Tervetuloa Kotilaisten sukukokoukseen Suomen taiteen kultakauden mestareiden maisemaan Tuusulan Rantatielle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tervetuloa Kotilaisten sukukokoukseen 15. 16.6.2013 Suomen taiteen kultakauden mestareiden maisemaan Tuusulan Rantatielle"

Transkriptio

1 KOTILAISTEN SUKUSEURAN JÄSENLEHTI. Kuudestoista vuosikerta. Numero 1/2012 Tervetuloa Kotilaisten sukukokoukseen Suomen taiteen kultakauden mestareiden maisemaan Tuusulan Rantatielle 1

2 Puheenjohtajan tervehdys oopperakaupungista Kotilaiset ovat tunnetusti luovaa ja aikaansaavaa väkeä, joten tulkaa mukaan kehittämään yhteistä sukuseuraamme. Suomen kesä on taas vaihtumassa syksyyn ja säässä on palattu kahden intiaanikesän jälkeen takaisin normaaliin. Kuitenkin aurinko on edelleen noussut koillisesta ja Nevassa on virrannut vettä. Kotikaupunkini Savonlinnan Oopperajuhlat viettivät tänä kesänä 100-vuotisjuhlaa, joka sai miettimään myös sukuseuramme historiaa. Seuramme on perustettu 1954, joten kahden vuoden kuluttua vietämme jo 60-vuotisjuhlia. Tänä aikana on järjestetty jo 20 sukukokousta, joihin on osallistunut parhaimmillaan 190 henkeä vuonna 1966 Kivijärvellä. Nyt meillä on hyvä mahdollisuus saada Kotilaisia ja kotilaisenmielisiä yhteen vuonna 2013 Tuusulassa järjestettävässä sukutapaamisessa. Järjestelytoimikuntamme, johon kuuluvat Tuula Kotilainen, Ahti Pohjonen, Anja Sahrakorpi ja Anneli Wallenius on tehnyt kovasti töitä tehdäkseen tapahtumasta onnistuneen ja sukumme jäseniä kiinnostavan. Toivon, että kaikki teistä pyrkisivät saamaan mahdollisimman paljon ihmisiä mukaan juhlimaan yhdessä, kertomaan tarinoita ja pohtimaan tulevaisuutta. Kaikki muuttuu, ja niin myös sukuseuran johtokunta. Tämä on ensimmäinen tervehdykseni uutena puheenjohtajana. Haluaisin kiittää Kalevi Kotilaista kovasti edellisestä puheenjohtajakaudesta. Työelämässä aktiivisesti mukana olevana ajan löytyminen on aina haaste, mutta toivon että pystymme yhdessä viemään yhteistä seuraamme eteenpäin ja järjestämään innostavia tapahtumia ja tuomaan esiin suvun kannalta kiinnostavia asioita. Ja sitten takaisin Savonlinnaan. Meille ollaan nyt rakentamassa viimeisenä kaupunkina Suomessa rinnakkaisväylää joka valmistunee 2013 loppuun mennessä ja otetaan käyttöön jo tämän vuoden aikana. Jatkossa kun sukulaiset ja tuttavat soittavat yllättäen toivoen majapaikkaa neljälle hengelle, koiralle ja kissalle, on savonlinnalaisillakin vastaus valmiina. Meillä on uusi hieno ohiajotie Savonlinnan keskusta on ohitettu yhdessä sujjauksessa ja Kerimäellä on iso kirkko ja paljon majoitustilaa. Jos kuitenkin poikkeatte käymään niin ottakaa kahvileipää mukaan hieraistaan nopsaan lähtökahvit. Lopuksi pieni toive. Kotilaiset ovat tunnetusti luovaa ja aikaansaavaa väkeä, joten tulkaa mukaan kehittämään yhteistä sukuseuraamme. Vaikuttaa voitte muun muassa liittymällä sukuseuran johtokuntaan tai antamalla palautetta ja kehitysideoita. Hyvää syksyä ja vuoden 2013 sukukokouksen odotusta, AARRE KOTILAINEN KOTILAISTEN SUKU 1/2012 kuudestoista vuosikerta julkaisija Kotilaisten Sukuseura r.y. päätoimittaja Lauri Kotilainen ulkoasu Heikki Kotilainen osoitteenmuutokset postikortilla: Anneli Wallenius, Sinikuja 1 C, Vantaa, sähköpostilla paino AM digipaino Helsinki

3 Kotilaisten Sukuseuran johtokunta Puheenjohtaja Aarre Kotilainen Kivijärven sukuhaara Kangasvuokontie 20 D Savonlinna p vesihuoltotekniikka.fi Taloudenhoitaja, jäsenrek. Anneli Wallenius Pielisjärven sukuhaara Sinikuja 1 C Vantaa p kotilaiset.fi Johtokunnan jäsen Riitta Kotilainen Heinäveden sukuhaara Pellervonkatu 2 C Tampere p Johtokunnan jäsen Anja Sahrakorpi Ylä-Savon sukuhaara Koivikkotie 20 F Helsinki p com Varapuheenjohtaja Tuula Kotilainen Heinäveden sukuhaara Perustie 34 B Helsinki p Päätoimittaja Lauri Kotilainen Pielisjärven sukuhaara BOX Puerto de la Cruz Teneriffa, p Johtokunnan jäsen Raimo Kotilainen Pielisjärven sukuhaara Villiruusunkuja 3 A Helsinki p Johtokunnan jäsen Kalevi Kotilainen Kivijärven sukuhaara Jalustinkatu 7 E Turku p Sihteeri Jannina Lahti Kivijärven sukuhaara Lillukkakuja 2 C Saarijärvi p Verkkopalveluvastaava Ismo Kotilainen Kivijärven sukuhaara Ilvestie Padasjoki p Muutitko? Jos osoitteesi muuttuu, tai jos saat lähetykset väärällä nimellä tai osoitteella, muista ilmoittaa siitä! Mieluiten Postin ilmaiskortilla: Anneli Wallenius, Sinikuja 1 C, Vantaa tai sähköpostilla fi. Ilmoita nimesi sekä vanha ja uusi osoitteesi. Viisinumeroinen jäsennumero lehden takakannen osoitelapusta auttaa parhaiten kohdistamaan muutoksen oikeaan henkilöön. Meitä on näet monia samannimisiä! Näin liityt Kotilaisen Sukuseura ry:n jäseneksi Kotilaisten Sukuseuran jäseneksi pääsee jokainen Kotilainen, sekä Kotilaisista isän tai äidin puolelta polveutuva henkilö. Jäseneksi pääsee myös jokainen, joka on tai on ollut naimisissa mainittuun sukuun kuuluvan tai siitä polveutuvan henkilön kanssa. Jäseneksi voit liittyä ilmoittamalla nimesi, osoitteesi sekä syntymäaikasi Anneli Walleniukselle kirjeellä tai postikortilla: Anneli Wallenius, Sinikuja 1 C, Vantaa, sähköpostilla tai puhelimella On hyvä jos mainitset myös, mistä sukuhaarasta (esimerkiksi Kivijärven, Ylä-Savon, Pielisjärven, tai Heinäveden) polveudut. Tämän Kotilaisten suku -lehden välissä ei ole pankkisiirtolomaketta jäsenmaksun maksamista varten. Jos näet liityt nyt jäseneksi, Sukuseura lahjoittaa sinulle jäsenmaksuttoman loppuvuoden Jäsenmaksun suuruus vahvistetaan vuoden 2013 vuosikokouksessa kolmeksi seuraavaksi vuodeksi. (Nyt jäsenmaksu on ollut 30 euroa kolmivuotiskaudelta ) Jäsenmaksupankkisiirto vuosia varten lisätään vasta vuoden kuluttua ilmestyvän Kotilaisten suku -lehden 1/2013 väliin. Anneli Wallenius 3

4 Pielisjärven Kotilaiset kesällä koolla Jennynkallion sukumuseolla Pielisjärven Kotilaisten kokoontumispaikkana on jo vuodesta 1994 toiminut Jennynkallion sukumuseotalo Pielisen korkealla rantakalliolla Kylänlahden Honkalanpäässä, joka kuuluu nykyään Lieksan kaupunkiin. Talossa on vuosien varrella järjestetty erilaisia tapahtumia merkkipäivien vietosta museoviikkoihin ja ikoninäyttelyyn. Niinpä myös kesän 2012 sukutapaamiset keskittyivät museolle. Kesän harvoihin aurinkoisiin päiviin kuuluvana lauantaina runsaslukuinen joukko sukulaisia ja ystäviä kokoontui viettämään Siiri Oravalahden 80-vuotisjuhlaa. Nautittiin emäntien keittämää maukasta hirvija suppilovahverokeittoa. Aterian kruunasi kahvi ja ihana mansikkakakku. Vapaan seurustelun lisäksi kuultiin Petri Nurmen esittämänä klassista kitaramusiikkia ja lähisukulaisten onnittelulaulu päivänsankarille. Pielisjärven Kotilaisten sukumuseoyhdistys ry piti museolla sääntömääräisen vuosikokouksensa, jossa käsiteltiin sääntöjen mukaiset asiat. Tulevasta toiminnasta päätettäessä käytiin vilkas ja idearikas keskustelu keinoista, joilla jäsenmaksujen lisäksi voidaan saada tuloja museokiinteistön hoitokulujen kattamiseksi. Johtokuntaan kaudella kuuluvat Lea Oravalahti-Pehkonen, Matti Kotilainen, Juha Kotilainen, Merja Mäkelä, Senja Ek ja Anneli Wallenius. Puheenjohtajaksi valittiin Lea Oravalahti-Pehkonen ja varapuheenjohtajaksi Matti Kotilainen. ANNELI WALLENIUS Pielisjärven Kotilaisten ahkera aktiivijäsen Siiri Oravalahti vietti kesällä 80-vuotisjuhlaansa Jennynkallion sukumuseotalolla. Sukulaisten ja ystävien seurustelun ohessa kuulimme Petri Nurmen esittämää klassista kitaramusiikkia, sekä lähisukulaisten onnittelulaulun päivänsankarille. Ratkaisu koko perheen ja lemmikkien monipuoliseen hyvinvointiin löytyy osoitteista: ja ja myös paljon muuta mielenkiintoista täältä: Eivor Kotilainen, Tapanila, Helsinki puh

5 KUVANVEISTÄJÄ TEUVO SAKARI KOTILAINEN Taiteilija Teuvo Kotilainen 60-vuotispäivänään Pronssinen Elon liekki vuodelta 1968, jolloin äitimme oli pitkään vakavasti sairaana. Jumala, anna minulle suuria ajatuksia Isäni Teuvo Kotilainen teki elämäntyönsä kuvanveistäjänä, viimeiset vuosikymmenet Tampereella. Isän setä ja kummisetä oli Otto Kotilainen, kuuluisa kuopiolainen Suku-Otto. Isäni oli kuin moni muukin suomalainen mies sodan jälkeen: hän puhui vähemmän, mutta ilmaisi itseään veistämällä käsillään. Isä syntyi maanviljelijäperheeseen Rääkkylän Sangenlahteen Pohjois-Karjalaan. Isän isä oli Heinäveden Kotilaisia, Kusti Kotilainen, , syntynyt Rääkkylässä. Isäni äiti oli Miina os. Hirvonen , myös Rääkkylästä. Perheessä oli 11 lasta, joista 10 poikaa ja yksi tyttö. Tyttö ja yksi pojista kuolivat jo pieninä. Isä oli jo pikkupoikana veistellyt visakoivusta kippoja, joita myi torilla. Metsätöissä isän puupino oli muita pienempi, sillä hän oli veistellyt pinon puiden päihin erilaisia hahmoja! Kuvanveistäjän taipumukset näkyivät siis jo nuorena. Mukana oli veren perintöäkin, sillä myös isänisä Kusti harrasti maalausta ja veistoa. Sotien jälkeen Tampereelle viilaajaksi Vuonna 1925 syntynyt isäni oli viimeistä ikäluokkaa, joka kutsuttiin sotaan. Oulussa miehet pantiin riviin. Ne, joiden perheestä oli jo kuollut joku sodassa, siirtyivät sivuun. Isän veli oli kuollut rintamalla, joten isä jäi armeijan palvelukseen, muttei joutunut rintamalle. Sota-ajoista isä ei meille puhunut, eikä juuri muutenkaan elämästään. Kova paikka lienee ollut nuorelle miehelle 24-vuotiaana maata vuosi Tampereella sairaalassa keuhkotuberkelin hoidossa Toivuttuaan hän jäi Tampereelle töihin, muun muassa Lokomolle työkaluviilaajaksi. Nyrkkeilyä ja differentiaalilaskentaa Isä kertoi, että Tampereen aikoina hän harrasti nyrkkeilyä paikallisessa seurassa. Hän oli myös kova lukemaan, muun muassa differentiaalilaskentaa ja aritmetiikkaa. 5

6 Kirjoja oli runokirjoista historian kirjoihin. Hän ahmi kirjat parissa päivässä. Lapsuudenkodistamme on löytynyt noilta vuosilta isän lehtiö, johon hän oli jämptisti merkinnyt kaikki lukemansa kirjat ja lukemiseen käyttämänsä ajan, kirjan lajin ja sivumäärän. Sama järjestyksen pito näkyi myöhemmin isän ateljeessa. Työkalut olivat siistissä järjestyksessä, ja räsymatot pultattuina puulattiaan. Ehkä näiltä ajoilta on myös vihko täynnä isän ylös kirjoittamia aforismeja. Muistiinpanojen etusivulla on seuraava teksti: Minulta puuttuu selvyyttä itsestäni. Minun on päästävä perille siitä mitä minun on tehtävä, eikä siitä, mitä minun on tietettävä. Ensimmäinen muistiinpano on: Jumala anna minulle suuria ajatuksia. Ajatus elämäntehtävästä hautui muutamia vuosia, sillä oppivelvollisuuden täyttymisen ja opiskelemaan lähtemisen välissä vierähti yksitoista vuotta. Mestari Wäinö Aaltosen opissa Vuonna 1951 isä lähti pääsykokeisiin Helsinkiin Suomen Taideakatemian kouluun itse tekemänsä omakuva-patsas kainalossaan. Ateneumin ovet aukenivat heti, ja opinnot kuvanveistolinjalla kestivät vuoteen Näistä ajoista isä ei paljoa puhunut, mutta äiti kertoi, että jonain opiskelukesänä isä oli ollut Wäinö Aaltosen opissa. Isän monissa veistoksissa näkeekin vaikutteita Aaltosen tyylistä. Isän ensimmäinen ateljee oli Helsingissä. Siellä syntyi muun muassa ensimmäinen sankaripatsas Jäppilään Isä teki reliefejä sukulaisten hautakiviin hautausmaalle. Muistaakseni hän veisti reliefin myös pastori Hannu Kotilaisen hautakiveen. Eduskuntatalon eteen sijoitettavista presidenttien patsaista tehdyssä kilpailussa isän työ sai lunastuspalkinnon, eli menestyi hyvin. Hän ei kuitenkaan saanut kyseistä työtä tehtäväkseen. Se olisi varmaankin jollain tapaa muuttanut hänen elämäänsä. Äiti tiesi Helsingin patsaiden tekijät Äidin kertoman mukaan he tapasivat toisensa tansseissa Äiti oli tehnyt isään vaikutuksen, koska oli tiennyt kaikkien Helsingin julkisten patsaiden tekijöiden nimet. Äitimme, Toini Maria os. Rautiainen, on syntynyt Tohmajärvellä. Hän eli Sortavalan maalaiskunnassa Kirjavalahdessa ja pääsi sieltä sota-aikana lähtemään Helsinkiin piikomaan ja keskikoulua suorittamaan. Hän luki yliopistossa suomen kieltä ja muun muassa taidehistoriaa. Patsaiden tekijöiden tuntemus lienee ollut sieltä peräisin. Taas Tampereelle 50-luvun lopulla Kun äiti valmistui filosofian maisteriksi, avioparin piti valita asuinpaikkansa. Isä ehdotti ennestään tuttua Tamperetta, ja sinne he muuttivat Riitta Sesilia (tämän tekstin kirjoittaja) syntyi 1959 ja Ritva Leena Äiti ehti toimia Klassillisessa lyseossa suomen kielen ja historian opettajana vuoteen 1968 asti, jolloin hän sairastui. Äitimme piti huolta siitä, että me tytöt tutustuimme Kotilaisiin eli isän veljiin. Isänisän veljen, suku-oton ja Martta-tädin luona Kuopiossa vierailimme usein äidin kanssa. Isä ei noille reissuille lähtenyt, veljiensä hautajaisiin kylläkin. Suku-oton kirjeitä odotin innolla Otto kirjoitti meille kirjeitä joko kauniilla käsialallaan tai kirjoituskoneella. Kirjeet sisälsivät hyviä elämänohjeita, Oton piirustuksia ja tietysti kuulumisia. Olin kirjeenvaihdossa Oton kanssa noin kymmenvuotiaana. Kirjeitä odotin innolla, sillä ne sisälsivät aina kymmenen markan setelin. Rahat olen käyttänyt, mutta kirjeet ovat tallella. Teuvo Kotilainen valokuvasi eläimiä ja ikuisti niitä pronssiin. Tässä pronssinen Saukko vuodelta Isä kertoi ensimmäisen ateljeensa olleen huopatossutehtaassa. Pispalassa oli ateljeetilat, jonka yhteydessä myös pieni perheemme asui. Vuonna 1962 Tampereen Kalevaan valmistui Ateljeetalo, jonka historiasta on juuri ilmestynyt Marja-Liisa Torniaisen kirjoittama kirja Elämäntapana taide. Tampereen Ateljeetalo Historia ja taiteilijat. Muutimme ateljeetaloon ensimmäisten taiteilijoiden joukossa. Elämää kymmenen taiteilijan keskellä Taiteilijatalossa on ateljeetilat kymmenelle taiteilijalle. Heistä kuudelle on lisäksi perhekaksiot. Me asuimme 60 neliön ateljeessa, jossa makuutilat sijaitsivat parvella ja alakerrassa oli pikkuruinen keittokomero. Koko puiston puoleinen seinä oli ikkunaa, joten taiteen tekemiselle oli loistavasti luonnonvaloa. Talossa asui myös kuvanveistäjä Unto Hietanen, jonka kuusilapsisen katraan kanssa leikimme ensimmäiset vuotemme. Muut taiteilijat olivat taidemaalareita, kuten Kimmo Kaivanto, Aira Hellaakoski ja myöhemmin Raimo Kanerva. Isä vuokrasi ateljeeta lopun taiteilijan uransa ajan ja aina 90-luvulle asti. Äiti osti 1966 kadun toiselta puolelta kaksion, joka sopi paremmin perheen asunnoksi. Suuria patsaita sankarivainajille Ateljeessa isä mahtui tekemään isojakin töitä. Hänelle tärkeimmiksi nousivat kolme sankarivainajien muistomerkkiä. Tampereella valmistui vielä Rääkkylän (1961) ja Pyhäselän (1962) sankaripatsaat. Isoja töitä olivat myös ainakin yksi suihkulähde ja monet ihmisaiheiset patsaat. Muita aiheita isällä oli erilaiset abstraktit teokset, eläinaiheiset työt ja muotokuvat. Osa töistä on kipsisiä, osa pronssiin valettuja, jokunen marmoriin, ja moni Vehmaan punaiseen graniittiin hakattuja. Ilves oli isän lemmikkieläin Kauan ennen internetaikaa isä kuvasi eri maiden eläintarhoissa käydessään eläimiä, joita sitten ikuisti saveen. Ilves oli isän lemmikkieläin. Oravannahkakauppa toimi: isä kertoi laittaneensa jonkin patsaan salkkuunsa ja marssineensa yritysjohtajien puheille. Heiltä hän saattoi saada tilauksia muotokuvien tekemiseen. Tai sitten hän vaihtoi patsaan pukuun. Isä tekikin aina töitä puku, eli suorat mustat housut ja valkoinen paita päällä. Valkoinen työtakki oli näiden vaatteiden suojana. Taiteilijan imagoon lienevät liittyneet lukemattomat baskerit. Baskereita isä ommella suruutteli urakkavauhtia vanhalla Tikka 1000A -merkkisellä ompelukoneellamme. Taiteilijaeläke turvasi vanhuuden Taiteilijatalon valmistusvaiheessa ilmestyneessä lehtiartikkelissa isää kuvattiin yhdeksi aikamme lupaavimmista nuorista kuvanveistäjistä. Harmi vain, että lupaukset jäivät osin lunastamatta. Yhtenä syynä tähän oli alkoholi, joka monta muutakin herkkää ja luovaa taiteilijaa on rapistanut. Isä veisti kuvia koko ikänsä. Kuvanveistäjän työ on kovaa fyysistä ja luovaa työtä. Kuitenkin vain harva pystyy sillä toimeentuloaan tienaamaan. Lapsuuden kodistamme löysin isän vanhan veroilmoituksen. Selitykseksi tulojen vähyyteen oli hän kirjannut: vaimon siivellä. Itseironinen lause kuvaa hyvin isän hyvää huumorintajua. Hän oli kova kertomaan kaskuja, jotka me tytöt aikaa myöten opimme ulkoa. Isää eivät opetustehtävät kutsuneet eikä hän omaa näyttelyä koskaan tietääkseni pystyttänyt. Yhteisnäyttelyihin hän toki osallistui. Taiteilijaeläke kuitenkin turvasi vanhuuden vuodet. Loppuvuosina dementia vei muistin. Isä kuoli Tampereella Koukkuniemen vanhainkodissa toukokuussa RIITTA KOTILAINEN Tiedot tarkisti LEENA SIPOLA O.S. KOTILAINEN 6

7 Tervetuloa Kotilaisten sukukokoukseen Tuusulan Rantatielle - Suomen taiteen kultakauden mestarien kotikadulle Kotilaisten Sukuseura r.y.:n seuraava vuosisukutapaaminen pidetään kesäkuuta 2013 kokoushotelli Gustavelundissa Tuusulassa. Paikka on seitsemän kilometrin päässä Järvenpäästä ja neljän kilometrin päässä Keravalta, jotka molemmat sijaitsevat pääradan varrella. Helsinki-Vantaan lentokentältä ajoaikaa on noin 15 minuuttia. Bussit Helsingistä pysähtyvät noin 300 metrin päässä Gustavelundista. Kokoushotelli Gustavelund sijaitsee Tuusulan rantatien historiallisissa maisemissa vanhassa puistomiljöössä. Hotellin sijainti näkyy vasemmalla alhaalla seuraavan aukeaman panoraamakuvassa. Melkein puoli vuosituhatta sitten 1540-luvulla Sipi Jaakonpoika perusti Tuusulaan Eggertasin ratsutilan, jota hän hoiti vuoteen 1558 asti. Tila sai nimekseen Gustavelund 1700-luvulla silloisen omistajansa, kontraamiraali Karl Adolf Dankvardin puolison mukaan. Aikaa myöten kartanosta muotoutui nykyaikainen kokoushotelli, jonka ravintola- ja kokoustiloihin varmasti mahdumme kaikki. Lisätilaa tuovat esim. järvelle avautuva iso ulkoterassi, vehreä sisäpuutarha ja takkahuone. Saunatiloista löytyvät myös uima- ja porealtaat. Oheisohjelmamahdollisuuksia on runsaasti Tuusulan rantatien tuntumassa sukukokousviikonlopuksi. Jos haluaisit viettää omaa lomaa sukukokouksen jatkoksi, tutustumiskohteista ei ole puutetta. Talon ohjelmapalvelu järjestää halukkaille loman jatkajille kirkkovene- tai kanoottiretkiä, laavuruokailuja, sekä luonnollisesti tutustumisretkiä kulttuurikohteisiin. Vuosisukutapaamisen yhteydessä on mahdollisuus vierailla esimerkiksi Pekka Halosen Halosenniemessä, Sibeliuksen Ainolassa, Syvärannan Lottamuseossa ja mahdollisesti myös Sibelius-Akatemian musiikkikeskuksessa Kallio-Kuninkalassa. Lähistöllä ovat lisäksi Aleksis Kiven kuolinmökki, Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin Ahola, Taiteilijakoti Erkkola, Eero Järnefeltin Suviranta, Alvar Aallon suunnittelema Villa Kokkonen, Kellokosken ruukin alue, sairaalamuseo ja veistospuisto, Klaavolan kotiseutumuseo, Työläiskotimuseo, Hyrylän sotamuseo sekä Tuusulan taidemuseo, jossa on muun muassa Martta Wendelinin hellyttävän romanttisten kuvituskuvien näyttely. Lähistöllä 1700-luvulta peräisin olevan Tuusulan kirkon mailta löytyvät sankarihaudat, samoin kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven hauta. Seuraa postiasi! Lähetämme Sinulle kutsukirjeessä ensi vuoden keväällä täsmennetyt ohjelmatiedot sekä kohtuullisiksi neuvotellut hinnat tapahtumista, ruokailuista ja majoituksesta. Kotilaisten Sukuseura ry:n VUOSISUKUKOKOUS Kongressihotelli Gustavelund, Kirkkotie 36, Tuusula puh Sukukokouksen alustava ohjelma, muutokset mahdollisia mutta myönteisiä: LAUANTAI Klo alkaen ilmoittautuminen ja tulolounas Klo Sääntömääräinen vuosisukukokous, auditorio, 1 krs. Klo Tuula Kotilaisen esitys Rantatien kulttuurikohteista Klo Lähtö Pekka Halosen Halosenniemeen omilla kyydeillä Klo Tutustutaan oppaan johdolla Halosenniemeen Klo Illallinen Gustavelundin ravintolassa SUNNUNTAI Klo 8.30 Aamiainen ja huoneiden luovutus Klo 9.45 Siirrytään kävellen sankarihaudoille Klo Hartaushetki ja seppeleenlasku Klo Lähtö busseilla kirkon luota Sibeliuksen Ainolaan, kaksi 30 hengen ryhmää tai Syvärannan Lottamuseoon, kaksi 30 hengen ryhmää Klo Tutustuminen Ainolaan tai Syvärannan Lottamuseoon oppaan johdolla Klo Kahvit ja mahdollisesti musiikkiohjelmaa (täsmentyy myöh.) Klo Sukukokouksen päätös ja paluu bussilla Gustavelundiin Täsmennetty ohjelma lähetetään jäsenille kutsukirjeen yhteydessä keväällä

8 Kotilaiset kokoontuvat Tuusulan ranta Ahot, Järnefeltit, Sibeliukset, Haloset, J.H. Erkko, Aleksis Kivi. Mikä selittää sen, että Suomen kulttuurin ja taiteen kultakauden ykköset sijoittuivat noin 10 kilometrin pituisen tien varteen, saman matalan järven itäiselle rannalle samoihin aikoihin? Saman tien varrelle, johon me Kotilaiset kokoonnumme sukukokoukseen ensi kesäkuussa. Vastaukset ovat sangen tavallisia ja inhimillisiä: perhe kasvaa, tarvitaan tilaa. Kaupungissa on elämä kalliimpaa. Tehdään luovaa työtä, tarvitaan työrauhaa. Luonto ja vuodenajat ovat lähellä. Helsinki ei kuitenkaan ole liian kaukana ja juna kulkee Järvenpäästä Helsinkiin. Naapurit ovat tuttuja tai sukulaisia. Näinhän se meni melkein kaikkien kohdalla. Aleksis Kivi tuli Tuusulaan veljensä mökille sairastamaan ja kuolemaan Hänet haudattiin Tuusulan kirkkomaahan. Kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin runoilija J. H. Erkko hakeutui ihailemansa Kiven jälkiä seuraten lähelle, ja karjalaistyylinen hirsirakennus Erkkola valmistui Juhani Aho innosti muuttamaan Sitä ennen, jo 1897, olivat Juhani Aho ja Venny Soldan-Brofeldt asettuneet vuokralaisiksi Vårbacka-nimiseen taloon, jota alettiin kutsua Aholaksi. Juhani Aho oli sitten innostajana tutuille taiteilijaperheille, jotka etsiskelivät yllämainituista syistä uutta kotia valmistui myös Pekka ja Maija Halosen komea hirsinen ateljeekoti veden äärelle. Pekka Halonen oli aikaisemmin oleillut Tuusulassa maalaustöiden vuoksi ja talvisilla hiihtoretkillään löytänyt kallioisen niemen, joka puhutteli häntä vahvasti. Isännän, hänen sukulaistensa ja emännän kädenjälkeä on talossa paljon, esimerkiksi sen avotakat ja uunit. Pekka Halonen suunnitteli uuneja myös Ahoille ja Erkolle. Paikkakunnan tunnettu ruukkumestari Grönroos oli taiteilijakotien upeiden uunien ja takkojen tiilien ja kaakelien tekijä, taiteilija hänkin omalla alallaan. Kolmas samoihin aikoihin valmistunut taiteilijakoti oli Eero ja Saimi Järnefeltin Suviranta järven pohjoispäässä, lähellä Halosenniemeä. Tässä vaiheessa Jean ja Aino Sibeliuksella alkoi olla aihetta Tuusulassa Vähintään yhtä kiinnostavaa on virittäytyä miettimään sitä elämää, jota nämä perheet siihen aikaan siellä viettivät. käynteihin, olihan Aino Eero Järnefeltin sisar ja Ahot vanhoja tuttuja. Perhe oli jo muuttanut useita kertoja. Päätös maalle muuttamisesta, tuttujen ja sukulaisten lähelle oli helppo tehdä. Aino Sibelius suunnitteli rakennuksia Sibeliuksetkin olisivat halunneet toisten tavoin rakentaa talonsa rannalle. Sopivaa tonttia ei kuitenkaan ollut saatavissa, joten Ainola on rantatien toisella puolella. Talo valmistui 1904, sen piirsi arkkitehti Lars Sonck. Sonckin käsialaa ovat muun muassa Tampereen tuomiokirkko, Kallion kirkko Helsingissä ja Kultaranta.Ainolan rakentamista valvoivat Aino ja veli Eero. Aino osallistui myös monien yksityiskohtien suunnitteluun. Myöhemmin valmistunut sauna on Ainon suunnittelema. Ainolan lähellä on Kallio-Kuninkala, jonne oli asettunut Paloheimon perhe. Tilan kartanomainen päärakennus sai nykyisen muotonsa 1920-luvulla. Vuorineuvos K.A. Paloheimo oli monipuolinen vaikuttaja myös Tuusulassa, ja perheen kanssakäyminen naapureiden kanssa vilkasta. Sen seurauksia oli muun muassa, että Paloheimon viidestä pojasta kolme löysi puolison naapuritaloista; Sibeliukselta, Haloselta ja Järnefeltiltä. Kokoushotellimme kunniakas historia Tuusulanjärven rannoilla ja Järvenpäässä oli toki muutakin väkeä: oli kartanoita herrasväkineen, maanviljelijöitä, kirkkoherroja, kanttori. Kokoushotellimme Gustavelund on alkuaan vanha tila, jonka historia ulottuu 1500-luvulle. Sen puinen päärakennus oli kaunista empireä. Vakinaisten asukkaiden talojen lisäksi oli myös komeita huviloita puutarhoineen, monet niistä rikkaiden venäläisten kesäpaikkoja. Yksi niistä, Onnela, toimi huvilavaiheen jälkeen suosittuna täysihoitolana, jossa viihtyi ja työskenteli 1920-luvun alkuvuosina myös Eino Leino. Toinen upea huvila oli Syväranta, jonka 1900-alkuvuosina omisti upporikas moskovalainen liikemies Uschkoff. Perhe muutti sinne suurine palveluskuntineen, riikinkukkoineen ja kalkkunoineen kesänviettoon, jota paikkakuntalaiset sivusta seurasivat kuin loisteliasta satua. Huvilan ja puutarhan loistoajoista muistuttavat vielä hämähäkkiportti ja naisfiguuripatsas. Syväranta toimi myöhemmin mm. sanomalehtimiesten lepokotina, sitten Lotta Svärd- 8

9 tiellä taiteen suurten sukujen jäljillä yhdistyksen kurssikeskuksena. Yhdistyksen lakkauttamisen jälkeen se siirtyi Suomen Naisten Huoltosäätiölle. Päärakennus paloi 1947, mutta rakennettiin uudelleen Lottamuseo avattiin Elämää lapsirikkaissa taiteilijakodeissa Tuusulanjärven taiteilijayhteisön luovan työn tulokset ovat Suomen taiteen edustavinta ja tutuinta kerrostumaa. Pekka Halosen ikuistamia aiheita: lumisia maisemia tai auringonlaskussa hohtavia puiden kylkiä on nähtävissä tänäkin päivänä Tuusulassa. Ainolan ja sen ympäristön merkitys Sibeliuksen luomistyölle on tunnettu. Juhani Ahon Tuusulassa asumisen aikana ilmestyivät mm. Katajainen kansani, Lastuja, Kevät ja takatalvi sekä Juha. Suurin huomio Tuusulan taiteilijayhteisöstä puhuttaessa kohdistuu juuri siellä asuneisiin mestareihin. Vähintään yhtä kiinnostavaa on virittäytyä miettimään sitä elämää, jota nämä perheet siihen aikaan siellä viettivät. Perheet olivat aika lailla saman ikäisiä, ja kaikilla oli monta lasta. Uraa rakennettiin, menestykset, vastoinkäymiset ja rahapula olivat tuttuja. Tämä tilanne loi yhteishenkeä ja naapuriapua annettiin tarvittaessa. Vaimojen merkitys on ollut valtava. Se, että talous pyöri, mies sai työrauhan ja lapset tulivat hoidetuiksi, jäi vaimojen huoleksi. Halosilla oli kahdeksan lasta, Sibeliuksilla ja Järnefelteillä viisi. Apulaisia tarvittiin. Esimerkiksi Ainolassa oli kaksi, lastenhoitaja ja keittäjä. Aino Sibelius hoiti suurta puutarhaa, joka oli kuten muillakin, tuiki tärkeä ruokatalouden kannalta. Puutarhassa työskentely oli Ainolle myös terapeuttinen tekijä kotoisten huolien ja puolison tukemisen aallokossa. Lahjakkaat moniosaajarouvat Musiikkia opiskellut Maija Halonen opetti omille ja naapurien lapsille soittoa, soitti taustamusiikkia miehensä maalatessa ja musisoi mm. Aino Sibeliuksen kanssa Halosenniemen ateljeen kotikonserteissa. Ainolassahan eivät tyttäret voineet soittaa, koska isän työ vaati hiljaisuutta. Lisäksi Maija Halonen oli mallina miehelleen, oli taitava kutoja ja suomensi maailmankirjallisuutta. Hän piti myös kotikoulua pienimmille lapsille, niin kuin Aino Sibeliuskin omille tyttärilleen. Perheitten kouluikäisiä lapsia opetettiin myös kotiopettajien voimin. Saimi Järnefelt, os. Swan, oli ollut näyttelijätär. Hänkin suomensi mm. englanninkielistä kirjallisuutta, ja oli tietenkin tärkeä perheiden nuorten kotiteatteriesitysten ohjaaja. Kodin arjen hallinnan ohella kukin taiteilijakotien sivistyneistä ja lahjakkaista rouvista jaksoi siis onneksi kehittää ja jakaa omia lahjojaan yhteiseksi hyväksi. Perheet olivat omavaraisia myös keskinäisen ilonpidon ja juhlimisen suhteen. Järjestettiin tanssikursseja perheiden nuorille eikä kotiteatteri- ja kotikonserttitilaisuuksista puuttunut ohjelmaa. Ompeluseura oli sivistävä lukupiiri Taiteilijaperheistä Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin liitto noudatti enemmän omaa kaavaansa sikäli, että vaimo jatkoi aktiivista taiteilijauraansa avioliiton aikana. Aino Sibelius muisteli myöhemmin rouvien ompeluseuraa, jossa myös luettiin ääneen: Maija, Saimi, Venni ja minä ja kotiopettajia. Vuorotellen eri taloissa kokoonnuttiin. Venni tahtoi lukea jotakin hyvää kirjaa, niin kuin Platoa, pientä pränttiä. Venni luki ja muut teimme käsitöitä. Pitsin virkkausta ei Venni voinut sietää eikä ymmärtää, eikä käsittänyt, mitä se hyödytti, tykkäsi, että aika meni siinä hukkaan. Huomautti siitä monesti. Sanoin, ei se mene enemmän hukkaan kuin tupakanpolttoon sinulla, en minä käytä tähän ajatuksiani, se päinvastoin vapauttaa ajatukset, kädet toimivat aivan mekaanisesti. Ei Venni sitä koskaan voinut käsittää. Piirusti meitä noissa istunnoissa. Vaikka Tuusulanjärven taiteilijakodeissa ja museoissa kävisi useinkin, niiden kiinnostavuus ei vähene. Aina tulee uusia kokemuksia ja elämyksiä, sillä ovet aukeavat ei vain tilaan, vaan elävään eilispäivään. Arkeen ja juhlaan. Luovan työn syntysijoihin. Yksilöiden kokemuksiin, perheeseen ja koko valtakuntaan. Maija Halonen on muistellut: Se oli ihanaa aikaa. Kaikki olivat nuoria, kaikki innostuneita, ja vaikka valtiollinen tilanne vaikuttikin painostavasti, tuntui tulevaisuus sittenkin valoisalta. Jokainen uskoi lujasti, että isänmaallekin oli koittava paremmat päivät. TUULA KOTILAINEN Kursivoidut lainaukset Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisusta Ainola. 9

10 Martta Wendelinin kuvissa hehkuu menneen maalaiselämän lumo Puhdas tupa, kirkassilmäiset lapset ja ahkera emäntä. Miehet siellä jossain sodassa, pellolla tai metsässä. Tuusulassa voimme tutustua myös Martta Wendelinin nostalgisen idylliseen taiteeseen. Taidemaalari, kuvittaja Martta Wendelin ( ) on tullut meille tutuksi kuvitustöittensä kautta. Hän sai taidemaalarin koulutuksen Eero Järnefeltin oppilaana Helsingin yliopiston piirustussalilla vuosina Myöhemmin hän sai yksityisopetusta Akseli Gallen-Kallelalta. Taiteilijauran alun kaupunkiaiheet muuttuivat 1920-luvulla maalaiselämää kuvaavaksi. Wendelin aloitti tuolloin näet lehtien ja kirjojen kuvittamisen, sekä runsaan postikorttituotannon. Kotilieden kansista ja postikorteista välittyy maalaiselämän idylli, suomalaisen elämänmuodon ihailu ja luonto vuodenaikojen vaihtelussa. Martta Wendelinin tuotanto voisi olla myös maaseututaustaisten Kotilaisten kuvallista historiaa luvuilta. Hieman romantisoitua ja kiillotettua, mutta ehkä juuri sellaista, minkälaisena me haluamme sen muistaa. Kuten tämän lehden kannessa. Wendelin oli myös taitava taidemaalari. Kun kuvitustyö vähentyi 1950-luvulla, maalaustyöhön jäi enemmän aikaa. Hän olikin erittäin suosittu muotokuvamaalari. Wendelin asui syksystä 1937 lähtien Suopellon huvilassa Tuusulan Rantatien varrella. Vuonna 1946 valmistui hänen itsensä suunnittelema keskieurooppalaistyylinen taiteilijakoti Annivaara. Oman kodin puutarhan hoito, perhe sekä lukuisat tuusulalaiset ystävät loivat taiteilijalle onnellisen ja tyynen vanhuuden. Martta Wendelin lahjoitti Tuusulan kunnalle vuonna 1982 noin kuvitusoriginaalista muodostuvan kokoelman. Tämä lahjoitus on saanut kodin Taidekeskus Kasarmissa Hyrylän keskustassa Jääkärinpolku 2:ssa, missä toimii Wendelin Galleria. Ennakkotiedon mukaan Kotilaisten vuosisukukokouksen aikaan kesällä 2013 on Martta Wendelinin juhlanäyttely taidekoti Erkkolassa, Tuusulan Rantatie 25:ssä. Wendelinin taiteellinen tuotanto on suosittua ja haluttua keräilytavaraa. Hänen elämäntyönsä ja taiteensa vaalimiseksi on perustettu valtakunnallinen yhdistys Martta Wendelin Seura ry. KALEVI KOTILAINEN Aidosti kotiseuturakas Martta Wendelinin kuvissa naiset ja lapset ovat kotona, kirkkotiellä tai luonnon helmassa, kuten tämän lehden kansikuvassa Marjamatkalla, signeeraus MW-34. Teos on 30x25 cm guassi. Miehet Wendelinin tuotannossa ovat pelto- tai metsätöissä, tai sitten sodassa. Tämän sivun kuva on Kevättyöt, guassi 25x20, signeeraus MW. Molemmat kuvat kirjoittajan kokoelmasta. 10

11 Olin käynyt ensimmäisen vuoteni ammattikoulua ja suunnittelin meneväni kesäksi töihin. VR haki juoksupoikaa. Niinpä menin toimeliaana Turun VR:n konepajalle kyselemään työtä. Sain tylyn vastauksen, että ei ole mahdollisuutta työhön, koska en ollut vielä täyttänyt viittätoista vuotta. Siihen jäi töidenhaku. Itsekseni ihmettelin, miksi en kelvannut, olinhan saanut töitä sokerijuurikkaan harventajana ja nostajana jo 9 11-vuotiaana, siis jo kolmena vuotena. Tämän vastoinkäymisen jälkeen mielessäni alkoi muodostua radikaali suunnitelma polkea polkupyörällä Liedosta Kivijärvelle. Äitini Kerttu oli näet Kivijärven Kotilaisia. Lähtöpäivänä lähdin kotoa yhtä aikaa leipomoon töihin lähtevän äitini kanssa lauantaiaamuna klo 5.00 Liedon Lapinkulmalta. Reittini oli seuraavanlainen: Lieto Oripää Punkalaidun Vesilahti Nokia Ylöjärvi Kuru Virrat Killinkoski Ähtäri Pylkönmäki Karstula Kivijärvi. Nokialla satoi, joten olin puolisen tuntia puun alla sateensuojassa. Oli jo iltapäivä, joten söin molemmat eväsvoileipäni. Aika heppoisesti olin varustautunut. Matkaa ei ollut vielä puoltakaan poljettu ja eväät oli jo syöty! Täyttä vauhtia ohi Killinkosken kioskin Seuraava paikkakunta, joka erityisesti jäi mieleeni, oli Killinkoski. Nuori tyttö ja poika istuivat puisessa pienessä kioskissa. En edes pysähtynyt. Ilmeisesti ajattelin, ettei kioskissa sunnuntaiaamuyöllä neljän aikaan mitään myydä. Matkaa olin tässä vaiheessa tehnyt 23 tuntia. Aamulla Karstulassa olin niin väsynyt, että lähdin vahingossa kahteen otteeseen Kyyjärvelle päin. Sinä kesänä Karstulassa tehtiin tietöitä, joten sekin ehkä sekoitti väsynyttä matkaajaa. Kivijärven Rantalassa olin perillä puoli yhden maissa. Matka kesti siis 31,5 tuntia. Kyllä oli 14-vuotiaalle pojalle kunnon kuntotesti: noin 440 kilometriä yhteen soittoon nukkumatta! Suoraan Saarijärven juhannuskisoihin Vähän levättyäni ja syötyäni lueskelin paikkakunnan lehteä ja huomasin ilmoituksen Saarijärven juhannuskisoista. Ilmoittauduin kisoihin lähettämällä postikortin. En ymmärtänyt, että korttiin olisi pitänyt laittaa edustamani seura Liedon Luja, joten järjestäjät olivat postileiman perusteella urheiluseurakseni tulkinneet Kivijärven Kivekkäät, tämä selvisi minulle vasta kilpailupaikalla. Juhannuspäivänä hyvissä ajoin lähdin siis pyörällä kohti Saarijärveä. Ensimmäisenä päivänä juostiin kaksi 300 metrin alkuerää vuotiaiden sarjassa. Nuorempien sarjaa ei ollut, ja minä olin vasta 14-vuotias. Niinpä jäin erässä viimeiseksi. Osanottajaluettelon Neljätoistavuotiaana 440 kilometriä 31½ tunnissa yhtä kyytiä nukkumatta. Pyörällä Liedosta Kivijärvelle kesällä 1958 Juhani Enberg nuorukainen polki vuonna 1958 yksivaihteisella pyörällä 31 ja puoli tuntia yhteen menoon melkein läpi puolen Suomen. On sitä lupa jo hymyillen muistella! mukaan Jorma Kinnunen juoksi myös 300 ja 1000 metriä sekä heitti keihästä vuotiaiden sarjassa. Urheilijan iso ja pehmeä olkivuode Koska kilpailut jatkuivat seuraavana päivänä, piti yrittää löytää yöpymispaikka mahdollisimman läheltä. Ajelin muutaman kilometrin Jyväskylään päin ja katselin latoa, johon voisin mennä yöksi nukkumaan. Palasin takaisin Saarijärven keskustaan ja lähdin Kannonkoskelle päin. Ajettuani muutaman kilometrin näin maatalon päärakennuksen, sekä isokokoisen kalustovajan. Vein pyörän vajan taakse ja isojen ovien välistä pääsin pujahtamaan sisälle. Vajassa oli työkoneita ja korkea kasa olkia. Kiipesin olkikasan päälle. Peti oli iso ja pehmeä ja nukahdin heti. Havahduin aamulla siihen, kun joku kävi hakemassa jotain vajasta. Hän ei kuitenkaan huomannut minua, kun olin yön aikana painunut syvemmälle olkikasaan. Nukahdin uudestaan ja heräsin siihen, kun Saarijärven kirkonkellot alkoivat soida. Olisi ollut fiksua käydä kiittämässä talonväkeä yöpymisestä, mutta ei tuossa iässä aina ymmärtänyt toimia hyvän tavan mukaan. Siispä riensin nopsasti kilpailupaikalle ja juoksemaan tuhat metriä. Jäin taas viimeiseksi, mutta ei se minun urheiluinnostustani vähentänyt. Sadan metrin kisat Kyyjärvellä Kilpailun jälkeen taas pyörä kohti Kivijärveä. Saarijärven ja Kivijärven väli kartan mukaan oli 66 kilometriä ja muutama kilometri vielä Rantalaan. Rantalassa huomasin taas lehdestä, että Kyyjärvellä on kilpailut. Siispä aikaisin aamulla matkaan ja juoksemaan sataa metriä. Juoksijoita oli neljä poikaa ja minulle jäi taas peränpitäjän paikka. Muistan vieläkin kaikkien ajat: 12,5/12,6/12,7 ja minun 12,8. Juoksusta jäi mieleen, etteivät piikkarin piikit menneet yhtään kentän pintaan sisään, joten kenttä ei ollut tiili- eikä hiilimurskaa. Siihen aikaan käytettiin juoksumatkoilla 12, 15 tai 18 mm piikkejä. Pärekattoa, lanttumaata ja nuotanvetoa Rantalassa autoin erilaisissa töissä. Oli lanttumaan perkausta ja välillä puiden kaatoa justeerilla talon isännän kanssa. Päärakennuksen pärekatto uusittiin myös. Päärakennusta oli ollut äitini isä rakentamassa Minut hyväksyttiin myös nuotalle mukaan. Sain tehtäväkseni nuotan vedon loppuvaiheessa porkkimisen eli kalojen säikyttämisen ansaan nuotan peräosaan. Lomailuni Kivijärvellä kesti kuutisen viikkoa. Nyt päätin ajaa kotiin isoja teitä pitkin. Tien vieressä kutsui harmaja mökki Ensimmäisenä päivänä ajoin Jämsään asti. Illansuussa alkoi kova ukkosmyrsky eikä minulla ollut sadevaatteita mukanani. Maantien vieressä oli harmaa, pieni mökki, jossa asui vanhahko pariskunta. Kyselin varovaisesti yöpymismahdollisuutta ja sainkin luvan nukkua keittiön lattialla. Aamulla lähdin jatkamaan matkaa ja päämääräni oli Tampere, jossa asui äitini tuttava. Nyt oli paljon pehmeämpi nukkuma-alusta kuin edellisenä yönä. Aamulla alkoi viimeinen osuus ja poljin hyvällä rytmillä kotia kohti uudehkolla pyörälläni. Pyörä oli ajan tapaan kuitenkin vain yksivaihteinen. Liedon kirkolle ennätys pituushypyssä Kotiin päästyäni muistin, että koska on keskiviikko, niin Liedon Lujalla on sarjakilpailu. Joten taas vaan pyörän selkään ja menoksi Liedon kirkolle. Eihän sinne ole kuin kahdeksan kilometriä! Olin sinä päivänä jo ajanut 170 kilometriä, joten tämä pikkumatka taittui tuossa tuokiossa. Se kannatti vielä tehdä, koska hyppäsin pituushypyssä uuden ennätykseni 4,82 metriä. Muistan sen lukeman vieläkin. Juhani Enberg 11

12 Isäni talvisodassa Summan taisteluissa Isäni Onni Sani palveli asevelvollisena Mikkelissä KKK/PPP 3:ssa, missä hän sai konekivääriampujan koulutuksen vuosina Näitä taitoja hän joutui käyttämään kuusi vuotta myöhemmin kun 15 päivää kestänyt talvisota vei isäni monien aseveljien mukana Summan taisteluihin torjumaan maahan tunkeutuvaa vihollista. Asevelvollisuutensa suoritettuaan isäni oli metsäharjoittelijana enonsa, metsänhoitaja Viktor Siltalan, hoitoalueella Keski-Suomessa. Siellä isä tapasi myös tulevan puolisonsa, kivijärvisen kunnallismiehen Jalmari Kotilaisen vanhimman tyttären, Helvi Inkerin. Tuore aviopari asettui asumaan isäni kotikylään Sippolan pitäjän Enäjärvelle. Perheeseen syntyi Pentti Kalevi 1937, Leena Anneli 1937 ja lapsista nuorin Marja-Liisa marraskuussa Leipänsä isäni hankki metsätyönjohtajana. Suomi sotaan marraskuussa 1939 Suomi oli reilun parinkymmenen itsenäisyysvuoden aikana vasta nousemassa jaloilleen. Kolmekymmenluku oli painumassa lopuilleen, ja sodan uhka tuntui Euroopan yllä. Suurvallat Saksa Ja Neuvostoliitto sopivat keskenään aluejaosta sulle-mulle-periaatteella. Neuvostoliitto sai painostamalla Baltian mailta tukikohtia omille asevoimilleen. Seuraavaksi itänaapuri alkoi vaatia Suomea siirtämään kaakkoisrajaa lännemmäksi, Suomenlahden ulkosaaria, lento- ja laivastotukikohtaa Hangosta ja osaa Kalastajasaarennosta. Suomen hallitus ei pääministeri Cajanderin johtamana torjunut vaatimuksia, vaan tarjosi neuvottelua asioista. Itänaapuri ei halunnut luopua vaatimuksistaan, vaan kovensi asennettaan provosoimalla ns. Mainilan laukaukset ja katkaisemalla diplomaattiset suhteet sekä hyökkäämällä Suomea vastaan ilman sodanjulistusta marraskuun 30. päivänä 1939 koko armeijansa voimalla. Näin Suomi joutui pakotetuksi sotaan, joka tunnettiin nimellä talvisota, ja jota tultaisiin käymään sataviisi päivää. Sodan uhkaan ei haluttu uskoa Suomessa elettiin vielä kesällä 1939 epätietoisuudessa, mitä oikein tulevat tapahtumat tuovat tullessaan? Vaikka sodan uhka oli todellinen, ei siihen toisaalta haluttu uskoa. Eläteltiin turhia toiveita! Ministeri Väinö Tannerkin luuli, nähtyään Helsinkiin hyökkäävän vihollislaivueen kylvämässä pommeja pääkaupunkiimme, että kyseessä olisi harjoitus. Sota oli täyttä todellisuutta: pommit rikkoivat rakennuksia, tulipalot lisäsivät tuhon vaikutuksia, ihmishenkiä menetettiin ja useat loukkaantuivat vaikeasti. Suomi oli pitkin kesää ja syksyä varautunut pahimman varalle. Joukkoja oli koulutettu, rajalla suoritettiin linnoitustöitä ja liikekannallepanoa valmisteltiin. Maamme taloudelliset mahdollisuudet varustaa armeijaa torjumaan vihollisen hyökkäystä vastaan olivat rajalliset. Aseita, ammuksia sekä muuta sotaan tarvittavaa oli turhan vähän. Suomalaista sisua ja uskoa tulevaisuuteen kuitenkin riitti. Isäni määrättiin sinne jonnekin Liikekannallepanomääräyksiä jaettiin alkusyksyn aikana. Isäni saapui saamansa määräyksen mukaisesti joukko-osastoon sinne jonnekin Kannakselle, sai tuntolevyn nro ja määrättiin 3. KKK/2/os. B:n. Isäni sota oli alkanut, vaikka todelliseen tulikasteeseen oli vielä puolitoista kuukautta aikaa. Armeija joutui taistelemaan heppoisin eväin, aseita ja ammuksia ei ollut riittävästi. Jonkinlaisia varusteita oli miehelle. Sodan loppuessa palvelukseen kutsuttuja oli miestä, puolittain siviilivarusteissa oleva suomalainen sotilas ( malli Cajander ) oli talvisodassa yleinen ilmiö. Kannaksella suojajoukkoryhmät joutuivat vetäytymään Vammelsuun linjalta väärän ilmoituksen takia. Neuvostojoukot saapuivat pääaseman edustalle Nyt alkoi asemasotavaihe. Ylipäällikkö antoi käskyn erikoisten polttopulloilla ja kasapanoksilla varustettujen panssarintorjuntaosastojen perustamisesta ja suuntasi pääosan reserveistään Kannakselle. Kannaksella tapahtui ensimmäinen suuri läpimurtoyritys Pääasema kesti murto- Konekivääriryhmä KKK/PPP3 Mikkelin kasarmin pihalla Isäni Onni Sani on kuvassa toinen vasemmalta. Isäni syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta. 12

13 yrityksen. Myös uudistettu hyökkäys kolmen divisioonan voimin torjuttiin. Lehdet kertoivat Summan ihmeestä Seuraava suurhyökkäys tapahtui Summan ja Lähteen lohkolla useiden divisioonien ja panssariyksiköiden koettaessa murtaa auki Viipurin portin. Pääpuolustuslinjan läpi päässeet panssarivaunut tuhottiin etupäässä kasapanoksilla ja asemiin tunkeutunut jalkaväki lyötiin vastaiskulla takaisin. Torjuntavoitto, jossa mm. 58 panssarivaunua tuhottiin, oli niin huomattava, että ulkomainen sanomalehdistö alkoi puhua Summan ihmeestä ja käyttää pääasemasta nimitystä Mannerheimin linja. Kun ensimmäinen yritys Suomen vastustuskyvyn murtamiseksi nopeasti laajalla saarrostuksella oli epäonnistunut, ryhtyi neuvostoarmeijan johto keskittämään entistä suurempia ja taistelutehtävään paremmin järjestettyjä ja koulutettuja joukkoja sille hyökkäyssuunnalle, jossa sen ylivoima varmimmin pakottaisi suomalaiset taipumaan. Venäläinen jalkaväkisotilas oli urhoollinen, sitkeä ja vähään tyytyväinen, mutta aloitekyvytön. Tämän takia turvauduttiin sodan alussa massahyökkäyksiin, jotka muutaman hyvin sijoitetun konetuliaseen vastassa ollen saattoivat päättyä siihen, että hyökkääjät niitettiin viimeistä miestä myöten. Siitä huolimatta lähti hyökkäysaalto toisensa jälkeen liikkeelle samoin tuloksin. Suomalainen metsä herätti kauhua Joulukuun alkutaisteluissa venäläiset etenivät kohden suomalaisten miinakenttää laulaen, tiheänä ketjuna ja jopa käsikkäin piittaamatta mitään räjähdyksistä ja puolustajien tarkasta tulesta. Vaikka useat suomalaisia vastaan asetetuista yksiköistä oli kotoisin metsäisiltä seuduilta, joukot eivät pystyneet liikkumaan ja taistelemaan metsämaastossa. Kun kompasseja puuttui ja hiihtotaito oli heikko, tuotti suunnasta eksyminen paljon harmia. Metsä, suomalaisen soturin liittolainen, herätti venäläisissä vain kauhua. Siellä raivosi valkoinen kuolema (belaja smert), lumipukuinen suomalainen sissi. Joulukuun taistelujen jälkeen seurasi useita viikkoja kestänyt asemasotavaihe, jonka kestäessä vihollinen paikallisilla hyökkäyksillä, lisääntyneellä ilmatoiminnalla ja puolustusasemiin kohdistetulla jatkuvalla tykistötulella alkoi järjestelmällisesti väsyttää puolustusta. 104 vihollispatteria kuuttatoista vastaan Läpimurtoon pyrkivä hyökkäystoiminta alkoi tykistövalmisteluna, joka ylitti kaiken siihen saakka koetun. Summan ja Lähteen lohkolla oli vihollistykistöä niin runsaasti, että se ampui sivusuuntausta muuttamatta. Lentotiedustelulla saatiin selville, että Summassa oli kahden kilometrin levyisellä lohkolla 104 vihollispatteria, kun itsellä oli vain 16. Oman tykistön toimintaa heikensi sen kantomatkan lyhyys ja ammusten puute sekä lopulta myös sen heikkeneminen lukuisten putkiräjähdysten takia. Suomalaisten asemien ja niiden selustan yllä oli jatkuvasti pommittavia, tulittavia, tiedustelevia ja tulenjohtoa hoitavia viholliskoneita. Jalkaväki hyökkäsi siellä täällä kokeillakseen panssarivaunujen tukemana suomalaisten asemien kestävyyttä ja pääsi toisinaan pureutumaan etuasemaan, mutta tavallisesti se yöllä tehdyllä vastaiskulla heitettiin takaisin. Tällaista uuvutustaistelua jatkui kymmenen SUMMAN TAISTELIJAT Mies kulkee hitaasti, askel on lyhyt, ei kuulu metsästä tykkien jylyt. Mikään ei ole kuin silloin ennen kun Summassa hyökättiin itää kohti mennen. Monta askelta on otettu siellä missä kuljettiin taistojen tiellä. Monet iskut antaen, ottaen johti taistelu vaikeaan kohtaan, missä sota ei ketään säästä sankareitaan helpolla päästä. Tulimyrsky löi yli Summan monta veljeä kaataen. Osa paareja kantaen taakse vei toverin haavoittuneen. Kotiin kaikki ei ehjinä päässeet monta vaivaa heille jäi, mutta päänsä pystyyn nostain he kulkivat eteenpäin. On kulunut vuotta monta kun Summassa hyökättiin, toiset jäivät taistojen teille ja kentälle siunattiin. Monet pääsivät sankarihautaan luo oman kirkkomaan, sinne läheiset voivat mennä rakkaitaan muistamaan. Luona sankariristin taistelleet muistetaan. Siellä nuorimmatkin huomaa ketkä pelasti isänmaan Ei aina ole näin ollut, sitä useinkin epäilty on, vaikka urhot teoillansa turvasi maan kohtalon. Joulukuun kuudes päivä aina muistetaan. Siniristilippu nousee ja taivaalla hulmuaa. Se lippu kertoo meille, että Suomi on vapaa maa, jota me kaikki voimme yhdessä rakentaa. Pentti Sani päivää. Summan lohkolla alkanut läpimurtoyritys kyettiin vielä torjumaan. Päähyökkäys alkoi helmikuussa 1940 Varsinainen päähyökkäys alkoi koko Kannaksella, painopiste Summan Lähteen suunnalla. Muualla hyökkäys torjuttiin - II AK:n lohkolla mm. tuhottiin 72 panssarivaunua - mutta Lähteen lohkolla se ei täysin onnistunut. Taistelun jatkuessa seuraavana päivänä heikentymättömällä voimalla Lähteen sisäänmurto laajentui ja siihen tunkeutui uusi vihollisdivisioona. Suomalaisten vastahyökkäykseen oli koottu kaikki ulottuvilla olleet reservit. Osittaisesta menestyksestä huolimatta pääasemaa ei saavutettu, vaan vihollisen panssariosasto pääsi suomalaisten tukilinjaan, jolloin pääasemaa uhkasi vyörytys sisään murtokohdan molemmilla puolilla. Lähteen lohkolla aikaansaamaansa murtoa ei vihollinen kahteen päivään käyttänyt hyväkseen, vaikka muualla kiivaat hyökkäykset jatkuivat. Kun tilanteen palauttamisesta Lähteen suunnalla ei enää ollut toivoa, päätti henkilökohtaisesti Kannakselle saapunut ylipäällikkö , että Länsi-Kannaksella on luovuttava pääasemasta ja vetäydyttävä 5 20 km taaempana olevaan aivan vähän varustettuun väliasemaan. Joukot aloittivat vetäytymisen ja olivat koko Länsi-Kannaksen pääasemat jätetty. Taistelut väliasemassa sekä hyökkäykset torjuttiin muualla paitsi Näykkijärven itäpuolella, jossa vihollinen sai kehitetyksi sisäänmurron. Isäni taisteli Summan rintamalla talvisodan alusta alkaen koettaen estää konekivääriampujana maamme vapautta uhkaavaa vihollista saavuttamaan päämääränsä. Taistelupaikat, joilla isäni katsoi konekiväärinsä tähtäimen takaa, olivat Munasuolla, Leipäsuolla ja Kämärällä. Taistelupaikoista Kämärä jäi viimeiseksi kun ns. Hallberg lohkolla kranaatin sirpale osui vasempaan olkavarteen. Matka taistelukentältä suuntautui Sotasairaalaan nro 3/10. Isäni talvisota oli ohi. Talvisota jatkui maaliskuulle. Rauhansopimus Neuvostoliiton kanssa tehtiin Epilogi Kaatumiseen tai haavoittumiseen päättyi monen suomalaisen taistelijan talvisota. Sitkeää vastarintaa tehden heistä jokainen kohdallansa suoritti urhoollisesti sitä taistelutehtävää, mikä edesauttoi pientä maatamme säilyttämään vapautensa ja itsenäisyytensä, jota huomattavasti suurempi ja voimakkaampi vihollinen uhkasi meiltä riistää. Runossani Summan Taistelijat haluan osoittaa kunnioitukseni kaikille heille, jotka myötävaikuttivat sodan lopputulokseen. PENTTI SANI 13

14 Kokosivun Kotilaiset osa 3 Suomen vintage-muodin kuningatar Arja Könönen puvustaa Linnan juhlista elokuviin. Arja Könösen pojantytär Aurora rakastaa isoäidin, Nonnan liikettä ja imee kuulemma tietoa asusteista kuin pesusieni. Kuva on Jaakko Lukumaan ottama ja julkaistu Kodin Kuvalehdessä koko aukeaman kuvana. Tälle sivulle mahtui kuvasta näytteeksi vain oikea reuna. Arja Könönen toteuttaa lapsuutensa unelmaa. Hänen isoäitinsä oli Kylänlahden Tattarilan Kotilaisia. Prinsessaleikeistä on tullut totta Play it again, Sam -vaateliikkeessä Helsingin Kruununhaassa, pian neljännesvuosisadan ajan. 14

15 Lieksan Lehden Harri Markkula teki Arjasta puolen sivun jutun kaksi vuotta sitten. Mutta Kodin Kuvalehden toimittaja Ulla Ahvenniemi pani paremmaksi, ja omisti Arjalle, Suomen vintage-muodin kuningattarelle kokonaista seitsemän sivua 12. tammikuuta 2012! Kun tulin Lieksasta Helsinkiin, haaveenani oli koti Kruununhaassa, joka minulle edusti pikkukaupunkia ison kaupungin sydämessä. Ensin löytyi Kruununhaasta kuitenkin liike, ja vasta sen jälkeen asunto, vieläpä samoilta kulmilta. Liike on tulvillaan eri aikakausien juhlaasuja, jalkineita ja käsilaukkuja, jopa peruukkeja, aina 1800-luvulta asti. Mikään tavallinen vaatekauppa se ei ole. Asiakkaasta otetaan aina mitat ja häntä palvellaan henkilökohtaisesti. Ja kun sopiva vaate on löytynyt, liikkeen oma ompelija tarvittaessa muokkaa asun täysin istuvaksi, Arja Könönen kuvailee. Asu on osattava kantaa Vaatesuunnittelua Italiassa opiskelleella ja vintage-liikkeitä Yhdysvalloissa kolunneella Arja Könösellä on näkemystä pukeutumiseen, ja varsinkin juhlapukeutumiseen. Muualla Euroopassa vaatteista keskusteleminen on luontevaa, ja pukeutuminen on tavallinen puheenaihe. Mutta asu itsessään ei riitä, se on osattava myös kantaa. Valitettavasti meillä Suomessa ei lapsille opeteta ainakaan liikaa pukeutumiseen eikä liioin aterioimiseen liittyviä käytöstapoja, sanoo vanhanaikaista kasvatusta kaipaava Könönen. Meidät kasvatettiin kurissa ja nuhteessa yhteiskuntakelpoisiksi ihmisiksi, lähtökohtiin katsomatta olitpa rikas tai köyhä tekemään rehellistä ja vilpitöntä työtä. Aikakaudet elävät asuissa Kaupanteon ohessa Arja Könösellä riittää aikaa stylistien kouluttamiseen pukeutumisen pienimpiäkin yksityiskohtia myöten. Oman lukunsa muodostavat eri aikakausien, vaikkapa 40-luvun lookin periodikoulutus. Ei ole ihme, että Arja Könösen asiantuntemusta ja palveluja käyttävät niin teatterit kuin elokuvatuotantokin kautta maan. Onnen maa -elokuvan kuvauksiin vuonna 1993 lensin suoraan Riministä. Näkivät, että osaahan tuo Riminin bilevaatteisiin pukeutunut hörhötys tehdä töitäkin, Könönen nauraa. Onnen maata seurasi Kivenpyörittäjän kylä vuonna Pukusuunnittelijana oli Igor Honkanen, ja Arja Könönen pyydettiin puvustajaksi. Koko kuvauskausi Juuassa oli upea. Työskentely oli tavattoman helppoa ja luontevaa: puhuimme näyttelijöiden kanssa samaa kieltä ja olimme samalla aaltopituudella. Sain myös kunnian toimia epävirallisena murreassistenttina niille, joille murre oli uusi ja outo. Maanläheiset pohjoiskarjalaiset ovat minulle kaiken peruslähtökohta: mietin ja ammennan pohjoiskarjalaisuutta elämässäni kaikin tavoin. Työllä on kannusteensa. Pirjo Honkasalon ohjaama Tulennielijä toi vuonna 1998 Könöselle lopulta Jussi-palkinnon parhaasta puvustuksesta yhdessä Auli Turtiainen-Kinnusen kanssa. Taito kulkee suvussa Arja Könösen äiti opetti tyttärelleen paljon ompelemisesta ja kädentaidoista: Olen saanut jo äidinmaidossa kankaat, kaavat ja leikkaukset. Äiti toteutti jo silloin asiakkaan hulluimmatkin unelmat ja osti niiden toteuttamiseen kankaita varojensa mukaan. Siinä sivussa myös minulle tuli tutuksi tavallista tyylikkäämpi pukeutuminen. Mutta siinä, missä äiti opetti minulle paljon vaatteista ja niiden valmistamisesta, mummo valisti niiden kantamisesta: Se, joka on aina hieno, ei ole varsin hieno milloinkaan. Teksti pohjautuu pääosin Harri Markkulan laatimaan haastatteluun Lieksan Lehdessä. 20. marraskuuta Olemme lainanneet artikkelia Tekijänoikeuslain 22 :n mukaisesti tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa, alkuperäinen tekijä ja lähde tarkasti mainiten. 15

16 Ellei vastaanottajaa tavoiteta, palautetaan osoitteella: Kotilaisten Sukuseura r.y Anneli Wallenius Sinikuja 1 C VANTAA Tervetuloa Kotilaisten sukutapaamiseen Pikkujoulujen m erkeissä lauantaina klo Moottoriravintola Allun Grilliin Vantaalle Myyrmäentie 2 C, VANTAA OHJELMASSA: Suvun kuulumisia Musiikkia esittävät suvun nuoret, Topi Nurmi ja Isac Lundén Vapaata seurustelua ja joululauluja yhteislauluna Arpajaiset, joihin toivomme arpajaisvoittoja TARJOILUNA: Tervetuliasjuomana alkoholiton jouluglögi Alkupalana metsäsienikeittoa, patonkia, yrttilevitettä (tarjoillaan pöytiin) Pääruokana (tarjoillaan pöytiin): joko uunissa paistettua porsaan ulkofilettä, punaviinikastiketta ja kermaperunoita tai uunissa kermassa haudutettua kirjolohifilettä, tartarkastiketta ja keitettyjä perunoita tai uunissa paistettuja kasviksilla ja juustolla täytettyjä paprikoita ja riisiä Jälkiruokana (noutopöydästä) kahvi, tee tai mehu ja suklaamousse Ruokajuomana vesi (pöydissä), muut juomat hinnaston mukaan Tarjoilun hinta on 20 euroa aikuisilta, 10 euroa lapsilta (alle 11vuotta) Pyydämme ilmoittautumaan ensitilassa, kuitenkin viimeistään tiistaina Anja Sahrakorpi puh , Anneli Wallenius puh , Kerrothan pikkujouluista myös niille sukulaisille, jotka eivät ole saaneet lehteä. LÄMPIMÄSTI TERVETULOA! 16

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta PEKKA HALONEN taidemaalari naimisissa, isä, kahdeksan lasta rakasti luontoa, tarkkaili lintuja, tarvitsi maaseudun rauhaa, kalasti työskenteli ateljeessa, suunnitteli ateljeekodin perheelleen herrasmies,

Lisätiedot

Hyväksyttiin kokoukselle jaettu työjärjestys noudatettavaksi.

Hyväksyttiin kokoukselle jaettu työjärjestys noudatettavaksi. KOTILAISTEN SUKUSEURA R.Y. PÖYTÄKIRJA VUOSISUKUKOKOUS 2013 Aika Lauantai 15.6.2013 kello 14.00 16.15 Paikka Kokoushotelli Gustavelund Kirkkotie 36, 01430 Tuusula Osanottajat Läsnäololuettelo liitteenä,

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset KARLIN SUKUSEURA RY KUTSU SUKUJUHLAAN JA SUKUKOKOUKSEEN 16.6.2013 Karlin sukuseura ry:n sukuneuvostolla on ilo kutsua Sinut perheineen yhdistyksen sääntöjen edellyttämään varsinaiseen sukukokoukseen 16.6.2013.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

PAJATIEDOTE SYKSY 2010

PAJATIEDOTE SYKSY 2010 KOULU PAJATIEDOTE SYKSY 2010 Syksyn Taidekeskus Kasarmin putkiremontin takia on pajatiedotteessa aikataulullisia muutoksia. Tarkista ajankohdat yksittäisten pajojen kohdalta. Syksyn pajoissa liikutaan

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Tule mukaan, älä jää yksin. vuotisjuhlanäyttelyyn Ateneumissa 15.5.2014. Alustava matkaohjelma:

Tule mukaan, älä jää yksin. vuotisjuhlanäyttelyyn Ateneumissa 15.5.2014. Alustava matkaohjelma: Tule mukaan, älä jää yksin. Kevätretki Ainolaan, Halosenniemeen sekä Tove Janssonin 100- vuotisjuhlanäyttelyyn Ateneumissa 15.5.2014 Alustava matkaohjelma: Torstai 15.5. Klo 8.45 Lähtö Tampereen Vanhalta

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Matkaraportti: Italia

Matkaraportti: Italia Matkaraportti: Italia Noora Heikkonen Vietimme Italiassa neljä viikkoa ja viisi päivää. Tässä ajassa ehdimme tutustua sekä asuinkaupunkiimme Padovaan että muihinkin Pohjois- Italian tunnetuimpiin kaupunkeihin.

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa

Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa Lönnmarkin sukuseuran tiedote 2/2014 11.10.2014 Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa Taas on aikaa vierähtänyt kesäisestä sukukokouksemme Tuusulanjärven kauniissa maisemissa.

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Arjen asioita ja muistoja Oma kansioni -kirjaa voi käyttää apuna erilaisissa ryhmissä tai osallistujat

Lisätiedot

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna YSTÄVYYS JA YHTEISTYÖSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUS KAMENNOGORSKIN KAUPUNGIN, VIIPURIN PIIRIN, LENINGRADIN ALUEEN, ANTREAN JA VUOKSENRANNAN SÄÄTIÖN SEKÄ KIRVU SÄÄTIÖN KANSSA. VIIPURIN ALUEHALLINNON KABINETISSA,

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vytvoř elativ: Minä olen kotoisin Tšekistä (Tšekki). Hän on kotoisin Suomesta (Suomi). Oletko sinä kotoisin

Lisätiedot

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto N ä y t t e l y t i e d o t e J u l k a i s u v a p a a 1-6 Kasnäsin kesä 2015 Leena Halonen: Itää, kasvaa, kukkii 2014, tempera, öljy kankaalle, 80 x 90 Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze

Lisätiedot

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen!

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen! 祝 福 : 结 婚 Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne Lämpimät

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 Torstaina 4.10. saapuivat osallistujat ympäri Suomea ja Norjan Trondheimista. Illalla kokoonnuimme Kaplaakin kiltahuoneelle, jonne

Lisätiedot

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

Sukuyhdistys Souranderin kesäjuhla Helsingissä Katajanokan Kasinolla 18.8.2012

Sukuyhdistys Souranderin kesäjuhla Helsingissä Katajanokan Kasinolla 18.8.2012 Sukuyhdistys Souranderin kesäjuhla Helsingissä Katajanokan Kasinolla 18.8.2012 Scripsit Karoliina Sourander Kuusi vuotta oli taas vierähtänyt hurjan nopeasti, kun aurinkoisena ja tänä kesänä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Jean Sibelius 1865-1957

Jean Sibelius 1865-1957 Jean Sibelius 1865-1957 1 Lapsuus Johann Christian Julius Sibelius syntyi 8. joulukuuta 1865 Hämeenlinnassa. Hänen isänsä oli tohtori Christian Gustaf Sibelius ja äitinsä viereisessä kuvassa istuva Maria

Lisätiedot

Koska naapurit olivat kaataneet puun meidän pihalle, he korjasivat sen pois.

Koska naapurit olivat kaataneet puun meidän pihalle, he korjasivat sen pois. JATKA LAUSETTA. PLUSKVAMPERFEKTI + IMPERFEKTI Kun minä olin syntynyt, olin pieni vauva. Kun me olimme kuorineet perunat, keitimme ne. Sitten kun perunat olivat kiehuneet, söimme ne kastikkeen kanssa. Koska

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi Nettiraamattu lapsille Jaakob, petturi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2011 Bible

Lisätiedot

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Hyvät sukuseuran jäsenet ja muut sukuun kuuluvat! Lähestymme TEITÄ näin ensimmäisellä sukuseuratiedotteella. Tiedotteessa

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä,

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, Nina Kivirasi Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, mutta hänen mielestä ammattikoulu on paljon

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Taide-elämyksiä Berliinissä

Taide-elämyksiä Berliinissä Taide-elämyksiä Berliinissä Pääsin käymään kesäkuussa 2015 Berliinin taidemuseossa Gemäldegalleriessa historian opettaja Veli- Matti Ojalaisen opastamana. Taidemuseosta löytyy maailman suurin kokoelma

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Kuvia vuosikymmenten takaa

Papuri.papunet.net. Kuvia vuosikymmenten takaa Papuri.papunet.net Julkisuuden henkilöitä Kuvia vuosikymmenten takaa Armi Kuusela (1934 ) Armi Kuusela valittiin vuonna 1952 maailman kauneimmaksi naiseksi. Silloin järjestettiin ensimmäisen kerran Miss

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

JOROISTEN KUNTA Mutalantie 2 79600 JOROINEN Puh. (017) 578 440 Fax. (017) 572 555 joroinen.kunta@joroinen.fi Joroinen Keskellä kauneinta Suomea. Niin kaunis on maa Joroinen on Luojan suosikki, se on saanut

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6. Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta Tehtäviä alakoulun 5.-6. -luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet kuvassa? 2.

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden lähteestä "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta 1. Aterian aikana

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Maija Saraste Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin kirjastotapaaminen Saransk 7.10.2011 1 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Hämeenlinna

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot