupesin tontistani ruotua lotselemoon, niin aina sanottiin ettei tässä tolossu ole ennentään roieroun tarroinnut omistaan syödä." Minä: Mill into jo tulitte tänne?" Hän: WoSto tänä uumuno. Jo nyt tulen puitani kortteeripoitosta taupunkin tntseleinnnn. Wuon kylläpä on fomeo tuo talo", jottoi hän, jo fotseli uudelleen Ateneumin. Onhon se siellä meilläkin Ämmän ruukilta muta suuri, fufsiterrotsinen rntennus, moon möttitalojo se näkyy oleman tämän rinnollo." Minä: On täällä Helsingissä suurempiokin kuin tämä, muttu tuskinpo lienee kauniimpaa rokennusto. Tohtoisitteko nähdä sitä sifäälin?" Hän:»Kyllähän sinne tekisi mieli mennä, muun eiraät tai ne tämmösiti sybänmnon ukkoja sinne luste." Minä:»Tämmöisiin yleisiin rokennuksiin, jotta omot Iruunun eli toto fonsun ruhoilta julfisitsi rotennetut, pääsee sotainen funniullinen ihminen. Wuun nyt minullo ei ole oifuu, tultun siis uomullo 10 aitona, niin lähdetään yhbessä tntselemoon sitä ottein torktaon. Torautoon tuossu ison oraen lohbollo." Seurnuronnu päiroänä määrättyyn aitoon näin ufon istuman portailta obottnen. Astuimme siis heti sisään. Eteemme tahosi Inuniimmnt portaat, mitä rooiboon nähbä maassamme. Ukko ällistyi, tapaili lattiaan päästänsä, lotseli portaita, taottiuto, tnttoo, minua jo itseään, mirktaumotto janootaon. Minä: No ukkeli, miltäs näyttää, tokkohan Ämmän ruukilla tämmöisiä olette nähneet, rooon mitä sanotte?" Hän: «Mitäpä minä ymmärtäisin sanoo, maun jos tohtisin, niin tähtösin kysyä, että uironnto se on koko rnlennus yksinä pottninn jn porstunnu?" Minä: «Totta tosioonkin! Olettepa jokseenkin oikeosso, sillä svuret itämät oroat. Woon kun hallitus kerron rupesi taiteelle rakentumaan ensimmäistä kotopoittao muassamme, niin se tahtoi tehdä siihen jotakin todella suurenmoistn jn knunista. Kuuhun lähdetään tatselemuon, niin huomaamme pion, että on tässä roielä paljonkin muita huoneita, jo että tänne mahtuu paljon työntekiöitä." Hän: «Mitä, osuuko tässä työntekiöitä? mitä se on tämä oifeostuun. Jo Sanoitte taiteen fodoksi?" Minä: Tämä on fouluhuone jo enimmätseen tässä loulussu on oppilaita ulhoisemmisto tunsonluotisto. Työroäteti fnifenluistn, muutatin ju»liftarin oppilaita, seppiä jo timperimiehiä täällä nätee sutojo joto ilta. Lähdetäänpä nyt esim. tänne roosemmulle fäbelle, siihen suliin, josso tolonpoiloissääty istuu nytyjäön." e oli, niinkuin kuitti muuttin huoneet, hyroin yfsinfertoisesti sisustettu, ei mitään turhomuisiin puntu. iinä solissa opetetaan olteispiirrustusto, joto taiffi oppiloot sooroot ensin horjoittoo. Siitä tulimme toiseen saliin, joto on rofennufsen päässä jo josso opetetaan foneito piirrustomoan. Sitten nousimme rntennufsen ronsemntnsso päässä olemia portaita toiseen terrotseen, jossu näimme opetussnlin rntennuspiirrustusto jo toisen loristemaatausta»varten. Wihdoin Suomussalmen ullo jo rupesi puhumaan jo tysyä tiuslosi: «Mitähän hyötyä noista toristusmootatilsisto on?" WnStnulselsi roei eräs taitoksen opettnjisto meidät pienempään syrjähuoneesen ju näytti, miten eräs maotariit oppilas, joto ei ollut osonnut edes oikein kirjoo lukea, lun tuli loitolseen ensi terran, nyt oli munlnnnut erään pöydän, joto oli aimon tun roolfeosto mormoriliroestä tehty, toinen oli luupin oroet moolonnut oiroun puun raärisilsi, lolmtts oli tehnyt erinomaisen kauniita fottotoristutsio. Koitti nämä harjoitukset tehdään täällä poperille. Jopahan ukkokin myönsi että: «No olenhan sitä minäkin raiilistä ajatellut, kun olen katsellut siellä fotifyltissti sitä meibän munlurin, jotn fyybitään jn syötetään jo juotetaan jo roielä polfitaan, että eitö se fostnon»voisi muuta muulia täyttää, fun tuotu tummonpunosto, joto on tun termollo töhrisi sängyn taivot, maitopytyt, jutturat ja kiulut. Onhnn toti lystimpi nähbä touhun muitakin mätejä, maan enpä ole tosioon»voinut oaraistaotoon, että niitä näin monenlaisia on, ja että paperille raoisi suobo, mitä tahtoo." Tämän jälkeen näimme pienempiä huoneita, joissa tarjotaan opetusta puupiirroksessa, pos- y. m. s. liini- jo losimoolouksisso Mitti niillä puupiirrotsilln tehbään?" fysäsi uffo tnnsen. Minä: «Oletteko nähneet Kylätirjoston Kuroolehteä?" Sitähän Hän: Olenhun tuon toli nähnyt. tuli uinu kuukauden luluttuo meidän noopurituloon jo pyhän aitana sitä loikki totouttiin tntseleinnnn, että mitä siinä uinu nätyisi." Minä: No mitenkä te luulette siihen turoin snutnroun?" Hän: «Sitäpä en ole tostnun tullut ojotelleetsi." Minä:»Juuri siten, että lumot ensin piirretään puuhun jo siitä sitten poinetaon kirjapainossa, paperille. Ennen täällä Suomessa ei tätä tnidettu tunnettu ollentaun, jonta rouotsi lehteen ensimmäisinä rouosinn hnnlittiin kuroin ullomnil.n, mutto roiime aikoina, on siihen rumettu jo suomaan kotimaassakin piirrettyjä luroio." Wiimeksi mainittujen huoneitten päällä, eli kolmonnesso kerrosso roofemmolta siivulta istui silloin poppisfääty, mutto nyt sinne on laitettu

