ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI"

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero UUDELY/1328/ /2010 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10828 Tila Saapunut 1. RAPORTOINTIKAUSI Raportointikausi PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi VOIMAA - voimavaroja maahanmuuttajista Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Etelä-Suomen suuralueosio Toimintalinja 2 : Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy Projektin vastuuhenkilön nimi Tuire Ranta-Meyer Sähköpostiosoite Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Matti Rantala Sähköpostiosoite Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, KOHDERYHMÄ JA TAVOITTEET Projektin lähtökohtana on ollut varautua maahanmuuttajataustaisen työvoiman määrään kasvuun ja ennakoida ammatikorkeakoululaissa tapahtuvia muutoksia ja siten reagoida yhteiskunnallisiin tarpeisiin. Projektin tavoitteena on vastata tarpeeseen rakentaa maahanmuuttajataustaisille joustava väylä koulutuksesta työelämän asiantuntijatehtäviin. Hanke tukee maahanmuuttajien sijoittumista työelämään kahdella tasolla: luomalla toimintamalleja työyhteisöille maahanmuuttajataustaisten kouluttamisesta työhönperehdyttäjä-, työpaikkakouluttajatehtäviin ja asiantuntija/esimiestehtäviin, sekä ammattikorkeakouluille maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opintoihin valmentavalle koulutukselle sosiaalisen median keinoin. Samalla tavoitteena on koota dokumentoitu kokemus sosiaalisen median keinojen käyttämisestä projektin EURA JÄRJESTELMÄ 1/28

2 johtamisessa, tiedottamisessa ja valtavirtaistamisessa. Projekti myös tuottaa selvityksen työyhteisöjen halukkuudesta ja mahdollisuuksista edesauttaa maahanmuuttajataustaisten urakehitystä Kohderyhminä ovat ensisijaisesti työyhteisöissä maahanmuuttajataustaiset ja oppilaitoksissa opettajat ja muu henkilöstö. 6. PROJEKTIN TOTEUTUKSEN JA YHTEISTYÖN ONNISTUNEISUUS Hallinnollinen, operationaalinen ja koordinaatiotyöskentely: Hankkeen ohjausryhmä on kokoontunut vuoden 2010 aikana 3 kertaa. Projektin etenemisen seurannan ja taloustarkastelun ohella jokaisessa istunnossa on ollut virikepuheenvuorolla pohjustettu erityisteema (työnantajakyselyn avainhuomioita, maahanmuuttajayrittäjyys esimerkkinä Muxlim). Eritysteemat on koettu hyvänä lisänä perinteiseen ohjausryhmätyöskentelyyn. Hankkeen projektiryhmä on koostunut kaikista ei-tilapäisistä työntekijöistä ja sen tehtävä on ollut koordinoida operatiivista toimintaa, edesauttaa tiedonkulkua ja mahdollistaa työkorien suorat tapaamiset. Projektiryhmä on kokoontunut kerran kuukaudessa vuoroin Helsingissä ja vuoroin Hämeenlinnassa heinäkuun lomajaksoa lukuun ottamatta. Istuntojen ja tapaamisten hyöty on ollut vaihtelevaa riippuen kunkin työkorivastaavan aktiivisuudesta. Projektipäällikkö on vetänyt istunnot. Juoksevia hallinnollisia asioita on Metropoliassa hoitanut joka tiistai kokoontunut hallintotiimi, johon ovat kuuluneet projektipäällikkö, tiedottaja ja projektisuunnittelijat. Metropolian taloussuunnittelija on koostanut maksatushakemukset kummaltakin osatoteuttajalta saadun aineiston pohjalta. Kirjalliset dokumentit on laatinut projektipäällikkö. Sosiaalisen median keinoja on hyödynnetty hankehallinnossa erityisesti tehdyn työn dokumentoinnissa. Projektiryhmän ja hallintotiimin kokousmuistiot on kirjattu avoimeen hankewikiin samoin kuin muiden epävirallisempien hankkeeseen liittyvien palaverienkin. Ohjausryhmän pöytäkirjat on myös julkaistu wikissä, niiden tarkistamisen jälkeen. Lisäksi palaverimuistiot ja muut hankkeen tapahtumat on koostettu viikoittain wikissä ilmestyvään viikkokirjeeseen. Nämä käytännöt ovat helpottaneet kaikkien hankkeeseen osallistuvien toimijoiden pysymistä ajantasalla. Sosiaalista mediaa on hyödynnetty myös hankkeen väliraportin yhteiskirjoittamisessa projektiryhmän jäsenten kesken. Vuoden aikana kävi selväksi, että HAMK/AOKKn toimijoiden työtehtävät hankkeessa olivat kasvaneet ennakoidusta. Ennen lomajaksoa tehtiin alustava kartoitus muutostarpeista kumppaneiden budjettivastuullisten kesken. Asia oli esillä ohjausryhmässä ja ohjausryhmä päätti, että tarvittaessa se voi käsitellä muutosesitykset sähköpostikokouksessa. Projektipäällikkö pyysi kumppaneita täsmentämään omia budjettejaan suhteessa tehtävään työhön hankkeen loppukaudeksi. Kaikkien kumppaneiden budjetit näyttivät ylittyvän ja siitä syystä pidettiin budjettien tarkistusneuvottelut kumppaneiden budjettivastuullisten kesken. Istunnossa kävi selväksi, että erityisesti HAMK/AOKKlla on tarve saada EURA JÄRJESTELMÄ 2/28

3 budjettiinsa lisää runsaat Metropolia ja Fakiiri pyrkivät kattamaan tuon osuuden siten, että molemmat supistaisivat budjettejaan runsaalla Asia toivottiin saatavan esittelykuntoon tammikuun puoleenväliin mennessä. Maahanmuuttajat ja ammatillisen osaamisen moninaisuus - kirjan julkistaminen ja Luovuus syttyy - tapahtuma : Metropolian kulttuurin ja luovan alan koulutusohjelmien yhteinen tutkimus- ja kehittämishankkeiden tapahtuma oli myös VOIMAA-hankkeen näyttävin tapahtumaponnistus, jossa sidosryhmät kutsuttiin pohtimaan hankkeen teemojen pohjalta rakennettuihin työpajoihin toisaalta työelämän ja toisaalta koulutuksen kentällä maahanmuuttajuusproblematiikkaa. Aamupäivän yhteisessä osuudessa peilattiin tulevaisuuden työ- ja ammattikuvien muutosta ja siihen tällä hetkellä tarjolla olevia kehittämismahdollisuuksia. Alustajina olivat professori Juha Siltala (Tulevaisuuden työelämän haasteet), Pirjo Marjamäki (Hyvinvointia ja terveyttä taiteen ja kulttuurin keinoin), Olli Nuuttila (Kuinka hyvinvointipalveluinnovaatiot syntyvät?), Eero Holstila (Muotoilun monet mahdollisuudet) sekä yritysasiamies Anu Mänttäri (Mitkä ovat luovien alojen ja muiden toimialojen käytännön yhteistyömahdollisuudet?). VOIMAA-hankkeen iltapäiväosuudessa pääpuhujana oli vuoden pakolaisnainen Nasima Razmyar. Yleisönä ja osallistujina olivat hankkeen sidosryhmien henkilöitä. Virikepuheenvuoron jälkeen työskentely jatkui kahdessa työpajassa. joissa keskusteltiin tärkeistä asioista hyvin avoimesti ja rakentavassa hengessä. Päivän osalta erityisen onnistuneeksi ja innovatiiviseksi koettiin opiskelijoiden rekrytoiminen suorittamaan wikialustalla livebloggausta päivän etenemisestä. Bloggaajat (3 henkilöä) pitivät keikkaa itselleen miellyttävänä, journalistista ammattitaitoa kasvattavana ja uusiin työvälineisiin tutustuttavana. Lisäksi Nasima Razmyarin virikepuhe taltioitiin ja se julkaistaan editoituna wikissä. Tapahtumassa julkaistiin Maahanmuuttajat ja ammatillisen osaamisen moninaisuus -kirja. Kirjan lopputyöstäminen tapahtui kesän aikana ja siihen osallistuivat ensisijaisesti projektipäällikkö ja tiedottaja. Kielenhuollon teki lehtori Tuuli Heikka ja taitto tapahtui Metropolian Valo-keskuksessa. Painaminen tapahtui Erweko-kirjapainossa ja painos oli 700 kpl. Julkistamispuheen käytti ohjausryhmän puheenjohtaja Risto Säntti ja kaikki tapahtumaan osallistuneet saivat kirjan. Kirja sai jo julkistamistilaisuudessa hyvin myönteistä palautetta. Kirjan työstämisessä keskeinen havainto oli, että myös taittajan kanssa tehtävään työhön tulee varata runsaasti aikaa. Esimerkiksi taitto-ohjelmien automaattiset asetukset tuottivat kohtuutonta lisätyötä kaikille kirjan toimittamiseen osallistuville. Tämä ei välttämättä ollut paras mahdollinen kirjan työstämisen tapa, sekaannuksilta ei voitu välttyä ja sen seurauksena kielenhuolto tuntui olevan mahdoton tehtävä. EURA JÄRJESTELMÄ 3/28

4 Luovuus syttyy tapahtumaan osallistui kaikkiaan 75 henkilöä. Valmentavat opinnot: Valmentavien opintojen perussuunnittelu tehtiin yhteistyössä HAMKin ja Metropolian kanssa. Opetussuunnitelmat (OPS) ovat osittain sisällöiltään ja tavoitteiltaan samansuuntaisia. HAMK:ssa toteutettava AMK-opintoihin valmentava sisältää yhteisiä opintoja ja alakohtaisesti eriytyviä, kun taas Metropolian toteutus on alakohtaista. Työnjako on ollut onnistunutta valmentavien koulutusten suunnittelun ja toteutuksen suhteen. Pohjatyö suunnittelussa on HAMKissa ollut AOKK:n vastuulla, mutta eri toteutukset on suunniteltu yhdessä sekä erikseen klusterikohtaisesti. Valmisteluissa on ollut erilaisia monialaisia opettajatiimejä. Metropoliassa esiteltiin kulttuurialan amk-opintoihin valmentavan koulutuksen opetussuunnitelma henkilöstölle ja se viimeisteltiin helmikuussa. Hämeessä vastaava esiteltiin myös vuoden alussa. Molemmat ovat laajuudeltaan 30 opintopistettä, mutta painotukset erilaisia. Hämeessä 20 op toteutetaan yhteisinä opintoina ja 10 op koulutusalakohtaisesti. Huhti-toukokuussa käytiin neuvotteluja Metropolian Tieto- ja viestintäteknologian klusterin (TiVi) sekä Liiketalouden klusterin kanssa mahdollisesta amk-valmentavan koulutuksen pilotoinnista. Keskustelujen tuloksena päätettiin toteuttaa pilotointi lukuvuonna myös Tieto- ja viestintäteknologian klusterissa. Opetussuunnitelma myötäili kultturialan opetussuunnitelmaa ja sen laatimiseen osallistuivat tieto- ja viestintäteknologian klusterin kampukset Helsingissä ja Espoossa. Opetussuunnitelman laajuudeksi sovittiin 25 op Valmentavat koulutukset (Valma) sovittiin toteutettavaksi kahdessa opiskelijaryhmässä kulttuurialalla, yhdessä ryhmässä Hämeessä sekä yhdessä ryhmässä tieto- ja viestintäteknologiassa. Loppukeväästä toteutettiin henkilöstörekrytoinnit. Hämeessä opetus ja ohjaus hoidetaan pääsääntöisesti olemassa olevin voimin, mutta suomen kielen opettaja rekrytoitiin uutena. Yhteistyö HAMK:n sisällä eri alojen opettajien kanssa on hyvin tärkeää. Yhteistyön aloittaminen vaatii aikaa ja yhdessä istumista, tutustumista ja yhteistyötä. Metropoliassa rekrytoitiin opettajakoordinaattori (Elena Wernick - alkaen ) kahta kulttuurialan ryhmää varten sekä muutettiin projektisuunnittelija Jussi Linkolan työnkuvaa siten, että hän aloitti kokoaikaisena myös Työparina he ovat hoitaneet ja koordinoineet sekä valintaprosessin että opetuksen ja sen järjestelyt. He ovat myös hoitaneet tarvittavan opettaja- ja assistenttirekrytoinnin. Opettajakoordinaattorin tehtävät liitettiin tietotekniikan koulutusohjelmassa työskentelevän tuntiopettajan (Birgitta Nenonen-Andersson) työaikasuunnitelmaan. Samoin tietotekniikan koulutusohjelman assistentille liitettiin toimenkuvaan hankkeeseen liittyviä tehtäviä. Opetustehtäviin Tieto-ja viestintäteknologian EURA JÄRJESTELMÄ 4/28

5 klusterissa rekrytoitiin pääsääntöisesti Leppävaaran kampuksella opettavia opettajia. Suomen kielen opettajaksi (S2) rekrytoitiin kesällä tuntiopettaja (Anja Keipi) kaikkia kolmea Metropolian ryhmää varten. Opettajan toimenkuvaan liitettiin myös opiskelijavalintoihin osallistuminen ja suomenkielen opetuksen dokumentointi. Kesän aikana hoidettiin alkavien koulutusten markkinointi roadshow-muotoisesti. Tarkemmin tästä julkisuus ja tiedottaminen -osiossa. Valintakokeet järjestettiin syys-lokakuussa siten, että Hämeessä oli yksi valintatilaisuus ja Helsingissä kaksi valintatilaisuutta. Hakijoita oli kaikkiaan Hämeessä 16 henkilöä. Valintatilaisuus Hämeessä koostui: suomen kielen kirjallisesta kokeesta, sekä haastattelusta. Haastattelun aikana selivtettiin opiskelijan motivaatiota, elämäntilannetta sekä suomen kielen suullista osaamsista. Haastattelijoina oli suomen kielen opettaja ja hankkeessa mukana olevat opettajat. Helsingissä hakijoita oli yhteensä 20, joista 12 haki kulttuurialalle ja 8 tieto- ja viestintäteknologiaan. Valintatilaisuus muodostui haastattelusta ja ryhmätehtävästä sekä kulttuuripuolen luovuustehtävästä ja tietoja viestintäteknolian matemaattisesta tehtävästä. Haastatteluun osallistuivat kulttuurialan Wernick, TiVin Nenonen-Andersson ja suomen kielen opettaja Keipi. Ensimmäisen valintatilaisuuden ryhmätehtävää arvioivat Rantala, Linkola ja Rouhuvirta. Toisessa valintatilaisuudessa ryhmätehtävän arvioivat Rantala, Keränen ja Rouhuvirta. Tehtävillä pyrittiin selvittämään mm. hakijan luovuutta, ideointikykyä, motivaatiota, kiinostusta alaa kohtaan, opiskeluvalmiuksia ja ajankäyttömahdollisuuksia. Valintaprosessissa tulisi tulevaisuudessa kiinnittää enemmän huomiota suomen kielen tasovaatimuksiin. Esim. Hämeessä otimme ryhmään opiskelemaan sellaisia opiskelijoita, joiden suomen kielen taito on vielä heikkoa, eivätkä he tule kielitaitonsa puolesta valituiksi tutkintotavoitteisiin AMK-opintoihin. Lisäksi hakukelpoisuus on syytä tarkistaa maahanmuuttajataustaisilta opiskelijoilta. AMK:n hakutoimistot ovat kokeneita ulkomaalaisten tutkintotodistusten tarkastajia. On syytä todentaa eri maiden korkeakoulukelpoisuus. Toisaalta papereita ei tulisi tulkita liian tiukasti: esim. jos maassa x yliopistoon pääsee vain numrus clausus- systeemillä (todistusten arvosanojen perusteella), niin meillä on korkeakouluopintoihin mahdollisuus päästä pääsykokeiden kautta. Tämä tulisi ottaa huomioon kun rinnastetaan lukiotodistuksia eri maista. Opetusryhmään valittiin HAMK:ssa 14 opiskelijaa, joista yksi keskeytti marraskuun alussa. Opetus käynnistyi portaistetusti: Hämeessä lokakuun alussa, Helsingissä kulttuurialalla lokakuun puolivälissä sekä tieto- ja viestintäteknologiassa marraskuun alusta. Opetuksen koordinaatiota on hoidettu siten, että tieto- ja viestintäteknologian klusterissa opetukseen osallistuva henkilökunta kokoontuu Leppävaarassa vähintään kerran kuukaudessa. Kokoontumisia on ollut viisi ja kokousten pöytäkirjat on julkaistu hankkeen wikissä. Useimmissa kokouksista on ollut läsnä kulttuurin alan klusterin opettajakoordinaattori tai häntä on vähintäänkin konsultoitu asioihin liittyen. EURA JÄRJESTELMÄ 5/28

6 Lisäksi paikalla on ollut joka kerralla vähintään yksi Metropolian rekrytointipalvelujen edustaja, jotta klusterin 25 opintopisteen kokonaisuus toteutuisi mahdollisimman hyvin myös työelämää huomioimalla ja työllistymistä huomioivalla tavalla. Lisäksi rekryn edustajat ovat osuvasti muistuttaneet elinikäisen oppimisen periaatteista. Esimerkiksi valmentavan koulutuksen suorittamisesta myönnettävän todistusasiakirjan laatimiseen kannattaa keskittyä hyvin verkottumalla. Lopullisen todistuksen tulee olla havainnollinen dokumentti, josta on yhteisöllisen yksikäsitteisesti luettavissa opiskelijan opintojaksoilla saavuttama osaaminen. Kulttuuriklusterissa opetuksen koordinaatio on hoidettu Linkolan ja Wernickin toimesta tehtiin tutustumiskäynti Hämeenlinnan Valma-ihmisten luo ja vaihdettiin ajatuksia ja ideoitiin Valmojen mahdollisia yhteisiä osuuksia. Yhteistyö TiVi-klusterin kanssa käynnistyi luontevasti Leppävaaran toimipisteessä pidetyssä Valma-infossa. Wernick on osallistunut TiVi-klusterin kokouksiin. Kulttuurin ja TiVin koordinaattorikokouksessa soviittiin, että koordinaattorit tapaavat jatkossa tiistaisen viikkopalaverin yhteydessä. Linkola ja Wernick ovat hoitaneet koordinointia vierailevien opettajien ja muiden vierailijoiden sekä vierailujen kohteena olevien koulutusohjelmien kanssa. Vieraileville henkilöille on pyritty selvittämään Valmentavan koulutuksen tarkoitus, opiskelijaryhmän kiinnostus ja suomen kielen valmiudet. Opetuksen seurannassa opiskelijat kävivät tutustumassa itseään kiinostavan koulutusalan opetukseen. Seurantakäynnistä informoitiin ja sovittiin opettajan kanssa. Opiskelijoiden jatkosuunnitelmat selkiytyivät ja osalla myös muuttuivat seurantajakson jälkeen. Tietotekniikan ja suomen kielen opettajien kanssa keskusteltiin opetusen etenemisestä useaan otteeseen opintojakson aikana. Opiskelijoiden kielitaidon, oppimistaidon sekä osaamisen erilaisuus on huomioitu tarjoamalla mahdollisuus suorittaa jaksot mm. näyttösuorituksena ja osaamistasoaan vastaavilla etätehtävillä. Opiskelijoiden työssäkäynti hankaloittaa sitoutumista opiskeluun. Useat iltaryhmän opiskelijat opiskelevät samanaikaisesti päätoimisesti päivällä toisessa oppilaitoksessa. Opintojen kuormittavuus kasvaa näin liian suureksi ja pidemmän päälle järjestely ei toimi. Hämeessä vastaavasti Riitta Metsänen on toiminut koordinaattorina. HAMK:n toteutus on erilainen kuin Metropoliassa. Yhteiset opinnot (20 op) on järjestetty opettajakorkeakoululla, suomen kielen opettajana on toiminut Jenni Valmu, muita sisältöjä ovat opettaneet Anna Alftan (tiedonhallinta), Vesa Parkkonen (suomalainen yhteiskunta, henkilökohtainen ohjaus) ja Riitta Metsänen (vuorovaikutus- ja kommunikointitaidot, henkilökohtainen ohjaus). Vuoden 2011 alusta opiskelijoilla alkavat alakohtaiset opinnot ja työelämään tutustuminen. Suomalaisen yhteiskunnan aiheena on laaja käsiteltäväksi ja jotkin yhteiskunnalliset toiminnot ovat haastavia jopa kantaväestön ymmärrettäväksi. Samaten opiskelijoiden kielitaidon ollessa keskimääräisesti heikolla tasolla päädyimme asioita pohtimaan ryhmissä heidän omat esimerkit ja lähtökohdat huomioon ottaen. Keskustelu oli varsin vilkasta ja suomalainen byrokratia käsitteenä sai tunteet pintaan osallistujilla. Nähtävissä oli myös kultturishokin tuoma kaipuu kotimaahan, jossa monet asiat olivat paljon ymmärrettävämpiä ja paremmin järjestettyjä. Jokainen opiskelija osallistui henkilökohtaiseen ohjaukseen monesti päivän päätyttyä ja ohjausta annettiin myös henkilökohtaisena ohjauksena varta vasten siihen järjestetyssä ohjaustilaisuudessa. Ryhmä on toiminut erittäin hyvin ja auttamisen ilmapiiri on vallinnut EURA JÄRJESTELMÄ 6/28

7 opiskelujen edetessä. Kuitenkin joillekin pitää aina silloin tällöin muistuttaa suomalaisesta tavasta tehdä asioita, kuten ajoissa sovittuun paikkaan saapumisesta, poissaoloista ilmoittamisesta jne. Haastetta on riittänyt, mutta samalla työ on ollut erittäin antoisaa. Hämeessä syyskauden opinnoissa huomattavaa on ollut suomen kielen opinnoissa ryhmä on jaettu kahtia. Heikosti suomea osaavat ja paremmin osaavat. Suomen kielen osaaminen nousee etualalle. Opiskelijoiden urasuunnitelmat ovat jonkin verran muuttuneet. Opiskelijat ovat erittäin ahkeria ja motivoituneita. Kuitenkin henkilökohtaisen ohjauksen tarve on suuri. Opiskelijat tarvitsevat ohjausta ja tukea moneen eri asiaan, aina opiskeluvalmiuksista ja opiskelutaidoista itseluottamuksen tukemiseen. Muutamat opiskelijat ovat selkeästi pettyneitä siitä, että vaikka he ovat suorittaneet jo tutkinnon Suomessa eivät he kuitenkaan saa työmahdollisuuksia. Tämä on syönyt heidän itsetuntoaan ja samalla usko omaan menestymiseen tulevaisuudessa on heikentynyt. Myöskin osa heistä kokee koulutusjärjestelmämme suomalaisen yhteiskunnan peiliksi. Osalle opiskelijoista on yllättäen käynyt ilmi, että heidän kelpoisuutensa hakeutua AMK-opintoihin on saattanut muuttua vuosien varrella. Yksikin opiskelija on suorittanut jo suomalaisen AMK -tutkinnon, mutta nyt häntä ei katsota hakukelpoiseksi AMK - opintoihin. Myöskin erään opiskelijan kohdalla on katsottu, että hänen kotimaassaan hänen lukiotodistuksen keskiarvo ei ole ollut riittävä hakeutumaan paikalliseen yliopistoon ja tällä perusteella ei hän myöskään olisi kelpoinen hakeutumaan Suomessa korkeakouluopintoihin. Nämä tulkinnat tekee mielenkiintoiseksi se seikka, että asioita voidaan tulkita eri oppilaitoksissa eri tavalla. Tämä puolestaan vaikeuttaa opiskelijan opiskelumahdollisuuksia ja samalla vie uskoa omiin mahdollisuuksiin tulla yhteiskunnan toimivaksi jäseneksi. Joskus tuntuu, että suomalainen yhteiskunta ei ole vielä kaikin puolin valmis tekemään tuttavuutta uusien käytäntöjen ja tulkintojen kanssa. Tieto- ja viestintäteknologiassa opiskelupaikkaa tarjottiin kahdeksalle henkilölle, joista kolme ei aloittanut opintojaan valmentavassa koulutuksessa, sillä he olivat saaneet opiskelupaikan muualta. Yksi aloittaneista opiskelijoista siirtyi kulttuurin opiskelijaksi. Koulutuksen aloitusviikolla tieto- ja viestintäteknologian koulutukseen haki ja hyväksyttiin yksi opiskelija lisää. Tieto- ja viestintäteknologian opiskelijoiden lisäksi yksi kulttuurin opiskelija osallistui tietotekniikan perusteet -kurssille. Opinto-ohjaus alkoi heti koulutuksen alussa. Siinä on autettu opiskelijoita löytämään omia vahvuuksiaan ja pohtimaan mahdollisia ura- ja opintopolkuja. Tarkoituksena ei ole ollut ohjata suoraan johonkin Metropolian koulutukseen vaan auttaa parhaiten sopivan koulutuspolun löytämisessä. Myös opiskelumenetelmiä ja lähestymistapoja oppimiseen on työstetty tietoisesti, jotta syntyisi ymmärrys siitä, millaisia suomalaiset ammattikorkeakouluopinnot ovat, koska ne poikkeavat melkoisesti monen muun maan oppimiskäytännöistä. Opetuksessa on hyödynnetty laajaa kirjoa verkossa toimivia järjestelmiä ja sosiaalista mediaa, koska Metropolian oppimisalustat ovat haajaantuneet monenlaisiin järjestelmiin. Opiskelijat ovat mm. kokeilleet kotisivuja wikissä ja Metropolian kotisivuilla. Äidinkieleltään, koulutus/työtaustaltaan ja -tavoitteeltaan kaikkien toteutuneiden ryhmien opiskelijat poikkeavat melkoisesti toisistaan, joten tavoitteiden asettelua on monien opintojaksojen osalta tarkennettu yksilökohtaisemmaksi. Esimerkiksi matematiikan kurssilla Lausekkeet ja yhtälöt yksilöllistäminen toteutetaan erityisillä lukujärjestykseen sovitettavilla konsultointijaksoilla, siis arkisemmin tukiopetuksella. Tavoitteiden toteutuminen testataan neljästi kurssin aikana, ja näissä konsultointi-istunnoissa pyritään joko EURA JÄRJESTELMÄ 7/28

8 ennakoimaan tai korjaamaan osaamista tavoitteiden mukaisesti. Myös muilta opintojaksoilta on havaittavissa yksilöllisen ohjauksen tarpeellisuus ja haasteellisuus. Sosiaalista mediaa on opetuksessa hyödynnetty seuraavasti: Hämeessä on käytetty oppimisalustana Moodlea, joka on käytössä kaikissa koulutusohjelmissa. Metropoliassa puolestaan sosiaalisen median käyttö opetuksessa on ensisijaisesti keskittynyt wiki-ympäristöön, mutta myös Moodlea on käytetty matematiikan opetuksessa. Opintojaksoviestinnässä on käytetty myös Metropolian intranetiä Tuubia. Wiki on toiminut myös erinomaisesti opetuksen koordinoinnin välineenä, koska eri opettajat ovat nähneet muiden aikataulut ja opetusaiheet sekä osaksi myös oppiaineistot, ja näin voineet sovittaa omaa opetustaan kokonaisuuteen. Opiskelijoille tärkeä oppia eri viestimien käyttö opetuksessa. Työelämäyhteistyö: Työelämäyhteistyötä on hoidettu valittujen yritysten ja työyhteisöjen kanssa räätälöidysti ja siksi jatkossa keskeiset huomiot kumppanikohtaisesti HOK-Elanto - Jollas-Insituutti: Monikulttuuristen työpaikkaohjausten kehittämiseksi ovat VOIMAAhankkeen ohjaaja ja Jollas-instituutin kouluttaja suunnitelleet yhteistyössä koulutusohjelman, jolla Jollas Instituutti kokeilee monikulttuurisuutta painottavia työpaikkaohjaajakoulutuksia HOK-Elannon työpaikkaohjaajille syksyllä Elokuussa 2010 toteutuksessa oli koulutus, jossa osallistujat ovat pääosin kantasuomalaisia, mutta koulutuksessa painotettiin työssäoppijoiden erilaisten kulttuuritaustojen huomioon ottamista. Itellan esimiesvalmennuksen tarpeisiin tuotettu videomateriaali on toimitettu myös Jollas-Instituutin käyttöön, ja sen hyödyntämistä uudessa e-jollas -verkko-oppimisjärjestelmässä on suunnitelmissa. Marraskuulle 2010 oli suunniteltu työpaikkaohjaajakoulutus, johon olisi osallistunut pelkästään maahanmuuttajataustaisia työpaikkaohjaajia. Koulutus peruuntui, koska siihen ilmoittautui kaksi osallistujaa vaaditusta kymmenen osallistujan minimistä. Seuraavan kerran maahanmuuttajataustaisen ryhmän työpaikkaohjaajakoulutusta järjestetään syksyllä 2011 VOIMAA-hankkeen päätyttyä, mutta laadittua koulutuskokonaisuutta testaten. Suunnittelutyö toteutui maalis-lokakuussa 2010 etäyhteyksien ja neljän lähitapaamisen avulla. Työpaikkaohjaajakoulutusten ohjelmat jäävät Jollaksen käyttöön ja leviävät koko S-ryhmän työpaikkaohjaajakoulutuksiin. Prosessissa on valmistettu koulutusmateriaalia sekä pohdittu pedagogisia ratkaisuja, menetelmiä ja ohjauksen roolia monikulttuurisessa työpaikkaohjauksessa. Prosessi on kirjattu yhteiseen ohjauspäiväkirjaan, jossa sekä ohjattava että ohjaaja kuvaavat ja reflektoivat prosessia sekä kehittymistä ja oppimista siinä. EURA JÄRJESTELMÄ 8/28

9 Itella Oyj:n kanssa on toimittu kolmella alueella; Monikulttuurisuusseminaari; Itellassa järjestettiin Monikulttuurisen työyhteisön johtaminen - seminaari. VOIMAA-hanke osallistui seminaarin suunnitteluun ja oli mukana tapahtumassa yhtenä Itellan monikulttuurisuusasioita edistävänä projektina. Projektisuunnittelija Jussi Linkola esitteli tilaisuudessa VOIMAA-hanketta ja hankkeessa tuotettua Työyhteisön kulttuurisidonnaiset tekijät -videoaineistoa. Muita seminaarin vetäjiä olivat monikulttuurisuusasiantuntija Maurizio Pratesi Palloliitosta, Anna Savileppa - Diversa Consulting Oy:stä ja Moniverkko-hankkeesta sekä Francois Castel - Innotiimi Oy:stä. Seminaarin lopputuloksena oli osallistujien käytännön kokemuksista noussut kehittämistoimenpidelista, jonka avulla Itella jatkaa monikulttuurisuusasioiden kehittämistä. Työyhteisön kulttuurisidonnaiset tekijät: Riitta Metsäsen videoluentoon pohjautuvaa verkkoaineistoa on kehitetty yhteistyössä Itellan henkilöstöyksiön eri työyhteisöjen edustajien kanssa. Tavoitteena on ollut rakentaa monikulttuuriseen työyhteisöön perehdyttävä, itsenäisesti opiskeltava aineisto, jota voidaan hyödyntää eri yhteyksissä. Materiaali on otettu käyttöön mm. Esimiestaidot verkossa -kokonaisuuden yhtenä modulina. Lisäksi materiaalia on tarjottu sisäiseen käyttöön Itellan intranetin Pointin välityksellä. Vuorovaikutteinen materiaalintuotanto ja koostaminen on itsessään toiminut oppimisprosessina kaikille työhön osallistuneille. Monikulttuurinen esimiesvalmennus on jatkunut kolmesta lähipäivästä koostuvan toteutuksen suunnittelulla. Suunnittelua on tehty yhteistyössä Logistiikkakeskuksen kanssa. Syksylle 2010 ajoitettu käytännön pilotointi peruuntui sisällöllisten painotusten ja Logistiikkakeskuksen tarpeiden välisen kohtaamattomuuden vuoksi. Toteutuksen sisältöä päätettiin täsmentää perehdytyksen vetäjien LOKE-vierailulla ja käytännön työympäristöön tutustumisella. Täsmennys siirtänee varsinaista perehdytystoteutusta keväälle Lisäksi suunniteltiin yhtä toimintamallia, josta päätettiin luopua: VOIMAA-ryhmä oli vuoden 2009 loppupuolella ideoitu toimintamalli, jonka ajateltiin toimivan VOIMAA-hankkeen ja työtyhteisön välittäjäelimenä. Ryhmä olisi havainnoinut, pohtinut ja vienyt käytäntöön hankkeen kanssa yhteistyössä syntyneitä kehittämisideoita. Mallista keskusteltiin Logistiikkakeskuksen kanssa, mutta se todettiin vaikeaksi toteuttaa käytännössä. Parempana toimintamallinna nähtiin suora esimiestaitojen kohentaminen perehdytystoimenpiteiden avulla. Muxlim Oy:n kanssa suunniteltua Community Manager -perehdytysohjelmaa kokeiltiin ja kehitettiin käytännössä vapaasti valittavan opintojakson muodossa keväällä Muxlimin esityksen pohjalta yhteistyössä suunniteltua sisältörakennetta täydennettiin aihepiirien asiantuntijoiden avulla. Jatkotoimenpiteenä on perehdytysohjelman ja syntyneen materiaalin kokoaminen suomenkieliseksi paketiksi. Merirasti-Siima: Päiväkotiyksikkö Merirasti-Siiman kanssa päätettiin yhteistyöstä syksyllä Yhteistyön tavoitteena on uudelle maahanmuuttajataustaiselle työntekijälle tai harjoittelijalle sekä perehdyttäjälle tuotettava perehdytysmateriaali. Perehdytysprosessin parantaminen on Meriasti-Siimassa esiin noussut tarve. EURA JÄRJESTELMÄ 9/28

10 Projekti toteutetaan Metropolian Sosiaali- ja terveysalan opiskelijatyönä. Kolme sosionomiopiskelijaa aloittaa kehitystyön tammikuussa Suomen Punainen Ristin kanssa tehtiin yhteistyötä Community Manager -perehdytysohjelman parissa. Community Manager -pilottiin osallistuneiden opiskelijoiden ryhmä teki jatkokehityssuunnitelmia Punaisen Ristin Dare to Care -verkkoyhteisöön käytännön harjoituksena yhteisömanagerointiin liittyen. Espoon seurakuntien kanssa neuvoteltiin yhteistyöstä alkukesästä Hanke ehdotti kehittämistoimenpiteeksi perehdytyskansion rakentamista. Perehdytyskansio kokoaisi yhteen käytännön ohjeistuksia maahanmuuttajataustaisen työntekijän näkökulmasta ja toimisi perehdytysmateriaalina uusille työntekijöille. Yhteistyötä ei käynnistetty. Helsingin Seudun Liikenne HSL: VOIMAA-hanke oli käynnistämässä HSL:n videoprojektia, jossa tehtiin perehdyttämisen tueksi videomateriaalia. Projektissa tuotettiin linja-autonkuljettajan näkökulmasta erilaisia asiakaspalvelutilanteita ja pysäkkitilanteita kuvaavia kohtauksia. Materiaali soveltuu hyvin maahanmuuttajataustaisten kuljettajien koulutukseen, koska siitä on pyritty tekemään kielellisesti neutraalia. Materiaali on ollut koulutuskäytössä ja se on vastaanotettu hyvin. Muita yrityksiä, joihin on otettu yhteyttä mahdollisen yhteistyön merkeissä. Toistaiseksi yksityiskohtaisesta työskentelystä ei ole sovittu : Pikkunoita Oy, Servisole Oy, Sskon Siivous Oy, Tähtisiivous Oy, Vartiokylä - Myllypuro, Päivähoitoalueen päällikkö, Mellunkylä, Päivähoitoalueen päällikkö, Vuosaari - Östersundom, Päivähoitoalueen päällikkö, Päiväkoti Minttu, Päiväkoti Kaneli, Päiväkoti Klaara & Päiväkoti Vihtori, Päiväkoti Nurkka & Päiväkoti Savotta, Päiväkoti Naava & Päiväkoti Nummi, Päiväkoti Kotilo & Päiväkoti Suurmetsä, Päiväkoti Kumina, Päiväkoti Pikkuprinssi, Päiväkoti Ahti, Päiväkoti Inkivääri, Päiväkoti Villa Familiaris, Päiväkoti Kalkkilaiva, Päiväkoti Klaara, Päiväkoti Kotilo, Itellan monikulttuurisuusvideoiden pohjalle työstetyn verkkokokonaisuuden rakentamisessa on hyödynnetty wikityöskentelystä tuttua keskitettyä kehitysmallia. Videot siirrettiin Itellan verkko-oppimisympäristöön, johon kehittämiseen osallistuneet henkilöt pääsivät sisään ja saattoivat osallistua kehitystyöhön. Itse videot on myös julkaistu YouTubessa, minkä avulla niitä voi hyödyntää eri yhteyksissä. Community Manager - kokonaisuudessa keskityttiin kokonaisuudessaan eri verkkotoiminnan, verkkoyhteisöjen, internetmarkkinoinnin ja sosiaalisen median kehittämiseen ja hyötykäyttöön. Kokonaisuutta rakennettiin projektiwikissä ja Metropolian Moodle -verkko-oppimisympärisössä. Suomen Punaisen Ristin tapauksessa käytettiin myös reaaliaikaisen webin merkittävää palvelua Google Wavea opiskelijatiimin koordinointikanavana. Jollas-Instituutin yhteistyössä työpaikkaohjaajakoulutuksen kehitystyössä kokeiltiin erilaisia sosiaalisen median välineitä: Aluksi oli tarkoitus käyttää Ning -verkkoyhteisöalustaa, jota ehdittiin kokeillakin jonkin verran. Huhtikuussa 2010 palvelu muuttui maksulliseksi, joten siitä luovuttiin. Seuraavaksi yhteisoimintavälineeksi kokeiltiin Blogger -blogialustalla ylläpidettävää yhteisblogia, jonka näkyvyys rajattaisiin Jollaksen ja projektin väliseksi. Lopulta päädyttiin käyttämään HAMK:n Moodle - alustaa. EURA JÄRJESTELMÄ 10/28

11 Työnantajaselvitys: Työnantajaselvityksen selvitystyön loppuunsaattaminen ja selvityksen tulosten analysointi toteutettiin vuoden 2010 aika projektisuunnitelman mukaisesti. Alustavat tulokset esiteltiin ohjausryhmälle pidetyssä istunnossa. "Selvitys metropolialueen työnantajien halukkuudesta ja tarpeesta kouluttaa maahanmuuttajataustaisia työntekijöitään asiantuntija-, esimies- tai työnjohtotehtäviin" laitettiin wikiin vuoden lopussa. Antti Pihlajaniemi aloitti työt projektiassistenttina helmikuussa Työnantajaselvityksen osalta hänen tehtäviinsä on kuulunut mm. työnantajille suunnatun Internet-kyselyn osoitehankintakilpailutuksen toteuttaminen, osallistuminen selvitykseen liittyvien haastateltavien etsintään, haastattelulomakkeen kääntäminen englanniksi, tausta-aineiston keräämistä ja muokkausta, muiden aiheeseen liittyvien ESRprojektien seuranta, maahanmuuttajien urakehitykseen liittyvän nettikeskustelun seuranta ja tähän liittyvän osion kirjoittaminen itse selvitykseen sekä selvityksen graafisten kuvien toteutus. Pekka Koskela aloitti työt suunnittelijana marraskuussa. Työnantajaselvityksen osalta hänen tehtäviinsä on kuulunut osallistuminen selvityksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Työnantajaselvityksen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tehty yhteistyötä projektin sisällä pedagogisen, työelämäyhteistyö- ja tiedottaminen -korien kanssa. Työnantajille suunnatun Internet-kyselyn kysymyskokonaisuuden sisällöllinen tarkistaminen vuoden 2009 aikana tehdyn pilottikyselyn tulosten pohjalta tehtiin yhdessä Riitta Metsäsen kanssa. HAMK lähetti Internet-kyselyn projektin toiminta-alueen yrityksille ja organisaatioille. Tiedottaja Milla Laasonen ohjeisti Antti Pihlajaniemeä projektin wiki-työskentelyn periaatteisiin ja käytäntöihin hänen aloittaessa työnsä helmikuussa Jussi Linkolan kanssa on vaihdettu erityisesti projektiryhmän tapaamisissa kokemuksia yritysyhteistyöhön liittyen. Päivi Vartiainen-Oran kanssa suunniteltiin syyskuussa Luovuus syttyy yhteisöissä- seminaarin yksi työpajaohjelma, jossa Anja Rouhuvirta käsitteli nettikyselyn alustavia tuloksia. Sosiaalinen media on ollut selvitystyössä läsnä seuraavasti: Vuoden 2010 aikana laitettiin Internetin eri keskustelufoorumeille kysymyksiä ja keskustelualoituksia, joilla pyrittiin samaan työnantajat keskustelemaan selvityksen aihepiiristä. Selvitystä varten myös seurattiin sosiaalisessa mediassa käytyä keskustelua maahanmuuttajien urakehityksestä ja työnantajista maahanmuuttajien kouluttajina. Lisäksi työnantajaselvitystä varten kerättiin sekä Internet-kyselyssä että haastattelujen yhteydessä tietoja yritysten ja muiden organisaatioiden sosiaalisen median käytöstä ja käytänteistä. Tulokset sisältyvät selvitykseen. EURA JÄRJESTELMÄ 11/28

12 Sosiaalista mediaa on hyödynnetty myös projektin sisäisessä tiedotuksessa oman "Työnantajaselvitys"- otsikon alla, jossa on kerrottu työnantajaselvityksen vaiheista. Keskusteluun on osallistuttu blogeilla ja esittelemällä aiheeseen liittyviä tutkimuksia yhteenvetojen muodossa. Suunnittelun välineenä Voimaa wikiä on käytetty konferenssimatkojen sunnittelussa, Luovuus syttyy yhteisöissä- seminaarin työpajaideoinnissa ja loppujulkaisun suunnittelussa. 7. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Tärkeimmät julkisuus ja tiedottaminen keskeisimmät toimet ovat olleet 2010: * Tammikuussa julkaistiin valtavirtaistamismateriaaleina neljä reportaasia, jotka ovat projektin omalla VOIMAA-kanavalla Youtubessa avoimesti saatavilla (nimettynä VOIMAA-reportaasi 1-4). Tuotannot on linkitetty myös VOIMAA -wikiin. Reportaasit ovat nimeltään Putkimies Badara, Kirjastonhoitaja Abdirahman, Kirjakauppias Iain ja Opiskelija Veronica. Tietoa materiaalien olemassaolosta ja niiden vapaasti jakamisesta on lähetetty myös sähköisesti linkkeinä eri organisaatioille, joita maahanmuuttajuus koskettaa. Niitä on julkaistu webissä YLEn A-tuubissa ja Mitä Suomi on? -sivustolla. Mahdollisista jatkolinkityksistä muille sivuille ei ole dokumentoitua tietoa. Reportaasien sivutuotteena syntyivät myös tutkijapuheenvuoro Voittajia vai häviäjiä?, joka on julkaistu wikissä, sekä minidokumentti Maahanmuuttaja, joka julkaistiin Youtubessa loppukeväästä * Keskeinen valtavirtaistamisen ja juurruttamisen tuote on Maahanmuuttajat ja ammatillisen osaamisen moninaisuus -kirja. Kirja julkaistiin Luovuus syttyy -tapahtumassa Sitä painettiin 700 kappaletta, ja painos jaettiin lähes loppuun hankkeen sidosryhmille, kuten HAMKin, Haaga-Helian, yritysyhteistyökumppanien edustajille sekä valtakunnallisesti amk- ja muille oppilaitoskirjastoille. Kirja on PDF-muotoisena saatavissa sähköisesti ladattavissa Voimaa-wikissä ja webissä osoitteessa * Hankkeessa käytettyjä sosiaalisen median työkaluja sekä avointa työskentelytapaa esitellään ja arvioidaan alkuvuodesta julkaistavassa Sosiaalinen media hanketyössä -mikrokirjassa (työnimi). Mikrokirjaa on työstetty verkkopohjaisessa microjournal.org -palvelussa syyskauden 2010 aikana. * Loppuvuodesta laadittiin suunnitelma hankkeen loppujulkaisuista. * Lisäksi on tuotettu artikkeleja emo-organisaation asiakaslehti Focukseen ja muiden organisaatioiden toimittamiin julkaisuihin (mm. Etiikka-artikkeli), jotka ovat verkko- ja printtijulkaisuja. * Tiedotuksen keskeinen työpanos on ollut amk-valmentavien koulutusten kampanjoinnin suunnittelu ja sen käytännön järjestelyt. Opiskelijarekrytoinnissa on käytetty sähköisen viestinnän kanavia, perinteistä tiedotustoimintaa, sosiaalisen median hyödyntämistä, sekä jalkautumista erilaisiin yleisötapahtumiin, joissa voi olla läsnä maahanmuuttajataustaista väestöä. Lisäksi tiedotusmateriaalia on toimitettu printteinä eri organisaatioiden, kuten kirjastojen, kulttuurikeskusten ja kohtaamispisteiden ilmoitustauluille. * Kesäkuussa lähetettiin valmentavista koulutuksista tiedote medialle, maahanmuuttajayhdistyksille, - järjestöille ja viranomaisille (mm. lehdistö, televisio, radio, verkkojulkaisut, KELA, TE-toimistot). * Maahanmuuttajien ammattikorkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen hakusivu avattiin EURA JÄRJESTELMÄ 12/28

13 perjantaina osoitteessa ja kesäkuusta alkaen VOIMAAvalmennusten banneri oli Metropolian webin etusivulla, ja siitä oli linkki hakusivulle. Samalla avattiin tiedotussähköposti jonne ohjattiin lisäkysymyksiä valmentavista koulutuksista. * Heinäkuussa lähetettiin valmentavien koulutuksien tiedotuspaketti maahanmuuttajayhdistyksille ja - järjestöille ja mukana oli hakulomakkeita tulostettuna. Kirjepostituksen kautta koulutuksesta tiedotettiin n. 50 maahanmuuttajajärjestöä ja verkossa tietoa levitettiin mm. Moniheli-projektin Monimos-portaalin kautta. * Valmentavasta koulutuksesta tuotettiin flyeri, jota jaettiin yleisötapahtumissa Uudenmaan alueella toukoelokuussa Näitä tapahtumia olivat: o kesäkuussa Helsinki-päivä lauantai , jolloin tiedottaja ja assistentti kiersivät yleisötapahtumissa jakamassa tietoa Kaapelitehtaalla, Tennispalatsin Kulttuurien museossa, Narinkkatorilla Helsingin nuorisoasiainkeskuksen KesäStadi-tapahtumassa, Helsingin kaupunkisuunnittelun Laiturissa, Kiasmassa, Ateneumissa sekä Kontulan OstariFestarissa ja Kontulan Lähiöasemalla. Reitin varrella poikettiin myös Rautatientorin moottoripyöräesittelyssä ja 25 vuotta täyttäneessä Sambakarnevaalissa. o heinäkuussa FACES-etnofestivaalilla, Alppipuistossa Vadelmafestissa, Oranssifestisssä, Funky Family Picnicillä o elokuussa Kalliola rockissa o Hämeessä oltiin aktiivisesti esillä eri KT-keskusten ja koulutusohjelmien kanssa sekä järjestettiin HERA C-projetin kanssa yhteistyössä valmetavien informaatiotilaisuudet Hämeenlinnassa Tilaisuuteen osallistui n. 60 maahanmuuttajataustaista oltiin esillä koulutusinfotilaisuudessa Lahdesssa. ja esiteltiin VOIMAA-projektia HAMK:n /AOKK:n hankemessuilla. Perusopiskelijoille on ollut tietoiskuja VOIMAA-projektista. * Elokuussa järjestettiin yleisölle avoimet infotilaisuudet Helsingissä eri kirjastoissa, kulttuurikeskuksissa ja Metropolian toimipisteissä kahden viikon aikana. Myös HAMKissa oli infotilaisuus hakijoille Tilaisuuksissa on paikalla tiedottajan lisäksi valmentavista koulutuksista vastaavat opettajakoordinaattorit. Infotilaisuuksia markkinoitiin myös Facebookissa. * Kuukausikirjeet on lähetetty tilaajille sähköpostimuistutuksella ja kirjeet ovat olleet luettavissa wikialustan kautta. * Hankkeen toimijoille suunnattuja viikkokirjeitä on julkaistu wikissä viikoittain ja ne on mahdollista tilata myös RSS-syötteenä. Kirjeeseen on koottu viikon tapahtumat ja linkit mm. pidettyjen palaverien muistioihin. Lisäksi kirjeen loppuun on koottu listaksi tärkeät päivämäärät ja tulevat tapahtumat. * Matkaraportoinnin ajantasaiseksi kehittäminen on ollut mielekästä. Samoin valokuva-aineiston tuottaminen eri matkoilta esimerkiksi julkaisuja varten on ollut erinomainen sivutuote. Matkaraportit ovat osittain massiivisen laajuisia, ja niiden jatkohyödyntämisen suunnittelu on ollut keskustelussa projektin hallintotiimissä. Huomioita ja havaintoja viestinnästä: Projektissa valitulla avoimella toimintatavalla on pyritty tilanteeseen, jossa tekeminen on tiedottamista. Siksi myös projektin hallintoon liittyvät asiakirjat ovat avoimesti saatavilla hankkeen wiki-työtilassa. Käytännössä materiaalin paljous kuitenkin hankaloittaa tiedon saavutettavuutta. EURA JÄRJESTELMÄ 13/28

14 Kuukausi- ja viikkokirjeiden osalta vuoden 2009 aikana vakiintunutta käytäntöä on jatkettu: viikkokirjeet kokoavat tiivistetysti projektin toimintaa päivätasolla wiki-alustalla. Ne ovat osoittautuneet tärkeiksi muistin virkistäjiksi. Kuukausikirje tuottaa erilliselle tilaajarekisterille, vuoden 2010 lopussa noin 700 tilaajaa, suunnatun kuukausittaisen infopaketin hankkeen merkittävimmistä edistysaskeleista ja hankkeen tulevista tapahtumista. Kuukausikirje ei ole kehittynyt laajasisältöiseksi katsaukseksi, vaan se on jäänyt muistutusviestin kaltaiseksi tiedotteeksi. VOIMAA-ROADSHOW: Vaikka suunnitelmat tehtiin jo alkuvuodesta, varsinaisen tiedottamisen aloittaminen viivästyi, koska odotettiin koulutuskokonaisuuksien valmistumista. Tiedottamisen alku olisi pitänyt sijoittua jo maaliskuuhun, mutta käytännössä päästiin aloittamaan vasta kesäkuussa. Silloin vielä neuvoteltiin Metropolian sisällä eri klusterien mukaantulosta valmentavien kokonaisuuksien toteutuksiin. Kulttuurin ja luovan alan klusterin lisäksi mukaan tuli loppukeväästä Tieto- ja viestintäteknologian klusteri. Tämä organisaation sisäinen neuvotteluprosessi ja sen hitaus on usein tyypillistä organisaatioiden yhdistymisen jälkeen ja on myös ollut vaikuttamassa kokonaisuuden etenemiseen. Alkukesän ajan tiedotus painottui sähköpostien lähettämiseen maahanmuuttajajärjestöille ja maahanmuuttajamedioille, joista yksikään ei kiinnostunut tekemään veloituksetta juttua. Banneripaikkoja medioiden webbisivuille oltiin valmiita myymään, mutta hanke ei nähnyt tarpeelliseksi ostaa mainostilaa. Ilmeisimmin maahanmuuttajille suunnattua koulutustarjontaa on niin paljon, ettei uutiskynnys ylittynyt maahanmuuttajien medioissa. Koska valmentavat koulutukset ovat olleet uusi asia myös tiedotuksessa, koulutuksen konseptia ei osattu välttämättä paketoida viestinnällisesti riittävän konkreettisesti. Jossain määrin on mahdollista, että markkinointiin ja tiedotukseen on valittu väärä kieli ja väärät viestintäkanavat sinänsä oikeille kohderyhmille. Hakuajan sijoittuessa kesän loppuvaiheille on nähty, että hakuaika on ollut liian suppea. Hakijoita ja tiedusteluja tuli kiihtyvällä tahdilla vasta elo-syyskuun taitteessa. Hakijat olivat myös selvästi viestineen omille verkostoilleen opintomahdollisuudesta ja ns. viidakkorumpu on käynnistynyt. Hakuaikaa jatkettiin, mutta valintatilaisuuden suunnittelu ja koulutuksen alkaminen olivat aikataulullisesti ristiriidassa. Uutta infotilaisuuskierrosta ei ole ehditty järjestää. Sosiaalisen median työvälineistä Facebook-ryhmä ja Twitter olivat tiedotuskanavia valmentavien markkinoinnissa. Myös voimaa.metropolia.fi -sivustolla julkaistiin varsinainen valmentavien koulutusten hakusivusto. Verkossa tiedottamista ja markkinointia vietiin sinne, mistä kohderyhmän edustajien oletettiin etsivän tietoa. Näitä olivat MONIMOS-sivusto, Infopankki ja Selma. Samoin Metropolian etusivulla on ollut banneri, josta oli ohjaus hakusivuille. Tässä oli hankaluutena Metropolian sisällöntuotannon käytäntö, jossa varsinaiselle hakusivulle pääsee vain uutisen kautta, mikä ei ollut käyttäjäystävällinen ratkaisu. EURA JÄRJESTELMÄ 14/28

15 Maksullisten ja ilmaistapahtumien järjestötelttapaikat myydään varhain ja siksi omaa telttapaikkaa ei saatu eri tapahtumissa.. Niinpä vietiin järjestötelttapaikan saaneiden tuttujen organisaatioiden pöytien nurkille omia flyereitä Maailma kylässä -tapahtumaan ja Faces -etnofestivaaleille, mutta niiden jakamisesta ei ole varmuutta. Myös flyerien jako viikonloppua viettäville festivaaliyleisöille on vähemmän hyviä tuloksia tuottavaa, sillä useimmat paperit ovat päätyneet suoraan roskiin. Markkinoinnin osana järjestettiin infotilaisuuksia Helsingissä. Ilmaiseksi saatiin käyttöön kirjastojen tilat Kannelmäki, Itäkeskus, Pasila ja Vuosaari. Kävijöitä ei ollut toivotulla tavalla, koska tilaisuuksia ei ymmärretty sijoittaa ilta-aikaan, jolloin kulkijoita olisi ollut enemmän. Myös ennakkomarkkinointi epäonnistui, kun infotilaisuuksista ei julkaistu tietoja yleisimmin seuratuilla menopalstoilla Pasilaa lukuun ottamatta. Pasilan tapauksessa kyseessä oli valmis ryhmä, vakiintuneen kielikahvila-toiminnan yhteydessä. Kannelmäessä ennakkomarkkinointia oli tehty myös kirjaston toimesta, Itäkeskuksessa ei. Kulttuurikeskus Caisaan piti maksaa vuokra ja päivän valinta oli epäonnistunut, muslimien ramadan-kauden aaton sijoittuessa juuri infotilaisuuspäivään. Paikalla oli ainoastaan yksi nuorten maahanmuuttajamiesten ryhmä tietokonehuoneessa, joille annettiin pikainfo koulutuksista ja pyydettiin heitä levittämään sanaa tuttujensa joukossa. Tällaisten seikkojen huomioiminen vaatii vastaavanlaisten tilanteiden välttämiseksi muistaa tarkistaa ainakin suurimpien uskontokuntien elämää säätelevät päivämäärät. Metropolian omissa toimipisteissä järjestetyt infotilaisuudet olivat järjestäjälle ilmaisia ja vetivät väkeä paikalle hieman enemmän kuin kirjastoissa tapahtuneet infot (pl. Pasila). Tulijat olivat saaneet tiedot tapahtumista VOIMAA-websivuilta etsiessään oma-aloitteisesti koulutusmahdollisuuksia. Maahanmuuttajajärjestöistä puolestaan Monikanaisissa saatiin vierailla ja puhua suoraan heidän asiakkailleen, samoin Kontulan Lähiöasema toimi ilmaisena kohtaamispaikkana kiinnostuneille. TE-keskusten lähestyminen on ollut hidasta, koska toimistoja on pääkaupunkiseudulla monta, maahanmuuttajillekin kaksi erillistä (EU:n ulkopuolelta tulevat Haapaniemessä ja EU:sta tulevat Kluuvissa), ja täytyy tietää oikeat henkilöt, joita lähestyä, jotta asiat saadaan järjestymään. Kesälomakausi on hidastanut asioista sopimista kaikilla tahoilla. Huomioita infopöydän ääreltä: ihmisiä kiinnostaa, jos kiinnostaa. Yksi tai kaksi "kauppiasta" on tarpeeksi, liian monen läsnäolo häiritsee ja vieroittaa. Kiinnostuneet voivat olla valtaväestöä tai maahanmuuttajia. Tilaisuus olisi oivallinen myös harjoitella kiperiin kysymyksiin vastaamista. Tiedotusyhteistyö eri organisaatioiden välillä ei suju kovin hyvin kesällä, sillä päättäviä elimiä ei saa kiinni lomakaudella tai ei tiedetä, keneen olla yhteydessä missäkin asiassa. Hanketyön kannalta siis panostettava vielä enemmän aikaa roadshow-tyyppisten asioiden markkinoinnissa. Touko-heinäkuu ei riitä markkinoimaan tuotetta, jonka myyntiaika päättyy ennen elokuun loppua. Hakuvaiheessa tarve hyvin henkilökohtaiselle neuvonnalle on suuri. Valmentavaan koulutukseen EURA JÄRJESTELMÄ 15/28

16 hakeutuvien koulutustausta, elämäntilanne ja odotutukset vaihtelevat suuresti ja tarvittavan tiedon laatu ja määrä on hyvin yksilöllistä. Tämä ilmeni sekä infotilaisuuksissa esitetyissä että neuvontasähköpostiin tulleissa kysymyksissä. Koulutuksen sisällön ja hakuvaiheen neuvonnan lisäksi mm. opintososiaaliset asiat sekä varsinaisten amk-tutkintojen sisällöt ja tunnettuus Suomessa ja ulkomailla kiinnostivat hakijoita. Kyselyissä on myös näkynyt, että amk-opintoihin valmentava koulutus on uutta, eikä sen rooli ja sisältö ole vielä selkeä. Sosiaalisen median käytössä viestinnässä, valtavirtaistamisessa ja juurrutuksessa keskeistä on ollut sosiaalisen median tutuksi tuleminen edellisvuoden kokeilu- ja kehittelyvaiheen jälkeen. Uuteen välineeseen perehtymisen ja sen kanssa tutuksi tulemisen jälkeen on suoritettu tarkastelua eri näkökulmista. Myönteisin havainto on, että kaikkia viestintäkeinoja hyödyntävät aineistot, kuten reportaasit, jotka eivät ole tekstiperustaisia, vaan sisältävät ääntä ja kuvaa, herättävät myönteisesti yleisön mielenkiintoa. Kielteisimpiä havaintoja ovat, että sosiaalisen median hyödyntämisen innovatiivisuutta kohtaan esitettiin kritiikkiä sisäisessä arvioinnissa ja sosiaalisen median välineiden käyttö on ollut passiivista.vuonna 2010 on tutkittu haastatellen projektin toimijoita sosiaalisen median välineiden käytön valmiuksista projektin sisäisessä viestinnässä ja kirjoitettu artikkeli työelämässä toimivan asiantuntijan sosiaalisen median välineiden käyttämisestä ja sen käytöstä kieltäytymisestä. Sosiaalisen median käytön eri näkökulmia sisältäviä artikkeleja koostava mikrokirja julkaistaan vuonna Suurin huomio kuitenkin kiinnittyy sosiaalisen median välineiden hyödyntämisen haasteisiin markkinoinnissa ja tiedotuksessa. Käyttäjälähtöinen sisällöntuotanto ei ole käynnistynyt toivotulla tavalla hankkeen wikissä tai wikin ulkopuolisissa palveluissa. Sisäisessä viestinnässä on käytetty wikiä enemmän perinteisiä yhteydenpitovälineitä, kuten puhelinta. Wikiin on tuotettu runsaasti raportointia, joista esimerkiksi matkaraportoinnin tuottaminen ajantasaisesti on toiminut hyvin, mutta wikiä ei ole saatu toivotussa määrin aktivoitua yhteisen kehittelyn alustaksi projektitoimijoiden välillä. Samoin ulkopuolisen yleisön osallistuminen wiki-keskusteluihin on olematonta. Kun yleisöllä on ollut tarve, se on pyrkinyt etsimään tietoa hankkeen toiminnasta suoraan web-sivulta. Hankkeen käyttämä tiedotuskieli suomi on osaltaan voinut myös rajoittaa kiinnostusta tai ymmärrystä maahanmuuttajayleisöissä. Maahanmuuttajien omien yhteisöjen sivuilla, kuten Monimos-palvelussa, on pyritty viestimään sekä suomeksi että englanniksi, jotta on saatu kerrottua suomea taitamattomille kysyjille, mistä esimerkiksi valmentavassa koulutuksessa on kysymys. Erilaisten yleisöä aktivoivien kilpailujen, arvontojen tai muiden tempausten sijaan on tuotettu perinteistä tiedotusta, joka on epäonnistunut ratkaisu. Wikissä tehty runsas aineistojen linkittäminen on nostanut VOIMAA-hakusanan hakukoneiden tuloksissa korkealle ja siten hankkeen erottuminen internetin muusta tarjonnasta on ollut varmempaa. 7.1 Projektin mahdollinen internet-osoite EURA JÄRJESTELMÄ 16/28

17 8. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Wikityöväline ja -menetelmä vaativat vielä kehittämistä. Wikityövälineen täysimittaista käyttöönottoa projektin työskentelyssä ja viestinnässä on vaikeuttanut työntekijöiden vaihteleva suhtautuminen uusiin työvälineisiin ja niiden käytön omaksumiseen. Wikin ja sosiaalisen median muiden välineiden käyttö koko projektin kaikkien osallistujien yhteisenä työvälineenä ei ole edistynyt toivotulla tavalla. Vaikka perehdytystä ja teknistä tukea on ollut tarjolla osallistujille, projektiryhmäläisistä vain noin puolet seuraa aktiivisesti wikiä ja vielä pienempi osa toimii aktiivisesti sisällöntuottajana. Tähän vaikuttavia tekijöitä ovat todennäköisesti osaltaan projektissa käytetyn Confluence wiki -työalustan tekniset ominaisuudet ja käytettävyys, jotka vaativat edelleen kehittämistä. Myös uuden menettelytavan omaksuminen ja käyttöönotto vaatii työaikaresursointia, mikä ei välttämättä ole riittävässä määrin toteutunut projektiin vähäisemmällä tuntimäärällä osallistuvien osalta. Asiaa tulisi tutkia jatkossa entistä tarkemmin, sillä sovittujen työskentelytapojen toteutumatta jääminen kuormittaa osaa hankkeen työntekijöistä kohtuuttomasti. Tutkittavana voisi olla esimerkiksi, miten eri työntekijäsukupolvet saadaan mukaan elinikäisen oppimisen periaatteen mukaiseen ajatteluun, eli miten eri vaiheissa ja asemassa urallaan olevat, tietointensiivisen (korkeakoulu)sektorin asiantuntijatehtävissä toimivat, suhtautuvat työuransa aikana tapahtuviin osaamistarpeiden muutoksiin ja miten heitä voitaisiin motivoida näitä muutoksia kohdatessaan. Valmentavan koulutuksen suunnitteluvaiheessa oli jalkauttamisesta huolimatta vaikeuksia sitouttaa useampia koulutusaloja mukaan kehittämistyöhön. Ensimmäisen opetussuunnitelman (kulttuurialan valmentavat opinnot) valmistuttua kiinnostus valmentavaa koulutusta kohtaan kuitenkin heräsi myös muilla koulutusaloilla. Tässä vaiheessa ongelman aiheutti kireä aikataulu (päätöksen tekeminen osallistumisesta, opetussuunnitelman kehittäminen sopivaksi sekä opettajien rekrytointi). Käytännössä nämä johtivat liiketalousklusterin jäämiseen valmentavan koulutuksen pilotoinnin ulkopuolelle. Uusissa koulutuskokonaisuuksissa on varattava riittävästi aikaa niiden kypsymiselle toteuttamisasteelle. Valmentavan koulutuksen opetussuunnitelma suunniteltiin niin, että mahdollisimman suuri osa opinnoista on hyväksiluettavissa varsinaisissa tutkintoon johtavissa opinnoissa. Tämä on suositeltavaa, jotta valmentavaan koulutukseen osallistuminen ei tarpeettomasti pidentäisi opiskelu-uraa ja viivästyttäisi valmistumista. Valmentavien koulutusten opetus- ja toteutussuunnitelmissa pitäisi huomioida myös maahanmuuttajataustaisten henkilökohtaisen ohjauksen suuret tarpeet. Opettaja joutuu maahanmuuttajaopiskelijoiden kanssa toimiessaan monenlaisten kysymysten äärelle. Ertyisesti maahanmuuttajien elämäntilanteeseen liittyvät kysymykset tulevat esille opetuksessa. Erilaiset elämäntilanteiseen liittyvät ongelmat ovat myös aiheuttaneet sen, että opiskelijoilla on ollut vaikeuksia osallistua riittävän säännöllisesti opetukseen. Lisäksi maahanmuuttajat eivät tunne suomalaista koulujärjestelmää, eivätkä he ole tietoisia ammatin- ja koulutusvalintoihin liittyvistä tekijöistä. Henkilökohtainen ohjaus vaatii omat resurssinsa, mutta on toisaalta tehokasta asioiden selvittämisessä. Valmentavaan koulutukseen osallistuminen ei nykyisen lainsäädännön perusteella oikeuta opintotukeen. Nykyisten säädösten perusteella pitäisi olla mahdollista opiskellla työttömyyskorvauksella. Tätä varten tulee työvoimatoimistoon ilmoittaa tiedot opinnoista, minkä jälkeen työvoimatoimiston tulkinnasta riippuen voi olla mahdollista suorittaa opinnot ilman työttömyyskorvauksen menetystä. Tilanne tiedostetaan, mutta EURA JÄRJESTELMÄ 17/28

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Historiaa Lahdessa Lahdessa toteutettu aiemmin työvoimakoulutuksena kaksi maahanmuuttajien amk-opintoihin

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ

PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ 1/(34) VOIMAA Voimavaroja maahanmuuttajista -projekti LOPPURAPORTTI, luonnos 13.5.2011 PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Projektin lähtökohtana oli varautua maahanmuuttajataustaisen työvoiman

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5.

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5. 1 SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista Jyri Sallinen 14.5.2012 15 ammattikorkeakoulua HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Valmentavat opinnot maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille

Valmentavat opinnot maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille Valmentavat opinnot maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Työväen Akatemia Terhi Dahlman & Minna-Mari Roms Hyvät edellytykset yhteistyölle HUMAKin ja Työväen Akatemian

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Projektikoodi: S12538 Projektin nimi: TeiniMINNO -esiselvitys

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Projektikoodi: S12538 Projektin nimi: TeiniMINNO -esiselvitys ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Projektikoodi: S12538 Projektin nimi: TeiniMINNO -esiselvitys Tämä näyttö on tarkoitettu ainoastaan seurantalomakkeen sisällön katselua varten. Lomake täytetään ja tulostetaan

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 03.02.2011 Diaarinumero UUDELY/1363/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Sanna Laiho Puhelinnumero 050 314 0060 Projektikoodi

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnitteluprosessi

Verkkokurssin suunnitteluprosessi Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi Verkkokurssin

Lisätiedot

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO Aiemmin hankitun osaamisen hyväksymiseksi osaksi opintoja Opiskelijan nimi Vuosikurssi ja suuntautumisvaihtoehto/ Yamk

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Anis, Daniel Piirainen, Ilkka 2011 Leppävaara 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Johdanto opinnäytetyöhön ja yhteenveto Anis, Daniel. Piirainen,

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti Ohjausryhmän tehtävät Hankesuunnitelman tavoitteiden ja toiminnan toteutumisen tilanne Rahoitussuunnitelman toteutuminen ja maksatuksen eteneminen Hankkeen

Lisätiedot

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi

Lisätiedot

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Erityisopiskelijoiden työssäoppimisen kokeilu- ja kehittämishanke Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Pirkko-Liisa Iivari Omnian ammattiopisto 9.11.2006 Työssäoppimisen ohjaus

Lisätiedot

Tuottaja2020. Ohjausryhmä 28.11.2011

Tuottaja2020. Ohjausryhmä 28.11.2011 Tuottaja2020 Ohjausryhmä 28.11.2011 ESITYSLISTA Kokouksen avaus Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Maksatushakemuksesta 5-8/2011 tiedottaminen Väliarvioinnin läpikäynti Tutkimuksen status: hankkeen

Lisätiedot

Tutkimusjohtaja ja projektipäällikkö Katri Halonen

Tutkimusjohtaja ja projektipäällikkö Katri Halonen LIITE MAKSATUSHAKEMUKSEEN TIIVISTELMÄ MAKSATUSKAUDEN TOIMINNASTA Projektin nimi: Tuottaja2020 Projektikoodi: s10947 Hallinnoija: Metropolia Ammattikorkeakoulu Maksatuskausi: 1.9.- 31.12.2011 Tutkimusjohtaja

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2011 Diaarinumero UUDELY/1363/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Sanna Laiho Puhelinnumero 050 314 0060 Projektikoodi

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1 Liite 2 Työssäoppimisen alueellisen yhteistyösopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan tällä

Lisätiedot

Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello. Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t

Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello. Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t Elokuu Täydennyshaun tulokset Jälkiohjaus Tiedonsiirto koulutusten järjestäjien

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja Omnian aoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustaia polkuja Marja Muukkonen ja Jaanamari Österman Aoin ammattiopisto Mahdollisuus suorittaa ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVAT OPINNOT MAAHANMUUTTAJATAUSTAISILLE (30 op) OPETUSSUUNNITELMA

AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVAT OPINNOT MAAHANMUUTTAJATAUSTAISILLE (30 op) OPETUSSUUNNITELMA Ammattikorkeakouluopintoihin valmentavat opinnot 1/5 METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU Kulttuuri ja luova ala AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVAT OPINNOT MAAHANMUUTTAJATAUSTAISILLE (30 op) OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Korkeakouludiplomi. kokeiluhankkeen seuranta- ja arviointitutkimuksen väliraportti. Helsinki 9.2.2015

Korkeakouludiplomi. kokeiluhankkeen seuranta- ja arviointitutkimuksen väliraportti. Helsinki 9.2.2015 Korkeakouludiplomi kokeiluhankkeen seuranta- ja arviointitutkimuksen väliraportti Helsinki 9.2.2015 Professori Jussi Välimaa Erikoistutkija Helena Aittola Projektitutkija Taru Siekkinen 9.2.2015 Koulutuksen

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

Hankkeen tapahtumat Matti Pihkala 15.6.2010

Hankkeen tapahtumat Matti Pihkala 15.6.2010 Hankkeen tapahtumat Alussa oli suo, kuokka ja. . vuorovaikutuksen puute Paradoksimme Suuri osa henkilökuntaamme on asiakas/potilastyössään vuorovaikutuksen ammattilaisia ja silti Kalliolan sisällä henkilökunnan

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POPELY/604/04.00.05.00/2011 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011

VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011 VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Monikulttuuristen tieto- ja neuvontapalvelumallien rakentaminen Pohjois-Savoon (10 hankekuntaa mukana) Hankkeen päämääränä

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

VETURI V. Ryhmätöiden tuotokset

VETURI V. Ryhmätöiden tuotokset VETURI V Ryhmätöiden tuotokset Tuotettu Kurussa 7.-8.4.2006 Teema 1: Callidus-tuutorointi Vetäjät: tutorsihteeri Heidi Kerbs, HAMOK ja tutorvastaava Jari Nurmi, RANKA 1.1 AMK:N ROOLI (rahoitus? yhteistyökumppanit?

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014

YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 Liiketalouden alaan kuuluvat seuraavat koulutuksen osa-alueet.: 1. Liiketalous 2. Johdon assistenttityö ja kielet 3. Tietojenkäsittely

Lisätiedot

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja

Lisätiedot

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma No. Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma KT Jukka Lerkkanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu Julkaistu 10.01.2005 Lerkkanen, Jukka Jyväskylä ammattiopiston opinto-ohjaussuunnitelma

Lisätiedot

Hyvät käytännöt projekteissa Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelma. Verkottumisseminaari M/S Mariella to 1.10.2009

Hyvät käytännöt projekteissa Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelma. Verkottumisseminaari M/S Mariella to 1.10.2009 Hyvät käytännöt projekteissa Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelma Verkottumisseminaari M/S Mariella to 1.10.2009 Tavoitteet Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelman tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Sosiaalinen media koulutuksen tiedotuksessa, neuvonnassa ja ohjauksessa 30.8.2010 Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate,

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Tiimiopiskelu pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Tiimiopiskelu Tekniikka, ympäristö ja talous 20.12.2012 Tiedosto:

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA

YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN YLEISET VALINTAPERUSTEET KEVÄÄLLÄ 2014 OPISKELIJAVALINTA Opiskelijavalintaan vaikuttavat koulumenestys,

Lisätiedot

Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen.

Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen. Opinnäytetyön tekeminen hankkeessa on paras osa opintoja! Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen. Metropolian ROKOKO-hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2 1 (5) Päivämäärä: 17.11.2008 Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola Toimintamallin kehittäminen työssäoppimisen ajantasaiseen,

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5)

HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5) Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5) Hakeminen ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen Ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteinen haku on 7. 27.1.2015. Sähköinen hakemus tulee

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Valintaperusteet, syksy 2011: Tekniikan ja liikenteen ala

Valintaperusteet, syksy 2011: Tekniikan ja liikenteen ala Valintaperusteet, syksy 2011: Tekniikan ja liikenteen ala 240 op, Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK) Opiskelijavalinta Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan tekniikan ja liikenteen

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa 1- vaihe Tammi 2010 touko 2011, toteutuma sekä 2-vaiheen suunnitelma Raahen ammattiopisto Aija Keski-Korsu Sisältö Osallistuminen

Lisätiedot

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Ohjauksen palvelutuokiot Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! projektit

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina

Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina Toteutusaika 1.10.2008 31.12.2011 Valtakunnallinen kehittämisohjelma TL 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa Kaisa Rontu Moni tuntee kotoutumiskoulutuksen, mutta kuinka moni tietää, miten turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksissa opiskelevat? Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Tieto työnantajayhteistyöstä kulkemaan. Sanna Putila 10.11.11

Tieto työnantajayhteistyöstä kulkemaan. Sanna Putila 10.11.11 Tieto työnantajayhteistyöstä kulkemaan Sanna Putila 10.11.11 Haussa tulevaisuuden osaajia, oikeanlaista osaamista, kumppaneita (tutkimus)yhteistyöhön Haussa tulevaisuuden työnantajia, oikeanlaista osaamista,

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11410 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 1. RAPORTOINTIKAUSI

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Haku ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin

Haku ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin Haku ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin INFO 12.2.2013 www.novida.fi Amk-nuorten koulutus ja yliopistojen yhteishaku 4.3.-3.4.2013 www.amkhaku.fi ja www.yliopistohaku.fi Valintakokeet järjestetään

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Tiina Laiho ja Teppo Rantala. 11.11.2014 Lahden tiedepäivä

Tiina Laiho ja Teppo Rantala. 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Opitaan yhdessä; kokemuksia osaamisperustaisen opetussuunnitelman kehittämisestä HAAGA-HELIAN ammattikorkeakoulun liikunnan ja vapaaajan koulutusohjelmaan Tiina Laiho ja Teppo Rantala 11.11.2014 Lahden

Lisätiedot

suunnittelussa Tiedotustilaisuus 3.9.2014 Uudenmaan TE-toimisto, Leppävaara

suunnittelussa Tiedotustilaisuus 3.9.2014 Uudenmaan TE-toimisto, Leppävaara 3D-tulostaminen ja palvelut suunnittelussa Tiedotustilaisuus 3.9.2014 Uudenmaan TE-toimisto, Leppävaara Koulutusten toteuttajat Tilaaja: Uudenmaan ELY-keskus Valvoja: Uudenmaan TE-toimisto Koulutuksen

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot