HOLLANNISSA Omnian ERÄJORMANA TYÖSSÄOPPIMASSA. On-the-job. Päivä. learning. SAKUstarat

Transkriptio

1 [Tähän voi tulla sinun suunnittelemasi OmniDigi -logo / Katso ohjeet sivulta 23] 1/ Vuosikerta On-the-job learning Päivä ERÄJORMANA Työssäoppimassa rakennustyömailla TYÖSSÄOPPIMASSA HOLLANNISSA Omnian SAKUstarat Faktaa: Kansainvälinen toiminta ja työssäoppiminen ulkomailla

2 ? [Sisällys] Pääkirjoitus 3 Media-alan opiskelijat työssäoppimassa Hollannissa 4 On-the-job learning from an exchange student s point of view 8 Faktaa: Kansainvälinen toiminta ja työssäoppiminen ulkomailla 10 Faktaa: Työssäoppiminen <> laajenne u työssäoppiminen? 11 Minigallup 12 SAKUstarat 14 Päivä eräjormana 16 Työssäoppimassa rakennustyömailla 20 Omnian Opiskelijat Ry 22 Lukijakilpailu 23

3 [Pääkirjoitus] Hyvä lukija Tervetuloa lukemaan Omnian uu a sähköistä lehteä OmniDigiä! Ruudullasi on OmniDigin historiallinen ensimmäinen numero. Leh on Omnian opiskelijoille suunna u ja opiskelijoiden tekemä: jutut ovat opiskelijat kirjoi amia ja ulkoasu ja tai o ovat opiskelijamainostoimiston suunnittelemat. Leh antaa opiskelijoille kanavan kirjoi aa omia ju ujaan ja kertoa Omniasta myös ulkopuolisille. Harva ulkopuolinen etää kovin paljoa amisten arjesta. Nyt meillä on mahdollisuus kertoa kaikille, mitä amma oppilaitosten arjessa tapahtuu. Opiskelu Omniassa ei ole vain luokassa istumista. Vasaraan tartutaan he alkumetreillä. Harva pääsee kurkkaamaan BB-taloon ennen ohjelman alkua. Akseli ja Joni pääsivät. Katso ju u sivulta. Jokaisella lehden numerolla on oma teema, jonka ympärille jutut kootaan. Ensimmäisen lehden teemana on työssäoppiminen. Tiedätkö sinä, mitä Hollanissa syödään lounaaksi työpaikalla? Sampo, Susanna ja Leena oppivat sen työssäoppimisjaksolla Hollannissa. Lue lisää sivulta 3. Seuraavaan OmniDigin numeroon ovat tervetulleita kirjoi amaan kaikki Omnian opiskelijat. Lehden teema on harrastukset. Lähetä ju usi osoi eeseen vies nta@omnia.fi mennessä. Lisä etoja voit kysyä äidinkielen ope ajaltasi tai toimituskunnalta. Nau nnollisia lukuhetkiä toivo aen! Toimituskunta 3

4 TEEMA Media-alan opiskelijat työssäoppimassa Hollannissa Haastateltavina Sampo Somerma, Susanna Rytkönen ja Leena Rönnberg MEDSBB08-ryhmästä 4

5 Mitä ennakkovalmisteluja tei e (esim. lyhyt kieli- ja kul uurikurssi)? - Mitään varsinaista kieli- ja kul uurikurssia ei ollut. Milloin, miten kauan ja missä oli e työssäoppimassa? - Olimme kaksi kuukau a työssäoppimassa Hollannissa kaupungissa nimeltä Breda, joka on verra avissa Espoon kokoiseen kaupunkiin. Sitä kuitenkin ympäröi monet pienemmät kaupungit, joista tulee ihmisiä Bredan keskustaan eli siellä on aikamoinen vilinä varsinkin kevät-kesäaikaan. Meitä oli kolme Suomesta, kaksi ty öä ja yksi poika. Työskentelimme 8 tun a päivässä leh talolla nimeltä BN DeStem, jossa valokuvasimme koko henkilökunnan ja o mme erilaisia markkinoin kuvia ja kuvapankkikuvia leh ju uja varten. Miksi valitsi e ulkomailla tapahtuvan työssäoppimisjakson? - Valitsimme ulkomailla tapahtuvan työssäoppimiseksi ehdo omas sen takia, e ä saimme tutustua uuteen kul uuriin ja maan tapoihin työskennellä. Hollannin työssäoppimisjakso oli myös aikamoinen kielikylpy sillä työskentely tapahtui englannin kielellä. Ulkomaan vaihtoon olisi voinut mennä koko työssäoppimisjaksoksikin. Mitä esi e Alankomaista etukäteen? - Etukäteen Alankomaista emme enneet juuri muuta kuin sen, e ä kannabis ja pros tuu o ovat laillisia. Mitä eroja huomasi e? - Erona on ehdo omas se, e ä ihmiset syövät lounaaksi vain leipää ja se, e ä heidän talonsa eivät ole kovin lämmite yjä ja he pitävät kenkiä jalassa sisällä. Mikä oli samanlaista kuin suomalaisessa koulu- ja työelämässä? - Samanlaista suomalaisessa koulu- ja työelämässä en näe muuta samaa kuin suurin piirtein samanlaiset työpäivät ruokatauot jne. Millainen oli tavanomainen työssäoppimispäivä? - Tavanomainen työssäoppimispäivä leh talossa oli se, e ä napa in kameran käteen ja lähdet- in autolla johonkin kuvaamaan. Millainen oli 2. asteen hollan laisen (amma llisen) opiskelijan tyypillinen koulupäivä? - Tutustuimme Hollan laisiin paikallisiin ja amma llisen opiskelijan elämä suomalaisen opiskelijan elämästä eivät juuri eroa. Heillä on vain pidemmät koulupäivät Millainen oli Bredan kaupunki? - Hollan oli todella idyllistä seutua etenkin kaupunki Breda, jossa me elelimme. Pienet kapeat talot joiden jokaisen etupihalla on pieni puutarha jota jokainen ihminen >> 5

6 6 Hollantilaiset nuoret ja ihmiset olivat usein todella sosiaalisia ja kiinnostuneita mistä olemme kotoisin ja mitä teemme täällä Hollannissa...

7 >> hoitaa, jos ei hoida ihmiset katsovat tätä ihmistä hiukan kieroon. Amsterdamissa on paljon jokia talojen välissä sillä Amsterdam on rakenne u meren päälle. Millaisia vapaa-ajan vie omahdollisuuksia vaihtopaikkakuntanne tarjosi? - Vapaa-ajalla tyypillises hollan laiset nuoret menivät pelaamaan hockeyta eli jonkintyyppistä jääkiekkoa ilman kiekkoa ja luis mia. Kaupunki ja baarit ovat myös viihtyisiä paikkoja vie ää vapaa-aikaa, jos ei niinkään pidä urheilemisesta. Miten alankomaalaiset nuoret ja ihmiset yleensä suhtautuivat teihin? - Hollan laiset nuoret ja ihmiset olivat usein todella sosiaalisia ja kiinnostuneita mistä olemme kotoisin ja mitä teemme täällä Hollannissa, heidän englanninkielitaitonsa sujuu huoma avas paremmin kuin suomalaisilla. Mitä havaintoja tei e sikäläisestä kul uuritarjonnasta (konser t, elokuvat, diskot ym.)? - Bredan kaupungissa oli mahdollisuus käydä katsomassa elokuvia lähellä olevassa elokuvatea erissa. Olimme myös Dancetour tapahtumassa, jossa soite in erilaista tekno- ja trancemusiikkia. Voit mennä huvipuistoon E elingiin tai vaikkapa tea eriin käymään. Miten hollan lainen ruokakulttuuri erosi suomalaisesta ruokakul uurista? - Hollan lainen ruokakul uuri ei eronnut suomalaisesta ruokakulttuurista juurikaan muuten kuin kuin siten e ä ihmiset söivät lounaaksi vain leipää ja se e ä siellä oli tarjota kaikennäköistä ruokaa friteera una. Mitä muu aisi e ulkomailla tapahtuvassa työssäoppimisessa omien kokemustenne perusteella? En muu aisi mitään ulkomailla tapahtuvassa työssäoppimisessa. Ainoa joka olisi ollut toivo avaa, e ä olisimme saaneet käy ää kei ötä, mu a tämä on harvinaista meillä vain sa ui olemaan outo talonomistaja. Oliko työssäoppimisjakso ulkomailla myönteinen kokemus? Suosi ele eko vaihtoa muille opiskelijoille? - Työssäoppimisjakso oli enemmän kuin myönteinen kokemus. Olisi suorastaan tyhmää jä ää laisuus käy ämä ä, jos on vähänkin kiinnostunut lähtemään. Ei muuta kuin hakemusta toivomaasi maahan! Menisi ekö uudestaan työssäoppimaan tai vaihtoon ulkomaille Omnian opiskeluaikana tai tulevaisuudessa jossain toisessa opiskelupaikassa? - Kyllä menisimme varmas uudelleen työssäoppimaan tai vaihtoon! Mihin maihin haluaisi e lähteä vaihtoon? - Haluisin vielä kokea Espanjan vaihtomaana! 7

8 On-the-job learning from an exchange student s point of view Interviewee: Damaris Kaufmann 22 years old On-the-job learning at Canteen Kirkkokatu Interviewer: Shirley Lampi What kind of advice would you like to give someone who is about to set off and start their on-the-learning period in another country? - I would tell that person to find out in advance for example about the weather condi ons and the general prices in the country he/she was going to. What were the posi ve quali es about your on-the-job placement? How about the nega ve ones? - Posi ve: I know now how to work in Finland and I understand the cultural differences be er. I found the work to be less stressful than in my country. Nega ve: Nobody at my work spoke English so the communica on was really poor, even though ok. The Finnish language is hard to understand. Also I found the kitchen to be a li le bit too crowded/small. Did you get enough guidance and support in your on-the-job placement? I always understood what I had to do, so it wasn t that important for me to get any extra support, but there was this one Interna onal Coordinator who tried to look a er me by some mes coming by at the canteen to ask me how I was doing. So I would say yes, I did get enough guidance and support. What would be your improvement sugges ons on the whole on-thejob learning process? The work pace in Finland is much slower than in Germany which I think is really nice, because everybody are more free to talk and laugh with each other. I can t say that I ve learned that many new things while working here, but it was nice to see how Finnish people work and what kind of food they have. All in all what has your experience been like? My experience was OK, because at first I had a culture shock. A er a while I did begin to like this country and my work. But I think I will never like the language, because it sounds so strange to me. I had a lot of fun in Finland. There were good and bad mes... so it was like living a normal everyday life in another country. 8

9

10 INFO Kansainvälinen toiminta ja työssäoppiminen ulkomailla Omnia tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia osallistua kansainväliseen toimintaan joko kotimaassa tai ulkomailla. Kansainvälisyys on yksi koulutuksen painotuksista, joka sisältyy elinikäisen oppimisen avaintaitoihin. Kansainvälisyyteen kasvun tavoi eena on, e ä opiskelijat tulevat toimeen monikulttuurisessa ympäristössä. Vuonna 2009 Omniasta vaihtoon lähtijöitä oli 261. Kenelle tarkoite u? Olet Omnian opiskelija Olet suori anut yhden työssäoppimisjakson Suomessa tai sinulla on työkokemusta alan töistä Osaat edustaa Omniaa ja Suomea ulkomailla Tärkeimmät valintaperusteet Asiallises täyte y kirjallinen hakemus, lii eenä englanniksi tai kohdemaan kielellä täyte y CV Hyvä käytös ja edellytykset edustaa Omniaa ja Suomea Kielitaito kohdemaan kielen tai projek ssa käyte ävän kielen opinnoissa vähintään kohtalainen Usean samanarvoisen hakijan ollessa kyseessä, käytetään arvontaa Vaihdon sisältö Työssäoppiminen 4-12 viikkoa Sovi ryhmän- ja TOP-ohjaajasi kanssa ulkomaan TOP-jakson hyväksiluvusta Näy öjen suori aminen tapahtuu pääsääntöises ko maassa Säännöllinen yhteydenpito TOPohjaajaan sekä kv-koordinaa oriin tai kv-assisten in TOP-raportoin omalle TOPohjaajalle Vapaamuotoinen matkarapor kvtoimistolle Kiinnostuitko? Ota yhtey ä ryhmänohjaajaasi sekä koulutusalasi kv-vastaavaan! 10

11 TYÖSSÄOPPIMINEN - Opiskelumenetelmä - Laajuus vähintään 20 ov - Työssä opitaan uusia amma in lii yviä asioita ja sovelletaan jo aiemmin muualla opi ua - Tavoi eellista, suunniteltua, ohja ua ja arvioitua - Laaditaan kirjallinen sopimus ja suunnitelma henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan - Työssäoppiminen arvioidaan oppimisena - opiskelija saa jatkuvaa palaute a - Työssäoppimisen yhteydessä voidaan arvioida osaaminen amma osaamisen näytöllä LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN Kenelle? Kaikille mahdollinen myös yksilölliset opintopolut Mitä? Työssäoppimista laajemmin, syvemmin ja yksilöllisemmin Miten? Keskustele ryhmänohjaajasi kanssa ja kirjaa hopsiin Työpaikka oppimisympäristönä: -työprosessit, -menetelmät, materiaalit -työyhteisö -yri äjyys Palaute a ja ohjausta -työpaikkaohjaajalta -ope ajalta -työkavereilta - Laajuus 21 ov > koko tutkinto - Amma opitaan työssä - Tavoi eellista, suunniteltua, ohja ua ja arvioitua - Opiskelijalla on joustava ja jatkuvas päivi yvä henkilökohtainen opiskelusuunnitelma - Verkko ja sosiaalisen median työkalut käytössä oppimisen ja ohjauksen tukena - Myös amma taitoa täydentävät tutkinnonosat voidaan oppia ja arvioida työpaikalla - Osaaminen arvioidaan amma osaamisen näytöllä, (myös amma taitoa täydentäviä tutkinnon osia) - Mahdollistaa yksilölliset tutkinnon osien valinnat oppilaitoksen tarjontaa laajentaen esim. osia toisista tutkinnoista - Työpaikalla tapahtuvaa oppimista on myös kouluajan ulkopuolella esim. iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina tehty työ (tunnustaminen) 11

12 mini GALLUP Miten löysit työssäoppimispaikkasi? 2. Vastasiko työssäoppimisjakso odotuksiasi? 3. Mitä opit työssäoppimisjakson kau a?

13 1. Koulun kau a. 2. Joo, mut kyl siel välillä palo pinna, mut mä kyl tykkään lapsista ihan äly ömäs. Kyl se on vähän hermoja raastavaa, mut siis oli tosi kivaa, mä tykkäsin mun ohjaajasta ja koko paikasta, ja lapset vasta onkin ihania. Siellä oli muitakin opiskelijoita joihin tutustui ja niin se toi vähän sitä plussaa sinne. 3. Mä opin just et mä en saa hermostua, vaan se e ä se pysyy se pinna. Viherartesaaniopiskelija Ville Pakalén, 17 Lähihoitaja Mea Karppinen, 17 (työssäoppimispaikkana rakennustyömaa) 1. Se tuli koululta. 2. Joo, siellä pääsi oikeas tekemään hommia. Me teh in siellä niin paljon eri ju uja, et vois sanoo et yli odotusten. Kaikista siisteintä oli se, kun mä pääsin lieki ämään hommia sellasel flamerillä. (työssäoppimispaikkana lasten päiväkoɵ) 2. Mä viihdyin siellä paremmin ku mitä mä luulin. Se oli päiväko harjoi elu, minkä puolelle en alun perin halunnut erikoistua, mu a mä viihdyin siellä paremmin kuin mitä luulin. Media-assisten opiskelija 3. Mä voisin sil olla töissä päiväko- Sampo Somerma, Se oli itse asiassa kaverin kau a. Mä olin raksalla semmosena apumiehenä, tarkkaa nimike ä en muista. 3. Pitää suunnitella ne rakennusjutut aika tarkkaan ennen kuin lähtee puuhaamaan mitään. Nimi äin muuten ne menevät helpos vähän pieleen si en. Tekee asiat järjestyksessä. dissa, vaikken mä oikeestaan hal(työssäoppimispaikkana lehɵtalo) uais. Mä tulin hirveen hyvin toimeen nii en lapsien kanssa ja jotenkin se 1. Pis n hakemukset koulun kau a oli sil antoisaa. ja si en oo n aika pitkän aikaa ja Merkonomiopiskelija loppuvaiheessa mä sain etää et mä pääsen Hollan in, kunnes siinä meni Gzim Braha, 18 joku kaks viikkoo ja si en mä sain - (työssäoppimispaikkana Ɵetokoetää et parin viikon päästä on lähtö. neisiin ja matkapuhelimiin erikoistupi si en hakea sairaanhoitokor ja nut myymälä) kaikkia tukia Kelalta. 1. No itse asiassa kaveri löysi. Koulu 2. Todellakin vastasi. Mä olin ei etsinyt, ihan itse pi toimia. valokuvaamassa Hollannissa kaks kuukau a leh talolla, missä teh in 2. Ei ihan. Se oli vähän tylsää hompromokuvii ja kuva in just kaikkee maa. Olin varastopuolella, missä oli kuvapankkimateriaalia ja tommosta. vähän asiakaspalveluu, mut ei niin paljon kuin mitä olisin odo anut. 3. No ainakin valokuvaamaan. Me kuva in varmaan joku yli Kyllä mä opin niistä tuo eista kuvaa siellä helpos. Sai semmosta jotain, siis tarkoitan ihan tuolta ose yy itsevarmuu a kun oli siellä aston puolelta. Sieltä oppi, kun myi leh talossa. niitä tuo eita. 13

14 Rakentajasta runonlausujaksi Rakennus- ja putkialan opiskelija Ville Pulkkista haasta elivat trap09sab-ryhmän opiskelijat. Mikä SakuStars on? SakuStars on eri amma in opiskelevien välinen kul uurikilpailu, joihin voivat osallistua ne opiskelijat, joilla vain löytyy kiinnostusta joihinkin kilpailun osa-alueisiin. Itse osallistuin runonlausuntaan. Paljonko kisoissa on osallistujia? No oli siellä muutamasta koulusta oppilaita. Varmaan ehkä 400 oppilasta yhteensä. Oletko ennen harrastanut runou a? En todellakaan. Kaikki läh minun ja kaverini vitsistä, ja vitsinä se pysyikin siihen as kun sain kuulla, e ä tulin toiseksi. Olin ilmeises parempi kuin viimevuoden voi aja, joka tuli tänä vuonna pronssille. Runo oli siis ensimmäinen minkä olen elämäni aikana tehnyt. Miksi juuri runous? Se tuntui hauskalta idealta silloin kun se minulle kerro in. Mitä vinkkejä voisit antaa niille jotka haluavat osallistua sakustarssiin? Koi akaa keksiä jotain erilaista, normeista poikkeavaa esitykseenne. Sen avulla minäkin pääsin mitaleille. Eikö runous kuitenkin ole aika tyttömäistä? Vain niille, ketkä ovat luovuudeltaan ja kul uurituntemukseltaan jälkeenjääneitä. 14

15 Omnian oma muusikko Eemeli Kelokorpi on 25-vuo as muusikko Pohjois-Espoosta. Hän opiskelee kolma a vuo a Kirkkokadun toimipisteessä audiovisuaalista vies ntää. Haasta elimme Eemeliä, Emppua, omassa toimipisteessämme Kirkkokadulla Minkälaista musiikkia teet, ja mitä sinulla on työn alla? Teen soolona akus spaino eista, pop-musiikkia ja välillä tulee kokeiltua vähän muitakin genrejä. Soolouran ohessa tuotan ja sävellän biisejä ty öduolle nimeltä MiuMau, sekä rap-musiikkia ar s lle Emppu & Tonza. Näiden lisäksi teen vielä lastenlauluja nimellä Embur Gembur. Oma joululevy on myös työn alla. Musiikkivideoitakin on tullut tehtyä muutamia itselleni ja bändille nimeltä Circus at Dawn. Sävellätkö ja sanotatko biisisi itse? Säveltämisen hoidan aina itse, mu a biisien sanat tulevat eri kavereilta. Onko musiikillasi vies ä, ja mistä saat ideasi? Mitään erityistä vies ei musiikillani ole, teen sitä vain omasta (ja toivottavas muidenkin) ilosta. Onko tulevaisuuden suunnitelmia? Onko tulossa uu a albumia? Musiikin suhteen ei isoja suunnitelmia, päivä kerrallaan, koko ajan on projek a työn alla. Toinen albumi valmistui tänä vuonna ja uusikin on jo tekeillä, eli koko ajan vähän eteenpäin. Onko esikuvia? Millaista musiikkia ntelet? Oma musiikkimakuni on eri äin laaja, eli tulee kuunneltua ihan kaikkea. Suomalaisista muusikoista varmaan suurimpina esikuvina ovat Ville Valo, Toni Wirtanen ja Gösta Sundqvist. Parasta ja pahinta muusikon elämässä? Parasta on varmas kin esiintyminen ja biisien tekeminen. Huonona puolena on se e ei sillä saa (ainakaan vielä) eläte yä itseään. Onko neuvoja muusikon uraa aloittaville tai harkitseville? Sen olen huomannut, e ä musiikkialalla ei ole helppoa päästä pinnalle, tuuria täytyy olla mukana. Pitää vaan jaksaa yri ää, eikä saa antaa periksi. Mitä instrumen eja soitat, ja millä ohjelmalla teet musiikkia etokoneella? Laulun lisäksi pääsoi n on kitara. Si en tulee myös pianoa soiteltua. Nauhoituksen ja miksausen hoidan ko studiossani imacillä, jossa pyörii Cubase-ohjelmisto. Miten koulu ja muusikon ura kulkevat rinnakkain? Omnian kau a on tullut paljon keikkoja ja lai eistosta on ollut hyötyä, studiota on käyte y promokuvissa. Olisiko sinulla sano avaa tämän haasta elun lukioille? Käykää kuuntelemassa biisejä, Facebookista löytyy Emppu nimellä. Haasta elijoina Juho Kuusamo ja Julius Kerminen, MEDP10SAB. 15

16 PÄIVÄ ERÄJORMANA Nuuksio on kansallispuisto, joka sijaitsee Uudellamaalla Vihdin, Espoon ja Kirkkonummen alueella ja on pinta-alaltaan noin 45 neliökilometriä. Kansallispuisto on peruste u vuonna Nuuksio sopii hyvin pienille päivän tai kahden kestäville retkelle, alueella on mm. telttakatos, kei okatos ja vesipiste. Retkeä voi myös laajentaa ympäröiville Espoon ja Helsingin alueille. Nuuksion kansallispuisto on hyvin sijoi unut järven ja kallion alueelle, minkä vuoksi alueella on useampia harvinaisia eläin-, kasvi- ja sienilajeja. ( 16 >>

17

18 SATEINEN STARTTI Tulimme kouluun kello 07:45. Odo mme aulassa bussin lähtöä Nuuksioon. Bussi tuli Menimme bussiin ja retkemme alkoi. Bussissamme istui kolme ryhmää media-assariykkösiä sekä ope ajat. Bussissa meille kerro in ohjeita matkaan lii yvistä asioista. Nuuksio-matkan tarkoitus oli ryhmäytymispäivä josta saisimme samalla materiaalia koulun omaan digi-lehteen kuvaamalla, videoimalla sekä kirjoi amalla matkan tapahtumista. Kun olimme perillä, sade lakkasi ja jäljelle jäi vain harmaa usva. Bussissa istuessamme pisarat ropisivat ikkunoihin. Kun olimme perillä, sade lakkasi ja jäljelle jäi vain harmaa usva. Bussin ulkopuolella seistessämme lastasimme eväät laukkuihimme, eväisiin kuului mm. mus kkakei oa, sämpylää, jugur a, banaaania tai omenaa sekä pasteijat. Lähdimme kävelemään koh kosteaa ja synkkää metsää. Kuvasimme metsää sekä omilla e ä koulun kameroilla. Kuvia kertyi puista, vesistä, kallioista sekä kuivista ja kosteista alueista. PATIKOINTIA AURINGONPAISTEESSA Matkalla löysimme sammakoita ja perhosia, joista saimme kauniita kuvia. Ihmiset kävelivät omaan tah insa ja siten iso porukka jakaantui pieniin ryhmiin. Päivän valjetessa ilma muu ui aurinkoiseksi, vaa eet, jotka olimme pukeneet kylmän sään varalle, alkoivat tuntua kuumilta, grr, ja epämukavilta, joten aloimme vähentää vaatetusta grr. Matkan varrella oli isoja ylä- sekä alamäkiä. Ylämäet olivat rankkoja, pitkiä ja isoja. Pysähdyimme monta kertaa levähdy ämään jalkojamme. KUNNIAA JA ARVOSTUSTA! Kun saavuimme laavulle pääsimme paistamaan makkaraa, lihapiirakoita sekä kasvispihvejä, ruokaa siis rii. 18 >>

19 Laavulla syö in myös omia eväitä, joita syö mme sorsille. Sorsat olivat yleinen kuvauskohde, koska ne olivat kesyjä ja söivät leivät käsistä. Ennen kuin lähdimme pois laavulta, meiltä kysy in kysymyksiä. Se oli ns. etokilpailu. He, jotka voi vat saivat kunniaa ja arvostusta. VÄSÄHTÄNEITÄ MATKALAISIA Aika kului ja pian lähdimme jo kävelemään takaisin aloituspisteeseen ja näimme siellä bussin. Odo mme, e ä kaikki ryhmät olivat mukana. Bussissa saimme kiitokset hyvin sujuneesta matkasta. Bussi oli melko hiljainen, koska suurin osa meistä oli väsyneitä matkasta. Kävelimme yhteensä n. 8 km, kun taas huoltoryhmä käveli 4 km. Matka oli kokonaisuudessaan mukava ja onnistunut. Kaikilla oli ollut mukavaa, paitsi e ä valituksia jalkakivuista sekä pitkästä matkasta rii. Päivästä hienon teki päivällä taivaalle noussut aurinko sekä lämmin ja kaunis ilma. Kirjoi anut Suvi, Jonna, Teemu, Emilia ja Sami 19

20 Työssäoppimassa rakennustyömailla Talonrakentajaopiskelijat läh vät työssäoppimaan rakennustyömaille viime kevään viimeisellä jaksolla. TrapSAB09-ryhmä oli 1. opiskeluvuotensa aikana opiskellut talonrakentamisen perusteita koulussa. Ryhmät olivat rakentaneet työsalissa pihavajoja, jotka oli lopuksi myyty asiakkaille. Monipuolisia ja monenlaisia työssäoppimispaikkoja Vaikka keväällä 2010 taantumaa oli havai avissa rakennusalallakin, opiskelijat saivat melko vaiva a hyviä työssäoppimispaikkoja. Nico oli rakentamassa rekkavarikkoa, Miikan työssäoppimispaikka oli la afirma, Janne ja Juhana puolestaan rakensivat uu a, uljasta Espoontoria. Akseli ja Joni läh vät rakentamaan vuoden 2010 BB-taloa. Heikki oli rakentamassa Kirkkonummen juna-aseman parkkihallia. Aki oli talonrakentajana Juvanmalmilla ja Eppu puolestaan isänsä firmassa. Erilaisia työtehtäviä Opiskelijat huomasivat kirjatessaan tunnilla ylös työtehtäviä, miten erilaisia töitä he olivat tehneet. Nico toimi aluksi putkimiehen apulaisena, mu a vakinaisten työntekijöiden lomien ale ua hänen työnsä monipuolistuivat jokamiehenhöyläksi. Miika taas laatoi ja työskenteli vedeneristäjänä. Espoontoria rakentaneet Janne ja Juhana nyppivät nauloja, kantoivat tavaroita ja raudoi vat. Akseli ja Joni asensivat BB-talon parke - ja laminaa la oita sekä ki asivat seiniä ja listoi vat. Heikki pesi parkkihallin holveja, raudoi, rakensi ja pysty turva-aidat. Eppu muurasi, purki ja maalasi. Akikin muurasi, teki muo töitä ja kaikkea mahdollista rakennusalan työtä. Ope avainen työelämäjakso Pojat totesivat jälkeenpäin, miten ope avainen 1. työelämäjakso olikaan ollut. Monille jakso poiki kaiken lisäksi kesätyöpaikan. Nico oppi eristämään ja saumoi amaan. Nicosta oli upeaa nähdä oman käden jälki. Miika oppi laatoittamaan, ja kantaminenkin tuntui kivalta sekä pieni palkkio hyvin tehdystä työstä. Jannesta tuli kovan luokan raudoi aja ja Juhana oppi piikkaamaan ja raudoi amaan. Juhanan mieleen jäi kiipeäminen nostokurkeen ja huikaiseva kokemus yläilmoissa. Heikki oppi patolevyn asentamisen, ja mukava kokemus oli palkkapäivä. Joni ja Akseli oppivat laminoimaan ja leikkaamaan kipsilevyä. Akilta sujui jakson jälkeen piikkaus, ja pieni korvaus lämmi mieltä. Kaiken kaikkiaan kevään 2010 viimeiset kouluviikot sujuivat ryhmältä mielenkiintoisissa merkeissä. Alkusyksyllä ryhmä työskenteli Kilon omako talotyömaalla. Omako talo rakennetaan Omnian opiskelijatyönä. Tietoja kirjasi TRAPSAB09 ja äidinkielenope aja Marja Yli-Ker ula 20

21

22 Omnian Opiskelijat ry Omnian Opiskelijat ry eli tutummin Minna on nimensä mukaises omnialaisten oma opiskelijayhdistys. Minna on yhdistyksenä reipas kaksivuo as pirteä porsku aja, jonka toiminnasta vastaavat opiskelijat itse. Yhdistys toimii opiskelijoiden edunvalvojana ja tarjoaa säpinää kouluarkeen. Tapahtumista maini akoon jo kahdes järjeste y valtakunnallinen Amis Dodgeball -turnaus yhteistyössä OSKU ry:n kanssa. Minna on myös tukenut opiskelijaryhmän omaa retkeä rahallises. Omnian Opiskelijat ry tekee yhteistyötä molempien valtakunnallisten opiskelijajärjestöjen kanssa. Tänä lukuvuonna Minna lanseeraa huikein palkinnoin varustetun Paras Ryhmä kilpailun, joten jo nyt kanna aa mie ä, mikä tekee juuri TEIDÄN ryhmästä Omnian parhaan! Yhdistykseltä on myös mahdollista hakea toiminta-avustusta ryhmien tai toimipisteiden omiin tapahtumiin ja retkiin. Yhdistykseen kaivataan jatkuvas uusia ak iveja. On siis aika lope aa purnaaminen ruokapöydässä, ja kerrankin tehdä asioille jotain. Opiskelijayhdistys o aa mielellään vastaan opiskelijoiden aloi eita esim. puu eellisista opetusvälineistä tai tapahtumatoiveista, yhteydeno o käy helpos sähköpos lla: opiskelijayhdistys@omnia.fi 22

23 Lukijakilpailut Vastaa ja voita leffaliput itsellesi ja kaverillesi! Mitä haluaisit tästä lehdestä lukea? vies Suunni ele omnidigi logo ja voita leffaliput itsellesi ja kaverillesi! Lähetä ehdotuksesi: vies 23

24