Kumppanuus ja ryhmätoiminta vanhemmuuden tukena -hanke LOPPUARVIOINTI Versio 1.0 Riikka Tiitta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kumppanuus ja ryhmätoiminta vanhemmuuden tukena -hanke LOPPUARVIOINTI Versio 1.0 Riikka Tiitta"

Transkriptio

1 Kumppanuus ja ryhmätoiminta vanhemmuuden tukena -hanke LOPPUARVIOINTI Versio 1.0 Riikka Tiitta

2 JOHDANTO Tämä raportti on yksi osa Kumppanuus ja ryhmätoiminta vanhemmuuden tukena hankkeen arviointia. Arviointiraportti on tehty hankkeen viimeisen toimintavuoden aikana ja sen tarkoituksena on ollut koota yhteen hankkeen kokemuksia toiminnan jatkon suunnittelun tueksi. Arviointia on tehty keväällä 2012 hanketyöntekijän ja toiminnanjohtajan kanssa käyttäen hyväksi Logistigal Framework -arviointityökalua. Sen avulla arviointia on suunnattu hankkeen jälkeiseen aikaan MLL Lahden yhdistyksessä ja analysoitu niitä toimenpiteitä, joita hankkeessa on kokeiltu sekä pohdittu edellytyksiä, joilla näitä toimenpiteitä voitaisiin hankerahoituksen päätyttyä toteuttaa. Tässä raportissa avataan arvioinnin yhteydessä käytyä keskustelua ja pohditaan sen perusteella toiminnan jatkoa osana MLL Lahden yhdistyksen toimintaa. Raportin liitteenä on tiivistetty esitys tehdystä Log Frame - analyysistä. Log Frame analyysin teossa lähdetään liikkeelle siitä laajemmasta tavoitteesta, johon ollaan pyrkimässä. Tässä tapauksessa laajemmat tavoitteet liittyvät MLL Lahden yhdistyksen tavoitteisiin noin 5 vuoden aikajänteellä. Tavoitteista edetään pohtimaan toiminnan logiikkaa sekä niitä mittareita ja tiedonlähteitä, joiden avulla tavoitteen toteutumista voidaan arvioida. Tämän jälkeen edetään konkreettisempiin tavoitteisiin ja toiminnan tarkoitukseen. Sen osalta avataan ydinongelmat ja edunsaajille tarjottava hyöty. Lisäksi määritetään mittarit ja tiedonlähteet tavoitteiden toteutumisen tarkastelemiseksi ja nostetaan esiin muita tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa tavoitteen toteutumiseen. Tämän jälkeen edetään yksittäisiin tuloksiin sekä niiden mittareihin ja edellytyksiin. Lopuksi kootaan yhteen konkreettiset toimenpiteet, joita tuloksiin pääseminen edellyttää ja määritetään miten niitä jatkossa tuotetaan, minkälaisilla resursseilla ja kustannuksilla niitä voidaan toteuttaa ja mitä niiden käynnistämiseksi edellytetään.

3 Toiminnan laajempi tavoite Kumppanuus ja ryhmätoiminta vanhemmuuden tukena -hankkeen viimeisen vuoden tärkeä tehtävä on ollut luoda edellytyksiä hankkeessa kehitetyn toiminnan jatkuvuudelle. Hankerahoitus on mahdollistanut monenlaisten toimintamallien kokeilemisen, mutta hankerahoituksen päättyessä on olennaista pohtia sitä, mitä elementtejä kehitetystä toiminnasta halutaan jättää osaksi yhdistyksen toimintaa ja millä edellytyksillä se tapahtuu. MLL Lahden yhdistyksen laajempana tavoitteena on yhdistyksen perustehtävän mukaisesti tukea lahtelaisten lapsiperheiden hyvinvointia. Lisäksi yhdistyksen tunnettuus sekä kumppanuus muiden toimijoiden kanssa ovat niitä laajempia tavoitteita, joihin yhdistys pitkällä aikavälillä pyrkii. Tavoitteena on myös toiminnan ja talouden tehostaminen siten, että toiminnan taloudellinen tappio pienenee. Nämä olivat niitä laajempia tavoitteita, joiden pohjalta lähdettiin analysoimaan hankkeen toimintoja. Pitkällä aikavälillä näiden laajempien tavoitteiden tuottamat hyödyt on jaoteltavissa kolmeen ulottuvuuteen. Perheiden ja lasten hyvinvointi tai pahoinvoinnin väheneminen on se inhimillinen tavoite, johon MLL yhdistyksenä pyrkii vaikuttamaan. MLL Lahden yhdistyksen toiminta on ennaltaehkäisevää toimintaa, joka parhaimmillaan tuottaa yhteiskunnallista hyötyä korjaavien palveluiden tarpeen vähentymisen myötä. Yhdistyksen toiminnan edellytyksenä on taloudellinen vakaus ja tunnettuus arvostettuna yhteistyötahona. Nämä ovat itsessään tavoitteita, mutta toisaalta myös edellytyksiä sille, että yhdistys voi toteuttaa perustehtäväänsä pitkäjänteisesti ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Näiden tavoitteiden toteutumisen indikaattorit voidaan laajasti katsottuna löytää sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön liittyvistä indikaattoreista, mutta yhteyden osoittaminen on mahdotonta. Yhdistyksen talouden vakauttamisen ja tunnettuuden indikaattorit löytyvät toiminnan taloudellisesta tuloksesta, jäsenmäärän kehityksestä sekä yhteistyöpyyntöjen määristä. Myös kävijämäärät yhdistyksen toiminnassa osoittavat toiminnan päässeen laajempiin tavoitteisiinsa. Nämä indikaattoritiedot saadaan yhdistyksen tilinpäätöksestä, jäsenrekisteristä sekä toimintakertomuksista. Lisäksi viitteitä tavoitteiden toteutumisesta saadaan myös kouluterveyskyselyiden sekä MLL:n valtakunnallisten kyselyiden avulla.

4 Toiminnan keskeinen tavoite ja tarkoitus Seuraavaksi siirrytään tarkastelemaan niitä tavoitteita, joita hankkeessa kehitetyillä toiminnoilla on suhteessa laajempaan yhdistyksen tavoitteeseen. Toiminnot jaoteltiin kolmeen erilaiseen kokonaisuuteen niiden tavoitteen ja tarkoituksen mukaan. Ryhmätoiminta sisältää ammatillisesti ohjatut vertaisryhmät, harrastusryhmät ja vapaaehtoistoiminnan. Ammatillinen toiminta on esimerkiksi avointa päiväkotitoimintaa ja tapahtumatuotantoa, joiden osalta on tarkoitus selvittää myös mahdollisuutta laajentaa toimintaa alueellisesti Lahtea laajemmalle alueelle. Tapahtumatuotannon osalta kyseeseen tulisivat erilaiset lastentapahtumat ja konsertit, joilla voidaan tehdä varainhankintaa ja lisätä yhdistyksen tunnettuutta. Kumppanuus tarkoittaa strategista kumppanuutta ja yhdessä tekemistä muiden toimijoiden kanssa. Lisäksi yhtenä tavoitteena nousi esiin jäsenmäärän kasvattaminen. Jäsenmäärän kasvun voisi nähdä myös indikaattorina sille, että yhdistys on tunnettu ja toteuttaa onnistuneesti perustehtäväänsä. Jäsenmäärän kasvu voi kuitenkin olla tavoite sinällään, kuten tässä tapauksessa todettiin. Tämä ei ylipäänsä ole hankkeeseen sidoksissa oleva asia vaan yhdistyksen strateginen linjaus. Toisaalta myös hankkeella on ollut yhdistystoiminnan kehittämiseen ja sitä kautta jäsenistöön liittyviä tavoitteita, joten myös tämä tavoite haluttiin nostaa esiin. Näiden laajempien tavoitteiden avulla pyritään siis osaltaan pääsemään siihen laajempaan tavoitteeseen, joka yhdistyksellä pitkällä aikavälillä on. Edellä mainittujen tavoitteiden kohdalla pyritään tuottamaan hieman erilaisia hyötyjä. Ryhmätoiminnan tarkoituksena on tukea lapsiperheiden arjessa jaksamista ja selviytymistä. Myös vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tukeminen on yksi selkeä hyöty ryhmätoiminnasta. Näiden onnistumisen indikaattorina on osallistumisaktiivisuus ja osallistujamäärät toiminnassa. Lisäksi osallistujien kokemukset toimivat indikaattorina siitä hyödystä, jota ryhmätoiminnoilla parhaimmillaan saavutetaan. Nämä tiedot saadaan kävijämäärien lisäksi osallistujien palautteesta, jonka avulla subjektiivisia hyötykokemuksia voidaan mitata. Ammatillisen toiminnan hyödyt ovat yhdistyksen näkökulmasta lähinnä taloudellisia. Myös alueellinen laajeneminen voidaan perustella tätä kautta. Toiminnan volyymin

5 - 5 - kasvattaminen palvelee taloudellista tarkoitusta. Luonnollisesti MLL Lahden yhdistyksen ammatillinen toiminta tähtää siihen samaan hyötyyn, johon yhdistyksen toiminta ylipäänsä tähtää eli lapsiperheiden hyvinvoinnin turvaamiseen. Taloudellinen hyöty, kuten kumppanuuskin, ovat tavallaan edellytyksiä sille, että perustehtävää voidaan toteuttaa. Kohderyhmän näkökulmasta ammatillisella toiminnalla voidaan tuottaa hyötyä tarjoamalla joustavia palveluita erilaisiin lapsiperheiden elämäntilanteisiin ja näin voidaan tukea perheiden arkea. Näiden toimintojen osalta toteutumisen ja onnistumisen indikaattorit ovat taloudellisia. Riittävät osallistujamäärät ja toiminnan taloudellinen kannattavuus ovat indikaattoreita näiden toteutumisen arvioimiseksi. Lisäksi myös näiden osalta palveluiden käyttäjien palaute toimii indikaattorina palvelun hyödyllisyydestä. Kumppanuuden toteutumisessa hyötynä on päällekkäisyyksien poistaminen eri toimijoiden toiminnan osalta. Näin voidaan turvata itse kullekin toimijalle parhaat mahdolliset toimintaedellytykset. Kumppanuuden avulla on mahdollista arvioida sitä millaisiin tarpeisiin kunkin toimijan on mahdollista vastata. Kumppanuuden tulee lähtökohtaisesti tuoda lisäarvoa jokaisen omalle toiminnalle ja parhaimmillaan se tuottaa molemminpuolista hyötyä. Kumppanuus on tietysti nähtävissä paitsi itsenäisenä tavoitteena myös keinona päästä tavoitteeseen. Kumppanuus on parhaimmillaan eri toimijoiden vahvuuksien yhdistämistä siten, että kohderyhmä eli lapsiperheet hyötyvät siitä. Näin ollen kumppanuutta voidaan tarkastella joko itse tavoitteena tai yhtenä keinona päästä muihin tavoitteisiin. Hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut kumppanuuden kehittäminen, joten tässä yhteydessä sitä tarkastellaan itsenäisenä tavoitteena. Kumppanuus tuottaa parhaimmillaan hyötyä myös sitä kautta, että se antaa mahdollisuuksia toimintojen tehostamiseen yhteistyössä esimerkiksi vapaaehtoisten yhteisen rekrytoinnin myötä. Tätä hankkeessa on pyritty edistämään, mutta se ei ole onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla. Vapaaehtoisten rekrytoinnin osalta toimijoiden välillä vallitsee tietynasteinen kilpailutilanne. Potentiaalisia vapaaehtoisia on rajallinen määrä ja kaikki toimijat luonnollisesti toivovat saavansa itselleen tarvittavan määrän sitoutuneita vapaaehtoisia. Toki on tärkeää, että kaikki toimijat löytävät juuri omasta toiminnastaan kiinnostuneet vapaaehtoiset, mutta yhteinen rekrytointi vaatii myös selkeää tuotteistamista oman vapaaehtoistoiminnan osalta ja profiloitumista suhteessa muihin toimijoihin. Millä houkutellaan vapaaehtoiset juuri oman toiminnan pariin ja toisaalta onko ylipäänsä vapaaehtoistoiminta sellaista toimintaa, johon aktiivisesti rekrytoidaan osallistujia?

6 - 6 - Hankkeen aikana kumppanuuden tai yhdessä tekemisen yhdeksi tärkeimmäksi hyödyksi on noussut toiminnan jatkuvuuden mahdollistaminen tilakysymyksiin liittyvän yhteistyön osalta. Perhekahviloita ja muuta toimintaa on järjestetty hyvin pitkälti yhteistyötahojen tiloissa. Tämäntyyppinen, hyvin käytännönläheinen, yhteistyö on tuottanut hankkeen näkökulmasta paljon hyötyä ja hyöty on ollut molemminpuolista. Esimerkiksi alueelliset kirjastot ovat hyötyneet perhekahvilatoiminnasta kävijämäärien kasvun myötä. Toisaalta toiminta on saatu vakiinnutettua, kun on ollut käytössä toimiva tila asuinalueelta. Tällainen yhteistyö onkin hankkeen kokemusten perusteella osoittautunut erittäin toimivaksi. Kumppanuuden toteutumisen tai onnistumisen indikaattoreita on koko hankkeen ajan pohdittu. Kumppanuuden onnistumisen mittaaminen on erityisen haastavaa, koska kumppanuus on ollut paitsi toimintatapa myös tavoite itsessään. Hankkeessa henkilövaihdokset ja kumppanuuden henkilöityminen ovat olleet haasteina kumppanuudelle ja sen arvioimiselle. Mistä onnistuneen kumppanuuden tunnistaa? Kumppanuuden käytännön toteutumista ja sisältöä voidaan arvioida esimerkiksi kumppanirekisterin tai asiakkuudenhallintajärjestelmän avulla. Se edellyttäisi kumppanuuden ja siihen liittyvien toimenpiteiden jatkuvaa kirjaamista. Se edellyttää myös kumppanuuden ja yhteistyön tarkkaa määrittämistä. Mikäli kumppanuus ymmärretään molemminpuolisena hyötynä, edellyttää se myös kumppanin näkemyksen huomioimista määrittelyssä. Kumppanuuden onnistumisen indikaattoreina voidaan pitää sitä, että yhteistyön tekeminen helpottuu ja saadaan myös uusia yhteistyöpyyntöjä. Kumppanuuden onnistumisen osoituksena on myös kokemus hyödystä, jota kumppanuuden kautta on saavutettu. Näitä indikaattoreita voidaan löytää yhteistyön toteutumisesta. Mikäli aikaisemman yhteistyötahon kanssa suunnitellaan uutta yhteistyötä, voisi tätä pitää osoituksena yhteistyön onnistumisesta. Yhteistyö, josta kaikki osapuolet kokevat hyötyvänsä on niin ikään selkeä merkki kumppanuuden onnistumisesta. Myös uusia konkreettisia yhteistyöaloitteita voidaan pitää osoittimena kumppanuuden toteutumisesta. Tässä yhteydessä täytyy kuitenkin määritelmällisesti erottaa toisistaan todelliset yhteistyöavaukset ja erilaiset kutsut yhteistyöfoorumeille, joista ei välttämättä seuraa mitään konkreettista.

7 - 7 - Seuraavaksi pohdittiin niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat edellä mainittujen tavoitteiden toteutumiseen, mutta jotka eivät ole hankkeen tai hanketyöntekijöiden hallittavissa. Tämä toimii Logistigal Framework -työkalussa eräänlaisena riskianalyysinä. Siinä vastataan kysymykseen: mitä muuta tarvitaan laajemman tavoitteen edistämiseksi? Mitkä ovat niitä ulkopuolisia tekijöitä, joiden toteutuminen on ehtona tavoitteisiin pääsemiselle. Ensimmäisenä tällaisena tekijänä esiin nousee MLL:n laajemmat suunnitelmat ammatillisesti ohjatun vertaisryhmätoiminnan osalta. Sekä piirijärjestöllä että kattojärjestöllä on suunnitelmia uudistaa ammatillisesti ohjatun vertaistoiminnan mallia. Nämä uudistukset vaikuttavat osaltaan myös MLL Lahden yhdistyksen suunnitelmiin tämän toiminnan osalta. Mikä on Lahden yhdistyksen rooli valtakunnallisen ja piiritason suunnitelmissa? Kumppanuuden osalta on löydettävissä monia tekijöitä, jotka vaikuttavat kumppanuuden toteutumiseen. Yhtenä merkittävänä tekijänä, joka hankkeenkin aikana on käynyt selkeästi ilmi, on kumppanuuden henkilöityminen. Kumppanuus käynnistyy henkilökohtaisten kontaktien kautta. Nämä kontaktit ovat usein henkilösidonnaisia. Samoin henkilösidonnaista on usein myös se, jos kumppanuus ei käynnisty. Toisaalta kumppanuuteen liittyy hyvin monenlaisia ja -tasoisia foorumeita. Joskus ratkaisevassa asemassa voi olla se, että on oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Käytettävissä olevat resurssit ovat kuitenkin rajallisia, joten useimmiten yksilö- ja organisaatiotasolla on tehtävä rajauksia sen suhteen mille foorumeille kukakin osallistuu ja kuinka usein. Olemassa olevat hankkeet tekevät jatkuvasti erilaisia toimenpiteitä kumppanuuden edistämiseksi tai toisaalta estämiseksi. Mitä enemmän kumppanuudelle aukeaa uusia foorumeita, sitä enemmän eri tahot joutuvat tekemään priorisointia ja käyttämään aikaa sen pohtimiseen, mihin osallistuminen on välttämätöntä ja mikä vähemmän tarpeellista. Sen seurauksena eri foorumit kokoontuvat erilaisilla kokoonpanoilla ja jatkuvuus ei välttämättä aina toteudu parhaalla mahdollisella tavalla. Kuten aikaisemminkin todettiin, kumppanuus on paitsi keino päästä muihin tavoitteisiin myös tavoite sinällään. Tästä nouseekin kysymys siitä onko kumppanuuden ensisijaisena tarkoituksena tukea tai palvella toimijoita vai asiakkaita? Pyritäänkö kumppanuuteen siksi,

8 - 8 - että kumppanit saisivat siitä hyötyä omaan toimintaansa vai siksi, että kohderyhmä saisi parempia palveluita ja voisi paremmin? Ja onko tästä toimijoiden kesken yhteisymmärrys? Hankkeen näkökulmasta kumppanuuteen liittyvänä haasteena on myös työnjako yhdistyksen sisällä. Kumppanuudessa on erotettavissa käytännön toimintaan kytkeytyvä kumppanuus ja strateginen kumppanuus. Kenen vastuulla eri tasojen kumppanuudet ovat ja onko tästä olemassa yhteinen näkemys. Kuka määrittää keskeisimmät strategiset kumppanit ja kumppanuuden ylläpitämiseen liittyvät toimenpiteet? Mikä on hanketyöntekijöiden, toiminnanjohtajan ja luottamushenkilöiden rooli kumppanuuden toteuttamisessa? Tämä on asia, joka voi jatkossa olla tarpeen määrittää ja avata, jotta ohjeistus kumppanuuden osalta on selkeä ja yksiselitteinen. 4. Konkreettiset tulokset ja palvelut Seuraavaksi siirrytään konkreettisiin tuloksiin, joita tavoitteiden ja tarkoitusten saavuttaminen edellyttää. Näitä tarkasteltiin suhteessa edellä esiin tuotuihin laajempiin kokonaisuuksiin. Mitä konkreettisia tuloksia tarvitaan, että päästään tavoitteisiin. Ammatillisesti ohjatun vertaisryhmätoiminnan osalta näitä tuloksia ovat perhekahvilat ja isä-lapsiryhmät. Ammatillisesti ohjattua toimintaa ovat vauvaryhmät, loruleikkiryhmät ja liikuntaleikkiryhmät. Vapaaehtoistoimintaa ovat neulontanurkka sekä kylämummo- ja vaaritoiminta. Toiminnan funktiona on toimintamuodosta riippuen tarjota eri-ikäisten lasten vanhemmille tukea arkeen tai tarjota erilaista harrastustoimintaa virikkeeksi lapsille ja perheille. Konkreettisten tulosten osalta tarkastellaan seuraavaksi indikaattoreita. Tässä vaiheessa määritettiin myös toiminnan volyymia sen arvioimiseksi, minkälaisilla resursseilla toimintaa jatkossa voitaisiin toteuttaa. Ammatillisesti ohjatun vertaisryhmätoiminnan osalta päädyttiin vuositasolla seuraaviin määriin käynnissä olevaa toimintaa: perhekahviloita 10 kappaletta, isä-lapsiryhmiä 2 tai enemmän sekä vauvaryhmiä 1 kappale. Harrastustoiminnan osalta tavoitteena on 30 ryhmää vuositasolla. Näiden tulosten osalta indikaattorit ovat suoraan toiminnan määrissä. Toiminnan olemassa oleminen ja riittävä osallistujamäärä ovat suoraan niitä mittareita, joilla voidaan osoittaa tuloksen toteutuminen.

9 - 9 - Tarkasteltaessa niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat näiden tulosten syntymiseen, mutta eivät ole suoranaisesti hankkeen vaikutuspiirissä esiin nousee kaksi asiaa. Alueellisuus eli toiminnan toteuttaminen yhteistyössä muiden MLL:n paikallisyhdistysten kanssa nousee yhtenä näkökulmana toimintaan. Toisaalta toiminnan toteutuminen edellyttää työntekijää, joka koordinoi ja ohjaa toimintaa. Nämä tekijät on siis huomioitava tarkastelussa. Kumppanuuden osalta tulokset, joilla päästään laajempiin tavoitteisiin, ovat enemmän strategisia kuin konkreettisia. Ensimmäisenä on oltava selkeä näkemys siitä, mihin kumppanuudella pyritään. Tämä tarkoittaa nimenomaan yhdistyksen ja hankkeen sisäistä näkemystä. Kumppanuuden eri tasojen hahmottaminen ja kumppaneiden asettaminen tiettyyn tärkeysjärjestykseen on asia, jonka tulee toteutua kumppanuuteen pyrittäessä. Kumppanuuden osalta nämä tulokset ja niihin liittyvät edellytykset nousevat hankkeen kokemuksista. Hankkeen toiminta-aikana kumppanuuden eteen on tehty monenlaisia avauksia ja kumppanuuden haasteet ovat kulminoituneet pitkälti erilaisiin näkemyksiin kumppanuudesta sekä siihen, että kumppanuus edellyttää priorisointia. Kumppaneiden priorisointi tai tärkeysjärjestykseen laittaminen ei kuitenkaan ole hankkeen tehtävä, vaan laajempi koko yhdistystä koskeva asia. Mihin tarpeisiin tuloksilla sitten vastataan ja mitä ongelmia niiden avulla ratkotaan kumppanuuden osalta? Kumppanuuden määrittely ja priorisointi edellyttää asiakaskunnan tuntemusta ja tietoisuutta asiakkaiden tarpeesta, jotta kumppanuuden avulla voidaan hyödyttää asiakkaita. Lisäksi kumppanuudesta syntyy taloudellista ja toiminnallista hyötyä yhdistykselle. Kumppanuus tuottaa parhaimmillaan hyötyä silloin, kun löydetään oikea ostaja ja käyttäjä erilaisille palveluille. Tämä edellyttää kumppaneiden tuntemista. Strategisesti merkittävässä roolissa on kuntakumppani, sillä kunta on potentiaalinen palvelun ostaja. Yhteinen tuotekehittely strategisten kumppaneiden kanssa hyödyttää molempia osapuolia. Kumppanuuden toteutuminen on nähtävissä siitä, että kumppanuuden osalta yhdistyksessä on olemassa selkeä strateginen linjaus, jota noudatetaan kaikessa toiminnassa. Strategiset kumppanit on määritetty ja yhdistyksen sisällä on yhteisymmärrys kumppaneiden tärkeysjärjestyksestä. Kumppanuuden toteutuminen näkyy myös siinä, että yhdistyksen palveluilla on maksaja sekä käyttäjäkunta, jonka tarpeeseen palvelu vastaa.

10 Jäsenmäärän kasvattaminen nostettiin aikaisemmin esiin yhtenä tavoitteena. Siihen liittyvien tulosten määrittäminen on hankkeen näkökulmasta haasteellista. Hankkeen aikana on kokeiltu esimerkiksi erilaisten jäsenetujen tarjoamista, mutta sillä ei ole ollut nähtävissä merkitystä jäsenmäärän kasvun kannalta. Yhtenä konkreettisena tekona jäsenmäärän kasvattamiseksi voisi olla yksinomaan jäsenistölle suunnatun toiminnan järjestäminen tai jonkinlainen jäsenyyteen perustuva etu toimintaan osallistumisessa. Tämäntyyppisten toimenpiteiden suunnittelu ja toteuttaminen kuuluu kuitenkin lähtökohtaisesti yhdistyksen strategisten linjausten piiriin, joten niihin ei tässä yhteydessä paneuduta sen syvemmin. 5. Toimenpiteet tuloksiin pääsemiseksi Seuraavaksi siirrytään niihin toimenpiteisiin, resursseihin ja kustannuksiin, joilla voidaan toteuttaa edellä mainittuja tuloksia ja pyrkiä määriteltyihin tavoitteisiin. Hankkeessa kerättyjen kokemuksien perusteella arvioidaan seuraavaksi niitä toimenpiteitä ja resursseja, joilla toimintoja voitaisiin jatkossakin toteuttaa. Toimenpiteet jakautuvat ryhmätoiminnan edellyttämiin toimenpiteisiin ja kumppanuuden kehittämisen edellyttämiin toimenpiteisiin. Ammatillisesti ohjatun vertaisryhmätoiminnan ylläpitäminen edellyttää seuraavia toimenpiteitä: vapaaehtoisten rekrytointi, perehdytys ja koordinointi sekä vapaaehtoisten tukipalvelut, huolto ja kannustus. Nämä edellyttävät vapaaehtoistoiminnan ymmärtämistä ja osaamista, jotta vapaaehtoiset saadaan mukaan ja he sitoutuvat toimintaan. Lisäksi tarvitaan tilat ja materiaalit sekä ammattilainen käynnistämään toimintaa. Tilat toimintaan saadaan lähtökohtaisesti kumppanuuden kautta ja muut toimenpiteet toteutetaan ammatillisena työnä. Käytännössä tämä tarkoittaa yhden täysiaikaisen työntekijän työpanosta, jota tarvittaessa voitaisiin jakaa myös alueelle. Tilojen osalta edellytyksenä on, että työntekijä neuvottelee kumppaneiden kanssa tilojen käytöstä. Yhden työntekijän kokoaikainen palkkaaminen maksaa noin euroa vuodessa. Harrastustoimintaan liittyviä toimenpiteitä ovat toiminnan markkinointi, ilmoittautumisten koordinointi ja ohjaajien rekrytointi. Toiminnan tilastointi ja laadun ylläpitäminen ovat niin

11 ikään tähän toimintaan kuuluvia toimenpiteitä samoin kuin tilojen hankkiminen. Nämä toteutetaan ammatillisena työnä, mutta siten että ne voidaan hoitaa myös muun työn ohella. Vuositasolla tämä edellyttäisi arviolta noin 3 kuukauden työnpanosta, jonka kustannukset ovat noin euroa. Myös harrastustoiminnassa tilat järjestetään osittain kumppaneiden tiloja käyttämällä. Osa harrastusryhmistä toteutetaan MLL Lahden yhdistyksen omissa tiloissa. Vapaaehtoistoiminnan toteuttaminen edellyttää paitsi vapaaehtoisia, myös koordinointia, materiaaleja ja tiloja. Koordinointi sisältää esimerkiksi vapaaehtoisten tekemien tuotteiden toimittamista neuvoloihin ja tilojen varaamista vapaaehtoisryhmien käyttöön. Nämä toteutetaan ammatillisena työnä, mutta ne toteutuvat muun toiminnan ohella. Vapaaehtoisryhmillä on ollut käytössä MLL:n vuokratilat. Tämä toiminta voidaan toteuttaa osana ammatillisen vertaisryhmätoiminnan ohjaajan työnkuvaa. Varsinaisiksi kustannuksiksi jää näin ollen materiaalikulut tarvittavan materiaalin osalta. Kumppanuuteen liittyvänä toimenpiteenä esiin nousi tarve strategiselle linjaukselle ja ohjaukselle kumppanuuden osalta. Ryhmätoiminnan tilojen käytön osalta tavoitteena on olemassa olevan yhteistyön säilyttäminen, koska yhteistyö tuottaa hyötyä molemmille osapuolille. Kumppanuuteen liittyvät strategiset linjaukset liittyvät käynnissä olevaan strategiatyöhön ja lähtökohtaisesti ne ovat hallituksen ja toiminnanjohtajan toimintaaluetta. Hanketyöntekijöiden rooli liittyy lähinnä olemassa olevan käytännön yhteistyön ylläpitämiseen ja kumppanuuden rakentamiseen yhdessä hallituksen ja toiminnanjohtajan kanssa. Mitä muuta tulosten saavuttaminen edellyttää? Tähän kysymykseen on monia vastauksia, jotka nostavat esiin eritasoisia haasteita toiminnan toteuttamisessa. Ensimmäisenä haasteena on maksajan löytyminen toiminnalle. Toiminta pitää myydä potentiaalisille ostajille, joka edellyttää konkreettista myyntityötä ja kunnissa kiertämistä. Ostajatahojen tulisi hahmottaa, että ammatillisesti ohjattu vertaisryhmätoiminta on kustannustehokas tapa tuottaa palvelua. Kilpailutukseen liittyvät kysymykset on huomioitava, kun tarjotaan palvelua julkisella rahalla ostettavaksi. Lisäksi kuntarakenteen muutokset ja kuntien taloudellinen tilanne ovat vaikuttamassa siihen, löytyykö palvelulle ostaja.

12 Palveluntarjoajan näkökulmasta olisi tärkeää, että tuotekehittelyä voitaisiin tehdä yhdessä ostajatahon kanssa, mutta onko ostaja siihen halukas? Toiminnan reunaehtoja ovat myös vapaaehtoisten löytyminen, joka ei lähtökohtaisesti ole taattua. Vapaaehtoisia on löytynyt hankkeen aikana myös uudenlaisia väyliä pitkin. Ylipäänsä vapaaehtoisten löytäminen on haastavaa ja vaatii oikeanlaisen ihmisen rekrytoimaan vapaaehtoisia. Harrastusryhmien kohdalla haasteena on ryhmänvetäjien löytäminen sekä se, että toimintaan saadaan riittävä määrä maksavia osallistujia. Kumppanuuteen liittyviä reunaehtoja on jo aikaisemmin tuotu esiin useita. Yhtenä haasteena ovat kumppanuuden osalta edellä mainitut kuntatalouteen liittyvät haasteet. MLL Lahden yhdistyksessä kumppanuutta ja ryhmätoimintaa on kehitetty hanketoiminnan avulla. Hanketoiminta on tarjonnut hyviä mahdollisuuksia kokeilla erilaisia toimintamuotoja ja kumppanuuden edistämisen tapoja. Toisaalta hanketoimintaan liittyy kuitenkin myös haasteita, jotka osaltaan hankaloittavat toiminnan jatkoa. Jonkinlainen hankeähky lienee tänä päivänä aika yleistä sekä hankkeiden toteuttajien että yhteistyötahojen osalta. Se näkyy haluttomuutena ostaa palveluita, joita hankkeissa toteutetaan ns. ilmaiseksi. Hanketoiminta on myös saanut suuren roolin peruspalveluiden tuotannossa ja se tuo haasteita kumppanuuden kehittämiselle toimijoiden kesken sekä suhteessa kuntatoimijoihin. 6. Edellytykset hankkeen viimeiselle vuodelle Logistical Framework -työkalussa määritetään lopuksi ne edellytykset, että kehikkoon kirjatut toiminnot voivat käynnistyä. Tässä tapauksessa viimeinen kysymys oli se, mitä vaaditaan että hankkeessa käynnistynyt toiminta jatkuu. Tarkoituksena oli siis määrittää mitä hankkeen viimeisen vuoden aikana tulee tehdä tai saada aikaan, jotta hankkeen toiminta jatkuu vuonna Ensimmäisenä todettiin, että jo syksyn 2012 aikana tulisi löytää toiminnalle maksaja, jonka turvin voidaan palkata työntekijä toimintaa jatkamaan. Mikäli ammatillinen ohjaus puuttuu vertaisryhmätoiminnasta, toiminta todennäköisesti hiipuu pikkuhiljaa pois. Lyhyellä aikavälillä näyttää siltä, ettei ole todennäköistä saada kuntaa rahoittamaan toimintaa, joten

13 ensisijaisena ratkaisuna pyritään vuoden 2012 aikana varmistamaan hankerahoitus, joka mahdollistaa toiminnan jatkon. Kuntakumppanuus on kuitenkin ratkaisu toiminnan jatkuvuuteen pidemmällä aikavälillä. Tämän hetken ongelmana on se, että on olemassa tuote, mutta ei aikaa sen myymiseen potentiaalisille ostajille. Toiminnan jatkuminen halutulla volyymilla edellyttää työntekijää, joka voi ottaa kevään 2013 aikana aktiivisesti yhteyttä potentiaalisiin vapaaehtoisiin. Tämä tapahtuu olemalla mukana yhteisissä rekrytointitilaisuuksissa ja toisaalta myös toiminnan kautta, sillä hyvä toiminta puhuu puolestaan. Työntekijän työpanos on edellytyksenä sille, että ryhmiä on käynnissä enemmän kuin muutama. Ja rahoitus puolestaan ratkaisee sen, onko työntekijä mahdollista palkata ammatillisesti ohjattua vertaisryhmätoimintaa varten. Harrastusryhmien sekä vapaaehtoisten vetämien ryhmien osalta toiminta voi jatkua nykyisellään olemassa olevan henkilökunnan toimesta. Harrastustoiminta edellyttää toiminnan markkinointia, jotta osallistujia on riittävästi ja vapaaehtoisten vetämien ryhmien edellytyksenä on pienimuotoinen ohjaus, joka ei vaadi ns. omaa työntekijää. Kumppanuus ja sen edistämiseen liittyvät toimenpiteet ovat jatkossa yhdistystason asioita ja näin ollen niiden eteenpäin vieminen on toiminnanjohtajan ja luottamushenkilöiden käsissä. Hankkeessa on kumppanuuden osalta tehty hyviä avauksia, joiden myötä on noussut esille monia kehittämiskohtia, joista yhdistys voi jatkossa oppia. Kumppanuuden osalta strategisen linjauksen ja ohjauksen tarpeet sekä niistä seuraava kumppanuuksien priorisointi ovat niistä selkeästi tärkeimpiä. 7. Yhteenveto Edellä esiin tuodut tavoitteet, toimenpiteet, edellytykset ja reunaehdot on koottu Kumppanuus ja ryhmätoiminta vanhemmuuden tukena -hankkeesta sen toiminnan aikana saatujen kokemusten pohjalta. Hankkeen onnistumisia ja haasteita on aikaisemmin tuotu esiin hankkeen väliarviointien yhteydessä ja niiden pohjalta hankkeen toimintaa on pyritty tarpeen mukaan muuttamaan. Henkilöstövaihdoksiin, toiminnan dokumentointiin, kumppanuuteen ja moniin muihin hankkeen aikana esiin nousseisiin haasteisiin ei ole olemassa lopullisia ratkaisuja eikä hankkeen viimeisen vuoden aikana voida korjata

14 sellaisia virheitä, jotka on tehty hankkeen alkuvuosina. Niihin ei myöskään ole tarkoituksenmukaista tässä vaiheessa palata. Hankkeen viimeisen vuoden tavoitteena on, kuten hankkeissa aina, pohtia sitä miten hankkeen onnistumiset saadaan osaksi hankeorganisaation pysyvää toimintaa ja miten hankkeen esiin tuomat karikot voidaan vastaisuudessa välttää. Tähän tavoitteeseen on pyritty tässä raportissa. Lopuksi on syytä tuoda esiin vielä muutamia huomioita, jotka hankkeessa on tehty ja jotka nousivat esiin loppuarvioinnin yhteydessä. Hanketoimintaan liittyy tiettyjä haasteita, jotka ovat nousseet esiin tämänkin hankkeen aikana. Iso kehittämishanke on organisaatiolle aina suuri mahdollisuus. Toisaalta se tuo väistämättä myös organisaatiomuutoksia, joihin on hankala etukäteen valmistautua. MLL Lahden yhdistyksen toiminnalla on pitkät perinteet ja toiminta on ollut pienimuotoista ja rajattua. Kehittämishanke haastaa organisaation toimintatavat ja tuo uusien työntekijöiden myötä organisaatioon uudenlaisia näkökulmia. Tämä on hallinnollisesti iso muutos ja edellyttää hallinnoijalta notkeutta. Toisaalta se edellyttää selkeää näkemystä siitä, mikä on kehittämishankkeen rooli hallinnoivan organisaation perustehtävässä. Hanke, joka mahdollistaa erilaiset kokeilut nostaa esiin kysymyksen siitä, mitä hankkeen puitteissa voi ja kannattaa kokeilla ja mitä ei. Miten hanketoiminta pysyy linjassa emoorganisaation toiminnan kanssa, jotta hankkeen tuottama tulos voi jäädä elämään hankkeen jälkeenkin? Tämä edellyttää hallinnoijalta selkeää näkemystä ja toimeksiantoa sen suhteen, mitä hankkeelta halutaan. Toisaalta kehittämistoiminnan ja työntekijöiden täytyy ymmärtää organisaation perustehtävä ja sitoutua siihen. Hyvänkään idean perässä ei aina voi lähteä etenemään, jos ei se ole emo-organisaation intressien mukainen. Tämä edellyttää tiivistä vuoropuhelua luottamushenkilöiden, työntekijöiden ja hanketyöntekijöiden kesken. Erityisen merkittävään rooliin nousee tällöin hanketyöntekijöiden työnjako ja työnjako suhteessa muuhun organisaatioon. Hankesuunnitelma, joka antaa melko vapaat toimintamahdollisuudet on laajassa ideologiassa myös haaste. Hanketoiminnan haaste on lisäksi se, että hanketyöntekijät ovat usein ensisijaisesti kiinnittyneet hankkeeseen eivätkä emo-organisaatioon sinällään. Tämä tuo toiminnan

15 jatkuvuudelle suuria haasteita, joita myös tässä hankkeessa on jouduttu ratkomaan. Sen arvioiminen, olisiko nämä haasteet ollut mahdollista kokonaan välttää, on arvuuttelua. Selvää on, että monta asiaa olisi tässäkin hankkeessa voitu tehdä toisin. Olisiko niillä hankkeen kokonaisuuden kannalta ollut ratkaisevaa merkitystä, on mahdotonta sanoa. Hanke on kuitenkin tuottanut selkeästi lapsiperheiden kysyntään vastaavia uudenlaisia ryhmätoimintamuotoja ja siten lunastanut paikkansa. Hankkeen viimeisen vuoden puolivälissä on myös olemassa selkeä näkemys siitä, miten hankkeessa kehitetyt toiminnot voisivat jäädä elämään osaksi emo-organisaation toimintaa ja millä edellytyksin tämä voisi tapahtua. Lisäksi esiin on noussut monia tärkeitä näkökulmia, joiden avulla MLL Lahden yhdistys voi jatkossa valmistautua mahdollisiin tuleviin kehittämishankkeisiin ja kehittää toimintaansa eri osa-alueilla perustehtävänsä mukaisesti.

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa

Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa Tiedosta hyvinvointia 1 Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa Liisa Heinämäki Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Lapsivaikutusten arviointi kaikissa lapsia koskevissa yhteiskunnallisissa

Lisätiedot

Mallia työhön, työn malleja

Mallia työhön, työn malleja Mallia työhön, työn malleja Työllisty järjestöön -hankkeen hankekuvaus vuosille 2011 2013 Hankekuvaus lyhyesti Taustaa Työllisty järjestöön hanke on tarjonnut arvokasta työtä lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Asiakas/ kumppanuus ja toimintaympäristö Ryhmä 1 ja 5 (opponoi) Kasvatuskumppanuuden toteutuminen vauvasta

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen

Vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen Vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen Espoon Vapaaehtoisverkoston näkökulmasta Tiina Nurmenniemi Espoon Järjestöjen Yhteisö ry Santra-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö ry Vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke

Lisätiedot

Asiakaslähtöinen arviointi lasten ja perheiden palveluissa 7.5.2009 bikva mallin

Asiakaslähtöinen arviointi lasten ja perheiden palveluissa 7.5.2009 bikva mallin Asiakaslähtöinen arviointi lasten ja perheiden palveluissa 7.5.2009 bikva mallin mukaan Keskustelun teemoina : ryhmätoiminta kotikäynti psykososiaalinen tuki yhteistoiminta Asiakkaat mitä pitävät myönteisenä

Lisätiedot

Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa. Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely

Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa. Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely Mihin tarvitaan toiminnan suunnittelua? Onhan sitä ennenkin selvitty. Jokainen etenee omaan tahtiinsa.

Lisätiedot

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU 1 SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Se on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi

Lisätiedot

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Business Arena 10 ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Opas hankkeiden tuloskortin hyödyntämiseen versio 6/2014 Business Arena Hankkeiden tuloskortti on rakennerahastohankkeiden parissa toimivien

Lisätiedot

Uudenmaan piiri. Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6

Uudenmaan piiri. Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6 Uudenmaan piiri Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6 Ohjelma Tervetuloa Tietoa Yhdessä vanhempana - toiminnasta Perustietoa parisuhteesta Tauko Toimintamallien esittely Ryhmätyöskentelyä Jatkosta

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI HAKEMUS KKI-KEHITTMISHANKKEEKSI TIEDOT HAKIJASTA Hakijayhteisön nimi: Mallilan Yritys Hakijayhteisön rekisteritunnus: 123456-1 Hakijayhteisön osoite: Mallilankuja 11 a 1 Postinumero: 12340 Postitoimipaikka:

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

Järjestöbarometri 2013

Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri Julkaistu vuosittain vuodesta 2006, Järjestöbarometri 2013 järjestyksessään kahdeksas Barometri kertoo vuosittain ajankohtaiset tiedot sosiaalija terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,

Lisätiedot

Suomen MS liitto ry STRATEGIAN TOIMEENPANO OHJELMA VUOSILLE 2012 2014

Suomen MS liitto ry STRATEGIAN TOIMEENPANO OHJELMA VUOSILLE 2012 2014 Suomen MS liitto ry STRATEGIAN TOIMEENPANO OHJELMA VUOSILLE 2012 2014 2 Suomen MS liitto ry:n strategian toimeenpano ohjelma vuosille 2012 2014 Strategiakauden 2009 2014 tärkeimmät päämäärät: Vahvat jäsenyhdistykset

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta. Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi

Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta. Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi Uusi Kirjastolaki ja asetus 1.1.2017 OKM 2014 kirjastopäivät / Maija Berndtsonin esiselvitys on hänen näkemys,

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Haasteet: asiakas & kumppanuus Asiakkuuden määrittäminen - segmentit Kasvatuskumppanuuden toteutuminen perheiden

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminta Pirkkalassa Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminnan taustaa Foorumitoiminnan taustalla oli Tekesin rahoittama perusturvapalveluiden kehittämishanke Terveellä järjellä parasta

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto Vastaajat kunnittain yhteensä 168 Vastaajien työpaikka/taustayhteisö

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa

MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa Pirkanmaan maakunnallinen perhepalveluiden toimijoiden ajankohtaisfoorumi Ylöjärvi 3.10.2013, Marita Viertonen, toiminnanjohtaja, MLL:n Hämeen piiri http://hameenpiiri.mll.fi/

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013 KMO 2015 Väliarviointi Metsäneuvosto 12.3.2013 Väliarvioinnin tavoitteet Tavoitteet: Tarkastella tarvetta muuttaa KMO 2015:n painotuksia toimintaympäristön muutosten vuoksi, ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään

Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään Enemmän kuin irrallinen 360 -arviointi Agenssi360 HRM on ainutlaatuinen yhdistelmä johtamisen tavoitetilan määrittelyä, 360 -arviointia ja kasvokkaista

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa

Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa jatkuvan parantamisen toimintatapa Virpi Mattila ..Työssä tarvitaan monenlaista osaamista.. AMMATILLINEN OSAAMINEN -ammatilliset tiedot

Lisätiedot

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Verkostomalli näkövammaisten vertaisryhmäverkoston kehittämisestä Koordinaattorin rooli organisoinnissa, koulutuksessa,.. Uusien vapaaehtoisryhmien

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 4. - 6. 10. 2011 Vaasa Aikuisten vastuuta vai kilpailutettua palvelutavaraa YM Aulikki Kananoja TARKASTELUN LÄHTÖKOHTA Lapsen

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle 1 Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle Markus Hellström 2 Esityksen kiteytys 3 Esityksen sisältö Tavoite ja sen merkitys liiketoiminnan johtamisessa Miten vien liiketoiminnan tavoitteeseen?

Lisätiedot