4 84 KYLÄKIRJASTON KUVALEHTI. tnibe-yhbistylsen näyttely, jota tulee oino ole- Siellä on kuivnmnutaulsin, ronnhojn munn siellä. suomnlnisiu ju uusin, sekä roähän ulkomuutaisinlin, järjestettyinä eri mooloriloulujen mutaon. Niinikään on toibe-yhbistys nyt syksystä asettanut kaikki hallussaan olemat roeistolurout näyttelyyn äsken mainituille suurille portaille jo niiben päällä olemolle kouniille loytämälle, jo nämät kumot näyttämät hymin soroelturoun tuota tummuu roäriti ronstuon, jotta portaat oroot maalatut. Täten tuleroot myös nämät joutaman suuriksi moititut portuut hyöbyttifiksi. Muuten mnt ripustetut pillin fäytämien seiniä jota kerrotsessn, niin että niistäkin on moninkertainen hyöty. Knilli nämä kouluhuoneet, joista nyt on ollut puhetta, kiluluroot n. s. tuibollisuus-yhbistylfelle, fen ylhäifemmtille jo alhaisemmalle koululle. EbelliseSsä oli miime muonnn nlun kolmotto sutun, jn nlhnisemmnssu eli käsityökoulusta noin 160 oppilnstn. Oppilnitu oli ylhtiisimmistä Helsingin perheistä fekt» tietämättömintpiä oppipoikin, nnisiu jo miehiä, koitti siellä yhben merosio muissa suhteisso paitsi taiteellisen kykynsä puolesta. Niissä opetetaan, poitse piirustnmistu jn mnolousto, losfentoo, firjonpitoo y. m. s. Opettojio siinä on jofseentin montn jn opetus fäypi muun molemmillo fielillä. Tätä Minä: e on rooon horjoitutsen rouotsi. Nämä oppiluot snurout hurjoitelln rouosifnusin, ensin täällä totonnun ju sitten roielä ultomnilln, ennen tun heistä tulee toiteilioita." Utfo: «No mihin roirfoon ne sitten pääseroät?" Minä: «Sitten he osuoroot tehbä esim. olttoritoulujo jo muita somonloisio tumia. Eiroät he tule sen funtmemmitsi roirtamiehiksi, ronnn eläroät tnroullisestironpuinu taiteitten hnrjoittnjino." Uffo: «Tuotu minä en ymmärrä, rooon poljonhon sitä näfyy oleman semmoista, jota ei ymmärrä." Laiwawalaskalojen ympäröimänä (Seföti siivulla 85). on taulujen omistamat suuret kipsiset mullikokoel- poitse on rutennutsessu roostaisefsi sijoo teollisuustoululle, josso roiime rouonnu oli 8090 oppilasta. Tällä taululla on oma näyttelynsä, johon on totimousto jo ulfomonlto ostettu taiteilluista fauneillensa jo toibollisuutenso tähben mollifsi felpooroiu teollisuusfoluju. Jo roihboin osuu rokennuksen toisesso päässä toibe-yhbistyksen toulu. Tänne lun ostuimme Suomussolmeloisen tonsso erääsen opetushuoneesen, istui siellä airoon liikkumotonno eräs munhu pitkäpnrtnnen kerjälöisukko jn hänen ympärillään joullo nuorin unisin jn miehiä, ptirustustelineet ebessään, täybessä työssä, ilätinluin tilpnsilln piirustaen ulon muotaturonn. Lnttinlln kulli ebestukoisin heibän opettajnnsn neuroocn ju oikoisten. uomussnlmelninen, joko oli kuullut että nyt tultaisiin tnibe-yhbistyksen tauluun, snnoi: «Woi tämmöistä se toibe on! Usein olen nähnyt sanomolehbissti tuota taibe"-sonao, moon en ole mielä ymmärtänyt sitä miksikään enkä näy»vieläkään oikein älyämän sitä. Sillä mitä mutten ne tuotu miestä sotainen kuroooroot?" Näitä tnibemnntareitu mutten on rokennuksen keskimmäisen oroen päällä ylimmäisessä kerroksessa, jossa on tuo suuri ikkuno, rootituinen utelieri eli tuibetehbns. Sitä pnitse löytyy iso kuronnroeisto-otelieri. Nukennuksen 010- eli kellari-kerrotsessu löytyy taitelluista suojia polttopuitten y. m. säilyttämisefsi, iso höyrylone ilman lämmitystä jo»vaihtoa setä mielä stihlömulou mutten. Kun olimme tulleet jälleen torille, futfeli SuomuSfnlmelninen tvielölin rnlennustn ju fysyi: «Sitä minä olen koko ajon miettinyt, että kuinkohon paljo tuo on motsonut?"

5 KYLÄKIRJASTON KUVALEHTI. 85 Minä: «Hiukan päälle miljoonan." Ukko: «Ohhoh! Kylläpä meni ruhoja! nisiini tuolta summnllo jo melkein koko Knjnnnin tnupungin. Lieneroät nuo toli tnlonpojnt ronltiopäiroillä roostustoneet, kun tästä päätettiin." ole ronltiopäiroillä pää- Minä: «Eihän siitä tettykään. Nnhut oliront hnllitulsen jo hallitus suo niillä tehbä mitä tahtoo." Ulko: «No mutta mistäs se hallitus sitten semmoisin rahasummia on saanut? tämä taasen niitä osioita, joita minä en ymmärrä." Minä: «Ei tätä toibo ymmärtää moni tuutikoon. Tietysti rohot oroot oikeastaan Suomen kansan, mutto olemmehan nähneet jo tuulleet, että rotennus roarten." Tuikunpa otto on somon lonson tapsien opetusta tuuma rooinut toteutuu. Tämän tuumnn oltuunpunin jo osion petille ojojo oli professori S.. Estlanber. Rokennuksen urlkitehtinä on ollut Hjort ns Orrnäs jn muulnustyöt on korumnnlnri K. K. Hellsten suorittanut. H. G. Laiwa walaskalojen ympäröimänä. (Tähän fuma edellisettä firoulla.) Muosi rouobelto roäheneroät meren lunintaot, rootasfotat, raolitturoot näiben jättiläis-tolojen pyytäjät, jo tänärouonno oroat fertoroot janomolehbet nämä pyytäjät suurelta tappiolta jo ajon hulollo sanueet pnlnto totiinsa Pohjoiselta Jäämereltä. Mutta ettei meri mieliltään ole täytti meren nom 20 englnnnin penifulmnn pituubelto jo neljänneksen peninlulmon leroeybeltä. Siinä oli roalosfoloju taiten suuruisia, ja foilli tuppuroitsiroot iloisina meren aalloissa, mikä milloinkin tyrskytttien roettä päässään olemasta ruiskuttimestunn jotn omituisen hnrminuistn nähtämää kumumme ebellisellä siivulta tumnn. Älliä soi loimo ankaran tärinän pitkin toko pituuttansa, sen keulu kun oli törmännyt loimun eteen joutuneen, nom 30 kyynärän pituisen matastan päälle. Eläin tuli keskeltä poikki Heilutuksi, jn puoliskot jäimät loiroon kummullekin puolelle ajelemaan ju punertumaan merta roerellänsä. Nom 10 minuutin kuluttua seurasi toinen, roielä ontarämpi törmäys, jota rouhällä oli taataa kumoon tunnetta seisoront, omituista näföä ihmetteleroät tatsojnt. Toinen, entisensä kokoinen ronlnstalu oli niinikään tullut tuhtia leikatuksi, mutta tämän ruumis joutui loiroon tolan olle jo löi niin rooimollisesti loiroon toppaa roostoon, jotta ntnsinisti tiiresti riensi tunnen alle taitamaan, mitä oli hätänä, hän tun peltäsi että loimo oli törmännyt jotatin uponnutta hootsihyltyä roostoon. «Neroport" ei tosin ollut kärsinyt mitään muhintaa, mutta lopteenisto jo motlustojisto alfoi suuren ivoloskololoumon tanssii seurustelema Utto: «Ontohon tuohon rotennutseen mennyt poljontin aitoo?" Minä: Kolmotta rouottn. Se ivolmistui lolaluusso Olisi se roolmistunut jo pnljon ennemminlin, ronnn perustufseen meni pnljon työtä. Tämä tori, jolle se on rofennettu, oli»vielä teibän nuotta ollesso merenluhtenn, jotta toulupojot luisteliroot sylsyttä. Nyt se on täytetty, rooon tun noin suurta rotennusto piti rumeta muuraamaan, niin suohon piti upottua tulleja junttunntnlln, fuiroun mutu pois jn toteutua seinät jolseentin syrotille mnnn sisään." Tämmöisiä rntennustn oli jo Freb. Cygnaeus oitanoun ehbotellut, muttu hänen unelmnnsu eiroät tässäkään suhteessu toteutuneet. Wnsto sitten, fun asiaa rumettiin puuhaamaan fäytännöllisemmästi, eli siten, että ehb otettiin yhteinen rotennus taide- jo taideteollisuus-yhdistyksille, on Kodittomien suojatupa Wienissä. niin tyhjä rootastaloistu jnotikta muista elämistä fuin näiben roolitutsien johbosto olisi syytä luutta, tobistoo tapaus, mitä kohtusi kapteeni Sunbbergin komentnmnn «Neroport" nimistä höyrylnironn, sen kultiessu Nemportin jata-- masta tzoroonnoan. Lotofuun 28 p:nä 1881 joutuiaitaisin unmulln yllämainittu luirou Delomore rouorten edustalla jummnttomnn suureen ronlustaln-pnrrocen, mitä nen tuntuu tamnlnltu; luimnn suuntno muutettiin sentähben, jo jontun ujnn fuluttun olimnt ronlnsfulut näkymistä lnbonneet. «Neroportin" luiroumiehissä oli useitn mnnhempin mntruusejn, jotfo olimat touon roolastuloja tatao-ojamissa loimoisso polmelleet, muttn ei ylsilään snnonut mitään tulluista fohtotista nähneensä. Suojatupia Wienissä (Tähän liiira tältä sinml!a>. t r onaroan keifnrikiiupiiiigiii, Wienin, hywöntekewäijyydestänn tunnetut asukkaat omat»viime wuofinn, mitä köyhänhoitoou tulee, riihtyneet yhä uusiin toimiin. Niinpä on Wienin niin jonotin E»ojntupien jn tunvnpnikkoje» yhdistys" perustanut kaupungin eri ojiin imisi fuojntupntt (Wärmstiibeii), joita erin-

6 86 KYLÄKIRJASTON KUVALN2TI. omnifesti fuofitaan. Nnmä niunrnt, ykfinkertnifesti knlustetitt huoneet omnt nuti ivnrhnin aamusta myöhään iltaan jn tntjooiunt kaikille, kaupungin tabuilla tnltvisnjoin ympätikttlekjiiuille, leipää jn kntton taivunluitte lämpöjen turivnpaiknn. Kntfi kertun ptiimtissä, kello 9 e. p.p. jn kello 5 j. p.p. annetaan näihin hytväntekeiväifyyden laitoksiin turmnutimeille fywä lnutnnen lientä ja kupillinen joko kahmin tnhi teetä ynnä p nimien leipää, jn niille tnnsen, joilln ei ole paikkaa, misjä lepnisimtit jeiirnnivan yön, eikä fijan ennä yhdistyksen tttrmnsuojissn, hnnkkii yhdistys yösijoja kunnollifisjn yömajoissa, Suojntumat oroat aina tapojen täynnä, kyliitenpinn pniiuinä ivnltin tttitssokjeen asti; itiinpä knmi jo muoniin 1881 Joulukuun lista pnimästä 15:neen pnimäti» noissa»viidessä suojatmvnsfn 55,948 henkeä (miehiä,»»nisin, tapsin), joita tattiin yllämainitulta tuolla rnmittiin; yösijan pyysi 2,491 henkeä. Suojntltmnssn, jota lehtemme edellisellä finnika on kumottuna, näemme työnpuutteessn olemin käsityöläisiä, pniwältiijiä, rnnjnrikkojn jn kerjäläisin, mitkä tunkeutuivnt kuuman rautauunin tao lämmitte- [emään tahi istumat seiniä pitkin asetetuilta penkeillä; myöskin»inisin näemme siellä, joisin mikä koettaa parantaa pukunnfn, mikä hoitnn Instnnsn. Lukemnttoinin omnt nämä fuojntttmnt jn turmapaikat pelastaneet tilapäisestä kodittomuudesta ja nälän hädästä. Kurjn köyhä tietää, kun hän tällaiseen humantekemäifyyden laitokseen astuu sisään, ettei hän ole ihmiskunnasta ulossuljettu, ettei hänen tarroitta epäilykseen antautua; hän jaa uutta uskallusta ajattelemaan tulemnifuuttnnn ja toimeentuloaan. In jos hänen toimeenfn pettnmät, tietää hän ettei hänen kuinniintaan tatmitfe kylmään kuolla, nälkään nääntyä. Haikara (Tan«fataiscn fttapapin Höyer-Möllerin $ätict::3rökctin kertoma. Kttei sotapapin osemo rnuhottomuuben aitana ole suurta merkitystänsä rooillo jolo hän sitten saarnaa tzerrn.it sanan niille, joilla on»välittänsä ja kuoleman ninonstnnn t)tsi astele, tahi hän tullee hnurooitetun rouoteelto soirunn rouoteelle jo puhuu sillä rooimultuubello, jota silmänräpäytsessä, fiireen tullessn, sun päimät muuttumaun tunneiksi, sillä innollisettu ronluututselln, jota tarttuu niihin, mitta niiferoät fuolemon silmäinsä ebessii jo jentähben haluamat luutta sitä sanaa, mitä on Jumalan rooimo. itsetulletin usforooiselle outuubefsi siitä lieneroät foitti, jotta ylimaitaan ftisittäroät papillista rouitutusta, ytsimieitsiä. Kuulien tefemät huomat eiroät fumminfoon ole ainoat, mitta tipua ja tusfnu synnyttämät; on hnuroojn semmoisiutin, joitn länfärin silmä ei root nähbä. On sisällisiä roerenrouobutufsiu, jotta oront luolemnu lumnlumpio, jollei niitä suubn ajettumaan. Ne seuraamat mutana todista, murtoumot esiin hiljaisina tuntina jo soumnt ta massa määrässä suurempaa roouhtio, tutu tnuemmun oifoo niitä on hillitty. Sotilas ei lottao olemasta ihminen, sentähben että hän rupeaa sotiloofsi; hän ei rooi»napauttaa itseänsä hengellisestä leroottomuubesta, sentähben että hän tuntoa miettoo. Ei, ei; se seuraa häntä, jo sille sotilaalle, jota lantaa tätä leroottomuutto mielessään, on sota sitä»vaarallisempi aito, Into rotihemmän ne, joiben lunsso hän on telemisessä, ymmärtämät, mitä häntä rouiroun. Tätä puolto fotopopin ufemnstu ei juuri moni ottane njntellatfeen, jo tummintin on eitä niin Harmoinfoon tzerro minun täyttänyt oseenoon sisällisten roerenrouobotusten" loftouttamisetsi. Tuonloisen topoutsen tohbon tertoo seuraaroosso lyhyessä fertomutsesso, jota ei ole liioiteltu eitä foristettu, ronnn otettu suomun tobelli- Sesto elämästä. Erään oseleroon iestäessä fun rasittaman päiroän ronirooistn»väsyneenä totiini soorouin, tuli minua oroesso mastoon ratsumestarimme, sanoen tuhtorounsu minun puhuteltu. Suntunni tutin yltäni jn tarjottuuni sifnrrin roiernnlleni, aitoi tämä fertoa, että muutoma päimä totaperin muuan ratsumies oli murhannut itsensä, fenentään ebes oumistnmntto syytä; ja sitten jotloi hän: Nyt on toinen»väestöstä tullut hullufsi; aina siitä tun hän pnlroelulfeen tuli, on hän ollut siiroo jn hiljninen, muttn nyt on tämä hiljaisuus mennyt pois loiboiltnnsu, sillä nyt ei hän enää roirtn suntiotaan, ei roostao, tun häneltä kysytään, ci tee, mitä hanen tulee; ju ronitta minä olen jos mitä keinojn toettnnut, ei oinoostalnun ole npuu ollut. Sittentun toinen tappoi itsensä, ei hän ole snnnn hiisfunut, jn minä pellaan, herra pastori, että hänen tautinsa on tarttuma."»totta toiteti on se tarttuma." Jo niin on, niin mihin meidän on ryhbyttäroä? Ettelö tiedä mitään neumon?" Kentiesi. ivota hänen?" Minä unnnn tviedti hänen teidän luo." Missa on hän? Missä raoin ta- «Ei telpnu; mina tohbon nähbä hanen hänen tietämtittänsä, tuta minä olen. Missä on hän?" Woitte tomuta hänen huomenna tallissa, sillä sinne raiemme hänen joto aamu, ju sieltä on uinu mäteä, jofn raoi teille osoittaa häntä." Rutsumestnri meni mattaansa, ja seuraamana uomunn menin mina tulliin. En moinut erehtyä ; hän istui tyhjän piltun suusta puutuolilta, läbet ristissä, silmät luttinu tiriistellen, hiutfuistnfnnn huolimutto siitä, että simiilipufuun puettu mies häntä lähestyi. «Hymää huomenta! Onfo tämä sinun heroosesi?" Ei roostousto. Hän ei nätynyt tietämän fofo munilmnstu. Onfo tuo sinun heroosesi? tysyn. Sinun tulee ronstuta; minä olen sotapappi ja tohbon puhun sinun tansfusi." Ei mustausta, ei liilennettä. «Mistä olet? milloin tulit polroelutseen?" Aino rooon somoo myttyyttti. Somalla tuli mahtimies tuoben rehuja heroosille, ja fun tämä, jota minut tunsi, näfi minut, sanoi hän: «Se un turhaa, pastori, hän on mytlä." Päiroän selroään huomasin, ettei tässä näin epä-ebullisessu asemassa ollut mitään tehtäroäti; minä lastin sentähben mahtimiehen sanoa yliroohtimestarille, että halusin seuraamana nähbä aamuna mylän miehen fortteerissoni, jo lätsin sitten pois, sairaan sitä yhtä roähän huomaamatta tuin minun tulooni. Hän oli jtiyltä jo liitfumoton tum pntsus. JäteStä puolisen menin ulos sunbntseni jotalin sellon hanen lobillisistn oloistaan ; mutta koitti tuulustelemiseni pysähtyiroät tietoihin, että hänen nimensä oli Hnnnu, että hän oli maanroiljeliä, että hän muutamia muosio takaperin oli tabottonut äitinsä, että hänen isänsä oli mennyt uuteen nnimiseen jn että tästä uroioliitostn oli syntynyt pieni tytär. Seuraaman päiroän numullu tuli ylimuhtimestari iuotseni tuoben mulnnunn äänettömän, jäykän jo juhlnllisen miehen, sotnunimormuun puetun. Silloitan kun ylimnhtimestnri teli tnmnllisen sotilusterroehbytsensä, seisoi Hnnnu itseensä sulkeuneenu, kuten ebellisenä päiroänä. Minä käskin ylirouhtiniestarin mennä ulos jo jättää meibät tahben lesten, lumoten suuttuu Hunnun tutuisin hänen luotseen, jos tnrmis mnntisi. Kun ylironhtimestuti oli mennyt, oloin minä fesfustelun, sanomalla tzonnulle:,to niin, nyt olemme fohben, eitä löyby oinootn ihmistä, jota rooisi tuulln puhettnmme; ju fosto minä oletan, että sinun mieltäsi rusittao jotin fuormo, joto sinä et jotso fontoo ytsin jo joto sinä et myöskään ole rooinut jolletulle toiselle ustoo, niin tohbon sanoo sinulle, että minä olen sinun ysttiroäsi jo että fernnusti tahtoisin nuttnu sinun. Minä oiun ronstnun taiten sen, mistä tnhbot päästä»vnpnntsi, ju sinä rooit olln ronrntu siitä, että se minun luonani pysyy hymässä tnllessu. Poitse meitä on tässä muun ylsi saapumilta, hän, joto tuntee fybämet. Olin puhunut turhoun. Ei ollut mitään, joto olisi osoittanut, että hän olisi tuullut minuo. Kuule minua, Hannu; testusteltaomme niintuin hyroät, oitein hyront ystäroät festusteleroot. Salli minuo ensinnä outtoo sinua." Minä otin kypärin hänen päästään, pyyhin syrjälle tutun, jota oli ronlunut hänen visulleen, usetin hänen sapelinsa tuolille, tartuin hänen tnsirourteensu ja»vein hänet sohroolle, johon molemmat istuubuimme. Hän nntoi minun tehbä, mitä minä tahvoin, ja mitä minä olusfo hänelle puhuin, oli tuin tuuleen puhuttu, Hän istui sumussa ofemosfo tum eilen, fäbet ristissä, muutu tirfistellen. Muttn lun selrotiä on että itse ihminen ensin on pystytettäroii jos, näetsen, se mnhbollisto on ennentuin jumnlnllinen snnu rooi hänessä rooittnu nlnu ju päästä rouituttnmnun, niin oli ttissälin tilnisuubessu minun mielestäni tie niin selroään osotettu, että minä päätin sille untnutuu. Rupesin sentähden puhumuun sodun rnsituksistn, pitkistä mnrsseistu jo olttiitsi ontaumulsisto, muttu tnitti tämä ei rouituttanut häneen mitään. Sitten uloin puhuu hänen fodistnnn, hänen isästään, hänen äitimninujastoon jo hänen pienestä sisarestaan. Minä puhuin niin lämpimästi, niin sydämellisesti luin minun oli ntnhdollisto, jo, miten oli, jopa huomusin että jäytän miehen rintn aitoi tohoutuo ja losteutuu. Sitten tihosi fyynele hänen silmästään ja ronlui Hiljaan] nlns hänen posfelleitfn. Oi, fe antoi minulle ustollusta; nuo lyyneleet funoimut Ja noju paremmin, että jää nyt nitoi suluo. tzän oli herännyt; hän tuunteii. Jo minä mina rohtoisin mieltäni jo oloin hänelle lurnota hänen totoansa, yhä lämpimämmästi, pelkäämättä»veisi. «Ettö näe isääsi tuolin totona, pihatta?" pu- että mielikuroitutseni minut liiun loitolle huin; hän juuri pnruiloo rouljnstnn herooisensu lähteäksensä ujnmunn; hän taipuu sinun nutturonn tätiäsi. In tuolla tullee sinun pieni sistosi tantmastauinun fesfellä. Hän ei rooi foritsojo hillitä, ne juofseroot sinne, tänne. Hän huutaa sinua; missä on Hannu? fysyy hän. Tuolla, tuolla etäällä on lirtto, missö ensiterron tiimit Herron pyhällä ehtoollisella, jo hauta, misjä sinun äitisi lepää. Niin, jo tuolta on haitata pejäsjään näettö sitä? «Mutta meillä ei ole huitoroo!" Ne janat oliroat ensimtiiset, mitkä mykkä pitkään aitaan oli lausunut; ne tulimot itsestään hänen sybömestään, sentähben että hänen sybämensa oli täysi. Ja tun hän oli ne lausunut, näytti siltä kuin olisi hän pelästynyt omaa ääntään. Mutta nuo sanot oliroat pelastuksen, jo niitä seurasi toisio. Nyt saattoi hän kertoo minulle, mikä häntä rooirousi. Hän oli tehnyt rikoksen, josta ei kukaan maailmassa tiennyt, jota et kukaan ojannut ebes ooroistau. Jo lotonn oli fe knlronnntit häntä, jo nyt oli jobon touhu fen taasen eläroästi tuonut hänen eteensä- Se pointsi häntä aina yhä rasluummin, tun hän näti joukon kuuluneen; jo kun miimein hänen toroerinftt oli furmunnut itsensä, nronutui hänen eteenfä tabotus, jn hän tirlisteli yhä jyroentmälle siihen. Sitä tooltao ei hoilaru moinut lennossnnn mutnnnnsu roiebä ; muttu nyt snimme aiheen puhuu Hänestä, joto ei jono sille, jota tzänen tykönsä tulee : «mene pois, sinun syntisi on suurempi, tuin että sen moisin anteeksi ontoo." Olen nähnyt monen nhbistutsen jn sielun häbän muutturonn hitnninmosti tahi nopenmmnsti rauhaan, mutta en taskuun ole nähnyt epäilyksen niin pian poistuman kenestäkään, kuin tästärafuunnstu; hänen tako ulkomuotonsnlin oli täybellisesti muuttunut. Ju kun hän itse oli pannut kypärin päähänsä ju myöttänyt»vyölleen sapelin, ei hän tosin nostamalla sormia ohimoilleen mi-

7 KYLÄKINJABTON KVVALN2TI. 87 nulle jäähyrotiisiänsu snnonut, muttn hän puristi sen sijnnn uskollisesti minun kättäni ju snnoi: «Sumuta siunnttoon ju pnifittoon teitä, se ronitutti hyroää!" Sotapapin iloja ei ole oinoustnuit siinä, että hän fylroää siemenen, muttn myöstin siinä, että hän soo nähdä siemenen itämän ju fnsronronn; rouun sitä joo hän niin Harmoin. Muutnntntsi silmänrnpäytsefsi yhtyy hän snnnntuulininsn fnnssn, roäfeä muihtuu alituiseen. Mutta hän san olin tyytytoäinen ja lohduttaa, itseään sillä, etta : «mitä toinen fylroää, saa toinen niittää." Kun tznnnu meni tytöäni, seisoin minä jo jeurusin häntä silmäyfsilläni niin touon fun raoin, En ole nähnyt häntä sen toommin; en tiedä hänen sutunimeäön, en, missä hän asuu; mutta jn minä tuulen, että jos hänellä nyt on isänsä talo, on hänellä myös hoitoro ta- meillä on yhteinen puinnin tietää, tottaan. sotaisuus, joutu ninonstnnn Kun sitten, taksi miikkon tämän kertailtuni tunnuksen jälkeen, olin mnttalln pitämään suornuo lumotan mopoon toiwunn nlln, tupnsin rntsumesturin. «tzyroää päiroää, herra postort, mitähän mooilmosso teitte miehelle, jonta lähetin teille?" kysyi hän. En itänäs mitään, minun tietääkseni." Totto kaiketi hänelle jotakin teitte, sillä hän on nyt airoon toinen ihminen; minä makuutan teille: hän on nyt rirouktuimpia jo urhoollistmpio toto rotjosjoutosjoni." No, tosin tahdotte jen tietää: minä annoin hänelle luostarin!" «Luostarin, sepä merfillistä! Mistä semmoista laastaria, soo?" Ei upteetisto, herra ratsumestari, itä roolmistetaän hoitorosto ju sitten jostnfin muusta myös; mutta mista, niin se on sotaisuus. tzyroästi!" Oliko se murha? Tapnns Amerikan tuiime sodassa. joukko korkeampia sotaherroja oli eräänä jälkipuoli» fetta m kokoontunut muutamaan telttaan Atlnn» tassa, keskustelemaan erään sotilaskarkurin ampumisesta. Tappelu oli lohtu alkama, ja heidän siinä puhellesjnnn pnmnhtimnt jo knnonnt. Nlutta eiköhän tuo mestaus ollut murha?" ormelimot muutamat. Kysymys näytti upseereista oleman tärkeämpi tain kuulien roiuhu. Knrturi, jotn oli nmmuttu, «li mielä tapsi, 16»vuotias nuorukainen.»minun oli poika partaa todeltakin sääli", roakuutti muuan kapteeni jn laski kiikarinsa mnnhnn. Kuri ja järjestys on ylläpidettnroii, mailia ihmishenkikin menee", lausut jnnpuroilln oleron kenraali. Oikein, kenraali,»nyönsi kapteeni, mutta muistukaa hänen nuoruuttansa." «Hän ei ollut enää lapsi, hän oli sotamies, jn kun hän karkasi, tiefi hän, mitä siitti seuraisi, Kitinta ronstnnnotti hän tuomionsn?" TgnneeSti. Ikäänkuin se ei olisi koskenut häntä. Hän seisoi riivin edessä snnknrinn ja käski silmänräpäystä ennen kuolemaansa koinentaroon luutnantin sanoa terroeiset hänen äidillensä." Ia kuoli paltaita?" Pniknlln. Ei Isiistausta; neljä kuulan oli lä» ivistnnyt hänen sydämensä.",hpivä fe, niin pääsi hän tuskin kärsimästä." Kenrnnli otti taskustani, kirjon ja selnili fitä, mutta kääntyi pinn jälleen knpteenin puoleen jn jntkoi kysymyksiään. Olen kuullut, että poita kuului kunnolliseen perheeseen, jokn on nsunton tässä likisyydesfä." Oitein! Hän knrknsi kotoaan, nntnutunkseen ntei» dan armeijaan. Jalo nuorukainen, tappeli tain roanhn sotamies, eikä pelännyt katsoa»vihollistn silmiin! Minä en rooi käsittää, miksi hän tattasi. Kaiketi oli hänellä pnkoittmvin syitä." Los et Herman olisi ahdistanut meitä niin tuimasti, olisin lykännyt mestauksen tuonnemmaksi, mutta nyt ei niku sitä myöntänyt. Sitnpnitfe oli hän itse kirjoittanut tuomionsa. Hänen kuolemansa on roa» roitus muille, Sotnlnit eimät tiedä leikistä." Pont, pom", pnukkuimnt knnoonnt jnkuulat pieksi»»nät mallin. Mina myönnän fen, kenraali", sanoi kapteeni, t»utta minä en kumminknnn sna mielestäni, että olemme syylliset murhaan." Pom, pom!..."»murhaan!" Kenraali säpsähti ja iski ankaran silmäyksen kapteeniin:»murhaan, sanotte! Ette roar» mnnnknnn njnttele, niitti sanotte. Tämä nuorukainen «li sotalakien alainen; hän oli mapaaehtoifesti antaunut niiden alaiseksi. Hän tiesi näiden ankaruuden, tiefi että karkaamista rangaistaan kuolemalla. Mitä teki pn? Kun miholliset leiriytyiivät tuonne ja ai» loimut htimitttiä meidät, juoksi hän mattaansa. Muutamat sanomat hänen pyytäneen mirtalupaa, päästäkseen katsomaan äitiänsä, joka kuuluu oleman sairas; mutta fe ei mottuta asiaan, hän oli kumminkin tat» kuri. Jos olisimme antaneet armon käydä oikeudesta, «lisimat muut noudattaneet hänen esimerkkiään. Mutta puhukaamme jostakin muusta. Minä olin täydessä oikeudessani ja tahtoisin nähdä sitä, joka moi sitä kieltää." Kenrnnli «li juuri saanut nämä sanansa lausu» tuksi, kun teltan eteen pyfähtyiroät ivannut, ja rouron, knipen jn heikko kuin olisi hän juuti noussut sairas»»vuoteeltn, nstui niistä. Onko totta, että täällä on mestaus tänään tapahtunut?" tasot pn eräältä upseerilta. Tämä nliykäytti päätään myöntäen. Io vnnettoman nimi, janotan?" Hornce." Hornce! Oh, se oli siis totta!" Rouron purskohti itkuun. Mutta samassn huomnji hän kenrnnlin, jonta hän tunsi unimotniitstn. Sanomattomalla ylönkntseelln»viittasi hän häneen sormellnnn ja pubahti: Murhnnjn! Teillä on lapseni murp omnllntunnollanne, jn tnimnhnn kirous on tästä päiroästä pninnmn teitä. Muistnknn minun jnnojnni!" P«m, pom, pom!" pnukkuimnt knnonnt yhä ta» meiltuiin. Murtuneen äidin kirous näkyi ronikuttnronn mn sentnronsti upseereihin. Sanaa sanomatta hajoitsiront ne. Kenraali oli roiinteiiten, joka jätti teltan. Hän oli harmaa tain tuhka kasinoiltaan, ja käsi, jota piti kiinni miekan knhronstn, ronpisi. «Lnpseni,»uinun lapseni!" ronlitti epäilyksen alainen äiti, seuraten tulta säihkymillä silmillä kenraalia.»näinä pedot sanomat tuollaisen teon oikeudeksi, mutta oikeus sanoo sen murhaksi." Tunti sen jälkeen oli tappelu ankarimmillaan, ja»vaikuttiko sen äidin kirous tahi joku muu seikko Etelä maltain armeija tuli lyödyksi. Päällikköä siitä syytettiin. Kentiesi miettimnt upseerit tappelun totthussn yhä Oliko se inurhn?" Uusia Kirjoja. Herra Werner Söderströmin kustannuksella on ilmestynyt: Wortijonnäniä Suomen ionista. Toisen muost- {ettan l:nen mihko. Toimittanut Elis Bergroth. Hinta 65 p. Wuosikertn tulee taikkinnn sisältämään 12 mihkon. Ihmisruumiin rakennus ja elintoiminnot. Th o mns H. uijtet)it kirjoittnmn. Professori Rob. Tigerstedtin muknilemnstn pninoksestn suomentanut O. 31. Forsström. 4:3 mihko. Useilta kuivilta ronrustettu. Hintn 85 pennin. Z. Topeliuksen Lulemisio tapsille 9:s roihta. Hinta 85 p. Telian kustnnnukselln: Homaonnoito autuuden matkalla eli Onko Jesus feurosfofii Kokoeli K. Saarelainen. Hinta 50 p. Herrn G. L. Söderströmin tassa [ehdessn vleronstn ilmoituksesta huomautamme. Kustnn» tnjn tnrjoo siinä etewimpien kääntäjien suomentamina maamme suurimman runoillan 3. L. Runebergin teoksia hinnasta, jota on alkuperäistä miltei puolta halmempi. Suomen HhdyspanKKi. Perustettu DfafepaäontaGtnf.3,000,000. Vararahasto Smf. 3,600,000. Dttaa roastaan rahoja Inokfetvalle tilille 2 "/»m forfoa roastaan, Talletustilille: 6 fnnf. ytösfanomifella 3 l /t /on korkoa roastaan, Xlxxa.öItiaJssiei. MaKuutus-osaKeyytiö tz j&. il, e -^-^^. Helsingissä antaa henkiwaknntnkfiakaikkea laatua, jälkeenelo-korkoja, elinkorkoja sekä myötäjäis- ja Piiäoma-waknntukfia wahwistetun maksuluettelon mutaan ja hywillä ehdoilla. 4 3 % Yhtiöllä, joka on ainoa kotimainen henkiwaknntnsyhtiö, 2 2 /«/o on kaikki waransa sijoitettuna Suomen sisällä, jonka ohessa se Diskonteeraa Wekseleitä, Sääntöjensä mukaan on Suomen waltiofäätyjen alituisen Myöntää Lainoja ja KaSfakreditiwejä, tarkastelun alaisena. Antaa Matkakreditiwejä ulkomaille. Jokainen elinkaudeksi waluntettu on Yhtiön Sääntöjen Dstaa ja myy Wekseleitä ulkomaan rahalle M ulkomaalaisia 13 :n nojalla osallinen Yhtiön woitosta, tarwitfematta siitä Pankinseteleitä, maksaa korkeampaa waknnsmaksna. Yhtiö on jo faawnttannt Myy Postilähetyswekseleitä uomen rahalle. sen aseman, että wnotnisesti ui iiär ii f miun asetetaan tähän Dstaa ja myy Waltiowelkaseteleitä j» muita arwopapereita, tarkoitukseen. Dttaa toimekfeen Nahainnostoa sekä Waltiowelkasetelien ja muiden Suunnitelmia ynnä mutta tarpeellisia tietoja antamat arwopaperien osto- ja myynti-asioitsemista. kernaasti kaikissa kaupungeissa ja micläpä muutamissa maa-- Toimia woidaan pankille tarjota kirjallisestikin osoitteella: uomen laisknnntsfakin Yhtiön asettamat asiamiehet sekä Yhtiön pää- Yhdyspankli." J konttori Helsingissä, N:ro 27 Pohjois-Esplanadikatu 27. J l Johtokunta.

8 88 KYI*AKIBJASTON KUVALEHTI. Suikissakirjakaupoissa saadaantilata: j i Wartijanäättiä j Tilaus-ilmoitus. :=z=: Suomen Sionistll. mmi! 2.neu ja 3:mas wllosikerli.! liitih jllöto, bylljjllwstgll Kllllllllthtl jfl flbkll AWllWi Kauan odotettuna on se aita wiimeinkinkoittanut, : ilmestywät t)l)ä edelleen tulemana iintoiina jolloin uudet saarnatekstit nsiunxit käytit!! Suosio, töön Suomen kirkossa. Tuleman joulukuun 2 pmä josta lehdet Muosi Mtiodclttt aina suuremmassa määrässä muni saaneet iloita, eli enfimmäifenä abwenttifimituntninn saarnataan näet! wnntii, jo fetiu, meidän tnilli moimammc nittiilfi, saadaksemme lehtien sisällön ja kinuat niin teit jo uuden nmofilerrnn tctstiltä. Siitä tuotin rooi i lunnollifllfi kilin mahdollista. olla muuta kui» ykfi ajatus että se, että näin suurempi : Nutipa tulee itninfiirjasto uituni muassa suoniciinolscna sisältämään pitttin ja jännittäofn.herran sanasta pannaan saarnan pohjaisi kirfos- ; 11)nu tcrtomulscn: M n t k a li e a 1 n i s t e n M n i) n t n3 s ot n", tunnetun nimimcrliu A. 2. fainme, on mitä sunrimpan siunausta kousallemme 2. 6:It kirjoittama, jn FtiMliirja-toti Fiumalehdeu B sarja warustcttttfi puolella sen ttyk!,i«tä tuottama.! laajullttn olemalla lijiilelidellä, milä tulee sisältämään muun muassa hauskoja Mlltlaltrtomtilsia Mutta kristillisen ja kirkollisen elämän tehittämi ; maailmlltt eri osista, taitcnlaifin neumoja ynnä lailnolirjailista Icrtomulsia, niin jnrjcstcttyinä, fekfi, roireillä pitämiseksi ja edistämisetfi on tarpeen,! * niitä moi kirjoisi taittaa. etteitviit ainoastaan ne, jotka joka sunnuntaina saatin. Iitikseni olen liähiitjt ja luullut, eitä Zuomettmaait Harita on,ftiiloalci)bcit tilaajille nmt käydä kirtossa, oroat tilaisuudessa päimän tets-! ll»t mieluinen, Km, sen miimcincn «jn nyt en ilmestynyt, olen miettinyt, mitä yhtä tenuetietä hengellcnsä rnmintoa tuomaan, ivaan että myös ] tullutta lahjntehtcii Maisin tulemina muofina tarjota, ja monien chdotutjcsta olett Ktuualchdcti A kin niille monille, jotka oront pafoitettit totiin jäämään, sarjan kanssa ro päättänyt ilmaiseksi antaa ensimaisen tehden -) tilaisuus sittc, tuin he omat lunastaucet 2:[cn ja li:»en louofi- sstiläfirinstnn ia KlININ»!,., terran, ostaa 1nen rouofiferta 2/3: 11a s e n n n t n i s e s t» h i n- «Ytaiirinsiott la Jrltiuatetj- a roalmistetllan tilaisuus tähän samaan rarointoon. Tätä iv ««v t», «f <* v + ± I N I I I nn nn r UU r7 n V-" n J flie [ suullisella, niin tirjnlliselln! j n( n maltuiina lollliiaijttudcssllnit tttlcc olemaan nykyisten suurempien jo parhaimpien Lura» sanalla Tnssn siis syytä kyllin snnrnakirian ulos» m j,!. iitarttaiii mcroineu. Tilaamalla Kuwalehteä moi wahämaraintiikin jnnda huoneensa fciaiitointfeen. «Snn hyödyllisen lnitttistutfeit, join sen kalleuden muoksi nniharma maralliuetttann muuten Paitsi saarnoin, ftsaltnn kokoelma i t j e tets i itfcllensä kustantaisi. tien f a n n t sekä lyhyet f el iti; t f et teksteihin, Uttiini ennenkin, tulee Knwalehden A sarjan seuraamaan Lasten Aumalehti, saman. ja joka saarnan loppuun liitetään stta pattse kokoelma tapaiselta sisällöllä luin eniten; mutta seit ohessa aitoo fe myös pienemmillekin Inpf illc onf a arn a n s nu r t n. Sinillä lisäyksillä loimumme että jan lukemista. teos tulee fäytöllifetsi jn että fe täyttää nykyhetkenä! Toimitukseen kuuluu, paitse allekirjoittanut Mllstuutialllinciitoimittaja, maisteri Hannes lyllnlin yleisesti tunnettiin tnrroettn. liebhard, jontn ohessa Suomen jn Pohjoismaiden historian professori E. fö. Palmen yhä : edelleen on liimannut lehdille tehokasta apuansa, muita mniuitscmatta.»«n ik S n m e7>2i onis t»7! <*$««ticausyiuuat «fiamiestetl luotaa postifonttoiei.fa (kaikkine postimakfuiolen sopinut pastori Vcrarothin tanssa innostin 2:f c n j» 8in e n iteen) otvllt: muositerran toiniittamijest», ja tarjotaan siis yleisölle tilaisuus, Tuomessa: Wciläjällä: SKiiotfidfa: 2lmcril»ssa: tulemana fitrttotvuotena tästä teolscsta tule»»noet tctstil om»,> <i. sx«,.i««!^,>.,,f;; i..,.in,,,.!x ar,» o, *..,. sn maansa s»arna,»i ste selittän.in». Dia, matuutettu, ett» tämä KylllltlMiloN: ykslll tllilttllltll 1 M. «0 p.ta. 85 kop. 1 killiin. 2o (tt;r. oo * ro.,* cent. teos on tulema hijroiii arwottaats! jo ett» tirttomme yslämät otta-! KltWalehdeit H. fnrilllt 2 M. 50 pila. 1 rupi. 2u kop. 2 fnutit. li) cent. mat sen mastaan»tsimicliscll» suosiolla, fflarsiuliit tietysti laitti Kyläkirjaston JN,itllw(tleh>j ne, joilla jo on 2lscu-ti(UiääiiKit t:»c» luuosifcita, ottaioat»titfli; v. * r rtv4n.... ( Ijnroällö mastaan toiniin niin tarpeellisen jattoil, jo olen minä "" A sarjan yhbeosä ti-!...,,. >,.. myöslii, päättänyt tarjota heille litttima ) 3 m. c>0 p:ta. 2 rupi. o kruun. 1 bollarna. ltfeu wililuii ilmaiselsi, KltMlllthdtll A ja B sarjan ostajille fen sijaan, joilla ci mielä ole list» muositcrtaa, tarjotaan puoli MUOfik 2 m, 75 p:tä. 1 rupi. 40 kop. 3 trullit. 1 doll. nast». Muille ostajille hintaa ci alenneta. bcll molempien sai-^ yhteensä hinta..1 5 m. 50 p:iä. 3 rupi. 4 tn..,,,. 50 «pr. 1 doll. 75 cent. tee yhtll monta [imua. Imen muosikcrta ilmestyi 14 lukossa, ffl&t Pietarissa Ivastaan ottaa tilauksia Sierra Anton clutbelierittu sttrjakauppa. sisäistit»»,, ~ W^mtiTr^aÄt Muut liikoinaan tilaajat lähettäfööt 1." tilnuffenfa Kylälirj 3ton toimittilfelle Iymästylässä." tarkoitusta roarten on tarpeen, että kotiinkin n s - " l 0 V N 1 p jos he sitoutumat lunastamaan laitti seuraamat wihot. Niille koto rouosikerta... 5 m. 2 rupi.. 50 kop. 4 trullit. 1 doll. 50 cent. Palkinnon, minkä Teille Teidän roatfuus^tel^us w»n waime näöstä olen rooinut antaa on ollut ikäinen mntta kun.minkin juuri T e i b ä n kautta «joi,,, oroat lehbet rooittnneet suuren luliakuntanfli. Se on T e i b n n ansionne, ja fen tllhben Merner uskallan SÖbCfftTÖJU. pyytää, että, jos Teistä lehbet mitään ht;roää oront aikaansaaneet, Te yhä edelleen entisillä ehdoilla asiamiehinä niiben lemiämistä harrastaisitte. Asiamiehiä paikkakunnissa, missä lehbillä ei roielä semmoisin ole, otetaan kiitolliftmbella. Oikeus- M muita Asioita - 3lj,Dä5!" a-atoragfmm " K. I. Gummerus. _ toimittaa edelleen Iufua en luiclä 10oi luaimuuöella ntuävctä, avioateufin fi joqta jofatncn fuuvempi (uin Q. N. Bröcker,.^ ** c " 1"" l cl)dc!" " " " " "" """"" "" " "" " " """" """"" (artta knupunginvouti Turussa. Huom.! vuotien kokemus. letään «ntiscllällii eli!!< p. m i h o s t a. Asiamiehiä on lehdillä tänä rouonna ollut 200., k. F LPitMM ja Kansakirjastot.\\\. SUOMENMAAN KARTTA, iv AHanimitiittyjä. iii^irsoit..,,.,, k» S t,nn»k«11, ilmestyneitä.«,,-«!» >«. j TärkeitlHTlillä fl jsto TIa 11jS 111a tiedollla VarUStettU, / Johan Ludvig Bunebergiltä: X! on 8alitavana tämän lehden toimituksen tykönä ja itn. lehdittäin 4 markkaa (lm. lehti); Kan- * n «5:= i kaalle kiinnitettynä, kiilloitettuna ja kepeillä sekä TV,i.,> i. Ko, kää I.»S:! renkailla varustettuna 8 markkaa. Siitä hinnasta maksaa *=! "! 5Mm!:5. t l To! saa tilaaja kartan luoksensa lähetetyksi. En Voi. Perbckuvnus kutulcssu nilvtökitcssii. Suomentanut Tuokko. "2 tti iti "-ml i t 7 *j. * Salamini,, Kuninkaat. Murhenäytelmä 5:saii niiytukuessä. 8,w,!i»t,.»»t ^ 1ebClykSen vä1ttäntj86k8i, Kun Kiijaniioi-.,..u, t/ksltl/lsia >. i. karttalehtiä. tilataan, on tarpeeseen. että joiden ybtoenlnskcttu kirjakanppahmta on SmU. i33: 33 p. I myydään -l tämän vuoden kutulla tilattaessa, mukaan liittämällä remissit, suurastaan! 8e1vään Hmoitetaail initä kaitta-osaa liallltaail: KOllallekirjoittanteltu Ainoastaan 12 markasta 50 pennistä, IJSta, kaakkoista, luoteista vaiko lounaista. ja toimitetaan posti- ja k»1 j e t»s j» a k s u i 11 a maau kaikkiin postikonttoreihi» ; s» rautatieasemille. i Huomaa! Kirjakaupoissa tulee tama lieippoliintaizin seinai>urvo»i!!,ii 31 p. 1,»K»K. t,»». j kartta maksamaan 8 markkaa «0 penniä. Erityisiä karttalehtiä G. t.. Söderström, Porvoossa. ei V (B. m.!>,<> 86.) > V kitiakanpoissa myydä. J l J e Iyu,«ll«l»ssi, Iymäslylän tirjapainoss», 1888.

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille Matt. 11:28-30 Väsyneille ja stressaantuneille Tulkaa minun luokseni.. ..kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat.. Minä annan teille levon. Matt. 11:29-30..Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja oppikaa minusta:

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Tartu Raamattuun anna Raamatun tarttua! Kyösti F

Tartu Raamattuun anna Raamatun tarttua! Kyösti F Tartu Raamattuun anna Raamatun tarttua! Kyösti F KUINKA RAAMATTU VOISI: 1. Tarttua meihin 2. Pysyä meissä 3. Tuottaa siunausta elämässämme Elämmekö sanasta? Elämän koulu Ei ihminen elä ainoastaan leivästä,

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 JES. 36:4-7 "Ilmoittakaa Hiskialle, että suurkuningas, Assyrian kuningas, sanoo näin: Mihin oikein luotat, kun luulet yhä olevasi

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, synagoogassa

Lisätiedot

EEVA JA AADAM EDENISSÄ

EEVA JA AADAM EDENISSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) EEVA JA AADAM EDENISSÄ Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jumalan istuttamassa paratiisissa, joka

Lisätiedot

1. KAPITTEL 2. KAPITTEL

1. KAPITTEL 2. KAPITTEL 1. KAPITTEL Joka alusta oli, jonka me kuulimme, jonka me silmillämme näimme, jota me katselleet olemme, ja meidän kätemme pidelleet ovat elämän sanasta, 2 (Ja elämä on ilmestynyt, ja me olemme nähneet,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jerusalemissa, temppelin lähellä, Ylimmäisen papin palatsin pihalla.

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Ihmisen toivottomuuden alku

Ihmisen toivottomuuden alku Nettiraamattu lapsille Ihmisen toivottomuuden alku Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Alina Rukkila Tuottaja: Bible for

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja Juutalaiset pojat kävivät kotikaupunkinsa synagoogassa koulua 5-vuotiaasta

Lisätiedot

NuKoilewa lapsi. Dieni Rlltri sen. teni. O. Ä.»uk a. Hinta 5 penni». Suomen lapsille kirjoitti ia painatti. Turun Kirjapainon Osakeyhtiö, 1896.

