Ohjaus voi auttaa löytämään oppimisen ilon. Opi ja ohjaa työpaikalla. Näkemyksiä ja kokemuksia aikuisten ohjauksesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohjaus voi auttaa löytämään oppimisen ilon. Opi ja ohjaa työpaikalla. Näkemyksiä ja kokemuksia aikuisten ohjauksesta"

Transkriptio

1 Ohjaus voi auttaa löytämään oppimisen ilon. Opi ja ohjaa työpaikalla Näkemyksiä ja kokemuksia aikuisten ohjauksesta

2 Sisältö Lukijalle... 3 Ohjaus olennainen osa oppimista... 4 Työpaikkaohjaus hyödyksi työpaikoille... 5 CASE: Meillä ohjaavat kaikki... 6 Työpaikkaohjaaja oppimisen tukena... 7 CASE: Ohjaajan rooli on antoisa lähiesimiehelle... 8 Aikaa ohjaukseen aika on arvostuksen mittari... 9 CASE: Ohjaaminen on sekä haasteellista että palkitsevaa Yksilöllisyyden huomioiminen ohjaustyössä CASE: Ohjaajana minun on tärkeä muistaa, että opiskelija on itse vastuussa siitä, että opinnot etenevät Kulttuurien kirjoa työpaikalla Opitaan yhdessä ilman ennakkoluuloja CASE: Opiskelijat arvostavat hyvää ohjausta Vuorovaikutus- ja tunnetaidot puntariin Kohdataan toisemme reilusti ja rakentavasti Sukupuoleen katsomatta CASE: Sukupuolesta ei tarvitse tehdä numeroa Arvostelusta arviointiin ja arviointitaitojen kehittämiseen Kehitetään yhdessä arviointikulttuuria CASE: Opiskelija oivalsi kypsällä tavalla asianmukaisen kohtaamisen merkityksen Muistilappuja Tietoa työssäoppimisesta

3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoitus on nostaa esiin työpaikoilla tapahtuvan ohjaustyön merkityksellisyys ja korostaa työpaikkaohjaajan tärkeää roolia opiskelijan, oppilaitoksen ja työyhteisönkin kannalta. Toisaalta yksittäisen työpaikkaohjaajan roolin korostaminen ei yksin riitä, vaan oppimisen ohjaus koskettaa koko työyhteisöä. Siksi työpaikkaohjausta ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista tulee kehittää yhteistyössä. Työssäoppimiseen tarvitaan uutta näkökulmaa ja siihen viittaa oppaan otsikko Opi ja ohjaa työpaikalla. Ohjaustyön merkittävyyden ohella on syytä korostaa niitä mahdollisuuksia, joita työssäoppiminen avaa työyhteisöille. Oppaassa keskitytään aikuisten ohjaukseen ja tutkinnon suorittamiseen näyttötutkintojärjestelmässä. Tarkoituksena on herättää myös kysymyksiä, ei niinkään antaa valmiita ohjeita tai vastauksia. Eri teemoja on lähestytty käytännönläheisesti. Kukin teema on lyhyt johdanto aiheeseen. Halukkaat voivat etsiä lisätietoa ja halutessaan myös tieteellisempää tarkastelutapaa oman mielenkiintonsa mukaan. Työssäoppiminen on keskeisesti mukana kolmessa eri projektissa: ENO ennakoiva ohjaus työelämässä, JATKUMO joustavan ohjauksen ja koulutuksen toteutusmalli ja Rekry-Opso. Tämä opas on syntynyt näiden projektien toimijoiden yhteistyönä. Työpaikkaohjaajien näkemykset ja kokemukset ovat mukana haastatteluina ja case-esimerkkeinä. Näistä puheenvuoroista heijastuu työssäoppimisen moninaisuus sekä tarve kehittää työssäoppimista työpaikkojen suomien mahdollisuuksien ja niiden intressienkin ehdoilla. Oppilaitoksissa korostetaan työssäoppimisjaksoille lähteville opiskelijoille työssäoppimisen mahdollisuuksia. Useimmat osaavat mahdollisuuksiin tarttuakin. Toivottavasti uusia näköaloja työssäoppimisen mahdollisuuksiin avautuu myös työyhteisöjen ohjaustyössä toimiville. Onnistunut yhteistyö on parhaimmillaan kaikkia osapuolia hyödyttävää. Tässä yhteydessä kiitämme myös kaikkia haastateltuja, niin ohjaajia kuin opiskelijoitakin sekä ENO -verkoston kumppaneita kommentoinnista. Hyvinkäällä syksyn kynnyksellä 2010 Oppaan kokoajat Ulla Poutiainen koulutustarkastaja Satu Törrönen erityisopettaja Opas on ladattavissa ja tulostettavissa myös osoitteessa 3

4 Ohjaus olennainen osa oppimista Ohjaus on vuorovaikutteinen työskentelymuoto, jossa keskeisimpiä periaatteita ovat yksilöllisyys, tavoitteellisuus, luottamuksellisuus ja jatkuvuus. Parhaimmillaan ohjaus jättää positiivisen kokemuksen ja kannustaa oppimaan. Tutkinnonsuorittajien ohjaustarve vaihtelee heidän lähtötasonsa ja koulutuksen tavoitteidensa mukaan. Ammatillisessa koulutuksessa olevalla aikuisopiskelijalla on yleensä työkokemusta enemmän kuin nuoremmalla ja monella on myös aikaisempi koulutus. Alanvaihtaja voi kuitenkin tarvita enemmän ohjausta kuin alalla jo työskennellyt. Ammatillinen kasvu tapahtuu jokaisella yksilölliseen tahtiin. Työyhteisö on tärkeä oppimisympäristö. Siellä opitaan muutakin kuin työtaitoja: työyhteisön jäsenenä olemista, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, työelämän pelisääntöjä, arvoja ja asenteita. Ne ovat asioita, joita voi oppia vain työssäoppien ja kokemuksia jakaen. Ammattitaidon kehittymisen kannalta työssäoppimisella ja sen laadulla on suuri merkitys. Nykyisin työssäoppimista sisältyy kaikkeen ammatilliseen koulutukseen. Erityisesti oppisopimuskoulutuksen perusta on työpaikalla oppiminen. Työpaikkaohjaaja osallistuu opiskelijan tukena oppimisen tavoitteiden täsmentämiseen sekä arviointiin. Erityisen tärkeää on opiskelijan tukeminen teorian ja käytännön yhdistämisessä, joka usein koetaan opiskelussa haasteelliseksi. Aikuinenkin tarvitsee joskus kädestä pitäen ohjaamista. Nopeasti muuttuvat työelämän vaateet haastavat uuden oppimiseen kaikilla tasoilla ja kaikissa tehtävissä. Työpaikalla oppiminen ja ammatillinen kehittyminen kuuluvat työssäolemiseen. Työpaikka on oppimisympäristö sekä työssä oleville että opiskelijoille. 4

5 Työpaikkaohjaus hyödyksi työpaikoille Työpaikkaohjaaminen on tärkeää työtä. Se kehittää ja syventää ohjaustaitojen lisäksi myös työntekijän omaa ammattitaitoa. Taidoista on hyötyä esim. uuden työntekijän perehdyttämisessä, esimiestehtävissä ja mahdollisissa omissa opinnoissa. Työssäoppijat saattavat helpottaa yritysten rekrytointivaikeuksia, joiden povataan lisääntyvän eläköitymisen kiihtyessä. Työpaikalla nähdään työssäoppimisjaksojen aikana opiskelijan potentiaali ja haluttaessa voidaan opiskelijasta rekrytoida uusi, valmiiksi perehdytetty työntekijä. Yrityksissä tämä edellyttää tietenkin rekrytointitarpeiden ennakointia. Työuraansa aloittelevalle nuorelle tai alanvaihtajalle kokeneen antama ohjaus on arvokas asia. Siinä siirtyy ns. hiljainen osaaminen. Muuten on riski, että eläköitymisen myötä paljon tärkeää osaamista siirtyy pois työelämästä. Työpaikkaohjaus edistää osaamisen säilymistä työyhteisössä ja työelämässä; nuorempi ikäpolvi tuo puolestaan uudenlaista osaamista työyhteisöön. Työpaikkaohjaukseen kannattaa panostaa. Työpaikkaohjaaja on ammattitaidon ja ammatin kehittymisen näkökulmasta tärkeä henkilö. Hänen kauttaan välittyy myös ammattiylpeys ja sen osana halu kehittää itseään ja omaa ammattialaa. Hyvät kokemukset ja positiivinen palaute ovat parasta markkinointia. Opiskelijoille työnantajien osoittama kiinnostus on hyvä motivaatiolisä opiskeluun. Koko työyhteisön sitoutuminen työssä oppimisen laadukkaaseen toteutukseen ja opiskelijan ohjaukseen ovat äärimmäisen tärkeitä työpaikkaohjaajan työn onnistumisen kannalta. Kirsti-Liisa Virta vararehtori Hyria koulutus Oy 5

6 Meillä ohjaavat kaikki Meillä on ollut työssäoppijoita monestakin oppilaitoksesta. Näkisin, että hyöty yritykselle on aika suuri. On paljon töitä, joissa tarvitaan kaksi tekijää ja kokemattomampikin työssäoppija voi työskennellä työparina. Ohjaus hoituu siinä sivussa. Neuvon ja välitän omaa osaamistani mahdollisimman paljon. On firman etu, että kaikki osaa kaikkea ja osaamisen jakaminen on tärkeää. Mitä paremmin homma toimii salissa, sitä vähemmän tulee reklamointeja asiakkailta. Meillä kaikki ohjaavat uusia harjoittelijoita. Ei ole määrättyjä pareja, vaan ohjaaja vaihtuu aina työn mukaan. Ensimmäiseksi opetellaan yleensä keräilyä, koska se on perustyö ja sitä tehdään eniten. Tietojärjestelmien käyttäminen on haastavinta. Jotkut oppivat nopeasti riippuen siitä, onko käyttänyt tietokonetta aiemmin. Vastuuta ja vaativampia tehtäviä saa kun osaaminen kehittyy. Arviointien yhteydessä annetaan palautetta edistymisestä. Kaikista oppilaitoksista kouluttajat käyvät työpaikalla, myös työhönvalmentajat jos meillä on opiskelija erityisoppilaitoksesta. Kouluttajat ja ohjaajat ovat tervetulleita jos oppilaitoksella vaan on resurssia ovat avuksi ilman muuta. Ohjausosaamista tulee yhteistyön myötä ja opiskelijan tilanne hahmottuu paremmin. Työtahti määrittelee, miten paljon voi antaa aikaa oppilaitosyhteistyölle. Meillä työpaikalla kaikilla on jo ikää ja työssäoppijoiden kautta saa nuorempaa näkökulmaa. On hyvä, että on monen ikäisiä työntekijöitä. Joskus opiskelijalta saa hyviä neuvojakin. Palautteena on sanottu, että tämmöisiä paikkoja on harvassa, että saa tehdä monipuolisesti kaikkea alaan liittyvää. Asiallinen kiitos palkitsee. Markku Laukkanen Logistep, Tuusula 6 Työvoiman tarjonnan odotetaan supistuvan nopeasti vuodesta 2010 lähtien. Väestöennusteen mukaan työikäinen väestö supistuu kaikkiaan 7 8 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Vähintään 65-vuotiaiden osuus väestöstä nousee nykyisestä 16 prosentista 26 prosenttiin vuonna Eläköityminen ja työvoimapula tulevat koettelemaan eniten kuntasektoria ja erityisesti palvelualoja. Lähde: Tilastokeskus

7 Työpaikkaohjaaja oppimisen tukena Työssäoppimista sisältyy kaikkeen ammatilliseen koulutukseen. Sen tarkoitus on madaltaa kynnystä koulutuksesta työelämään. Työssäoppimisen toteutus edellyttää, että työpaikoilla on halu tarjota työssäoppimispaikkoja sekä perehdyttää ja ohjata opiskelijoita. Motivaatio tähän syntyy erityisesti silloin, kun työpaikalla halutaan turvata osaavan henkilöstön saatavuus pitkällä tähtäimellä ja nähdään ohjausosaaminen osana ammattitaitoa, työtehtävästä riippumatta. Hyväksi työpaikkaohjaajaksi tullaan kokemuksen kautta. Samalla tavoin kun opiskelija opettelee ammattiin kuuluvia asioita työpaikalla, työpaikkaohjaaja opiskelee käytännössä ohjaamista. Molempien kehittyminen riippuu suuressa määrin yhteistyö- ja vuorovaikutustaidoista sekä omasta asennoitumisesta oppimiseen. Työpaikkaohjaajakin on kouluttaja, tietoisesti tai tiedostamattaan. Työpaikkaohjaaja tarvitsee ymmärrystä siitä, mitä oppiminen on ja mitä se edellyttää. Opiskelijoita tulee kohdella yhdenmukaisesti ja oikeudenmukaisesti. Lisäksi tarvitaan halua sekä taitoa kohdata erilaisuutta ja erilaisia tapoja omaksua ja käsitellä tietoa. Laajemmasta vinkkelistä katsoen työpaikkaohjaaja antaa oman panoksensa syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Työpaikkaohjaajille järjestetään koulutusta, jonka tavoitteena on perehdyttää työpaikkaohjaaja ammatilliseen koulutukseen, tutkinnon perusteisiin, käytännön ohjaustyöhön ja arviointiin monen muun asian ohella. Koulutukset ovat osallistujille maksuttomia. Osallistumismahdollisuuksia parantaa se, että usein koulutuksia voi suorittaa osin tai kokonaan verkko-opiskeluna. Oppiminen on vapaaehtoista ja se on myös omaehtoista. Opiskelijan näkökulmasta olisi hyvä, jos hänen ohjaajikseen valikoituisivat ohjaustyön mielekkääksi ja itselleen antoisaksi kokevat henkilöt. Uskotko, että toinen oppii? Jos et, se näkyy! 7

8 Ohjaajan rooli on antoisa lähiesimiehelle Koen työpaikkaohjaajan tehtävän jonkinlaisena kunnia- ja luottamustehtävänä Kun työpaikalleni järjestyi oppisopimuksella koulutettava opiskelija-työntekijä, tuli mietittäväksi myös työpaikkaohjaajan tarve. Koska toimin työpaikkani lähiesimiehenä, tehtävä katsottiin kuuluvaksi toimenkuvaani. Aluksi ajattelin, ettei aika ja taidot riitä. Muistin kuitenkin sen, että aikaisempi ohjauskokemus noin 10 vuotta sitten oli ollut ihan positiivinen. Nyt kun olemme päässeet kunnolla alkuun, on tunne onnistumisesta varmistunut. Koen työpaikkaohjaajan tehtävän jonkinlaisena kunnia- ja luottamustehtävänä, koska siinä punnitaan ohjaajan omaa ammattitaitoa, varmuutta ja taitoa mennä myös ohjattavan asemaan. Samalla saa uusia ideoita ja ajatuksia. Myös vanhoja käytäntöjä ja taitoja on hyvä varmistella. Ja parasta tietenkin on menestynyt ohjattava tutkintotodistus kädessään. Tähän iloon on työpaikkaohjaajan helppo yhtyä. Ritva Numminen Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri 8 Työssäoppiminen kerryttää työkokemusta, joka usein on työllistymisen edellytys. Mikäli koulutuksesta työelämään siirtymisessä on vaikeuksia, nuoret altistuvat köyhyydelle. Pohjoismaissa vuotiaiden köyhyysriski on suuri muihin EU-maihin verrattuna, vaikka otetaan huomioon nuorten saamat sosiaaliset tulonsiirrot. Suomessa yksin asuvien vuotiaiden pienituloisuusaste on yli 40 prosenttia (Tulonjakotilasto 2008).

9 Aikaa ohjaukseen aika on arvostuksen mittari Usein kuulee sanottavan, ettei ohjaukseen jää aikaa. Tällöin ohjaus miellettäneen varta vasten järjestetyiksi keskustelutuokioiksi. Kuitenkin luontevinta on ohjata käytännön työnteon yhteydessä. Ohjausvastuun jakaminen koko työyhteisölle auttaa löytämään parhaan asiantuntijan ohjaukseen. Samalla koko työyhteisö oppii ja saa tuntumaa ohjaustyön haasteisiin. Työssäoppimisen onnistumiseen vaikuttaa paljon myös se, miten työpaikoilla nähdään työssäoppijoiden merkitys ja tarpeet. Otetaanko heitä tarkoituksella työvoimaksi tasoittamaan ruuhkahuippuja tai jopa sijaisiksi vai mieluiten hiljaisempina aikoina, jolloin on mahdollisuus huolehtia hyvin sekä perehdytyksestä että ohjauksesta. Ohjaus on järkevää aikatauluttaa työpaikan hiljaisiin hetkiin. Joskus opiskelijat kokevat olevansa työntekijän roolissa mutta ilman palkkaa. Työssäoppimispaikkojen on oltava selvillä siitä, mihin he työssäoppijan ottaessaan sitoutuvat. Kun odotukset kohtaavat, tulee työssäoppimisjaksosta mielekäs kokemus molemmille osapuolille. Ohjaustilanteiden organisointi ja etenkin palautekeskusteluille varattu aika konkretisoi opiskelijalle sitä, miten tärkeänä ohjaaja noita asioita pitää. Ajasta tulee arvostuksen mittari. Työssäoppimisen aikana opiskelija muodostaa myös käsityksen työelämästä ja sen vaatimuksista. Millainen käsitys työelämästä opiskelijalle välittyy, mikäli jatkuva kiire on esteenä ohjaukselle ja palautteen annolle? Vaarana on myös, että opiskelija menee mukaan kiireeseen: käytännön työ vie ja opiskelu unohtuu. On kuitenkin työelämän etu, että työntekijät kehittävät itseään ammatillisesti ja suorittavat tutkintoja; tutkinto on tunnustus osaamisesta. Aikaa tarvitaan kiireeseen. (Eetu 6 v.) 9

10 Ohjaaminen on sekä haasteellista että palkitsevaa Minulla on ollut vuosikausia monenlaisia ohjattavia: työvoimatoimistosta lähetettyjä, oppisopimusopiskelijoita, maahanmuuttajia. Opiskelijan mukaan yritän ajatella, miten opetan ja ohjaan. En odota, että opiskelija osaa jo kaiken. Joskus olen opettanut ihan alkeista: siivousvälineet, aineet, ph-asteikot jne. Työpaikkaohjaajan rooli on laaja ja haasteellinen. Itse koen, että sekä opetan että ohjaan. On niin monenlaista oppijaa. Eri ihmiset oppivat eri tavoin ja eri tahtiin. Työelämän pelisääntöjä, sitoutumista ja vastuunottoa on myös opetettava, samoin oikeanlaista asennetta työtä kohtaan. Työpaikkaohjaajan on hyvä olla rauhallinen, pitkäjänteinen ja vastuuntuntoinen. Mietinkin aina, millä minä saan mielenkiinnon pysymään työtehtävässä. Kaikilta ei voi odottaa samaa. Se on haasteellista. Kun näen, että opiskelija menee hyvillä arvosanoilla näytöistä läpi, se tuntuu hyvältä. Hyvä palaute kannustaa ohjaajana. Kun minulle tulee uusi opiskelija, minä aina ensin suunnittelen, missä kyseistä opiskelijaa olisi parasta ohjata ja kuka milloinkin ohjaa: minä itse vai siivooja jollakin alueella. Sitten keskustelen opiskelijan kanssa, onko hän ollut alalla ja mitä on koulussa opetettu. Ohjauksessa panostetaan enemmän sellaiseen, mitä ei ole ollut koulussa sekä teorian ja käytännön kytkemiseen. Sen lisäksi vastuutan ja huolehdin, että ohjaus on jatkuvaa. Jos joku muu ohjaa, tiedustelen häneltä, miten opiskelija oppii. En koskaan vie opiskelijaa siivoojalle ja sano että pidä hyvänäs. Kyllä minä ihan paneudun ohjaukseen. Kysymyksiä salliva ilmapiiri ja oikeus ihmetellä edistävät oppimista. (Kirsti Lonka) Irja Venäläinen siivoustyönohjaaja Invalidisäätiön Järvenpään koulutuskeskus 10

11 Yksilöllisyyden huomioiminen ohjaustyössä Niiskuneiti oli löytänyt ensimmäisen rohkean krookuksen nenännipukan. Pannaan lasi sen päälle, siten se selviää kylmästä yöstä. Älä pane, sanoi Muumipeikko, se selviää paremmin, jos sillä on vähän vaikeuksia. (Tove Jansson: Taikatalvi) Ohjaustyö vaatii, että ohjattavan lähtökohdat tunnetaan. Ennakkoon sovitut tavoitteet helpottavat uuden tiedon annostelua sopivina annoksina. Hitaammin asioita omaksuva tarvitsee oppimisensa tueksi esimerkiksi työparityöskentyä ja runsaasti välitöntä palautetta. Rutinoituminen ja sen myötä onnistumisen kokemukset lisäävät motivaatiota ja uskoa oppimiseen. Poikkeamme toisistamme myös persoonallisuudenpiirteiltämme. Välittömien ja avoimien on helpompaa mennä uusiin tilanteisiin, ujoilla ja epävarmoilla sosiaaliset tilanteet vaativat totuttelua. Ohjaajalla on hyvä olla viisautta nähdä epävarmuuden ja ujouden taakse. Ujo ei tule kysyneeksi, ei tuo itseään esiin. Oma-aloitteisuuden aste saattaa alkuun olla matala. Ohjaajan tehtävä on vahvistaa ja rohkaista, tulla aluksi enemmän kuin puolitiehen vastaan. Opiskelijan oppimiseen työpaikalla vaikuttavat monet asiat: Aiemmat kokemukset työelämästä (vähäinen työkokemus, työttömyys, uusi ala tai uudentyyppiset työtehtävät) Erilaiset tavat oppia ja omaksua asioita. Yksi oppii tekemällä, toinen haluaa ensin seurata ja oppia mallista Pelko, ettei pärjää ja että kysyy tai tekee jotain tyhmää Jännittäminen vaikeuttaa oppimista ja oman osaamisen osoittamista. Keskittyminen vaikeutuu, eivätkä uudet asiat jää mieleen Erilaiset oppimisvaikeudet sekä elämäntilanteen haasteellisuus. Kaikki eivät opi samalla tavalla eivätkä samaan tahtiin. Yksityiselämän vaikeudet heijastuvat usein myös opiskeluun ja työhön. Kyky ja halu vastaanottaa ohjausta. Kyky ajatella tänään eri lailla kuin eilen erottaa viisaan itsepäisestä. (J. Steinbeck) Taitava ohjaaja saa ohjattavan yrittämään parastaan ja uskomaan itseensä. Tässä suhteessa ohjaustyö ei poikkea esimiestyöstä. 11

12 Ohjaajana minun on tärkeä muistaa, että opiskelija on itse vastuussa siitä, että opinnot etenevät Opiskelen itse jatkuvasti työn ohella, ja siten tiedän, kuinka merkittävä rooli työpaikkaohjaajalla on. Hän on opiskelijan käytettävissä oleva tukija, tuutori ja tsemppaaja. Opiskelijan henkilökohtaistamissuunnitelma ohjaa opintojen etenemistä. Sen laatiminen yhteistyössä on antoisaa; siinä oppii ohjattava ja ohjaaja. Työpaikkaohjaajan on hyvä tuntea opiskelija ja hänen työkuvansa ennalta; se auttaa ohjaamista. Ja tutun ohjaajan puoleen taas opiskelijan on helppo kääntyä. Näin mahdollistuu luottamuksellinen vuorovaikutus ja avoin dialogi opiskelijan ja ohjaajan välillä. Palautteen antaminen on haasteellista varsinkin rakentavan palautteen. Sen täytyy olla asiallista ja koskea vain opiskelua ja sen etenemistä. Ohjaajana minun on tärkeä muistaa, että opiskelija on itse vastuussa siitä, että opinnot etenevät suunnitelmien mukaisesti kohti tavoitteita. Ohjaajana toivon saavani usein väliaikatietoja opintojen etenemisestä. Näin voin heti tarttua hankaliin tilanteisiin tai asioihin, ja antaa tukea opiskelijalle. Opiskelijan täytyy uskaltaa myös kysyä ohjaajalta kaikesta opiskeluun tai työhön liittyvästä. Säännölliset, ennalta sovitut palaverit mahdollistavat tämän toteutumisen. Työpaikkaohjaajana toimiminen on ollut rikas ja kasvattava kokemus. Ohjaaminen vaatii ohjaajalta todellista sitoutumista sekä mielenkiintoa ohjaamiseen ja oppimiseen. Suosittelen sitä kaikille, jotka haluavat kehittyä omassa työssään. Ohjaamalla työpaikkaohjaaja jakaa kokemuksiaan ja siirtää ns. hiljaista tietoa opiskelijan hyväksi! Carina Einimö sis-kir.sairaanhoitaja hygieniahoitajaopiskelija Hyvinkään terveyskeskussairaala 12

13 13

14 Kulttuurien kirjoa työpaikalla Työssäoppijoina on yhä enemmän maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita. Monella on kotimaassa hankittu ammatillinen koulutus ja joskus laajakin kielitaito. Työssäoppijat ammatillisissa koulutuksissa ovat suomen kielen taidoiltaan kykeneviä työelämään. Kielitaitokin kehittyy edelleen käytännön tilanteissa. Suomalaisessa työkulttuurissa on sen sijaan usein opittavaa, eikä tässä tarkoiteta pelkästään työelämän pelisääntöjä. Maahanmuuttajan voi olla myös vaikeaa hahmottaa kaikkia mahdollisuuksia, joita esim. näyttötutkintoon sisältyy. Työpaikkaohjaajan apu on tarpeen esimerkiksi tutkinnon vaatimusten konkretisoinnissa ja ammattitaidon määrittelyssä. Kulttuuritietoisempaan kohtaamiseen Erilainen kulttuuritausta antaa usein pohtimisen aihetta työyhteisöissä. Kulttuurien kohdatessa avoimuus keskustelulle ja olemassa olevien käsitysten tarkistamiselle on tärkeää kaikille. Vuorovaikutuksen kannalta on olennaista, näkeekö ohjaaja kulttuurisen erilaisuuden riesana vai rikkautena, kykeneekö ohjaaja kohtaamaan ohjattavansa yksilönä avoimin mielin. Kohtele kaikkia ohjattavia yksilönä, älä jonkin kulttuurin edustajana. 14

15 Opitaan yhdessä - ilman ennakkoluuloja kulttuuri ja työelämä Erilainen kulttuuritausta ei tarkoita erivapauksia tai räätälöityä sääntöjä. Työelämän pelisäännöt koskevat kaikkia. Työkulttuurit voivat olla erilaisia lähtömaassa ja Suomessa. Työn ja ammattien arvostus vaihtelee eri maissa. Joissakin maissa ammatti määrittää ihmistä vahvasti ja on hänen sosiaalisen statuksensa kannalta todella tärkeä. Samankaan alan työkokemus ei takaa kriteerien mukaista osaamista Suomessa. Työnkuvat ovat usein Suomessa laajempia kuin lähtömaassa. Itseohjautuvuuteen ja oma-aloitteisuuteen ei kaikissa kulttuureissa kannusteta samaan tapaan kuin meillä. viestintä, kommunikointi: Anna aikaa pukea ajatukset sanoiksi, älä keskeytä. Käytä avoimia kysymyksiä, joihin ei voi vastata vain kyllä tai ei. Varmista ymmärtäminen kysymällä tai pyytämällä kertomaan sama asia omin sanoin Vältä suoraviivaisia tulkintoja. Myös eleiden ja ilmeiden tulkinta sekä tapakulttuuri ovat kulttuurisidonnaisia. Hyvä esimerkki on silmiin katsominen. Suomalainen tulkitsee sen rehellisyyden ja suoruuden ilmaisuksi, joissakin muissa kulttuureissa se on osoitus kunnioituksen puutteesta. Asenteet Tiedosta omat stereotypiasi ja asenteesi. Omaan kulttuuritaustaamme liittyvät arvot ja tapakulttuuri kulkevat mukanamme. Suomeen muuttavien määrä on kasvanut nopeasti lähes henkeen vuodessa. Muuttajista kolmannes on suomalaisia paluumuuttajia, seuraavaksi eniten Suomeen muuttaa virolaisia ja venäläisiä. Tulomuuton kehitystä on kuitenkin vaikea ennustaa; vuosivaihtelut ovat suuret. Tilastokeskus. 15

16 Opiskelijat arvostavat hyvää ohjausta Lähihoitajaopiskelijat : Hyvä ohjaaja on ammattitaitoinen, selkeä. Hänellä on todellista halua ohjata. Hyvä ohjaaja osaa luoda kontaktin, ei välttämättä sanallisesti. Hän tarkkailee, miten opin ja antaa palautetta sekä rohkaisee tarvittaessa. Hyvällä ohjaajalla on koordinointikykyä eikä hän jätä opiskelijaa oman onnensa nojaan, vaan osaa myös delegoida ohjausvastuuta. Eihän työvuoroja aina voi järjestellä niin, että ollaan nimetyn ohjaajan kanssa samassa vuorossa. Hyvällä ohjaajalla on avoin ja ihmisystävällinen ote elämään. Pidän siitä, että saan tehdä itse mahdollisimman paljon. Hyvä ohjaaja hyväksyy opiskelijan ja jakaa avoimesti ammattitaitoaan. Oman harjoitteluni aikana ohjaaja kulki ensin edellä ja minä perässä. Sitten teimme töitä rinta rinnan. Jakson päätteeksi ohjaajat olivat taustalla. Kyllä ohjaajistakin näkyy, ketkä ovat ohjanneet aiemmin. Kyky kohdata yksilöllisiä tarpeita vaihtelee paljonkin. 16 Aikuinenkin tarvitsee joskus kädestä pitäen ohjaamista.

17 Ohjaajat: Ohjauksella tuen opiskelijaa kaikissa mahdollisissa eteen tulevissa tilanteissa. Edustan opiskelijalle kokemusta ja ammattitaitoa. Saatavilla oleminen on tärkeintä. Haluan olla helposti lähestyttävä. Kun suhde ohjattavaan on hyvä, voi hänelle myös itse antaa rohkeammin palautetta. Ohjaajan rooliin mahtuu kaikenlaista: rinnalla kulkemista, konkretisointia, kannustamista, kuuntelua, kohtaamista, jakamista, selittämistä, palautteen antamista, joskus myös patistamista. Omien tunteiden kuuntelu on tärkeää ohjaustyössä. On osattava ohjata myös itseään. Ohjaajana mietin usein omia rajojani ja osaamistani. Ohjaustyö kytkee päälle oman usein kriittisenkin itsearvioinnin. Minulla on ollut ohjauksessa erikoisammattitutkinnon suorittajia. Heille olen ollut enemmän vertaistuki kuin ohjaaja. Olen myös saanut heiltä paljon omaan työhöni. Työpaikkaohjaajana olen rinnalla kulkija ja kokemusten jakaja. 17

18 Vuorovaikutus- ja tunnetaidot puntariin Vuorovaikutus- ja tunnetaitoja pidetään ammatillisen osaamisen ohella työelämätaidoista tärkeimpinä. Niistä riippuvat pitkälti niin työhyvinvointi ja työssäjaksaminen kuin työllistyminenkin. Työssäoppimisen sujuminen on usein kiinni siitä, miten ohjaajan ja ohjattavan vuorovaikutus toimii sekä siitä, millainen on työyhteisön tunneilmapiiri. Turvallisuuden tunne ja hyväksytyksi tulemisen kokemus ovat edellytyksiä oppimiselle. Perehdytysvaiheessa on hyvä antaa aikaa työyhteisöön ja talon tapoihin tutustumiselle. Tutustumisen myötä opiskelija uskaltaa lähestyä työtovereita, kysyä ollessaan epävarma sekä jakaa näkemyksiään ja osaamistaan työyhteisössä. Monelle aikuisellekin oman paikan löytäminen, kysyminen, ihmisten kohtaaminen ja kontaktin luominen ovat isoja haasteita. Työyhteisön kyky vastaanottaa uusia jäseniä joukkoonsa on yleensä aistittavissa jo ensi metreillä. Välittämisen kulttuuria työpaikoille Työssäoppiminen on oivallinen tilaisuus harjoittaa vuorovaikutustaitoja. Vuorovaikutustaidoista ajatellaan usein melko kapeasti eikä kaikkia niihin liittyviä kehittymistarpeita aina tiedosteta. Palkitsevan vuorovaikutuksen taustalta löytyvät halu ja taito olla vuorovaikutuksessa ja tehdä yhteistyötä muiden ihmisten kanssa. Jos ihmistä ei rakasteta, siitä tulee mörkö. (Veera 3 v.) Positiivinen sosiaalinen käyttäytyminen perustuu 1) ihmisen tuntemaan mielenkiintoon toista ihmistä kohtaan, 2) toisen huomioon ottoon, 3) kykyyn ratkoa ristiriitoja sekä 4) konkreettiseen auttamiseen. 18

19 Kohdataan toisemme reilusti ja rakentavasti Puheeksi ottaminen ja hankalat tilanteet Työpaikkaohjaajalle puheeksi ottaminen on erityisen haasteellista muun muassa kun ohjaajan ja ohjattavan välille on hiipinyt luottamuspula ohjattava ei ole itse tietoinen käytöksensä epäsopivuudesta ohjattavan asenne on epäkypsä ohjattavan ulkoinen olemus ei ole työhön sopiva ns. henkilökemiat eivät toimi näkemykset ammattietiikan mukaisesta toiminnasta ovat erilaiset. Kun on puututtava asiaan, joka koskee ohjattavan persoonaa, tuntuu puheeksi ottaminen erityisen vaikealta. Jos otan puheeksi, mitä minusta ajatellaan? Asiaan tarttumisen esteenä voi olla konfliktin pelko tai se, ettei konfliktin tai mahdollisen kriittisen palautteen jälkeistä pahaa oloa halua kohdata. Ohjaaja on kuitenkin vastuussa vain antamastaan palautteesta, mutta ei niistä tunteista, joita palaute aiheuttaa. Työpaikkaohjaajan ei tarvitse häivyttää persoonallisuuttaan tai tukahduttaa tunteitaan, mutta ammatillisuutta häneltä toki voi odottaa. Toisaalta myös opiskelijan voi olla vaikea ottaa puheeksi häntä kiusaavia asioita, kuten epätasa-arvoista kohtelua tai työpaikalla kohdattuja liiallisia odotuksia. Arviointi aiheuttaa monelle lisäpaineita. Tyytymättömyys ja motivaation lasku saattavat näyttäytyä mm. perusteettomina poissaoloina työstä. Rakentavan palautteen antamisen ja vastaanottamisen taidoissa emme koskaan ole täysinoppineita. Keskeinen osa työkyvystä liittyy osaamiseen. Osaaminen ei ole vain sitä, miten hyvin työntekijä selviytyy päivittäisistä töistään, vaan myös sitä, millaisen panoksen hän pystyy antamaan omien töidensä sekä koko työyhteisön toiminnan kehittämiseen. Lähde: 19

20 Sukupuoleen katsomatta Työministeriön raportin (2002) mukaan koulutusalojen ja työelämän ammattien sukupuolen mukainen kahtiajakautuminen naisten ja miesten töihin on Suomessa EU-maiden korkein. Nykyään rohkaistaan naisia hakeutumaan miesten aloille ja miehiä naisvaltaisille aloille. Kokeiluluonteisesti miehiä on koulutettu hoiva-alalle jopa omissa ryhmissään - mahdollisuuden on ajateltu rohkaisevan hakeutumaan koulutukseen ilman pelkoa joutumisesta silmätikuksi naisvaltaisissa ryhmissä. Teknisillä aloilla naisia on opiskelemassa perinteisiin miesten ammatteihin. Ohjaustyössä tarvitaan herkkyyttä tunnistaa usein tiedostamattomia tekijöitä, jotka vaikuttavat suhtautumisessa miehiin ja naisiin. Yleistysten tekoa on syytä varoa, mutta joitakin näkökohtia ohjaajan on hyvä omassa ohjaustyössään pohtia: Muuttuvatko odotukseni tai toimintatapani, kun ohjattava onkin alalla vähemmistönä olevaa sukupuolta? Valikoituvatko tietyt työt miehille tai naisille sukupuoleen perustuvien ennakko-oletusten perusteella? Onko nainen miesvaltaisella alalla jätkä ja mies naisvaltaisella alalla pehmo? Tiedostanko omat sukupuolistereotypiani? Naiset pohtivat ja kielellistävät asioita entä mies? Eikö hänen tarvitse edes yrittää? Vaikuttaako sukupuoli palautteenannossa ja arviointitilanteissa? Pyrkivätkö työssäoppijat hyötymään sukupuolestaan ja miten siihen pitäisi ohjauksessa suhtautua? Millainen on työyhteisössä vallitseva asenneilmasto? Onko naisilla miesvaltaisilla aloilla ja päinvastoin vaikeuksia tulla hyväksytyksi alalle vakavissaan aikovina? Ovatko motiivit tehdä työtä erilaiset? Näkyykö sukupuoli tavoitteiden asettelussa? Rohkaistaanko miehiä asettamaan tavoitteitaan korkeammalle? Osa haluaa väittää, ettei sukupuolella ole lainkaan merkitystä onko se tosiaan mahdollista? 20

21 21

22 Sukupuolesta ei tarvitse tehdä numeroa Työntekijät eivät tehneet numeroa siitä, että olin mies päiväkodissa. Lapsille asia oli yhdentekevä ainakaan minä en huomannut eroja tyttöjen ja poikien suhtautumisessa. Itselleni oli tärkeää, että työpaikalla ymmärrettiin minun olevan oppimassa. Olisi ollut stressaavaa kohdata odotuksia, joita ei vielä pysty täyttämään. Hoiva-ala on ala, jossa opiskelijalle on annettava aikaa kasvaa tehtävään. Ohjaajan merkitys onkin tosi suuri, samoin työkavereiden. He vetivät ohjaajan kanssa samaa linjaa: kysyttäessä vastattiin, ei tyrkytetty, pikkuhiljaa sain vastuuta enemmän ja samalla tilaa omalle ajattelulle ja ongelmanratkaisulle. Opiskelijana minulta odotettiin kyselyä, ihmettelyä, omien ajatusten jakamista ja osallistumista työyhteisön yhteisiin toimintoihin. Se sitoutti myös työyhteisöön. Huomasin, että lyhytkin työssäoppimisjakso voi olla emotionaalisesti tärkeä. Työpaikan ihmisiin kiintyy ja poislähtö voi olla haikea. Kari, lähihoitajaopiskelija En töissä huomannut, että olisi ollut erilaista olla mies naisvaltaisella alalla. Olisi ehkä hyvä jos työssäoppimisen arviointiin osallistuisi sekä miehiä että naisia. Joitakin asioita nähdään kuitenkin vähän eri tavoin Ville, lähihoitajaopiskelija Välillä joku on ihmetellyt, mitä minä teen hitsausmaski päässä, kun en ole iso ja karvainen. Itse en ole kokenut oloani oudoksi miesvaltaisella alalla. Oma kiinnostus on aina ollut käsillä tekemiseen ja tekniikkaan. Koulutuksessa olen ollut tasa-arvoinen, vaikka kyllä sukupuoltaan voisi halutessaan hyödyntääkin. Avuliaita miehiä kun ympärillä riittää. Itselleni yritän todistaa, että osaan asiat ja vielä hiukan paremmin kuin muut...siinä se varmaan lähinnä näkyy, että olen nainen miesvaltaisella alalla. Outi, koneistajaopiskelija 22

23 Arvostelusta arviointiin ja arviointitaitojen kehittämiseen Arviointi on asia, josta kokeneetkin työpaikkaohjaajat pyytävät koulutusta. Työpaikkaohjaajat ja opiskelijat kokevat arvioinnin vaikeaksi. Arviointi ei kuitenkaan ole työpaikkaohjaajan keskeisin tehtävä, eikä missään tapauksessa hänen yksinoikeutensa. Opiskelijan näkökulmasta ei ole vähäpätöinen asia, miten arviointitietoa kootaan. Arviointitapojen pitäisi olla etukäteen opiskelijalle selviä: miten ja kuinka usein arvioidaan, ketkä arviointiin osallistuvat ja ennen muuta: mitä arvioidaan. Yhteisymmärrys arviointiin vaikuttavista asioista tulee olla kaikilla arviointiin osallistuvilla. Arvioinnista ei tule turhia paineita, kun työssäoppimisen aikana panostetaan etenkin opiskelijan itsearviointitaitojen kehittymiseen. Opiskelijalle on hyvä painottaa sitä, ettei arviointi ole vallankäyttöä, vaan väline ammatillisen kehittymisen seurantaan. Se antaa palautetta siitä, missä mennään ja sen avulla pitää voida tarkistaa omia tavoitteita realistisempaan tai kunnianhimoisempaan suuntaan. Keskeistä on, että arviointi perustuu tutkintojen perusteissa oleviin kriteereihin ja kaikki asianosaiset tietävät, mitä arvioidaan ja miksi. Työssäoppimisen arvioinnissa arvioidaan työssäoppimisjaksolle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Tavoitteet kukin opiskelija asettaa itselleen työssäoppimisen suunnitelmassa. Tutkinnon ammattitaitovaatimusten ja arviointikriteerien on oltava tiedossa niin opiskelijalla kuin ohjaajallakin. 23

24 Kehitetään yhdessä arviointikulttuuria Arvioinnissa jos missä vuorovaikutustaidot korostuvat. Pitää olla tahto ymmärtää toista, löytää yhteinen kieli. Arviointikriteerejä saatetaan tulkita eri tavoin, sillä kieli ei ole koskaan yksiselitteistä. Työssäoppimisen arviointiaika oli sovittu jakson puoliväliin. Ohjaaja laittoi ilmoitustaululle viestin siitä tiedoksi myös muille työkavereille. En ihan tarkkaan tienny, mitä keskustelussa oli tarkoitus käsitellä. Joku arvostelulappu kiersi muilla. Minulle ei kerrottu mitään. Kun tapaamisaamu oli käsillä, minulla oli vatsa niin kipeä, etten pystynyt menemään töihin ollenkaan. Krisse, lähihoitajaopiskelija Opiskelijan kokemus paljastaa, että arviointi edelleen koetaan arvosteluna. Opiskelijan näkökulmasta katsoen olisi tärkeää aikaansaada muutos arviointikulttuuriin. Ei ole olemassa mitään syytä syrjäyttää opiskelijaa arvioinnista. On ammatillisesti kehittävää, mikäli opiskelija kokoaa arviointitiedon itse esimerkiksi arviointilomakkeeseen. Rakentava palaute on kaikkien arviointiin osallistuvien kyettävä tuomaan esiin suoraan arvioitavalle. Se on haaste vuorovaikutustaidoille, mutta se on myös reilua. Arviointitietoa kannattaa koota useasta lähteestä. 24

25 Tärkeää muistaa Omat arvot ja asenteet vaikuttavat arviointiin. Hyvä työssäoppimisen arvosana ei ole palkkaa ilmaisesta työstä Riittävä mutta ei liiallinen itsekriittisyys: Onko kaikkia arvioinnin kohteena olevia asioita voitu harjoitella ja tehdä työssäoppimispaikassa? Onko opiskelija ollut tietoinen siitä, mitä häneltä odotetaan? Opiskelija on arvioijana tasa-arvoisessa asemassa. Ohjattavan itsearviointitaitojen kehittymisessä näkyy hänen ammatillinen kasvunsa. Pohdi, miten annat opiskelijan ulkoisen olemuksen vaikuttaa arviointiin Se on niin hyvä tyyppi! Mutta osaako hyvä tyyppi asiat, jotka hänen kuuluisi osata? Älä anna sukupuolen vaikuttaa arviointiin vahvistavasti tai lieventävästi Arviointi on tuskin koskaan täysin objektiivista, mutta avointa se voi olla. 25

26 Opiskelija oivalsi kypsällä tavalla asianmukaisen kohtaamisen merkityksen Muistan opiskelijan, jota ehdin ohjata osastolla runsaat kuusi viikkoa ennen jakson keskeyttämistä. Opiskelija oli kiinnostunut erityisesti psykiatrisesta hoito- ja kuntoutustyöstä. Hän osoitti mielenkiintoa hoitosuhteen luomiseen ja syventämiseen vastuupotilaan kanssa ja pyrki perehtymään potilaan anamneesiin, nykytilanteeseen ja jatkohoitomahdollisuuksiin kattavasti. Opiskelija oli etukäteen tutustunut psykiatriseen ammattikirjallisuuteen ja hänellä oli vankat perustiedot osastolla yleisimmin tavattavista sairausryhmistä. Opiskelijasta välittyi kaikkiaan varsin paneutuva ja pohdiskeleva kokonaiskuva. Hän osoitti myös olevansa luotettava, täsmällinen ja oppimishaluinen. Opiskelija pyrki kehittämään itsessään ammattimaista kykyä asettua viranomaisasemaan potilaisiin nähden, menettämättä persoonallista, tasa-arvoista lähestymistapaansa ja inhimillistä otettaan hoitotyöhön. Tällä kertaa etäisyys-läheisyysakselin säätely ei ohjaajan opastuksessakaan onnistunut ihanteellisesti. Opiskelija kävi ohjauskeskusteluissa läpi tuntemuksiaan siitä, miten potilaat ongelmineen vaikuttivat häneen niin voimakkaasti, että vastatunteet lopulta alkoivat häiritä mielekkään hoitosuhteen ylläpitoa. Huolimatta siitä, että opiskelija oivalsi kypsällä tavalla asianmukaisen kohtaamisen merkityksen potilaan kuntoutumisprosessia edistävänä tekijänä, ei hän käytännön tasolla onnistunut jäsentämään tilannetta tyydyttävällä tavalla. Hän osoitti kuitenkin ammatillisuutta arvioidessaan oma-aloitteisesti, että jakson suorittaminen loppuun tällä osastolla ei olisi hänen itsensä eikä potilaiden kannalta välttämättä rakentava ajatus. Yhteistuumin päädyttiin harjoittelujakson keskeyttämiseen. Opiskelija ehti kuitenkin kuuden viikon aikana saada osastolta käyttökelpoisia eväitä jatkoa varten. Jaakop Jaatti ts. apulaisosastonhoitaja Kellokosken sairaala 26

27 Olemme sitä, mitä toistuvasti teemme. Erinomaisuus ei siis ole teko, vaan tapa. (Aristoteles) 27

28 Me kaikki tarvitsemme palautetta Oppimisen kannalta kaikenlainen palaute on tarpeellista: myönteinen, rakentava, korjaava. Jos palautteella ei korjata vääränlaista toimintaa, kuinka voi tapahtua oppimista? Palautteen tarkoitus ei ole nolata osoita siis tilannetajua. Älä turhaudu, jos antamasi palaute ei tuota heti tulosta. Hyviksi havaittuja palautteen antamisen periaatteita ovat mm. tuo esiin ensimmäiseksi myönteiset asiat ota esiin yksi korjattava asia kerrallaan perustele, miksi asia tai toimintatapa vaatii korjausta 28

29 Keskeytyminen ei ole katastrofi Ootko pahassa paikassa? Ongelmatilanteita ei tarvitse ratkoa yksin. Oppilaitoksesta löytyy tukea niin työpaikkaohjaajalle kuin opiskelijallekin. Ohjausvastuuta voi jakaa ja siirtää tarpeen ja omien voimavarojenkin mukaan. Joskus työssäoppiminen päädytään eri syistä johtuen keskeyttämään. Keskeyttämistä ei tarvitse tulkita epäonnistumisen kokemukseksi. On huomattava, että perustellut ja oikea-aikaiset ratkaisut ovat opiskelijan etu. työssäoppimispaikan vaihtuminen antaa opiskelijalle mahdollisuuden nollata tilanne ja ottaa opiksi saamastaan palautteesta. Verkostoidu kokemusten vaihtaminen ohjauksesta rikastuttaa. Tutkintotilaisuudet työpaikoilla Tutkintotilaisuus tehdään usein työssäoppimispaikassa. Tutkintotilaisuuden arviointi ja työssäoppimisen arviointi on pidettävä erillään. Työpaikkaohjaaja on jäävi arvioimaan oman ohjattavansa tutkintotilaisuutta. Myös tutkintotilaisuuden arviointiin on tarjolla oppilaitosten järjestämää koulutusta. 29

30 Tietoa työssäoppimisesta innokkaille lisätiedon hamuajille: Mielonen A., Raulahti A. Aikuinen työssäoppijana. Opas ohjaukseen. Koulutuskeskus Salpaus. Taloudellisen tiedotustoimiston TAT:n julkaisuja Työssäoppimisen opas työpaikalle Työssäoppimisen ohjaus ja arviointi työpaikalla Hyvä työssäoppimispaikka itsearviointimalli yrityksille Minä työpaikkaohjaajana tavoitteena hyvä ohjaus Hoidetaanko homma hyvin? Opiskelijoiden kokemuksia työssäoppimisesta Maahanmuuttajat työpaikoilla Vieraita työssä: Työelämän etnistyvä eriarvoisuus. toim. Sirpa Wrede & Camilla Nordberg. Palmenia Helsingin yliopisto. Maahanmuuttajat työpaikalla. Opas monikulttuurisiin kohtaamisiin. Osuma projektin julkaisu. Tasa-arvo työelämässä Ukko akan töissä. Askeleita hoitotyön tasa-arvoon. Toim. Kirsikka Arkimies. SoteMies projektin loppuraportti. Erilaisuus sallittu. Perehdymme monimuotoisuuteen. Petmo-hankkeen (ESR) julkaisu. käsikirja työhön perehdyttäjille ja työyhteisöille. Alho L, Viitamaa-Tervonen O, Juuti P. : Mahmoud, Mertsi ja Maija Monimuotoinen työyhteisö ja syrjimätön arki. Edita Julkaisija: SAK, EK, STTK ja AKAVA

31 Julkaisija: Hyria koulutus Ulkoasu: Intro Design

32 Kehitetään työssäoppimisen laatua yhdessä.

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi?

TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi? Sinustako TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi? Mitä työnantajan on hyvä tietää työpaikkakouluttajan tehtävästä oppisopimuskoulutuksessa? Mitä nuoren työpaikkakouluttajan valinnassa tulisi ottaa huomioon?

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi 1 Jyväskylän oppisopimuskeskus HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA SUUNNITTELU OPPISOPIMUSKOULUTUS PÄHKINÄNKUORESSA TYÖSSÄ OPPIMINEN JA OHJAAMINEN

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yhdessä hankkeen tavoitteet Porvoon Ammattiopistossa Läpäisyn tehostaminen

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Enemmän työhyvinvointia

Enemmän työhyvinvointia Enemmän työhyvinvointia Helmiä työhyvinvoinnin kehittämiseen ENEMMÄN TYÖHYVINVOINTIA Helmiä työhyvinvoinnin kehittämiseen E N E M M Ä N O S A A M I S T A 1 Monimuotoisuus erilainen työntekijä uhka vai

Lisätiedot

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Seija Eskola Julkaisun tarkoitus Tämä materiaali on tarkoitettu

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Oppisopimusopiskelijan arviointi työpaikalla

Oppisopimusopiskelijan arviointi työpaikalla OPPISOPIMUS Oppisopimusopiskelijan arviointi työpaikalla Palaute jokapäiväisessä työssä Työssä oppimisen arviointi - työpaikkakouluttaja Tutkinnon suorittaminen Aikuisilla tutkintotilaisuudet Nuorilla

Lisätiedot

ARVIOINTI MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUKSESSA (Henkilökohtaistaminen) Ulla Viskari-Lippojoki 20.3.2009.

ARVIOINTI MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUKSESSA (Henkilökohtaistaminen) Ulla Viskari-Lippojoki 20.3.2009. ARVIOINTI MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUKSESSA (Henkilökohtaistaminen) Ulla Viskari-Lippojoki 20.3.2009. HENKILÖKOHTAISTAMINEN YHTEISTOIMINNALLISUUTTA; Tutkintoon hakeutuvan /suorittajan kanssa Tutkintovastaavan/tutkinnon

Lisätiedot

Nuorten oppisopimus rekrytointikanava ja ammattitaidon kasvattaja. Tarja Saaren- Seppälä, FT 26.3.2015

Nuorten oppisopimus rekrytointikanava ja ammattitaidon kasvattaja. Tarja Saaren- Seppälä, FT 26.3.2015 Nuorten oppisopimus rekrytointikanava ja ammattitaidon kasvattaja Tarja Saaren- Seppälä, FT 26.3.2015 SAIRAALAN PUHTAANAPITO JA VÄLINEHUOLTOPALVELUT Korkean hygieniatason takaavia tilojen puhtaanapitopalveluja,

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Ohjauksen palvelutuokiot Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! projektit

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Susanna Kosonen Projektipäällikkö Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso-hanke Keuda Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso OPPISOPIMUS Ennakkojaksolta valmiuksia

Lisätiedot

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki 11.02.2010 Miika Keijonen 12.2.2010 1 Monimuotoisuus työpaikalla 12.2.2010 2 Monimuotoinen työyhteisö Monimuotoisuutta kunnioittavassa työyhteisössä

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ ARVIOINNIN PERUSLÄHTÖKOHTIA Arviointikriteerit ovat kirjalliset, jotka toimitetaan työpaikalle Arvioinnin perustana on aina etukäteen sovitut tavoitteet Arvioinnin

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas

Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas Opiskelen näyttötutkintona... Opiskelen ammatillisena peruskoulutuksena......haluan oppia työssä ammattiin, tarvitsen ohjausta. 2 Sisältö 1. Mitä työssäoppiminen

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN PROGRADU-TUTKIELMA Kysely tehty lukuvuonna 2009-2010 Vastauksia tuli 34 kappaletta, kysely lähetettiin 124 henkilölle Menossa siinä vaiheessa kokeiluvaiheen viimeinen

Lisätiedot

Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli

Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli Tekemällä oppii projektin loppuseminaari Oppimisen onni ja opinnollistaminen 12.11.2013 Sirpa Rintala Opinnollistaminen Työpaikkakohtainen Kaksisuuntainen

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Tehtäväkirja ryhmänohjaajien ja TOP-jaksoja ohjaavien opettajien tunneille opintojen eri vaiheissa.

Tehtäväkirja ryhmänohjaajien ja TOP-jaksoja ohjaavien opettajien tunneille opintojen eri vaiheissa. Tehtäväkirja ryhmänohjaajien ja TOP-jaksoja ohjaavien opettajien tunneille opintojen eri vaiheissa. Sisältää tehtäviä seuraavista aiheista: PerusKOODI Oma ala ja opiskelu Omaan alaan perehtyminen Millaista

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Näyttötutkinnossa osaamista osoitetaan ja arvioidaan tutkintotilaisuudessa tutkinnonsuorittajan henkilökohtaisen tutkintosuunnitelman mukaisesti

Näyttötutkinnossa osaamista osoitetaan ja arvioidaan tutkintotilaisuudessa tutkinnonsuorittajan henkilökohtaisen tutkintosuunnitelman mukaisesti TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU NÄYTTÖTUTKINNOISSA/ARVIOINTI VAIHE 1. Näyttötutkinnossa osaamista osoitetaan ja arvioidaan tutkintotilaisuudessa tutkinnonsuorittajan henkilökohtaisen tutkintosuunnitelman

Lisätiedot

MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos. www.facebook.com/mercuria.fi

MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos. www.facebook.com/mercuria.fi MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos www.facebook.com/mercuria.fi FAKTAA MERCURIASTA sijaitsee Länsi-Vantaalla Martinlaaksossa hyvien kulkuyhteyksien päässä perustettu vuonna 1908 omistajina Vantaan

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Kurkistus oppimis- sekä taito- ja osaamiskäsityksiimme Millaisessa kontekstissa opetamme?

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Ekvaopettajien työpaikkaohjaajakoulutus 2013

Ekvaopettajien työpaikkaohjaajakoulutus 2013 Tuula Ritvanen 2013 Ekvaopettajien työpaikkaohjaajakoulutus 2013 Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja saa valmiuksia toimia työssäoppimisen ohjaajana ja arvioida opiskelijan ammattiosaamisen näyttöjä

Lisätiedot

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Yleisopas Suomi IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Sisältö 1 Yleistietoutta työssäoppimisesta... 3 2 Osapuolten

Lisätiedot

ARVIOINTI JA PALAUTTEEN ANTO

ARVIOINTI JA PALAUTTEEN ANTO ARVIOINTI JA PALAUTTEEN ANTO Ihminen joka ei tee virheitä, ei tee yleensä mitään muutakaan oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen 15.10.2013 ONNISTUNEEN OHJAUKSEN EDELLYTYKSET Tavoitteet Ohjauksen perustana

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Tilinpäätöskirjaukset ja yrityksen verotus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija kirjaa tilikaudelle kuuluvat tulot ja menot sekä tuottaa viralliset

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

ADR- SEMINAARI 2012. Oppilaitoksen ja kuljetusalan yhteistyö. Aikuiskoulutuspäällikkö Arto Kähkönen Lapin ammattiopisto 11.5.2012. www.lao.

ADR- SEMINAARI 2012. Oppilaitoksen ja kuljetusalan yhteistyö. Aikuiskoulutuspäällikkö Arto Kähkönen Lapin ammattiopisto 11.5.2012. www.lao. ADR- SEMINAARI 2012 Oppilaitoksen ja kuljetusalan yhteistyö Aikuiskoulutuspäällikkö Arto Kähkönen Lapin ammattiopisto 11.5.2012 Oppilaitoksen ja kuljetusalan yhteistyö Esityksen sisältö: - Toimiiko yhteistyö?

Lisätiedot

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin Oppimistulosten arvioinnin kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Erja Kotimäki projektipäällikkö SOTE JÄRKEVÄ -projekti Projektissa kehitetään lähihoitajakoulutukseen soveltuva, näyttöjärjestelmään yhdistetty

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1 Liite 2 Työssäoppimisen alueellisen yhteistyösopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan tällä

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy Vuorovaikutustaidot työnhaussa Paritehtävä Esittele itsesi ja ammatillinen osaamisesi vasemmalla puolella istuvalle vierustoverillesi Aikaa 2 min Paritehtävä Esittele (uusi tuttavuus) äskeinen toverisi

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 Päivi Kalliokoski, projektipäällikkö paivi.kalliokoski@omnia.fi Haasteet - lähtötilanne Työpaikalla tapahtuva koulutus

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan

Lisätiedot

Työssäoppiminen, sen ohjaus ja arviointi oppisopimuksella kohti näyttötutkintoa. Työpaikkaohjaajan koulutus (1,5 osp)

Työssäoppiminen, sen ohjaus ja arviointi oppisopimuksella kohti näyttötutkintoa. Työpaikkaohjaajan koulutus (1,5 osp) Työssäoppiminen, sen ohjaus ja arviointi oppisopimuksella kohti näyttötutkintoa Työpaikkaohjaajan koulutus (1,5 osp) SISÄLTÖ 1) Oppiminen, osaaminen, ohjaus ja arviointi Oppimalla saavutetaan tutkinnon

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot