Tiedon hallinta käytäntöyhteisöissä: Tarveanalysointi ja palvelujen kehittäminen Amaury Daele, Nathalie Deschryver, Dorel Gorga & Manfred Künzel
|
|
- Jarno Ahola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Nro. 5 Syyskuu 2007 elearning Papers Pääkirjoitus Käytäntöyhteisöt Michelle Selinger & Roberto Carneiro Artikkelit etwinning Euroopan koulujen uusi suunta Anne Gilleran Käytäntöyhteisöt ja verkko-oppimisyhteisöt: hyöty, esteet ja menestystekijät Patricia Margaret Gannon-Leary & Elsa Fontainha Tiedon hallinta käytäntöyhteisöissä: Tarveanalysointi ja palvelujen kehittäminen Amaury Daele, Nathalie Deschryver, Dorel Gorga & Manfred Künzel Sosiaaliset ohjelmistot ja verkkopohjaiseen tiedonjakoon perustuvat käytäntöyhteisöt matkailualalla Christian Petter, Klaus Reich & Kathrin Helling elearning Romaniassa: Tämänhetkinen tilanne Olimpius Istrate elearning Papers elearning Papers on Euroopan komission elearningeuropa.info-portaalin julkaisu. Portaali edistää tietotekniikkojen käyttöä elinikäisessä oppimisessa. Toimitus: P.A.U. Education, S.L. editorial@elearningeuropa.info ISSN: Ellei toisin ilmoiteta, julkaisun tekstit ovat Creative Commons 2.5 "lähde mainittava - ei kaupallinen - ei toisen osana" lisenssin alaisia. Niitä voidaan kopioida, levittää ja esittää ehdolla, että kirjoittaja ja julkaisija (elearning Papers) ilmoitetaan. Kaupallinen käyttö tai teoksen käyttäminen toisen teoksen pohjana tai muunneltuna ei ole sallittua. Voit lukea tarkat lisenssin antamat oikeudet osoitteesta
2 Pääkirjoitus: Käytäntöyhteisöt Käytäntöyhteisöjen (Communities of Practice, CoP) käsite on kehittynyt pitkälle siitä kun se syntyi 90- luvulla. Tietotekniikan kehittymisen ansiosta yhteisöjen perustaminen on helpompaa ja erikoistuneita yhteisöjä syntyy eri aloille, kun eri aihepiirien asiantuntijat etsivät maailmanlaajuisesti toisiaan tietoaan lisätäkseen. Tämä elearning Papers julkaisu keskittyy neljään erilaiseen verkkoyhteisövälineillä perustettuun CoP-tyyppiin. Viimeisten viidentoista vuoden aikana nämä välineet ovat muuttuneet internetilmoitustauluista wikeihin, verkosta tilattaviin multimediajulkaisuihin (podcasts), verkkofoorumeihin, videoneuvotteluihin, sekä niiden ja muiden tekniikoiden yhteiskäyttöön. Simultaanitulkkausvälineet ovat kehittelynsä alkuvaiheissa, mutta ne leviävät jatkuvasti yhä laajemmalle ja yhteisöt kasvavat nopeasti yhteisen tiedon levitessä. Muiden kulttuurien katsantokantoihin ja muiden alan ihmisten kokemuksiin vertaaminen auttaa kehittämään omaa näkökulmaa. Opettajat eivät enää työskentele eristäytyneinä luokkahuoneisiinsa tai omaan koululaitokseensa, vaan pystyvät keskustelemaan muiden kanssa ja jakamaan ideansa ja resurssinsa yli rajojen. Aloitteet, kuten Anne Gilleranin kuvaama Euroopan kouluverkon etwinning hanke, osoittavat kuinka opettajat onnistuvat käyttämään teknisiä sovelluksia yhteistyö- ja kommunikaatiovälineinä ja löytävät uusi opetustapoja, joita he eivät ehkä muuten olisi ottaneet huomioon. Verkkoyhteistyöhön pohjautuvilla käytäntöyhteisöillä on yhä omat ongelmansa, joita Gannon-Leary ja Fontainha selvittelevät kuvaillessaan verkkoyhteisöjen menestystä ja epäonnistumista korkeamman asteen koulutuksessa. Kirjoittajat analysoivat akateemisen henkilökunnan haastatteluja ja tekevät niistä johtopäätöksiä toimivien käytäntöyhteisöjen esteistä ja kriittisistä menestystekijöistä. Tietämyksenhallinta on yksi yritysmaailman ja koulutuksen haasteista. Daele ja kumppanit sveitsiläisestä yliopistosta toteavat, että aihe on erittäin haasteellinen etenkin maailmanlaajuisen verkko-opetuksen kannalta, sekä CoP-yhteisöjen käynnistämisen ja kehittämisen suhteen. He kuvaavat erityisen tietämyksenhallinnan analyysityökalun kehittelyä euroopparahoitteiselle