Looginen malli - suunnittelun ja arvioinnin välineenä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Looginen malli - suunnittelun ja arvioinnin välineenä"

Transkriptio

1 Looginen malli - suunnittelun ja arvioinnin välineenä.stina Högnabba Johtava kehittämiskonsultti Sosiaalivirasto / Arviointi- ja kehittämisyksikkö

2 Mihin loogista mallia tarvitaan? Loogisen mallin käyttö on yksi mahdollisuus selventää ja kuvata palvelujen, projektien jne. toimintaa, prosesseja, tuotoksia ja vaikutuksia sekä palvelujen ja projektien eri elementtien välisiä kytkentöjä ja vaikutussuhteita. Looginen malli voi toimia myös arviointisuunnitelman ja arvioinnin tekemisen lähtökohtana. 2

3 Lisätietoja The Logic Model Guidebook; Lisa Wyatt Knowlton & Cynthia C. Phillips Purposeful Program Theory, effective use of theories of change and logic models; Sue C. Funnel & Patricia J. Rogers Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma KASTEhankkeita / Lapsen ääni & Mielen avain GOOGLE: looginen malli hakusanana 3

4 Mihin tarkoitukseen? Arviointisuunnitelman tekeminen ja arviointi Looginen malli on tärkeä työkalu arviointisuunnitelman ja arvioinnin tekemisessä sekä toiminnan kehittämisessä. Johtaminen ja seuranta Looginen malli on hyvä apuväline myös hankkeen, ohjelman, kehitettävän palvelun jne. johtamisessa, seurannassa, tulosten hallinnassa ja budjetin teossa. Viestintä ja kommunikointi Loogisen mallin avulla voidaan myös ulkopuolisille kuvata ja kertoa, miten toimitaan ja millaisia tuloksia toiminnalla on tarkoitus aikaansaada. Mallin avulla voidaan myös helpottaa hankkeen eri osallisten välistä viestintää. Malli mahdollistaa sen, että hankkeen osalliselle syntyy yhteinen näkemys hankkeen toiminnoista, tavoitteista jne. Muita tarkoituksia Loogisen mallin avulla voidaan tunnistaa ja analysoida ongelmia sekä määritellä tavoitteita ja toimenpiteitä. Voidaan myös tarkastella suunnitteilla olevan palvelun tai intervention relevanttisuutta suhteessa ratkaistaviin ongelmiin. Mallin avulla voidaan arvioida hankkeen, palvelun jne. toteutettavuutta ja myös sitä, että onko hanke, palvelu jne. mahdollista vakiinnuttaa osaksi normaalia toimintaa ja levittää myös laajempaan käyttöön 4

5 Mitä kannattaa huomioida? Osalliset Loogisen mallin rakentamisessa on otettava huomioon palveluja tuottavan henkilöstön ja muiden osallisten näkemykset ja mielipiteet. Mallin rakentamisessa eri osapuolten välille on löydyttävä yhteinen kieli. Mallin pysyvyys Loogisen mallin ei tarvitse olla pysyvä. Sitä voidaan ja pitää muuttaa, jos palveluissa, projektissa jne. tapahtuu muutoksia. Aikarajat mallille Mallille pitää määritellä käyttö- ja hyödynnettävyysaika. Tämä auttaa rakentamaan lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin tulokset sekä tekemään parempia resursseja ja toimintaa koskevia päätöksiä. 5

6 Kokemuksia Malli on hyvä ja suhteellisen yksinkertainen apuväline hahmottaa palvelun kokonaisuutta Uuden toimintatavan tai hankkeen suunnittelussa mallin rakentaminen tuottaa konkreettisempaa visiointia siitä mihin pyritään On erinomainen apuväline silloin, kun toimintaan halutaan rakentaa arviointi 6

7 Loogisen mallin elementit Ongelma / tarve Päämäärä Resurssit Toiminnot Tuotokset Lyhyen ajan tulokset Keskipitkän ajan tulokset Pitkän ajan tulokset /vaikutukset Välttämättömät ehdot ja ulkoiset vaikuttavat tekijät

8 Lapsen ääni-kehittämisohjelman (Kaste) looginen malli

9 Tarve/ongelma: Päämäärä/tavoitteet: Resurssit Toiminnot Tuotokset Lyhyen aikavälin tulokset Keskipitkän aikavälin tulokset Pitkän aikavälin tulokset Oletukset siitä, mitkä tekijät muutosta selittävät Oletukset hankkeen toimivuuden välttämättömistä ehdoista Ulkoiset tekijät, jotka voivat vaikuttaa ohjelman toimivuuteen Lähde:

10 Loogisen mallin laatukriteerit Muutosteorian laatukriteerinä on uskottavuus Loogisen mallin laatukriteerinä on sen toteutettavuus Vaikutusketjun loogisuus ei vielä ole toteutettavuuden tae Usein intervention ja odotetun tuloksen välillä on mittakaavavirhe jos lähitavoite ei ole toteuttamiskelpoinen, eivät pitemmän ajan tavoitteetkaan toteudu Usein ongelmana mallin yleisyys ja fokusoimattomuus Riskinä on hyväksyttävyyden saamiseksi tehdä kompromisseja, jotka huonontavat toteutettavuutta Lähde: Knowlton, L & Phillips, C (2009) The Logic Model Guidebook; Better Strategies for Great Results.

11 Loogisen mallin parantaminen Kokemuksesta oppii seuraava malli on jo parempi Mallin esittäminen kollegoille tai ulkopuolisille parantaa jälkeä Sen selvittäminen, mille oletuksille malli on rakennettu SMART-kriteerit: Täsmällisyys, Mitattavuus, Toimintasuuntautuneisuus, Realistisuus, Ajoitus FIT-kriteerit: Toistuvuus/määrä, Intensiivisyys, Kohdentuminen Lähde: Knowlton, L & Phillips, C (2009) The Logic Model Guidebook; Better Strategies for Great Results.

12 Loogisen mallin käsitteet 1/4 Ongelmien/tarpeiden kuvaaminen Kuvataan ongelmat, joita projektilla jne. pyritään lievittämään tai ratkaisemaan. Kuvataan tarpeet, joita projektin avulla pyritään tyydyttämään. Ongelman kuvaamisella vastataan kysymykseen: Minkä ongelman tai millaisia ongelmia hanke, sosiaalipalvelu, interventio jne. ratkaisee. Päämäärä Mikä on projektin jne. pitkän aikavälin päämäärä/tavoitteet ja aiotut vaikutukset. Mikä on kohderyhmä. Päämäärä pitää ilmoittaa muutoksena, joka halutaan aikaansaada asiakkaiden hyvinvoinnissa jne. hankkeen avulla. Oletukset siitä, mitkä tekijät selittävät muutosta Oletukset ovat tutkimuksiin, kokemuksiin ja hyviin käytäntöihin perustuvia hypoteeseja siitä, miksi juuri tietyt toiminnot ja interventiot johtavat muutokseen juuri tiettyjen, erityisten asiakkaiden ja asiakasryhmien kohdalla. Nämä oletukset ovat keskeisimmät interventioiden ja tulosten välisiä suhteita koskevat hypoteesit.

13 Loogisen mallin käsitteet 2/4 Oletukset hankkeen toimivuuden välttämättömistä ehdoista Näiden ehtojen oletetaan olevan olemassa, kun jotakin uutta palvelua, interventiota jne. aletaan suunnitella ja toteuttaa tai olemassa olevaa toimintaa kehittää. Nämä oletukset voivat koskea olemassa olevia asioita tai erityisiä olosuhteita yhteiskunnassa, kunnassa, yhdyskunnassa, organisaatiossa tai läheisessä toimintaympäristössä. Ulkoiset tekijät Hanke, palvelu, interventio jne. eivät toteudu tyhjiössä. Monet tekijät, joihin hankkeen toteuttajat eivät pysty vaikuttamaan, voivat vaikuttaa tuloksiin. Nämä ulkoiset tekijät kuten poliittinen tai taloudellinen tilanne, kulttuurinen konteksti jne. voivat joko edistää tai ehkäistä hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Resurssit Työntekijät, aika, tilat, materiaalit jne., jotka ovat tarpeen tulosten aikaansaamiseksi.

14 Loogisen mallin käsitteet 3/4 Toiminnot Toimenpiteet, interventiot jne., jotka tehdään, jotta halututut tulokset ja vaikutukset saavutettaisiin. On usein hyödyllistä tehdä toimintoryhmiä niistä toimenpiteistä, interventioista jne., jotka ovat läheisessä suhteessa toisiinsa. Toimintoryhmien lukumäärä on riippuvainen hankkeen koosta. Isoissa hankkeissa saattaa olla useita toimintoryhmiä ja pienissä korkeintaan yksi tai kaksi. Tuotokset Tuotokset ovat toimintojen, interventioiden jne. mitattavia, välittömiä tuotteita tai aikaansaannoksia. Tuotokset mahdollistavat haluttujen tulosten aikaansaamisen, mutta eivät ole itsessään niitä muutoksia, joita hankkeella jne. on tarkoitus tuottaa asiakkaan elämässä, yhteisössä, organisaatiossa jne. Aikaansaatujen tuotosten määrää, laajuutta jne. kannattaa mitata. Se auttaa seuraamaan, kuinka hyvin hankkeen, palvelun, intervention jne. toimeenpanossa on onnistuttu.

15 Loogisen mallin käsitteet 4/4 Tulokset Asiakkaiden elämässä, yhteisössä, organisaatiossa jne. tapahtuneet muutokset, joiden oletetaan olevan palvelun, projektin, interventioiden ym. aikaansaamia. Tulokset vastaavat kysymykseen: Mitä muutoksia hankkeella, palvelulla tai ohjelmalla on mahdollista saada aikaan?

16 Millaisia asioita tulokset kuvaavat 1/2 Oppimisessa tapahtuvia muutoksia Uusi tieto Lisääntyneet taidot ja osaaminen Muuttuneet asenteet, mielipiteet tai arvot Muuttunut motivaatio tai halu Esimerkkejä Äitien tiedot lasten kehittymiseen liittyvistä asioista lisääntyvät. Teini-iässä olevat sitoutuvat osallistumaan yhdyskuntapalveluun. Toiminnassa tapahtuvia muutoksia Muuttunut käytös tai toimintatapa Muuttuneet päätökset Muuttunut politiikka tai toimintamalli Esimerkkejä Äidit toteuttavat uutta kasvatusmallia. Teini-iässä olevat osallistuvat yhdyskuntapalveluun.

17 Millaisia asioita tulokset kuvaavat 2/2 Olosuhteissa tapahtuvia muutoksia Yksilöissä ja perheissä tapahtuvat muutokset Muutokset taloudessa Muutokset yhteiskunnassa, kunnassa, asuinyhteisössä Muutokset ympäristössä Esimerkkejä Hankkeeseen osallistuneiden äitien lasten kehittyminen etenee odotusten mukaisesti. Hankkeeseen osallistuneiden miesten työttömyys vähenee. Lähde: Innovation network (www.innonet.org)

18 Tulosten kohdentuminen 1/2 Yksilöihin kohdentuvat tulokset (asiakastulokset) Esimerkkejä Vanhemmat käyttävät aikaisempaa parempia kasvatusmenetelmiä (muuttunut käytös). Vanhemmat osaavat aikaisempaa paremmin pitää kiinni oikeuksistaan (lisääntyneet taidot). Lapsilla on aikaisempaa paremmat valmiudet aloittaa koulu (muuttunut olosuhde) Perhe- tai yhdyskuntatason tulokset Esimerkkejä Parantunut kommunikointi perheen jäsenten kesken Parantunut vuorovaikutus lasten vanhempien ja koulun välillä Väkivallan väheneminen naapurustossa Vastuu omasta toiminnasta siirtyy osittain viranomaisilta itselle (esim. ryhmäkodissa asuville). Lähde: Innovation network (www.innonet.org)

19 Tulosten kohdentuminen 2/2 Systeemitulokset kuvaavat koko järjestelmässä tapahtuvia muutoksia. Esimerkiksi koko organisaatio, työyksikkö jne. alkaa toimia uudella tavalla (esim. organisaation oppiminen). Hanke-/ ohjelmatulokset Hankkeen sisäiset tulokset (sekä yksilö- että eri organisoitumistasoilla) vaikuttavat siihen, kuinka hyvin hanke voi saavuttaa ulkoiset (varsinaiset) tulokset. Esimerkkejä Hankkeen tai ohjelman johtamis- ja koordinaatiomahdollisuudet saattavat parantua Toiminnan tehokkuus lisääntyy Henkilökunnan motivaatio paranee

20 Esimerkkejä asiakkaan hyvinvoinnissa ja olosuhteissa tapahtuvista muutoksista 1/2 Tavoiteltuun suuntaan tapahtunut muutos (muutos parempaan) Olosuhde Asunnoton saa asunnon Yhteiskunnallinen asema Työtön saa työn Käyttäytyminen Nuori alkaa käydä säännöllisesti koulussa Toimintakyky Asiakkaan selviytymistaidot (esim. suhteessa ongelmiin) lisääntyvät Asenne Nuoren lisääntynyt arvostus opiskelua kohtaan Tunne Asiakkaan lisääntynyt tunne, että hänet hyväksytään esim. ryhmässä Mielipide Asiakkaan näkemys omista kyvyistä ja mahdollisuuksista lisääntyy Lähde: Rossi, H. Peter; Freeman, Howard E. ja Lipsey, Mark W.: Evaluation. A systematic approach. Sage publications 19

21 Esimerkkejä asiakkaan hyvinvoinnissa ja olosuhteissa tapahtuvista muutoksista 2/2 Muutos huonosta tilanteesta parempaan Olosuhde Öiden määrä, jotka asunnoton viettää kadulla Yhteiskunnallinen asema Päivien määrä, jotka päihdeongelmainen on poissa työstä Käyttäytyminen Päivien määrä, jotka nuori on poissa koulusta Toimintakyky Tilanteiden väheneminen, joissa asiakas tappelee puolisonsa kanssa Asenne Tilanteiden väheneminen, joissa nuori käyttäytyy impulsiivisesti ja kontrolloimattomasti Tunne Asiakkaan huonommuuden tunteen väheneminen Mielipide Negatiivinen näkemys toisesta etnisestä ryhmästä muuttuu positiiviseen suuntaan

22 Tulosketjut Lyhyt aikaväli esim. oppimiseen liittyvä tulos Välittävä esim. muuttunut käytös Pitkä aikaväli esim. olosuhteissa tapahtunut muutos Ajallisesti lähellä hankkeen palvelun, intervention jne. päättymistä tai saavutetaan jo hankkeen jne. toteuttamisen aikana Helpompi mitata kuin pitemmän aikavälin tuloksia Palvelulla, interventiolla jne. suora yhteys tulokseen Ajallisesti kaukana palvelun, intervention jne. päättymisestä Vaikeasti mitattavissa Palvelulla, interventiolla jne. ei enää suoraa yhteyttä tulokseen

23 Tulosten ja tuotosten ero - esimerkkejä TUOTOS (OUTPUT) uusien äitien luona tehdään 6 kotikäyntiä radiossa ja televisiossa tietoiskuja lasten pahoinpitelystä ja laiminlyönnistä lasten pahoinpitelyä ja laiminlyöntiä koskevia tiedotteita jaetaan paikallisiin kirjastoihin ja sosiaaliasemille TULOS (OUTCOME) kotikäynteihin osallistuneiden uusien äitien tieto lasten kehitykseen vaikuttavista tekijöistä lisääntyy kohderyhmät oppivat aikaisempaa paremmin havaitsemaan lasten pahoinpitely- ja laiminlyöntitapaukset sekä toimimaan oikealla tavalla tilanteen korjaamiseksi tehty toimintasuunnitelma naapuruston leikkipaikkojen ja pelikenttien kunnostamiseksi sosiaalista ohjelmaa koskeva rahoitushakemus jätetty päätettäväksi asukkaat kunnostaneet leikkipaikat ja pelikentät saatu resursseja ja rahaa sosiaalisen ohjelman toteuttamiseksi

24 Tulokset ja tulosmittarit Usein vaikuttavuuden seurannan ja arvioinnin lähtökohtana on se, että selvitetään millaisia tuloksia (muutoksia asiakkaiden olosuhteissa ja elämässä) halutaan saada aikaan. Kun on selvillä, mihin projektilla, sosiaalipalvelulle, interventiolla jne. pyritään, voidaan rakentaa tulosmittarit. Tulosmittareilla seurataan asiakkaan elämäntilanteessa, sosiaalisissa olosuhteissa, hyvinvoinnissa, ongelmissa jne. tapahtuvia muutoksia.

25 Tulosmittareilta vaadittavia ominaisuuksia 1/2 Tulokset ilmoitetaan muutoksina, jotka halutaan aikaansaada Tulosten pitää olla mitattavia Mitattavien asioiden pitää olla sellaisia, että ne voi realistisesti saavuttaa Tulosten voidaan olettaa olevan toteutettavan hankkeen, palvelun, intervention jne. aikaansaamia Mittarit kuvaavat mahdollisimman täsmällisesti ja kattavasti oleelliset puolet mitattavasta ilmiöstä Aina ei löydy suoraan muutosta kuvaavaa mittaria, jolloin käytetään sijaismittaria, jonka voidaan katsoa riittävässä määrin kohdistuvan tavoiteltuun muutokseen Mittarin kattavuuden parantamiseksi tehdään useasta muuttujasta yksi summamuuttuja

26 Tulosmittareilta vaadittavia ominaisuuksia 2/2 Mittarin pitää olla suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin, tietopohjaan ja aikaisemmin saatuihin kokemuksiin vastaavanlaisesta toiminnasta Mittareita sekä lyhytaikaisten ja välittömien vaikutusten että pitkäaikaisten vaikutusten ja tulosten kestävyyden osoittamiseen Asiakkaan prosessiin sopivat indikaattorit Osallisten on päästävä sopimukseen siitä, millaiset tulokset ja tulosmittarit ovat heidän näkemystensä mukaan luotettavimpia Eri ajankohtina asiakkaat saattavat antaa erilaisia vastauksia (samoihin kysymyksiin) Standardisoidut mittarit (yksi vaihtoehto)

27 Esimerkkejä 27

28 Sosiaaliviraston pienhankkeiden hankekortit noudattavat loogisen mallin rakennetta Tämän vuoden pienhankkeiden hankekortit löytyvät Helmisestä: Kehittäminen/projektipankki 28

29 HANKEKORTTI päivämäärä Hankkeen tavoitteet Hankkeen nimi: Adoptioperheiden perhekerho Halutaan kehittää adoptioperheiden kanssa tehtävää perhetyötä ja sen kautta tarjota perheille lisää tukea varhaisessa vaiheessa lapsen tultua perheeseen. Perhekerho on tuloskorttitavoitteen mukaista varhaisen tuen vahvistamista. Halutaan tukea lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta ja kiintymyssuhdetta sekä vahvistaa vanhemmuutta. Hankkeen tarkoitus on ennaltaehkäistä mahdollisia tulevia ongelmia. Auttaa adoptioperheitä verkostoitumaan keskenään ja mahdollistaa vertaistuki. Tarjotaan perheille hauskaa ja mielekästä tekemistä yhdessä. Lyhyt kuvaus hankkeen toiminnasta Kehittämistyön toteutumisen riskit Toimenpiteet Tuotokset (suoritteet) Tulokset ja vaikutukset (muutokset) 1) asiakkaille 2) toimintakäytäntöihin Yhteistyötahot ja kumppanit Rahoitusmäärä Toiminnan juurruttaminen Hanke toteutetaan kerran kuukaudessa kokoontuvalla perhekerholla. Kerho toteutetaan aina samalla tavoin, vain kerhon teema vaihtuu (sama ohjelmarunko). Perhekerho kokoontuu perjantai aamupäivällä Leikkipuisto Linjassa klo Perheet voivat käydä kerhossa kaksi vuotta lapsen saapumisen/sijoittamisen jälkeen. Kehittämistyöllä ei ole varsinaisia riskejä. Ainoa nähtävä riski on, että adoptioperheet eivät koe kerhoa omakseen, eivätkä ota palvelua vastaan. Leikkipuisto Linjassa järjestettävä perhekerho, aluksi kerran kuukaudessa, syksyllä kaksi kertaa kuukaudessa. Perhekerhossa on läsnä leikkipuiston henkilökuntaa sekä adoptiotyöryhmän kaksi työntekijää. Kerhossa on tietty ohjelmarunko, jota noudatetaan, esim. laululeikit, askartelua, välipalahetki, vapaata toimintaa. Lisäksi joillekin kerroille pyydetään asiantuntija, esim. Theraplaytyyppisten leikkien ohjaaja tai tehdään retkiä. Kysellään kerhossa kävijöiltä toiveita, kehittämisehdotuksia ja mielipiteitä esimerkiksi sähköpostilla ja paikan päällä. Seurataan perheiden kiinnostusta kerhoa kohtaan. Pidetään arviointikokouksia säännöllisin väliajoin yhdessä leikkipuiston henkilökunnan kanssa 1) Perheet voivat paremmin, kokevat tulevansa kohdatuksi ja voivat jakaa kokemuksia toisten adoptioperheiden kanssa 2) Adoptioperheiden varhainen tukeminen jatkuu perhekerhon muodossa vuosia eteenpäin Lasten päivähoidon vastuualue, Leikkipuistotoiminta, Leikkipuisto Linja 1500 euroa. Vuoden aikana tuleva palaute perheiltä antaa eväitä tulevaan. Jos perhekerho todetaan toimivaksi tukimuodoksi, jatketaan sitä vuosia eteenpäin. Mahdollisuus jatkoon on, jos toiminta huomioidaan budjetissa. 29

30 Ellen Taylor-Powell & Ellen Henert : DEVELOPING A LOGIC MODEL: TEACHING AND TRAINING GUIDE 2/29/

31 Ellen Taylor-Powell & Ellen Henert : DEVELOPING A LOGIC MODEL: TEACHING AND TRAINING GUIDE 2/29/

32 Ellen Taylor-Powell & Ellen Henert : DEVELOPING A LOGIC MODEL: TEACHING AND TRAINING GUIDE 2/29/

33 Communities of Learning, Inquiry, and Practice 33

34 Miten Looginen malli auttaa arviointisuunnitelman rakentamisessa Kehittämisprosessin arviointi Tulosten ja vaikutusten arviointi Resurssit Toimenpiteet Tuotokset ja osalliset Tulokset/ vaikutukset Lyhyen aikavälin Tulokset/ vaikutukset Keskipitkän aikavälin Tulokset/ vaikutukset Pitkän aikavälin Määrittely aloitetaan useimmiten tuloksista ja vaikutuksista Kun tehdään x asioita x osallisille x resursseilla saavutamme x tuloksia Kehittämisprosessin arviointi kiinnittyy kohtiin: resurssit, toimenpiteet ja tuotokset Millä indikaattoreilla tai kriteereillä kerrotaan edistymisestä? Tulosten ja vaikutusten arviointi kiinnittyy kohtiin: Lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin tuloksiin ja vaikutuksiin. Millä indikaattoreilla kerrotaan tuloksista ja vaikutuksista?

35 Arvioinnin tarkoitus ja hyödyntäminen Mitä arvioidaan? Kehittämisprosesseja, tuloksia, vaikutuksia Ketkä ovat osallisina? Työntekijät, asiakkaat, päättäjät Mihin arviointia käytetään? Työn kehittämisen tueksi, osoittamaan tuloksellisuutta. Miksi arviointia tehdään? Tilaus, hanke, halutaan tietoa oman työn vaikutuksista. Kuka tai ketkä arviointia käyttävät? Työntekijät, päättäjät.. Mitä arvioinnilta odotetaan? Minkälaista raportointia, tilaus.. 35

36 Looginen malli ja arviointi LOOGINEN MALLI Resurssit (resources) Toiminnot (activities) Tuotokset (outputs) Tulokset (outcomes) Toiminta- ja palveluprosessien arviointi Toiminnot Tuotokset Aineiston kerääminen Toteutus Menetelmät Vaikutusten ja vaikutta- vuuden arviointi Tulokset Mittarit Aineiston kerääminen Menetelmät Toteutus Lähde:

37 Arviointisuunnitelma Prosessin arviointisuunnitelma Toiminnot 1. tuotokset ja 2. toimeenpanon lisäkysymykset Tiedonkeruun menetelmä Tulosarvioinnin suunnitelma Tulokset Mittarit Tiedonkeruun menetelmä

38 KIITOS! 38

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Onnistunut tapahtuma 12.11.2008 Mika Lehtinen toimitusjohtaja Expology Oy Associated Partner of the Esityksen tavoitteet Miksi mitattavien tavoitteiden

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi

Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Perhekeskus palvelumallina seminaari 28. 29.8.2008 Nina K. Hyttinen Seuranta ja arviointi perhekeskustoiminnan tukena Miksi seurantaa ja arviointia? Dokumentoitu

Lisätiedot

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Mm. Kansainvälisesti korkeatasoisia ja omille vahvuusalueille profiloituneita korkeakouluja Entistä tuloksellisempaa

Lisätiedot

Kokonaisuuksien, riippuvuuksien ja synergioiden hahmottaminen helpottuvat

Kokonaisuuksien, riippuvuuksien ja synergioiden hahmottaminen helpottuvat Johtaminen voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: 1. Arvojohtaminen (Leadership) 2. Työn(kulun) johtaminen (Process management) 3. Työn sisällön ja tulosten/ tuotosten johtaminen (esim. Product management)

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Laatu ja vaikuttavuus sijaishuollossa. Leena Wilén Sijaishuollon päivät 29.9.15

Laatu ja vaikuttavuus sijaishuollossa. Leena Wilén Sijaishuollon päivät 29.9.15 Laatu ja vaikuttavuus sijaishuollossa Leena Wilén Sijaishuollon päivät 29.9.15 Käytäntötutkimuksesta poimittua Osaava ja riittävä sekä pysyvä henkilöstö Sijaishuoltoyksikön toimintatavat Tilat ja ilmapiiri

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten

Lisätiedot

Millaisia tuloksia halutaan näkyville?

Millaisia tuloksia halutaan näkyville? Yhteiskunnallisen yrityksen toiminnan ja vaikutusten arviointi Välkky-hanke, sosiaalisten yritysten teema- ja kehittämisryhmä 8.4.2010 Jaana Merenmies, Syfo Millaisia tuloksia halutaan näkyville? tarve

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI HAKEMUS KKI-KEHITTMISHANKKEEKSI TIEDOT HAKIJASTA Hakijayhteisön nimi: Mallilan Yritys Hakijayhteisön rekisteritunnus: 123456-1 Hakijayhteisön osoite: Mallilankuja 11 a 1 Postinumero: 12340 Postitoimipaikka:

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola Integrated Management System www.ims.fi, Ossi Ritola Mitä prosessien tunnistaminen on? Löydämme ja ryhmittelemme organisaation toistettavat työnkulut optimaalisimmalla tavalla organisaation tulevaisuuden

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen

Lisätiedot

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Mitä kehitetään? Asiakaspalvelua Osaamista Toiminnan sujuvuutta, tehokkuutta Tekniikkaa, toimintaympäristöä

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

STRATEGIAN JALKAUTUS Asukkaille ja henkilökunnalle

STRATEGIAN JALKAUTUS Asukkaille ja henkilökunnalle STRATEGIAN JALKAUTUS Asukkaille ja henkilökunnalle Jalkautusta ja erilaisia mahdollisuuksia sen toteuttamiseksi pohdittu strategiatyöryhmässä Jalkautuksen toteutus 2010 2011 Jalkautus työryhmille 2010

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen KPMG Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen Riskienhallinta on keskeinen osa muutoshallintaa Henkilöstöriskien tunnistaminen ja merkitys muutoksen johtamisessa ADVISORY SERVICES Muutoksen

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet

Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet Tavoitteet Tämä diaesitys kannustaa jäsentämään suunnitelmia toteuttamiskelpoisiksi. Välineiden käytön tavoitteena on luoda yhteinen näkemys etenemisestä

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

SOLID-rahastojen hakukoulutus. Mikä on projekti? 11.6.2013, Helsinki

SOLID-rahastojen hakukoulutus. Mikä on projekti? 11.6.2013, Helsinki SOLID-rahastojen hakukoulutus Mikä on projekti? 11.6.2013, Helsinki Rosa Puhakainen-Mattila (Kouluttaja, Suomen YK-liitto) rosa.puhakainen@ykliitto.fi r Mikä on projekti? - sarja TOIMINTOJA, joiden tarkoituksena

Lisätiedot

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)

Lisätiedot

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt

Lisätiedot

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Lapsen hyvä arki 2 hanke (2011-2013) PaKaste hankekokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan osahanke 9.9.2013 Kirsi Anttila / Saara

Lisätiedot

Hankkeen arviointisuunnitelma

Hankkeen arviointisuunnitelma 1 VERKOTTAJA 2013-2016 Hankkeen arviointisuunnitelma Tiina Saarinen 14.9.2013 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

Sosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla

Sosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla Sosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla Välkky-hankkeen MUUTOS-koulutus 19.2.2010 Jaana Merenmies Ohjelma Sosiaalisen vaikuttavuuden arvioinnin merkitys ja hyödyt Sosiaalisen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Mielentuki projekti. Yhteistyöprojekti Pumppu-hanke Laurea ja Lohjan kaupungin opetustoimi sekä yksi yläkoulu Lohjan alueelta

Mielentuki projekti. Yhteistyöprojekti Pumppu-hanke Laurea ja Lohjan kaupungin opetustoimi sekä yksi yläkoulu Lohjan alueelta Mielentuki projekti Yhteistyöprojekti Pumppu-hanke Laurea ja Lohjan kaupungin opetustoimi sekä yksi yläkoulu Lohjan alueelta Elina Rajalahti ja Ulla Lemström Mielentuki osana Pumppu-hanketta Pumppu-hanke/Laurean

Lisätiedot

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015 Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä Laatuseminaari 7.12.2015 Hankeverkosto Sammosta ammennetaan Hankkeen tavoitteet Kehittää toimintamalleja ja tietovarastoja, joilla vahvistetaan johdon roolia ja osallistumista

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Nurmijärven päivähoidon työhyvinvoinnin kehittämishanke ajalla 1.11.2003-1.6.2006

Nurmijärven päivähoidon työhyvinvoinnin kehittämishanke ajalla 1.11.2003-1.6.2006 Nurmijärven päivähoidon työhyvinvoinnin kehittämishanke ajalla 1.11.2003-1.6.2006 Hankkeen vastuuhenkilö Sirkka-Liisa Anttila Hankkeen asiantuntijat:annikki Ahlqvist/ Kiljavan opisto Ulla Piekkari /PRO

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta?

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Liisi Aalto, Katariina Hinkka, Rainer Grönlund, Marketta Rajavaara Kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Innovaatio Uusien asioiden tekemistä

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

5. SUUNNITTELUN ULOTTAMINEN KOKO KUNTAAN, ORGANISAATIO 5.1 LIIKENNETURVALLISUUSRYHMÄN TOIMINTA TOIMINNAN TAVOITTEET Jatkuvan liikenneturvallisuustyön ylläpitäminen kunnassa Liikenneturvallisuustyön painoarvon

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUSUUNNITTELU

ASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUSUUNNITTELU ASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUSUUNNITTELU Pirkanmaan osahankkeen Vammaisalan kehittämisfoorumi 19.11.2012 Tampere Miia Koski, Etevan Vammaispalveluhanke Etevan osahankkeen toimialue Asumispalvelut Työ- ja päivätoimintapalvelut

Lisätiedot

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Jukka Kola Professori, Vararehtori Valtakunnalliset opintoasiainpäivät 11.-12.10.2012 Helsingin yliopisto 18.10.2012 1 Opetustoiminnan johtaminen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

KEHITTÄJÄ RATKAISIJA REKRYTOIJA

KEHITTÄJÄ RATKAISIJA REKRYTOIJA KEHITTÄJÄ RATKAISIJA REKRYTOIJA SUORITUKSEN JOHTAMINEN JA PALKITSEMINEN Uusi Osaaja 2 Kick off seminaari 17.11.2011 Anne Haggrén, Virvo Oy 16.11.2011 www.virvo.fi 2 MENESTYS YMPÄRISTÖ YRITYS, ORGANISAATIO

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Opetuskulttuurin muutoksen läpivieminen

Opetuskulttuurin muutoksen läpivieminen Opetuskulttuurin muutoksen läpivieminen Valtakunnallisetvirtuaaliopetuspäivät 23-24.11.2009 VesaPakarinen Mitä on opetuskulttuuri? Arvot Tavat Uskomukset Oletetut toimintatavat Oppimisympäristöt Muutos

Lisätiedot

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6. Osaamisen kehittymisen arviointi Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2012 Helsinki Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä.

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Johtaminen laadun tuottajana

Johtaminen laadun tuottajana Johtaminen laadun tuottajana Varhaiskasvatuksen seminaari 15.11.2010 Eeva Hujala Tampereen yliopisto 2010 JOHTAJUUS varhaiskasvatuksessa on toimijoiden sitouttamista perustehtävän tavoitteelliseen kehittämiseen

Lisätiedot

HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA

HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA MIELELLÄÄN-SEMINAARI 7.10.2015 Puistotorni, Tampere HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiaaligerontologia, sosiologia jyrki.jyrkama@jyu.fi TEEMAT Käytännöt

Lisätiedot

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattorit eli mittarit Kepan verkkokurssi 2006 Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattori on käsitteellinen tai numeerinen muuttuja, joka auttaa arvioimaan muutosta jossain asiantilassa, joko mittaamalla

Lisätiedot

Kehittämishankkeet ja tuottavuus

Kehittämishankkeet ja tuottavuus Kuntakehto-hankkeen loppuseminaari, Kuntatalo 18.4.2013 prof. Ismo Lumijärvi Kehittämishankkeet ja tuottavuus Miksi tutkia tuottavuutta? Kunnissa on tuottavuusohjelmia ja yleistä tarvetta suunnata hankkeita

Lisätiedot

Melan strategia 2009 2013

Melan strategia 2009 2013 Melan strategia 2009 2013 Päivi Huotari Hallitus 28.10.2008 Melan tehtävä ja toiminta-ajatus Vakuuttavaa hyvinvointia Melan tehtävänä on parantaa maatalousyrittäjien ja apurahansaajien hyvinvointia elämän

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa TORI-henkilöstöfoorumi 19.12.2012 Liisa Virolainen, Kaiku-työhyvivointipalvelut Riitta

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Joustavat oppimispolut: aktivera, delegera och publicera

Joustavat oppimispolut: aktivera, delegera och publicera Joustavat oppimispolut: aktivera, delegera och publicera Anne-Maria Kuosa, Oikeustieteellinen tiedekunta, Turun yliopisto Merja Öhman, Liiketalouden ja tekniikan keskus,karelia amk Tavoitteet Aktivera

Lisätiedot

Pekka Kettunen 12.12.2014

Pekka Kettunen 12.12.2014 Pekka Kettunen 12.12.2014 Vaikuttavuudesta keskustellaan ahkerasti sekä Suomessa että ulkomailla (evidencebased) Miksi esillä: toiminnan kehittäminen, priorisointi, voimavarojen kohdentaminen, arvioinnin

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Pitääkö osaaminen osoittaa? Miten saisitte selville mitä minä osaan? Kysymällä minulta

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot

Coaching-ohjelma 2013

Coaching-ohjelma 2013 Coaching-ohjelma 2013 KUUMA TVT-hanke / EDU10 Sivistysverkosto Päämäärä Coaching-ohjelman päämäärä on ohjata opettajat kehittymään tavalla, jolla he voimaantuvat ja osaavat jatkossa coachata myös oppilaita

Lisätiedot

Projektin perustelu ja tavoitteet

Projektin perustelu ja tavoitteet P A L V E L U T Projektin perustelu ja tavoitteet Hankkeen tavoite on lisätä sukupolvien välistä yhteenkuuluvuutta ja lisätä toisista huolehtimista tarjoamalla uudenlainen asumismuoto usean sukupolven

Lisätiedot

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Eero Niittymaa: Yleisten kirjastojen vaikuttavuuden arviointi Informaatiotutkimuksen

Lisätiedot