Professori Vesa Kanniainen Kansantaloustieteen laitos Helsingin yliopisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Professori Vesa Kanniainen Kansantaloustieteen laitos Helsingin yliopisto"

Transkriptio

1 1 Professori Vesa Kanniainen Kansantaloustieteen laitos Helsingin yliopisto YLEISTAJUISIA KIRJOITUKSIA YHTEENVETO (tekstit alempana) 2011 Pohjolassa lapsellista hyväuskoisuutta, Suomen Kuvalehti 2, Ryhmäkanteella laittomuutta vastaan, Helsingin Sanomat Onko lakkoilu oikein? KANAVA 1/2011. Uusi näkökulma Ruotsin turvallisuuspolitiikkaan, KANAVA 2011 (Alkuperäinen otsikko: Ruotsin turvallisuuspolitiikka peliteorian näkökulmasta) Tupakointi pysäkeillä kiellettävä, Helsingin Uutiset Ylevät periaatteet eivät riitä maahanmuuttokeskustelussa, Helsingin Sanomat Miksi Facebook syntyi? Mitä se kertoo ihmisestä?, KANAVA 2011 Yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa tarvitaan kvantitatiivisia menetelmiä, Tieteessä tapahtuu, 3/2011. EU:n pelottelu on epäuskottavaa, Helsingin Sanomat Jokainen on rasisti, Suomen Kuvalehti 19/2011. Helppo raha passivoi köyhyyteen Aamulehti Velkaisetkaan valtiot eivät mene konkurssiin, STTK 3/2011. Avoin kirje piispa Irja Askolalle, Kirkko ja kaupunki, 27, Pitäisikö T&K hankkeita tukea?, Kansantaloudellinen aikakauskirja (tulossa)

2 2 Köyhyyden anatomia. Taloustieteellisiä näkökohtia, Yhteiskuntapolitiikka (tulossa) 2010 Yhteiskuntavastuu koskee palkansaajienkin järjestöjä, Helsingin Sanomat Julkisesta velasta on paljon väärinkäsityksiä, Helsingin sanomat Isoäitikeskustelussa myös maksajia kuunneltava, Helsingin Sanomat Luoton historia Venetsiasta myrkyllisiin mutaatioihin, Arvio Niall Fergusonin kirjasta: Rahan nousu, Maailman rahoitushistoria, Tieteessä tapahtuu 3/2010, Valikoivaa feminismiä, Suomen Kuvalehti 42/2010. Suomi tarvitsee lukukausimaksut, Yliopisto 11/2010. Romanien köyhyys helpottuu koulunkäynnin avulla, Helsingin Sanomat Lasten silpominen, Yliopisto-lehti 2009:2. Rokotteiden kustannukset ja hyödyt arvioitava ihmisen koko elinkaaren näkökulmasta - Taloustieteellinen analyysi, Suomen Lääkärilehti 9/2009, Lääketoimialan dynaaminen tehokkuus kansantaloustieteellinen näkökulma, KAK 2009:1, ss34-50, co-authors: Juha Laine ja Terhi Heikkonen. Yliopistoja voitava uudistaa, Helsingin Sanomat Taloustieteen välineistö toimii myös rokotteita arvioitaessa, Suomen Lääkärilehti 13/2009, Taloustieteessä ei laadita suhdanne-ennusteita, Tieteessä tapahtuu 2009:3, Globaaliin omatuntoon, puheenvuoro Tikkurilan kirkossa Tieteelliset konferenssit eivät ole salaseuroja, Tieteessä tapahtuu 2009, 4-5, 2009, Hyvinvointi perustuu suhteelliseen etuun ja kansainväliseen vaihdantaan. Protektionismi on väärä lääke globaaliin taantumaan, Turun Sanomat,

3 Lääkekorvausjärjestelmän remontti tullut ajankohtaiseksi, Suomen Lääkärilehti, 3/2008. Etiikkaa ja taloutta: vastaus Tiina Oikariselle, Yliopisto 2008:3. Pilkkaa taiteen nimissä, Suomen Kuvalehti Yritysten oikeudellista sääntelyä on aihetta purkaa Suomessakin, Helsingin Sanomat (Yhdessä Prof. Kalle Määtän kanssa). Peliteorian tie eri tieteenaloille, Helsingin Sanomat Käsiaseiden kieltolaki on tervetullut, Helsingin sanomat Ilmastonmuutos ja kansantaloustiede, Nykypäivä Liika sääntely kalvaa hyvinvointia, Talouselämä 36/2008. (Yhdessä Prof. Kalle Määtän kanssa). Miksi taloustieteilijöitä vihataan, Tieteessä tapahtuu 2008:8, Nuoriso vaalikoon saamaansa perintöä, Helsingin Sanomat Yritysten synty, kasvu ja verokannusteet, Verotus uusiksi?, Taloustieto, toim. Seppo Kari ja Jouko Ylä-Liedenpohja, Taloustaito Oy, Yrittäjyyden ja yritysten verokannustimet, Kansantaloudellinen aikakauskirja 2007:1, Omistamisen etiikka, Keskinäisyys, Näkökulmia omistaja-asiakkuuteen, Tapiolaryhmä ja Edita, Eläköön terve protektionismi, Talouselämä 16/2007. Keskustelu makrotalousteoriasta jatkukoon, Kansantaloudellinen aikakauskirja, 2007:2. Ilmastonmuutoksen talousteoriasta, Tieteessä tapahtuu 5/2007.

4 4 Markkinat eivät huomioi kriisien sosiaalisia kustannuksia, Helsingin Sanomat Terveydenhuollon palkat nousevat oikeutetusti, Helsingin Sanomat Tupakoinnin rajoituksiin vauhtia, Suomen Kuvalehti 6/ Fortumin tuotto sittenkin keskinkertainen, Helsingin Sanomat Kevätsalon päätelmiä kavahdettava, Helsingin Sanomat, Jälkipeli, Moraali ja markkinat, Tieteessä tapahtuu 3/2006. Onko doping-ongelmalle ratkaisua?, Urheilu aika 2006:1. Muurmanskista junalla Kemijärvelle?, Helsingin Sanomat Verottaja subventoi lakkoja, Helsingin Sanomat Kirjoitukset puuttuu toinen kirjoitus romaaneista /HS Pohjolassa lapsellista hyväuskoisuutta, Suomen Kuvalehti 2, Ryhmäkanteella laittomuutta vastaan, Helsingin Sanomat Onko lakkoilu oikein? KANAVA 1/2011. Uusi näkökulma Ruotsin turvallisuuspolitiikkaan, KANAVA 2011 (Oma otsikko: Ruotsin turvallisuuspolitiikka peliteorian näkökulmasta) Tupakointi pysäkeillä kiellettävä, Helsingin Uutiset Ylevät periaatteet eivät riitä maahanmuuttokeskustelussa, Helsingin Sanomat Miksi Facebook syntyi? Mitä se kertoo ihmisestä?, KANAVA 2011

5 5 Yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa tarvitaan kvantitatiivisia menetelmiä, Tieteessä tapahtuu, 3/2011. EU:n pelottelu on epäuskottavaa, Helsingin Sanomat Jokainen on rasisti, Suomen Kuvalehti 19/2011. Helppo raha passivoi köyhyyteen Aamulehti Velkaisetkaan valtiot eivät mene konkurssiin, STTK 3/2011. Avoin kirje piispa Irja Askolalle, Kirkko ja kaupunki, 27, Pitäisikö T&K hankkeita tukea? Kansantaloudellinen aikakauskirja (tulossa) 2010 Valikoivaa feminismiä (Suomen Kuvalehti 42/2010) Eurooppalaiseen arvomaailmaan naiselle kuuluu oikeus päättää itse valinnoistaan. Afganilaissyntyinen nainen, Nasima Razimayar on joutunut Suomessa afgaaniyhteisön painostuksen kohteeksi osallistuessaan Tanssi tähtien kanssa televisio-ohjelmaan. En ole havainnut yhdenkään feministin Suomessa käyneen häntä tukemaan. Miestenkö tulee ottaa vastuulleen feminismin haaste? Hiljaa ovat olleet myös vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet ja ihmisoikeusjuristi Martin Scheinin, jotka muissa yhteyksissä ovat puolustaneet vähemmistöjen oikeuksia. Eivätkö läntiset arvot olekaan universaaleja, myös naisia koskevia? Muualla Euroopassa on näkyvästi protestoitu iranilaisen naisen Sakineh Mohammadi Ashtianim saamaa kivitystuomiota. Miksi feministit Suomessa ovat siinäkin asiassa hiljaa? Romanien köyhyys helpottuu koulunkäynnin avulla, Helsingin Sanomat Keskustelu Romanian romanien syrjinnästä vaatii täsmennystä. Ihmisoikeuksilla ja tasa-arvolla tarkoitetaan sitä, että kaikilla olisi tasavertainen mahdollisuus elämänsä lähtökohtiin. Tämän päivän maailmassa tämä tarkoittaa ennen kaikkea oikeutta sellaiseen koulutukseen, jota tämän päivän maailmassa selviytymiseksi tarvitaan. Suomessa on luotu peruskoulujärjestelmä, jossa jokaisella kansalaisella on oikeus oppia lukemaan, kirjoittamaan, oikeus opiskella matematiikkaa, tietoaineita, harrastaa liikuntaa jne. Toisaalta jokaisella on Suomessa oppivelvollisuus. Ilman koulunkäyntiä ja sen tarjoamia valmiuksia ei voi kuvitellakaan, että tämän päivän maailmassa voisi selviytyä paitsi toisten kustantamana sosiaalitapauksena. Syrjintä on pahimmillaan sitä, että nämä oikeudet ihmisiltä pois viedään. Tämä koskee myös Romanien romaneja.

6 6 Heidän lapsille on luotava valmiudet irtaantua köyhyyden kierteestä, kuten suomalaiset irtaantuivat. Vapaa liikkuvuus-verkosto on väärällä asialla: sen tarjoama lääke köyhyyteen vapaa liikkuvuus - on tehoton, jos köyhyys halutaan poistaa. On myös lupa ihmetellä Euroopan neuvoston analyysia. Jos romanien asia halutaan hoitaa, siihen auttaa vain sama keino, joka auttoi suomalaisia sotien jälkeen: kaikki lapset koulun penkille. Suomi tarvitsee lukukausimaksut, Yliopisto 11/2010 Korkeakouluihin Suomessa suunnattu ryhtiliike on tervetullut. Veronmaksajilla on lupa odottaa tuottoa sijoitukselleen. Ainakin yksi asia on hoitamatta: ryhtiä kaipaa myös opiskelijoiden tehottomuus. Minulle tuli yllätyksenä tieto, että Suomessa veronmaksajat sijoittavat kuukausittain opiskelijaan ei vain 298 opintorahana vaan myös asumislisänä 201. Niiden päälle saa lainatakausta 300 :oon saakka. Nämä rahat otetaan siis veronmaksajien pussista sen lisäksi, että veronmaksajat jo kustantavat korkeakoulujen kiinteistökulut, hallinnon ja professoreiden palkat. Mitä tekevät opiskelijat? Suurin osa korkeakouluihin päässeistä ei edes vaivaudu menemään luennoille. Halutaan opiskella netissä. Opiskeluajat ovatkin kansainvälisissä vertailuissa huippupitkiä. Se on poliitikkojen syytä. Opiskelijoiden lobbaus Arkadianmäellä on ollut yksi valtakunnan tehokkaimpia. Yliopistojen kehittämistä ajanut yliopistojen johto esim. kansleri Kari Raivio teki perustellun ehdotuksen lukukausimaksuista. Opetusministeri mieluummin kuunteli opiskelijaliikkeen edustajia. Ketä pitäisi kuunnella, yliopiston etua ajavaa vakinaista henkilökuntaa vai yliopistolla käymässä olevia politiikan harjoittelijoita? Suomen kansantalouden kannalta tällainen politiikka on johtamassa vaikeuksiin. Samaan aikaan myös työnteon arvostus nuorison keskuudessa on hiipunut. Laskeeko nuori sukupolvi tulossa olevien perintöjen varaan? Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtaja, ministeri Antti Tanskanen on julkisuudessa todennut, että opintojen rahoituksessaan opiskelijoiden tulisi tulla järkiinsä. Opiskelu on investointi, joka ei kuulu toisen maksettavaksi. Työpaikkariski ei riitä selitykseksi omarahoitteisen opiskelun sivuuttamille: samat opiskelijat ottavat pian uskomattoman suuruisia asuntoluottoja. Ainoa ratkaisu opiskelijoiden vastuuttomuuteen opintojensa läpi viemisessä ovat lukukausimaksut. Ne voidaan strukturoida niin, että maksuista suuri osa palautuu stipendeinä niille, joiden opinnot etenevät. Opintolainaa on saatavilla opiskelijan vanhempien varallisuusasemasta riippumatta. Köyhyys ei ole esteenä opiskelun rahoitukselle. Ohjauksen puute tai huono opetus ovat valituksia, jotka eivät mene enää läpi. Totuudeksi jää, että se, mikä on ilmaista, jää vaille arvostusta. Luoton historia Venetsiasta myrkyllisiin mutaatioihin (Arvio Niall Fergusonin kirjasta: Rahan nousu, Maailman rahoitushistoria, Tieteessä tapahtuu 3/2010, 61-62) Monien mielestä raha on kaiken pahan alku ja juuri ja ihminen olisi onnellisempi ilman rahataloutta ja rahoitusjärjestelmiä. Näinkö on? Niall Fergusonin kirja vastaa tähän kysymykseen ja vastaa oikein. Kommunistien unelma rahan katoamisesta on väärä. On hyvä ymmärtää, miksi se on väärä. Taloushistoriallisen tutkimuksentehtävänä on paitsi dokumentoida taloudellista informaatiota myös pyrkiä selittämään, miten ja miksi taloudelliset instituutiot ovat kehittyneet sellaisiksi, kuin ne ovat ja ovat olleet. Niall Fergusonin kirja käy käsiksi kumpaankin näistä tehtävistä. Sen tekee erityisen ajankohtaiseksi meneillään oleva yleismaailmallinen talouskriisi.

7 Kirjaan on dokumentoitu huomattava määrä taloushistoriallista tietoutta. Vaikka se on välillä uuvuttavan yksityiskohtaista, lukija löytää kirjan materiaalista selkeän juonen. Teksti juoksee vauhdikkaaksi ja välillä siinä on jännityskertomuksen tunnetta. Taloudelliset innovaatiot kirja näkee ihmisen nousun edellytykseksi. On totta, että rahan tuleminen teki kaupankäynnin lopulta kasvottomaksi. Välitön yhteys ostajan ja myyjän välillä ei ole enää tarpeen. Silti on itsepetosta ajatella, että elämä ilman vaihdon välinettä, rahaa, voisi olla muuta kuin paluu alkukantaiseen maailmaan. Rahan huono kaiku viittaakin moraaliseen kannanottoon sen suhteen, saako rikastuminen olla elämän päämäärä. Kun vaihdon välineitä oli keksitty, oli vain askel mutta suuri sellainen siihen, että saattoi syntyä luottojärjestelmiä, ts. että voitiin lainata toisilta. Luoton (ja kiitollisuuden velan) tarina alkaa varmaankin siitä, että metsästäjä-keräilijä ihminen oppi jakamaan saalistaan kaikkia pieyhteisön jäseniä hyödyttävästi. Kehittyneemmissä yhteisöissä sotia käyvä valtio joutui turvautumaan velkarahoitukseen. Kun Venetsian penkeillä asiakkaita odottaneet juutalaiset rahan lainaajat ja Medicit Firenzessä olivat keskiajan lopulla tulleet kehittäneeksi pankkilaitoksen, valtion rahan tarve johti sittemmin toiseen lainatyyppiin, joukkovelkakirjalainoihin. Niitä saatettiin myydä tavallisille ihmisille ilman välittävää rahalaitosta. Rahoja on varmaan kautta historian sijoitettu osuuksiin riskihankkeissa. Hollannissa kehittyi moderni osakepörssi 1600-luvulla. Ranskassa toteutui ensimmäinen pörssikupla ja pörssiromahdus. Maailma on riskeistä rakennettu. Riskitöntä elämää ei ole; riskejä vain on pyrittävä hallitsemaan. Osakemarkkinat ja niiden omistukseen liittyvä rajoitettu vastuu ovat aivan keskeinen riskien jakamisen näyttämö. Shakespearen Venetsian kauppias toisaalta kuvaa velkavankeutta, rajatonta vastuuta mutta myös keinoja sen ohittamiseksi. Sittemmin syntyivät vakuutusmarkkinat ja arvopapereihin tai hyödykkeisiin liittyvät johdannaiset, jotka nekin ovat luonteeltaan vakuutussopimuksia. Omistusasunto myös näyttäytyy riskien hallintakeinona. USA:n subprime-kriisin aikana kehitetyt omaisuusvakuudelliset arvopaperit ja niiden varaan rakennetut luottojohdannaiset kuitenkin karkasivat hallinnasta. Taloushistoriaan kuuluvia ilmiöitä ovat koron ottamiskielto, pörssikuplat, kriisit, hyperinflaatiot, lamakaudet luvulla Tukholmaan perustettu Riksbank kehitti osittaiseen kassavarantovelvoitteeseen perustuvan pankkitoiminnan. Siitä myös kehittyi maailmanhistorian ensimmäinen keskuspankki. Keskuspankkien myötä talouden pelissä on mukana pelaaja, jolla on eri tavoite kuin muilla markkinavoimilla. Ratkaisevaksi nousee tämän pelaajan, keskuspankin, kyky toimia vakauttajana (talouden vakuutuslaitoksena ). Se tehtävä ei ole ollut helppo. USA:n keskuspankin virheet pahensivat (aikaansaivat?) suuren lamakauden 1929 alkaen. Kymmenentuhatta pankkia kaatui USA:ssa, BKT laski 33 %. Kuplien takana taas on liiallinen keveys. Taloushistoria tunsi hyperinflaatiot aikaisemmin ja Zimbabwe tänä päivänä. Vaikka talousmaailma on keynesiläisittäin ajatelleen epävakaa, ei ole selvää, että sen vakauttajaksi ilmoittautuva keskuspankki tehtävässä onnistuu. Monet pitävät siirtymistä kolikkorahoista seteleihin ja sähköiseen rahaan dramaattisena. Tämän mukaan vain usko pitää rahatalouden hallinnassa. Näkemys on väärä. Sen pitää hallinnassa keskuspankin monopolioikeus tuottaa rahaa minkä oikeuden väärentäjät aika ajoin haastavat. USA:n keskuspankki Fed käytti tätä oikeuttaan liian 7

8 8 määrätietoisesti pyrkiessään estämään kullan virtaamisen pois USA:sta, kun Britannia oli luopunut kultakannasta Alan Greenspan ei pitänyt tästä oikeudestaan kyllin määrätietoisesti kiinni 2000-luvulla tunnetuin seurauksin. Hän rahoitti ne rahoitusinnovaatiot, joita ei olisi pitänyt koskaan syntyä. Fergusonin omia johtopäätöksiä on, että köyhyys ei johdu köyhiä riistävistä rahamiehistä vaan pikemminkin rahoituslaitosten puuttumisesta. Kun katsotaan Grameen-pankista alkunsa saaneiden mikroluottojen voittokulkua kehitysmaissa, tämä johtopäätös on tosi. Ferguson toisaalta näkee, että rahoitusjärjestelmä vahvistaa ihmisen taipumusta ja mahdollisuuksia ylireagoida. Kun katsotaan nykykriisiä tai palautetaan mieliin, miten George Soroksen Quantum-rahasto kaatoi Britannian punnan 1992 (hänellä oli pitkä positio dollareissa ja lyhyt punnissa), tämä johtopäätös on myös tosi. Nykyisellään kansantalous elättää rahoitussektoria, jonka osuus USA:ssa on 7.7 % ja Britanniassa 9.4 % BKT:sta. Joka tämän sektorin oikeutusta miettii, kannattaa lukea Fergusonin kirja. Kansantalouden tuleva kehitys on arvaamaton. Ihmisen toiminta on kaukaa hänen historiastaan tulevien viettien hallitsema. Se aika ajoin kyseenalaistaa kansantalouden vakauden, joka on aina osoittautunut tilapäiseksi. Liikeelämässä myös tehdään rajuja arviointivirheitä (joita on jälkiviisaasti helppo arvotella tai kehua). Ihmisen halu parantaa materiaalista elintasoaan johtaa rahoitustarpeeseen, jota tyydyttämään rahoitusjärjestelmä on syntynyt. Ihmisen tarve hallita riskejään on tuottanut rahoitusinnovaatioita, joiden avulla riskejä voidaan myydä toisille, niitä paremmin kantamaan pystyville. Innovaatioiden kehittyminen on kuitenkin evolutiivinen, darwinistinen prosessi. Nykyisen kriisin taustalla oleva kehitys tuotti innovaatioita, jotka jälkikäteen arvioiden heijastavat myrkyllisiä mutaatioita (teaser-asuntoluotot, originate and distribute järjestelmä luottoriskien puutteellisessa arvioimisessa ja riskitietoisuuden heikentämisessä, sääntelynormeja kiertänyt varjopankkitoiminta sekä luottojohdannaisten aidon markkinapaikan puuttuminen). Luonnonvalinnan tavoin näiden mutaatioiden tulee poistua. Näin on jo käynyt sääntelyä kiertäneille ja aidan takana olevaa vihreää ruohoa suurella vipuvaikutuksella tavoitelleille USA:n investointipankeille. Fergusonin kirja auttaa tämän evolutiivisen prosessin hahmottamisessa. Isoäitikeskustelussa myös maksajia kuunneltava (Helsingin Sanomat ) Kahden maahan muuttaneen isoäidin kohtalo on saanut runsaasti huomiota. Kuten usein eettisissä kysymyksissä, vastakkain olleet korkean moraalitajun hyväntekijät ja lakiin pitäytyvät viranomaiset. Onkin aihetta laajentaa perspektiiviä kysymällä, kenen rahoituksella ja miten hyvän tekemistä voidaan harjoittaa. Kaikissa maissa ei ole kehittynyttä vanhuudenturvaa kuten meillä. Meilläkään se ei ole ilmaista. Sen kustantaa osaksi vanhempi sukupolvi säästöillään ja osaltaan työikäinen sukupolvi vastineeksi sille työlle, jonka isovanhemmat heidän edestään tekivät. Näin on yhteiskuntasopimus meillä rakennettu. Muista maista tulleiden iso-

9 9 vanhempien auttaminen on mahdollista. Suomalaiset veronmaksajat voisivat rahoittaa heidänkin turvansa laajennetun ydinperheen hengessä. Ei kuitenkaan ole moraalitajun mukaista, jos veronmaksajien valmiutta tähän ei kysytä. Lasku lankeaa heille, ei moralisteille. On aina helppoa olla moralisti toisen rahoilla. Julkisen talouden kestävyysvaje Suomessa edellyttää menojen karsimista. Vaihtoehto on, että auttajat perustavat yhdistyksiä keräten kansalaisilta rahoitusta ja ottaen isoäitien auttamistyön ja sen kustannusvastuun itselleen. Myös isovanhempien omat lapset ovat vastuullisia. Minkälaista moraalia edustavat ne, jotka vaihtaessaan maata jättävät isovanhempansa vaille riittävää vanhuudenturvaa kotimaassaan? Maahan muuttaneiden lähettämät tulonsiirrot kehitysmaihin läheisilleen ovat pitkään olleet merkittävä kehitysapu. Suomen väestörakenne vanhenee nopeasti. Työikään kuuluvilla veronmaksajilla on kustannettavanaan tällä hetkellä yli miljoona yli 63-vuotiasta isoäitiä ja isoisää Suomessa ja määrä kasvaa. Kahden viimeisen elinvuoden aikana vanhuksen terveydenhuolto- ja hoivamenot ovat suurimmillaan. Jokaisella maahanmuuttajaperheellä, joita nyt on arviolta noin , on 0-4 isovanhempaa. Heidän sisällyttämisensä ydinperheeseen kasvattaa Suomessa hoiva- ja terveydenhuoltomenoja samassa suhteessa. Veroa maksavaa sukupolvea kiinnostanee, missä Euroopan maissa ydinperheeseen luetaan isovanhemmat ja onko Suomi poikkeus. Heitä myös kiinnostaa, olisiko vanhuuden turvan rakentaminen mahdollista ja kustannuksiltaan edullisempaa isovanhempien kotimaassa kuin Suomessa. Turvapaikkapäätöksellään kirkko lienee rikkonut Suomen lakia. Voiko tätä perustella moraalilla? Päätöksellään kirkko on samalla myöntänyt, että kirkon sijoituksissa ja rahastoissa on resursseja. Vuonna 2006 seurakuntien yhteenlaskettu tase oli 2.7 mrd. Silläkin voi rahoittaa, mutta kirkon tulisi kertoa valmiudestaan pysyvään sitoutumiseen. Julkisesta velasta on paljon väärinkäsityksiä (Helsingin sanomat ) Valtiovarainministeriön tuore raportti Julkinen talous tiehaarassa kertoo osatotuuden julkisen talouden kriisistä. Se tekee julkisesta velasta syntipukin, kun oikea kohde olisi julkinen menotalous. Väestön ikääntyminen ja sen tuomat rahoitusongelmat Suomessa ovat olleet tiedossa jo pitkään ennen kriisiä. Silti poliitikot sallivat nousukauden aikana valtiontaloudessa ja kuntataloudessa julkisen menotalouden liiallisen kasvun. Ongelma ei johdu taantuman aikana toteutetusta keynesiläisestä elvytyksestä. Kollektiivista vakuutusta, turvaverkkoja tarvittiin. VM:n raportti jättää vaikutelman, että Suomi olisi velkaantumassa. Näin ei ole. Pitkäaikaisesta vaihtotaseen ylijäämästä johtuen Suomi on käytännössä velaton. Julkinen velka taas on pitkälti sisäistä velkaa, veronmaksajien velkaa valtion obligaatioi-

10 10 den omistajille. Tosiasiassa julkinen velka on siirrettyä veroa. Raportti ei myöskään kerro sitä, että julkista velkaa ei tarvitse maksaa pois. On matemaattinen tosiasia, että rasite veronmaksajille on täsmälleen sama siitä riippumatta, kuoletetaanko velkaa vai maksetaan vain sen korot. Raportti sivuuttaa sen oleellisen kysymyksen, että tulisi pohtia verorasituksen jakaantumista eri sukupolvien välillä. Tätä säätelee kirjoittamaton yhteiskuntasopimus. Koska nykyiset sukupolvet ovat rahoittaneet sekä tulevan sukupolven (nuorison) ilmaisen koulutuksen että edeltävän sukupolven vanhuuden turvan ja terveydenhuollon, ei koko julkiseen velkaan liittyvää verorasitusta tule kohdentaa nykyisille sukupolville. Julkista velkaa saa siirtää tuleville sukupolville, koska nämäkin hyötyvät siitä, että yhteiskunta säilyy toimivana ja Suomi hyvänä maana elää. Tulevat sukupolvet myös hyötyvät nykypolven kehittämästä ja sille jättämästä teknologiasta. Sillä tuotetaan joka vuosi uusi BKT, kokonaistulot. Velan tulevaa rasitetta voivat tämän päivän sukupolvet sitä paitsi lieventää alentamalla omaa kulutustaan ja jättämällä enemmän perintöä. Tilastot osoittavat, että niin ne myös tekevät. Ei siihen poliittisia päätöksiä tarvita. VM:n raportti jättää myös kertomatta sen, että julkisen sektorin tehdessä uutta velkaa, se samalla tulee myöntäneeksi veronmaksajille korottoman luoton. Se ei toisin sanoen ota tätä rahaa kansalaisilta verona nyt ja siksi velkaa vastaava rahasumma jää heidän tileilleen. He voivat sijoittaa sen pääomamarkkinoille täsmälleen samalla korolla, jolla julkinen sektori velan ottaa niiltä, jotka sijoittavat sen liikkeelle laskemiin obligaatioihin. Ja kun julkinen sektori maksaa velalle korkoa, samaiset obligaatioiden omistajat saavat sen tulona tililleen. Julkinen velka siis on veronmaksajien ja obligaatioiden omistajien välinen asia. Toisinaan virkamiehet vaativat, että velka on poismaksettava ts. kerättävä veroina tältä sukupolvelta. Näin ei ole. Julkista velkaa ei tarvitse pois maksaa, kunhan ei tehdä uutta velkaa nopeammassa tahdissa, kuin missä talous kasvaa. Vain tällä tavalla velan BKT-suhde voidaan vakauttaa. Tämä kuitenkin edellyttää julkisten menojen karsimista. Miksi julkisen sektorin pitäisikään hoitaa kaikki kansalaisten asiat? Mihin on oma vastuu kadonnut? Kreikan ja Islannin ongelmat on väärin tarjoiltu julkisuudessa. Toki maa voi mennä konkurssiin eli jättää julkisen velkansa maksamatta. Näin on käynyt esim. Meksikolle, Argentiinalle, Neuvostoliitolle ja Venäjälle. Ei silti ole selvää, miksi holtittomasti lainanneet kansainväliset pankit ja sijoittajat vaativat suurta riskikorvausta Kreikan valtiolta. Niin kauan, kun Kreikassa on veronmaksajia, velkojien olettaisi olevan turvassa. Velkojille kuuluvaa vastuuta velallisten tilan selvittämisestä ei pidä mennä sälyttämään muiden EU-maiden veronmaksajille. Vaadittakoon Kreikalta, että se myy saariaan velkojensa hoitamiseksi. Sama koskee Islannin ilmaista energiaa. Velkojat eivät hae niihin kiinnityksiä, vaan odottavat käsi sojossa, että EU:n veronmaksajat tulisivat apuun!

11 11 VM:n raportti aivan oikein ehdottaa julkisten nykyisten menokohteiden tarpeellisuuden arviointia! Raportti kuitenkin salaa julkisen sektorin taseen toisen puolen, siis julkisen sektorin omaisuuden ja muut saatavat? Niiden yhteisarvohan on 50 mrd, kun julkinen bruttovelka on 63.5 mrd. Eivät kaikki ko. varat ole likvidissä muodossa, mutta ei niitä voi sivuuttaakaan. Julkinen velan BKT-suhde Suomessa on nousemassa 60 %:n tasolle viidessä vuodessa. Sen kasvun pysäyttämiseksi tarvitaan menotalouteen puuttumista. Kasvavat eläkevastuut ja terveydenhuoltomenoja kasvu ovat tosiasioita. Jos kansalaiset haluavat kaikki nykyiset palvelut ja tulonsiirrot, heidän tulisi myös maksaa enemmän veroja. Tämä taas voisi pohjaa mahdollisuudelta tuottaa nuo palvelut, sillä verotuloilla on rajansa. Vakautettu velkasuhde ei ole ongelma. Jatkuvasti ylisuuri budjettivaje on. Julkisen talouden ongelmiin haetaan ratkaisua työurien pidentämisestä. Tämä jää illuusioksi, jos maahan ei saada lisää yrityksiä, joihin työtä voi syntyä. Yksinkertainen totuus, joka poliitikkojen ja työmarkkinajärjestöjen tulisi oivaltaa on tässä: vahvistakaa yrittäjyyttä. Vain sitä kautta saadaan työtä ja verotuloja myös palveluiden säilyttämiselle. Vanhat toimialat metsä, metalli ja IT eivät tuo ratkaisua. Yrityksiä tarvitaan uuden tulevaisuuden aloille. Tulossa olevassa verouudistuksessa ei ole mahdollista tehdä virheitä. Julkisen talouden osalta tärkeintä on menotalouden rajoittaminen. Miksi se on niin vaikeaa? Poliittiseen demokratiaan kuuluu äänestäjien palkitseminen. Syntyy saavutettuja etuja. Lasku jaetaan kaikkien veronmaksajien kesken. Ihmisten oman ja julkisen vastuunkannon raja hämärtyy ihmisten mielissä. Palvelujen kysynnälle ei ole rajoja. Verotulot toimivat vapaasti riistettävänä yhteislaitumena. Tutkijoiden kielellä sanottuna syntyy vangin ongelma, menotaloudeltaan ylimitoitettu julkinen sektori ja kireä verotus. Yhteiskuntavastuu koskee palkansaajienkin järjestöjä (Helsingin Sanomat ) Työmarkkinoiden palkkakehitystä eri toimialoilla pyrittiin tupo-sopimuksin ja progressiivisen veron avulla yhtäläistämään. Suljetun talouden aikana tämä olikin jossain määrin mahdollista. Ulkomaiselta kilpailulta suojatuilla aloilla tapahtui irtiottoja. Etenkin paperiteollisuus oli tästä esimerkki. Talouden integroiduttua muuhun maailmaan tämä ei ole mahdollista: yritykset valitsevat tuotantolaitostensa sijaintimaan. Auto- ja kuljetusala on yhä kotimainen. Sen lakkoalttius on aina ollut vahva. Koko maa kärsii. Teollisuustuotannon viennin romahdettua työntekijät ovat menettäneet työpaikkojaan. Ahtaajien laiton lakko tällaisena hetkenä on moraaliton. Kun pankkeja syytetään talousrikoksista, miten AKT:n aiheuttamat menetykset tulisi luokitella? Jos SAK ei pysty AKT:ta suitsimaan, maalla on oikeus puolustautua laittomuutta vastaan. Keinoja löytyy. Nykyisellään verottaja subventoi lakkokassoja jä-

12 12 senmaksujen verovähennyksen muodossa. Vähennysoikeuden puolittaminen toimisi vastapainona sille riskille, jonka AKT yhteiskunnalle ja sivullisille aiheuttaa. Laittoman lakon sakot lienevät liian pieniä, koskapa ovat tehottomia. Vaikka laki ei nykyisellään mahdollista vahingonkorvauskanteita ryhmäkanteen muodossa, ei tämäkään mahdollisuus voi olla pois keskustelusta. Joka tapauksessa ulkomaista kuljetusalan kilpailua on aihetta edistää. Kun yrityksiltä vaaditaan yhteiskuntavastuuta, on sitä voitava odottaa myös palkansaajajärjestöiltä Piraattipuolueet väärällä asialla (Turun Sanomat, Elokuu 2009) Ruotsissa tuomittiin vankilaan ja 30 miljoonan kruunun korvauksiin 4 nuorta. Heidän Pirate Bay verkkosivunsa välitti Robin Hood-hengessä linkkejä tekijänoikeudella suojattuihin tiedostoihin. Sen kautta on ladattu musiikkia, elokuvia, tv-sarjoja ja pelejä. Pirate Bay:llä on ollut yli 20 miljoonaa käyttäjää. Nuorten mielestä lataamisen tulee olla ilmaista. Ruotsin piraattipuolue sai 7 % äänistä EU-vaaleissa ja edustajan Euroopan parlamenttiin. Argumentit ilmaisesta lataamisen puolesta lähtevät siitä, että nykylait kriminalisoivat suuren osan alle 25-vuotiaista. Kuka siis on oikeassa ja kuka väärässä? Yksityishyödykkeestä julkishyödykkeeksi? Aikaisemmin musiikkitallenteet olivat yksityishyödykkeitä, joista ostaja joutui maksamaan. Laajakaistateknologian myötä ilmainen lataaminen on tullut osaksi arkipäivää. Taloustieteen käsitteillä sanottuna nuoriso haluaa tulkita musiikin julkishyödykkeeksi. Perinteisiä julkishyödykkeitä ovat maantiet, puolustusvoimat ja yleistieto. Niitä tuotetaan maksuhalukkuuden puuttuessakin. Verottaja kerää kansalaisilta näiden tuloista ja ostamista muista hyödykkeitä veroa, jolla näiden tuotanto rahoitetaan. Sama voitaisiin toteuttaa musiikin tapauksessa. Hyväksyttäisiin siis tosisiaksi, että musiikki on muuntunut julkishyödykkeeksi. Kansalaisia verotettaisiin musiikkiverolla ja luotaisiin korvausjärjestelmä musiikin tuottajille esim. siinä suhteessa, kuin heidän musiikkia ladataan tai tilataan toivekonserteissa. Tämä ei ole realistinen vaihtoehto. Tekijänoikeuksia tarvitaan Omistusoikeuksia ei ole luotu musiikkituottajien miellyttämiseksi ja nuorison kiusaksi. Niiden avulla pyritään turvaamaan se, että uutta luovaa toimintaa syntyy myös tulevaisuudessa. Millä ohjelmalla piraattipuolueet tämän takaisivat?

13 13 Ihmisille arvokkaiden ideoiden, tuotteiden ml. taide ja innovaatiot täytyy toteutua. On paikallaan ruokkia luovuutta kaikilla aloilla, joissa osaaminen tuottaa kaunista ja inhimillisesti arvokasta. Musiikki ja elokuvat parhaimmillaan ovat kaikkea tätä. Myös käyttäjien innokkuus hyödyntää uutta teknologiaa viestii tästä. Mikä on nuorison mielestä tehokkain keino pitää huolta siinä, että luovuus kukoistaa? Samalla, kun originaalisuutta kannattaa tukea, on turvattava tietojen ja taitojen välittyminen seuraaville luoville sukupolville. Siksi tekijänoikeuskaan ei saa olla kehityksen esteenä. Se ei voi olla ikuinen. Kukaan taitelija tai innovaattori ei aloita tyhjästä. Koko ihmiskunnan teknologia ja rikas kulttuuriperimä ovat hänen kasvualustanaan. Myös jokainen luova tyyppi seisoo jonkin aikaisemman suurmiehen tai - naisen harteilla. Musiikkibisneksen riskit Musiikin vapaaseen kuunteluun liittyy toki etujakin. Mahdollisuus tutustua tuotteeseen ennen ostopäätöstä on hyödyllinen sekä ostajien ja tuottajien kannalta. Yhtiölle investointi taiteilijaan sisältää riskin. Riskiä vähentää mahdollisuus etukäteiskuunteluun, joka paljastaa menestyjät. Digitalisointi on myös pienentänyt tuotanto- ja jakelukustannuksia, mistä johtuen USA:n päätös 1998 pidentää tekijänoikeuksia oli askel väärään suuntaan. Tutkimusten mukaan piratismi korreloi negatiivisesti henkeä kohden lasketun BKT kanssa. Esittävien pop-taiteilijoiden tulot perustuvat pääasiassa esiintymineen. Musiikkiteollisuus saa tulonsa äänitteiden myynnistä. Sen tulot ovatkin vähentyneet USA:ssa 28 % Taitelijoiden esiintymistulot sen sijaan ovat kasvaneet. Silti musiikki on voittaja vie kaiken toimialoja. Parhaat yltävät tähtitieteellisiin tuloihin, vähemmän kuuluisat kituvat. On vain yksi Madonna, Rolling Stones tai Steven Spielberg. Keskimääräinen ansio on paljon alle huippuansioiden. Tähdet ovat kiinnittyneet levy-yhtiöihin ja nämä jakavat voitot. Pieni ero taidossa johtaa huimaan eroon palkkiossa. Voittoja voi rajoittaa uuden teknologian mahdollistama kilpailun lisäys. Piraatit ovat digitaaliaikana kasvattaneet nykyisten kuluttajien hyötyä, niiden vaikutusta musiikin tarjontaan pitkällä aikavälillä ei tiedetä! Lain koura Napster, jolla oli miljoonia käyttäjiä, hävisi tekijänoikeusrikkomusta koskeneen oikeudenkäynnin. Pirate Bay on nyt myyty ja sen toiminta palaa lain kirjainta noudattavaksi. Myyntihinta 5.5 miljoonaa euroa viestittää siitä, että sivuston keksijät eivät sittenkään toimineet ilmaiseksi. He rahastivat. Tähän liittyvä kaksinaismoraali tus-

14 14 kin oli alun perin suunniteltua. Syntyi yhteisö, joka narutettiin puolustamaan rikosta. Moralisoinnin asemesta avainkysymys on kuitenkin, miten turvataan luova työ tulevaisuudessa. Ilmainen lataamisoikeus ei sitä edistä. Nuorison argumentit ovat tämän ongelman sivuuttaneet. Tulevasta kulttuuritarjonnasta pitää kantaa huolta. Ihmiskunta tuntee kaksi innovaatioita, joissa kommunistinen yhteisomistus on toiminut, Wikipedia ja Linux-käyttöjärjestelmä. Ei ole selvää, että sama toteutuisi musiikin maailmassa. Jos musiikin ilmainen lataaminen laillistettaisiin, nousisi myös kysymys, mihin muihin innovaatioihin ja tuotteisiin ilmaisperiaate tulisi ulottaa. Luovuuden ehdot Oleellista on sen turvaaminen, että luova työ ja osaaminen kukoistavat ja että ideat kypsyvät yhteiseksi rikkaudeksi. Niiden tuottajilla, taiteilijoilla, säveltäjillä, sanoittajilla ja sovittajilla on vaihtoehtoiskustannuksensa. Se määrää, hakeutuvatko he muihin toimintoihin. Levy-yhtiöt tekevät sen, mitä taitelijat eivät tee: ne arvioivat taiteilijan laadun, sijoituksen riskin, valitsevat jyvät akanoista, tuotteistavat ja tuovat musiikin kuuntelijoille. Ilman niitä musiikin kuluttajilla ei olisi mitä kuunnella. Pavarottin konserttiin pääsi kerran elämässä, hänen lauluaan voivat kuunnella kaikki tulevat sukupolvet kiitos levy-yhtiöiden. Oikeus ilmaiseen lataamiseen tuhoaisi tämän mahdollisuuden tulevilta sukupolvilta. Protektionismi väärä lääke taantumaan (Turun Sanomat ) Kun Ranska päättää tuke omaa autoteollisuuttaan, on tämä helppo ymmärtää protektionismiksi. Kun USA:n hallitus ei vain pelasta General Motorsia vaan rajaa tuen omalla maaperällään toimiville tehtaille, on kyse niin ikään protektionismista. Telakoiden tuet ovat kauan sitten olleet arvostelun kohteena. Maataloustuet ymmärretään (ja hiljaisesti siunataan), vaikka tiedetään niiden vinouttavan kansainvälistä kauppaa. Kun valuutan arvo heikkenee (dollari, Ruotsin kruunu) tähän sisältää protektionistinen piirre. Pankkituet ovat eri asia, koska niistä pidättäytymiseen liittyisi vakavia haittavaikutuksia. 1. Vaihdanta vahvistanut hyvinvointia Miksi protektionismi on vaarallista? Onko Suosi suomalaista kampanjointi hyväksyttävää vai tuomittavaa? Hyvinvointi perustuu vaihdantaan. Vaihdannan rakennetta ja tuotannon sijoittumista globalisoituneessa maailmassa säätelee suhteellisen edun periaate. Jokaisessa maassa ei kannata tuottaa kaikkea, koska tämä sitoisi resursseja liikaa. Kannattaa keskittyä siihen, missä luontevasti pärjää ja ostaa muilta

15 15 loput. Kuvitteellinen esimerkki auttaa. Jos tietty maa (USA) saisi tuotettua yhden auton luopumalla tuottamasta kuormallista maissia mutta saisi ostettua tuolla maissikuormallisella kaksi autoa toisesta maasta (Japani), kumpi politiikka sen kannattaisi valita? Toinen globalisaatioaalto on nostanut satoja miljoonia ihmisiä maailmalla köyhyydestä. Köyhien alle 1.25 $:n päivätuloilla elävien ihmisten osuus maailman väestöstä on viimeisen 30 vuoden aikana puolittunut. Tämä johtuu suhteellisen edun periaatteen toimivuudesta maailmantaloudessa. Taantuman myötä protektionistiset, omaa tuotantoa suojelevat äänenpainot ovat vahvistuneet ja yltäneet toimenpiteiden tasolle. Autoteollisuuden tekohengitys koskee toimialaa, joka on vastuuttomasti jättänyt investoimatta ympäristöystävällisempään teknologiaan. USA:ssa tätä vääristymää on vahvistanut kohtuuttoman halpana vuosikymmenet pidetty bensiini. Tappiollisten toimialojen tekohengitys hyödyttää ko. alojen intressiryhmiä, mutta on muun yhteiskunnan etujen vastainen. 2. On tervettäkin protektionismia Maailma on riskeistä rakennettu. Maantieteellisesti Suomi on saari, jonka yhteyksien turvaaminen ulkomaailmaan myös kriisioloissa voi olla kansallinen kohtalonkysymys. On siis toimialoja, joilla kotimaisuutta tulee puolustaa terveenä protektionismina. Tähän tähtää kansallinen huoltovarmuus. Suomeen on päästävä meritse ja ilmateitse maailman myrskyistä riippumatta. Suomen tuontiriippuvuus esim. maataloustuotteiden tuotantopanoksissa ja energiassa on niin merkittävä, että kuljetuskalustoa on syytä aina pitää kotimaisessa omistuksessa riittävästi kriisejä vastaan. Informaatioteknologian osalta on syytä säilyttää kotimaista innovaatiotoimintaa, laitevalmistusta ja tietoverkostoa. Näiden haavoittuvuus on nykyaikana todellinen riski. Eurooppa on venäläisen maakaasun vanki. Sen intressissä on turvata kaasun saatavuus riippumatta Ukrainan puutteellisesta kyvystä suoriutua maksuistaan Venäjälle. Terve protektionismi edustaa kuitenkin poikkeamista suhteellisen edun periaatteesta. Siihen sisältyy siksi aito kustannus. Tämä kustannus on nähtävä vakuutusmaksuna maailmassa, joka on täynnä riskejä. Terve protektionismi on viisasta vakuutustoimintaa. 3. Suosiako suomalaista? Suomen viennin osuus BKT:sta on 45 %. Mitä tapahtuu Suomen viennille, jos saksalainen ostaa vain saksalaista, ranskalainen rankalaista ja ruotsalainen ruotsalaista? Suomen vienti romahtaa. On mahdollista ajatella, että antaisimme muiden maiden pysyä uskollisina kaupan vapaudelle mutta tukisimme itse kotimaista. Eivät ne ole tyhmiä ulkomailla. Kiusaus kotimaisen tukemiseen on jokaisella hallituksilla, joka

16 16 välittää äänestäjistä. Lopputulos on kuitenkin parempi, jos suhteellisen edun periaate säätelee, mitä ostetaan ja mitä ei. Ilmiö noudattaa ns. vangin ongelman periaatetta: kollektiivinen etu ja yksityinen etu ovat ristiriidassa keskenään. On järkevämpää tähdätä siihen, että kotimaiset tuotteet menevät kaupaksi niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Sitä paitsi useiden tuotteiden (toisin kuin palvelujen) kotimaisuusaste tänä päivänä on äärimmäisen matala. Suomalainen ruisleipä on jo pitkään tehty puolalaisesta rukiista. 4. Protektionismi vahingoittaa myös itseä Esimerkki maasta, joka kärsii huonosti harkitusta protektionismista, on Venäjä. Se ei etsi aitoa suhteellista etuaan, vaan pyrkii rajoituksin ja sääntelyin vaikeuttamaan ulkomaisten yritysten roolia alueellaan. Sillä ei saavuteta haluttuja tavoitteita. Islannin idea suhteellisen etunsa hyödyntämisestä energiaintensiivisessä alumiinituotannossa oli terve. Sen sijaan pankkiireiden rooliin kalastajien jälkeläiset huonosti sopivat. 5. Liikenteen päästöt Huoltovarmuuden ohella on esitettävissä toinen kotimaisuutta suosiva argumentti: liikenteen päästöjen vähentämistavoite. Liikenteen päästöt ovat yksi suurimmista ilmansaasteiden aiheuttajista. Olisi hyvä, jos tavaroita siirreltäisiin nykyistä vähemmän. Tämä ei kuitenkaan tarkoita suhteellisen edun periaatteesta luopumista. Se tarkoittaa vain kustannusten uudelleen määrittelyä niin, että liiketaloudellisten kustannusten ohella kaikki sosiaaliset kustannukset (liikenteen päästöt) tulevat hinnoitelluksi. Tämän huomioon ottaminen on aikaisempaa aiheellisempaa siitä syystä, että kuljetuskustannukset ovat merkittävästi alentuneet kasvihuoneilmiötä vahvistaen. Lasten silpominen (Yliopisto-lehti, 2009) Yliopisto-lehden palstoilla käyty keskustelu (1/2009) antaa aiheen kommenttiin. Kysymys ei ole vain siitä, että ympärileikkaus on vastoin YK:n Lapsen oikeuksien julistusta. Kysymys on uskontokuntien vallan käytöstä. Korkeimman oikeuden päätöksen testaaminen kansalaisten keskuudessa olisi paikallaan. Merkkaamalla lapsi fyysisesti tältä viedään mahdollisuus aikuisena ottaa itsenäisesti kantaa siihen, minkälaisen maailmankuvan pohjalle elämänsä haluaa rakentaa. Ympärileikkauksella vanhemmat ja uskonto päättävät lapsen puolesta. Keskustelussa käsitelty tatuointiteema onkin oikeaan osuva. Oletetaan, että luterilainen kirkkomme ajaisi menestyk-

17 17 sellisesti lakiehdotusta, jonka mukaan jokainen luterilainen lapsi on ristinkuvalla tatuoitava ja näin kiinnitettävä valtiokirkkoomme. Ollakseen johdonmukainen korkeimman oikeuden tulisi oikeustapauksissa vahvistaa, että luterilainen tatuointi on tehtävä, jos vanhemmat niin vaativat. Tieteelliset konferenssit eivät ole salaseuroja: vastine Heikki Mäntylälle ja Pertti Kallioniemelle (Tieteessä tapahtuu 4-5, 2009, 66-67) Talous koskettaa meitä jokaista. Lehdet ovat tulvillaan talousuutisia. Siksi jokaisella on taloudesta mielipiteitä ja taloustieteestä odotuksia. Elintasomme on 10- kertaistunut viimeisen sadan vuoden aikana. Tämä on markkinatalouden ansiota. Markkinatalous on kuitenkin antanut toisille paljon enemmän kuin toisille. Tämä koetaan vääryytenä, josta meillä on voimakkaat tunteet. Aivotutkimus on valottanut sitä, miten mielemme, ts. ihmisen psykologia toimii ja miksi meillä ylipäätään on närkästyksen tunteita. Tämä on tieteellinen kysymys ja on olemassa uskottavia vastauksia. Myös taloustiede herättää voimakkaita tunteita, närkästyksen tunteita. Sen toivotaan ennustavan sellaista, mikä ei ole ennustettavaa. Sen toivotaan poistavan maailmasta kriisit, mikä sekään ei ole mahdollista. Heikki Mäntylän kanssa olemme nyt selvittäneet, että ihmisillä on vääriä käsityksiä siitä, mitä taloustiede tekee ja mitä se ei tee. Taloustiede toki kehittää ennustemenetelmiä. Tieteenä se silti kieltäytyy laatimasta suhdanne-ennusteita. Suhdanteet riippuvat sekä ihmisten käyttäytymisestä että ulkopuolisista tekijöistä kuten sodista, talouteen tulevista shokeista, politiikkavirheitä jne. Nämä tekevät suhdanneennusteista enemmänkin suhdannearvauksia. Mäntylä aivan oikein huomauttaa fysikaalisten ilmiöiden ennustettavuudesta. Ihminen on kuitenkin monimutkaisempi kuin fysikaaliset laitteet. Yksikään Mäntylän mainitsema fysikaalinen systeemi ei antisipoi, ts. pyri katsomaan tulevaisuuteen. Laitteet eivät ole eläviä orgaanisia olentoja. Risteilyohjus ja satelliitti ovat ohjelmoitavissa ja niiden rata on laskettavissa etukäteen, kuin on myös taivaankappaleiden. Näin ei ole, kun on kyse ihmisestä. Oleellinen osa ihmistä on antisipoiva, tulevaisuuteen katsova käyttäytyminen. Ihminen tekee tämän hetken taloudellisia päätöksiään pyrkien päättelemään, millainen huominen voisi olla. Ihmistieteissä ennustettavuus on siksi tuhat kertaa haasteellisempi vaatimus, kuin on yhdenkään fysikaalisen systeemin ennustettavuus. Ekonomisteina saamme kyllästymiseen asti lukea valituksia siitä, että taloustiede ei ennusta suhdanteita. Heikki Mäntylän toive tieteen popularisoinnin tarpeesta on kannatettava. Uskon tehneeni siinä osuuteni. Jaamme tavoitteen, että tarkoituksena on kaiken aikaa oppia lisää, oppia ymmärtämään maailmaamme. Mitä vähemmän ihmisestä ja hänen psykologiastaan tiedämme, sitä haasteellisempi tämä toive on.

18 18 Tieteiden tulokset eivät ole useinkaan tarkkoja. Tiede on onneksi itseään korjaava. Tutkimuksia toistamalla lainalaisuudet kirkastuvat. Jos tiede on huonoa, se on itseään korjaava siinäkin. Ei välttämättä tarvitse hakea avuksi uusia ismejä kuten marxismia, jonka ennustekyky sekin on nähty. Toivotan Pertti Kallioniemen puheenvuoron tervetulleeksi. Ainoa ohjeeni voisi olla, että opiskelijan kannattaa malttaa, opiskella vakavasti ja tulla osaksi tiedeyhteisöä. Suurista, innovatiivisista ideoista on pulaa, mutta niistä edistyksen portaat tieteessä viime kädessä rakentuvat. Tulkitsen Heikki Mäntylän toivovan, että taloustiede tekisi konferensseistaan avoimia. Mutta kun ne eivät ole salaseuroja eivätkä ne toimi irrallaan muusta maailmasta. Kuka tahansa voi liittyä järjestävän yhdistyksen jäseneksi, maksaa rekisteröintimaksun ja tulla kuuntelemaan satojen tutkijoiden esitelmiä, joissa nämä raportoivat uusia tutkimustuloksiaan. Täsmälleen samalla tavalla toimitaan kaikissa tieteissä, lääketieteessä, biologiassa, fysiikassa, jne. Konferenssien ohjelmat kootaan kilpailun kautta. Päätös on ohjelmatoimikunnalla, joka koostuu alan spesialisteista. Kun Pertti Kallioniemi haluaa käydä keskustelua taloustieteen perusteista, oikea keskustelufoorumi tieteessä ovat konferenssit. Oikea julkaisufoorumi ovat tieteelliset aikakauskirjat. Uuden ideat pääsevät aina ohjelmaan, jos niillä on riittävästi painoarvoa. Mitä Kallionimen kommenttiin taloustieteen metodeihin tulee, Ahokkaan ja Holapan (Tieteessä Tapahtuu 2/2009) virheelliset väitteet alkeellisista menetelmistä ja differentiaali- tai differenssiyhtälöiden puutteesta oli tarpeellista oikaista. Kallioniemi viittaa suomalaiseen keskusteluun. Taloustieteessä ei suomalaisuudella ole erityistä arvoa. Keskustelu taloustieteessä on kansainvälistä. Taloustiede on ihmistiede. Ihmiset odottavat siltä enemmän kuin mitä se voi tarjoa: se ei ennusta suhdannekäänteitä eikä poista taloudellisia riskejä. Meille kuitenkin annettiin vain tämä maailma riskeineen ja suhdanteineen. Tieteen vika se ei ole. Ei ole lääketieteenkään vika, että maailmassa on yhä sairauksia. Kuka maailman tällaiseksi loi? Taloustieteessä ei laadita suhdanne-ennusteita (Tieteessä tapahtuu 2009:3, 54-56) Kiitän diplomi insinööri Heikki Mäntylää hänen vastineestaan Taloustiede kohtaa epäluottamusta, ei vihaa (Tieteessä tapahtuu 1/2009) kirjoitukseeni. Hänen vastineensa perustuu silti kahteen valitettavaan väärinkäsitykseen, jotka oikaisen. Kommentoin myös Jussi Ahokkaan ja Lauri Holapan puheenvuoroa (lehden numerossa 2/2009). Taloustieteen ennusteet koskevat kannusteita eivät suhdanteita

19 19 Tehdään tämä kerralla selväksi: taloustieteessä ei todellakaan laadita suhdanneennusteita. Taloustieteen harjoittajilta ei koskaan voi kuulla lausetta, että BKT muuttuu x % seuraavan vuoden aikana. Taloustieteen tieteellisissä konferensseissa ei koskaan käsitellä suhdanne-ennusteita eikä taloustieteen tieteellisissä aikakauskirjoissa koskaan julkaista suhdanne-ennusteita. Taloustieteessä silti laaditaan muita ennusteita kiihtyvällä vauhdilla. Nämä ennusteet eivät ole Mäntylän tarkoittamia (siis makrotaloudellisia) suhdanne-ennusteita. Taloustieteen ennusteet koskevat kannustevaikutuksia. Ne johdetaan talousteoriasta ja niiden ennustekykyä testataan ekonometrisilla menetelmillä. Tuloksia esitellään vuosittain sadoissa konferensseissa ja niitä julkaistaan kymmenissä alan tieteellisissä aikakausjulkaisuissa. Kyse on ihmisestä, hänen käyttäytymistään ja valintojaan koskevista lainalaisuuksista. Menetelmällisten vaatimusten vuoksi alan ulkopuoliset eivät juuri kykene lukemaan niitä. Suuri yleisö ja päivälehdet eivät koskaan kuule näistä ennusteista, koska ne ovat tieteellistä perustutkimusta. Niissä on kyse esimerkiksi tulo-odotusten ja reaalikoron vaikutuksista säästämis- ja investointikäyttäytymiseen, palkkatason ja verokiilan vaikutuksista työn tarjonta- ja kysyntäpäätöksiin, asuntojen hintojen vaikutuksista ihmisten muuttopäätöksiin, tuloodotusten vaikutuksista ihmisten kouluttautumispäätöksiin, riskien vaikutuksista päätöksiin ryhtyä yrittäjäksi, moraalin vaikutuksesta toisten auttamiseen jne. Esimerkkejä on tuhansia. Taloustiede on teoriaa kannusteista (insentiiveistä) ja niiden testaamista. Näiden ennusteiden testaamiseksi taloustieteessä on kehitetty ekonometrista aikasarjaanalyysia, paneeliaineistojen estimointimenetelmiä, diskreetin valinnan malleja (Tobit, probit) eli poikkileikkausekonometriaa (mikroaineistojen ekonometriaa). Mitä sitten ovat suhdanne-ennusteet? Yleinen mutta virheellinen luulo on, että taloustiede laatii suhdanne-ennusteita. Niitä kuitenkin laativat vain ja ainoastaan alan soveltavat tutkimuslaitokset sekä talouspolitiikasta vastuussa olevat. Ne eivät ole tiedettä eivätkä ne edusta tieteellistä perustutkimusta. Heikki Mäntylä haukkuu siten väärää puuta. Suhdanneennusteiden laatijat ovat useimmiten taloustieteen koulutuksen saaneita. He tuottavat ennusteita rahoittajilleen ja poliittisen päätösprosessin tarpeisiin. Suhdanneennusteiden laatiminen on sikäli mielekästä, että taloudellisen systeemin liikkeessä on autoregresiivisyyttä (pysyvyyttä, muutoksen hitautta), jota voidaan hyödyntää. Ennusteiden laatijat kuitenkin tietävät, että talouden tuleva tila riippuu paljolti nimenomaan ennakoimattomista tekijöistä. Kun näin on, on kohtuutonta vaatia ennusteilta suurta tarkkuutta. Siksi valtiovarainministeriö vastikään kieltäytyi viisaasti antamasta numeroarviota ennusteelleen BKT:n tulevasta kehityksestä. Älyllinen rehellisyys edellyttää sen tunnustamista, että ennusteen tarkkuusvaatimuksia esitettäessä on otettava huomioon ennakoimattomien sokkien ja tunnettujen lainalaisuuksien suhde tulevan kehityksen määräävinä tekijöinä.

20 20 Suhdanne-ennusteet eivät siis ole taloustiedettä, vaikka niitä laadittaessa pyritään maksimaalisesti hyödyntämään taloustieteen identifioimia lainalaisuuksia. Huomista ei silti nähdä kristallipallosta, kuten ETLAn ennustepäällikkö Pasi Sorjonen toteaa Nordean Ajassa-lehdessä maaliskuussa Ei lääkäreidenkään odoteta ennustavan, sairastuuko heidän potilaansa johonkin tautiin vai. Kun sairastuminen on ennakoimaton tapahtuma, onko meillä syytä tuntea epäluottamusta lääketiedettä kohtaan? Muuten, vapaassa maassa kuka tahansa voi yrittää laatia ennusteita! Kannattaa yrittää, ennen kuin jatkaa ennustelaitosten arvostelua. Kenellä on oikeus tuntea epäluottamusta tiedettä kohtaan? Epäluottamus johonkin tieteenalaan edellyttää sitä, että on perehtynyt alan tieteelliseen tutkimukseen. Kansantaloustieteen tieteelliset tutkimukset julkaistaan alan ulkomaisissa tieteellisissä aikakauslehdissä englannin kielellä. Ne kaikki käyvät läpi anonyymin refereeprosessin. Sen sijaan päivälehdissä, business-lehdissä tai uutisvälityksessä ei esitellä taloustieteen tuloksia. Mitä Mäntylän mainitsemiin laboratoriokokeisiin tulee, niitä ei tietenkään tehdä ihmisillä, mutta neurotaloustietiede tulee jo aika lähelle. Myös kokeellinen taloustiede on jo pitkään ollut varsin laaja tutkimusalue. Itse olen lukenut lukuisia biologian kirjoja ja uteliaisuudesta jonkin verran teoreettista fysiikkaa. En voi koulutukseni perusteella koskaan silti sanoa, että minulla olisi lupa olla noihin tutkimusalueisiin pettynyt. Heikki Mäntylä, minun on kysyttävä sinulta: montako tieteellistä taloustieteen artikkelia olet lukenut, kun kirjoitat, että olet "pettynyt"? En tunne yhtään diplomiinsinööriä, joka kykenisi lukemaan ja arvioiman taloustieteen tieteellisiä artikkeleita. Voit poimia omiani ja kollegojeni tieteellisiä artikkeleita hakukoneilla ja tutkia, olenko erehtynyt. Olisi kohtuullista, että valitsisit yhdenkin taloustieteellisen artikkelin kertoen, miksi koet pettymystä. Siis vain yhden artikkelin! Jään odottamaan. Tieteen arviointi ei ole mahdollista ilman tutkijakoulutusta Tutkimusavustaja Jussi Ahokas Helsingin yliopiston valtio-opin laitokselta ja Jyväskylän yliopiston kansantaloustieteen jatko-opiskelija Lauri Holappa haluavat kirjoituksessaan haastaa taloustieteen sen väitetyn laadun vuoksi. Osoitan kommenttini lähinnä Holapalle, joka on kansantaloustieteen jatko-opiskelija. Mitä uusklassisimiin, post-keynesiläisyyteen ja marxismiin tulee, minulle kelpaa mikä tahansa oppisuunta, kunhan se täyttää tieteen kriteerit. Näillä ymmärrän selkeää analyyttista otetta, niihin perustuvaa kannustevaikutusten testaamista, pärjäämistä tieteellisissä konferensseissa kilpailtaessa esitelmäajasta ja menestymistä julkaisutilasta kilpailtaessa taloustieteen arvostetuissa referoiduissa lehdissä. Helsingin yliopiston Etiikka ja talous-kurssillani olen myös opettanut, miksi Marxin työn arvoteoria on loogisesti virheellinen. Sen ennusteet ovat ristiriidassa empiiristen lainalaisuuksien kanssa. Esim. vanhojen asuntojen hinnat nousevat, vaikka nii-

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)

23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 1. Euron synty 2. Yhteisvaluutan hyödyt ja kustannukset 3. Onko EU optimaalinen yhteisvaluutta-alue? 4. Yhteisvaluutta-alueet ja

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015

Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015 Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015 Miksi olemme täällä tänään? Vastaus: monien ekonomisaen mielestä jo ennen

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9. Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA

INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Loppuseminaarin paneelikeskustelu Irma Ylikangas, Ilmatieteen laitos 14.06.2011 Paneelikeskustelu TERVETULOA TEKNIIKAN TESTAUS

Lisätiedot

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 1.9.1 18.3.13 Markets OSAA TÄMÄ PÄÄSET PITKÄLLE Budjettirajoite oma talous on tasapainossa, nyt ja yli ajan Korkomatematiikka haltuun lainat, sijoitukset,

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

SÄÄTIÖIDEN MERKITYKSESTÄ YHTEISKUNNASSA LIISA SUVIKUMPU SÄÄTIÖIDEN JA RAHASTOJEN NEUVOTTELUKUNTA

SÄÄTIÖIDEN MERKITYKSESTÄ YHTEISKUNNASSA LIISA SUVIKUMPU SÄÄTIÖIDEN JA RAHASTOJEN NEUVOTTELUKUNTA SÄÄTIÖIDEN MERKITYKSESTÄ YHTEISKUNNASSA LIISA SUVIKUMPU SÄÄTIÖIDEN JA RAHASTOJEN NEUVOTTELUKUNTA SISÄLTÖJÄ, EI VAIN VÄLINEITÄ SISÄLTÖJÄ, EI VAIN VÄLINEITÄ Säätiölakiuudistuksen tarkoituksena oli VAHVISTAA

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Eduskunnan valtiovarainvaliokunta

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Eduskunnan valtiovarainvaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Eduskunnan valtiovarainvaliokunta 11.10.2016 Matti Viren Turun yliopisto Perusongelma ja yhteenveto Suomen taloudella menee huonosti:

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä + Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

talletetaan 1000 euroa, kuinka paljon talouteen syntyy uutta rahaa?

talletetaan 1000 euroa, kuinka paljon talouteen syntyy uutta rahaa? TALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 1.6.2017 1. Kerro lyhyesti (korkeintaan kolmella lauseella ja kaavoja tarvittaessa apuna käyttäen), mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä: (a) moraalikato (moral hazard) (b)

Lisätiedot

Yritysvastuu ja etiikka -kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu Asmo Kalpala

Yritysvastuu ja etiikka -kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu Asmo Kalpala -kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu 12.4.2017 Asmo Kalpala Vastuullisuus on sydämen sivistystä, tietoa ja tahtoa tuottaa hyvää. Kysymys: Oletteko valinneet kaupalliset opinnot vaikuttaaksenne maailmaan?

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014

Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014 Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014 Luennon sisältö Kertaus: Moderni raha ja rahatalous Toimintamotiivit rahataloudessa miksi kerrytämme rahavarallisuutta?

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen?

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Katja Taipalus Suomen Pankki - Vakausanalyysitoimisto 24.3.2015 1 Sisältö 1. Kansainvälinen tausta: mitä on makrovakaus

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Sata vuotta taloutta mitä seuraavaksi?

Sata vuotta taloutta mitä seuraavaksi? Sata vuotta taloutta mitä seuraavaksi? Riihimäen Hyvinkään kauppakamari Syyskokous 5.12.2017 Jussi Mustonen 2 Suomi maailman väestökartalla - näkyy juuri ja juuri Väestön jakautuminen nyt Väestön jakautuminen

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset 1 Tehtävä 1 Lähde M&T (2006, 84, luku 4 tehtävä 1, muokattu ja laajennettu) Selitä seuraavat väittämät hyödyntämällä kysyntä- ja tarjontakäyrän

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Opiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta

Opiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta Jussi Kivistö ja Seppo Hölttä Opiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta Tiivistelmä Johdanto Kuka maksaa ja miten? 111 Opiskelijarahoitusjärjestelmät ja tehokkuus 112

Lisätiedot

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen 10.10.2016 Maailmantalouden mannerlaatat törmäilevät Vienti ei vedä ja investointeja ei näy ekonomistit

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Pasi Kuoppamäki

Suhdannekatsaus. Pasi Kuoppamäki Suhdannekatsaus Pasi Kuoppamäki 6.10.2015 2 Maailmantalous kasvaa keskiarvovauhtia mutta hitaampaa, mihin ennen kriisiä totuttiin Ennusteita Kehittyvät maat heikko lenkki kaikki on tosin suhteellista 3

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Oikeustieteiden laitos, kansantaloustiede Luennot 22 t, harjoitukset

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Spekulaatio ja epävakaisuus rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Velat ja velkaantuminen ovat olleet jatkuvia puheen ja huolen aiheita jo usean vuoden ajan. Danske Bankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila muistuttaa

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Tuottavatko markkinat kohtuuhintaisia asuntoja?

Tuottavatko markkinat kohtuuhintaisia asuntoja? Tuottavatko markkinat kohtuuhintaisia asuntoja? Maanmittauspäivät 2019 Tuukka Saarimaa Kaupunkitaloustieteen apulaisprofessori Aalto-yliopisto ja Helsinki GSE Ymmärretäänkö markkinoiden toimintaa? HS 25.3.2019

Lisätiedot

Marko Ekqvist Perussuomalaiset

Marko Ekqvist Perussuomalaiset 1 / 14 27.9.2012 9:45 Yle logo Hae Uutiset Areena TV Radio Svenska Yle Helsinki Vastausten esikatselu Marko Ekqvist Perussuomalaiset Tietoja minusta Nimi: Puolue: Ikä: Ammatti: Kaupunginosa/kylä: Marko

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja.

Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja. Taloustieteen perusteet Kesä 2014 Harjoitus 4: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi Tehtävä 1 Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja

Lisätiedot

RADIKAALI ELÄMÄ. =Raamatullinen elämä. Viisas taloudenhoito

RADIKAALI ELÄMÄ. =Raamatullinen elämä. Viisas taloudenhoito RADIKAALI ELÄMÄ =Raamatullinen elämä Viisas taloudenhoito RAHA RAAMATUSSA 38 vertausta, joista 16 kertoo rahan ja omaisuuden käyttämisestä Jeesus puhui rahasta enemmän kuin mistään muusta yksittäisestä

Lisätiedot

RAKENNUSAUTOMAATION KILPAILUTTAMINEN. Kristian Stenmark Hepacon Oy

RAKENNUSAUTOMAATION KILPAILUTTAMINEN. Kristian Stenmark Hepacon Oy RAKENNUSAUTOMAATION KILPAILUTTAMINEN Kristian Stenmark Hepacon Oy kristian.stenmark@hepacon.fi 050 5909571 TALOTEKNIIKAN KOKO ELINKAAREN ASIANTUNTIJAT www.hepacon.fi YRITYS Perustettu 1978 Toimialat LVIASK

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Suomen Akatemia & TEKES seminaari 12.10.2005 VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Arto Mustajoki Helsingin yliopisto Suomen Akatemia Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (Esityksen alkuosassa on

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C. Luku 1 Johdatteleva esimerkki Herra K. tarjoaa osto-option Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä

Lisätiedot

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylätoiminta on kylän asukkaiden vapaaehtoista yhteistyötä omien elinolojensa kehittämiseksi. Elintärkeää on yhteistyö:

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen

Lisätiedot

Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa?

Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa? Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa? Heikki Koskenkylä Valtiot. Tri, yrittäjä Suomen sosiaalifoorumi 20.4.2013 Arbis, Dagmarinkatu 3 Vapaus Valita Toisin Yhdistys Sisällys 1. Tausta ja johtopäätös

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 5 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi 1. Maan julkisen sektorin budjettialijäämä G-T on 5 % BKT:sta, BKT:n reaalinen kasvu on 5% ja reaalikorko on 3%. a)

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2 May 26, 2014 Pelien luokittelua Peliteoriassa pelit voidaan luokitella yhteistoiminnallisiin ja ei-yhteistoiminnallisiin. Edellisissä kiinnostuksen kohde on eri koalitioiden eli pelaajien liittoumien kyky

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Aki Lindén Vallitseeko laiton tila?

Aki Lindén Vallitseeko laiton tila? Vallitseeko laiton tila? TOTEUTUVATKO SUOMEN TERVEYDENHUOLLOSSA KÄYTÄNNÖSSÄ TÄLLÄ HETKELLÄ LAINSÄÄTÄJÄN TARKOITTAMAT PERIAATTEET? Vastaukseni on: 1) osin toteutuvat aika hyvin, 2) osin eivät toteudu, mikä

Lisätiedot

Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014

Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Luennon sisältö Sektoritaseiden perusteet Julkisen sektorin rahoitustase talouden ohjauskeinona

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot