Kansalaisten luottamus Eurooppaan palautettava

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansalaisten luottamus Eurooppaan palautettava"

Transkriptio

1 Syyskuu 2012 N A I S T E N Ä Ä N I E U R O O P A S S A POHJANAKKA Kuva STT-Lehtikuva/valtioneuvosto Kansalaisten luottamus Eurooppaan palautettava Suomen julkisen talouden vahva asema on antanut valtiovarainministeri Jutta Urpilaiselle mukavan tukevan selkänojan hänen käydessään tiukkoja neuvotteluja eurokriisin rahoitusjärjestelyistä. Niin kauan kuin euroalueen kriisi jatkuu, on tilanne haasteellinen kuitenkin myös Suomelle. Urpilainen painottaa kasvua tukevien toimien tärkeyttä niin Suomelle kuin koko Euroopalle. Meidän on kyettävä samanaikaisesti sopeuttamaan velkaantunutta julkista taloutta, tekemään rakenteellisia uudistuksia ja tukemaan aktiivisin toimin kasvua. Tämä Suomen malli on osoittautunut kestäväksi linjaksi, hän muistuttaa. Mahdollinen hitaan taantuman näkymä on ministeristä huolestuttava. Euroopan kilpailijat kasvavat vauhdikkaammin, meillä ei ole varaa jäädä jälkeen, Urpilainen jatkaa. Hän ei halua spekuloida eurosta eroamisesta tai sillä, mikä maa mahdollisesti lähtee tai joutuu lähtemään. On Suomen ja Euroopan etu, että eurojärjestelmää vahvistetaan. Sen hajoaminen tavalla tai toisella synnyttäisi valtavaa epävarmuutta ja johtaisi arvaamattomiin ja hyvin vaikeisiin seurauksiin, Urpilainen kuittaa. Talousyhteistyö tiivistyy Hän pitää selvänä, että taloudellinen yhteistyö tiivistyy ja Euroopassa tullaan aiempaa tiukemmin valvomaan sitä, ettei kukaan lipsu yhteisistä säännöistä. Siitähän nyt on osin juuri kyse: on pidettävä kiinni siitä, mistä yhdessä sovitaan, valtiovarainministeri Urpilainen sanoo napakasti. Suomen malli kestävä linja Ministeri Urpilaisen ryhdikäs esiintyminen Suomen vakuuksien puolesta on herättänyt monenlaisia spekulaatioita. Onko entisestä unionin mallioppilaasta tullut Euroopan uusi häirikkö? Ministeriä ei arvostelu juuri hetkauta. Suomi on aktiivinen jäsenmaa, jolla on selvät ja julkilausutut tavoitteet. Hallitus linjasi jo hallitusohjelmassa, että edellytämme vakuuksia turvataksemme suomalaisten veronmaksajien asemaa. Tämä ei ole tullut kenellekään yllätyksenä ja vakuuksista on jo sovittu niin Kreikan kuin Espanjankin kanssa. Kyllä meillä pitää olla riittävästi itsetuntoa pitää perustelluista näkemyksistämme kiinni myös eurooppalaisilla areenoilla, hän perustelee. Tilanne markkinoilla on nyt niin herkkä, että käännösvirheistäkin saattaa tulla maailmanlaajuisia uutisia. Sekä oikeat että väärät uutiset leviävät tänä päivänä nopeasti. Valtiovarainministerin mielestä jokaisesta oksan räsähdyksestä ei kannata hypätä ilmaan. -Suomen asema on minusta vakaa. Meidät tunnetaan hyvänä yhteistyökumppanina, joka pitää kiinni sovitusta, hän uskoo. Hallitus ja eduskunta yhtä mieltä Suomen eduskunta on valtiovarainministeri Urpilaisen mielestä erittäin hyvin informoitu EU-kysymyksissä. Suuri valiokunta evästää jatkuvasti hallitusta, ja se pidetään hyvin ajan tasalla tapahtumien kehityksestä. Näin on myös EVM:n ensisijaisen velkojan aseman suhteen. Hallitus ja eduskunta ovat asiasta yhtä mieltä, vakuuttaa Urpilainen Suomi on sopinut Kreikan ja Espanjan kanssa yhteensä 1,7 miljardin euron vakuuksista. Kreikan vakuustilillä on tällä hetkellä 570 miljoonaa euroa. Vakuudet turvaavat suomalaisen veronmaksajan asemaa ja ne kattavat historiallisen aineiston mukaisen 40 prosentin tappio-olettaman, Urpilainen toteaa. Vähemmän pirujen maalaamista seinille Ministeri ei lähde antamaan arvosanoja EU:n tavasta hoitaa eurokriisiä. Suomessakin on paljon arvosteltu unionin nopeaa valmistelua ja päätöksentekoa tällaisissa suurissa kysymyksissä. Minusta eurokriisi on aikamme vakavin kriisi ja se uhkaa koko integraation tulevaisuutta. Nyt on erityisen tärkeää, että Euroopassa tehdään ratkaisuja, jotka saavat eurooppalaisten kansalaisten luottamuksen ja jotka auttavat maanosamme takaisin kasvun ja hyvinvoinnin polulle, hän Hänestä Suomen tulee entistä tukevammin kyetä ankkuroimaan EU-ratkaisut kansalliseen demokraattisen päätöksentekoon, jotta yhteistyön oikeutus vahvistuu kansalaisten silmissä. Tämä tarkoittaa avointa kansallista keskustelua vaihtoehdoista ja parlamenttikäsittelyä. Tarvitaan enemmän faktoja ja ratkaisuehdotuksia ja vähemmän pirujen maalaamista seinälle, hän hymähtää. Opposition kritiikki on hänestä ollut kovaäänistä, mutta sisällöltään kovin ohutta. Olisi oikein, jos oppositio rehellisesti pyrkisi erittelemään esitystensä seurauksia tavalliselle suomalaiselle veronmaksajalle. Euron kaatuminen johtaisi todennäköisesti vielä 90-luvun lamaakin syvempään talouskriisiin ja työttömyyteen Suomessa, Urpilainen arvioi. Hän muistuttaa, että euron aikana olemme nauttineet muun muassa vakaudesta, matalista koroista ja euroalueella toimimisen helpottumisesta käytännössä. Jäsenyyden hyödyt tuntuvat konkreettisesti jokaisen asuntovelallisen kukkarossa matalina korkoina, hän jatkaa. Valtiovarainministeri on joutunut ja joutuu kantamaan suurta vastuuta Suomen roolista EU:n tasolla euron kriisiä koskevissa ratkaisuissa.urpilainen kiittää kansalaisten tuesta ja vakuuttaa koko hallituksen seisovan päätösten takana. Kiertäessäni Suomea saan kannustusta työhöni. Kyllä ihmiset ymmärtävät kuinka tärkeistä, isoista ja vaikeista asioista on kyse. Kun puolustaa vilpittömästi suomalaisten veronmaksajien asemaa, niin uskon kansalaisten luottamuksen myös vahvistuvan. Hallitus on tässä työssä täysin yhtenäinen, hän vakuuttaa. Eurokriisi on edelleen täällä Sen vaikutuksia Suomen talouteen ja euron kestävyyttä sekä euroalueen tulevaisuutta ylipäätään pohtii joukko naisekonomisteja. SIVU 3 Ikääntyminen on ihanaa! Ovatko 53-vuotias rokkitähti Madonna tai 70 -vuotias Mick Jagger ikäloppuja? Eivät tietenkään, he ovat edelleen hyvässä vedossa. EU:n Aktiivisen ikääntymisen teemavuosi torjuu ikäsyrjintää ja koskettaa erityisesti naisia. SIVU 8 Kohti vihreää maataloutta Euroopan maatalouspolitiikkaa uudistetaan. Elinvoimainen elintarviketuotanto, ruokaturva, luonnonvarojen kestävä käyttö ja viherryttäminen tavoitteena. Miten käy maidontuotannon Suomessa? Sivu 7 PohjanAkka 1

2 PÄÄKIRJOITUS Tasa-arvotyön on jatkuttava Minulta tiedusteltiin hiljattain, ketkä naiset ovat antaneet merkittävän panoksen Euroopan Unionin perustamiseen ja muotoutumiseen. Kysymys oli pysähdyttävä ja hämmentävä. Mieleen nousee tuttuja nimiä Jean Monnet sta Robert Schumaniin, mutta ei ensimmäistäkään naista. Rautarouva Margaret Thatcher jätti toki jälkensä silloiseen Euroopan yhteisöön, muttei aina rakentavalla toiminnalla. Vasta aivan viimeisten vuosikymmenten aikana harvalukuiset naiset ovat ottaneet paikkansa komissaarien, johtavien virkamiesten ja EU-tuomarien riveissä, historian tekijöinä. Euroopan, ja kenties jopa koko maailman, vaikutusvaltaisin nainen on tällä hetkellä Saksan liittotasavallan kansleri Angela Merkel. Tätä kirjottaessa hän jatkaa euron pelastusoperaatiota ja tapaa eurooppalaisia virkaveljiään, tänään Italian pääministerin, viime viikolla Ranskan ja Kreikan johtajia, ensi viikolla Espanjan. Asetelmaa kuvaa hyvin se, että kaikki merkittävät keskustelukumppanit ovat miehiä, ja kaikissa näissä maissa media on tehnyt Angela Merkelin ulkonäöstä merkittävämmän asian kuin hänen politiikastaan. Hänet on demonisoitu ja esitetty milloin natsina ja milloin terminaattorina. Angela Merkelin väsyneestä ilmeestä tai muutamasta lisäkilosta uutisoidaan vahingoniloisesti, ja talouden tunnusluvut jäävät jonnekin taustalle. Joissakin maissa pilapiirtäjät ovat ylittäneet hyvän maun rajat niin räikeästi, että olen närkästynyt yleisesti oman sukupuoleni ja erityisesti rouva kanslerin puolesta. Ilmiö kertoo luonnollisesti eniten median asenteista ja siitä ympäristöstä, jossa naiset yhä päivittäin kohtaavat sukupuoleensa liittyviä ennakkoluuloja ja käsityksiä. Ilmiö on sama myös Suomessa, ei vain ehkä niin näkyvä. Tiedotusvälineissä kerrotaan naispoliitikoista ja naiskirjailijoista. Huomasitte varmaankin, että naispurjehtijat toivat Lontoosta olympiamitaleita? Etuliitteet pyrkivät korostamaan tulkintaa, jonka mukaan naiset ovat vasta aivan äskettäin tulleet mukaan sellaisiin kategorioihin, jotka ovat perinteisesti miehisiä: politiikka, kirjallisuus, purjehdus. Samalla syntyy vaikutelma, jonka mukaan nämä kategoriat merkittävällä tavalla muuttuisivat naisten osallistumisesta. Tällaista kieleen ja ajatteluun kätkeytynyttä arvottamista on luonnollisesti paljon vaikeampi vastustaa kuin näkyvää diskriminaatiota. Tasa-arvotyössä voidaan saavuttaa konkreettisia tuloksia vain, jos ymmärretään myös niitä perusrakenteita, joihin käytäntömme perustuvat. Tämä PohjanAkan numero esittelee joukon lahjakkaita, ahkeria ja ammattitaitoisia naisia, jotka toimivat ja työskentelevät tasa-arvon puolesta. He edustavat poliittisen puoluekentän laajaa kirjoa ja/tai vain omaa itseään. He antavat meille uskoa naisten aseman tulevaisuuteen, olipa sitten kyse samapalkkaisuudesta, eläkkeistä, aktiivisesta vanhenemisesta, yrittäjyydestä tai euron tulevaisuudesta. Työtä pitää jatkaa! Satu Paasilehto, Eurooppanaisten puheenjohtaja Euron poliittinen voima Eurooppa pohtii parhaillaan, mahtuuko se jatkossakin yhteen rahaliittoon. Euroalueen taloudet eivät odotuksista huolimatta ole kulkeneet samaan suuntaan ja erot yhteisvaluutan hallinnoimisessa, eli jäsenmaiden poliittisissa kulttuureissa, ovat käyneet ilmeisiksi. Tässä keskustelussa euroon kohdistuneet poliittiset odotukset nousevat harvemmin esille. Kun yhteisvaluutta luotiin, siitä oli määrä tulla eurooppalaisen identiteetin ja yhteenkuuluvuuden vahva tukipilari. Yhteisen rahan kautta kansalaiset mieltäisivät kuuluvansa eurooppalaiseen projektiin: raha yhdistää, siinä missä kielten ja kulttuurien kirjo jakaa Eurooppaa. Monella taholla yhteisvaluutan nähtiin myös lujittavan EU-maiden välisiä turvallisuuspoliittisia siteitä. Kun oltaisiin yhteisessä valuutassa, myös keskinäinen turvallisuuspoliittinen riippuvuus syvenisi. Yhteisvaluutan tähänastinen olemassaolo ei ole lunastanut kaikkia siihen liitettyjä toiveita, mutta monessa suhteessa kehitys on edennyt odotusten mukaisesti. Kansalaiset ovat euroalueeseen kuuluvissa maissa olleet ensinnäkin huomattavan tyytyväisiä euron olemassaoloon. Suomi käy esimerkiksi maasta, jossa kansalaiset ovat aika ajoin olleet tyytyväisempiä yhteisvaluuttaan kuin EU-jäsenyyteensä yleensä. Toiveena on siis ollut, että vaikka EU menisi, niin euro kuitenkin jäisi. Euroon on liitetty paljon positiivisia mielikuvia ja tuntemuksia. EU:ssa on jäsenmaita, jotka ovat ottaneet yhteisvaluutan epävirallisesti käyttöön jo ennen virallista liittymistään siihen. Toisaalta on muistettava, ettei pohjoismaisten naapurimaidemme Ruotsin ja Tanskan eurooppalaisuus ole kärsinyt, vaikka ne eivät ole euroon liittyneetkään. Yhteisvaluutasta luopuminen merkitsisi epäsuotuisien talousseuraamusten ohella luopumista keskeisestä EU:n yhteenkuuluvuuden lujittajasta. Rajat piirtyisivät pikkuhiljaa takaisin Euroopan kartalle, kun valuutta vaihtuisi unionin sisärajoilla. Kansallisten valuuttojen kautta palautuisi palasia kansallista historiaa, jotka synnyttävät jäsenvaltioiden välillä yhtä hyvin myönteisiä kuin kielteisiä mielikuvia. Vuosikymmeniä hiotun unelman sisämarkkinat kruunaavasta yhteisestä valuutasta ajaessa karille haihtuisi ainakin hetkellisesti into ja inspiraatio integraation syventämiseen. Euroopan taloustilanne on vaikea, eivätkä EU-maiden kansalaisyhteiskunnat olleet varautuneet sen kaltaisiin avustustoimiin kuin mitä talouskriisin akuutti vaihe on niiltä vaatinut. Vastuunkanto julkisen talouden hoidosta on jatkossakin pidettävä pääsääntöisesti jäsenmaiden kontolla. Silti ei päästä mihinkään siitä, etteikö integraation kaltainen poliittinen hanke edellyttäisi myös määrättyä keskinäistä auttamistahtoa kriiseissä, olivatpa ne talouteen taikka turvallisuuteen liittyviä. Kaikissa EU-maissa on syytä muistaa, että seuraavan kriisin kohdatessa ne voivat itse olla avun tarvitsijoita. Teija Tiilikainen, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Naisekonomistit arvioivat tulevaa: Euro tarvitsee selkeämmät pelisäännöt Suomalaisten naisekonomistien mielipiteet euron ja euroalueen tulevaisuudesta vaihtelevat romahdusvaaran tunnustamisesta pankkien syveneviin ongelmiin. Silti perusvire heillä on optimistinen; julkisen talouden pelisäännöt, joihin sitoudutaan, ylikansallinen pankkivalvonta ja toimivat kriisin hoitovälineet mahdollistavat euroalueen säilymisen, siitä huolimatta että joku tai jotkut maat siitä joutuisivatkin lähtemään. Ekonomisteiltä kysyttiin seuraavat kysymykset: 1. Tuleeko euroalueessa tapahtumaan muutoksia, ja jos tulee, millaisia? 2. Tarvitseeko euro säilyäkseen alueen yhteisen talouspolitiikan? 3. Liittovaltiokehityksen hyvätja huonot puolet? 4. Onko euro ollut Suomelle oikea ratkaisu, perusteluja? 5. Minkälaisena näet euron ja euroalueen tulevaisuuden elokuussa 2012? Luottamus päätöksentekokykyyn palautettava nopeasti Johtaja, Seija Ilmakunnas, Palkansaajien tutkimuslaitos 1. Kyllä jossain vaiheessa tulee. EU:n uusimmilla jäsenmailla ei ole erityislausekkeita rahaliiton suhteen, joten niiden on tarkoitus siirtyä euron käyttöön, kun ne täyttävät lähentymiskriteerit. Riski euroalueen hajoamisesta on myös olemassa, mutta en pidä sitä todennäköisimpänä vaihtoehtona. 2. Euro tarvitsee säilyäkseen yhteisiä julkisen talouden pelisääntöjä ja niiden noudattamista. Niin ikään tarvitaan entistä laajempaa makrotalouden koordinaatioita, jolla ennaltaehkäistään mm. yksityisen sektorin ylivelkaantumista ja kuplatalouden ilmiöitä. Rahaliitto tarvitsee myös yhteistä ylikansallista pankkivalvontaa ja välineitä pankkikriisien hoitamiseksi. 3. Liittovaltiokehityksellä eri ihmiset tarkoittavat eri asioita.joku tarkoittaa liittovaltiokehityksellä ns. tulonsiirtounionia ja pysyvää yhteisvastuuta julkisesta velasta. Toinen voi tulkita liittovaltiokehitykseksi jo nyt tehdyt sopimukset, jotka tähtäävät talouspolitiikan tiiviimpään koordinointiin. 4. Kun euro täytti kymmenen vuotta, niin arvioissa korostuivat euron myönteiset vaikutukset Suomelle. Talouskasvu oli meillä euroalueen keskimääräistä kasvua vahvempaa, korot entistä matalampia sekä vakaita ja inflaatiokehitys maltillista. Finanssi- ja talouskriisin aikanakin Suomi on pärjännyt suunnilleen samassa tahdissa kuin rahaliiton ulkopuolelle jäänyt Ruotsi. 5. Nyt on kiire saada aikaiseksi yhteinen visio siitä, miten eri EUtoimijat (erityisesti kriisirahastot ja EKP) pelaavat yhteen. EKP:n elokuun alussa esittämissä askelmerkeissä on minusta aineksia kriisin taltuttamiseen. Luottamus euromaiden yhteiseen päätöksentekokykyyn pitää saada kuitenkin pian palautetuksi, jotta eurolle ei käy huonosti. Kreikka todennäköisin ensimmäinen lähtijä Tiina Helenius, Pääekonomisti, Handelsbanken 1. Uskon, että tulee. Euro säilyy, mutta ei nykyisessä kokoonpanossaan. Yksi kimmoke jäsenmaan irtautumiselle saattaisi olla työttömyyden jämähtäminen sellaiselle tasolle, joka ei enää ole poliittisesti kestävä. Todennäköisin vaihtoehto ensimmäiseksi irtautujaksi on Kreikka, joka joutuu päätöksen tehtyään kantamaan massiivisen devalvaation seuraukset. Jonossa seuraavina ovat Portugali ja Espanja. 2. Ainakin yhtenäisemmän kuin nyt. Uskon, että lopulta tarvitaan jonkin asteista tulojentasausta jäsenmaiden kesken, kun huomataan, ettei ongelmamaat pysty tervehdyttämään talouttaan vain sisäisellä devalvaatiolla. 3. Hyvät - kurinalaisuutta finanssipolitiikkaan, huonot - tulonsiirtomekaniikka voi luoda kannusteita vapaamatkustamiseen. 4. Kyllä, euro on tukenut Suomen taloudellista menestystä (mm. valuuttariskin poistuminen eurooppa-kaupassa, devalvaatiokierteen katkeaminen ja keskittyminen tuottavuuden ylläpitoon), mutta se ei ole ollut ratkaiseva tekijä sille. Uskon, että mikä tahansa maa menestyy myös rahaliiton ulkopuolella, jos se pitää hyvää huolta julkisen talouden kestävyydestä ja yksityisen sektorin kilpailukyvystä. Perustelut rahaliittoon menolle olivat aikoinaan ymmärtääkseni ennen kaikkea poliittiset, ja tässä mielessä uskon euron olleen Suomelle hyvä asia. 5. EKP:a tarvitaan tukemaan Espanjaa ja mahdollisesti myös Italiaa. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja euroalueen kriisirahastot joutuvat pumppaamaan rahaa niihin maihin, jotka eivät saa sitä riittävästi joukkovelkakirjamarkkinoilta. Tukitoimet pitävät järjestelmän hengissä ja euroalueen koossa toistaiseksi, mutta mikäli kriisitaloudet eivät pääse kunnolla toipumisen alkuun ja työttömyys pysyy korkeana, romahdusvaara on ja pysyy. Euron ongelmia ei ratkaista pelkällä budjettikurilla Leena Kerkelä, Ekonomisti, Pellervon taloustutkimus PTT 1. En näe euroalueessa muita muutoksia kuin, että yksittäisten kriisimaiden taloudet tulevat supistumaan edelleen ja niiden pankkisektorit tulevat olemaan suurissa ongelmissa. Tämä heijastuu Suuren valiokunnan puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri: Lisää avoimuutta päätösten valmisteluun Teksti Hertta Vuorenmaa Kuva Sanna Peurakoski / Februar Suuren valiokunnan puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri haluaa lisää avoimuutta EU-asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Suomen eduskunta on varmasti yksi parhaiten informoiduista parlamenteista koko EU:ssa. Unionin tasolla päätösten valmistelussa ei voida aina etukäteen käsitellä julkisesti kaikkea markkinareaktioiden vuoksi, mutta paljon on kyllä turhaa hiljaisuuttakin. Demokratia pitäisi saada paremmin mukaan, hän Liittovaltio kuin avioliitto Kumpula-Natri ei pelkää EU:n liittovaltiokehitystä. Hän näkisi mielellään monissa yhteyksissä tiiviimpää yhteistä eurooppalaista politiikkaa, mutta rahat on syytä pitää erillään. Minulla on liittovaltiosta vähän samanlainen olo kuin suomalaisilla naisilla avioliitosta. Suomalainen nainen menee kyllä mielellään naimisiin, mutta säilyttää oman pankkitilinsä, hän naurahtaa. Yhtenäisempään talouspolitiikkaan Kumpula-Natri uskoo olevan tarvetta. Mutta se ei todellakaan, ei missään tapauksessa tarkoita sitä, että laittaisimme kaikkien maiden velat yhteen ja maksaisimme niitä yhdessä. Kaikkien valtioiden on kannettava omat vastuunsa, hän painottaa. Yksi talousintegraation muoto voisi olla yhteinen eurooppalainen pankkivalvonta. Vakuudet suojelevat Suomen taloutta Li Andersson: Rahaliiton rakenteita kehitettävä 1. Jos jatketaan nykyisellä tiellä, näen euroalueen tulevaisuuden synkkänä. Tähänastinen kriisipolitiikka ei ole paneutunut kriisin syihin, josta johtuen tukipakettien funktio lähinnä on ollut ajan ostaminen sekä sijoittajien ja pankkien tappioiden paikkaaminen. Tukipaketteihin liitetyt rajut leikkausohjelmat ovat heikentäneet ihmisten sosiaaliturvaa ja johtaneet työttömyyden kasvuun. Nuorisotyöttömyys on tällä hetkellä historiallisen korkealla tasolla koko Euroopassa. Eurokriisi antaa mahdollisuuksia kehittää rahaliittoa oikeudenmukaisempaan ja kestävämpään suuntaan niin, että se kykenee vastaamaan suhdannevaihteluihin ja akuuttiin kriisiin. Tämä tarkoittaa Euroopan keskuspankin vahvempaa roolia markkinoiden rauhoittamisessa, mutta myös työllisyyden parantamisessa. Unionissa tulisi vastata myös veronkiertoon, korruptioon ja finanssisektorilla oleviin ongelmiin. Kriisi voi myös synnyttää uusia kansalaistoimijoiden yhteistyöprojekteja. koko euroalueelle pankkijärjestelmän kautta 2. Ei, sillä yhteinen talouspolitiikka vaatisi siihen siirtymistä eikä sitä ole näköpiirissä. Toisaalta eurojärjestelmän ongelmat ovat kuitenkin enemmän raha- ja valuuttapolitiikkaan liittyviä, joten niitä ei ratkaista yhteisellä budjettikurilla. 3. Liittovaltiokehityksen hyvä puoli on se, että siihen sitoutuminen edellyttää yhteisesti jaettua näkemystä tulevaisuudesta. Koska Euroopassa ei tätä näkemystä ole, ei liittovaltiokehityskään syvene. 4. On tullut selväksi, että päätökset euron ja EU:n taustalla eivät ole olleet taloudellisia vaan poliittisia ja siksi ne ovat myös aikaan sidottuja. Tästä syystä on hedelmätöntä väittää Suomen ratkaisua vääräksi, jolloin se on ollut oikea. 5. Uskon näkemyksiin pitkästä hitaan kasvun ajanjaksosta. Päättäjiltä selkeämpi viesti markkinoille Minna Punakallio, Pääekonomisti, Veronmaksajien keskusliitto Suomi sai vaatimansa vakuudet Kreikan toiseen ja Espanjan ensimmäiseen tukipakettiin. Suomen osuus taattavasta ERVV-lainasta Espanjalle on noin 1,93 miljardia euroa ja Kreikalle 2,2 miljardia euroa. Suomen saama vakuus kattaa 40 prosenttia lainojen määrästä. Vakuuksien merkityksestä ja ensisijaisen velkojan asemasta on keskusteltu kiivaastikin. Vakuudet rajaavat Suomen riskejä. Ne ovat jo nyt suojelleet Suomen taloutta kaikkein pahimmilta kolauksilta. Vakuuksiin liittyvillä kommenteilla on tehty politiikkaa, mutta minusta tärkeää on se, että talousihmiset ovat koko ajan ymmärtäneet niiden merkityksen, Kumpula-Natri Hankalan maine ei ole haitannut Suomesta on vakuusvaatimusten myötä tullut uudella tavalla toisenlainen toimija EU:n sisällä. Meidät nähdään ehkä hieman vaativina juuri nyt. Mutta ei ole häpeä tehdä työnsä hyvin ja rahamarkkinoilla Suomea on myös kiitetty näistä ratkaisuista. Vaativan maine ei ole haitannut muuta politiikan tekoa, sanoo Kumpula-Natri. Kaikilla euromailla ei ole yhtä tiukka politiikka näissä asioissa, mutta meillä on ja se on minusta vain hyvä. Emmekä kuitenkaan ole yksin, me olemme nyt vain ensimmäisinä, hän jatkaa. Kumpula-Natrin mielestä Suomi on hoitanut hyvin pohjatyön, eli vakausmekanismin säännöt kuntoon. Olemme myös nostattaneet mielenkiintoa Suomea kohtaan. Meillä ei 1. Miten näet euroalueen tulevaisuuden? 2. Jos euro hajoaa, miten käy Suomen? 3. Onko eurosta ollut Suomelle hyötyä? 4. Miten Suomen hallitus on hoitanut eurokriisiä? 5. Pitääkö Suomen osallistua euron tukemiseen vai lopettaa se? Kolmas mahdollinen skenaario, on että rahaliitosta luovutaan ja palataan unioniin ennen yhteisvaluuttaa. 2. Euron hajoamisen suoria seurauksia on mahdotonta arvioida. Hallittu alasajo on täysin eri asia kun lyhyellä aikavälillä tapahtuva hallitsematon hajoaminen. Mikäli koko rahaliitto hajoaa, saavat nykyiset euromaat takaisin omat valuuttansa ja rahapoliittisen suvereniteetin. Tämän seurauksena kansallisen finanssipolitiikan ja rahapolitiikan liikkumavara lisääntyy ja Suomi ja muut maat voivat itsenäisesti vastata suhdannevaihteluihin tehokkaammin. Toisaalta omiin valuuttoihin siirtyminen palauttaisi ongelmia, joista eri maissa kärsittiin ennen euroa. 3. Eurosta on taatusti ollut taloudellista hyötyä vientiteollisuudelle ja varsinkin pienimmille yrityksille. Yksittäisen kuluttajan näkökulmasta yhteisvaluutta on ollut kätevä ja helpottanut esimerkiksi hintavertailujen tekoa. 4. Suomen hallitus on valitettavasti painottanut Suomen edun turvaamista ja austeritypolitiikkaa. Hallituksen vaatimat vakuudet edustavat linjaa "minä ensin ja sitten muut", vaikka tässä tilanteessa pitäisi tarjota positiivisia ratkaisuja akuutin kriisin ratkaisemiseksi. 5. Suomen tulisi ajaa rahaliiton rakenteellista kehittämistä ja lopettaa nykyisen epäonnistuneen kriisinhoidon varaukseton tukeminen. 1. Euroalue muuttuu varmasti. Euroalueesta pitäisi pystyä myös eroamaan hallitusti, jos maan talous ei ole eurokelpoinen. Toivon Kreikassa jo tehtyjen oikeansuuntaisten uudistusten vuoksi, ettei Kreikan tai muun kriisimaan mahdollinen ero eurosta tapahdu pakon sanelemana ilman erolle luotuja pelisääntöjä. 2. Minusta nykyiset talouspolitiikan raamit (esim. vakaus- ja kasvusopimus lisäyksineen) riittävät, sillä eurokriisissä ei ole enää kyse talouspolitiikan ratkaisuista, vaan rahamarkkinoiden luottamuksesta EU-päättäjiin. Euro tarvitsee säilyäkseen selvät pelisäännöt ja jäsenmaiden ehdottoman sitoutumisen yhteisen euron säilyttämiseen. 3. Liittovaltiokehityksen hyviin seurauksiin miellän lisääntyneen koordinaation ja luottamuksen. Jos sillä tarkoitetaan ylikansallisempaa päätöksentekoa ja voimakkaampaa tulojentasausta, liittovaltiokehitys ei kuulosta hyvälle. 4. Euro on ollut oikea ratkaisu, sillä se on tukenut Suomen kansainvälistymistä ja avautumista ja luonut meille uudenlaista identiteettiä. Korkojen vakaus on helpottanut yrityksiä ja asuntovelallisia. 5. Näen euroalueen tulevaisuuden myönteisenä. Nyt kriisinhallinta vie kuitenkin liikaa voimavaroja muulta työltä. ole mitään syytä hävetä mutta minkäänlaiseen ylimielisyyteenkään ei ole syytä, hän muistuttaa. Suomi ei jätä euroa Eurokriisin pitkittyminen ja syventyminen huolestuttaa Kumpula-Natria. Nyt täytyy etsiä uusia keinoja, erilaisia malleja ja miettiä laajasti yhdessä mitä voidaan tehdä kriisin pysäyttämiseksi ja uuden kasvupyrähdyksen alkuun saamiseksi. Myös parlamenttien pitäisi olla näissä pohdinnoissa entistä aktiivisemmin mukana ja kansalaisille pitäisi jakaa enemmän oikeaa tietoa vaihtoehdoista, pohtii Miapetra Kumpula-Natri. Eurooppa ja sen talous vanhenevat ja Aasia kasvaa koko ajan, maailman tasapaino muuttuu, Kumpula- Natri miettii. Se on minusta selvää, että Suomen ei kannata lähteä eurosta. Me kuulumme samaan porukkaan Saksan ja muiden pohjoismaiden kanssa vaikka olemmekin pohjoismaista ainoa euromaa. Me emme muutu Ruotsiksi vaikka lähtisimmekin eurosta, hän muistuttaa. Pirkko Ruohonen-Lerner: Oma valuutta hyödyttäisi Suomea 1. Euroalueen tulevaisuus näyttää hyvin synkältä. Tukipakettipolitiikalla ei ole onnistettu vakauttamaan euroa, vaan ne ovat pikemminkin vain pahentaneet tilannetta. Nykyisen kriisipolitiikan päässä häämöttää todennäköisesti euron ainakin osittainen hajoaminen. 2. Jos euro hajoaa pakolla ja kaoottisesti, on tällä hyvin negatiivinen vaikutus Suomen talouteen. Jos taas euro päätetään purkaa hallitusti, jäisivät lyhyenkin aikavälin vaikutukset todennäköisesti aika pieniksi. Pitkällä aikavälillä Suomi hyötyisi taloudellisesti omasta valuutasta ja rahapolitiikasta. 3. Euron teoreettisia hyötyjä ja haittoja on vaikea mittavasti todistaa. Voidaan kuitenkin perustellusti väittää, että Suomen eurojäsenyydestä ei ole ollut ainakaan merkittävää taloudellista hyötyä. Pikemminkin päinvastoin. 4. Heikosti. Hallitus on jakanut itsepäisesti tukipakettipolitiikan linjalla, vaikka on täysin selvää että ne eivät toimi. Lisäksi miljardiluokan kriisipäätöksiä on ajettu läpi usein hirveällä kiireellä ilman kunnollista valiokuntakäsittelyä tai vaihtoehtojen pohdintaa. Eduskunta on muutettu ratifiointi-automaatiksi. 5. Tukipolitiikka on perussopimuksen vastaista toimintaa. Jo ensimmäisen Kreikan tukipäätöksen yhteydessä Suomen neuvottelijoiden olisi pitänyt vedota perussopimukseen. Perussuomalaiset ovat alusta lähtien vastustaneet ylivelkaantuneiden euromaiden suoraa ja katteetonta tukemista. Tukipaketit eivät toimi ja ovat Suomen kannalta epäoikeudenmukaisia ja vaarallisen kalliita. 2 PohjanAkka PohjanAkka 3

3 Vuoden pakolaisnainen Malalai Rahim: Kukaan ei lähde pakolaiseksi huvikseen KOLUMNI Jeanette Björkqvist Lammaslauma Köyhyys yhä iso haaste EU:lle Köyhyyden vähentäminen yksi unionin avaintavoitteista. Lapsiköyhyys Suomessa on kaksinkertaistunut kuluneiden 15 vuoden aikana. Suomen Pakolaisavun vuoden 2012 pakolaisnaiseksi valitsema afganistanilaissyntyinen lääkäri on viiden lapsen äiti Malalai Rahim Seinäjoelta. Rahim on joutunut pakenemaan maastaan, työskennellyt pakolaisleirillä ja toimii nyt lääkärinä Suomessa. Teksti Shakiba Adil Kuva Rahim Malalai Rahim arvostaa Suomessa rauhaa, turvallisuutta, tasa-arvoa ja koulutusta. Elämämme Suomessa on menossa valoisaan suuntaan. Lapset opiskelevat, vanhin poikani on ammattikoulussa, toinen poikani Latviassa opiskelemassa lääketiedettä, kolmas opiskelee rakennusinsinööriksi, neljäs on lukiossa ja viides laon viidennellä luokalla. Itse olen töissä ja miehelläni oli oma yritys, josta hän on nyt sairaslomalla, Rahim kertoo perheestään. Pakolaisapu korosti valinnassa erityisesti yrittäjyyttä ja yritteliäisyyttä. Malalai Rahim, 46, on ankarasta taustastaan huolimatta ponnistellut Suomessa tiensä lääkäriksi. Talebanit estivät naisilta työnteon Rahim opiskeli lääkäriksi Neuvostoliitossa ja työskenteli lääkärinä Afganistanissa kunnes talebanit kielsivät naisilta ammatin harjoittamisen. Sodan aikana me matkustimme paikasta toiseen etsien rauhaa. Minä, mieheni ja koko perheeni olimme hengenvaarassa, ja meidän oli pakko paeta Iraniin, hän muistelee. Siellä hän työskenteli kaksi vuotta pakolaisleirin lääkärinä Iranin ja Afganistanin rajalla. Kuusihenkinen perhe saapui kiintiöpakolaisina Suomeen vuonna Heidät sijoitettiin aluksi Tampereelle, jossa Kuva Sanna Peurakoski / Februar Maahanmuutto on ajankohtainen aihe koko Euroopassa. Väestön ikääntyminen ja alhainen syntyvyys aiheuttavat tilanteen, jossa työvoiman saannin varmistaminen edellyttää aktiivista maahanmuuttoa. Samalla halutaan kuitenkin huolehtia siitä, että muuttoliike on hallittua. Euroopan unioni kirjasi yhtenäisen eurooppalaisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan tavoitteekseen jo vuonna Työ on edennyt hitaasti, koska maahanmuuttokysymykset ovat perinteisesti kuuluneet valtioiden vahvaan suvereniteettiin ja huippukokouksissa sovittujen poliittisten linjausten päätyminen kaikkia jäsenvaltioita koskevaksi lainsäädännöksi vie aikaa, sanoo valtiosihteeri Marjo Anttoora sisäasiainministeriöstä. Vaikka monien kompromissien tuloksena onkin hyväksytty joukko turvapaikkaa ja maahanmuuttoa koskevia vähimmäissäännöksiä, niin silti käytännöt jäsenvaltioissa voivat vaihdella. Toisen vaiheen säädökset on tarkoitus saada valmiiksivuoden loppuun mennessä. Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kehittäminen on Suomen tavoite. Jotta pystytään vähentämään turvapaikanhakijoiden liikkumista EU:n alueella jäsenvaltiosta toiseen, on sovittava kansainvälisen suojelun antamisen lisäksi myös muista oleskeluperusteista sekä hakijoiden ja luvan saaneiden oikeuksista, sanoo Anttoora. Suomessa tavoitteena on parantaa laatua ja lyhentää turvapaikkahakemusten käsittelyaikoja. Väkivalta ja syrjäytyminen uhkaavat naisia Maahanmuuttajanaisten kotoutumista heikentää usein työttömyys ja heikko kielitaito. Kulttuurisista syistä jäädään myös herkemmin kodin seinien sisäpuolelle eikä osallistuta suomen kielen kursseille. Myös perheväkivalta ja kunniaväkivalta uhkaavat tyttöjä ja naisia meillä niin kuin muuallakin. Euroopassa alaikäisten avioliitot ovat nousseet esiin. Kotouttamista pitää kehittää edelleen niin, että näihin vaikeisiin asioihin osataan ja pystytään puuttumaan, Anttoora Kouluissa pitää olla riittävästi resursseja, jotta maahanmuuttajalasten mahdollisesti tarvitsema lisätuki opintojen alkuvaiheessa perheeseen syntyi viides lapsi. Rahim opiskeli suomenkielen ja sai lääkärin toimiluvan Suomessa vuonna Nyt hän työskentelee Seinäjoen keskussairaalassa ja erikoistuu gynekologiksi. Kukaan ei lähde pakolaiseksi omasta innostuksestaan tai halustaan, vaan pakosta. Silloin joutuu jättämään sukulaiset, ystävät, kotimaan sekä lapsuuden ympäristön taakseen, eikä se ole koskaan helppoa, Rahim Leikkauksia taskulampun valossa Hän sai lääkärin pätevyyden vuonna 1988 ja työskenteli lääkärinä ensin Kabulissa ja myöhemmin Pohjois-Afganistanissa. Lääkärin työ oli todella rankkaa. Afganistanissa oli puutetta lääkäreistä, varsinkin naislääkäreistä. Suurin osa potilaistani oli lapsia ja naisia. Monessa kaupungeissa ei ollut sota-aikana laboratorioita tai röntgeneitä. Minä tein töitä paikassa, jossa oli vain verenpainemittari, pihdit ja stetoskooppi, Rahim kertoo. Jos potilaalle tuli hätä iltamyöhään, hän hakeutui suoraan minun kotiini, koska heille sairaalan meneminen olisi ollut vaikeampaa. Tämä tilanne oli kaikilla lääkäreillä sota-aikana. Jokaisen lääkärin velvollisuus on auttaa hädässä olevaa, varsinkin meillä, kun oli köyhyys, sotaa ja nälänhätää, Rahim kuvailee. Suuri ero Suomen ja Afganistanin välillä on, että Afganistanissa EU linjaamassa uuden ajan maahanmuuttopolitiikkaa on saatavilla. Tasa-arvoiset oppimisen edellytykset ovat parasta syrjäytymisen estoa, sanoo Anttoora. Kerjäläiset kadulla herättivät monet Muista EU-maista tuttu kerjäläisilmiö alkoi näkyä muutama vuosi sitten myös Suomessa. Osa heistä haki EU-kansalaisina turvapaikkaa. Emme halunneet olla liian houkutteleva maa. Kesällä 2010 tiukennettiin lakia siten, että turvapaikkaa hakenut EU:n kansalainen ei enää kuulu vastaanoton piiriin, eli ole oikeutettu sosiaalietuuksiin, kun hän on saanut tiedoksi Maahanmuuttoviraston kielteisen päätöksen. Turvapaikkaa hakeneiden EU-kansalaisten määrä putosi heti kun tieto tästä levisi. Myös tieto kadulla asuvien kerjäläisten lasten huostaanotosta vaikutti siihen, ettei lapsikerjäläisten määrä meillä noussut missään vaiheessa suureksi, kertoo valtiosihteeri Anttoora. Kerjäämiseen mahdollisesti liittyvä ihmiskauppa-ulottuvuus on kysymys, jonka sijoittamista ihmiskauppalain piiriin selvitellään. Agressiiviseen kerjäämiseen poliisi voi aina puuttua. Ihmiskauppaa ei tunnisteta Ihmiskaupan paljastuneiden uhrien määrä on kasvanut meillä vuosittain. Viime vuonna ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän piiriin kuului 52 henkilöä. Määrä on noin kymmenkertainen verrattuna vuoteen 2006, jolloin järjestelmä perustettiin. Valtaosalla tällä hetkellä auttamisjärjestelmän piirissä olevista henkilöistä on taustalla työperäinen hyväksikäyttöepäily. Suomessa vallitsi pitkään käsitys, ettei meillä ole ihmiskauppaa. Ja jos olikin, niin se yhdistettiin usein prostituution. Meillä ei edelleenkään tunnuta kovin helposti tunnistettavan ihmiskaupan uhreja. En usko että kyse on välinpitämättömyydestä vaan ennemminkin koulutuksen puutteesta, sanoo Anttoora. yksi lääkäri hoiti kaikkia ihmisiä ja kaikenlaisia sairauksia, koska oli pakko. Kun potilas tuli kotiini hoidettavaksi, minun oli pakko hoitaa hänet, vaikka olisin ollut itse sairas. Muistan kun synnytin neljättä lastani, niin heti synnytyksen jälkeen ja ennen synnytystä olin vastaanottanut potilaan, hän Suomessa teknologia on huippuluokkaa ja lääkärit voivat päivittäin päivittää tietojaan netin, kirjaston, koulutuksen tai kirjojen avulla. Afganistanissa ei ollut kirjoja, joista olisi voinut saada tietoja työstään. Leikkasin jopa taskulampun valossa, kun ei ollut sähköä, Rahim kertoo. Oikeus päättää omasta ammatistaan Malai Rahim uskoo, että heidän lapsillaan on hyvä tulevaisuus Suomessa. Arvostan todella paljon sitä, että täällä jokainen ihminen voi itse päättää omasta ammatistaan ja pystyy opiskelemaan niin paljon kuin haluaa iästä riippumatta. Kaikkia kunnioitetaan ja jokaisella on oma arvostettu asema yhteiskunnassa, hän Rahimin perheeseen kuuluu viiden lapsen lisäksi kaksi miniää, yksi lapsenlapsi ja toinen lapsenlapsi on tulossa. Suomessa asuvat myös siskoni, kaksi veljeäni ja mieheni veli perheineen. Äiti ja muut sukulaiset asuvat Afganistanissa, hän kertoo. Työtä, opiskelua ja tasa-arvoa Hallittu maahanmuutto pitää valtiosihteeri Marjo Anttooran mukaan sisällään aina sen, että maahanmuuttajat voivat kotoutua kunnolla. Miten tulla osaksi yhteiskunnan elämää, löytää työtä, ystäviä, opiskelupaikan? Siinä kysymykset, jotka jokainen maahanmuuttaja kohtaa tavalla tai toisella, hän Näissä kysymyksissä tasapainoillaan jatkuvasti sen kanssa, että osataan hyväksyä erilaisuus, mutta ei olla liian sinisilmäisiä. Jokaisen kannattaa myös pohtia omaa suhtautumistaan vieraan näköisiin ihmisiin ja omia mielikuviaan heistä. Olisipa meillä kaikilla enemmän rohkeutta tutustua avoimin mielin uusiin ihmisiin, toivoo valtiosihteeri Marjo Anttoora. Reaktio reportaasin pääkuvaan oli nyrpeä: Miten on mahdollista, että nainen on käärinyt kolme päivää vanhan vauvan samanlaiseen huopaan, jonka saa suomalaisesta äitiyspakkauksesta? Sen takia, että hän synnytti tyttärensä Helsingin Naistenklinikalla. Suomalainen yhteiskunta katsoi, että Romanian romanille on annettava paikka synnyttää. Toinen reaktio olisi voinut olla kysymys miten nuoren naisen, hänen miehensä, heidän vastasyntyneen vauvansa ja kahden muun lapsensa on mahdollista asua ränsistyneessä asuntovaunussa takapihalla Helsingissä? Silloin vastaus olisi ollut: Usko siihen, että elämä toisessa eurooppalaisessa maassa olisi parempi kuin kotona, ajoi heidät tänne. Moni meistä näki tämän nuoren äidin kerjäämässä polvillaan keskellä Narikkatorin ihmisvirtoja. Näimme nuoren isän, kun hän kiersi puistoja keräämässä tyhjiä pulloja, joista sai kolikoita, joilla sai velliä ja ruokaa perheelle. Ehkä juuri tämä nuori nainen antoi voimaa niille kymmenille tuhansille vihaisille nettikirjoituksille, joissa päiviteltiin kerjäläisten tunkeutumista meidän idylliimme. Suomessa oli muutama sata romaania, kun päättäjät alkoivat työstää kerjäämisen kieltävää lakia. Heitä ei ollut täällä sen enempää silloin kun keskustelu kävi kiivaimmillaan siitä, syyllistyivätkö jotkut heistä ihmiskauppaan. Heitä oli täällä ehkä jopa vähemmän silloin, kun poliisi kerta toisensa jälkeen vihjaili järjestäytyneestä rikollisuudesta Turun paikallislehdessä komisario vertasi kerjäläisiä lammaslaumaan, jota he koettivat häätää. Yhtenä päivä lauma oli yhdessä paikassa, seuravana toisessa. Hän vertasi romaneja myös finneihin. Teini-iässä tuli finnejä. Tämä ongelma on kuin finni; puserrat sen ja hetken päästä se kasvaa takaisin. Siihen aikaan Turussa oli kymmenkunta romaania. Itä-Euroopan romanit olivat ongelma ja voimat keskitettiin siihen, että heidät saadaan pois Suomesta. Ja nythän me olemme jo menossa parempaan suuntaan. Romaniasta saapui poliisi avustamaan suomalaisia kollegojaan. Yhdessä he ovat onnistuneet ajamaan lammaslauman pois. Saamme kiittää myös uutta lakia, jolla kiellettiin laittomien leirien rakentaminen laki, jota poliisi on aktiivisesti valvonut. Romaneja on ajettu pois yhä vihaisemmin istumasta kadulla. Ihmiset eivät enää tiputa mukeihin kolikoita. Pois ajetusta lammaslaumasta löytyy lapsia, isiä, äitejä, isovanhempia, uhreja ja tekijöitä. Siitä löytyy kouluttamattomia, lukutaitoisia, viisaita, tyhmiä, rehellisiä, epärehellisiä, epätoivoisia ja määrätietoisia. Siitä löytyy myös kolmen lapsen äiti ja hänen miehensä. Viimeksi kun tapasimme vuonna 2010, viranomaiset olivat tosissaan ryhtyneet toteuttamaan uhkailujaan huostaanottaa romanialaisten lapsia. Syynä tähän oli, ettei lapsia voi pitää niin surkeissa oloissa kun he täällä Suomessa elivät talojen alla, puistoissa, asuntovaunuissa ja autoissa. Sitä, miltä lasten olot kotimaassa näyttivät, ei kysynyt kukaan. Sehän oli, ja on edelleen, Romanian ja Bulgarian asia. Nämä maat eivät ole tehneet mitään parantakseen romanien elinoloja sen jälkeen kun ne vuonna 2007 liittyivät unioniin. Mutta ehkä ne tekevät sen nyt kun muut EU-maat onnistuvat ajamaan Itä-Euroopan romanit takaisin kotimaihinsa. Tai sitten eivät tee. Mutta sehän ei enää ole meidän ongelma. Teksti Elina Palola (erikoistutkija, THL) Kun EU-jäsenmaiden sosiaalipolitiikasta vastaavat ministerit kokoontuivat kesällä 2012 Luxemburgissa, olivat lounaskeskustelun asialistalla heidän visionsa sosiaalisesta Euroopasta; se, miten oikea tasapaino Euroopan taloudellisten ja sosiaalisten prioriteettien välillä voitaisiin varmistaa. Kysymys ei ole uusi, mutta se on jälleen kerran aivan erityisen ajankohtainen. Ja aivan erityisesti tämä kysymys koskettaa eurooppalaisia naisia. Euroopan talouskriisi on aiheuttanut sekä lisää työttömyyttä että paineita jäsenmaiden sosiaaliturvajärjestelmille. Luxemburgin ministerineuvostossa vakuutettiin kuitenkin, että EU:n tavoitteena on taloudellisen vakautuksen rinnalla luoda aktiivisesti uusia työpaikkoja ja säilyttää Euroopan sosiaalinen malli. Yhtälö ei ole aivan yksinkertainen. Sen ratkaisemiseen onkin osaltaan kytketty kymmenvuotinen Eurooppa 2020 strategia, jonka kehyksenä on älykäs, kestävä ja osallistava talouskasvu. Euroopan unionilla on tapana viedä haluamiaan uudistuksia jäsenmaissa eteenpäin laajoilla poliittisilla muutosstrategioilla. Viime vuosikymmenen linjaukset kiteytyivät Lissabonin strategiaan, jonka myötä idea Euroopan sosiaalisesta mallista alkoi vakiintua. Sen on määritelty perustuvan hyvään taloudelliseen suorituskykyyn sekä sosiaalisen suojelun, koulutuksen ja työmarkkinaosapuolten välisen vuoropuhelun korkeaan tasoon. Strategian tärkein tavoite oli tehdä EU:sta maailman kilpailukykyisin alue, mutta todellisuus jäi kauas haavekuvista. Kun Euroopan komissio julkisti suunnitelmansa uuden vuosikymmenen strategiaksi keväällä 2010, se korosti, ettei paluu talouskriisiä edeltävään tilanteeseen riitä, vaan Euroopan olisi tultava kriisistä ulos entistä vahvempana. Tämä on komission mielestä mahdollista vain, jos Eurooppa toimii kollektiivisesti, aitona unionina. Eurooppa kasvustrategiassa onkin pyritty ottamaan oppia edeltäjänsä epäonnistumisesta. Strategian hallinnoinnissa vahvistetaan EU-tason ohjausta ja jäsenmaiden kohdennettua raportointia; poliittinen koordinaatio ja seuranta etenevät nyt vuosittain eurooppalaisen lukukauden mukaisesti. Tarkoitus on, että jäsenmaat huomioivat EU-tason ohjeistukset myös kansallisissa budjeteissaan. Naisten eläke-euro 71 senttiä Miehet voittavat naiset sekä palkkavertailussa ja näin ollen myös maksettujen työeläkkeiden suuruudessa. Eläkkeiden euromäärät ovat nousseet tasaisesti, mutta sukupuolten välinen ero on pysynyt. Vuoden 2011 lopussa kaikkien työeläkejärjestelmästä vanhuuseläkettä saaneiden keskimääräinen työeläke oli naisilla 1002 euroa ja miehillä 1615 euroa kuukaudessa. Miesten eläke oli siis 613 euroa suurempi. Työeläkkeiden väliseen eroon vaikuttavat miesten ja naisten palkkaero sekä naisten keskimäärin puolitoista vuotta lyhyempi työura. Lisäksi naisten yleisempi osa-aikatyö ja perhesyistä johtuva lyhennetty työviikko ovat luoneet eroa työeläkkeeseen. Sukupuolen lisäksi eroa on myös eri ikäluokkien välillä. Nuoremmat saavat suurempaa palkkaa kuin vanhemmat ikäpolvet. Myöskään puoli vuosisataa voimassa ollut työeläkejärjestelmä ei ole vielä ehtinyt vaikuttaa kaikkien vanhimpien eläkkeeseen. Alkavat työeläkkeet ovatkin keskimääräisesti korkeampia kuin jo maksussa olevat. Strategian viidestä päätavoitteesta kolme kytkeytyy suoraan sosiaalipolitiikkaan: vuotiaiden työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin, koulutustason parantaminen laskemalla koulunkäynnin keskeyttäneiden osuus alle 10 prosenttiin sekä sosiaalisen osallisuuden edistäminen pyrkimällä saamaan vähintään 20 miljoonaa ihmistä pois köyhyys- ja syrjäytymisriskistä. Erityisesti köyhyystavoite on historiallinen: Eurooppa strategiassa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riskin alentamistavoite määriteltiin ensimmäistä kertaa määrällisenä ja poliittisena kompromissina käyttöön otettiin kolme ulottuvuutta yhdistävä indikaattori: henkilö määrittyy köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevaksi, mikäli hän elää köyhyysriskissä (60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta), on vakavassa aineellisessa puutteessa tai elää vajaatyöllisessä kotitaloudessa. Näiden kolmen kriteerin perusteella määritelty köyhyys- tai syrjäytymisuhan alainen väestöosuus EU:ssa oli 23,5 prosenttia vuonna Uudella mittarilla köyhien väestöosuus nousi Suomessa 16,9 prosenttiin ja köyhien määrä kasvoi noin :lla. Suomalaisen köyhyyskehityksen kipupisteet vanhukset ja yksinhuoltajat koskettavat erityisesti naisia. Vanhusväestön köyhyys on Euroopassa laskenut viidentoista vuoden aikana, mutta Suomessa se on päinvastoin lisääntynyt merkittävästi etenkin yli 75-vuotiaiden keskuudessa. Iäkkäiden naisten köyhyys oli Suomessa vuonna 2010 kahdeksan prosenttiyksikköä korkeampi kuin EU:ssa. Vuoden 2005 eläkeuudistus toi monia muutoksia eläkejärjestelmään sekä tulevina vuosina maksettaviin työeläkkeisiin. Työeläkettä alkaa karttua jo 18-vuotiaasta tehdystä työstä aiemman 23 vuoden sijaan. Myös tietyistä työelämän ulkopuolista jaksoista sekä sosiaalietuuksista alkoi kertyä työeläkettä. Näitä ovat esimerkiksi opiskelu, äitiysraha, kotihoidontuki, ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha ja sairauspäiväraha sekä vuorotteluvapaa. Sukupuolten välinen ero eläkkeessä on suurimmillaan vuotiaiden ryhmässä. Myös 75 vuotta täyttäneiden ero eläkkeen määrässä on suuri, mutta eroa pienentää huomattavasti leskeneläke. Tämän ikäryhmän naisista vähän alle puolet saa leskeneläkettä, joka naisilla keskimäärin on noin viisi ja puolisataa euroa kuussa. Pienin sukupuolten välinen ero on alle 45-vuotiailla työkyvyttömysseläkkeensaajilla, joilla kansaneläke muodostaa suurimman osan eläkkeestä. Työkyvyttömyyseläkkeensaajien keskimääräinen eläke viime vuonna oli euroa kuukaudessa. Teksti Anna-Maria Stenius Sukupuolten välisen köyhyysriskin ero johtuu meillä suurelta osin 75 vuotta täyttäneiden naisten yksinasumisen yleisyydestä; he asuvat yksin lähes kolme kertaa yleisemmin kuin miehet. Myös nuorten (18 24-vuotiaiden) kohdalla perherakenne selittää osittain Suomen keskimääräistä korkeampaa köyhyyttä. Pohjoismaissa nuoret muuttuvat varhaisemmassa vaiheessa itsenäisesti asumaan, ja etenkin yksin asuvien nuorten kohdalla tuloköyhyys on korkea. EU:sta poikkeava ikävä trendi suomalaisessa köyhyyskehityksessä on myös se, että viimeisten 15 vuoden aikana lapsiperheiden köyhyys on meillä kaksinkertaistunut. Se on meillä yhä selkeästi alhaisempi kuin Euroopassa keskimäärin, mutta ero eurooppalaisen keskitasoon on pienentynyt. Kaikissa maissa erityisesti yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden köyhyysriski on muita lapsiperheitä selvästi korkeampi. Myös Suomessa yksinhuoltajien köyhyysriski on noussut, emmekä tässä suhteessa enää erottaudu niin selkeästi eurooppalaisesta tasosta kuin vielä jäsenyyden alkuvuosina. Kaikkiaan EU:n lapsista peräti 25 miljoonaa elää köyhyydessä tai sen riskin alla. Suomen asemoitumista Eurooppa 2020 strategian tavoitteisiin voi seurata kansallisista raporteista. Kansalliset sosiaaliraportit, joissa arvioidaan edistymistä ja tavoitteita sosiaalipolitiikan eri osa-alueilla, annetaan vuosittain samaan aikaan Eurooppa 2020-strategiaa toimeenpanevien kansallisten uudistusohjelmien kanssa. 4 PohjanAkka PohjanAkka 5

4 Yrittäjänaisten uusi ilme: Rahaa pitää tulla hauskaa saa olla Kuva Heli Järvinen Byrokratia uuvuttaa maitotilalla Suomessa on noin naisyrittäjää, joista 70 prosenttia on yksinyrittäjiä. Yrittäjänaisten edunvalvontaa on hoitanut Yrittäjänaisten Keskusliitto jo 65 vuotta. Toimitusjohtaja Heli Järvinen haluaa juhlavuonna katsoa tulevaisuuteen ja saada naisyrittäjät kiinnostumaan siitä, missä heidän liiketoimintansa on viiden vuoden päästä. Heli Järvinen uskoo pk-yritysten voimaan Suomen talouden moottorina. Viime vuonna alle viiden työntekijän yritykset palkkasivat yli uutta työntekijää. Nämä hiljaiset pikkunokiat eivät tunnu kiinnostavan ketään, Heli Järvinen toteaa. Miten saada jokainen pienyrittäjä työllistämään yhdenkin uuden työntekijän? Miten saada Suomen naisyrittäjän yritykset innostumaan kasvusta? Mutta ennen kaikkea, miten vihdoin ja viimein saadaan vanhemmuuden kustannukset tasapuolisesti kaikkien kannettavaksi, siinä on Järvisen tulevia haasteita. Entinen kansanedustaja, toimittaja ja yrittäjä tietää mistä puhuu eikä aio jäädä Kaisaniemenkadun konttoriin odottamaan. Järjestössä on nyt yli 6200 jäsentä ja kasvu vuodessa on ollut 20 prosenttia. Järjestön listoilla on yrittäjiä kaikilta mahdollisilta toimialoilta metsäurakoinnista kauneushoitoloihin. Yhdistävä tekijä on naiseus. Naisyrittäjät ymmärtävät verkostoitumisen ja vertaistuen merkityksen, on mukavaa joskus olla osa joukkoa. Ja vaikka naisyrittäjät ovatkin miehiä varovaisempia toiminnan laajentamisessa ja lainan ottamisessa, niin kyllä nykyään tavoitteena on menestyä. Yrittäjänaisten viesti onkin, että rahaa saa tulla ja hauskaa pitää olla, Järvinen kertoo. Naisyrittäjien osuus kaikista yrittäjistä on Suomessa EU:n huippua. Naisyrittäjien Keskusliitto on niinikään Pohjoismaiden suurin naisyrittäjien edunvalvontajärjestö. Mielestäni nyt on näkyvissä suuri eurooppalainen murros. Naisyrittäjyys kiinnostaa nuoria ja erityisesti kierrätys- ja suunnittelubisnekset ovat selvässä nousussa. Järjestön tärkein tehtävä on edunvalvonta. Vanhemmuuden kustannusten jakaminen on asia, joka on saatava eduskunnan käsittelyyn. Me tulemme viemään eduskuntaan valmiin lakiehdotuksen. Ruotsissa nämä rahat on jo vuosia kerätty veroluonteisina maksuina työntekijöiltä ja työnantajilta, eikä se ole ollut mikään ongelma. Päinvastoin, tasa-arvoinen suhtautuminen lastensaannin aiheuttamiin kuluihin näkyy myös isien osallistumisessa vanhempainvapaisiin. Suomen isistä alle kymmenen prosenttia pitää näitä vapaita, Ruotsissa luku on 25, Heli Järvinen paukuttaa. Hän ymmärtää hyvin, ettei suurteollisuutta paljon kiinnosta tämä asia..näissä yrityksissä on satoja työntekijöitä ja vanhemmuuden kustannukset uppoavat sosiaalikuluihin. Pienissä yrityksissä, varsinkin naisyrityksissä, tuntuu tosi kovasti sen ainoan työntekijän jääminen äitiyslomalle, Järvinen toteaa. Esimerkkilaskelmassa 2700 euron palkkaa saavan äidin 105 päivän äitiysloman ja 158 päivän vanhempainvapaan kustannukset työnantajalle ovat lähes euroa. Summassa on laskettuna Kelan korvaus työnantajalle ja sijaisen palkkakulut. Heli Järvinen on pettynyt, ettei tähän asiaan puututtu hallituksen uudessa tasa-arvo-ohjelmassa. Hallitus kertoo olevansa sitoutunut noudattamaan sukupuolten tasaarvoa kaikessa päätöksenteossa. Katsotaan miten käy kun tätä asiaa aletaan käsitellä eduskunnassa, pohtii Järvinen. Yrittäjänaisen ongelmana on usein hyvän sijaisen löytäminen loman, sairauden tai äitiysloman ajaksi. Tähän on tulossa konkreettista helpotusta, kun Yrittäjänaisten Keskusliiton ylläpitämä yrittäjien sijaispalvelu laajenee valtakunnalliseksi. Toimintaa alkaa organisoida Suomen Sijaispalvelut SIPA Oy. -Sijaispalvelu alkoi aikoinaan Karelli-keskuksessa Puotiskan nimellä. Nyt se laajenee alkuun 20 talousalueelle ja tarjoaa naisyrittäjille koulutettujen Sipa-asiantuntijoiden kautta palveluita esimerkiksi kirjanpidon, juridiikan, markkinoinnin ja tietotekniikan kysymyksissä. Sen kautta voi löytää myös koulutetun sijaisen, kertoo Järvinen. Herrajumala, periksi ei pidä antaa! Italian talousahdinko ajoi Tuulan perustamaan toiminimen Suomeen. Teksti ja kuvat Hia Sjöblom Tuula Kaunisto on varsinainen euroyrittäjä. Hän asuu ja työskentelee enimmäkseen Italian Milanossa, minne hän muutti yli kaksitoista vuotta sitten. Italian syöksy talousahdinkoon pisti Tuulan kuviot uusiksi. Kokopäivätyö muuttui osa-aikaisuudeksi. Tuula perusti toiminimen ja rekisteröi sen Suomeen, koska se oli paljon halvempaa ja yksinkertaisempaa kuin yrityksen perustaminen Italiaan. Työkseen Tuula matkustaa maailmalla opettamassa ja kouluttamassa hiustenleikkuuta. Hän on kiertänyt yli kolmessakymmenessä maassa, eikä tahti ole hidastunut. Oppilaina on hiusmuodin ammattilaisia ja osaajia. Italiasta löytyy kaikki. Maa ulottuu Alpeilta Välimerelle, sanoo Italian imusta nauttiva suomalaisyrittäjä. Sieltä löytyi työ. Gianfranco Bordonin ja hänen poikansa Marcon omistama kauneusalan yritysrypäs Idra kasvoi Tuulan ansiosta. Signor Bordoni sanoo, että ilman Tuulaa rypäs ei kantaisi hedelmää. Kolmikko paiski töitä. Tuula toi yritykseen osaamisen ja jalosti sen toiminnaksi. Italian talousahdinko jysähti kauneusalan yritykseen lujaa. Raha liikkuu aiempaa hitaammin. Ihmiset karsivat menojaan. Oli pakko tehdä jotain, että yritys pysyisi pystyssä ja pystyisi jatkamaan. Signor Bordoni tuli luokseni itku silmässä ja kertoi tilanteen. Suostuin osa- aikaiseen työsuhteeseen. Herrajumala, ei periksi pidä antaa. Helpommin Suomeen Nopealiikkeinen Tuula rakensi toimintakonseptinsa pikavauhtia uudelleen. Osa-aikainen työ ei riittänyt elämiseen. Hän perusti toiminimen ja rekisteröi sen Suomeen. Yrityksellä pitää olla kotimaa. Italiaan toiminimen tai yrityksen perustaminen olisi ollut paljon hankalampaa ja kalliimpaa. Suomeen toiminimen laittaminen maksoi vain 75 euroa. Voisi kuvitella, että pienten yritysten täyttämässä Italiassa kaikki olisi helpompaa. Mutta ei. Uuden yrityksen perustaminen olisi vaatinut paljon rahaa. Työntantajamaksut ovat Italiassa Suomea kalliimmat, eikä yrityksestä pääse millään eroon, jos tilanne muuttuu. Suomessa toiminimen voi laittaa lepäämään. Tuula Kaunisto on siis suomalaisittain mallikelpoinen kansalainen. Hän paiskii töitä Italia tukikohtanaan kaikkialla maailmassa, mutta maksaa veronsa Suomeen. Ei voi sanoa ei Naisten tiedesäätiö edistää tutkijanaisten toimintaedellytyksiä Teksti Hertta Vuorenmaa Vuonna 1987 perustetun Naisten tiedesäätiön tavoitteena on edistää naisten ja miesten tasa-arvoa tukemalla naisten harjoittamaa tieteellistä tutkimusta. Se tekee myös tunnetuksi tutkimustuloksia, joilla on erityistä merkitystä. Säätiö tukee tutkijanaisia heidän tieteellisessä työssään myöntämällä tutkimusapurahoja ja matka-avustuksia kansainvälisiin ja kotimaisiin kokouksiin. Se rahoittaa myös kansainvälisten asiantuntijoiden kutsumista Suomeen ja avustaa tutkimustulosten julkaisemisessa, kääntämisessä ja tunnetuksi tekemisessä. Naisten tiedesäätiö toimii tällä hetkellä lahjoituksena saadulla pääomalla. Runsaan parin vuosikymmenen ajan se on tukenut ja kannustanut yli 250 tutkijanaista uran alku- tai muuten kriittisessä vaiheessa. Naiset kohtaavat tutkijanurallaan edelleen esteitä ja ongelmia varsinkin silloin, jos he toimivat miesvaltaisilla aloilla, harjoittavat epätyypillistä tai riskitutkimusta tai eivät sopeudu tehokkuutta ja nuoruutta korostavaan tutkijankuvaan. Tuula tunnustaa toisinaan Milanon toimistossa tuntevansa itsensä petolliseksi kapteeniksi, joka hyppäsi uppoavasta laivasta kesken myrskyn. Mutta perusfilosofiansa mukaan hän päätti toimia heti, kun talousongelmat iskivät. Osa-aikaisuus takaa tietyn perustulon. Sen lisäksi ehdin tehdä paljon muutakin. Olen vapaa. Voin tehdä keikkoja sillä ajalla, joka jää yli. Toisaalta ei ole varaa sanoa ei töihin pyytäjille. Asioilla on puolensa ja puolensa. Nyt tuntuu, että tämä kuitenkin on paras paketti tällaisena aikana. Kevät oli hiuskouluttajalle kiireistä aikaa. Matkapäiviä kertyi runsaasti, kun Tuula Kaunisto kiersi opettamassa hiusmuodin salaisuuksia ammattailaisille ympäri maailmaa. Kesällä hiljeni ja Tuula käväisi kotimaassa tekemässä peruskampaajan sijaistuksia Tampereella. Toiminimellä työskentelevä hiuskonsultti katselee toiveikkaana Suomen itärajan suuntaan ja sen yli. Maailmaa kiertäneellä hiusmuodin kouluttajalla olisi siellä varmasti kysyntää, hän pohtii ja rakentelee yhteistyön kuvioita. Mistä kauneusalan ammattilainen ammentaa valtavan energialatauksensa? Suvusta varmaankin. Isä on sataprosenttinen invalidi, mutta ei ole lannistunut. Hän on opetellut kirjoittamaan suuhiirellä ja viestittelemme päivittäin. Äitini on rauhallisen oloinen, mutta innostuttuaan häntä ei pidättele mikään. Juuri perhe on opettanut, että periksi ei pidä antaa, vaikka maailma koettelisikin. Vuonna 2009 perustettiin Naisten tiedesäätiön kannatusyhdistys ry. (Understödsföreningen för Vetenskapsstiftelsen för Kvinnor). Sen tarkoituksena on tukea Naisten tiedesäätiötä, hankkia säätiölle rahoitusta ja tehdä tunnetuksi naistutkijoiden asemaa tiedeyhteisössä. Kannatusyhdistyksen tämän hetkisenä tavoitteena on korottaa säätiön nykyistä pääomaa niin, että se voisi myöntää vuosittain neljä 4000 euron apurahaa. Lisätietoja Raakamaidon tuottaja perää parempaa edunvalvontaa vähemmistötuottajille Teksti ja kuvat Hia Sjöblom Riitta Saloniemi pyörittää yhdessä miehensä Jounin kanssa maitotilaa, missä tuotetaan raakamaitoa, lihaa ja tilan maidosta jalostettuja juustoja. Tilasta tuli toukokuussa kokonaan luomutila kolmen vuoden siirtymäkauden jälkeen. Karja laiduntaa kesät ulkona ja hoitaa Otajärven rantaniittyjä sekä läheistä luonnonsuojelualuetta. Riitta taputtelee lypsylle meneviä lehmiään laitumen reunalla. Hän tuntee kaikki nimeltä. Myös Renata, Lystikki, Ystävä, Raisa ja muut tuntevat emäntänsä. Työ on kovaa ja sitä tehdään 24/7. Silti tuntuu, ettei kaikkeen ehdi perehtyä. Aivan liian paljon aikaa menee byrokratiaan. Vaikka kuinka yrittää, ei ehdi perehtyä eikä omaksua muuttuvia määräyksiä. Maatilojen ihmiset alkavat väsyä. Lomittajien saaminen on vaikeaa, sanoo 14 vuotta tilaansa pyörittänyt Saloniemi. EU:n maatalouspolitiikan uudistuksesta vuosille käydään syksyllä perusteellista keskustelua ja kädenvääntöä parlamentin, komission ja jäsenvaltioiden kesken. Kyse on myös unionin monivuotisista rahoituskehyksistä, sillä maatalouden osuus nykyisestä 147,2 miljardin EU-budjetista on 41 prosenttia. Komission tavoitteena on uudistaa yhteistä maatalouspolitiikkaa vastaamaan paremmin mm. ruokaturvan parantamiseen, luonnonvarojen kestävän käytön turvaamiseen ja ilmastonmuutokseen. Tehokkaammalla maatalouspolitiikalla voidaan tehdä EU:n maataloudesta kilpailukykyisempi ja kestävämpi ja maaseudusta nykyistä elinvoimaisempi. Komissio ehdottaa EU:n maksamien maatalouden suorien tukien tasaisempaa jakamista jäsenmaiden välillä sekä jäsenmaiden sisällä. Tukieroja pienennettäisiin asteittain siten, että kaikissa maissa lähestyttäisiin EU-maiden tukitasojen keskiarvoa. Jäsenmaiden sisällä tai jäsenmaiden tietyillä alueilla tulisi maksaa kaikille hehtaareille samansuuruista tukea siirtymäkauden jälkeen. Maatalouspolitiikan I pilarin alle suoriin tukiin komissio esittää uusia ympäristövaatimuksia. Tämän "viherryttämisen" tarkoituksena on maksaa tukea kaikille viljelijöille tiettyjen pe- Hän on huolissaan jatkuvasti kasvavan määräysviidakon vaikutuksista, ja odottaa selkeämpiä säveliä EU:n maatalousuudistukselta. Hän on huolissaan siitä, että monimutkaiset määräykset lisäävät keplottelua. Suurin osa maatalousihmisistä varmasti haluaa toimia rehellisesti. Omituiset sanktiot ja määräykset saattavat ruokkia epärehellisyyttä, Riitta Saloniemi Esimerkiksi hän nostaa eläinten korvamerkkimääräykset. EU vaatii korvamerkit. Ne irtoavat joskus, eikä pudonneita merkkejä laitumilta heti löydä. Uuden merkin saaminen vie aikaa, ja merkin puuttuminen tuo sanktioita. Se rokottaa heti tuottajan kukkaroa. Voi olla helpompi sanoa, että merkki katosi juuri, kuin todeta eläimen kulkeneen laitumella uutta merkkiä odottaen jo jonkin aikaa, Riitta Saloniemi rustason ylittävien ympäristötoimien suorittamisesta. Suorille tuille asetettaisiin tilakohtainen enimmäisraja. Uutta on ympäristövaatimusten lisäksi aktiiviviljelijän määritelmä, jonka tavoitteena on tukien aiempaa parempi kohdentaminen aidoille maataloustuottajille. Komissio esittää myös nuorille viljelijöille ja pienille tiloille uusia tukiohjelmia. EU:n parlamentti haluaa pitää maatalousbudjetin ennallaan vuoteen 2020 asti. Näin viljelijöillä on kannustimia turvata korkeatasoinen elintarvikehuolto, panostaa ympäristönsuojeluun ja uusiutuvaan energiaan. Modernit ja ympäristöystävälliset menetelmät maataloustuotannossa ovat välttämättömiä, jotta EU:n maatalouden kilpailukyky säilyy. Nykyinen maidontuotannon kiintiöjärjestelmä loppuu vuonna Parlamentti haluaa turvata maidontuotannon jatkumisen ja edellyttää komission varmistavan että maidontuotannolla on riittävästi resursseja myös vuoden 2015 jälkeen. Europarlamentaarikko Riikka Manner: Suomen tavoitteita helppo perustella Riikka Manner pitää komission esitystä ihan hyvä lähtökohtana Suomen maatalouden tulevaisuudelle.parlamentissa esitys etenee syksyn aikana Hän on myös huolissaan vähemmistötuottajien edunvalvonnasta EUkoneistossa. Esimerkiksi vuohenkasvattajien etuja pitäisi ajaa tehokkaasti. Maatalouspolitiikan uuudistukselta Riitta Saloniemi odottaa selkeitä ja yksiselitteisiä määräyksiä myös tuotteiden jatkojalostamiselle. Se on tehty niin vaikeaksi ja tiukkaan valvotuksi, että moni tuottaja on antanut periksi ja lopettanut. Ei sekään voi olla hyvä. EU:n uusi maatalouspolitiikka: Reilumpaa, vihreämpää ja kilpailukykyisempää maatalousvaliokunnasta parlamentin täysistuntoon. -Positiivisia näkökohtia ovat muun muassa perheviljelmiin perustuvan monipuolisen maataloustuotannon säilyttäminen sekä tuotantosidonnaisten tukien vähintään nykyisen tason säilyttäminen suorien tukien järjestelmässä, jotka molemmat ovat suomalaiselle maataloudelle tärkeitä yksityiskohtia, hän Mannerista on tärkeää turvata viherryttämisjärjestelmässä jo tähän asti tehtyjen toimenpiteiden huomioiminen. -Tässä Suomella on selkeä keula muihin jäsenmaihin, ja tämä pitää tukijärjestelmässä huomioida reilulla tavalla, Manner muistuttaa. Maatalouden harjoittamisen kannalta hänestä eniten ontuu komission esitys rahoituksesta. -Komissio on esittänyt maataloustukien jäädyttämistä vuoden 2013 tukitasolle, mikä reaalisesti tarkoittaa tukitason laskua seuraavalla kaudella. Rahoituskehykset ovat kuitenkin neuvoston päätösasia, jossa jäsenmaiden tarvitsee ottaa parlamentin kanta vain huomioon. Tässä Suomen hallituksella on paljon pelissä maataloutemme tulevaisuuden turvaamiseksi, muistuttaa Riikka Manner. Mannerista maatalouden erityisolosuhteiden ymmärtäminen on hyvällä tasolla kaikissa keskeisissä EU-instituutioissa. -Meillähän on ympäri Eurooppaa erilaisia erityisolosuhteita. Siinä missä me kärsimme kylmästä ilmastosta, toiset kärsivät sateisuudesta tai kuivuudesta tai vaikkapa erityisen korkeasta tulvariskistä. Tästä huolimatta erityisolosuhteiden todellinen ymmärrys on hankittava joka neuvottelukierrokselle erikseen, hän muistuttaa. Riikka Manner pelkää, että Suomi on yleisellä tasolla nakertanut peruuttamattomasti neuvotteluvaraansa eurotukipakettien vakuusväännöissä. Lisäksi Suomi on ajanut 10 prosentin leikkausta EU:n budjettikehykseen ja on selvää, että merkittävimmät leikkaukset kohdistuisivat budjetin pienetessä maatalous- ja aluetukiin. Europarlamentaarikko Tarja Cronberg: Suomi tarvitsee oman tiekartan viherryttämiseen Joskus tuntuu, että kaikki määräykset kelluvat ja keikkuvat kuin ilmapatja vedessä. Periksi ei kuitenkaan kannata antaa. Asioita voidaan muuttaa, kunhan muutokset kunnolla perustellaan, Riitta Saloniemi sanoo ja kirjaa samalla tarkkaan ylös kunkin eläimen päivälypsyn määrän. Riitta Saloniemi tietää, mistä puhuu. Hänen työpäivänsä alkaa varhain aamulla lehmien ja vuohien lypsämisellä. Aamu- ja iltalypsyn ohessa otetaan määräysten ja valvonnan edellyttämiä näytteitä, pidetään kirjaa. Myös tilalla toimivassa juustolassa otetaan tiuhaan tahtiin bakteerinäytteitä. Näytteiden määrä näyttää emännän silmissä vain lisääntyvän. Riitta Saloniemi pitää näytteiden ottoa tärkeänä, mutta muistuttaa, että ne tulevat myös yrittäjälle kalliiksi. Aikaa pitäisi löytyä ainakin näytteenottajien kilpailuttamiseen. Hän taputtelee lypsyjonoon asettuvia nautoja, antaa koiralle käskyn saattaa ne lypsynavettaan. Suomessa monia viherryttämisen vaatimuksista toteutetaan jo. - Meidän kannattaa kääntää tilanne kilpailueduksi. Maataloutemme tarvitsee uuden suunnan ja luomussa toteutuu viherryttämisen ydin. Tehdään siitä kannattava bisnes, kannustaa europarlamentaarikko Tarja Cronberg. Hän kehottaa panostamaan luomun strategiseen kehittämiseen. Siinä on vastauksia monelle sektorille ilmastonmuutoksen hillinnästä laajasti ihmisten toimeentuloon. Ruokatuonti kasvaa koko ajan, koska oma tuotantomme ei vastaa kuluttajien kysyntään. Yhä useammin se on luomua. Tähän on reagoinut myös Aasia, joka on uusi tulokas luomumarkkinoilla, mutta kasvattaa osuuttaan vauhdilla. EU:lla on vahva haastaja. - Suomi tarvitsee oman viherryttämisen tiekartan, joka osoittaa konkreettiset toimenpiteet yhteiseen päämäärään. Tuottajien ja kuluttajien on löydettävä toisensa, muuten suomalaiseen kysyntään vastataan ulkomailta, jopa Aasiasta. Kestävä maatalous on modernia ja monen toimijan kimppa. Tiekartan toteuttamaan tarvitaan tuottajien ohella myös teknologiainnovaatioiden kehittäjät, julkinen sektori ja kauppa, Cronberg listaa. 6 PohjanAkka PohjanAkka 7

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys

Lisätiedot

Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi

Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi Pohdintaa Syyskuu 2012 Reijo Vuorento Apulaisjohtaja, kuntatalous Suuralueiden väestö 1975-2050, keskiennuste 2 Teollisuustuotannon kehitys maailmassa alueittain

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. 07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää

Lisätiedot

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Sixten Korkman ETLA Suuryritysten riskienhallintapäivä, Finlandia talo 25.1.2012 If Vahinkovakuutusyhtiö Globaalinen talouskehitys Iso murros: muuttuva

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Euroopan talousnäkymät

Euroopan talousnäkymät Sixten Korkman, ETLA TAF-seminaari Suomi vuonna 2025, Helsingin Messukeskus, 27.1.2012 Euroopan talousnäkymät 1. Missä mennään? 2. Mistä lähdettiin liikkeelle? 3. Mikä meni pieleen? 4. Minkälaisen rahaliiton

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9. Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Eurokriisi ja Suomen talous Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Sisällys EMU- hankkeen tausta ja haasteet Valuuttaunioni ja yksityinen talous Valuuttaunioni ja julkinen talous Valuuttaunioni ja Suomi Valuuttaunionin

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit Liikkuva romaniväestö Suomessa ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut. Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016

Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut. Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016 Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016 Kreikan 1. väliarvio tilanne ja alustava aikataulu 9.5. Euroryhmän kokous: Kreikan jo toteuttanut

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Aikuisuuden muuttuvat ehdot

Aikuisuuden muuttuvat ehdot Aikuisuuden muuttuvat ehdot Sukupolvien väliset suhteet -STYR-seminaari 12.3.2012 Hanna Sutela 12.3.2012 Tausta Aikuisuuteen siirtyminen asteittainen prosessi: muutto vanhempien luota, opiskelu, työmarkkinoille

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Osa-aikatyö ja talous

Osa-aikatyö ja talous Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROALUEEN VALTION- TAI HALLITUSTEN PÄÄMIESTEN JULKILAUSUMA Euroopan unioni ja euroalue ovat tehneet viimeisten 18 kuukauden aikana paljon talouden ohjausjärjestelmän

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Miksi vapaaehtoistyötä edistetään ja mitataan EU:ssa? EU:n politiikassa vapaaehtoistyö on nähty muutosvoimana, joka osaltaan edistää Eurooppa 2020 kasvustrategian

Lisätiedot

EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005

EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005 EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005 Eläkejärjestelmä uudistuu -haaste työyhteisön johtamiselle Kari Puro Eläkeuudistuksen päätavoitteet työeläkejärjestelmän taloudellisen kantokyvyn varmistaminen eliniän pidetessä

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori

Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori Sosiaalisesti kestävä kehitys Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori Sosiaalinen kestävyys Yhteiskunnan sosiaalinen kestävyys tärkeä strateginen

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

Kuinka ratkaista eurokriisi?

Kuinka ratkaista eurokriisi? Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhe ja nuorten hyvinvointi Perhe on nuorten hyvinvoinnin tärkein lähde ja tavat, joilla perhe tuottaa

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen?

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Timo Lindholm Sitra 11.9.2015 1 Työelämän ja markkinoiden muutoksia ICT:n laajeneva hyödyntäminen ja osin tehtävätasolle ulottuva kansainvälinen kilpailu hävittävät

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

EUROBAROMETRI 71 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA KANSALLINEN RAPORTTI EXECUTIVE SUMMARY

EUROBAROMETRI 71 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA KANSALLINEN RAPORTTI EXECUTIVE SUMMARY Standard Eurobarometer 1 Euroopan komissio EUROBAROMETRI 71 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA KEVÄT 2009 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometer 71 / Kevät 2009 TNS Opinion & Social EXECUTIVE SUMMARY

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

ZA4982. Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4982. Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4982 Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area [KAIKILLE] C1. Yleisesti ottaen,

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013 EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa

Lisätiedot

Numerologiaa yksinkertaisille

Numerologiaa yksinkertaisille 1.12.2006 Numerologiaa yksinkertaisille Laadustaan tunnetulla Suomi24-palstalla on mainittu, 1 että kampanjaltani putosi pohja pois, koska Suomi on tänä vuonna ottanut vastaan vain 75 kiintiöpakolaista,

Lisätiedot

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Raportti TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Selvityksen tausta Tavoitteena oli verkkoaivoriihen avulla saada kuva ihmisten näkemyksistä vanhuuteen ja eläköitymiseen

Lisätiedot

Euroalueen velkakriisi ja Suomi. Sixten Korkman, 1.11.2012 VATT

Euroalueen velkakriisi ja Suomi. Sixten Korkman, 1.11.2012 VATT Euroalueen velkakriisi ja Suomi Sixten Korkman, 1.11.2012 VATT Euroalue on syvällä suossa, vaarana on Eurooppa-laajuinen pankkikriisi talouden lama (ei vain taantuma) sosiaalisten ongelmien vaikeutuminen

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015

Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015 Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015 Miksi olemme täällä tänään? Vastaus: monien ekonomisaen mielestä jo ennen

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät

Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät Euroalueen vakausyksikkö Ohjelman eteneminen Kreikan 3. ohjelmasta päätettiin 19.8.2015 Lyhyen aikavälin tavoitteet: Palauttaa luottamus

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot