Rinnakkaistyöryhmien aineistot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rinnakkaistyöryhmien aineistot"

Transkriptio

1 Rinnakkaistyöryhmien aineistot Yhteistyössä: 1

2

3 VATES säätiö Kyvyt käyttöön Kumppanuudella vaikuttavuutta Turku Rinnakkaisseminaarien puhujat Puhuja työryhmä Ajankohta sivunro Aralinna Virpi, Etelä Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry klo Halttunen Pia, SAMK, Työmieli hanke klo Heinineva Jenni, Keskuspuiston ammattiopisto klo Hietalahti Eino, Bovallius ammattiopisto klo Husu Sanna, Bovallius ammattiopisto klo Jäntti Marja, Bovallius ammattiopisto klo Jäntti Marja, Bovallius ammattiopisto klo Kallio Koski Anja, Ammattiopisto Luovi klo Karvonen Riina, Ammattiopisto Luovi klo Keijonen Miika, Keskuspuiston ammattiopisto klo Kemppi Jukka, Kiipula säätiö klo Korhonen Mauri, Bovallius Palvelut Oy klo Kukkonen Paula, Bovallius ammattiopisto klo Kukkonen Paula, Bovallius ammattiopisto klo Lankinen Hanna, Keskuspuiston ammattiopisto klo Latostenmaa Kaarina, SAMK, Työmieli hanke klo Lindroos Merja, Aide yhdistys klo Lääkkö Taru, Ammattiopisto Luovi klo Marttala Raija, Etelä Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry klo Oksanen Pirjo, Kuopion kaupunki klo Pikkusaari Suvi, VATES säätiö klo Pikkusaari Suvi, VATES säätiö klo Ray Kaija, VATES säätiö klo Räsänen Sari, Kevama Oy klo Sauvola Maritta, Ammattiopisto Luovi klo Szilagyi Laszlo, Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry/audentes hanke klo Tiainen Raija, Kuntoutussäätiö klo Tornivaara Sanna Maaria, Kirkkopalvelut ry klo Varanka Marjatta, VATES säätiö klo ja 5 Verainen Liisa Maija, Lihastautiliitto klo Zoltan Peter, Tudásklaszter klo

4 Rinnakkaistyöryhmät Kyvyt käyttöön Vaikuttavuutta kumppanuudella, , Turku Rinnakkaisryhmät: Ajankohta Työryhmä 1 Menetelmiä työnantajayhteistyöhön Työryhmä 2 Uusia eväitä kumppanuuksien rakentamiseen Työryhmä 3 Kumppanuus asiakasnäkökulmasta Työryhmä 4 Elävää elämää eri toimijoiden näkökulmia Tiistai klo Miten porukalla tarjotaan työnantajille uutta työvoimaa niin, että kaikki voittavat? sivu 2 Sosiaalinen yritys kumppanuuksien rakentajana, sivu 8 Hyvän työllistymispalvelun tunnusmerkkejä etsimässä sivu 14 Kirkkoon töihin? sivu 22 Osatyökykyisten, vammaisten ja erityistä tukea vaativien henkilöiden osallisuus työelämässä ja työyhteisössä sivu 23 Tiistai klo Työyhteisön monimuotoisuus konflikti vai voimavara? sivu 3 Alat sä oleen mun kaa aidon kumppanuuden luonne sivu 9 Mistä on aito osallisuus tehty sivu 15 Kumppanuusverkosto onnistuneen valmennuksen edellytyksenä sivu 16 Pitkä kaava duuniin sivu 24 Omaehtoisuudella moninaiseen työelämään, voiko työllistyä ilman julkisia palveluja? sivu 25 Keskiviikko klo Yrityspäättäjien käsityksiä vammaisten ja osatyökykyisten työllistämisestä sivu 4 UEmploy projektin tuloksia: Työpaikkojen arviointityökalu sivu 5 Kumppanuudesta joki saa voimaa virtaamiseensa, sivu 10 Vaikuttavaa työllistymispalvelua sivu 11 Työhön paluun tuki työvalmentajan työn sovelluksen hyvä käytäntö sivu 17 Työhönvalmennus asiakkaan oma prosessi? sivu 19 VRIJBAAN voimaantumisen itsearviointi sivu 26 Työryhmä 5 Osaaminen Osaamisvaatimukset työvalmennuksessa. monimuotoinen ammattitaito ja yhteiskunnallinen kumppanuus menestystekijöinä, sivu 30 Kolmannen sektorin työllistymiseen tähtäävien toimintojen opinnollistaminen ja opinnollistamisen apuvälineeksi suunniteltu taulukoitu opetussuunnitelma, sivu 31 Osaamisvaatimukset työvalmennuksessa. monimuotoinen ammattitaito ja yhteiskunnallinen kumppanuus menestystekijöinä sivu 30

5 Rinnakkaistyöryhmä 1 Menetelmiä työnantajayhteistyöhön 1

6 klo Rinnakkaistyöryhmä 1 Menetelmiä työnantajayhteistyöhön Miten porukalla tarjotaan työnantajille uutta työvoimaa niin, että kaikki voittavat? Työmieli hankkeen johtoajatuksena on, että kun työnantaja työllistää kuntoutujan, täytyy taustalla olevan palveluverkoston toimia saumattomasti. Tämän saavuttamiseksi olemme Satakunnassa kehittäneet verkoston yhteistoimintaa toimijalähtöisesti; kaikki tahot, joita erityisryhmistä työllistäminen koskee, ovat alusta alkaen olleet mukana etsimässä ratkaisuja. Työnantaja on aina ollut verkostotyössämme mukana. Näin työllistämis ja kuntoutumis organisaatioiden toiminnan kehittämiseen on saatu työnantajan osallisuus ja kokemusasiantuntijuus vahvasti esiin. Tämän painotuksen ansiosta esim. työhallintoyhteistyö on ollut tiivistä. Yhdessä kumppaneiden kanssa olemme kehittäneet työnantajan palveluohjauksen kokonaismallin, johon voi tutustua tarkemmin Työmieli hankkeen nettisivuilla, Työpajan aluksi kerromme konkreettisia esimerkkejä toiminnastamme ja kumppanuuden ylläpitämisestä. Samoin esittelemme arviointitulokset verkostotyöstä sekä työnantajan henkilökohtaisesta palveluohjauksesta.(45 min.) Sitten alkaa vuorovaikutteinen osuus. Jaetaan yhdessä tietotaitomme. Jos koet aidon kumppanuuden tuloksekkaan kehitystyön edellytyksenä ja olet kiinnostunut työnantajan näkökulman vahvistamisesta, tule mukaan! Kerrotaan myös kokemamme haasteet niistä oppien, mutta ennen kaikkea, nautitaan yhdessä uusista oivalluksista. Onnistuneen kumppanuuden paras vaikuttavuus työnantajat löytävät uuden työvoiman. Esittäjät Kaarina Latostenmaa, Työmieli hanke / SAMK, puh , Pia Halttunen, projektisuunnittelija puh , 2

7 klo Rinnakkaistyöryhmä 1 Menetelmiä työnantajayhteistyöhön Työyhteisön monimuotoisuus konflikti vai voimavara? Mitä tarkoittaa monimuotoinen työyhteisö? Tunnistatko omat ennakkoasenteesi ja oletko aidosti valmis kohtaamaan erilaisuutta? Työpajan tarkoituksena on osallistavan työskentelyn kautta tunnistaa ja perustella omia asenteitaan erilaisuutta kohtaan sekä harjoitella omien näkemysten perustelemista toiselle osapuolelle erilaisen ihmisen työllistämisessä. Työpajan aluksi osallistujat tutustuvat toisiinsa, jonka jälkeen työskentely koostuu pääasiassa pari ja ryhmätyöskentelystä. Työpajan kesto on 1,5 tuntia ja osallistujia mahtuu mukaan korkeintaan 24. Työpaja on suunnattu erityisesti niille ammattilaisille, jotka toimivat vetäjinä erilaisissa työelämän edustajille tai omalle henkilöstölle suunnatuissa koulutuksissa, jolloin menetelmää voi hyödyntää välineenä niissä. Työpaja sopii myös niille työllistämisen kysymysten parissa työskenteleville henkilöille, jotka kehittävät yhteistyötä työnantajien kanssa. Työpajan järjestäjät: Kehityspäällikkö Miika Keijonen puh Työvalmentaja Jenni Heinineva puh Projektikoordinaattori Hanna Lankinen puh Keskuspuiston ammattiopisto / Työllisyyspalvelutiimi Tenholantie 10, Helsinki 3

8 klo Rinnakkaistyöryhmä 1 Menetelmiä työnantajayhteistyöhön Yrityspäättäjien käsityksiä vammaisten ja osatyökykyisten työllistämisestä Kohderyhmä Avoimille työmarkkinoille työllistymistä edistävät organisaatiot ja henkilöt, työtä hakevat vammaiset VATES säätiö toteutti touko ja kesäkuussa 2011 yrityskyselyn, jossa selvitettiin yritysten käsityksiä vammaisten ja osatyökykyisten työllistämisestä. Kyselyn tarkoituksena oli kuunnella suoraan yritystyönantajien näkemyksiä. Kyselyn tarkoituksena oli myös samalla antaa perustietopaketti vammaisen tai vajaakuntoisen työllistämisen tukitoimista. Tämän kaltaista ja näin laajasti yrityskentälle levinnyttä kyselyä vammaisten työllistämisestä ei liene aiemmin tehty. Kysely lähetettiin sähköpostitse yritys ja henkilöstöpäättäjälle. Kyselyyn saatiin 1528 vastausta. Kyselyn kokonaisuus muodostui seuraavista aihealueista: tukitoimien tunnettuus ja soveltuvuus, alentuneen työkyvyn kompensointi, henkilöstöpolitiikka ja suhtautuminen vammaisiin tai osatyökykyisiin työntekijöihin, kiinnostus ottaa työhön vammaisia tai osatyökykyisiä henkilöitä, työehtosopimusten soveltamistieto ja lisätiedon tarve. Kyselyn alussa kartoitettiin yrityksen tietoa erilaisista yhteiskunnan tukimuodoista, mikä toimi samalla infopakettina. Kysely yrityspäättäjille osoitti, että yritykset ovat kiinnostuneita palkkaamaan vammaisia ja osatyökykyisiä, mutta yritykset kaipaavat lisätietoa ja käytännön esimerkkejä. Lisätietoa tarvitaan eniten taloudellista tukimuodoista mutta myös työn ja työolosuhteiden sopeuttamisesta sekä vammaisten työllistämisen erityiskysymyksiin perehtyneestä asiantuntijapalvelusta. Yrityspäättäjistä 72 % osoitti myönteisyyttä vammaisten tai osatyökykyisten työhön ottamiseen. Heistä 13 % ilmoitti työllistävänsä varmasti kun oikea henkilö löytyy, 36 % ilmoitti selvittävänsä madollisuuksia ja 23 % pyysi lisätietoja. Kyselyn avoimissa vastauksissa saatiin runsaasti lisätietoa yritysten arkikokemuksesta ja näkökulmista kyselyn teemoissa sekä kehittämisehdotuksia. Vastauksissa tuotiin usein esiin, että asia on tärkeä ja siitä on ollut vähän tietoa esillä. Yrityskysely oli osa laajempaa Sitran rahoittamaa ja VATESin toteuttamaa selvitysprojektia Selvitys vajaakuntoisten työllistymisen mahdollisuuksista, jossa on selvitetty vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistämisen kansantaloudellista merkitystä. Projektin asiantuntijaryhmässä ovat olleet edustettuina Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, Eläketurvakeskus, Kansaneläkelaitos, Näkövammaisten Keskusliitto, Pellervon taloudellinen tutkimuskeskus, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Sitra, sosiaali ja terveysministeriö, Suomen Yrittäjät, työ ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö. Esittäjä: Toimitusjohtaja Marjatta Varanka VATES säätiö, Oltermannintie 8, Helsinki 4

9 klo Rinnakkaistyöryhmä 1 Menetelmiä työnantajayhteistyöhön UEmploy projektin tuloksia Kohderyhmä avoimille työmarkkinoille työllistymistä edistävät organisaatiot ja henkilöt yritysten työterveyshuollon työpaikkakonsultit, yritysten työkykykoordinaattorit työtä hakevat vammaiset 1. UEmploy kysely yrityksille vammaisten työllistämisestä, tuloksia viidesta partnerimaasta UEmploy projektissa tuotettiin samansisältöinen kysely yrityksille vammaisten työllistämisestä kaikissa viidessä partnerimaassa: Bulgaria, Irlanti, Romania, Suomi, Unkari. Kyselyn sisältönä oli mm. suhtautuminen vammaisiin työntekijöihin, kiinnostus ottaa työhön vammaisia henkilöitä, työnantajien kokemuksia vammaisista työntekijöitä. Kyselyn avoimissa vastauksissa tulee esiin hyvin konkreettisia havaintoja työpaikkojen soveltuvuudesta vammaisuuden suhteen ja työpaikkojen räätälöintiratkaisuja. 2. Arviointityökalu yritysten työpaikkojen soveltuvuudesta vammaisen henkilön työpaikaksi (luento englanniksi) UEmploy projektin unkarilainen kumppani on kehittänyt hyvin yksityiskohtaisen työkalun arvioida yrityksen työpaikkoja työssä vammautuneen henkilön uudelleen sijoittamiseksi. Työkalu antaa rationaalisen lähestymistavan sovittaa yhteen työpaikan ja työympäristön vaatimukset ja työntekijän kyvyt ja osaamisen kattaen niin työpaikalle saapumisen kuin työn tekemisen. Työkalu on kehitetty Unkarissa yritysten pyynnöstä ja sitä on tähän mennessä menestyneesti sovellettu Unkarissa jo noin (800) työpaikkaan. Työkalu on erityisesti tarkoitettu pienille yrityksille. Esittäjät 1. Toimitusjohtaja Marjatta Varanka VATES säätiö, Oltermannintie 8, Helsinki 2. Konsultti, psykologi Peter Zoltan Tudásklaszter, Unkari online.hu 5

10 6

11 Rinnakkaistyöryhmä 2 Uusia eväitä kumppanuuksien rakentamiseen 7

12 klo Rinnakkaistyöryhmä 2 Uusia eväitä kumppanuuksien rakentamiseen Sosiaalinen yritys kumppanuuksien rakentajana Esitys sisältää käytännön esimerkkejä onnistuneista ja vähemmän onnistuneista sosiaalisen yrityksen, Bovallius Palvelut Oy:n, eri kumppanuuksista, kumppanuuksien syntymekanismeista, laajenemisnäkymistä ja vaikutuksista vajaakuntoisten työllistymiseen. a. Kumppanuuden vaikutuksesta vajaakuntoisten työntekijöiden ammatillisten valmiuksien parantamiseksi: Esimerkkinä on kumppanuus ammatillinen erityisopetuksen ja sosiaalinen yrityksen välillä saman konsernin sisällä, nykytila, haasteet ja esteet. b. Kumppanuuksien vaikutuksista sosiaalisen yrityksen liiketoimintojen, ja näin ollen vajaakuntoisten henkilöiden työllistymismahdollisuuksien, kehittämiseksi: Esimerkkejä erilaisista kumppanuuksista: Esitetään esimerkkejä kunnan ja sosiaalinen yrityksen välisestä kumppanuudesta; Kumppanuuden syy, synty, nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Esimerkit ovat päiväkotitoiminnan ja kauppapalvelun ja pesulatoiminnan alalta. Esitetään esimerkkejä valtiosektorin ja sosiaalisen yrityksen välisestä kumppanuudesta; Kumppanuuden syy, synty ja tulevaisuuden näkymät. Esimerkit ovat Puolustusvoimien ja sosiaalisen yrityksen välisestä yhteistyöstä. Esitetään kokemuksia yksityisen ja sosiaalisen yrityksen välisestä kumppanuudesta; Miksi yritys rakentaa kumppanuuksia sosiaalisen yrityksen kanssa? Esimerkit ovat kierrätyksen, pesula ja hoivapalvelujen aloilta. Esittäjä: Toimitusjohtaja Mauri Korhonen puh Bovallius Palvelut Oy Hallipussi 1, Pieksämäki 8

13 klo Rinnakkaistyöryhmä 2 Uusia eväitä kumppanuuksien rakentamiseen Alat sä oleen mun kaa aidon kumppanuuden luonne Esityksen tavoite Pohdimme aidon kumppanuuden olemusta ja luonnetta. Tarkastelemme omien projektikokemustemme kautta yhteistyön tekemisen tapaa. Haluamme rohkaista toimijoita pois siltä mukavuusalueelta, mikä liittyy tuttuihin ja turvallisiin kumppaneihin, tiukkaan tasapuolisuuden odotukseen, kumppanuuden rakentamisen ja sen ylläpitämisen lieveilmiöihin. Peräänkuulutamme raikastusta ja raja aitojen kaatamista aitoon yhteistyöhön pääsemiseksi. Esityksen rakenne Esitys jakaantuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osiossa johdatellaan kumppanuuden luonteeseen projektien näkökulmasta. Mitä aitoon kumppanuuteen kuuluu, kuinka löytää oikeat kumppanit, miten kumppanuus rakennetaan jne. Toisessa osiossa käymme läpi kumppanuuteen liittyviä ongelmia yleisön avustuksella ja käsittelemme todellisia tilanteita tarinateatterin keinoin. Esityksen jälkeen palautetaan anti yleisölle, mitä ajatuksia ja kokemuksia syntyi ja miten tilanteet olisi mahdollisesti voitu ratkaista toisin. Kolmannessa osiossa esitämme ratkaisuehdotuksia kumppanuuteen. Mitä ainakin tulisi huomioida hyvässä kumppanuudessa.? Kuinka saadaan kaikkien intressit toteutumaan? Esimerkkinä käytetään KoutsiHämeen kumppanuussopimusta. Esittäjät Projektipäällikkö Jukka Kemppi Kiipula säätiö/koutsihäme ESR projekti Puh Projektipäällikkö Kaija Ray VATES säätiö/yöllistä välittäen välitä työllistäen ESR projekti Puh

14 klo Rinnakkaistyöryhmä 2 Uusia eväitä kumppanuuksien rakentamiseen Kumppanuudesta joki saa voimaa virtaamiseensa Miten kumppanuus esim. palvelun tilaajan ja tuottajan tai työnantajan välillä rakennetaan? Entä mitä kumppanuuden ylläpitäminen ja uusiutuminen vaatii? Kokemuksemme perusteella luottamuksen syntyminen ja yhteisen kielen löytyminen toimijoiden välillä vie aikaa. Useinhan kyseessä ovat eri toimialojen ammattilaiset, joiden näkökulma asiakaan tukemiseen saattaa poiketa paljonkin toisistaan. Lisäksi ennakkoluulot ja epäilyt esimerkiksi palveluntilaajan ja tuottajan välillä ovat tavallisia. Miten yhteisen sävelen löytymistä voisi helpottaa? Entä missä menee kumppanuuden ja asiakkuuden raja? Työtapa: Työryhmässä kuullaan Bovallius ammattiopiston työhönvalmentajien kokemuksia ja näkemyksiä aiheeseen liittyen. Ryhmässä myös jaetaan yhdessä osallistujien kanssa toimijakumppanuuteen liittyviä kokemuksia ja käytännön esimerkkejä. Lisäksi kootaan hyviä käytäntöjä, työtapoja ja menetelmiä kumppanuuden tukemiseksi. Esittäjä: Kehittämispäällikkö Marja Jäntti Bovallius ammattiopisto puh Bovallius ammattiopisto on ammatillinen erityisoppilaitos, jolla on toimintaa Itä Suomessa, Keski Suomessa ja Varsinais Suomessa. Ammattiopisto on toiminut työhönvalmennuksen palveluntuottajana vuodesta 2007 lähtien. Suurin asiakaskohderyhmämme ovat työhallinnon työnhakijat. Lisäksi tuemme työhönvalmennuksella oman oppilaitoksemme opiskelijoiden työssäoppimista sekä työelämään sijoittumista ammatillisten opintojen jälkeen. 10

15 klo Rinnakkaistyöryhmä 2 Uusia eväitä kumppanuuksien rakentamiseen Vaikuttavaa työllistymispalvelua Kuopion seudulla on tehty tiivistä yhteistyötä työllistymispalveluita tilaavien, ostavien ja tuottavien tahojen sekä viranomaisten kanssa viimeisten vuosien aikana. Tavoitteena on ollut luoda työllistymispalvelut, joiden vaikuttavuus ja laadukkuus voidaan todentaa. Kehittämistyötä tukemassa on ollut mm. Euroopan sosiaalirahaston ja Pohjois Savon ELY keskuksen rahoittama Osaavaa työ ja työhönvalmennusta hanke. Työryhmässä esitellään Kuopion työllistymispalveluiden (kartoituspalvelut, kuntouttava työtoiminta, työ ja työhönvalmennus) kehittämistyötä palveluita ostavan ja toteuttavan tahon näkökulmasta. Työryhmässä pohditaan seuraavia asioita. - Mitä alueellisen palvelujärjestelmän rakentaminen vaatii eri osapuolilta? - Mitä järjestelmän rakentamisessa on huomioitava? - Mitä tarkoittaa laadukas ja vaikuttava työllistymispalvelu? - Miten palveluiden laadukkuus ja vaikuttavuus voidaan todentaa? - Mitä palveluiden asiakasvaikuttavuuden arviointi vaatii työntekijöiltä? - Kuinka palveluiden asiakasvaikuttavuuden arviointi hyödyttää työllistymisprosessin eri osapuolia? Esittäjät Työllistymispalvelujen päällikkö Pirjo Oksanen Kuopion kaupunki puh Kuntoutuspalvelujohtaja Sari Räsänen Kevama Oy puh

16 12

17 Rinnakkaistyöryhmä 3 Kumppanuus asiakasnäkökulmasta 13

18 HAAVI henkilökohtaisen aktivointipalvelun kehittämishanke klo Rinnakkaistyöryhmä 3 Kumppanuus asiakasnäkökulmasta Hyvän työllistymispalvelun tunnusmerkkejä etsimässä Työpajan tavoitteena on käydä keskustelua hyvästä työvalmennuspalvelusta henkilöasiakkaan, palvelun tilaajan ja tuottajan sekä työtä tarjoavan työnantajan kokemana. Keskitymme yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta saataviin työllistymispalveluihin. Alussa esittelemme Grönroosin (Palvelujen johtaminen ja markkinointi, 2009) kokoaman määritelmän hyväksi koetun palvelun kriteerit. Hyvän palvelun määrittämisessä korostuu asiakkaan ääni ja mahdollisuus osallistua palvelun määrittelyyn sekä kehittämiseen. Asiakkaan kokemus kuvastaa palvelun laatua. Asiakkaan odotukset palvelua kohtaan syntyvät hänen aiemmista kokemuksistaan, henkilökohtaisista tarpeistaan ja siitä, miten hän pystyy ilmaisemaan omat odotuksensa. Palvelukokemus syntyy vuorovaikutustilanteessa sen pohjalta millainen vuorovaikutus on ja miten palvelu on asiakkaalle esitelty. Kun asiakkaan odotukset ja palvelukokemus kohtaavat syntyy mielikuva hyvästä palvelusta. Alustuksen pohjalta jaamme osallistujat neljään ryhmään sekä annamme roolitukset ja tehtävät. Yksi ryhmistä asettautuu henkilöasiakkaan rooliin, toinen palvelun tuottajan ja kolmas palvelun tilaajan rooliin. Neljäs ryhmä pohtii kriteerejä työnantajan näkökulmasta. Lopuksi kokoamme työryhmien tulokset yhteen, jolloin osallistuja saa yhteenvedon kaikista eri näkökulmista ja voi sen avulla jatkaa oman asiakaspalvelunsa laadun kehittämistä. Työpaja on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat kiinnostuneita jakamaan oman kokemuksensa työvalmennusprosessin osallisena ja vaihtamaan mahdollisesti rooliaan siinä. Hänellä on halu yhdessä etsiä hyvän palvelun tunnusmerkkejä. Esittäjät: Projektipäällikkö Virpi Aralinna ja työvalmentaja Raija Marttala Etelä Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry, Kauppaneliö 2, Seinäjoki, puh (Virpi) ja (Raija) www. epsospsyk.fi, 14

19 klo Rinnakkaistyöryhmä 3 Kumppanuus asiakasnäkökulmasta Mistä on aito osallisuus tehty Mitä miettii asiakas, joka on juuri ohjattu tutkimuspyynnöllä palvelun tilaajan toimesta palveluntuottajan toimenpiteeseen? Onko hän luottavaisin mielin ja valmiina rakentamaan yhdessä omaa parempaa tulevaisuuttaan? Onneksi monet asiakkaat ovat, mutta mitä sitten jos lähtökohta palveluun ei olekaan näin oppikirjamainen. Mitä on osallisuus? Mitä se vaatii asiakkaalta, entä ammattilaisilta? Mihin osallisuudella pyritään ja mitä sillä saavutetaan? Työtapa: Työryhmässä kuullaan Bovallius ammattiopiston työhönvalmentajien kokemuksia ja näkemyksiä aiheeseen liittyen. Ryhmässä myös jaetaan yhdessä osallistujien kanssa osallisuuteen liittyviä kokemuksia esimerkiksi siitä, miten asiakkaan luottamuksen ja osallisuuden syntyyn voi vaikuttaa. Lisäksi kootaan hyviä käytäntöjä, työtapoja ja menetelmiä osallisuuden tukemiseksi. Esittäjä: Kehittämispäällikkö Marja Jäntti Bovallius ammattiopisto puh Bovallius ammattiopisto on ammatillinen erityisoppilaitos, jolla on toimintaa Itä Suomessa, Keski Suomessa ja Varsinais Suomessa. Ammattiopisto on toiminut työhönvalmennuksen palveluntuottajana vuodesta 2007 lähtien. Suurin asiakaskohderyhmämme ovat työhallinnon työnhakijat. Lisäksi tuemme työhönvalmennuksella oman oppilaitoksemme opiskelijoiden työssäoppimista sekä työelämään sijoittumista ammatillisten opintojen jälkeen. 15

20 klo Rinnakkaistyöryhmä 3 Kumppanuus asiakasnäkökulmasta Kumppanuusverkosto onnistuneen valmennuksen edellytyksenä Ammattiopisto Luovi on Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos, joka toimii 23 paikkakunnalla. Luovi tarjoaa sekä valmentavaa ja kuntouttavaa koulutusta, perustutkintotavoitteista koulutusta ja aikuiskoulutusta. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita on 1460 ja aikuiskoulutuksessa opiskelee vuosittain n opiskelijaa. Annin kumppanuusverkoston tarina tulee Oulusta, mutta se voisi olla mistäpäin Suomea hyvänsä. Työryhmätapaamisen sisältö Kumppanuusverkoston merkitystä käydään läpi Annin tarinan kautta. Tarinassa käy ilmi monenlaisten kumppanien tehtävät Annin koulutuspolun aikana: ennen koulutuksen aloittamista, koulutuksen monissa vaiheissa sekä koulutuksen päättyessä ja työelämään siirtyessä. Anni opiskeli ensin Luovin palvelualan valmentavassa ja kuntouttavassa koulutuksessa ja suoritti sen jälkeen puhdistusalan perustutkinnon. Annin opiskelupolun tukena olivat sekä Luovin sisäiset verkostot että ulkopuolinen verkosto. Työhönvalmennusta toteutettiin osana opintoja jatkuvasti ja varsinaisesti täsmävalmennuksena siirymävaiheessa. Työryhmätapaamisessa - esitellään oppilaitoksen sisäiset verkostot ja niiden tehtävät ja rooli - esitellään ulkopuoliset verkostot ja niiden tehtävät ja rooli - esitellään epäviralliset verkostot Yhdessä osanottajien kanssa halutaan pohtia moniammatillisen verkoston yhteistoimintaa pitkän koulutuspolun aikana, virallisen ja epävirallisen verkoston suhdetta jne. Pohditaan myös työhönvalmennuksen merkitystä koulutuksen loppuvaiheessa ja sen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä verkostotyön näkökulmasta. Missä määrin hyvä verkostotyö edistää opiskelijan työllistymistä? Työryhmään toivomme osallistujiksi kumppanuusverkostojen edustajia (TE toimisto, kuntoutustiimit, Kela, vammaispalvelu jne) sekä oppilaitosten edustajia (työhönvalmentajat, opintoneuvojat ja ohjaajat, koulutuspäälliköt jne.) Esittäjä Suunnittelija Sanna Husu Ammattiopisto Luovi puh Ammattiopisto Luovi, Veteraaninkatu 2, Oulu 16

21 klo Rinnakkaistyöryhmä 3 Kumppanuus asiakasnäkökulmasta Työhön paluun tuki työvalmentajan työn sovelluksen hyvät käytännöt Kuntoutussäätiön kuntoutusalan tutkimus ja kehittämiskeskus toteutti Raha automaattiyhdistyksen tuella masennuksesta aiheutuneen sairausloman jälkeisen työhön paluun tuen kehittämishankkeen. Hanke toteutettiin ajalla ja sen tavoitteena oli kehittää, kokeilla ja arvioida työhön paluun tuen uusia toimintamalleja. Hankkeen taustalla oli ajankohtainen ja huolestuttava kehitys masennuksen takia alkaneiden sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrästä, joka lähes kaksinkertaistui 1990 luvun lopulta alkaen. Työhön paluun tukea kehitettiin yhteistyössä työterveyshuoltojen kanssa. Yhteistyötä on tehty myös työeläkelaitosten, muiden hankkeiden ja järjestöjen kanssa. Verkostoyhteistyössä on ollut mukana myös muita tahoja, asiakkaan yksilöllisen tilanteen ja tarpeen mukaan. Hankkeen asiakkaat ovat olleet työsuhteessa olevia, melko pitkään, keskimäärin 17 kuukautta sairauslomalla olleita henkilöitä. He saivat tukea työhön paluuseensa yksilö tai ryhmämuotoisena tai näiden kahden tukimuodon yhdistelmänä. Keskeisinä työmenetelminä ovat olleet kuntoutuksen palveluohjaus, tuettu työhön valmennuksellinen työote, vertaistuki sekä voimavara ja ratkaisukeskeinen työote. Kuntoutusneuvoja (työvalmentaja/palveluohjaaja) osallistui työhön paluuseen liittyviin yhteisneuvotteluihin esimiehen, työterveyshuollon edustajan ja muiden tarpeellisten tahojen kanssa. Työhön paluun tuki ulotettiin tarvittaessa työpaikalle, lähinnä työhön palaajan esimiehen tueksi. Yksilö ja ryhmätoiminnasta sekä muista kehitetyistä toimintatavoista saadut tulokset ovat olleet hyviä ja kannustavat ottamaan ne laajasti käyttöön. Asiakkaiden arvioiden mukaan hankkeeseen osallistumisesta on ollut hyötyä heidän työhön paluunsa kannalta. Valtaosa työhön paluu hankkeen asiakkaista (68%) palasi työkokeilun kautta tai suoraan omaan työhönsä tai uuteen tehtävään. Tutkimusten mukaan masennuksen vaikeusaste vaikuttaa työhön palaamiseen, mutta työhön paluuta tukevilla aktiivisilla toimenpiteillä paluuta voidaan edistää ja myös nopeuttaa. Runsaalla puolella työkyvyttömyyseläkkeelle jääneistä on syynä psyykkiset ongelmat, useimmiten masennus. Keskustelu työurien pidentämisestä on käynyt vilkkaana työhön paluu projektin toteutuksen aikana. Eläkeiän nostaminen on ollut poliittisesti haasteellinen kysymys, johon ei ole vielä löydetty yhteistä näkemystä. Muut työurien pidentämistä edistävät keinot, kuten yleisen hyvinvoinnin edistäminen työpaikoilla, mielenterveyden vaikeuksien hyvä ja varhainen tunnistaminen ja hoito sekä sairauden jälkeisestä työhön paluun tuesta huolehtiminen ovat saaneet aivan liian vähän huomiota. Yksilön näkökulmasta sairauden jäl 17

22 keen saatavilla olevat kuntoutuspalvelut sekä työhön paluuseen liittyvä tuki ohjaus ja neuvonta vähentävät työelämästä syrjäytymisen riskiä. Työelämäosallisuuden ja täysivaltaisuuden edistäminen on tärkeää niin inhimillisesti kuin kansantaloudellisesti. Masennuksen sairastaneista valtaosa toipuu työkykyiseksi ja palaa työelämään. Osa onnistuu siinä omin voimin, mutta osa tarvitsee tukea työhön paluuseensa. Näyttää siltä, että masennuksen vuoksi sairauslomalla olleiden työhön paluu on haastavampaa kuin monessa muussa sairausryhmässä. Työhön palaajan kynnystä nostavat esimerkiksi itsetunnon lasku, epävarmuus oman osaamisen ja jaksamisen riittävyydestä sekä mahdollinen eristäytyminen sairausloman aikana. Työhön paluun tuen konkreettiset ja tällä hetkellä hyvin tuloksellisilta vaikuttavat välineet pohjautuvat tuetun työllistymisen malliin, palveluohjaukselliseen toimintatapaan ja työvalmentajan työn hyvien käytäntöjen hyödyntämiseen. Työhön paluu projekti tuotti kiinnostavia näkökulmia siihen, mitä toisen ihmisen tukeminen tarkoittaa, kuka tarvitsee erityistä tukea, miksi ja kuinka paljon. Mitä ovat työhön paluun, työyhteisöjen toimivuuden, esimiestyön tai yleisesti työelämäkynnyksen ylittämisen haasteet. Mitä erityisiä haasteita on masennuksen sairastaneella. Projektin asiakastyössä kokeiltiin hyvällä menestyksellä myös ratkaisukeskeistä ajattelutapaa ja ratkaisukeskeisiä kysymyksiä. Niillä saatiin avattua uusia näkökulmia ja pystyttiin avaavien kysymysten avulla tukemaan asiakkaita heidän omien tavoitteidensa asettamisessa. Työhön paluun tuki on palvelu, joka on saatava kaikkien sitä tarvitsevien ulottuville. Se sopii hyvin kolmannen sektorin toiminnaksi ja sopii hyvin esimerkiksi työvalmentajan työtä tekevien tehtäväksi. Mihin palvelu asettuu ja millä rahoituksella sitä jatkossa tuotetaan, ovat kysymyksiä, joihin odotamme vastauksia. Kuntoutussäätiön kuntoutusalan tutkimus ja kehittämisyksikkö tekee monitieteistä tutkimusta sekä toteuttaa kehittämis ja arviointiprojekteja. Arviointi ja koulutusyksikkö on monipuolinen hyvinvoinnin, kuntoutuksen, terveyden ja työelämän asiantuntija ja kehittäjä. Viestintä ja tietopalvelun Kuntoutustieto yksikkö kokoaa, välittää ja ylläpitää ajankohtaista tietoa kuntoutusalan toimijoille. Esittäjä Projektipäällikkö, YTM Raija Tiainen puh Kuntoutussäätiö Arviointi ja koulutusyksikkö Pakarituvantie 4 5 PL 39, Helsinki 18

23 klo Rinnakkaistyöryhmä 3 Kumppanuus asiakasnäkökulmasta Työhönvalmennus asiakkaan oma prosessi? Työryhmätapaamisen sisältö ja toteutus Työryhmätapaamisessa kerrotaan kolme tarinaa, jotka kaikki päättyivät asiakkaan kannalta onnellisesti. 1. Masennuksesta opiskelemaan ammattikorkeakouluun 2. Tuplarajoitteet työnhaussa mahdoton tehtävä? 3. Turhauttavan työnhaun lamauttama ihminen Näiden tarinoiden kautta haluamme nostaa työryhmässä keskusteluun havaintojamme valmentajan ja asiakkaan suhteesta ja rooleista valmennusprosessin aikana. Haluamme tarkastella prosessia asiakkaan osallisuuden edistämisen näkökulmasta ja pohtia yleisemminkin kysymystä prosessin omistajuudesta ja samalla valmentajan työn rajoista vallan ja vastuun näkökulmasta. - miten asiakkuus työhönvalmennukseen määriteltiin ja kuka sen määritti? - mihin asiakas tarvitsi erityisesti tukea ja miten valmentaja sitä antoi? - miten toimenpiteet valittiin ja millä tavoin asiakas sitoutui niihin ja toteutti niitä? - mitä tietoja/taitoja valmentajalla oli joista asiakkaalle oli erityistä hyötyä? - millainen valmentajan rooli oli prosessin eri vaiheissa? Muuttuiko painopiste? - kenelle valmentaja on vastuussa? Aiheesta kanssamme keskustelemaan toivomme erityisesti haastaville asiakkailleen työhönvalmennuspalvelun hankkijoita (Työelämän palvelukeskus, Kela, sosiaalitoimistot, työvoimatoimistot, järjestöt). Heidän kanssaan olisi hyvä keskustella valmennuksen kriteereistä ja lähtökohdista sekä hyvän valmennuksen lopputulemasta. Toiseksi toivomme ryhmään osallistujiksi työhönvalmennuspalvelun toteuttajia. Heidän kanssa olisi hyvä keskustella valmennusmallista ja toteutuksesta, työkaluista ja valmentajan roolista. Toki kaikki asiasta kiinnostuneet ja työhönvalmennusta harkitsevat tai aloittelevat ovat tervetulleita! Esittäjät; Koulutussuunnittelija, työhönvalmentaja Taru Lääkkö Ammattiopisto Luovi puh tarinankertoja Aikuiskoulutusjohtaja Anja Kallio Koski Ammattiopisto Luovi puh anja.kallio - keskusteluttaja 19

24 Ammattiopisto Luovin aikuiskoulutus työhönvalmennuksen toteuttajana yli 100 asiakasta 2011 Ammattiopisto Luovin aikuiskoulutus Oulussa on toteuttanut työhönvalmennusta puitesopimuksella Oulun seudun Työvoiman palvelukeskuksen kanssa lukien. Työvoiman palvelukeskus kilpailutti valmennuspalvelun tuottajan ja Ammattiopisto Luovin aikuiskoulutus sai toteuttaakseen työhönvalmennuksen. Lisäksi asiakkaita on tullut mm. Te toimiston ammatillisen kuntoutuksen lähettäminä. Asiakkaita on ollut mennessä yhteensä 65 ja arviomme loppuvuodeksi on 45 asiakasta. Työhönvalmennuksen toteutukseen osallistui aikuiskoulutuksen henkilöstöstä kaksi kouluttajaa, koulutussuunnittelija sekä opintoneuvoja. Asiakkaat tulevat oppilaitokseen, tapaavat työhönvalmentajan jonka kanssa tilanne kartoitetaan ja tehdään yhdessä suunnitelma valmennustoimenpiteiksi. Käytännössä valmennusta on mahdollisuus sopimuksen puitteissa tarjota n. viisi päivää, ja valmennuksen sisällön voivat vapaasti määrittää valmentaja ja asiakas itse. Näin ollen tavoite voi vaihdella työllistymisestä avoimille työmarkkinoille, opiskelupaikan löytymisestä ja työkokeilusta asiakkaan terveydentilan vaatimien toimenpiteiden käynnistämiseen. Työhönvalmennuspalvelu täydentää hyvin aikuiskoulutuksen työvoimahallinnon asiakkaille suunnattua palvelukokonaisuutta, koska ohjaavissa, valmentavissa, ammattitaitoa täydentävissä sekä myös omaehtoisissa koulutuksissa on kaikissa ohjauksellisia elementtejä. 20

25 Rinnakkaistyöryhmä 4 Elävää elämää eri toimijoiden näkökulmia 21

26 klo Rinnakkaistyöryhmä 4 Elävää elämää eri toimijoiden näkökulmia Kirkkoon töihin? Pajan tavoitteena on tuoda esille evankelis luterilaisen kirkon roolia välimarkkinatoimijana kirkossa tehtyä strategista työtä työelämän monimuotoisuuden kehittämiseksi Yhdessä työhön hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja maahanmuuttajien työllistymisen tueksi. Työpajasta voivat hyötyä työvoimaneuvojat ja ohjaajat: Osaanko ohjata asiakkaitani työhön seurakuntaan? vaikeasti työllistyviä ryhmiä edustavat henkilöt ja organisaatiot: Mitkä ovat työmahdollisuudet kirkossa? työllistymispalveluita tarjoavat tahot: Miten voin markkinoida palveluitani kirkon organisaatioille? julkisen ja kolmannen sektorin toimijat: Mikä voisi olla seurakunnan rooli alueellisessa yhteistyössä? Suomen evankelis luterilainen kirkko on merkittävä työllistäjä. Kirkossa on töissä yli henkilöä, joista huomattava osa maaseudulla ja pienillä paikkakunnilla kirkolla on toimintaa jokaisessa Suomen kunnassa. Kirkon työntekijöistä noin puolet toimii muissa kuin hengellisen työn tehtävissä: esimerkiksi toimistotyössä sekä keittiö ja kiinteistötehtävissä. Kirkossa on tarjolla monentasoista työtä vaativista asiantuntijatehtävistä avustaviin työtehtäviin ja työharjoitteluun. Kirkolla on pitkä perinne erilaisten vähemmistöryhmien kanssa toimimisesta, mutta kokemusten soveltaminen rekrytointiin on edennyt takkuisesti. Rohkaisevia esimerkkejä kuitenkin löytyy: VATES säätiö palkitsi Kolarin seurakunnan Vuoden esimerkillisenä työnantajana vuonna Yhdessä työhön projektin kautta on löytynyt työ ja harjoittelupaikkoja lähes 300 maahanmuuttajalle. Viime vuosina onkin laajasti pohdittu kirkon roolia välityömarkkinatoimijana ja monimuotoisena työllistäjänä. Vuonna 2009 valmistuneen selvityksen mukaan kirkon organisaatioissa suhtaudutaan positiivisesti erilaisten vaikeassa työmarkkina asemassa olevien ryhmien, kuten osatyökykyisten ja maahanmuuttajien työllistämiseen. Kirkon työmarkkinoiden yhdenvertaisuutta on selvitetty laajalla tutkimuksella vuonna Työpajassa tuodaan esille kirkossa tehtyä strategia ja selvitystyötä sekä pohditaan kirkon mahdollisuuksia toimia vaikeassa asemassa olevien työllistäjänä. Käytännön esimerkkeinä tuodaan esille Yhdessä työhön projektissa kehitettyjä malleja maahanmuuttajien työllistymisen tukemiseen: Pääkaupunkiseudulla toimiva työluotsi välittää työnhakija asiakkaita alueen seurakuntiin ja kristillisiin järjestöihin, ja Tampereella ompelupaja tarjoaa työharjoittelupaikan lukutaidottomille maahanmuuttajanaisille. Olisivatko nämä mallit laajemmin toimivia malleja seurakuntien sosiaalisen vastuun kantamiseksi? Esittäjä: Sanna Maaria Tornivaara puh sanna Kirkkopalvelut ry/yhdessä työhön projekti, PL 279, Helsinki 22

27 klo Rinnakkaistyöryhmä 4 Elävää elämää eri toimijoiden näkökulmia Osatyökykyisten, vammaisten ja erityistä tukea vaativien henkilöiden osallisuus työelämässä ja työyhteisössä Henkinen hyvinvointi kumpuaa yhtenä osana myös mielekkäästä työstä. Työ on merkittävä osa identiteettiämme. Hyvällä työpaikalla on muutama tärkeä ominaisuus: Kun työllistetään ihmisiä, pitäisi heistä saada tyytyväisiä työntekijöitä Osatyökykyisten onnistunut palkkaaminen vaati työnantajalta erilaista, sosiaalisempaa ajattelua ja henkilöstöpolitiikkaa. Monelle osatyökykyiselle työajan pituus tai sen rytmitys ei kelpaa Jos noudatetaan osatyökykyisen henkilön vaatimaa työrytmitystä, se sitten harvemmin sopii muille työntekijöille työkaverit tietävät vain sen, että osatyökykyinenkin saa TES mukaista palkkaa, vaikkei osallistu tuloksentekoon yhtä paljon, kun he. Monesti osatyökykyinen itse saa käsityksen, ettei hänestä ole mihinkään, parempi siis vain pyrkiä työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle. myös yhteiskunnan kannalta olisi tärkeätä, että osatyökykyiset henkilöt työllistyisivät Osatyökykyisten työllistäminen on hyvä asia! Kuinka se toteutetaan? priimakuntoisillakin työntekijöillä on omat puutteensa, vaan siitä ei puhuta, mitä puuttuu. Voidaan organisoida työntekijöitä ja työtehtävät siten, että erilaisia työkykyä omaavista henkilöistä rakennetaan organisaatiota, joissa jokainen saa adekvaattiset tehtävät. Työyhteisö rakennetaan pääosin tiedoista ja ymmärtämyksistä. talomiehestä toimitusjohtajaan jokaisella pitää olla selvä se yhteinen päämäärä, jota koko yhteisön työ palvelee. Työyhteisön rakentaminen on aina johdon tärkein tehtävä ja siihen on pakko osallistua henkilökohtaisesti. Täytyy uskoa, että jos kerran yhteinen päämäärä on selvitetty, niin muutkin kuin johtajat pystyvät rakentamaan tätä päämäärä palvelevia sääntöjä. Ihmisten johtaminen on taidetta, jonka liki kaikki voivat oppia. Käskyjen kautta voi johtaa vain ihmisiä, joilla ei ole vaihtoehtoja työskennellä muualla Vapaita ihmisiä voi johtaa ainoastaan motivoimalla heitä haluamaan samaa, kuin johtaja. Työntekijöille on oikeus hyvään esimieheen, siis esimies palvelee heitä, eikä omistajia. Työntekijöistä pidetään huolta ylläpitämällä heidän tyytyväisyyttään, mielihyväänsä. Osatyökykyisiä integroimalla priimakuntoisten joukkoon saadaan monikulttuurista työyhteisöä. Mikäli alusta lähtien ajattelemme, että hyödynnetään osatyökykyisiä työntekijöitä, niin voidaan rakentaa organisaatiota, jossa tämä hyöty syntyy. Esittäjä: Hanketyöntekijä Laszlo Szilagyi Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry / Audentes Hanke puh , 23

28 klo Rinnakkaistyöryhmä 4 Elävää elämää eri toimijoiden näkökulmia Pitkä kaava duuniin Työryhmässä Jussi Vasanen, nuorimies Turusta, kertoo oman vaiherikkaan polkunsa työelämään. Jussin tavoitteena on aina ollut palkkatyön tekeminen avoimilla työmarkkinoilla. Esityksessä saamme kuulla, miten järjestelmä ei tätä tavoitetta ole purematta niellyt ja välillä Jussi on saanut taistella tuulimyllyjä vastaan. Asiaa ei ole helpottanut työkyvyttömyyseläke, joka Jussille napsahti sitä edes hakematta. Polku työelämään vei aikaa, mutta tänä syksynä työpaikka löytyi avoimilta työmarkkinoilta. Liisa Maija Verainen Lihastautiliitosta on pitänyt kirjaa Jussin polusta työelämään pian kolmen vuoden ajan. Joku tässä järjestelmässä ei vielä toimi, vaikka tukipalveluja on saatavilla ja lainsäädäntökin on muuttunut vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevaksi. Onko kyse tahtotilasta vai mistä? Tervetuloa jakamaan kokemuksia kanssamme! Esittäjä: Suunnittelija Liisa Maija Verainen ja Jussi Vasanen puh liisa Lihastautiliitto ry Läntinen Pitkäkatu 35, Turku 24

29 Aide-yhdistys ry klo Rinnakkaistyöryhmä 4 Elävää elämää eri toimijoiden näkökulmia Omaehtoisuudella moninaiseen työelämään, voiko työllistyä ilman julkisia palveluja? Helppo asiakas työllistämispalveluissa? Yksilökohtaisin palvelu; itsensä palvelu? Esimerkki asiakaskohderyhmästä; Itseohjautuva osatyökykyinen työllistyjä. * Kuntoutuu opiskellen itsenäisesti * Tarjoaa kykyjään käyttöön yrittäjämäisesti * Tarvitsee vain rahallisen työllistymistuen palkanmaksuun Aiheen käsittely työryhmässä: Rajat ylittävää ideointia, asiakkaan esimerkin pohjalta. Kohderyhmä: kaikkia osatyökykyisten työllistymisestä kiinnostuneet Case: Osatyökykyinen kyvykäs keski ikäinen työkyvyttömyyseläkeläinen, haluaa työllistyä ja opiskelee uutta alaa, jolla voisi työllistyä moninaiseen työyhteisöön. Keskustelua ja ideointia voisi syntyä esim. seuraavista asiakkaan mietteistä: Mistä kumppani uuteen uraan, kun eläkeläisenä on vaarassa syrjäytyä ja tulla syrjityksi, joten on omaehtoisesti opiskeltava ja perustettava itselleen työpaikka, jossa voi palvella toisia ja parantaa omaa elintasoa. Heikossa työmarkkina asemassakin on osaamista, joka olisi helposti hyödynnettävissä, kun sen arvo huomioitaisiin. Työkyvyttömillä on koulutettua työkykyä ja työhalukkuutta, mutta poluttaminen puuttuu. STM ja TEM tukevat työttömien työllistymistä ja kuntouttamista, mutta mikä taho tukee eläke etuutta saavia? Markku Lehto selvittänyt osatyökykyisyyttä työmarkkinoilla ja perustellut, kuinka kannattavaa on työllistää osatyökykyisiä ja kuinka heterogeeninen ryhmä osatyökykyiset ovat. Osittaisen työkyvyn käyttämisellä ja käyttämättä jättämisellä on suuri merkitys. Muihin Pohjoismaihin verrattuna osatyökyvyn käyttö on edelleen vaatimatonta Suomessa. Yrittävä elämänasenne. Kun kykyä ja halua riittää, voi kehittää osaamista uuteen suuntaan, jossa työn voi sovittaa työkykyyn; voi perustaa yrityksen. Yrittäjäksi ryhtymiseen tarvitaan taloudellista tukea. TEM tukee työttömien yrittäjyyttä, yrittäjäjärjestöt voiton tavoittelua. Entä tuki osatyökykyiselle yrittäjälle? Osatyökykyisten yrittäjyys voi olla yhteiskunnallista yrittäjyyttä, mutta tuki sosiaalisille yrityksillekin on työvoimapoliittista. Eläke etuutta saavan työllistymisen voi rahoittaa liiketoiminnan tuotoilla, mutta miten rahoittaa liiketoiminnan aloittaminen ja työskentelyn avustaminen. Esittäjä: Merja Lindroos puh Aide yhdistys ry PL 32, Toijala, Akaa 25

30 klo Rinnakkaistyöryhmä 4 Elävää elämää eri toimijoiden näkökulmia Vrijbaan voimaantumisen itsearviointi Toteuttaja: Taustaa: Ammattiopisto Luovi, Mun reitti hanke (Toiminta ja työkykyvalmennuksen kehittäminen ammatillisessa erityisopetuksessa) Ammatillisessa koulutuksessa opiskelijan opinnot etenevät opetussuunnitelman ja opiskelijalle laaditun yksilöllisen opintopolun mukaisesti. Tämän lisäksi ammatillisessa erityisopetuksessa jokaiselle opiskelijalle laaditaan myös henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS. Huolella laaditusta suunnitelmasta huolimatta jokaisen opiskelijan matkan varrelle muodostuu jossakin vaiheessa kriittisiä pisteitä ja haasteellisia tilanteita. Siinä vaiheessa kun opiskelija kokee motivaation puutetta, väsymystä tai opiskelun haasteet tuntuvat ylivoimasilta, punnitaan oppilaitoksen toimintaympäristön tarjoaman ohjauksen ja palvelujen toimivuus ja hyvät keinot. Opiskelijan voimaantumisen mahdollistaminen tavallisessa arjessa ja etenkin opiskelun kriittisissä pisteissä on Mun reitin yksi keskeisimmistä tavoitteista. Omien taitojen tunnistaminen ja onnistumisen kokemukset siivittävät nuorta kohti työelämässäkin vaadittavaa itsenäisyyttä ja ammatillista kasvua. Voimaantumista tukevat toiminnalliset menetelmät ja hyvinvointia vahvistavat opinnot antavat onnistumisen kokemusta ja herättävät motivaatiota. Työpajan sisältö; VrijBaan (voimaantumisen itsearviointi) sähköinen kyselylomake ja osallistavan ohjauskeskustelun harjoittelua. Mun reitti valmennusohjelma perustuu voimaantumisen mahdollistavaan dialogiseen ohjaustyöhön sekä opiskelijan toiminta ja työkykyä vahvistaviin yksilö ja ryhmäharjoituksiin. Tämän lisäksi arjentaitoja ja itsetuntemusta vahvistavia opintoja on viety oppilaitoksen opetussuunnitelmiin ns. ATTO opintoina (ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Luovissa opiskelija voi valita opintoihinsa yhden opintoviikon laajuiset opinnot esimerkiksi asiointitaidoista, stressinhallinnasta tai ihmissuhdetaidoista. Valmennusohjelman tavoitteet, toteutus ja arviointi laaditaan yhteistyössä opiskelijan kanssa ja ne kirjataan opiskelijan HOJKS:aan. Valmennusohjelman perustyökaluna voidaan pitää Hollannissa kehitettyä voimaantumisen itsearviointimenetelmää (Vrij Baan), jonka avulla opiskelija pääsee arvioimaan omaa voimaantumisen tasoaan ja valmentautumisen tarvettaan. 26

31 Itsearviointi jakaa voimaantumisen kuuteen eri osa alueeseen, jotka ovat 1. Osaaminen Opiskelija tunnistaa omat taitonsa ja kykynsä ja luottaa osaamiseensa 2. Itsemääräämisoikeus Opiskelija osaa ja haluaa tehdä omaa elämäänsä koskevat päätökset itsenäisesti 3. Merkityksen kokeminen Opiskelija kokee oman toimintansa mielekkääksi ja omien arvojensa mukaiseksi opiskelijan toiminta ja hänen itselleen asettamat päämäärät ovat hänen persoonallisten arvojensa mukaisia. 4. Vaikuttavuus Opiskelija ymmärtää, että hänen omat toimensa ja päätöksensä todella vaikuttavat hänen omaan elämäänsä. 5. Yhteisöllisyys Opiskelija löytää paikkansa yhteisössä ja tunnistaa yhteisön pelisäännöt. Hän osaa pyytää tarvittaessa myös apua menettämättä kuitenkaan itsenäisyyttään 6. Myönteinen minäkuva Opiskelija arvostaa itseään ja hyväksyy itsensä sellaisena kuin on Itsearvioinnissa opiskelija vastaa sähköiseen kysymyslomakkeeseen, joka mittaa hänen voimaantumistaan edellä mainittujen kuuden eri osa alueen mukaan. Kysymykset koskevat opiskelijan ajatuksia, kokemuksia ja tuntemuksia itsestään, vaikutusmahdollisuuksistaan ja osaamisestaan. Vastausten perusteella arviointiohjelma laatii opiskelijan voimaantumisprofiilin, josta yksilöllisen valmennusohjelman rakentaminen aloitetaan yhteistyössä opiskelijan kanssa. Voimaantumisen sisältöjen tunnistaminen ja niiden mittaaminen auttaa niin opiskelijaa kuin ohjaajaakin tavoitteiden laadinnassa ja käytännön toteutuksen suunnittelussa. Valmennusohjelman laadinnassa voidaan hyödyntää myös valmiita yksilö ja ryhmäharjoituksia, jotka on laadittu jokaiselle voimaantumisen osa alueelle. Nämä harjoitukset tukevat opiskelijan toimintakykyä ja itsetuntemusta ja tarjoavat samalla käyttökelpoisen jäsennyksen ohjausprosessille. Prosessikuvaus lyhyesti 1. Voimaantumisen osa alueet tutuiksi 2. Voimaantumisen itsearvioinnin tekeminen 3. Tulosten läpikäyminen, taustatyöskentely ja kirjaaminen 4. Vahvuuksien tunnistaminen ja opiskelutavoitteiden asettaminen 5. Yksilöllisen suunnitelman laatiminen ja toteutuksen arviointi Näiden vaiheiden tukirankana toimii dialoginen ja reflektoiva ohjaus sekä opiskelijan aito kohtaaminen. Esittäjät Opintoneuvoja Maritta Sauvola Ammattiopisto Luovi Opiskelija asiainpäällikkö Riina Karvonen puh Ammattiopisto Luovi 27

32 28

33 Rinnakkaistyöryhmä 5 Osaaminen 29

34 klo ja klo Rinnakkaistyöryhmä 5 Osaaminen Osaamisvaatimukset työvalmennuksessa: monimuotoinen ammattitaito ja yhteisvastuullinen kumppanuus menestystekijöinä Odotetun työvalmennuksen erikoisammattitutkinnon perusteet ovat saamassa lopullisen muotonsa vuoden 2011 loppuun mennessä. Tutkinnon sisältöalueet kattavat työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen työssä ja työelämässä. Ne kokoavat yhteen toimintamuotoja sekä lakisääteisen ammatillisen kuntoutuksen että sosiaalisen työllistämisen toimialoilta, yhdistäen moninaisissa työtehtävissä ja erilaisissa toimintaympäristöissä toimivien ammattikunnan edustajien osaamisvaatimukset. Erikoisammattitutkinto edustaa työvalmennustoiminnan korkeinta osaamista ja viitoittaa valmennustyön laatukriteerejä työllistymistä, työhön paluuta ja työssä pysymistä tukevissa palveluissa. Osaamisvaatimuksissa korostuvat palvelujärjestelmässä ja asiakkaan työvalmennuksessa toimiminen sekä työelämäasiantuntijuus. Työvalmennuspalvelujen kehittäminen ja tuotteistaminen sekä yrittäjänä toimiminen ovat tutkinnon valinnaisia osia. Tutkinnon perusteissa ennakoidaan työvalmennuksen moninaistuvia työympäristöjä ja niiden vaikutuksia työntekijän osaamisvaatimuksiin. Erillisten valmennusyksiköiden ja siellä tapahtuvan laadukkaan työvalmennuksen rinnalla perusteissa huomioidaan työhön kuntoutus ja työelämään valmennus asiakkaan työpaikalla. Työn keskeisenä tavoitteena on tällöin asiakkaan työllistymisen, työssä pysymisen ja työhön paluun tukeminen työelämässä. Monialainen verkostoyhteistyö ja yhteisvastuullinen kumppanuus nähdään työvalmennuksessa tuloksellisuuden avaintekijöinä. Osaamisvaatimukset tuovat hyötyjä ja haasteita, joita lähestytään työryhmässä pohtimalla mitä valmennustyö tuottaa nyt ja tulevaisuudessa? Miten osaamisvaatimukset muuttavat työvalmennustyötä ja sen tuloksia? Tule työryhmään pohtimaan työvalmennuksen laatua ja vaikuttavuutta työvalmennusosaamisen ja kumppanuusyhteistyön näkökulmasta! Esittäjät: Erityisasiantuntija Paula Kukkonen Kehittämiskoordinaattori Suvi Pikkusaari puh puh Bovallius ammattiopisto Vähäheikkiläntie 50, TURKU VATES säätiö Oltermannintie 8, Helsinki 30

35 klo Rinnakkaistyöryhmä 52 Osaaminen Kolmannen sektorin työllistymiseen tähtäävien toimintojen opinnollistaminen ja opinnollistamisen apuvälineeksi suunniteltu taulukoitu opetussuunnitelma Bovallius ammattiopistossa on kehitetty kolmen toteutetun ESR rahoitteisen hankkeen aikana erityisesti kolmannen sektorin käyttöön tarkoitettu toimintamalli, jonka avulla on mahdollista lisätä entistä suunnitelmallisemmin asiakaskunnan työmarkkinoilla tarvitsemaa osaamista. Samalla toimintamalli auttaa kuvaamaan jo aiemmin hankittua osaamista opetussuunnitelmien kielellä eli sillä kielellä, jota ammatilliset oppilaitokset todistuksissaan käyttävät. Tavoitteina toiminnassa ovat olleet: a) lisätä työpajojen ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyötä oppilaitosten kanssa, analysoida yhteistyön taloudellisia aspekteja sekä osoittaa toimijoiden välisen jatkuvan yhteistyön välttämättömyys b) tuottaa ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmista selväkielinen versio c) vaikuttaa kolmannen sektorin työtoiminnan kehittymiseen niin, että säilyttävyyden sijasta päähuomio kiinnittyisi tietoiseen ja suunnitelmalliseen ammatillisen osaamisen kerryttämiseen opetussuunnitelmien määrittelyjen mukaisesti. d) kehittää olemassa olevan ja toimenpiteiden aikana kertyvän osaamisen dokumentointia e) tehostaa kolmannen sektorin toiminnan tuloksia osaamisen kerryttämistä ja työllistymiseen johtavaa polkua yhdessä asiakkaan kanssa suunnitellen Bovallius ammattiopisto on käynnistämässä ESR hankkeen yhdessä TPY:n, Vatesin, Mielenterveyden Keskusliiton, Kierrätyskeskusten yhdistys ry:n ja Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus Oy:n kanssa. Tarkemmat neuvottelut toteutuksesta käydään STM:n kanssa Hankkeen nimi on Ammattiosaamista välityömarkkinoilta ja se oletettavasti käynnistyy syyskuun aikana. Tavoitteet säilyvät samoina kuin edeltäneissä projekteissa, mutta painopiste on toimintamallin levittämisessä hyödynnettäväksi nykyistä laajemmin. Esittäjä Koulutussuunnittelija Eino Hietalahti puh Bovallius ammattiopisto 31

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Seija Eskola Asiantuntijapalveluiden työryhmän pj Kehittämispäällikkö Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Ammatillisen

Lisätiedot

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Ilmiöitä, merkityksiä, kokemuksia Työttömyys tänään-seminaari 22.10.10 Heidi Kaartinen Projektipäällikkö Asumispalvelusäätiö ASPA People are all different. When you

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut 1 Mitä työhönvalmennus on? 1990-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

Työn tuki -malli 2011

Työn tuki -malli 2011 Työn tuki -malli 2011 Kehittyvää erityisryhmien asumista Mikä Työn tuki -malli on? Työn tuki -malli on syntynyt Asumispalvelusäätiö ASPAn KoPa-projektissa (Koulutuksella palkkatyöhön) vuosina 2008-2010

Lisätiedot

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki 11.02.2010 Miika Keijonen 12.2.2010 1 Monimuotoisuus työpaikalla 12.2.2010 2 Monimuotoinen työyhteisö Monimuotoisuutta kunnioittavassa työyhteisössä

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS 6.10.2015 Tanja Raappana Eduro-säätiö Toiminnan ohjaus Työ- ja toimintakyvynarvionninp alvelut Kuntoutuksen palvelut Osaamisen vahvistamisen

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Seinätön valmennus - uhka vai mahdollisuus? Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Seinätön valmennus - uhka vai mahdollisuus? Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Seinätön valmennus - uhka vai mahdollisuus? Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työpaja Työpaja on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvien valmennus- ja ohjauspalvelujen avulla pyritään

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa)

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Tiistai 23.8.2011, Rauma Rauman Merimuseo Oppilaitos-yhteistyöyritys -työmalli ja opinnollistaminen: käytännöllinen

Lisätiedot

Projektipäällikkö Raija Tiainen Tutkimuspäällikkö Nina Nevala. Ohjelma, joka kannattaa. www.stm.fi/osatyokykyiset

Projektipäällikkö Raija Tiainen Tutkimuspäällikkö Nina Nevala. Ohjelma, joka kannattaa. www.stm.fi/osatyokykyiset Projektipäällikkö Raija Tiainen Tutkimuspäällikkö Nina Nevala Ohjelma, joka kannattaa. www.stm.fi/osatyokykyiset Osatyökykyiset työssä -ohjelma, OSKU Osku-tiimi, STM Päivi Mattila-Wiro, ohjelmajohtaja

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ 2012 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ Töihin!-palvelu: yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Tuloksia yrityskyselystä vammaisten ja osatyökykyisten työllistämisestä

Tuloksia yrityskyselystä vammaisten ja osatyökykyisten työllistämisestä Tuloksia yrityskyselystä vammaisten ja osatyökykyisten työllistämisestä Tähän raporttiin on koottu alustavasti tuloksia kyselystä, jossa selvitettiin yritysten käsityksiä vammaisten ja osatyökykyisten

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

Välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille mahdollisuudet

Välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille mahdollisuudet Välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille mahdollisuudet Kyvyt käyttöön seminaari 13.10.2015 Mirja Willberg, Parik säätiö 1 Pelkkä työvalmennus ei riitä? Hallituksen kärkihankkeita STM Toimenpide 1.

Lisätiedot

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013 Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015 Sanna Rautio 24.4.2013 Hallitusohjelman kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeilu

Lisätiedot

TUETTU TYÖLLISTYMINEN

TUETTU TYÖLLISTYMINEN TUETTU TYÖLLISTYMINEN Pori 8.2.2010 Suvi Pikkusaari Työhönvalmennuksen kehittämiskoordinaattori VATES-säätiö VATES-säätiö Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten yhdenvertaiseksi

Lisätiedot

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Toiminta-aika 1.4.2011-31.12.2014 4 palveluohjaajaa + projektipäällikkö Rahoitus ESR 85% ja kuntaosuus 15% mukana olevien kuntien mukaan asukasmäärien suhteessa:

Lisätiedot

Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi

Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi Toiveista tekoihin -projekti 2012 2013 Teot tutuiksi -projekti 2013 2015 Osatyökykyisyys Osatyökykyisyydellä tarkoitetaan sellaista toimintakyvyn vajausta, josta on

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Puheenvuoron sisältö Vates-säätiö ja sen toiminnan päämäärät Välityömarkkinat ja sen toimijat Vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen

Lisätiedot

Mari Luokkanen Projektipäällikkö, työhönvalmentaja mari.luokkanen@bovallius.fi 044 705 9287

Mari Luokkanen Projektipäällikkö, työhönvalmentaja mari.luokkanen@bovallius.fi 044 705 9287 Mari Luokkanen Projektipäällikkö, työhönvalmentaja mari.luokkanen@bovallius.fi 044 705 9287 Työllistämiskynnyksen madaltamistoimia Teot Tutuiksi (2013-2015) on jatkohanke Toive (2010-2011), Toiveesta totta

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu Petri Puroaho Vates-säätiö (1993 -) Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta

Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta Kristiina Härkäpää Lapin yliopisto Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto 2011 1 Työvalmennuksen nykytila ja kehittämistarpeet (2009-12) rahoittajina

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus PL 13, 14201 Turenki puh. (03) 685 21, www.kiipula.fi 1 Urasuuntapalvelut mitä

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ 2013 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ : yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö Jämsässä

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Osatyökykyiset työssä -ohjelma

Osatyökykyiset työssä -ohjelma Ohjelma joka kannattaa VATES 9.4.2014 Osatyökykyiset työssä -ohjelma STM:n käynnistämä ohjelma, jossa on kaksi kokonaisuutta: osatyökykyisten työssä jatkamista ja työllistymistä edistävä toimintakonsepti

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki

18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki 18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki Vuodenvaihteessa - väkiluku 97 433 - Työttömyys 10,7 % (4 958 henkilöä) 2/12 10,5 % (4882 henkilöä) - Nuorisotyöttömyys

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Pori 4.5.2010 Regina Salkovic Palveluverkoston päällikkö PIRELY TE - toimiston johtaja, Sastamalan TE - toimisto Pirkanmaan ELY-keskus, Regina

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia Autismisäätiö - osallisuutta ja onnistumisia Räätälöiden töihin 20.5.2015 Kaikille sopiva työ- seminaari Autismisäätiö Autismisäätiö on voittoa tavoittelematon säätiö, joka tuottaa asiantuntevia palveluja

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Kelan ammatillisen kuntoutuksen myönteisten ratkaisujen yleisimmät päädiagnoosit vuonna 2013 Työkokeilu Sairausdiagnoosi

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO

TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO Liite 2 sääntökirjaan Palvelukokonaisuuden nimi TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO Säädösperusta Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710

Lisätiedot

Sirpaleista kokonaisuuksia

Sirpaleista kokonaisuuksia ... Sirpaleista kokonaisuuksia Toimitusjohtaja Marjatta Varanka VATES päivät 10.4.2014 Taustatuulta yhteiskunnallisista ajureista Kansantalous sosiaaliturvan varasta ansiotyöläiseksi, ainakin osittain

Lisätiedot

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen 2013 Budjetti 645 040 Rahoitus

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Työkykykoordinaattorin tehtäväkuvasta ja koulutuksesta

Työkykykoordinaattorin tehtäväkuvasta ja koulutuksesta Työhönvalmennuksen kehittämisryhmä 20.5.2014 Riitta Karhapää Työkykykoordinaattorin tehtäväkuvasta ja koulutuksesta Osatyökykyiset työssä ohjelma 2013 2015 STM 1 Työkykykoordinaattori voi toimia erilaisissa

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU masennuksesta aiheutuneen sairausloman jälkeen

TYÖHÖN PALUU masennuksesta aiheutuneen sairausloman jälkeen TYÖHÖN PALUU masennuksesta aiheutuneen sairausloman jälkeen Raija Tiainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 25.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011) Tavoitteena kehittää ja arvioida

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

KYVYT KÄYTTÖÖN -SEMINAARI 13.-14.10.2015 TAMPERE

KYVYT KÄYTTÖÖN -SEMINAARI 13.-14.10.2015 TAMPERE KYVYT KÄYTTÖÖN -SEMINAARI 13.-14.10.2015 TAMPERE Avaussanat ylijohtaja Leo Suomaa 13.10.2015 Lupaus pitäköön Me olemme yhteiskuntana edustajiemme välityksellä luvanneet itsellemme hyvinvoinnin joka edellyttää

Lisätiedot

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ TAUSTAA UusiTaito- projekti on kerännyt kansallisilta hankkeilta ja ESR- hankkeilta hankekortteja Uudenmaan alueelta vuosina 2009-2011. Korteissa

Lisätiedot

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta

Lisätiedot

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014 Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 7.2.204 Epilepsiaa sairastavien työllisyysongelmien tunnistaminen oikea työllistämisinterventio. Ei ongelmia: kohtaukset ovat

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset

Lisätiedot

Etelä Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry

Etelä Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry Etelä Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry tukea ja kuntoutusta vuodesta 1985 Yhteistyön merkitys asumis ja kuntoutuspalveluiden järjestämisessä Toiminnanjohtaja Timo Haapoja www.epsospsyk.fi Etelä

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

Kuntoutuskumppanuuden mahdollisuudet ja haasteet

Kuntoutuskumppanuuden mahdollisuudet ja haasteet Kuntoutuskumppanuuden mahdollisuudet ja haasteet Janne Jalava 1 Työ- ja toimintakonseptit historiallisessa murroksessa suomalaisissa työorganisaatioissa on tehty viimeisten kymmenen vuoden aikana enemmän

Lisätiedot