KOTIMAANI OMPI SUOMI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOTIMAANI OMPI SUOMI"

Transkriptio

1 KOTIMAANI OMPI SUOMI Opas maahanmuuttajatyön aloittamiseksi Johanna Hotakainen Niina Marjamäki Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Kauniaisten yksikkö Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Johanna Hotakainen & Niina Marjamäki. Kotimaani ompi Suomi. Opas maahanmuuttajatyön aloittamiseksi. Kauniainen, syksy 2005, 94 s., 4 liitettä & opas. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Kauniaisten yksikkö, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus. Suomessa asuu yhä enenevissä määrin maahanmuuttajia. Uuteen yhteiskuntaan sopeutuminen ei ole kaikille yksinkertainen prosessi, ja kotoutumista tukevista palveluista on pulaa. Siksi tarvitaankin lisää vapaaehtoisia mukaan maahanmuuttajatoimintaan. Jeesuksen antama rakkauden kaksoiskäsky ohjaa meitä myös maahanmuuttaja-asiassa. Opinnäytetyömme tavoitteena olikin tehdä opas, joka voisi kannustaa ja antaa eväitä kristillisille seurakunnille, järjestöille ja ylipäänsä kaikille kristityille vapaaehtoisen maahanmuuttajatyön aloittamiseksi. Näin kristityt voisivat olla apuna kotoutumisprosessissa sekä elämässä ja kertomassa uskoaan todeksi. Oppaan tarkoituksena on lisäksi esitellä Kansainvälisen seurakunnan diakonista vapaaehtoistyötä. Seurakunnan toimintamalli on koettu hyväksi, joten se voi toimia hyvänä esimerkkinä muillekin tahoille. Toiveena on, että myös Kansainvälinen seurakunta voisi hyötyä työstämme. Opinnäytetyön aineisto kerättiin kvalitatiivisen kyselyn, aiheeseen liittyvään kirjallisuuden sekä erinäisten internetsivujen avulla. Lisäksi Kansainvälisen seurakunnan diakoni Vida Kessey toimi tärkeänä tiedonlähteenä seurakunnan toimintaan liittyvissä kysymyksissä. Lopuksi opas lähetettiin arvioitavaksi eri tahoille. Opasta muokattiin arviointien perusteella. Opinnäytetyömme jakaantuu kahteen osaan: kirjalliseen raporttiin ja produktioon. Kirjallinen raportti määrittelee keskeiset tavoitteet ja käsitteet, kertoo opinnäytetyön prosessin kulusta sekä esittelee johtopäätökset. Produktio-osaan kuuluu opas. Kyselyt ja taustakirjallisuus osoittivat, että maahanmuuttajien parissa tehtävä vapaaehtoistyö koetaan tärkeäksi sekä maahanmuuttajien että työn tekijöiden parissa. Kyselyn vastauksista ilmeni lisäksi, että sekä vapaaehtoiset että toimintaan osallistujat kokevat kristillisyyden tärkeäksi osaksi maahanmuuttajatyötä. Vapaaehtoinen voikin omalta osaltaan olla toteuttamassa kaste- ja lähetyskäskyä käytännön työssä. Oppaan arvioinnista voisi päätellä, että tämän kaltaiselle oppaalle on tarvetta. Asiasanat: maahanmuuttajat; maahanmuutto; vapaaehtoinen; vapaaehtoistyö; diakoniatyö; kotoutuminen; Kansainvälinen seurakunta (IEC)

3 ABSTRACT Hotakainen, Johanna & Marjamäki Niina Finland Is My Homeland: A guidebook for starting the work among immigrants. Kauniainen, Autumn 2005, Language: Finnish, 94 pages, 4 appendices & a guidebook Diaconia Polytechnic, Kauniainen Unit, Degree Programme in Diaconial Social Welfare, Health Care and Education. There is an increasing number of immigrants in Finland. It is not an easy process for everyone to adjust oneself to the new society. There is a lack of services that help in the integration process. Due to that more and more volunteers are required to take part in the work among immigrants. According to Bible we are called to love our neighbour and this concerns also the issue of immigration. To demonstrate this, the purpose of our thesis was to produce a guidebook that would encourage and empower Christian congregations, organizations and all Christians in general to start the work among immigrants. Christians could play a helping part in integration process and among other things share their faith. The Guidebook could also introduce the diaconal volunteer work in International Evangelical Church in Finland (IEC). The activities they run there have been functioning and could give a useful hint to other associations about the volunteer work among immigrants. In addition to this one goal is that the guidebook could give some new aspects to International Evangelical Church as well. The study material was collected using a qualitative questionnaire addressed both volunteers and participants. Literature and websites concerning themes that appear in the study were also used. More specific information about the activities in IEC was provided by the International Evangelical Church in Finland. The guidebook and an evaluation form were sent altogether to seven employees working for the Lutheran and the Pentecostal churches. The guidebook was revised according to the feedback. The thesis has two parts, the report and the production, which is the guidebook. The report deals with the main aims and defines the central terms, describes the process and introduces the conclusions. The questionnaires and literature showed that the volunteer work among immigrants was seen important and a need for this kind of guidebook existed. Both the volunteers and immigrants themselves shared this opinion. The answers also revealed that the Christian aspect is significant for both groups. It was also important for people involved in volunteer work to take part in mission. It can be concluded that work among immigrants is a vital topic now. Keywords: diaconia work; immigration; immigrants; integration; International Evangelical Church in Finland (IEC); voluntary work

4 SISÄLTÖ OSA 1: Kirjallinen raportti 1 MIKSI AIHEVALINTAMME? Opinnäytetyön tavoitteet Maahanmuuttajatyön raamatulliset perusteet Monikulttuurisuuden haasteet kirkolle ja seurakunnille Opinnäytetyön rajaus Opinnäytetyön rakenne KÄSITTEET TUTUIKSI Maahanmuuttajat ja maahanmuutto Diakonisen vapaaehtoistyön historiaa Diakoniatyö Vapaaehtoistyö Periaatteet Vapaaehtoistyön tekemisen motiivit seurakunnassa Sitoutuminen vapaaehtoistyöhön MAAHANMUUTTAJATYÖN LÄHTÖKOHDAT SUOMESSA Maahanmuuttajat Suomessa Kotoutuminen Kotoutuminen käytännössä Kotoutumiseen vaikuttavia tekijöitä Kotoutumisen haasteet MAAHANMUUTTAJAT JA KIRKKO Kansankirkkona monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa Suomeen muuttavien uskonnolliset oikeudet Diakoniatyö maahanmuuttajien parissa VAPAAEHTOISTYÖ MAAHANMUUTTAJIEN PARISSA Ryhmätoiminta Kansainvälinen seurakunta Diakoninen vapaaehtoistyö Kansainvälisessä seurakunnassa Käytännön toiminta...55

5 6 NÄIN TEIMME OPPAAN Kyselyt Muut työtavat Oppaan arviointi Produktion tekemiseen liittyvät valinnat JÄLKIPUINTIA Produktioon liittyvä kysely Tutkimuksen luotettavuus Kyselyn tulokset Ennakkokäsitysten vaikutus opinnäytetyöhön Prosessin eteneminen Jatkotutkimusaiheet Lopuksi...73 LÄHTEET...75 LIITE 1: Diakoniatyön vapaaehtoisten suomenkielinen saatekirje ja kyselylomake...81 LIITE 2: Diakoniatyön vapaaehtoisten englanninkielinen saatekirje ja kyselylomake...86 LIITE 3: Diakoniatyön toimintamuotoihin osallistujien englanninkielinen saatekirje ja kyselylomake...91 LIITE 4: Oppaan arviointikysymykset...94 OSA 2 : Opas

6 1 MIKSI AIHEVALINTAMME? Jos olet painomusteena paperilla, tai sähköä kuvaruudun pinnalla. Jos olet ääniaaltoja jollain kanavalla. Ehkä kuuntelen tai sua saatan katsella. Jos olet seitsemän sivua mapissa tai joku luku yhteiskuntaopinkirjassa. Jos olet uutisaihe kolmannessa maailmassa, ehkä pysyn kanssasi tasapainossa. Mutta kun sinusta tulee totta, minun veljeni verta ja lihaa. Lyö katseesi katuun armotta vaikket syytä etkä vihaa. Taivas varjele. Minä kirjoitin nimeni adressiin. Se olin minä, joka toin ystäväni marssiin. Minä tavasin numerot tilillepanokorttiin. Vaikka hyvältä tuntui silloin, nyt ahdistaa niin. Paljon puhetta paljon suuria sanoja. Kun ei tiedä, on helpointa olla opettaja. Voi tätä valkoisen miehen kalpeaa rakkautta. Milloin minusta tuli itseni vapahtaja? (Mikko Kuustonen 1991) Tämä Mikko Kuustosen laulu kuvaa hyvin ajatuksiamme ennen opinnäytetyöprosessin aloittamista ja työskentelyn aikana. Moni suomalainen kristittykin voi varmasti allekirjoittaa laulun sanoman: on helppo olla periaatteessa suvaitsevainen ja toteuttaa lähimmäisenrakkauden ajatusta yli kulttuuri- ja etnisten rajojen niin kauan, kun nämä lähimmäisemme pysyvät tv-ruudun toisella puolella. Suhtautuminen muuttuu, kun pitäisi suvaita ja toteuttaa lähimmäisenrakkautta konkreettisesti omalla työpaikalla, linja-autossa, naapurustossa, seurakunnassa tai koulun vanhempainillassa. Monella maahanmuuttajallakin on samanlainen kokemus valtaväestön suhtautumisesta heihin. Henkilökohtainen toiveemme on, että opinnäytetyömme kautta voisimme pieneltä osalta vaikuttaa siihen, että laulun sanojen ei tarvitsisi Suomessa olla totta.

7 7 Opinnäytetyömme konkreettisena päämääränä oli tehdä opasvihko maahanmuuttajien parissa tehtävälle vapaaehtoistyölle. Oppaassa esittelemme Kansainvälisen seurakunnan (IEC) diakonista vapaaehtoistyötä ja pohdimme miten seurakunnat tai järjestöt voisivat olla mukana tukemassa maahanmuuttajien kotoutumisprosessia. Teimme kyselyn diakoniatyön vapaaehtoisille ja toimintaan osallistuville maahanmuuttajille. Selvitimme vapaaehtoistyön tekemisen motiiveja sekä syitä siihen, miksi ihmiset osallistuvat toimintaan. Kokosimme opasvihkoon tärkeimpiä huomioita ja ideoita, jotka nousivat vapaaehtoisten ja osallistujien vastauksista. Uskomme, että materiaalista voi olla hyötyä maahanmuuttajatoiminnan aloittamisessa ja kehittämisessä. IEC:n aikomuksena on levittää opasta eri toimijoiden käytettäväksi kirkkojen ja seurakuntien välityksellä. Lisäksi ensi vuonna on International Church Day, jolloin eri seurakuntien edustajat kokoontuvat yhteiselle lounaalle. Tilaisuuden aikana opasta aiotaan esitellä. (Vida Kessey, henkilökohtainen tiedonanto ) Produktioon liittyvän tutkimuksen tarkoituksena on myös osaltaan kehittää Kansainvälisen seurakunnan diakonista vapaaehtoistoimintaa, ja se toimii eräänlaisena jatkona aikaisemmin tehdylle tutkimukselle (Hauta-aho & Pernu 2004) edellä mainitun seurakunnan vapaaehtoistyöstä. Aikaisempi tutkimus koski kaikkea Kansainvälisen seurakunnan vapaaehtoistyötä, tämä tutkimus koskee vain diakonista vapaaehtoistyötä. Kansainvälinen seurakunta oli alusta lähtien mukana opinnäytetyöprosessissa. Aluksi suunnittelimme yhdessä seurakunnan työntekijöiden kanssa aiherajausta. Työn edetessä saimme seurakunnalta tarkentavaa tietoa sekä apua kyselyiden jakamisessa. Seurakunnan osuus tulee olemaan tärkeä, kun opasta aletaan levittää muihin seurakuntiin. 1.1 Opinnäytetyön tavoitteet Opinnäytetyömme tavoitteena oli selvittää, mikä on maahanmuuttajien parissa tehtävän vapaaehtoistyön perimmäinen tarkoitus ja motivaation lähde. Halusimme tarkastella näitä teemoja yleisesti, kristilliseltä kannalta sekä maahan-

8 8 muuttajien ja vapaaehtoistyöntekijöiden näkökulmista käsin. Toivomme, että työ rohkaisee kristittyjä tarttumaan haasteeseen ja niihin mahdollisuuksiin, joita maahanmuuttajatyö voi tarjota. Halusimme nostaa esille niitä asioita, jotka ovat ongelmallisia sekä Suomeen saapuville maahanmuuttajille että seurakunnille ja kirkolle. Haasteiden tiedostaminen auttaa sekä vapaaehtoisia että maahanmuuttajia Maahanmuuttajatyön raamatulliset perusteet Kirkko on kautta aikojen opettanut, että muukalaisia on suojeltava ja autettava. Perusteena tälle on Raamatun opetus. Jumala loi erilaisia ihmisiä, joista hän muodosti ikään kuin yhden suuren perheen. Jumala tarkoitti tämän perheen elämään yhdessä. Syntiinlankeemus sai aikaan vihaa ja syrjintää ihmisten välille. Jeesus tuli kuitenkin sovittamaan kaikkien ihmisten synnit. (Kirkko ja pakolaiset kasvokkain 1996, 32.) Raamatussa on paljon viittauksia muukalaisten kohteluun. Esimerkkinä tästä voidaan mainita Israelin kansan kasvaminen Egyptin orjuudessa. Vanhassa testamentissa kerrotaan myös siitä, kuinka Abrahamin luona vieraili muukalaisia, jotka osoittautuivat enkeleiksi. Abraham osoitti suurta vieraanvaraisuutta valmistamalla heille juhla-aterian. (1. Moos. 18:1 15.) Uudessa testamentissa Jeesuksen neuvot ovat jatkoa Vanhan testamentin opetuksille. Luukkaan evankeliumin kymmenennessä luvussa oleva kertomus laupiaasta samarialaisesta on hyvä esimerkki tästä. Toinen hyvä ohje siitä, miten myös maahanmuuttajia tulisi kohdella, on Matteuksen evankeliumissa oleva kultainen sääntö: Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille (Matt. 7:12). Tämä sääntö kehottaa meitä asettumaan toisten asemaan. (Kirkko ja pakolaiset kasvokkain 1996, 34.) Auttajiin ja autettaviin kuuluvat kaikki ihmiset. Kirkossa tulisikin korostaa raja-aitojen rikkomista eri kansallisuuksien ja rotujen välillä, sillä kaikki ihmiset ovat Jumalalle samanarvoisia (Harju, Niemelä, Ripatti, Sironen & Särkelä. 2001, 17).

9 9 Raamatussa muukalaisilla ei tarkoiteta pelkästään pakolaisia ja muista heimoista olevia ihmisiä. Jeesuksen mukaan kaikki kristityt ovat muukalaisia tässä maailmassa, koska kristittyjen arvot poikkeavat vallitsevista arvoista. Lisäksi kristityt ikävöivät kotimaataan, eli Jumalan valtakuntaa. (Kirkko ja pakolaiset kasvokkain 1996, 35.) Kirkon kaikkea toimintaa pitäisi ohjata yksi Raamatusta nouseva tavoite: uskon ja rakkauden herättäminen ja ylläpitäminen jokaisessa ihmisessä. Koska tämä tavoite on jakamaton, kansainvälisen vastuun eri osa-alueet (lähetystyö, kansainvälinen diakonia, kansainvälinen ystävyysseurakuntatoiminta, lähialueyhteistyö, ekumeeniset yhteydet sekä seurakuntien yhteydet alueillaan asuviin maahanmuuttajiin) muodostavat yhden kokonaisuuden. (Espoon seurakuntayhtymä.) Tämän tavoitteen tulisi koskea myös jokaista kristittyä. Kaikki eivät voi jättää vastuuta jollekulle muulle. Kirkko ei ole vain jokin meistä erillinen instituutio, vaan kaikki kristityt muodostavat yhdessä kirkon suuren perheen, jonka Jumala loi Monikulttuurisuuden haasteet kirkolle ja seurakunnille Suomessa asuu nelinkertainen määrä ulkomaalaisia 1990-luvun alkuun verrattuna. Maahanmuuttajien kasvava joukko on etnisesti ja uskonnollisesti kirjava. Eri uskontojen edustajia on enemmän kuin tilastot osoittavat, esimerkiksi suurin osa Suomessa asuvista islamilaisista ei ole rekisteröitynyt islamilaisiin yhdyskuntiin. Pakolaisia on sijoitettu ympäri maata ja myös muut Suomessa asuvat ulkomaalaiset ovat asettuneet asumaan maanlaajuisesti. Moni seurakunta onkin joutunut konkreettisesti kasvokkain maahanmuuttajien kanssa. Seurakunnat ovat kohdanneet ennakoimattomia kysymyksiä, jotka koskevat eri uskontojen ja kulttuurien kohtaamista. Haasteellista, mutta erittäin tärkeää on löytää asenneja toimintamalleja, joissa otetaan huomioon molemmat kristityille annetut tehtävät: omasta uskostaan todistaminen sekä toisen ihmisen vakaumuksen ja ihmisarvon kunnioittaminen. (Suomen evankelisluterilainen kirkko.) Seurakuntien eri työalojen tärkeä tehtävä onkin asennekasvatustyö. Sillä pyritään vaikuttamaan suomalaisten kielteisiin asenteisiin maahanmuuttajia kohtaan. Asenteissa

10 10 on tarkistamisen varaa myös kirkon ja järjestöiden työntekijöiden ja luottamushenkilöiden joukossa. (Kirkko ja pakolaiset kasvokkain 1996, 30.) On vaikea lähestyä vieraasta kulttuurista tullutta ihmistä, jos ei ole yhteistä kieltä, uskomuksia ja kulttuuritaustaa. Tarvitsemme siis tietoa eri kulttuureista ja uskonnoista, jotta pystymme kohtaamaan maahanmuuttajia. Monikulttuurisuus haastaa kristityt miettimään omia asenteitaan ja sitä, miten usko ja rakkaus toimivat käytännön tilanteissa. Tämä auttaa erottamaan olennaisen epäolennaisesta kristillisessä toiminnassa ja sanomassa. (Kirkko ja pakolaiset kasvokkain 1996, ) Mielestämme tärkeintä on Jeesuksen sovitustyö, joka koskee jokaista ihmistä ja josta jokaisen on oikeus tietää. Tämän päämäärän toteutumiseen on monia eri keinoja, mutta sanoman pitää pysyä kirkkaana. On asioita, jotka ovat kontekstuaalisia ja riippuvaisia eri kristillisistä liikkeistä, esimerkiksi kastekysymys ja karismaattisuus. Nämä asiat eivät tietenkään ole vähäpätöisiä. Niitä ei saisi kuitenkaan korostaa liikaa, jottei kristinuskon perussanoma, evankeliumi, jäisi varjoon. 1.2 Opinnäytetyön rajaus Aluksi näkynämme oli tutkia sitä, miten kirkko voisi ylipäätään olla paremmin tukemassa maahanmuuttajien kotoutumista. Aihe oli kuitenkin liian laaja ja vaikea rajata. Lisäksi emme halunneet rajata aihetta koskemaan vain Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa, vaan halusimme ottaa huomioon muut kristilliset seurakunnat ja tahot sekä jopa ei-kristilliset järjestöt. Kansainvälisestä seurakunnasta ehdotettiin meille oppaan tekemistä. Oppaan teemana olisi esitellä maahanmuuttajien parissa tehtävää diakonista vapaaehtoistyötä seurakunnassa. Seurakunnalla oli ajatus siitä, että sen työmuotoja voitaisiin soveltaa muillakin paikkakunnilla. Toimintamalli saattaisi toimia muuallakin ja näin edistää maahanmuuttajien kotoutumisprosessia. Kansainvälisessä seurakunnassa tehdään monenlaista vapaaehtoistyötä. Opinnäytetyössämme esittelemme kuitenkin Kansainvälisen seurakunnan diakonin vastuulla olevaa vapaaehtoistyötä. Kaikki kyselyymme vastanneet ovat mukana

11 11 nimenomaan edellä mainitussa diakonisen vapaaehtoistyön piirissä vapaaehtoisina tai osallistujina. Seurakuntaan on tehty aiemminkin opinnäytetöitä (Hauta-aho & Pernu 2004 sekä Runsala 2004.); tutkimuksia ja opas. Aluksi meistä tuntui, että emme pysty tuomaan paljoakaan uusia näkökantoja aiheeseen. Työmme rajauksen selkiytyessä huomasimme kuitenkin, että meillä oli paljonkin uutta tuotavaa ja keskityimme eri asioihin ja päämäärään kuin aikaisemmat työt. Aikaisemmat työt rajasivat työtämme siten, että emme nähneet tarpeelliseksi käsitellä niissä jo kysyttyjä ja esiteltyjä asioita kyselyssä ja oppaassa. Teoriaosuudessa käsittelimme jonkin verran samoja asioita, mutta yritimme käsitellä niitäkin mahdollisuuksien mukaan eri aspekteista. Vapaaehtoistyö on laaja käsite. Emme halunneet käsitellä esimerkiksi urheiluseurojen vapaaehtoistyötä. Rajasimme vapaaehtoistyön käsitteen koskemaan sellaista vapaaehtoistyötä, jossa kyseessä on toisen ihmisen auttaminen. Auttamisen ei tarvitse olla yhteydessä kristillisyyteen, mutta opinnäytetyössämme yhteys on selkeästi havaittavissa. Siksi olemme käyttäneet sanaa diakoninen määrittämässä vapaaehtoistyötä. Työssämme vapaaehtoistyön kohderyhmää kuvaavat sanat asiakas ja toimintaan osallistuja. Näitä termejähän ei välttämättä voi liittää kaikenlaiseen vapaaehtoistyöhön. Aiheeseemme olisi liittynyt läheisesti paljon muitakin teemoja, kuten rasismi, eri ikäryhmien tarkempi käsittely ja se, mitä pitää ottaa huomioon eri kulttuuritaustaisten ihmisten kanssa toimiessa. Rajasimme myös oppaassa esiteltyjä toimintamuotoja. Olisimme voineet paneutua tarkemmin esimerkiksi kielenopetukseen, ruoanlaittoon tai atk-opetukseen. Koska rajausta piti tehdä, tulimme siihen tulokseen, että näistä aiheista on olemassa jo tarpeeksi valmista ja käyttökelpoista materiaalia esimerkiksi internetissä. Laitoimme oppaaseen kuitenkin hyviä internet- ja lähdelinkkejä eri aihepiireistä, esimerkiksi kielenopetuksesta ja ruoanlaitosta. Lähteissä on vinkkejä myös siihen, miten toimia eri kansallisuuksien kanssa ohjaajana ja mistä saa apua maahanmuuttajakysymyksissä

12 Opinnäytetyön rakenne Opinnäytetyömme rakentuu varsinaisesta opinnäytetyöstä teoriaosuuksineen ja kyselyn vastauksineen, sekä produktiosta, joka on opas. Pyrimme työssämme siihen, että kaikki teemat nivoutuisivat toisiinsa ja kulkisivat koko ajan mukana. Ajattelimme, että tällainen rakenne toisi työhön selkeyttä ja lukijan olisi helppo ymmärtää teemojen keskinäinen yhteys. Teoriaosuus ja kyselyt tukevat toisiaan ja ovat oppaan pohjana. Siksi niitä ei mielestämme voinut käsitellä omina osioinaan. Opinnäytetyömme sisällöllinen rakenne pyrittiin luomaan siten, että siirryttäisiin yleisestä yksityiseen. Siksi kerromme aluksi, miksi koimme tärkeäksi kyseisen aiheen, ja rakennamme opinnäytetyön sisällölle toimintaympäristön. Sen jälkeen avaamme työmme keskeisimpiä käsitteitä ja teemoja, jotta lukijan olisi helppo päästä sisään aiheiden tarkempaan käsittelyyn. Sitten opinnäytetyömme eteneekin teoriasta sen soveltamiseen ja lopuksi IEC:n käytännön toimien esittelyyn.

13 13 2 KÄSITTEET TUTUIKSI Tämän kappaleen tarkoituksena on kertoa työmme teemoista ja selittää keskeisiä termejä. Maahanmuuttoon liittyy monia käsitteitä, jotka saattavat olla vieraita. On tärkeää tietää aiheesta, jotta voisi ymmärtää maahanmuuttajien parissa tehtävän työn tarpeellisuuden. Reflektoimme työmme aihepiirejä diakonian ajatuksen kautta. Diakoniatyön perimmäinen ajatus on kristillisen rakkauden toteuttaminen käytännössä. Diakoninen vapaaehtoistyö on myös produktiossa esittelemämme mallin lähtökohta. Kerromme myös vapaaehtoistyöstä, koska työmme yhtenä tarkoituksena on saada lisää vapaaehtoisia tekemään tärkeää työtä maahanmuuttajien parissa sekä antaa uusia välineitä työlle. Käsittelemme vapaaehtoistyön eri aspekteja, jotta työstä voisivat hyötyä sekä vapaaehtoiset että vapaaehtoistyötä organisoivat tahot. Vaikka keskitymme lähinnä seurakunnalliseen vapaaehtoistyöhön, opinnäytetyötämme voi soveltaa myös muuhun vapaaehtoistyöhön. Kansainvälinen seurakunta toimii opinnäytetyömme yhteistyökumppanina. Seurakunta ja etenkin sen toiminta-ajatus voivat olla vieraita monille. On tärkeää tietää, missä kontekstissa esittelemäämme diakonista vapaaehtoistyötä tehdään. 2.1 Maahanmuuttajat ja maahanmuutto Maahanmuuttajaksi sanotaan maahan saapuvaa ihmistä, joka on syntyperältään ulkomaan kansalainen (Maahanmuuttajat ja kirkko 1996, 72). Kaikki Suomessa pysyvästi asuvat ulkomaalaiset, eli siirtolaiset, paluumuuttajat, pakolaiset ja turvapaikanhakijat ovat maahanmuuttajia. He ovat tulleet Suomeen esimerkiksi avioliiton tai työn vuoksi. Pakolaiset ovat joutuneet lähtemään kotimaastaan esimerkiksi poliittisista syistä. Pakolaisia ovat sekä niin sanotut kiintiöpako-

14 14 laiset että turvapaikanhakijana Suomeen tulleet. Turvapaikanhakijasta tulee virallisesti pakolainen, kun hänen turvapaikkahakemuksensa on käsitelty, ja hän on saanut oleskeluluvan. Pysyvästi Suomessa asuvaksi katsotaan henkilö, jolla on vähintään vuoden oleskelulupa ja hänellä on aikomus jäädä pysyvästi Suomeen. (Räty 2002, 11, 143.) Suomi on sitoutunut ottamaan vuosittain vastaan tietyn määrän pakolaisia (750 henkilöä vuonna 2004) (Tilastokeskus). Tästä tulee nimitys kiintiöpakolainen. Integraatio, josta käytämme tästä eteenpäin työssämme termiä kotoutuminen, tarkoittaa sitä, että maahanmuuttajat kuuluvat uuden asuinmaansa väestöön, mutta saavat silti säilyttää oman identiteettinsä. Kotoutumisen avainsanoja ovat kunnioitus, molemminpuolisuus ja vastuu. Assimilaatio taas tarkoittaa maahanmuuttajien sulauttamista valtaväestöön. Sulautuminen edellyttää sitä, että maahanmuuttajien on luovuttava omasta kulttuuristaan ja uskonnostaan. (Maahanmuuttajat ja kirkko 1996, ) On todettu, että integraatio edistää paremmin maahanmuuttajien sopeutumista kuin assimilaatio. Kotoutumisen onnistuminen riippuu paljon niistä olosuhteista ja ympäristöstä, joissa yksilö elää. Sopeutumisstrategioita ovat perusidentiteetin ja kulttuuri-identiteetin kieltäminen, kätkeminen, tehostaminen tai säilyttäminen, sekä myöhemmin sen takaisin hakeminen. Identiteetin kieltäminen ei ole hyvä lähestymistapa, vaikka moni onkin selvinnyt uudessa yhteiskunnassa juuri tämän ansiosta. (Työvoimatoimisto.) Kotoutuminen tähtää siihen, että jokaiselle maahanmuuttajalle löytyisi oma paikka yhteiskunnassa omana itsenään. Ajattelemmekin, että kotoutuminen on jatkuva prosessi. Kotoutumisen ensimmäisenä tavoitteena on lisätä maahanmuuttajien yhteiskunnallista tasa-arvoa. Toisena tavoitteena on tukea maahanmuuttajien omaa kulttuuria ja etnistä yhteyttä. Kolmannen tavoitteen muodostaa kulttuurisen moniarvoisuuden hyväksyminen ja suvaitsevien asenteiden kehittäminen maahanmuuttajia kohtaan. Vuonna 1997 tehdyssä hallituksen maahanmuutto- ja pakolaispoliittisessa ohjelmassa onkin määritelty ne keskeiset alueet, jotka vaativat toimenpiteitä maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi. Näitä alueita ovat asumaan sijoittuminen, lapset ja nuoret, aikuiskoulutus, työllistyminen, toi-

15 15 meentuloturvan järjestäminen, sosiaali- ja terveyspalvelut, perhe-elämän suojelu ja lasten oikeuksien toteutuminen, maahanmuuttajien osallistuminen ja aloitteenteko-oikeus, äidinkielen ja oman kulttuurin tukeminen, tulkkaus- ja käännöspalvelut sekä suvaitsevaisuuden edistäminen. (Jasinskaja-Lahti, Liebkind & Vesala 2002, 20.) Tämä kotoutumista tukeva ohjelma on koskenut pakolaisten lisäksi kaikkia Suomeen tulevia maahanmuuttajia heidän maahantuloperusteisiinsa katsomatta (Matinheikki-Kokko 1998, 11). 2.2 Diakonisen vapaaehtoistyön historiaa Diakonia oli alkuseurakunnan aikaan huolehtimista köyhistä, sairaista, leskistä ja orvoista. Keskiajalla diakonia siirtyi luostarien vastuulle. Luostareiden tuli perustaa sairaaloita, vanhainkoteja ja majataloja. Luostarit määrättiin huolehtimaan köyhistä, nälkäisistä, kerjäläisistä ja pyhiinvaeltajista. (Harju ym. 2001, 45.) Myöhemmin Suomessa seurakuntien kirkkoherrat olivat vastuussa köyhäinhoidon järjestämisestä. Vastuu siirtyi kirkkoherroilta kunnille 1800-luvun lopulla. Uuden diakonia-ajattelun vaikutteet saatiin Saksasta, jossa oli syntynyt sisälähetystä korostava liike. Rouvasväki perusti ja luvun vaihteessa diakonissayhdistyksiä eri puolille Suomea. Nämä yhdistykset käynnistivät vapaaehtoisen diakoniatoiminnan. Vuonna 1867 perustettiin ensimmäinen diakonialaitos Helsinkiin. Diakonian kannatusyhdistykset palkkasivat seurakuntiin diakonissoja 1900-luvun alkupuolella. Myöhemmin diakonissat alkoivat saada palkkansa paikallisseurakunnilta. (mt. 46.) Suomen kirkon Sisälähetysseura perustettiin vuonna Sisälähetysseuran johtaja, Otto Aarnisalo, halusi saada diakonian seurakuntien säännölliseksi toiminnaksi. Kirkkolakiin oli siis tehtävä säädökset diakonian sisällöstä ja viran perustamisesta. Diakoniatyötä alettiin tehdä köyhien, irtolaisten, alkoholistien ja vankien keskuudessa. (mt. 47.)

16 16 Helsingin seurakuntien Diakoniakeskus aloitti toimintansa 1930-luvulla. Päihdeja vankilatyön juuret ovat tässä toiminnassa. Katulähetystyöntekijät auttoivat sodan jälkeen asunnottomia ja alkoholisoituneita miehiä. Katulähetysyhdistykset alkoivat toimia yhteistyössä seurakuntien diakoniatyön kanssa. Tarkoituksena oli auttaa kodittomia hengellisesti ja aineellisesti. Sodan jälkeen perustettiin diakonian kylä- ja korttelitoimikuntia. Seurakunnissa toteutettiin nimikkovanhustoimintaa. Myös seurakuntanuoret vierailivat yksinäisten vanhusten luona. (mt. 47.) Kirkolliskokous hyväksyi vuonna 1943 kirkkolain muutoksen, joka velvoitti seurakunnat palkkaamaan diakoniatyöntekijöitä. Kirkkolakiin tehtiin vuonna 1964 muutos, jonka mukaan diakonia koskee seurakunnan lisäksi kaikkia seurakunnan jäseniä. Myöhemmin diakonia alettiin ymmärtää kristityn tavaksi elää. Näin ollen vapaaehtoistoiminta on osa seurakunnan yhteisöllisyyttä. (mt. 48.) Kirkkojärjestyksen mukaan jokainen seurakuntaan kuuluva on velvollinen auttamaan muita ihmisiä. Seurakunnan ja sen jäsenen tulee harjoittaa diakoniaa, jonka tarkoituksena on kristilliseen rakkauteen perustuva avun antaminen. Seurakunnan jäsenten tulee myös edistää lähetystyötä, jonka tarkoituksena on evankeliumin leviäminen niiden keskuuteen, jotka eivät ole kristittyjä. (Kirkkojärjestys, 4 luku 3 ja 4.) 2.3 Diakoniatyö Diakonia ei ole kristillisen uskon seuraus, vaan se on osa kristillistä uskoa. Diakonian lähtökohtana on Kristuksen tahdon toteuttaminen. Kristus on samaan aikaan sekä diakonian lähde että sen kohde. (Cantell 1991, ) Matteuksen evankeliumissa on selitys siihen, miksi Kristus on myös diakonian kohde. Kuningas vastaa heille: Totisesti: kaiken, minkä olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle. (Matt.25:40) Ihmiset siis palvelevat toisiaan samalla, kun he palvelevat Kristusta. Ihmiset on luotu auttamaan toisiaan, ja niinpä tehtävämme on pitää huoli siitä, ettei kukaan jäisi yksin tai ilman apua (Sollamo 1991, 11). Tärkeimpiä diakonisen avun kohteita ovatkin ne ihmiset, joita muu apu ei tavoita (Hakala 2002, 235).

17 17 Seurakunnan tehtävä on kaste- ja lähetyskäskyn (Matt. 28:18 20) mukaisesti auttaa kaikkia uskomaan kolmiyhteiseen Jumalaan tunnustamalla avoimesti uskoaan, elämällä itse todeksi sitä, mitä julistaa ja suhtautumalla kunnioittavasti toisin ajatteleviin ja uskoviin. Usko näkyy siis lähimmäisenrakkautena. (Rusama 1991, 66.) Martti Luther kirjoittaa: Kun näet lähimmäisesi kärsivän nälkää, janoa ja hätää, kun hänellä ei ole asuntoa, kenkiä eikä vaatteita, etkä sinä häntä auta, silloin teet aivan yhtä suuren varkauden kuin jos ottaisit rahaa muiden kukkarosta, sillä sinä olet velvollinen auttamaan häntä hänen hädässään (Mäkinen 2002, 16). Kristillinen kirkko on pyrkinyt seuraamaan Jeesuksen kehotusta hädässä olevien auttamisesta jo alkukirkon ajoista lähtien. Kuvaus yhdestä varhaisimmista diakonisista toimista on Apostolien teoissa. (Rusama 1991, 66.) Opetuslapset päättivät antaa avustusta Juudeassa asuville veljille, kukin varojensa mukaan. Niin he tekivätkin ja lähettivät Barnabaksen ja Saulin viemään rahat seurakunnan vanhimmille. (Apt.t. 11:29 30.) Raamatun mukaan seurakunnissa oli jo melko varhain erityisiä palveluvirkoja eli diakonin toimia. Virkojen syntyminen ei tarkoittanut kuitenkaan sitä, että palvelu olisi lakannut olemasta kaikkien kristittyjen yhteinen tehtävä. Virkoja täytyi perustaa, koska seurakuntien kasvaessa myös avun tarvitsijoiden määrä kasvoi. (Sollamo 1991, 30.) Diakonia vaatiikin oikein toteutuakseen myös erityisiä virkoja, vaikka se on koko kirkon tehtävä (Cantell 1991, 150). Nykyään kirkkojärjestys määrääkin, että jokaisessa seurakunnassa on oltava diakonian virka. (KJ 6:9, 49.) Täytyy kuitenkin muistaa, että kaikki diakonia ei tapahdu vain seurakunnan yhteydessä. Suuri osa diakoniasta eletään todeksi arkielämässä kaikessa hiljaisuudessa. (Honkkila 2002, 276.) Useimmat ihmiset pyrkivät tekemään hyvää, vaikkakin monesti itsekkäistä syistä. Luontainen Jumalan luoma moraalitajumme vaatii meitä tekemään hyvää. (Laulaja 2002, ) Voidaankin miettiä, onko motiiveilla suurta merkitystä, kun lähimmäiselle tehdään hyvää. Jos itsekkyys olisi este hyvän teolle, kenelläkään ihmisellä ei olisi mahdollisuutta tehdä hyvää. Ihmisen syntisyydestä huolimatta jokainen on kutsuttu tekemään hyvää.

18 18 Rämän mukaan kirkolla on vahvasti käytössä yleisen pappeuden käsite, joka kehottaa ja antaa oikeuden viedä evankeliumia eteenpäin eri tavoin. Tämä koskee jokaista seurakuntalaista. Lähetyskäsky otetaan tosissaan, kun vastuunkantaminen kirkon tehtävistä kuuluu luonnollisena osana elämään. (Rämä 1999, 41.) Yleisen pappeuden käsite ei mielestämme saa jäädä koskemaan vain opettamista ja saarnaamista, vaan siihen tulee kuulua myös lähimmäisen palvelu ja rakastaminen teoin. Seurakunnissa on keskusteltu siitä, pitäisikö kirkon auttaa ihmisiä vain henkisesti tai hengellisesti. Auttamista pidetään kirkossa kuitenkin yhtenä kokonaisuutena. (Harju ym. 2001, 17.) Kun ihmisen perustarpeet on tyydytetty, hän pystyy paremmin vastaanottamaan evankeliumin (Pelastusarmeija). Myös Maslowin tarvehierarkian mukaan ihmisen fyysisiin tarpeisiin pitää ensin vastata ennen kuin muihin tasoihin voidaan vaikuttaa. Näitä tasoja ovat esimerkiksi turvallisuuden tarve, sosiaaliset tarpeet, arvostuksen tarpeet ja itsensä toteuttaminen. (Dunderfelt, Laakso, Niemi, Peltola & Vidjeskog 2001, 28 30). Tekemämme kyselynkin (Liite 3) vastauksista kävi ilmi, että monelle diakoniatyön tarjoama aineellinen tuki ja käytännön apu, esimerkiksi ruoka, tietokoneopetus ja suomen kielen opetus olivat tärkeimpiä vaikuttimia toimintaan osallistumiseen. Tekemisen lomassa vapaaehtoisilla on tilaisuus toteuttaa hengellistäkin puolta. Diakonian eettiset ohjeet Diakoniatyöntekijän tehtävänä on toimia inhimillisen kärsimyksen vähentämiseksi ja tukea ihmisiä omaehtoiseen selviytymiseen. Tehtävään sisältyy myös toimiminen ihmisten elinolosuhteiden ja elämänlaadun parantamiseksi. Keskeisimpiä eettisiä tehtäviä ovat ihmisarvoisuuden säilyttäminen, tunnustaminen ja puolustaminen erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Diakoniatyöntekijän tulisi puolustaa erityisesti heikoimmassa asemassa olevien ihmisten oikeuksia. (Diakoniatyöntekijöiden liitto.) Jeesus samastui ihmisen osaan. Hän suostui luopumiseen ja haavoittuvuuteen. Tähän perustuu kristillinen ihmiskäsitys. Jokainen ihminen on sekä Jumalan että ihmisen rakkauden arvoinen. Diakonia sitoutuu juuri tähän ihmiskäsityk-

19 19 seen. Diakoniatyötä tehdessä on tärkeää muistaa olevansa yhtä keskeneräinen ja haavoittuvainen kuin asiakaskin on. Avun tarpeessa olevia ihmisiä ei saa alistaa. Asiakkaan on pystyttävä olemaan varma diakoniatyöntekijän vaitiolovelvollisuudesta, totuudellisuudesta ja rehellisyydestä. (ma.) Eettinen harkinta on erittäin tärkeää diakoniatyöntekijän ammatissa. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työntekijän on pohdittava erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja ja kannettava vastuu tehdyistä ratkaisuista. Kristilliset arvot, yleiset ihmisoikeudet sekä diakoniatyötä ohjaavat lait ja säädökset ovat diakoniatyöntekijän eettisten ohjeiden taustalla. Kaikilla ihmisillä on oikeus omaan uskontoon, mielipiteeseen ja kulttuuriin. Myös diakoniatyössä on kunnioitettava näitä oikeuksia. Diakoniatyöntekijä ei näin ollen saa kieltäytyä antamasta apua ihmiselle esimerkiksi tämän uskonnon tai kulttuurin perusteella. (ma.) Vaikka Raamatun mukainen diakoniatyö onkin nimenomaan kristillisten seurakuntien työalaa, apua on annettava myös muihin uskontokuntiin kuuluville. Vapaaehtoisille tekemässämme kyselyssä (Liite 1 & Liite 2) tulikin ilmi, että eikristittyjen maahanmuuttajien kanssa työskennellessä ei saa tyrkyttää kristinuskoa. On oltava hienovarainen, mutta kristinuskon sanomaa ei tarvitse kokonaan unohtaa. Lähimmäisenrakkauden määrä ei saa riippua siitä, millä tavoin toinen ihminen ajattelee. 2.4 Vapaaehtoistyö Vapaaehtoistoiminta on organisoitua tuki- ja auttamistoimintaa. Se tähtää elinolojen parantamiseen ja henkisen ahdingon lievittämiseen. Motiivina on se, että vapaaehtoistyöntekijä voi olla avuksi ja oppia itsekin jotain tärkeää. (Eskola & Kurki 2001, 10.) Vapaaehtoistyötä ryhdytään usein tekemään silloin, kun julkinen valta ei huolehdi jonkin apua tarvitsevan ryhmän hyvinvoinnista. Tällöin vapaaehtoistoiminta on julkisen toiminnan jatketta. Vapaaehtoisia voidaan käyttää silloin, kun ei ole varaa maksaa palkkaa ammattilaisille. Onkin syytä pohtia, mitkä tehtävät ovat sellaisia, joissa on hyvä käyttää vapaaehtoisia, ja mitkä toimintamuodot taas tarvitsisivat ammattilaisen. Myös sitä tulisi pohtia, kuinka pitkäai-

20 20 kaista ja syvällistä sitoutumista vapaaehtoiselta voidaan edellyttää. (Koskiaho 2002, 453, ) Vapaaehtoistyön tekemiseen liittyy monenlaisia ongelmia. Sosiaalipoliittinen lainsäädäntö ja edut eivät koske vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoiset eivät kuulu ammattiyhdistyksiin, eikä heidän työsuhteitaan säädellä lailla. Heidän palvelujaan ei pidetä ammatillisina, eikä heillä ole virkavastuuta. Virkavastuun puuttuminen voi aiheuttaa ongelmia, jos esimerkiksi arkaluontoisia asiakastietoja tulee julki. (mt ) Vaarana on, että ammattilaisten puuttuessa otetaan liian helposti ammattitaidoton vapaaehtoinen tekemään vaativaa työtä. Hyvä tarkoitus ei aina korvaa laatua, vaan voi saada aikaan paljon vahinkoa. Vapaaehtoistyö on näin ollen riski niin vapaaehtoistyöntekijöille kuin organisoijillekin Periaatteet Yksi vapaaehtoistoiminnan periaatteista on se, että siitä hyötyvät kaikki osapuolet. Toiminnassa kohdataan kaikki ihmiset tasa-arvoisina. Toiminnasta ei makseta palkkaa, joten kaikkien on tultava mukaan vapaaehtoisesti. (Harju ym. 2001, 34.) Vapaaehtoisella työntekijällä on vaitiolovelvollisuus ja hänen on oltava luotettava. Hänen on myös kunnioitettava ihmisten erilaisuutta ja mielipiteitä, koska jokaisella ihmisellä on oikeus tehdä omaa elämäänsä koskevat päätökset. (mt. 35.) Voidaan sanoa, että vapaaehtoinen on ikään kuin vierellä kulkija ja tukija. Hänen ei pidä tehdä autettavan puolesta kaikkea valmiiksi tai ohjata häntä niin sanotusti ylhäältäpäin. Vuorovaikutuksen pitäisi olla ennemmin horisontaalista. Vapaaehtoiset toimivat oman elämänkokemuksensa ja taitojensa pohjalta. Niinpä vapaaehtoistoiminta ei korvaa ammattiapua (mt. 34). Elämänkokemus on vapaaehtoisen osaamisen ydin (Koskiaho 2002, 457). On hyödyllistä, jos vapaaehtoinen on itse kokenut samoja asioita ja selvinnyt niistä ongelmista, joihin hänen autettavansa tarvitsee apua. Vapaaehtoisen on toimittava parhaan kykynsä mukaan. Hänen on silti tunnettava omat rajansa ja rohkaistava autetta-

21 21 vaa ottamaan yhteyttä ammattiauttajiin, jos omat resurssit eivät enää riitä. On tärkeää, että vapaaehtoiset saavat tukea ja rohkaisua toimintaansa työstä vastaavalta organisaatiolta. (mt. 34.) Vapaaehtoistyön tekemisen motiivit seurakunnassa On huomattu, että länsimaisissa yhteiskunnissa ihmiset sitoutuvat yhä vähemmän yhteiseen hyvään. Tämän ajatellaan johtuvan esimerkiksi yksilöllistymisen ja laskelmoivuuden lisääntymisestä. Toisaalta voidaan ajatella, että koska ihmiset pitävät tärkeänä itsensä toteuttamista he voisivat käyttää taitojaan yhteisen hyvän saavuttamiseksi. Toisten auttamiseen voisi motivoida myös tieto siitä, että tulevaisuudessa auttaja saattaa itse olla avun tarpeessa. (Koskiaho 2002, 449.) Ruotsissa on tehty tutkimus vapaaehtoistyön osallistujatyypeistä. Tätä tutkimusta voidaan Koskiahon mukaan soveltaa myös Suomeen. Tutkimuksen mukaan ensimmäinen osallistujatyyppi on kriittinen nationalisti, joka ei turhaan tunteile. Tämän tyypin edustajista, jotka ovat yleensä miehiä, tulee usein kirkon piirissä puheenjohtajia ja vaalien ehdokkaita. (mt. 450.) Toinen tyyppi on omastaan jakava, solidaarinen kansalainen. Tämän tyypin edustajat ovat pääasiassa naisia, joiden aluetta ovat hoiva ja huolenpito. (mt. 450.) Törmäsimme tähän tekemämme kyselyn (Liite 1 & Liite 2) vastauksia lukiessamme. Suurin osa kyselyyn vastanneista vapaaehtoisista oli naisia, jotka haluavat välittää eteenpäin omaa eri alojen osaamistaan. Kolmas tyyppi taas on lainkuuliainen kansalainen. Hän ajattelee, että ihmisten yhteiselosta ei tule mitään, jos lakia ja määräyksiä ei noudateta. Lainkuuliaiset kansalaiset taas ovat usein ikääntyviä ihmisiä, jotka osallistuvat ahkerasti kaikkiin tilaisuuksiin. (mt. 450.) Myös kyselyymme (Liite 1 ja Liite 2) vastanneet iäkkäämmät vapaaehtoiset kertoivat olevansa mukana monenlaisessa vapaaehtoistoiminnassa useasti viikossa. He olivat tehneet aikaisemminkin paljon vapaaehtoistyötä.

22 22 Neljänteen tyyppiin kuuluvat puuhaihmiset, jotka perustavat uusia toimintamuotoja ja tekevät kirkollisia uudistuksia. Tämän neljännen tyypin edustajia on kahdenlaisia: toiset toimivat virallisen yhteiskunnan kriitikkoina, toiset taas ovat aktiivisesti mukana politiikassa ja järjestötoiminnassa. (mt. 450.) Mielestämme tällaisia ihmisiä tarvitaan, jotta toiminta voisi uudistua ja kehittyä kritiikin myötä. Haasteena on kuitenkin se, miten nämä puuhaihmiset saataisiin sitoutumaan toimintaan pidemmäksi aikaa. Kaikille edellä mainituille tyypeille tulisi olla jotain tarjottavaa vapaaehtoistyön saralla. Sellaisetkin ihmiset, jotka eivät ole kovin innokkaita osallistumaan vapaaehtoistoimintaan, luottavat toimintaan, jos heillä on mahdollisuus päästä vaikuttamaan toimintaa koskeviin päätöksiin. Keskinäinen luottamus ja yhteinen moraali ovat tärkeitä asioita vapaaehtoistyössä. Siksi omien tarpeitten tyydyttämisestä lähtevä toimintaan osallistuminen ei välttämättä saa aikaan mitään hyvää. (mt. 451.) Kirkossa vapaaehtoiset tulevat erilaisista lähtökohdista. Toiset ovat valmiita sitoutumaan pitkäksi ajaksi, toiset taas eivät. Monet niistä, jotka eivät ole valmiita sitoutumaan pitkäksi ajaksi, eivät kuitenkaan osaa kieltäytyä palvelusten tekemisestä. Tällainen ihminen voi pian huomata vapaaehtoistyötehtäviensä määrän lisääntyvän, koska häntä on innokkuutensa vuoksi alettu pitää mahdollisena vapaaehtoistyöntekijänä. (mt. 452.) Näin ollen hänelle tarjotaan jatkuvasti lisää töitä. Kansainväliselle seurakunnalle aiemmin tehdyssä tutkimuksessa tulee ilmi, että vapaaehtoisen on itse osattava rajata tehtäviensä määrää. (Hauta-aho & Pernu 2004, ) Yksi kyselyymme (Liite 1 ja Liite 2) vastanneista kertookin toimivansa omien voimiensa rajoissa Sitoutuminen vapaaehtoistyöhön Yksi vapaaehtoiskoulutuksen tärkeimmistä tavoitteista on toimintaan sitoutuminen (Harju ym. 2001, 86). Vapaaehtoisten vetämiin ryhmiin osallistuvien kannalta olisi hyvä, että vapaaehtoinen olisi sitoutunut pitkäkestoisesti toimintaan. Mielestämme tämä korostuu erityisesti maahanmuuttajatyössä. Jatkuvuus korostuu

23 23 sekä oppimisessa että turvallisen ja luottamuksellisen ryhmähengen syntymisessä. Siksi haluamme esitellä myös sitoutumista omana aiheenaan, vaikka siinä onkin paljon yhtymäkohtia vapaaehtoistyön osallistujatyyppien kanssa. Vapaaehtoistyöhön voi sitoutua monella eri tavalla. On olemassa ainakin kolme erilaista sitoutuneisuuden tyyppiä. Ensimmäiseen tyyppiin kuuluvat pitkäaikaisesti sitoutuneet perinteiset seurakuntalaiset. He kunnioittavat traditioita ja tuntevat velvollisuudekseen tehdä jatkuvasti töitä yhteisen hyvän edistämiseksi. Tämän tyypin edustajat ovat juuri niitä, joiden vapaaehtoistehtävät kasvavat ajan myötä. (Koskiaho 2002, 452.) Toiseen sitoutuneisuuden tyyppiin kuuluvat uusseurakuntalaiset, jotka sitoutuvat vain määräaikaisiin projekteihin ja kampanjoihin. Tällainen toiminta on tyypillistä suurkaupungeissa. (mt. 452.) Tämä ei välttämättä ole pelkästään huono asia. Maahanmuuttajatyössä tavoitteena tulisi olla ihmisten omatoimisuuden ja yhteiskuntaan osallistumisen lisääminen. Tähän tarkoitukseen projektiluontoinen vapaaehtoistyö on varsin toimiva työmuoto. Urbaani uussitoutuneisuus on kolmas sitoutuneisuuden muoto. Tämän tyypin edustajat haluavat saada aikaan jonkin oman toimintamuodon, johon he sitten paneutuvat huolellisesti. Heidän sitoutuneisuutensa ei kuitenkaan koske muita toimintamuotoja, vaan pelkästään tätä omaa. (mt. 453.) Oman jaksamisen kannalta voi olla ihan hyvä, että on vain yksi toimintamuoto, johon keskittyy. Näiden kolmen sitoutumisen muodon ulkopuolelle jää vielä se, että osallistutaan silloin tällöin erilaisiin tilaisuuksiin tekemättä vapaaehtoistyötä. Tällöin voi kuitenkin käydä niin, että joutuu rekrytoiduksi vapaaehtoiseksi. (mt. 453.) Toisaalta vapaaehtoisia on hyvä hankkia juuri näistä satunnaisista kävijöistä, koska toiminta on heille kuitenkin tuttua. Saattaa olla, että jotkut ihmiset kokevat ahdistavana sen, että heitä kysellään jatkuvasti esimerkiksi seurakunnan tilaisuuksissa vapaaehtoistoimintaan mukaan. Tällainen painostus voi jopa saada aikaan sen, että painostuksen kohde ei enää osallistu seurakunnan toimintaan.

24 24 3 MAAHANMUUTTAJATYÖN LÄHTÖKOHDAT SUOMESSA 3.1 Maahanmuuttajat Suomessa Chileläisten pakolaisten vastaanottamista vuonna pidetään Suomen nykyisen maahanmuuttopolitiikan alkuna. Seuraavaksi tulivat vietnamilaiset venepakolaiset (Elonen 2005). Ensimmäiset kiinalaiset saapuivat Suomeen luvulla työskentelemään ravintoloissa. Suomi alkoi ottaa vastaan kiintiöpakolaisia vuonna Heitä oli 100 ja he tulivat Kaakkois-Aasian pakolaisleireiltä. Entisen Jugoslavian alueelta alkoi tulla pakolaisia maan hajoamisen jälkeen vuodesta 1991 alkaen. Samoihin aikoihin Suomeen tuli inkerinsuomalaisia paluumuuttajia sekä turvapaikkaa hakevia somaleja maassa olevan sisällissodan tähden. Erityisen vilkasta maahanmuutto oli 1990-luvulla, jolloin Suomessa asuvien ulkomaalaisten määrä nelinkertaistui. (Häyrinen 2000, 9 10.) Suomen syrjäinen asema on johtanut siihen, että meillä on ollut suhteellisen vähän erilaisuutta kautta aikojen. Suomi ei ole läpikulkumaa, ja siksi erilaisten, suomalaisesta kulttuurista poikkeavien ryhmien olemassaolo on nykyäänkin harvinaista. (Wahlström 1997, 97.) Maahanmuuttajat ovat siten edelleenkin suhteellisen uusi asia, josta meillä ei ole vielä paljon tietoa ja kokemusta. Usein unohdetaan, että toiseen maahan muuttava suomalainenkin on uudessa asuinmaassaan maahanmuuttaja. (Forsander & Ekholm 2001, 84.) Vaikka Suomesta on tullut vuosien mittaan yhä kansainvälisempi, kansainvälisyyttä ei edelleenkään näy kovin paljoa pienemmillä paikkakunnilla. Suomessa maahanmuuttajia oli vuoden 2004 lopussa , mikä on noin 2,1 % väestöstä (Tilastokeskus). Vastaava eurooppalainen keskiarvo vuonna 2000 oli 5 % (Kantola 2001). Vakituisesti Suomessa asuvien ulkomaalaisten määrä on kuitenkin suurempi kuin tilastoissa näkyy. Ulkomaan kansalaisiksi ei lasketa jo Suomen kansalaisuuden saaneita eikä niitä paluumuuttajia, jotka ovat syntyneet Suomen kansalaisina. (Häyrinen 2000, 9.) Esimerkiksi Isossa- Britanniassa ulkomaalaisten osuus on noin 5,5 % (eri etnisiin vähemmistöihin

25 25 kuuluvia), Ranskassa 6,3 %, Saksassa 8,5 %. Ruotsin väestöstä 9,9 % on ulkomaalaista alkuperää, joista puolella on Ruotsin kansalaisuus. (Räty 2002, ) Suomessa asuvien maahanmuuttajien määrä on Suomessa sekä absoluuttisesti että suhteellisesti pienempi kuin missään muualla Euroopassa. (Kantola 2001.) Suomessa ulkomaalaisia on siis määrällisesti vähemmän kuin missään muualla Euroopassa ja lisäksi ulkomaalaisten verrannollinen osuus koko väestöstä on pienin. Suomeen muuton syyt voidaan pääsääntöisesti jakaa viiteen pääryhmään: paluumuutto, perhesyyt, pakolaisuus, työ ja opiskelu. Suurimmat ryhmät muodostuvat pakolaisista, paluumuuttajista ja suomalaisten kanssa avioituneista. (Forsander & Ekholm 2001b, 108.) Paluumuuttajia ovat sellaiset henkilöt, jotka ovat asuneet ulkomailla ja palaavat takaisin Suomeen. (Kirkon ulkoasiainosasto 1996, 17). Kaikkia maahanmuuton syitä yhdistää yleensä unelma paremmasta tulevaisuudesta (Talib 2002, 33). Jäljempänä olevista taulukoista voi nähdä muun muassa sen, kuinka paljon maahanmuuttajien määrä on kasvanut 14 vuodessa ja toisaalta sen, miten tiukka Suomen ulkomaalaispolitiikka kuitenkin on. Joidenkin maiden kansalaisten määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Tämä kertoo esimerkiksi siitä, että pakolaisuus on lisääntynyt. Maahanmuuttajia tulee yhä useammista maista ja moninaisemmista kulttuuri- ja uskontotaustoista. Maahanmuuttajatyössä onkin entistä tärkeämpää huomioida ja tunnistaa nämä seikat.

26 26 TAULUKKO 1: Ulkomaiden kansalaiset Suomessa Maa, jonka kansalaisuus v v Venäjä Viro Ruotsi Somalia Serbia ja Montenegro Irak Britannia Saksa Kiina Iran Yhteensä kaikki ulkomaalaiset Suomessa Tilastokeskus TAULUKKO 2: Turvapaikan hakijat ja pakolaiset Suomessa v.1992 v.2004 Turvapaikan hakijat Turvapaikka myönnetty Oleskelulupa myönnetty Kielteinen päätös Perheenyhdistäminen - Myönteinen päätös Kielteinen päätös Kiintiö Lisäkiintiö Kuntien vastaanottamat pakolaiset Pakolaisina maahan vuodesta 1973 muuttaneet Tilastokeskus

27 27 Vuoteen 1988 saakka pakolaiset sijoitettiin Turkuun ja pääkaupunkiseudulle. Sen jälkeen pakolaisia alettiin sijoittaa eri puolille maata. Vuonna 1997 pakolaisia oli vastaanottamassa jo 117 kuntaa. Suomi on vastaanottanut tähän mennessä noin pakolaista. Suurimmat ryhmät ovat Somaliasta, entisen Jugoslavian alueelta, Iranista, Irakista ja Vietnamista (Elonen 2005.) Pakolaistyö oli 1980-luvun puoliväliin asti vähäistä. Suomessa oli vain yksi pakolaiskeskus Malmilla, jonne työ keskittyi. Turvapaikanhakijoita oli 1980-luvun puolivälissä vuosittain alle 100. Valtio ja Suomen Punainen Risti perustivat maahamme lisää vastaanottokeskuksia, kun turvapaikanhakijoiden määrä nousi räjähdysmäisesti vuonna Silloin Suomeen saapui yli turvapaikanhakijaa. (Räty 2002, 133.) Suomalaisten asenteet maahanmuuttajiin Asenne on kokemuksen kautta rakentunut henkinen tila, joka suuntaa yksilön reaktioita ympäristön kohteisiin ja tilanteisiin. Asenne voidaan määritellä myös taipumukseksi arvioida muita ihmisiä, kohteita ja asioita. Asenne käsittää myös sen, millaista tietoa ihmisellä on kohteesta tai tilanteesta, mitä tunteita hän tuntee sitä kohtaan ja miten hän aikoo toimia asiassa tai tilanteessa. Asenteeseen kuuluu siis kolme ulottuvuutta: tieto, tunne ja toiminta. (Mustonen 2001, 42.) Usein etniset vähemmistöt ja ryhmät eivät ole itse saaneet vaikuttaa oman identiteettinsä määrittelyyn. Media on vaikuttanut paljon siihen, mitä ajattelemme erilaisista etnisistä ryhmistä. Valitettavan usein median suhtautuminen on negatiivinen ainakin joitakin etnisiä ryhmiä kohtaan. (Alitolppa-Niitamo 1998, ) Tällainen epäsuora sosiaalinen vaikuttaminen mediassa taas muovaa meidän käsityksiämme ja mielikuviamme jostain asiasta (Mustonen 2001, 39). Suomalaiset suhtautuvat toisiin ihmisiin sitä myönteisimmin, mitä enemmän toiset ihmiset muistuttavat suomalaisia ulkonäöltään, kulttuuriltaan tai muilta ominaisuuksiltaan (Lapintie 2005). Naiset suhtautuvat myönteisimmin humanitäärisistä syistä maahan muuttaviin henkilöihin kuin miehet. Miesten myönteinen suhtautuminen kasvaa kun kyse on suomalaisille hyödyllisten ulkomaalaisten

28 28 (kuten ravintolanpitäjien, urheilijoiden ja tiedemiesten) maahantuloon. Koulutus lisää myönteistä suhtautumista maahanmuuttajiin. Myös ihmisen arvomaailmalla ja sosiaalisella vastuuntunnolla on yhteyksiä ulkomaalaisasenteisiin. Uskonnolliset ihmiset suhtautuvat muita myönteisimmin maahanmuuttajiin, kuten myös sellaiset ihmiset, jotka tuntevat jonkun maahanmuuttajan henkilökohtaisesti. Mitä enemmän maahanmuuttajia tuntee, sitä myönteisempää suhtautuminen on. (Jaakkola 1999, ) Maahanmuuttajat hyväksytään mieluiten ystävänä, työtoverina tai siivoojana, ja vähiten mieluisana sosiaalityöntekijänä ja aviopuolisona. Pääkaupunkiseutulaiset, naiset ja korkeasti koulutetut suhtautuvat maahanmuuttajiin kaikissa eri rooleissa myönteisimmin, samoin kuin ne, jotka tuntevat maahanmuuttajia itse. Parhainta suhtautuminen on norjalaisia, inkerinsuomalaisia, englantilaisia ja tanskalaisia kohtaan. Huonoiten suhtaudutaan kurdeihin, venäläisiin, arabeihin ja somaleihin. (mt ) 3.2 Kotoutuminen Kotoutumislaissa sanotaan, että kotoutuminen on maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä. Tavoitteena on osallistua työelämään ja yhteiskunnan toimintaan siten, että oma kieli ja kulttuuri kuitenkin säilyvät. Kotouttamisella tarkoitetaan kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja voimavaroja. (Räty 2002, 135.) Pakolais- ja siirtolaisuusasiain neuvottelukunta toteaa vuonna 1994 julkaisemassaan pakolais- ja siirtolaisuuspoliittisessa periaateohjelmassa: Suomi on tullut uuteen kehitysvaiheeseen, jota leimaa tarve kehittyä monokulttuurisesta monikulttuurisempaan Suomeen. Mitä enemmän Suomi on valmis sijoittamaan maahantulovaiheen koulutukseen ja maahanmuuttajien sopeutumiseen, sitä enemmän se säästää pidemmällä aikavälillä. (Matinheikki-Kokko 1998, 11.) Pakolaisia ja maahanmuuttajia alettiin aluksi hajasijoittaa ympäri maata, koska haluttiin välttää ulkomaalaisten keskittyminen tietyille alueille, jottei pääsisi syntymään ulkomaalaisghettoja. Rasismin oletettiin vähenevän hajasijoituksen myötä. Pakolaiset yritettiin saada mahdollisimman nopeasti käyttämään normaalipalveluja, jotta heidän sopeutumisensa ja kotoutumisensa Suomeen voisi

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt

Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt Tuomas Martikainen 09/05/2014 1 Sisällys Maahanmuuttajien uskonnot tilastoja & tutkimusta Suomi ev.lut. & islam Uskontotrendit & maahanmuuttajat Lopuksi Åbo Akademi

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa 29.3.2010 SM:n maahanmuutto-osaston organisaatiorakenne OSASTOPÄÄLLIKKÖ Muuttoliike - laillinen maahanmuutto

Lisätiedot

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Monta tapaa parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hae opiskelupaikka, jolla on merkitystä Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka koulut taa auttamisen

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA VASTAANOTTOKESKUKSESSA TOIMIVILLE VAPAAEHTOISILLE VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA Olemme Punaisen Ristin Ruissalon osaston vapaaehtoisia Punainen Risti ja Punainen Puolikuu tunnetaan

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

SEURAKUNTA aarre kaupungissa

SEURAKUNTA aarre kaupungissa Kirkkovaltuusto 16.12.2014, 13, liite 1 Kirkkovaltuusto 27.01.2015, 12, liite 1 SEURAKUNTA aarre kaupungissa Outokummun evankelis-luterilaisen seurakunnan strategia vuoteen 2020 Hyväksytty kirkkovaltuustossa

Lisätiedot

Minister Astrid Thors

Minister Astrid Thors Pohjoiskalottikonferenssi Nordkalottkonferens 21.08.2010 Minister Astrid Thors 20.8.2010 Peruskäsitteitä Maahanmuuttaja: Maahan muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Työelämän kansanopisto Nuoret turvapaikan hakijat kansanopistossa Sivistystyön Vapaus ja Vastuu Pirkanmaa Studia Generalia Murikka 12.11.2015 1 Vapaa sivistystyö Suomessa

Lisätiedot

Apologia-forum 25.-27.4.2014

Apologia-forum 25.-27.4.2014 Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Helluntaiseurakunta. Käytäntöjä uusien työmuotojen aloittamiseksi

Helluntaiseurakunta. Käytäntöjä uusien työmuotojen aloittamiseksi Rovaniemen Helluntaiseurakunta Välähtikö? Käytäntöjä uusien työmuotojen aloittamiseksi 2 Rovaniemen helluntaiseurakunnan käytäntöjä uuden työmuodon aloittamiseksi Rovaniemen helluntaiseurakunnan käytäntöjä

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015 su 5.7. Apostolien päivä Kadonnut ja jälleen löytynyt Seurakuntien diakoniatyötä tukevan Suurella Sydämellä -verkkopalvelun kehittämiseen Kirkkopalveluiden kautta. Kirkkopalvelut ry, PL 279, 00181 Helsinki,

Lisätiedot

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,

Lisätiedot

MIETTEITÄ DIAKONIABARO- METRIN ÄÄRELLÄ. Jouko Kiiski Yliopistonlehtori, dos., TT, FT Itä-Suomen yliopisto (avustaja: Esko Ryökäs)

MIETTEITÄ DIAKONIABARO- METRIN ÄÄRELLÄ. Jouko Kiiski Yliopistonlehtori, dos., TT, FT Itä-Suomen yliopisto (avustaja: Esko Ryökäs) MIETTEITÄ DIAKONIABARO- METRIN ÄÄRELLÄ Jouko Kiiski Yliopistonlehtori, dos., TT, FT Itä-Suomen yliopisto (avustaja: Esko Ryökäs) ONKO DIAKONIA TÄRKEÄÄ? Seurakuntalaisten yksi keskeisimmistä perusteita

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa Lähetysnäkymme 2014-2018 Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa POHJOIS-KARJALAN HELLUNTAISEURAKUNTIEN LÄHETYSNÄKY 2014-2018 Seurakunnan lähetystyön näky ja tehtävä Näky: Sytyttää ja levittää

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Työntekijän oleskelulupa Opiskelijan oleskelulupa Oleskelulupatyypit Oleskelulupa perhesiteen perusteella

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia,

Lisätiedot

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa?

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? VAIKO-projekti, Lapin ELY-keskus Mirva Petäjämaa MAKO-verkostojen kokoukset 12. - 13.9.2012 Strategian rakenneluonnos Esipuhe NYKYTILA *Lappi maahanmuuton

Lisätiedot

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149 TALOUSTUTKIMUS OY 20100326 13:12:52 TYÖ 3762.00 TAULUKKO 21011 ss VER % Suomalaisten mielipiteet Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti/asema maahanmuuttopolitiikasta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ työn

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet Tampereella asuu 9 122 ulkomaan kansalaista Vuoden 2013 lopussa Tampereella asui 9 122 ulkomaan kansalaista, mikä oli 4,1 % kaupungin

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 7/2002 15.3.2002 Pakolaisten asuttaminen Suomessa 1994-2001 Kuntien pakolaisille osoittamat asunnot 1994-2001 700 600 500 Aravavuokra-as.

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Monikulttuurinen kirjasto - kirjasto muutosagenttina naisten elämässä. Marjut Pohjalainen Pori 1.3.2016

Monikulttuurinen kirjasto - kirjasto muutosagenttina naisten elämässä. Marjut Pohjalainen Pori 1.3.2016 Monikulttuurinen kirjasto - kirjasto muutosagenttina naisten elämässä Marjut Pohjalainen Pori 1.3.2016 Lukuja Tampereen asukasluku n. 225 000 (2016) Hervannan (1973) Tampereen tytärkaupungin asukasluku

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS

MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS HELSINGIN YLIOPISTON TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2013 2016 Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET

Lisätiedot

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT Valtakunnallinen maahanmuuttotyön koordinaatiotapaaminen Oulussa 18-19.03.2010 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki 2 Oulun kaupungin rooli maahanmuuttopolitiikassa

Lisätiedot

Catch22:n vapaaehtoistyön malli

Catch22:n vapaaehtoistyön malli Catch22:n vapaaehtoistyön malli Keitä olemme Catch22 on tulevaisuuteen suuntautuva sosiaalinen yritys. Tuotamme yli 200 vuoden kokemuksella palveluita, joilla ihmisiä autetaan löytämään elämälleen uusi

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA Pakolaiset tarvitsevat kodin. Termistö Siirtolainen Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan työn, opiskelun, ihmissuhteen tms. perusteella tavoitteena parempi elämä, uudet kokemukset, avioliitto

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:

Lisätiedot

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo

Lisätiedot

Infopankin verkkopalvelu-uudistus Syvällisempää tietoa, käyttäjälähtöisesti

Infopankin verkkopalvelu-uudistus Syvällisempää tietoa, käyttäjälähtöisesti Infopankin verkkopalvelu-uudistus Syvällisempää tietoa, käyttäjälähtöisesti Oulussa 18.3.2010 Henni Ahvenlampi Helsingin kulttuurikeskus Infopankki-toimitus Mikä onkaan Infopankki? Infopankki on vuonna

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Valtakunnalliset sisäisen turvallisuuden päivät Mikkeli 6.9.2013 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys

Lisätiedot

Hankerahoituksesta potkua miltä näyttää maahanmuutto Varsinais-Suomessa?

Hankerahoituksesta potkua miltä näyttää maahanmuutto Varsinais-Suomessa? Hankerahoituksesta potkua miltä näyttää maahanmuutto Varsinais-Suomessa? Kalle Myllymäki 18.1.2016 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 1. Maahanmuuton tilanne Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Lisätiedot

Tilastoliite. Sisältö. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

Tilastoliite. Sisältö. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat Tilastoliite Sisältö 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 asiat 10 Karkotusasiat Avainluvut Toimintamenot (1000 e) ja henkilöstö 2009 2010 2011 Nettomenot 17 576 18 326 17 718 Tulot 2 929

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT 1 PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT Diakonian / kirkon nuorisotyönohjaajaan / kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan virkoihin kelpoisuuden

Lisätiedot