Raumolaisten sota Tornionjokilaakso Lapin sodassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raumolaisten sota Tornionjokilaakso Lapin sodassa"

Transkriptio

1 Raumolaisten sota Tornionjokilaakso Lapin sodassa Kalle ja Erika Ahvenjärvi (kuva Paavo Ahvenjärven) Toivola Toivolan ympäristöä (kuva Paavo Ahvenjärven)

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Lapin sodan taustat Talo Raumolla 2 2. Lapin sota alkaa Olen myös maissa - Sunnuntai, 1. lokakuuta Toimintaa kellon ympäri - Maanantai, 2. lokakuuta Ruotsiin - Tiistai, 3. lokakuuta Raumon silta räjäytetään - Keskiviikko, 4. lokakuuta Evakossa Epilogi Lapin sodan ratkaisut Evakosta kotiin Loppupäätelmät 18 Lähdeluettelo 20

3 1. Johdanto 1.1. Lapin sodan taustat Suomi lähti jatkosotaan vuoden 1941 heinäkuussa Saksan rinnalla 1. Toiveet nopeasta voitosta hiipuivat Saksan suuren sotakoneiston alkaessa hiljalleen yskiä. Viimeistään kenraali Pauluksen antauduttua vuoden 1943 helmikuun lopulla joukkoineen Stalingradissa 2 alkoi suomalaisten mielissä kytää vahva epäilys sodan häviämisestä. 3 Sotaonnen kääntyessä yhä huonompaan suuntaan aloiteltiin Suomessa pikku hiljaa rauhanneuvotteluja Neuvostoliiton suuntaan. Helmikuun lopulla 1944 julkisuuteen pääsivät Neuvostoliiton sanelemat rauhansopimuksen ennakkoehdot, joihin kuului yhtenä osana Suomessa olevien saksalaisten vangitseminen. 4 Vaikka rauhanehdot olivat raskaat, sopimus oli pakon edessä hyväksyttävä. Syyskuussa tehtiinkin ahkerasti valmisteluja ihmisten evakuoimiseksi Pohjois-Suomesta. Syyskuun aikana Lapista evakuoitiin ihmistä. Tornionjokilaakso jätettiin evakuoimatta, mikä näin jälkikäteen tarkasteltuna tuntuu erittäin kummalliselta, vaikka asiaa perusteltiinkin Ruotsin läheisyydellä. 5 Saksassa ei oltu täysin tietämättömiä Suomen ja Neuvostoliiton välisistä neuvotteluista. 6 Führer oli varovainen, sillä jo syyskuussa 1943 hän antoi päiväkäskyn, jossa käytännössä annettiin ohjeita saksalaisten rintamalinjojen siirtämiseksi pohjoiseen ja joukkojen vetämiseksi Norjaan, mikäli suomalaisten puolustus romahtaisi. 7 Sanamuodot kertovat siitä, etteivät saksalaiset pitäneet suomalaisten hyökkäystä aseveljiensä kimppuun kovin todennäköisenä. Myöhemmin operaatio sai nimen Birke (Koivu). Ennakkoehdoissa paria viikkoa ennen varsinaista sopimuksen solmimista asetettiin saksalaisten poistumiselle takarajaksi 15. syyskuuta. 8 Käytännössä aikataulu oli saksalaisten sotilaiden ja kaluston määrään nähden mahdoton. Syyskuussa Suomessa nähtiinkin niin sanotut syysmanööverit. Saksalaiset etenivät omaan tahtiinsa ilmoittaen päivittäin etenemisvauhdistaan takaa-ajaville 1 Kulju 2009, s.15 2 Black 2006, s ; Crawford 2006, s. 113; Tieteen Kuvalehti Historia 17/2010, s Kulju 2009, s.17; Tuomikoski 2009, s Kulju 2009, s. 17; Tuomikoski 2009, s Kulju 2009, s Kulju 2009, s Kulju 2009, s Kulju 2009, s. 22 1

4 suomalaisille, joille myös järjestettiin pientä tekemistä esimerkiksi tuhottujen siltojen ja purkamattomien miinakenttien muodossa. Operaatiota täytyi kuitenkin pian nopeuttaa Neuvostoliiton painostuksesta. Välirauhan sopimus Suomen ja Neuvostoliiton sekä Iso-Britannian välillä astui voimaan 19. syyskuuta, jolloin myös annettiin käsky sotatoimien aloittamisesta. 9 Perinteinen maasota oli poissuljettu ajatus joukkojen siirtämisen ollessa hidasta 10 ja Neuvostoliiton hengittäessä niskaan. Tornion maihinnousu oli lopulta Pohjois-Suomen joukkojen komentajaksi määrätyn jääkärikenraaliluutnantti Hjalmar Siilasvuon idea. Siilasvuo näki Tornion valloittamisen strategisen merkityksen. Vaikka yritys oli riskialtis jopa siinä määrin että siitä oltiin hiljaa päämajankin suuntaan 11 päätettiin maihinnousu toteuttaa. Operaation toteuttamiseen valittiin Jalkaväkirykmentti 11, jonka komentajana toimi everstiluutnantti Wolfgang Hallsten Halsti Talo Raumolla Kalle ja Erika Ahvenjärvi perheineen asuivat Tornionjokilaaksossa, Alaraumon kylässä. 13 lapsen perheessä riitti työtä ja menoa. Erika odotti Lapin sodan alla vauvaa. Kalle oli juuri Lapin sodan alkamisvuotena siirtynyt kirkon taloudenhoitajaksi, kirkkoväärtiksi. Lisääntyneet tehtävät jättivät entistä vähemmän aikaa olla kotona tehtäviin töihin. Kolmen vanhimman veljen ollessa rintamalla jäivät isännän hommat paljolti 16-vuotiaan Paavon vastuulle. Talo, nimeltään Toivola, sijaitsee aivan Raumonjoen vieressä. Pihalta on muutama sata metriä matkaa uudelleen rakennetulle Raumon rautatiesillalle. 9. syyskuuta perustettiin Ouluun Pohjois-Suomen Evakuointiesikunta. 13 Vaikka Tornionjokilaaksolaiset päätettiinkin jättää evakuoimatta, varoiteltiin heitä silti tositilanteen varalta radion ja lehtien välityksellä. Raumolaisetkin ottivat neuvoista vaarin ja alkoivat rakennella kehotusten mukaan laatikoita ja ikkunaluukkuja. 14 Tuolloin 13-vuotiaan Kalevi Ahvenjärven mukaan laatikoihin pyydettiin kokoamaan etupäässä vaatteita ja muuta tarvittavaa evakuointien varalta. Toiset kokosivat tarvikkeita, toisille riitti kun kokosi jotain kellarin suojaan. Ajateltiin, ettei se sota kuitenkaan kauan kestä. Raumon sillan miinoittaneet saksalaiset olivat luvanneet ilmoittaa 9 Kulju 2009, s Kulju 2009, s Kulju 2009,.s Kulju 2009, s Kulju 2009, s Ahvenjärvi 1999, s. 2 2

5 hyvissä ajoin kaikille lähistöllä asuville joihin Ahvenjärven perhekin kuului milloin he räjäyttäisivät sillat. 15 Ihmisiä ei informoitu kunnolla. Ne, joiden luulisi olleen asioista perillä, eivät hahmottaneet oikeastaan itsekään vallitsevaa tilannetta. Jotain kertoo se, että Alpo Ahvenjärven muistelmien mukaan jopa alueen vaikutusvaltaisimpiin henkilöihin kuulunut kansanedustaja Uuno Hannula oli hyssytellyt väkeä ja arvellut toimenpiteiden olevan vain kaiken varalta. 16 Tuskin mitään vakavaa olisi tapahtumassa. Ahvenjärvi muistelee Hannulan olleen maaherra, mutta tuolloin virassa on ollut Kaarlo Hillilä. 17 Muilta osin Ahvenjärven kertomus voidaan todistaa paikkansa pitäväksi, sillä Hillilä ja Hannula olivat kumpikin syyskuun loppuun saakka vakuutelleet ihmisille, ettei mitään sotaa tultaisi saksalaisia vastaan käymään. 18 Vaikka otetaankin huomioon, että korkeammilta tahoilta ei varmastikaan haluttu lietsoa paniikkia ihmisten keskuuteen, puhuu tilanne selvää kieltä asioiden sekavuudesta. Sodan jälkeen erityisesti Hannula oli hyvin närkästynyt siitä, että hänelle ei ollut kerrottu tulevista sotatoimista. 2. Lapin sota alkaa 2.1. Olen myös maissa - Sunnuntai, 1. lokakuuta 1944 Oulun Toppilan satamasta lähti lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kolme laivaa, joissa vietiin miehiä ja kalustoa Tornioon Röytän satamaan. Tehtävä oli riskialtis, eikä vähiten saksalaisten ilmavoimien takia: kirkkaalla säällä laivat olisivat olleet helppo saalis. Suomalaisilla oli kuitenkin onnea, sillä sää oli sateinen ja pilvinen. 19 Laivan päästessä laituriin kello oli Rankassa sateessa ja myrskyssä 21 aloitettiin joukkojen purkaminen. Everstiluutnantti Halstin luokse kiiruhti hänen adjutanttinsa luutnantti Aurio, joka ehdotti, että he lähettäisivät kirjeen: Olen myös maissa. Kollegiaalisin terveisin. Halsti. Osoite: Kenraali Eisenhower, Ranska. 22 Aamulla Raumolla saatiin herätä kauniiseen syyssunnuntaihin. Vaikka yöllä oli satanut, paistoi aurinko nyt täydeltä taivaalta. Autuaan tietämättömänä muutaman kilometrin päässä tapahtuvista 15 Kalevi Ahvenjärven haastattelu Ahvenjärvi 1999, s Kulju 2009, s. 50; Junila 2000, s Kulju 2009, s Kulju 2009, s Kulju 2009, s Halsti 1980, s Halsti 1980, s. 43 3

6 taisteluista Ahvenjärven pojat suunnittelivat pihalla jotain tekemistä aikansa kuluksi, perheen tyttö Hilkka oli lähtenyt naapuritalon tytön kanssa leikkimään ja isä Kalle oli kirkkoväärtinä lähtemässä pyörällä tapansa mukaan sunnuntaikirkkoon. Äiti Erika oli jo perjantaina lähtenyt Tornioon valmistautumaan 14. lapsensa synnytykseen. 23 Tällöin, kello 10:n maissa, taisteluja oli käyty ja käytiin edelleen ympäri Torniota. Kolme jääkärijoukkuetta saavutti tuolloin pyörillään Raumon kylän. Osa jääkäreistä lähti pysäyttämään lähestyvää yliluutnantti Schiffin autokolonnaa, joka oli tulossa tarkistamaan, mitä Torniossa oli tapahtunut. Muut jatkoivat kohti Raumon siltaa, jossa joutuivat tulitaisteluun. Mika Kuljun kirjassa on haastateltu tuolloin 13-vuotiasta Veijo Holmqvistia, joka oli tapahtuman silminnäkijä. Holmqvistin mukaan suomalaiset olivat lyöneet Jukkolan talon kohdalla maihin eloseipäiden väliin ja alkaneet ampua sillan suuntaan. 24 Tarinan vahvistaa myös Alpo Ahvenjärvi. Samassa näytti meille pojille tarjoutuvan mielenkiintoista seurattavaa: muutaman sadan metrin päässä rautatien lähettyvillä alkoi paukkua. Näimme kuinka sotilaita juoksi pellolla eloseipäiden antamaa näkösuojaa hyväksi käyttäen kohti Raumon siltaa samalla ampuen siihen suuntaa. Pojat olivat arvelleet kyseessä olleen alokkaiden sotaharjoitus, jollaisia oli sodan aikana aikaisemminkin nähty ja saatu läheltä seurata. 25 Pojat olivat aikeissa nytkin lähteä katsomaan, mutta isä oli polkenut kiireen vilkkaa takaisin ja selittänyt pojille, että nyt on tosi kyseessä. 26 Ahvenjärvet, jotka naapureineen olivat melkein tulen alla, väistyivät sivummalle hieman kauemmaksi Partasen kivinavettaan. 27 Lehmät olivat vielä kesänavetassa, joten tyhjässä rakennuksessa riitti koko naapurustolle tilaa. Kalevi Ahvenjärven mukaan saksalaisilla oli asemissa panssarivaunu. Siinoli joitaki vanhempia ihmisiä, niin ne tunsit heti, että nyt on hyökkäysvaunu, sielon, että suomalaisilla ei varmasti ole hyökkäysvaunua, että kyllä saksalaiset on sielä jo nyt asemissa. 28 Suomalaisilla ei todella vielä tässä vaiheessa ollut tankkeja käytettävissään, mutta saksalaisten tankille Raumon sillan taistelussa on hankala löytää vahvistusta muista lähteistä. En usko, että saksalaisilla on ollut käytettävissään tankkia, sillä valmistautumattomat saksalaiset tuskin olisivat kyenneet mobilisoimaan kalustoaan niin nopeasti. Pidän todennäköisempänä, että kyseessä on erehdys, ja tankiksi on äänen perusteella luultu jotain kranaatinheitintä tai tykkiä. Esimerkiksi 23 Ahvenjärvi 1999, s Kulju 2009, s Ahvenjärvi 1999, s Kalevi Ahvenjärven haastattelu Ahvenjärvi 1999, s. 3; Kalevi Ahvenjärven haastattelu Kalevi Ahvenjärven haastattelu

7 Jukkolan talon kohdalla mäellä sijaitsi suorasuuntaustykki, 29 joka saattoi aivan hyvin olla hyökkäysvaunu. Havaittiin pian, että navetta ei olisikaan kovin turvallinen paikka, sillä se pelkät kiviseinät eivät paljoa suojaisi. Sitä vastoin talon tukeva betonikattoinen kellari voisi tuoda paremman turvan. 30 Kohta ihmisten ahtauduttua kellariin juoksi paikalle suomalainen sotilas pahasti ontuen. Sotilas oli saanut luodin lonkkaansa. Luotia yritettiin kiskoa hohtimilla irti lonkkaluusta, mutta eihän se siitä irronnut. Ilman minkäänlaista desinfiointia likaisilla hohtimilla kiskomisen lopputuloksena oli vain myöhemmin vaikea tulehdus. Sotilas selosti tilanteen kyläläisille. Partanen oli nyt linjojen välissä, sillä saksalaiset olivat joen itäpuolella mäenharjulla ja suomalaiset länsipuolella. Pois piti päästä, ja järkevimmäksi suunnaksi katsottiin lähteä joen suupuolta kohti. 31 Kyläläiset saapuivat Kosken taloon, jossa Alpo Ahvenjärven mukaan oli suomalaisten sidontapaikka. 32 Kalevi Ahvenjärvi puolestaan muistelee joukkosidontapaikan olleen vasta seuraavassa etapissa, Närhilän talossa. Sen kesäasunnossa, kivipirtissä, oli maannut haavoittuneita. 33 Alpo Ahvenjärvi taas muistaa heidän vain levähtäneen kivipirtissä. Oli ensiapu ollut kummassa tahansa, kyläläiset kuitenkin hätisteltiin eteenpäin, sillä sidontapaikalle ei mahtunut. 34 Haavoittunut sotilas toimitettiin hevoskyydillä Fräkin Iivarin talossa sijaitsevalle joukkosidontapaikalle, jossa oli enemmän tilaa. 35 Raumolaiset jatkoivat matkaansa Pyynyn Hanneksen taloon, jossa ystävällinen emäntä teki nälkäisille lapsille voileipiä. 36 Siinä samassa huomattiin Yliraumolta nousevan tulenlieskoja. Siitäkös lapsille ilo nousi, oltiin varmoja, että tulessa on Raumon koulu. Pettymys olikin kova, kun huomattiin, että tulessa ei ollutkaan koulu, vaan Lankilan talo. Raumolaisen Vilho Kasalan mukaan taloon oli osuttu juuri sillä edellä mainitulla Jukkolan talon kohdalla asemissa olleella suorasuuntaustykillä. 37 Pyynyn talosta matka jatkui eteenpäin. Seuraavaksi pistäydyttiin Martikaisen taloon, jonka makasiiniin Kalle jätti vaate- ja tarvikelaatikkonsa. Alun perin tarkoitus oli ollut viedä laatikot kesämajalle heinälatoon piiloon, mutta Martikaisen puhelias Ville-isäntä sai Kallen pyörtämään 29 Hyvönen 1991, s Ahvenjärvi 1999, s. 3; Kalevi Ahvenjärven haastattelu Ahvenjärvi 1999, s.4 32 Ahvenjärvi 1999, s Kalevi Ahvenjärven haastattelu Ahvenjärvi 1999 s. 4; Kalevi Ahvenjärven haastattelu Ahvenjärvi 1999, s.4 36 Ahvenjärvi 1999 s. 5; Kalevi Ahvenjärven haastattelu Hyvönen 1991, s. 96 5

8 päätöksensä. Pakkilaatikot sijoitettiin makasiiniin, jossa oli jo muunkin naapuruston kamppeita. 38 Sattui kuitenkin niin, että Martikaisen talo makasiineineen oli seudulla ainoa, jonka sota poltti. Sinne paloivat perheen pyhävaatteet, ainoat jäljelle jääneet vaatekappaleet olivat ne jotka heille päälleen jäivät. 39 Martikaisesta jatkettiin matkaa Korkeaan, Salmen Valtterin taloon. Siellä oli jo paljon kyläläisiä Raumolta ja Kyläjoelta. Emäntä keitti nälkäisille kylän naisten avustamana navetan padassa perunoita ja ruskean kastikkeen. Pojat kävivät vielä hakemassa lihaa erään Kanniaisen aitasta, jossa oli vastateurastettu vasikka. 40 Illan hämärtyessä Kalle ja toinen mies, Eemeli Siitonen nimeltään, kävivät tutkimassa tilannetta kylällä päin, ja kertoivat rintamien laajenevan koko ajan. Mielenkiintoista tarinaa oli tiedossa myös lapsille, muistelee Alpo Ahvenjärvi. Palattuaan taas partioreissultaan Eemeli kertoi jännää juttua, kuinka hän joutui ison kiven taakse piiloon, kun kiväärinluoti melkein raapaisi korvaa. Ja aina kun hän kiven kupeelta kurkisti, niin varsin räsähti kiven kyljessä. Ryömimällä hän onnistui lopulta pääsemään turvaan. Koko tunnin sakemanni rietas häntä kyttäsi! Me ihmettelimme, että on se aika sankari tuo Eemeli, vaikka saattaa se kyllä vähän höystääkin! 41 Aiemmin päivällä Raumon sillan taistelussa suomalaiset olivat joutuneet nopeasti tappiolle Schiffin osaston koukatessa selustasta. 42 Jääkärit olivat paenneet kuka minnekin ja piiloutuneet. Majuri A. T. Varlan viides komppania lähti myöhemmin toista reittiä Raumon suuntaan. Kapteeni Viljo Vierimaan johdolla komppania eteni lopulta Raumonjoen sillalle asti, jossa se katkaisi Schiffin reitin Tornioon. Samalla se sai vastaansa ankaraa tulitusta joen toiselta puolen. Majuri Valkosen pataljoona koukkasi selustaan ja motitti Schiffin Raumon sillan itäpuolelle. Juuri tämän taistelun alkuvaiheessa saksalaiset ampuivat tuleen edellä mainitun Lankilan talon. 43 Korkean talossa valmistauduttiin yöpuulle. Talossa oli ahdasta, kun lattialla oli vieri vieressä nukkujia. Nuoremmat lapset nukkuivat talossa, mutta vähän vanhemmat viettivät yönsä ulkorakennuksissa. 44 Tosin nukkuminen lienee kuulemma jäänyt vähemmälle, sillä gramofoni oli soittanut yössä Äänisen aaltoja ja Emma-valssia Ahvenjärvi 1999 s. 5; Kalevi Ahvenjärven haastattelu Ahvenjärvi 1999, s. 5; Kalevi Ahvenjärven haastattelu Ahvenjärvi 1999, s Ahvenjärvi 1999, s Kulju 2009, s Kulju 2009, s Ahvenjärvi 1999, s Ahvenjärvi 1999, s. 7 6

9 2.2. Toimintaa kellon ympäri - Maanantai, 2. lokakuuta 1944 Raumolaisten nukkuessa Korkeassa käytiin itse kylällä vielä taisteluja. Schiffin osasto pisti hanttiin kello kuuteen asti aamulla, minkä jälkeen suomalaiset saivat parisenkymmentä saksalaista vangiksi. 46 Osa saksalaisista onnistui pakenemaan aamuhämärän turvin. Majuri Valkonen toi Halstille uutisen motin laukeamisesta. Innoissaan tämä pyysi Halstin mukaansa kertoen, että siellä on oikea Raatteen tien motti. 47 Tielle oli jäänyt runsaasti kalustoa, muun muassa it-pattereita, psttykkejä, sairasautokolonna ja kenttäpostibussi. 48 Ilta ja yö olivat olleet sateisia, mutta Korkeassa saatiin herätä kauniiseen poutapäivään. 49 Taistelun ääniä kuului kauempaa. Vanhemmat lähtivät jälleen tiedustelemaan tilannetta, mutta Alpo Ahvenjärvi kävi soutelemassa parin muun pojan kanssa Ruohokarin väylällä. Poikien soudeltua jonkin aikaa palasivat he rantaan, jolloin muut pojat, joukossa Kalevi Ahvenjärvi, lähtivät Ruohokarin puolelle vastarannalle tuomenmarjoja syömään. 50 Juuri kun pojat olivat ehtineet väylän yli, tuntui maailma räjähtävän; rannalla olijoiden päiden yli ujelsi raskaita kranaatteja suoraan väylään. Alpo Ahvenjärven mukaan viisi räjähdystä lennätti ilmoille valtavat raparoiskahdukset ja säikäytti kaikki pahanpäiväisesti. 51 Kun enempää kranaatteja ei tuntunut kuuluvan, pojat soutivat hirveätä kyytiä sydän kurkussa takaisin Ruohokarista. 52 Alpo Ahvenjärvi on varma, että saksalaisten tiedustelu oli havainnut liikettä rannassa ja yrittänyt osua heihin, tai sitten vain pelotella siviilit pois jaloista. 53 Väki alkoi valua Korkeasta muualle. Kranaattien myötä oli varmaan havaittu, että sota oli edelleen liian lähellä ja jonnekin kauemmas piti päästä. Kalevi ja Alpo Ahvenjärvi muistavat kumpikin siviilien saaneen tiedon, että oli solmittu kuuden tunnin aselepo. 54 Tänä aikana olisi siviilien poistuttava linjojen välistä. 55 Aselevolle ei kuitenkaan löydy vahvistusta muista lähteistä. Edellisenä päivänä everstiluutnantti Halsti oli määrännyt, että saksalaisten kanssa neuvotteluihin suostuvaa suomalaisupseeria kohtaisi sotaoikeus. 56 Uskon, että siviilit ovat saaneet väärää tietoa. Kuuden 46 Kulju 2009, s. 116; Halsti 1980, s Halsti 1980, s Halsti 1980, s Ahvenjärvi 1999, s Ahvenjärvi 1999, s. 7; Kalevi Ahvenjärven haastattelu Ahvenjärvi 1999, s Ahvenjärvi 1999, s. 7; Kalevi Ahvenjärven haastattelu Ahvenjärvi 1999, s Ahvenjärvi 1999, s Kalevi Ahvenjärven haastattelu Kulju 2009, s

10 tunnin lisäajan antaminen saksalaisille puolustuksen järjestelyyn ja muihin toimiin olisi taktisesti ollut itseään jalkaan ampumista. Oli miten oli, Raumolla ei kuitenkaan enää taisteltu. Schiffin osasto oli lyöty ja siviilit pääsivät takaisin kylälle. Ahvenjärvetkin kävivät kotonaan syömässä. Vanhemmat pojat lähtivät, Kalevi muiden muassa, ruuan jälkeen kylälle ihmettelemään tuhoja. 57 Sillalla näkyi vielä hautaamattomia saksalaisia sotilaita. Uteliaisuuttaan pojat olivat nostaneet erään ruumiin päällä olevan manttelin syrjään. Mieheltä oli luotisuihku vienyt puoli päätä mukanaan. 58 Tuoman talossa oli ensimmäisenä taistelupäivänä haavoittunut kuolettavasti kaksi siviiliä. Talon tytär Martta Sunnari ja isäntä Matti Tuoma menehtyivät myöhemmin sairaalassa vammoihinsa. 59 Kalevi Ahvenjärvi muistaa, että talon tytär, Söderströmin Elin varoitti heitä paikalle tulleita poikia menemästä sisälle. Sano, että sinne ei kannata mennä, että siellä sisällä on verta joka paikka täynnä, että älkää menkö sinne. 60 Pikkupoikien uteliaisuus kuitenkin voitti ja olihan sitä käytävä vilkaisemassa. Kolmannen Raumon taisteluiden siviiliuhrin pojat olivat tavanneet jo aiemmin. 61 Vittikon talon isäntä, Eevertti Första oli lähtenyt taisteluiden alettua hakemaa laitumella olevaa hevostaan ensimmäisen päivän illan hämärtyessä. 62 Kasalan Vilhon pellolle oli Första sitten tuupertunut 63 saatuaan luodin päähänsä. 64 Kuolema oli ilmeisesti tullut kovissa tuskissa, sillä toinen saapas oli potkittu pois jalasta ja käsi oli koukussa ohimolla. Kylän pojat, Ahvenjärven poikia mukana, olivat olleet katsomassa Kyöstäjän luona tien laitaan koottuja sotilaiden ruumiita, joiden joukossa oli lisäksi ollut Förstan ruumis. Joku pojista oli tuumannut, että Eevertti on sotilaalinen lophuun asti, kunniaa tekkee kuollessaki. 65 Ei siitä ollut kauaakaan, kun kylän lapset olivat istuneet koulunpenkillä Förstan kotona, Vittikon pirtissä, kun Raumon koulu oli otettu sotilaskäyttöön. 66 Osa veljeksistä oli käynyt myös Sonkkilassa, jossa saksalainen kenttäpostibussi oli ojassa. 67 Auto oli kuulunut samaan edellä mainittuun Schiffin autokolonnaan, jonka suomalaiset olivat 57 Ahvenjärvi 1999, s Kalevi Ahvenjärven haastattelu Kulju 2009, s. 97; Hyvönen 1991, s. 94, s Kalevi Ahvenjärven haastattelu Kalevi Ahvenjärven haastattelu Ahvenjärvi 1999, s. 8; Hyvönen 1991, s. 95; Kulju 2009, s Hyvönen 1991, s Ahvenjärvi 1999, s Ahvenjärvi 1999, s Ahvnejärvi 1999, s Ahvenjärvi 1999, s. 8 8

11 pysäyttäneet. Kylän poikia oli penkomassa ympäriinsä levinneitä kirjekuoria ja postisäkkejä, ilmeisesti rahakirjeiden toivossa. 68 Kohta oli poikien kuitenkin lähdettävä tutkimusmatkaltaan takaisin kotiin. Korkealla ilmassa räjähti it-tykin ammus 69 kuin lähtölaukaukseksi. Kotona oltiin jo oltu huolissaan. Isä jupisi, että sieltähän voi löytyä vaikka mitä miinoja, vaarallista hommaa tuollainen kuljeksiminen. 70 Tamman vetämissä kärryissä lähdettiin sitten Liakkaa kohti, jonka Kalle arveli ilmeisesti olevan hieman sivussa rintamasta. 71 Muu perhe vietti loppupäivän ja yön Liakassa Ahvenjärven Janne-sedän omistamassa talossa, mutta vanhin kotona asunut poika Paavo jäi kotiin hoitamaan karjaa. Sotilaat olivat kuitenkin tulleet pian ja määränneet kylään jääneet ihmiset keräämään sotilaiden apuna lehmiä sekä hevosia ja ajamaan niitä Torniota kohti. 72 Kalle oli vielä illan hämärtyessä päättänyt lähteä käymään kotona hakemassa joitain tarvikkeita. Tupa oli ollut täysi; lattialle oli kasattu paksu kerros olkia ja niiden päällä nukkui vieri vieressä suomalaisia sotilaita. Kalle oli vaatinut vartiomieheltä mukaansa vaimonsa lampaannahkaturkkia. Sattui niin, että kaivattu turkki oli kamarissa hirsiä vetelevän majurin peittona. Asia ei tahtonut aluksi oikein luonnistua, mutta Kalle oli inttänyt niin kauan, että lopulta oli vartiomies tuonut hänelle turkin Ruotsiin - Tiistai, 3. lokakuuta 1944 Tornion taistelujen alkaessa sairastellut Hitler oli tervehtynyt kolmanteen päivään mennessä sen verran, että saattoi hyväksyä Suomessa toimineen 20. vuoristoarmeijan johdon, jonka ylipäällikkönä oli kenraalieversti Lothar Rendulic 74, pyynnön Norjaan siirtymisestä. Operaatio sai nimen Nordlicht (revontuli). 75 Saksa oli onnistunut saamaan lisää nikkelivarantoja, jolloin Petsamoa ei enää tarvittu. Näin peruste saksalaisten Suomessa ololle oli poissa Ahvenjärvi 1999, s Ahvenjärvi 1999, s. 8; Kalevi Ahvenjärven haastattelu Kalevi Ahvenjärven haastattelu Ahvenjärvi 1999, s Ahvenjärvi 1999, s Ahvenjärvi 1999, s Kulju 2009, s Kulju 2009, s. 129; Crawford 2006, s Kulju 2009, s

12 Aamulla saksalaiset aloittivat tykistövalmistelut, joita seurasivat hyökkäykset Laivaniementiellä ja Kemintiellä. 77 Suomalaiset olivat yöllä miinoittaneet tiet, ja taisteluiden päättyessä teillä makasi romuna panssarivaunun raatoja. Ruotsin hallitus antoi tiistaina evakuointiluvan Alatorniolle, Karungille, Ylitorniolle, Turtolalle, Kolarille ja Tornion kaupungille. 78 Aamulla Liakassa saivat Ahvenjärvetkin kuulla tästä. Perhe lastattiin kärryihin ja suunta otettiin kohti Haaparantaa. 79 Suomalaisilla oli Raumon koulun vieressä kranaatinheittimiä, joilla ammuttiin kohti Laivaniemeä. Ahvenjärven tamma oli todella arka, mutta kummasti se kulki aivan rauhallisesti korviahuumaavan kovaäänisesti tulittavan patterin ohitse. Kalle puheli sille rauhallisesti samalla kun talutti sen koulumäen ohi. Kun tamma sai taas luvan lähteä, sitten mentiinkin melkoista kyytiä kohti Luotomäkeä ja Torniota. 80 Tornion sillan jälkeen ajettiin kohti sairaalaa äitiä ja tyttövauvaa katsomaan. Kuopus oli syntynyt varhain sunnuntaiaamuna. 81 Muut perheenjäsenet menivät synnytyslaitokselle Kalevin jäädessä ulos pitämään huolta hevosesta. Kalevi Ahvenjärvi muistaa pelänneensä tilannetta, sillä väki tuntui vain viihtyvän sairaalassa. Ilmassa näkyi saksalaisia lentokoneita ja kuului räjähdyksiä. Muiden tullessa takaisin sairaalasta Kalevi selvitti tilanteen isälle, jolloin tämä ilmoitti heidän lähtevän välittömästi kohti Haaparantaa. 82 Kalle ajoi tulliin, jossa aikoi ilmoittautua. Tässä kohtaa Kalevi ja Alpo Ahvenjärven muistot eroavat jälleen. Kalevi muistaa, että isä tuli takaisin ja kertoi, että kukaan ei ota nyt ilmoittautumisia vastaan, vaan pitää vain ajaa Haaparannalle niin nopeasti kuin mahdollista. 83 Alpo taas kertoo, että Kalle meni ravintola Funkkiin täyttämään papereita. Alkoi kuulua lentokoneiden jyrinää, ja kolme pommia räjähti jonkun matkan päässä. Isä ryntäsi ravintolasta kärryihin, ja sanoi, että täytetään paperit loppuun Haaparannalla, ja lähti ajamaan sillalle Kulju 2009, s Runtti 1994, s Ahvenjärvi 1999, s Ahvenjärvi 1999, s. 10; Kalevi Ahvenjärven haastattelu Ahvenjärvi 1999, s Kalevi Ahvenjärven haastattelu Kalevi Ahvenjärven haastattelu Ahvenjärvi 1999, s

13 Tie oli evakkoon menijöitä ja karjaa täynnä. Ahvenjärvien ajaessa sillalla muiden joukossa näkyi taivaalla kuusi Stukaa. Alpo Ahvenjärvi muistaa koneita olleen viisi 85, mutta tosiasiassa kuusi Ju 87 -hävittäjää syöksyi tuolloin, noin kello kohti Röyttän satamaa. 86 Koneita luultiin satamassa alkuun suomalaisiksi, mutta totuus paljastui niiden ryhmittyessä Stuka-laivueelle tyypilliseen jonomaiseen taistelumuodostelmaan. 87 Satamassa oli ulkomaisia lehtimiehiä, jotka olivat tekemässä reportaasia. 88 Yksi journalisteista sai sisäisen verenvuodon, eräs taas suojautui iskemällä päähänsä kuoriämpärin. Kaikki selvisivät kuitenkin hengissä. 89 Sillalla olijoiden ei tarvinnut pelätä koneita, vaan he saivat seurata tapahtumaa turvallisen matkan päästä, mikä ilmeneekin Alpo Ahvenjärven kuvauksessa pommituksesta: Viisi (Siis todellisuudessa kuusi. tekij. huom.) saksalaista Stukapommittajaa antaa loistavan näytöksen, kun ne pommittavat Röyttää: koneet syöksyvät vuoronperään jyrkästi alas ja pudottavat pomminsa satamaan, nousevat yhtä jyrkästi ylös ja kaartavat taas vuorollaan uuteen syöksyyn. Me seuraamme näytelmää Tornion ja Haaparannan väliseltä sillalta ja olemme kohta turvassa. Saksalaiset arvioivat operaatiota seuraavalla tavalla: Osumat satamalaitteisiin. Viholliselle tuotettu todennäköisesti tappioita ja materiaalivaurioita laitureilla. 90 Suomalaisten tappiot olivat 3 kaatunutta ja 20 haavoittunutta. 91 Haaparannalla perhe ohjattiin karanteenitalleille, joka oli oikeastaan navettarakennus. 92 Siellä saatiin viimein ruokaa, joka oli leipää ja puistattavan makeaa 93 maitovelliä. Alpo ja Kalevi Ahvenjärvi muistavat kumpikin ruokien olleen todella sokerisia. Makeaa se ruoka oli. Siinoli sokeria, tuntu että sitä on aina sokeria, joka ruassa. Ja ko Suomessa ei ollu muuta ko suolaa pistetty, tottunu siihen nii tuntu että ei ruottalainen ruoka nii maistu. Sanoo Kalevi Ahvenjärvi. Ruoka on ilmeisesti ollut aika pitkälle samantapaista evakkoon joutuneille, sillä kauempaa evakosta tullut Raija Knuutilalla on samanlaisia kokemuksia. Velliä en saanut millään syötyä. Oikea velli maistui suolalta, oli ainakin kotona maistunut. Leipäkään ei maistunut leivältä. 94 Suomalainen suu lienee tottunut pakostakin suolaisempaan murkinaan, sillä sokeria ei sota-aikana ole ollut tuhlattavaksi asti. Varsinkin pienimmille lapsille pahanmakuinen ruoka on varmasti ollut niitä evakossa olon suurimpia ongelmia. Ahvenjärvien vajaa 4-vuotias Eero, jolla oli jo muutenkin ikävä äitiä, oli huutanut erityisesti ruokailujen yhteydessä kuin palosireeni Ahvenjärvi 1999, s Kulju 2009, s. 134; Valtonen 1996, s Kulju 2009, s Kulju 2009, s Kulju 2009, s Valtonen 1996, s Hyvönen 1991, s Ahvenjärvi 1999, s. 11; Kalevi Ahvenjärven haastattelu Ahvenjärvi 1999, s Etto 1977, s Ahvenjärvi 1999, s

14 Päivällä suomalaiset joutuivat vihollisen etenemisen pysäyttämiseksi räjäyttämään Kyläjoen maantiesillan. 96 Räjähdys on ollut melkoinen, sillä Haaparannallakin jatkuvan sodan jymyn keskeltä erottui yhtäkkinen suuri jysäys, joka tuntui tärisyttävän maata. Ihmisten keskuuteen levisi nopeasti huhu, että Raumon silta olisi räjäytetty. 97 Kyseessä oli kuitenkin siis Kyläjoen silta, johon lopputulokseen myös Alpo Ahvenjärvi on päätynyt Wolf Halstin kirjan pohjalta. Illalla päästiin lähtemään karanteenitallin hinkalosta. Ihmiset ohjattiin koululle, jossa päästiin luokkahuoneen lattialle nukkumaan. Alpo Ahvenjärvi ei muista, oliko lattioilla pehmikkeinä patjoja vai mitä, mutta uni oli kuulemma tullut nopeasti päivän jännittävien tapahtumien jälkeen. Yö oli ensimmäinen rauhallinen sodan alkamisen jälkeen Raumon silta räjäytetään - Keskiviikko, 4. lokakuuta 1944 Aamulla siirryttiin koululta ruotsalaisten sotilaiden johdolla armeijan kuorma-autoille, joiden lavoilla alkoi matka kohti tuntematonta määränpäätä. Matka ei kuitenkaan ollut pitkä, sillä päätepysäkki oli vain muutaman kymmenen kilometrin päässä Haaparannalta. Tien laidassa oli viitat, joissa luki toisaalle Myllyjärvi, toisaalle Piilijänkkä. 99 Ihmiset majoitettiin tien läheisyydessä oleviin sotilasparakkeihin. Parakeissa oli evakoita raumolaisten lisäksi muun muassa Kyläjoelta, Laivaniemestä ja Torniosta. 100 Parakit eivät olleet kovin suuria. Ahvenjärvien parakissa oli kaiken kaikkiaan ihmistä. Raumon kylää taistelut koskettivat tuntuvasti vielä kerran. Siviilien tutustuessa uusiin asuinpaikkoihinsa saksalaiset aloittivat kello 15 Kyläjoen suunnalla hyökkäyksen, jota edelsi raju tykistövalmistelu. Saksalaisten ankaran hyökkäyksen seurauksena suomalaiset joutuivat perääntymään sillan länsipuolelle ja räjäyttämään itse sillan illansuussa. 101 Näin saatiin pysäytettyä saksalaisten hyökkäys, ja linjat asettuivat molemmin puolin jokea. Raumon sillan, kuten Kyläjoenkin sillan räjäytyksessä käytettiin hyväksi saksalaisten valmiita miinoituksia. 102 Eräs pioneeri oli tiennyt osoittaa koulupojille paikan, mistä silta oli räjäytetty. Puolen kilometrin päässä 96 Kulju 2009, s Ahvenjärvi 1999, s Kalevi Ahvenjärven haastattelu Ahvenjärvi 1999, s Ahvenjärvi 1999, s. 12; Kalevi Ahvenjärven haastattelu Kulju 2009, s Kulju 2009, s

15 sillasta oli matala, pienen korsun tapainen katettu kuoppa, jonne oli vedetty johdot ja josta oli sähkösytytyksellä räjäyttäminen suoritettu Evakossa Alpo Ahvenjärvi muistelee, että sotilasparakeissa ei ollut sisällä kovinkaan paljoa vapaata tilaa, ja aika olikin kulunut suurimmaksi osaksi kaksikerroksisilla ritseillä. Törmäsen Serafiina, joka oli yksi parakin asukkaista, oli yrittänyt saada järjestetyksi jonkinlaista viihtyisyyttä asuinympäristöön. Hän yritti saada lapsia avukseen siivoamaan parakin ympäristöä ja laitteli jopa porrashavuja. 104 Kalevi Ahvenjärvi muistaa, että sisätiloissa kuunneltiin innokkaasti vanhusten juttuja. Niitä oli Unnbomin Kalle ja Saari-Pekan Liisa ja net vanhat ne oli vissiin yli kaheksankymmenen kumpiki niin ku ne muistelit vanhoja siinä niin tuntu, että niitä olis kuunnellu vaikka kuinka paljo, mutta iltayöstä sitä nukahti siihen samhaan. 105 Ulkona oli tarjolla vielä enemmän toimintaa. Pojilla oli vastaavat leikit kuin aikuisilla miehillä muutaman kymmenen kilometrin päässä. Vuoleskeltiin pyssyjä ja ritsoja, joita käytettiin hyökkäysoperaatioissa naapuriparakkien poikia vastaan. Hitler tarvitsi sotakoneistonsa pyörittämiseen muun muassa suuret määrät nikkeliä, jota löytyi Petsamosta. Pojille riitti sotakaluston hankkimiseen vain parinkymmenen sentin pituinen ruostunut sahanterä. Sahanterällä he onnistuivat nirhaamaan poikki kookkaan haapapuun. 106 Puukolla ja sahanterällä puusta työstettiin varsikäsikranaatteja, joiden suoman tulivoiman turvin pojat laajensivat reviiriään melkoisesti. Evakoille jaettiin myös vaateavustusta. Tämä tuli varmasti tarpeeseen, sillä kaikille ei varmasti ollut ehtinyt tarttua mukaan kaikkea tarvittavaa, ja saattoipa vaatekappaleita parakkioloissa kadotakin. Jakopaikalla oli sellainen väkimäärä, ettei sieltä paljoa vaatteita kuitenkaan herunut. Kengille olisi ollut kova tarve, mutta niitä ei saatu. Vajaa 4-vuotiaalle Eerolle saatiin kuitenkin hieno karvalakki, josta tämä kovasti piti. Lakki oli hieman liian pieni, mutta Eero ei syyttänyt lakkia vaan tuumasi, että hänellä on liian iso pää Ahvenjärvi 1999, s Ahvenjärvi 1999, s Kalevi Ahvenjärven haastattelu Ahvenjärvi 1999, s Ahvenjärvi 1999, s

16 Pojat kuulivat, että kymmenisen kilometriä heidän alueestaan on Karsikkojärvi, jossa olisi vielä enemmän pakolaisia, kukaties tuttujakin. Ilma oli kaunis, 108 joten pojat päättivät lähteä katsastamaan mitä paikan päältä löytyisi. Tutkimusmatkailijat joutuivat kuitenkin kääntymään takaisin, sillä tie tuntui aina vain jatkuvan ja piti ehtiä ruokailuun. 109 Niin jäi näkemättä Karsikkojärvi. Todennäköisesti paikalta olisi löytynyt tuttuja, sillä osa raumolaisista todella evakuoitiin Karsikkojärvelle. 110 Viikon kuluttua evakon alkamisesta armeijan kuorma-auto tuli hakemaan evakossa olijoita kotiin. Kaikki oli luetteloitu, ja ihmiset lastattiin autoon nimenhuudon mukaisesti. Pettymys oli kuitenkin suuri, kun tullista ei päästettykään porukkaa vielä Suomeen. Jossain oli ollut jonkinlainen kommunikaatiokatkos, ja pioneerit eivät ilmeisesti olleet ehtineet vielä raivata mahdollisia miinakenttiä. 111 Edessä oli paluu vielä lähes viikoksi parakkeihin. Kalevi Ahvenjärven laskujen mukaan evakossa meni lopulta kaiken kaikkiaan 11 päivää. 112 Kalle ja Paavo olivat päässeet käymään kotona jo muutaman päivän evakossa olon jälkeen. Kotona oli luvattu mennä käymään omalla vastuulla ja ankarasti varoitettu poikkeamaan tieltä sivuun, 113 tietysti miinojen varalta. Paavo oli todennut talossa asuneiden sotilaiden jäljet: lattialla oli paksu olkikerros, marjasäilykkeitä oli käytetty ja niillä oli sotkettu pöytiä ja lattiaa, perunoita oli keitetty ja pari kaniinia tapettu keittolihoiksi Epilogi 4.1. Lapin sodan ratkaisut Lokakuun viidentenä päivänä käytiin edelleen kovia taisteluja Torniossa. Saksalaiset yrittivät raivokkaalla hyökkäyksellä raivata tien auki Tornioon pohjoisen suunnasta, jolloin päästiinkin etenemään yli viisi kilometriä. Suomalaiset saivat lopulta pysäytettyä hyökkäyksen Keroputaalla. 115 Vaikka saksalaiset menestyivät, aika oli kuitenkin suomalaisten puolella. Yhä lisää joukkoja laivattiin Röyttään. 108 Kalevi Ahvenjärven haastattelu Ahvenjärvi 1999, s. 14; Kalevi Ahvenjärven haastattelu Kulju 2009, s Ahvenjärvi 1999, s Kalevi Ahvenjärven haastattelu Ahvenjärvi 1999, s Ahvenjärvi 1999, s Kulju 2009, s

17 Lokakuun kuudentena päivänä suomalaiset saivat viimein tykkejä, millä oli positiivinen vaikutus miesten moraaliin. 116 Se olikin tarpeen, sillä saksalaiset aloittivat aamuviideltä tykistövalmistelut Raumon ja Kivirannan lohkoilla. Rajujen taisteluiden päätteeksi saksalaiset saatiin lopulta lyötyä Raumolla, mutta Kivirannalla ja Alavojakkalassa taisteltiin vielä. 117 Halsti joutui kesken kaiken lähtemään Raumolle, sillä siellä oli jouduttu perääntymään ilmoituksen mukaan saksalaisten hyökätessä parinkymmenen panssarivaunun voimin. Halsti sai tilannekatsauksen Raumon koululla, jolloin totuus alkoi valjeta. Kaksi saksalaista panssarivaunua oli yrittänyt ylittää Raumon sillasta noin 700 metrin päässä pohjoiseen olevan Niemitalon kahlaamon, mutta olivat juuttuneet kiinni. Väsyneiden ja herkässä tilassa olleiden miesten keskuudessa tilanne oli saanut arvaamattomat mittasuhteet. Asemista lähdettiin, koska viereisistäkin asemista oli lähdetty. 118 Koko tilanne sattui keskellä kirkasta päivää, ja lohko oli vailla ristin sielua yli tunnin ajan. Tosiasiassa missään koko lohkolla ei ollut näkynyt yhtään panssarivaunua kahta liejuun juuttunutta lukuun ottamatta. 119 Halsti oli syystä vihainen. Kivirannan ja Alavojakkalan suunnassa saksalaiset kärsivät raskaita tappioita. Hyökkäys keskeytettiin ja vetäytyminen määrättiin alkavaksi seuraavana päivänä. 120 Saksalaisten tietämättä he olivat kuitenkin joutuneet jo mottiin. Lokakuun 7. päivänä suomalaiset kiristivät mottia ja saksalaiset yrittivät murtautua saartorenkaasta. Tykistötulta jaettiin puolin ja toisin lokakuuta saatiin lopulta laukaistua motti. Suomalaiset kärsivät tappioita, mutta Neuvostoliittoon saatiin kuljettaa sotasaaliina muun muassa erilaisia ajoneuvoja, hevosia, panssarintorjuntatykkejä, kivääreitä ja paljon muuta kalustoa. 122 Vankeja saatiin 337, joista 108 oli haavoittuneita päivän jälkeen saksalaiset jatkoivat vetäytymistään kohti Norjaa, ja Rovaniemellä Rendulic ilmoitti poltattavansa kaikki valtion omistamat rakennukset. 124 Käytännössä kaikki vähän suuremmat rakennukset kuitenkin poltettiin. Saksalaiset poistuivat Suomen maaperältä vähitellen 116 Kulju 2009, s. 166, Kulju 2009, s Halsti 1980, s ; Kulju 2009, s Halsti 1980, s. 161; Kulju 2009, s Kulju 2009, s Kulju 2009, s Kulju 2009, s Kulju 2009, s Etto 1975, s ; Kulju 2009, s

18 käytännössä marraskuun aikana. Suomen armeija palautettiin rauhansopimuksen mukaisesti rauhan kannalle hiljalleen joulukuun puoliväliin mennessä Evakosta kotiin Vajaan viikon kuluttua evakkoon lähdöstä olivat Kalle, Paavo ja Matti-setä päässeet kotiutumaan Haaparannalta karja ja hevoset mukanaan. Kotona he saivat todeta, että sinne oli murtauduttu. Kaikki oli pengottu ja arvokkaat esineet varastettu. 126 Vanhimman veljen, Toimin, hiihdon ja yhdistetyn kisoista saamat hopeiset palkintolusikat ja pokaalit oli varastettu. Niin ikään laatikkokamera ja soittokoneellinen kello olivat vaihtaneet omistajaa. 127 Perunakellariin piilotettua radiota eivät varkaat kuitenkaan olleet löytäneet. Varkailla oli ollut helppo tehtävä, sillä ovet olivat olleet auki sotilaiden asuessa talossa taistelupäivien aikana. Muun perheen lopulta palattua evakkoreissustaan olivat miehet siivonneet talon ja vaihtaneet ehjät ikkunat särkyneiden ruutujen tilalle. Lehmät oli saatu navettaan, ja reissun aikana kadonneet yksilötkin saatiin löydettyä. 128 Erika-äitikin palasi pian kotiin tyttövauvan kanssa. Tornion sairaala oli evakuoitu samana päivänä kun muu perhe oli päässyt Haaparannalle. Äidit ja vauvat oli evakuoitu Sangin kirkkoon, jossa ruotsalaiset naiset olivat hoitaneet heitä. 129 Sodan jälkiä näkyi kaikkialla ympäristössä. Kranaatinkuoppia ja ampumapoteroita oli joka puolella. Hylsyjä, patruunoita ja konekiväärin panosvöitä löytyi kasoittain. 130 Aseitakin löytyi. Seuraavana kesänä pojat huomasivat Vuohenmäen katajikosta muun muassa kaksi käsiasetta. Tallin vintiltä löytyi Suomi-konepistooli täysi lipas paikoillaan. Navetan takaa löytyi kivääri ja pellon ojasta pikakivääri, Emma, jonka lukkomekanismin pojat opettelivat purkamaan ja kokoamaan. 131 Sotilaat keräilivät aseita pois, ja niin oli poikienkin luovuttava asearsenaalistaan. Sodassa ollut Toimi oli heittänyt Emman ja ainakin yhden kiväärin jokeen, jotta niillä ei ainakaan ketään enää 125 Kulju 2009, s Ahvenjärvi 1999, s Ahvenjärvi 1999, s. 15; Kalevi Ahvenjärven haastattelu Ahvenjärvi 1999, s Ahvenjärvi 1999, s Ahvenjärvi 1999, s Ahvenjärvi 1999, s

19 tapeta. 132 Ruotsalaiset taas kiertelivät kiinnostuneina ostamassa pistimiä, hylsyjä ynnä muuta sotamuistoiksi. 133 Kylän pojista löytyi melkoisia pioneereja. Kalle yritti pitää oman jälkikasvunsa tiukasti irti räjähteistä, mutta muut kylän pojat, joilla ei ollut yhtä tiukka komento, käsittelivät aseita, purkivat ammuksia ja tekivät kasapanoksia. 134 Kalevi Ahvenjärvi kertoo, ettei tuntemattomia räjähteitä tietenkään aluksi itse uskallettu mennä purkamaan, mutta muun muassa joku pioneerina toiminut oli neuvonut kylän pojille kuinka kranaatinheittimen kranaatteja purettiin. 135 Tekemiään räjähteitä pojat sitten heittelivät illansuussa soramonttuun aiheuttaen melkoisia jysäyksiä. Pojat tekivät myös pieniä käsikranaatteja kiväärin patruunoista. Niistä poistettiin luoti, ja laitettiin kiinni tulitikku, joka palaessaan sytytti ruudin. Näitä kranaatteja heiteltiin sitten muun muassa koulun ruokatunnilla, kun opettajat olivat omalla puolellaan syömässä. 136 Tornion taisteluiden ensimmäisenä päivänä menehtyneen Martta Sunnarin pojalla, Kalevi Tuomalla, oli monesti repussaan jotain näytettävää. Kerran hän oli näyttänyt mustaa rautapötköä, joka oli ilmeisesti jonkinlainen panssarimiina. Miina oli koko päivän Kalevilla pulpetissa, ja tämä uhosi, että Jos tämä, pojat räjähtää, niin koko koulu lentää hiitheen! 137 Opettajat saivat kuitenkin pian selville tällaiset räjähdeleikit, joten ne loppuivat lyhyeen. 138 Pahoja onnettomuuksiakin oli lähellä sattua. Liejuun juuttuneilla panssarivaunuilla leikkimään menneillä pojilla oli vielä onnea. 139 Pojat eivät tienneet, että tankin, jolla he leikkivät, piippuun oli jäänyt ammus. Yksi pojista oli kurkistellut piippuun tutkien miltä se näytti. Toinen poika oli samaan aikaan tankin sisällä yrittänyt irrottaa jotain messinkiosaa ja hakannut lekalla lukkoa, jolloin samassa ammus laukesi. Kasalan Veikko oli kertonut, että piippua tutkiskellut poika oli juuri vetänyt päänsä piipusta, kun laukaus räjähti. Poika oli kalpeana ja tukka pystyssä ruvennut kohta haisemaan. Sisällä tankissa ollut mekaanikko oli lentänyt seinää vasten ja ollut vähällä 132 Ahvenjärvi 1999, s Ahvenjärvi 1999, s Ahvenjärvi 1999, s Kalevi Ahvenjärven haastattelu Ahvenjärvi 1999, s Ahvenjärvi 1999, s. 17; Kalevi Ahvenjärven haastattelu Ahvenjärvi 1999, s Ahvenjärvi 1999, s. 18; Hyvönen 1991, s

20 oksentaa. 140 Ammus oli ilmeisesti ohittanut hiuksenhienosti Kuljulan talon ja lentänyt kohti Liakkaa. 141 Mika Kulju väittää kirjassaan, että kyse oli juuri niistä Niemitalon kahlaamoa ylittämään lähteneistä panssarivaunuista, jotka aiheuttivat paniikin sotilaissa Raumon lohkolla. 142 Näitä panssarivaunuja oli kuitenkin vain kaksi, 143 mutta Alpo Ahvenjärvi puhuu neljästä panssarivaunusta. 144 Myös Vilho Kasala, jonka kodin kohdalle toiselle puolelle jokea hyökkäysvaunut olivat jääneet, puhuu neljästä vaunusta. 145 Lisäksi Kasala mainitsee kaksi tankeista tuhotun piiskatykillä, kun taas Niemitaloa ylittämään lähteneet tankit tuhosivat saksalaiset itse, jotta ne eivät joutuisi sotasaaliiksi. 146 Tässä nojautuisin siis uskomaan Ahvenjärveä ja Kasalaa, joilla on yhtenäinen linja kertomuksessaan. Kasala, jonka kodin lähistölle tankit juuttuivat, tietää varmasti tarkkaan montako panssarivaunua paikalle oli hylätty. Kaikilla ei kuitenkaan käynyt yhtä hyvä tuuri. Osa menetti sormensa, osa päänsä räjähteillä leikkiessään. Ehkä pahin onnettomuus sattui kuitenkin Yliraumolla sotaa seuranneen kesän aikana, kun Alapiessan kaikki kolme lasta, alle 10-vuotiaat pojat kuolivat. Pojat olivat löytäneet kotinsa läheltä niittyladon luota käsikranaatin, joka räjähti Loppupäätelmät Olen tutkielmassani pyrkinyt peilaamaan mikrohistoriallista Ahvenjärven perheen evakkomatkaa laajempaan kokonaisuuteen. Siitä, miltä sota yksittäisestä ihmisryhmästä tuntui, ei voi lukea suuren mittakaavan historiankirjoituksesta. Tiedetään, että Tornionjokilaaksosta evakuoitiin siviilejä hyvin myöhään sodan jo puhjettua, mutta voidaanko silti käsittää ihmisten hämmennystä ja pelkoa sodan keskellä? Käsittääkseni ei, ellei perehdytä yksittäisten ihmisten henkilökohtaisiin kokemuksiin taistelun keskellä. Näin ollen aihealueestani on paitsi äärimäisen tärkeää tehdä lisätutkimusta, myös todella helppoa. Pieneksi tutkimukseksi riittää, kun haastattelee isovanhempiaan ja taltioi haastattelun myöhempiä sukupolvia varten. Pian nämä ihmiset eivät ole enää itse kertomassa tarinaansa jälkipolville. 140 Ahvenjärvi 1999, s Ahvenjärvi 1999, s. 18; Kulju 2009, s Kulju 2009, s Kulju 2009, s. 176; Halsti 1980, s Ahvenjärvi 1999, s Hyvönen 1991, s Kulju 2009, s Ahvenjärvi 1999, s. 19; Kulju 2009, s

21 Primaarilähteinä olen käyttänyt Alpo Ahvenjärven muistelmia ja Kalevi Ahvenjärven haastattelua. On mielenkiintoista huomata yksittäisen ihmisen kokemuksien ja suuren mittakaavan historiankirjoituksen tapahtumien hetkittäiset risteämiskohdat. Aikalaislähteissä on kuitenkin aina se hankaluus, että mitä enemmän aikaa ehtii koetuista asioista kulua, sitä huonommin ihminen ne muistaa. Joskus omiin muistoihin voi sekoittua muilta ihmisiltä kuultuja juttuja, huhuja, jopa uniakin. Muistot muuttuvat ja siksi yhdestä ainoasta tapahtumasta voi olla monta kertomusta. Yleensä todelliset tapahtumat ovat kutakuinkin kertomusten keskiarvo. Lähdemerkinnöistä voi huomata, että olen tukeutunut suuremmissa historiallisissa linjoissa erityisesti Mika Kuljun kirjaan Tornion maihinnousu Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että kirjalla on tukenaan laaja lähdeluettelo, se käsittelee taistelutapahtumat johdonmukaisessa järjestyksessä ja ennen kaikkea esittää Lapin sodan nykykäsityksen mukaisessa valossa. Toki olen käyttänyt myös muita lähteitä kyseisen kirjan tukena. Lopuksi haluan nostaa vielä muutaman asian aivan erityisesti esille. On käsittämätöntä, miten siviilien annettiin harhailla sodan alettua taistelualueella suhteellisen kauan, ennen kuin evakuointilupa annettiin 3. lokakuuta. On suorastaan onni, ettei Tornion taisteluissa kaatunut kuin kourallinen siviilejä, mikä sekin on liikaa, mutta aineksia paljon pahempaankin oli tyrkyllä. Siviilit pakenivat paniikissa kuka minnekin, ennen kuin uskalsivat palata koteihinsa tavaroita hakemaan. Silloinkin oli virallisen tiedon puutteessa ehtinyt liikkua käsitykseni mukaan virheellistä huhua aselevosta, jonka luulon turvin monet uskalsivat palata käymään kotonaan. Toinen asia, joka nostaa niskakarvat pystyyn, on suomalaisten kykenemättömyys haravoida taistelun jäljiltä jääneitä räjähteitä ja aseita pois siviilien käsistä. Toki on ymmärrettävää, ettei kaikkea sotarojua voi millään saada tiheimmälläkään täikammalla pois, mutta siitä huolimatta tarinat hylätyistä panssarivaunuista ja konekivääreistä puhuvat omaa kieltään. 19

22 LÄHDELUETTELO AIKALAISLÄHTEET Haastattelut Kalevi Ahvenjärvi s ( Karunki) Kirjallisuus Ahvenjärvi Alpo s. 1934, Sodan jaloissa Muistelus Lapin sodasta syksyllä 1944 (ei julkaistu, alkuperäiskappaleen omistaa Kalevi Ahvenjärvi) SEKUNDAARILÄHTEET Kirjallisuus Black Jeremy, Maailman suurimmat taistelut (Otava 2006) Crawford Steve, Saksan itärintama Tärkeimmät sotatapahtumat päivä päivältä (Gummerus 2006) Etto Jorma, Evakkotaival (Lapin maakuntaliitto 1975) Etto Jorma, Pohjoinen taikapiiri Lapin evakkojen maailma (Lapin maakuntaliitto 1977) Halsti Wolf H., Lapin sodassa (Pingviinikirjat 1980) Hyvönen Osmo, Tornio 1944 (Pohjoinen 1991) Junila Marianne, Kotirintaman aseveljeyttä Suomalaisen siviiliväestön ja saksalaisen sotaväen rinnakkainelo Pohjois-Suomessa (Suomalaisen kirjallisuuden seura 2000) Kulju Mika, Tornion maihinnousu 1944 Lapin sodan avainoperaatio (Ajatus Kirjat 2009) Runtti Susanna, Naapuriin evakkoon (Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto 1994) Tuomikoski Pekka, Suomen historia kolmessa vartissa (WSOY 2009) Valtonen Hannu, Pohjoinen ilmasota Suomeen liittyvät sotatoimet syksystä 1944 kevääseen 1945 (Keski-Suomen Ilmailumuseon julkaisuja ) Lehdet Tieteen Kuvalehti Historia 17/2010, Henrik Elling, Saksalaisten helvetti Stalingrad, s VALOKUVAT Kannen ylin ja alin kuva Paavo Ahvenjärven, keskimmäinen tekijän 20

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS:

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 5# helmikuu 2011 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Oppilaan haastattelu 2 Mikaelin arvoitus 2 Kaksi merenneitoa 3 Kirjaesittely 3 Hiihtoloma 5 Hiihtoretki 5 Silja Europalla

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

äijäjooga Äijäjoogin kalenteri 2009 jhl:n oma painos

äijäjooga Äijäjoogin kalenteri 2009 jhl:n oma painos äijäjooga ÄIJÄJOOGAN PÄÄSYVAATIMUKSET: Riittävän kankea Lattia on kurkottaessa pelottavan kaukana Sukupuoli: ÄIJÄ Kyky hengittää sisään ja ulos Halu kilpailuvapaaseen vyöhykkeeseen Posketon uteliaisuus

Lisätiedot

ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ

ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ SUOMENTANUT LEENA VALLISAARI GUMMERUS 3 Ympäristövastuu on osa Gummerus Kustannus Oy:n jokapäiväistä toimintaa. www.gummerus.fi/ymparisto Saksankielinen alkuteos Tannöd

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun JOULUSEIKKAILU -Aikamatka ensimmäiseen jouluun Näytelmä ensimmäisen joulun tapahtumista Israelissa. «Esitykset ja kuljetukset ilmaisia kaikille Kuopion kouluille ja päiväkodeille» Jouluseikkailu on alakoululaisille

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

Hyvä heitto, sotamies! sanoo pelin kapteeni. Sotamies, ladatkaa aseenne!

Hyvä heitto, sotamies! sanoo pelin kapteeni. Sotamies, ladatkaa aseenne! PROGRAMMANUS PRODUCENT: JUDIT FRENKEL BESTÄLLNINGSNUMMER: 103307/TV1 MODERNA SPÖKHISTORIER - FINSKA NYKYPÄIVÄN KUMMITUSTARINOITA Se joka leikkiin ryhtyy Antti istuu tietokoneella ja hurraa. Hänen kranaattinsa

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat Andörja 27.07.08 Matkalle lähdettiin Turusta perjantaina klo 1800. Alku sujui hankalasti koska Villen kalsarit jäi Mietoisiin. Ajomatkaa kertyi kaiken kaikkiaan noin 1500 kilometriä. Perillä oltiin joskus

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PÄÄSIÄISAAMUNA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus oli kuollut ja haudattu

Lisätiedot

JÄLLEENRAKENNUKSEN KOKENEEN HENKILÖN HAASTATTELU. Haastattelussa voi kysyä lisätietoa esim. seuraavista aiheista.

JÄLLEENRAKENNUKSEN KOKENEEN HENKILÖN HAASTATTELU. Haastattelussa voi kysyä lisätietoa esim. seuraavista aiheista. JÄLLEENRAKENNUKSEN KOKENEEN HENKILÖN HAASTATTELU Haastattelussa voi kysyä lisätietoa esim. seuraavista aiheista. Rovaniemi ennen hävitystä Millaista elämä oli Rovaniemellä? Millaiset liikenneyhteydet oli

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

Kenguru 2010 Ecolier (4. ja 5. luokka) sivu 1 / 6

Kenguru 2010 Ecolier (4. ja 5. luokka) sivu 1 / 6 Kenguru 2010 Ecolier (4. ja 5. luokka) sivu 1 / 6 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto.

Lisätiedot

Antti Tuuri, Talvisota

Antti Tuuri, Talvisota 1 Antti Tuuri, Talvisota Jarmo Vestola Koulun nimi Kirjallisuusesitelmä 20.1.2000 Arvosana: 8½ 2 Talvisota Antti Tuurin Talvisota on koottu sotapäiväkirjoista, haastatteluista ja mukana olleiden kertomuksista.

Lisätiedot

Kenguru 2011 Benjamin (6. ja 7. luokka)

Kenguru 2011 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 6 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos et halua

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Patamäen E-tytöt maailman suurimmassa lentopallotapahtumassa POWER CUPissa Raahessa 5-8.6.2014

Patamäen E-tytöt maailman suurimmassa lentopallotapahtumassa POWER CUPissa Raahessa 5-8.6.2014 Patamäen E-tytöt maailman suurimmassa lentopallotapahtumassa POWER CUPissa Raahessa 5-8.6.2014 Pientä 'suurta' jännitystä ilmassa saapuminen majoituspaikkaan liikuntahallille. Makuupaikkojen valinta ja

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin?

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin? Rotta Ronkeli Eräällä rotalla oli kummallinen nimi. Rottaa kutsuttiin Ronkeliksi. Ronkeli oli saanut nimensä ruokatavoistaan. Se halusi syödä vain hedelmiä. Maanantaisin rotta söi banaaneja. Tiistaisin

Lisätiedot

Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla

Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla Tarhamatka alkoi torstai iltana ja menimme yöpymään rekkuaktiivin luokse Vantaalle, jossa rapsuttelimme useita kotia etsiviä kissoja.

Lisätiedot

Kalustonkuljetus Sea Catissa.

Kalustonkuljetus Sea Catissa. 1 / 6 25.9.2009 13:32 Los DEMENTITOS mopedistin matkakertomus Virosta Pappamopolla Viron rannikolla Kuvia ja tarinaa Viron moporeissulta 6. 8.5 2004 Reissu onnistui upeesti ja papitsu vm-62 kesti koko

Lisätiedot

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Junassa on tunnelmaa siitä ei pääse mihinkään. Ja yöjunassa sitä on moninverroin enemmän. Aamulla puoli kahdeksan aikaan astuimme yön rytkytyksen jälkeen Oulun

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA

LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA Nea Myllylä 8b LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA Pidin viiden arkipäivän ajan päiväkirjaa siitä, mihin käytin vuorokaudessa aikani. Päivämäärä

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa:

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa: SANONTOJA, SANANLASKUJA JA PUHEKIELTÄ HARJOITUS 1 joutua jonkun hampaisiin olla koira haudattuna kärpäsestä tulee härkänen niellä purematta kaivaa maata toisen alta panna jauhot suuhun ei ole mailla eikä

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Olipa kerran lue linnoihin liittyvät tarinat

Olipa kerran lue linnoihin liittyvät tarinat Olipa kerran lue linnoihin liittyvät tarinat Harmaan linnan ritarit Olipa kerran kolme ritaria ja niillä oli harmaa linna. Linna sijaitsi kukkulan päällä. Linnaan hyökättiin. Sinne hyökkäsi punaiset ritarit,

Lisätiedot

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää KADUILLA, PUISTOISSA 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää 2. Omissa, vieraissa kämpissä yksin tai ystävän kanssa aamuun

Lisätiedot

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA Miten perfekti muodostetaan? Perusmuoto Perfekti 1. verbityyppi ottaa olen, olet, on ottanut, olemme, olette, ovat en ole, et ole, ei ole ottanut emme ole, ette

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne Simolan pommitukset 19.-20.6.1944 19-20 6 1944 Kannaksen alueen huolto Kaakkois-Suomen rataverkosto 1943 Simola 1939 Simolan asema 1930-luvulla Simolan asemanseutua 1930-luvulla Kaakkois-Suomen rataverkko

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 2# lokakuu 2010 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Koulumme 2 4lk:n oppilaista

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Suosikkipojasta orjaksi

Suosikkipojasta orjaksi Nettiraamattu lapsille Suosikkipojasta orjaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot