D o k u m e n t t i. ajankohtaista Kuvataiteen keskusarkistosta 1/2003

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "D o k u m e n t t i. ajankohtaista Kuvataiteen keskusarkistosta 1/2003"

Transkriptio

1

2 Alkaa tästä:

3

4

5 D o k u m e n t t i ajankohtaista Kuvataiteen keskusarkistosta 1/2003 Tietotyöstä ja lomalle lähtemisen taidosta Irmeli Isomäki...2 Tähtihaastattelussa Helmi Sarvasmaa Irmeli Isomäki...3 Onni Okkosen kirjasto Joensuun taidemuseossa Eino Nieminen...5 Wäinö Aaltosen kotikirjasto Johanna Frigård...8 Taidetta, kirjoja, ihmisiä Emmi Martin...9 Taiteen tiedonlähteet Virpi Huhtala...10 Arvotiedonhaku Valtion taidemuseon kirjaston koelaboratoriosta...13 Tietoa tiedosta - tietoa metatiedosta -seminaari Liisa Martikainen...15 Taidekirjastojen työryhmä tänään Sinikka Perttula...16 KKA yhteystiedot...19 Kyläkirjaston kuvalehden 11/1888 artikkeli Suomussalmelaisen käynti Ateneumissa on varhainen kirjoitus Ateneumin saavutettavuudesta. Suomussalmelta Helsinkiin runsaassa kahdessa viikossa hiihtänyt ukko yhyttää Kyläkirjaston kuvalehden kirjoittaja H. G:n, joka järjestää tälle avointen ovien aamupäivän Ateneumissa. Hyppää kansanmiehen housuihin ja tutustu virtuaalisesti Ateneum-rakennuksessa toimineiden koulujen opetusohjelmaan, Suomen taideyhdistyksen kokoelmien ripustukseen, Ateneumin atelieriin eli taidetehtaaseen ynnä perehdy kotimaisen aikakauslehdistön kuvituksen alkuaikoihin! Koko artikkeliin alkuperäisasussa pääset tutustumaan www-osoitteessa: Kuvataiteen keskusarkiston ja Valtion taidemuseon kirjaston tutkijapalvelu on suljettu Kuvapalvelu on suljettu ISSN Dokumentti on Valtion taidemuseon Kuvataiteen keskusarkiston julkaisu, joka postitetaan ilmaisjakelulehtenä sidosryhmille. Dokumentti on ilmestynyt vuodesta 1995 alkaen kaksi kertaa vuodessa ja vuodesta 1998 alkaen myös sähköisenä versiona (ISSN ) Kuvataiteen keskusarkiston www-sivuilla Toimittaja Irmeli Isomäki , Taitto ja kuvankäsittely Pirje Mykkänen, Tea Åvall Kuvat, ellei toisin mainittu, Kuvataiteen keskusarkisto Valtion taidemuseo Kuvataiteen keskusarkisto Kaivokatu Helsinki

6 Tietotyöstä ja lomalle lähtemisen taidosta Dokumentin taidekirjastonumero tarjoaa niin historiallista, ajantasaista kuin visionääristäkin tietoa kuvataiteen tietopalveluista. Tähtihaastattelumme valottaa Ateneumin taidemuseon työmetodeja ja tiedonhallintaa vuosikymmenten takaa. Dokumenttia suositellaan luettavaksi PDF-muodossa, koska linkit aukeavat helposti ja bonuksena väritkin näkyvät. Myös kansikuvaan liittyvä, Ateneumin moninaista toimintaa v kuvaava artikkeli on verkossa alkuperäistekstinä. Toimitus takaa miellyttävän lukuhetken fraktuuran taitajille. Taidemuseoiden kirjastot edustavat informaatioalan termein ns. villasukkamallia. Tämä tarkoittaa, että asiantuntijatyössä tarvittava kirjallisuus halutaan pitää niin lähellä, että sitä voi lähteä tutkimaan panematta kenkiä jalkaansa. Jos museoiden kirjastokokoelmat ovat helposti asiakkaiden saavutettavisa, niin samaa ei voi sanoa kokoelmatiedoista, siis kirjastojen luetteloista. Monen kansallisgalleriankaan kirjastosta ei ole mitään mainintaa edes museon kotisivulla. Siksi on erityinen ilo tarjota näkymä kahteen taidemuseon kirjaston hienoon erikoiskokoelmaan Joensuussa ja Turussa. Kyläkirjaston kuvalehti oli kansansivistysaatteen äänitorvi. Lehden nimiösivun uusiokäyttö liittyy luontevasti Rikhardinkadun kirjaston esittelyyn taidekirjastona. Vuosina ja 1886, siis ennen Ateneum-rakennuksen valmistumista syksyllä 1887, Suomen taideyhdistys piti vuosinäyttelynsä tämän, silloisen Helsingin kansakirjaston yläkerrassa. Muutkin nykyiset Valtion taidemuseon kirjaston sidosryhmät tulevat monipuolisesti esille tämän numeron sivuilta. Koska armas aika on taas käsillä, toimitus haluaa kiinnittää huomiota ajankohtaiseen työelämää viistävään seikkaan, nimittäin lomalle lähtemisen taitoon. Kun viimeinen lomaviikko menee tunnetusti joka tapauksessa työasioita miettiessä, tätä on viisasta kompensoida kitkattomalla työstä irtaantumisella. Ratkaisevaa on lomaa edeltävän viimeisen työviikon ilmapiiri. Hidasta sen alkaessa elintoimintojasi kaikin tavoin: ajattele vähemmän, kävele hitaammin, haistele ilmaa, hengitä syvään, pidennä ruokatunteja. Päästä vapauden illuusio mieleesi, vaikka ulkonaisesti oletkin vielä mukana päivittäishökellyksessä. Älä tee karhunpalvelusta itsellesi käymällä pitkään tekijäänsä odottaneiden töiden kimppuun. On itsepetosta kuvitella, että loma olisi ikään kuin enemmän ansaittu, jos oikein raadat ennen sitä. Lomahan on ansaittu jo huhtikuun loppuun mennessä. Viimeisenä työpäivänä kerro mahdollisimman monelle aikeestasi lähteä jo puolenpäivän jälkeen. Näin pääset poistumaan klo 14 mennessä. Muistuta kukkien kastelusta ja, jos olet työajanseurannan alainen, leimaa itsesi ulos oikein. Näillä pikku varotoimilla huolehdit siitä, ettei työpaikalle tarvitse palata lähtöä viimeistelemään. Toivon Dokumentin lukijoilta kommentteja vihjeiden toimivuudesta. Kaikki työssä ja sen ulkopuolella jaksamista ja viihtymistä koskevat ideat käsitellään tarvittaessa luottamuksellisesti. Näin uskallan luvata, vaikka lehden toimitusvuoro vaihtuukin. Joulukuun 2003 numeron toimittaja on Kuvataiteen keskusarkiston tutkimuksesta ja julkaisutoiminnasta vastaava erikoistutkija Liisa Lindgren. Aurinkoista reporankakesää kaikille! Irmeli Isomäki kirjastonhoitaja, Valtion taidemuseon kirjasto 2

7 Dokumentin tähtihaastattelu Helmi Sarvasmaa - Ateneumin taidemuseon kanslisti Helmi Sarvasmaa avusti Ateneumin taidemuseon kokoelmien tieteellistä luettelointia melkein 20 vuotta. Hän aloitti manuaalisesti saman, mikä nyt jatkuu ylläpitona. A. E. Saarimaan oppilaan eloisa ja ilmeikäs puhetapa heijastaa vieläkin vastuuntuntoa aikoja sitten tehdystä työstä. - Ennen Ateneumia olin ollut toimistotyössä monessa paikassa, joista ensimmäinen oli Suomen Urheilu- ja Voimisteluliitto, Simonkatu 12. Silloin tällöin kävin Urho Kekkosen kotona allekirjoitusta pyytämässä, koska hän oli liiton puheenjohtaja. Ateneumin paikka tuli haettavaksi yleislakon aikana Silloin olin toimessa Teollisuuskonttorissa Neitsytpolulla. Jätin hakupaperini, vaikka Ateneumin palkka oli pienempi. Helmi Sarvasmaa 3-ovisessa työhuoneessaan, jossa oli myös - Intendentti Aune Lindström asetti minut museon kirjasto. ensimmäiselle sijalle parinkymmenen hakijan joukosta. Olen koulutukseltani merkonomi, ja monet hakijat olivat minua lukeneempia, taidettakin opiskelleita. Hän arvosti sitä, että olin matkustellut sen ajan oloihin nähden aika lailla. Olin käynyt seuramatkoilla Ruotsissa, Norjassa, Italiassa, Kreikassa ja muistaakseni Ranskassakin jo silloin ja kaikkialla tutustunut taidemuseoihin, koska olin ollut aina taiteesta kiinnostunut. Toinen peruste valinnalleni, ainoa millä tosiaan voin kehuakin, oli hyvä konekirjoitustaitoni. Opettelin Smith-Premierillä, jossa isot ja pienet kirjaimet olivat erikseen, mutta minulle ei tuottanut minkäänlaista vaivaa vaihtaa toisiin koneisiin. Minulla oli Remington ja mikä milloinkin. Eläkkeelle jäädessäni lokakuussa 1975 käytin Olivetin sähkökirjoituskonetta. Koneet olivat ystäviäni. - Ateneumissa työhuoneeni oli Mikonkadun puolella, intendentin huoneen vieressä. Päätehtäväni oli puhtaaksikirjoittaminen. Kirjoitin puhtaaksi ja korjailin tarvittaessa Aunen ja muiden tekstejä, mm. Ateneumin taidemuseon historiikin. Viimeinen suuri työ taisi olla Antellin kokoelmien luettelo v Koska Aunella oli erikoinen näköongelma, toinen silmä likinäköinen, toinen kaukonäköinen, hän saattoi huikata minulle, että luettelisin tarvittavan puhelinnumeron hänen pyöritettäväkseen. Kirjoitustyö sai usein keskeytyä saman pyynnön takia. Valkobaskerinen muistelija haastattelijan piirtämänä. - Museon kirjasto oli työhuoneessani. Usein siellä istui joku graduntekijä tai muu opiskelija, koska museon kirjaston kokoelmaa kehuttiin paremmaksi kuin yliopiston taidehistorian laitoksen. Nimeltä muistan ainakin Jaani Viherluodon työskennelleen siellä. Kiinnitin huomiota 3

8 käytännölliseen puoleen: en pitänyt siitä, että kirjaston kokoelma oli muistin varassa - halusin tehdä siitä luettelon ja teinkin. Myös intendentin huoneessa olevan harmaanvihreän kaapin sisältämistä kirjoista tein luettelon kaapin oveen. Kaikki oli silloin niin luottamuksellista, mutta ihmisessä voi olla sellaista huoletonta luonnetta, ettei tule palauttaneeksi lainaamaansa En muista olisinko luetteloinut koko kirjaston, mutta näyttelyluetteloiden suomalaiset taiteilijat merkitsin kortistoon Pariisin salongeista lähtien. Näyttelyluettelot olivat Mikonkadun puoleisessa eteisessä. Tätä luettelointia teki pari vuotta myös Gösta Ekholm. - Valokuvakomero oli 25 metrin päässä työhuoneestani kuvanveistosalin ja grafiikkasalin välissä. Kuvia säilytettiin kirjekuorissa. Kuvat olivat sattumanvaraisia, näyttelyistä kuvattuja taiteilijoiden teoskuvia. Ulkomaiset kuvat olivat sekasoppakuorissa. Haepa nyt sen ja sen taiteilijan teosten kuvia valokuvakomerosta, oli tavallinen Aunen antama tehtävä. Ateneumin päiväkahveilla Sakari Saarikivi, Helmi Sarvasmaa ja Marja Supinen. Haastattelun edetessä syntyy mielikuva Helmi Sarvasmaasta kiirehtimässä kolmiovisen työhuoneensa sisä- ja ulkopuolella, Ateneumin portaissa, kerrosten välissä ja miksei ympäri taloakin. Milloin hän oli etsimässä kuvia komerosta, milloin avaamassa ovia taideteosten tunnistamista ja rahallista arvoa kärttäville asiakkaille ja museon toimistossa käyville Taideakatemian koulun ja Taideteollisen oppilaitoksen opiskelijoille ja taas vastaamassa puhelimeen tai kirjoittamassa kuittia arvioitavaksi jätetyistä taideteoksista. Miehensä kuoltua v Helmi teki pitkiä työpäiviä, halusi keskittyä terapeuttiselta tuntuvaan varsinaiseen työhönsä. Yövartija saattoi tulla ihmettelemään, kun valot paloivat hänen huoneessaan muutoin tyhjässä talossa. - Ei tullut mieleenkään, että ylityöstä pyytäisi mitään korvausta, Helmi hymähtää. - Työpäivän katkaisi lounasaika. Pyöreän pöydän ääressä Aunen huoneessa juotiin kahvit ja syötiin kotona tehdyt voileivät. Sitten muut lähtivät noin tunniksi lounastunnille ostoksia tai muita asioita hoitamaan. Minä jäin kansliaan. Suomen taideakatemian joulukahvitilaisuus pidettiin tavallisesti Sinebrychoffilla. Siellä oli kodikasta. Muistan ihanan miniatyyrikokoelman - ajattele miten niitä ennen lähetettiin rakkauskirjeissä! Vieläkö siellä on olemassa huone niille? Kerron Sinebrychoffin nykyisestä ilmeestä, miniatyyrien tutkimisesta ja esillepanosta. Ehkä Helmi jaksaakin käydä niitä katsomassa. Lopuksi selaamme valokuvia ja kutsukortteja. Mieleen muistuvat Daniel Burenin liput Rautatientorilla keväällä 1991 Ateneumin saneerauksen jälkeen, mutta palaamme vanhempiin asioihin. - Oliko erilaista Aunen eläkkeelle jäämisen jälkeen työskennellä Sakari Saarikiven kanslistina? - Kyllä oli eroa Sakari osasi käyttää hyväkseen niin hänelle tuli kahdeksan sanomalehteä - Tuossa esitämme pikkujouluhipoissa 1974 maalausta Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä. Minä olen vasemmanpuolinen eukko, sitten Sakari.kukahan tuo kolmas on, Outi ja oikealla Tuula. - Tämä on loistohyvä, ollut aina, kommentoi Helmi Ateneumin taidemuseo 100 vuotta -näyttelyn kutsukortin mustapukuista tyttöä, joka on yksityiskohta Akseli Gallen- Kallelan Keväästä. - Nykyaikainen puku, mustaa, mustaa Pukeutumisessa pitäisi kuitenkin suosia värejä. Joskus illalla luulen näkeväni ikkunasta puita, puunrunkoja. Yht äkkiä ne lähtevätkin kävelemään...ne ovatkin päästä jalkoihin mustiin puettuja ihmisiä! Vaikka Helmi on nähnyt vuodenaikojen kierron lähes kolmekymmentä kertaa eläkkeelle jäätyäänkin, kuvailee hän ikkunastaan näkyvää vihreyteen puhkeavaa vaahteraa kuin ihmettä. Pikkujoulukuvaelma Sinebrychof lla Ruokolahden eukot vasemmalta Helmi Sarvasmaa, Sakari Saarikivi, Outi Saukkonen ja Tuula Arkio. Kehystä pitävät Marjatta Levanto ja Tuulikki Kilpinen. 4 Irmeli Isomäki haastatteli 92-vuotiasta Helmi Sarvasmaata hänen kodissaan Käpylässä

9 Onni Okkosen kirjasto Joensuun taidemuseossa Eino Nieminen amanuenssi, Joensuun taidemuseo Onni Okkonen oli 1950-luvulla kaavaillut lahjoittavansa työhuoneeseensa kertyneet kirjat Joensuuhun haaveillun Itä-Suomen yliopiston kirjaston pohjaksi. Perilliset lahjoittivat vuosina 1964 ja 1972 Okkosen laajat taidekokoelmat, kirjakokoelman ja arkiston Joensuun kaupungille. Taidekokoelmat joutuivat odottamaan kunnollisia näyttelyhuoneita vielä pitkään, mutta Okkosen työhuone kirjoineen saatiin järjestetyksi silloisen taidemuseon tiloihin. Kirjaston kortistoa selaillessa ennen pitkää tekee saman huomion kuin taidekokoelmia katsellessa: kummankin takana on taidehistorioitsijan harkitseva ajatus. Monipuolisuus ja laajuus saattaa aluksi hämätä, mutta sitten piirtyy esiin selkeitä kokonaisuuksia, aivan kuten taidekokoelmissakin hahmottuvat antiikin kokoelma, Kiinan taide, renessanssiajan roomalaiskatolinen taide ja suomalainen taide. Kirjastoon kuuluu yli 2000 nidettä ja lisäksi eripainoksia ja julkaisusarjoja. Erilliseen arkistoon kuuluvat mm. kirjeenvaihto, käsikirjoitukset ja valokuvat. Onni Okkonen ( ) oli syntyisin Korpiselästä, karjalaisesta rajaseudun pitäjästä. Hänet lähetettiin oppikouluun Joensuun lyseoon, josta hän kahdeksan vuotta myöhemmin, 1905, pääsi ylioppilaaksi. Opintojen Helsingissä, Keisarillisessa Aleksanterin yliopistossa, piti johtaa opettajan ammattiin, sillä pääaineina olivat suomen kieli ja kirjallisuus. Kansanrunous ja kalevalainen perintö kiehtoivat häntä niin, että ne tunkeutuivat myöskin hänen omaan runotuotantoonsa (esim. Raida ja Jagmort). Harrastus tuli näkymään läpi elämän myöskin kirjahankinnoissa, joihin kuului paljon kansanrunouden ja Kalevalan tutkimuksia, Kalevala, Kanteletar ja julkaisusarja Suomen kansan vanhat runot. Kalevalaseuran jäsenenä Okkosen kirjastoon kuuluivat tietenkin seuran vuosikirjat, joihin Okkonen itsekin kirjoitti artikkeleita. Varhainen suuntautuminen kuvataiteisiin viritti näkökulmaa kansanrunouteen. Okkonen kirjoitti mm. Väreistä vanhassa suomalaisessa kansanrunoudessa. Nuorena maisterina Italiaan tehty matka herätti Okkosessa pitkään kyteneet kuvataiteelliset harrastukset. Lapsuuden vaaramaisemien muistot yhtyivät vuoden 1908 matkalla uusiin vaikutelmiin: kun tulin Italian Umbrian kukkuloille ja näin edessäni Onni Okkonen työhuoneessaan 1950-luvun lopulla vieressään puinen Bodhisattva 1200-luvulta laaksonäkymät, oli kaikki kuin jostakin entisestä elämästä tuttua, vain kirkastettuna ja puhdistettuna. Okkonen ryhtyi täydentämään taidehistorian opintojaan Italiassa Adolfo Venturin johdolla. Vuonna 1911 hyväksyttiin Okkosen väitöskirja renessanssitaiteilija Melozzo da Forlìsta ( ). Tuore tohtori otti 1910-luvun alussa työn alle kunnianhimoisen tehtävän piirtää kehityskaari primitiivisestä taiteesta sivilisaation viimeisimpiin saavutuksiin. Kiinnostuksen jatkuessa kehitysopillisiin teorioihin aihe oli hyvin muodikas. Vuonna 1916 julkaisemansa Taiteen alku -kirjan tehtäväksi Okkonen määritteli tutkimuksen taiteen synnystä, esteettisestä ja taiteellisesta muodostumisesta sekä tyylillisestä kehittymisestä. Valitsemansa poikkitieteellisen periaatteen mukaisesti hän käytti tutkimus- ja havaintomateriaalinaan arkeologista, taidehistoriallista, kansatieteellistä ja taidefilosofista kirjallisuutta, lasten taiteen ja primitiivisen taiteen tutkimuksia, kansanrunoutta jne. Kirjahyllyn täytteeksi ilmestyivät monet Yrjö Hirnin teokset (esikuvana erityisesti The origins of art, 1900) Barnlek (1916), Konstens ursprung (1902), Det estetiska lifvet 5

10 (1913), Hippolyte Tainen Taiteen filosofia (1915), Corrado Riccin Lasten taide (1911), H.G.Spearingin The childhood of art (1912), M. Hoernesin Urgeschichte der Bildenden Kunst in Europa (1915), Sakari Pälsin Kulttuurikuvia kivikaudelta (1916), Kandinskyn Über das Geistige in der Kunst (1912), Gleizesin ja Metzingerin Du Cubisme (1912) ja paljon muuta varsinkin estetiikkaa koskevaa suomalaista ja saksalaista kirjallisuutta. Samalla kiinnostus moderniin 1910-luvun taiteeseen oli Okkosella kiihkeä, aloittihan hän vuosikymmeniä kestäneen kriitikon uransa ihan 1910-luvun alussa. Kandinskyn ja kubistien lisäksi ajankohtaisia olivat yhä Vincent van Gogh ja Cézanne, joista oli ilmestynyt kirjallisuutta. Ajankohtaisesta taiteesta julkaistiin myös yleisesityksiä, kuten Hermann Bahrin Expressionismus (1918) ja Otto Grautoffin Die französische Malerei seit 1914 (1921). Italia ja Kreikka muodostuivat Okkoselle alusta lähtien toiseksi henkiseksi kodiksi, etenkin Italia. Lopullinen kiintyminen Välimeren kulttuuriin tapahtui vuosina , jolloin Okkonen Antellin stipendiaattina sai mahdollisuuden pitempiaikaiseen oleskeluun antiikin ja renessanssin synnyinseuduilla. Vuonna 1925 julkaistussa kirjassaan Italian taidekaupunkeja Okkonen ylisti runollisesti Italian luontoa ja kulttuuria. Antiikin ja renessanssin taidekausista tuli kiinnekohtia, joihin hän usein myöhemmin rinnasti muita taidekausia ja ilmiöitä. Mielenkiinto johti myös uupumattomaan kirjoitustyöhön ja taidekeräilyyn. Eipä siis ihme, että myöskin karttuvan kirjaston useat hyllyt täyttyivät noiden kausien tutkimuksista, yleisesityksistä ja monografioista, joista ei varsinkaan renessanssin keskeisimpien taiteilijoiden kohdalla ollut puutetta. Perusteoksiin tietysti kuului Heinrich Wölfflinin (Die Klassische Kunst, 1912, Kunstgeschichtliche Grundbegriffe, 1915), Giorgio Vasarin ja Bernhard Berensonin (The Central Italian painters of the Renaissance, 1909, The Florentine painters of the Renaissance, 1909, North Italian painters of the Renaissance, 1907, The Venetian painters of the Renaissance) tunnetut teokset, Machiavellin Ruhtinas, Benvenuto Cellinin Omaelämäkerta ja paljon muuta. Ihme olisi ollut, ellei renessanssin tutkijan kirjahyllystä olisi löytynyt Jacob Burckhardtin Die Kultur der Renaissance in Italien (ilmestyi 1860, Okkosen painos on vuodelta 1926). Kortistosta on havaittavissa, että Okkonen täydensi kirjahyllyään paljon vielä 1950-luvullakin, tuolloinhan häneltä itseltäänkin ilmestyi vielä renessanssia käsittelevä kirja, Taiteen uudestisyntyminen (1952). Hiukan kummallista on, ettei Okkosen kirjastosta löydy Oswald Spenglerin kulttuurimorfologiaa Der Untergang des Abendlandes, joka ilmestyi Kirja vaikutti Euroopassa Suomea myöten hyökyaallon tavoin hyvin leveällä rintamalla. Tunnettua on, kuinka Spenglerin ajatukset kulttuurikehityksestä näkyvät Mika Waltarin ja Olavi Paavolaisen tuotannossa. Myös Okkosen ajatteluun Länsimaiden perikato sopi kuin hansikas käteen. Lievän surumielisyyden sävyttämänä Okkonenkin toteaa kulttuurien ja taidekausien kasvavan orgaanisesti ja vaipuvan hautaansa vääjäämättömällä varmuudella. Vielä 1950-luvun esitelmissään Okkonen palaa useasti Spengleriin. Spengler hyllystä puuttuu, mutta Schopenhauerin Pessimistin elämänviisaus sieltä löytyy. Varsinkin kriitikkona Okkonen joutui kulttuurin ja taiteen mutapainiin väistämättä. Keskustelu taiteesta oli kiihkeää, olihan 1910-luku taiteessakin vuosisadan vallankumouksellisinta aikaa. Alkava 1930-luku konservatiivisine vastavaikutuksineen toi pintaan poleemista kirjoittelua, kuten paljon kohutun Camille Mauclairin Elävän taiteen ilveilyn (1931). Se löytyy Okkosenkin kirjastosta. Tultuaan valituksi Helsingin yliopiston taidehistorian professorin virkaan 1927 Okkonen katsoi velvollisuudekseen ryhtyä kirjoittamaan suomenkielistä sarjaa suurista tyylikausista. Professuurin hoito ja Joensuun taidemuseon kirjasto jätettiin vanhaan lyseon aikaiseen asuunsa 1970-luvun lopun remontissa. Kirjastohuone on ollut nykyisessä paikassaan vuodesta

11 kirjoittaminen vaativat molemmat laajaa perehtymistä eri aikakausien ja maanosien taidehistoriaan. Hyllyt täyttyivät yhä uusista hankinnoista. Okkosen oma tuotanto jatkui tasaisesti: Antiikin taide 1936, Keskiajan taide 1941, Renessanssin taide 1947, Taiteen uudestisyntyminen 1952, Egyptin taide 1953, Keski-Euroopan taide ja 1500-luvuilla 1957, Kiinan taide Jokainen uusi tutkimushanke toi mukanaan hyllymetrin aiheesta aikaisemmin julkaistua kirjallisuutta. Kiinan taidetta Okkonen oli seuraillut 1910-luvulta asti, olihan hänen kollegansa Oswald Sirén alan asiantuntija. Vaikuttaa siltä, että Okkonen 1950-luvulla ihan erityisesti altistui Kiinan taiteelle, johon hän sai tutustua 1956 Kiinan matkallaan. Kiinalaisen kokoelman esineistö karttui runsaasti matkan seurauksena ja innostus näkyy myös kirjaostoksissa. Okkonen hankki kirjastoonsa suurin piirtein kaiken, mitä taidehistorian alalta Suomessa julkaistiin alkaen Eliel Aspelin-Haapkylän Werner Holmbergin elämäkerrasta (1890) luvun alussa suomalaista ja suomennettua kirjallisuutta oli vähän. Tutkimuskin oli alkutekijöissään. J.J.Tikkasen, Okkosen opettajan, tuotantoa hyllyssä on useita, samoin Gustaf Strengellin, Lars-Ivar Ringbomin, Bertel Hintzen, Ludvig Wennervirran teoksia. Uusia kirjoittajia tuli vähin erin lisää: Aune Lindström, Göran Schildt, Sakari Saarikivi. Okkonen kuului suomenkielisen taidehistorian kirjallisuuden uranuurtajiin. Myöskin suomalaisen taiteen historian hahmotuksessa hänen merkityksensä on ollut huomattava. Monet kirjoittajat ja tutkijat, kuten Johannes Öhqvist, Tikkanen ja Wennervirta olivat tehneet työtä sen hyväksi, mutta Okkosen sotavuosina valmistelema ja 1945 julkaistu Suomen taiteen historia oli sittenkin kokoavana yleisteoksena omana aikanaan merkittävä. Okkonen hyödynsi siinä myös kriitikkona kokoamansa laajan tietämyksen 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten kuvataiteesta. Kirjoitustyön ajankohdan kohtalontäyteiset tuntemukset painoivat leimansa teokseen. Pommit iskeytyivät Okkosenkin kotiin kevättalvella Okkonen kirjoitti pitkän uransa aikana lukuisan määrän julkaisuja yksittäisistä suomalaisista taiteilijoista, kuten Juho Rissasesta, Akseli Gallen-Kallelasta, Wäinö Aaltosesta, Alvar Cawénista. Merkittävin taiteilijamonografioista oli Gallen-Kallela. Elämä ja taide, joka tuli painosta Harva taiteenystävä lienee enää kiinnostunut näistäkään vanhoista julkaisuista, mutta ne kaikki löytyvät tästä nimikkokirjastosta. Esimerkkejä Onni Okkosen omasta tuotannosta: Rembrandt 1919, Suomen taidegra ikka 1946, Keskiajan taide 1941, Renessanssin taide 1947, Suomen taiteen historia 1945, A.Gallen-Kallela. Elämä ja taide Onni Okkonen oli hyvin ahkera kirjoittaja. Hänen opettajansa ja tukijansa J.J. Tikkanen ihmetteli aikanaan Okkosen valtavaa työkykyä, intoa ja taitoa paneutua mitä erilaisimpiin aiheisiin hyvin nopeasti. Hän myös arvioi jo vuonna 1927, että Okkosen taipumukset viittasivat pikemminkin taidehistorialliseen esseistiikkaan kuin tutkimukseen sanan ankarassa ja tarkassa merkityksessä. Kaiken kaikkiaan Okkosen kirjakokoelma on varsin laaja ja monipuolinen ja kuvastaa siten omistajansa monille tahoille suuntautunutta mielenkiintoa. Siinä oli hänen voimansa ja heikkoutensa taidehistorioitsijana. Itsekin hän ymmärsi tämän luonteenpiirteensä toteamalla: Minulla on aina ollut tarve tarkastella asioita ikään kuin vaaran laelta. Okkosen taidekokoelmat saivat uuden kodin vuonna 1980 taidemuseoksi muutetusta Joensuun lyseosta. Työhuoneen kirjakokoelmat siirrettiin lyseon vanhaan kirjastoon, johon saatiin mahtumaan myös muut lahjoitukset, kuten Olavi Turtiaisen ja Anitra Lucanderin kirjakokoelmat. Kirjaston vuosisataiset rakenteet jätettiin koskematta, vanhaan asuun. Kerrotaan, että Okkonen akateemikkokautenaan 1950-luvulla vieraili vanhassa opinahjossaan, pistäytyi kirjastoon ja selaili vuosisadan vaihteen lainausluetteloita ja liikuttui kyyneliin. Niin haihtuvi nuoruus. 7

12 Wäinö Aaltosen kotikirjasto Johanna Frigård vs. amanuenssi, Wäinö Aaltosen museo Turun kaupungin Wäinö Aaltosen museo vihittiin käyttöön vuonna Kansalliskuvanveistäjän maineen saanut Aaltonen lahjoitti museolle kokoelman teoksiaan, ja samassa yhteydessä Turun kaupunki lunasti hänen kirjojaan sekä muuta taiteilijan työhön liittyvää esineistöään. Museorakennukseen suunniteltiin rekonstruktiot Aaltosen kotikirjastosta ja toimistohuoneesta. Tilanpuutteen vuoksi tilat eivät enää ole näköisversioina olemassa, mutta kirjaston noin 8000 nidettä ovat hyllyissään. Kirjaston rungon muodostaa laaja taidekirjasto. Lisäksi kirjastossa on taidelehtiä, kaunokirjallisuutta, kuvateoksia, tietosanakirjoja ja matkakirjoja. Vaikka Wäinö Aaltonen ei omien sanojensa mukaan varsinaisesti kerännytkään harvinaisuuksia, kirjastoon kuuluu useita antiikkikirjoja, joista vanhimmat ovat 1600-luvulta. Monet kuvakirjoista on hankittu Aaltosen ulkomaanmatkoilla, kotimaisia kirjoja hän keräsi varta vasten antikvariaateista. Ja tietysti Aaltosen lahjaksi saamat ja omistuskirjoituksella varustetut kirjat muodostavat oman luokkansa. Uusimmat kirjoista ovat 1960-luvun alkupuolelta, sillä Wäinö Aaltonen kuoli E. J. Ellilän toimittamassa kirjassa Oma kirjastoni (WSOY 1949) suomalaisten yksityiskirjastojen omistajat kuvaavat suhdettaan kirjoihin. Siinä Aaltosen kohdalla merkittäväksi tekijäksi nostetaan hänen kuuroutensa: kirjoitettu sana keskustelulappujen ja kirjojen muodossa oli kuvanveistäjän kontakti ympäristöönsä. Haastattelun pohjalta muokatussa artikkelissa Aaltonen nostaa kokoelmasta esiin muutaman tärkeäksi kokemansa kirjan. Vuonna 1928 julkaistu kolmiosainen Vincent van Goghin tuotannon täydellinen luettelo oli Aaltosen ylpeyden aihe. Toinen mieliteos esitteli El Grecon taidetta. Kuvanveistäjän lahjaksi saamista kirjoista erityisen maininnan saavat niin prinssi Eugenin kuin Japanin lähettilään omistuskirjoituksella varustamat kirjat. Kirjasto ei ole yleisön käytössä eikä siitä lainata teoksia. Osa kirjoista vaatii huonon kuntonsa vuoksi erityisen varovaista käsittelyä. Tutkimusta varten kirjoihin voi tutustua amanuenssin luvalla. Kirjaston kunnostus ja kirjojen konservointi ovat pitkän ajan suunnitelmissa. Wäinö Aaltosen henkilökuvan hahmottelu hänen kirjastonsa valossa odottaa vielä piirtäjäänsä. Wäinö Aaltosen kansikuva. 8

13 Taidetta, kirjoja, ihmisiä Emmi Martin kirjastonhoitaja, Helsingin kaupunginkirjasto, Rikhardinkadun kirjasto Rikhardinkadun kirjasto, Helsingin kaupungin entinen pääkirjasto, on kaunis yli sata vuotta vanha rakennus, joka tarjoaa elämyksiä, yllätyksiä ja ajateltavaa paitsi kirjojen myös taiteen ystäville. Monipuolinen näyttelytoiminta kukoistaa kirjaston seitsemässä pikku galleriassa. Taidepainotteiseen tarjontaan kuuluu myös mittava määrä taidekirjoja ja lehtiä, taiteilijakirjakokoelma ja Suomen suurin taidelainaamo. Heti Rikhardinkadulta sisään astuessaan kävijä kohtaa ensimmäiset kirjaston monista näyttelypisteistä. Ala-aulan näyttelytilassa on pidetty kirjallisuusaiheisten näyttelyiden lisäksi valokuvaja maalausnäyttelyjä. Myös lastenosastolla on omaa virkeää näyttelytoimintaa. Kirjaston kolme lasivitriinikaappia vaeltavat eri puolille vanhaa rakennusta - pidämme tärkeänä sitä, että kävijällä on odotettavissaan jotain ennalta arvaamatonta. Näissä kaapeissa on ollut mm. koruja, kiviä, posliinia, taiteilijakirjoja ja usein myös pienimuotoisia installaatioita. Viime syksynä, juuri ennen kirjaston sulkeutumista remontin vuoksi, kaapit täyttyivät melkein loppuun asti palaneista kynttilöistä. Tornigalleria Tornigalleriaksi kutsutaan monen kerroksen korkuista, kirjatornin keskellä olevaa valopihaa. Tila on omiaan erilaisille riippuville veistoksille tai tilateoksille. Erittäin pidetty oli kahden taiteilijan tekemä tilateos Lukusali pinnan alla, siinä vanha rautasänky oli asetettu yli kaksi metriä korkeiden, kuin järven pohjasta kasvavien jättimäisten lumpeenlehtien alle. Vieraskirjaan kirjoitti silloin eräs kävijä näin: Kiitos upeasta teoksesta! Tämä todella auttoi mua eteenpäin kun olen tässä mietiskellyt, että mitä se TAIDE oikein on. Monien näyttelyiden vieraskirjat ovatkin kirvoittaneet runsaasti kommentteja yleisöltä. Näkee, että teokset ovat vaikuttaneet ihmisiin, herättäneet tunteita, muistoja ja ajatuksia, ja toisaalta kirjastossa on ehkä matalampi kynnys kertoa omia mielipiteitään taiteesta kuin virallisissa gallerioissa. Käytävägalleria Kolmannessa kerroksessa ns. uutisalueella on muutaman vuoden ajan toiminut Käytävägalleria, joka muodostuu itse asiassa vaihtelevasti sijoitettavista irtoseinäkkeistä. Näytteillä on ollut valokuvia, julisteita ja maalauksia. Hyllygalleria Hyvinpieni Kirjastossamme on myös Suomen ehkä pienin galleria, Hyllygalleria Hyvinpieni. Idea pienestä galleriasta syntyi syksyllä 1993, kun alun perin musiikkikaseteille ja cd-levyille tehty hyllykkö tai kaappi tuli liian ahtaaksi ja se päätettiin purkaa. Se saatiin estetyksi ja kaapissa alettiin järjestää erityyppisiä, nimenomaan pienimuotoisia näyttelyjä, ja niin alkoi hyllykölle uusi elämä. Hyllygalleria Hyvinpienen näyttelynpitäjät ovat pääasiassa olleet yksityisiä henkilöitä, taiteilijoita ja keräilijöitä. Mutta myös esimerkiksi Bibliolfiilien Seura on esitellyt galleriassa jäsentensä keräämiä kirjanmerkkejä ja kirjankansipapereita. Tähänastiseen 75 näyttelyyn mahtuu monenlaista: vuosien varrella kaappiin on levittäytynyt taiteilijoiden tekemiä koruja, grafiikkaa, lasiteoksia, pienoisveistoksia, akvarelleja ja taiteilijakirjoja. Esillä on ollut myös mm. latvialaista keramiikkaa, pikkuruisia koristetyynyjä, Yrjö Larmolan kokoelman tinasotilaita, piparkakkuveistoksia, japanilaisia rasioita ja vanhoja postikortteja. Yksi hauskimmista on tainnut olla Taskujen aarteet -näyttely, jossa koko Hyllygalleria tuli täpötäyteen erään äidin kahden pikkupoikansa taskuista talteen ottamilla aarteilla. Useat taiteilijat ovat hyödyntäneet gallerian muotoa tekemällä juuri siihen erilaisia tilateoksia. Outoja kohtaamisia oli taiteilija Olof Kankaan näyttely, jossa kodin pienesineistöstä oli hyllyille sommiteltu yllättäviä esineiden tapaamisia tai kohtauksia. Hyllygalleria Hyvinpieni on ollut hyvin suosittu, ja se onkin varattu jo vuodeksi eteenpäin. Tulossa on mm. minimonotypioita, pieniä samettikirjoja, luonnonkiviin maalattuja ikoneita, kierrätysmateriaalista tehtyjä koruja Henna Paunu on kirjoittanut Hyllygalleriasta näin: Näyttelytilan koko ja luonne rajaavat näyttelyt pienimuotoisiksi. Hyllyyn on mahdollisuus rakentaa pienoismaailma ja tavoitella siinä täydellisyyttä. Katsojan kannalta näyttely on kurkistus toiseen todellisuuteen, jossa harvinaiset, ainutlaatuiset tai arkipäiväiset tavarat saavat uuden merkityksen. Hyllygalleria on tunnelmaltaan intiimi ja se puhuttelee katsojaa hyvin henkilökohtaisella tavalla. Näytteilleasettajatkin paljastavat usein henkilökohtaisia asioitaan, harrastuksia, muistoja, intohimojaan. 9

14 Taiteilijakirjakokoelma Taiteilijakirjojen hankinta on uusin aluevaltaus kirjaston taidetoiminnassa. Kokoelman yli sadasta teoksesta voit löytää ironiaa, huumoria, nostalgiaa, banaalin kauneutta ja kauheutta. Se lienee ainoa julkinen kokoelma Suomessa? Kartuttamista varten on saatu vuosittain pienoinen määräraha. Kokoelman pääpaino on kotimaisissa teoksissa, ja yli 50 suomalaisesta taiteilijasta voisi mainita vaikkapa seuraavat: Ismo Kajander, Hannu Väisänen, Olof Kangas, Senja Vellonen, Elina Merenmies, Maaria Wirkkala, Outi Heiskanen ja Eeva-Liisa Isomaa. Teokset on luetteloitu kirjaston tietokantaan. Osoitteesta voi sanahaulla taiteilijakirja hakea tähänastiset luetteloinnit. Nettigallerian suunnittelu on parhaillaan käynnissä. Kokoelman esittelyä varten on kirjaston toisen kerroksen käsikirjastosaliin saatu Taiteilijakirjakaappi. Siinä on järjestetty myös yksittäisten taiteilijoiden omia näyttelyitä. Mieluusti on lisäksi annettu tilaa erilaisten taiteilijakirjakurssien oppilaiden töille, järjestetty oppilastöiden näyttelyitä. Italiasta ja Puolasta on ollut molemmista suurehkot näyttelyt, joiden teoksia sai itse selata. Oli ilo seurata, kuinka asiakkaat selvästi kiinnostuneina tutkivat näitä mielikuvitusrikkaita teoksia. Taidelainaamo Helsingin Taiteilijaseuran kanssa yhteistyössä perustettiin vuonna 1995 suuren suosion saavuttanut artoteekki eli Taidelainaamo. Sillä on omat, vasta kunnostetut, vasta kunnostetut tilat kirjaston pohjakerroksessa. Teoksia voi vuokrata, ja maksamalla tietyn kuukausivuokran voi teoksen pikkuhiljaa lunastaa itselleen. Valittavissa on maalauksia, grafiikkaa, piirroksia ja veistoksia. Noin 250 taiteilijalta on mukana yli 1000 teosta, parhaillaan lainassa on noin 800 teosta. Näiden kahdeksan vuoden aikana on myyty yli 3000 teosta. Monelle saattaa taidegallerian kynnys olla liian korkea, tutussa kirjastossa voi olla helpompi lähestyä asiaa. Sekä asiakkaat että taiteilijat ovat olleet todella tyytyväisiä! Taidelainaamon tiloissa on myös pikkuruinen galleria, jossa kuukausittain vaihtuvin näyttelyin esitellään taiteilijaseuran jäsenten teoksia. Rikhardinkadun kirjastossa on parhaillaan käynnissä remontti, joka kestää elokuuhun saakka. Taidelainaamo on kuitenkin auki entiseen tapaan. Tervetuloa käymään siellä nyt, ja elokuussa sitten uudistuneessa kirjastossamme! Taiteen tiedonlähteet Virpi Huhtala kirjastonhoitaja, Humanistisen tiedekunnan kirjasto, Taidehistoria Suomen tieteellisen kirjastoseuran taidekirjastotyöryhmä järjesti lokakuussa 2002 kirjastonhoitajille ja taiteen tutkijoille päivän kestävän seminaariin, jossa käsiteltiin taiteen tiedonlähteitä. Ohjelmasta muodostui tiivis paketti eräänlaisena dialogina, jossa taidekirjastojen edustajat esittelivät tietoiskuina oman kirjastonsa tarjontaa ja tutkijat kertoivat kokemuksistaan taiteen tiedonlähteiden haussa. Käsiteltäviä alueita olivat vanhempi kuvataide, nykytaide, valokuva, elokuva, taideteollisuus ja arkkitehtuuri. Tiedotimme asiasta syyskuun ensimmäisellä viikolla ja pyysimme kiinnostuneita ilmoittautumaan, mikä osoittautui tärkeäksi, sillä jo reilun viikon kuluttua 100 hengen auditorio oli buukattu täyteen. Ilmoittautumisia tuli kaikkialta Suomesta aina Lappia myöten, kaikkiaan yli 200 henkeä ilmoittautui seminaariin. Sain kuulla kommentteja kuten "tällaista on kauan kaivattu" tai "taiteen tiedonlähteistä ei ole koskaan ollut mitään vastaavaa" jne. Pettymys oli suuri niiden sadan joukossa, jotka eivät mahtuneet Helsingin yliopiston taidehistorian auditoriossa pidettyyn tilaisuuteen. Päätimmekin pitää vastaavanlaisen mahdollisesti jo ensi vuonna. Professori Riitta Nikula toivoi avauspuheenvuorossaan, että tämän tyyppinen seminaari voitaisiin sisällyttää taiteen tutkimuksen opintoihin. Taidekirjastojen aineistoja - niin sähköisiä kuin perinteistäkin - esiteltiin kuudessa puheenvuorossa. Kirjastonhoitaja Tellervo Yli-Hallila esitteli taiteilijaan liittyvän tiedonhaun erityyppisiä lähteitä, 10

15 joita löytyy runsaasti. Henkilötietojen osalta tärkeitä ovat Suomen kuvataiteilijat -matrikkeli, joka on verkkoversiona osoitteessa sekä Valtion taidemuseon ja Kuvataiteen keskusarkiston eri kokoelmat. Samalla hän esitteli Nykytaiteen virtuaalikirjastoa ja miten taiteilijatietolähteet on otettu huomioon sen sisällössä. Hän esitteli myös taidealalta tarjolla olevien sähköisten tietokantojen sisältöjä. Näistä keskeisiä olivat Art Bibliographies Modern, Wilson Art Full Text, Bibliography of the History of Art (BHA) ja Design and Applied Arts Index (DAAI). Helsingin yliopiston taidehistorian kirjaston kokoelma on luetteloitu Helkaan 4.html Myös Suomen rakennustaiteen museon kirjastonhoitaja Anna-Liisa Alhon esityksestä kävi ilmi, että museon kirjaston luettelot oli saatu hiljattain verkkoon kaikkien selattavaksi, osoite on Kirjastonhoitaja Timo Matoniemi Suomen elokuva-arkiston kirjastosta esitteli kirjastonsa aineistoja ja korosti palvelujen avoimuutta. Valtion taidemuseon kirjaston kokoelma lienee kasvanut jopa Suomen suurimmaksi kuvataiteen luetteloiduksi kirjastoksi, mutta tietokanta ei vielä näy verkossa, tosin kirjaston verkkosivu on löytynyt vuoden vaihteen jälkeen aikaisempaa helpommin Valtion taidemuseon palveluiden kohdasta Uutuusluettelo on ollut ulkopuolisille ainoa tapa selata viime vuosien hankintoja Kirjastonhoitaja Irmeli Isomäki toi puheenvuorossaan esille puutteen, joka pitäisi korjata: työ Suomen kuvataiteen bibliografian kokoamiseksi olisi vihdoinkin käynnistettävä. Tutkijoiden puheenvuoroissa nousi esille monia mielenkiintoisia asioita. Yliassistentti Susanna Vihma Taideteollisesta korkeakoulusta kertoi esineistä, kuvista ja teksteistä muotoilun tiedonlähteinä. Taidehistorioitsija Juha Ilvas esitteli kuulijoille muutamia esimerkkejä siitä, kuinka hän salapoliisin työtä tehden on kyennyt identifioimaan joidenkin taideteosten aiheen. Yksi esimerkeistä oli Alpo Jaakolan "Katumuksentekijä" vuodelta Ilvas osoitti teoksessa esiintyvien kolmen henkilön esittävän Erasmus Rotterdamilaisen kirjan "Tyhmyyden ylistys" (1509) hahmoja. Puheenvuorossaan hän otti kantaa myös dokumenttien tulkintaan. Hän käytti esimerkkinä Ellen Thesleffin kirjettä äidilleen ja osoitti tutkijoiden tulkinneen väärin taiteilijan intentiota irrottaessaan muutamia virkkeitä kirjeen kokonaisuudesta. Taidehistorian tutkijaa ärsyttää, kun hän tietää tarkalleen mitä on kirjoittanut, mutta ei löydä niitä tietokannoista. Ilvas esitti toivomuksen, että Fennica-tietokanta saatettaisiin ajan tasalle. Siitä puuttuu nykyisin huomattava määrä näyttelyluetteloita ja näyttelyiden yhteydessä julkaistuja kirjoja. Ilvaksen esittämistä indeksointitoiveista toimitus voi kertoa jo toteutuneiksi seuraavat: Taide-lehden sisällysluettelot löytyvät Varastokirjaston Kontentti-tietokannasta Myöhemmät ovat ARTO:ssa ja Aleksissa. Suomen taiteen vuosikirjan ja Ateneumin museojulkaisun artikkelit ovat indeksoituina Valtion taidemuseon kirjaston tietokannassa, mutta ei siis vielä sieltä haettavissa. Tutkija Erkki Anttonen Kuvataiteen keskusarkistosta esitteli taideteosten aiheiden luokitusjärjestelmän, Iconclassin ja näytti kuinka Iconclassia voidaan käyttää teosaiheen selvittämisen apuneuvona. Anttosen suomeksi kääntämät n Iconclassin termiä ovat em. verkkosivulla, ja seuraava askel on soveltaa sitä Valtion taidemuseon kokoelmateosten kuvailuun pian käyttöönotettavassa Toimitukseen vuotaneen tiedon mukaan Iconclassin käyttöönoton pilottihanke on käynnissä Valtion taidemuseossa kesän Sinä aikana sen soveltuvuutta tutkitaan valtakunnallisen digitointi- ja sisältötuotantohankkeen Kaupunki - kuvia suomalaisesta kaupungista ja Kiasman teosten asiasanoitukseen. Luokitusjärjestelmää käytetään useissa taidemuseoissa, etenkin Yhdysvalloissa ja sen käyttö on lisääntymässä Euroopassa. Mitä useampi museo ja kuva-arkisto ottaa sen käyttöönsä, sitä vaivattomammaksi kuvien haku tulee kansainvälisesti. Tutkija Leevi Haapala (KKA) puhui aiheesta "Liikkuva kuva - kohde vai lähde". Liikkuvaa kuvaa tarvitaan silloin kun nykytaiteeseen liittyvää asiaa, esim. videoteosta tai performancea, ei voida tallentaa pelkästään kirjallisesti, valokuvin ja/tai äänittein. Tarkasteltaessa jälkeenpäin nykytaiteen teoksia, joihin liittyy tapahtumallisuus ja jotka on tehty tiettyyn paikkaan tietyksi ajaksi, raja teoksen ja tallenteen (dokumentin) välillä on häilyvä. Nykytaiteessa on yhä enemmän teoksia, jotka esittäytyvät dokumenttien muodossa. Erikoistutkija Elina Heikka (KKA) puhui valokuvan ja taidehistorian erilaisista kosketuskohdista. Taidehistoriallisen tutkimuksen kannalta valokuvat voidaan jakaa kahteen pääryhmään: teoskuvat eli reproduktiot teoksista ja muu aineisto kuten ripustuskuvat, avajaiskuvat, taiteilijan perhekuvat jne. Kun valokuvassa kiinnostaa ainoastaan, mitä kuva esittää, on samantekevää ovatko valokuvaarkiston kuvat reproja vai repron reproja. Mutta kun valokuvaajan työ rinnastetaan taiteilijan työhön kuvan tekemisen muotona, valokuvan asema muuttuu. Valokuva ei ole vain sitä mitä se esittää, vaan se on ilmaisumuoto, jossa tarkastellaan valokuvaajan tekemiä ja hyväksymiä vedoksia. Negatiivit voidaan nähdä luonnoksen asemassa. Tutkija Kimmo Laine Suomen elokuva-arkistosta (SEA) puhui elokuvan tiedonlähteistä ja elokuvasta tutkimusma- 11

16 teriaalina. Hän mukaansa Suomen elokuva-arkisto toimii käytännössä eräänlaisena filmimateriaalin keskusarkistona, jonka painopiste on kotimaisessa aineistossa. Pitkien elokuvien osalta filmiaineisto on hyvin hallussa. Arkistossa on myös elokuvakohtaiset leikekansiot sekä melko kattava kokoelma käsikirjoituksia, julisteita ja still-kuvia. Elokuvakohtaisia tuotantosuunnitelmia ja tilikirjoja, luonnoksia, satunnaista kirjeenvaihtoa, ensi-iltakutsuja ym. on vaihtelevasti. Aineiston jäljille pääsee melko hyvin Suomen kansallisfilmografiasta ja sen lähdeluettelosta. Kirjallisen materiaalin suhteen SEA ei ole välttämättä kattava, mutta Suomessa on suuri määrä muita arkistoja ja kokoelmia, joista materiaalia löytyy. Hyvänä lähdeteoksena Kimmo Laine mainitsee Hannu Salmen vuonna 2002 julkaiseman kirjan "Kadonnut perintö - näytelmäelokuvan synty Suomessa ". Kimmo Laine valotti kiinnostavasti filmimateriaalin tutkijan kohtaamia ongelmia. Filmin elinkaarion lyhyt ja jokainen käyttökerta kuluttaa sitä. Erityisen hankalia ovat ennen 1950-luvun alkua tehdyt elokuvat. Niissä käytettiin ns. nitraattifilmiä, joka hitaalla kemiallisella prosessilla hajottaa itse itsensä (pakkasessa prosessia voidaan tosin hidastaa melkoisesti). Asetaattifilmi säilyyparemmin, muttei sekään ikuisesti. Tässä tullaan originaalin ja kopion ongelmaan. Elokuva ei ole kopiona sama kuin se, mistä se on kopioitu, vähintäänkin sävyissä, väreissä ja kirkkaudessa on tapahtunut muutoksia. Tämä on paradoksaalista, koska elokuvan piti olla mekaanisen toisintamisen taidetta jos minkä: yhdestä originaalista pitäisi pystyä ottamaan lukematon määrä täysin identtisiä kopioita. Näin se toimiikin aivan uuden elokuvan tapauksessa, mutta kun vähänkin aikaa kuluu, tilanne muuttuu aivan toisenlaiseksi. SEA:ssa saattaa olla enimmillään lähes 10 esityskopiota vanhemmasta kotimaisesta elokuvasta, eikä niiden joukossa ole kahta samanlaista. Tähän löytyy monia syitä: niitä on sensuroitu, lyhennetty tai pidennetty myöhemmin tai ne ovat kuluneet käytössä. Mikäli ns. originaalinegatiivi on tallella, tilanne on yleensä selkeämpi, muttei välttämättä, koska negatiivikin on saattanut vaurioitua. Tästä seuraa, että elokuvasta, teoksesta, voidaan puhua kahdella tavalla: tavallisin tapa on puhua siitä yhtenä objektina, mutta äärimmilleen vietynä kukin kopio on oma tapauksensa. Päivän viimeinen puheenvuoro oli tutkimuspäällikkö Timo Tuomella Suomen rakennustaiteen museosta. Hän esitteli seikkaperäisesti valtiolliset ja kunnalliset arkistot sekä suuren määrän muita arkkitehtuurin kannalta merkittäviä arkistoja. Hänen esityksensä perustui erinomaiseen julkaisuun: Mistä tietoa rakennusten historiasta? / toim. Juhana Lahti, Eija Rauske, Timo Tuomi. - Suomen rakennustaiteen museo, Seminaaripäivä oli tupaten täynnä asiaa, eikä keskustelulle jäänyt juurikaan tilaa, mutta osanottajat saivat läpileikkauksen visuaalisten taiteiden tiedonlähteiden monimuotoisuudesta. Tästä on hyvä jatkaa. KIRJOITUKSEN LUMO -näyttely Helsingin yliopiston kirjastossa on päättynyt. Se tuli viiltävän ajankohtaiseksi Bagdadin kohtalonpäivinä. Samaan aihepiiriin liittyvä verkkonäyttely Nuolenpäistä aakkosiin on jatkuvasti esillä osoitteessa / ajankohtaista/ nayttelyt/ kirjaimistot/index.html 12

17 Arvoväritteistä tiedonhakua Valtion taidemuseon kirjaston koelaboratoriosta Liisa Martikainen etsi kokeilumielessä taiteen arvottamista koskevia viitteitä. Dokumentin lukijat voivat itse kokeilla tietokantoja ja hakulausekkeita sekä tutkia viitteiden relevanttiutta. Viitteiden määrähän ei tunnetusti kerro niiden laadusta mitään. Toimitus muistuttaa, että arvottaminen on ikivanhaa ja erityisesti taidemaailmassa suosittua toimintaa. Yhteiskunnan kaikille tasoille tullut arvokeskustelu heijastuu myös tietoon tiedosta: arvo-johteisia sanoja ei tietokannoissa liene aikaisemmin juurikaan ollut. HAKULAUSEKKEET JA TULOKSET aiheesta taiteen arvottaminen ARTO Taide AND taidekritiikki OR taidearvostelu 88 viitettä Taide AND arvo? 627 viitettä Taide AND arvottaminen 3 viitettä ALEKSI Taide ja taidekritiikki tai taidearvostelu 39 tietuetta Taide ja arvo* 235 tietuetta Taide ja arvottaminen 2 tietuetta HELKA Perushaku: Taide +arvo? 10 viitettä Yhdistelmähaku: Taide AND taidekritiikki OR taidearvostelu 7 viitettä Taide AND arvo? 59 viitettä Taide AND arvottaminen 2 viitettä LINNEA Perushaku: Taide +arvo? 98 viitettä Yhdistelmähaku: Taide AND taidekritiikki OR taidearvostelu 17 viitettä Taide AND arvo 98 viitettä Taide AND arvottaminen 7 viitettä HELMET Taide and taidekritiikki or taidearvostelu 3 viitettä Taide and arvo** 25 viitettä Taide and arvottaminen 1 viite GOOGLE Taide taidekritiikki OR taidearvostelu 68 viitettä Taide arvot viitettä Taide arvottaminen 137 viitettä Kuvataide taide arvottaminen OR arvo OR taidearvostus 356 viitettä Taide OR taiteen arvostus 838 viitettä Taide OR taiteen arvostaminen 426 viitettä Taide OR taiteen arvostaminen OR arvostus 1170 viitettä KIRJAVA Asiasanat: taidearvostelu 42 viitettä taidekritiikki 53 viitettä taidearvostelijat 11 viitettä arvot 11 viitettä arvottaminen 1 viite Koska tutkimuksen ja keskustelun painopisteet jatkuvasti vaihtelevat, tiedonhaun metodeja on vaikea kehittää niin, että myös vanha, samaan keskusteluun kuuluva aineisto löytyisi helposti. Parhaisiin tuloksiin päästään sana- eli vapaatekstihaulla käyttämällä osin asiasanoja, osin luonnollisen kielen (eri kielien) sanoja yhdessä. Lopuksi arvokas vihje: Googlen hakulauseessa kannattaa käyttää lainausmerkkejä, jos hakee esim. tietyn nimistä artikkelia. Näin hakukone antaa täsmällisen/mmän hakutuloksen. 13

18 14 Arvoja koskevan tiedonhaun kuvitukseksi sopii pari pilalehden kirjoitusta, jotka Heikki Kaukoranta löysi Helsingin yliopiston kirjastosta. Tuulispään ja Fyrenin tuoreet kommentit Strindbergin Salongissa v esillä olleesta nykytaiteen näyttelystä naurattavat tänään eri syystä kuin ilmestyessään - jos lainkaan. Toisaalta näyttelyteosten visuaalisten hahmotelmien arvo ehti nousta, kun Valtion taidemuseon kirjaston kokoelmaan kuulunut ko. näyttelyn kuvitettu luettelo on kateissa

19 Tietoa tiedosta - tietoa metatiedosta -seminaari Liisa Martikainen harjoittelija, Valtion taidemuseon kirjasto Metadata on yleisnimitys tietoverkon tai muiden tietovarantojen sisältämistä kuvailutiedoista. Metadata kertoo tietoa dokumentista, sen sisällöstä, muodosta, sijainnista ja ylläpidosta. Metatietoa voidaan käyttää tallenteen identifioimisessa ja sen yhdistämisessä johonkin tiettyyn tiedontarpeeseen. Metatieto voi olla joko sisäistä tai ulkoista. Sisäisen metatiedon määrittelee tekijä objektia luodessaan, kun taas ulkoinen metatieto määritellään myöhemmin, usein muun kuin dokumentin tekijän puolesta. Kirjastoalalla metadata on pitkäaikaista, jolloin se liittyy julkaisun säilyttämiseen ja käytettävyyteen. Kirjastoissa metadata on myös kontrolloitua, jolloin hyödynnetään erilaisia sanastoja ja kuvailu tapahtuu ennaltamäärätyn ja säännellyn formaatin mukaisesti. Tilastokeskuksen ja sota-arkiston yhteistyössä järjestämää seminaaria oli kokoontunut kuuntelemaan täysi auditoriollinen ihmisiä. Päivän teemana oli erilaisiin aineistoihin liittyvä metatieto alan asiantuntijoiden kertomana. Metadata ilmaisee tietoa kuvailtavasta kohteesta ja sen sisällöstä, joka tarkentaa tiedonhakua. Metatiedon rooli korostuukin tiedon etsinnässä, tunnistamisessa ja käsittelyssä, kuten tilastokeskuksen johtaja Heli Jeskanen-Sundström totesi. Hän painotti myös tietovarantojen tietojen ja metatiedon integraation tärkeyttä, jotta tietojärjestelmät pystyvät käsittelemään metatietoa. Eihän kuvailusta ole muuten mitään hyötyä. Tilastojohtaja Jussi Simpura mainitsi vanhimpana metatiedon hankintakeinona ammattikunnan vanhimpien kuulemisen. Tästä on kehitytty aineistojen dokumentointiin ja arkistointiin. Aivan uusimpia ovat metatietokannat. Niiden laatu ja käyttökelpoisuus riippuu kuitenkin täysin ylläpidon tasosta, johon tulee panostaa. Asiakirjahallinnon metatiedosta puhui sota-arkiston johtaja Jaana Kilkki. Kuvailemalla tietoa voidaan yksilöidä asiakirjat, joka mahdollistaa tietoresurssien löytämisen ja niiden esille saamisen. Se on tärkeää niin arkiston kuin minkä tahansa muunkin tietojen kanssa painiskelevan järjestelmän toiminnassa. Sähköisen aineiston pitkäaikaissäilytyksen metadatasta kertoi Kansalliskirjaston pääsuunnittelija Jani Stenvall. Hän totesi pitkäaikaissäilytykseen liittyvän ongelmia, jotka johtuvat tietoteknisestä kehityksestä. Tietotekniikka kehittyy niin nopeaan tahtiin, että tiedontuottajilla ja säilyttäjillä on hankaluuksia löytää yhteensopivia ratkaisuja, jotta nyt tallennettua sähköistä aineistoa pystytään löytämään, säilyttämään ja hallinnoimaan myös tulevaisuuden tietovälineillä. Tampereen Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston informaatikko Mari Kleemola esitteli heidän käyttämäänsä DDI (Data Documentation Initiative) kuvailuformaattia. Vuodesta 2000 lähtien formaatti on ollut tietoarkiston käytössä kvantitatiivisen tutkimusaineiston kuvailemisessa. Metatiedon kaivaminen tutkimusaineistosta on usein työlästä, sillä se vaatii yhteistyötä tutkijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Sen tuottamiseen tarvitaan aikaa ja resursseja. Tulevaisuuden suunnitelmissa on uuden kuvailuformaatin kehittäminen, joka olisi monikielinen www-portaali tutkimusaineistojen hakuun, selaamiseen ja imurointiin. Näin yhteiskuntatieteelliset tutkimusaineistot olisivat mahdollisimman laajassa käytössä myös kansainvälisesti. Monille tutumpi kuvailuformaatti on Dublin Core, joka mahdollistaa painetun tai elektronisen aineiston kuvailun. Sen vaiheista kertoi kehittämisjohtaja Juha Hakala. Formaatin pääfunktiona on aineiston kuvailun ja tiedonhaun kohdistuminen metadataan. Muun muassa yhteisellä semantiikalla, kansainvälisellä sovellettavuudella, laajennettavuudella ja kuvailutietojen siirrolla on aikaansaatu kokonaisuus, joka on ollut käytössä kahdeksan vuoden ajan. Hakalan mielestä on tärkeää saada eri tiedonvälittäjien kuvailutiedot yhtenäisiksi, jotta tiedon vaihtaminen onnistuu. Sen mahdollistaa kirjastoissa käytetty MARC-formaatti. Tiedon kuvailusta, metatiedosta on siis hyötyä monella alalla ja tulevaisuudessa sen käyttöä tullaan lisäämään. Sen takaa sähköisen aineiston ja avoimen verkon käytön yleistyminen. Metatieto kun kertoo enemmän kuin pelkkä indeksikortti. Seminaarista myös verkossa Asiasta innostuneelle Kimmo Tuomisen tekstiä metadatasta 15

20 Taidekirjastojen työryhmä tänään Sinikka Perttula kirjastonhoitaja, Kuvataideakatemia Suomen tieteellisen kirjastoseuran taidekirjastojen työryhmän jäsenet edustavat Suomen museoiden, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen, virastojen sekä kaupunkien taidekirjastoja. Työryhmän virallinen toiminta painottuu pohjoismaiseen yhteistyöhön ARLIS/Nordenissa, joka on viiden Pohjoismaan taidekirjastojen yhteistyöelin sekä taidekirjastoissa työskentelevien yhteysverkko Jäsenlehti ARLIS/Norden Info ilmestyy kolmesti vuodessa kunkin Pohjoismaan vuorollaan toimittamana. Kerran vuodessa, vuoroin kussakin Pohjoismaassa järjestetään konferenssi jostakin ajankohtaisesta aiheesta. Tänä vuonna konferenssi pidetään kesäkuun puolivälissä Akureyrissä, Islannissa ja aiheena on taidealan käyttäjäkoulutus. Muulloin toiminta keskittyy kaikissa Pohjoismaissa taidekirjastojen säännöllisiin tapaamisiin. Työryhmä julkaisee omaa, toistaiseksi englanninkielistä esitettä toiminnastaan. Puheenjohtajana ja kokoonkutsujana toimii Satu Lindberg Kulttuuripolitiikan kirjastosta Taiteen keskustoimikunnasta. Taidekirjastojen työryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa, useimmiten jonkun kehysorganisaation tiloissa samalla siihen ja sen kirjastoon tutustuen. Työryhmän syyskokous on pyritty pitämään muualla kuin Helsingissä. Viimeksi oltiin Tampereella, TAMKin taiteen ja viestinnän yksikön vieraana. Vierailukaupunkien kulttuurianti kuuluu aina myös kokouksen ohjelmaan. Työryhmä järjestää koulutustilaisuuksia, mm. tässä lehdessä selostetun Taiteen tiedonlähteet koulutuspäivän sekä opintomatkoja mahdollisuuksien mukaan. Taidekirjastojen työryhmän jäsenet seuraavat aktiivisesti alaansa ja osallistuvat erilaisiin elektronisiin hankkeisiin, mm. FinELibiin kulttuurialan aineistoehdotusten koordinoijana, kokoonkutsujana ja tiedottajana. Jäsenkirjastoja on mukana myös virtuaaliyliopiston kehittämisessä sekä virtuaalikirjastossa. Jo 1990-luvulla alkanut pitkäjänteinen projekti on ollut ns. Baltiaprojekti eli taidekirjastojen yhteistyö Baltian maiden taidekirjastojen kanssa. Työryhmän järjestämät opintomatkat ovatkin suuntautuneet juuri Baltiaan. Syksyllä 2002 pidettiin Tartossa kaksipäiväinen Contemporary art libraries in Baltic Sea region -seminaari, jossa myös taidekirjastojen työryhmä oli edustettuna. Kaiken kokoisten ja näköisten taidekirjastojen hoitajat ovat tervetulleita joukkoomme. Tämä walaskalakuva elävöitti alunperin Kyläkirjaston kuvalehden numerossa 11/1888 selostettua suomussalmelaisen kansanmiehen Ateneumkäyntiä. Lehden taitossa kuvan ja tekstin yhteyttä ei tuolloin ehkä voitu toteuttaa helposti. Tänään kuva sopii erikoisen hyvin taidekirjastojen yhteistoiminnan kuvitukseksi: ARLIS/ Nordenin konferenssi pidetään nimittäin tänä vuonna Akureyrissä, ja kaupungin lähistöllä on myös valaiden tutkimusasema. Toivottavasti valasesiintymät ovat yhtä runsaat kuin yli sata vuotta sitten. 16

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kokoelmapolitiikka on voimassa 29.8.2011 alkaen. 1. KOKOELMAPOLITIIKAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kokoelmapolitiikan yhtenä tarkoituksena on olla apuna kirjaston

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Taidetta Turun taidemuseossa

Taidetta Turun taidemuseossa Taidetta Turun taidemuseossa Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys ry. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Taideyhdistys on perustettu edistämään taiteen harrastusta,

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1. PIKI-verkkokirjasto-projekti 13.12.2010. Osio: #6 Lue, katso, kuuntele

Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1. PIKI-verkkokirjasto-projekti 13.12.2010. Osio: #6 Lue, katso, kuuntele Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1 Osio: #6 Lue, katso, kuuntele 1 #6 lue-katsokuuntele Lue, katso, kuuntele -osion etusivu Nostoja alasivuilta ja erilaisia listoja. 6 alasivun esittelylaatikot,

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

OU! Kirjaston yö taiteissa

OU! Kirjaston yö taiteissa OU! Kirjaston yö taiteissa Taiteiden yön toinen juhlajulkaisu 22.8.2013 1 Pääkirjoitus Taidetta ja remonttia K eskellä pääkirjaston remonttia vietettiin uuden Oulun kaupungin juhlavuoden taiteiden yötä.

Lisätiedot

YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA

YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA Valokuvan muisti -kyselyyn vastasi 18 taidemuseota. Aluetaidemuseot on erotettu omaksi ryhmäkseen ja niistä on erillinen yhteenveto. Taidemuseot Aboa Vetus & Ars Nova

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Tieto matkaa maailmalle

Tieto matkaa maailmalle Tieto matkaa maailmalle Avoimen julkaisemisen parhaat käytänteet Helsinki 31.1.2017 Ulla Ikäheimo & Tarja Mäkinen Sisältö Mitä on metatieto Kuvailusäännöt ja formaatit Sanastot ja Finto Henkilöt Tunnisteet

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Etsi aineistoa, uusi lainoja, tee varauksia. http://juolukka.linneanet.fi Onnistuneita hetkiä Juolukan parissa!

Etsi aineistoa, uusi lainoja, tee varauksia. http://juolukka.linneanet.fi Onnistuneita hetkiä Juolukan parissa! Lapin korkeakoulukirjasto Kirjasto- ja tietopalvelut Juolukka pikaopas Etsi aineistoa, uusi lainoja, tee varauksia. http://juolukka.linneanet.fi Onnistuneita hetkiä Juolukan parissa! TIEDONHAKU Jos etsit

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VASTAAJIA: 56 SUKUPUOLI MIES (11) NAINEN (43) EI VASTAUSTA/EOS (2) ELÄMÄNTILANNE TYÖSSÄ (18) TYÖTÖN (6) KOULULAINEN/OPISKELIJA (5) ELÄKELÄINEN (26)

Lisätiedot

Mitä on sisällönkuvailu

Mitä on sisällönkuvailu Mitä on sisällönkuvailu Esko Siirala Helsingin yliopiston kirjasto HELKA-kirjastojen sisällönkuvailuiltapäivä 09.09.201 Helsingin yliopiston kirjasto / Esko Siirala / Mitä sisällönkuvailu on. 1 Sisällönkuvailu

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Verkkokirjaston hakuohjeet

Verkkokirjaston hakuohjeet 1 Verkkokirjaston hakuohjeet Pikahaku Hakulaatikon löydät kaikkien sivujen yläosasta. Voit valita kohdistuuko haku kirjaston aineistotietokantaan, verkkokirjastosivustoon vai avainsanoihin. Voit hakea

Lisätiedot

Lukijaprofiili Suomen Kuvalehti 2013

Lukijaprofiili Suomen Kuvalehti 2013 Lukijaprofiili Suomen Kuvalehti 2013 Suomen Kuvalehti Viikoittain ilmestyvä ajankohtaislehti: reportaaseja, haastatteluja ja uutisanalyyseja Lukijoita 303 000 Lukuminuutit 91 87 Lukukerrat 2,8 Mies 49

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät.

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. Ohjeet Kulttuurikuntoilun tehtäviä varten Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. TEHTÄVÄT ENNEN KÄVELYÄ TEHTÄVÄ 1 Lue kävelyn

Lisätiedot

Yhtenäisen juonen lohtu : Kirjasampo, lukeminen ja muisti

Yhtenäisen juonen lohtu : Kirjasampo, lukeminen ja muisti Yhtenäisen juonen lohtu : Kirjasampo, lukeminen ja muisti Miten Kirjasampoa voi hyödyntää kaunokirjallisuuden etsimisessä ja lukemisessa Kun tarinoita ei kerrota, me olemme vaarassa eksyä. Valheisiin kompastuu,

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

MINÄ OSAAN MITTARISTO INFORMAATIOLUKUTAIDON OPETUKSEEN JA ARVIOINTIIN

MINÄ OSAAN MITTARISTO INFORMAATIOLUKUTAIDON OPETUKSEEN JA ARVIOINTIIN MINÄ OSAAN MITTARISTO INFORMAATIOLUKUTAIDON OPETUKSEEN JA ARVIOINTIIN Amkit-konsortion pedagoginen työryhmä selvitti keväällä 2008 IL-ydinainesanalyysin käyttöä. Selvityksestä kävi ilmi, että ydinainesanalyysin

Lisätiedot

Painetun aineiston saatavuus Anna-Maria Soininvaara

Painetun aineiston saatavuus Anna-Maria Soininvaara Painetun aineiston saatavuus Anna-Maria Soininvaara Helsingin kaupunginkirjasto 4.11.2011 PAINETTU VS DIGITAALINEN Yleiset kirjastot ovat vasta siirtymässä digitaalisiin aineistoihin. Painettua aineistoa

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Verkkopalvelu suomalaisille museoille. tutkija, hankekoordinaattori Maria Virtanen Asiantuntijuus jakoon -seminaari

Verkkopalvelu suomalaisille museoille. tutkija, hankekoordinaattori Maria Virtanen Asiantuntijuus jakoon -seminaari Verkkopalvelu suomalaisille museoille tutkija, hankekoordinaattori Maria Virtanen Asiantuntijuus jakoon -seminaari 1.2.2013 Kuinka kaikki alkoikaan? Suomen valokuvataiteen museolla mietittiin - miten palveltaisiin

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

Miksi taiteilijan kannattaa tehdä viestintää? Miisa Pulkkinen, Suomen Taiteilijaseura

Miksi taiteilijan kannattaa tehdä viestintää? Miisa Pulkkinen, Suomen Taiteilijaseura Miksi taiteilijan kannattaa tehdä viestintää? Miisa Pulkkinen, Suomen Taiteilijaseura Taiteilijan työn näkyvyys ennen Taiteilija Näyttelytiedote Mediahuomio Kritiikki Haastattelu Nosto Yleisö Taiteilijan

Lisätiedot

Kepeästi nuotin vierestä

Kepeästi nuotin vierestä Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Kepeästi nuotin

Lisätiedot

Julkaisujen, aktiviteettien ja uutisten tietojen tallennus LaCRISjärjestelmään

Julkaisujen, aktiviteettien ja uutisten tietojen tallennus LaCRISjärjestelmään Julkaisujen, aktiviteettien ja uutisten tietojen tallennus LaCRISjärjestelmään Liisa Hallikainen 15.12.2015 Tallennus aloitetaan oikealla ylhäällä olevalla Lisää uusi nappulalla Julkaisut tuodaan muista

Lisätiedot

Portfolio / Santtu Rantanen

Portfolio / Santtu Rantanen Portfolio / Santtu Rantanen 2 Santtu Rantanen Muotoilija Puuseppä Luovahulluus@gmail.com Luovahulluus.googlepages.com +358 40 7262 262 Pohjoinen Liipolankatu 13 A15 15500 Lahti 4 Ennen muotolijaksi ryhtymistä

Lisätiedot

Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5.

Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5. 2013 Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5. Liisa BenHenia, Eija Kämäräinen, Pirkko Lindberg, Raija Seppänen, Ari Koistinen, Jarkko Oinonen AVI ELY 10.6.2013 Lähiyhteistyön

Lisätiedot

Metatieto mihin ja miten? Juha Hakala Helsingin yliopiston kirjasto juha.hakala@helsinki.fi

Metatieto mihin ja miten? Juha Hakala Helsingin yliopiston kirjasto juha.hakala@helsinki.fi Metatieto mihin ja miten? Juha Hakala Helsingin yliopiston kirjasto juha.hakala@helsinki.fi Sisältö Metatiedon määrittely Metatiedon käytöstä Metatietoformaatit MARC, Dublin Core, IEEE LOM Elektronisten

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia PROFESSORILUENTO Professori Leila Koivunen Yleinen historia Humanistinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Leila Koivunen pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa, Assistentinkatu 5 16. joulukuuta

Lisätiedot

Tutkimuksen alkuasetelmat

Tutkimuksen alkuasetelmat Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)

Lisätiedot

Kurssien lukulistojen ylläpito Nellissä ja siirto Moodleen

Kurssien lukulistojen ylläpito Nellissä ja siirto Moodleen Kurssien lukulistojen ylläpito Nellissä ja siirto Moodleen Nellistä voi siirtää kirjallisuuslistoja Moodle-oppimisympäristöön. Näin voidaan tarjota opiskelijalle esimerkiksi verkkokurssin oheislukemistona

Lisätiedot

Nelli Tiedonhakuportaali Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun elektronisiin aineistoihin. Onnistuneita hetkiä Nellin parissa!

Nelli Tiedonhakuportaali Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun elektronisiin aineistoihin. Onnistuneita hetkiä Nellin parissa! Nelli Tiedonhakuportaali Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun elektronisiin aineistoihin. Onnistuneita hetkiä Nellin parissa! Nelli elektroniset aineistot yhdessä paikassa Nellissä voit silmäillä mitä elektronisia

Lisätiedot

E-aineistot haltuun , ja Jaana Märsynaho & Mira Jurvansuu

E-aineistot haltuun , ja Jaana Märsynaho & Mira Jurvansuu E-aineistot haltuun 2.3.2017, 6.4.2017 ja 5.5.2017 Jaana Märsynaho & Mira Jurvansuu Esittelyssä Aleksi Arto (sis. Ostrobotnian) Eebo Ecco Digi: Kansalliskirjaston digitoidut aineistot Digi: Oulun arkki

Lisätiedot

PALVELUMUOTOILUN METODIT. Mauri Härkönen Ville-Eemeli Junnila Miikka Laakso Mari Pohjanvesi

PALVELUMUOTOILUN METODIT. Mauri Härkönen Ville-Eemeli Junnila Miikka Laakso Mari Pohjanvesi PALVELUMUOTOILUN METODIT Mauri Härkönen Ville-Eemeli Junnila Miikka Laakso Mari Pohjanvesi KULTTUURILAUTAKUNTA KIRJASTON INTERNETSIVUT ASIAKAS ITSEPALVELULAINAUS KIRJASTON HENKILÖKUNTA PALAUTUSAUTOMAATTI

Lisätiedot

Kainuulainen mediayhtiö. Suomalainen Lehtipaino SLP Jakelu SLP Kustannus - Yhteensä noin 14o työntekijää

Kainuulainen mediayhtiö. Suomalainen Lehtipaino SLP Jakelu SLP Kustannus - Yhteensä noin 14o työntekijää Näin me sen teimme! Eli miten yli sata oppilasta, kourallinen opettajia ja viisi kainuulaiskoulua toteuttivat MUSTAA VALKOISELLA liitelehden. Lehti jaettiin neljän kainuulaislehden välissä 30 500 talouteen.

Lisätiedot

Pirjo Saanio 2014 ISBN: 978-952-282-879-8

Pirjo Saanio 2014 ISBN: 978-952-282-879-8 PIRJO SAANIO Pirjo Saanio 2014 ISBN: 978-952-282-879-8 2 ENNEN ALKUSANOJA Työskentelin Kirjoitin ja tulostin. Kaiversin ja upotin vaahtomuoviin. itsenäisiä näkemyksiä, työsuhteessa 13.12.2004-12.6.2005.

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10 Asia Hakijat lasilintujen tekijänoikeussuoja T, F Ab Annettu 19.8.2015 Tiivistelmä Taideteollisesti valmistetut lasilinnut ilmensivät tekijänsä luovia valintoja muun

Lisätiedot

Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle?

Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle? Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle? TUTKA 15.5.2014 Jari Ojala Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos jari.ojala@jyu.fi Suomen yliopistojen julkaisut 2011-2012 Kaikki

Lisätiedot

1 Iahettamat kirjeet; Fb Adressit ; G Esineet; (Da Valokuvat, liite )

1 Iahettamat kirjeet; Fb Adressit ; G Esineet; (Da Valokuvat, liite ) KASIKIRJOITUSARKISTO ARKISTOLUETTELO A 1 Arkistokaavan mukaan pysyvasti Kupiaisen kokoelma 1 Unto Kupiaisen osaan lisatty aineisto : Bc Puheet, esitelmat, luennot ; Be Paivakirjat ja muistiinpanot ; BI

Lisätiedot

Lasten museokesä 2013

Lasten museokesä 2013 Lasten museokesä 2013 Museoiden kesä on täynnä tapahtumia, ja moni niistä on tarkoitettu erityisesti lapsille. Haluaisitko kehrätä, oppia vanhan ajan valokuvauksesta ja otattaa itsestäsi visiittikorttikuvan

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi

Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi Matkalla ENY projektipäällikkö Jonna Haapamäki-Syrjälä, IS-Technics Oy Raimo Keskitalo sekä Dubaissa toimistoa pitävä Exigo Finland

Lisätiedot

SUOMALAINEN ON SELLAINEN. Kuvataiteen Suomikuva Ateneumin kokoelmanäyttelyn pohjalta

SUOMALAINEN ON SELLAINEN. Kuvataiteen Suomikuva Ateneumin kokoelmanäyttelyn pohjalta SUOMALAINEN ON SELLAINEN Kuvataiteen Suomikuva Ateneumin kokoelmanäyttelyn pohjalta JORMA ETTO: SUOMALAINEN ON SELLAINEN (1974) Suomalainen on sellainen, joka vastaa kun ei kysytä, kysyy kun ei vastata,

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Hienovarainen ympäristön puolustaja

Hienovarainen ympäristön puolustaja Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Hienovarainen

Lisätiedot

Kansankirjasto ja lukusali.

Kansankirjasto ja lukusali. VIII. Kansankirjasto ja lukusali. Kansankirjaston ja lukusalin hallituksen kertomus vuodelta 1909 *) oli seuraavaa sisällystä: Kansankirjaston ja lukusalin hallitukseen ovat vuonna 1909 kuuluneet päätirehtööri

Lisätiedot

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ TIEDONHAKU INTERNETISTÄ Internetistä löytyy hyvin paljon tietoa. Tietoa ei ole mitenkään järjestetty, joten tiedonhaku voi olla hankalaa. Tieto myös muuttuu jatkuvasti. Tänään tehty tiedonhaku ei anna

Lisätiedot

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uudet liput Uumajan kunta on tilannut uudet liput, joissa on teksti sekä suomen että uumajan saamen kielillä. Sinut toivotetaan tervetulleeksi

Lisätiedot

KARI SUOMALAINEN Arkistoluettelo

KARI SUOMALAINEN Arkistoluettelo KARI SUOMALAINEN Arkistoluettelo http://www.paivalehdenarkisto.fi/ SISÄLLYSLUETTELO A Haastattelut ja keskustelut 1 B Painotuotteet 2 C Julisteet 3 KARI SUOMALAISEN ARKISTO Arkistonmuodostaja Kari Suomalainen

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Yhteiskunnan kehityksen indikaattorit miksi, kenelle ja miten? Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö

Yhteiskunnan kehityksen indikaattorit miksi, kenelle ja miten? Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Yhteiskunnan kehityksen indikaattorit miksi, kenelle ja miten? Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö 3.9.2009 Miksi? 5 keskeistä ongelmaa tiedonkäytössä tietoa on paljon, mutta se ei löydy tieto ei

Lisätiedot

Saisinko nimikirjoituksenne, Herra Presidentti?

Saisinko nimikirjoituksenne, Herra Presidentti? 104 LÄHIKUVA 2/2016 Tomi Lindblom VTT Saisinko nimikirjoituksenne, Herra Presidentti? Kirjoittaja on VTT ja viestintäyrittäjä, jolla on yksi maamme laajimmista yksityisomistuksessa olevista nimikirjoituskokoelmista.

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Ohje: Miten haen artikkeleita Aleksista

Ohje: Miten haen artikkeleita Aleksista Ohje: Miten haen artikkeleita Aleksista a) Mikä on Aleksi?... 1 b) Verkkopalvelun ulkoasu. 1 c) Artikkelien hakeminen... 2 d) Artikkelien lukeminen... 4 e) Artikkelien lisääminen koriin.. 5 a) Mikä on

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

LUETTELO 651 ALMA FOHSTRÖM

LUETTELO 651 ALMA FOHSTRÖM LUETTELO 651 ALMA FOHSTRÖM Helsingin yliopiston kirjasto Käsikirjoituskokoelmat 1 ALMA FOHSTRÖM VON RODE 1856 1936 Alma Fohström syntyi Helsingissä 2.1.1856 kauppias August Fohströmin seitsenlapsiseen

Lisätiedot

keskus Euro TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO Yliopistonkatu 38 PL Tampere

keskus Euro TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO Yliopistonkatu 38 PL Tampere TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO Euro keskus Yliopistonkatu 38 PL 617 33101 Tampere www.uta.fi/laitokset/kirjasto/eu EU-informaatikko puh. (03) 215 7867 fax (03) 215 7493 e-mail: kileto@uta.fi 1 Tampereen

Lisätiedot

Opinto-oikeus Taidehistorian opiskeluoikeus on kaikilla läsnä olevaksi ilmoittautuneilla yliopiston opiskelijoilla.

Opinto-oikeus Taidehistorian opiskeluoikeus on kaikilla läsnä olevaksi ilmoittautuneilla yliopiston opiskelijoilla. Taidehistoria Osoite: Taidehistoria, PL 1000, 90014 Oulun yliopisto Puhelin: 029 448 3313 (opintotoimisto), 029 448 3334 (lehtori) Sähköposti: paivi.kynkaanniemi@oulu.fi (opintotoimisto), jorma.mikola@oulu.fi

Lisätiedot

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Copyright 2016 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Janne Harju Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2494-6 978-952-14-2495-3 (sähkökirja)

Lisätiedot

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Toimituskunta Lassi Karivalo Pirjo-Liisa Sillgren Merja Karivalo Tanja Nieminen Jyväskylä 2014 Jyväskylän Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys ry, 2014 Toimituskunta:

Lisätiedot

Hyvät Castrén-suvun jäsenet

Hyvät Castrén-suvun jäsenet Huhtikuussa 2015 Hyvät Castrén-suvun jäsenet ON KULUNUT viisi vuotta kun olimme koolla Helsingissä. Kuluvan kauden aikana julkaistiin ajantasainen sukukalenteri Castrén-suku 2012 ja aloitettiin uuden kirjan

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Tiedonlähteille NELLIn kautta -

Tiedonlähteille NELLIn kautta - 28.8.2009 1 Tiedonlähteille NELLIn kautta - www.nelliportaali.fi/jy NELLI-portaali on tiedonhakujärjestelmä, joka tarjoaa pääsyn Jyväskylän yliopistossa käytettävissä oleviin sähköisiin aineistoihin kuten

Lisätiedot

Monihaku ja sähköiset aineistot tutuksi. Jyväskylän kaupunginkirjaston tiedonhaun koulutus

Monihaku ja sähköiset aineistot tutuksi. Jyväskylän kaupunginkirjaston tiedonhaun koulutus Monihaku ja sähköiset aineistot tutuksi Jyväskylän kaupunginkirjaston tiedonhaun koulutus Miksi monihaku? Sähköistä aineistoa valtavat määrät Laadukasta ja ei-niin-laadukasta Ilmaista ja maksullista Monihakuun

Lisätiedot

TAKSAT JA MAKSUT 1.1.2013 ALKAEN

TAKSAT JA MAKSUT 1.1.2013 ALKAEN JYVÄSKYLÄN MUSEOPALVELUT TAKSAT JA MAKSUT 1.1.2013 ALKAEN PÄÄSYMAKSUT alv 0 % Aikuiset Opiskelijat (muut kuin taide- ja museoaineiden) Jyväskylän kaupungin työntekijät Ryhmät, yli 10 henkeä Lapset (alle

Lisätiedot

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin 4.11.2016 klo 15-16 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Seija Leppänen psykologi, uraohjaaja Aalto-yliopiston oppimispalvelut,

Lisätiedot

LUKUVALMENTAJA MARIA KOTILA

LUKUVALMENTAJA MARIA KOTILA LUKUVALMENTAJA MARIA KOTILA 16.10.2015 PALVELUN MÄÄRITELMÄ LYHYESTI (Lukuvalmentajapalvelun konseptin mukaan) Lukuvalmentaja-palvelu on Helsingin kaupunginkirjaston henkilökohtainen, räätälöity opastuspalvelu,

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas Työnhaku 2.0 A s i a n t u n t i j a b r ä n d i v e r k o s s a, t y ö n h a k u s o m e s s a j a v i s u a a l i n e n C V 11.2.2016 Sanna Saarikangas Mitä? Ohjelmassa Miten ja miksi työnhaku on muuttunut

Lisätiedot

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen?

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? TERVETULOA KANTELEESEEN Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? SUOMENKIELINEN PÄIVÄKOTI KANTELE Haningen kunnalla on oma suomenkielinen esikoulu.

Lisätiedot

Aineistoentiteettien ensisijaiset suhteet. RDA-koulutus Marja-Liisa Seppälä marja-liisa.seppala[ät]helsinki.fi

Aineistoentiteettien ensisijaiset suhteet. RDA-koulutus Marja-Liisa Seppälä marja-liisa.seppala[ät]helsinki.fi Aineistoentiteettien ensisijaiset suhteet RDA-koulutus 27.10.2015 Marja-Liisa Seppälä marja-liisa.seppala[ät]helsinki.fi Aineiston kuvailu aineiston attribuuttien ja suhteiden merkitseminen Teokset Ekspressiot

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

NÄKY viettää kansallissäveltäjämme, Jean Sibeliuksen juhlavuotta. 1. Juhlavuoden Sibeliusta koskevat tapahtumat erillisenä tämän luettelon lopussa.

NÄKY viettää kansallissäveltäjämme, Jean Sibeliuksen juhlavuotta. 1. Juhlavuoden Sibeliusta koskevat tapahtumat erillisenä tämän luettelon lopussa. KULTTUURITAPAHTUMAT VUONNA 2015 NÄKY viettää kansallissäveltäjämme, Jean Sibeliuksen juhlavuotta. 8.12.2015 tuli hänen syntymästään kuluneeksi 150 vuotta. 1. Juhlavuoden Sibeliusta koskevat tapahtumat

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen Kouvolan iltalukio Tutkielmakäytänteet Tutkielman osat 1. Kansilehti 2. (Tiivistelmä) 3. Sisällysluettelo 4. Käsittelyosa 5. Lähdeluettelo 6. Liitteet Sisällysluettelo Tutkielman luvut ja sivut numeroidaan.

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

KANSALAISOPISTO TARJOAA TIETOA, TAITOA JA ELÄMYKSIÄ!

KANSALAISOPISTO TARJOAA TIETOA, TAITOA JA ELÄMYKSIÄ! ILOA VÄREISTÄ JA LUONNOSTA Päivämäärät 8.3.-7.6.2017 Kellonaika keskiviikkoisin klo 10.00-14.15 Piritan grafiikan luokka, Hämeentie 34 (Vanha valkoinen kaksikerroksinen kivitalo City-marketin vieressä).

Lisätiedot

LIITE 1: ISÄ SAIRAALASSA / SYMBOLIARKKI FORMULAKISA

LIITE 1: ISÄ SAIRAALASSA / SYMBOLIARKKI FORMULAKISA LIITE 1: ISÄ SAIRAALASSA / SYMBOLIARKKI FORMULAKISA Isä haluaa kokeilla pientä puhelaitetta, jota voi käyttää myös vuoteessa. Kokeiluun hankitaan laite, jossa 2 x 5 viestin ruudukko (kuvat 1-2) voidaan

Lisätiedot

Kielellisen datan käsittely ja analyysi tutkimuksessa

Kielellisen datan käsittely ja analyysi tutkimuksessa Kielellisen datan käsittely ja analyysi tutkimuksessa Kimmo Koskenniemi 4.4.2007 Yleisen kielitieteen laitos Humanistinen tiedekunta Kielidataa on monenlaista Tekstiä erilaisista lähteistä kirjoista, lehdistä,

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Kirjasampo - kaunokirjallisuuden verkkopalvelu

Kirjasampo - kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasampo - kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjastot.fi:n koulutukset Syksy 2013 Esityksen sisällöt Yleistä tietoa Kirjasammosta Kirjasammon käyttöliittymän uusimmat ominaisuudet Jatkoprojekti: Lasten-

Lisätiedot

Sähköisten materiaalien käyttö tableteilla

Sähköisten materiaalien käyttö tableteilla Sähköisten materiaalien käyttö tableteilla Oili Valtonen, informaatikko KyAMK / kirjasto- ja tietopalvelut / Kasarminmäki Esityksen sisältö Mitä sähköisiä materiaaleja on tarjolla Mitä mahdollisuuksia

Lisätiedot