Tiedon hallinta käytäntöyhteisöissä: Tarveanalysointi ja palvelujen kehittäminen Amaury Daele, Nathalie Deschryver, Dorel Gorga & Manfred Künzel

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tiedon hallinta käytäntöyhteisöissä: Tarveanalysointi ja palvelujen kehittäminen Amaury Daele, Nathalie Deschryver, Dorel Gorga & Manfred Künzel"

Transkriptio

1 Nro. 5 Syyskuu 2007 elearning Papers Pääkirjoitus Käytäntöyhteisöt Michelle Selinger & Roberto Carneiro Artikkelit etwinning Euroopan koulujen uusi suunta Anne Gilleran Käytäntöyhteisöt ja verkko-oppimisyhteisöt: hyöty, esteet ja menestystekijät Patricia Margaret Gannon-Leary & Elsa Fontainha Tiedon hallinta käytäntöyhteisöissä: Tarveanalysointi ja palvelujen kehittäminen Amaury Daele, Nathalie Deschryver, Dorel Gorga & Manfred Künzel Sosiaaliset ohjelmistot ja verkkopohjaiseen tiedonjakoon perustuvat käytäntöyhteisöt matkailualalla Christian Petter, Klaus Reich & Kathrin Helling elearning Romaniassa: Tämänhetkinen tilanne Olimpius Istrate elearning Papers elearning Papers on Euroopan komission elearningeuropa.info-portaalin julkaisu. Portaali edistää tietotekniikkojen käyttöä elinikäisessä oppimisessa. Toimitus: P.A.U. Education, S.L. ISSN: Ellei toisin ilmoiteta, julkaisun tekstit ovat Creative Commons 2.5 "lähde mainittava - ei kaupallinen - ei toisen osana" lisenssin alaisia. Niitä voidaan kopioida, levittää ja esittää ehdolla, että kirjoittaja ja julkaisija (elearning Papers) ilmoitetaan. Kaupallinen käyttö tai teoksen käyttäminen toisen teoksen pohjana tai muunneltuna ei ole sallittua. Voit lukea tarkat lisenssin antamat oikeudet osoitteesta

2 Pääkirjoitus: Käytäntöyhteisöt Käytäntöyhteisöjen (Communities of Practice, CoP) käsite on kehittynyt pitkälle siitä kun se syntyi 90- luvulla. Tietotekniikan kehittymisen ansiosta yhteisöjen perustaminen on helpompaa ja erikoistuneita yhteisöjä syntyy eri aloille, kun eri aihepiirien asiantuntijat etsivät maailmanlaajuisesti toisiaan tietoaan lisätäkseen. Tämä elearning Papers julkaisu keskittyy neljään erilaiseen verkkoyhteisövälineillä perustettuun CoP-tyyppiin. Viimeisten viidentoista vuoden aikana nämä välineet ovat muuttuneet internetilmoitustauluista wikeihin, verkosta tilattaviin multimediajulkaisuihin (podcasts), verkkofoorumeihin, videoneuvotteluihin, sekä niiden ja muiden tekniikoiden yhteiskäyttöön. Simultaanitulkkausvälineet ovat kehittelynsä alkuvaiheissa, mutta ne leviävät jatkuvasti yhä laajemmalle ja yhteisöt kasvavat nopeasti yhteisen tiedon levitessä. Muiden kulttuurien katsantokantoihin ja muiden alan ihmisten kokemuksiin vertaaminen auttaa kehittämään omaa näkökulmaa. Opettajat eivät enää työskentele eristäytyneinä luokkahuoneisiinsa tai omaan koululaitokseensa, vaan pystyvät keskustelemaan muiden kanssa ja jakamaan ideansa ja resurssinsa yli rajojen. Aloitteet, kuten Anne Gilleranin kuvaama Euroopan kouluverkon etwinning hanke, osoittavat kuinka opettajat onnistuvat käyttämään teknisiä sovelluksia yhteistyö- ja kommunikaatiovälineinä ja löytävät uusi opetustapoja, joita he eivät ehkä muuten olisi ottaneet huomioon. Verkkoyhteistyöhön pohjautuvilla käytäntöyhteisöillä on yhä omat ongelmansa, joita Gannon-Leary ja Fontainha selvittelevät kuvaillessaan verkkoyhteisöjen menestystä ja epäonnistumista korkeamman asteen koulutuksessa. Kirjoittajat analysoivat akateemisen henkilökunnan haastatteluja ja tekevät niistä johtopäätöksiä toimivien käytäntöyhteisöjen esteistä ja kriittisistä menestystekijöistä. Tietämyksenhallinta on yksi yritysmaailman ja koulutuksen haasteista. Daele ja kumppanit sveitsiläisestä yliopistosta toteavat, että aihe on erittäin haasteellinen etenkin maailmanlaajuisen verkko-opetuksen kannalta, sekä CoP-yhteisöjen käynnistämisen ja kehittämisen suhteen. He kuvaavat erityisen tietämyksenhallinnan analyysityökalun kehittelyä euroopparahoitteiselle PALETTE-hankkeelle. Petter ja kumppanit selvittelevät sosiaalisten ohjelmistojen mahdollisuuksia matkailualan opiskelun tukemiseen ja kuinka se tuo henkilökunnalle joustavuutta päättää missä ja koska oppiminen tapahtuu. Heidän maaseutualueen PK-yrityksiin keskittyvä tutkimuksensa osoittaa, että hyöty yhteistyöstä ei ole välittömästi havaittavissa ja se aiheuttaa tiettyä vastahakoisuutta osanoton suhteen. Kun yhteistyöstä alkaa syntyä tuloksia, esimerkiksi yhteisiä markkinointiponnistuksia, osallistuminen alkaa kuitenkin kiinnostamaan. Michelle Selinger ja Roberto Carneiro elearning Papers ISSN

3 etwinning Euroopan koulujen uusi suunta Anne Gilleran European Schoolnet, Belgia ETwinningissä mukana olevat voivat osallistua ammattikoulutukseen, johon kuuluu muun muassa opettajien eurooppalaisen ja valtakunnallisen tason työpajoja ideoiden ja hyvien käytäntöjen vaihtoon. etwinning, verkkoyhteistyö, innovaatio, digitaalinen lukutaito, pedagogiikka, foorumi, koulu, opettaja files/media/media13562.pdf Tässä asiakirjassa verrataan etwinning-toimia Euroopan luvun koulutus- ja sosiaalialalla vaikuttaviin taustavoimiin. Siinä kuvataan yksityiskohtaisesti etwinning yhteistyön kehitystä ja rakennetta, opettajien siitä saamaa pedagogista kokemusta ja lisääntynyttä ammattitaitoa, sekä saatuja tuloksia. etwinning alkoi komission aloitteena vuonna 2004 tarkoituksenaan luoda Euroopan koulujen välille epävirallista ystävyyskoulutoimintaa, joka mahdollistaisi opettajien yhteistyön tarvitsematta turvautua Comenius-projektin kautta raskaampiin ja pitkäjännitteisempiin yhteistyömalleihin. Se on suunniteltu mahdollisimman joustavaksi koulujen yhteistyökanavaksi ja projektin opettajia tukeva rakenne on melkoisen ainutlaatuinen. Yksi etwinningin erityispiirteistä onkin erittäin aktiivinen tukipalvelu sekä valtakunnallisella, että eurooppalaisella tasolla. Sitä ylläpitävät kansalliset tukipalvelut (National Support Service, NSS) ja keskustukipalvelu (Central Support Service, CSS) ja siihen kuuluu myös laatumerkkijärjestelmä opettajien kannustimeksi. ETwinningissä mukana olevat voivat osallistua ammattikoulutukseen, johon kuuluu muun muassa opettajien eurooppalaisen ja valtakunnallisen tason työpajoja ideoiden ja hyvien käytäntöjen vaihtoon. Toiminnan ydin on erittäin korkeatasoinen yhteistyöportaali. Sitä julkaistaan 20 kielellä ja sivustolta löytyy runsaasti erityisiä opettajille suunnattuja työvälineitä. Toimiiko etwinning? Palveluun rekisteröityneiden koulujen ja opettajien määrän perusteella vastaus on selvästi kyllä. Opettajien mielestä se on kätevä ja byrokraattisuuden sivuuttava tapa toteuttaa yhdessä hankkeita erittäin kehittyneellä verkkofoorumilla. elearning Papers ISSN

4 Patricia Margaret Gannon-Leary Northumbrian Yhdistynyt kuningaskunta Elsa Fontainha ISEG Lissabonin tekninen Portugali Vuorovaikutteisesta toiminnasta syntyy yhteenkuuluvuuden, jaetun päämäärän ja kasvavan tiedon tunne. Käytäntöyhteisöt, yhteistyö, ympäristöt, arkioppiminen, interaktiivisuus, käyttökelpoisuus, e-learning files/media/media13563.pdf Käytäntöyhteisöt ja verkko-oppimisyhteisöt: hyöty, esteet ja menestystekijät Verkkopohjaiseen tiedonjakoon perustuva käytäntöyhteisö (CoP) on samasta aiheesta kiinnostuneiden yksilöiden verkosto, jossa pidetään yhteyttä internetin välityksellä. Osanottajat jakavat keskenään resursseja (esimerkiksi kokemuksia, ongelmia ja niiden ratkaisuja, välineitä, menetelmiä...). Kommunikaation ansiosta yhteisön osanottajien tieto kasvaa ja samalla aihealue kehittyy ja siihen sisältyvä yleinen tietomäärä kasvaa. Verkkooppimisyhteisön tarkoituksena saattaa olla tietyn tutkimuksen toteuttaminen, mutta yleensä se pyrkii osanottajien tiedon kasvattamiseen lakisääteisen koulutuksen tai ammatillisen jatkoja täydennyskoulutuksen puitteissa. Verkko-oppimisyhteisöissä oppiminen saattaa olla päämäärä tai e-learning voi olla niiden sivutuote. Verkkopohjaiseen tiedonjakoon perustuvat käytäntöyhteisöt ja verkko-oppimisyhteisöt alkavat olla laajalle levinneitä korkeakoulutuksessa (HEI) osanottajien kommunikaation ja vuorovaikutuksen, sekä opetuksen yhteistyömallit mahdollistavan teknologian kehityksen (erityisesti tietotekniikan) ansiosta. Se mahdollistaa reaaliaikaisen ja offline - tiedonsiirron yhdistelyn, maantieteellisesti eristettyjen yhteisöjen mukaantulon ja kansainvälisen tiedon vaihdon. Tiedon jakaminen ja oppiminen korkeakoulujen puitteissa on epäilemättä hyödyllistä. Vuorovaikutteisesta toiminnasta syntyy yhteenkuuluvuuden, jaetun päämäärän ja kasvavan tiedon tunne. Tiedon kasvu saattaa olla jatkuvaa, syklistä tai joustavaa. Käytäntöyhteisöjen toiminnalle ja kehitykselle on kuitenkin esteitä, joita kirjoittajat määrittelevät niissä mukana olleiden opettajien haastatteluista suodatettujen lainausten pohjalta. Käytäntöyhteisöille hahmotellaan kriittisiä menestystekijöitä (CSF). Näihin kuuluvat eri tekniikkojen käyttökelpoisuus; luottamus tietotekniikan soveltumiseen tiedon välitykseen ja tällaisen kommunikaation hyväksyminen; jäsenten välinen yhteisöön kuulumisen tunne; maiden ja kulttuurien erojen huomioon otto käytäntöyhteisöissä; jaettu ymmärrys; yhteisen päämäärän tunne; netiketin kunnioittaminen, sekä käyttäjäystävällisen kieliliittymän ja pysyvien osioiden käyttö. Kirjoittajat osoittavat käytäntöyhteisöjen rajattomat mahdollisuudet sähköpostin ja keskusteluryhmien suhteen, mutta ovat itse kokeneet tällaisen yhteisön käynnistämisen vaikeudet. Selvittelyä vahvistetaan ja väritetään opetusalan työntekijöiden haastatteluista otettujen tekstilainausten avulla. Suuri osa käytäntöyhteisöitä koskevasta kirjallisuudesta tulee Euroopan ulkopuolelta, vaikka e-learning artikkelit ovat erittäin luettuja joka puolella Eurooppaa. Kirjoittajat ehdottavat aiheen tarkempaa tutkimista EU- jäsenvaltioiden käytäntö- ja verkkooppimisyhteisöjä paikantamalla ja analysoimalla. elearning Papers ISSN

5 Amaury Daele Nathalie Deschryver Dorel Gorga Manfred Künzel Käytäntöyhteisöjen käyttämien tekniikkojen olisi tuettava erikseen oppimista, asiantuntemusvaihtoa ja uuden luomista, sekä myös jäsenten välisiä suhteita ja osallistumista. Käytäntöyhteisöt, tietämyksenhallinta, arkioppiminen, osallistumissuunnittelu, käytäntö, tutkimus ja kehitys files/media/media13564.pdf Tiedon hallinta käytäntöyhteisöissä: Tarveanalysointi ja palvelujen kehittäminen Tämä kirjoitus käsittelee tietämyksenhallintaa ja oppimista käytäntöyhteisöissä (CoP). Aihe on haastava etenkin maailmanlaajuisen elearning-toiminnan, sekä julkishallinnon ja yksityisten järjestöjen piiriin syntyvien käytäntöyhteisöjen takia. Käytäntöyhteisöt ovat tietyn alan ammattilaisten ryhmiä, joissa jaetaan alan tietoa, ideoita ja kokemuksia. Yhä useammat yritykset ja julkiset laitokset siirtyvät käyttämään käytäntöyhteisöjä päämääränään tiedon hyödyntäminen ja työntekijöiden kokemuksen ja tiedon lisääminen. Tässä yhteydessä on otettava huomioon useita seikkoja yhteisen tiedon ja organisaation hallinnan, sekä sitä tukevien teknisten välineiden suhteen. Mitkä ovat käytäntöyhteisöjen tarpeet niiden tarjoaman opetuksen, niissä liikkuvan tiedon hallinnan ja molempien organisaation suhteen? Mitä tarpeita voidaan verkkopalveluilla kattaa? Minkälaisia palveluita? Miten niitä voidaan tuottaa käytäntöyhteisöjen erityistarpeet huomioon ottaen? Sosiokulttuuristen teorioiden mukaisesti yhteisöoppimisen on toimiakseen täytettävä tiettyjä ehtoja. Ensinnäkin on määriteltävä henkilökohtaiset ja yhteiset tavoitteet. Toiseksi osanoton on oltava säännöllistä ja vuorovaikutuksen kannalta tehokasta. Tuotettuihin resursseihin liittyy myös omia ehtojaan. Resursseja voidaan pitää käytäntöyhteisön yhteisenä omaisuutena tai pääomana, sen muisti mukaan luettuna. Nämä välineet kuuluvat yhteisölle ja tukevat jokaisen jäsenen omaa oppimista. Käytäntöyhteisöjen käyttämien tekniikkojen olisi tuettava erikseen oppimista, asiantuntemusvaihtoa ja uuden luomista, sekä myös jäsenten välisiä suhteita ja osallistumista. Eurooppalainen PALETTE-hanke ( ) tutkii käytäntöyhteisöjä työskentelemällä läheisesti 10 yhteisön kanssa analysoiden niiden tietämyksenhallinnan tarpeita ja auttaen niitä toteuttamaan uusia siihen liittyviä toimia. Hanke tutkii myös palvelutekniikoita, jotka soveltuisivat tukemaan tietämyksenhallintaa ja oppimista. PALETTE-projektissa nämä kaksi näkökulmaa ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa osallistumissuunnittelun kautta. Tämä tarkoittaa, että käytäntöyhteisöt ja tietämyksenhallintapalvelujen kehittäjät toimivat yhteistyössä seuraten edeltämäärättyä käytäntöyhteisöjen tarpeita kartoittavaa menettelyä, laativat niitä tyydyttämään tietämyksenhallintapalveluita ja kehittävät toimia, jotka mahdollistavat käytäntöyhteisöjen todellisen osanoton näitä palveluja suunniteltaessa. elearning Papers ISSN

6 Christian Petter Future Studies, Itävalta Klaus Reich Future Studies, Itävalta Kathrin Helling Future Studies, Itävalta Viimeaikaisiin tieto- ja viestintätekniikkapohjaisiin koulutusideoihin kuuluu oppimisen ja työnteon yhdistäminen työpaikkaoppimiseksi. Yhteistyö, verkkopohjaiseen tiedonjakoon perustuvat käytäntöyhteisöt, lakisääteinen koulutus, arkioppiminen, PK-yritykset, matkailuala, sosiaaliset ohjelmistot, Web 2.0 Sosiaaliset ohjelmistot ja verkkopohjaiseen tiedonjakoon perustuvat käytäntöyhteisöt matkailualalla Käytäntöyhteisöt voidaan nähdä keskeisenä mallina arkioppimisen tukemiseen etenkin työpaikoilla. Lähtien oletuksesta, että sosiaalisten ohjelmistojen työkalut ja mallit soveltuvat hyvin tukemaan yhteistyötä verkostoissa, kirjoitus tarkastelee tavoitteita ja kokemuksia verkkopohjaiseen tiedonjakoon perustuvien käytäntöyhteisöjen luomisesta Euroopan matkailualan PKyrityksille (mukaan luettuna sosiaalisiin ohjelmistoihin liittyvien välineiden käyttö). PK-yrityksiä voidaan pitää Euroopan alueellisen vaurauden ja työllistämisen selkärankana. Niiden työntekijöiden ammatillinen kehitys nähdään usein innovaation ja kilpailukyvyn tärkeimpänä lähteenä. Pienillä yrityksillä on usein kuitenkin vaikeuksia yksin kehittää tai rahoittaa työntekijöidensä tarvitsemaan viralliseen koulutukseen liittyviä aloitteita. Viimeaikaisiin tieto- ja viestintätekniikkapohjaisiin koulutusideoihin kuuluu oppimisen ja työnteon yhdistäminen työpaikkaoppimiseksi. Tällainen organisaatioiden sisällä tapahtuva arkiopetus perustuu yleensä konkreettisista ongelmista oppimiseen. Leonardo da Vinci-projektin Work&Learn Together (WLT) hankkeesta saatujen kokemusten perusteella sosiaaliset ohjelmistot pystyvät todella helpottamaan ja tukemaan kommunikaatiota käytäntöyhteisöissä. Näitä välineitä pidetään usein kuitenkin vain ylimääräisenä kommunikaatioväylänä. Puhtaiden käytäntöyhteisöjen perustaminen matkailualalle osoittautuikin vaikeaksi. Alan kilpailuhenkisyys mitätöi yhteisen oppimisen tarpeen. Siitä huolimatta matkailualalta löytyi useita osa-alueita joissa verkkopohjaiseen tiedonjakoon perustuvia käytäntöyhteisöjä voitiin käyttää olemassa olevien kommunikaatio- ja oppimisrakenteiden tukena oppilaiden tarpeiden mukaan. Yksi tärkeimmistä syistä käytäntöyhteisöjen perustamiseen etenkin PK-yrityksissä on tarve löytää välineitä, jotka mahdollistavat oppimisen työpaikoilla työaikana. Niiden avulla maaseutualueilla vältetään työntekijöiden matkat virallisen täydennyskoulutuksen koulutuskeskuksiin. files/media/media13565.pdf elearning Papers ISSN

7 Olimpius Istrate Education Sciences, Romania Kokemukset elearningalalta ja sen teorian kehittely vahvistuvat jatkuvasti päämääränään nostaa Romanian koulutus- ja täydennyskoulutusjärjestelm än laatu tarvittavalle tasolle. Tietotekniikka Romanian koulutusjärjestelmässä, elearning, tietokoneavusteinen ohjaus, Romanian koulutusjärjestelmä, koulutuspolitiikat files/media/media13566.pdf elearning Romaniassa: Tämänhetkinen tilanne Sosioekonomisten tekijöiden tahdittamana ja lukuisten tietotekniikkavälineiden käyttöä ja laadukasta econtent-aineistoa tukevien valtakunnallisten hankkeiden ansiosta Romanian koululaitos alkoi 15 vuotta sitten sisällyttää uusia tekniikoita kehityssuunnitelmiinsa. Useiden aloitteiden avulla pyritään pysymään eurooppalaisen ja maailmanlaajuisen elearning-alan kehityksen tahdissa keskittyen tietotekniikkavälineiden hankkimiseen ja niiden hallintokäyttöön siirtyen vähitellen kohti tarvittavien tietokonesovellusten asennusta ja henkilöstön täydennyskoulutusta. Tällä alueella ei vielä ole päästy niin pitkälle kuin koulutusalan asiantuntijat toivoivat (maan lainsäädännön kankeuden vuoksi), mutta koululaitos, korkeakoulut ja täydennyskoulutuskeskukset sopeuttavat vähitellen opetussuunnitelmansa monella alalla uusiin tekniikkapohjaisiin opetusmenetelmiin. Kokemukset elearningalalta ja sen teorian kehittely vahvistuvat jatkuvasti päämääränään nostaa Romanian koulutus- ja täydennyskoulutusjärjestelmän laatu tarvittavalle tasolle. Tässä katsauksessa selvitellään alan merkittävimpiä asiakirjoja ja kokemuksia tietotekniikan käytöstä koulutukseen Romaniassa. Asiakirjojen ja tutkimusten lähteinä ovat Opetus- ja tutkimusministeriö SIVECO Romania, Maailmanpankki, Tietotekniikkaministeriö, elearning Romania ja muita merkittäviä elearning-alan yrityksiä, yliopistoja ja kansalaisjärjestöjä. Mukana ovat myös tärkeimmät alueelliset ja kunnalliset raportit. Tärkeimmät romanialaiset ponnistukset elearning-alalla suuntautuvat nykyään tietotekniikan käyttöön opetuksessa. Johdonmukaisesti suunniteltu asiakirjapaketti tekniikkaperusteisesta koulutuksesta on valmisteluvaiheessa ja sen suuntaviivasuositukset saattavat olla juuri se, mitä tarvitaan tietokoneiden ja Internet-yhteyksien vastuulliseen koulutuskäytön yleiseen läpimurtoon. Kouriintuntuviin tuloksiin päästään kuitenkin ainoastaan koulutuspolitiikan päättäjien, opetusalan ammattilaisten ja koko yhteiskunnan aktiivisemmalla asenteella, sillä tämän tasoinen yhteiskunnallinen muutos menee paljon pelkkiä hallinnollisia päätöksiä pitemmälle, eikä vastuu koululaitoksen uudistuksesta voi millään olla yhden hallinnollisen laitoksen harteilla. elearning Papers ISSN

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Innovaatio elinikäisessä oppimisessa Seija Kulkki, Tapio Koskinen, Lluis Tarin

Pääkirjoitus: Innovaatio elinikäisessä oppimisessa Seija Kulkki, Tapio Koskinen, Lluis Tarin Nro. 21 Syyskuu 2010 elearning Papers Pääkirjoitus: Innovaatio elinikäisessä oppimisessa Seija Kulkki, Tapio Koskinen, Lluis Tarin Innovaatio, tiedonlukutaito ja elinikäinen oppiminen: uuden kulttuurin

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa etwinning 7.10.2009 Mikä etwinning on? Komission hanke, jolla halutaan antaa mahdollisimman monille opettajille ja oppilaille mahdollisuus tutustua ja työskennellä muiden EU-maiden oppilaiden kanssa tieto-

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Innovatiivisen etäopetuksen taustavoimat: katsaus HELIOS-projektin 2006/07 vuosiraporttiin Claudio Dondi

Innovatiivisen etäopetuksen taustavoimat: katsaus HELIOS-projektin 2006/07 vuosiraporttiin Claudio Dondi Nro 4 Toukokuu 2007 elearning Papers Pääkirjoitus Havaintoja e-learning-ilmiöstä Roberto Carneiro ja Fabio Nascimbeni Artikkelit Innovatiivisen etäopetuksen taustavoimat: katsaus HELIOS-projektin 2006/07

Lisätiedot

Leonardo-kesäpäivät. Kumppanuushankkeet Katriina Lammi-Rajapuro Miksi lähditte mukaan hankkeeseen?

Leonardo-kesäpäivät. Kumppanuushankkeet Katriina Lammi-Rajapuro Miksi lähditte mukaan hankkeeseen? Leonardo-kesäpäivät Kumppanuushankkeet Katriina Lammi-Rajapuro 7.6.2011 Miksi lähditte mukaan hankkeeseen? Pitkä kokemus oman alan kehittämisestä, hankkeen kautta uusia, erityisiä kohderyhmiä joille kokemusta

Lisätiedot

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa etwinning 26.8.2011 Mikä etwinning on? Komission hanke, jolla halutaan antaa mahdollisimman monille opettajille ja oppilaille mahdollisuus tutustua ja työskennellä muiden EU-maiden kollegoiden kanssa tieto-

Lisätiedot

ECVETin ABC ECVET liikkuvuudessa ja opettajan työssä

ECVETin ABC ECVET liikkuvuudessa ja opettajan työssä ECVETin ABC ECVET liikkuvuudessa ja opettajan työssä Hanna Autere Ammattikoulutuksen KansainväliSYYSpäivät Tallinna 6-7.11.2012 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi ECVET tulee, mutta milloin? 19.4.2012

Lisätiedot

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka ymmärtävän oppimisen tukena. Prof. Sanna Järvelä

Tieto- ja viestintätekniikka ymmärtävän oppimisen tukena. Prof. Sanna Järvelä Tieto- ja viestintätekniikka ymmärtävän oppimisen tukena Prof. Sanna Järvelä Mitä tiedämme nyt? Teknologia itsessään ei edistä oppimista. Sen sijaan työskentely teknologian parissa altistaa oppijan oppimista

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Sosiaalisen median ja Internet-palveluiden käyttöehdot opetuksessa. Elias Aarnio Innopark Oy / Educoss-hanke

Sosiaalisen median ja Internet-palveluiden käyttöehdot opetuksessa. Elias Aarnio Innopark Oy / Educoss-hanke Sosiaalisen median ja Internet-palveluiden käyttöehdot opetuksessa Elias Aarnio Innopark Oy / Educoss-hanke elias.aarnio@innopark.fi Palveluiden käyttö sisältää sopimussuhteen Erilaisten sosiaalisen median

Lisätiedot

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari 16.-17.4.2013 Paasitorni / Helsinki AMKE International Oy Marja Suomaa Kansainvälisten asioiden päällikkö www.amke.fi Miksi ja

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN. Innovatiivisuusmittarin kehitystyö. www.hamk.fi/aokk

HUIPUT KEHIIN. Innovatiivisuusmittarin kehitystyö. www.hamk.fi/aokk HUIPUT KEHIIN Innovatiivisuusmittarin kehitystyö HUIPUT KEHIIN projektin tavoitteena on luoda pysyviä, alueellisia, ammatillista huippuosaamista kehittäviä yhteistyöverkostoja ja tuottaa malleja huippuosaamisen

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP on Euroopan unionin koulutusohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuksia eurooppalaiseen yhteistyöhön kaikilla koulutuksen tasoilla esikoulusta

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Arcusys Oy Toimivan johdon omistama tietotekniikan palveluyritys Perustettu vuonna 2003 Henkilöstö 48 ohjelmistoalan ammattilaista Asiakkaina

Lisätiedot

Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto. Mallinnusseminaari 2011 Lahti. Ari Jolma 1

Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto. Mallinnusseminaari 2011 Lahti. Ari Jolma 1 Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto Mallinnusseminaari 2011 Lahti Ari Jolma 1 Informaatio vs aine Informaatio ei ole kuten aine, sen kopiointi ei maksa juuri mitään

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1 Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014. http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec- OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf

Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014. http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec- OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf EU, OECD 2012: A Guiding Framework for Entrepreneurial Universities alustava käännös ja sovellus Metropolia ammattikorkeakoulun tarpeisiin Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014 http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec-

Lisätiedot

Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen

Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen Hannele Nevalampi etunimi.sukunimi@cimo.fi Ammatillinen koulutus, CIMO Innovaation siirto hankkeet (Transfer of Innovation)

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2017 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Työkykykoordinaattorin tehtäväkuvasta ja koulutuksesta

Työkykykoordinaattorin tehtäväkuvasta ja koulutuksesta Työhönvalmennuksen kehittämisryhmä 20.5.2014 Riitta Karhapää Työkykykoordinaattorin tehtäväkuvasta ja koulutuksesta Osatyökykyiset työssä ohjelma 2013 2015 STM 1 Työkykykoordinaattori voi toimia erilaisissa

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta 2008-2012 Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kehittämistoiminnassa mukana oleville opetuksen

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Yhteinen Erasmus -ohjelmasta avustuksia jopa 5 miljoonalle hakijalle

Yhteinen Erasmus -ohjelmasta avustuksia jopa 5 miljoonalle hakijalle EUROOPAN KOMISSIO - LEHDISTÖTIEDOTE Yhteinen Erasmus -ohjelmasta avustuksia jopa 5 miljoonalle hakijalle Bryssel 23. marraskuuta 2011 - Euroopan komissio esitti tänään uutta Yhteinen Erasmus -ohjelmaa

Lisätiedot

MALog-projekti kehittää oppimateriaalia matemaattiseen logiikkaan. Insinöörikoulutuksen foorumi

MALog-projekti kehittää oppimateriaalia matemaattiseen logiikkaan. Insinöörikoulutuksen foorumi MALog-projekti kehittää oppimateriaalia matemaattiseen logiikkaan Insinöörikoulutuksen foorumi 5.10.2012 Taustaa - MALog Huoli (matematiikan ja) matemaattisen logiikan osaamisen tasosta Oppimateriaalien

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

Euroopan 505 miljoonasta asukkaasta 41%1

Euroopan 505 miljoonasta asukkaasta 41%1 Urheilun ja liikunnan mahdollisuudet ja tunnusluvut Euroopassa Euroopan 505 miljoonasta asukkaasta 41%1 harjoittaa urheilua tai harrastaa liikuntaa vähintään kerran viikossa. Euroopassa on yli 700 000

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Sosiaalinen media opintoohjauksen. Anne Rongas Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi

Sosiaalinen media opintoohjauksen. Anne Rongas Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi Sosiaalinen media opintoohjauksen tukena Anne Rongas 20.4.2011 Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi Sosiaalinen media ja... työ- ja toimintakulttuurin muutos opinto-ohjaajan työ tiedotuskanavat henkilökohtainen

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

Muuttuva opettajuus 3 pointtia

Muuttuva opettajuus 3 pointtia Muuttuva opettajuus 3 pointtia Toimitusjohtaja Petri Lempinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry @LempinenPetri #ammatillinenkoulutus #amke www.amke.fi 1. Ympäristön muuttuessa koulutus uudistuu

Lisätiedot

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä PROJEKTITYÖN TEKEMINEN Teosten hyödyntäminen omassa työssä TEOSTEN KÄYTTÖ Toisten tekemän teoksen käyttöön tarvitaan yleensä tekijän lupa. Lupaa ei tarvita: 1. Tiedon, ideoiden, periaatteiden käyttö Kunhan

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien

Lisätiedot

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 ammattkoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Helsinki 3.9.2015 Ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Avoin ammattiopisto Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Taustaa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Nuorten tuki hanke Ohjaamo malli Nuorten pitkäkestoinen ohjaus ja tuki http://avoinammattiopisto.ning.com/page/ohjaamo-1

Lisätiedot

KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015

KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015 KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015 Konkreettisia ideoita koulun ja paikallistoimijoiden yhteistyön rakentamiseen uuden opetussuunnitelman hengessä Tarja Jukkala ja Sanna Lukkarinen

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Miikka Salavuo OPS Kick Off 2013 Kuka olen? Miikka Tabletkoulu.fi Yrittäjä v:sta 2010 Filosofian tohtori 2005

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Ryhmä 5 Kehityksen suunta.. Mitä teema tarkoittaa? Teeman punaisena lankana on pohjimmiltaan se, että teknologiakasvatus ja teknologian arkipäiväistäminen tulee

Lisätiedot

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja. Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Raimo Vuorinen Erikoistutkija, KT Koulutuksen tutkimuslaitos Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa Opetusneuvos Tarja Riihimäki 1 Euroopan unionin strategia 2020 EU2020-strategian ydin muodostuu kolmesta prioriteetista: Älykäs kasvu osaamiseen ja

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

NUORISOTYÖN AUDITOINTI- JA ITSEARVIOINTIMALLI VERKKOPERUSTAINEN NUORISOTYÖ UUDISTETTU 5.9.2011

NUORISOTYÖN AUDITOINTI- JA ITSEARVIOINTIMALLI VERKKOPERUSTAINEN NUORISOTYÖ UUDISTETTU 5.9.2011 1 / 7 NUORISOTYÖN AUDITOINTI- JA ITSEARVIOINTIMALLI VERKKOPERUSTAINEN NUORISOTYÖ UUDISTETTU 5.9.2011 Verkkoperustaisen nuorisotyön eettiset periaatteet Yhteydenottajan oikeudet ja velvollisuudet Yhteydenottajalla

Lisätiedot

- metodin synty ja kehitys

- metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyö sosiaalisena innovaationa ja pääomana - metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyötä kymmenen vuotta juhlaseminaari 16.10.2006, Ylivieska Torsti Hyyryläinen Esityksen sisältö: Mitä ovat

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Tiina Anttila 16.2.2016 Esityksen sisältö 1. Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa hankeen lyhyt esittely 2. Asiantuntijuus-käsitteestä

Lisätiedot

Opitaan yhdessä. Saara Repo-Kaarento Kansanopistopäivät Siikaranta-opistossa 9.-11.6.2008

Opitaan yhdessä. Saara Repo-Kaarento Kansanopistopäivät Siikaranta-opistossa 9.-11.6.2008 Opitaan yhdessä Saara Repo-Kaarento Kansanopistopäivät Siikaranta-opistossa 9.-11.6.2008 Ilmapiiri Läsnäolo Opitaan yhdessä Yhteiset käytännöt/ välineet Yhteinen kohde/ tavoite Ryhmädynamiikka Vuorovaikutus

Lisätiedot

Valmentajakoulutuksen lähitulevaisuuden. Antti Kauppi 30.11.2010

Valmentajakoulutuksen lähitulevaisuuden. Antti Kauppi 30.11.2010 Valmentajakoulutuksen lähitulevaisuuden mahdollisuudet Antti Kauppi 30.11.2010 2 Suomen suurin ammattikorkeakoulukokonaisuus toimii Helsingin laajalla metropolialueella Opiskelijoita 21.000 HAMK LAMK Henkilöstöä

Lisätiedot

Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen Eurooppalainen opintopolku verkosto http://eurooppalainenopintopolku.fi/index.php Leonardo kesäpäivät 2014 3.6.2014 Anne Mari Behm Savonlinnan ammatti ja aikuisopisto

Lisätiedot

Kansanvaellukset verkossa: uudet virtuaalitilat, joihin rakentaa kulttuuriidentiteettiään

Kansanvaellukset verkossa: uudet virtuaalitilat, joihin rakentaa kulttuuriidentiteettiään Nro. 7 Helmikuu 2008 elearning Papers Pääkirjoitus Oppiminen ja kulttuurivaikutteet Roberto Carneiro, Lluís Tarín & Elina Jokisalo Artikkelit Kansanvaellukset verkossa: uudet virtuaalitilat, joihin rakentaa

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot