SE NYT VAAN ON TYHMÄÄ LUOTTAA LIIKAA ASIANTUNTIJOIDEN MALLITARINAT NARSISTIEN KUMPPANEISTA. Jenni Kangasmäki Pro gradu -tutkielma Sosiaalipsykologia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SE NYT VAAN ON TYHMÄÄ LUOTTAA LIIKAA ASIANTUNTIJOIDEN MALLITARINAT NARSISTIEN KUMPPANEISTA. Jenni Kangasmäki Pro gradu -tutkielma Sosiaalipsykologia"

Transkriptio

1 SE NYT VAAN ON TYHMÄÄ LUOTTAA LIIKAA ASIANTUNTIJOIDEN MALLITARINAT NARSISTIEN KUMPPANEISTA Jenni Kangasmäki Pro gradu -tutkielma Sosiaalipsykologia Tampereen Yliopisto Sosiaalitutkimuksen laitos Syksy 2010

2 Purin itseäin kieleen En voinut tehdä muutakaan Ajatus sopimaton Piti tukahduttaa edes jotenkin Pahoittelut ei auttaisi jälkeenpäin Sun ymmärrys ei riittäis kuitenkaan Erittäin hyvin tiedän Sun on aina oltava oikeessa Useimmiten en jaksa Väitellä sua vastaan vaikka haluisin Sä et oppisi virheistäsi kuitenkaan Etenkään kun et niitä huomaa Näe minut tässä, sitä toivoisin Samat tarpeet lienee muillakin Teet minusta liian pelokkaan Vaikka se on täysin turhaa Sinun tahtosi ei oo yhteinen Oon vielä toistaiseksi eri ihminen Teet minusta liian varovaisen Jotenkin lamaantuneen Miten tasoihin tullaan Miten pidetään puoliaan Jos toinen on ilmaa Ja toinen mielestään aina oikeessa Sä et kuule minua kuitenkaan Vaikka minussa kaikki sinulle huutaa Näe minut tässä, sitä toivoisin Samat tarpeet lienee muillakin Teet minusta liian pelokkaan Se on jotenkin halpaa Sinun tahtosi ei oo yhteinen Oon vielä toistaiseksi eri ihminen Teet minusta liian varovaisen Jotenkin lamaantuneen Irina Näe minut tässä

3 TAMPEREEN YLIOPISTO Sosiaalitutkimuksen laitos JENNI KANGASMÄKI: Se nyt vaan on tyhmää luottaa liikaa Asiantuntijoiden mallitarinat narsistien kumppaneista. Pro gradu -tutkielma, 125 s. Sosiaalipsykologia Syksy 2010 Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään minkälaista mallitarinaa asiantuntijat luovat narsistien kumppaneista mediassa. Asiantuntijaksi tutkimuksessa määriteltiin henkilö joka on ammattinsa tai koulutuksensa vuoksi perehtynyt narsismiin. Tutkimusaineistona toimi 10 lehtiartikkelia, 3 Internetartikkelia, televisiohaastattelu sekä 55 sivua kirjasta Naimisissa narsistin kanssa. Tutkimuksen metodologisina valintoina toimivat sosiaalinen konstruktionismi sekä narratiivisuus. Lähtökohtana pidettiin ajatusta todellisuuden sosiaalisesti rakentuneesta luonteesta sekä ihmisten taipumuksesta hallita elämään tarinoiden avulla. Medialla nähtiin myös olevan suuri merkitys mallitarinoiden luomisessa ja ylläpidossa. Varsinaisena analyysivälineenä toimi Van Langenhoven ja Harrén positiointiteoria (1999). Positiointiteoriaan kuuluvan positiointikolmion avulla aineistosta etsittiin kumppaneita kuvaavat positiot ja niihin liittyvät mallitarinat. Asiantuntijoiden havaittiin luovan kahta erilaista mallitarinaa narsistien kumppaneista. Uhriksi suostujan mallitarinalle oli tyypillistä määritellä kumppani sekä parisuhde narsistista ja hänen häiriöstään käsin. Kumppanin toiminta (tai toimimattomuus) nähtiin tällöin peilautuvan narsistin toimintaan. Narsisti kuvattiin pitkälti psykoanalyyttisesta näkökulmasta käsin, jolloin hänen kuvailtiin olevan äärimmäisen julma ja väkivaltainen kumppaniaan kohtaan. Tällöin kumppanin osaksi muodostui uhrin positio. Kumppani omaa suhteessa kuitenkin myös aktiivista toimintaa, hän suostuu uhriksi. Mallitarinan luonne on varoittava ja normatiivinen. Poikkeavan tarpeiden tyydyttäjän mallitarina määritteli kumppania ja parisuhdetta kumppanin piirteiden kautta. Mallitarina piirtää kuvaa kumppanista, joka on ollut normaalista poikkeava jo ennen parisuhdetta. Poikkeavuudet puolestaan synnyttävät kumppanissa erilaisia tarpeita, joita hän tyydyttää suhteessa narsistin kanssa. Mallitarina voidaan nähdä joko kumppania patologisoivana tai emansipoivana tarinana, jolloin se antaa välineitä kumppaneiden itsetutkiskeluun. Mallitarinat muodostavat yleistä mielipidettä kumppaneista, jolloin heidät voidaan nähdä joko narsistien uhreina ja/tai poikkeavina. Median tarinat vaikuttavat kumppaneiden sisäisiin tarinoihin ja ne voivat toimia ainoina tietolähteinä narsistin kontrollissa. Mallitarinoilla voidaan katsoa olevan vaikutusta myös auttamiskäytäntöihin. Keskityttäessä kuvailemaan narsistin sijaan kumppanin poikkeavuutta siirretään katse pois itse ongelmasta eli narsismista ja parisuhdeväkivallasta. Kumppanien hakeutuminen avun piiriin saattaa myös vaikeutua, jos heidän kuvaillaan olevan osittain syyllisiä omaan tilaansa. Asiasanat: Narsismi, psykoanalyysi, parisuhde, väkivalta, mallitarina

4 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO AIHEESEEN LIITTYVÄÄ AIKAISEMPAA TUTKIMUSTA TUTKIMUSKYSYMYS TUTKIMUKSEN TEOREETTINEN VIITEKEHYS NARSISMI Narsismin määrittely Sosiologinen määrittely Psykoanalyyttinen määrittely Narsismiin rinnastuvista käsitteistä Narsistisen häiriön syntysyitä psykoanalyyttisen teorian mukaisesti Narsismi varhaislapsuuden häiriönä Narsismi myöhempänä lapsuuden vauriona Ohut- ja paksunahkainen narsisti Narsistin sosiaaliset suhteet PARISUHTEESSA VÄKIVALTAISEN KUMPPANIN KANSSA Kontekstin huomioimisen tärkeydestä Parisuhdeväkivalta väkivallan erityismuotona Parisuhdeväkivallan eri muodot Parisuhdeväkivallan selitysmalleja Näkökulmia kumppanin toimintaan väkivaltaisessa parisuhteessa Aktiivisen toimijuuden vaade Auttajien näkökulmia väkivallan kohteista Vallitsevia käsityksiä ihanteellisesta parisuhteesta KULTTUURISET MALLITARINAT Mallitarinan käsite Mallitarinoiden käytännön esimerkkejä Media mallitarinoiden luojana, ylläpitäjänä ja heijastelijana TUTKIMUKSEN METODOLOGISET LÄHTÖKOHDAT Sosiaalinen konstruktionismi Narratiivisuus... 49

5 5.3 Positiointiteoria Positiointi Mallitarina Sosiaalinen teko Itsen ja toisten positiointi TUTKIMUSAINEISTO JA SEN ANALYSOINTI Aineisto Artikkelit Haastattelu Kirja Tutkimuksen luotettavuudesta ja eettisyydestä Luotettavuus Eettisyys Aineiston analyysin eteneminen TUTKIMUSTULOKSET: MALLITARINAT Uhriksi suostujan mallitarina Uhrin positio Suostujan positio Poikkeavan tarpeiden tyydyttäjän mallitarina Poikkeavan positio Tarpeiden tyydyttäjän positio Mallitarinoiden suhde toisiinsa Mallitarinoiden yhteenveto ja tarkastelu Uhriksi suostujan mallitarina Poikkeavan tarpeiden tyydyttäjän mallitarina LOPUKSI LÄHDELUETTELO

6 1 JOHDANTO Mediassa on jo pidemmän aikaa esitelty laajasti ilmiötä nimeltä narsismi. Käsite on liitetty kuvaamaan henkilöitä, joille on ominaista valtaväestöstä poikkeava käyttäytyminen kuten itserakkaus sekä välinpitämättömyys toisten ihmisten tunteista. Narsisteja on voitu löytää niin työpaikalta, suvusta kuin parisuhteestakin. Naistenlehtien sivuilta on voitu lukea henkilöiden kokemuksia siitä, minkälaista on olla naimisissa narsistin kanssa tai millaista on ollut kasvaa perheessä, jossa äiti on ollut narsisti. Televisiossa aihetta on myös käsitelty 1 ja teema on tuttu myös erilaisista elokuvista 2, joissa narsistista on käytetty myös nimitystä psykopaatti. On puhuttu jopa yhteiskuntamme olevan narsistinen, sillä kilpailun lisääntyessä oman edun tavoittelu menee muiden ihmisten huomioimisen edelle. Itse kiinnostuin narsismista jo vuonna 2008 tehdessäni siitä kandidaatintutkielmani. Tällöin sain ajatuksen tutkia narsismia parisuhteen näkökulmasta katsottuna. Minua kiinnosti silloin tietää miten narsistien entiset kumppanit kuvailivat suhdettaan narsistin kanssa. Halusin tällöin päästä ikään kuin ilmiön ytimeen ja tutkia ihmisiä, jotka todella ovat olleet läheisissä tekemisissä narsistin kanssa. Kahvipöytäkeskusteluja sekä esimerkiksi Internetin keskustelupalstoja seuratessani tuntui nimittäin siltä, että miltei mistä tahansa parisuhteesta voitiin (ja voidaan edelleenkin) puhua narsismikäsitteen kautta. Samoin entistä seurustelukumppania voidaan helposti nimittää narsistiksi. Kuulin esimerkiksi keskustelun, jossa kerrottiin entisen poikaystävän valinneen puhujalle vaatteet johon keskustelukumppani huudahti entisen olevan selkeästi narsisti! Mielenkiintoni ei kuitenkaan tämän aihepiirin ympäriltä loppunut kandin tutkielmani valmistuttua, vaan aiheen viedessä edelleen tilaa mediassa päätin sitä lähteä tutkimaan, nyt kuitenkin uudesta näkökulmasta käsin. Säilytin silti parisuhteen tutkimukseni aihealueena, sillä työskentelin tutkielmani aloitusta edeltävänä kesänä parisuhdekeskuksessa, missä myös esiintyi keskustelua narsismista. Tästä syystä koin parisuhdenäkökulman edelleen mielekkäänä. Kandidaatintutkielmassani sain selville erilaisia tarinoita, joita kumppanit tuottivat suhteestaan narsistin kanssa ja nämä tarinat noudattelivat hyvin pitkälle samanlaista kaavaa. Saman kaavan noudatteleminen oli niinkin selkeää, että pohdin tutkimuksessani voidaanko puhua jopa narsistien kumppaneiden omasta kulttuurisesta mallitarinasta. Aloin kandidaatin työni jälkeen myös pohtia miten esimerkiksi narsismiasiantuntijat kuvailevat parisuhdetta narsistin kanssa. Yhtyvätkö he kumppaneiden mallitarinaan vai luovatko he kumppaneista kenties erilaista mallitarinaa? Miten he 1 Esim. TV2 Akuutti : Aika voi auttaa psykopaatin hoidossa; TV1 Aamusydämellä : Narsismin uhrit kertovat. 2 Esim. Nelonen esitti elokuvan Amber Frey Psykopaatin rakastaja (2005). 1

7 kuvailevat narsistien kumppaneita? Näin ollen sain lopulta tutkielmani mielenkiinnon hahmotettua. Lyhyesti tiivistettynä mielenkiintoni kohteena on tutkia minkälaista mallitarinaa asiantuntijat luovat narsistien kumppaneista. En siis tutki varsinaisesti narsisteja vaan heidän kumppaneitaan tai lähinnä asiantuntijoiden tarinoita heistä. Tällöin tutkimukseni kohteena ovat juuri tällaiset kulttuuriset mallitarinat joita yhteiskunnassamme kerrotaan erilaisista ihmisryhmistä. Haluankin työssäni korostaa erilaisten tarinoiden omaavan erittäin paljon voimaa ja valtaa ihmisiin niin yksilö- kuin yhteisötasolla, vaikka sitä ei usein tiedostetakaan. Koen tutkimukseni teon perustelluksi myös siksi, että vaikka aineistoa ja tekstiä narsistin läheisenä olosta on ilmestynyt viime vuosien aikana paljon 3, on aiheen tieteellinen tutkimus vielä lapsen kengissä. Tutkimusta varsinkin parisuhteessa olemisesta narsistin kanssa ei juuri ole. Tämän lisäksi aihe on äärimmäisen ajankohtainen, sillä ei juuri voi seurata mediaa törmäämättä aihetta käsitteleviin juttuihin. Aloitan tutkimukseni teoreettisen viitekehyksen tarkastelemalla narsistia ja sitä, mitä tällaisella käsitteellä tarkoitetaan (kappale 4.1). Tarkastelen narsismia ensisijaisesti yksilön vauriona. Esittelen myös sitä, minkälaiset tekijät altistavat vaurion synnylle ja minkälaisia narsistien sosiaalisista suhteista muodostuu heidän häiriöisyytensä vuoksi. Olen siis halunnut esitellä varsinaiseen narsismiin liittyvää problematiikkaa selvittääkseni narsistin piirteet johon kumppanin toiminnan voidaan nähdä liittyvän. Narsistin tarkastelusta siirryn esittelemään kumppanien toimintaa tällaisessa suhteessa, mutta koska heistä ei ole aiempaa tutkimustietoa päädyin tarkastelemaan heitä parisuhdeväkivallan teorioiden kautta (kappale 4.2). Tämä toimii mielestäni parhaana mahdollisena taustateoriana pohdittaessa kumppaneiden toimintaa vaikeassa parisuhteessa. Narsismi-kappale kuvaa siis narsistia suhteen toisena osapuolena ja parisuhdeväkivaltakappale kumppanin toimintaa vaikean suhteen toisena osapuolena. Yhdistän nämä kaksi aihealuetta sitten omassa tutkimuksessani. Ollessani erittäin kiinnostunut tarinoiden vaikutuksesta ihmisten elämiin olen mallitarinoiden käsitettä esitellyt jo tutkimukseni teoreettisessa viitekehyksessä (kappale 4.3). Tällä valinnalla haluan korostaa tarinoita yhtenä tutkimukseni kohteena sinänsä. Käyn tutkimuksessani kuitenkin myös myöhemmin läpi tutkimuksen metodologisia lähtökohtia (kappale 5), joita ovat sosiaalinen konstruktionismi, narratiivisuus sekä positiointiteoria, jolloin esittelen mallitarinoita myös metodologisena ratkaisuna. 3 Erilaiset lehdet ovat julkaisseet paljon artikkeleita ja tekstejä narsismista (ks. esim. kappale Aineisto ). Myös erilaisia oppaita ja kertomuskokoelmia on julkaistu (ks. esim. Salo [2009], Henno [2009], Jokinen [2007], Välipakka & Lehtosaari [2007] & Rusz [2007].) 2

8 Aloitan kuitenkin seuraavaksi kappaleella kaksi, johon olen lyhyesti koonnut narsistien kumppaneiden sekä väkivallan kohteena olleiden kumppaneiden kertomuksista saatuja tutkimustuloksia. Haluan näin tuoda heidän ääntään kuuluviin ja samalla niiden voidaan katsoa toimivan täydennyksenä teoreettisille lähtökohdille ja aikaisemmille tutkimustuloksille. Laulunsanat jotka olen laittanut tutkimukseni alkuun kuvailevat mielestäni erittäin hyvin vaikeassa, jopa narsistisessa parisuhteessa olemista. Laulu ilmestyi radiosoittoon juuri tutkielmani teon aikana ja on täten siivittänyt työntekoani. Samalla se on antanut aika ajoin voimaa vaikeiden kohtien yli siinä toivossa, että tutkimukseni voisi palvella jonkin suuremman hyvän saavuttamista kuten narsistien kumppaneiden auttamista. 2 AIHEESEEN LIITTYVÄÄ AIKAISEMPAA TUTKIMUSTA Kuten edellä mainittiin, on mediassa esillä paljon aineistoa narsismista sekä parisuhteesta narsistin kanssa. Laajoista etsinnöistä huolimatta jouduin toteamaan, ettei tieteellistä tutkimusta ole narsistin läheisistä tai heidän kumppaneistaan juuri tehty. Tästä syystä haluankin esitellä seuraavaksi lyhyesti oman kandidaatintyöni tutkimustuloksia sekä tutkimustuloksia, jotka mielestäni liittyvät yleensä kumppanin toimintaan vaikeassa parisuhteessa. Kandidaatintyössäni (Kangasmäki 2008) tutkin kuutta julkisuudesta poimimaani narsistien kumppaneiden kertomusta, joista viisi oli naisten kertomuksia ja yksi miehen. Kaikki kumppanit olivat narsistien entisiä kumppaneita, jotka olivat itse lopettaneet suhteen tai narsisti oli heidät jättänyt. Kaikki kuvailivat kuitenkin hyvin samantyylisesti narsistin kanssa parisuhteessa oloa ja esitän parisuhteen kaaren tässä lyhyesti luodakseni kuvaa parisuhteesta narsistin kanssa. Tämä siksi, että se on tutkimukseni kohde, vaikka tutkinkin sitä ensisijaisesti asiantuntijoiden näkökulmasta. Haluan esitellä aiemmat tulokseni myös siksi, että ne muodostavat itselleni jo tietyn lähtökohdan asiantuntijoiden mielipiteiden tutkimiselle. Kumppaneiden kertomukset parisuhteestaan narsistiin jakautuivat selkeästi alkuun, keskikohtaan ja loppuun. Henkilöt kuvailevat tarinan alussa sitä kuinka ovat narsistiin (jota eivät tietenkään vielä näin nimittäneet) tutustuneet. Monessa tarinassa narsisti on heti alussa hurmannut henkilön täysin käyttäytymisellään, ulkonäöllään sekä älyllään. He kuvailevat narsistin olleen kaikin puolin liian hyvää ollakseen totta, unelmien prinssi tai prinsessa. Kirjoittajat ovat melko nopeasti ajautuneet suhteeseen narsistin kanssa ja hyvin pian muuttaneet narsistin kanssa yhteen asumaan tai menneet hänen kanssaan naimisiin. Osa kumppaneista oli äärimmäisen otettuja siitä, että näin ihana henkilö 3

9 haluaa juuri heidät omakseen. Yhteen muuttaminen tapahtui parhaimmillaan jo parin viikon päästä ensimmäisestä tapaamisesta tai kumppanin tultua pian raskaaksi. Hullaantumisvaiheen ja yhteen muuttamisen jälkeen narsistissa tapahtuu kuitenkin muutos. Aluksi niin hurmaava ja toisen huomioiva henkilö muuttuikin täysin päinvastaiseksi. Narsistista tulee esiin puolia, joita ei suhteen alussa olisi voinut kuvitellakaan. Kirjoittajat kuvailevat narsistin alkaneen mm. arvostella heidän kotitöitään tai ulkonäköään tai syyttämään kumppania perättömästi pettämisestä. Narsisti myös kontrolloi kumppaninsa menemisiä tai kielsi keskustelemasta muiden ihmisten kanssa. Narsisti alkoi myös saada syystä tai toisesta raivokohtauksia ja hän alkoi harjoittaa lopulta erittäin vakavaa henkistä väkivaltaa kumppaniaan kohtaan. Suhde muuttui siis ihanasta ja täydellisestä kumppanuudesta maan päälliseksi painajaiseksi. Useat kirjoittajista kuvailivat narsistin kanssa elämistä vuoristoradaksi, sillä ikinä ei tiennyt etukäteen, olisiko narsisti tänään hurmaaja vai myrskynmerkki. Narsistien kumppanit joutuivat olemaan koko ajan varuillaan ja osa heistä alkoi syyttää itseään tilanteesta tai huonosta olostaan. Jälkikäteen kirjoittajat kuitenkin kertovat ymmärtävänsä pahan olonsa johtuneen narsistin käyttäytymisestä, joka aiheutti heissä ahdistusta ja masennusta. Suhteen käännekohdaksi ja lopulta sen päättämiseksi muodostuivat aineistoni kolmessa tarinassa se, että narsisti (mies) löi kertojaa. Tämä oli heille viimeinen pisara, ja he lähtivät suhteesta. Monet kirjoittajista pelkäsivät tässä vaiheessa myös lastensa puolesta ja he lähtivät suhteesta heidän takiaan. Osa kumppaneista lähti narsistilta salaa, sillä he pelkäsivät narsistin reaktiota. Kahdessa muussa tarinassa suhteen lopetti narsisti. Yhdessä tarinassa narsisti sai ulkomailta töitä ja ulkomailla olon aikana narsistin kumppani itsenäistyi eikä enää halunnut alistua narsistin tahtoon ja sääntöihin tämän palatessa takaisin kotiin. Usealla kirjoittajalla ero narsistista on kuitenkin ollut pitkä prosessi, johon osalla on liittynyt narsistin luo palaamista ja lähtemistä. Kirjoituksissa kuvastuu myös selkeästi sen ihmettely etteivät he lähteneet suhteesta aiemmin. Toisaalta he eivät tätä kuitenkaan hämmästele, sillä he kuvailevat narsistia henkilöksi, joka poikkeaa huomattavasti muista ihmisistä. Narsistilla on kuin kaksi eri puolta jotka koukuttavat läheiset ihmiset häneen niin tiukasti, että lähteminen voi muodostua joskus jopa mahdottomaksi. Suhteen loputtua monet ovat sairastuneet masennukseen tai olleet niin rikottuja sisäisesti, etteivät voi pitkään aikaan luottaa ihmisiin. Yhteistä suurimmalle osalle kirjoituksista kuitenkin oli, että kirjoittajat pitivät itseään selkeästi narsistin uhreina, joilla ei ollut mahdollisuutta toimia toisin. Vain yksi kirjoittajista korosti selkeästi omaa toimintaansa ja valintojansa suhteessa. 4

10 Edellä mainittu kuvaus suhteesta narsistin kanssa tulee selkeästi lähelle parisuhdeväkivallan kuvauksia. Ja koska ensisijainen tutkimuksen kohteeni kohdistuu narsistien kumppaneihin eikä heistä juuri ole aiempaa tutkimustietoa olemassa päädyin tarkastelemaan väkivaltaisessa suhteessa elävien naisten kokemuksia etsiessäni tutkimukseeni näkökulmaa ja aiempaa tutkimustietoa. Katson niillä nimittäin olevan joitakin yhtymäkohtia edellisiin tutkimustuloksiin narsistin kanssa elämisestä. Parisuhdeväkivaltaan liittyviä tutkimuksia on tehty pääasiassa naisten kokemuksista väkivallan kohteena. 4 Flinckin mukaan ei myöskään ole tutkittu miesten kokemuksia väkivaltaisista naiskumppaneista liittyen parisuhteesta lähtemiseen tai selviytymiseen. Hänen oman tutkimuksensa mukaan miehet kuitenkin kokevat väkivaltaisen naiskumppanin kanssa puolustuskyvyttömyyttä, pelkoa sekä tuomituksi tulemista (2006, 115.) Hydén (2005) on feministisessä tutkimuksessaan tutkinut ruotsalaisten eronneiden, parisuhdeväkivaltaa kokeneiden naisten arvioita omasta itsestään toimijoina suhteen aikana sekä erovaiheessa. Hydén erotteli analyysinsa tuloksena kolme eri positioita: haavoittuneen (wounded), itseään syyttävän (self-blaming) sekä siltoja rakentavan (bridge-building) position. Haavoittuvan positiossa nainen näkee itsensä voimattomana ja alistuvana miehen ylivallan edessä niin suhteen aikana kuin sen jälkeenkin. Itseään syyttävän positiossa naisen ajatukset täyttävät ei niinkään tapahtunut väkivalta vaan itsesyytökset suhteeseen jäämisestä ja henkilön huonosta vastareaktiosta väkivaltaan. Tässä positiossa nainen näkee itsensä aktiivisena toimijana jopa niin, että syyllistää itseään vahingollisesti jäämisestään väkivaltaiseen suhteeseen. Siltoja rakentavan positiossa nainen tarkastelee omaa toimintaansa kriittisesti, mutta ymmärtäen omia heikkouksiaan sovitellen menneitä ja nykyisiä tapahtumia yhteen. Hydénin mukaan melkein kaikki haastateltavat käyttivät haavoittuneen ja itseään syyttävän positiota varsinkin eron alkuvaiheessa. Suurin osa hylkäsi haavoittuneen position ajan myötä, mutta eivät kaikki. Samoin melkein kaikki syyttivät itseään tapahtuneesta, osa jäi tähän positioon ja osa hylkäsi sen. Siltoja rakentavan positiota käytti vain muutama nainen. Päästäkseen siltoja rakentavan positioon, joka on Hydénin mukaan kaikista tavoiteltavin ja hyödyllisin positio, on ensin mentävä näiden kahden muun position läpi. (emt., 176; 179; ; 186.) Husso (2003) on tutkinut suomalaisten parisuhdeväkivaltaa kohdanneiden naisten kertomuksia. Parisuhdeväkivallan kohteena olevat naiset tuntevat Husson mukaan suurta häpeää. He häpeävät miehensä käyttäytymistä kuin myös omaansa. Häpeä omasta käyttäytymisestä nousee huonosti tehtyä parivalintaa kohtaan ja sitä kohtaan, etteivät he lähde pois suhteesta vaan alistuvat. 4 Ks. esim. Husso (2003), Heiskanen & Piispa (1998), Hydén (2005), Kuivaniemi (1998), Ojuri (2004) & Piispa (2004). 5

11 Ulkoapäin tuleva aktiivisen toimijuuden vaatimus on myös omiaan lisäämään naisten häpeän taakkaa. Puolestaan suhteen päätyttyä naiset kertovat, kuinka he olivat suhteen aikana halunneet olla miehilleen lojaaleja sekä halusivat pysyä miestensä rinnalla, kuten naisten oletetaan tekevän. Osa naisista kertoi myös, että he uskoivat voivansa lopettaa miestensä väkivallan ja pelastaa parisuhteensa omalla epäitsekkäällä toiminnallaan ja suurella rakkaudellaan. Tällainen teema on nähtävissä myös erilaisissa saduissa ja kristillisissä opetuksissa. (emt., 262; 115.) Naisten ikä saattaa myös vaikuttaa siihen miten parisuhde nähdään. Nuoremmat naiset ottavat enemmän vastuuta heihin kohdistuneesta väkivallasta verrattuna vanhempiin naisiin. Syynä tähän saattaa olla nuorempien naisten sisäistetty vaatimus tunnetyöskentelystä ja siitä, että he kokevat parisuhteen onnistumisen olevan heidän vastuullaan. He saattavat myös tuntea enemmän vastuuta siitä, etteivät osanneet välttää väkivaltaan johtanutta tilannetta. Näiden ajatusten taustalla saattaa vaikuttaa myyttinen ihannekuva vahvasta suomalaisesta naisesta. (Piispa 2004, 57.) Aiempaa tutkimusta, varsinkaan yhteiskuntatieteellistä, ei narsistien kumppaneista ole omaa kandidaatintyötäni lukuun ottamatta tietääkseni juuri olemassa. Muutenkin vaikeassa parisuhteessa olemista näyttäisi olevan tutkittu ensisijaisesti kumppaneiden, lähinnä naisten, kertomusten kautta. Tästä syystä koenkin perustelluksi kääntää näkökulmaa kumppaneiden omista kertomuksista kohti asiantuntijoiden kertomuksiin heistä. Miten asiantuntijat määrittelevät kumppanin toimintaa vaikeassa, jopa väkivaltaa sisältävässä suhteessa? Tulevatko nämä kertomukset lähelle kumppanien omia kertomuksia vai sisältyykö niihin muita näkökulmia? Näiden kysymysten siivittelemänä siirrynkin seuraavaksi määrittelemään työni varsinaista tutkimuskysymystä. 3 TUTKIMUSKYSYMYS Narsistin kanssa parisuhteessa eläminen on kandidaatintyöni tulosten mukaan erittäin vaikea ja haavoittava asia kumppaneille. Tutkimukseni mukaan enemmistö kumppaneista piti itseään monissa kertomuksen kohdissa selkeästi uhreina käyttäen uhri-käsitettä ja kuvailivat, ettei heillä ollut mahdollisuutta toimia toisin raivoisan ja hyväksikäyttävän narsistin edessä. Tällöin he tulivat näkemyksessään hyvin lähelle Hydénin haavoittuvan positiota. Myös vertaistukiverkosto, joka on tarkoitettu narsistien läheisille kantaa nimeä Narsistien uhrien tuki ry. Näiden syiden vuoksi pohdinkin kandidaatintutkielmani lopussa voisiko tällainen uhritarina toimia narsistien kumppaneilla ns. kulttuurisena mallitarinana. 6

12 Tätä kautta mielenkiintoni siirtyi tätä tutkielmaa ajatellen ns. asiantuntijoiden, kuten terapeuttien ja psykologien, mielipiteisiin narsistien kumppaneista. Miten he kuvailevat kumppaneiden toimintaa suhteessa? Onko kuvailu samanlaista kuin löytämäni kumppaneiden kuvailut suhteesta? Luonnehtivatko hekin kumppaneiden toimintaa uhritarinan kautta vai luovatko he kenties erilaista tarinaa narsistien kumppaneista? Koska käytin kandidaatintyössäni julkisuudesta poimittuja kertomuksia, halusin toimia näin myös tässä tutkielmassani. Lyhyesti sanottuna tutkimuskysymyksikseni muodostuvat siis: 1) Onko asiantuntijoilla mallitarinaa tai mallitarinoita narsistien kumppaneista mediassa? 2) Jos on, millaista mallitarinaa asiantuntijat luovat mediassa narsistien kumppaneista? Kiinnostukseni kohde on tällöin minkälaista kulttuurista mallitarinaa tai mallitarinoita narsistien kumppaneiden ympärille mediassa mahdollisesti rakennetaan. Tutkimukseni mielenkiinnon kohteena on tällöin myös erilaisten tarinoiden voima niin yksilöiden kuin yhteiskuntienkin tasolla. Varsinainen tarinoiden kohde sijaitsee kuitenkin siis parisuhteessa ja ensisijaisesti kumppanin toiminnassa. Kumppanin toiminta on kuitenkin oletettavasti sidoksissa narsistin toimintaan. Todettakoon vielä, etten ole kiinnostunut narsismista yleisellä tasolla vaan kiinnostuksen kohteena on narsistinen vaurio jonka parisuhteen toisen osapuolen katsotaan omaavan. Yhtenä mielenkiinnon kohteena on myös se miten narsistin kumppaniin suhtaudutaan verraten heitä esimerkiksi väkivallan kohteena oleviin kumppaneihin. 4 TUTKIMUKSEN TEOREETTINEN VIITEKEHYS 4.1 NARSISMI Valotan tässä kappaleessa sitä, mitä narsismin käsitteellä yleensä tarkoitetaan. Tarkastelen aluksi lyhyesti käsitteen määrittelyä sosiologisesta näkökulmasta, minkä jälkeen keskityn esittelemään narsismia psykoanalyyttisestä näkökulmasta käsin. Psykoanalyysin hengessä esittelen myös miksi joistain ihmisistä mahdollisesti tulee ns. narsisteja. Tätä ennen käyn kuitenkin lyhyesti läpi sitä, miksi narsismi on ollut jo pidemmän aikaa, koko 2000-luvun, erittäin suosittu puheenaihe. Narsismin suosiota julkisuudessa kuvaa esimerkiksi se, että aiheesta on julkaistu paljon kirjallisuutta sekä sitä on pohdittu jo vuosien ajan monien eri sanoma- ja aikakausilehtien sivuilla. Vuonna 2004 sai myös alkunsa Narsistien Uhrien Tuki ry, jonka tarkoituksena on auttaa narsistien läheisiä. Mutta minkä vuoksi narsismi on vallannut alaa julkisuudessa? 7

13 Kivivuori (1992, 8) on jo aiemmin pohtinut tätä kehitystä sosiologisesta näkökulmasta. Hän selittää yhteiskunnassa tapahtuvaa kehitystä psykokulttuurin tai ns. arjen psykologisoitumisen avulla. Tällä hän tarkoittaa ilmiötä, jossa maallikot poimivat puheisiinsa psykologiasta omaksumiaan käsitteitä ja alkavat selittämään arjen tapahtumia ja omia ongelmiaan näiden käsitteiden avulla. Kivivuoren mukaan suuri merkitys tämän ilmiön synnyssä on psykologiaa popularisoivalla julkisuudella ja sen suosion kasvamisella. Psykologian popularisoinnin näkökulman lisäksi voidaan nykyisin puhua myös diagnoosien tarttumisesta. Ihmisten kaikkea toimintaa voidaan Pietikäisen (2007) mukaan katsoa selitettävän nykyisin diagnooseilla. Julkisuus rakentaa koko ajan erilaisia uhkakuvia meille kaikille ja kaikkea käyttäytymistä voidaan pitää tavalla tai toisella poikkeavana ja hoitoa vaativana. Näistä esimerkkeinä voidaan hänen mukaansa mainita mm. lasten ADHD:n diagnosoinnin leviämisen sekä maanis-depressiivisyyden nimeämisen uudestaan bipolaariseksi häiriöksi. Maanis-depressiivisyyden ei käsitetä enää nykyisin olevan erittäin vaikea ja psykoosiinkin johtava sairaus vaan se nähdään häiriönä, jossa henkilön mielialat heittelevät paljon. Ongelmallisuus näissä ns. tarttuvissa diagnooseissa ei kuitenkaan Pietikäisen mukaan ole näiden häiriöiden olemassaolo. Sen sijaan ongelmia hänen mukaansa tuottavat, että aiemmin tarkoin kriteerein määritellyt sairaudet ikään kuin laajenevat ja alkavat sisältää yhä useampia ja lievempiäkin oireita. Näin menetellen alun perin vaikeaksikin määritelty sairaus ja häiriöluokka voidaan tehdä mitättömäksi ja kuluneeksi ja lopulta voidaan katsoa meidän jokaisen olevan tämän diagnoosin mukaan häiriintynyt. (emt., ) Kivivuoren ja Pietikäisen mielipiteiden valossa voitaisiin siis katsoa, että yhteiskunnassamme on vallalla ajanjakso, jossa julkisessa keskustelussa suositaan psykologisia termejä. Tämä seikka ei kuitenkaan selitä sitä, miksi narsismi on noussut yhdeksi puheenaiheeksi. Noron (2005, 218) mukaan yhtenä selityksenä on modernin psykoanalyysin narsismi-kumous, jonka aiheuttajina ovat olleet muun muassa Kohut ja Kernberg. Heidän uudelleenmäärittelyjensä ansiosta narsismikeskusteluun on saatu materiaalia laajempaan narsismikeskusteluun, jota myös sosiaalitieteilijät ovat seuranneet. Myllärniemi (2006, 96) puolestaan kertoo, että narsismi on nykyisin erittäin suurena mielenkiinnon ja keskustelun kohteena myös psykologian, psykiatrian sekä psykoanalyysin piirissä. Näiden tieteenalojen kokemus on, että narsistiset ongelmat ovat lisääntyneet kun taas neuroosien ja toisten lievempien häiriöiden osuus on vähentynyt. Edellä mainitut näkökulmat ovat vain hyvin pieni pintaraapaisu siihen kysymykseen, miksi narsismi on saavuttanut näin suuren suosion. Mitään kattavaa pohdintaa ei tämän tutkielman puitteissa voi 8

14 tutkimuksen painopisteen vuoksi kuitenkaan esittää, mutta uskon näiden näkökulmien hieman selvittävän sitä miksi narsismi on jo kauan ollut puheenaiheena Narsismin määrittely Sosiologinen määrittely Sosiologisesta näkökulmasta katsottuna narsismi voidaan katsoa määriteltäväksi poikkeavuuden kautta. Poikkeavuus voi olla yhteiskunnallisesti katseltuna mitä tahansa, mikä poikkeaa normaaliksi määritellystä. Normaaliuden ja poikkeavuuden rajat ovat kuitenkin aina ihmisistä riippuvaisia ja määrittelyn tulosta. (Pösö 1993, ) Monia erilaisia käyttäytymishäiriöitä määritellään nykyisin sairauksiksi. Määriteltäessä poikkeavuus sairaudeksi voidaan henkilöön kohdistuvat toimenpiteet nimittää terapiaksi, vaikka kyse onkin pohjimmiltaan yksilöön kohdistuvasta kontrollista. Tällainen menettely riistää usein henkilöltä oikeuden arvioida tai vastustaa hänen ojentamiseensa käytettäviä keinoja. Poikkeavuuden määrittely persoonallisuuden häiriöksi tai sairaudeksi voi toimia myös positiivisena asiana, sillä sitä kautta voidaan saavuttaa ymmärtäväisyyttä ja suvaitsevaisuutta poikkeavia kohtaan. (Sulkunen 1999, 95.) Narsismi voidaan katsoa määriteltäväksi poikkeavuuden kautta. Se on jotain, mikä ei ole normaalia, terveet ihmiset eivät ole narsisteja. Sitä voidaan hoitaa yhteiskunnassamme tällä hetkellä terapian avulla, jolloin ei kuitenkaan ole välttämättä takeita narsistin paranemisesta. Poikkeavuusnäkökulman lisäksi on myös puhuttu narsismin, jolla usein tarkoitetaan itsekkyyttä ja oman edun tavoittelua, lisääntyneen nyky-yhteiskunnassamme. Tämän katsotaan kannustavan ihmisiä kilpailuun toistensa kanssa. En kuitenkaan tutkielmassa keskity kuvailemaan narsismia sosiologisesta näkökulmasta vaan painotan psykoanalyyttista näkökulmaa narsismista Psykoanalyyttinen määrittely Monissa yhteyksissä voidaan havaita puhuttavan ns. terveestä narsismista, jolloin sen voidaan kuvastaa käsittävän esimerkiksi hyvän ja terveen itsetunnon omaavaa ihmistä. Tietynlainen terve narsismi onkin tavoiteltavaa ja se kuuluu lapsuuden normaaleihin kehityskausiin. Haluan kuitenkin itse tähdentää tässä tutkimuksessani, etten käsitä narsismia tai siihen liittyviä piirteitä mitenkään tavoiteltavina, vaan käsitän narsismin ainoastaan patologisesta näkökulmasta käsin ja näin rajaan terveen narsismin tutkielmani ulkopuolelle. Varsinainen kiinnostuksen kohteeni on siis yksilön narsistinen vaurio. Narsismin käsite on tullut alun perin Freudilta vuonna 1914, tosin hän on itse lainannut sen Näckeltä ja Ellisiltä, jotka käyttivät käsitettä kuvatessaan perversioita, joiden kohteena on henkilö 9

15 itse. Narsismilla on yleisesti puhuttaessa tarkoitettu itserakkautta, joka viittaa itsestä olevan kuvan rakastamiseen ja se on saanut yhtymäkohtia Narkissos-taruun. Psykoanalyysissa käsite liittyy kuitenkin mielen sisäiseen dynamiikkaan kuten siihen, että henkilö haluaa pitää kiinni itseä edustavista mielikuvista. Mielikuvista kiinnipitäminen koetaan tällöin minuuden eheytenä ja niiden rikkoutumista pelätään ja kuvan menettämisen pelko koetaan äärimmäisen tuskallisena. Näihin mielikuviin sisältyy myös paljon tunnevarauksia. (Reenkola 2005, 213.) Freudia voidaan kuitenkin pitää ensisijaisesti narsismikeskustelun aloittajana hänen tuodessa narsismin psykoanalyyttiseen teoriaansa ja tätä kautta myös muille tieteenaloille. Sittemmin monet eri tutkijat ovat jatkaneet narsismin tarkastelua ja uusimman aallon ovat monien mielestä mahdollistaneet Kernberg ja Kohut, joiden kliinisen työn perusteella narsismista on saatu tarkempi kuva. Käytän tarkastelussani ensisijaisesti edellä mainittuja uudemman aallon teoreetikoita eli Kohutia sekä Kernbergiä sekä tunnettuja suomalaisia psykoanalyytikoita. Vaikka aihepiiri lähentelee hyvin pitkälle psykologian aluetta, pidetään kuitenkin mm. Freudia yhtenä sosiaalipsykologian merkittävänä vaikuttajana. Narsismin syntysyitä tarkasteleva kappale voidaan nähdä myös sosiaalipsykologisena, sillä siinä painotetaan lapsen ja hoitajan varhaista vuorovaikutusta. Myöhemmissä kappaleissa tarkastelen narsistin sosiaalisia suhteita, jolloin aihepiiri on myös sosiaalipsykologian kentällä. Narsismin ollessa kuitenkin alun perin psykoanalyysin käyttämä käsite, haluan esitellä narsismia tästä alkuperäisestä näkökulmasta käsin ja palata ikään kuin ilmiön juurille sen kuvauksen ja syntysyiden tarkastelussa. Freud on vuoden 1914 luonnostelevassa kirjoituksessaan yhdistänyt libidokäsitteen 5 narsistisiin neurooseihin (nykyisin narsistiset häiriöt). Tällöin hän katsoi narsistisen asenteen muodostuvan libidon ollessa sijoitettuna ulkomaailman kohteiden sijasta henkilön omassa minässä. Toisin sanoen lapsen normaaliin kehitykseen liittyvän primaarinarsismin 6 päälle syntyy sekundaarista narsismia, missä henkilö vetää kohdelataukset itseensä sisään. Terveellä pienellä lapsella seksuaalivietit ovat kiinnittyneet minäviettien tyydyttämiseen, jotka myöhemmin erkaantuvat toisistaan. Silti näiden yhteys näkyy siinä miten ensisijaisesta hoitajasta tulee lapsen ensimmäinen seksuaalinen kohde. Tällaista kohteenvalinnan tapaa Freud nimittää tukeutuvaksi tyypiksi. Tukeutuvan tyypin myöhemmän elämän rakkauden kohteet edustavat tätä hoitajan esikuvaa ja hänelle on tyypillistä rakastaa joko suojelevaa miestä tai ravitsevaa naista tai näiden sijaisia. Kaikki eivät kuitenkaan kehity tällä tavoin varsinkaan silloin jos heidän libidonsa kehitys on kokenut häiriön. Tällöin he 5 Libido eli viettienergia (Schalin 1993, 47). 6 Tila, jossa lapsen viettienergia on vielä täysin sen omassa piirissä ilman muihin objekteihin kiinnitettyjä varauksia (Tähkä 1982, 43). Lapsi käsittää äidin huolenpidon vielä omana kykynään; varhainen kaikkivoipaisuuden illuusio (Myllärniemi 2006, 95). 10

16 eivät etsi hoitajan esikuvan mukaista rakkaudenkohdetta, vaan etsivät sen oman persoonansa mukaan. Toisin sanoen he pyrkivät löytämään itsensä rakkauden kohteekseen ja muodostavat näin ollen Freudin mukaan kohteenvalinnan tapansa vuoksi narsistisen tyypin. Narsistisessa tyypissä ihminen rakastaa itseään eli sitä mitä hän on, mitä hän oli tai mitä hän haluaisi olla tai ihmistä, joka kerran oli osa häntä itseään. Freudin mukaan on aina kyse ihmisen omasta valinnasta, jolloin ihminen asettaa etusijalle toisen näistä tavoista. Kaikilla ihmisillä on siis olemassa kaksi alkuperäistä seksuaalista kohdetta eli oma itse sekä hoitaja. Tällöin jokaisessa ihmisessä on myös olemassa primaarinarsismi, joka voi mahdollisesti ilmetä hallitsevana kohteenvalinnassa. (Freud 1914, 33; 44 45; 47; 56.) Kernberg (1980) on jatkanut Freudin jalanjäljissä ja tutkinut kliinisessä työssään narsisteja sekä rajatilapotilaita ja hän tekee erotuksen narsistisen luonteen ja narsistisen persoonallisuuden välillä. Hänen mukaansa narsismi termiä on käytetty liian paljon ja väärissä yhteyksissä ja hän katsookin omien tarkastelujensa perustuvan narsistiselle persoonallisuudelle (narscissistic personality) jonka hän käsittää olevan patologista ja johtuvan hyvin pitkälti ongelmista objektisuhteissa 7. Narsistiselle luonteelle on puolestaan tyypillisempää kantaa narsistisia persoonallisuuden piirteitä itsessään. (emt., ) Kernberg luettelee keskeisiä narsistisen persoonallisuuden tunnusmerkkejä, joista yksi keskeisimmistä on narsisteille tyypillinen patologinen itserakkaus. Itserakkaus ilmenee mm. oma itsen suuruuskuvitelmina (grandioottisuus), ekshibitionismina, liiallisena viittaamisena itseensä puheessa sekä kaikenlaisena itsekeskeisyytenä ja asenteena, jossa ilmenee oma ylivertaisuus ja ylemmyys. Narsistinen henkilö on myös äärimmäisen kunnianhimoinen ja hän on riippuvainen ihailun saamisesta muilta ihmisiltä ollessaan itse emotionaalisesti tyhjä. Oman paremmuuden ja suuruuden kuvitelmat saattavat kuitenkin välillä vaihdella rankkojen epävarmuuden jaksojen kanssa. Narsistin egon 8 perustilaa voidaan kuvailla ärsykkeiden tavoitteluna, kroonisen tyhjyyden tunteen tilana sekä erakoitumisen tunteena, kykenemättömyytenä oppia sekä elämän kokemisen merkitsemättömänä, vaikkei hän näitä halua itse tiedostaa. Superegon 9 tasolla narsismi ilmenee vakavina mielialojen vaihteluina sekä kyvyttömyytenä tuntea itseä reflektoivaa surua. Narsistin itsetunto riippuu hänen vallastaan, ulkonäöstään sekä saamastaan ihailusta. (Kernberg 2001, 323.) 7 Objekti on kohde, johon ihmisen viettipyrkimykset purkaantuvat. Objekti voi olla elollinen tai eloton, mutta tärkeimmät objektit muodostavat muut ihmiset (Tähkä 1982, 43.) 8 Minä. Yksilön minäkäsitys joka on kuitenkin laajempi kuin subjektiivinen kuva itsestä. Siihen liittyvät myös suuri joukko tekijöitä, jotka ovat täysin tiedostamattomia (esim. puolustusmekanismit) (Tähkä 1982, 18.) 9 Yliminä. Sisältää käsitykset moraalista. Suorittaa muun persoonallisuuden kriittistä tarkkailua moraalikäsitysten ja normien perusteella. Hylkää tai hyväksyy yksilön toiminnan. (Tähkä 1982, 37.) 11

17 Tiedostamaton kateus on myös yksi narsistien keskeinen piirre ja siihen liittyy usein myös huonommuuden tunteet sekä kunnianhimo. Kateuden pohjana on tällöin erittäin suuri ja tuskallinen puute omassa itsetunnossa ja ollessaan suhteessa toisiin ihmisiin tämä puute ilmenee riittämättömyyden tunteena, jota narsisti ei kuitenkaan itse tiedosta. Narsismi saattaa tällöin ilmetä erittäin voimakkaina kateuden tunteina, vaikka henkilö olisikin saavuttanut paljon asioita. Kateus voikin yllyttää narsistista henkilöä sosiaaliseen menestymiseen sekä erilaisiin kunnianhimoisiin pyrkimyksiin. Erilaiset saavutukset eivät kuitenkaan auta kompensoimaan narsistin huonoa itsetuntoa, toisin sanoen hän ei aina saavuta niistä tyydytystä eivätkä ne auta täyttämään hänen sisäistä tyhjyyden tunnettaan. Lopulta henkilö saattaa masentua, jos hän ei pysty kompensoimaan vajavaista itsetuntoaan saavutuksillaan. Toisena vaihtoehtona on vähätellä ja moralisoida toisten ihmisten saavutuksia ja mitätöidä niitä. Narsistin voimakkaat kateuden tunteet liittyvät aggressiivisuuteen ja sosiaaliseen valppauteen. Narsisti on koko ajan herkkä seuraamaan ympäristön tapahtumia ja valmiina tuhoamaan asiat, jotka synnyttävät hänessä kateutta. Narsisti on kuitenkin tässä vaarassa pettää itseään, sillä kontrolloimalla ja muuttamalla ulkoisia olosuhteita hän ei voi milloinkaan lopullisesti korjata omaa huonommuuden tunnettaan, joka on lähtöisin hänen omasta sisäisestä maailmastaan. (Schalin 1993, 40 41; 44.) Kohut (1971) on luonut kliinisessä työssään kuvaa narsistisista häiriöistä verraten niitä psykooseihin ja rajatiloihin. Narsistisesti häiriintynyt henkilö ei Kohutin mukaan pysty itse huomaamaan oman poikkeavuutensa ilmenemistä, vaan hänen kuvauksensa esim. terapiassa omasta huonosta olostaan keskittyy aluksi sekundaarisiin kuvauksiin kuten kuvailemaan työssä käymisen esteitä tai seksuaalisia perversioita. Narsisti ei siis kykene analysoimaan itse itseään ja olonsa ensisijaisia syitä, eikä hän pääse oikean ongelman juurille vahingoittuneen selfinsä 10 vuoksi. (emt., 16; ) Yksinkertaisesti sanottuna narsisti voisi välttää omat kykenemättömyyden ja riittämättömyyden tunteensa normaalilla surutyöllä, jonka avulla hän hyväksyisi virheensä osaksi omaa itseään ja elämäänsä. Oman itsensä hyväksymisellä hän voisi kohdata narsistisen konfliktinsa ilman, että tuomitsisi omat kateuden tunteensa sekä siihen liittyvät kompensaatiotoiveet. Tällöin hänen ei myöskään tarvitsisi kadehtia läheisiä ihmisiä huomatessaan, ettei hän kykene täyttämään ideaaliminänsä 11 tavoitteita. Surutyön onnistuessa ei tarvitsisi turvautua muihinkaan egon defensseihin kuten eristämiseen, kieltämiseen tai vetäytymiseen, jotka tosin hetkellisesti voivat 10 Itse (Schalin 1993, 47). 11 Se millainen ihminen toivoo olevansa (Schalin 1993, 47). Yksi superegon puoli, johon kuuluvat ihanteet joita yksilö pyrkii seuraamaan ja joiden kaltaiseksi tulemaan (Tähkä 1982, 38). 12

18 auttaa narsistisen kateuden tuskan tuntemisessa. (Schalin 1993, 44; 46.) Narsististen häiriöiden problematiikka ei kuitenkaan ole varsinkaan vaikeissa patologisissa tapauksissa näin yksinkertaisesti ratkaistavissa, sillä se on usein saanut alkunsa jo lapsen varhaisessa kehitysvaiheessa. Ennen syntysyiden lähempää käsittelyä haluan kuitenkin ensin selventää hiukan narsismiin rinnastuvia käsitteitä Narsismiin rinnastuvista käsitteistä Narsismin rinnalle voidaan kirjallisuudesta ja julkisuudesta löytää erilaisia käsitteitä, joilla kuitenkin viitataan samanlaisiin persoonallisuuden piirteisiin kuin mitä edellä on mainittu. Haluankin siis lyhyesti esitellä narsismiin rinnastuvia käsitteitä väärinkäsitysten välttämiseksi. Näitä käsitteitä ovat esimerkiksi psykopatia, sosiopatia sekä luonnehäiriö. Erontekoja tehdään myös narsistisen persoonallisuushäiriön sekä narsististen piirteiden välillä. Pyrin tässä avaamaan lyhyesti tätä käsitteiden viidakkoa. Täytyy kuitenkin pitää mielessä, että näiden käsitteiden sisällöistä ja häiriön syntysyistä löytyy hyvin erilaisia tulkintoja. Seuraavaksi mainitut näkökulmat ovat siis joidenkin tutkijoiden tulkintoja näistä paljon kiistellyistä määritelmistä. Kernbergin tutkimukset eivät pohjaudu pelkkien narsististen piirteiden tarkasteluun, vaan hän puhuu selkeästi narsistisesta persoonallisuudesta. Tällaista häiriintynyttä persoonallisuutta lähimpänä voidaan Suomessa katsoa olevan ICD-10:n luokitukset persoonallisuushäiriöistä, ja varsinkin narsistisesta persoonallisuushäiriöstä. Tällöin narsismin katsotaan olevan oma vaurionsa jolla on oma diagnoosinsa. ICD-10 luokituksen mukaan persoonallisuushäiriöillä tarkoitetaan pitkäaikaisia, syvälle juurtuneita ja joustamattomia käyttäytymismalleja, jotka tulevat esiin erilaisissa elämäntilanteissa. Narsismin vaikeimpana ilmenemismuotona voidaan tämän luokituksen mukaan pitää narsistista persoonallisuushäiriötä jolla on mielestäni selkeitä yhtymäkohtia Kernbergin narsistiselle persoonalle. Psykoanalyysin piirissä keskitytään kuitenkin enemmän erottelemaan narsismia yliminän, mielenrakentumisen ja viettien kehitysasteen mukaan. Tällöin se siis poikkeaa ICD-10 kuvailevasta luokituksesta. (Seppälä, Poutanen & Niskanen 1998.) Narsistisella persoonallisuudella katsotaan kuitenkin ICD-10:n tautiluokituksen mukaan olevan suuria mielikuvia omasta itsestään ja omasta tärkeydestään ylitse muiden. Tällainen henkilö vähättelee toisten ihmisten ominaisuuksia ja yliarvioi omia kykyjään. Henkilön empatiakyky on myös heikentynyt ja hän on usein kateellinen muille ihmisille, joiden hän katsoo olevan itseään menestyneempiä. Narsistinen persoonallisuushäiriöinen usein myös odottaa tulevansa kohdelluksi ylivertaisena ja ainutlaatuisena. (Lönnqvist, Partonen, Marttunen ym. 2001, 118.) Joissain yhteyksissä puhutaan kuitenkin narsistisista piirteistä ja tällöin erotuksena persoonallisuushäiriöön 13

19 katsotaan olevan sen, ettei yksittäisten tai jopa selkeiden piirteiden löytyminen henkilöstä vielä tarkoita hänen olevan persoonallisuushäiriöinen (Keltikangas-Järvinen 1998, 87 88). Toisin sanoen voidaan siis tehdä erotus varsinaisen narsistisen persoonallisuushäiriön ja narsististen piirteiden välillä. Kaikilla ihmisillä on tiettyyn rajaan asti narsistisia piirteitä eikä se tee heistä vielä narsistisesti häiriöisiä. Narsismille on myös monia siihen rinnastuvia käsitteitä, joista seuraavaksi muutama maininta. Kernberg (2001) pitää antisosiaalista persoonallisuutta narsistisen persoonallisuuden vaikeimpana muotona. Antisosiaalinen persoonallisuushäiriö sisältää hänen mukaansa narsistisen persoonallisuushäiriön luokitukset sekä sen lisäksi vielä vakavampia piirteitä. Antisosiaalisessa persoonallisuushäiriössä varsinkin superego eli sisäinen moraalijärjestelmä sekä sisäistetyt objektisuhteet ovat vielä syvemmin vahingoittuneita kuin narsistisessa persoonallisuudessa. Antisosiaaliselle persoonallisuushäiriölle on tyypillistä täydellinen syyllisyyden ja katumuksen puute. Vaikka heille osoitettaisiin täydellisesti heidän tekojensa seuraukset heidän rikkomustensa kohteille ja vaikka he kuinka vakuuttaisivat ymmärtävänsä ja katuvansa, eivät he silti muuta toimintaansa tai edes kykene tai halua miettiä muuttumattomuuttaan. Objektisuhteissaan henkilö ei siis kykene toimimaan ilman, että riistäisi tai hyväksikäyttäisi muita ihmisiä (emt., 315; 323; ) ICD-10 -luokittelussa kuvailu saattaisi olla lähellä epäsosiaalisen persoonallisuuden luokkaa, jolle on tyypillistä rangaistusten tehoamattomuus sekä suuri piittaamattomuus toisista ihmisistä tai heidän omaisuudestaan. Kernbergin käsite antisosiaalisesta persoonasta on hyvin lähellä myös psykopaatin käsitettä, jossa henkilön katsotaan olevan syvemmin vaurioitunut kuin narsisti ja olevan tällöin julmempi ympäristöään kohtaan. Psykopaatin käsite liitetään usein virheellisesti julkisuudessa pelkästään vakaviin väkivaltarikollisiin tai sarjamurhaajiin. Psykopatia ja sosiopatia ovat erittäin vaikeita luonnehäiriöitä, joissa on mittavia superegon ja egon vaurioita. Luonnehäiriöitä on puolestaan monia erilaisia, joille on tyypillistä trauman ympärille rakentuneet persoonallisuushäiriöt. Psykopaatille on tyypillistä taipumukset valehtelemiseen, epäluotettavuuteen sekä rikollisuuteen. (Tähkä 1982, 71; 121.) Psykopaatteja tutkineen Haren (2004, 29) mukaan psykopaatti käsitteen ohella käytetään myös nimitystä sosiopaatti. Hänen mukaansa sosiopaatti nimitystä käyttävät lähinnä esimerkiksi sosiologit, jotka katsovat häiriön muodostuvan varhaisten lapsuuden kokemusten sekä sosiaalisten tekijöiden vaikutuksesta. Psykopaatti termiä käyttävät Haren mukaan puolestaan henkilöt, jotka uskovat häiriön kehittymisen johtuvan perinnöllisistä, biologisista sekä psykologisista tekijöistä. 14

20 Käytän omassa tutkimuksessani selvyyden vuoksi tästä eteenpäin vain käsitettä narsisti. Valitsin tämän käsitteen, koska Kernberg ja Kohut käyttävät sitä ja se tuntuu olevan tällä hetkellä julkisuudessakin yleisnimitys keskusteltaessa kyseisestä häiriöstä. Käsitteen narsisti katson kuitenkin pitävän sisällään kaikki edellä mainitut nimitykset (sosiopatia, psykopatia, luonnehäiriö) sekä niin narsistiset piirteet kuin persoonallisuushäiriönkin. Tämä siksi, koska tutkin julkisuudessa esitettyjä lausuntoja, jolloin en voi varmasti tietää, miten itse kukin henkilö tämän käsitteen tarkasti ymmärtää. Käsitän narsismin siis ensisijaisesti persoonallisuuden vauriona, jolla on vakavia vaikutuksia niin henkilön itsensä kuin myös tämän läheisten elämään Narsistisen häiriön syntysyitä psykoanalyyttisen teorian mukaisesti Monien eri persoonallisuushäiriöiden kuten myös narsismin syntysyyt ovat vielä toistaiseksi epäselviä ja tutkijat kiistelevät niistä. Tutkimukset kuitenkin vahvistavat hyvin pitkälle sen, ettei vain yksi tietty tekijä määrää persoonallisuushäiriön muodostumista. Häiriö on siis monen tekijän summa kuten biologinen tai perinnöllinen alttius häiriöön tai kehityksellinen tai kokemuksellinen haavoittuvuus lapsena. (Seppälä, Poutanen & Niskanen 1998.) Pysyttäydyn kuitenkin edelleen tutkielmassani hyvin pitkälti psykoanalyyttisissa näkemyksissä narsismista ja esittelen seuraavaksi muutamia psykoanalyyttisia näkökulmia häiriön synnylle Narsismi varhaislapsuuden häiriönä Narsismin synnylle on olemassa erilaisia teorioita. Psykoanalyysin piirissä ollaan kuitenkin pitkälti yhtä mieltä siitä, että lapsen varhaisten kokemusten yhteydessä tapahtuu häiriöitä, jotka vaikuttavat patologisen narsismin kehittymiseen. Henkilön normaalikehityksessä egon kehitys tapahtuu objektisuhteiden puitteissa ja pienelle lapselle on normaalia se, ettei hän vielä erota oman toimintansa osuutta hoitajan eli ulkoisen objektin vaikutuksesta minätunteen ylläpitämisessä. Toisin sanoen pienen lapsen mielikuvat itsestä ja ulkoisesta objektista ovat terveen kehityksen mukaisesti eriytymättömiä. Kehittyessään normaalisti lapsi kuitenkin huomaa oman erillisyytensä ulkoisiin objekteihin ja tällöin hänelle muodostuu ns. todellisuus-minä, joka pyrkii vetämään realistisia rajoja omien vaikutusmahdollisuuksiensa mukaan esimerkiksi suhteessa muihin ihmisiin. Tällöin minä eroaa minäihanteesta, kun lapsuuden epärealistisiksi osoittautuneet omnipotenttiset 12 kuvitelmat erotetaan todellisesta minästä. Minän ja minäihanteen välinen tasapaino ja kommunikaatio ovatkin yksi tärkeimmistä tekijöistä, joiden avulla kyetään myöhempään objektirakkauteen sekä kyetään tunnistamaan oma tarvitsevuus. (Reenkola 2005, 214.) Normaalisti kehittynyt ihminen pystyy siis 12 Kaikkivoipaiset 15

21 kohdistamaan rakkautensa toisiin ihmisiin ja erottamaan oman itsensä muista ihmisistä lapsuuden hyvien kokemusten vuoksi. Ikävä kyllä juuri nämä seikat ovat narsisteilla usein häiriintyneitä. Kohut (1971) on kliinisessä työssään löytänyt selityksiä narsismin synnylle. Hän tarkastelee narsistisen persoonallisuushäiriön synnyssä arkaaisia narsistisia objekteja, selfiä sekä libidinaalisia 13 voimia. Kohutin mukaan self ja arkaaiset narsistiset objektit voivat olla riittämättömästi katektoituneita 14 ja täten taipuvaisia väliaikaiseen pirstoutumiseen. Ja vaikka ne olisivatkin riittävän katektoituneita tai jopa ylikatektoituneita ja täten säilyttäisivät yhtenäisyyden, ne eivät siltikään integroidu osaksi henkilön persoonaa. Näin tapahtuessa kypsä self ja muut kypsän persoonallisuuden osa-alueet jäävät osattomaksi riittävistä tai luotettavista narsistisista investoinneista. (emt., 19.) Narsismi syntyy kun lapsen primaarinarsismin tasapainotila järkkyy äidin puutteellisen hoivan vuoksi ja lapsen täytyy itse täyttää tämä puute. Tällöin lapsi, selviytyäkseen puutteellisesta tilasta, korvaa aiemman täydellisen olotilan luomalla grandioottisen selfin, joka on ekshibitionistinen ja suureellinen kuva itsestä. Tällainen suureellisuus ilmenee esimerkiksi lapsen omaksumana näkökulmana, jossa hän itse, minä, on ensisijainen ja hän vaatii muilta ihmisiltä oman itsensä ihailemista. Tämän lisäksi lapsi luo myös idealisoidun vanhemman imagon, jossa hän antaa aiemmalle äidin kanssa kokemalleen täydellisyydelle arvossa pidetyn, omnipotentin self-objektin 15. Ideaalisen vanhemman imago ja grandioottinen self ovat puolestaan täten katektoituja narsistisella libidolla. (Kohut 1971, 25; 32.) Kohutin mukaan pieni lapsi investoi muihin ihmisiin narsistisia katektointeja ja täten kokee ne narsistisesti, toisin sanoen self-objekteina. Odotettu kontrolli tällaisiin (self-objektin) toisiin on täten lähempänä sitä kontrollin käsitettä, jota tasapainoinen aikuinen kokee omaavansa omaa mieltään ja kehoaan kohtaan kuin mitä hän käsittää kontrollin olevan muihin ihmisiin. Tästä syystä usein narsistin rakkauden kohteet, narsistin käsittäessä toisen olevan puhtaasti oman itsensä jatkoa, kokevat olonsa erittäin orjuutetuiksi ja alistetuiksi narsistin odotusten ja vaatimusten alaisina. Narsistille on näin ollen tyypillistä kaksi tunnusomaista lausetta: Olen täydellinen ja Sinä olet täydellinen, mutta minä olenkin osa sinua. (emt., 26 27; 33.) Narsistisesta traumasta kärsivän lapsen grandioottinen self ei sulaudu egon sisältöön vaan säilyy muuttumattomassa muodossaan sellaisenaan ja pyrkii kohti arkaaisten tarpeidensa tyydyttämistä. 13 Aistillinen (libido = viettienergia) (Schalin 1993, 47.) 14 Viettienergeettinen käsite (Schalin 1993, 47). Sanan voi kääntää myös esim. (vietti)varaukseksi, painotukseksi, sijoitukseksi tai investoinniksi (Ikonen & Rechardt 1994, 72). 15 Itseobjekti, minän jatke 16

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI Oulun kaupunki on myöntänyt Naisten Linjalle järjestöjen toiminta-avustusta vuosina 2012 ja 2013, molempina vuosina tuhat euroa. Helsingin

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

NARSISMI 16.11.2011 Hannu Saloheimo, psykiatrian erikoislääkäri NARSISMIN HISTORIAA Kreikkalainen mytologia; Narcissos (komea nuorukainen) rakastui omaan kuvaansa lähteen pinnalla ja lopulta nääntyi veden

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Väkivalta parisuhteessa

Väkivalta parisuhteessa Väkivalta parisuhteessa Heli Vaaranen Parisuhdekeskuksen johtaja Psykoterapeutti 16.1.2014 Heli Vaaranen Parisuhdeväkivallasta yleisesti Parisuhdeväkivallalla tarkoitetaan kumppanin tekemää henkistä, fyysistä

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT Antti Eronen ae_anttieronen@hotmail.com http://anttieronen.blogspot.fi PROFIILI: ANTTI ERONEN Dreamland Aavekomppania (2008) Talvi (2011) Operaatio: Harmageddon (2013) AIHEITAMME

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11

Sisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Mitä on rikollisuuden psykologia?... 15 Mikä on rikos?... 18 Rikollisuuden selityksiä...23 Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa...23 Psykologiset selitysmallit...28

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS. 10.9.2015. Terveystie 1, Auditorio. Vaikuttavuus tutkimusten valossa

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS. 10.9.2015. Terveystie 1, Auditorio. Vaikuttavuus tutkimusten valossa Psykodynaamisen terapian keskeiset periaatteet ja riippuvuudesta toipumista edistävät tekijät Vaikuttavuus tutkimusten valossa Psykodynaamisessa tai psykoanalyyttisessa terapiassa vaikuttavat tekijät:

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA

KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA Tulevaisuuden Ystävät ry Framtidens Vänner rf Tulevaisuuden Ystävät ry. - Framtidens Vänner rf. c/o Ismo Järvinen Kustaankatu 8 a A 23 00500 Helsinki Puh. (09) 773 2217 s-posti:

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Persoonallisuushäiriö ja pahuus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Esitys Pahan käsitykset Persoonallisuushäiriö Pahan kielioppi Paha ja sosiaalinen Pahan mallit

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT Haittojen vähentämisen näkökulma Tiina Varonen Omaiset Huumetyön Tukena ry/ Osis 9.10.2013 Yksin kestät sen olet epäonninen minkä sille voit et voi kuin sietää..

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue 2 Raju väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö 3 Nuoruusikä

Lisätiedot

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön SINI PASANEN TOIMINNANJOHTAJA, POSITIIVISET RY Potilasnäkökulma hiv-hoitotyöhön - Hiv-positiivisten merkitys hiv-hoitotyössä - Mikä vastaanotolla, asenteissa, suhtautumisessa

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma

Lisätiedot

Pokeri ja emootiot. Jussi Palomäki Kognitiotieteen jatko-opiskelija (HY) Nettipokerinpelaaja jussi.palomaki@helsinki.fi

Pokeri ja emootiot. Jussi Palomäki Kognitiotieteen jatko-opiskelija (HY) Nettipokerinpelaaja jussi.palomaki@helsinki.fi Pokeri ja emootiot Jussi Palomäki Kognitiotieteen jatko-opiskelija (HY) Nettipokerinpelaaja jussi.palomaki@helsinki.fi Internetin villit pelikuviot -seminaari Tiistai 11.12.12 Esityksen sisältö Pokeripelin

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET Koulutus Osallistujia Palautteita Elintapamuutokseen sitoutuminen 2.8.215 48 25 Miestyön abc 1.9.215 62 4 Syömishäiriöt 19.11.215 94 49 Poikatyö 14.1.216 5 9 Ikääntyneen ravitsemushoito

Lisätiedot

IHMISLAJIN PERUSKYSYMYKSET: OLENKO TOIVOTTU? RAKASTETTU? HYVÄKSYTTY?

IHMISLAJIN PERUSKYSYMYKSET: OLENKO TOIVOTTU? RAKASTETTU? HYVÄKSYTTY? VAATIVA YHTÄLÖ IHMISLAJIN PERUSKYSYMYKSET: OLENKO TOIVOTTU? RAKASTETTU? HYVÄKSYTTY? AMMATTILAISEN PERUSKYSYMYKSIÄ: ONKO PERUSTEHTÄVÄ POMO? MITEN TYÖNI OTETAAN VASTAAN? MITÄ LAATUA TUON TYÖMAALLE? MITEN

Lisätiedot

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Psykoterapiakeskustelujen tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella 1 Laitoksen

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng 3.2.1 Zhuāngzǐ Zhuāngzǐ 莊 子 on eräs tunnetuimmista taolaisuuteen liitetyistä klassikoista. Se on todennäköisesti varhaisempi kuin Dàodéjīng[50]. Taolaisessa kaanonissa se tunnetaan nimellä Nánhuán Totuuden

Lisätiedot

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

SISÄLLÄ OLI VALTAVA HUUTO JA HÄPEÄ.

SISÄLLÄ OLI VALTAVA HUUTO JA HÄPEÄ. SISÄLLÄ OLI VALTAVA HUUTO JA HÄPEÄ. Tyttärien tarinalliset ydinkokemukset narsistisesti vaurioituneen äiti tytär-suhteen näyttämöllä Katja Kalliosaari Tampereen Yliopisto Sosiaalipsykologian pro gradu

Lisätiedot

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutti Oy Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hanke 1.1.2008-31.3.2012, Loppuseminaari 9.12.2011 Tavoitteistaminen 1/5 Tavoitteistaminen tekee ongelmista puhumisen helpommaksi.

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland

Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland Psykoterapian tavoitteista Auttaa lasta hyötymään hyvistä kasvuoloista Auttaa lapsen ympärillä olevia aikuisia tukemaan ja ymmärtämään lasta Lapsi

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Sukupuolen merkitys. Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa

Sukupuolen merkitys. Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa Sukupuolen merkitys Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa Sukupuolisensitiivinen työote Tunnistetaan omassa toiminnassa niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat miehiin ja naisiin. Huomioidaan miesten ja

Lisätiedot