NuKoilewa lapsi. Dieni Rlltri sen. teni. O. Ä.»uk a. Hinta 5 penni». Suomen lapsille kirjoitti ia painatti. Turun Kirjapainon Osakeyhtiö, 1896. NuKoilewa lapsi. Dieni Rlltri sen teni. Suomen lapsille kirjoitti ia painatti O. Ä.»uk a. Turun Kirjapainon Osakeyhtiö, 1896. Hinta 5 penni». kauniin järwen rannalla oli pieni mökki, jonka pihalle oli

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA

JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA 1. Kertomuksen taustatietoja Nyt meillä on poikkeuksellisesti kaksi eri kertomusta. Ne eivät

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ELIA OTETAAN TAIVAASEEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Elia otettiin taivaaseen jossakin Jordanin itäpuolella, Jerikon kohdalla.

Lisätiedot

UUSI TESTAMENTTI AVAUTUU, osa 58ms. JOHANNEKSEN EVANKELIUMI 2 (jatk.) JEESUKSEEN USKOMINEN LOGOKSENA 1. ELÄMÄ / KUOLEMA

UUSI TESTAMENTTI AVAUTUU, osa 58ms. JOHANNEKSEN EVANKELIUMI 2 (jatk.) JEESUKSEEN USKOMINEN LOGOKSENA 1. ELÄMÄ / KUOLEMA UUSI TESTAMENTTI AVAUTUU, osa 58ms JOHANNEKSEN EVANKELIUMI 2 (jatk.) JEESUKSEEN USKOMINEN LOGOKSENA 1. ELÄMÄ / KUOLEMA Kaikille muille sydämenlyönnit ovat rummutus kohti hautaa, mutta me elämme elämää

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 3/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 11.12.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 3/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 11.12. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUKSEN SYNTYMÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beetlehem on kaupunki Juudan vuoristossa n. 770 m merenpinnan yläpuolella Hebronin

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun JOULUSEIKKAILU -Aikamatka ensimmäiseen jouluun Näytelmä ensimmäisen joulun tapahtumista Israelissa. «Esitykset ja kuljetukset ilmaisia kaikille Kuopion kouluille ja päiväkodeille» Jouluseikkailu on alakoululaisille

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 ...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa,

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Heittäkää kaikki murheenne

Heittäkää kaikki murheenne 1 Heittäkää kaikki murheenne Otan lähtökohdaksi Pietarin 1 kirjeen 5-luvun 7 jakeen, jossa apostoli rohkaisee: "heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen." Eikö olekin inhimillisä,

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SALOMON RUKOUS

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SALOMON RUKOUS Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SALOMON RUKOUS 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 3. vuosi nro VT2 _ 17/28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 23.3.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 3. vuosi nro VT2 _ 17/28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 23.3. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JERIKON VALTAUS 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupunki b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jatkoa edelliseen

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Kaldean maassa (eli Babyloniassa) Kebar-joen varrella. b) Ajallinen yhteys muihin

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 J O TA I N K Ä S I T TÄ M ÄT Ö N TÄ Jumala vaikuttaa pakanakuninkaan toteuttamaan suunnitelmansa Kuin kastelupuro on

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi Nettiraamattu lapsille Jaakob, petturi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2011 Bible

Lisätiedot

Seurakunta vaikeuksissa

Seurakunta vaikeuksissa Nettiraamattu lapsille Seurakunta vaikeuksissa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

JOHANNES KASTAJAN KUOLEMA

JOHANNES KASTAJAN KUOLEMA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JOHANNES KASTAJAN KUOLEMA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka: Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Luuk.24:13-35, Pääsiäinen

Luuk.24:13-35, Pääsiäinen Luuk.24:13-35, Pääsiäinen Luuk.24:13-35: Samana päivänä oli kaksi opetuslasta menossa Emmaus-nimiseen kylään, jonne on Jerusalemista noin kahden tunnin kävelymatka*. 14. He keskustelivat kaikesta siitä,

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt

Lisätiedot

Jeesuksen seuraaminen maksaa

Jeesuksen seuraaminen maksaa Jeesuksen seuraaminen maksaa Mt 8:18-34 18. Seuraa minua! Kun Jeesus näki, miten paljon väkeä hänen ympärillään oli, hän käski lähteä vastarannalle. 19. Muuan lainopettaja tuli silloin hänen luokseen ja

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(5) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Su 6.12. klo 16 Partiolaisten harjoitukset alkavat jo klo 15.15 Olethan silloin paikalla! Jyväskylän vapaaseurakunnassa (Puutarhakatu

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

JEESUS TYYNNYTTI MYRSKYN

JEESUS TYYNNYTTI MYRSKYN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS TYYNNYTTI MYRSKYN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Genessaretin järvellä b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa

Lisätiedot

Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden

Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden Kymppitonni Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden ideoimassa ohjelmassa Kymppitonni. Vastaamalla oikein muutamaan tyhmään kysymykseen voi rikastua useita tuhansia markkoja. Kyllä rahantulo

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

1Moos. 2:16-17 Herra Jumala sanoi ihmiselle: "Saat vapaasti syödä puutarhan kaikista puista. Vain siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta,

1Moos. 2:16-17 Herra Jumala sanoi ihmiselle: Saat vapaasti syödä puutarhan kaikista puista. Vain siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta, Syntiinlankeemus 1Moos. 2:16-17 Herra Jumala sanoi ihmiselle: "Saat vapaasti syödä puutarhan kaikista puista. Vain siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta, älä syö, sillä sinä päivänä, jona

Lisätiedot

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo

Lisätiedot

Oraakkeli-romaanin runot järjestyksessä

Oraakkeli-romaanin runot järjestyksessä Oraakkeli-romaanin runot järjestyksessä Runo 1. Riekki itse urkkijaanne kiitti / Riekki itse Urkki-jäänne, kiitti! Sakeistani ylpee. / Säkeistäni ylpee. Ellei kelpaa, / Ellei kel` riita. / pää riitä, Etsiväin

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

ABRAM JA LOOT. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Katso kartta tekstissä

ABRAM JA LOOT. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Katso kartta tekstissä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ABRAM JA LOOT Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Katso kartta tekstissä b) Ajallinen yhteys muihin

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Vainoista herätykseen. Ap t. 8:1-17

Vainoista herätykseen. Ap t. 8:1-17 Vainoista herätykseen Ap t. 8:1-17 Jumalan sanallinen ilmoitus on lisääntyvää ja se huipentuu Jeesuksen ihmiseksi tulemiseen. Pelastusilmoitus loppuu apostolien ajan päättyessä. Jeesuksen antaessa lähetyskäskyn

Lisätiedot

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ?

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? 1. Kertomuksen taustatietoja a) Vieraat termit Synti on Jumalan käskyjen rikkomista. Raamattu nimittää sitä mm. laittomuudeksi,

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Apologia-forum 25.-27.4.2014

Apologia-forum 25.-27.4.2014 Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Elisa, ihmeiden mies

Nettiraamattu. lapsille. Elisa, ihmeiden mies Nettiraamattu lapsille Elisa, ihmeiden mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Hyvää iltaa. Tiernapojat 1 Trad. Sov. Jouni Satopää = 100. Flute. Guitar. Contrabass

Hyvää iltaa. Tiernapojat 1 Trad. Sov. Jouni Satopää = 100. Flute. Guitar. Contrabass uitar 4 88 4 4 = 100 Pizzicato Hyvää iltaa Tiernapojat 1 Bm A x 4 Hyvää iltaa, hyvää iltaa, itse kullekin säädylle. Sekä isännill' että emännill', jokaiselle kuin talossa on. Ja me toivotamm' ja me toivotamm',

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Ensimmäinen

Nettiraamattu. lapsille. Ensimmäinen Nettiraamattu lapsille Ensimmäinen pääsiäinen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot