Akkommodaatiosta ja sen kliinisestä merkityksestä. IV osa.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Akkommodaatiosta ja sen kliinisestä merkityksestä. IV osa."

Transkriptio

1 13 Akkommodaatiosta ja sen kliinisestä merkityksestä. IV osa. Kaisu Viikari, LKT, Turku,... '-, Näkökohtia myopiasta ja pseudomyopiasta Pupillin tämän vuoden 2. numerossa sanottiin myopia-kirjoituksen pohdinnassal, että toistaiseksi ei ole voitu pitävästi selvittää, millä mekanismilla li kinäköisyyden kehittyminen on lukemiseen ja lähityöhön yhteydessä. Siihen liittyen en malta olla ottamatta esiin, nykyisin Suomessa asuvan Adelin työtä vuodelta , jossa hän esittää teorian siliaarilihaksen toiminnasta akkommodaatiossa ja sen vaikutuksesta myopian kehittymiseen:: -- Akkommodoidessa siliaarilihaksen kehämäiset, sirkulääriset säikeet (MOllerin lihas) ja Calasans'in kuvaamat iris säikeet supistuvat sulkijamaisesti siten pienentäen siliaarilihaksen ulokkeiden muodostamaa "aukkoa". Kohottamalla siliaarilihaksen ulokkeita ne samalla siirtyvät lähemmäs värikalvon takapintaa. Tämä kuvattu liike aiheuttaa vetoa suonikaivoon, ehorioideaan. Sitä vetoa pyrkivät vuorostaan tasaamaan siliaarilihaksen pitkittäis-säikeet, longitudinaaliset BrOeken lihaksen säikeet, jänteyttään mukaellen. BrOeken lihas on tähän tarkoitukseen anatomi. selta rakeoteeltaan ihanteellinen. Sen säikeet kiin nittyvät supraehorioidea-iamelliin, silmämunan ekvaattorin taakse, eräänlaisten haaratähtien (musele stars) muodossa, jokaisessa 3, tai useampia, sakaraa. Nämä hennot "vispilät" (slender spindles) kiinnittyvät hienoihin, sädemäisiin, elastisiin säikeisiin, jotka yhdessä; ikäänkuin ohenevien (= kiristyvien) ja paksunevien (= löysäävien) vinoneliöiden tavoin joustavat liukumista eteenpäin BrOeken lihaksen supistuessa ja ohjaavat säikeitä taaksepäin, lihaksen löyhtyessä. Mutta, kun lähityö muuttuu ponnisteliun suureksi, longitudinaaliset säikeet eivät enää toimikaan liikkeitten tasaajina, vaan alkavat supistua' samanaikaisesti, synergistisesti, aiheuttaen vetoa ehorioideaan; siten supistuksen aalto etenee taaksepäin koko lihaksen pituudella. Näin jatkuva ehoirioidean eteenpäinvetäminen synnyttää painetta suhteellisen epäelastista korioideaa vastaan. Suonikaivoon syntyy muutoksia, se alkaa rappeutua, degeneroitua. Sitä seuraavat degeneratiiviset ja surkastumismuutokset (atrofia) myös kovassa kaivossa, (selearassa), mikä väistämättä, nuoren ihmisen, vielä elastisessa silmämunassa johtaa aksiaaliseen pitenemiseer., elongoituneeseen bulbukseen. Tämä teoria on ensi lukemalta vallannut mieleni enkä voi koskaan, myopista silmänpohjaa tutkiessani, olla sitä muistamatta, niin aukottoman loogiselta se tuntuu: - Elongation mukana kasvava atrooffinen puolikuu, eonus myopieus muistuttaa siitä aina. - Saman mekanismin seuraamuksiksi olen, itselleni, tulkinnut myös papillan vieressä näkyvät, aivan kuin irtoamassa olevat, aaltoilevat ja pigmentoidut verkkoka/von reunat. Lisääntynyt pigmentti siinä kielii reaktiosta jotakin vastaan (tässä vetoa) ja kiinnittyä alustaansa. Tällaisen muutoksen näkee aina joskus ei-myooppisessakin silmässä, jolloin se sopisi olemaan merkki vahvasti hyperooppisen silmän, suurta muutosta vaatineesta emmetropisaatioprosessista. - Ennenkaikkea Adelin esittämä teoria on sopusoinnussa sen kanssa,. kotldistl,ju niin helposti juuri kasvuikäisenbulbuk Myöhemminhän se ei samalla tavoin onnistu ja siksi meidän on pidettävä mielessämme, että ai.kuisiässä esiin tulevat likinäköisyydet lähinnä ovat Iinssimyopioita; niistä vuorostaan huomattava osa akkommodaatiokramppia ja siten pseudomyopiaa. Myopian luokittelu on kovin kirjavaa ja kunkin esittäjän subjektiivisten intressien leimaamaa. Siksi voinen itsekin liittyä heihin. Kliiniseltä kannalta vanha pääjakso aksiaalisiin ja linssimyopioihin on mielestäni se, joka parhaiten tukee hoitavaa silmälääkäriä auttamaan potilasta oireilussa Aksiaalinen myopia on, voisi sao noa, jo "menetetty" tilanne, palautumaton, mutta sitäkin toki voimme yrittää jarruttaa; Iinssimyopiat, joista huomattava osa on vielä toiminnallista pseudomyopiaa, ovat toimenpiteittemme oleellisimpia kohteita Myopian hoidosta on puhuttu yli sata vuotta, toistuvasti ja eri yhteyksissä. Entisten sukupolvien oli lähinnä taisteltava huonoja lukutottumuksia vastaan. Aivan äskettäin ilmestyneessä Aktuell tik oeh optometri'ssä on referoitu sadan vuoden takaista, v. Hippelin työtä (Agren3), jossa painotetaan yleishygieenisten kou/uolosuhteitten merkitystä ja todetaan niitten teho. Niissä ennenkaikkea pidennetyt välitunnit kiinnittivät huomiotani, sillä sisältyyhän jo akkommodaatiokrampin määritelmään, - "suurimääräisen mukauttamistyön seurauksena, riittävien lepotaukojen puutteessa, syntynyt si Iiaarilihaksen kouristustila" - palautumismahdol Iisuuden ensiarvoinen tärkeys. Tulevaisuutta kohti kaikki utopistiset ajatuksemme kyllä vähitellen i<ilpistyvät nykymaailman silmille vihamielisiin tottumuksiin; ne voittavat fanaattisimmatkin anti-mycpinistit. N-jinkauankuin lapset 1-vuotiaasta makaavat television edessä, 5 vuotiaat torpedoivat laivoja upoksiin, opetttat keventävät keskittymistään kaivoille laadituilla ohjelmillaan tai kiireiset ja uupuneet vanhemmat käyttävät televisiota lastensa hiljentämiseen ja viihdyttämiseen, baby-sitterinä, ei ole toivoa, että huimassa nousussa olevat myopialuvut pienenisivät. Yhä nuoremmat lapset käyttävät, yhä suurempia tuntimääriä kuumeiseen aivojen virittämiseen intensiiviseen näkötarkkailuun, saman ajan ollessa suurelta osin varastettu vastapainoisen rentouttavasta vapaa-ajan liikunnasta. Tutkimuksissa eri hoitomuotojen vertailemiseksi on mainittu esim. ryhmä, joka käyttää miinuslaseja "vain kaukolaseina". Tämähän onnistuu ainostaan puoli/aseilla siten, että alaosa on tyhjä (tai bifoka leissa alhaalla '±'O). Jos taas kysymyksessä on

2 konainen kaukolasi, ei pelkkää kaukokäyttöä ole olemassa, sillä koko elämähän on taukoamatonta katsomista lähelle ja kauas, kouluolosuhteista puhumattakaan. Otan hoidosta esille vain pari asiaa. Miksi 3-vuötiaalle; tai vuotiaalle, joka siihen saakkaa on selviytynyt kaikesta näkemisestä vaivatta, ensimmäisiksi laseiksi -4.5! (Tämähän tosin ei koske optikoita). Kun tiedämme, miten epäluotettavia, atropinoinnista huolimatta, parhaimmiksikin luulemamme objektiiviset refraktioarvot ovat, ja miten usein ja miten raskaasti akkommodaatiospasmi meitä vetää nenästä, niin ainahan on mahdollisuus edetä varovasti, pienin askelin ja tutkimuksia toistaen. Tällaisella lapsella ei koulu edes vielä hätyytä ja televisiosta selviää lähemmäksi menemällä tai mieluiten sen katsomisesta luopumalla. Emme saa hetkeksikään unohtaa, että jokainen miinus-lisäyksemme fiksoi senhetkisen siliaarilihaksen tonuksen. Jos korjaamme miinuspuolella olevan akkommodaatiokrampin aitona myopiana, silmä käyttää tätä lihaksen fiksoitunutta supistustilaa kuin uutena "ponnistuslautana" alkaakseen akkommodoida entistä enemmän. Näin päädytään yhä tiukempaan kramppiin.x Tämän kanssa on sopusoinnussa Mäntyjärven toteamus kasvuiän refraktiomuutosten nopeutumisesta miinuspuolelle liukumisen jälkeen. Kuitenkin, riittävän aikaisin, yhteistyöhaluisen, järkevän yksilön kanssa aloitettu preventiikka, aina silloin tällöin onnistuu täydellisestikin myopian torjumisessa. Miinusarvoista systemaattisesti tinkimällä, tilapäiskäyttöä viljelemällä, heikompiin kotilaseihin totuttautumalla, lukuetäisyyttä venyttä.. mällä (lukeminen läheltä on enemmän tapaa kuin tarvetta), bifokaleja määräämällä on aina mahdollisuusvähintään jarruttamiseen. Myopian komphkaatioita ajatellen se ei voi olla aiheetonta. Ellemme näin tee, on kohta näkyvissämme "kehityksen" toinen pää: Yli emmetropisaatiosta ja akkommodaatiokrampin luiskahtamisesta yli nollapisteen pelastaa enää vain erittäin vahvasti hyperooppinen lähtötilanne! Tämän päivän optikosta pseudomyopiå käsitteenä ja hoidojlisesti, kuten sumutuskin, tuntuvat varmaan yli-vanhalta levyltä, kun ne runsaat 15 vuotta ovat olleet jatkuvasti esillä suomalaisessa ammattilehdistössä. Voin kuitenkin kokemuksesta vakuuttaa, että näin ei ole ollut kaikkialla. Kun v olin Lundin oftalmologi-kongressiin ilmoittanut esitelmän, siihen kuului ennalta painettu lyhennelmä. Olin siinä kyttänyt mm. pseudomyopia-sanaa. Abstrakti -kirjasesta toimittava raati oli kuitenkin pyyhkinyt juuri tuon sanan pois - samalla pyyhkien koko sanoman! Asianomainen henkilö tuli kyl Iä esitelmän jälkeen - valitettavasti - paikkaamaan jotkain, mutta asia oli jo ehtinyt kärsiä. Sellaistakin käsitteiden sekoittamista näkee vielä, että akkommodaatiospasmin ja pseudomyopi. an välille pannaan yhtäläisyysmerkki. Sen vuoksi ehkä rohkenen, vielä kerran, toistaa näitten tilojen määritelmät: Akkommodaatiokramppi on tila, jossa siliaarilihas, suurimääräisen mukauttamistyön seuraukse- X Kun muistamme, että akkommodaatiokramppi voi saavuttaa jopa 30 dioptrian määrän, on helppo ymmärtää minkälaisiin dollisiin erehdyksiin voidaan yltää. na, ilman riittäviä levähdystaukoja, joutuu supistustilaan, joka ei helposti laukea. Pseudomyopia vuorostaan on tila, jossa todelli suudessa (emmetroopin tai) hyperoopin henkilön akommodaatiolihaksen kramppi on riittävän voi makas ylittämään refraktion nolla-pisteen; rooppi suluissa siksi, että todella emmetrooppinen silmä on suuri harvinaisuus). Vaikka pseudomyopiasta ja siihen liittyvästä kardinaalivirheestä, miinusten lisäämisestä pres byopian provosoimassa akkommodaatiokrampis sa, on lausuttu niin monta varoituksen sanaa, eivät probleemit käytännön kentältä häviä. Ei myöskään muisteta, ettei potilaan i1moittama kaukonäön huonontuminen ole mikään mittapuu: Tapausselostus: 4D-vuotias konekirjoittajatar LV. meni silmälää käriin sen vuoksi, että hänen mielestään kaukonäkö oli huonon tunut. Vielä 10 vuotta sitten hän oli tehnyt kaiken lähityönsä la seitta. Hän sai aikaisempiin laseihinsa lisäystä -0.5 (toiseen n ). Pian tämän jälkeen hän joutui ATK-kursseille ja sitten alkoivat tosi vaikeudet, "elämä nousi täysin pystyyn". Luennoilla hän vaihteli uusia lasejaan ja heikompia entisiä miinuksiaan, koska ei mitenkään voinut uusii/aan kirjoittaa. Päätä särki halke amispisteeseen saakka, ja potilas oli niin huonovointinen, ettei moneen p:iivään voinut kunnolla syödä. Huimaus myös kiusasi. Kun potilas n. kk. kurssin jälkeen tuli vastaanotolleni, kävi ilmi seuraavaa: Äiti on kertonut, että potilaalla lapsena aina särki päätä vuotiaana tuli kahden vuoden amenorrhoea (kuu kautisten poisjääminen) ja sen vuoksi tehtiin hormoonitutkimuk sia. Potilas lukee "aivan hirveästi". Rutiinikysymykseeni ham paitten puremisesta yöllä hän vastaa, ettei tiedä, mutta että päivisin hän huomaa purevansa hampaita yhteen. Korvia on tykyttänyt, kuumottanut ja ne ovat soineet. Hän on saanut ensimmäiset lasinsa 14-vuotiaana, heti mii nukset, ilmeisesti ei syjinteriyhdistelmää, joka tullut myöhem min. Syönyt lääkärin määräämiä Oxepam tabletteja hermostonsa rauhoittamiseksi. ~. _. Potilas tulee vastaanotolle vuoden 1986:n laseilla -1.5=cyl -0.5 ax 5 ja cyl ax 10. Uusimpiaan ei ole voinut käyttää. - ~.... _ Refraktiometrissä päästään arvoon -1.0: BinokuL 1- = Snellen; 0.33 numeroita, mikä ei suinkaan edellytä lasien vahvistamista (sfäriseen ekvivalenttiin ). MonokuL V =0.25; = 1.0 Hän luki lehtitekstiä + 3.0:IIa 35 cm:n etäisyydeltä + 1.0:IIä 45".. 1- pienehköä lehtitekstiä 70 cm:n etäis. Kauas exoa 14'-15" lähelle vastaukset aaltoilevat välillä - exo 14" Hoidon kaavailu - potilas saa aluksi harjoitella lukemista, ja konekirjoitustakin, laseitta. - Hän saa lainaksi puolilasit -1.0 (alaosa tyhjää) sekä toiset, kokonaiset - 1.0:n lasit, jotta hän voi, joutumatta paniikkiin, rauhassa harjoitella, ehkä tulemaan toimeen kokonaan laseit ta. Hänellä on lisäksi varalla omat, ennen vuotta 1986 hankitut, vähän Iievemmät miinukset, joilla tietää tulevansa toimeen. Lyhyen harjoittelun jälkeen potilas ilmoittaa selviävänsä laseit ta kaikesta muusta iähityöstä, paitsi konekirjoituksesta, johon haluaa toistaiseksi -1.0:1. Mikä olisi tässäkin tapauksessa ollut itsestään selvempää, kuin jo pelkästään iän perusteella - neuvoa yrittämään lähityötä laseitta tai - antaa heikommat miinukset lähityöhön tai - kirjoittaa bifokaalit korkeintaan entisillä kaukoarvoilla ja - kutsua potilas esim. v:n kuluttua kontrolliin - päätyi silmälääkäri tutkimuksissaan minkälaisiin arvoihin tahansa! Tapausselostus: Tarjoilija, rouva E.G. v.) tulee ensi kertaa vas taanotolleni. Hän kertoo heti aluksi, että hänellä on tässä tällai set lasit, joita hän ei ole koskaan tottunut pitämään. Katsottuani lasien arvot sanon, että se ilahduttaa minua! "Kui?" "Siksi, mitä vähemmällä miinuksella tulee toimeen, sitä parempi. Ja li ~ _~~ f I 14

3 säksi, kun olette ollut ilman miinuksia, se helpottaa suuresti tutkimistani. Potilaalla on 11-vuotias keisarileikkauksella saatu lapsi. Lapsen syntymän jälkeen on ollut Endometriosis-Ieikkaus ja 2 kohdunulkoista raskautta (vrt. Panaeea s ). Potilas lukee paljon, myös sängyssä. Hän on saanut ensimmäiset lasinsa silmälaäkariltä, 19-vuotiaana, hänen kertomansa mukaan lukulaseiksi ja heti miinusta. Sen jälkeen hän on käynyt optikolla nykyisten 6 vuotta vanhojen lasien ollessa ainakin kymmenennet, arvojen vaihdellessa suurin piirtein samassa suuruus luokassa. Lasien arvot: eyl -1.0 ax 100 ja =eyl -1.0 ax vuotiaana alkoi esiintyä migreenikohtauksia, sahanterineen ja oksennuksineen; niitä on ollut ainakin x 100, joitakin vuosia sitten jopa näkökentän pimeneminen: näkökenttä oli tunnin ajan horisontaalisesti, hiukan vinosti pimeä niin, ellä hän näki hensä kasvoista vain puolet. Sen jälkeen seurasi paänsärky. Potilas on pyörtynyt viidesti erilaisissa tilanteissa, sydämessä on ollut rytmihäiriöitä, korvat ovat soineet tinnitus), hän on purrut yöllä hampaitaan ( = bruxismi) ja häntä on huimannut. Migreenilääkkeitä, Anervania, Clotamia jne. hän on käyttänyt tuhansia elämässään. Tutkimuksessa käy ilmi, että Uonkin verran aikaa käyttäen) akkommodaatio laukeaa refraktiometrissä + 1.(5):een. Rekisterinumerot näkyvät pihan perältä + 2.(75):lIä; potilas on siis täydellisesti valelikinäköinen. Monokulaarinen visus kummallakin silmällä, kevyesti 0.7; semmassa se nousi 1.0:aan lieväliä inv. sylinterillä, oikeassa sy linteri ei muuttanut tilannetta. Nämä arvot oikeuttavat purkamaan ajokortista lasienkäyttövaatimuksen. Silmälihasten tasapaino on jonkin verran labiili, Sehoberin tes tissä aluksi lievä exo, joka tutkittaessa ja prismoja vaihdeltaessa muuttuu lievästi esoksi. Pienehköä lehtitekstiä potilas luki laseilla + 2.0, m:n tä. Hoidon kaavailu - Tutkimustulosten, iän ja ennenkaikkea monien oireitten vuoksi potilas sai hoidoksi lukulasit lisäksi hän sai, varalle, määräyksen pimeäajolaseiksi, mikäli syksyn pimetessä hän todella tuntisi epävarmuutta ajaessa: reseptiin kirjoitettuna toivomus, että näitä laseja ei tarvitsisi hankkia, ja potilaalle selitettynä, että ne ovat vailla tutkimuksen antamaa tukea, mielestäni "humpuukilasit". - Kontrolli suotava 1 - (2) vuoden kuluttua, riippuen oireista ja laseihin tottumisesta (= mitä nopeammin potilas tottuu uusiin lukulaseihinsa ja ilman miinuksia olemaan, sitä nopeammin pyritään seuraavaan muutokseen): - joko vahvempiin lukulaseihin puolilaseina - tai bifokaaleina, yläosassa mahdollisesti jo heikko plus. Omaa kieltänsä vallitsevasta tilanteesta puhuu, että 21 vuoden aikana, n. kymmenet eri lasimää räykset ovat pyörineet suunnilleen samoissa lukemissa. Se melko suorasti osoittaa meille myös, mikä arvo on annettava niille puheille, jotka yhä pi tävät pseudomyopiaa kovin harvinaisena. Kun tä mä ei suinkaan ole lajinsa ainoa edustaja - vas taaviahan tulee eteen juoksevalta nauhalta - on ollut vaikea kuvitella, että maan kaikki pseudomycr pit olisivat sattuneet osumaan juuri minun kohdalleni. Samoissa dioptria-arvoissa pysyminen puhuu myös sen puolesta, että potilaan akkommodaaticr kireys on jo ollut siinä määrässä, mitä hän jaksaa ylläpitää. Omien näkemysteni lyhyeksi lopuksi - myopiasta: Optometrinen maailmakin on edistystä jarruttavien pinttymien rasittama. Myopian hoidolle tuhoisin "ykkönen" on "subjektiivisesti parhaan näön" (the best subjective vision) tavoittelu. Se ja myopian jarruttaminen ovat yhteensovittamattomat. Kirjallisuutta 1. Pärssinen 0: myopiasta Pupilli 1988;5'(2): Adel N L: Eleetromyographie and entoptie studies suggesting a theory of aetion 01 the eiliary muscle in aeeommodation lor ar and its influenee on the development of myopia. Am J Optom 1966;43: Agren Skolhygienins inverkan skol närsyntheten. Aktuell optik oeh optometri 1988;10/(6-7): Mäntyjärvi M: Changes of refraetion in schoolehildren. Areh. Ophthalmol 1985;103: Viikari K Aekommodationsansträngning - oeh dess inverkan på organismen. Aktuell optik och optometri 1984;61(2): Oikea valo edistää terveyttä Koululaisilla on vähemmän poissaoloja, jos luokkahuoneet valaistaan päivänvalolampuilla tavallisten punertavavaloisten hehkulamppujen sijasta. Kokeeseen valitun amerikkalaiskoulun kolmen luokkahuoneen kattovalaisimiin vaihdettiin tavallisten hehkulamppujen tilalle päivänvalolamput. jotka lähettävät koko valospektrin kattavaa valoa eli siis samaa valoa, jota on ulkona. Vaihto tehtiin loman aikana. Muutaman kuukauden kuluttua verrattiin näiden kolmen luokan poissaoloja vastaaviin muiden luokkien lukuihin. Tutkimuksen tulokset osoittavat selvästi päivänvalolamppujen vaihtamisen taval1isten tilalle vähentäneen oppilaiden poissaoloja merkittävästi. Poistaakseen sen mahdollisuuden, että kyseiset oppilaat olisivat jo ennen koetta olleet vähemmän sairastavia, tarkastettiin poissaolot ennen lamppujen vaihtoa. Mitään merkittävää eroa ei kuitenkaan löydetty. Keinova 10 lisää lisämunuaisten kuorikerroshormonin kortisolin tuotantoa. Sitä muodostuu myös rasitustilanteissa ja eräs sen monista merkittävistä vaikutuksista on heikentää immuunipuolustusta, jonka kyky puolustaa kehoa bakteereitaja viruksia vastaan siten nee. Tämä voi olla selityksenä»tarpeettomille» poissaoloiue luokissa, joissa oli tavalliset hehkulamput päivänvalolamppujen sijasta. Opettajista päivänvalolamput olivat niin mukavia, etteivät he halunneet vaihtaa takaisin entiseen valaistukseen koejakson loputtua. 0 TIETEEN KUVALEHTI Nro 7 Heinäkuu

4 I Akkommodaatiosta ja sen kliinisestä merkityksestä Osa V Kaisu Viikari, LKT, Turku Akkommodaatio ja kolmoishermo Olen jo kirjoitussarjani ensimmäisessä osassa maininnut erittäin tärkeän alueen, akkoltjmodaatiorasituksen heijastumisen koko elimistoömme. Sen tekee mahdolliseksi hermostomme kaikenkattava, puumainen rakenne, jossa ovat yhteydet kaikkialta kaikkialle. Esim. suurten osasysteemien, perifeerisen ja autonomisen (ääreis ja tahdosta riippumattoman) hermoston välillä toimivat yhdyssäikeet (ramicommunicantes), selkaydinhermoista sympaattiseen runkoon ja päinvastoin. Siten melkein mikä tahansa ärsyke voi projisoitua melkein minne tahansa elimistöömme. Tutkijat tuntevat hyvin esim. käsitteen heijastekj pu jossa kipu tuntuu etäällä, usein missä varsinainen prosessi on. (Tätä segmenttiajattelua vuorostaan hei pottaa suuresti, jos kuvittelemme itsemme nelijalkaiseksi.) Myös oftalmologian oppikirjoissa näkee käsiteltävän akkommodaatioon liittyviä heijasteoireita (referred symptoms), mutta ilmeisesti ne kuitenkin sivuutetaan jonkinlaisena läpi lukuna siitä päätellen, että käytännössä kovin vähän näkee tämän ylen tärkeän, laajan ja mitä keskeisimmän lääketieteen alueen hoidollisia Aivan yleisesti näytään tavoiteltavan "parasta terävintäarastaylerävintä mikä ei suinkaan ole mikään hoidollinen lähtökohta. Sumutustutkimus palvelee tämänkin neurofysiologisen maailman konkretisoijana: Usean kerran on sattunut, että potilas monen dioptrian vahvassa sumutuksessa ja hyvin kooperoiden on yht'äkkiä huudahtanut: "Hirveätä, mikä sähkötys meni läpi ruumiin varpaitten kärkeen saakka!"; tai "Kauheata, minä en voi pitää silmiäni auki, on kuin tuhansilla neuloilla pistettäisiin silmiini!" (seikka, johon palaan tuonnempana). Sumutuksella on aiheutettu akkommodaatiolihakseen suurimääräinen supistustilan laukeaminen, mikä vuorostdan on aiheut tanut sen hermohaaroihin niin vahvan ärsykkeen, impulssin, että se menee iskuna läpi koko hermoverkoston ja kehon. Akkommodaatiorasitus on elintoiminnoissamme se, joka kenties eniten on yhteistä meille nykyihmisille ja akkommodaatiolihaksen työ, sydämen ohella, ehkä taukoamattominta. Siten silmiemme kuormitus usein merkitsee juuri sitä viimeistä pisa raa, joka saa elimistömme voimavarat sekaannuk seen. Kun samalla akkommodaatiorasituksen keventäminen kuitenkin on erittäin helposti toteutettava ja kiitollinen hoitotoimenpide, on maailman kan soille suuri menetys, ellemme huolehdi sen mah do:lisimman täysipainoisesta Jos akkommodaation fysiologiaa ja akkommodaa tiorasltuksen merkitystä ei ymmärretä. menee potilaitten vaivojen syitten,etiologian, selvittäminen hoito on kun kolmoishermo (Nervus trigeminus) tuo elimistömme tärkein tuntohermo ja infernaalisimmann ryn aiheuttajaksi nimetty, on myös silmän tuntohermo ja neuro-oftalmologisesti keskeinen. Anatomiaa Trigeminus, - V aivoherrno, jonka kolmiosaisuutta nimi kuvaa - saa alkunsa aivoissa olevasta tumakkeesta, kallonpohjan aivosillassa. Muoto-opillisesti, morfologisesti, sillä on läheinen yhteys sil män toiseen tärkeään hermoon, silmän liikehermaon (N.oculomotorius, 111 aivoherma). Matkalla silmämunaa kohti se lähettää nk:n pitkän haaran silmäkuopan takaosassa olevaan hermosolmuufl, ganglion eiliare, kuva 1. tämä erm"5sormu on seka anatomlsestl etta fysioogisesti mitä tärkein. Kuva 2, jossa hermoradat ggl. ei liaresta suitsien tavoin yhdistyvät muuhun puustoomme, on tarkoitettu helpottamaan tämän tärkeän keskuksen pysyvää mieleenpdinamista....,. ". I '"..,,' '. '. '.' t. Kuva 1. Siliaari hermosolmu (Ganglion ci!iare) Gang!ion mosta (Nervus oculomolorius), juuri her mopunoksesta. 3 =juuri kolmoishermosta nus). su,ls,cn 25

5 .< f f 1,, Kuinka selvästi tämä kuva muistuukaan mieleen, kun miltei jokainen migreenipotilas, säryn paikkaa kuvatessaan, panee sormensa tuota hermosolmun kohtaa vastaten ohimolleen, milloin toiselle tai toiselle, tai vuorotellen molemmille, tai yhtä aikaa molemmille puolille. Tunnen omakohtaisesti myös tuon "tikarinpiston" silmämunan taakse niiltä ajoilta, kun yökaudet naputtelin väitöskirjatekstejä; ensimmäiset ja samalla viimeiset kerrat, sillä niiltä istumilta ovat plussat silmilläni! Ganglion ciliareen, tähän hermostomme eri systeemien edustajien kohtauspaikkaan, tulee lisäksi haara III:sta aivohermosta sekä haara kaula- ja aivovaltimoa ympäröivästä sympaattisesta hermopunoksesta. Ganglion ciliaren etureunasta hermosäikeet lähtevät edelleen, haarautuvat pariksikymmeneksi ja läpäisevät (lyhyitten siliaarihermojen nimisinä) silmämunan yhdessä näköhermon (N. opticus, II aivohermo) kanssa, kulkuaan silmämunankaivojen välissä silmän etuosiin, siliaarilihak seen, väri kaivoon ja sarveiskalvoon. Kuvasta 1 näkyy edelleen, miten trigeminuksen haaroja (2 kpl) menee myös molemmilla sivuilla (pitkien siliaarihermojen nimisinä) niinikään silmien etuosiin. Sarveiskaivo on tarkoitettu silmän tehokkaaksi suojaksi. Niinpä hermo siellä haarautuu lukemattomiksi pääte-elimiksi, jokseenkin joka pintasoluun. Sarveiskalvo onkin elimistömme ti heimmin tuntohermonpäätteillä varustettu alue; siinä selitys alussa mainitsemilleni "tuhansille neuloille". Trigeminus I:n silmähaara (N. ophthalmicus) lähettää säikeitä myös ulkoisiin silmälihaksiin, mikä on hyvä muistaa sillon, kun potilaat jos kus esim. flunssan yhteydessä valittaavat ar. kuutta Kun ihminen akkommodoi ja saa ylirasittumisen mittasuhteet, se merkitsee, että siliaarilihas on ylirasittunut ja tuntee sen vaivana, kuten mikä tahansa muu lihas. Tämän tuskan trigeminus sitten välittää paitsi silmään ja sen lähiympäristöön, myös muualle elimis töön.,.. >:."- voi nee saada melko hyvän käsityksen kunnon oppikirjoistakin, mutta omien silmieni eteen se on avautunut nimenomaan laajan (n potilasta) ja vaikeaoireisen migreenipotilaskuntani tutkimi sessa ja tässä käsittelemäni oireet ovat kaikki niitä. Otan tarkat, mutta johdattelemattomat esitiedot (anamneesin), jolloin potilaan oma ilmaisu on korvaamattoman tärkeä. Anatomisia hermotusalueita vastaten potilaat sitten kertovat mitä erilaisimmista oireista. Luulin jo melkein kaiken mahdollisen kuulleeni, kun juuri tätä Kirjoitusta suunnitellessani 38 vuotias rouva (P.H.) kuvasi päänsärkyään seuraavasti: "Tuntuu kuin jossa kin tuolla pääkopan sisällä, keskelle aivoihin työnnettäisiin alhaaltapäin terävää kiilaa, jonka sivut pyrkivät levenemään ja aiheuttavat paineen tunnetta." Assosioin tämän mahdollisesti trige minus I haaran aivoihin menevään haaraan, joka hermottaa kovan aivokalvon aivotelttaosaa (Ten torium cerebel!i). Aivokoppaan yleensäkin menee paljon tuntohaaroja; paitsi haarasta (rami meningici), myös X ja XII aivoher J1 ' "Hauskimpia" ovat ylhäältä ja takaapäin nenän - limakalvolie tulevien, myös trigeminus li:n hermopäätteiden antamat oireet. Minulla on tapana akkommodaation löysäämisen edistämiseksi, refraktion tutkimista varten, panna (päänsärky ) potilaat joksikin aikaa odottamaan laukaisevat pluslasit päällä ( tai "takavarikoida" heidän miinuslasinsa). Silloin alkaa toisinaan, hetken kuluttua odotushuoneesta kuulua tolkutonta aivastelua ja potilas huutaa oven takaa: "Se on nämä lasit!" "Tiedän sen", vastaan takaisin. Akkommodaatiolihaksen kiristyksen yht'äkki. nen laukeaminen on aiheuttanut niin suuren ärsykkeen trigeminus-hermoon, että se kirvolttaa aivastusrefleksin. Tiedän itse kokemuksesta, miten aamulla lehden aukaistessa voi alkaa sao manlainen aivastelu, sitä herkemmin, mitä alikor jatumpi lasi. Potilaat usein luulevat sen johtuvan. "allergiasta painomusteelle"! Siinä vuorostaan akkommodaatiolihas, yön laukaisevan levon jälkeen joutuu äkillisesti lukutonukseensa, mikä jälleen merkitsee poikkeavan suurta muutosta lihaksessa ja se aiheuttaa her moärsykkeen. Sama voi tapahtua myöhemmin päivälläkin, jos kesken tavanomaisten kotiaska reitten ottaa käteensä esim. pienitekstisen sana kirjan ja alkaa sielt ä hakea tiettyä kohtaa, kenties vielä bifokaalien yläosaa käyttäen. Näyttää siltä, että yhtä hyvin lihaksen suuri laukeaminen kuin sen supistuminen ovat oman sa laukaisemaan voimakkaan hermostimulaation, tässä tapauksessa trigerninusärsytyksen. Tavallisen ihmisen elämässä luonnollisesti on kysymys lihaksen kuormittamisesta. Sama mekanismi on taustana usealle verisuoni-hermostoperäiselle, nk:lle vasomotooriselle riniitille,nuhalle. Potilaat yseimmiten jälleen tulkitsevat sen allergiaksi JOI"ekin tai sitten he luulevat vilustuneensa, mutt'a jostakin kumman syystä mitään jatkoa ei sitten sellraakaan. Olen saanut useankin vuoden ajan seurata tällaisia potilaita. Mainitsemisen arvoista lienee myös, et tä alvastuksen tuottama nenäerite on kokoomukseltaan, konsistenssiltaan paljon paksurnpaa.. visköösimpää. kuin vaiheen nenäerite tai esim. tuulen provosoima kyynel neste.. mosta. Ne selittävät sen, miksi silmäperäinen särky voi tuntua kaikkialla päässä, jopa vanteenomaisena, seikka, joka ei suinkaan laalle ole itsestäänselvä. Päinvastoin, heidän ta vallinen vastaväitteensä olettamukseeni, että heidän olisi silmäperäistä, on: "Mutta kun se tuntuu aivan takana!" Itse silmässä ja sen välittömässä läheisyydessä tuntuvien särkyjen lisäksi otsa on tavallisimpia kivun paikkoja. Kyseiset trigeminuksen hermohaarat tulevat kallosta ulos silmäkuopan ylä reunassa, kääntyvät ylös otsalle ja päälaelle. Joku saattaa kertoa, että päänahka on niin arka, ettei tukkaa saa kammatuksi. Silmäkuopan yläreu nan "kolojen" kohdalla voi tuntua arkuutta ja niitten hierominen tuntuu hyvältä ja helpottavalta. Mm. tätä kauttahan - sekä monen muun trigeminus haaran kohdalta kasvoissa hieromaila - kiinalaisia koululapsia opetetaan säännöllisesti laukaisemaan akkommodaatiota ja siten yritetään torjua myopiaa. Aivastaminen. I ;.

6 Aivastus valoärsytyksestä (Photic sneezing) ~ teitä kulkeva, mutta samoin trigeminusvälitteinen on seuraava hauska havainto: Oli kongressi Sidneyssä ja "Iadyt" olivat lou ; nastaneet huomattavan hämärässä ravintolassa. Kun tämä joukko sitten astui ulos etelän huikeaan aurinkoon, alkoi hetken kuluttua kadulla uskoma ton aivastuskuoro! Se kenties otti erityisesti minun korviini - olinhan vuosikaudet ollut asialle viritettynä Tätä refleksiä on selvitetty monin tavoin, oma ve sioni on seuraava: Aiheuttajasta, valosta, ei luonnollisestikaan ole epätietoisuutta. Mutta miksi kaikki eivät reagoineet - itse esim. en, joka muis sa yhteyksissä teen sitä tuon tuostakin? Valo saa aikaan voimakkaan mustuaisen supistumisen. Kun tiedän, miten plus-alikorjattuja ja yleensä ilman plus-kaukolaseja tuollainen kongressi ikäinen naisjoukko on, merkitsee se sitä, että mustuainen on jo valmiiksi aika pieni, akkommodaatiorasituksen aiheuttaman parasympatikotonian seurauksena. Kun voimakas valo kohtaa tällaista mustuaista, se vaatisi Illustuaisen sulkijalihakselta vielä lisäkiristymistä. Silloin se merkitsee väri kaivossa jo niin suurta ärsykettä, että sen tuntohermo, trigemmus laukaisee aivastusrefleksin. Oma mustuaiseni taas, huomattavassa plus-korjauksessa, ei yleensäkään ole pieni, ja niin se rauhallisemmin sietää valon vaatiman suojautumisen. Tämä sama selitys pätee korjaamattomien hyperooppien, ni in yleisesti valittamaan valonarkuuteen. Tapaankin sanoa, että katsotaan nyt ensin, paljonko oireita jää jäljelle tavallisten kirkkaitten la sien jälkeen ja harkitaan vasta sitten tummennettuja. Tässä alati viisastuvassa tieteellisessä maailmassa on uskomaton määrä itsestäänselvyyksiä, joitten yllä kuitenkin laijailee suuren tuntemattomuuden atmosfääri! Siihen joukkoon kuuluu myös tämä aivastusrefleksi kirkkaaseen valoon tultaessa. Vielä 1984 ihmetellään yhdessä, ehkä neljästä maailman arvostetuimmista lääketieteellisistä lehdistä, mainitun refleksin tuntemattomuutta neurologien keskuudessa. Kuitenkin ainakin vuodelta löytyy artikkeli tästä asiasta ja Everett kertoo jopa tapauksesta, 25-vuotiaasta miehestä, joka tahallisesti katsoo aurinkoon saadakseen aivastuksen nautinnon! Vahinko vain, että näistäkin, kuten yleensä kautta koko lääketieteellisen kirjallisuuden, oftalmologisenkin, puuttuvat tiedot refraktiosta ja käytetyistä laseista -- voi sanoa, 100-prosenttisesti. Tässä suhteessa oftalmologit ovat hoitaneet, ja yhä hoitavat, leiviskänsä huonosti. Ja vielä esimerkki aivastuksen provosoivasta ärsykkeestä: Joku potilas ihmettelee, miksi hän aio;! aivastaa"päätääwraaputtaessa'? Aivan ilmeisesti hänen kyntensä silloin osuu pää lakea hermottaviin trigeminuksen (otsahermojen) haaroihin. Panacea-kirjassanP on myös kerrottu potilaista, joilla on näitä samoja aivastusrefleksejä. Kirjallisuutta Jatkuu seuraavassa numerossa 1. J: Photosternutatory reflex. Oto-neuro-ophthalmol. 1954;26: Everelt H: Sneezing in response to Neurology 1964;14: Viikari K: Panacea. Turku 1978;s Pähkinä 1 Pähkinä 3 MERKILLINEN VUOSILUKU ELÄINTARHAN ASUKKAAT On eräs nelinumeroinen vuosiluku, jolla on seuraavat ominaisuudet: Ensimmäinen ja neljäs numero yhteenlaskettuna on yhtä paljon kuin toinen numero. - Ensimmäinen, toinen ja neljäs numero on yhteensä yhtä paljon kuin kaksi kertaa kolmas numero. - Jos kolmannesta numerosta vähennetään ensimmäinen, saadaan neljäs numero. - Mikä on kysymyk sessä oleva vuosiluku? Pähkinä 2 NELJÄ ASIAKASTA asiakasta on kolmen optikon kesken jaettava siten, ettei kukaan saa enempää kum toiset. Miten tällainen jako voi olla mahdo/ii / Pähkinöitä Eläintarhan eläimillä on kaikkiaan 36 päätä ja 100 jalkaa. Montako lintua ja montako nelijalkaista asukasta eläintarhassa on? Pähkinä 4 ETANA Etana kiipeää päivässä 7 metriä muuria ylös päin ja luisuu aina yöllä 4 metriä alaspäin. Monessako päivässä se pääsee muurin päälle, kun muuri on 19 metriä korkea?

7 Akkommodaatiosta ja sen kliinisestä 1) merkityksestä VI osa Kaisu Viikari, LKT, Turku Oireista trigeminuksen II ja 111 haaran osalta Edellinen kirjoitukseni käsitteli keskeistä siliaarihermosolmua ja akkommodaatiotapahtuman suhdetta kolmoishermoon, lähinnä sen I-haaraa koskien. Trigeminuksen anatomia on ääreisosiltaan ja monine yhteyksineen, mm. hermosolmujen välityksellä toisiin hermoihin, kyllä niin monimutkainen, että ei-asiantuntijan pitäisi ehkä olla puuttumatta koko alueeseen. Kun se kuitenkin antaa selityksen niin moniin arkipäivän vaivoihimme, on sitä vaikea sivuuttaa. Trigeminuksen II-haara, yläleuan hermo (N. maxillaris) käsittää ihoalueen alaluomesta ylähuuleen ja vastaavat alueet kallosta. Se tulee ulos kallosta yläleuanluussa olevasta reiästä. Tämä kohta onkin tavallinen migreenipotilaan osoittama säryn paikka ja Panacea kirjassani on piirros, joka osoittaa, miten potilas asettaa etusormensa poskille, kärjet kohti nenän tyveä: "Näin se kipu säteilee." Anatomiseen kuvaan sopivat-hyvin ne tapaukset, joissa kasvot ovat niin arat, edes. pasua. Tai päinvastainen tuntemus: Eräs 37 vuotias naishenkilö (hyperopiaa + 3.5, jolle silmälääkäri vielä 2 vuotta sitten ei ollut katsonut lasien olevan tarpeelliset) tunsi pimeässä ajettuaan koko oikean silmänsä ympäristön puutuneeksi. Kun yläleuanhermo matkalla lähettää haaroja nenän sivuonteloihin, mm. poskionteloihin, niitten särky jäljittelee poskiontelotulehdusta. Jos silloin tämä erotusdiagnostinen mahdollisuus ei ole mie lessä, joudutaan helposti varsinkin, jos uskotaan niitä auktoriteetteja (Walsh s. 99), jotka pitävät yksinomaan trigeminus II:ssa esiintyviä oireita harvinaisina. Harvinaisia eivät olekaan migreenipotilaille, ja varmaan muillekin, tämän vuoksi suoritetut, toistuvatkin, nenän sivuonteloitten punktiot ja määrätyt antibioottikuurit. Haaroja menee edelleen kitalakeen, nenän väli seinään, nenäkuorikoihin, ikeniin Uoku hermohaara jättäen esim. vain yhden ainoan poskihampaan kohdan väliin) ja hampaisiin, Ikenien viiltely saattaa olla sietämätöntä; hampaita viiltelee: etuhampaita, kuutta ensimmäistä toiselta puolelta, kolmea poskihammasta, toista puolta yläleuan hampaista tai koko riviä. Kuinka-monta"iuurikanavaa.onkaan,tä män.vuoksi avattu, kuinka monta hammasta turhaan poistettu! Tilanne on usein, kuten erään tuttavani äskeisessä joulukirjeessä: "Olisit nähnyt hänen (hammaslääkärin) ilmeensä, kun hän operaation jälkeen piteli kourassaan tervettä hammasta." Olen myös nähnyt parikymmenvuotiaan naisen, joita koko hampaiston purupinnat oli hiottu sietämättömän viiltelyn vuoksi. Trigeminus II:n tavoin myös III:n (alaleuanhermo, N. mandibularis) haarat vastaavat alaleuan hampaitten ja ikenien viiltelystä ja särystä. Potilas voi kuvata, miten pitkin koko leukaa, toiselta tai mo lecnmin puolin, repii kuin raastinraudalla joka ham masta, tai kohti korvaa, leukaniveltä ja korvasylki rauhasta tuikkii hirvittävällä tavalla. Tuntohaaroja menee edelleen nieluun, suun pohjaan ja kielen etuosan limakalvolie, jonne tulee myös makusäikeitä. Ei ole niinkään harvinaista, et tä migreenipotilaat valittavat puutumista juuri kielen etuosassa. Posken ihoon ja limakalvolie menevien haarojen antamia oireita eräs migreenipotilas kuvasi mieleenjäävästi: Poskea särkee suun puolelta niin ankarasti, että hän koettaa sormella limakalvon puolelta hieroen saada sitä lievitetyksi. Korvan editse ylös ja siitä korvalehteen kulkevat tuntohaarat selittävät, miksi pehmeäkin tyyny voi joskus tuntua kestämättömältä tai että puhelimen kuulotorvea.on. tääijtlkorvasta... Palautan vielä mieleen, jo edellisessä artikkelissani mainitut aivokoppaan, kovaan aivokaivoon kaikista kolmesta haarasta menevät tuntosäikeet. Kun potilas valittaa kautta koko,pääkopan 'tuntu- yaa IIä-on-t rigemisisäpinnan "luukaivoile" ja aivojen pinnalle - kliinisesti erittäin keskeinen tiedonjyvä. Kipu ja sen eri muodot yleensäkin kaikessa potilastyössä arvokkaita joh tolankoja, niin vaikea kuin sen voimakkuutta ja laatua onkin ulkopuolisen arvioida.. Trigeminuksen I1I haara poikkeaa muista siinä, että se tuntohermojen lisäksi sisältää myös liikehermoja, motoorisia säikeitä. Näitten muodostama hermon osa, portio minor, on nimensä mukaisesti pienempi, mutta toiminnaltaan hyvin voimakas. Se liittää trigeminuksen taas aivan uudella tavalla ak kommodaatiorasituksen seuraamuksiin. Kun motooriset säikeet hermottavat voimakkaita purulihaksia, saa niitten yij-stimuloituminen aikaan hampaitten,kouristusmai.sta mia, joka on perin tavallinen ilmiö unessa. Uni on fysiologisesti mitä mielenkiintoisin oloti la ja paljon vaarallisempi, kuin yleensä osataan ajatella. Unessa elimistö pyrkii tasaamaan päivän rasituksia, ja kun elintoiminnoilta puuttuvat valveillaolon.luonnolliset vastavaikutus-jarrut, kehittyy jo pa hengenvaarallisia ääritiloja; niistä esimerkkeinä paljon tutkitut ja keskustellut kätkytkuolemat ja aa muyön tuntien sydäninfarktit. Jo tältäkin kannalta pidän oikeutettuna potilaille usein toistamaani ke hoitusta: Jos haluatte terveyttänne varjella, niin koettakaa antaa silmillenne tätä ohjelmoimaani leo poa. Kuinka usein lisäänkään senkin, että itse, joka rakastan terveyttäni yli kaiken, koetan lasien käyt tämisessä tehdä kaiken voitavani, jotta vaan en saisi samoja oireita, joita potilaillani on. Sen verran minulla on kokemusta näitten eri tyyppisten oireitten vaanimisesta ja niiden helposta loitollapitämisestä, että jokseenkin automaattisesti muistan vaihtaa kunkin toiminnon vaatimat lasit.... 0

8 _.1.: K 1111 Moni aikuinen on tietoinen bruxismistaan, jos ei muuten, niin ainakin aamuisin aroista leuoistaan. Purupintojen kuluminen on se, jonka hammaslääkäri näkee ja tavallisesti kertoo potilaalleen, että Te olette leukojen kiristelijä. 8ruxismi voi luonnollisesti aiheutua monenlaisista jännitystekijöistä, mutta koska tämä oire hyvin usein jää pois plus-suuntaisen lasimuutoksen jälkeen, tuntuu akkommodaatiorasitus yhtenä taustatekijänä kiistattomalta. Kun näen keski-ikäisen henkilön purentakiskot suussaan, niin sormeni todella syhyvät akkommodaatjorasituksen mahdollisuuden poissulkemiseen, ovat he sitten laseitta tai lasit päässä. Tiedän nimittäin senkin, miten suurta hoidollista vajausta ihmisten laseissa aivan yleisesti on, säännölljsistä kontrolleista huolimatta. Ajatustani tukee myös se, että nk:n idiopaattisen trigeminusneuralgian (trigeminussäryn) ikäjakauma kulminoituu Gaussinkäyrässä välille v. (Heyck 2, s. 144). _ Toistan jälleen, että oireilumme syissä akkommodaatiorasitus.saattaa olla juuri se viimeinen pisara, joka saa elimistön tasapainottavat voimavarat ehtymään, ja siten akkommodaation keventämjselläeon näin selvästi havait(ava suotuisa vaikutus. Potilaat voivat myös kertoa, että he, tai jopa ympäristö, ovat kiinnittäneet huomiota omituiseen, ajottaiseen leukojen naksumiseen tai lonksumj seen. Tämän oireen kuvittelisi liittyvän vaiheeseen, jolloin purentauhakset ovat löyhällä. Ainahan poti las ei jaksa leukojaan kiristellä, vaikka on sellaisiakin, jotka huomaavat tekevänsä sitä pitkin päivää. Tärykalvon jännittäjälihas. Kliinisesti erittäin mielenkiintoinen on se pieni motoorinen haara, joka menee tärykalvon jännittäjälihakseen korvassa. Päänsärky- ja migreeni potilaille tekemäni kysymys, elleivät he spontanisti satu asiaa kertomaan, kuuluu: "Onko minkäänlaisia oireita korvista?,? tykytystä, pullotusta, soimista, särkyä...?" Hyvin tavallinen vastaus on: "Kummallista tuikkimista tai jonkinlaista viiltelyä tuntuu aika usein", migreenin tapaan vain toisessa, vuorotellen kummassakin, tai jopa yhtä aikaa molemmissa korvissa. Oireen ei tarvitse olla selvää särkyäkään. Se voi tuntua jonkinlaisina lämpöisinä aaltoina tai ulospäin työntyvänä paineena, korvan tukkeutumisena tai äänten kuulumisena etäisinä. Varsinkin säryt ja viiltelyt on syytä pitää mielessä nykyisin niin tavallisten lasten korvasärkyjen yhteydessä. Mikäli korvassa ei ole selviä tulehduksen merkkejä, saattaa kysymyksessä olla vaikkapa akkommodaatioperäinen trigeminusärsytys, jolloin kunnollinen sumutus-tutkimus on aiheellinen. Olen pysytellyt trigeminuksessa näinkin laajasti, koska olen halunnut alleviivata, mitä akkommodaatiorasitus yhdenkin hermon osuudella saattaa merkitä. Tämän, enemmän tai vähemmän luettelomaisen trigeminusoireitten esittelyn jälkeen selos tan muutaman potilastapauksen elävästä elämästä, arkipäivästäni. Maaliskuussa 1987 tulee vastaanotolle, muilta potilailta infor maatiota saaneena, 42 vuotias neiti M.M., yliopiston virkailija. Lapsuudesta potilas muistaa, että keskikorvantulehdus on kiusannut 6-12 vuotiaana, punktoitu kerran. Hän on saanut 13 vuotiaana ensimmäiset lasinsa, -1.0 o.a. ja niitten jälkeen, joskus alle 15-vuotiaana, alkoivat migreenikohtaukset, sahanterineen, pälvisokeuksineen (skotomineen); ihmisiltä saattaa puut tua suu. Tällaisia kohtauksia on ollut kymmeniä, pisin kesto 15 min. Myös kasvot ovat puutuneet. Aspirin ennen kohtausta otettuna on auttanut. Lasien vahvuutta on lisätty siihen pisteeseen, ne kymme nen vuoden ajan olivat (Mielenkiintoinen seikka, joka joko seenkin 100%:n varmuudella kielii sen, että potilaan akkommodointikyky oli jo tullut äärirajoille kiristetyksi.) Kun sitten 40 vuotiaana arvoja nostettiin -4.75:een, tuntuivat lasit suorastaan vaikeilta. Potilas on purrut hampaita unissaan ankarasti, ja hampaita on.on,ollut. kosketusarka:- Lukiessa teksti on sao mentunut aina jonkin ajan kuluttua. 38-vuotiaana silmälääkäri totesi vaikeuden konvergoida (poti las käyttää tätä sanaa) ja neuvoi harjoituksia viemällä sormen kärkeä kohti nenänpäätä. Luomissa on oljurffelohijrtä'';'sydämessä ylimääräisiä Iyöntejä jo 5 vuoden ajan. vuotta sitten hampaitten pinnat on viilattu. Tutkimuksessa voidaan todeta, että silmänpohjissa on mattavat temporaaliset puolikuut, merkkinä ankarasta venytysprosessista. Refraktiometrissä päästään arvoon -4.0 ja binoku!. Visus = 0.33, laseilla (numeroita), laseilla Rekisterit näkyvät kadulta -2.0:lIa, niin että varmasti lasien heikentäminen on toteutettavissa. Potilas osaa konvergoida, vaikkakaan konvergenssi ei fysiologisia kaksoiskuvia harjoiteltaessa kestä. Kauas vaihtelee exo 2 A o,<1o eso lähelle xoa 4" Potilas saa hoidoksi lasit -4.0, add 2.0, o.a. Hän tulee kontrolliin marraskuussa Hän oli tottunut la seihin helposti, luulee kuitenkin ATKpäätteessä käyttävänsä ylä osia. (idrheettömästä rajankorkeudeta huolimatta). Hän lukee mieluummin laseitla kuin laseilla. Ei ole enää huomannut pää laen arkuutta, ei ylimääräisiä sydämenlyöntejä, ei hampaitten puremista unessa. Uutta on sähköpylväitten näkeminen kahtena. n. 100 m:n pääs sä. Tutkimuksessa potilas on refraktornetrisesti kireämpi kuin vii meksi, mutta sumutustutkimuksessa päästään edellisiin arvoi hin, mm. rekisterit näkyvät edelleen -2.0:lIa. Uutta ovat eso-arvot sekä kauas että lähelle, mm. Major Amb Iyoscopessa omilla -4.0:n laseilla, aluksi jokseenkin slabiilisti + 4, mikä arvo sitten, usean toiston jälkeen laukeaa 0:aan Hoito: Jotta potilas ei ainakaan käyttäisi -4.0:ää päätetyöskenteiyssä, hän saa yksiosaiset lasit -3.0 siihen tarkoitukseen ja uuden executive-parin arvoilla -3.5, add 2.0 käytettäviksi aina kin kotioloissa ja sisätiloissa, tarkoituksella vähitellen luopua edellisistä kaksiosaisista, jotka jäisivät vain pimeäajon varalle. Hän on nytkin vielä käyttänyt pimeässä vahvimpiaan (-4.75), mutta päiväajossa -4.0:t olivat heti helpol. Hoito-ohjeeksi edelleen: Jos päätetyö sujuu helposti -3.0:IIa, yritetään näihin laseihin seuraavaa vähennystä vaikkapa muuta man kk:n kuiuttua. "The lesson to be learned" on ainakin se, että konvergenssi-insuffisienssi - tuo ikuisesti problemaallinen tilanne - on hyvin katala akkommodaatiokrampin provosoija - ja että, jos miinusten lisäämisen tielle låhdetään, tulee raja vielä suurem min vaivoin vastaan. Tapausselostus 2 : 52 vuotias rouva, E.L., oli tullyt lääkärinsä luo valittaen kipeätä paikkaa kasvoissaan ja vaikeita huimauskohtauksia. Häneltä oli joitakin vuosia sitten poistettu kohtu ja munasarjat ja 3 v. sitten oli tehty Häneilä oli 5 v. sitten optikon määräämät lasit -0. add 2.0. Hän kertoi myös, että tytär kärsii migreenistä. Hänet oli lähetetty korvalääkärin tut kimukseen; otettiin joukko röntgenkuvia ja kokeiltiin lääkettä toi sensa jälkeen. Tuloksetta. Korvalääkärin selitys oli, että se kohta päästä ei saa verta. Kun särky sillä välin oli vain pahentunut säteillen nyt korvien taakse ja leukoihin ja oli sietämätöntä, potilas hakeutui uudelieen "omalle lääkärilleen", joka nyt lähetti hänet siimälääkärille, allekirjoittaneelle. Totesin hyperopiaa ja kireän akkommodaatiospasmin. Pot. sai blfokaalit + 2.0, add 2.0. Vuoden kuluttua saamassani kirjeessä hän kertoo. että "tapahtui ihme", vaikka hän ei aluksi voinut uskoa lasien vaikutukseen. Kaikki edellämainitut, ja monet, monet muutkin oireet hävi sivät saman tien, koko jännitys tasaantui. Hän kirjoittaa, että hän ei nyt voi tulla toimeen laseitta. Jos hän yrittääkin, niin päätä al kaa jyskyttää, halkeamispisteeseen. Neljä vuotta myöhemmin - (potilas on voinut niin hyvin. ettei ole välittänyt noudattaa kehoitusta uuteen tutkimukseen 1/2-1 vuoden kuluttua; se tavallinen tarina!) - hän ilmestyy uudelleen. koska lasit ovat hävinneet. Mm. sappirakkovaivat (ei kivi löydöstä), jotka lasien vahvistamisen myötä olivat hävinneet, olivat nyt ilmaantuneet uudelleen..täysin päinvastaistakin saatan kokea: Kun kaikkien noitten kuvaamieni, tarkkojen anamnestisten korttimerkintöjeni perusteella kysyn potilaalta seu

9 raavalla kerralla, miten näitten, sen ja sen oireen laita on ollut, voin saada vastaukseksi: "Ei minulla sellaisia koskaan ole ollutkaan." Se on luonnollisesti vakuuttava ja arvokas palaute sekin, ja jälleen kerran meille muistutus, miten tärkeät ovat anamneesitiedot ja miten välttämättömät myös seikkaperäisesti muistiin kirjoitettuina. Kuinka turhautuneeksi sitä lääkäriparka saattaisikaan itsensä tuntea ilman noita faktoja!. Mutta ihmekös tuo, jos potilas unohtaa häipyneen vaivansa, kun lääkärienkin taholta saattaa kuulua kummallisia kannanottoja: Tapausselostus 3 : 51-vuotias liikeapulainen, T.E., lasit ja +2.5, oli jo saanut 10 kertaa niskanvenylystä trigeminus- ja niskasäryn vuoksi. Tuloksetta. Kun hänellä sitten todettiin vähintään 4.0 dioptrian hyperopia ja hän sai bifokaalit + 2.0, add 2.0, hän tuli oireettomaksi. Käytyään sen jälkeen korvalääkärillään kino Muistamme jälleen, että akkommodointi on lihastyötä, jonka ylirasittumisoireet helpommin ilmenevät fyysisiltä voimiltaan heikommalla sukupuolella. Tästä seikasta yritän muistuttaa jokaisessa tarjoutuvassa tilaisuudessa. Lääkäri oppii potilaittensa kautta. Mitä hän us koo, ellei omaa kokemustaan, sitä, mitä hän näkee ja kuulee. Kun nyt ajattelen niitä lukemattomia, jo omalle kohdalleni osuneita migreenipotilaitten trigeminusoireita, en voi ymmärtää, että "migraineous neuralgia" olisi kovin harvinainen (Walsh, s. 1163) ja kun totean, miten vakuuttavan hyviä hoidon tuloksia voidaan akkommodaatiorasitusta keventämällä saavuttaa, en voi nöyrästi yhtyä käsikir jojen, yhteen ääneen toistamaan käsitykseen trigeminusoireitten yleensä tuntemattomasta etiologi asta. Kun trigeminus edustaa vain yhtä 12:sta aivoher mostamme - tosin se on edustaja parhaasta päästä - ja kun niitten lisäksi on vielä niin laaja muu hermosto, toivon, että edelläesitetty antaisi jonkinlaisen kuvan koko elimistömme oireilun suunnattomasta monitahoisuudesta lehden lu kijakuntaa ajatellen luonnollisesti akkommodaation nimenomaisesta osuudesta siihen. kertomassa, mitä oli tapahtunut, oli tämän toteamus: "Ei Teillä koskaan ole trigeminussärkyä ollutkaan!" (Minä tulkitsen tosin tämän tokaisun osoituksena lääkärikunnan niin yleisestä tietämättömyydestä akkommodaatiorasituksen keventämisen tera peuttisesta merkityksestä.) Trigeminus luonnollisesti reagoi kivulla kaikkiin alueensa prosesseihin - miten kipeä voi esim. olla finni ulkoisessa korvakäytävässä - mutta ku on ollut kysymys oireista, JOille ei ole loytynyt muuta selitystä kuin akkommodaatiorasitus ja oireet ovat, huomattavan pitkäänkin jatkuneina, hävinneet plus-suuntaisen lasimuu KIRJALLlSUUTIA toksen jälkeen. Neuro-Ophthalmology. The Williams & Wilkins Company, Trigeminusoireitten akkommodaatioperäisyyttä edelleen niin yleisesti todettu naisvoittoi H: Headache and Facial Paino Thieme Verlag Stuttgart. New York suus, potilaskunnassa, kuten migreeni potilaissa Kouvolan Näänhuoltokeskus kuuluu yksityiseen ketjuun, Joilla on liikkeitä seitsemällä paikkakunnalla. haluat työskennellä nykyaikaisessa tearrussa, haluat kehittää ammattitaitoasi ja olet valmis yhä vastuunalaisempiin tehtäviin ota yhteys puh optikko Timo Salmela. Tarvittaessa järjestämme asunnon. Salpausselänkatu 28, Kouvola 20

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat KOTIKUNTOILUOPAS Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat Tämä opas on tehty opinnäytetyönä aiheena Seniorit kuntoon kotikonstein. Oppaan ovat tehneet Kouvolan seudun ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä: TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme

Lisätiedot

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot

Lisätiedot

Perintötekijöiden ohjaama kaljuuntuminen ja hiusten oheneminen

Perintötekijöiden ohjaama kaljuuntuminen ja hiusten oheneminen Perintötekijöiden ohjaama kaljuuntuminen ja hiusten oheneminen Pieni esite varsin yleisestä ongelmasta ROG-5001 Jos sinulla on kysyttävää Pfizerin käsikauppalääkkeistä, ota yhteyttä: Puh. 08-550 520 00.

Lisätiedot

HS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja

HS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja HS:n taitopolku 1) Visio täydellisestä suorituksesta 2) Suunnistustaito oma oivallus 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja 4) Vinkkejä Visio täydellisestä suorituksesta Hyvä puhdas suunnistus

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Lajitekniikka: venyttely

Lajitekniikka: venyttely Alaraajat Etureiden lihakset Seiso ryhdikkäästi. Ota yhdellä tai kahdella kädellä kiinni nilkastasi. Pidä jalat samansuuntaisena ja lantio suorassa. Työnnä lantiota hiukan eteenpäin jännittämällä pakaralihakset.

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

Kolmoishermosärky. www.migreeni.org

Kolmoishermosärky. www.migreeni.org Kolmoishermosärky Kipu tuntuu vasemman yläleuan hampaissa ja nenänpielessä, ja vetää samanpuoleiseen korvaan. En voi käsittää miten voi olla näin kauhean kova kipu edes olemassa!!?? Se ei kestä kauaa,

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Heiluuko hampaasi vai puuttuuko kokonaan?

Heiluuko hampaasi vai puuttuuko kokonaan? Stick Techin kuitulujitteiset hoitoratkaisut www.sticktech.com Stick, everstick Heiluuko hampaasi vai puuttuuko kokonaan? Kysy miellyttävästä, hampaitasi säästävästä hoitoratkaisusta hammaslääkäriltäsi.

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia

Lisätiedot

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä?

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Nimimerkki: Emajõgi I Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Jos olisin jäänyt veteen, olisin muuttunut kaihiksi, suomut olisivat nousseet silmiin, äitini olisi pimennossa evät pomppineet lonkista

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162 Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Lisätiedot

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, silmätautien

Lisätiedot

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus.

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus. Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus Töölön sairaala TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Topeliuksenkatu 5, Helsinki Vuodeosasto puh. 09-47187442

Lisätiedot

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermo eli nervus trigeminus on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kummallakin puolen kasvoja on oma kolmoishermo. Kolmoishermosärky on tämän hermon

Lisätiedot

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN 1 Hyvä Nuori! Niska on kipeä, selkää särkee, päätä jomottaa Kuulostaako tutulta? Et ole yksin näiden ongelmien kanssa. Nuorten niska-hartiakivut ja päänsärky ovat yleistyneet

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Minun psori päiväkirjani

Minun psori päiväkirjani Tähän päiväkirjaasi voit kirjoittaa henkilökohtaisesti psoristasi, psorin hoidoistasi ja niiden vaikutuksista. Voit hyödyntää päiväkirjaa kirjoittamalla myös muista psoriin vaikuttavista asioista, sillä

Lisätiedot

Ensiapukoulutus seuratoimijat. 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK

Ensiapukoulutus seuratoimijat. 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK Ensiapukoulutus seuratoimijat 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK Tavoitteet Elottomuuden tunnistaminen hengitys Tajuttomuus / Elottomuus 112 aktivointi PPE Hengitys Normaali hengitys on rauhallista, tasaista,

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta Tuloperiaate Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta ja 1. vaiheessa valinta voidaan tehdä n 1 tavalla,. vaiheessa valinta voidaan tehdä n tavalla,

Lisätiedot

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a

Lisätiedot

Valmistaja: ZQuiet 5247 Shelburne Rd., Suite 204 Shelburne, VT 05482 U.S.A.

Valmistaja: ZQuiet 5247 Shelburne Rd., Suite 204 Shelburne, VT 05482 U.S.A. Valmistaja: ZQuiet 5247 Shelburne Rd., Suite 204 Shelburne, VT 05482 U.S.A. Copyright 2012 Sleeping Well, LLC. Kaikki oikeudet pidätetään. Zquiet on Sleeping Well, LLC -yhtiön rekisteröity tavaramerkki.

Lisätiedot

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS bukkaalinen fentanyylitabletti Sinulle on määrätty Effentora -lääkettä syövän läpilyöntikipukohtausten hoitoon. Tämän esitteen

Lisätiedot

Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa

Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa Tempo-päivä 30.3.2014 Tampereella Markku Gardin Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

137 10.12.2013 98 06.08.2014

137 10.12.2013 98 06.08.2014 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 137 10.12.2013 98 06.08.2014 Oikaisuvaatimus toimenpidelupapäätöksestä 286-2013-781, kiinteistölle 286-21-6-6, Kaaritie 18, Kuusankoski,

Lisätiedot

Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2

Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2 Purjehdi Vegalla 1 1 Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2 Tuulen on puhallettava purjeita pitkin - ei niitä päin! Vielä menee pitkä aika, kunnes päästään käytännön harjoituksiin, joten joudutaan vielä tyytymään

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän

Lisätiedot

Stressi ja sen selättäminen lukiossa. Psykologi Päivi-Marjatta Marjo

Stressi ja sen selättäminen lukiossa. Psykologi Päivi-Marjatta Marjo Stressi ja sen selättäminen lukiossa Psykologi Päivi-Marjatta Marjo Stressin eri muodot Optimaalinen stressi lisää hyvää suoritusta ja on tarpeellista lukiossakin Haitallisessa, pitkittyneessä stressissä

Lisätiedot

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa:

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa: SANONTOJA, SANANLASKUJA JA PUHEKIELTÄ HARJOITUS 1 joutua jonkun hampaisiin olla koira haudattuna kärpäsestä tulee härkänen niellä purematta kaivaa maata toisen alta panna jauhot suuhun ei ole mailla eikä

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Karsastus ja amblyopia Varhaiskommunikaation ongelmat Akkommodaatio Hypotoonisten lasten lasit

Karsastus ja amblyopia Varhaiskommunikaation ongelmat Akkommodaatio Hypotoonisten lasten lasit Hoitolasit Lea Hyvärinen, LKT, FAAP Kehitysneuropsykologian dosentti, Helsingin yliopisto Kuntoutustieteen professori h.c., Dortmundin teknillinen yliopisto www.lea-test.fi Optometriapäivät 2011 1 Karsastus

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Suomen Villakoirakerho r.y. Terveyskysely 2013

Suomen Villakoirakerho r.y. Terveyskysely 2013 Suomen Villakoirakerho r.y. Terveyskysely 2013 Finnish Poodle Club 2014 1 Terveyskysely 2013 Yhteensä 726 koiraa ilmoitettiin kyselyyn, vastausmäärä oli ennätys. Vain 6 koiraa jouduttiin jättämään analysoinnin

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla POTILASOHJE 1 (8) Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla Ohje päivitetty: POTILASOHJE 2 (8) Osanottomme menetyksenne vuoksi Olette saaneet juuri kuulla, että odottamanne vauva on

Lisätiedot

Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden

Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden Kymppitonni Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden ideoimassa ohjelmassa Kymppitonni. Vastaamalla oikein muutamaan tyhmään kysymykseen voi rikastua useita tuhansia markkoja. Kyllä rahantulo

Lisätiedot

TERVEYS 2011. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY NUORET AIKUISET T4003_2

TERVEYS 2011. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY NUORET AIKUISET T4003_2 TERVEYS 2011 Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY NUORET AIKUISET Seuraavassa Teiltä tiedustellaan mm. allergiaoireita sekä tuki- ja lii kuntaelinten oireita. Lopuksi Teitä pyydetään

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat). Laske kymmeneen Tavoite: Oppilaat osaavat laskea yhdestä kymmeneen ja kymmenestä yhteen. Osallistujamäärä: Vähintään 10 oppilasta kartioita, joissa on numerot yhdestä kymmeneen. (Käytä 0-numeroidun kartion

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

2 tutkittu alue n. 3 km

2 tutkittu alue n. 3 km Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan

Lisätiedot

Allergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa

Allergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa Allergiavaroitus! aivastelua silmät vuotaa Nenä tukossa tip tip Allergia on hyvin yleinen mutta silti vakava sairaus. Monet aliarvioivat sairautensa ja luulevat kärsivänsä usein vilustumisesta. Nuha, nenän

Lisätiedot

STRESSI POIS 60 MINUUTISSA?

STRESSI POIS 60 MINUUTISSA? Vapauta aistisi - Unplug yourself STRESSI POIS 60 MINUUTISSA? Anna itsellesi ja työntekijöillesi lupa kaikki häiriötekijät poistavaan syvärentoutukseen, joka lievittää tai jopa kokonaan poistaa kokemasi

Lisätiedot

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit ja lihakset toimeenpanevat Omat

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille Matias magneettitutkimuksessa Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille 1 Moi! Minä olen Matias ja harrastan jääkiekkoa. Kaaduin harjoituksissa ja loukkasin polveni.

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti Lopputyö: sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti,

Lisätiedot

Naksutinkoulutuksen komennot

Naksutinkoulutuksen komennot Naksutinkoulutuksen komennot Koiranpennun kouluttaminen naksuttimen avulla Naksutinkoulutuksen kehittivät 1940-luvulla delfiinien kouluttajat. He huomasivat voivansa opettaa delfiineitä ja valaita kannustamalla

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

ROSE ROSE K2 POTILASOHJE IRREGULAR CORNEA. Post Graft TM ROSE K2 XL. semiskleraaliset piilolinssit

ROSE ROSE K2 POTILASOHJE IRREGULAR CORNEA. Post Graft TM ROSE K2 XL. semiskleraaliset piilolinssit ROSE TM K TM ROSE K2 ROSE K2 TM NC POTILASOHJE ROSE K2 IRREGULAR CORNEA IC TM ROSE K2 Post Graft TM ROSE K2 XL semiskleraaliset piilolinssit TM Semiskleraalisten Rose K2 XL piilolinssien silmiin laitto

Lisätiedot

Liite 3 Haastattelurunko oikeuspsykologisille haastatteluille/kuulusteluille epäiltäessä hyväksikäyttöä

Liite 3 Haastattelurunko oikeuspsykologisille haastatteluille/kuulusteluille epäiltäessä hyväksikäyttöä Liite 3 Haastattelurunko oikeuspsykologisille haastatteluille/kuulusteluille epäiltäessä hyväksikäyttöä (Nationallnstitute ofchild Health and Human Development (NICHD), versio 3.0) Michael Lamb, Kathleen

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi toinen luokka kevät Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,

Lisätiedot

8-99- vuotiaille taikuri + yleisö

8-99- vuotiaille taikuri + yleisö 8-99- vuotiaille taikuri + yleisö Pelin tavoite: Tulla taikuriksi FI Sisältö: 61 korttia (48 kortin pakka + 6 tuplatausta korttia + 1 lyhyt kortti + 6 temppukorttia 4 perhettä (punainen, sininen, vihreä,

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

Katja Lehtinen, Pauliina Marttila, Pia Olkinuora TEHTÄVÄPAKETTI

Katja Lehtinen, Pauliina Marttila, Pia Olkinuora TEHTÄVÄPAKETTI TEHTÄVÄPAKETTI Tämä tehtäväpaketti on suunniteltu optometrian opiskelijoille/opettajille ja muille asiasta kiinnostuneille. Optometrian opiskelijat voivat hyödyntää tehtäviä muun muassa tenttiin valmistautumisessaan.

Lisätiedot

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA Arno Tuovinen MDSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Pubelin 9D-l400ll 7/1977 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN

Lisätiedot

2.12.2011. Titta Hänninen

2.12.2011. Titta Hänninen 2.12.2011 Titta Hänninen Kotitehtävätekstit! Palauta viimeistään, viimeistään, viimeistään ensi viikolla (koska meillä on viimeinen tunti)! OHJE JEŠTĔ JEDNOU: 1. Etsi internetistä jokin suomenkielinen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Arkipäivä kielen kehittäjänä Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan

Lisätiedot

============================================================================

============================================================================ Koira.Net Lähettäjä Virve K. - 15.06.05 19:32 Kennelliitto on viimeinkin saanut julkaistua kauan odotetun koiratietojärjestelmänsä. Systeemiä voi käydä ihastelemassa Kennelliiton sivuilla osoitteessa http://jalostus.kennelliitto.fi/

Lisätiedot

Poikkaisutaulukko. T=tripla, D=tupla ja S=singeli

Poikkaisutaulukko. T=tripla, D=tupla ja S=singeli Poikkaisutaulukko T=tripla, D=tupla ja S=singeli jäljellä oleva lopetus perustelut tulos 170 T20 T20 50 169 ei mene poikki yhdellä heittovuorolla 168 ei mene poikki yhdellä heittovuorolla 167 T20 T19 50

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi ensimmäinen luokka kevät Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ Kaupunginvaltuusto 92 01.07.2013 Kaupunginhallitus 275 19.08.2013 Kaupunginhallitus 88 16.03.2015 Tekninen lautakunta 94 28.10.2015 Kaupunginhallitus 80 29.03.2016 Kaupunginvaltuusto 18 25.04.2016 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 2

Agricolan Monenlaista luettavaa 2 Helikopteri Jo 500 vuotta sitten italialainen keksijä Leonardo da Vinci suunnitteli helikopterin. Silloin sellaista ei kuitenkaan osattu vielä valmistaa. Vasta 70 vuotta sitten tehtiin ensimmäinen toimiva

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ CIWA-AR-VIEROITUSOIREIDEN ARVIOINTIASTEIKKO /. Lievät vieroitusoireet, CIWA-Ar-pisteet

Lisätiedot