PALETTE-hankkeelle. Petter ja kumppanit selvittelevät sosiaalisten ohjelmistojen mahdollisuuksia matkailualan opiskelun tukemiseen ja kuinka se tuo henkilökunnalle joustavuutta päättää missä ja koska oppiminen tapahtuu. Heidän maaseutualueen PK-yrityksiin keskittyvä tutkimuksensa osoittaa, että hyöty yhteistyöstä ei ole välittömästi havaittavissa ja se aiheuttaa tiettyä vastahakoisuutta osanoton suhteen. Kun yhteistyöstä alkaa syntyä tuloksia, esimerkiksi yhteisiä markkinointiponnistuksia, osallistuminen alkaa kuitenkin kiinnostamaan. Michelle Selinger ja Roberto Carneiro elearning Papers ISSN
3 etwinning Euroopan koulujen uusi suunta Anne Gilleran European Schoolnet, Belgia ETwinningissä mukana olevat voivat osallistua ammattikoulutukseen, johon kuuluu muun muassa opettajien eurooppalaisen ja valtakunnallisen tason työpajoja ideoiden ja hyvien käytäntöjen vaihtoon. etwinning, verkkoyhteistyö, innovaatio, digitaalinen lukutaito, pedagogiikka, foorumi, koulu, opettaja files/media/media13562.pdf Tässä asiakirjassa verrataan etwinning-toimia Euroopan luvun koulutus- ja sosiaalialalla vaikuttaviin taustavoimiin. Siinä kuvataan yksityiskohtaisesti etwinning yhteistyön kehitystä ja rakennetta, opettajien siitä saamaa pedagogista kokemusta ja lisääntynyttä ammattitaitoa, sekä saatuja tuloksia. etwinning alkoi komission aloitteena vuonna 2004 tarkoituksenaan luoda Euroopan koulujen välille epävirallista ystävyyskoulutoimintaa, joka mahdollistaisi opettajien yhteistyön tarvitsematta turvautua Comenius-projektin kautta raskaampiin ja pitkäjännitteisempiin yhteistyömalleihin. Se on suunniteltu mahdollisimman joustavaksi koulujen yhteistyökanavaksi ja projektin opettajia tukeva rakenne on melkoisen ainutlaatuinen. Yksi etwinningin erityispiirteistä onkin erittäin aktiivinen tukipalvelu sekä valtakunnallisella, että eurooppalaisella tasolla. Sitä ylläpitävät kansalliset tukipalvelut (National Support Service, NSS) ja keskustukipalvelu (Central Support Service, CSS) ja siihen kuuluu myös laatumerkkijärjestelmä opettajien kannustimeksi. ETwinningissä mukana olevat voivat osallistua ammattikoulutukseen, johon kuuluu muun muassa opettajien eurooppalaisen ja valtakunnallisen tason työpajoja ideoiden ja hyvien käytäntöjen vaihtoon. Toiminnan ydin on erittäin korkeatasoinen yhteistyöportaali. Sitä julkaistaan 20 kielellä ja sivustolta löytyy runsaasti erityisiä opettajille suunnattuja työvälineitä. Toimiiko etwinning? Palveluun rekisteröityneiden koulujen ja opettajien määrän perusteella vastaus on selvästi kyllä. Opettajien mielestä se on kätevä ja byrokraattisuuden sivuuttava tapa toteuttaa yhdessä hankkeita erittäin kehittyneellä verkkofoorumilla. elearning Papers ISSN
4 Patricia Margaret Gannon-Leary Northumbrian Yhdistynyt kuningaskunta Elsa Fontainha ISEG Lissabonin tekninen Portugali Vuorovaikutteisesta toiminnasta syntyy yhteenkuuluvuuden, jaetun päämäärän ja kasvavan tiedon tunne. Käytäntöyhteisöt, yhteistyö, ympäristöt, arkioppiminen, interaktiivisuus, käyttökelpoisuus, e-learning files/media/media13563.pdf Käytäntöyhteisöt ja verkko-oppimisyhteisöt: hyöty, esteet ja menestystekijät Verkkopohjaiseen tiedonjakoon perustuva käytäntöyhteisö (CoP) on samasta aiheesta kiinnostuneiden yksilöiden verkosto, jossa pidetään yhteyttä internetin välityksellä. Osanottajat jakavat keskenään resursseja (esimerkiksi kokemuksia, ongelmia ja niiden ratkaisuja, välineitä, menetelmiä...). Kommunikaation ansiosta yhteisön osanottajien tieto kasvaa ja samalla aihealue kehittyy ja siihen sisältyvä yleinen tietomäärä kasvaa. Verkkooppimisyhteisön tarkoituksena saattaa olla tietyn tutkimuksen toteuttaminen, mutta yleensä se pyrkii osanottajien tiedon kasvattamiseen lakisääteisen koulutuksen tai ammatillisen jatkoja täydennyskoulutuksen puitteissa. Verkko-oppimisyhteisöissä oppiminen saattaa olla päämäärä tai e-learning voi olla niiden sivutuote. Verkkopohjaiseen tiedonjakoon perustuvat käytäntöyhteisöt ja verkko-oppimisyhteisöt alkavat olla laajalle levinneitä korkeakoulutuksessa (HEI) osanottajien kommunikaation ja vuorovaikutuksen, sekä opetuksen yhteistyömallit mahdollistavan teknologian kehityksen (erityisesti tietotekniikan) ansiosta. Se mahdollistaa reaaliaikaisen ja offline - tiedonsiirron yhdistelyn, maantieteellisesti eristettyjen yhteisöjen mukaantulon ja kansainvälisen tiedon vaihdon. Tiedon jakaminen ja oppiminen korkeakoulujen puitteissa on epäilemättä hyödyllistä. Vuorovaikutteisesta toiminnasta syntyy yhteenkuuluvuuden, jaetun päämäärän ja kasvavan tiedon tunne. Tiedon kasvu saattaa olla jatkuvaa, syklistä tai joustavaa. Käytäntöyhteisöjen toiminnalle ja kehitykselle on kuitenkin esteitä, joita kirjoittajat määrittelevät niissä mukana olleiden opettajien haastatteluista suodatettujen lainausten pohjalta. Käytäntöyhteisöille hahmotellaan kriittisiä menestystekijöitä (CSF). Näihin kuuluvat eri tekniikkojen käyttökelpoisuus; luottamus tietotekniikan soveltumiseen tiedon välitykseen ja tällaisen kommunikaation hyväksyminen; jäsenten välinen yhteisöön kuulumisen tunne; maiden ja kulttuurien erojen huomioon otto käytäntöyhteisöissä; jaettu ymmärrys; yhteisen päämäärän tunne; netiketin kunnioittaminen, sekä käyttäjäystävällisen kieliliittymän ja pysyvien osioiden käyttö. Kirjoittajat osoittavat käytäntöyhteisöjen rajattomat mahdollisuudet sähköpostin ja keskusteluryhmien suhteen, mutta ovat itse kokeneet tällaisen yhteisön käynnistämisen vaikeudet. Selvittelyä vahvistetaan ja väritetään opetusalan työntekijöiden haastatteluista otettujen tekstilainausten avulla. Suuri osa käytäntöyhteisöitä koskevasta kirjallisuudesta tulee Euroopan ulkopuolelta, vaikka e-learning artikkelit ovat erittäin luettuja joka puolella Eurooppaa. Kirjoittajat ehdottavat aiheen tarkempaa tutkimista EU- jäsenvaltioiden käytäntö- ja verkkooppimisyhteisöjä paikantamalla ja analysoimalla. elearning Papers ISSN
5 Amaury Daele Nathalie Deschryver Dorel Gorga Manfred Künzel Käytäntöyhteisöjen käyttämien tekniikkojen olisi tuettava erikseen oppimista, asiantuntemusvaihtoa ja uuden luomista, sekä myös jäsenten välisiä suhteita ja osallistumista. Käytäntöyhteisöt, tietämyksenhallinta, arkioppiminen, osallistumissuunnittelu, käytäntö, tutkimus ja kehitys files/media/media13564.pdf Tiedon hallinta käytäntöyhteisöissä: Tarveanalysointi ja palvelujen kehittäminen Tämä kirjoitus käsittelee tietämyksenhallintaa ja oppimista käytäntöyhteisöissä (CoP). Aihe on haastava etenkin maailmanlaajuisen elearning-toiminnan, sekä julkishallinnon ja yksityisten järjestöjen piiriin syntyvien käytäntöyhteisöjen takia. Käytäntöyhteisöt ovat tietyn alan ammattilaisten ryhmiä, joissa jaetaan alan tietoa, ideoita ja kokemuksia. Yhä useammat yritykset ja julkiset laitokset siirtyvät käyttämään käytäntöyhteisöjä päämääränään tiedon hyödyntäminen ja työntekijöiden kokemuksen ja tiedon lisääminen. Tässä yhteydessä on otettava huomioon useita seikkoja yhteisen tiedon ja organisaation hallinnan, sekä sitä tukevien teknisten välineiden suhteen. Mitkä ovat käytäntöyhteisöjen tarpeet niiden tarjoaman opetuksen, niissä liikkuvan tiedon hallinnan ja molempien organisaation suhteen? Mitä tarpeita voidaan verkkopalveluilla kattaa? Minkälaisia palveluita? Miten niitä voidaan tuottaa käytäntöyhteisöjen erityistarpeet huomioon ottaen? Sosiokulttuuristen teorioiden mukaisesti yhteisöoppimisen on toimiakseen täytettävä tiettyjä ehtoja. Ensinnäkin on määriteltävä henkilökohtaiset ja yhteiset tavoitteet. Toiseksi osanoton on oltava säännöllistä ja vuorovaikutuksen kannalta tehokasta. Tuotettuihin resursseihin liittyy myös omia ehtojaan. Resursseja voidaan pitää käytäntöyhteisön yhteisenä omaisuutena tai pääomana, sen muisti mukaan luettuna. Nämä välineet kuuluvat yhteisölle ja tukevat jokaisen jäsenen omaa oppimista. Käytäntöyhteisöjen käyttämien tekniikkojen olisi tuettava erikseen oppimista, asiantuntemusvaihtoa ja uuden luomista, sekä myös jäsenten välisiä suhteita ja osallistumista. Eurooppalainen PALETTE-hanke ( ) tutkii käytäntöyhteisöjä työskentelemällä läheisesti 10 yhteisön kanssa analysoiden niiden tietämyksenhallinnan tarpeita ja auttaen niitä toteuttamaan uusia siihen liittyviä toimia. Hanke tutkii myös palvelutekniikoita, jotka soveltuisivat tukemaan tietämyksenhallintaa ja oppimista. PALETTE-projektissa nämä kaksi näkökulmaa ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa osallistumissuunnittelun kautta. Tämä tarkoittaa, että käytäntöyhteisöt ja tietämyksenhallintapalvelujen kehittäjät toimivat yhteistyössä seuraten edeltämäärättyä käytäntöyhteisöjen tarpeita kartoittavaa menettelyä, laativat niitä tyydyttämään tietämyksenhallintapalveluita ja kehittävät toimia, jotka mahdollistavat käytäntöyhteisöjen todellisen osanoton näitä palveluja suunniteltaessa. elearning Papers ISSN
6 Christian Petter Future Studies, Itävalta Klaus Reich Future Studies, Itävalta Kathrin Helling Future Studies, Itävalta Viimeaikaisiin tieto- ja viestintätekniikkapohjaisiin koulutusideoihin kuuluu oppimisen ja työnteon yhdistäminen työpaikkaoppimiseksi. Yhteistyö, verkkopohjaiseen tiedonjakoon perustuvat käytäntöyhteisöt, lakisääteinen koulutus, arkioppiminen, PK-yritykset, matkailuala, sosiaaliset ohjelmistot, Web 2.0 Sosiaaliset ohjelmistot ja verkkopohjaiseen tiedonjakoon perustuvat käytäntöyhteisöt matkailualalla Käytäntöyhteisöt voidaan nähdä keskeisenä mallina arkioppimisen tukemiseen etenkin työpaikoilla. Lähtien oletuksesta, että sosiaalisten ohjelmistojen työkalut ja mallit soveltuvat hyvin tukemaan yhteistyötä verkostoissa, kirjoitus tarkastelee tavoitteita ja kokemuksia verkkopohjaiseen tiedonjakoon perustuvien käytäntöyhteisöjen luomisesta Euroopan matkailualan PKyrityksille (mukaan luettuna sosiaalisiin ohjelmistoihin liittyvien välineiden käyttö). PK-yrityksiä voidaan pitää Euroopan alueellisen vaurauden ja työllistämisen selkärankana. Niiden työntekijöiden ammatillinen kehitys nähdään usein innovaation ja kilpailukyvyn tärkeimpänä lähteenä. Pienillä yrityksillä on usein kuitenkin vaikeuksia yksin kehittää tai rahoittaa työntekijöidensä tarvitsemaan viralliseen koulutukseen liittyviä aloitteita. Viimeaikaisiin tieto- ja viestintätekniikkapohjaisiin koulutusideoihin kuuluu oppimisen ja työnteon yhdistäminen työpaikkaoppimiseksi. Tällainen organisaatioiden sisällä tapahtuva arkiopetus perustuu yleensä konkreettisista ongelmista oppimiseen. Leonardo da Vinci-projektin Work&Learn Together (WLT) hankkeesta saatujen kokemusten perusteella sosiaaliset ohjelmistot pystyvät todella helpottamaan ja tukemaan kommunikaatiota käytäntöyhteisöissä. Näitä välineitä pidetään usein kuitenkin vain ylimääräisenä kommunikaatioväylänä. Puhtaiden käytäntöyhteisöjen perustaminen matkailualalle osoittautuikin vaikeaksi. Alan kilpailuhenkisyys mitätöi yhteisen oppimisen tarpeen. Siitä huolimatta matkailualalta löytyi useita osa-alueita joissa verkkopohjaiseen tiedonjakoon perustuvia käytäntöyhteisöjä voitiin käyttää olemassa olevien kommunikaatio- ja oppimisrakenteiden tukena oppilaiden tarpeiden mukaan. Yksi tärkeimmistä syistä käytäntöyhteisöjen perustamiseen etenkin PK-yrityksissä on tarve löytää välineitä, jotka mahdollistavat oppimisen työpaikoilla työaikana. Niiden avulla maaseutualueilla vältetään työntekijöiden matkat virallisen täydennyskoulutuksen koulutuskeskuksiin. files/media/media13565.pdf elearning Papers ISSN
7 Olimpius Istrate Education Sciences, Romania Kokemukset elearningalalta ja sen teorian kehittely vahvistuvat jatkuvasti päämääränään nostaa Romanian koulutus- ja täydennyskoulutusjärjestelm än laatu tarvittavalle tasolle. Tietotekniikka Romanian koulutusjärjestelmässä, elearning, tietokoneavusteinen ohjaus, Romanian koulutusjärjestelmä, koulutuspolitiikat files/media/media13566.pdf elearning Romaniassa: Tämänhetkinen tilanne Sosioekonomisten tekijöiden tahdittamana ja lukuisten tietotekniikkavälineiden käyttöä ja laadukasta econtent-aineistoa tukevien valtakunnallisten hankkeiden ansiosta Romanian koululaitos alkoi 15 vuotta sitten sisällyttää uusia tekniikoita kehityssuunnitelmiinsa. Useiden aloitteiden avulla pyritään pysymään eurooppalaisen ja maailmanlaajuisen elearning-alan kehityksen tahdissa keskittyen tietotekniikkavälineiden hankkimiseen ja niiden hallintokäyttöön siirtyen vähitellen kohti tarvittavien tietokonesovellusten asennusta ja henkilöstön täydennyskoulutusta. Tällä alueella ei vielä ole päästy niin pitkälle kuin koulutusalan asiantuntijat toivoivat (maan lainsäädännön kankeuden vuoksi), mutta koululaitos, korkeakoulut ja täydennyskoulutuskeskukset sopeuttavat vähitellen opetussuunnitelmansa monella alalla uusiin tekniikkapohjaisiin opetusmenetelmiin. Kokemukset elearningalalta ja sen teorian kehittely vahvistuvat jatkuvasti päämääränään nostaa Romanian koulutus- ja täydennyskoulutusjärjestelmän laatu tarvittavalle tasolle. Tässä katsauksessa selvitellään alan merkittävimpiä asiakirjoja ja kokemuksia tietotekniikan käytöstä koulutukseen Romaniassa. Asiakirjojen ja tutkimusten lähteinä ovat Opetus- ja tutkimusministeriö SIVECO Romania, Maailmanpankki, Tietotekniikkaministeriö, elearning Romania ja muita merkittäviä elearning-alan yrityksiä, yliopistoja ja kansalaisjärjestöjä. Mukana ovat myös tärkeimmät alueelliset ja kunnalliset raportit. Tärkeimmät romanialaiset ponnistukset elearning-alalla suuntautuvat nykyään tietotekniikan käyttöön opetuksessa. Johdonmukaisesti suunniteltu asiakirjapaketti tekniikkaperusteisesta koulutuksesta on valmisteluvaiheessa ja sen suuntaviivasuositukset saattavat olla juuri se, mitä tarvitaan tietokoneiden ja Internet-yhteyksien vastuulliseen koulutuskäytön yleiseen läpimurtoon. Kouriintuntuviin tuloksiin päästään kuitenkin ainoastaan koulutuspolitiikan päättäjien, opetusalan ammattilaisten ja koko yhteiskunnan aktiivisemmalla asenteella, sillä tämän tasoinen yhteiskunnallinen muutos menee paljon pelkkiä hallinnollisia päätöksiä pitemmälle, eikä vastuu koululaitoksen uudistuksesta voi millään olla yhden hallinnollisen laitoksen harteilla. elearning Papers ISSN
Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja
LisätiedotPääkirjoitus: Innovaatio elinikäisessä oppimisessa Seija Kulkki, Tapio Koskinen, Lluis Tarin
Nro. 21 Syyskuu 2010 elearning Papers Pääkirjoitus: Innovaatio elinikäisessä oppimisessa Seija Kulkki, Tapio Koskinen, Lluis Tarin Innovaatio, tiedonlukutaito ja elinikäinen oppiminen: uuden kulttuurin
Lisätiedotoppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.
etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa
LisätiedotKenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa
etwinning 7.10.2009 Mikä etwinning on? Komission hanke, jolla halutaan antaa mahdollisimman monille opettajille ja oppilaille mahdollisuus tutustua ja työskennellä muiden EU-maiden oppilaiden kanssa tieto-
LisätiedotOpintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille
Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman
LisätiedotSormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?
Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,
LisätiedotKenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa
etwinning 26.8.2011 Mikä etwinning on? Komission hanke, jolla halutaan antaa mahdollisimman monille opettajille ja oppilaille mahdollisuus tutustua ja työskennellä muiden EU-maiden kollegoiden kanssa tieto-
LisätiedotTAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO
TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä
LisätiedotECVETin ABC ECVET liikkuvuudessa ja opettajan työssä
ECVETin ABC ECVET liikkuvuudessa ja opettajan työssä Hanna Autere Ammattikoulutuksen KansainväliSYYSpäivät Tallinna 6-7.11.2012 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi ECVET tulee, mutta milloin? 19.4.2012
LisätiedotInnovatiivisen etäopetuksen taustavoimat: katsaus HELIOS-projektin 2006/07 vuosiraporttiin Claudio Dondi
Nro 4 Toukokuu 2007 elearning Papers Pääkirjoitus Havaintoja e-learning-ilmiöstä Roberto Carneiro ja Fabio Nascimbeni Artikkelit Innovatiivisen etäopetuksen taustavoimat: katsaus HELIOS-projektin 2006/07
LisätiedotVerkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN
Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön
LisätiedotMistä on kyse? Kehittämiskouluverkosto MAJAKKA. Tarvitsemme konkreettisia tekoja, innovaatioita ja kokeiluja koulussa ja koululta.
Mistä on kyse? Opetuksen järjestämistä ohjataan erilaisilla normeilla ja asiakirjoilla, kuten lainsäädännöllä, opetussuunnitelmien perusteilla, suosituksilla, strategioilla ja suunnitelmilla. Jotta valtakunnalliset
LisätiedotKaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous
Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet
LisätiedotOppimisympäristöajattelu oppimisen tukena
Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu
Lisätiedotetwinning Opettajien eurooppalainen verkosto
etwinning Opettajien eurooppalainen verkosto Tervetuloa mukaan! etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verkkotyökalu opettajille ja päiväkotien henkilökunnalle. etwinning soveltuu kaikkiin koulumuotoihin
LisätiedotLeonardo-kesäpäivät. Kumppanuushankkeet Katriina Lammi-Rajapuro Miksi lähditte mukaan hankkeeseen?
Leonardo-kesäpäivät Kumppanuushankkeet Katriina Lammi-Rajapuro 7.6.2011 Miksi lähditte mukaan hankkeeseen? Pitkä kokemus oman alan kehittämisestä, hankkeen kautta uusia, erityisiä kohderyhmiä joille kokemusta
LisätiedotVerkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä
Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä
LisätiedotAMEO-strategia
AMEO-strategia 2022 9.10.2018 AMEOn missio ja visio AMEO-missio Ammatillisen erityisopetuksen tulevaisuuden rakentaja AMEO-visio Kaikille yhdenvertainen, saavutettava ja osallistava ammatillinen koulutus
LisätiedotSosiaalisen median ja Internet-palveluiden käyttöehdot opetuksessa. Elias Aarnio Innopark Oy / Educoss-hanke
Sosiaalisen median ja Internet-palveluiden käyttöehdot opetuksessa Elias Aarnio Innopark Oy / Educoss-hanke elias.aarnio@innopark.fi Palveluiden käyttö sisältää sopimussuhteen Erilaisten sosiaalisen median
LisätiedotCIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT
Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci
LisätiedotFUAS-virtuaalikampus rakenteilla
Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön
LisätiedotSirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014. http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec- OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf
EU, OECD 2012: A Guiding Framework for Entrepreneurial Universities alustava käännös ja sovellus Metropolia ammattikorkeakoulun tarpeisiin Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014 http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec-
LisätiedotElinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP
Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP on Euroopan unionin koulutusohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuksia eurooppalaiseen yhteistyöhön kaikilla koulutuksen tasoilla esikoulusta
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikka ymmärtävän oppimisen tukena. Prof. Sanna Järvelä
Tieto- ja viestintätekniikka ymmärtävän oppimisen tukena Prof. Sanna Järvelä Mitä tiedämme nyt? Teknologia itsessään ei edistä oppimista. Sen sijaan työskentely teknologian parissa altistaa oppijan oppimista
LisätiedotEsimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto
Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä
LisätiedotAPULAISOPETTAJAHARJOITTELU
Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle APULAISOPETTAJAHARJOITTELU Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville
LisätiedotKOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET
Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville
LisätiedotLearning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke
Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho
LisätiedotErasmus+ -ohjelma edistää laajoja tavoitteita
Erasmus+ -ohjelma edistää laajoja tavoitteita Työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittava osaaminen ja ammattitaito Koulutuksen laadun parantaminen, innovointi ja kansainvälistäminen Eurooppalaisen elinikäisen
LisätiedotHUIPUT KEHIIN. Innovatiivisuusmittarin kehitystyö. www.hamk.fi/aokk
HUIPUT KEHIIN Innovatiivisuusmittarin kehitystyö HUIPUT KEHIIN projektin tavoitteena on luoda pysyviä, alueellisia, ammatillista huippuosaamista kehittäviä yhteistyöverkostoja ja tuottaa malleja huippuosaamisen
LisätiedotKA2 strategiset kumppanuushankkeet aikuiskoulutuksessa
KA2 strategiset kumppanuushankkeet aikuiskoulutuksessa Aikuiskoulutuksen hanketoiminta KA2 Verkostoituminen ja hyvien käytänteiden vaihto tukevat verkostoitumista, parantavat taitoa toimia kansainvälisesti,
LisätiedotErasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma
Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien
LisätiedotTERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011
TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja
LisätiedotHyvä alku Hämeessä ESR
Hyvä alku Hämeessä ESR Hyviä käytäntöjä ja materiaaleja alkuvaiheen maahanmuuttajaopetukseen Projektipäällikkö Tiina Alhainen ja Projektisuunnittelija Katja Maetoloa Ammattiopisto Tavastia/ Koulutuskuntayhtymä
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotEuroopan yhteisöjen virallinen lehti
L 192/16 FI 20.7.2002 KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1313/2002, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2002, yhteisön työvoimaa koskevan otantatutkimuksen järjestämisestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 577/98
LisätiedotTerveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko
Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat
LisätiedotKansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö
Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotVirtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1
Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama
LisätiedotEUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO EU-TALLEKIRJASTO LIITE III KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET
EUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO Kansalaisviestintä Kansalaissuhteet EU-TALLEKIRJASTO LIITE III Bryssel COMM.C.3.002/RCA KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET Tässä asiakirjassa annetaan ohjeita
LisätiedotPROJEKTITYÖN TEKEMINEN
KOPIRAITTILAN KOULU PROJEKTITYÖN TEKEMINEN Teosten hyödyntäminen omassa työssä TEOSTEN KÄYTTÖ Toisten tekemän teoksen käyttöön tarvitaan yleensä tekijän lupa. Lupaa ei tarvita: 1. Tiedon, ideoiden, periaatteiden
LisätiedotUusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus
Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.
LisätiedotLeonardo Adult Moblity Pool LAMP
Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari 16.-17.4.2013 Paasitorni / Helsinki AMKE International Oy Marja Suomaa Kansainvälisten asioiden päällikkö www.amke.fi Miksi ja
LisätiedotMikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä
Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän
LisätiedotLeonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen
Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen Hannele Nevalampi etunimi.sukunimi@cimo.fi Ammatillinen koulutus, CIMO Innovaation siirto hankkeet (Transfer of Innovation)
LisätiedotLeena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.
Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä. Suomenkielen oppiminen ja oppimisvaikeudet Tämä on otsikkodia, kirjoita
LisätiedotITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO
ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet
LisätiedotKA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017
KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2017 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation
LisätiedotSosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa
Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
LisätiedotKANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015
KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015 Konkreettisia ideoita koulun ja paikallistoimijoiden yhteistyön rakentamiseen uuden opetussuunnitelman hengessä Tarja Jukkala ja Sanna Lukkarinen
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen
LisätiedotOppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014
Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 Eija Kauppinen Opetushallitus Rakennusfoorumi 6.11.2018, Helsinki Oppimisympäristöt muutoksessa Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa
LisätiedotKoulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja
Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä
LisätiedotTrialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet
Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.
LisätiedotKansalliset toimet oppijan parhaaksi ja jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi. Digioppimisen Areena
Kansalliset toimet oppijan parhaaksi ja jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi Digioppimisen Areena 27.11.2018 Perusopetus Opetusneuvos Kimmo Koskinen Perusopetuksen digitalisaatiolle suunnitellaan yhteisiä
LisätiedotAmmatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt
Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa
LisätiedotTyöelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari
Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,
LisätiedotTerveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
LisätiedotOsaamisen ja sivistyksen parhaaksi
1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä
LisätiedotYhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto. Mallinnusseminaari 2011 Lahti. Ari Jolma 1
Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto Mallinnusseminaari 2011 Lahti Ari Jolma 1 Informaatio vs aine Informaatio ei ole kuten aine, sen kopiointi ei maksa juuri mitään
LisätiedotErasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto
Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla
LisätiedotOivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012
Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa
LisätiedotTehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista
Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta 2008-2012 Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kehittämistoiminnassa mukana oleville opetuksen
LisätiedotCHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi
Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin
LisätiedotPäivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6
Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotSuomalaisen koulun kehittäminen
Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia
LisätiedotKotitalousalan opettajankoulutuksen suunnittelu
Kotitalousalan opettajankoulutuksen suunnittelu Käytännön tarpeiden, työkalujen, materiaalien ja suositusten kerääminen Gefördert durch This ProfESus project has been funded with support from the European
LisätiedotETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia
ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen
LisätiedotPirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013
Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.
LisätiedotAjankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta
Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan
Lisätiedottyöryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu
työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu LIIKKEENJOHDON SUURIN HAASTE Modernin yrityksen on muutoksen kyydissä pysyäkseen suunniteltava tehokas strategia ja seurattava sitä. Siinä piilee kuitenkin
LisätiedotJärjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma
Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen
LisätiedotTyössäoppimisen toteuttaminen
Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa
LisätiedotLuku- ja kirjoitustaitojen parantaminen
Luku- ja kirjoitustaitojen parantaminen Sari Hyytiäinen puheenjohtaja Äidinkielen opettajain liitto ry Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto 13.10.2017 Luku- ja kirjoitustaitojen nykytilanne ja merkitys
LisätiedotKOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ
KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat
LisätiedotKAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille
KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi
LisätiedotKARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020
KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat
LisätiedotMALog-projekti kehittää oppimateriaalia matemaattiseen logiikkaan. Insinöörikoulutuksen foorumi
MALog-projekti kehittää oppimateriaalia matemaattiseen logiikkaan Insinöörikoulutuksen foorumi 5.10.2012 Taustaa - MALog Huoli (matematiikan ja) matemaattisen logiikan osaamisen tasosta Oppimateriaalien
LisätiedotTutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA
Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen 09.10.2017 PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. (1999) Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden
LisätiedotMuuttuva opettajuus 3 pointtia
Muuttuva opettajuus 3 pointtia Toimitusjohtaja Petri Lempinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry @LempinenPetri #ammatillinenkoulutus #amke www.amke.fi 1. Ympäristön muuttuessa koulutus uudistuu
LisätiedotOppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto
Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotEuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet
EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 ammattkoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Helsinki 3.9.2015 Ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen
LisätiedotUuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen
Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Arcusys Oy Toimivan johdon omistama tietotekniikan palveluyritys Perustettu vuonna 2003 Henkilöstö 48 ohjelmistoalan ammattilaista Asiakkaina
LisätiedotTutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa
Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto opetttajankoulutuslaitos Educamessut 2012 Miksi aurinko on keltainen Miten tuuli voi heiluttaa
LisätiedotOPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE
OPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE www.varia.fi SISÄLLYS Mitä oppisopimuskoulutus on?... 2 Oppisopimuskoulutus ja yleinen tutkintorakenne... 4 Oppisopimusprosessi... 5 Oppisopimuksen
LisätiedotYhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi
Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on Verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista Hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista Valtakunnallista,
LisätiedotSOTE-ENNAKOINTI projekti
ESR-projektien verkottumisseminaari Vantaa 24.-25.9.2008 SOTE-ENNAKOINTI projekti Marja-Liisa Vesterinen Tutkimusjohtaja, FT, KTL Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä SOTE-ENNAKOINTI -projekti Etelä-Karjalan
LisätiedotOPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA
SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO POLITIIKKAYKSIKKÖ B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA KULTTUURI JA KOULUTUS OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA TUTKIMUS
LisätiedotHyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?
Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,
LisätiedotSuuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena
Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Miikka Salavuo OPS Kick Off 2013 Kuka olen? Miikka Tabletkoulu.fi Yrittäjä v:sta 2010 Filosofian tohtori 2005
LisätiedotNuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi
Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla
LisätiedotOhjausta palveleva eurooppalainen verkosto
Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa
LisätiedotVERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin
VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2 12.2.2015 /Minna Rajalin EMESSI2 11/2013 11/2015 Tavoite: edistää verkossa tapahtuvan vertaismentoroinnin avulla järjestötyöntekijöiden
Lisätiedotetwinning -Euroopan suurin alusta kouluille ja päiväkodeille
etwinning -Euroopan suurin alusta kouluille ja päiväkodeille Erasmus+ KA299/koulujen väliset hankkeet, tiedotustilaisuus 24.9.2018 klo 12:45-13:15, Riikka Aminoff, OPH:n etwinningtiimi etwinning - yleistä
LisätiedotTyökykykoordinaattorin tehtäväkuvasta ja koulutuksesta
Työhönvalmennuksen kehittämisryhmä 20.5.2014 Riitta Karhapää Työkykykoordinaattorin tehtäväkuvasta ja koulutuksesta Osatyökykyiset työssä ohjelma 2013 2015 STM 1 Työkykykoordinaattori voi toimia erilaisissa
Lisätiedot