LuovuusPedagogiikka S k a p a n d e P e d a g o g i k

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LuovuusPedagogiikka S k a p a n d e P e d a g o g i k"

Transkriptio

1 LuovuusPedagogiikka Skapande Pedagogik

2 LuovuusPedagogiikka Skapande Pedagogik Julkaisija Opetushallitus 2007 Toimituskunta Marja-Liisa Visanti, Heljä Järnefelt, Pia Bäckman Ulkoasu ja reproduktio Tyko Elo, TykoGrafi Pärmbild: Räddningsoperation X, DOT:s dramaverkstad till Annegårdens Grimm-utställning. Foto: Mauri Tahvonen Tämän julkaisun sivuilla esiintyvät mietelauseet on koottu Oulun kulttuurin ja tekniikan oppilaitoksen ja Savonlinnan taidelukion opiskelijoiden ajatuksista. Painotyö Erweko, Helsinki 2007 Toimitus Opetushallitus PL 380, Helsinki ISBN (nid.) ISBN (pdf) Verkkosivut: Lähde ja Skapa Nu Lukijalle Luovuus, osaaminen sekä korkea sivistystaso ovat edellytys Suomen ja suomalaisten menestymiselle. Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma Suomi tunnetaan maailmalla hyvin toimivasta ja korkeatasoisesta koulujärjestelmästään, jonka kokemuksia ja asiantuntemusta käytetään apuna eri puolilla maailmaa kehittämistyössä. Korkea sivistystaso ja osaaminen on siis kunnossa kuinka mahtaa olla luovuuden laita? Vastauksen antaminen ei ole kovin helppoa, sillä ensin pitäisi määritellä, mitä luovuudella tarkoitetaan. Tätä keskustelua on jatkettu jo vuosia ja ainakin ymmärretyksi on tullut, että luovuutta on monenlaista, sitä on meissä kaikissa ja se on tärkeää paitsi yksilölle, niin myös yhteiskunnalle ja talouselämälle. Kun katsotaan koulujärjestelmää, niin se antaa perusmahdollisuudet luovuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen eri koulumuodoissa ja eri oppiaineiden sekä aihekokonaisuuksien ja koko koulun toimintakulttuurin toteuttamisessa. Yhteisenä haasteena on vahvistaa luovuutta tukevia opetusmenetelmiä sekä yhteistyömuotoja ja rakenteita tulevaisuutta varten. Tässä Luovuuspedagogiikka 2 lehdessä opetusministeriön ja Opetushallituksen luovuus- ja kulttuurikasvatushanke Lähde avaa näkökulmia ja keskustelua luovuuteen niin asiantuntija-artikkeleiden, hanke-esittelyiden kuin arvioinnin ja infopalojen kautta. Yhteistyö eri koulumuotojen, kulttuurilaitosten, eri alojen järjestöjen ja elinkeinoelämän kanssa tuovat lisäarvoa koulujen ja oppilaitosten toimintaan ja sitä kautta luomme edellytyksiä luovuudelle yhtenä osaamisen edellytyksenä Suomen ja suomalaisten menestymiselle. Lämmin kiitos kaikille Lähde-hankkeen toimijoille, yhteistyökumppaneille sekä asiantuntijoille. Luovuuden iloa ja uutta virtaa, arvoisat lukijat! Opetusneuvos Jorma Kauppinen Lähde-hankkeen puheenjohtaja

3 Eira Korpinen Ilon pedagogiikkaa etsimässä Esa Pirnes Luovuusstrategia onko se jotain käytännössäkin? Kreativitetsstrategi har den någon betydelse i praktiken? Anna Mikander och Gun Oker-Blom Nordiska Teman innovativa projekt i nordisk regi Inkeri Ruokonen Uutta luovaa virtaa opetukseen ja oppimiseen koulun ja kulttuuritoimen yhteistyöllä Eija Kauppinen Vuorovaikutuksesta voimaa Marita Aho Luoville osaajille on tilausta työelämässä Marja-Liisa Visanti Lähteen osahankkeiden innovatiivisia malleja ja vakiinnuttamisen haasteita Heljä Järnefelt Luovia opetusmenetelmiä ja uusia oppimisympäristöjä Aulikki Etelälahti Lähde-hankkeen vaikuttavuuden arviointi 84 Oppia luovalla tavalla 88 Kulttuurin laajakaista Kansalliset kulttuurilaitokset 92 Kulturens domäner Våra nationella kulturinstitutioner 94 Innovatiivista oppimista Tekniikan museon InnoApajassa 96 Ajankohtaista kestävän kehityksen edistämisestä; Koulutus ohjaa kohti kestävää elämäntapaa 100 Lähde- ja Skapa Nu -verkoston osahankkeet 113 Lähde lyhyesti 114 Kort om Skapa Nu 115 Lähde in Short Till läsaren Kreativitet, kompetens och hög bildningsnivå har varit en förutsättning för Finlands och finländarnas framgångar. Regeringsprogrammet för statsminister Matti Vanhanens II regering Finland är känt för sitt fungerande och högklassiga utbildningssystem, vars erfarenheter och expertis anlitas inom utvecklingsarbete på många håll i världen. Den höga bildningsnivån och kompetensen är alltså i ordning men hur står det till med kreativiteten? Det är inte lätt att ge ett svar, för först måste man definiera vad man menar med kreativitet. Den här diskussionen har pågått i åratal och de flesta har insett att det finns många olika slags kreativitet, den finns hos alla och är viktig både för individen och för samhället och näringslivet. Skolsystemet ger de grundläggande förutsättningarna att upprätthålla och utveckla kreativiteten i olika skolformer, i olika läroämnen, temaområden och i skolans verksamhetskultur i stort. En gemensam utmaning är att med tanke på framtiden stärka de undervisningsmetoder, samarbetsformer och strukturer som stöder kreativiteten. I detta nummer av tidningen Luovuuspedagogiikka öppnar undervisningsministeriets och Utbildningsstyrelsens kultur- och kreativitetsprojekt Lähde/Skapa Nu perspektiv på och diskussion om kreativitet via sakkunniga artiklar, projektpresentationer samt utvärderingar och infoblänkar. Samarbetet med olika skolformer, kulturinstitutioner, olika branschorganisationer och med näringslivet ger mervärde i skolornas och läroanstalternas verksamhet och via det skapar vi förutsättningar för kreativiteten som en av kompetensförutsättningarna för Finlands och finländarnas framgångar. Ett varmt tack till alla aktörer i projektet Lähde/Skapa Nu, till samarbetspartner och sakkunniga. Kreativ glädje och nya impulser, ärade läsare! Undervisningsrådet Jorma Kauppinen Ordförande, projektet Skapa Nu

4

5 Eira Korpinen Kasvatustieteen (erit. opettajankoulutuksen) professori, Jyväskylän yliopisto Ilon pedagogiikkaa etsimässä Etsiminen kuvaa mielestäni erinomaisen hyvin sitä tilaa, jossa elämme tässä epävarmuuden, murroksen ja muutoksen ajassa. Kirjoituksessani kuvaan joiltakin osin sitä etsintää, joka on liittynyt omaan elämääni opettajana, tutkijana ja opettajankouluttajana. Kertomus pitää sisällään pedagogiikkani ydinkokemuksia, jotka ovat samalla tutkimuslöydöksiä ja kohtaamisia. Etsimiseen kuuluu myös eksymisen mahdollisuus sekä lupa palata, aloittaa alusta ja yrittää uudelleen. Kerron kuitenkin siitä, mitä olen löytänyt. Pidän merkittävimpinä löydöksinä niitä, jotka olen saanut jakaa muiden opettajien ja opiskelijoideni kanssa sekä löytää asioita jopa uudelleen ja uudella tavalla. Viimeisin löytöni on Spinozan ilon filosofia, josta viime kuukausina olen saanut ammentaa voimaa. Hänen filosofiastaan löytyy määritelmiä käsitteellisiä eväitä ja vastauksia erilaisiin tunteisiin ja niiden kohtaamiseen ilo, suru, rakkaus, viha, toivo, epätoivo, pelko sekä kuvauksia näiden tunteiden vaikutuksista suhtautumisessa ihmisiin ja tapahtumiin. Spinozan tietoteoriassa ilo ja tieto emootio ja kognitio liittyvät yhteen, vaikka hänen teoriansa on ennen muuta tunneteoria. Siinä ilo on siirtymistä kohti suurempaa täydellisyyttä. Jatkuva kehittyminen tuo iloa, ei samana pysyminen. Rakkaus on iloa ja siten myönteinen, elinvoimaa lisäävä tunne; siihen sisältyy välttämättä muuttumisen, kehittymisen ja täydellistymisen ajatus. Löysin Spinozan ilon filosofiasta kuin uudelleen myös itsetunnon, itsearvostuksen, itsetuntemuksen, jota olen tutkinut vuosikymmenien ajan löydettyäni sen ensimmäisen kerran peruskoulun opetussuunnitelmasta (POPS I 1970). Spinoza pitää itsensä arvostamista hyvin myönteisenä asiana; se on korkeinta mitä voimme toivoa. Itsearvostus on Kuva Heljä Järnefelt iloa, joka syntyy kun ihminen miettii itseään ja kykyään toimia. Se tarkoittaa itsensä hyväksymistä sillä tavoin, että on tyytyväinen omiin kykyihinsä ja toimintaansa. Se perustuu itsetuntemukseen, tietoon omista tavoitteista, kyvyistä ja mahdollisuuksista. Spinoza sanookin, että se joka ymmärtää itseään selvästi ja täsmällisesti, hänen itsearvostuksensa on korkein mahdollinen. Spinozan filosofiasta voimaantuneena rohkenen määritellä pedagogiikan, jota olen etsinyt myös yhdessä monien opiskelijoideni ja opettajakollegojeni kanssa Ilon pedagogiikaksi. Tutkiva opettaja -verkoston (www.jyu.fi/okl/tuope) toiminnan ydinteemana voidaan nähdä juuri tuon pedagogiikan etsiminen. Monia löytöjä onkin tehty ja viimeisin niistä on Juha Juurikkalan kehittämä pedagogiikka, jota hän on toteuttanut mm. Halmeniemen Vapaalla kyläkoululla (www.halmeniemi.info). Haastan lukijan löytöretkelle tutustumaan tämän pedagogiikan tausta-ajatteluun sellaisena kuin olen sitä saanut hahmoteltua oman pedagogisen ajatteluni näkökulmasta. Luovuus, luova hulluus, mitä eroa niillä on? Luovuus on siis hulluutta, rakkautta johonkin Sorin Sirkus järjestää Tampereella taiteen perusopetusta sirkustaiteesta. 5

6 Terve itsetunto, mitä se on? Terve itsetunto ja minäkäsitys on ihmisellä, joka tuntee itsensä: omat vahvat ja heikot puolet. Hän osaa arvioida toimintaansa realistisesti ja tarkasti. Hän suoriutuu kykyjensä mukaan. Hän on luova, rohkea ja käyttää omia ideoitaan. Terve itsetunto on ihmisellä, joka ilmaisee mielipiteensä pelkäämättä. Hän tulee toimeen muiden kanssa, haluaa toimia ryhmässä; osaa iloita sekä omasta että toisten onnistumisesta ja hän ei masennu epäonnistumisesta. Hän kunnioittaa rajoja. Hän on optimistinen ja luottaa itseensä. Kuva: Johanna Junno Tekemällä oppii Virtain perinnekylässä. Halkosaha on koululaisten itse kokoama. Lähtökohtia ilon pedagogiikalle Kansainväliset tutkimukset ovat tärkeitä peilejä, joita tarkastelemalla voimme saada kuvan kouluistamme ja niiden oppimisen laadusta. PISA:n piirtämää kuvaa on ollut miellyttävä katsella ja sen edessä olemme viipyneet melko kauan. Meillä ei ole kuitenkaan kovin paljon tietoa siitä, mistä hyvät tulokset itse asiassa kertovat, mitkä tekijät tuloksiin vaikuttavat tai mitkä tekijät ovat tuloksiin yhteydessä. Meillä ei ole esimerkiksi tietoa siitä, millä pedagogiikalla tuloksiin on päästy. Peilin kuva on myös rajattu oppimistuloksiin tietyissä oppiaineissa ja tietyssä tilanteessa. Nämä tulokset ovat luotettavia juuri tarkoin määritellyissä olosuhteissa, mutta emme tiedä, miten kestäviä tulokset ovat. Jos PISA kuvaa koulumme aurinkoista puolta, eräät kansainväliset tutkimukset osoittavat, että koulullamme on myös pimeä puolensa. Viimeisin UNICEFin tutkimus ( ) osoitti, että lasten ja nuorten kouluviihtyvyys on pohjalukemissa; yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia mittaavissa ulottuvuuksissa tulokset ovat huonoja. Maailman terveysjärjestön (WHO:n) organisoimat tutkimukset ovat osoittaneet samansuuntaisia tuloksia jo aikaisemmin. Peilikuva havahduttaa katsojan, sillä se heijastaa laajemmin lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaa. Vika ei liene virallisissa opetussuunnitelmissa, jotka ovat ajan tasalla ja yhtenäiset kautta maan. Koulujen olosuhteissa sen sijaan on tapahtunut suuriakin muutoksia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kuntatalous on paininut talousvaikeuksissa, ja kouluja lakkauttamalla on haettu säästöjä, jotka jo muutaman vuoden aikana näyttävät muuttuvan kuluiksi. Vuosina lakkautettiin 300 koulua, mutta perusopetuksen kulut kasvoivat 24 % ja tuottavuus laski 13 %. Koulujen lakkauttamisen kustannusvaikutukset olisi tärkeä selvittää perusteellisesti, mutta tässä yhteydessä en analysoi tätä puolta enempää, vaikka olisikin tärkeää selvittää koulutusmenojen kehityksen taustalla vaikuttavat tekijät, joista merkittävimpiä on erityisopetuksen ja oppilashuollollisten tarpeiden lisääntyminen. 6

7 Ongelmiin on syytä etsiä vastauksia myös pedagogiikasta, jota kouluissa noudatetaan. Pedagogiikka on väline, jonka avulla tavoitteisiin pyritään ja se on opettajan toimintaa, joka koostuu opettajan ammattitaidollisista ulottuvuuksista. Edellisen hallituksen opetusministeri Antti Kalliomäen toimesta käynnistyi muutamia kehittämishankkeita, joiden tavoitteena on koulumyönteisyyden vahvistaminen ja koulun kehittäminen lasten ja nuorten hyvinvointia edistäväksi yhteisöksi. Tämän vuoden alussa käynnistyi myös Jyväskylän yliopiston Tutkiva opettaja -verkostossa opetusministeriön rahoittama Ilon pedagogiikkaa etsimässä koulu hyvinvointikeskuksena -kehittämis- ja tutkimushanke, jonka praktisena tavoitteena on tuottaa tietoa opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen käyttöön yhdysluokkaopetuksen pedagogisista käytänteistä sekä oppilaiden kouluviihtyvyyteen vaikuttavista ja viihtyvyyttä edistävistä tekijöistä. Luovuus on sovittelevaa Elinikäisen oppimisen vaatimus terve itsetunto tavoitteena Pitkillä seurantatutkimuksilla meidän on mahdollista selvittää, mitkä ovat niitä kestäviä eväitä, joilla on merkitystä aktiiviseen ja vastuulliseen kansalaisuuteen kasvamisessa. Koulutuksen vaikuttavuutta pitkällä aikavälillä on Suomessa tutkittu liian vähän, mutta tiedämme, että merkittävimmät vaikutukset ovat hyvin kokonaisvaltaisia ja liittyvät tunnekokemuksiin, minäkuvan ja identiteetin rakentumiseen. Tämä kaikki muodostaa ihmisen mielenterveyden ja elämisen motivaation perustan. Tiedämme myös, että lapsena hankittu hyvä fyysinen kunto ja terveelliset elämäntavat ovat korvaamattoman tärkeitä voimavaroja läpi elämän. Terveen itsetunnon, myönteisen ja realistisen minäkuvan sekä minäkäsityksen kehittäminen on suomalaisten kasvatusinstituutioiden keskeinen tavoite. Hyvä itsetunto voidaan nähdä oppimistuloksena, joka kehittyy kokonaisvaltaisessa, kokemuksellisessa vuorovaikutuksessa lapselle tärkeiden ihmisten kanssa. Koulussa opettajan merkitys ja rooli oppimisen ohjaajana ja minäkäsityksen sekä itsetunnon kehittäjänä on keskeinen. Ihminen toimii sen mukaan, millainen käsitys hänellä on itsestään, ei sen mukaan, millaiset hänen todelliset ominaisuutensa tai kykynsä ovat. Kun lapsi toimii ympäristössään sen mukaan, millainen käsitys hänellä on itsestään, vaikuttaa itsetunto väistämättä siihen, mitä lapsi oppii. Koska myönteisellä itsearvostuksella on todettu olevan yhteys hyviin koulusaavutuksiin, tulisi koulussa opettaa lapsille tietojen ja taitojen lisäksi luottamusta omiin kykyihin. Tunne omasta pätevyydestä kantaa pitkälle lapsen tulevaisuuteen. Itseään arvioiden lapsi voi huomata vahvuutensa ja asettaa tavoitteensa tasolle, jotka hänen on mahdollista saavuttaa. Omien tavoitteiden saavuttaminen innostaa oppimaan ja pyrkimään yhä parempiin saavutuksiin. Lapsen arviot omista onnistumisista ja epäonnistumisista vaikuttavat lapsen koko kehitykseen. Onnistumiset ja epäonnistumiset tallentuvat osaksi itsetuntoa; menestys nostaa tulevan toiminnan tavoitteita ja tappio laskee niitä. Myönteinen käsitys itsestä ja omista kyvyistä auttaa oppimaan; hyvään suoritukseen tarvitaan taidon lisäksi uskoa omiin kykyihin. 7

8 Kuva: Johanna Junno Minäkäsitys ja oppiminen Yksilön minäkäsitys sisältää kaiken sen, mitä tiedämme ja uskomme itsestämme. Se sisältää kaikki ne ominaisuudet, tiedot, taidot ja uskomukset, jotka yksilö liittää itseensä. Ne tuntomerkit, ominaisuudet ja roolit, joita yksilöllä ei juuri nyt ole, mutta jotka hän toivoo saavuttavansa, muodostavat hänen ihanneminänsä. Minäkäsityksen muodostuminen on oppimiseen liittyvää ja se on oppimisen tulosta. Kun oppimista tarkastellaan yksilökeskeisesti, oppimisessa on kyse yksilön persoonallisuuden rakentamisesta eli minän kehittymisestä. Yhä uusien tietojen ja taitojen oppiminen merkitsee minän eri ulottuvuuksien lisääntymistä ja entisten uudelleen organisoitumista. Muodostunut minäkäsitys on kokemusten tulkki. Se määrää, mitkä tiedot, taidot ja kokemukset ovat yksilölle merkityksellisiä, ts. mitä hän haluaa oppia. Toisaalta oppiakseen menestyksellisesti yksilön tulee nähdä itsensä kykenevänä oppimaan. Hänellä tulee olla myönteisiä odotuksia oppimisen suhteen. Hänen itseluottamuksensa vaikuttaa tavoitetason asettamiseen ja siihen energiamäärään, jonka hän on valmis oppimistehtävän suorittamiseen käyttämään ja sitoutumaan siihen. Syvällinen oppiminen merkitsee yksilön koko persoonan läpäisevää muuttumista; kokemusta siitä, että selviytyy ja haluaa ponnistella kohti uusia vaativampia haasteita. Vuosikymmenien jälkeen yksittäiset tiedot ja irralliset taidotkin saattavat unohtua, mutta onnistumisen ilo tai epäonnistumisen häpeä saattaa säilyä voimakkaana koko persoonallista kokemusta sävyttämänä ja toimintaa suuntaavana (estävänä) tekijänä. Oppiminen on yksilön kannalta aina kokonaisvaltainen tapahtuma, jossa on mukana koko persoona. Samalla kun opiskellaan esim. matematiikkaa, opitaan jotakin siitä, millainen olen matematiikan oppijana, mikä merkitys matematiikalla on minulle, mihin matematiikkaa tarvitsen. Matematiikan oppimiseen liittyy tunteenomaisia affektiivisia elementtejä: arvoja, asenteita, motivaatio ja minäkäsitys: käsitys itsestä matematiikan oppijana. Koulun, opettajan ja pedagogiikan merkitys oppilaan minäkäsityksen kehitykselle Monet kouluun liittyvät tekijät, institutionaaliset piirteet koulun ilmapiiri, oppilaiden ryhmittely, päätöksentekojärjestelmät, palkitsemis- ja rankaisumenettelyt, koulun arviointijärjestelmä ja muu pedagogiikka vaikuttavat oppilaiden minäkäsityksen rakentumiseen. Opettajan merkitys on erityisen keskeinen koulun oppimistoimintojen ohjaajana ja pedagogiikan säätelijänä. Opettajan luoma myönteinen ilmapiiri, jolle on tyypillistä kunnioitus, huomio, huolenpito ja hyväksyntä, osoittaa oppilaalle, että hän on arvokas. Tämä johtaa myönteiseen minäkäsitykseen, erityisesti itsearvostukseen. Opettajan oppilaaseen kohdistamat odotukset heijastuvat opetuskäyttäytymiseen, mm. palautteeseen. Onnistumisen elämystä Virtain perinnekylässä. 8

9 Koulussa lapselle osoitetaan suoraan tai välillisesti joka päivä, millainen hän on. Lapsi viettää niin paljon aikaa käymällä koulua, ettei kouluajan merkitystä itsetunnon kehittymiselle voi kiistää. Koulu, toverit ja harrastukset rakentavat vanhempien ja kodin lisäksi lapsen itsetuntoa. Myönteisen itsearvostuksen ollessa arvioinnin tavoitteena oppilaan suorituksia ei verrata toisten suorituksiin; oppilaiden osaamista verrattaessa vain harvojen itsetunto vahvistuu ja vähintään yhtä monen oppilaan tunne omasta huonommuudestaan lisääntyy. Opettajan itsetunto Kasvattajan ja opettajan sekä vanhemmankin terve itsetunto on hänen työnsä onnistumisen paras tae. Opettaja vaikuttaa koko persoonallaan ja hänen käyttäytymisessään näkyy myös, millaisena hän kokee itsensä. Tutkimusten mukaan opettajat, joilla on alhainen itsetunto, käyttävät perinteisiä, muodollisia opetusmenetelmiä ja heidän opetustyylinsä on joustamatonta. Terveen minäkäsityksen omaavat opettajat luovat luokkaympäristön, jossa oppilaat puhuvat enemmän, oppilaiden ja opettajien vuorovaikutus on runsaampaa ja oppilaat saavat yksilöllistä tukea enemmän. Tällaisessa ilmapiirissä oppilaat ilmentävät enemmän luovaa ajattelua. Itsestään epävarma opettaja ei pidä opettamisesta, hän saattaa olla liian kontrolloiva, autoritaarinen tai suhtautua jopa vihamielisesti oppilaisiin. Opettajan itsetunnolla on havaittu olevan yhteys myös oppilaiden itsetuntoon. Itsensä hyväksyvä opettaja hyväksyy myös muut ihmiset sekä aikuiset että lapset. Luovuus tekee elämästä nautittavampaa, se on kuin nahkan luomista arjen harteilta, se tuo iloa ja kehittää ihmistä Monet hyvän opettajan ominaisuudet liittyvät siihen, miten henkilö näkee itsensä. Itseensä luottavat opettajat suosivat aktiivisia ihmiskontakteja, kun taas ne, joilla on heikko emotionaalinen tasapainoisuus, eivät suosi ihmiskontakteja; he ovat myös autoritaarisempia. Autoritaarisuutta korostavat opettajat eivät onnistu luokissaan kasvattajina niin hyvin kuin oppilaskeskeisyyttä luokissaan korostavat opettajat. Heille on tyypillistä halu jakaa vastuuta oppilaille. Tällöin oppilaat ottavat vastuuta myös yhteisten sääntöjen noudattamisesta. Minäkäsitys muodostuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja se myös heijastuu sosiaaliseen vuorovaikutukseen, jollaista opettajan työ mitä suurimmassa määrin on. Luokkahuone on myös sosiaalisen oppimisen ympäristö. Positiivisesti itseensä asennoituva opettaja on myös malli oppilailleen tässä suhteessa. Opettajan kasvatusoptimismi on yhteydessä hänen hyvään itsetuntoonsa ja oppilaiden arvostamiseen. Opettaja uskoo, että sekä hän että oppilaat voivat vaikuttaa tavoitteiden toteutumiseen. Itseensä luottava opettaja uskoo myös siihen, että hän voi vaikuttaa oppilaan oppimiseen ja oppimisvaikeudetkin ovat voitettavissa. 9

10 Opettajan odotukset Tutkimusten mukaan menestyvien oppilaiden opettajat odottivat enemmän oppilailtaan ja ilmensivät sitä mm. seuraavasti: opettajat osoittivat luokkatilanteissa henkilökohtaista hyväksyntää hymyilemällä enemmän, nyökkäämällä useammin hyväksyvästi, kumartumalla oppilaan puoleen ja koskettamalla heitä useammin; opettajat antoivat oppilaille enemmän positiivista palautetta heidän vastauksistaan, työstään tai käyttäytymisestään; opettajat antoivat enemmän ja haastavampia materiaaleja oppilaille; opettajat antoivat oppilaille enemmän tilaisuuksia vastata kaikessa rauhassa kysymyksiin ja tutkia ongelmia. Juuri päinvastoin opettajat käyttäytyivät niiden oppilaiden kanssa, joiden he eivät uskoneet olevan yhtä kyvykkäitä. Useat muutkin opettajan ja vanhempien odotuksia käsittelevät tutkimukset ovat osoittaneet, miten kasvattajien odotukset ovat itseään toteuttavia ennusteita ja vaikuttavat kasvatuskäytänteiden kautta lapsen minäkäsitykseen ja koulusuorituksiin. Luokan ilmapiiri Opettaja luo toiminnallaan luokkaan ilmapiirin, jolla on tärkeä merkitys oppilaan itsetunnon kehitykselle. Tutkimusten mukaan oppilaan itsearvostusta edisti parhaiten lämmin luokkailmapiiri, jota hallitsi kunnioittava, vahvistava ja empaattinen suhtautuminen oppilaisiin. Oppilaan itseluottamusta ja hyviä koulusuorituksia edisti opettajan innostava, rohkaiseva sekä joustava opetustapa, jossa arvostettiin oppilaiden mielipiteitä ja otettiin ne huomioon opetuksessa. Oppilaiden itseilmaisua edistivät parhaiten opettajat, jotka hyväksyivät tunteiden ilmaisun ja toimivat itse esimerkkinä ilmaisemalla tunteensa vapautuneesti. Oppilaiden itsenäisyyttä voitiin edistää parhaiten tarjoamalla mahdollisuuksia itsenäisille valinnoille ja asettamalla toiminnalle selkeät, mutta ei-dogmaattiset säännöt. Halkosahan kokoamisessa testataan päättelykykyä. Virtain perinnekylä Kuva: Johanna Junno

11 Luovuus on tunne iltaisin, kun uni ei tule ja ideat heräävät Tutkimuksissa erotetaan usein kaksi erilaista vuorovaikutusilmapiiriä valvova ja humaani. Valvovalle ilmapiirille on ominaista: sääntöjen ylläpitäminen, opettajajohtoisuus, autoritaarisuus, oppilaiden kaavamainen käyttäytyminen, rangaistukset, moralisointi, persoonattomuus, oppilaiden luokittelu ja tottelemisen korostaminen. Humaanin ilmapiirin piirteitä ovat demokraattisuus, henkilökohtaisuus, yksilön arvon kunnioitus, itsekurin korostaminen, joustavuus ja osallistuminen päätöksentekoon. Humaanissa kouluympäristössä opettajan ja oppilaiden välillä on paljon vuorovaikutusta. Humaanin ilmapiirin kehittämistä kokeileville kouluille asetettiin tavoitteeksi oppilaan minäkäsityksen kehittäminen, kouluympäristön viihtyvyyttä parannettiin, sosiaalisia taitoja parannettiin, päätöksen teon jakamista kehitettiin eikä heikoilla arvosanoilla ollut vaikutusta arvostelussa vain tehty työ huomioitiin. Kokeilujen tuloksista käy ilmi, että koulunsa keskeyttäneiden määrä väheni, väkivaltaisuutta oli vähemmän, samalla kun opiskelijoiden vapaus sekä yhteisön kunnioitus lisääntyivät. Koulun henkilökunnan elämänlaatu ja minäkäsitys kohentuivat. Kuva: Johanna Junno Opettajan luokkakäyttäytyminen ja oppilaan minäkäsitys Oppilaan luokkakäyttäytymistä varten voidaan koota eri tutkimusten pohjalta ohjeistoa siitä, miten opettaja voi vuorovaikutustilanteessa parhaiten edistää oppilaidensa minäkäsityksen kehitystä. Opettaja suosii oppilaskeskeisiä työtapoja. Antaa oppilaiden valita omien ideoidensa pohjalta materiaaleja ja työskentelytapoja; Opettaja asettaa rajat toiminnoille, mutta tukee ja rohkaisee yksilöllistä työtä ja itseilmaisua; Opettaja auttaa oppilaita valitsemaan oppimiskokemuksia, jotka heijastavat heidän omia harrastuksiaan, tarpeitaan ja kiinnostuksen kohteita; Opettaja persoonallistaa opetustaan ja antaa yksilöllistä palautetta; Opettaja ylläpitää hyväksyvää ja lämmintä ilmapiiriä luokassa; Opettaja huolehtii, että jokainen oppilas saa osakseen hyväksyntää myös muilta oppilailta; Opettaja auttaa oppilaita arvioimaan itseään realistisesti ja antaa aikaa itsearviointiin; Opettaja antaa tunnustusta myös itselleen. Hän tiedostaa omat vahvat ja heikot puolensa. Draamakasvatus vahvistaa sosiaalisia taitoja. Rajalahden talomuseo 11

12 Kouluympäristössä opettajan vaikutus oppilaan itsetuntoon perustuu siihen, että oppilas hyväksyy hänet itselleen tärkeäksi henkilöksi. Lapsen on sitä helpompi kokea opettaja itselleen tärkeäksi, mitä enemmän opettajan arvot, asenteet ja uskomukset sekä lapsesta tehdyt havainnot ovat samankaltaisia kuin lapsen vanhemmilla. Jos oppilas todella kokee opettajan itselleen merkitykselliseksi ihmiseksi, hän sisäistää opettajan kuvan itsestään osaksi minäkäsitystään. Tämän takia opettajan on tärkeää tiedostaa oma vaikutusvaltansa voidakseen toimia parhaalla mahdollisella tavalla oppilaalle merkityksellisen ihmisen roolissa. Kuva: Johanna Junno Matkalle ilon pedagogiikkaan eräitä periaatteita pitkospuiksi Edellä esitetty tutkimustausta muodostaa yhteenvedon seuraaville teesinomaisesti esitetyille periaatteille, jotka ovat keskeisiä oppilaan minäkäsityksen ja itsetunnon kehittämiseen tähtäävässä pedagogiikassa. Olen määritellyt kyseisen periaatteen sisällön ytimekkäästi katekismuksen tapaan. Lukija/ tutkija voi halutessaan kerätä yksityiskohtaisia havaintoja siitä, miten kyseinen periaate ilmenee ja todentuu opetuksen käytännössä. Periaate 1. Opetuksessa painottuu oppilaskeskeisyys oppilas on päähenkilö Oppilas kokee olevansa koulussa tärkeä henkilö ja keskeisessä asemassa. Tämä kokemus edistää oppilaan perusmotivaatiota, jonka taustalla on itsensä hyväksyvä yksilö. Oppilaan tulee kokea, että koulu on häntä varten. Tarinaperinteen lumovoima säilyy aikakaudesta toiseen. Virtain perinnekylä Kasvattajien välinen yhteistyö Kasvattajien (vanhempien ja opettajan) välinen yhteistyö näyttää erityisesti vahvistavan lapsen itsetuntoa. Tehostettu kodin ja koulun yhteistyö, johon liittyi vanhempien ja opettajan välinen henkilökohtainen vuorovaikutus, heijastui oppilaiden minäkokemuksiin: turvallisuuden tunteeseen ja hyväksynnän kokemuksiin. Lapsen kannalta yhteistyössä on kyse siitä, että hän kokee olevansa tärkeä, läheistensä arvostama ja rakastama. Tämän kokemuksen hän liittää minäkokemuksiinsa ja siitä tulee hänen itsetuntonsa ydin. 12 Periaate 2. Luokan ilmapiiri on humaani Sille on tyypillistä persoonallinen, kunnioittava, osallistuva ja inhimillinen suhtautuminen. Oppilasta kunnioitetaan ja hänet hyväksytään persoonallisuutena. Tällainen ilmapiiri turvaa oppilaan minäkäsityksen, erityisesti itsearvostuksen myönteisen kehityksen. Vain itsensä hyväksyvä yksilö pystyy arvostamaan ja hyväksymään muut ihmiset. Luovuutta ei mielestäni ole, jos sitä ei toteuta

13 Majan rakentaminen on vuorovaikutteista yhteistyötä. Virtain perinnekylä Periaate 3. Oppilaiden ryhmittely tapahtuu monipuolisin perustein Oppilaan erilaisten ominaisuuksien huomioon ottaminen ryhmittelyratkaisuissa turvaa mahdollisimman monen oppilaan minäkäsityksen monipuolisen kehityksen. Oppilaalle tarjoutuu mahdollisuuksia tiedostaa laajemmin persoonallisuuttaan ja rakentaa minän eri osa-alueita. Periaate 4. Oppilaan itsekontrollia korostetaan Selkeän ja myönteisen minäkäsityksen eräs tärkeä piirre on tunne siitä, että hallitsee omaa elämäänsä. Kun yksilö voi osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon, hän kokee itsensä voimakkaaksi ja oppii toimimaan itsenäisesti ja vastuullisesti. Oppilaan minäkäsitystä kehittävä koulu antaa oppilaille mahdollisuuden osallistua opetuksen suunnittelua koskevaan päätöksentekoon ja antaa oppilaille vastuuta omasta opiskelustaan ja käyttäytymisestään. Periaate 5. Oppilaiden välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä korostetaan Yksilön minäkäsitys kehittyy sosiaalisessa ympäristössä ja vuorovaikutuksessa. Koulu, jonka päätavoitteena on oppilaan myönteinen minäkäsityksen kehitys, suosii oppilaiden välistä yhteistyötä, joka perustuu oppilaiden tukemiselle, ihailulle ja kaikkien oppilaiden hyväksynnälle. Tämä merkitsee mahdollisuutta työskennellä ja opiskella pienryhmissä. Tällöin yhteistyötä palkitaan ja opetetaan positiivisia vuorovaikutuksen taitoja. Kuva: Johanna Junno Periaate 6. Koulu pyrkii yhteistyöhön vanhempien kanssa Vanhemmat ovat lapsen minäkäsityksen kannalta tärkeimpiä henkilöitä. Heidän vaikutuksensa on suuri aina nuoruusikään saakka. Vanhempien lapseensa kohdistamat odotukset heijastuvat näiden minäkäsityksen kehitykseen, koulunkäyntimotivaatioon, tavoitteiden asettamiseen jne. Jotkut lapset tulevat kodeista, joissa vanhemmilla on alhaiset odotukset tai vanhemmat eivät koskaan näytä olevan tyytyväisiä lapsensa koulumenestykseen. Oppilaan minäkäsityksen kehityksestä vastuuta kantava koulu tiedostaa, miten tärkeä merkitys vanhemmilla on lapsensa oppimisessa ja yrittää vaikuttaa vanhempien odotuksiin, antaa palautetta vanhemmille lapsen oppimisesta sekä tukea vanhempien kasvatustyötä. Tähän pyritään monipuolisella koulun ja kodin välisellä yhteistyöllä: yhteisillä tapaamisilla, henkilökohtaisilla opettajan ja vanhempien välisellä keskusteluilla, joissa myös oppilas voi olla mukana. 13

14 Periaate 7. Pyritään onnistumisen odotuksiin ja varmuuteen Opettajan myönteiset odotukset oppilaasta liittyvät oppilaan positiiviseen itsearvostukseen ja koulumenestykseen. Koulu voi viestittää oppilaalle odotuksia siitä, että hän voi menestyä ja oppia. Tämä merkitsee sitä, että opetussuunnitelma vastaa oppilaan kehitystasoa ja se perustuu sellaisille tiedoille ja taidoille, joita oppilas tarvitsee ja jotka ovat hänelle henkilökohtaisesti merkityksellisiä. Erilaisin opetuksellisin järjestelyin pyritään siihen, että jokaiselle oppilaalle tarjoutuisi onnistumisen kokemuksia, jolloin oppilaalle kehittyy itseluottamus, myönteinen käsitys itsestään oppilaana. Tällöin oppilaalla itsellään on myönteiset odotukset oppimisen suhteen. Periaate 8. Opetuksessa pyritään elämänläheisyyteen Kun koulu haluaa edistää oppilaan minäkäsityksen kehittymistä, opetussuunnitelmaa on organisoitava jokapäiväisessä elämässä esiin tulevien ongelmien ratkaisemiseen ja lasten/nuorten ihmisten tarpeiden pohjalta. Tämä merkitsee sitä, että oppilailla on mahdollisuus tutkia ympäristöään ja itseään koskevia asioita ja tehdä päätöksiä, jotka he suhteuttavat minäkäsitykseensä. Periaate 9. Pyritään ongelmakeskeiseen opiskeluun Oppilaan minäkäsitystä kehittävässä koulussa kiinnitetään tasapuolisesti huomiota eri tavoitealueisiin. Opetusmuodot ja sisällöt on valittu kehittämään yhteistyötä, osallistumista ja vuorovaikutusta mielenkiintoisten projektien toteuttamiseksi. Niissä voidaan yhdistää teoria ja käytäntö. Omaperäistä ajattelua & toimintaa Periaate 10. Pyritään monipuolisiin arviointikäytänteisiin Arvioinnissa painottuu yhdessä suoritettu arviointi ja itsearviointi. Tällöin oppilailla on monia mahdollisuuksia kehittyä persoonallisesti ja sosiaalisesti: kehittää minäkäsityksensä selkeyttä ja syvyyttä. Arviointi on luonnollinen osa opetusprosessia. Kokeita opettajan ei tarvitse pitää, sillä luonnolliset opetustilanteet tarjoavat opettajalle runsaasti mahdollisuuksia tietää, millaista jokaisen oppilaan oppiminen on. Tunneilla oppilaat saavat puhua paljon ja keskustella opettajan sekä muiden oppilaiden kanssa. Vuorovaikutuksessa hankittu ja saatu henkilökohtainen palaute tukee itsetuntoa ja suuntaa oppimista parhaiten. Löytöjä ilon pedagogiikan lähteiltä Olen esittänyt edellä joitakin tuntomerkkejä, joilla ilon pedagogiikkaa voi etsiä. Varhaisimmat omat kokemukseni ilon pedagogiikasta liittyvät oman opettajan toimintaan kyläkoulussa. Parasta hänen pedagogiikassaan oli vapaus. Oli ihanaa saada hiihtää silloin, kun oli hiihtämisen kannalta ihanteelliset olosuhteet. Kun myöhemmin oppikoulussa kohtasi matematiikan opettajan, joka herätti oppilaissa pelkoa, sen kokemuksen yli on jaksanut vain vaivoin ponnistella. Epäonnistumisen pelko ja häpeän varjo ulottui vuosikymmenien päähän, kunnes unkarilaiset opettajat johdattivat ilon lähteille myös matematiikan opetuksessa. 14

15 Opettajalla on hallussaan ilon avaimet. Oppimisen iloa ei voi tuottaa, mutta opettaja pystyy luomaan ilon kannalta suotuisat olosuhteet. Oppimisen ja toiminnan halu on lapsessa valmiina. Kouluympäristö joko tukee tai estää lapsen perusolemuksen toteutumista oppivana ja aktiivisena olentoa, kirjoittaa Taina Rantala väitöskirjassaan. Ilon pedagogiikkaa etsitään muuallakin kuin Suomessa. WHO:n koululaistutkimus herätti myös italialaiset. Bolognan yliopiston kasvatustieteen professori Cuomo on käynnistänyt Halu oppia /Emozione di conoscere -pedagogiikan, jota opiskelijamme Minna Räsänen on jo tutkinut. Myös Juha Juurikkalan kehittämää pedagogiikkaa on alettu tutkia. Vuoden 2007 alussa käynnistyi Ilon pedagogiikkaa etsimässä koulu hyvinvointikeskuksena -tutkimushanke Jyväskylän yliopiston Tutkiva opettaja -verkostossa. Hankkeesta on ilmestynyt maaliskuun alussa ensimmäinen julkaisu, johon kirjoittaneet henkilöt tutkijat, opettajat, vanhemmat, hallinnon, poliittisten päätöksentekijöiden edustajat ovat avanneet keskustelun koulutuksen laadusta Suomessa. Juha Juurikkala johdattaa lukijan pedagogiikkansa salaisuuksiin yhdessä luokanopettajaopiskelija Harri Vainion kanssa. Heidän kirjoituksensa avaavat ovet Halmeniemen Vapaaseen kyläkouluun, jossa lapset ovat pääroolissa ja pedagogiikan ytimessä. Lisätietoja Eira Korpinen, Kasvatustieteen, erityisesti opettajankoulutuksen, professori, Jyväskylän yliopisto korpinen(at)edu.jyu.fi, puh Kirjallisuutta Child poverty in perspective: An overview of child well-being in rich countries UNICEF. Florence, Italy: Innocenti Research Centre. Report Card 7. Juurikkala, J Kohti ilon pedagogiikkaa. Julkaisussa E. Korpinen (toim.). Jyväskylä: Tuope. Tutkiva opettaja 2, Hallituksen koulutuspoliittinen selonteko. (luettu ) Hargreaves, A Teaching in the knowledge society. Education in the age of insecurity. Philadelphia, PA: Open University. Kannas, L (toim.) Koululaisten kokema terveys, hyvinvointi ja kouluviihtyvyys WHO-koululaistutkimus. Helsinki: Opetushallitus. Kannas, L (toim.) Koululaisten terveys ja terveyskäyttäytyminen muutoksessa: WHO-koululaistutkimus 20 vuotta. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Korpinen, E Peruskoululaisen minäkäsitys. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tutkimuslaitos. Julkaisusarja A. Tutkimuksia 34. Korpinen, E Uskooko oppilas oppivansa? Luki-oppilaan minäkokemukset ja minäkäsitys peruskoulun päätösvaiheessa. Teoksessa P. Linnakylä & H. Saari (toim.). Oppiiko oppilas peruskoulussa? Peruskoulun arviointi 90 -tutkimuksen tuloksia. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tutkimuslaitos, Korpinen, E. (toim.) Kyläkoulun monet kasvot Jyväskylä: Tuope. Tutkiva opettaja 1. Korpinen, E. 1998a. Kyläkoulu oppilaan itsetunnon kehittymisympäristönä. Teoksessa E. Korpinen (toim.), Korpinen, E Finnish and Estonian adolescents self-concept and self-esteem at the end of comprehensive schooling. Scandinavian Journal of Educational Research, 4 (1), Korpinen, E. (toim.) Matematiikkaa unkarilaisittain Suomessa ja Unkarissa. Matematika magyar módra Finnországban és Magyarországon. Jyväskylä: Tuope. Tutkiva opettaja 2. Korpinen, E. (toim.) Kohti ilon pedagogiikkaa. Jyväskylä: Tuope. Tutkiva opettaja 2. Pietarinen, J Ilon filosofia. Spinozan käsitys aktiivisesta ihmisestä. Helsinki: Yliopistopaino. Rantala, T Oppimisen iloa etsimässä. Opetus Juva: PS-kustannus. Räsänen, M Mahaan koski, mutta halusin silti tulla kouluun. Tapaustutkimus oppimishalusta ja kouluviihtyvyydestä italialaisella ala-asteella. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Pro gradu -tutkielma. Vainio, H Halmeniemen vapaan kyläkoulun pedagogiikka lapset ensin. Julkaisussa E. Korpinen (toim.), Terveen itsetunnon ja elämänhallinnan edistäminen peruskoulussa Opetusministeriön työryhmienmuistioita 29. Helsinki: Opetusministeriö. 15

16 Esa Pirnes erikoissuunnittelija opetusministeriö Luovuusstrategia onko se jotain käytännössäkin? Velvoite luovuusstrategian laatimiseksi ilmestyi työnsä päättäneen hallituksen ohjelmaan vuonna Siihen suhtauduttiin siellä täällä kyynisesti: mitähän tuostakin tulee, kun valtiovalta alkaa edistämään luovuutta. Sitäkin kysyttiin, myydäänkö luovuus sille vieraiden arvojen alttarille? Tai: miksi nuo puhuvat luovuudesta. Toisaalta strategiatyöhön ladattiin suuria odotuksia. Ennen kuin se ehti käynnistyäkään, sanottiin, että pitää päästä nopeasti sanoista tekoihin. Varsinkin talouselämän suunnalla tunnuttiin olevan huolestuneita, että jos luovuuteen ei nyt nopeasti panosteta, maamme kilpailukyky on mennyttä. Luovuutta pidettiin siis tavallaan viimeisenä voimavarana, joka pitäisi saada nyt käyttöön. Haasteena yhteyksien rakentaminen Näiden ristiriitaisten odotusten välissä opetusministeriö luotsasi strategiatyötä. Säntäillä ja poukkoilla asiassa ei haluttu, se olisi ollut luovuusteeman luonteen vastaista. Kun luovuutta ei ole aiemmin tarkasteltu poliittishallinnollisesti koko yhteiskuntapolitiikkaa koskevana kysymyksenä, haluttiin kartoittaa huolellisesti, mihin kaikkiin asioihin ja millä tavoin luovuus liittyy. Tämä johti strategiatyön toimeksiannon laajuuteen ja työn osittamiseen useampaan työryhmään (Luova ihminen, Luovat ympäristöt ja Luova talous). Niissä oli mukana luovuutta hyvinkin erilaisista toimija-asemista käsin tarkastelevia asiantuntijoita. Kokonaisuutta tarkastelemaan ja johtopäätöksiä tekemään nimettiin lisäksi Sitran yliasiamies Esko Ahon johtama yhteystyöryhmä. Tämän ryhmän nimen oli tarkoitus viestiä, että luovuutta koko yhteiskuntaa koskevana kehittämisasiana voidaan edistää vain, jos eriytyneiden toimija-asemien välille saadaan rakennettua toimivat vuorovaikutusyhteydet, jotka ajan oloon voivat muuttua myös uudentyyppisiksi toiminnallisiksi kanaviksi. Strategiaprosessi tuotti kolme tarkoitukseltaan erilaista raporttia. Valmisteleva vaihe pohjusti, asiantuntijavaihe analysoi ja johtopäätösvaihe tuotti johtopäätökset. Jokaisessa vaiheessa kohdattiin sama haaste päästä jotakuinkin yhteiseen kielipeliin. Prosessissa mukana olleet kokivat tämän hedelmälliseksi, usein suorastaan innostavaksi. Jossain määrin ymmärrettävää on silti sekin, että prosessin ulkopuoliset näkevät sen pelkkänä puheena ja raportteina ilman konkreettisia tuloksia. Erilaisten näkemysten sovittelu toisiinsa on kuitenkin sitä vält- Luovuus on taitoa liittää yhteen kokemiaan ja näkemiään asioita 16

17 En ole vielä saanut lausetta seis! Koulussamme minulle ei ole sanottu tuo on väärin Ilmattaren tyttäret kalevalaisia naiskuvia, musiikkinäytelmän toteutus, osana Pirkanmaan ammattikorkeakoulun musiikkiteatterin ja teatterimuusikoiden opintoja. tämättömämpää, mitä useammasta ja erilaisemmasta toimijaryhmästä on kysymys. Tällaisissa tapauksissa prosessien onnistumistakin pitäisi arvioida siitä näkökulmasta, päästäänkö niissä edes yhteiseen kielipeliin. Jos päästään, tulos on hyvin konkreettinen, koska vain sille voi rakentua yhteinen tahdonmuodostus. Siihen voi sitten perustua muu tavoiteltu konkretia. Kuva: Mirja Repo Totuttujen konkreettisuuden muotojen puuttuminen on nykyaikaisen hallinnon ongelma, koska konkreettisuutta on totuttu arvioimaan vain tietynlaisilla konkreettisuuden kriteereillä. Esimerkiksi hallinnollisten työryhmien katsotaan onnistuneen, kun ne esittävät uutta lakia, instituutiota, määrärahaa tai vastaavaa. Politiikassa on katsottu onnistutun, kun uusi siltarumpu, hallinnollinen putki tai muu rakennelma on saatu rakennettua. Luovuusstrategiassa mitään tämänkaltaista ei edes tavoiteltu. Haasteena ei ollut uusien institutionaalisten järjestelyjen tuottaminen, vaan mahdollisuuksien näyttäminen olemassa olevien uudelleen järjestelemiseksi. Niitä konkreettisiakin esityksiä, joukossa kenties pikkutarkkojakin, prosessi silti myös tuotti. Koulutus itsestään selvästi mukana Luovuusstrategialla ei pyritty ajamaan minkään yksittäisen yhteiskunnallisen toimijaryhmän tai hallintosektorin etua. Asioita katsottiin vain ja ainoastaan luovuuden edistämisen näkökulmasta. Yhteystyöryhmä suhteutti tässä katsannossa esiin nousseet asiat muihin yhteiskunnan kehittämishaasteisiin. Se nimesi yksitoistakohtaisen askelmerkistön luovuuden edistämiseksi Suomessa. 17

18 On tärkeää nähdä askelmerkistö kokonaisuutena, eikä ottaa siitä erilleen vain yhtä tai kahta yksittäistä asiaa. Jos kaikissa nimetyissä asiakokonaisuuksissa otetaan askelia luovuuden edistämisen suuntaan, Suomi voi tulla nykyistä(kin) luovemmaksi yhteiskunnaksi. Vain sitä kautta saadaan syntymään luovuutta edistävät yhteiskunnalliset rakenteet, jotka viime kädessä takaisivat asiassa edistymisen. Käskyttämällä tai suoralla toiminnalla siihen ei päästä. Ei liene yllätys, että kasvatus ja koulutus kuuluvat askelmerkistöön. Yhdestätoista esityksestä kaksi enimmäistä koskee niitä. Teema nousi vahvasti esiin kaikissa strategiatyön vaiheissa. Alkuun juuri koulutukseen ladattiin suuria odotuksia ja sen nähtiin olevan milteipä suurin syypää luovuuden puutteisiin maassa. Kun keskusteluissa edettiin, odotus ja kritiikki kävivät maltillisemmiksi. Myönnettiin, että luovuus on aina kuulunut koulutukseen, sisältyyhän se kasvatuksen ja koulutuksen ideologiaan. Jos uskoo, että kasvatettava ja koulutettava voi kasvaa, oppia ja muuttua, täytyy uskoa myös hänen luovaan kykyisyyteensä. Kuva: Mirja Repo Kuva: Mirja Repo Kouluissa toteutuu jo nyt paljon luovuutta edistävää toimintaa. Paljon riippuu opettajista ja kouluista itsestään, miten luovuuden edistämisen mahdollisuuksia hyödynnetään. Myös niihin pätee sama sääntö, että luovuutta ei voi käskyttää eikä siihen ei voi pakottaa. Estääkään sitä tuskin suoranaisesti voidaan, mutta kylläkin monin tavoin rohkaista, siihen kannustaa ja sille antaa tilaa. Luovuusstrategian loppuraportin ensimmäinen askelmerkki kohti luovempaa Suomea edellyttää, että yhteiskunnallisessa keskustelussa korostetaan vanhempien vastuuta lastensa elämästä ja hyvinvoinnista, myös luovuudesta. Yhteiskunnan tulee kuitenkin virittää kasvatusvastuuta tukevat toimet tunnistamaan myös luovan itseilmaisun kehittämisen tarpeet. Tämä näkökulma tulee sisällyttää koulutukseen ja muihin lasten asemaan vaikuttaviin toimiin. Toinen askelmerkki edellyttää, että Suomessa toteutetaan rohkeasti eheytetyn koulupäivän idean mukainen koulutusuudistus. Työryhmä katsoi asiaa ajankohtaista keskustelua laveammin. Se katsoi, että koulutuksessa voitaisiin toteuttaa sellainen uudistus, jossa koulutuksen rakenteiden ja sisältöjen toteuttamisessa hyödynnettäisiin muun pe- 18

19 dagogisen tietouden ohella vahvasti luovaa toimintaa koskevaa tietoutta. Kyse olisi siis varsin laajamittaisesta tulevaisuuteen tähtäävästä kehitystyöstä, joka rakentuisi relevantille luovuutta koskevalle tutkimus- ja kokeilutiedolle. Tällaista tutkimusta tulisi kuitenkin ensi koota ja lisätä, ennen kuin tarkoitettua uudistusta voitaisiin käynnistää. Työryhmä myös katsoi, että taide-, taitoja ilmaisukasvatuksen asema koulussa tulisi ratkaista tässä yhteydessä. Kannanotto ei tarkoita, että akuutit tarpeet kyseisen asian edistämiseen tulisi haudata, päinvastoin, vaan että esitetyssä uudistuksessa sen tulisi olla erityisen huomion kohteena. Esityksellään työryhmä halusi edistää myös koulun ja sen toimintaympäristön vuorovaikutusta. Siitä ja monesta muusta koulutusta koskevasta asiasta esitti osatyöryhmistä laajemmin näkemyksensä Luova ihminen -ryhmä, jonka toimeksiantoon teeman käsittely kuului. Kuva: Mirja Repo Kokonaisuus tärkeä Se, mitä luovuusstrategiassa on esitetty, on esitetty luovuuden edistämisen näkökulmasta. On esitysten kohteiden asia kommentoida niitä niin, että esiin tulevat myös muut esitysten toteuttamiseen vaikuttavat näkökulmat. Tästä näkökulmien kohtauttamisesta nähdäkseni viimeistään syntyy se toiminta luovuuden edistämiseksi, jota tähänkin saakka on haikailtu. Yhtä asiaa luovuuspoliittiseen konkretiaan pääseminen kuitenkin edellyttää: on katsottava kokonaisuutta ja uskallettava luopua reviirivartioinnista, eli lyhytnäköisten omakohtaisten etujen puolustamisesta. Tämä oli koko luovuusstrategiatyön henki. Loppuraportti kirjaa sen erityisesti ministeriöille asetettavana vaatimuksena parantaa oleellisesti hallinnonalojen välistä yhteistyötä. Ensisijaisesti luovuuden edistämisessä on kyse asenteiden sekä ajattelu- ja toimintatapojen muuttamisesta. Se on ensimmäisen asteen käytäntöä, joka näkyy puheen muuttumisena ja joka johtaa toisen asteen muuttumiseen siinä, mitä tapaamme sanoa toiminnaksi tai käytännöiksi. Esa Pirnes on erikoissuunnittelija opetusministeriön kulttuuri-, liikuntaja nuorisopolitiikan osastolla. Hän luotsasi luovuusstrategiaprosessia. Luovuusstrategia-raporttien tilaus: Yliopistopaino, Vuorikatu 3, Helsinki, puh. (09) tai Luettavana myös pdf-muodossa: > Kulttuuripolitiikka >Linjaukset, ohjelmat ja hankkeet > Luovuusstrategia 19

20 Esa Pirnes specialplanerare Utbildningsministeriet Kreativitetsstrategi har den någon betydelse i praktiken? Förpliktelsen att skriva en kreativitetsstrategi uppenbarade sig i den avgående regeringens program år Den fick ett något cyniskt mottagande: vad skall det nu bli när statsmakten börjar främja skapande? Man frågade sig också om kreativiteten offras på helt väsensfrämmande värdens altare? Eller: varför talar de där om kreativitet? Å andra sidan laddades arbetet med strategin med stora förväntningar. Innan det ens hunnit starta sades det att man snabbt måste ta sig från ord till handling. Särskilt verkade det som om man inom näringslivet var bekymrad för att om vi nu inte snabbt satsar på kreativitet är vår konkurrenskraft ett minne blott. Kreativiteten ansågs alltså på sätt och vis som en sista resurs som nu borde utnyttjas. 20 Bild: Mirja Repo Att skapa kontakter är en utmaning Mellan dessa motstridiga förväntningar lotsade undervisningsministeriet sitt strategiarbete. Man ville inte rusa fram hals över huvud, det hade inte varit i samklang med kreativitetstemat. Eftersom kreativitet inte tidigare politiskt-administrativt tagits upp som en fråga som gäller hela samhällspolitiken, ville man noggrant kartlägga vad allt kreativiteten hänger ihop med och hur. Detta ledde till att uppdraget blev mycket omfattande och att strategiarbetet delades upp på flera arbetsgrupper (Den kreativa människan, Skapande miljöer, Kreativ ekonomi). I dem deltog experter med mycket olika perspektiv. För att se till helheten och dra slutsatser utnämndes en samarbetsgrupp ledd av Esko Aho, överombudsman för Sitra. Avsikten var att signalera att det är möjligt att främja kreativiteten som ett utvecklingsmål för hela samhället endast om man kan bygga fungerande kontakter mellan separata instanser, som med tiden kan utvecklas till nya funktionella kanaler. Strategiprocessen ynglade av tre rapporter med olika ändamål. Det förberedande skedet lade grunden för, expertskedet analyserade och beslutsskedet fattade besluten. I varje skede stötte man på samma utmaning i fråga om att få fram gemensamma spelregler. De som var med i processen upplevde detta som fruktbart, ofta direkt inspirerande. Iscensättning av musikdramat Ilmattaren tyttäret kalevalaisia naiskuvia. Iscensättningen ingår i musikteater- och teatermusikerstudierna vid Pirkanmaan ammattikorkeakoulu.

21 I någon mån är det förståeligt att utomstående ser på det hela som bara prat och rapporter utan konkreta resultat. Det är dock desto nödvändigare att jämka olika synsätt med varandra, ju flera olika instanser det är fråga om. I sådana fall borde man bedöma hur processen lyckats med tanke på om man ens når fram till ett gemensamt språk. Om så sker, är resultatet mycket konkret, för endast då kan man skapa en gemensam intention. Utgående från den kan man sedan bygga vidare på de konkreta målen. Avsaknaden av invanda konkreta former är ett problem för den moderna förvaltningen, eftersom man vant sig att bedöma det konkreta med vissa kriterier. Man anser t.ex. att administrativa arbetsgrupper lyckats när de presenterar en ny lag, en ny institution, nya anslag eller motsvarande. En lyckad politik resulterar i en ny brotrumma, ett administrativt rör eller någon annan konstruktion. I kreativitetsstrategin har ingenting av detta slag ens eftersträvats. Utmaningen har inte bestått av att producera nya institutionella arrangemang, utan av att påvisa möjligheterna till omorganisation av redan befintliga strukturer. Visserligen gav processen också upphov till konkreta förslag. Bild: Mirja Repo Utbildningen ingår självklart Med kreativitetsstrategin har man inte strävat efter att driva någon enskild instans eller förvaltningssektors intresse. Perspektivet har uteslutande varit inställt på främjande av kreativiteten. Samarbetsgruppen satte alltid de ärenden som seglade upp i relation till övriga utvecklingsutmaningar i samhället. Den namngav elva kreativitetsfrämjande steg i Finland. Det är viktigt att se stegen som en helhet och inte plocka ut ett eller två enskilda saker. Om man tar kreativitetsfrämjande steg på alla områden kan Finland bli ett ännu mer kreativt samhälle. Endast så får man fram kreativitetsfrämjande samhälleliga strukturer, som i sista hand garanterar framsteg i saken. Genom påbud eller direkt aktion sker det inte. Det är ingen överraskning att fostran och utbildning hör till stegen. Av de elva förslagen gäller de två första just fostran och utbildning. Temat underströks i alla skeden av strategiarbetet. I början hade man stora förväntningar på utbildningen och den ansågs bära hundhuvudet för bristen på kreativitet i landet. Under diskussionens gång modererades förväntningarna och kritiken. Man erkände att kreativitet alltid hört till utbildningen, den finns ju i fostrings- och utbildningsideologin. Om man tror att ett barn som fostras och utbildas kan utvecklas, lära sig och förändras måste man också tro på dess skapande förmåga. I skolorna finns redan nu många kreativitetsfrämjande aktiviteter. Hur man utnyttjar möjligheterna till att främja kreativiteten beror i högsta grad på lärarna och skolorna själva. Samma regel gäller också här att man inte kan beställa eller tvinga fram kreativitet. Man kan väl knappast di- 21

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Perusopetuslaki: 2 Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 55/2003 vp Biologian opetuksen ajanmukaistaminen peruskouluissa Eduskunnan puhemiehelle Kouluissa opetetaan kehitysoppia biologian tunneilla ainoana tieteenä vastauksena kysymykseen

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa Ohjaavat opettajat Petri Räihä ja Raisa Sieppi 25.2.2014 Haapavesi Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015

Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015 Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015 Liisa Lind Mediakeskuksen johtaja Helsingin opetusvirasto JOTIn projektipäällikkönä 10/2013 06/2014 Essi Ryymin Tavoitteet 1. kehittää joustavia ja välittäviä

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua.

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua. Matematiikkaluokkien opetussuunnitelma 2016 Alakoulu Matematiikkaluokilla opiskelevalla oppilaalla on perustana Kokkolan kaupungin yleiset matematiikan tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytämme

Lisätiedot

Maailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4.

Maailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4. Maailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4.2014, Lappeenranta Alustuksen teemat Mistä tulossa? Ympäristö ja kehittyminen

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana 22.11.2007/Kasvatustieteen päivät, Vaasa Marja Leena Rönkkö KL, käsityötieteen lehtori marja leena.ronkko@utu.fi

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Mitä arvioidaan ja milloin?

Mitä arvioidaan ja milloin? Koulun nimi: Ahtialan koulu Mitä arvioidaan ja milloin? Arviointi on monialaista ja jatkuvaa, sanallista arviointia ja arvosanoja annetaan lukukausittain. OPPIMINEN > välitön palaute onnistumisista ja

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Miksi johtavat ajatukset?

Miksi johtavat ajatukset? Miksi johtavat ajatukset? Johtavat ajatukset syntyvät aina sisältä päin. Ne ovat tärkeitä ennen kaikkea meille itsellemme. Tarkistamme ne joka vuosi yhdessä. Ne toimivat innostuksemme lähteenä ja niiden

Lisätiedot

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013 Virpi Louhela Sari Koskenkari Miksi lisätä liikuntaa? Liikunta edistää koululaisten hyvinvointia ja viihtymistä lapsen hermoverkosto

Lisätiedot

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Ulla Sirviö-Hyttinen, Suomen Lions liitto ry./ Lions Quest-ohjelmat Sanna Jattu, Nuorten keskus ry Anna-Maija Lahtinen, Suomen lasten ja nuorten säätiö Elämäntaidot

Lisätiedot

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot