Lasten ja nuorten Vantaa II

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lasten ja nuorten Vantaa II"

Transkriptio

1 Lasten ja nuorten Vantaa II Toimintaohjelma vuosille

2 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Taustaa... 3 Toimintaohjelman valmistelu... 5 Lasten ja nuorten vaikuttamistapoja Vantaalla... 7 Osallisuus varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa... 7 Varhaiskasvatus... 7 Koulut ja oppilaitokset... 7 Osallisuus vapaa-ajalla... 8 Vaikuttaminen nuorisotiloilla... 8 Vaikuttaminen kirjastoissa... 8 Vaikuttaminen liikunnan keinoin... 8 Nuoret median tuottajina... 8 Vaikuttaminen taiteen ja kulttuurin avulla... 9 Nuorten oman toiminnan tukeminen... 9 Osallisuus kaupunkitasolla Äänestäminen Aloitteet Lasten asiantuntijaryhmä Nuorisovaltuusto Vaikuttaja-päivä Verkostokonsulttitoiminta Vuorovaikutus kaupungin työntekijöiden ja päättäjien kanssa Yhteiset suunnitteluprojektit Palveluihin vaikuttaminen Mielipidekirjoitukset, adressit, mielenosoitukset ja vaikuttaminen sosiaalisessa mediassa Yhteistyö eri tahojen kanssa Toimenpiteet vuosille Toimivat rakenteet ja aikuisen tuki ovat lasten ja nuorten osallisuuden edellytys Osallistumiseen ja vaikuttamiseen tarvitaan tietoja ja taitoja Yhdessä toimimalla voi vaikuttaa Monipuolisilla vaikuttamisen tavoilla erilaiset äänet kuuluville Toimintaohjelman seuranta ja arviointi... 17

3 Johdanto Lasten ja nuorten Vantaa on osallisuuden toimintaohjelma, jonka tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Ohjelmassa kerrotaan erilaisista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista Vantaalla sekä kuvataan keskeisimmät toimenpiteet, joiden avulla mahdollisuuksia lisätään vuosina Toimenpiteet liittyvät tietojen, kansalaistaitojen ja -toiminnan sekä yhteistyön lisäämiseen, asenteiden muuttamiseen, osallisuuden rakenteiden sekä ennen kaikkea erilaisten vaikuttamistapojen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Ohjelmaa toteutetaan aikuisten sekä lasten ja nuorten yhteistyönä ja sen toteutusta ohjaa ja tukee Lasten ja nuorten Vantaa ohjausryhmä. Ohjelman vastuutahona toimii sivistystoimen toimiala. Vuoden 2014 loppuun asti osallisuustyön tukena toimii myös nuorisopalvelujen ESR-rahoitteinen Nuori omaan elämäänsä vaikuttaja yhteisössä toimija -hanke 1. Toimintaohjelma on tarkoitettu työvälineeksi kaupungin johdolle, työntekijöille, päättäjille ja kaupungin muille toimijoille. Toimijat konkretisoivat toimenpiteiden toteutuksen omissa suunnitelmissaan. Lapsille ja nuorille tehdään oma, helppolukuinen opas. Taustaa Vantaan kaupunginhallitus hyväksyi syksyllä 2010 ensimmäisen Lasten ja nuorten Vantaa -toimintaohjelman. Ohjelmaan sisältyi 18 erilaista toimenpidettä, joilla lisättiin lasten ja nuorten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa 2 heitä koskeviin asioihin. Toimenpiteiden toteuttamisen tueksi käynnistettiin samaisena syksynä Lasten ja nuorten Vantaa -hanke. Lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia on kehitetty yhteistyössä eri toimijoiden sekä lasten ja nuorten kanssa. Hankkeen aikana kaupunkiin on luotu muun muassa lasten asiantuntijaryhmä ja Mini Vaikuttaja-tapahtumia. Lisäksi on testattu palveluagenttitoimintaa ja kehitetty nuorisovaltuuston ja oppilaskuntien hallitusten toimintaa sekä Vaikuttaja-päivää. Hankkeen aikana on järjestetty erilaisia koulutuksia kaupungin eri toimijoille, päättäjille sekä lapsille ja nuorille. Työvälineitä, kuten osallisuusoppaita, on luotu eri toimijoiden käyttöön. Materiaalit löytyvät hankkeen internet-sivuilta 3. Lasten ja nuorten osallisuus vaatii jatkuvaa kehittämistyötä, jotta lapset ja nuoret pääsevät entistä laajemmin mukaan heitä koskevien asioiden käsittelyyn. Lasten ja nuorten Vantaa -malli (kuvio 1) perustuu Suomen lainsäädäntöön, jossa turvataan lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet. Nuorisolain 8 :n mukaan nuorille 4 on järjestettävä mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Noin puolet Vantaan budjetista käytetään lapsia ja nuoria koskevaan toimintaan. Tästä syystä osallisuus ei toteudu ainoastaan projektitoiminnalla, vaan lasten ja nuorten asiat kuuluvat kaikille kaupungin työntekijöille ja päättäjille sekä kaupungin muille toimijoille. Osallisuus sisältää sekä oikeuden tiedon saamiseen ja tuottamiseen, että osallistumisoikeuden suunnitteluun, päätöksentekoon, yhteiseen toimintaan ja arviointiin. 1 Hanketta rahoittaa Uudenmaan ELY-keskus Manner-Suomen ESR-ohjelmasta. 2 Vaikuttamisella tarkoitetaan mielipiteiden ja ideoiden esille tuomista, asioiden pohtimista ja niistä keskustelemista, päätösten tekemistä, toimimista sekä toiminnan arvioimista ja kehittämistä Nuorella tarkoitetaan laissa 0 28-vuotiaita. 3

4 Lapset ja nuoret ovat yksilöitä, joilla on erilaisia tietoja ja taitoja. Heille on luotava erilaisia vaikuttamisen ja osallistumisen tapoja ikä ja kehitystaso sekä elämäntilanne huomioiden. Heidät tulee kohdata oman elämänsä asiantuntijoina, joilla on merkittävää kerrottavaa omasta elämästään. Erityisen tärkeää on huomioida lapset ja nuoret, jotka tarvitsevat osallistumiseen ja vaikuttamiseen enemmän tukea (esimerkiksi vammaiset ja sairaat lapset ja nuoret). Lisäksi on huomioitava palvelujen ulkopuolella olevat nuoret. Lapset ja nuoret Edustuksellinen osallisuus Suora osallisuus Toimintaosallisuus Tieto-osallisuus sosiaalinen media Fronter asukaslehti nuorten tieto- ja neuvontapalvelu Jeesi Nuorisovaltuusto Lasten asiantuntijaryhmä Oppilaskuntien hallitukset Nuorisotilojen vaikuttamisryhmät Vaikuttaja-päivä Mini Vaikuttaja-tapahtumat Oppilaskuntien hallitusten alueelliset tapaamiset Edustajat luottamuselimissä ja työryhmissä Kuntalaisaloite Palaute Oikaisuvaatimus Järjestöt, harrastukset Lasten ja nuorten omat toimintaryhmät ja hankkeet Tapahtumatuottaja-, vertaisohjaaja- ja mediatoiminta Sosiaalinen media Tapahtumat, tempaukset, kilpailut Mielenosoitukset, adressit, mielipidekirjoitukset Kannanotot ja lausuntopyynnöt Yhteiset suunnitteluprojektit Palveluihin ja palvelusuunnitelmiin liittyvät keskustelut Asiakaskyselyt Nuorisotilojen auditoinnit Päättäjät ja kaupungin työtekijät - Kaupunginvaltuusto ja -hallitus - Lautakunnat: opetuslautakunta, vapaa-ajan lautakunta, tekninen lautakunta, kaupunkisuunnittelulautakunta, ympäristölautakunta, sosiaali- ja terveyslautakunta - Aluetoimikunnat: Aviapolis, Hakunila, Kivistö, Koivukylä, Korso, Myyrmäki ja Tikkurila, Svenska Kommittén - Koulun toimielimet, projektit, hankkeet Lainsäädäntö Kuvio 1. Keskeiset lasten ja nuorten vaikuttamistavat Vantaalla Vaikuttamistavat eivät ole toisistaan erillisiä, vaan toimivat vuorovaikutuksessa. 6 Suoran vaikuttamisen keinot ovat sellaisia, jotka on kirjattu lakiin kuntalaisen oikeudeksi. 4

5 Toimintaohjelman valmistelu Toimintaohjelman uuden osan valmistelussa kuultiin monin tavoin lapsia ja nuoria. Lapsille ja nuorille toteutettiin Webropol-kysely ja heitä haastateltiin kauppakeskus Tikkurissa, Tikkurilan Prismassa ja Point-kirjastossa. Myös nuorisovaltuusto ja lasten asiantuntijaryhmä osallistuivat aktiivisesti ohjelman valmisteluun. Kyselyjen ja haastattelujen avulla selvitettiin muun muassa lasten ja nuorten halua osallistua ja vaikuttaa heitä koskeviin asioihin (kuvio 2) sekä sitä, mihin ja miten he haluavat osallistua ja vaikuttaa. Lisäksi heiltä kysyttiin, kokevatko he, että heillä on riittävästi mahdollisuuksia osallistumiseen ja vaikuttamiseen (kuvio 3). Haluaisitko osallistua ja vaikuttaa lapsia ja nuoria koskeviin asioihin? (n=182) Kuvio 2. Lasten ja nuorten halu osallistua ja vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Vastaajat halusivat vaikuttaa erityisesti kouluun, vapaa-aikaan, kavereihin, nuorten omaan toimintaan ja opiskeluun. Suosituimmat osallistumisen ja vaikuttamisen tavat olivat palautteiden antaminen, tapahtumien järjestäminen, elokuvien, näytelmien tai musiikin tekeminen sekä kirjoittaminen ja keskusteleminen sosiaalisessa mediassa. Koetko, että sinulla on riittävästi mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa sinua koskeviin asioihin? (n=157) Kuvio 3. Lasten ja nuorten kokemus mahdollisuuksista osallistua ja vaikuttaa itseä koskeviin asioihin. Toimintaohjelman valmistelua varten kuultiin myös kaupungin eri toimialojen tulosalueita, työryhmiä, järjestöjä ja seurakuntia. Toimintaohjelman valmisteluun pystyi osallistumaan myös Otakantaa. fi-palvelun kautta 7. Kuulemiskierroksen aineistosta on koottu raportti. Raportti löytyy Lasten ja nuorten Vantaa -hankkeen internet-sivuilta

6 Lasten ja nuorten Vantaa -toimintaohjelma linkittyy vahvasti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Hyvikseen 8. Ohjelmat täydentävät toisiaan ja niitä onkin tehty yhteistyössä. Hyviksessä määritetään lasten ja nuorten arjen kannalta keskeisiä kehittämisen osa-alueita ja teemoja, kuten kouluruoan ja harrastustoiminnan kehittäminen. Lasten ja nuorten Vantaa -toimintaohjelman avulla pyritään luomaan välineitä siihen, miten lapset ja nuoret voivat osallistua Hyviksen osa-alueiden ja teemojen kehittämiseen. Toimintaohjelma linkittyy myös kaupungin osallisuusmalliin 9 ja lasten ja nuorten osallisuustyötä tehdään yhteistyössä asukaspalvelujen kanssa. Kuviossa 4 on kuvattu eri-ikäisten kuntalaisten vaikuttamistapoja Vantaalla. Osallisuuden perusperiaatteet toimivat pääosin samoin kaiken ikäisille ja eriikäisten vuorovaikutusta tulee tukea. Lapset ja nuoret tulee kuitenkin huomioida omana ryhmänään muun muassa heidän vajaavaltaisuutensa ja kokemattomuutensa vuoksi. Heillä ei ole ikänsä puolesta käytettävissään samoja vaikuttamisen välineitä kuin aikuisilla. Lasten ja nuorten kanssa toimittaessa on erityisen tärkeää mennä heidän luokseen ja tavata heitä heidän omissa ympäristöissään. Näin pystytään toivottavasti tavoittamaan myös ujompia ja hiljaisempia lapsia ja nuoria. Edustuksellinen osallisuus Suora osallisuus Toimintaosallisuus Ohjeistus Koulutus Osallisuus talouden ja toiminnan suunnittelussa Ennakoiva vaikutusten arviointi Tieto-osallisuus Kaupunginvaltuusto Lautakunnat Aluetoimikunnat ja Svenska Kommittén Oppilaskunnat Nuorisovaltuusto Lasten asiantuntijaryhmä Vanhusneuvosto Vammaisneuvosto Paikallisromanityöryhmä Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Vaikuttajapäivä ja Mini Vaikuttaja-tapahtumat Esityslistat ja pöytäkirjat Yhteispalvelu Julkaisut ja tiedotteet Tehokas verkkoviestintä Uutiskirje asukaslehti Kuntalaisaloite Alueneuvonpidot Neuvoa antava Kyläkeskustelut kunnallinen Asukasfoorumit kansanäänestys Asukastilaisuudet Palaute Osallistuminen Oikaisuvaatimus kaupunkisuunnitteluun Asiakasosallisuus palveluissa Kohtaamispaikat Yhteistyöverkostot Osallistuminen verkossa Viksun vastauskortit Kyselyt ja tutkimus Hankkeet ja projektit Seuranta Arviointi Mittarit Kuvio 4. Keskeiset kuntalaisten vaikuttamistavat Vantaalla Kaupungin osallisuusmalli on luettavissa osoitteessa 6

7 Lasten ja nuorten vaikuttamistapoja Vantaalla Lapset ja nuoret osallistuvat, toimivat ja vaikuttavat erilaisissa yhteisöissä, muun muassa kotona, koulussa, nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritiloilla sekä muissa harrastusyhteisöissä. Lapset ja nuoret ovat myös aktiivisia palvelujen käyttäjiä. Seuraavilla sivuilla on kuvattuna, miten eri-ikäiset lapset ja nuoret voivat vaikuttaa heille tärkeissä lähiyhteisöissä ja myös kaupungin tasolla. Osallisuus varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa Varhaiskasvatus Pienten lasten ideat, ajatukset ja aloitteet syntyvät yleensä lasten jokapäiväisessä arjessa liittyen vahvasti heitä ympäröivään kokemusmaailmaan. Lasten vaikuttamismahdollisuudet ovat pitkälti aikuisten varassa: Aikuinen voi joko mahdollistaa tai estää lasten vaikuttamisen ja osallistumisen. Tämän vuoksi aikuisilta vaaditaan erityistä herkkyyttä kuunnella lapsia ja havaita myös lasten sanattomia aloitteita. Lähtökohtana on, että lapset tulevat kuulluksi päivittäin ja heitä kannustetaan ilmaisemaan omia näkemyksiään. Koulut ja oppilaitokset Oppilailla ja opiskelijoilla on oikeus tulla kuulluksi, ilmaista mielipiteensä sekä vaikuttaa koulun arjessa. Toimintatavat rakennetaan yhdessä oppilaiden kanssa heidän ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti. Oppilaiden osallisuudella on merkitystä turvallisuudentunteeseen ja kouluviihtyvyyteen. Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki koulun oppilaat ja opiskelijat. Oppilaskunta valitsee keskuudestaan hallituksen, joka edustaa koko oppilaskuntaa. Oppilaskuntatoiminnan tarkoituksena on tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuus osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon ja koulun toiminnan suunnitteluun, kuten opetusta koskevien suunnitelmien (esim. opetussuunnitelman ja lukuvuosisuunnitelman) ja järjestyssääntöjen laatimiseen. Oppilaskunnan kautta oppilaat ovat mukana suunnittelemassa oppimisympäristöään ja koulun tapahtumia. Osallistumalla oppilaat saavat kokemuksia vastuunotosta ja yhteisten asioiden hoidosta. Oppilaskuntien hallitukset osallistuvat myös nuorisovaltuuston vaalien järjestämiseen ja Vaikuttaja-päivän ennakkotehtävien toteuttamiseen omassa koulussaan. Perusopetuksessa järjestetään arviointikeskustelu lukuvuosittain, johon osallistuvat oppilas, huoltajat sekä luokanohjaaja. Se tarjoaa yhden mahdollisuuden, jossa oppilas voi vaikuttaa omaan oppimiseensa liittyviin asioihin. Oppilaat voivat osallistua ja vaikuttaa kouluissa myös tukioppilastoiminnan, vertaissovittelun sekä iltapäivä- ja kerhotoiminnan kautta. Iltapäivätoiminta on ohjattua vapaa-ajan toimintaa pienille koululaisille. Iltapäiväkerhoissa lapset saavat osallistua yhteisten sääntöjen ja sopimusten muotoiluun sekä toiminnan suunnitteluun. Toiminnassa lapsille tarjotaan mahdollisuus valita itseään kiinnostavaa tekemistä. Lasten vaikuttamistapoja iltapäiväkerhoissa kehitetään yhteistyössä iltapäivätoiminnan palveluntuottajien kanssa. Kerhotoimintaa järjestetään perusopetuksen vuosiluokkien 1 9 oppilaille. Kerhotoiminnan tavoitteena on muun muassa lasten ja nuorten kasvun tukeminen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Kaikissa kouluissa toimii lisäksi ruokaryhmä, jossa oppilaat ovat edustettuina. Ruokaryhmissä käydään läpi toiveruokapäivät ja pohditaan miten edistetään ruokailun viihtyvyyttä. Joissakin kouluissa toimii myös oppilaiden ympäristöryhmä, jonka tehtävänä on edistää ympäristövastuullista toimintaa, kuten jätteiden lajittelua ja energian säästöä. Aktiivisen kansalaisuuden edellytyksenä on demokratiaa, osallistumista ja yhteistoimintaa koskeva tieto ja ymmärrys. Yhtenä eri oppiaineita yhdistävänä aihekokonaisuutena on Osallistava kansalaisuus ja yrittäjyys. Sen tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua aktiiviseen kansalaisuuteen vahvistamalla heidän tietoisuutta oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan yhteiskunnassa. Osallistumiseen ja vaikuttamiseen kannustaminen on tärkeä tavoite myös yhteiskuntaopin opetuksessa. Lisätietoja: vantaa.fi/osallistuvaoppilas 7

8 Osallisuus vapaa-ajalla Vaikuttaminen nuorisotiloilla Nuorisotilojen toiminnasta ja resursseista päätetään yhdessä nuorten kanssa sopien ja demokraattisesti. Toimivat keskustelutilanteet edellyttävät yhteisöllisyyttä eli me-hengen kokemusta. Jokaiselle annetaan mahdollisuus osallistua yhteisen todellisuuden ja toiminnan rakentamiseen ja saada kokemuksia vastuunotosta ja yhteisten asioiden hoidosta. Nuoret osallistuvat tiloilla toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen muun muassa erilaisten kerhojen, tapahtumien ja retkien kautta. Tiloilla toimii myös koulutettuja vertaisohjaajanuoria. Vertaisohjaajat ohjaavat muun muassa tilojen avoimia iltoja, junnutoimintaa, punttisaliharjoittelua ja kerhotoimintaa. Osalla nuorisotiloista toimii myös talokokouksia ja/tai -hallituksia. Näissä nuoret pääsevät päättämään monista tilan toimintaan liittyvistä asioista. Lisätietoja: vantaa.fi/nuorille > nuorisotilat Vaikuttaminen kirjastoissa Lapset ja nuoret voivat osallistua ja vaikuttaa eri tavoin myös kirjastoissa. Koivukylän, Myyrmäen ja Lumon kirjastoissa toimii vertaisohjaajia, jotka järjestävät erilaista toimintaa, esimerkiksi kerhoja kirjaston tiloissa. Lisäksi lapset ja nuoret pääsevät vaikuttamaan kirjaston toimintaan esimerkiksi tapahtumien ja palautteen antamisen kautta. Lapsia ja nuoria otetaan mukaan myös kirjaston tilojen suunnitteluun. Tulevaisuudessa lasten ja nuorten toivotaan osallistuvan enemmän myös verkkosisältöjen luomiseen. Tämä tarkoittaa muun muassa lukuvinkkien kirjoittamista ja lukupiirien pitämistä. Lisätietoja: vantaa.fi/kirjasto Vaikuttaminen liikunnan keinoin Nuoret median tuottajina Mediatoiminta on pääasiassa vapaa-ajalla, nuorisotilojen ja taiteen perusopetuksen oppilaitosten kautta tapahtuvaa toimintaa. Sen tarkoitus on antaa itseilmaisun välineitä nuorille ja mahdollisuus oman näkemyksen esittämiseen. Lasten ja nuorten kulttuuri- ja monitoimitalo Vernissassa toimii viikoittain nuorten mediaryhmä. Mediaryhmän nuoret paneutuvat monipuolisesti eri viestintävälineisiin ja -mahdollisuuksiin. He käsikirjoittavat, kuvaavat ja editoivat omia elokuvia, tekevät lehtijuttuja ja taltioivat tapahtumia. Vernissassa on mahdollista tehdä myös animaatioita. Vernissan videotallin animaatioryhmät ideoivat tarinan, rakentavat tarinan vaatimat animaationuket sekä kuvaavat ja editoivat lyhyen elokuvan. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelu Jeesissä toimii vertaistiedottajia. Vertaistiedottajat tekevät juttuja erilaisista nuoria koskevista asioista. Juttuja julkaistaan muun muassa Facebookissa, kaupungin ja Jeesin nettisivuilla sekä paikallislehdissä. Lisätietoja: vantaa.fi/nuorille > Harrasta ja tee itse jeesi.info/fi-fi/vertaistiedotus vantaa.fi/kuvataidekoulu Liikunta on erinomainen väline tuottaa elämyksiä ja hyvinvointia. Liikuntaharrastuksien ja liikuntaan liittyvien hankkeiden kautta tarjoutuu mahdollisuus osallistua liikuntatuokioiden suunnitteluun ja ideointiin sekä osallistua ohjaamiseen ja tapahtumien järjestämiseen. Liikuntapaikkojen rakentamiseen on mahdollisuus vaikuttaa ilmaisemalla oma mielipiteensä jo rakentamisen suunnitteluvaiheessa. Vantaan Liikkuva koulu -hankkeen alakouluissa toimii oppilaista muodostettu liikuntaryhmä, Välkkärit. Välkkäriryhmä kehittelee ja ideoi pelejä ja leikkejä välitunneille. Monessa koulussa kuullaan myös taukojumppaa keskusradiosta. Välkkärit suunnittelevat ja toteuttavat taukojumpan. Toiminnan tavoitteena on koulupäivän liikunnallistaminen. Sporttia kaikille -hankkeessa toimii nuorista koottuja monikulttuurisia liikuntaryhmiä, joihin nuoret itse rakentavat liikuntatuntien sisältöjä. Sporttia kaikille -tapahtumiin nuoret kokoavat erilaisia liikuntaryhmiä ja suunnittelevat ohjelman. Tavoitteena on saada maahanmuuttajanuoret innostumaan mukaan nuorten yhteisiin liikuntaharrastuksiin. Lisätietoja: vantaa.fi/liikunta_ja_ulkoilu 8

9 Vaikuttaminen taiteen ja kulttuurin avulla Taiteen ja kulttuurin tekeminen ja kokeminen tuottaa iloa ja elämyksiä. Oman mielipiteensä voikin ilmaista edellä mainittujen tapojen lisäksi myös muun muassa tekemällä musiikkia, tanssimalla, näyttelemällä, piirtämällä tai maalaamalla. Lapsille ja nuorille tarjotaan mahdollisuuksia toimia ja vaikuttaa taidehankkeissa, työpajoissa, esityksissä ja näyttelyissä. Taiteen avulla voidaan aktiivisesti vaikuttaa oman elinympäristön esteettisyyteen ja merkityssisältöihin. Lasten taidetalot Toteemi ja Pessi Vantaalla ovat lapsille ja nuorille erityinen kanava nähdä, kokea ja tehdä taidetta. Vantaan kaupunginmuseon ja Vantaan taidemuseon museopedagogisella ohjelmistolla, opastuksilla ja työpajoilla tarjotaan eväitä paikallisen kulttuuri-identiteetin voimistamiseen ja osallisuuden kokemuksen vahvistamiseen. Ryhmämuotoinen harrastus tukee lapsen sosiaalista kehitystä, osallisuutta ja omatoimisuutta unohtamatta varsinaista tavoitetta, luovan ajattelun, uuden löytämisen ilon ja itsensä ilmaisemisen kyvyn kehittymistä 10. Tavoitteena on myös ehkäistä monikulttuuristen lasten ja nuorten syrjäytymistä vahvistamalla osallisuutta ja edistämällä suvaitsevaisuutta. Tästä hyvä esimerkki on Tempo - monikulttuurinen lastenorkesteri, joka perustettiin Vantaan maahanmuuttajatiheille alueille. Kulttuurista nuorisotyötä toteutetaan Vantaalla yhteistyössä nuoriso- ja kulttuuripalveluiden kanssa. Kulttuuripalvelut jakavat yhdeksäsluokkalaisten kulttuurietukorttia eli Valttikorttia. Kortilla pääsee tutustumaan vapaa-ajallaan vantaalaisiin taide- ja kulttuuripaikkoihin ilmaiseksi tai edullisesti. Kortissa on kyse kulttuurin markkinoinnista ja yleisökasvatuksesta sekä nuorten omaehtoisen kulttuurin tukemisesta. Yhdeksäsluokkalaiset järjestävät vuosittain 1 3 vapaa-ajan tapahtumaa sekä heidän kanssaan toteutetaan myös taideprojekteja syksyllä Valttikortin jaon yhteydessä lanseerataan uusi Tuottaja tavattavissa -työmuoto, jossa nuoriso- ja kulttuuripalveluiden työntekijät kiertävät Vantaan yläkouluilla. Kiertueella esitellään nuorille alueen nuoriso- ja kulttuuripalveluita sekä tarjotaan konkreettista tukea oman tapahtuman järjestämiseksi koulutuksen, tilojen ja rahoituksen avulla. Vantaan kulttuuri- ja nuorisopalvelut osallistuvat myös vahvasti pääkaupunkiseudulliseen yhteistyöhön esimerkiksi Loistefestari -tapahtuman sekä pääkaupunkiseudullisten tapahtumatuottajakoulutusten järjestämiseen. Lisätietoja: vantaa.fi/nuorille > Harrasta ja tee itse vantaa.fi/kulttuuri > Lasten ja nuorten kulttuuri vantaa.fi/kuvataidekoulu 10 Vantaalla on 21 taiteen perusopetusta antavaa laitosta ja yhdistystä. Esimerkiksi Vantaan kuvataidekoulu ja Vantaan musiikkiopisto ovat erityisen suosittuja vuotiaiden keskuudessa. Nuorten oman toiminnan tukeminen Kaupungin nuorisopalvelut tukee vantaalaisten nuorten uusia projekteja myöntämällä Itse Tehty nuorten toimintarahaa. Avustusta voivat hakea vuotiaat ja ryhmässä tulee olla vähintään kolme jäsentä. Projekti voi olla esimerkiksi tanssikerhon perustaminen, teatteriesitys, videon tekeminen tai vaikkapa tempaus yhteishengen kohottamiseksi nuorisotilalla. Nuorisotiloista ja -palveluista saa tarvittaessa opastusta projektin toteuttamiseen. Vaikuttaa voi myös järjestämällä tapahtuman. Tapahtumia voi olla hyvin monenlaisia ja myös niiden teemat voivat vaihdella. Tapahtumalla voi nostaa esiin jonkin itselleen tärkeän asian tai parantaa yleisesti esimerkiksi nuorten vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Järjestää voi myös Flash mob -tapahtuman, jossa joukko ihmisiä kerääntyy julkiselle paikalle ja tekee ennalta sovittuna ajankohtana jotain odottamatonta 11. Kulttuuri- ja nuorisopalvelut järjestävät tapahtumatuottajakoulutuksia nuorille. Koulutuksen aikana opetellaan muun muassa tiimityöskentelytaitoja sekä tapahtuman tuotantoon liittyviä käytännön asioita. Koulutus on tarkoitettu pääsääntöisesti ysiluokkalaisille ja vanhemmille vantaalaisille nuorille. Koulutus on maksuton ja sen vetäjinä toimivat kulttuuri- ja nuorisopalveluiden ohjaajat. Lisätietoja: itsetehty.fi vantaa.fi/nuorille > Harrasta ja tee itse vantaa.fi/nuorille > Kansalaistoiminta ja järjestöt >avustukset

10 Osallisuus kaupunkitasolla Äänestäminen Kunnan ylin päättävä elin on asukkaiden valitsema valtuusto. Valtuuston jäsenet eli valtuutetut valitaan kunnallisvaaleilla neljäksi vuodeksi kerrallaan. Kunnallisvaaleissa voivat äänestää ja asettua ehdolle Suomen kansalaiset sekä tietyillä ehdoilla kunnassa asuvat muiden maiden kansalaiset. Äänioikeutettu on kaikissa vaaleissa asuinpaikasta riippumatta jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta. Lasten asiantuntijaryhmä Lasten asiantuntijaryhmä on suunnattu 7 12-vuotiaille. Asiantuntijaryhmän tehtävänä on tuoda vantaalaisten aikuisten ja päättäjien tietoon lapsille tärkeitä asioita sekä tukea kahta vantaalaista Suomen Lasten Parlamentin edustajaa heidän toiminnassaan. Lukuvuonna ryhmässä toimi 16 lasta. Lisätietoja: vantaa.fi/lastenasiantuntijaryhma Suomen evankelisluterilaisen kirkon seurakuntavaaleissa valitaan seurakuntien toimintaa suunnittelevat, kehittävät ja ohjaavat kirkkovaltuuston ja seurakuntaneuvoston jäsenet. Seurakuntavaalit pidetään joka neljäs vuosi. Vaaleissa äänioikeutettu on jokainen seurakunnan konfirmoitu jäsen, joka viimeistään ensimmäisenä vaalipäivänä on täyttänyt 16 vuotta. Vaaleihin asetetaan useammasta ehdokkaasta koostuvia ehdokaslistoja. Ehdokaslistan voivat muodostaa ketkä tahansa seurakunnan 10 äänioikeutettua jäsentä. Ehdolle asettuvan tulee olla täysi-ikäinen, konfirmoitu kirkon jäsen. Myös nuoriso- tai varjovaalit voivat olla osa lasten ja nuorten demokratiakasvatusta. Vaaleissa voidaan opetella muun muassa sitä, miten vaalit ja demokratia toimivat sekä miten äänestäminen tapahtuu. Vaalien avulla voidaan rohkaista eri toimijoita käsittelemään lasten ja nuorten kanssa vaaleja, vaaliteemoja ja seuraamaan ehdokkaita. Lisäksi voidaan innostaa aktiivisuuteen myös niitä nuoria, joilla ei vielä ole äänioikeutta. Nuoriso- tai varjovaalit voi järjestää esimerkiksi kuntavaalien, eduskuntavaalien tai presidentinvaalien yhteydessä. Lisätietoja: vantaa.fi/vaalit > Kunnallisvaalit evl.fi/vaikuta valtikka.fi/vaalit/nuorisovaalit Nuorisovaltuusto Nuorisovaltuusto vaalitaan vaaleilla kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Valinta toteutetaan kouluvaaleina siten, että jokainen Vantaan kaupungin koulussa ja oppilaitoksessa opiskeleva äänioikeutettu voi äänestää omassa koulussaan. Koulut ja oppilaitokset kannustavat ja ohjaavat äänioikeutettuja äänestämisessä. Niille äänioikeutetuille, jotka eivät opiskele Vantaan kaupungin oppilaitoksissa, järjestetään äänestysmahdollisuus kouluvaalien jälkeen. Nuorisovaltuustoon kuuluu 20 varsinaista jäsentä ja 10 varajäsentä. Nuorisovaltuutetut ovat iältään vuotiaita. Nuorisovaltuusto kehittää nuorten mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan, nuorten kuulemiseen ja osallistumiseen sekä kunnalliseen päätöksentekoon. Nuorisovaltuuston edustajilla on läsnäolo- ja puheoikeus lautakunnissa, aluetoimikunnissa sekä kaupunginvaltuustossa. Nuorisovaltuusto kokoontuu yleiskokoukseen kuukausittain, tekee aloitteita kaupunginhallitukselle, antaa lausuntoja, osallistuu erilaisiin työryhmiin ja järjestää nuorille suunnattuja tapahtumia. Nuorisovaltuusto tekee myös yhteistyötä oppilaskuntien hallitusten kanssa. Lisätietoja: vantaa.fi/nuorisovaltuusto Aloitteet Lapsilla ja nuorilla on monta tapaa tehdä aloitteita Vantaan kaupungille: Vaikuttaja-päivän aloitteet, nuorisovaltuuston aloitteet sekä henkilökohtaiset aloitteet ja esitykset, joita jokainen kuntalainen voi tehdä kaupungin verkkosivujen aloitelaatikkoon. Lisätietoja: > Osallistu ja vaikuta > Aloitteet Aikuiset kuuntelisivat paremmin ja veisivät asioita paremmin eteenpäin. Vaikuttamistavoista on kerrottava ja niitä on esiteltävä kaikille oikealla tavalla. 10 Lainaukset ovat lapsille ja nuorille toteutetusta Webropol-kyselystä sekä Mini Vaikuttaja-tapahtumien aloitteista.

11 Vaikuttaja-päivä Vaikuttaja-päivä on vuosittain järjestettävä tilaisuus, jossa lapset ja nuoret tuovat päättäjien ja työntekijöiden tietoon itselleen merkityksellisiä asioita kysymysten, ehdotusten ja aloitteiden kautta. Vaikuttaja-päivän ja siihen liittyvien ennakkotehtävien avulla lapset ja nuoret pääsevät vaikuttamaan kaupungin kehittämiseen ja päätöksentekoon. Vaikuttaja-päivä koskee kaikkia vantaalaisia 7 18-vuotiaita lapsia ja nuoria. Vaikuttaja-päivä on osa kaupungin asukasfoorumikonseptia. Vaikuttaja-päivän lisäksi 5 6-vuotiaiden lasten kanssa järjestetään Mini Vaikuttaja-tapahtumia. Tapahtumissa käsiteltyjä lasten aloitteita ja ajatuksia viedään edelleen Vaikuttaja-päivään kaupungin työntekijöiden ja päättäjien tietoon. Mini Vaikuttaja-tapahtumien tarkoituksena on laajemmin muistuttaa, että iästään huolimatta varhaiskasvatusikäisillä lapsilla on paljon tärkeää sanottavaa ja myös sanatonta viestittävää. Lisätietoja: vantaa.fi/vaikuttaja-paiva Verkostokonsulttitoiminta Verkostokonsultit ovat koulutuksen saaneita kaupungin työntekijöitä, jotka toimivat oman työnsä ohella ulkopuolisina verkostotyön osaajina erilaisissa verkostoneuvotteluissa. Verkostokonsultit voi tilata ulkopuolisiksi vetäjiksi esimerkiksi asiakasneuvotteluun, johon on koottu verkosto lapsen tai nuoren omasta lähiverkostosta sekä häntä tukevasta viranomaisverkostosta. Lisäksi verkostokonsultit voi tilata teemaneuvonpitoon vaikkapa koululuokkaan käsittelemään luokkailmapiiriä, tai vanhempainiltaan pohtimaan yhdessä lasten, koulun ja vanhempien kesken ajankohtaista teemaa. Verkostokonsultit voi tilata myös kuulemaan eri-ikäisten lasten ja nuorten mielipidettä valmisteltaessa heitä koskevia päätöksiä tai suunniteltaessa heitä koskevaa toimintaa. Verkostokonsultteja välittää kaupungissa toimiva verkostokoordinaattori. Lisätietoja: thl.fi/fi_fi/web/kasvunkumppanitfi/tyon/menetelmat/ verkostodialogiset_menetelmat/verkostokoordinaattorit Vuorovaikutus kaupungin työntekijöiden ja päättäjien kanssa Lapset ja nuoret voivat tavata kaupungin työntekijöitä ja päättäjiä erilaisissa tapahtumissa, kuten Vaikuttaja-päivässä. Tämän lisäksi he voivat olla suorassa yhteydessä molemminpuolisesti myös verkon kautta. Työntekijöille ja päättäjille voi lähettää sähköpostia tai ajatuksiaan voi kertoa sähköisten aloite- ja palautejärjestelmien 12 tai sosiaalisen median kautta. Päättäjiltä ja työntekijöiltä edellytetään nopeata vastaamista lasten ja nuorten henkilökohtaisiin yhteydenottoihin. Lisätietoja: vantaa.fi/paatoksenteko 12 Kaupungissa pilotoidaan esimerkiksi -palvelun käyttöä Yhteiset suunnitteluprojektit Edellä mainittujen tapojen lisäksi työntekijät, päättäjät, lapset ja nuoret voivat olla vuorovaikutuksessa yhteisten suunnitteluprojektien kautta. Lasten, nuorten ja aikuisten yhteiset suunnitteluprojektit tuovat suoraan esille lasten ja nuorten näkemykset. Suunnitteluprojektit voivat liittyä esimerkiksi lähiympäristön, tilojen tai palvelujen suunnitteluun. Vantaalla on suunniteltu ja kehitetty yhdessä lasten ja nuorten kanssa muun muassa skeittipuistoja, koulujen ja päiväkotien pihoja, nuorisotiloja ja kouluruokaa. Lisätietoja: maankaytto/prime107_fi.aspx Palveluihin vaikuttaminen Mielipiteen palveluista voi antaa lisäksi esimerkiksi vastaamalla erilaisiin palveluja koskeviin kyselyihin tai antamalla muuten palautetta palvelusta. Palvelujen arviointia ja kehittämistä varten voidaan myös kehittää erilaisia asiakasraateja ja kokemusasiantuntijaryhmiä. Lisäksi muun muassa palveluagenttitoiminnan avulla voidaan saada palvelujen käyttäjiltä arvioita ja kehittämisideoita palvelusta. Mielipidekirjoitukset, adressit, mielenosoitukset ja vaikuttaminen sosiaalisessa mediassa Lisäksi mielipiteensä voi kertoa esimerkiksi kirjoittamalla mielipidekirjoituksen lehteen, keräämällä adressin itselle tärkeästä asiasta tai osallistumalla tai järjestämällä mielenosoituksen. Vaikuttaa voi myös sosiaalisen median kautta (esim. Facebook, Twitter, Youtube) esimerkiksi kirjoittamalla, keskustelemalla tai kuvien ja videoiden avulla. 11

12 Yhteistyö eri tahojen kanssa Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat lasten ja nuorten lisäksi heidän huoltajansa. Huoltajilla on merkittävä rooli lasten ja nuorten osallisuuden tukemisessa useastakin eri näkökulmasta katsottuna: miten huoltajat voivat tukea lasten ja nuorten mahdollisuuksia ilmaista omat mielipiteensä ja ajatuksensa kotona ja miten he voivat ottaa osaa kotona tapahtuvaan päätöksentekoon? Miten huoltajat voivat yhdessä lasten ja nuorten kanssa vaikuttaa lasten ja nuorten kasvuun liittyviin asioihin ja palveluihin? Tärkeä merkitys yhteistyössä on kasvatuskumppanuudella. Kasvatuskumppanuudessa lasten ja nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset sitoutuvat lapsen ja nuoren huolenpidon, edun ja oikeuksien edistämiseen yhteisymmärryksessä huoltajien kanssa 13. Myös järjestöt, seurakunnat ja muut erilaiset yhteisöt ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämisessä. Esimerkiksi nuoriso- ja varhaisnuorisojärjestöt tarjoavat lapselle ja nuorelle mahdollisuuden löytää muita samoin ajattelevia ihmisiä ja opettavat yhdessä toimimisen mahdollisuuksista ja pelisäännöistä. Toiminnan tavoitteena on edistää nuorten osallistumista oman elämänsä ja elinympäristönsä laatuun vaikuttavaan päätöksentekoon ja kasvua yhteiskunnan vastuullisiksi jäseniksi. Vapaaajan lautakunta myöntää nuorisojärjestöille ja nuorten toimintaryhmille avustuksia, joilla edistetään aktiivista kansalaisuutta, sosiaalista vahvistumista, itsenäistymistä ja päihteettömyyttä. Kaupungin nuorisotyöntekijät tukevat järjestöjen toimintaa ja ohjaavat nuoria mukaan kansalais- ja järjestötoimintaan. Nuoriso- ja varhaisnuorisojärjestöjen lisäksi kaupungissa toimii monia muita järjestöjä, jotka tarjoavat lapsille ja nuorille osallistumisen, toimimisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Seurakunnat ovat yhteisöjä, joissa jokaisella on oikeus osallistua, toimia ja vaikuttaa omalle ikäkaudelleen luontevalla tavalla. Seurakunnissa järjestetään monipuolisia toimintamahdollisuuksia lapsille ja nuorille. Toiminnan tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten osallisuuden kokemusta. Evankelisluterilaisen seurakunnan lisäksi myös muut seurakunnat ja uskonnolliset yhteisöt ovat tärkeitä kumppaneita. Uusia kumppaneita etsitään aktiivisesti. Tulevaisuudessa on tärkeää rakentaa yhteistyötä lasten ja nuorten osallisuuden näkökulmasta myös muiden viranomaisten, kuten työvoimaviranomaisten ja KELAn sekä yritysten kanssa. Lisätietoja: vantaa.fi/nuorille > Kansalaistoiminta ja järjestöt vantaalla.info vantaanseurakunnat.fi lastenkirkko.fi uskonnot.fi/yhteisot 13 Tehdä vaikkapa koulujen kautta erilaisia kyselyitä, joissa kysyttäisiin parannusehdotuksia ja muutenkin mielipidettä heitä koskeviin asioihin sekä tuleviin muutoksiin. 12

13 Lasten asiantuntijaryhmä Nuorisovaltuusto Yhteistyö päättäjien kanssa Vertaisohjaajatoiminta Vaikuttaja-päivä Oppilaskunta 13

14 Toimenpiteet vuosille Ohjelman toimenpideosio sisältää vuosille yhteensä neljä kokonaisuutta. Seuraavassa toimenpidekokonaisuuksien kuvaus: Toimivat rakenteet ja aikuisen tuki ovat lasten ja nuorten osallisuuden edellytys Toimivat rakenteet ja aikuisen tuki muodostavat lasten ja nuorten osallisuuden kivijalan. Osallisuus ja sen huomioiminen on ennen kaikkea asenne ja tapa tehdä työtä. Se toteutuu parhaiten arjen aidoissa kohtaamis- ja vuorovaikutustilanteissa. Työntekijät huolehtivat omassa työssään siitä, että lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa heitä koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Jo kuuntelemalla ja ottamalla lasten/nuorten toiveet huomioon voidaan parantaa heidän vaikuttamismahdollisuuksiaan. Tavoitteena on, että lasten ja nuorten mukaan ottaminen on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. Lapset ja nuoret otetaan mukaan asioiden käsittelyyn alusta lähtien (suunnittelu, päätöksenteko, toiminta, arviointi) ja osallisuus huomioidaan heitä koskevissa asioissa kaikilla tasoilla. Suunnitelmallista ja pitkäjänteistä työtä voidaan tukea työntekijöiden positiivisen asenteen lisäksi muun muassa erilaisten strategioiden, suunnitelmien ja eri toimijoiden yhteistyön avulla. Yhteistä osallisuustyötä tukemaan tarvitaan osallisuushankkeen päätyttyä vuoden 2014 lopussa myös lapsi- ja nuorisoasiavaltuutettu. 1. Kaupunkitasoiset rakenteet ja osallisuustyön tuki a) Lapset ja nuoret huomioidaan kaupunkitasoisia osallisuusrakenteita suunniteltaessa. kaupungin osallisuusmallin mukaista toimeenpanosuunnitelmaa ja kaupunkiorganisaatiota koskevaa ohjeistusta tehtäessä. osallisuuden toteutumisen seurannassa. b) Kaupungin henkilöstölle, päättäjille ja muille aikuisille toimijoille järjestetään koulutusta lasten ja nuorten osallisuudesta ja osallistamisen menetelmistä. Vastuutaho: konserni- ja asukaspalvelujen toimiala, sivistystoimen toimiala c) Kaupunkitasoisen osallisuustyön jatkuvuus ja tuki varmistetaan lapsi- ja nuorisoasiavaltuutetun avulla. Viranhaltijana toimivan valtuutetun tehtäviin kuuluu lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen yhteistyössä kaupungin toimialojen, päättäjien, muiden kaupungin toimijoiden sekä lasten ja nuorten kanssa. Lisäksi viranhaltijan tehtävänä on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tunnetuksi tekeminen ja sen toteutumisen edistäminen. Lapsi- ja nuorisoasiavaltuutettu toimii yhteistyössä lasten ja nuorten palvelujen koordinaattorin kanssa. Vastuutaho: sivistystoimen toimiala 2. Toimialatasoiset rakenteet ja osallisuustyön tuki a) Ennakoivassa vaikutusten arvioinnissa huomioidaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvat vaikutukset. b) Lapset ja nuoret otetaan mukaan toimialakohtaisten osallisuussuunnitelmien sekä muiden lapsia ja nuoria koskevien suunnitelmien laadintaan. c) Toimialoilla järjestetään koulutusta lasten ja nuorten osallisuudesta ja osallistamisen menetelmistä. Vastuutaho: kaikki toimialat 14

15 Osallistumiseen ja vaikuttamiseen tarvitaan tietoja ja taitoja Lapset ja nuoret tarvitsevat osallistumiseen ja vaikuttamiseen erilaisia tietoja ja taitoja. Tavoitteena on tarjota lapsille ja nuorille kootusti tietoa vaikuttamismahdollisuuksista. Lisäksi tavoitteena on luoda mahdollisuuksia kokemukselliseen ja toiminnalliseen oppimiseen. Että näkisi sen, että voi vaikuttaa ja saisi tietoa siitä, mitä asioille tapahtuu. Välillä nämä unohtuvat täysin. 3. Vaikuttamismahdollisuuksista ja lapsen oikeuksista viestiminen a) Vaikuttamismahdollisuuksista ja lapsen oikeuksista kootaan yhdessä lasten ja nuorten kanssa tietoa internet-sivuille. b) Vaikuttamismahdollisuuksista ja lapsen oikeuksista keskustellaan lasten ja nuorten kanssa päiväkodeissa, kouluissa ja vapaa-ajalla. Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksista tiedotetaan aktiivisesti kaupungin ja kumppaneiden toiminnassa. c) Sosiaalista mediaa hyödynnetään viestimisen välineenä. Vastuutaho: sivistystoimen toimiala Kumppanit: muut toimialat, järjestöt, seurakunnat ja muut uskonnolliset yhteisöt, lapset ja nuoret, huoltajat 4. Lasten, nuorten, työntekijöiden ja päättäjien kohtaamiset a) Vaikuttaja-päivää ja Mini Vaikuttaja-tapahtumia kehitetään vuorovaikutuksellisina foorumeina. b) Erilaisia lasten, nuorten, työntekijöiden ja päättäjien pienimuotoisia kohtaamisia luodaan lasten ja nuorten omissa toimintaympäristöissä sekä kaupungin virastoissa, kuten kaupungintalolla. Kohtaamisissa hyödynnetään sekä olemassa olevia että uusia vuorovaikutteisia tapoja (esimerkiksi elävä kirjasto -menetelmä, osallisuuskahvila, kaupungintalovierailut). c) Nimetään kaupunginvaltuutetuista lasten ja nuorten valtuutetut. Vastuutaho: sivistystoimen toimiala Kumppanit: muut toimialat, päättäjät, järjestöt, seurakunnat ja muut uskonnolliset yhteisöt, lapset ja nuoret, huoltajat Yhdessä toimimalla voi vaikuttaa Useammin vietettäisiin päiväkodilla juhlia, jonne kutsuttaisiin äiti, iskä, veli, mummo ja mummi. Kukaan ei voi olla yksin osallinen. On tärkeää, että saamme kuulua ja toimia erilaisissa yhteisöissä. Toimintaohjelman tavoitteena on tarjota eri lasten ja nuorten ryhmille sekä eri-ikäisten ryhmille erilaisia mahdollisuuksia yhdessä tekemiseen ja toimimiseen. 5. Yhdessä toimimisen tukeminen kaupunkitasolla a) Lasten asiantuntijaryhmän toiminta vakinaistetaan. b) Nuorisovaltuuston, lasten asiantuntijaryhmän ja oppilaskuntien hallitusten välistä yhteistyötä lisätään. 6. Yhdessä toimimisen tukeminen paikallistasolla Yhdessä toimimisen tapoja kehitetään koulujen ja oppilaitosten oppilaskuntien hallitusten välille (esimerkiksi ystäväkoulutoiminta), nuorisotilojen talohallitusten välille, oppilaskuntien hallitusten, nuorisotilojen talohallitusten, nuorisovaltuuston edustajien ja muiden alueella toimivien lasten ja nuorten ryhmien välille, lasten ja nuorten sekä eri-ikäisten asukkaiden välille (esimerkiksi vapaaehtoistyön kurssit, päiväkoti- ja koulumummot ja -vaarit). Vastuutaho: sivistystoimen toimiala Kumppanit: konserni- ja asukaspalvelujen toimiala, sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala, taiteen perusopetusta antavat tahot, järjestöt, seurakunnat ja muut uskonnolliset yhteisöt, lapset ja nuoret, huoltajat 15

16 Monipuolisilla vaikuttamisen tavoilla erilaiset äänet kuuluville Lapsia ja nuoria, kuten aikuisiakin, kiinnostavat hyvin erilaiset asiat esimerkiksi vapaa-ajan toiminnoista lastensuojeluun tai koulusta joukkoliikenteeseen. Lapset ja nuoret ovat aktiivisia palvelujen käyttäjiä, joilla on paljon erilaista palveluihin liittyvää kokemustietoa. Tavoitteena on, että lapset ja nuoret saavat mahdollisuuksia vaikuttaa entistä vahvemmin heitä koskevien palvelujen kehittämiseen. Tehdään joitain juttuja, joissa ujoillakin olisi mahdollisuus kertoa mielipiteensä. Osallistua suunnitteluihin. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin näkökulmasta on palvelujen lisäksi tärkeä merkitys myös lähiympäristöllä. Tavoitteena on, että lapset ja nuoret saavat mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöön, jossa he asuvat ja viettävät aikaa. Lähiympäristöön voi vaikuttaa pienillä yhteisillä teoilla (esimerkiksi siivoustalkoot). Lisäksi lasten ja nuorten on hyvä päästä mukaan myös isompiin lähiympäristön suunnitteluhankkeisiin (esimerkiksi kaavoitus sekä puistojen, pihojen ja julkisten tilojen rakentaminen). Sekä palvelujen että lähiympäristön kehittämisessä on tärkeää, että mahdollisimman moni lapsi ja nuori saa äänensä kuuluville itseään koskevissa asioissa. Kuuluville tulee saada myös niin sanotut hiljaiset äänet. Tarvitaankin lähellä lasta ja nuorta olevia vaikuttamisen tapoja. 7. Palveluihin vaikuttaminen a) Ylläpidetään ja kehitetään toimintamalleja, joiden avulla lapset ja nuoret pääsevät helposti mukaan palvelujen arviointiin ja kehittämiseen. Palvelumuotoilua, neuvonpitoja, kyselyjä, sähköisiä aloite- ja palautejärjestelmiä, kokemusasiantuntijuutta, palveluagenttitoimintaa, yhteisiä suunnitteluprojekteja jne. toteutetaan. b) Heikommassa asemassa olevat lapset ja nuoret huomioidaan muun muassa kehittämällä lastensuojelulaitoksissa ja vammaispalveluissa lasten ja nuorten osallistumisen tapoja. c) Lapset ja nuoret huomioidaan myös aikuisille suunnatuissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Vastuutaho: sivistystoimen toimiala, sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala sekä konserni- ja asukaspalvelut Kumppanit: järjestöt, seurakunnat ja muut uskonnolliset yhteisöt, lapset ja nuoret, huoltajat 8. Asuinympäristöön vaikuttaminen Ylläpidetään ja kehitetään toimintamalleja, joiden avulla lapset ja nuoret pääsevät helposti mukaan asuinympäristön arviointiin ja kehittämiseen. Kyselyjä, sähköisiä aloite- ja palautejärjestelmiä, yhteisiä suunnitteluprojekteja, nuorisofoorumin toimintaa, EkoTeko-kilpailuja jne. toteutetaan. Vastuutaho: maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Kumppanit: sivistystoimen toimiala, järjestöt, seurakunnat ja muut uskonnolliset yhteisöt, lapset ja nuoret, huoltajat 9. Lasten ja nuorten oman toiminnan tukeminen a) Lisätään lasten ja nuorten mahdollisuuksia suunnitella ja toteuttaa omia tapahtumia. b) Innostetaan lapsia ja nuoria perustamaan omia, matalankynnyksen teema-, idea- tai toimintaryhmiä. Ryhmiä tuetaan esimerkiksi Itse tehty - nuorten toimintarahalla. c) Kulttuurisen nuorisotyön kautta tuetaan lasten ja nuorten taiteellista toimijuutta. Vastuutaho: sivistystoimen toimiala Kumppanit: konserni- ja asukaspalvelut, taide- ja kulttuurilaitokset, taiteen perusopetusta antavat tahot, järjestöt, seurakunnat ja muut uskonnolliset yhteisöt, lapset ja nuoret 16

17 Toimintaohjelman seuranta ja arviointi Toimintaohjelman toteutumista seurataan ja arvioidaan vuosittain Lasten ja nuorten Vantaa ohjausryhmässä. Arviointia tehdään yhdessä ohjelman vastuutahojen, kumppaneiden sekä lasten ja nuorten kanssa. Arvioinnissa hyödynnetään muun muassa osallisuuden mittaamiseen kehitettäviä demokratiaindikaattoreita, itsearviointeja, kyselyjä ja tilaisuuksien palautteita. Toimintaohjelmalle luodaan erillinen arviointisuunnitelma. Lait velvoittavat ottamaan huomioon lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet ja toimimaan niiden toteuttamiseksi. Perustuslain 6. pykälän mukaan lapsia on kuultava tasa-arvoisesti yksilöinä ja heidän on saatava kehitystasonsa mukaan vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 12. pykälän mukaan lapsella on oikeus vapaasti ilmaista omat näkemyksensä kaikissa itseään koskevissa asioissa. Sopimus astui Suomessa voimaan vuonna Kuntalain 27. pykälässä sanotaan, että kuntalaisilla tulee olla mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa kunnan päätöksentekoon. Kuntalain 28. pykälän mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Nuorisolain 8. pykälän (2006) mukaan nuorten on voitava osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Lastensuojelulaissa (2007) halutaan varmistaa lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Neljännessä pykälässä sanotaan, että lapselle on turvattava mahdollisuus osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan. Laki ammatillisesta koulutuksesta (1998), perusopetuslaki (1998) ja lukiolaki (1998) määrittävät, että kouluissa ja oppilaitoksissa tulee olla oppilaista muodostuva oppilaskunta. Sen tehtävänä on edistää oppilaiden yhteistoimintaa, vaikuttamismahdollisuuksia ja osallistumista oppilaita koskevissa asioissa. Lainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan. Laki taiteen perusopetuksesta (1998) Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa vuosille osallisuus on yksi kolmesta painopistealueesta. Ohjelmassa todetaan, että tavoitteena on muun muassa, että jokaisessa kunnassa on toimiva nuorisovaltuusto tai vastaava vaikuttajaryhmä. Lisäksi tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten mukanaoloa kunnallisten palvelujen arvioinnissa ja kehittämisessä sekä lapsivaikutusten arviointia päätöksenteossa. 17

18 Nuorten pitäisi saada kertoa oma mielipiteensä niin, että aikuiset oikeasti kuuntelisivat. Haluaisin vaikuttaa järjestämällä tapahtumia, joita itse saisi suunnitella ja toteuttaa. On tärkeää, että aikuiset osallistuvat lasten leikkeihin. Kuvitus: Alina Tirkkonen 18

19 Julkaisija Vantaan kaupunki 2013 sivistystoimi, nuorisopalvelut Työryhmä Ohjausryhmä Ulkoasu Taitto Paino Ari Tossavainen pj., Anna Cantell-Forsbom, Terhi Karhuniemi, Milla-Miia Luosujärvi, Teea Markkula, Kati Mikkonen, Sonja Pääsukene, Hanna Pösö, Sinikka Rantalainen, Ali Salloum, Markus Seppälä, Iris Sotamaa, Katja Syvärinen, Jaakko Turpeinen, Katja Vanonen, Päivi Viilomaa, Jaana Vilpas, Satu Virtanen, Pia Tasanko siht. Eija Ahola pj., Marja Auroma, Anna Cantell-Forsbom, Mia Eriksson-Pulkkinen, Paula Harju, Jukka Holopainen, Reeli Karimäki, Hannele Lautiola, Milla-Miia Luosujärvi, Teea Markkula, Kati Mikkonen, Ville Komulainen, Anitta Pentinmikko, Tiina-Liisa Pitko, Hanna Pösö, Tia Ristimäki, Sinikka Rantalainen, Susanna Salmela, Katja Syvärinen, Ari Tossavainen, Jaakko Turpeinen, Päivi Viilomaa, Kristian Åbacka, Pia Tasanko siht. Anitta Mäkinen Heidi Hölttä AS Spin Press

20 Vantaan kaupunki Nuorisopalvelut Kielotie 20 C, Vantaa

Osallisuus Vantaalla. Kuntalaiset keskiöön Verkosto 26.11.2013

Osallisuus Vantaalla. Kuntalaiset keskiöön Verkosto 26.11.2013 Osallisuus Vantaalla Kuntalaiset keskiöön Verkosto Yhteys strategiaan 2013-2016 Sitovat tavoitteet 2014 12. Vantaan tulevaisuutta rakennetaan yhdessä asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten kanssa Osallisuusmalli

Lisätiedot

Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola. Neljä tapaa. vaikuttaa Vantaalla

Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola. Neljä tapaa. vaikuttaa Vantaalla Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola Neljä tapaa vaikuttaa Vantaalla Miksi osallistua? Kunnassa päätetään monista asioista, jotka vaikuttavat arkeesi: esimerkiksi kouluista,

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Lasten parlamenttimalleja Liisa Korppi

Lasten parlamenttimalleja Liisa Korppi Lasten parlamenttimalleja 9.1.2018 Liisa Korppi 1 Tietoja suomalaisten kaupunkien lasten parlamenteista Tiedot koottu 10 kaupungin verkkosivuilta (Tampere, Turku, Vantaa, Oulu, Jyväskylä, Pori, Mikkeli,

Lisätiedot

Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä

Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä Aluehallintovirastot arvioivat säännöllisesti kuntien peruspalveluja. Nuorisotoimen vuoden 2017 arviointikohteena

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ääni kuuluviin Vaikuttaja-päivillä. Projektipäällikkö Pia Tasanko, Vantaan kaupunki, Lasten ja nuorten Vantaa -hanke

Lasten ja nuorten ääni kuuluviin Vaikuttaja-päivillä. Projektipäällikkö Pia Tasanko, Vantaan kaupunki, Lasten ja nuorten Vantaa -hanke Lasten ja nuorten ääni kuuluviin Vaikuttaja-päivillä Projektipäällikkö Pia Tasanko, Vantaan kaupunki, Lasten ja nuorten Vantaa -hanke Lasten ja nuorten Vantaa -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen sekä Vantaan

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N Lait

Lisätiedot

Mitä osallisuus voisi olla?

Mitä osallisuus voisi olla? Mitä osallisuus voisi olla? Laki ja osallisuus Lasten ja nuorten osallisuudella on hyvin vahva laillinen perusta. Se ei ole onneksi vain aikuisten hyväntahtoisuuden varassa. perustuslaki perusopetus- ja

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

1. MIKÄ ON OSALLISTUVA VANTAA?

1. MIKÄ ON OSALLISTUVA VANTAA? 1 1. MIKÄ ON OSALLISTUVA VANTAA? Osallistuva Vantaa on vantaalaisen asukasvaikuttamisen toimintamalli. Se tarjoaa asukkaille laajan valikoiman erilaisia vaikuttamisen muotoja ja tukee edustuksellista päätöksentekoa.

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Osallisuusohjelma LUONNOS 3.0, KHALL NÄHTÄVILLÄ 30 PV, AJALLA KHALL XX.XX.2019 XX KVALT XX.XX.

Osallisuusohjelma LUONNOS 3.0, KHALL NÄHTÄVILLÄ 30 PV, AJALLA KHALL XX.XX.2019 XX KVALT XX.XX. 0 (8) Osallisuusohjelma TULEVAISUUDEN JANAKKALAN TEKEVÄT KUNTALAISET LUONNOS 3.0, 13.3.2019 KHALL 18.3.2019 83 NÄHTÄVILLÄ 30 PV, AJALLA 25.3-24.4.2019 KHALL XX.XX.2019 XX KVALT XX.XX.2019 XX Janakkalan

Lisätiedot

HYVINVOINNIN ja TERVEYDEN EDISTÄMINEN TEAviisari Osallisuus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

HYVINVOINNIN ja TERVEYDEN EDISTÄMINEN TEAviisari Osallisuus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos HYVINVOINNIN ja TERVEYDEN EDISTÄMINEN TEAviisari Osallisuus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos VUOSI TIETOLÄHDE KYSYMYS Vastausvai htoehto 1 Vastausvaiht oehto 2 Vastausva ihtoehto 3 PERUSTERVEYDENHUOLTO

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

KITTILÄN KUNNAN PÄÄTTÄJÄT -KYSELY

KITTILÄN KUNNAN PÄÄTTÄJÄT -KYSELY KITTILÄN KUNNAN PÄÄTTÄJÄT -KYSELY Tervetuloa vastaamaan Lapsiystävällinen kunta (LYK) -alkukartoituskyselyyn, jonka ovat työstäneet koordinaatioryhmän jäsenet Tiina Huilaja, Maija Linnala, Aila Moksi ja

Lisätiedot

NuVa II Vaikuta yhdessä Nuorisolaki. Anne Haavisto

NuVa II Vaikuta yhdessä Nuorisolaki. Anne Haavisto NuVa II Vaikuta yhdessä Nuorisolaki Anne Haavisto Nuorisolaki 72/2006 Lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Järjestövaikuttaminen Kontiolahden kunnassa. Sakari Kela

Järjestövaikuttaminen Kontiolahden kunnassa. Sakari Kela Järjestövaikuttaminen Kontiolahden kunnassa Sakari Kela 14.9.2017 Kunnan olemassaolon tarkoitus? Edellytysten luominen kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumisen ja vaikuttamisen toteutumiselle.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma. Lähetekeskustelun 8.9.2011 koontia

Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma. Lähetekeskustelun 8.9.2011 koontia Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma Lähetekeskustelun 8.9.2011 koontia Laura Hokkanen Innovaatiopalvelut Tanja Räty Nuorisopalvelut Lähetekeskustelu Vanha Ortopedia 8.9.2011 - Lasten

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan

Lisätiedot

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta Oulu 1.9.2016 1 Nuorisolaki 2 Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on: 1) edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä

Lisätiedot

Välineitä osallistumisen arviointiin ja mittaamiseen

Välineitä osallistumisen arviointiin ja mittaamiseen Välineitä osallistumisen arviointiin ja mittaamiseen Työryhmätyön esittelyä kuntademokratiaverkostolle Katja Syvärinen @KSyvarinen 13.3.2019 Toimeksianto kuntademokratiaverkostolta Kuntademokratiaverkoston

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

Nuorisolautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Nuorisovaltuuston perustaminen (kv) 241/12.05.

Nuorisolautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Nuorisovaltuuston perustaminen (kv) 241/12.05. Nuorisolautakunta 3 5.03.07 Kunnanhallitus 5 7.03.07 Kunnanhallitus 55 0.05.07 Nuorisovaltuuston perustaminen (kv) 4/.05.00/07 Nuorisolautakunta 5.03.07 3 Kuntalaki (40/05) velvoittaa kuntia huolehtimaan

Lisätiedot

Osallistaminen kunnissa. Osallisuustyöryhmä Laura Kelhä

Osallistaminen kunnissa. Osallisuustyöryhmä Laura Kelhä Osallistaminen kunnissa Osallisuustyöryhmä 23.5.2019 Laura Kelhä Osallisuus lainsäädännössä Osallistuminen on oikeus, josta on säädetty muun muassa perustuslaissa (731/1999). Kuntalaissa (410/2015) säädetään

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

NUORISOVALTUUSTOT Turvallisesti yhdessä

NUORISOVALTUUSTOT Turvallisesti yhdessä NUORISOVALTUUSTOT Turvallisesti yhdessä 1.11.2017 Mikä on nuorisovaltuusto? Nuorisovaltuustot ovat poliittisesti sitoutumattomia nuorten vaikuttajaryhmiä, jotka toimivat omissa kunnissaan ajamassa paikallisten

Lisätiedot

Vaikuttamisen polku. Kaupunginvaltuusto

Vaikuttamisen polku. Kaupunginvaltuusto Vaikuttamisen polku Kaupunginvaltuusto 5.2.2018 Taustaa Vuoden 2010 alusta palvelutuotantojohtaja perusti lasten ja nuorten kuulemisen työryhmän, jonka tarkoituksena oli tehdä lasten ja nuorten kuulemiseen

Lisätiedot

Miten julkista sektoria voidaan muuttaa osallisuuden keinoin?

Miten julkista sektoria voidaan muuttaa osallisuuden keinoin? Miten julkista sektoria voidaan muuttaa osallisuuden keinoin? Katja Syvärinen USO - verkostoprojektin päätösseminaari 21.11.2018 Saako muuttaa? Mitä saa muuttaa? Kuka antaa luvan? Osallisuus - mihin? Omaan

Lisätiedot

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Sivistysjaosto 22.9.2009 TOIMINTA-AJATUS - Nuorten silimin Nuorisovaltuuston tarkoituksena on saada Kiimingissä nuorten ääni kuuluville, ideat esille ja

Lisätiedot

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. VISIO Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. MISSIO (TOIMINTA-AJATUS) Nuorten Suomi on palvelujärjestö, joka edistää nuorten toimijuutta

Lisätiedot

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ESITTELY

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ESITTELY HYVINVOINNIN TOIMIALAN ESITTELY Sisältö: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hyvinvointilautakunta Lautakunnan alaiset jaostot Sote-neuvottelukunta Toimialan organisoituminen Palvelualueiden toiminnot

Lisätiedot

Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta

Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta Panu Artemjeff & Mia Luhtasaari 6.3.2017 2/10 Väestöryhmät ovat ryhmiä, joihin ihmiset tuntevat kuuluvansa: Perhe & suku Ammattiryhmät Mitä

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Uudistunut nuorisolaki

Uudistunut nuorisolaki Uudistunut nuorisolaki 23.5.2017 Kouvola Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Nuorisolaki 1285/2016 Lain rakenne Luku 1 Yleiset säännökset sisältää pykälät 1-3 Luku 2 Valtion nuorisotyö ja politiikka

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä Katja Syvärinen

Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä Katja Syvärinen Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä 13.10.2015 Katja Syvärinen Mitä haluamme kun haluamme kuntalaisten osallisuutta? Hiljaisia kuntalaisia? Tyytyväisiä

Lisätiedot

Nuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii!

Nuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii! Nuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii! Minna Koirikivi, Centria-ammattikorkeakoulu Reetta Leppälä, Centria-ammattikorkeakoulu Mari Myllylä, Alavieskan kunta Paula Santapakka, Centria-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Helsingin osallisuusmalli. Osallisuustyöryhmä

Helsingin osallisuusmalli. Osallisuustyöryhmä Helsingin osallisuusmalli Osallisuustyöryhmä 5 havaintoa valmistelusta 1. Kaikki haluavat, että Helsinki on entistä parempi kaupunki. 2. Ihmiset ovat valmiita antamaan asiantuntemustaan ja osaamistaan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Työpajan tuottamat ideat ja kehittämisehdotukset Osallisuusohjelman laatiminen, muistio 2.3.2015 Kaupunkilaisille avoin työpaja 2.3.2015

Lisätiedot

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa 3.10.2015 Pirjo Ojala Siilinjärven seurakunnan lapsiasiavaltuutettu Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (5) Nuorisolautakunta Ntj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (5) Nuorisolautakunta Ntj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (5) 89 Ruudin ydinryhmän tehtävät HEL 2014-012413 T 12 04 01 Päätös päätti vahvistaa Ruudin ydinryhmän tehtävät seuraaviksi: 1. Päättäjämiitti: valitsee aiheet työryhmiin,

Lisätiedot

Turun nuorisovaltuuston säännöt (Nuorisovaltuusto )

Turun nuorisovaltuuston säännöt (Nuorisovaltuusto ) Turun nuorisovaltuuston säännöt (Nuorisovaltuusto 28.1.2014 8) 1 Nuorisovaltuuston tarkoitus ja tavoite Toiminta-ajatus Nuorisovaltuusto on nuorten edustaja ja asiantuntijaelin Turun kaupungissa. Se ajaa

Lisätiedot

Kuntalaisten osallistumis- ja palautekanavat. Ylöjärven kaupunki

Kuntalaisten osallistumis- ja palautekanavat. Ylöjärven kaupunki Kuntalaisten osallistumis- ja palautekanavat Osallisuus Edustuksellinen osallisuus Tieto-osallisuus Suora osallisuus Toimintaosallisuus 3 Edustuksellinen osallisuus Vaalit Kaupunginvaltuusto ja hallitus

Lisätiedot

Toimintakulttuuri kehittyy opetussuunnitelman uudistumisen kautta yhteisin tavoittein ja yhdessä toimien

Toimintakulttuuri kehittyy opetussuunnitelman uudistumisen kautta yhteisin tavoittein ja yhdessä toimien Kouluviihtyvyyttä lisäävien oppilasprojektien toteuttaminen Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen vahvistaminen Toimintakulttuuri kehittyy opetussuunnitelman uudistumisen kautta yhteisin tavoittein ja yhdessä

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Lasten Parlamentti Varpaset

Lasten Parlamentti Varpaset Nuorisopalvelut Nuorisopalvelut tarjoaa nuorille ohjattua toimintaa, esiintymismahdollisuuksia, tietoa, neuvontaa ja henkilökohtaista tukea. Toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä nuorten kanssa.

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1 Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet kunnassa 27.11.06 Meiju Hiitola 1 Miksi lasten ja nuorten pitäisi saada vaikuttaa? Lasten ja nuorten erityistarpeet vaativat huomiomista Lapsilla ja nuorilla

Lisätiedot

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen Uusi kuntalaki 2015 - Demokratia ja osallistuminen Kuntamarkkinat 10- Mervi Kuittinen Laissa säädettäisiin: Kunnan asukkaiden osallistumisoikeutta koskeva luku (5. luku) kunnan asukkaiden äänioikeudesta

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto.

Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto. PARKANON KAUPUNGIN NUORISOVALTUUSTON SÄÄNNÖT 1 Parkanon Nuorisovaltuusto Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto.

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2012-2013

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2012-2013 TOIMINTASUUNNITELMA 2012-2013 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUKSIIN JA TIETOON PERUSTUVA TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS LAPSI- JA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMASSA

LAPSEN OIKEUKSIIN JA TIETOON PERUSTUVA TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS LAPSI- JA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMASSA LAPSEN OIKEUKSIIN JA TIETOON PERUSTUVA TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS LAPSI- JA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMASSA Lapsen oikeuksien ajankohtaispäivä 14.11.2017 Projektipäällikkö Kati Honkanen, THL Hankepäällikkö

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. Nuorisovaltuusto 09.04.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. Nuorisovaltuusto 09.04.2014 Sivu 1 / 1 Nuorisovaltuusto 09.04.2014 Sivu 1 / 1 39 Toimintasuunnitelma 2014 ESPOON NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Lapset ja nuoret kuntalaisina ja vaikuttajina

Lapset ja nuoret kuntalaisina ja vaikuttajina Lapset ja nuoret kuntalaisina ja vaikuttajina Maria Kaisa Aula Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi kunta- ja palvelumuutoksissa seminaari 11.6.2008 Suolahtisalissa 1 Uutta lapsipolitiikkaa Suomessa

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN OSALLISUUSTYÖINFO Järjestöt meijän maakunnassa järjestöfoorumi

MAAKUNTAUUDISTUKSEN OSALLISUUSTYÖINFO Järjestöt meijän maakunnassa järjestöfoorumi MAAKUNTAUUDISTUKSEN OSALLISUUSTYÖINFO Järjestöt meijän maakunnassa järjestöfoorumi 25.1.2018 Mitä on osallisuus ja miksi siitä puhutaan? Osallisuus lainsäädännössä Kuntalaki 22 ; osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet

Lisätiedot

Sinä olet demokratiakasvattaja! Työpajapäivät - Hyvinkää,

Sinä olet demokratiakasvattaja! Työpajapäivät - Hyvinkää, Sinä olet demokratiakasvattaja! Työpajapäivät - Hyvinkää, 10.4.2019 Sisältö 1. Nuortenideat.fi palvelun lähtökohdat 2. Osallistavan ideointiprosessin ohjaaminen 3. Miten vaikuttaa ja viestiä taitavasti

Lisätiedot

Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn. Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen

Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn. Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen Aluetoimikunnat Vantaalla Aviapoliksen aluetoimikunta Hakunilan aluetoimikunta Koivukylän aluetoimikunta Korson aluetoimikunta

Lisätiedot

Nuorisolautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Nuorisolautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Nuorisolautakunta 3 5.03.07 Kunnanhallitus 5 7.03.07 Kunnanhallitus 55 0.05.07 Kunnanvaltuusto 56 9.05.07 Nuorisovaltuuston perustaminen 4/.05.00/07 Nuorisolautakunta 5.03.07 3 Kuntalaki (40/05) velvoittaa

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

Nuorisovaltuuston strategia 2011

Nuorisovaltuuston strategia 2011 Nuorisovaltuuston strategia 2011 2 Johdanto Vantaan kaupunginjohtaja Juhani Paajanen nosti esille ajatuksen nuorisovaltuuston strategiasta. Nuorisovaltuustolla on arvokasta toimintaa, ja kannustaisin nuorisovaltuutettuja

Lisätiedot

OSALLISUUS JA DEMOKRATIA KIRJASTOJEN NÄKÖKULMASTA VIRPI LAUNONEN

OSALLISUUS JA DEMOKRATIA KIRJASTOJEN NÄKÖKULMASTA VIRPI LAUNONEN OSALLISUUS JA DEMOKRATIA KIRJASTOJEN NÄKÖKULMASTA VIRPI LAUNONEN PUHEENVUORON SISÄLTÖ Osallisuus ja demokratia käsitteinä Kirjaston rooli demokratian ja osallisuuden edistäjänä Osallisuuden merkitys kirjastopalvelujen

Lisätiedot

Lapsen osallisuus ja kuuleminen

Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla -seminaari 20.11.2015 L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O A r m f e l t i n t i e 1, 0 0 1 5 0 H e l s i n k i P u h.

Lisätiedot

PAIMION NUORISOVALTUUSTO. Toiminnan säännöt ja tavoitteet 1. YLEISTÄ

PAIMION NUORISOVALTUUSTO. Toiminnan säännöt ja tavoitteet 1. YLEISTÄ PAIMION NUORISOVALTUUSTO Toiminnan säännöt ja tavoitteet 1. YLEISTÄ Paimion nuorisovaltuusto toimii Paimion kaupungin nuorisopalveluiden kanssa yhteistyössä ja sen toimipaikka on. sallii siitä käytettävän

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Kati Honkanen, THL & Esa Iivonen, MLL

Kati Honkanen, THL & Esa Iivonen, MLL 2 Muutos kohti lapsi- ja perhelähtöisiä, yhteensovitettuja, oikea-aikaisia ja tarpeenmukaisia palveluita 4 5 7 8 9 10 11 12 14 15 16 17 18 19 Luo luottamusta - suojele lasta opas ja verkkokoulutus https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/ajankohtaista/luoluottamusta-suojele-lasta-opas-ja-verkkokoulutus-yhteistyosta

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus Pirkanmaan Lapehanke

Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus Pirkanmaan Lapehanke Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus Pirkanmaan Lapehanke Pippurissa 1 9.10.2017 Osallisuus LAPE-hankkeen valmisteluvaiheessa Sähköinen kysely: avoin (tiedotus fb:ssa, kaupunkien ja kuntien sekä järjestöjen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA POGOSTAN KOULU 1. TOIMINTA-AJATUS Aamu- ja iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain (19.12.2003/1136)

Lisätiedot

Osallisuus ja vaikuttaminen kuntalaissa alkaen (2017)

Osallisuus ja vaikuttaminen kuntalaissa alkaen (2017) Osallisuus ja vaikuttaminen kuntalaissa alkaen (2017) 2018-2021 sääntöjen tarkoituspykälässä 1 valtuuston vastuu ov-keinoista 22 -aloiteoikeus 23 -kansanäänestysaloite 24-25 - vaikuttamiselimet (vanhusneuvosto)

Lisätiedot

Nuorten kuuleminen ja osallisuus. Siiloista kokonaisuuteen Pori Sivistysjohtaja Eija Mattila Huittisten kaupunki

Nuorten kuuleminen ja osallisuus. Siiloista kokonaisuuteen Pori Sivistysjohtaja Eija Mattila Huittisten kaupunki Nuorten kuuleminen ja osallisuus Siiloista kokonaisuuteen 9.2.2018 Pori Sivistysjohtaja Eija Mattila Huittisten kaupunki KAUPUNKISTRATEGIA 2017-2025 VISIO 2025 - Hulluna Huittisiin! Huittinen on turvallinen

Lisätiedot

Missä mennään nuorten verkko-osallistumisen kehittämisessä? Tampereen kehittämispäivät, Suunnittelija Merja-Maaria Oinas

Missä mennään nuorten verkko-osallistumisen kehittämisessä? Tampereen kehittämispäivät, Suunnittelija Merja-Maaria Oinas Missä mennään nuorten verkko-osallistumisen kehittämisessä? Tampereen kehittämispäivät, 3.10.2014 Suunnittelija Merja-Maaria Oinas Nuorten osallistuminen ja kuuleminen - taustalla lain velvoitteet Lainsäädäntö

Lisätiedot

Ajankohtaista Opetushallituksesta

Ajankohtaista Opetushallituksesta Ajankohtaista Opetushallituksesta 27.5.2019 Ajankohtaista Koulun kerhotoiminnan tukeminen, valtionavustus 2019 OPH:n kysely aamu- ja iltapäivätoiminnan tilasta 2018 Valtakunnallinen koululaiskysely 2019

Lisätiedot

Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma

Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme perustuu hyvään vuorovaikutus- ja luottamussuhteen luomiselle lapsen ja aikuisen välille. Aikuisina

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Hyviä osallisuuskäytäntöjä Suomessa

Hyviä osallisuuskäytäntöjä Suomessa Hyviä käytäntöjä Suomessa Kuntatalo 14.3.2017 Ritva Pihlaja Mitä lainsäädännössä sanotaan osallisuudesta? Maakuntalaki HE 2.3.2017 Maakuntien ylin päätösvalta on maakuntavaltuustolla ja maakuntahallituksella.

Lisätiedot

Seurakuntavaalit 2018

Seurakuntavaalit 2018 Seurakuntavaalit 2018 Esittäjän nimi Paikka & päiväys Seurakuntavaalit 2018 Valitaan kirkon luottamushenkilöt Paikalliset vaalit Itsenäinen seurakunta: Kirkkovaltuusto Seurakuntayhtymä Seurakuntaneuvosto

Lisätiedot

Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet?

Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? Salon kansalaisopisto & Kylien Salo 25.9.2014 Siv Sandberg, Åbo Akademi siv.sandberg@abo.fi Kuntalaisten

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö

Monialainen yhteistyö Monialainen yhteistyö - miten toimialat voivat hyötyä toisistaan yhteisten ja toimialakohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa Alueelliset nuorisotyöpäivät 18.2.2016 Liikuntatoimen ylitarkastaja Ulla Silventoinen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 5. Nuorisovaltuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 5. Nuorisovaltuusto Sivu 1 / 1 Nuorisovaltuusto 24.01.2013 Sivu 1 / 1 5 Toimintasuunnitelma 2013 ESPOON NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Vaikuttaja-päivän 2017 ennakkotehtävä toiselle asteelle. Tulevaisuuden hyvä kotikaupunki

Vaikuttaja-päivän 2017 ennakkotehtävä toiselle asteelle. Tulevaisuuden hyvä kotikaupunki Vaikuttaja-päivän 2017 ennakkotehtävä toiselle asteelle Tulevaisuuden hyvä kotikaupunki Sisältö Vaikuttaja-päivän taustaa 3 Opettajan taustamateriaali Vaikuttaja-päivän ennakkotehtävän toteutukseen 6 Ennakkotehtävä

Lisätiedot

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä 1.9.2017 Turku SOS- LAPSIKYLÄ VAHVISTAA LASTEN OSALLISUUTTA SOS- Lapsikylässä on vahvistettu lasten osallisuutta

Lisätiedot

Unicefin mallin mukainen arvio lasten oikeuksien ja lasten osallistumismahdollisuuksien toteutumisesta Espoossa

Unicefin mallin mukainen arvio lasten oikeuksien ja lasten osallistumismahdollisuuksien toteutumisesta Espoossa Unicefin mallin mukainen arvio lasten oikeuksien ja lasten osallistumismahdollisuuksien toteutumisesta Espoossa Keskeimpiä vahvuuksia ja kehittämiskohteita Espoossa 21.10.2015 Elina Palojärvi & Terhi Pippuri

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2. Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

LAPSELLA ON OIKEUKSIA

LAPSELLA ON OIKEUKSIA LAPSELLA ON OIKEUKSIA Save the Children TURVAAVAT LASTEN HYVÄN ELÄMÄN MAHDOLLISUUDET ON LAADITTU NOUDATETTAVIKSI ON LAADITTU NOUDATETTAVIKSI SISÄLTÄVÄT LAPSIA VAHVASTI SUOJELEVIA PERIAATTEITA LAPSILLE

Lisätiedot

Nuorisotyö nuorten palveluiden kokonaisuudessa. Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät 27. syyskuu 2017 Jaana Walldén

Nuorisotyö nuorten palveluiden kokonaisuudessa. Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät 27. syyskuu 2017 Jaana Walldén Nuorisotyö nuorten palveluiden kokonaisuudessa Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät 27. syyskuu 2017 Jaana Walldén Ajankohtaisia teemoja, joita on pohdittava: nuorisotyön idea, kohderyhmä ja sijainti;

Lisätiedot