Opinnäytetyöopas. Perustutkinto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opinnäytetyöopas. Perustutkinto"

Transkriptio

1 Opinnäytetyöopas Perustutkinto

2 Sisällys 1 MIKÄ ON HUMAKIN OPINNÄYTETYÖ? IDEASTA VALMIIKSI TYÖKSI Aiheenvalinta Opinnäytetyön ideapaperi ja yhteistyösopimus Opinnäytetyösuunnitelma Opinnäytetyöseminaari OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN Tukeva tietoperusta Kehittämistyön menetelmien hyödyntäminen Opinnäytetyön kirjoittaminen Kirjoittamisen ongelmien voittaminen Opinnäytetyön rakenne OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTI Arviointiperusteet Kypsyysnäyte Arvioinnin oikaiseminen ULKOASU JA LÄHTEET Ulkoasu Lähdeviitteet Lähdeluettelo... 24

3 sivu 3 Saatteeksi Humanistisen ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden oppimistavoitteet ja muotovaatimukset ovat yhteneväiset kaikissa koulutusohjelmissa. Tämä opinnäytetyöopas antaa opinnäytetöiden toteutukselle ja arvioinnille yleiset linjaukset, joita käytännön tilanteissa sovelletaan. Opas on tarkoitettu sekä opinnäytetyötä tekevälle opiskelijalle että ohjaavalle opettajalle. Opas tarjoaa informaatiota myös Humakin työelämäkumppaneille, jotka toimivat opinnäytetöiden tilaajina ja työelämäohjaajina. Oppaan keskeisenä tausta-aineistona ovat kehittämistyön menetelmiä käsittelevä kirjallisuus sekä ammattikorkeakoululaki (351/2003), ammattikorkeakouluasetus (352/2003) ja tekijänoikeuslaki (404/1961) sekä ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden laatusuositukset (opetusministeriö ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu ), tietosuojavaltuutetun ohjeistus opinnäytetöiden tietosuojaperiaatteista ( ), tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeistus hyvistä tieteellisistä käytännöistä (2013), opetusministeriön kirje opinnäytetöiden julkisuudesta (Dnro 3/500/2004) sekä Humakin opinnäytetyöprosessin kuvaus. Opinnäytetyöhön liittyvien käytänteiden yhtenäistämiseksi tässä oppaassa käytetään kaikille koulutusaloille soveltuvia laatusuosituksen mukaisia termejä, kuten opinnäytetyö, opinnäytetyön tekijä, opinnäytetyön tilaaja, opinnäytetyöseminaari, ideapaperi, opinnäytetyösuunnitelma, opinnäytetyön yhteistyösopimus, opinnäytetyön arviointi, ohjaava opettaja, työelämäohjaaja, vertaisarvioija ja tietoperusta. Näitä termejä on syytä käyttää johdonmukaisesti opinnäytetöihin liittyvissä asioissa, jotta yhteinen kielenkäyttö ja yhteinen ymmärrys ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden luonteesta vahvistuvat niin opiskelijoiden, ohjaavien opettajien kuin työelämäohjaajien kesken. Työryhmä: Arto Lindholm, Merja Kylmäkoski, Päivi Rainò ja Reijo Viitanen Opas on hyväksytty , vararehtori Eeva-Liisa Antikainen

4 sivu 4 1 MIKÄ ON HUMAKIN OPINNÄYTETYÖ? Ammattikorkeakouluasetuksen 7. pykälän mukaan opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä. Humanistisessa ammattikorkeakoulussa (Humak) tämä vaatimus osoitetaan siten, että opinnäytetyö on tilaustyönä suoritettava työelämän kehittämistehtävä. Kehittämistyön tavoitteista sovitaan kirjallisesti opinnäytetyön tekijän, tilaajan ja työn ohjaajan ennen työn aloittamista. Opinnäytetyöllään opiskelija osoittaa ammatillisen kypsyytensä sekä kykynsä pitkäjänteiseen ja suunnitelmalliseen työelämän kehittämiseen yhteistoiminnassa tilaajan kanssa. Opinnäytetyö on osoitus kehittämistyön menetelmien soveltamistaidoista, korkealaatuisen sekä sujuvan asiantuntijatekstin kirjoittamisesta ja ylipäänsä kyvystä suoriutua rajatusta, mutta vaativasta asiantuntijatehtävästä. Humakin opinnäytetyö tuottaa tilaajalle jotain konkreettista se ei siis ole pelkkä paperi. Konkreettinen tuotos voi olla käyttökelpoinen toimintamalli, tuote, opas tai palvelu. Tuotos voi olla työskentelytavan uudistaminen, arviointi tai soveltaminen uuteen toimintaympäristöön. Se voi olla myös suunnitelma, mutta usein suunnitelman toimeenpaneminen on parempi tavoite kuin pelkkä suunnittelu. Hyvä opinnäytetyö on tulevaisuusorientoitunut eli opinnäytetyö on tilaajalle tärkeä toiminnan kehittämisen kannalta. Konkreettinen tuotos voidaan sisällyttää opinnäytetyön liitteeksi tai tekijä voi kuvata sen toteutusta opinnäytetyössään. Opinnäytetyö on laajuudeltaan 15 opintopistettä (op), ja se on osa 30 op:n laajuisia työelämän kehittämisopintoja. Toiset 15 op koostuvat opintojaksoista Kehittämistyön menetelmät 1 (5 op) ja Kehittämistyön menetelmät 2 (10 op). Kehittämistyön menetelmät 1:ssa opiskellaan menetelmiä teoriassa ja tutustutaan Humakin opinnäytetyön periaatteisiin. Kehittämistyön menetelmät 2:ssa työn kehittämistä harjoitellaan käytännössä sopivan yhteistyökumppanin toimeksiannosta ja tehdään opinnäytetyösuunnitelma. Opinnäytetyön suositeltava pituus on noin sivua. Periaate on, että opinnäytetyö kirjoitetaan opetuskielellä. Opinnäytetyön voi perustelluista syistä kirjoittaa muullakin kielellä. Perusteltu syy voi olla esimerkiksi tilaajan työkieli. Muulla kuin opetuskielellä kirjoittaminen edellyttää ohjaavan opettajan ja arvioitsijan suostumusta sekä heidän esimiehensä myöntämää työaikaresurssia vieraalla kielellä työskentelemiseen. Arviointilausunto kirjoitetaan aina suomeksi. Opinnäytetyö tehdään ryhmä-, pari- tai yksilötyönä. Työn kehittäminen ryhmässä on luonteva tapa toimia, koska käytännön työelämässä kehittämistyötä tehdään vain harvoin yksin. Ryhmässä tehtävältä työltä odotetaan enemmän syvyyttä kuin yksin tehtävältä työltä, mutta opinnäytetyön kirjallinen osa voi olla samanpituinen kuin yksilötyössä. Toimivan ryhmätyön edellytys on, että

5 sivu 5 kaikki ovat vastuussa kokonaisuudesta, mutta jokaiselle on määrätty oma päävastuualue. Ryhmä voi tuottaa myös useita rinnakkaisia töitä samasta aihepiiristä. Opinnäytetyön arvosana ja lausunto ovat samoja ryhmän kaikille jäsenille, mikäli ryhmän tuotos on yksi yhteinen opinnäytetyö. Tässä oppaassa puhutaan opiskelijasta yksikössä, mutta kaikki esitetyt ohjeet ja määräykset sopivat myös opiskelijaryhmän jäseniin. Opinnäytetyöt voidaan karkeasti jaotella toiminnallisiin ja tutkimuksellisiin töihin, mutta hyvässä opinnäytetöissä on aineksia molemmista. Toiminnallinen työ painottuu uuden tuotoksen konkreettiseen tekemiseen, mutta silloinkin siihen liittyy myös uuden tiedon tuottamista. Tutkimuksellisessa opinnäytetyössä pääasia on uuden tiedon tuottaminen, mutta kyseisellä uudella tiedolla tulee olla välitöntä sovellusarvoa uuden tuotteen tai menettelytavan kehittämisessä. Toteutustavan yleiset periaatteet sovitaan tilaajan, opinnäytetyön tekijän ja ohjaavan opettajan kesken opinnäytetyön yhteistyösopimuksella. Toteutusta tarkennetaan opinnäytetyösuunnitelmassa. 2 IDEASTA VALMIIKSI TYÖKSI Opinnäytetyöprosessi etenee yleensä seuraavasti: 1. Opiskelija tai opiskelijaryhmä laatii alustavan opinnäytetyön ideapaperin Kehittämistyön menetelmien opetuksen yhteydessä. Opintojakson opettaja hyväksyy idean. 2. Opinnäytetyölle nimetään ohjaava opettaja. 3. Solmitaan opinnäytetyön yhteistyösopimus työpaikalla tilaajan, ohjaajan ja tekijän kesken. 4. Opiskelija laatii opinnäytetyösuunnitelman ja lähettää sen hyväksyttäväksi ohjaajalle ja tilaajalle. 5. Opiskelija tekee opinnäytetyötään ohjaavan opettajan sekä työelämäohjaajan valvonnassa ja avustamana. 6. Opiskelija esittelee lähes valmiin työn opinnäytetyöseminaarissa, joka järjestetään 1-2 viikkoa ennen kuin opinnäytetyöt jätetään arvioitaviksi. 7. Opiskelija jättää opinnäytetyön arvioitavaksi, kirjoittaa kypsyysnäytteen ja suorittaa opinnäytetyön palautukseen liittyvät toimenpiteet (perustietojen tilastointi Humak- Prossa, Urkund ja Theseus).

6 sivu Aiheenvalinta Humakin valmennuspedagogiikkaan luontevasti sopiva vaihtoehto on, että opinnäytetyö tehdään rahoitusta saaneessa Humakin tutkimus- ja kehityshankkeessa (TKI-hankkeessa). Humakin omissa hankkeissa tuleekin suunnitteluvaiheessa ottaa huomioon opiskelijoiden osuus. TKI-päälliköiden tulee toimittaa tietoa hankkeen opinnäytetyömahdollisuuksista yksiköiden opinnäytetyövastaaville. Jos opiskelija aloittaa opinnäytetyönsä Humakin TKI-toiminnassa, on kyseisestä toiminnasta vastaava henkilö (esim. projektipäällikkö) tilaajan edustaja, jolloin yhteistyösopimus tehdään hänen kanssaan. Toisinaan opiskelijalle tarjotaan harjoittelun tai palkkatyön yhteydessä mielenkiintoista tehtävää, joka sopii opinnäytetyöksi. Joskus aihe löytyy opinnäytetöistä vastaavan lehtorin aihepankista, jota hän ja muut lehtorit kartuttavat yhteyksillään työelämään. Opinnäytetyötilauksia saadaan jonkin verran myös Humakin verkkosivuilla olevan Tilaa opinnäytetyö -painikkeen kautta. Opinnäyteopintojen alkuvaiheessa tutustutaan myös alan kehittämishankkeisiin ja mahdollisuuksien mukaan pyydetään työelämäedustajia esittelemään toimintaansa ja opinnäytetöiden ideoita. Opiskelija voi itsekin aktiivisesti etsiä ja tunnistaa työelämän kehittämistarpeita ja tarjota ratkaisuun tähtäävää työtä opinnäytetyöksi. Opiskelijaa tulee kannustaa ottamaan opinnäytetyöasia esille viimeisissä syventävissä harjoitteluissa, jos näihin liittyy kehittämisnäkökulma. Yhdistämällä kehittävän tason harjoittelu opinnäytetyöhön voidaan tehdä vaativiakin työelämän kehittämistehtäviä. Aiheenvalintavaiheessa ohjaajan on tärkeintä kannustaa opiskelijaa juuri kehittämistarpeen tunnistamiseen. Tilaajan toiminta on saattanut jäädä vanhanaikaiseksi, organisaatiossa on uudistamistarpeita, halutaan ehkä kokeilla uutta toimintatapaa tai joltakin toiminnalta puuttuu ohjeistus. Kehittämistarve ei kuitenkaan saa olla vain opinnäytetyön tekijän mielessä, sen tulee olla myös toimeksiantajan tunnistama. Tällöin itse opinnäytetyön tekeminen onnistuu hyvässä yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa eri osapuolten kesken. 2.2 Opinnäytetyön ideapaperi ja yhteistyösopimus Opinnäytetyön ideapaperi voi olla vapaamuotoinen, mutta siitä on hyvä selvitä kenen toimintaa kehitetään, mitä kehitetään, miksi kehitetään, miten kehitetään ja mitä konkreettista työ tuottaa. Ohjaava opettaja voidaan nimetä, kun em. asiat ovat selvät tai viimeistään opinnäytetyön suunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Opinnäytetyöopinnoista vastaava opettaja vastaa aikataulutuksesta ja työnjaosta. Ohjaukseen varattu opettajien työaikaresurssi voidaan jakaa ohjaajan ja

7 sivu 7 opinnäytetöistä vastaavan lehtorin kesken tarkoituksenmukaisella tavalla. Usein opinnäytetöistä vastaava opettaja osallistuu myös työn ohjaamiseen ja se tapahtuu yhteistyössä muiden opinnäytetöitä ohjaavien opettajien kanssa. Opinnäytetyön yhteistyösopimus on suositeltavaa solmia kasvokkain työpaikalla tai videoyhteyden kautta, jotta kaikki osapuolet ymmärtävät varmasti toisiaan. Sopimus laaditaan TOLAsta löytyvälle mallipohjalle. Tilaaja voi olla Humakin tutkimus- ja kehittämishanke, Humakin yhteistyökumppaneiden hanke tai muu työelämätaho. Opinnäytetyö voi liittyä myös tekijänsä omaan liiketoimintaan tai sen suunnitteluun. Tässä tapauksessa opinnäytetyön yhteistyösopimusta ei solmita, koska tekijän ei tarvitse tilata työtä itseltään. Opiskelija tulostaa sopimuspohjat kolmena kappaleena ja täyttää lomakkeeseen tarvittavat yhteystiedot valmiiksi. Opinnäytetyön yhteistyösopimusta solmittaessa on hyvä tähdentää sitä sopimustekstin kohtaa, jonka mukaan opinnäytetyöt julkaistaan Theseus-verkkokirjastossa. Mahdolliset lupa-asiat ja salassapitovelvoitteet tulee selvittää neuvottelussa. Kaikki työelämän tilaukset eivät sellaisenaan sovi opinnäytetöiksi. Joskus työ voi olla liian rutiininomainen ollakseen arviointiperusteluissa mainittu ajankohtainen, kiinnostava ja ammattialalle tärkeä työ. Toisinaan tilaajan toivomus voi olla liian laaja. Ohjaavan opettajan tehtävä on varmistaa, että työlle asetetut tavoitteet ovat realistisia ja työn tekemiseen käytettävissä olevan ajan tai muiden resurssien rajoissa. Useimmiten aihetta voidaan rajata tai laajentaa yhteistyösopimusta solmittaessa. 2.3 Opinnäytetyösuunnitelma Opinnäytetyösuunnitelma tehdään kolmea tahoa varten: tekijälle itselle, työn tilaajalle ja oppilaitokselle. Suunnitelma auttaa hahmottamaan työtä kokonaisuutena sekä kannustaa pohtimaan, mitkä ovat aiheeseen liittyvät tärkeimmät asiat. Tilaaja pystyy puolestaan varmistamaan, että osapuolet ovat ymmärtäneet toisiaan ja että työn tavoitteet vastaavat tilaajan odotuksia. Suunnitelmalla varmistetaan, että työ täyttää oppilaitoksen asettamat hyväksyttävän opinnäytetyön aiheen ja toteuttamistavan kriteerit. Suunnitelma esitellään myös suullisesti. Opinnäytetyösuunnitelma konkretisoi kehittämistehtävän sekä työn toteuttamistavan. Suunnitelma osoittaa myös opinnäytetyön yhteyden ammattialan ajankohtaiseen tietoon ja alan kehittämiseen. Suunnittelulla varmistetaan, että kyseinen opinnäytetyö on mahdollista toteuttaa käytössä olevilla ajallisilla tai taloudellisilla resursseilla. Suunnitelman teko aloitetaan kartoittamalla, mitä tietoa aiheesta on jo olemassa. Tämä vaatii aina tutustumista lähdekirjallisuuteen. Monesti on syytä myös selvittää, mitä käytännön toteu-

8 sivu 8 tuksia aiheesta on jo olemassa sekä seurata aiheeseen liittyvää ajankohtaista keskustelua. Taustakartoituksen perusteella pohditaan idean rajausta, työn toteutustapoja ja opinnäytetyön merkitystä työelämän kehittämisessä. Jos opinnäytetyö on osa laajempaa tutkimus- ja kehitysprojektia, suunnitelmassa kuvaillaan projektia ja osoitetaan opinnäytetyön yhteys siihen. Suunnitelmasta tulee selvitä, mitä kehittämätyön menetelmiä työssä sovelletaan, miten kehittämistyön onnistuminen arvioidaan ja miten työn tulokset jalkautetaan tilaajan toimintaan. Opinnäytetyösuunnitelma (vähintään 8 sivua) sisältää: opinnäytetyön työnimen perustelut, miksi kehittämistyö tarvitaan opinnäytetyön tavoitteet kuvauksen työhön liittyvästä olemassa olevasta tiedosta (tietoperusta) käytettävät menetelmät eli miten kehittämistyö tehdään kuvauksen siitä, mitä konkreettista työ tuottaa suunnitelman työn onnistumisen arvioinnista työn tulosten jalkauttamissuunnitelman ryhmätöissä eri tekijöiden päävastuualueet hahmotelman sisällysluettelosta kustannusarvion, mikäli tarpeellista aikataulun. Opinnäytetyöprosessin edetessä suunnitelmaa voidaan joutua muuttamaan. Suunnitelmaa ei tarvitse kirjoittaa ja hyväksyä uudelleen, mutta muutoksista on sovittava ohjaavan opettajan ja tilaajan kanssa. Lisäksi olennaiset suunnitelman muutokset on hyvä kirjoittaa auki opinnäytetyöhön. Usein ne kuvaavat hyvin työskentelyprosessin etenemistä ja kehittymistä. Jos opinnäytetyön aihepiiri vaihtuu kokonaan, on tällöin opinnäytetyön suunnitteluprosessi aloitettava alusta ja kirjoitettava uusi suunnitelma. 2.4 Opinnäytetyöseminaari Ennen opinnäytetyön arvioitavaksi jättämistä järjestetään Humakin TKI-keskuksessa tai kampuksella opinnäytetyöseminaari, jonka puheenjohtaja on opinnäytetöistä vastaava opettaja tai

9 sivu 9 joku muu Humakin opettajista. Opinnäytetöistä vastaava opettaja huolehtii seminaarin aikataulusta ja muista järjestelyistä. Ohjaavan opettajan tulee olla seminaarissa läsnä, kun hänen ohjaamaansa työtä käsitellään. Seminaari on myös hyvä, ja usein viimeinen, mahdollisuus antaa työstä palautetta ennen arviointia. Opiskelijan arvosanatavoitetta on toisinaan järkevää tiedustella ja pyrkiä mitoittamaan palaute sen mukaan. Seminaarissa ei pidä antaa arvosanalupauksia eikä - vihjauksia. Sopiva ajankohta seminaarille on 1-2 viikkoa ennen opinnäytetöiden viimeistä jättöpäivää. Tällöin työt ovat riittävän lähellä valmista, jotta ohjaajat saavat töistä kokonaiskuvan. Aika on kuitenkin riittävän pitkä tarvittavien muutosten tekemiselle. Seminaarissa jokaisen työtä myös vertaisarvioidaan. Opiskelijoille tulee lähettää vertaisarviointiohje hyvissä ajoin ennen seminaaria. Vertaisarvioinnin tarkoitus on harjaannuttaa opiskelijoita rakentavaan kommentointiin ja tuoda yksi näkökulma aihepiiriin lisää. Opiskelijalle tulee tarjota mahdollisuutta kutsua opinnäytetyöseminaariin työn tilaajan edustaja, joka yleensä on opinnäytetyön yhteistyösopimuksen allekirjoittanut henkilö. Mikäli tilaaja ei pääse seminaariin, voidaan häneltä pyytää vapaamuotoinen lausunto siitä, miten käyttökelpoinen työ on ollut tilaajalle. Tilaajan lausunto voidaan ottaa huomioon, kun arvioidaan työn sovellusarvoa tilaajalle. Opinnäytetyöseminaariin osallistuminen on hyvä määrätä oppimistehtäväksi opinnäytetyöprosessin alkuvaiheessa oleville opiskelijoille. Seminaarissa käsiteltävien töiden ohjaajien lisäksi myös muiden opettajien läsnäolo opinnäytetyöseminaarissa on suositeltavaa. Näin muutkin kuin ohjaavat opettajat tietävät, minkälaisia opinnäytetöitä Humakissa tehdään. 3 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN Kaikki opinnäytetyöt ovat ainutlaatuisia ja omaperäisiä työelämän kehittämistehtäviä. On kuitenkin muutamia asiakokonaisuuksia, joihin kaikkien opinnäytetyön tekijöiden on hyvä kiinnittää huomiota. Näitä ovat tukeva tietoperusta, kehittämismenetelmien yhdisteleminen ja tuottelias kirjoittaminen. 3.1 Tukeva tietoperusta Toiminnan kehittämiseen tähtäävissä tilaustöissä onnistuminen edellyttää opinnäytetyön tekijältä hyvää perehtymistä ammattikirjallisuuteen ja näkemystä siitä, mikä tieto tai taito alalla on puutteellista. Usein opinnäytetyön tekijän on tutustuttava vastaaviin hankkeisiin sekä Suomessa että ulkomailla. Ennen työn aloittamista tulee ymmärtää, mitä aiheesta jo tiedetään. Olemassa

10 sivu 10 oleva tieto, kuten tutkimukset ja selvitykset, muodostavat opinnäytetyön tietoperustan. Lukeneisuus ja kyky soveltaa lukemaansa ovat keskeisiä asioita korkea-asteen opinnäytetyössä. Parhaassa tapauksessa opiskelija kykenee esittämään, miten hänen toimintansa avulla saatu uusi tieto kartuttaa oman ammattialan osaamis- ja tietovarantoa. Teoria on sitä ymmärrystä aiheesta, jonka avulla toimintaa pystytään kehittämään. Teorian avulla tunnistetaan kehittämistarve ja saadaan vihjeitä siitä, miten kehittämistyö käytännössä suoritetaan. Useimmissa ammattikorkeakouluissa, Humak mukaan lukien, on ryhdytty käyttämään sanaa tietoperusta teorian sijasta, jotta tiedon käytännöllinen luonne tulisi paremmin ilmi. Tietoperusta viittaa myös siihen, että tiedon ei tarvitse olla pelkkää tutkimuskirjallisuutta, vaan myös erilaiset strategiapaperit, dokumentit ja kirjoittamaton kokemusperäinen tieto voivat auttaa toiminnan kehittämisessä. Tietoperusta ei kuitenkaan saa nojautua pelkkään kokemusperäiseen tietoon eli ns. hiljaiseen tietoon. Jos hiljaiseen tietoon viitataan, tulisi sekin dokumentoida jollain tavalla. Usein opiskelijat arastelevat lähdekirjallisuudessa olevan tekstin muokkaamista. Kokematon kirjoittaja saattaa pelätä vääristävänsä lähteen sanomaa. Opinnäytetyö tulee kuitenkin kirjoittaa omin sanoin ja omin ajatuksin ja yhdistelemällä eri lähteitä. Näin tietoperustasta muokkautuu ainutlaatuinen teksti, joka välittää juuri tämän opiskelijan näkökulman. Jos taas opiskelija on liian sidoksissa yhteen lähteeseen, tietoperusta jää väistämättä referaatinomaiseksi. Opinnäytetyön tavoitteet tarkentuvat usein vasta, kun opiskelija on päässyt perehtymään työnsä aihepiiriin riittävän monipuolisesti. Mistä sitten opiskelija löytää oikeat lähteet? Ohjaaja toki voi suositella lähteitä, mikäli hänen lukeneisuutensa tähän riittää. Opiskelija tulisi osata etsiä lähteitä ainakin seuraavista paikoista: HURMA-aineistotietokanta Kaupunginkirjaston kokoelmatietokanta Frank-monihaku tai Linda-tietokanta Humakin käytössä olevat elektroniset tietokannat Google Scholar Nykyisin monet ovat tottuneet googlaamaan tarvitsemansa tiedon luottaen siihen, että lähes kaikki olennainen tieto löytyy hakukoneilla. Pelkästään tällaiseen tietoon luottaminen on kuitenkin jättäytymistä vain helpoimmin löydettävän tiedon lähteille. Opiskelijalta voidaan vaatia vaivan näkemistä tärkeiden lähteiden löytämiseksi. Wikipedian toistuminen lähdeluettelossa ei ainakaan paranna työn arvoa. Sen sijaan alkuperäislähteen löytämisessä Wikipedian kautta ei tietenkään ole mitään vikaa. Apua hakukoneiden käyttöön ja lähteiden löytämiseen voi pyytää kirjaston henkilökunnalta.

11 sivu Kehittämistyön menetelmien hyödyntäminen Menetelmä tarkoittaa ammattikorkeakoulussa osin eri asiaa kuin akateemisissa oppilaitoksissa. Monissa yliopistojen tiedekunnissa empiiriset tutkimusmenetelmät viittaavat joko määrällisiin (esimerkiksi kyselytutkimukset) tai laadullisiin (muun muassa haastattelu- ja havainnointitutkimukset) tutkimuksiin. Akateeminen tutkimuskin voi olla soveltavaa tutkimusta, mutta yliopistoissa tehdään enimmän perustutkimusta, jonka tavoitteena on vain harvoin toiminnan kehittäminen tutkimus päättyy tulosten esittämiseen ja keskusteluun teorian, ei työelämän kanssa. Tutkimustulosten mahdollinen soveltaminen käytäntöön jää muiden tehtäväksi. Akateemisesta tutkimuksesta kannattaa siis tutkimusmenetelmien sijaan ottaa mallia lähteiden huolellisesta käytöstä ja täsmällisestä merkitsemisestä. Humakin opinnäytetyön tavoite on kehittää tilaajan toimintaa. Tutkimusmenetelmien sijasta on osuvampaa puhua kehittämistyön menetelmistä. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset yhteisölliset ideointimenetelmät, aivoriihet, prosessianalyysit, vertaisarvioinnit ja tulevaisuusverstaat. Näihin tutustuminen kannattaa aloittaa esimerkiksi Katri Ojasalon ym. teoksesta Kehittämistyön menetelmät (2009). Menetelmäkysymyksiä käsitellään Kehittämistyön menetelmät 1 ja 2 -opinnoissa ennen opinnäytetyön aloittamista. Kehittämistyön menetelmille on ominaista, että monia eri menetelmiä yhdistellään päämäärän saavuttamiseksi. Opinnäytetyön tekijä voi esimerkiksi aloittaa kehittämistyönsä ryhmähaastattelulla, jonka avulla tunnistetaan kehittämistarve. Tämän jälkeen voidaan yhteisöllisesti ideoida aivoriihen avulla erilaisia ratkaisumalleja. Vertaisarvioinnin (benchmarking) avulla voidaan etsiä hyviä käytäntöjä kotimaasta ja ulkomailta. Kehittämistyön konkreettisen suorittamisen jälkeen voidaan kerätä palautetta esimerkiksi sähköpostikyselyllä. Kehittämistyötä tehdään yleensä yhdessä työyhteisön kanssa. Vaikka ideat ja ratkaisumallit olisikin kehitelty yhteisöllisesti, voi opiskelija hyödyntää niitä täysimääräisesti opinnäytetyössään. Kyky kehittää työtä ennakkoluulottomasti yhdessä toisten kanssa valmistaa opiskelijaa opintojen jälkeiseen tiimi- ja verkostotyöskentelyyn, jota työelämässä arvostetaan. Sitä kirjallista materiaalia, jota kehittämistyössä tuotetaan, kutsutaan aineistoksi. Ammattikorkeakouluissa ei yleensä käytetä sanaa tutkimusaineisto eikä kuvaavampi sana kehittämisaineisto ole vakiinnuttanut paikkaansa siksi puhutaan lyhyesti aineistosta. Aineisto tulee dokumentoida huolellisesti, mutta usein opiskelijan tarmo kuluu haastatteluista tms. suoriutumiseen ja dokumentointi pyrkii unohtumaan. Haastattelut ja yhteisöllisin ideointimenetelmin hankittu aineisto on syytä tallentaa ja litteroida tavoitteen kannalta riittävällä tarkkuudella. Konkreettisessa työn

12 sivu 12 kehittämisessä on usein välttämätöntä pitää opinnäytetyöpäiväkirjaa, koska muuten iso osa tärkeistä havainnoista yksinkertaisesti unohtuu. Aineistoa ei tarvitse laittaa työn liitteeksi. Kehittämistyössä on erittäin tärkeää työn onnistumisen huolellinen arviointi ja jatkokehittämisen tarpeen tunnistaminen. Kehittämistyöhön liittyy pragmatistinen käsitys tiedosta: mitä paremmin jokin asia toimii, sitä lähempänä ollaan oikeaa tietoa. Työn toimivuuden arviointi unohtuu opiskelijoilta liian usein. Palautteen kerääminen työn tilaajalta ja muilta asianosaisilta on yksi keino arvioida onnistumista. Toinen on työn sovellusmahdollisuuksien tunnistaminen jossakin toisessa kohteessa. Joskus työn onnistumista voidaan arvioida ennalta määrätyillä objektiivisilla kriteereillä. Pääasia on, että kriittinen arviointi on syvällisempää kuin oman ylimalkaisen mielipiteen esittäminen. Ohjaajan on myös syytä tähdentää, että arvioinnissa ei tarvitse pelkästään kehua omaa työtään: epäonnistumisten huolellinen analyysi ja monitahoinen pohdinta onnistuneenkin työn kehittämistarpeista ovat tärkeä osa arviointia. Aina kehittämistyössä ei tarvita monia menetelmiä ja aineistoja. Kehittämistyö voi joissakin tapauksissa perustua yhteen aineistoon, kuten haastatteluun tai kyselyyn. Tällöin aineiston analyysiltä tulee vaatia enemmän kuin jos haastattelua tai kyselyä käytetään esimerkiksi palautteen keräämistä varten. Vähimmäisvaatimus määrällisessä analyysissa voidaan asettaa ristiintaulukoinnin tasolle eli siihen, että selityksiä asioille etsitään helpompien menetelmien avulla. Pelkkä prosenttijakaumien luetteleminen riittää vain harvoin toiminnan kehittämiseen. Haastattelututkimuksen minimitaso voidaan asettaa siihen, että litteroitu aineisto ryhmitellään mielekkäästi tai asiantuntijahaastatteluissa uutta faktatietoa etsitään systemaattisesti. Opiskelijan yleisin aineistoon liittyvä kysymys ohjaajalle on, mistä tietää, että aineistoa on kerätty riittävästi. Laadullisia menetelmiä käytettäessä aineiston riittävyyttä arvioidaan usein aineiston kyllääntymisen eli saturaation käsitteen avulla. Usein kuitenkin resurssit loppuvat ennen saturaatiopistettä. Hyvä nyrkkisääntö on, että viisi haastattelua on hyvä määrä, kun haastattelut ovat keskeinen kehittämistyön aineisto. Kyselyissä aineiston edustavuus on tärkeämpää kuin määrä tämän vuoksi ohjaajan on syytä tarkistaa otannan satunnaisuus. Jos kyselyaineisto kerätään Webropol-ohjelmalla, on hyvä varautua siihen, että keskimäärin vain prosenttia vastaa kyselyyn. Siltä varalta, että aineiston kerääminen epäonnistuu, on hyvä olla varasuunnitelma. Silloin kun tehdään haastattelu- tai kyselytutkimuksia, on muistettava, että päämääränä on viime kädessä toiminnan kehittäminen. Opinnäytetyö ei saa päättyä tulosten esittämiseen. Minimivaatimuksena voidaan pitää, että opinnäytetyön tekijä esittää tilaajalle suosituksia toiminnan kehittämiseksi. Monissa tapauksissa opiskelija pääsee esittämään työnsä tulokset ja kehittämisehdotukset tilaajalle tähän tarkoitukseen varatussa palaverissa ja kertomaan tästä opinnäytetyössään. Parhaassa tapauksessa tekijä pääsee soveltamaan opinnäytetyönsä tuloksia palkattuna työntekijänä.

13 sivu Opinnäytetyön kirjoittaminen Opinnäytetyö kirjoitetaan hyvää tieteellisen kirjoittamisen tapaa noudattaen. Vaativalta kuulostavaa tavoitetta ei pidä säikähtää, sillä hyvän tieteellisen kirjoittamisen ohjeet pätevät minkä tahansa asiantuntijatekstin tuottamiseen. Hyvän opinnäytetyön teksti on selkeää, pohdiskelevaa ja helppolukuista: selkeästi kirjoitettu on myös selkeästi ajateltu. Tyylillisesti opinnäytetyössä kirjoitetaan hyvää ja vivahteikasta asiatekstiä, ei puhekieltä. Asiallinen tyyli ei ole kuivaa ja tylsää, vaan aiheeseen vihkiytyneen mielestä hyvinkin kiinnostavaa ja vakuuttavaa. Opinnäytetyötä kirjoitettaessa kannattaa miettiä tekstiä lukijan näkökulmasta. Opinnäytetyötä ei kirjoiteta pelkästään tilaajalle eikä varsinkaan ohjaajalle, vaan laajemmalle lukijakunnalle. Erityisesti oman pitkäaikaisen työpaikan kehittämistehtävistä tulee helposti sisäpiirimäistä, jolloin sekä ohjaajan että muun ulkopuolisen lukijan on vaikea saada juonen päästä kiinni. Yksi keino välttää likinäköistä kirjoitustapaa on kuvitella lukijaksi kaukana toisessa kaupungissa asuva oman alan sivistynyt henkilö ja kirjoittaa hänelle. Opiskelijoiden olisikin hyvä antaa työ luettavaksi organisaation ulkopuolisille henkilöille. Sana raportti on monin tavoin ongelmallinen opinnäytetyön yhteydessä. Raportointi viittaa siihen, että ensin tehdään ja sitten raportoidaan. Opinnäytetyötä edeltävissä opinnoissa tämä strategia voi vielä toimia: esimerkiksi Humakin harjoittelu- ja projektiraportit yleensä kirjoitetaan työn päätyttyä. Opinnäytetyö on kuitenkin liian suuri työ, jotta se voitaisiin tällä tavalla raportoida. Kirjoittaminen ei ole pelkkä menetelmä siirtää päässä olevia ajatuksia paperille, vaan se myös yksi tärkeimmistä menetelmistä tuottaa ajatuksia. Tämän vuoksi on hyvä idea kirjoittaa alinomaa. Vähintäänkin tulisi huolehtia siitä, että käytännön tekemisen lomassa pidetään opinnäytetyöpäiväkirjaa. Raskassoutuisuus ei ole hyve opinnäytetyössä. Ylipitkinä polveilevat virkkeet ja vaikeaselkoinen kapulakieli eivät kuulu opinnäytetyöhön. Byrokraattiselle tekstille ominaista substantiivitautia tulee välttää: esimerkiksi ilmaisut "tehdä tutkimusta", "suorittaa analyysi", "toteuttaa haastattelu" jne., voidaan ilmaista tutkia, analysoida ja haastatella. Lyhenteitä käytetään säästeliäästi; yleensä hyvässä tekstissä on lyhenteitä vain sulkumerkkien sisällä. Virkkeiden ylimääräiset johdannot ( On kuitenkin tärkeää ottaa huomioon, että ) ovat useimmiten turhia. Mene suoraan asiaan ja kirjoita konstailemattomasti on hyvä kirjoittamisen yleisohje. Passiivin liiallista käyttöä on syytä varoa, koska se saattaa hämärtää kuka oli tekijä missäkin asiassa. Ilmaisut aineisto kerättiin ja aineisto analysoitiin herättävät mielikuvan siitä, että tekijällä on taustallaan salaperäinen aineistonkeruu- ja analysointiryhmä. Opinnäytetyön voi kirjoittaa pääsääntöisesti aktiivissa eikä minä-muodon runsaskaan käyttäminen ole kiellettyä. Subjektiivisuuden esiintuominen ei kuitenkaan tarkoita, että opinnäytetyö olisi mielipidekirjoitus. Lukijalla on oikeus tietää, mihin tekijän näkemykset perustuvat.

14 sivu 14 Huolellinen lähdeviitteiden ja -luettelon merkitseminen lisäävät lukijoiden luottamusta työhön, samoin kuin ohjeiden mukainen siisti ja yhdenmukainen muotoilu. Lähteet kannattaa merkitä täydellisesti heti, koska puuttuvien lähteiden etsiminen jälkikäteen voi olla erittäin työlästä. Syytä on myös varmistaa, että työn alkupuolella esitettyihin kysymyksiin on vastattu viimeistään johtopäätösluvussa. Opinnäytetyössä kunnioitetaan oikeakielisyyttä. Opinnäytetyön lopullisessa versiossa ei saa olla mitään, mitä opiskelija ei itse täysin ymmärrä. Ennen lopullisen työn jättämistä arvioitavaksi opiskelija syöttää työnsä plagioinninesto-ohjelmaan. Kaikki Humakissa tehtävät opinnäytetyöt lähetetään Urkundiin tarkistettavaksi. Opiskelija lähettää itse oman opinnäytetyönsä Urkundiin sähköpostin liitetiedostona. Opinnäytetyön ohjaaja kertoo, missä vaiheessa työ kuuluu lähettää Urkundiin sekä antaa opiskelijoille oman Urkund-sähköpostiosoitteensa, johon työ lähetetään. Tarkemmat Urkund-ohjeet opiskelijoille ovat Humakin tietohallinnon kotisivuilla. Tiivistelmä kirjoitetaan yleensä viimeiseksi, mutta siihen tulee silti panostaa, koska lukija usein päättää tiivistelmän perustella, kannattaako työhön tutustua tarkemmin. Hyvästä tiivistelmästä tulisi ilmetä seuraavat asiat: Miksi tilaajan toimintaa tuli kehittää? Mitkä olivat työn tavoitteet? Miten kehittämistyö tehtiin? Mitä konkreettista työ tuotti tilaajalle? Miten tavoitteet täyttyivät? Mitä uutta tietoa saatiin selville? Mikä uutta työ tuotti koko ammattialalle? 3.4 Kirjoittamisen ongelmien voittaminen Kirjoittamisen ongelmat ovat melko yleisiä. Liian voimakas itsekritiikki voi estää prosessin käynnistymisen, epäonnistumisen pelko voi lamauttaa, ja keskinkertaisuuden pelko voi pakottaa hiomaan tekstiä loputtomiin. Kirjoittamisen alkuvaiheessa ei kannata olla liian ankara itselleen; lopulliseen versioon jää kuitenkin vain murto-osa ensimmäisistä luonnoksista. Kirjoittamisessa alkuun pääseminen edellyttää, että määrä on laatua tärkeämpi. Hataratkin havainnot ja pohdinnat kannattaa mieluummin saattaa tekstimuotoon kuin pyöritellä niitä loputtomasti ajatuksissaan. Yksikin sivu tekstiä on paljon enemmän kuin tyhjä sivu, jonka ylälaidassa lukee johdanto. Epä-

15 sivu 15 onnistumisen pelko on mahdollista kääntää onnistumisen tavoittelemiseksi ja aikataulun kunnioittaminen asettaa takarajat hiomiselle. Kirjoittamisen alkuun voi päästä piirtämällä käsitekarttoja, listaamalla kirjoitettavaan lukuun kuuluvia asioita paperille tai kirjoittamalla niitä post it -lapuille. Kannattaa päättää etukäteen, milloin ja miten kauan kirjoittaa. Kirjoittamiseen varattu aika on hyvä merkitä omaan kalenteriin ja pitää kiinni tästä päätöksestä. Yksi hyvä tapa päästä vauhtiin kirjoittamisessa on aloittaa työskentely lukemalla ja muokkaamalla edellisellä kerralla kirjoitettua tekstiä. Kirjoittaminen kannattaa myös aina lopettaa ajatukseen siitä, mistä kirjoittaa seuraavaksi. Kirjoittamiseen liittyy monia myyttejä. Usein väitetään, että kirjoittamiseen tarvitaan pitkiä täysin rauhallisia hetkiä. Mieluiten kirjoittaminen tapahtuisi yksin erämaamökissä aamuyön tunteina erityisen luovassa olotilassa. Tämän kaltaiset myytit on hyvä häivyttää mielestään. Johtavat kirjoittamisen asiantuntijat ovat sitä mieltä, että kirjoittaa voi parikymmentä minuuttia päivässä muiden kiireiden ja hälyn keskellä. Aloittaa voi laskemalla kädet näppäimistölle ilman, että tuntuisi olevan mitään erityistä uutta sanottavaa. Kokenut ohjaaja arvostaa alkuvaiheessa enemmän tekstin määrää kuin laatua. Entäpä jos tekstiä ei ole syntynyt tarpeeksi, ja työ tuntuu liian lyhyeltä? Liian tiukkaa tekstiä ei pidä yrittää laventaa keinotekoisesti sisällyksettömällä tekstillä. Oikea tapa laajentaa tekstiä on vertaileminen, soveltaminen, asioiden yhdisteleminen, analysoiminen sekä väitteiden esittäminen puolesta ja vastaan. Tällöin teksti pysyy tiiviinä, mutta aiheen käsittely syvenee. 3.5 Opinnäytetyön rakenne Opinnäytetyöt voivat olla rakenteellisesti hyvinkin erilaisia, mutta kaikista voidaan erottaa kolme keskeistä kokonaisuutta: johdanto, sisältöosa ja loppuluku. Opinnäytetyön johdannossa lukijan mielenkiinto viritetään ja hänet johdatellaan työn aihepiiriin. Johdannossa selvitetään, miksi tilaajan toimintaa tulee kehittää, mitkä ovat työn tavoitteet ja mitä konkreettista työn on tarkoitus tuottaa. Työn rakenne kannattaa pitää yksinkertaisena. Sopiva määrä päälukuja on noin kuusi: johdanto, opinnäytetyön näkökulma ja tietoperusta, 2 3 toiminnan kuvausta sisältävää lukua ja johtopäätösluku. Kahden otsikkotason rakenne on huomattavasti lukijaystävällisempi kuin kolme otsikkotasoa. Neljättä otsikkotasoa ei kannata edes harkita. Luvuista ei pidä myöskään tehdä liian lyhyitä, ja niiden on hyvä olla suurin piirtein samanpituisia. Opinnäytetyön sisältöosassa esitellään työn aihetta lähdekirjallisuuden perusteella monipuolisesti. Sen jälkeen tutkimuksen tai toiminnan vaiheet kuvataan niin yksityiskohtaisesti, että lukija

16 sivu 16 pystyy seuraamaan, miten päätelmiin on päädytty. Asioita tarkastellaan käytössä olevien aineistojen, käytännön ammatillisen kokemuksen ja alan kirjallisuuden näkökulmien valossa. Loppuluvussa arvioidaan kehittämistyön onnistumista ja kuvataan työn tulosten jalkauttamista tilaajan toimintaan. Lopussa palataan vielä alussa esiteltyyn näkökulmaan ja kuvataan tehdyn kehittämistyön yleistä merkitystä. Perustellut ideat ja rohkeat toimintakokeilut voivat jopa kyseenalaistaa aikaisemman ymmärryksen tai ainakin monipuolistaa sitä. Loppulukua ei siis pidä ajatella sellaisena yhteenvetona, jossa pelkästään kerrataan sisältöluvuissa mainittuja asioita. Opinnäytetyö ei ole irrallisista osiosta koostuva kirjallinen tuotos. Otsikot eivät saisi liittyä ainoastaan luvun sisältöön vaan myös toisiinsa. Käytännössä on kuitenkin viisainta ajatella lukuja suhteellisen itsenäisinä kokonaisuuksina onhan norsukin helpompi syödä pala kerrallaan kuin kokonaisena. Punaista lankaa voidaan ja pitääkin kirkastaa työn myöhemmissä vaiheissa. Vaikka kirjoittaminen aloitetaan yleensä johdannosta, sen voi aloittaa myös siitä kohdasta, mikä tuntuu helpoimmalta. Usein on kuitenkin järkevää palata vielä kerran johdantoon ja kirjoittaa se osittain uudelleen, kun opinnäytetyön päätelmät ja kehittämisehdotukset on kirjoitettu. 4 OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTI Opinnäytetöitä otetaan arvioitavaksi neljä kertaa vuodessa: kaksi kertaa syyslukukaudella ja kaksi kertaa keväällä. Humakin pedagoginen yliopettaja tiedottaa lukuvuoden alussa päivämäärät, jolloin opinnäytetyöt jätetään arvioitavaksi. Nämä aikarajat ovat samat kaikille opiskelijoille tasavertaisen kohtelun varmistamiseksi. Ennen varsinaista arviointia opinnäytetyö esitellään seminaarissa, jossa opiskelija saa palautetta työstään ohjaavalta opettajalta ja vertaisarvioijilta. Työn viimeistelemiseksi myös tilaajalta saatu palaute on syytä ottaa huomioon. Seminaarin jälkeen työtä voi vielä korjata siten, että opiskelija saa työnsä hyväksytyksi tai voi mahdollisesti yltää parempaan arvosanaan. Saatuaan täydennetyn version ohjaava opettaja päättää, voidaanko opinnäytetyö ottaa arvioitavaksi eli täyttääkö se Humakin vähimmäisvaatimukset. Kun opiskelija saa tiedon työn hyväksymisestä, hän tallentaa opinnäytetyönsä Theseus-verkkokirjastoon sekä toimittaa ohjeistetun määrän paperiversioita (tai muussa muodossa olevan opinnäytetyön kappaleet) sovittuna ajankohtana opintosihteerille. Tämän jälkeen työtä ei voi enää täydentää eikä muokata. Opinnäytetyöllä on kaksi arvioijaa, joista toinen on yleensä ohjaava opettaja. He kirjoittavat työstä noin sivun mittaisen lausunnon ja antavat arvosanaksi joko suoritettu tyydyttävästi (1-2), suoritettu hyvin (3 4) tai suoritettu kiitettävästi (5). Opinnäytetyöt ovat luonteeltaan erilaisia, mutta työt arvioidaan tasavertaisesti. Opinnäytetöiden arviointi perustuu työn kirjalliseen osuu-

17 sivu 17 teen. Töissä, jotka sisältävät myös tuotteen, ei välttämättä arvioida ja painoteta tuotteen onnistumista. Onnistuminen toki vaikuttaa opinnäytetyön sovellettavuuteen ammattialalla, mutta myös epäonnistuminen tuottaa arvokasta kokemusta ja tietoa. 4.1 Arviointiperusteet Seuraava arviointikehys on tarkoitettu helpottamaan arvioijien tehtävää. Työn kokonaisarvosana ei aina ole yksittäisten kohtien keskiarvo, koska töiden erilaisten tavoitteiden vuoksi arviointiperustelujen painotus voi vaihdella. Opinnäytetyö voi olla erityisen ansiokas joltakin tietyltä osaltaan, vaikka toiset osa-alueet jäisivätkin heikommiksi. Tällöin arvioinnissa on mahdollista korostaa työn erityisiä vahvuuksia. I. Työn tärkeys ammattialalle 1. Aiheen ajankohtaisuus ja kiinnostavuus Oman aihepiirin kehittämistarpeiden tunnistaminen Työn sovellusarvo tilaajalle Työn merkitys ammattialalle Työn kriittinen arviointi Ensimmäisessä arviointiosassa opinnäytetyötä tarkastellaan työn tilaajan ja koko ammattialan näkökulmasta. Usein aiheenvalinta ratkaisee, onko työllä edellytyksiä kehittää toimintaa ja palvella koko ammattialaa. Oman ammattialan kehittämistarpeiden tunnistaminen on uteliasta perehtymistä alan kirjallisuuteen ja verkostoitumista ammattialalle. Sovellettavuus voi olla välitöntä tai myöhemmin tapahtuvaa: tärkeintä on huolellinen työn hyödynnettävyyden arviointi. Kriittinen arviointi tarkoittaa tekijän kykyä luotettavasti arvioida työn merkittävyyttä tilaajalle ja laajemmalle lukijakunnalle. Parhaassa tapauksessa työ sekä palvelee konkreettisia tavoitteita että kartuttaa ammattialan tieto- ja osaamisperustaa. Joskus opinnäytetyön tuote saattaa epäonnistua ainakin osittain, mutta epäonnistumisen syiden huolellinen analyysi voi tuottaa arvokasta tietoa

18 sivu 18 ja sen myötä onnistuneen opinnäytetyön. Merkitys ammattialalle on kiitettävää (5), jos aiheenvalinta on tulevaisuusorientoitunut ja rohkea. Lisäksi kiitettävällä työllä on hyvä sovellusarvo tilaajalle, ja se on erityisen kiinnostava koko ammattialan näkökulmasta. Merkitys ammattialalle on hyvä (3), jos työ on tilaajalle sinänsä tärkeä, mutta työn arvo koko ammattialalle jää epäselväksi. Merkitys ammattialalle on tyydyttävä (1), jos kyse on rutiininomaisesta tehtävän suorittamisesta eikä työn hyödynnettävyyttä juurikaan arvioida tai pystytä osoittamaan. II. Tiedon ja taidon tuottaminen 6. Tietolähteiden monipuolinen hyödyntäminen Tehtävänasettelun selkeys ja onnistuminen rajaamisessa Menetelmällinen osaaminen Tässä osiossa arvioidaan opinnäytetyön tekijän kykyä suoriutua vaativasta tehtävästä itsenäisesti ja omaperäisesti. Tietolähteiden monipuolinen hyödyntäminen tarkoittaa tiedon muokkaamista tiedon luettelemisen sijasta. Hyvä menetelmällinen osaaminen on kykyä soveltaa tutkimusmenetelmiä ei pelkästään menetelmäoppaiden siteeraamista. Toiminnallisuuteen painottuvissa töissä arvioidaan kykyä hyödyntää esimerkiksi opinnäytetyöpäiväkirjoja ja ylipäänsä kykyä tuottaa luotettavaa tietoa toiminnan kriittisen arvioinnin avulla. Tutkimuseettisten periaatteiden noudattaminen kuuluu menetelmälliseen osaamiseen. Tiedon ja taidon tuottaminen on kiitettävää (5), jos tietolähteet on laitettu keskustelemaan keskenään, on muodostettu oma näkökulma ja kyetty soveltamaan tätä näkökulmaa käytännön tehtävissä. Tiedon ja taidon tuottaminen on hyvää (3), jos lähteet ovat relevantteja ja niitä on käytetty monipuolisesti, mutta tietoa on pikemminkin lueteltu kuin muokattu ja sovellettu. Tyydyttävässä (1) työssä kirjalliset lähteet jäävät sisällöstä irrallisiksi, työ on hajanainen ja työn tavoitteita ei ole ilmaistu selvästi.

19 sivu 19 III. Työn ulkoasu ja luettavuus 9. Työn ulkoasun ja rakenteen selkeys sekä muotoilun huolellisuus Kyky kirjoittaa hyvää ja selkeää asiantuntijatekstiä Tässä osassa arvioidaan työn sisäistä ja ulkoista toimivuutta. Kyse ei ole pelkästään muotoseikoista, vaan myös työn käyttöarvosta työelämässä. Kiitettävä (5) työ on kielellisesti moitteeton, sisällöllisesti vakuuttava ja rakenteellisesti lukijaystävällinen. Hyvässä (3) työssä sallitaan ulkoasuun ja rakenteeseen kohdistuvia huomautuksia, jos teksti sinänsä on sujuvaa ja asiantuntijan ottein kirjoitettua. Lisäksi kuviot, taulukot ja kuvat ovat tarkoituksenmukaisia ja siististi muotoiltuja. Lähdeviitteet ja -luettelo on laadittu huolellisesti. Tyydyttävä (1) työ ei ole ulkoisesti kovin houkutteleva, esitystapa on kankea ja tekijällä on selviä vaikeuksia kirjoittaa sujuvaa asiatekstiä. 4.2 Kypsyysnäyte Ammattikorkeakoulututkintoa varten opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäyte kirjoitetaan äidinkielellä, mikäli se on suomi tai ruotsi. Jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, ohjaava opettaja päättää kypsyysnäytteen kielen. Kypsyysnäytteen tehtävänä on kirjoittaa tiedote tai muu opinnäytetyötä edelleen edistävä tuotos. Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa, miten syvällisesti hän on oppinut tutkimansa asian. Tiedote voidaan kirjoittaa atk-luokassa suoraan Humakin mallipohjaan. Hyväksytty tiedote on laadittu ammattimaisesti. Opiskelijalle voidaan tarvittaessa jakaa hyvän tiedotteen laatimista koskevat ohjeet. Tekstin tulee noudattaa hyvän asiatyylin vaatimuksia ja olla rakenteeltaan, kieliasultaan sekä ulkoasultaan selkeä ja johdonmukainen kokonaisuus. Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan ohjaavalle opettajalle, kun opinnäytetyö on hyväksytty arvioitavaksi. Kypsyysnäyte kirjoitetaan pääsääntöisesti yleisenä tenttipäivänä tai muulloin sovittuna ajankohtana. Kypsyysnäyte tarkastetaan sekä asiasisällön että kieliasun osalta. Kypsyysnäytteestä ei anneta arvosanaa, vaan se arvioidaan suoritettu täydennettävä -periaatteella. Arviointi

20 sivu 20 on annettava viikon kuluessa kypsyysnäytteen kirjoittamisesta. Mikäli suoritus annetaan täydennettäväksi, opiskelijalle annetaan palautetta ennen uusintayritystä. 4.3 Arvioinnin oikaiseminen Opinnäytetyöstä annetaan kirjallinen arviointi, johon opiskelijalle varataan tilaisuus tutustua viipymättä arvioinnin valmistuttua. Halutessaan opiskelija voi keskustella arviointiperusteista arvioijien kanssa. Mikäli opinnäytetyön tekijä ja opinnäytetyön arvioijat eivät ole yhtä mieltä opinnäytetyön arvioinnista, menetellään seuraavasti: 1. Opiskelija pyytää oikaisua opinnäytetyönsä arvioinnista joko kirjallisesti tai suullisesti opinnäytetyön ohjaajalta. Oikaisupyyntö tehdään opinnäytetyön ohjaajalle kahden viikon kuluessa siitä, kun opinnäytetyön kirjallinen arviointi on annettu opiskelijalle tiedoksi. 2. Jos opiskelija on tyytymätön saamaansa ratkaisuun, hän hakee toista oikaisua kirjallisesti Humakin tutkintolautakunnalta. Kirjallinen pyyntö on tehtävä viikon kuluessa siitä, kun edellinen ratkaisu on saatettu opiskelijan tietoon. 3. Humakin tutkintolautakunta käsittelee oikaisupyyntöä tutkintolautakunnan puheenjohtajan valmistelemana. Lautakunnalla ei ole käsittelyaikataulua. Lautakunta toimittaa tiedon päätöksestään opiskelijalle. 5 ULKOASU JA LÄHTEET Kaikissa julkaisusarjoissa vaaditaan, että teosten ulkoasu on yhteneväinen. Humakin opinnäytetöissä noudatetaan oppilaitoksen ulkoasuohjeita sekä tapaa merkitä lähdeviitteet ja -luettelo. Lähdeviitteiden avulla lukija tietää, mikä on tekijän omaa tekstiä ja mikä kirjallisuudesta lainattua. Lähdetietojen avulla lukija saa aiheesta lisätietoa ja voi halutessaan tarkistaa lainatun tiedon oikeellisuuden. Lisäksi lähdeviitemerkinnät kunnioittavat alkuperäisen tiedon haltijan tekijänoikeuksia. Puutteellisia viitemerkintöjä pidetään tutkijan eettisenä rikkeenä. Niissä tapauksissa, joissa ei tästä ohjeistuksesta löydy riittää tietoa, sovelletaan ensisijaisesti teoksen Hirsjärvi, Remes & Sajavaara Tutki ja kirjoita -teoksessa annettuja ohjeita. 5.1 Ulkoasu Humakilla on käytössään TOLAsta löytyvä opinnäytetyön mallipohja, jossa on valmiina oikeat

21 sivu 21 asetukset. Opinnäytetyön voi kirjoittaa suoraan mallipohjaan tai lopuksi kopioida pohjaan muotoilemattomana tekstinä. Lopuksi on syytä varmistaa, että asetukset ovat säilyneet oikein. Opinnäytetyön ulkoasun yleiset asetukset: - ylä- ja alamarginaali 2,5 cm - vasen marginaali 3 cm ja oikea marginaali 2 cm - riviväli 1,5 - kirjasinlaji ARIAL - kirjasinkoko 12 pt - teksti tavutetaan ja molemmat reunat tasataan - kappaleet erotetaan toisistaan jättämällä niiden väliin yksi tyhjä rivi - sivunumerointi sivun oikeaan ylälaitaan - lähdeluettelo ja liitteet aloitetaan aina omalta sivulta Opinnäytetyön alkuun tulee kansilehti, tiivistelmät suomeksi ja englanniksi ja sisällysluettelo. Kansilehdelle kirjoitetaan: - opinnäytetyön nimi - tekijän tai tekijöiden nimet - missä työ on tehty (Humanistinen ammattikorkeakoulu) - koulutusohjelma ja tutkinnon laajuus - kuukausi ja vuosi, jolloin työ on jätetty arvioitavaksi Sivunumerointi aloitetaan kansilehdestä alkaen, mutta kansilehti, tiivistelmä, sisällysluettelo ja johdannon ensimmäinen sivu jätetään ilman numeromerkintää (tekstinkäsittelyohjelmassa tämä voi vaatia osanvaihdot-toiminnon alkusivujen erotukseksi). Numerointia jatketaan juoksevana myös lähdeluettelon ja liitteiden läpi. Otsikot numeroidaan, ja ne alkavat vasemmanpuoleisesta marginaalista. Pääotsikot kirjoitetaan isoilla ja alaotsikot pienillä kirjaimilla. Työssä voidaan käyttää myös muita tyylejä, kuten pääotsikoiden lihavointia tai valmiita otsikkotyyppejä ohjaavan opettajan kanssa sovitulla tavalla. Samaa tyyliä on kuitenkin käytettävä johdonmukaisesti läpi koko työn. Pääotsikot erotetaan tekstistä kahdella tyhjällä rivillä. Alaotsikot erotetaan edeltävästä tekstistä myös kahdella, mutta ot-

22 sivu 22 sikkoa seuraavasta tekstistä yhdellä rivivälillä. Tekstin tehostekeinoja, kuten lihavointia, kursivointia ja alleviivausta, kannattaa käyttää säästeliäästi tai ei ollenkaan. Kolmea riviä pidemmät suorat lainaukset sisennetään ja kirjoitetaan rivivälillä 1. Tiivistelmät kirjoitetaan niitä varten tehtyyn lomakepohjaan (ks. TOLA opinnäytetyön mallisivut). Heti kansilehden jälkeen sijoitetaan opinnäytetyön kielellä kirjoitettu tiivistelmä ja englanninkielinen tiivistelmä. Jos opinnäytetyö on kirjoitettu muulla kuin suomen kielellä, tulee työn sisältää myös suomenkielinen tiivistelmä. Tiivistelmään kirjataan työn tarkat bibliografiset tiedot ja opinnäytetyön keskeiset asiasanat tiedonhakua varten. Tiivistelmään ei merkitä lähteitä eikä sivunumeroa. Tiivistelmän enimmäispituus on rivivälillä 1 kirjoitettuna yksi sivu. Tiivistelmän persoonamuoto on passiivi. Aikamuoto on imperfekti, paitsi selostettaessa yleispäteviä tuloksia ja päätelmiä, jotka kirjoitetaan preesensissä. Tiivistelmän laatuun kannattaa panostaa, koska lukija usein päättää tiivistelmän perusteella, kannattaako työhön perehtyä tarkemmin. Sisällysluettelo sijoitetaan tiivistelmien jälkeen ja otsikoksi kirjoitetaan sisällys tai sisältö. Sisällysluettelosivulle ei merkitä sivunumeroa. Tiivistelmä mainitaan sisällysluettelon alussa isoin kirjaimin ennen varsinaista sisältöä. Jos opinnäytetyöhön kuuluu liitteitä, tulee sisällysluettelon loppuun liitteet isoin kirjaimin ja se sivunumero, josta liitesivut alkavat. Kuviota ja taulukoita kannattaa käyttää harkiten ja tekstiä havainnollistavassa tarkoituksessa. Ne nimetään ja numeroidaan. Kuvioiden nimi ja numero sijoitetaan niiden alapuolelle ja taulukoiden yläpuolelle. Molemmilla on oma juokseva numerointinsa. Valokuvissa tulee olla kuvateksti, jonka tulee täydentää muuta informaatiota eikä toistaa tekstissä esitettyä asiaa. 5.2 Lähdeviitteet Lähteiden monipuolinen käyttäminen on onnistuneen opinnäytetyön edellytys. Lähdeviitteet tulee merkitä huolellisesti, mutta tarkoitus ei ole siteerata lähteitä sanasta sanaan. Lähteestä otetaan olennaiset asiat soveltaen niitä omaan aiheeseen. Tämä pätee myös vieraskielisiin lähteisiin, joita ei ole tarkoitus suomentaa sanatarkasti. Opinnäytetyöhön ei pidä kirjoittaa mitään, mitä tekijä itse ei ole täysin ymmärtänyt ja sisäistänyt. Lähdeviitteet merkitään tekstissä sen virkkeen tai kappaleen perään, jossa on viitattu jonkun muun ajatuksiin, referoimalla tai lainaamalla niitä suoraan. Lähdeviitemerkinnässä mainitaan tekijän sukunimi, teoksen julkaisuvuosi ja sivu tai sivut, joista ajatus on peräisin, esimerkiksi (Heikkinen 2009, 123). Jos teoksella on tekijöitä enemmän kuin kaksi, eikä ole tietoa, mikä osa teoksesta on kenenkin kirjoittama, viitteessä mainitaan ensimmäisen kerran viitattaessa kaikki kirjoittajat: (Heikkinen, Tolonen, Moilanen & Seppänen 2002, 123). Seuraavilla kerroilla riittää, että mainitaan ensimmäinen nimi, jonka perään liitetään ym.: (Heikkinen ym. 2002, 123). Mikäli

23 sivu 23 viitataan koko teoksen tai artikkelin läpäisevään ajatukseen, ei sivunumeroa merkitä. Kun viitataan toimitetussa kokoomateoksessa olevaan artikkeliin, merkitään tekijäksi artikkelin kirjoittaja, ei teoksen toimittaja. Suullisiin lähteisiin viitattaessa sivunumeroa ei tietenkään ole, jolloin viite päättyy vuosilukuun: (Liimatainen 2009). Jos samalta tekijältä on useampia samana vuonna julkaistuja teoksia, artikkeleita tai muita kirjoituksia, ne erotetaan toisistaan lähdeviitteissä ja -luettelossa lisäämällä julkaisuvuoden loppuun aakkosjärjestyksessä pieni kirjain, jonka eteen ei tule välilyöntiä: (Heikkinen 2007a, 123), (Heikkinen 2007b, 10). Jos kyseessä on kaksi samannimistä tekijää samalta vuodelta, lähdeviitteeseen kirjoitetaan tekijän sukunimi ja etunimen ensimmäinen kirjain: (Frondelius, I. 2000). Kun lähteeseen viitataan vain yhdessä virkkeessä, lähdeviite sijoitetaan virkkeen sisään ja piste tulee sulkeen jälkeen: Gallialaisten sitkeys oli roomalaisten keskuudessa tunnettua (Heikkinen 2009, 123). Jos lähteeseen viitataan useammassa virkkeessä, lähdeviite toimii ikään kuin itsenäisenä virkkeenä ja piste sijoitetaan sulkeiden sisään: Gallialaisten sitkeys oli roomalaisten keskuudessa tunnettua. Se jos mikä kiihdytti paikallisen sotilasvirkamiehen mieltä. (Heikkinen 2009, ) Viitattaessa useamman kerran peräkkäin samaan lähteeseen ensimmäisellä kerralla viitteeseen tulee tekijä, vuosi ja sivut. Jatkossa riittää viittaus edellä mainittuun teokseen: Gallialaisten sitkeydessä oli omat harmittavat puolensa (mt., ). Lähteeseen voidaan viitata myös tekstin yhteydessä käyttäen kirjoittajakeskeistä viittausta. Kirjoittajakeskeinen viittaus tähdentää tulkinnan esittäjää ja viestittää, että joku toinen saattaisi päätyä erilaiseen tulkintaan. Kirjoittajakeskeistä viittausta kannattaa kuitenkin käyttää säästeliäästi, koska liikaa käytettynä tekstin sujuvuus alkaa kärsiä. Matti Lindin (2006, 13) mukaan gallialaisten sitkeydessä ei ole mitään harmittavaa. On suositeltavaa käyttää pelkästään alkuperäisiä lähteitä. Toisinaan alkuperäislähdettä ei ole saatavilla tai sen hankkiminen on kohtuuttoman vaikeaa. Viitattaessa toissijaisen lähteen kautta alkuperäiseen lähteeseen on viitemerkinnässä oltava molemmat lähteet. Tämä onnistuu esimerkiksi seuraavasti: Virtanen (1996) osoittaa, että itse Julius Caesar kantoi syvää huolta gallialaisten itsepäisyydestä (Heikkinen 2009, 124). Viittauksen vakuuttavuutta lisää, jos sama asia löytyy useammasta eri lähteestä. Monen lähteen viitteessä kirjoittajien nimet tulevat peräkkäin ajalliseen tai aakkoselliseen järjestykseen samojen

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 31.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 17.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Tutkielman kirjoittaminen Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Jaana Ristimäki YH7 Global Citizenship Espoon yhteislyseon lukio 2014 Sisällysluettelo 1 Tutkielman aloittaminen ja disposition laatiminen

Lisätiedot

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Tekniikan toimiala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE 7/2010 jn SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS..

Lisätiedot

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Etunimi Sukunimi fonttikoko 16 Ryhmätunnus TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Tehtävätyyppi Koulutusohjelma fonttikoko 16 Elokuu 2010 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja: HELSINGIN

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS.. 4

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Kirjallinen tehtävä Kirjallisen tehtävän laatimisen ohjeet ja mallipohja Jouko Uusitalo Ohje KEMI 2012 2 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU, Koulutusala Tekijä(t):

Lisätiedot

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset PKSHP JULKAISUOHJEET SISÄLLYSLUETTELO Toimintaperiaatteet Yleistä Kirjoitusohjeet o 1. Etukansi o 2. Nimiölehti o 3. Tekijämerkintä o 4. Kuvailulehti ja tiivistelmä o 5. Kirjallisuusluettelo ja -viitteet

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella kn 5.2.2009 Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella Tiedoksi kandidaatintöiden ohjaajille: Valmistautuminen kandityön tekemiseen, esitietovaatimukset: Kandidaatintyö voidaan aloittaa tyypillisesti

Lisätiedot

1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot

1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot 1 1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet Metropolia Ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä noudatetaan seuraavia graafisia ohjeita. Graafiset ohjeet on tehty Metropolian opinnäytetyöryhmässä. Näiden graafisten

Lisätiedot

Arviointiperuste 1 2 3 4 5. opinnäytetyön aihe perustellaan niukasti aihe on työelämälähtöinen

Arviointiperuste 1 2 3 4 5. opinnäytetyön aihe perustellaan niukasti aihe on työelämälähtöinen 1 PELASTUSOPISTO Toiminnallisen opinnäytetyön arviointiperusteet Opinnäytetyön arviointi perustuu tähän kriteeristöön. Jokainen opinnäytetyön arvioitava osa on purettu taulukossa sanalliseen muotoon, näitä

Lisätiedot

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA Liiketalous ja tietojenkäsittely Huittinen Liiketalous Taloushallinto 2005 1

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO. Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa

LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO. Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää,

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 1 AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 Arviointikriteerit K 5 H 4 H 3 T 2 T 1 Hylätty Aiheen valinta Yhteys koulutusohjelman ammattiopintoihin Yhteys työelämään työ kehittää opiskelijan

Lisätiedot

Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja

Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja Vieritutkimuskoulutus verkossa Työn tilaajana oli Labquality Oy Marja Heikkinen Päivi Rauvo Työssäni loin asiasisällön vieritutkimuksia käsittelevään verkkokoulutukseen

Lisätiedot

OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 9/1. Aihe on alan haastava, uutta luova tai tavanomaista vaativampi kehittämistehtävä

OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 9/1. Aihe on alan haastava, uutta luova tai tavanomaista vaativampi kehittämistehtävä OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 9/ TYÖN AIHE JA TAVOITE Aiheen ajankohtaisuus ja vaativuus Yhteys työelämän kehittämistavoitteisiin ja koulutusohjelman ammatillisiin tavoitteisiin Työn tavoitteen

Lisätiedot

Opinnäytetyön mallipohjan ohje

Opinnäytetyön mallipohjan ohje Opinnäytetyön mallipohjan ohje Sisällys 1 Johdanto 1 2 Mallin käyttöönotto 1 3 Otsikot 2 3.1 Luvun otsikko 3 3.2 Alalukujen otsikot 5 4 Tekstikappaleet 5 5 Kuvat ja kuviot 6 6 Taulukot 6 7 Lainaus 7 8

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Matematiikan kirjoittamisesta

Matematiikan kirjoittamisesta Matematiikan kirjoittamisesta Asiasisältö Tärkeintä kaikessa on, että kaiken minkä kirjoitat, niin myös itse ymmärrät. Toisin sanoen asiasisällön on vastattava lukijan pohjatietoja. Tekstin täytyy olla

Lisätiedot

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki LÄHDEKRITIIKKI Lähdekritiikki on tiedonlähteiden arviointia. Lähdekritiikillä tarkoitetaan siis sen arvioimista, voiko tiedontuottajaan (siis esimerkiksi kirjan,

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Harjoituskerta 5 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Agenda 1. Tiimitehtävät 2. Artikkelit 3. Ohjeistusta lopputyöhön 4. Ensi viikon luento Falkheimer & Heide (2015) Kolme keskeistä käsitettä

Lisätiedot

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa

Lisätiedot

Sukunimi Kutsumanimi Ryhmä Hetu Sähköpostiosoite. OPINTOKOKONAISUUS / OPINTOJAKSO, JOSTA AHOT menettelyä haetaan. Opiskelija täyttää

Sukunimi Kutsumanimi Ryhmä Hetu Sähköpostiosoite. OPINTOKOKONAISUUS / OPINTOJAKSO, JOSTA AHOT menettelyä haetaan. Opiskelija täyttää 1 OSAAMISEN OSOITTAMINEN, AHOT menettely A OPISKELIJAN TIEDOT Opiskelija täyttää. Lomake palautetaan yhdessä osaamisportfolion (liitteineen) kanssa AHOT menettelyä koskevan opintokokonaisuuden / opintojakson

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008 AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön

Lisätiedot

Opinnäytetyön prosessikuvaus

Opinnäytetyön prosessikuvaus OPTISEN MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIO Opinnäytetyön prosessikuvaus Raportti, PAL hanke, TP 2.2 Versio: 13.8.08, tekniikan johtoryhmän hyväksymä. Harri Pikkarainen, Jani Sipola, Kemi-Tornion amk, tekniikka

Lisätiedot

Opas opinnäytteen tekijälle

Opas opinnäytteen tekijälle Opas opinnäytteen tekijälle 2009 2 Sisältö 1 Oppaan käyttäjälle...3 2 Opinnäytteen tekemisen vaiheet ja aikataulutus...4 2.1 Aiheen valinta...4 2.2 Opinnäytteen suunnittelu...4 2.3 Opinnäytteen kokoaminen...5

Lisätiedot

Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON

Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON Sisältö 1 Open House-hankkeen tavoite 2 Työelämäjakso Open House-hankkeessa 3 Työelämäjakson tavoite 4 Ajankohta 5 Pariopettajuus

Lisätiedot

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 Työsuojelurahasto Ohje 1 Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden PAINETUT JA VERKOSSA JULKAISTAVAT LOPPURAPORTIT Sisältö sivu 1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 1.1. Yleiset periaatteet. 2 1.2.

Lisätiedot

portfolion ohjeet ja arviointi

portfolion ohjeet ja arviointi 2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki.

Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki. Asiakirjan valmistelu Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki. Tarkista, ettei dokumentissa ole peräkkäisiä

Lisätiedot

E-KANDIT LATURI TEKIJÄNOIKEUDELLISET KYSYMYKSET. KIRJASTO/Anna-Kaarina Linna

E-KANDIT LATURI TEKIJÄNOIKEUDELLISET KYSYMYKSET. KIRJASTO/Anna-Kaarina Linna 1 E-KANDIT LATURI TEKIJÄNOIKEUDELLISET KYSYMYKSET KIRJASTO/Anna-Kaarina Linna 2 OPINNÄYTTEEN PALAUTUSPROSESSI Ohjaaja toimittaa opintosihteerille tutkielman pohjatiedot. Ohjaaja lataa tutkielman Laturista

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA. Työelämän kehittäjän erikoistumisopinnot 30 op

OPETUSSUUNNITELMA. Työelämän kehittäjän erikoistumisopinnot 30 op Työelämän kehittäjän erikoistumisopinnot 30 op sivu 1 (9) Amk:n hallitus 10.4.2013 Liite 3 OPETUSSUUNNITELMA Työelämän kehittäjän erikoistumisopinnot 30 op Kehitä ammattitaitoasi ja alaasi ennakoi tulevaisuutta

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA Julkaisuohjeet Koonnut Pirkko Pussinen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Joensuu 2010 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0 KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi

Lisätiedot

OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN

OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN Lukuvuosi 2007 08 1 OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN Tämän opastuksen tarkoitus on luonnehtia seminaari-istunnoissa käsiteltäviä asioita, herättää niistä keskustelua ja siten auttaa seminaareihin

Lisätiedot

YLEMPI AMK -OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Päivitetty 19.11.2008

YLEMPI AMK -OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Päivitetty 19.11.2008 YLEMPI AMK -OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Päivitetty 19.11.2008 Aiheen valinta ankohtainen, innovatiivinen, vaativa erityisen merkittävä kannalta, uutta tietoa synnyttävä hyvin harkittu se liittyy kiinteästi

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖOHJE YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO

OPINNÄYTETYÖOHJE YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO OPINNÄYTETYÖOHJE YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO 16.3.2005 2 SISÄLTÖ 1. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö 2. Opinnäytetyöprosessi 3. Opinnäytetyön arviointi 4. Opinnäytetyön julkaiseminen

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ ARVIOINNIN PERUSLÄHTÖKOHTIA Arviointikriteerit ovat kirjalliset, jotka toimitetaan työpaikalle Arvioinnin perustana on aina etukäteen sovitut tavoitteet Arvioinnin

Lisätiedot

Turvallisuusalan perustutkinto. Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen. toteuttamis- ja arviointisuunnitelma

Turvallisuusalan perustutkinto. Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen. toteuttamis- ja arviointisuunnitelma ammattiosaamisen näytöt 1 (8) Turvallisuusalan perustutkinto Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma Suunnitelma on hyväksytty Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU 1 SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Se on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

VI Tutkielman tekeminen

VI Tutkielman tekeminen VI Tutkielman tekeminen Mikä on tutkielma? Tutkielma on yhden aiheen ympärille rakentuva järkevä kokonaisuus. Siitä on löydyttävä punainen lanka, perusajatus. Tutkielma on asiateksti. Se tarkoittaa, että

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN DIAKISSA

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN DIAKISSA AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN DIAKISSA PROSESSIN OMISTAJA Opintokokonaisuudesta vastaava opettaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJÄ TutkintoDiakin johtaja PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY

Lisätiedot

DIPLOMITYÖ. Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta

DIPLOMITYÖ. Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta DIPLOMITYÖ Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta Luennoija Esko Niemi Tuotantotekniikan professori Valvottuja d-töitä useita kymmeniä Myös ohjaajana teollisuudessa ja yliopistoissa Oma diplomityö

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi toinen luokka kevät Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET OPM mietintö 2003 koulutukseen tulee sisältyä psykoterapian

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

BLOGGER. ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla

BLOGGER. ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla BLOGGER ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla Sisältö Blogin luominen... 1 Uuden blogitekstin kirjoittaminen... 4 Kuvan lisääminen blogitekstiin... 5 Lisää kuva omalta koneelta... 6 Lisää kuva

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO Aiemmin hankitun osaamisen hyväksymiseksi osaksi opintoja Opiskelijan nimi Vuosikurssi ja suuntautumisvaihtoehto/ Yamk

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen 0 Nopeaa silmäilyä: Pääotsikot, kuvat, kuvatekstit, väliotsikot, linkit, luettelot, korostukset. 0 Hitaampaa kuin paperilla olevan tekstin lukeminen 0 F-tyyppinen lukeminen Verkkolukeminen Verkkokirjoittaminen

Lisätiedot

Mistä ajankohtaisesta aihealueesta olet kiinnostunut? Miten perustelet ajankohtaiseksi ajattelemasi aiheen? Miksi kyseinen aihe on tärkeä?

Mistä ajankohtaisesta aihealueesta olet kiinnostunut? Miten perustelet ajankohtaiseksi ajattelemasi aiheen? Miksi kyseinen aihe on tärkeä? Heinäkuu 2015 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali ja terveysalan ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot STKJ15 OPINTOJEN ALOITUSTEHTÄVÄ: OPINNÄYTETYÖPROSESSIN ALOITUS Hyvä uusi ylemmän AMK tutkinnon opiskelija,

Lisätiedot

1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINNON, MEDIA-ASSISTENTTI, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN

1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINNON, MEDIA-ASSISTENTTI, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON MÄÄRÄYKSEN MUUTOS LIITE 1 1(5) 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINNON, MEDIA-ASSISTENTTI, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.2 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINNON

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Anis, Daniel Piirainen, Ilkka 2011 Leppävaara 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Johdanto opinnäytetyöhön ja yhteenveto Anis, Daniel. Piirainen,

Lisätiedot

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 Kuinka selviä työyhteisöllenne ovat sen tarkoitus, arvot, visio, prosessit ja roolit? Tämä mittaus soveltuu käytettäväksi esimerkiksi pidemmän valmennuskokonaisuuden alku-

Lisätiedot

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen Kouvolan iltalukio Tutkielmakäytänteet Tutkielman osat 1. Kansilehti 2. (Tiivistelmä) 3. Sisällysluettelo 4. Käsittelyosa 5. Lähdeluettelo 6. Liitteet Sisällysluettelo Tutkielman luvut ja sivut numeroidaan.

Lisätiedot

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään 1 Tavoite 2 Kohderyhmä 3 Uutiskriteerejä 4 Sisältö 4.1 Asia 4.2 Sisällönrakenne 4.3 Otsikko 4.4 Sisällön kieli 7 Tiedotteen muoto 7

Lisätiedot

HAJANAISIA AJATUKSIA DIPLOMITYÖSTÄ

HAJANAISIA AJATUKSIA DIPLOMITYÖSTÄ HAJANAISIA AJATUKSIA DIPLOMITYÖSTÄ 29.11.2013 Hannu Rantanen Professori hannu.rantanen@lut.fi Suunnittelu Diplomityön aiheidean jalostaminen työn tavoite rahoittajan kannalta aikataulu + alustava suunnitelma

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖOPAS. Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma, ylempi amk-tutkinto. www.humak.fi

OPINNÄYTETYÖOPAS. Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma, ylempi amk-tutkinto. www.humak.fi OPINNÄYTETYÖOPAS Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma, ylempi amk-tutkinto www.humak.fi 3 (21) SISÄLLYS 1 OPINNÄYTETYÖN LUONNE 4 1.1 Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINNIN OPAS

OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINNIN OPAS Liite 5/1 OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINNIN OPAS Liite HAMKin opinnäytetyöoppaaseen Päivitetty kielikoulutuskeskuksessa 2012 Liite 5/2 SISÄLLYS 1 OPINNÄYTETYÖRAPORTIN RAKENNE... 3 1.1 Kansilehti... 3 1.2 Tiivistelmä...

Lisätiedot

OPINNÄYTETÖIDEN KEHITTÄMINEN Valtakunnallinen verkostohanke vuosina 2004-2006

OPINNÄYTETÖIDEN KEHITTÄMINEN Valtakunnallinen verkostohanke vuosina 2004-2006 1 OPINNÄYTETÖIDEN KEHITTÄMINEN Valtakunnallinen verkostohanke vuosina 2004-2006 1 Hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet HANKEKUVAUS Hyväksytty ohjausryhmässä 31.8.2004 Valtioneuvoston hyväksymässä koulutuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖOPAS. Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma, ylempi amk-tutkinto. www.humak.fi

OPINNÄYTETYÖOPAS. Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma, ylempi amk-tutkinto. www.humak.fi OPINNÄYTETYÖOPAS Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma, ylempi amk-tutkinto www.humak.fi 3 (21) SISÄLLYS 1 OPINNÄYTETYÖN LUONNE 4 1.1 Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski TIEDEPOSTERI - Viestinnän välineenä Marisa Rakennuskoski POSTERILAJIT Mainosposteri(pääpaino kuvilla ja visuaalisuudella) Ammatillinenposteri(vapaamuotoinen, esim. jonkin projektin tapahtumia kuvaava,

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

KIRJALLISEN TYÖN OHJEET

KIRJALLISEN TYÖN OHJEET KIRJALLISEN TYÖN OHJEET Tiina Tomera, STAP xx Oppimispäiväkirja Hoito- ja huolenpito opettaja : Maija Mietteliäs SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KIRJALLISTEN TÖIDEN RAKENNE JA ULKOASU... 3 2.1 Kansilehti...

Lisätiedot

Sähköisen projektikansion dokumentointi Innon levyasemalle \\kapa10\inno

Sähköisen projektikansion dokumentointi Innon levyasemalle \\kapa10\inno Valmistelu Suunnittelu ja organisointi Aloitus Toteutus Päätös Projektiidea, tarjous ja into tehdä! Valmentajan / ohjaavan opettajan nimeäminen Projektitiimin kokoaminen / roolit Sopimus toimeksiantajan

Lisätiedot