Suomalaisen sikatalouden ympäristövaikutukset ja tilojen ympäristövaikutusten mittausjärjestelmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalaisen sikatalouden ympäristövaikutukset ja tilojen ympäristövaikutusten mittausjärjestelmä"

Transkriptio

1 Suomalaisen sikatalouden ympäristövaikutukset ja tilojen ympäristövaikutusten mittausjärjestelmä 19. joulukuuta 2012 Toimeksiantaja: Lihateollisuuden tutkimuskeskus LTK Laatinut: Bionova Consulting

2 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO SIKATALOUDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET UUSI TILOJEN YMPÄRISTÖSUORITUSKYVYN PISTEYTYSJÄRJESTELMÄ Tausta ja tarve Mittaaminen on kehitystyön perusta Sisältö ja tavoitteet Esimerkki viiden tilan menestymisestä järjestelmässä PISTEYTYSJÄRJESTELMÄN OSA-ALUEIDEN ESITTELY Energia ja ilmasto Ravinteet ja rehut Ympäristötuki ja monimuotoisuus LÄHTEET Sikatalouden ympäristövaikutusten mittaaminen ja niiden järjestelmällinen pienentäminen 2

3 1 Sikatalouden ympäristövaikutukset Toimenpiteitä sikatalouden ympäristöystävällisyyden tehostamiseksi kehitetään jatkuvasti sekä viranomaisten että teollisuuden toimesta. Esimerkiksi voimassaolevassa ympäristötukijärjestelmässä tiloille maksetaan korvausta lainsäädännön vaatimukset ylittävistä hyvän ympäristönhoidon toimenpiteistä. Teollisuus puolestaan pyrkii vähentämään hävikkiä ja resurssien, kuten rehun ja energian, kulutusta. Maatiloista yli 90 % on sitoutunut maatalouden ympäristötuen edellyttämiin ympäristönhoidon toimenpiteisiin. EU-rahoitteinen maatalouden ympäristötuki on ELY-keskusten hallinnoima ja valvoma järjestelmä, jonka avulla tavoitellaan sekä maataloudesta aiheutuvan ympäristökuormituksen vähentämistä että luonnon monimuotoisuuden ja maisemanhoidon lisäämistä. Järjestelmä uudistetaan lähivuosina osana EU:n yhteistä maatalouspoliittista uudistusta. Lihatuotannon ympäristövaikutuksista suurin osa aiheutuu alkutuotannossa (Penttilä ym. 2012). Ympäristövaikutusten osalta tärkeitä toimintoja ovat esimerkiksi maanviljely ja rehuntuotanto sekä lannan käsittely (Forsman-Hugg ym. 2009), joista aiheutuu päästöjä mm. ilmakehään ja vesistöihin. Lisäksi ympäristövaikutuksia aiheutuu kasvatuksen aikana mm. tuotannon vaatimista energiapanoksista. Rehuntuotannolla on suuri merkitys sikatuotannossa niin taloudellisesti kuin ympäristön ja ilmaston kannalta. Huomiota on kiinnitettävä alkutuotannon lisäksi myös eläinten ruokintasuunnitelmaan, ruokinnan panos-tuotos -tehokkuuteen ja kuolleisuuden pienentämiseen. Myös ravinteiden panos-tuotos - tehokkuudella on merkitystä. Ravinteiden ylimääräinen valmistus, kuljetus ja levitys aiheuttavat ympäristövaikutuksia sekä ilmastoon että vesistöön, minkä vuoksi ravinnetehokkuus on huomioitava sekä alkutuotannon aikana rehunviljelyssä että elinkaaren muissa toiminnoissa, erityisesti lannankäsittelyssä ja lannan ravinteiden hyödyntämisessä. Kokonaisuutena tuotannon tehokkuutta aktiivisesti kehittämällä tilalla on mahdollisuuksia vähentää toiminnan resurssien kulutusta ja näin vähentää ympäristövaikutuksia. Samalla kun ympäristövaikutukset pienenevät, myös tilojen taloudellinen suorituskyky ja kannattavuus paranevat, koska usein näillä kahdella tekijällä on yhteys toisiinsa etenkin resurssitehokkuuden parantumisen kautta. Tässä raportissa esitellään Lihateollisuuden tutkimuskeskuksen toimeksiannosta kehitetty pisteytysjärjestelmä, jolla tilojen ympäristösuorituskykyä voidaan sekä mitata että edelleen kehittää. Sikatalouden ympäristövaikutusten mittaaminen ja niiden järjestelmällinen pienentäminen 3

4 2 Uusi tilojen ympäristösuorituskyvyn pisteytysjärjestelmä 2.1 Tausta ja tarve Lihateollisuuden tutkimuskeskus LTK:n toimeksiannnosta Bionova Consulting on kehittänyt sikatilojen ympäristötehokkuuden mittaamiseen soveltuvan pisteytysjärjestelmän. Järjestelmä on kehitetty osana Suvali2-hanketta ajalla kesäkuu-joulukuu 2012 hankkeen ajallisten ja taloudellisten reunaehtojen asettamissa puitteissa. Järjestelmä kannustaa sikatiloja kehittämään ympäristösuorituskykyään erityisesti energiatehokkuuden, rehu- ja ravinnetehokkuuden sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisen osa-alueilla. Järjestelmä voidaan helposti laajentaa myös muille tuotantosuunnille kuin sikatalouteen. Kuluttajat ja muut sidosryhmät ovat toistuvasti nostaneet esille, että lihaketjun ympäristövastuullisuudessa tärkeää ovat erityisesti ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä rehevöitymisen ehkäiseminen (Forsman- Hugg ym. 2009). Uusi pisteytysjärjestelmä vastaa muun muassa näihin haasteisiin. Järjestelmässä korostuvat myös tilojen energiatehokkuuteen ja ravinteiden tehokkaaseen hyödyntämiseen liittyvät asiat. 2.2 Mittaaminen on kehitystyön perusta Kehitetyssä pisteytysjärjestelmässä olennainen elementti on tilojen ympäristöystävällisyyden mittaaminen eri osa-alueilla. Mittaaminen on hyvin tärkeää, koska mittaaminen on perusedellytys kehitystoiminnalle. Sikatilojen ympäristösuorituskyvyn pisteytysjärjestelmä on kehitetty, jotta saadaan lisää konkreettista ja mitattua tietoa päätöksenteon tueksi, jotta tuotantoa voidaan kehittää entistä ympäristöystävällisemmäksi. Mittaamalla saadaan selville, kuinka hyvin kukin tila menestyy ympäristöasioissa, ja toisaalta kuinka tehokkaasti tilalla hyödynnetään tärkeitä resursseja, kuten energiaa ja ravinteita. Sikatalouden ympäristövaikutusten mittaaminen ja niiden järjestelmällinen pienentäminen 4

5 2.3 Sisältö ja tavoitteet Järjestelmä on kaikilta osin lain vaatimukset ylittävä. Laissa säädetyistä ympäristönsuojelua tai resurssienkäyttöä edistävistä toimista viljelyssä tai kasvatuksessa ei saa yhtään pistettä. Muita lähtökohtia pisteytykselle ovat kriteeristön Edustavuus: edustaa todellisia ja merkityksellisiä ympäristövaikutuksia luotettavasti Tehokkuus: tietoa on saatavilla ja se on tehokkaasti koostettavissa tilan käytössä olevilla tiedoilla ja ajalla Ei-sattumanvaraisuus: kriteerin muutokset eivät ole olennaisesti ulkoisista tekijöistä johtuvia tai satunnaisia Ymmärrettävyys ja hyväksyttävyys: käyttäjät ja toimialan osapuolet ymmärtävät, mistä indikaattorissa on kysymys, miksi sitä tarvitaan ja mihin sitä käytetään. Kehitteillä olevan järjestelmän tavoitteena on, että tilat tekevät aktiivisesti taloudellisesti kannattavia toimia, jotka samalla vähentävät siankasvatuksen elinkaaren ympäristövaikutuksia. Järjestelmä pisteyttää tilat siten, että mahdollisimman ympäristövastuullinen tila voi saada 100 pistettä. Jos tila saa yli 40 pistettä, se saa ympäristöluokituksen siten, että A-luokassa ovat parhaat tilat ja E-luokassa heikoiten menestyneet tilat (muut luokat asettuvat näiden välille). Ympäristövaikutukset ja samalla pisteytettävät osa-alueet jaetaan kolmeen luokkaan: 1. energia ja ilmasto, 2. ravinteet ja rehu, 3. ympäristötuki ja monimuotoisuus Sikatalouden ympäristövaikutusten mittaaminen ja niiden järjestelmällinen pienentäminen 5

6 Jos tila on mukana ELY:n hallinnoimassa ja valvomassa ympäristötukijärjestelmässä ja se on hyväksytty tuensaajaksi, se saa 10 pistettä. Loput 90 pistettä on kerättävissä seuraavasti: 1. tila toteuttaa ympäristötuen valinnaisia lisätoimenpiteitä ja erityistukisopimuksia (max 30 pistettä) 2. tila toteuttaa muita uuden järjestelmän tunnistamia ympäristöä ja ilmastoa edistäviä toimia, jotka eivät sisälly maatalouden ympäristötukijärjestelmään (max 60 pistettä). Näitä toimia on erityisesti energiatehokkuuden, uusiutuvan energian käytön ja rehu- ja ravinnetehokkuuden osa-alueilla. Pisteytettävät toimet ja tiedonkeruu tiloilta on luokiteltu tilan toimintojen mukaisesti: tuotanto, ruokinta ja rehut, lannan käsittely ja lannoitus, ja viljely. Pisteytysjärjestelmä on laadittu siten, että se on samalla myös tiloille kannustava. Kun tilat pienentävät toiminnan ympäristövaikutuksia, myös niiden taloudellinen suorituskyky paranee. Taloudellinen kannustavuus tilalle syntyy siksi, että useat järjestelmässä pisteytettävät asiat vaativat tiloja kehittämään esimerkiksi energia-, rehu- ja ravinnetehokkuuttaan, jolloin tiloille tulee konkreettisia säästöjä. Lisäksi toteuttamalla lisää ympäristötuessa tunnistettuja ja korvattavia toimia eli ympäristötuen lisätoimenpiteitä ja erityistukitoimenpiteitä tila saa lisää tukea. Sikatalouden ympäristövaikutusten mittaaminen ja niiden järjestelmällinen pienentäminen 6

7 Järjestelmä kannustaa tiloja myös vertailujen kautta. Järjestelmän toteutuksen ja tietojen syöttämisen jälkeen tila voi verrata oman toimintansa energia-, rehu-, ja ravinnetehokkuutta ja näihin liittyviä kustannuksia per tuotettu yksikkö muiden tilojen keskiarvotietoihin. Heikommin menestyvillä tiloilla on suuri kannuste parantaa toimintansa ympäristötehokkuutta myös taloudellisista syistä. Parhaiten menestyvät tilat näkevät, kuinka paljon ne säästävät suhteessa keskitasoon tai heikoiten menestyviin tiloihin, ja voivat tunnistaa niitä osa-alueita, joissa heillä on mahdollisuus kehittyä. 2.4 Esimerkki viiden tilan menestymisestä järjestelmässä Pisteytysjärjestelmä ei aseta tiloille yksittäisiä ehdottomia vaatimuksia eikä siinä ole osa-aluekohtaisia minimipistemääriä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kokonaissuorituskyky on ratkaiseva asia, ei se miten hyvin tila menestyy jollakin kapealla osa-alueella. Alla oleva kuva esittää viiden esimerkkituottajan menestymisen ja pistekertymän järjestelmässä. Tuottaja 1: E-luokka Tuottaja 2: F = hylätty. Tuottaja ei saa ympäristöluokkaa Tuottaja 3: D-luokka Tuottaja 4: A-luokka Tuottaja 5: B-luokka olematta mukana ympäristötukijärjestelmässä Sikatalouden ympäristövaikutusten mittaaminen ja niiden järjestelmällinen pienentäminen 7

8 3 Pisteytysjärjestelmän osa-alueiden esittely 3.1 Energia ja ilmasto Energiatehokkuus ja uusiutuva energia Energian ja ilmaston osalta tiloja kannustetaan energiatehokkuuteen, uusiutuvan energian käyttöön ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Energiatehokkuudella tarkoitetaan sitä, että sama tuotos aikaansaadaan pienemmällä määrällä energiaa. Uusiutuvan energian käytöllä pyritään siihen, että tilat hyödyntävät energialähteitä, jotka aiheuttavat vähemmän tai eivät lainkaan kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna perinteisiin fossiilisiin energialähteisiin. Tilojen toiminnasta hankitaan tietoa erilaisten kysymysten muodossa. Tiloja kannustetaan kuluttamaan mahdollisimman vähän energiaa per tuotettu yksikkö. Tila saa pisteitä, jos se on mukana maatilojen energiaohjelmassa. Suomi on ainoa EU-maa, jossa maatilojen energiaohjelmaa toteutetaan yhtä systemaattisesti ja vastaavassa laajuudessa (Penttilä ym. 2012). Pisteitä saa myös, jos tila on energiakatselmoitu viimeisen 3 vuoden aikana. Mahdollisimman suuri osa kulutetusta energiasta on tuotettava uusiutuvilla energialähteillä. Turve ei ole uusiutuva energianlähde. Tila saa pisteitä, jos käytössä on lämpöpumppuja, lämmön talteenottoa ilmanvaihdosta, tai jos tilalla käytetään tarkat kriteerit täyttävää vihreää sähköä Kuljetukset Kuljetuksilla voi olla merkittävä vaikutus rehuravinnon kasvihuonekaasupäästöihin (Van der Werf ym. 2005, viitattu Penttilä ym. 2012). Tiloilta tiedustellaan, kuinka kaukaa vilja hankitaan. Tiloja kannustetaan hankkimaan rehuvilja mahdollisimman läheltä. Viljelijän omilla tai lähialueen pelloilla omavaraisesti tuotettu rehu pienentää teollisesti valmistettujen rehujen tarvetta ja vähentää erityisesti kuljetusten kasvihuonekaasupäästöjä. Myös lannan kuljetusetäisyys peltoon vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöjen määrään. Tiloja kannustetaan ajamaan lanta peltoon mahdollisimman lähelle. Sikatalouden ympäristövaikutusten mittaaminen ja niiden järjestelmällinen pienentäminen 8

9 3.1.3 Valkuaisrehun kotimaisuus Tiloja kannustetaan käyttämään kotimaista valkuaisrehua, kuten härkäpapua ja sinilupiinia. Rehuproteiinina käytetty soija aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä soijantuotantomaissa. Soijan viljely vaatii hiilidioksidia sitovan metsän raivaamista viljelysmaiksi, mikä nopeuttaa ilmaston lämpenemistä. Metsille syntyvää vahinkoa soijan tuotannosta hillitään esimerkiksi vastuullisesti tuotetulla soijalla, jolle asetetaan tiukat kriteerit Lannankäsittely Lannan käsittelytavalla on suuri merkitys ilmastovaikutusten kannalta. Jos tilan lanta biokaasutetaan energiaksi, jolla korvataan ostoenergiaa, ilmastovaikutus on pienin (vertaa Pipatti ym. 2000). Tästä tilalle myönnetään korkeimmat pisteet pisteytysjärjestelmässä. Muista käsittelytavoista lannan käsittely lietteenä on kuivajärjestelmiä parempi. Biokaasutus vähentää kasvihuonekaasupäästöjä huomattavasti (esim. Penttilä ym. 2012). Kansainvälisessä vertailussa Euroopan tasolla Suomi sijoittuu korkealle biokaasutetun ja separoidun lannan käsittelyssä (Penttilä ym. 2012). Lannan käsittelyn osalta yleisesti Suomessa ei ole monia ympäristöongelmia, joita esiintyy intensiivisen eläintuotannon maissa. Lietejärjestelmät ovat merkittävästi yleisempiä kuin kuivajärjestelmät, ja lantaa ei synny suhteessa peltoalaan keskimäärin yhtä paljon. Kasvihuonekaasupäästöt pienenevät sekä korvaamalla lannasta tuotetulla tai siitä lämpöpumpuilla otetulla energialla ostoenergiaa että vähentämällä käsittelytavan aiheuttamaa lannan typen haihtumista ilmakehään Lannoitteiden käytön vähentäminen Tiloja kannustetaan käyttämään väkilannoitteita mahdollisimman tehokkaasti siten, että tuotos aikaansaadaan mahdollisimman pienellä määrällä typpeä ja fosforia. Suomessa eläinten lanta käytetään tehokkaasti rehukasvien ja viljan lannoitteena, mikä vähentää merkittävästi teollisesti valmistettujen väkilannoitteiden tarvetta. Väkilannoitteiden valmistaminen ja kuljettaminen lisää huomattavasti kasvihuonekaasupäästöjä (esim. Davidson 2012). Lisäksi fosfori on uusiutumaton luonnonvara. Sikatalouden ympäristövaikutusten mittaaminen ja niiden järjestelmällinen pienentäminen 9

10 3.1.6 Viljely ja maanmuokkaus Maanmuokkaus- ja viljelytavoilla on merkitystä ilmastovaikutuksen kannalta. Mitä enemmän käytetään maata vähän rikkovia menetelmiä, kuten suorakylvöä ja kevennettyä maanmuokkausta, sen parempi. Suorakylvössä uusi kasvusto perustetaan edellisen kasvuston sänkeen ilman maanmuokkausta ja jopa yhdellä ajokerralla, mikä on hyväksi maaperälle ja vesistölle ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Kevennetty muokkaus vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, koska voimakas muokkaaminen hajottaa kasvijätteitä nopeammin ja vapauttaa ilmaan hiilidioksidia (Maaperää säästävä maatalous 2012, Chatskikh ym. 2008, viitattu Lepsämänjoki LTSER 2012). Kevyempi muokkaus säästää energiaa Järjestelmän ulkopuolelle rajatut osa-alueet YK:n Ilmastosopimuksen raportointisektoreista LULUCF eli maankäyttöön muutoksiin liittyvät päästöt aiheuttavat noin 50 % maatalouden kokonaispäästöistä Suomessa (Bionova 2008). Eloperäisten maiden pelloiksi raivaamisen ja viljelemisen aiheuttamat päästöt ovat kuitenkin päästöjä, joihin yksittäinen tilallinen ei voi omilla toimillaan vaikuttaa, paitsi jos tila on aktiivisesti raivaamassa uusia peltoaloja. Järjestelmä keskittyy käytännön toimenpiteisiin, joihin tilanomistaja voi ryhtyä pienentääkseen ympäristövaikutusta jo perustetuilla viljelylohkoilla ja eläinten kasvatuksen eri vaiheissa. Tämän vuoksi pellon raivaaminen metsästä ja siihen liittyvät ympäristö- ja ilmastovaikutukset, kuten metsien hiilivaraston pienentyminen, on rajattu järjestelmän ulkopuolelle. Näin myöskään eri maaperällä toimivia tiloja ei kohdella ja pisteytetä keskenään eri tavoilla. Maaperän päästöt on huomioitu järjestelmässä vain edellä mainittujen jo käytössä olevien peltolohkojen muokkaus- ja viljelytapojen myötä. Maaperän suoria päästöjä ei ole huomioitu, koska sikatuottaja ei voi käytännössä vaikuttaa tilansa maaperän laatuun, ja näin ollen tämän mittaaminen ei ole toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista. Lisäksi maaperän päästöihin liittyvät mekanismit ovat suhteellisen monimutkaisia ja aiheen tutkimus vielä laajasti perustutkimuksen tasolla, mikä asettaa rajoitteita mittareihin perustuvan ohjauksen käytölle. Itämeren rehevöitymiseen vaikuttavat tekijät huomioidaan järjestelmässä muiden osa-alueiden vesistöjen rehevöitymistä ehkäisevien toimien kautta. Erityisesti pyritään vähentämään ravinnehuuhtoutumia peltolohkoilta vesistöihin rehuviljan viljelyn aikana ja lannan käsittelytoimenpiteiden vaikutuksesta. Sikatalouden ympäristövaikutusten mittaaminen ja niiden järjestelmällinen pienentäminen 10

11 3.2 Ravinteet ja rehut Resurssitehokkuus ruokinnassa ja viljelyn ravinteiden käytössä Viljelyn ravinnetalouden ja eläinten ruokinnan osalta tiloja kannustetaan hyödyntämään resurssit tehokkaasti. Maaperän, vesistön ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen ja talouden näkökannalta on parasta, jos sama tuotos aikaansaadaan mahdollisimman pienin tuotantopanoksin. Rehuntuotannosta aiheutuu mm. kasvihuonekaasupäästöjä ja vesistöjen rehevöitymistä (Penttilä ym. 2012). Tämän vuoksi on tärkeää, että ravinteita käytetään mahdollisimman tehokkaasti rehunviljelyssä, ja että tuotettuja rehuja käytetään mahdollisimman tehokkaasti eläinten ruokinnassa. Rehutehokkuus eli kuinka paljon rehuja syötetään eri-ikäisille sioille niiden kasvun aikana suhteessa tuotoksen määrään on hyvin merkityksellinen tieto sekä tuottajalle että ympäristön näkökannalta. Tuotantovaiheen mukaisen ruokintasuunnitelman noudattaminen on tärkeää, koska näin voidaan varmistaa oikeanlaisen ravinnon päätyminen eläinten kasvun hyväksi. Oikeanlaisella ravinnolla voidaan vähentää eläinten sairauksia ja kuolleisuutta. On lisäksi hyvä, jos tila hyödyntää ruokinnassa elintarviketeollisuuden sivuvirtoja, niiltä osin kuin niitä voidaan hyödyntää ja niitä on saatavilla. Jos ravinteita on käytetty enemmän kuin on tarpeellista, ravinteiden ylijäämä, joka ei sitoudu kasvien kasvuun, huuhtoutuu vesistöihin tai haihtuu ilmakehään. Tämän vuoksi tiloja kannustetaan tekemään lohkokohtainen ravinnetase typen ja fosforin osalta vuosittain. Samoin tilan olisi tiedettävä, mikä on typen ja fosforin hyväksikäyttöaste (%), eli kuinka paljon ravinteita on pellossa (kg) jaettuna sadon määrällä (kg) viimeisen 3 vuoden keskiarvona Lannan separoiminen Lannankäsittelyssä tiloja kannustetaan separoimaan lanta, koska näin lannassa olevat ravinteet saadaan ohjattua oikean suuruisissa määrissä oikeaan paikkaan ja oikea-aikaisesti viljakasvien kasvun tehostamiseksi ilman, että ne päätyvät vesistöihin tai haihtuvat ilmakehään. Lannan separoimiseen johtavista toimista tiloille myönnetään pisteitä. Euroopan tasolla Suomi sijoittuu suhteellisen korkealle lannan ravinteiden separoimisessa hyötykäyttöön (Penttilä ym. 2012). Sikatalouden ympäristövaikutusten mittaaminen ja niiden järjestelmällinen pienentäminen 11

12 3.3 Ympäristötuki ja monimuotoisuus Maatalouden ympäristötuen osalta järjestelmän ulkopuolella olevia tiloja kannustetaan liittymään tuen piiriin ja tuen piirissä olevia tiloja kannustetaan toteuttamaan lisää sekä ympäristölle että tiloille hyödyllisiä valinnaisia toimenpiteitä. Ympäristötuen osa-alueet kannustavat tiloja monipuolisesti edistämään viljelyn hyviä käytäntöjä maaperän, vesistön ja ilmakehän sekä luonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoidossa. Uudessa pisteytysjärjestelmässä tilalle myönnetään pisteitä kaikista niistä valinnaisista lisätoimenpiteistä, jotka tilan on mahdollista toteuttaa. Jos tilan ei ole mahdollista toteuttaa toimenpidettä, joka liittyy esimerkiksi toiseen maakunnalliseen alueeseen, tämä ei vaikuta tilan pistemäärään. Samoin jos tila suorittaa toimenpiteen, joka on vaativampi kuin jokin toinen toimenpide, tila saa automaattisesti pisteet myös vähemmän vaativasta toimenpiteestä. Pisteytysjärjestelmä on kehitetty tavanomaista tuotantoa ajatellen ja siinä ei ole aktiivisesti suunniteltu luonnonmukaisen tuotannon pisteyttämistä. Luonnonmukaiselle tuotannolle on määritelty oma sisältönsä ja valvontajärjestelmänsä lainsäädännössä, ja luonnonmukaista tuotantoketjua jo valvotaan ja arvioidaan monin tavoin. Sikatalouden ympäristövaikutusten mittaaminen ja niiden järjestelmällinen pienentäminen 12

13 4 Lähteet Bionova Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen kustannustehokas vähentäminen. Maa- ja metsätalousministeriö. Forsman-Hugg, S., Katajajuuri, J.-M., Paananen, J., Pesonen, I., Järvelä, K. & Mäkelä, J Elintarvikeketjun vastuullisuus. Kuvaus vuorovaikutteisesta sisällön rakentamisen prosessista. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Davidson, E. A Representative concentration pathways and mitigation scenarios for nitrous oxide. Environmental Research Letters. Lepsämänjoki LTSER <http://vaccia7.maat.helsinki.fi/ilmastonmuutos/vaikutukset/sopeutuminen/ ymparisto-ja-ilmastonmuutoksen-lieventaminen#chatskikh2008>, haettu Maaperää säästävä maatalous <http://agrilife.jrc.ec.europa.eu/documents/fifactsheet-05.pdf>, haettu Penttilä, K., Kotro, J., Berninger, K., Lehtinen, K., Rahkio, M., Salonen, J., Jalkanen, L. & Timonen, A Lihaketjun vastuullisuuden läpinäkyvyys ja jäljitettävyys - esimerkkinä sianlihan tuotantoketju. Katsaus nykytilaan ja tulevaisuuteen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Pipatti, R., Tuhkanen, S., Mälkiä, P. & Pietilä, R Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt sekä päästöjen vähentämisen mahdollisuudet ja kustannustehokkuus. VTT Julkaisuja 841. Sikatalouden ympäristövaikutusten mittaaminen ja niiden järjestelmällinen pienentäminen 13

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomuliiton ympäristöstrategia Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle

Lisätiedot

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin

Lisätiedot

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika

Lisätiedot

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Elintarvikeketjun ympäristövastuu Rehevöityminen: Lannoitteiden valmistuksessa

Lisätiedot

Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista

Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista 18.11.2014 Frans Silvenius/MTT/BEL/Kestävä biotalous Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja

Lisätiedot

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ja niiden vähentäminen. Juho Korteniemi Bionova Engineering Seinäjoki,

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ja niiden vähentäminen. Juho Korteniemi Bionova Engineering Seinäjoki, Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ja niiden vähentäminen Juho Korteniemi Bionova Engineering Seinäjoki, 9.11.2009 Bionova Engineering lyhyesti Ympäristö & energia-alan asiantuntija Uusiutuvan energian,

Lisätiedot

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa Airi Kulmala Baltic Deal -hanke, MTK Aurajoen monet kasvot seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 27.9.2011 Baltic Deal Putting best agricultural

Lisätiedot

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

KeHa-hanke Elinkaariajattelu

KeHa-hanke Elinkaariajattelu KeHa-hanke Elinkaariajattelu Kick-off tilaisuudet/ Kestävyysprofiiliselvitys Frans Silvenius tutkija, MTT Mitä tarkoittaa elinkaariarviointi Elinkaariarviointi Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto-

Lisätiedot

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Kati Berninger 29.11. 2010 Millainen on hyvä indikaattori Indikaattori = muuttuja joka kuvaa asiaa, jota ei voida suoraan mitata Hyvä indikaattori kuvaa

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 5.3.2014 181 000 hehtaaria peltoa, 10 % luomussa 16 000 ha peltoa pohjavesialueilla 150 000 ha viljelty

Lisätiedot

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys Turvepeltojen viljely Merja Myllys Suoseuran seminaari 23.3.2011 Turvepeltojen määrä Eripaksuisten turvemaiden määrä turpeen paksuus ha % peltoalasta alle 30 cm 9 000 0,4 30-60 cm 80 000 3,3 yli 60 cm

Lisätiedot

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj 2.11.2011 Ympäristöasioita viljaketjussa Väestö lisääntyy nyt 7 mrd. vuonna 2050 9 mrd. Samaan aikaan ruokavalio muuttuu

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Asiantuntijatyöryhmä Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko Nuutila,

Lisätiedot

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. OPETUSMATERIAALI PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. PERUNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4. UUDET

Lisätiedot

KeHa-hanke LCA-laskennan tulokset/

KeHa-hanke LCA-laskennan tulokset/ KeHa-hanke LCA-laskennan tulokset/ Esitys Kruunupyyssä 29.4.2014 Frans Silvenius tutkija, MTT Elinkaariarviointi Mitä on elinkaariarviointi? Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto- (ja kulutus-) ketjun

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Liisa Pietola, MTK ympäristöjohtaja Maataloustuottajain Helsingin yhdistys r.y. Ilmastonmuutosseminaari Hotelli Presidentti, 21.3.2013 Tuottajien vastaukset

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

ProAgria Maitovalmennus

ProAgria Maitovalmennus ProAgria Maitovalmennus Birgitta Vainio-Mattila MMM 6.9.2017 1 Kotieläinten khk- päästöt Lähde:FAO/Gleam 2 Ammoniakkipäästöt EUssa Lähde: EEA 3 EU:n 2020- tavoitteet 2008 uusiutuva energia 20 % biopolttoaineet

Lisätiedot

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA Esitys Joensuussa Frans Silvenius tutkija, MTT Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Miten kehitetään ruokaketjun vastuullisuutta ja edistetään kuluttajien

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Pieksämäki 14.1.2014 Sisältö Johdanto Ravinteiden ja hiilen kierto

Lisätiedot

JO 30 HIILIMERKITTYÄ TUOTETTA MITEN LASKENTAA TOTEUTETAAN JA PÄIVITETÄÄN?

JO 30 HIILIMERKITTYÄ TUOTETTA MITEN LASKENTAA TOTEUTETAAN JA PÄIVITETÄÄN? JO 30 HIILIMERKITTYÄ TUOTETTA MITEN LASKENTAA TOTEUTETAAN JA PÄIVITETÄÄN? Aki Finér Asiantuntija, Kestävä kehitys ja biotalous Raisio-konserni 6.6.2011 Miksi hiilijalanjälkilaskentaa ja hiilimerkki? Ensimmäinen

Lisätiedot

Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää. OMAVARA -hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Hannu Känkänen

Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää. OMAVARA -hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Hannu Känkänen Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää OMAVARA -hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Hannu Känkänen 22.3.2013 Fossiilisen energian säästöön palkokasvien avulla (väkilannoitetypen käytön vähenemisen

Lisätiedot

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen

Lisätiedot

Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse

Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse Asiana pihvi! -seminaari 11.10.2012, Tampere Juha-Matti Katajajuuri, tutkimuspäällikkö MTT, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Vastuullisuuden

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Vastuullisuus elintarvikealalla mitä se on? Vastuullisuus kalatoimialalla seminaari

Vastuullisuus elintarvikealalla mitä se on? Vastuullisuus kalatoimialalla seminaari Vastuullisuus elintarvikealalla mitä se on? Vastuullisuus kalatoimialalla seminaari Park Hotel Käpylä 16.11.2012 Jaana Kotro, tutkija, ETM Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Sähköposti: jaana.kotro@mtt.fi,

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia lisääntyvät hakkuut Talousvaliokunnalle ja monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 10.03.2017 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015 Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015 Hankkeen vastuullinen johtaja Erikoistutkija Pasi Rikkonen,

Lisätiedot

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011 JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011 Helena Kahiluoto Tausta Ilmastonmuutos ja Itämeren tila Velvoitteet ja energian hinta Vastuullinen kuluttaminen Vajaahyödynnetyt biomassat Tavoite JaloJäte tuottaa

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa. 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy

Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa. 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy Eläimen viisi vapautta 1. Vapaus janosta ja nälästä Eläimen saatavilla pitää olla raikasta vettä ja ravitsemuksellisesti

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta /2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta /2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 2012 132/2012 Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvausten, maatalouden ympäristötuen, eläinten hyvinvoinnin tuen ja ei-tuotannollisten

Lisätiedot

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät

Lisätiedot

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Kuva: Arttu Muukkonen Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Pro Luomun luomubrunssi Sisältö - Tilan esittely - Miksi luomuviljely? - Luonnonmukainen

Lisätiedot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

Lisätiedot

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU MAATALOUDEN VESIENSUOJELU MAATALOUDEN VESIENSUOJELUN KEHITTÄMINEN SAARIJÄRVEN VESISTÖREITIN VARRELLA (MAISA-HANKE) Tarja Stenman MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKIJÄRJESTELMÄ Ympäristötukijärjestelmä on keskeinen

Lisätiedot

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla 29.1.2015 LYNET-seminaari Yritysten yhteiskuntavastuu Hannele Pulkkinen Hanna Hartikainen Juha-Matti Katajajuuri Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Suorakylvömenetelmällä (No-Till) ympäristönsuojelutavoitteisiin

Suorakylvömenetelmällä (No-Till) ympäristönsuojelutavoitteisiin Suorakylvömenetelmällä (No-Till) ympäristönsuojelutavoitteisiin Vesiensuojelun Ilmastonsuojelun Maaperänsuojelun Energiankäytön Bioversiteetin Viljelyn kannattavuuden Kestävän kehityksen Viherryttämisen

Lisätiedot

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA YmV 16.2.2017 Otto Bruun, suojeluasiantuntija Lähtökohdat arvionnille Taustalla Pariisin sopimus 2015 ja sen tavoitteiden valossa tiukka hiilibudjetti, joka huomioi sekä päästölähteet

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus MYTVAS - Maatalouden ympäristötuen vaiku@avuuden seurantatutkimus MYTVAS 1: 1995-1999 MYTVAS 2: 2000-2006 MYTVAS 3: 2007-2013,

Lisätiedot

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

HYVÄT YMPÄRISTÖKÄYTÄNNÖT LUOTEIS-VENÄJÄN KALANVILJELYSSÄ -OPASHANKE

HYVÄT YMPÄRISTÖKÄYTÄNNÖT LUOTEIS-VENÄJÄN KALANVILJELYSSÄ -OPASHANKE HYVÄT YMPÄRISTÖKÄYTÄNNÖT LUOTEIS-VENÄJÄN KALANVILJELYSSÄ -OPASHANKE SÄÄDÖKSET JA VIRANOMAISTOIMINTA WORKSHOP 16.11.2010 PETROSKOI Hankkeen osa-alueet ja rahoitus kalanviljelyn ympäristökuormituksen vähentäminen

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ravinnetase ja ravinteiden kierto Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

SUVALI- hankkeet sianlihan kansallisen laatujärjestelmän mahdollistajana. Sikatalouden Tulosseminaari 12.11.2013 Kati Kastinen, LTK

SUVALI- hankkeet sianlihan kansallisen laatujärjestelmän mahdollistajana. Sikatalouden Tulosseminaari 12.11.2013 Kati Kastinen, LTK SUVALI- hankkeet sianlihan kansallisen laatujärjestelmän mahdollistajana Sikatalouden Tulosseminaari 12.11.2013 Kati Kastinen, LTK Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke Toteuttajat

Lisätiedot

BH60A0000 Ympäristötekniikan perusteet M. Horttanainen, R. Soukka, L. Linnanen Nimi:

BH60A0000 Ympäristötekniikan perusteet M. Horttanainen, R. Soukka, L. Linnanen Nimi: Tentissä saa olla käsinkirjoitetut muistiinpanot mukana. Mitään monistettua tai tulostettua materiaalia ei saa olla tentissä. Laskimen käyttö on kielletty. Tenttikysymysten vastaukset on kirjoitettava

Lisätiedot

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Liisa Pietola, MTK, ympäristöjohtaja 30.10.2014 Maatalouden vesiensuojelun mahdollisuudet ja keinot teoriasta käytäntöön K-Uudenmaan ympäristökeskus,

Lisätiedot

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi Puurakennusten hiilijalanjälki Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi 1. Miksi hiilijalanjälkeä lasketaan? 2. Mihin puun vähähiilisyys perustuu? 3. Esimerkki PES-elementin laskennasta 4. Yhteenveto 11.3.2013

Lisätiedot

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta Mats Nylund Maanviljelyn vesiensuojelun tulevaisuudennäkymät Suomalaiseen maanviljelyyn kohdistuu sekä kansallisia

Lisätiedot

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK Maatalouden tulevaisuus 3.11.2014, Oulu Luontomme tarjoaa mahdollisuuden vihreään kasvuun = hiilensidontaan Metsää

Lisätiedot

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa, 30.11.2016 Tutkija Kauko Koikkalainen, Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit MTK Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa Tuottajayhdistysten pj ja sihteeri -neuvottelupäivät Viking Grace 30.10.2013 Kaisa Riiko BSAG/Järki

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Karjanlannan hyödyntäminen

Karjanlannan hyödyntäminen Karjanlannan hyödyntäminen Pentti Seuri Kevätinfo, Mikkeli 29.3.2017 Lannan merkitys Lannoite; vuotuislannoite ja pitkäaikaisvaikutus Maanparannusaine, orgaanisen aineksen ylläpito ravinnevarasto, kationinvaihtokapasiteetti

Lisätiedot

Mittatikun uudet sovellukset

Mittatikun uudet sovellukset Mittatikun uudet sovellukset Juha Matti Katajajuuri MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Elintarvikeketjun vastuullisuuden (CSR) kehittäminen ja tuotteistaminen vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 - neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Anna Schulman 2.10.2013, Tampere Neuvonta (art. 16) 1/2 Uusi toimenpide maaseutuohjelmassa Tällä kaudella hyviä kokemuksia

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Löytääkö ympäristöneuvonta paikkansa neuvonnassa?

Löytääkö ympäristöneuvonta paikkansa neuvonnassa? TEHO Plus 6.2.2014 Löytääkö ympäristöneuvonta paikkansa neuvonnassa? ProAgria Visio: Luomme valtakunnan parhaan asiantuntijaverkoston, joka edistää tehokkaasti maaseutuyritysten kilpailukykyä ja hyvinvointia.

Lisätiedot

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta Suomi pyrkii ravinteiden kierrätyksen mallimaaksi. Maataloudella on merkittävä rooli tavoitteen edistämisessä, sillä se on yksittäisistä toimialoista suurin fosforin ja typen käyttäjä. Ravinteita hyödynnetään

Lisätiedot

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään Biotalousstrategiabiotaloudella maaseutu kehittymään Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriö 18.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla Ruokaketjun vastuullisuuspäivä 19.4.2012 Säätytalolla 10.30- Avaussanat, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja 1. sessio: Elintarvikeketjun ruokahävikki Ruokahävikin määrä, syyt, vähentämiskeinot

Lisätiedot

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp. Päivi Janka Hallitusneuvos TEM/energiaosasto

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp. Päivi Janka Hallitusneuvos TEM/energiaosasto Komission ehdotus 30.11.2016 uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp Päivi Janka Hallitusneuvos TEM/energiaosasto Komission puhtaan energian paketti Komissio julkaisi 30.11.2016 puhtaan energian

Lisätiedot

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Freshabit, Karjaanjoen yleisötilaisuus 31.3.2016 Merja Saarinen, Luke Luonnonvarakeskus Luke Natural Resources

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014

AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014 AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014 tyisyrittäjä Ylempi korkeakoulut Muu korkeakoulut, % n(w)= 49% 492 51% 508 19% 194 24% 238 27%

Lisätiedot

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5. Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.2015 Turku Sivu 1 6.5.2015 Resurssitehokas - AJATELKAA JÄRJESTELMIÄ

Lisätiedot

Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset

Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset Luennon sisältö Materiaalien ympäristövaikutukset Perustamisen ympäristövaikutukset Ylläpidon ympäristövaikutukset Muut ympäristövaikutukset Ympäristövaikutusten

Lisätiedot

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy Tavoitteena omilla tiloilla päästötön ruoantuotanto ( regenerative farming, carbon farming,

Lisätiedot

Ympäristövastuu Ruukin teräspaalutuotteissa

Ympäristövastuu Ruukin teräspaalutuotteissa Ympäristövastuu Ruukin teräspaalutuotteissa Minna Salmi Ruukin Teräspaalupäivä 26.1.2012 Ympäristövastuu terästuotannosta teräspaalutuotteisiin Luotettava paalun valmistusketju RR- ja RD-paalujen edut

Lisätiedot

Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta

Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta Oiva-iltapäivä 29.10.2014 / kk SATO lyhyesti 2 Vastuullisuus SATOssa Ympäristövastuu Energiatehokkuus Elinkaari-investoinnit Jätemäärien pienentäminen Investointien

Lisätiedot

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille 15.4.2016 Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiakustannus ja % tuottajahinnasta, esimerkkejä (ei keskiarvoja)

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot