Lasten ja nuorten Vantaa II

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lasten ja nuorten Vantaa II"

Transkriptio

1 Lasten ja nuorten Vantaa II Toimintaohjelma vuosille

2 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Taustaa... 3 Toimintaohjelman valmistelu... 5 Lasten ja nuorten vaikuttamistapoja Vantaalla... 7 Osallisuus varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa... 7 Varhaiskasvatus... 7 Koulut ja oppilaitokset... 7 Osallisuus vapaa-ajalla... 8 Vaikuttaminen nuorisotiloilla... 8 Vaikuttaminen kirjastoissa... 8 Vaikuttaminen liikunnan keinoin... 8 Nuoret median tuottajina... 8 Vaikuttaminen taiteen ja kulttuurin avulla... 9 Nuorten oman toiminnan tukeminen... 9 Osallisuus kaupunkitasolla Äänestäminen Aloitteet Lasten asiantuntijaryhmä Nuorisovaltuusto Vaikuttaja-päivä Verkostokonsulttitoiminta Vuorovaikutus kaupungin työntekijöiden ja päättäjien kanssa Yhteiset suunnitteluprojektit Palveluihin vaikuttaminen Mielipidekirjoitukset, adressit, mielenosoitukset ja vaikuttaminen sosiaalisessa mediassa Yhteistyö eri tahojen kanssa Toimenpiteet vuosille Toimivat rakenteet ja aikuisen tuki ovat lasten ja nuorten osallisuuden edellytys Osallistumiseen ja vaikuttamiseen tarvitaan tietoja ja taitoja Yhdessä toimimalla voi vaikuttaa Monipuolisilla vaikuttamisen tavoilla erilaiset äänet kuuluville Toimintaohjelman seuranta ja arviointi... 17

3 Johdanto Lasten ja nuorten Vantaa on osallisuuden toimintaohjelma, jonka tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Ohjelmassa kerrotaan erilaisista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista Vantaalla sekä kuvataan keskeisimmät toimenpiteet, joiden avulla mahdollisuuksia lisätään vuosina Toimenpiteet liittyvät tietojen, kansalaistaitojen ja -toiminnan sekä yhteistyön lisäämiseen, asenteiden muuttamiseen, osallisuuden rakenteiden sekä ennen kaikkea erilaisten vaikuttamistapojen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Ohjelmaa toteutetaan aikuisten sekä lasten ja nuorten yhteistyönä ja sen toteutusta ohjaa ja tukee Lasten ja nuorten Vantaa ohjausryhmä. Ohjelman vastuutahona toimii sivistystoimen toimiala. Vuoden 2014 loppuun asti osallisuustyön tukena toimii myös nuorisopalvelujen ESR-rahoitteinen Nuori omaan elämäänsä vaikuttaja yhteisössä toimija -hanke 1. Toimintaohjelma on tarkoitettu työvälineeksi kaupungin johdolle, työntekijöille, päättäjille ja kaupungin muille toimijoille. Toimijat konkretisoivat toimenpiteiden toteutuksen omissa suunnitelmissaan. Lapsille ja nuorille tehdään oma, helppolukuinen opas. Taustaa Vantaan kaupunginhallitus hyväksyi syksyllä 2010 ensimmäisen Lasten ja nuorten Vantaa -toimintaohjelman. Ohjelmaan sisältyi 18 erilaista toimenpidettä, joilla lisättiin lasten ja nuorten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa 2 heitä koskeviin asioihin. Toimenpiteiden toteuttamisen tueksi käynnistettiin samaisena syksynä Lasten ja nuorten Vantaa -hanke. Lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia on kehitetty yhteistyössä eri toimijoiden sekä lasten ja nuorten kanssa. Hankkeen aikana kaupunkiin on luotu muun muassa lasten asiantuntijaryhmä ja Mini Vaikuttaja-tapahtumia. Lisäksi on testattu palveluagenttitoimintaa ja kehitetty nuorisovaltuuston ja oppilaskuntien hallitusten toimintaa sekä Vaikuttaja-päivää. Hankkeen aikana on järjestetty erilaisia koulutuksia kaupungin eri toimijoille, päättäjille sekä lapsille ja nuorille. Työvälineitä, kuten osallisuusoppaita, on luotu eri toimijoiden käyttöön. Materiaalit löytyvät hankkeen internet-sivuilta 3. Lasten ja nuorten osallisuus vaatii jatkuvaa kehittämistyötä, jotta lapset ja nuoret pääsevät entistä laajemmin mukaan heitä koskevien asioiden käsittelyyn. Lasten ja nuorten Vantaa -malli (kuvio 1) perustuu Suomen lainsäädäntöön, jossa turvataan lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet. Nuorisolain 8 :n mukaan nuorille 4 on järjestettävä mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Noin puolet Vantaan budjetista käytetään lapsia ja nuoria koskevaan toimintaan. Tästä syystä osallisuus ei toteudu ainoastaan projektitoiminnalla, vaan lasten ja nuorten asiat kuuluvat kaikille kaupungin työntekijöille ja päättäjille sekä kaupungin muille toimijoille. Osallisuus sisältää sekä oikeuden tiedon saamiseen ja tuottamiseen, että osallistumisoikeuden suunnitteluun, päätöksentekoon, yhteiseen toimintaan ja arviointiin. 1 Hanketta rahoittaa Uudenmaan ELY-keskus Manner-Suomen ESR-ohjelmasta. 2 Vaikuttamisella tarkoitetaan mielipiteiden ja ideoiden esille tuomista, asioiden pohtimista ja niistä keskustelemista, päätösten tekemistä, toimimista sekä toiminnan arvioimista ja kehittämistä Nuorella tarkoitetaan laissa 0 28-vuotiaita. 3

4 Lapset ja nuoret ovat yksilöitä, joilla on erilaisia tietoja ja taitoja. Heille on luotava erilaisia vaikuttamisen ja osallistumisen tapoja ikä ja kehitystaso sekä elämäntilanne huomioiden. Heidät tulee kohdata oman elämänsä asiantuntijoina, joilla on merkittävää kerrottavaa omasta elämästään. Erityisen tärkeää on huomioida lapset ja nuoret, jotka tarvitsevat osallistumiseen ja vaikuttamiseen enemmän tukea (esimerkiksi vammaiset ja sairaat lapset ja nuoret). Lisäksi on huomioitava palvelujen ulkopuolella olevat nuoret. Lapset ja nuoret Edustuksellinen osallisuus Suora osallisuus Toimintaosallisuus Tieto-osallisuus sosiaalinen media Fronter asukaslehti nuorten tieto- ja neuvontapalvelu Jeesi Nuorisovaltuusto Lasten asiantuntijaryhmä Oppilaskuntien hallitukset Nuorisotilojen vaikuttamisryhmät Vaikuttaja-päivä Mini Vaikuttaja-tapahtumat Oppilaskuntien hallitusten alueelliset tapaamiset Edustajat luottamuselimissä ja työryhmissä Kuntalaisaloite Palaute Oikaisuvaatimus Järjestöt, harrastukset Lasten ja nuorten omat toimintaryhmät ja hankkeet Tapahtumatuottaja-, vertaisohjaaja- ja mediatoiminta Sosiaalinen media Tapahtumat, tempaukset, kilpailut Mielenosoitukset, adressit, mielipidekirjoitukset Kannanotot ja lausuntopyynnöt Yhteiset suunnitteluprojektit Palveluihin ja palvelusuunnitelmiin liittyvät keskustelut Asiakaskyselyt Nuorisotilojen auditoinnit Päättäjät ja kaupungin työtekijät - Kaupunginvaltuusto ja -hallitus - Lautakunnat: opetuslautakunta, vapaa-ajan lautakunta, tekninen lautakunta, kaupunkisuunnittelulautakunta, ympäristölautakunta, sosiaali- ja terveyslautakunta - Aluetoimikunnat: Aviapolis, Hakunila, Kivistö, Koivukylä, Korso, Myyrmäki ja Tikkurila, Svenska Kommittén - Koulun toimielimet, projektit, hankkeet Lainsäädäntö Kuvio 1. Keskeiset lasten ja nuorten vaikuttamistavat Vantaalla Vaikuttamistavat eivät ole toisistaan erillisiä, vaan toimivat vuorovaikutuksessa. 6 Suoran vaikuttamisen keinot ovat sellaisia, jotka on kirjattu lakiin kuntalaisen oikeudeksi. 4

5 Toimintaohjelman valmistelu Toimintaohjelman uuden osan valmistelussa kuultiin monin tavoin lapsia ja nuoria. Lapsille ja nuorille toteutettiin Webropol-kysely ja heitä haastateltiin kauppakeskus Tikkurissa, Tikkurilan Prismassa ja Point-kirjastossa. Myös nuorisovaltuusto ja lasten asiantuntijaryhmä osallistuivat aktiivisesti ohjelman valmisteluun. Kyselyjen ja haastattelujen avulla selvitettiin muun muassa lasten ja nuorten halua osallistua ja vaikuttaa heitä koskeviin asioihin (kuvio 2) sekä sitä, mihin ja miten he haluavat osallistua ja vaikuttaa. Lisäksi heiltä kysyttiin, kokevatko he, että heillä on riittävästi mahdollisuuksia osallistumiseen ja vaikuttamiseen (kuvio 3). Haluaisitko osallistua ja vaikuttaa lapsia ja nuoria koskeviin asioihin? (n=182) Kuvio 2. Lasten ja nuorten halu osallistua ja vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Vastaajat halusivat vaikuttaa erityisesti kouluun, vapaa-aikaan, kavereihin, nuorten omaan toimintaan ja opiskeluun. Suosituimmat osallistumisen ja vaikuttamisen tavat olivat palautteiden antaminen, tapahtumien järjestäminen, elokuvien, näytelmien tai musiikin tekeminen sekä kirjoittaminen ja keskusteleminen sosiaalisessa mediassa. Koetko, että sinulla on riittävästi mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa sinua koskeviin asioihin? (n=157) Kuvio 3. Lasten ja nuorten kokemus mahdollisuuksista osallistua ja vaikuttaa itseä koskeviin asioihin. Toimintaohjelman valmistelua varten kuultiin myös kaupungin eri toimialojen tulosalueita, työryhmiä, järjestöjä ja seurakuntia. Toimintaohjelman valmisteluun pystyi osallistumaan myös Otakantaa. fi-palvelun kautta 7. Kuulemiskierroksen aineistosta on koottu raportti. Raportti löytyy Lasten ja nuorten Vantaa -hankkeen internet-sivuilta. 7 https://www.otakantaa.fi/fifi/hankkeet/lasten_ja_nuorten_vantaa_ii_toimintaohjelman_valmistelu 5

6 Lasten ja nuorten Vantaa -toimintaohjelma linkittyy vahvasti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Hyvikseen 8. Ohjelmat täydentävät toisiaan ja niitä onkin tehty yhteistyössä. Hyviksessä määritetään lasten ja nuorten arjen kannalta keskeisiä kehittämisen osa-alueita ja teemoja, kuten kouluruoan ja harrastustoiminnan kehittäminen. Lasten ja nuorten Vantaa -toimintaohjelman avulla pyritään luomaan välineitä siihen, miten lapset ja nuoret voivat osallistua Hyviksen osa-alueiden ja teemojen kehittämiseen. Toimintaohjelma linkittyy myös kaupungin osallisuusmalliin 9 ja lasten ja nuorten osallisuustyötä tehdään yhteistyössä asukaspalvelujen kanssa. Kuviossa 4 on kuvattu eri-ikäisten kuntalaisten vaikuttamistapoja Vantaalla. Osallisuuden perusperiaatteet toimivat pääosin samoin kaiken ikäisille ja eriikäisten vuorovaikutusta tulee tukea. Lapset ja nuoret tulee kuitenkin huomioida omana ryhmänään muun muassa heidän vajaavaltaisuutensa ja kokemattomuutensa vuoksi. Heillä ei ole ikänsä puolesta käytettävissään samoja vaikuttamisen välineitä kuin aikuisilla. Lasten ja nuorten kanssa toimittaessa on erityisen tärkeää mennä heidän luokseen ja tavata heitä heidän omissa ympäristöissään. Näin pystytään toivottavasti tavoittamaan myös ujompia ja hiljaisempia lapsia ja nuoria. Edustuksellinen osallisuus Suora osallisuus Toimintaosallisuus Ohjeistus Koulutus Osallisuus talouden ja toiminnan suunnittelussa Ennakoiva vaikutusten arviointi Tieto-osallisuus Kaupunginvaltuusto Lautakunnat Aluetoimikunnat ja Svenska Kommittén Oppilaskunnat Nuorisovaltuusto Lasten asiantuntijaryhmä Vanhusneuvosto Vammaisneuvosto Paikallisromanityöryhmä Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Vaikuttajapäivä ja Mini Vaikuttaja-tapahtumat Esityslistat ja pöytäkirjat Yhteispalvelu Julkaisut ja tiedotteet Tehokas verkkoviestintä Uutiskirje asukaslehti Kuntalaisaloite Alueneuvonpidot Neuvoa antava Kyläkeskustelut kunnallinen Asukasfoorumit kansanäänestys Asukastilaisuudet Palaute Osallistuminen Oikaisuvaatimus kaupunkisuunnitteluun Asiakasosallisuus palveluissa Kohtaamispaikat Yhteistyöverkostot Osallistuminen verkossa Viksun vastauskortit Kyselyt ja tutkimus Hankkeet ja projektit Seuranta Arviointi Mittarit Kuvio 4. Keskeiset kuntalaisten vaikuttamistavat Vantaalla Kaupungin osallisuusmalli on luettavissa osoitteessa 6

7 Lasten ja nuorten vaikuttamistapoja Vantaalla Lapset ja nuoret osallistuvat, toimivat ja vaikuttavat erilaisissa yhteisöissä, muun muassa kotona, koulussa, nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritiloilla sekä muissa harrastusyhteisöissä. Lapset ja nuoret ovat myös aktiivisia palvelujen käyttäjiä. Seuraavilla sivuilla on kuvattuna, miten eri-ikäiset lapset ja nuoret voivat vaikuttaa heille tärkeissä lähiyhteisöissä ja myös kaupungin tasolla. Osallisuus varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa Varhaiskasvatus Pienten lasten ideat, ajatukset ja aloitteet syntyvät yleensä lasten jokapäiväisessä arjessa liittyen vahvasti heitä ympäröivään kokemusmaailmaan. Lasten vaikuttamismahdollisuudet ovat pitkälti aikuisten varassa: Aikuinen voi joko mahdollistaa tai estää lasten vaikuttamisen ja osallistumisen. Tämän vuoksi aikuisilta vaaditaan erityistä herkkyyttä kuunnella lapsia ja havaita myös lasten sanattomia aloitteita. Lähtökohtana on, että lapset tulevat kuulluksi päivittäin ja heitä kannustetaan ilmaisemaan omia näkemyksiään. Koulut ja oppilaitokset Oppilailla ja opiskelijoilla on oikeus tulla kuulluksi, ilmaista mielipiteensä sekä vaikuttaa koulun arjessa. Toimintatavat rakennetaan yhdessä oppilaiden kanssa heidän ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti. Oppilaiden osallisuudella on merkitystä turvallisuudentunteeseen ja kouluviihtyvyyteen. Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki koulun oppilaat ja opiskelijat. Oppilaskunta valitsee keskuudestaan hallituksen, joka edustaa koko oppilaskuntaa. Oppilaskuntatoiminnan tarkoituksena on tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuus osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon ja koulun toiminnan suunnitteluun, kuten opetusta koskevien suunnitelmien (esim. opetussuunnitelman ja lukuvuosisuunnitelman) ja järjestyssääntöjen laatimiseen. Oppilaskunnan kautta oppilaat ovat mukana suunnittelemassa oppimisympäristöään ja koulun tapahtumia. Osallistumalla oppilaat saavat kokemuksia vastuunotosta ja yhteisten asioiden hoidosta. Oppilaskuntien hallitukset osallistuvat myös nuorisovaltuuston vaalien järjestämiseen ja Vaikuttaja-päivän ennakkotehtävien toteuttamiseen omassa koulussaan. Perusopetuksessa järjestetään arviointikeskustelu lukuvuosittain, johon osallistuvat oppilas, huoltajat sekä luokanohjaaja. Se tarjoaa yhden mahdollisuuden, jossa oppilas voi vaikuttaa omaan oppimiseensa liittyviin asioihin. Oppilaat voivat osallistua ja vaikuttaa kouluissa myös tukioppilastoiminnan, vertaissovittelun sekä iltapäivä- ja kerhotoiminnan kautta. Iltapäivätoiminta on ohjattua vapaa-ajan toimintaa pienille koululaisille. Iltapäiväkerhoissa lapset saavat osallistua yhteisten sääntöjen ja sopimusten muotoiluun sekä toiminnan suunnitteluun. Toiminnassa lapsille tarjotaan mahdollisuus valita itseään kiinnostavaa tekemistä. Lasten vaikuttamistapoja iltapäiväkerhoissa kehitetään yhteistyössä iltapäivätoiminnan palveluntuottajien kanssa. Kerhotoimintaa järjestetään perusopetuksen vuosiluokkien 1 9 oppilaille. Kerhotoiminnan tavoitteena on muun muassa lasten ja nuorten kasvun tukeminen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Kaikissa kouluissa toimii lisäksi ruokaryhmä, jossa oppilaat ovat edustettuina. Ruokaryhmissä käydään läpi toiveruokapäivät ja pohditaan miten edistetään ruokailun viihtyvyyttä. Joissakin kouluissa toimii myös oppilaiden ympäristöryhmä, jonka tehtävänä on edistää ympäristövastuullista toimintaa, kuten jätteiden lajittelua ja energian säästöä. Aktiivisen kansalaisuuden edellytyksenä on demokratiaa, osallistumista ja yhteistoimintaa koskeva tieto ja ymmärrys. Yhtenä eri oppiaineita yhdistävänä aihekokonaisuutena on Osallistava kansalaisuus ja yrittäjyys. Sen tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua aktiiviseen kansalaisuuteen vahvistamalla heidän tietoisuutta oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan yhteiskunnassa. Osallistumiseen ja vaikuttamiseen kannustaminen on tärkeä tavoite myös yhteiskuntaopin opetuksessa. Lisätietoja: vantaa.fi/osallistuvaoppilas 7

8 Osallisuus vapaa-ajalla Vaikuttaminen nuorisotiloilla Nuorisotilojen toiminnasta ja resursseista päätetään yhdessä nuorten kanssa sopien ja demokraattisesti. Toimivat keskustelutilanteet edellyttävät yhteisöllisyyttä eli me-hengen kokemusta. Jokaiselle annetaan mahdollisuus osallistua yhteisen todellisuuden ja toiminnan rakentamiseen ja saada kokemuksia vastuunotosta ja yhteisten asioiden hoidosta. Nuoret osallistuvat tiloilla toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen muun muassa erilaisten kerhojen, tapahtumien ja retkien kautta. Tiloilla toimii myös koulutettuja vertaisohjaajanuoria. Vertaisohjaajat ohjaavat muun muassa tilojen avoimia iltoja, junnutoimintaa, punttisaliharjoittelua ja kerhotoimintaa. Osalla nuorisotiloista toimii myös talokokouksia ja/tai -hallituksia. Näissä nuoret pääsevät päättämään monista tilan toimintaan liittyvistä asioista. Lisätietoja: vantaa.fi/nuorille > nuorisotilat Vaikuttaminen kirjastoissa Lapset ja nuoret voivat osallistua ja vaikuttaa eri tavoin myös kirjastoissa. Koivukylän, Myyrmäen ja Lumon kirjastoissa toimii vertaisohjaajia, jotka järjestävät erilaista toimintaa, esimerkiksi kerhoja kirjaston tiloissa. Lisäksi lapset ja nuoret pääsevät vaikuttamaan kirjaston toimintaan esimerkiksi tapahtumien ja palautteen antamisen kautta. Lapsia ja nuoria otetaan mukaan myös kirjaston tilojen suunnitteluun. Tulevaisuudessa lasten ja nuorten toivotaan osallistuvan enemmän myös verkkosisältöjen luomiseen. Tämä tarkoittaa muun muassa lukuvinkkien kirjoittamista ja lukupiirien pitämistä. Lisätietoja: vantaa.fi/kirjasto Vaikuttaminen liikunnan keinoin Nuoret median tuottajina Mediatoiminta on pääasiassa vapaa-ajalla, nuorisotilojen ja taiteen perusopetuksen oppilaitosten kautta tapahtuvaa toimintaa. Sen tarkoitus on antaa itseilmaisun välineitä nuorille ja mahdollisuus oman näkemyksen esittämiseen. Lasten ja nuorten kulttuuri- ja monitoimitalo Vernissassa toimii viikoittain nuorten mediaryhmä. Mediaryhmän nuoret paneutuvat monipuolisesti eri viestintävälineisiin ja -mahdollisuuksiin. He käsikirjoittavat, kuvaavat ja editoivat omia elokuvia, tekevät lehtijuttuja ja taltioivat tapahtumia. Vernissassa on mahdollista tehdä myös animaatioita. Vernissan videotallin animaatioryhmät ideoivat tarinan, rakentavat tarinan vaatimat animaationuket sekä kuvaavat ja editoivat lyhyen elokuvan. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelu Jeesissä toimii vertaistiedottajia. Vertaistiedottajat tekevät juttuja erilaisista nuoria koskevista asioista. Juttuja julkaistaan muun muassa Facebookissa, kaupungin ja Jeesin nettisivuilla sekä paikallislehdissä. Lisätietoja: vantaa.fi/nuorille > Harrasta ja tee itse jeesi.info/fi-fi/vertaistiedotus vantaa.fi/kuvataidekoulu Liikunta on erinomainen väline tuottaa elämyksiä ja hyvinvointia. Liikuntaharrastuksien ja liikuntaan liittyvien hankkeiden kautta tarjoutuu mahdollisuus osallistua liikuntatuokioiden suunnitteluun ja ideointiin sekä osallistua ohjaamiseen ja tapahtumien järjestämiseen. Liikuntapaikkojen rakentamiseen on mahdollisuus vaikuttaa ilmaisemalla oma mielipiteensä jo rakentamisen suunnitteluvaiheessa. Vantaan Liikkuva koulu -hankkeen alakouluissa toimii oppilaista muodostettu liikuntaryhmä, Välkkärit. Välkkäriryhmä kehittelee ja ideoi pelejä ja leikkejä välitunneille. Monessa koulussa kuullaan myös taukojumppaa keskusradiosta. Välkkärit suunnittelevat ja toteuttavat taukojumpan. Toiminnan tavoitteena on koulupäivän liikunnallistaminen. Sporttia kaikille -hankkeessa toimii nuorista koottuja monikulttuurisia liikuntaryhmiä, joihin nuoret itse rakentavat liikuntatuntien sisältöjä. Sporttia kaikille -tapahtumiin nuoret kokoavat erilaisia liikuntaryhmiä ja suunnittelevat ohjelman. Tavoitteena on saada maahanmuuttajanuoret innostumaan mukaan nuorten yhteisiin liikuntaharrastuksiin. Lisätietoja: vantaa.fi/liikunta_ja_ulkoilu 8

9 Vaikuttaminen taiteen ja kulttuurin avulla Taiteen ja kulttuurin tekeminen ja kokeminen tuottaa iloa ja elämyksiä. Oman mielipiteensä voikin ilmaista edellä mainittujen tapojen lisäksi myös muun muassa tekemällä musiikkia, tanssimalla, näyttelemällä, piirtämällä tai maalaamalla. Lapsille ja nuorille tarjotaan mahdollisuuksia toimia ja vaikuttaa taidehankkeissa, työpajoissa, esityksissä ja näyttelyissä. Taiteen avulla voidaan aktiivisesti vaikuttaa oman elinympäristön esteettisyyteen ja merkityssisältöihin. Lasten taidetalot Toteemi ja Pessi Vantaalla ovat lapsille ja nuorille erityinen kanava nähdä, kokea ja tehdä taidetta. Vantaan kaupunginmuseon ja Vantaan taidemuseon museopedagogisella ohjelmistolla, opastuksilla ja työpajoilla tarjotaan eväitä paikallisen kulttuuri-identiteetin voimistamiseen ja osallisuuden kokemuksen vahvistamiseen. Ryhmämuotoinen harrastus tukee lapsen sosiaalista kehitystä, osallisuutta ja omatoimisuutta unohtamatta varsinaista tavoitetta, luovan ajattelun, uuden löytämisen ilon ja itsensä ilmaisemisen kyvyn kehittymistä 10. Tavoitteena on myös ehkäistä monikulttuuristen lasten ja nuorten syrjäytymistä vahvistamalla osallisuutta ja edistämällä suvaitsevaisuutta. Tästä hyvä esimerkki on Tempo - monikulttuurinen lastenorkesteri, joka perustettiin Vantaan maahanmuuttajatiheille alueille. Kulttuurista nuorisotyötä toteutetaan Vantaalla yhteistyössä nuoriso- ja kulttuuripalveluiden kanssa. Kulttuuripalvelut jakavat yhdeksäsluokkalaisten kulttuurietukorttia eli Valttikorttia. Kortilla pääsee tutustumaan vapaa-ajallaan vantaalaisiin taide- ja kulttuuripaikkoihin ilmaiseksi tai edullisesti. Kortissa on kyse kulttuurin markkinoinnista ja yleisökasvatuksesta sekä nuorten omaehtoisen kulttuurin tukemisesta. Yhdeksäsluokkalaiset järjestävät vuosittain 1 3 vapaa-ajan tapahtumaa sekä heidän kanssaan toteutetaan myös taideprojekteja syksyllä Valttikortin jaon yhteydessä lanseerataan uusi Tuottaja tavattavissa -työmuoto, jossa nuoriso- ja kulttuuripalveluiden työntekijät kiertävät Vantaan yläkouluilla. Kiertueella esitellään nuorille alueen nuoriso- ja kulttuuripalveluita sekä tarjotaan konkreettista tukea oman tapahtuman järjestämiseksi koulutuksen, tilojen ja rahoituksen avulla. Vantaan kulttuuri- ja nuorisopalvelut osallistuvat myös vahvasti pääkaupunkiseudulliseen yhteistyöhön esimerkiksi Loistefestari -tapahtuman sekä pääkaupunkiseudullisten tapahtumatuottajakoulutusten järjestämiseen. Lisätietoja: vantaa.fi/nuorille > Harrasta ja tee itse vantaa.fi/kulttuuri > Lasten ja nuorten kulttuuri vantaa.fi/kuvataidekoulu 10 Vantaalla on 21 taiteen perusopetusta antavaa laitosta ja yhdistystä. Esimerkiksi Vantaan kuvataidekoulu ja Vantaan musiikkiopisto ovat erityisen suosittuja vuotiaiden keskuudessa. Nuorten oman toiminnan tukeminen Kaupungin nuorisopalvelut tukee vantaalaisten nuorten uusia projekteja myöntämällä Itse Tehty nuorten toimintarahaa. Avustusta voivat hakea vuotiaat ja ryhmässä tulee olla vähintään kolme jäsentä. Projekti voi olla esimerkiksi tanssikerhon perustaminen, teatteriesitys, videon tekeminen tai vaikkapa tempaus yhteishengen kohottamiseksi nuorisotilalla. Nuorisotiloista ja -palveluista saa tarvittaessa opastusta projektin toteuttamiseen. Vaikuttaa voi myös järjestämällä tapahtuman. Tapahtumia voi olla hyvin monenlaisia ja myös niiden teemat voivat vaihdella. Tapahtumalla voi nostaa esiin jonkin itselleen tärkeän asian tai parantaa yleisesti esimerkiksi nuorten vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Järjestää voi myös Flash mob -tapahtuman, jossa joukko ihmisiä kerääntyy julkiselle paikalle ja tekee ennalta sovittuna ajankohtana jotain odottamatonta 11. Kulttuuri- ja nuorisopalvelut järjestävät tapahtumatuottajakoulutuksia nuorille. Koulutuksen aikana opetellaan muun muassa tiimityöskentelytaitoja sekä tapahtuman tuotantoon liittyviä käytännön asioita. Koulutus on tarkoitettu pääsääntöisesti ysiluokkalaisille ja vanhemmille vantaalaisille nuorille. Koulutus on maksuton ja sen vetäjinä toimivat kulttuuri- ja nuorisopalveluiden ohjaajat. Lisätietoja: itsetehty.fi vantaa.fi/nuorille > Harrasta ja tee itse vantaa.fi/nuorille > Kansalaistoiminta ja järjestöt >avustukset 11 9

10 Osallisuus kaupunkitasolla Äänestäminen Kunnan ylin päättävä elin on asukkaiden valitsema valtuusto. Valtuuston jäsenet eli valtuutetut valitaan kunnallisvaaleilla neljäksi vuodeksi kerrallaan. Kunnallisvaaleissa voivat äänestää ja asettua ehdolle Suomen kansalaiset sekä tietyillä ehdoilla kunnassa asuvat muiden maiden kansalaiset. Äänioikeutettu on kaikissa vaaleissa asuinpaikasta riippumatta jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta. Lasten asiantuntijaryhmä Lasten asiantuntijaryhmä on suunnattu 7 12-vuotiaille. Asiantuntijaryhmän tehtävänä on tuoda vantaalaisten aikuisten ja päättäjien tietoon lapsille tärkeitä asioita sekä tukea kahta vantaalaista Suomen Lasten Parlamentin edustajaa heidän toiminnassaan. Lukuvuonna ryhmässä toimi 16 lasta. Lisätietoja: vantaa.fi/lastenasiantuntijaryhma Suomen evankelisluterilaisen kirkon seurakuntavaaleissa valitaan seurakuntien toimintaa suunnittelevat, kehittävät ja ohjaavat kirkkovaltuuston ja seurakuntaneuvoston jäsenet. Seurakuntavaalit pidetään joka neljäs vuosi. Vaaleissa äänioikeutettu on jokainen seurakunnan konfirmoitu jäsen, joka viimeistään ensimmäisenä vaalipäivänä on täyttänyt 16 vuotta. Vaaleihin asetetaan useammasta ehdokkaasta koostuvia ehdokaslistoja. Ehdokaslistan voivat muodostaa ketkä tahansa seurakunnan 10 äänioikeutettua jäsentä. Ehdolle asettuvan tulee olla täysi-ikäinen, konfirmoitu kirkon jäsen. Myös nuoriso- tai varjovaalit voivat olla osa lasten ja nuorten demokratiakasvatusta. Vaaleissa voidaan opetella muun muassa sitä, miten vaalit ja demokratia toimivat sekä miten äänestäminen tapahtuu. Vaalien avulla voidaan rohkaista eri toimijoita käsittelemään lasten ja nuorten kanssa vaaleja, vaaliteemoja ja seuraamaan ehdokkaita. Lisäksi voidaan innostaa aktiivisuuteen myös niitä nuoria, joilla ei vielä ole äänioikeutta. Nuoriso- tai varjovaalit voi järjestää esimerkiksi kuntavaalien, eduskuntavaalien tai presidentinvaalien yhteydessä. Lisätietoja: vantaa.fi/vaalit > Kunnallisvaalit evl.fi/vaikuta valtikka.fi/vaalit/nuorisovaalit Nuorisovaltuusto Nuorisovaltuusto vaalitaan vaaleilla kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Valinta toteutetaan kouluvaaleina siten, että jokainen Vantaan kaupungin koulussa ja oppilaitoksessa opiskeleva äänioikeutettu voi äänestää omassa koulussaan. Koulut ja oppilaitokset kannustavat ja ohjaavat äänioikeutettuja äänestämisessä. Niille äänioikeutetuille, jotka eivät opiskele Vantaan kaupungin oppilaitoksissa, järjestetään äänestysmahdollisuus kouluvaalien jälkeen. Nuorisovaltuustoon kuuluu 20 varsinaista jäsentä ja 10 varajäsentä. Nuorisovaltuutetut ovat iältään vuotiaita. Nuorisovaltuusto kehittää nuorten mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan, nuorten kuulemiseen ja osallistumiseen sekä kunnalliseen päätöksentekoon. Nuorisovaltuuston edustajilla on läsnäolo- ja puheoikeus lautakunnissa, aluetoimikunnissa sekä kaupunginvaltuustossa. Nuorisovaltuusto kokoontuu yleiskokoukseen kuukausittain, tekee aloitteita kaupunginhallitukselle, antaa lausuntoja, osallistuu erilaisiin työryhmiin ja järjestää nuorille suunnattuja tapahtumia. Nuorisovaltuusto tekee myös yhteistyötä oppilaskuntien hallitusten kanssa. Lisätietoja: vantaa.fi/nuorisovaltuusto Aloitteet Lapsilla ja nuorilla on monta tapaa tehdä aloitteita Vantaan kaupungille: Vaikuttaja-päivän aloitteet, nuorisovaltuuston aloitteet sekä henkilökohtaiset aloitteet ja esitykset, joita jokainen kuntalainen voi tehdä kaupungin verkkosivujen aloitelaatikkoon. Lisätietoja: > Osallistu ja vaikuta > Aloitteet Aikuiset kuuntelisivat paremmin ja veisivät asioita paremmin eteenpäin. Vaikuttamistavoista on kerrottava ja niitä on esiteltävä kaikille oikealla tavalla. 10 Lainaukset ovat lapsille ja nuorille toteutetusta Webropol-kyselystä sekä Mini Vaikuttaja-tapahtumien aloitteista.

11 Vaikuttaja-päivä Vaikuttaja-päivä on vuosittain järjestettävä tilaisuus, jossa lapset ja nuoret tuovat päättäjien ja työntekijöiden tietoon itselleen merkityksellisiä asioita kysymysten, ehdotusten ja aloitteiden kautta. Vaikuttaja-päivän ja siihen liittyvien ennakkotehtävien avulla lapset ja nuoret pääsevät vaikuttamaan kaupungin kehittämiseen ja päätöksentekoon. Vaikuttaja-päivä koskee kaikkia vantaalaisia 7 18-vuotiaita lapsia ja nuoria. Vaikuttaja-päivä on osa kaupungin asukasfoorumikonseptia. Vaikuttaja-päivän lisäksi 5 6-vuotiaiden lasten kanssa järjestetään Mini Vaikuttaja-tapahtumia. Tapahtumissa käsiteltyjä lasten aloitteita ja ajatuksia viedään edelleen Vaikuttaja-päivään kaupungin työntekijöiden ja päättäjien tietoon. Mini Vaikuttaja-tapahtumien tarkoituksena on laajemmin muistuttaa, että iästään huolimatta varhaiskasvatusikäisillä lapsilla on paljon tärkeää sanottavaa ja myös sanatonta viestittävää. Lisätietoja: vantaa.fi/vaikuttaja-paiva Verkostokonsulttitoiminta Verkostokonsultit ovat koulutuksen saaneita kaupungin työntekijöitä, jotka toimivat oman työnsä ohella ulkopuolisina verkostotyön osaajina erilaisissa verkostoneuvotteluissa. Verkostokonsultit voi tilata ulkopuolisiksi vetäjiksi esimerkiksi asiakasneuvotteluun, johon on koottu verkosto lapsen tai nuoren omasta lähiverkostosta sekä häntä tukevasta viranomaisverkostosta. Lisäksi verkostokonsultit voi tilata teemaneuvonpitoon vaikkapa koululuokkaan käsittelemään luokkailmapiiriä, tai vanhempainiltaan pohtimaan yhdessä lasten, koulun ja vanhempien kesken ajankohtaista teemaa. Verkostokonsultit voi tilata myös kuulemaan eri-ikäisten lasten ja nuorten mielipidettä valmisteltaessa heitä koskevia päätöksiä tai suunniteltaessa heitä koskevaa toimintaa. Verkostokonsultteja välittää kaupungissa toimiva verkostokoordinaattori. Lisätietoja: thl.fi/fi_fi/web/kasvunkumppanitfi/tyon/menetelmat/ verkostodialogiset_menetelmat/verkostokoordinaattorit Vuorovaikutus kaupungin työntekijöiden ja päättäjien kanssa Lapset ja nuoret voivat tavata kaupungin työntekijöitä ja päättäjiä erilaisissa tapahtumissa, kuten Vaikuttaja-päivässä. Tämän lisäksi he voivat olla suorassa yhteydessä molemminpuolisesti myös verkon kautta. Työntekijöille ja päättäjille voi lähettää sähköpostia tai ajatuksiaan voi kertoa sähköisten aloite- ja palautejärjestelmien 12 tai sosiaalisen median kautta. Päättäjiltä ja työntekijöiltä edellytetään nopeata vastaamista lasten ja nuorten henkilökohtaisiin yhteydenottoihin. Lisätietoja: vantaa.fi/paatoksenteko 12 Kaupungissa pilotoidaan esimerkiksi -palvelun käyttöä Yhteiset suunnitteluprojektit Edellä mainittujen tapojen lisäksi työntekijät, päättäjät, lapset ja nuoret voivat olla vuorovaikutuksessa yhteisten suunnitteluprojektien kautta. Lasten, nuorten ja aikuisten yhteiset suunnitteluprojektit tuovat suoraan esille lasten ja nuorten näkemykset. Suunnitteluprojektit voivat liittyä esimerkiksi lähiympäristön, tilojen tai palvelujen suunnitteluun. Vantaalla on suunniteltu ja kehitetty yhdessä lasten ja nuorten kanssa muun muassa skeittipuistoja, koulujen ja päiväkotien pihoja, nuorisotiloja ja kouluruokaa. Lisätietoja: maankaytto/prime107_fi.aspx Palveluihin vaikuttaminen Mielipiteen palveluista voi antaa lisäksi esimerkiksi vastaamalla erilaisiin palveluja koskeviin kyselyihin tai antamalla muuten palautetta palvelusta. Palvelujen arviointia ja kehittämistä varten voidaan myös kehittää erilaisia asiakasraateja ja kokemusasiantuntijaryhmiä. Lisäksi muun muassa palveluagenttitoiminnan avulla voidaan saada palvelujen käyttäjiltä arvioita ja kehittämisideoita palvelusta. Mielipidekirjoitukset, adressit, mielenosoitukset ja vaikuttaminen sosiaalisessa mediassa Lisäksi mielipiteensä voi kertoa esimerkiksi kirjoittamalla mielipidekirjoituksen lehteen, keräämällä adressin itselle tärkeästä asiasta tai osallistumalla tai järjestämällä mielenosoituksen. Vaikuttaa voi myös sosiaalisen median kautta (esim. Facebook, Twitter, Youtube) esimerkiksi kirjoittamalla, keskustelemalla tai kuvien ja videoiden avulla. 11

12 Yhteistyö eri tahojen kanssa Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat lasten ja nuorten lisäksi heidän huoltajansa. Huoltajilla on merkittävä rooli lasten ja nuorten osallisuuden tukemisessa useastakin eri näkökulmasta katsottuna: miten huoltajat voivat tukea lasten ja nuorten mahdollisuuksia ilmaista omat mielipiteensä ja ajatuksensa kotona ja miten he voivat ottaa osaa kotona tapahtuvaan päätöksentekoon? Miten huoltajat voivat yhdessä lasten ja nuorten kanssa vaikuttaa lasten ja nuorten kasvuun liittyviin asioihin ja palveluihin? Tärkeä merkitys yhteistyössä on kasvatuskumppanuudella. Kasvatuskumppanuudessa lasten ja nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset sitoutuvat lapsen ja nuoren huolenpidon, edun ja oikeuksien edistämiseen yhteisymmärryksessä huoltajien kanssa 13. Myös järjestöt, seurakunnat ja muut erilaiset yhteisöt ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämisessä. Esimerkiksi nuoriso- ja varhaisnuorisojärjestöt tarjoavat lapselle ja nuorelle mahdollisuuden löytää muita samoin ajattelevia ihmisiä ja opettavat yhdessä toimimisen mahdollisuuksista ja pelisäännöistä. Toiminnan tavoitteena on edistää nuorten osallistumista oman elämänsä ja elinympäristönsä laatuun vaikuttavaan päätöksentekoon ja kasvua yhteiskunnan vastuullisiksi jäseniksi. Vapaaajan lautakunta myöntää nuorisojärjestöille ja nuorten toimintaryhmille avustuksia, joilla edistetään aktiivista kansalaisuutta, sosiaalista vahvistumista, itsenäistymistä ja päihteettömyyttä. Kaupungin nuorisotyöntekijät tukevat järjestöjen toimintaa ja ohjaavat nuoria mukaan kansalais- ja järjestötoimintaan. Nuoriso- ja varhaisnuorisojärjestöjen lisäksi kaupungissa toimii monia muita järjestöjä, jotka tarjoavat lapsille ja nuorille osallistumisen, toimimisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Seurakunnat ovat yhteisöjä, joissa jokaisella on oikeus osallistua, toimia ja vaikuttaa omalle ikäkaudelleen luontevalla tavalla. Seurakunnissa järjestetään monipuolisia toimintamahdollisuuksia lapsille ja nuorille. Toiminnan tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten osallisuuden kokemusta. Evankelisluterilaisen seurakunnan lisäksi myös muut seurakunnat ja uskonnolliset yhteisöt ovat tärkeitä kumppaneita. Uusia kumppaneita etsitään aktiivisesti. Tulevaisuudessa on tärkeää rakentaa yhteistyötä lasten ja nuorten osallisuuden näkökulmasta myös muiden viranomaisten, kuten työvoimaviranomaisten ja KELAn sekä yritysten kanssa. Lisätietoja: vantaa.fi/nuorille > Kansalaistoiminta ja järjestöt vantaalla.info vantaanseurakunnat.fi lastenkirkko.fi uskonnot.fi/yhteisot 13 Tehdä vaikkapa koulujen kautta erilaisia kyselyitä, joissa kysyttäisiin parannusehdotuksia ja muutenkin mielipidettä heitä koskeviin asioihin sekä tuleviin muutoksiin. 12

13 Lasten asiantuntijaryhmä Nuorisovaltuusto Yhteistyö päättäjien kanssa Vertaisohjaajatoiminta Vaikuttaja-päivä Oppilaskunta 13

14 Toimenpiteet vuosille Ohjelman toimenpideosio sisältää vuosille yhteensä neljä kokonaisuutta. Seuraavassa toimenpidekokonaisuuksien kuvaus: Toimivat rakenteet ja aikuisen tuki ovat lasten ja nuorten osallisuuden edellytys Toimivat rakenteet ja aikuisen tuki muodostavat lasten ja nuorten osallisuuden kivijalan. Osallisuus ja sen huomioiminen on ennen kaikkea asenne ja tapa tehdä työtä. Se toteutuu parhaiten arjen aidoissa kohtaamis- ja vuorovaikutustilanteissa. Työntekijät huolehtivat omassa työssään siitä, että lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa heitä koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Jo kuuntelemalla ja ottamalla lasten/nuorten toiveet huomioon voidaan parantaa heidän vaikuttamismahdollisuuksiaan. Tavoitteena on, että lasten ja nuorten mukaan ottaminen on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. Lapset ja nuoret otetaan mukaan asioiden käsittelyyn alusta lähtien (suunnittelu, päätöksenteko, toiminta, arviointi) ja osallisuus huomioidaan heitä koskevissa asioissa kaikilla tasoilla. Suunnitelmallista ja pitkäjänteistä työtä voidaan tukea työntekijöiden positiivisen asenteen lisäksi muun muassa erilaisten strategioiden, suunnitelmien ja eri toimijoiden yhteistyön avulla. Yhteistä osallisuustyötä tukemaan tarvitaan osallisuushankkeen päätyttyä vuoden 2014 lopussa myös lapsi- ja nuorisoasiavaltuutettu. 1. Kaupunkitasoiset rakenteet ja osallisuustyön tuki a) Lapset ja nuoret huomioidaan kaupunkitasoisia osallisuusrakenteita suunniteltaessa. kaupungin osallisuusmallin mukaista toimeenpanosuunnitelmaa ja kaupunkiorganisaatiota koskevaa ohjeistusta tehtäessä. osallisuuden toteutumisen seurannassa. b) Kaupungin henkilöstölle, päättäjille ja muille aikuisille toimijoille järjestetään koulutusta lasten ja nuorten osallisuudesta ja osallistamisen menetelmistä. Vastuutaho: konserni- ja asukaspalvelujen toimiala, sivistystoimen toimiala c) Kaupunkitasoisen osallisuustyön jatkuvuus ja tuki varmistetaan lapsi- ja nuorisoasiavaltuutetun avulla. Viranhaltijana toimivan valtuutetun tehtäviin kuuluu lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen yhteistyössä kaupungin toimialojen, päättäjien, muiden kaupungin toimijoiden sekä lasten ja nuorten kanssa. Lisäksi viranhaltijan tehtävänä on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tunnetuksi tekeminen ja sen toteutumisen edistäminen. Lapsi- ja nuorisoasiavaltuutettu toimii yhteistyössä lasten ja nuorten palvelujen koordinaattorin kanssa. Vastuutaho: sivistystoimen toimiala 2. Toimialatasoiset rakenteet ja osallisuustyön tuki a) Ennakoivassa vaikutusten arvioinnissa huomioidaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvat vaikutukset. b) Lapset ja nuoret otetaan mukaan toimialakohtaisten osallisuussuunnitelmien sekä muiden lapsia ja nuoria koskevien suunnitelmien laadintaan. c) Toimialoilla järjestetään koulutusta lasten ja nuorten osallisuudesta ja osallistamisen menetelmistä. Vastuutaho: kaikki toimialat 14

15 Osallistumiseen ja vaikuttamiseen tarvitaan tietoja ja taitoja Lapset ja nuoret tarvitsevat osallistumiseen ja vaikuttamiseen erilaisia tietoja ja taitoja. Tavoitteena on tarjota lapsille ja nuorille kootusti tietoa vaikuttamismahdollisuuksista. Lisäksi tavoitteena on luoda mahdollisuuksia kokemukselliseen ja toiminnalliseen oppimiseen. Että näkisi sen, että voi vaikuttaa ja saisi tietoa siitä, mitä asioille tapahtuu. Välillä nämä unohtuvat täysin. 3. Vaikuttamismahdollisuuksista ja lapsen oikeuksista viestiminen a) Vaikuttamismahdollisuuksista ja lapsen oikeuksista kootaan yhdessä lasten ja nuorten kanssa tietoa internet-sivuille. b) Vaikuttamismahdollisuuksista ja lapsen oikeuksista keskustellaan lasten ja nuorten kanssa päiväkodeissa, kouluissa ja vapaa-ajalla. Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksista tiedotetaan aktiivisesti kaupungin ja kumppaneiden toiminnassa. c) Sosiaalista mediaa hyödynnetään viestimisen välineenä. Vastuutaho: sivistystoimen toimiala Kumppanit: muut toimialat, järjestöt, seurakunnat ja muut uskonnolliset yhteisöt, lapset ja nuoret, huoltajat 4. Lasten, nuorten, työntekijöiden ja päättäjien kohtaamiset a) Vaikuttaja-päivää ja Mini Vaikuttaja-tapahtumia kehitetään vuorovaikutuksellisina foorumeina. b) Erilaisia lasten, nuorten, työntekijöiden ja päättäjien pienimuotoisia kohtaamisia luodaan lasten ja nuorten omissa toimintaympäristöissä sekä kaupungin virastoissa, kuten kaupungintalolla. Kohtaamisissa hyödynnetään sekä olemassa olevia että uusia vuorovaikutteisia tapoja (esimerkiksi elävä kirjasto -menetelmä, osallisuuskahvila, kaupungintalovierailut). c) Nimetään kaupunginvaltuutetuista lasten ja nuorten valtuutetut. Vastuutaho: sivistystoimen toimiala Kumppanit: muut toimialat, päättäjät, järjestöt, seurakunnat ja muut uskonnolliset yhteisöt, lapset ja nuoret, huoltajat Yhdessä toimimalla voi vaikuttaa Useammin vietettäisiin päiväkodilla juhlia, jonne kutsuttaisiin äiti, iskä, veli, mummo ja mummi. Kukaan ei voi olla yksin osallinen. On tärkeää, että saamme kuulua ja toimia erilaisissa yhteisöissä. Toimintaohjelman tavoitteena on tarjota eri lasten ja nuorten ryhmille sekä eri-ikäisten ryhmille erilaisia mahdollisuuksia yhdessä tekemiseen ja toimimiseen. 5. Yhdessä toimimisen tukeminen kaupunkitasolla a) Lasten asiantuntijaryhmän toiminta vakinaistetaan. b) Nuorisovaltuuston, lasten asiantuntijaryhmän ja oppilaskuntien hallitusten välistä yhteistyötä lisätään. 6. Yhdessä toimimisen tukeminen paikallistasolla Yhdessä toimimisen tapoja kehitetään koulujen ja oppilaitosten oppilaskuntien hallitusten välille (esimerkiksi ystäväkoulutoiminta), nuorisotilojen talohallitusten välille, oppilaskuntien hallitusten, nuorisotilojen talohallitusten, nuorisovaltuuston edustajien ja muiden alueella toimivien lasten ja nuorten ryhmien välille, lasten ja nuorten sekä eri-ikäisten asukkaiden välille (esimerkiksi vapaaehtoistyön kurssit, päiväkoti- ja koulumummot ja -vaarit). Vastuutaho: sivistystoimen toimiala Kumppanit: konserni- ja asukaspalvelujen toimiala, sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala, taiteen perusopetusta antavat tahot, järjestöt, seurakunnat ja muut uskonnolliset yhteisöt, lapset ja nuoret, huoltajat 15

16 Monipuolisilla vaikuttamisen tavoilla erilaiset äänet kuuluville Lapsia ja nuoria, kuten aikuisiakin, kiinnostavat hyvin erilaiset asiat esimerkiksi vapaa-ajan toiminnoista lastensuojeluun tai koulusta joukkoliikenteeseen. Lapset ja nuoret ovat aktiivisia palvelujen käyttäjiä, joilla on paljon erilaista palveluihin liittyvää kokemustietoa. Tavoitteena on, että lapset ja nuoret saavat mahdollisuuksia vaikuttaa entistä vahvemmin heitä koskevien palvelujen kehittämiseen. Tehdään joitain juttuja, joissa ujoillakin olisi mahdollisuus kertoa mielipiteensä. Osallistua suunnitteluihin. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin näkökulmasta on palvelujen lisäksi tärkeä merkitys myös lähiympäristöllä. Tavoitteena on, että lapset ja nuoret saavat mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöön, jossa he asuvat ja viettävät aikaa. Lähiympäristöön voi vaikuttaa pienillä yhteisillä teoilla (esimerkiksi siivoustalkoot). Lisäksi lasten ja nuorten on hyvä päästä mukaan myös isompiin lähiympäristön suunnitteluhankkeisiin (esimerkiksi kaavoitus sekä puistojen, pihojen ja julkisten tilojen rakentaminen). Sekä palvelujen että lähiympäristön kehittämisessä on tärkeää, että mahdollisimman moni lapsi ja nuori saa äänensä kuuluville itseään koskevissa asioissa. Kuuluville tulee saada myös niin sanotut hiljaiset äänet. Tarvitaankin lähellä lasta ja nuorta olevia vaikuttamisen tapoja. 7. Palveluihin vaikuttaminen a) Ylläpidetään ja kehitetään toimintamalleja, joiden avulla lapset ja nuoret pääsevät helposti mukaan palvelujen arviointiin ja kehittämiseen. Palvelumuotoilua, neuvonpitoja, kyselyjä, sähköisiä aloite- ja palautejärjestelmiä, kokemusasiantuntijuutta, palveluagenttitoimintaa, yhteisiä suunnitteluprojekteja jne. toteutetaan. b) Heikommassa asemassa olevat lapset ja nuoret huomioidaan muun muassa kehittämällä lastensuojelulaitoksissa ja vammaispalveluissa lasten ja nuorten osallistumisen tapoja. c) Lapset ja nuoret huomioidaan myös aikuisille suunnatuissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Vastuutaho: sivistystoimen toimiala, sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala sekä konserni- ja asukaspalvelut Kumppanit: järjestöt, seurakunnat ja muut uskonnolliset yhteisöt, lapset ja nuoret, huoltajat 8. Asuinympäristöön vaikuttaminen Ylläpidetään ja kehitetään toimintamalleja, joiden avulla lapset ja nuoret pääsevät helposti mukaan asuinympäristön arviointiin ja kehittämiseen. Kyselyjä, sähköisiä aloite- ja palautejärjestelmiä, yhteisiä suunnitteluprojekteja, nuorisofoorumin toimintaa, EkoTeko-kilpailuja jne. toteutetaan. Vastuutaho: maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Kumppanit: sivistystoimen toimiala, järjestöt, seurakunnat ja muut uskonnolliset yhteisöt, lapset ja nuoret, huoltajat 9. Lasten ja nuorten oman toiminnan tukeminen a) Lisätään lasten ja nuorten mahdollisuuksia suunnitella ja toteuttaa omia tapahtumia. b) Innostetaan lapsia ja nuoria perustamaan omia, matalankynnyksen teema-, idea- tai toimintaryhmiä. Ryhmiä tuetaan esimerkiksi Itse tehty - nuorten toimintarahalla. c) Kulttuurisen nuorisotyön kautta tuetaan lasten ja nuorten taiteellista toimijuutta. Vastuutaho: sivistystoimen toimiala Kumppanit: konserni- ja asukaspalvelut, taide- ja kulttuurilaitokset, taiteen perusopetusta antavat tahot, järjestöt, seurakunnat ja muut uskonnolliset yhteisöt, lapset ja nuoret 16

17 Toimintaohjelman seuranta ja arviointi Toimintaohjelman toteutumista seurataan ja arvioidaan vuosittain Lasten ja nuorten Vantaa ohjausryhmässä. Arviointia tehdään yhdessä ohjelman vastuutahojen, kumppaneiden sekä lasten ja nuorten kanssa. Arvioinnissa hyödynnetään muun muassa osallisuuden mittaamiseen kehitettäviä demokratiaindikaattoreita, itsearviointeja, kyselyjä ja tilaisuuksien palautteita. Toimintaohjelmalle luodaan erillinen arviointisuunnitelma. Lait velvoittavat ottamaan huomioon lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet ja toimimaan niiden toteuttamiseksi. Perustuslain 6. pykälän mukaan lapsia on kuultava tasa-arvoisesti yksilöinä ja heidän on saatava kehitystasonsa mukaan vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 12. pykälän mukaan lapsella on oikeus vapaasti ilmaista omat näkemyksensä kaikissa itseään koskevissa asioissa. Sopimus astui Suomessa voimaan vuonna Kuntalain 27. pykälässä sanotaan, että kuntalaisilla tulee olla mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa kunnan päätöksentekoon. Kuntalain 28. pykälän mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Nuorisolain 8. pykälän (2006) mukaan nuorten on voitava osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Lastensuojelulaissa (2007) halutaan varmistaa lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Neljännessä pykälässä sanotaan, että lapselle on turvattava mahdollisuus osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan. Laki ammatillisesta koulutuksesta (1998), perusopetuslaki (1998) ja lukiolaki (1998) määrittävät, että kouluissa ja oppilaitoksissa tulee olla oppilaista muodostuva oppilaskunta. Sen tehtävänä on edistää oppilaiden yhteistoimintaa, vaikuttamismahdollisuuksia ja osallistumista oppilaita koskevissa asioissa. Lainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan. Laki taiteen perusopetuksesta (1998) Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa vuosille osallisuus on yksi kolmesta painopistealueesta. Ohjelmassa todetaan, että tavoitteena on muun muassa, että jokaisessa kunnassa on toimiva nuorisovaltuusto tai vastaava vaikuttajaryhmä. Lisäksi tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten mukanaoloa kunnallisten palvelujen arvioinnissa ja kehittämisessä sekä lapsivaikutusten arviointia päätöksenteossa. 17

18 Nuorten pitäisi saada kertoa oma mielipiteensä niin, että aikuiset oikeasti kuuntelisivat. Haluaisin vaikuttaa järjestämällä tapahtumia, joita itse saisi suunnitella ja toteuttaa. On tärkeää, että aikuiset osallistuvat lasten leikkeihin. Kuvitus: Alina Tirkkonen 18

19 Julkaisija Vantaan kaupunki 2013 sivistystoimi, nuorisopalvelut Työryhmä Ohjausryhmä Ulkoasu Taitto Paino Ari Tossavainen pj., Anna Cantell-Forsbom, Terhi Karhuniemi, Milla-Miia Luosujärvi, Teea Markkula, Kati Mikkonen, Sonja Pääsukene, Hanna Pösö, Sinikka Rantalainen, Ali Salloum, Markus Seppälä, Iris Sotamaa, Katja Syvärinen, Jaakko Turpeinen, Katja Vanonen, Päivi Viilomaa, Jaana Vilpas, Satu Virtanen, Pia Tasanko siht. Eija Ahola pj., Marja Auroma, Anna Cantell-Forsbom, Mia Eriksson-Pulkkinen, Paula Harju, Jukka Holopainen, Reeli Karimäki, Hannele Lautiola, Milla-Miia Luosujärvi, Teea Markkula, Kati Mikkonen, Ville Komulainen, Anitta Pentinmikko, Tiina-Liisa Pitko, Hanna Pösö, Tia Ristimäki, Sinikka Rantalainen, Susanna Salmela, Katja Syvärinen, Ari Tossavainen, Jaakko Turpeinen, Päivi Viilomaa, Kristian Åbacka, Pia Tasanko siht. Anitta Mäkinen Heidi Hölttä AS Spin Press

20 Vantaan kaupunki Nuorisopalvelut Kielotie 20 C, Vantaa

Osallisuus Vantaalla. Kuntalaiset keskiöön Verkosto 26.11.2013

Osallisuus Vantaalla. Kuntalaiset keskiöön Verkosto 26.11.2013 Osallisuus Vantaalla Kuntalaiset keskiöön Verkosto Yhteys strategiaan 2013-2016 Sitovat tavoitteet 2014 12. Vantaan tulevaisuutta rakennetaan yhdessä asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten kanssa Osallisuusmalli

Lisätiedot

Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola. Neljä tapaa. vaikuttaa Vantaalla

Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola. Neljä tapaa. vaikuttaa Vantaalla Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola Neljä tapaa vaikuttaa Vantaalla Miksi osallistua? Kunnassa päätetään monista asioista, jotka vaikuttavat arkeesi: esimerkiksi kouluista,

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ääni kuuluviin Vaikuttaja-päivillä. Projektipäällikkö Pia Tasanko, Vantaan kaupunki, Lasten ja nuorten Vantaa -hanke

Lasten ja nuorten ääni kuuluviin Vaikuttaja-päivillä. Projektipäällikkö Pia Tasanko, Vantaan kaupunki, Lasten ja nuorten Vantaa -hanke Lasten ja nuorten ääni kuuluviin Vaikuttaja-päivillä Projektipäällikkö Pia Tasanko, Vantaan kaupunki, Lasten ja nuorten Vantaa -hanke Lasten ja nuorten Vantaa -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen sekä Vantaan

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N Lait

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma. Lähetekeskustelun 8.9.2011 koontia

Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma. Lähetekeskustelun 8.9.2011 koontia Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma Lähetekeskustelun 8.9.2011 koontia Laura Hokkanen Innovaatiopalvelut Tanja Räty Nuorisopalvelut Lähetekeskustelu Vanha Ortopedia 8.9.2011 - Lasten

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Sivistysjaosto 22.9.2009 TOIMINTA-AJATUS - Nuorten silimin Nuorisovaltuuston tarkoituksena on saada Kiimingissä nuorten ääni kuuluville, ideat esille ja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. Nuorisovaltuusto 09.04.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. Nuorisovaltuusto 09.04.2014 Sivu 1 / 1 Nuorisovaltuusto 09.04.2014 Sivu 1 / 1 39 Toimintasuunnitelma 2014 ESPOON NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

Nuorisovaltuuston strategia 2011

Nuorisovaltuuston strategia 2011 Nuorisovaltuuston strategia 2011 2 Johdanto Vantaan kaupunginjohtaja Juhani Paajanen nosti esille ajatuksen nuorisovaltuuston strategiasta. Nuorisovaltuustolla on arvokasta toimintaa, ja kannustaisin nuorisovaltuutettuja

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Unicefin mallin mukainen arvio lasten oikeuksien ja lasten osallistumismahdollisuuksien toteutumisesta Espoossa

Unicefin mallin mukainen arvio lasten oikeuksien ja lasten osallistumismahdollisuuksien toteutumisesta Espoossa Unicefin mallin mukainen arvio lasten oikeuksien ja lasten osallistumismahdollisuuksien toteutumisesta Espoossa Keskeimpiä vahvuuksia ja kehittämiskohteita Espoossa 21.10.2015 Elina Palojärvi & Terhi Pippuri

Lisätiedot

Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn. Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen

Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn. Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen Aluetoimikunnat Vantaalla Aviapoliksen aluetoimikunta Hakunilan aluetoimikunta Koivukylän aluetoimikunta Korson aluetoimikunta

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2012-2013

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2012-2013 TOIMINTASUUNNITELMA 2012-2013 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Työpajan tuottamat ideat ja kehittämisehdotukset Osallisuusohjelman laatiminen, muistio 2.3.2015 Kaupunkilaisille avoin työpaja 2.3.2015

Lisätiedot

Lapset ja nuoret kuntalaisina ja vaikuttajina

Lapset ja nuoret kuntalaisina ja vaikuttajina Lapset ja nuoret kuntalaisina ja vaikuttajina Maria Kaisa Aula Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi kunta- ja palvelumuutoksissa seminaari 11.6.2008 Suolahtisalissa 1 Uutta lapsipolitiikkaa Suomessa

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

Aika 6.11.2012 klo 17:34 19:51 Kaupungintalon valtuustosali, Asematie. Varsinaiset jäsenet

Aika 6.11.2012 klo 17:34 19:51 Kaupungintalon valtuustosali, Asematie. Varsinaiset jäsenet PÖYTÄKIRJA Nro 9/2012 Kokoustiedot Aika klo 17:34 19:51 Paikka Kaupungintalon valtuustosali, Asematie Varsinaiset jäsenet Salloum Ali Giakoumis Nikolaos Heikkinen Ville Komulainen Ville Korvenpää Mimmu

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Lapsen oikeus osallistua YKsopimuksen ja säännösten valossa

Lapsen oikeus osallistua YKsopimuksen ja säännösten valossa Lapsen oikeus osallistua YKsopimuksen ja säännösten valossa Maria Kaisa Aula Täällä lapsi ja nuori kuuleeko Suomi! 1 Lapsiasiavaltuutettu edistää lapsen etua ja oikeuksia yhteistyössä yleisellä tasolla

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Kokouskutsu 32. Nuorisovaltuusto 14.03.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Kokouskutsu 32. Nuorisovaltuusto 14.03.2012 Sivu 1 / 1 Nuorisovaltuusto 14.03.2012 Sivu 1 / 1 32 Toimintasuunnitelma 2012 ESPOON NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 Yhteenveto: Nokia 221121 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo,

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

Kuntauudistus on lasten ja nuorten asia

Kuntauudistus on lasten ja nuorten asia Tiedätkö, mitkä palvelut ovat lasten ja nuorten arjessa tärkeitä? Tiedottaako kuntasi suunnitelmista ja palveluista lapsille ja nuorille? Suunnitellaanko kunnassasi kuntaliitosta? Oletko kysynyt lapsilta

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden neuvottelukunta 19.5

Maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden neuvottelukunta 19.5 Maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden neuvottelukunta 19.5 Mitä se osallisuus on? 19.5.2015 Osallisuuden ja avoimuuden aikajana 2007 pysähtyneisyyden aikakausi kaupungintalon ala-aulassa 2008 Haavi-projektin

Lisätiedot

Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto.

Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto. PARKANON KAUPUNGIN NUORISOVALTUUSTON SÄÄNNÖT 1 Parkanon Nuorisovaltuusto Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto.

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Lapsen osallisuus ja kuuleminen

Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla -seminaari 20.11.2015 L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O A r m f e l t i n t i e 1, 0 0 1 5 0 H e l s i n k i P u h.

Lisätiedot

Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa

Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa Kaupunginhallitus 372 15.09.2014 Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa 777/00.04.02.02/2014 KH 372 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh. 040

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Johdatus lapsivaikutusten arviointiin 30.11.2015

Johdatus lapsivaikutusten arviointiin 30.11.2015 Johdatus lapsivaikutusten arviointiin Akaa 24.11.2015 Lapsivaikutusten arviointi Virkamiesten ja päättäjien työkalu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä palveluiden

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Iltapäiväseminaari 5.4.2016 Johanna Sinkkonen koti- ja erityisasumisen johtaja Esimerkkejä lainsäädännöstä tulevasta kuulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12.

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kysely kaupungin viestinnästä 013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.1.013 Kaupunkeja tutkimuksessa: Jyväskylän kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä

Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä Tapio Kuure Valtio-opin dosentti Tutkija, Nuorisotutkimusverkosto 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Marina Congress Centre,

Lisätiedot

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11. Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.2007 Jyväskylän kaupunginhallitus päätti huhtikuussa 2005 sosiaali-

Lisätiedot

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014 Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä Valtuustosali 5.2.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat Nurmijärven hyvät lasten

Lisätiedot

VESON TYÖPAJA 10.1.15 Puusepän sali: 14. OSALLISTUMINEN, VAIKUTTAMINEN JA KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN (L7)

VESON TYÖPAJA 10.1.15 Puusepän sali: 14. OSALLISTUMINEN, VAIKUTTAMINEN JA KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN (L7) VESON TYÖPAJA 10.1.15 Puusepän sali: 14. OSALLISTUMINEN, VAIKUTTAMINEN JA KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN (L7) Työpajan tuomia ajatuksia: OSALLISUUS - oppilaiden päätöksenteon oheneminen marginaaliasioihin

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Lasten parlamenttitoiminta ja lapsuus

Lasten parlamenttitoiminta ja lapsuus Lasten parlamenttitoiminta ja lapsuus Valmistelijoiden ja päättäjien syitä Ollaanhan se nähty, nuoret ottavat kantaa vääriin asioihin. Ei niitä nuoria kiinnosta, eiväthän ole ottaneet yhteyttäkään. Anu

Lisätiedot

NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNNÖT

NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNNÖT NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNNÖT Sisältö Tarkoitus ja toiminta... 3 Toimikausi..... 3 Nuorisovaltuuston valinta yleisillä vaaleilla... 3 Talous.... 5 Kokouskäytäntö... 5 Nuorisovaltuustosta eroaminen.

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

Nuoret ovat toivon sanansaattajia Nuoret ovat toivon sanansaattajia Maria Kaisa Aula 23.3.2011 Minä selviydyn - foorumi aikuisille 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1991) Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Ovatko suomalaiset nuoret kiinnostuneita osallistumaan? Tutkija Sakari Suutarinen:

Lisätiedot

Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista?

Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista? Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista? Finanssineuvos Katju Holkeri, Valtiovarainministeriö 24.11.2010 Kaikilla kansalaisilla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Seutukunnan nuorten näkemyksiä vanhemmista Vanhempien ohjeistaminen siitä, miten oma käyttäytyminen

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Vannu ry. Perustettu huhtikuussa 2006

Vannu ry. Perustettu huhtikuussa 2006 VANTAAN NUORISOJÄRJESTÖT - Vannu ry Perustettu huhtikuussa 2006 YLEISTÄ VANNUSTA Vantaan alueella a toimivien alueellisten nuoriso- ja varhaisnuorisojärjestöjen yhteistyöelin. Tehtävänä edunvalvonta ja

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Demokratia kunnassa tavoitteet ja apuvälineet? Demokrati i kommunen mål och verktyg? SEMINARIUM Delaktighet och demokrati = en rättighet! 10.11.

Demokratia kunnassa tavoitteet ja apuvälineet? Demokrati i kommunen mål och verktyg? SEMINARIUM Delaktighet och demokrati = en rättighet! 10.11. Demokratia kunnassa tavoitteet ja apuvälineet? Demokrati i kommunen mål och verktyg? SEMINARIUM Delaktighet och demokrati = en rättighet! 10.11.2015 Marianne Pekola-Sjöblom Tutkimuspäällikkö - Forskningschef

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Lapsen

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista?

Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista? Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista? Kuntalaki uudistuu seminaari 20.11.2013 Marianne Pekola-Sjöblom Tutkimuspäällikkö Kuntakehitys ja tutkimus Vaaliosallistumisesta

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

KOULUNUORISOTYÖ & OSALLISUUS KOKKOLA

KOULUNUORISOTYÖ & OSALLISUUS KOKKOLA KOULU & OSALLISUUS KOKKOLA 1. Lupa toimia koulussa, mallinnus (2010) 2. Mitä tehdään, ketkä, mitä osataan, halutaan, tarvitaan (2011-2012) 3. Yhteistyön merkitys, tiimityöskentely, toimintakulttuuri ja

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Nuorisovaltuustovaalit 2012

Nuorisovaltuustovaalit 2012 Nuorisovaltuustovaalit 2012 Aikataulu Viikko 47, 22.11. klo 16.00 mennessä ehdokkaiden nimet Anne Luirolle. Nuorisovaltuuston esittely luokissa ja ehdokkaiden asettuminen ehdolle Viikko 48 Vaalimainosten

Lisätiedot

OPS 2016. historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus)

OPS 2016. historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus) OPS 2016 historia ja yhteiskuntaoppi Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus) Uusi opetussuunnitelma tuo alakouluun uuden oppiaineen, yhteiskuntaopin. Me nyt -sarja rakentuu

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6 YHTEISKUNTAOPPI Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ on tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi, vastuuntuntoiseksi ja yritteliääksi toimijaksi ohjata oppilasta toimimaan erilaisuutta

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot