NUOREN PARIN TUNNEKOULU -EVÄITÄ PARISUHTEESEEN. Nina Nissinen- Kari Pätsi Opinnäytetyö Kevät 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NUOREN PARIN TUNNEKOULU -EVÄITÄ PARISUHTEESEEN. Nina Nissinen- Kari Pätsi Opinnäytetyö Kevät 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö"

Transkriptio

1 NUOREN PARIN TUNNEKOULU -EVÄITÄ PARISUHTEESEEN Nina Nissinen- Kari Pätsi Opinnäytetyö Kevät 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö

2 PÄÄTTÖTYÖN TIIVISTELMÄ (ABSTRACT) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU / JÄRVENPÄÄN YKSIKKÖ Nina Nissinen ja Kari Pätsi Nuoren parin tunnekoulu eväitä parisuhteeseen Järvenpää, kevät s. liitteitä 5 Nuoren parin tunnekoulu sai alkunsa kun me tekijät olimme huolissamme nykyliittojen kestävyydestä. Otimme yhteyttä Katajaan (Kestävän parisuhteen ry) ja kuulimme, että kentällä on tarvetta nimenomaan nuoriin pareihin kohdistuvasta parisuhdemateriaalista ja kurssitarjonnasta. Alun perin oli tarkoituksena suunnitella ja toteuttaa pilottikurssi, jota voisi myös jatkossa toteuttaa. Tunnekoulun suunnittelu sai alkunsa keväällä Nuoren parin tunnekoulu on viitenä te tana toteutettava parisuhdekurssi, joka on osana ennaltaehkäisevää parisuhdetoimintaa ja kurssimme kohdistui nuoriin pareihin. Työn tavoitteena oli löytää ennaltaehkäisevästi välineitä nuorille pareille käsitellä parisuhteeseen liittyviä tunteita. Teemat ja sisältö on suunniteltu yhteistyössä Kataja ry:n kanssa. Teemat ovat: 1. Yleistä tunteista, 2. Rakastumisesta rakkauteen, 3. Suuttumus ja ristiriitojen ratkaiseminen, 4. Seksuaalisuus ja tunteet ja 5. Voimavarat ja hyvät fiilikset. Teemojen valinta ja kurssin toteutus perustui Kataja ry:n vahvaan käytännön kokemukseen. Parisuhdekursseilla toimiviksi todetut toimintatavat ja painotukset pyrittiin hyödyntämään ja soveltamaan nuorille pareille sopiviksi. Tunnekoulu toteutettiin ensimmäistä kertaa syksyllä Ennen kurssia suoritimme alkuhaastattelun, jossa kartoitettiin nuorten toiveita ja tarpeita kurssin suhteen. Kurssin jälkeen oli loppukysely, jossa selvitimme kuinka kurssi

3 oli onnistunut vastaamaan nuorten tarpeisiin. Pilottikurssilla oli viisi osallistujaparia ja viisi alustavaa paria, jotka alustivat illan teemasta. Loppukyselyssä nousivat esiin kurssin parhaana antina läheisyyden lisääntyminen suhteessa sekä sen tiedostaminen, että oman suhteen eteen ollaan valmiita tekemään töitä. Asiasanat: parisuhde, tunteet, nuoret Säilytyspaikka: DIAK / Järvenpään yksikön kirjasto

4 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC / JÄRVENPÄÄ TRAINING UNIT Nina Nissinen and Kari Pätsi Advices and skills for young couples relationship Järvenpää, Spring appendixes We, Nina and Kari were worried about the high number of divorces and we wanted to do something concret about it. Together with Kataja we created a course for young couples. The main idea is to support young couples in their relationship by helping them get in touch with their emotions. In the course, the couples are able to learn to recognize their emotions, they can also learn to talk about them. It is also important to learn how to listen to your partners emotions. There is a concrete need for these kind of courses and we hope that this course for young couples helps as many couples as possible to enrich their relationship. We hope that in the future it would be more natural to take care of your relationship. We have seen that in our course many couples and young people have got some help and advice by learning to increase their intimacy in their own relationship. Keywords: relationship, emotions, young people Deposited: Diaconia Polytechnic / The Library of Järvenpää Training Unit

5 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. AVIOPARI- JA PARITYÖN MENNEISYYS, NYKYISYYS JA 3 TULEVAISUUS 2.1 Parisuhteen määritelmä 2.2 Parisuhdetyön tavoitteet Toimivan parisuhteen tuntomerkkejä Parisuhteen rikastuttamisen perusasioita Parisuhdetyön historia Parisuhdetyön nykyisyys (Kataja) Katajan toimintaperiaatteet ja toiminta Katajan projekteja Parisuhdetyön tulevaisuus ja haasteet Avioparityö/ Parisuhdetyö osana seurakunnan toimintaa 9 3. PARISUHTEEN ELÄMÄNKAARI JA MUUTOKSET NYKYAJASSA Parisuhteen elämänkaari ja parisuhteen vaiheet Parisuhteen muutokset postmodernissa nykyajassa Yleinen muutos ihmisten välisissä vuorovaikutussuhteissa Parisuhteen muutokset NUOREN PARIN ERITYISET HAASTEET NYKYAJASSA Kuka on nuori pari Nuoreen pariin kohdistuvan parisuhdetyön erityishaasteet 18

6 5. NUOREN PARIN TUNNEKOULU Mitä on nuoren parin tunnekoulu Nuoren parin tunnekoulun syntyprosessi Taustaa Tavoitteet Aiheen rajaus Toimintaympäristö Työvaiheet NUORTEN TARPEIDEN KARTOITTAMINEN JA PALAUTE Osallistuva havainnointi Alkuhaastattelu Loppukysely JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTAA 29 LÄHDELUETTELO 32 LIITTEET 33

7 1. JOHDANTO Päättötyömme rakenne on kaksiosainen. Teoriaosa sisältää katsauksen parisuhdetyön vaiheisiin, parisuhteen elämänkaarta, nuoren parin haasteita ja erityispiirteitä, nuoren parin tunnekoulun syntyvaiheita sekä saatuja tuloksia. Toisena osana on Nuoren parin tunnekoulun kurssin sisältö. Nuoren parin tunnekoulu sai alkunsa yhteisestä huolestamme siitä, että nykyään niin monet parisuhteet päättyvät eroon. Emme halunneet vain kartoittaa parisuhdetyön kentän tarpeita vaan halusimme ottaa selvää voiko asialle tehdä jotain konkreettista. Otimme yhteyttä Katajan koordinaattoriin Arja Kinnulaan ja totesimme, että mikäli haluamme tehdä jotain ennaltaehkäisevää niin kohderyhmänä tulisi olla nuoret parit. Parisuhdetyötä tekevät tahot olivat huomanneet, että nuorten parien on joskus vaikea sopeutua ryhmään, jossa muut parit ovat parina vanhempia: heille tarvittaisiin ihan oma kurssi, jossa käsiteltäisiin nuorten omia kysymyksiä. Kestävän parisuhteen rakentaminen on luontevaa aloittaa parisuhteen alusta. Parisuhteen hoitamisen tulisi olla luonnollista ja sille on annettava aikaa. Ei pidä odottaa, että ristiriidat kärjistyvät ja ongelmat kasaantuvat vaan suhdetta on hoidettava säännöllisesti. Nuorille on tärkeää tehdä tiettäväksi, että onnellisen ja toimivan parisuhteen eteen on nähtävä vaivaa ja siihen on sitouduttava. Kirkon perheneuvontatyötä tekevät ovat havainneet, että nykyään tullaan yhä varhaisemmassa vaiheessa hakemaan apua parisuhteen ongelmiin. Onko nuorten kyvykkyys ja taidot selvitä parisuhteessaan eteen tulevista ristiriidoista heikentynyt vai ovatko odotukset omaa parisuhdetta kohtaan liian korkeat ja epärealistiset. Painotetaanko parisuhteissa liikaa hyviä elämyksiä ja onko kyky elää arjessa kadonnut? Nuoren parin tunnekoulun avulla on tarkoitus tukea parin tunnesuhdetta ja lisätä suhteen laatua ja siten sen kestävyyttä. Kun tiedostaa omat tunteensa, osaa ilmaista ne kumppanilleen sekä osaa vastaanottaa kumppaninsa tunteita,

8 on se hyvä perusta toimivalle parisuhteelle. Sekä yhteiskunnallisesti että yksilöiden kannalta katsottuna, on suurta voimavarojen tuhlausta ja inhimillistä kärsimystä aiheuttavaa, että niin suuri osa avio- ja avoliitoista sekä muista parisuhteista päättyy eroon.

9 2. AVIOPARI- JA PARITYÖN MENNEISYYS, NYKYISYYS JA TULEVAISUUS 2.1 PARISUHTEEN MÄÄRITELMÄ Parisuhteella tarkoitamme tässä opinnäytetyössämme miehen ja naisen välistä suhdetta. Katajan linjan mukaan tarkoitamme suhteella sellaista suhdetta jossa ihmiset määrittävät toisensa puolisoiksi; joko avo- tai aviopuolisoiksi. Tässä työssä olemme enemmän kiinnostuneita suhteen laadusta kuin sen virallisuusasteesta. 2.2 PARISUHDETYÖN TAVOITTEET Parisuhdetyöllä tarkoitamme työtä joka on suunnattu parisuhteessa eläville. Parisuhde voi olla joko avo- tai avioliitto, ensimmäinen suhde tai uusperhe. Ennaltaehkäisevän parisuhdetyön tavoitteena on ensisijaisesti se, että ihmiset alkaisivat tietoisesti hoitaa liittojaan. tulisivat tietoisiksi oman liittonsa voimavaroista ja löytäisivät sen mahdollisuudet. Näin suhteen laatu paranisi. Toimintamuotoina voivat olla viikonlopputapahtumat, leirit, te lat sekä kasvuryhmät esim. seurakunnissa TOIMIVAN PARISUHTEEN TUNTOMERKKEJÄ Toimivalle, hyvälle parisuhteelle voidaan antaa monenlaisia määritelmiä. Kataja ry:n mukaan hyvä parisuhde on sellainen, jossa kommunikointi toimii, sillä keskustelu kuuluu elävään parisuhteeseen, samoin kasvu ja kumppanuus. Kumppanit tunnistavat omia tunteita ja tarpeita, osaavat niitä ilmaista ja vastaanottaa toisen tunteita ja tarpeita. Vuorovaikutustaitojen puute ja/tai taitamattomuus onkin suurimpia syitä parisuhteiden haaksirikkoihin. Kirjassaan Avara hellyys Kaija Junkkari sanoo, että Suomessa ihmiset ovat aivan liian yksin niin liittoa solmiessaan kuin erotilanteessa. Kirkon tulisi hänen mielestään antaa entistä enemmän apua ja tukea jo parisuhteen

10 solmimisvaiheessa. Hän sanoo, että Pariviestinnän kurssin tulisi olla itsestään selvä asia avioliittoon valmistauduttaessa. Kirkon Perheasiainkeskuksen mukaan kasvukykyisessä avioliitossa/ parisuhteessa on seuraavia elementtejä: 1. Keskinäinen, vastavuoroinen vastuu tarpeiden tyydyttämisestä 2. Avoin ja suora viestintä 3. Läheisyys ja yksityisyyden vastavuoroinen kunnioitus 4. Autonomia (puolisoiden omat oikeudet) ja keskinäinen sitoutuminen 5. Aito tasa-arvo ja suoruus 6. Sitoutuminen kasvuun yhdessä ja erikseen 7. Joustava roolikäyttäytyminen 8. Jatkuva kasvu ja muutos iän mukana. 9. Kyky käyttää konflikteja läheisyyden syventämiseksi 10. Syvenevä, rakkauteen liittyvä, seksuaalinen tyydytys 11. Syvenevä läheisyys arvojen ja uskon alueella 12. Jatkuva avioidentiteetin vahvistuminen Joku kysyi minulta, Milloin ystävyytemme päättyi, Ja milloin rakkautemme alkoi. Mutta rakkaani, Eikö salaisuutemme olekin tässä: ystävyytemme ei ole vieläkään päättynyt.

11 2.2.2 PARISUHTEEN RIKASTUTTAMISEN PERUSASIOITA Howard Clinebellin mukaan avioliiton/ parisuhteen rikastuttamisen perusasioita ovat: tarjotkaa toisillenne tasavertaiset mahdollisuudet kasvaa omien kykyjenne mukaan rakkaus on sitoutumista kasvamaan yhdessä muodostakaa kasvutavoite suhteellenne säännöllisen ajan varaaminen yhteisille keskusteluille huomatkaa ja huolehtikaa toistenne hellyyden tarpeista pyrkikää käsittelemään suhteenne ristiriidat säännöllisesti ja rakentavasti sallikaa teissä olevien lasten leikkiä kootkaa ympärillenne tukiryhmä: aina ei kannata selvitä omin päin rikastuttakaa sisäistä elämäänne ja kasvakaa hengellisesti kehittäkää omia lahjojanne ja vahvoja puolianne. Luokaa itsellenne ja toisillenne tilaa jaetussa läheisyydessä etsikää yhteinen elämäntarkoitus Kirjoittaja kehottaa tarkistamaan oman elämän tärkeysjärjestystä mikäli aikaa näille asioille ei löydy (Howard Clinebellin mukaan, Pariryhmien ohjaajien kansio, Avioliiton/parisuhteen tietoisen hoitamisen perusteista ja tavoitteista. Kirkon perheasiainkeskus ja Kataja ry). 2.3 Parisuhdetyön historia Jotain merkittävää alkaa tapahtua parisuhteessa silloin, kun itse suhteeseen liittyvistä odotuksista ja tunteista uskaltaudutaan puhumaan avoimesti. Tämä uskaltautuminen tulee helpommaksi, kun se tapahtuu ryhmässä, jossa on muitakin pareja. Tällainen vallankumouksellinen ajatus ja idea syntyi yhtä aikaa eri mantereilla. Vuonna 1962 David ja Vera Mace, eräät Englannin ja Yhdysvaltain kirkollisen

12 avioliittoneuvonnan uranuurtajista, matkasivat kohti ensimmäistä aviopariretriittiään. Tästä heidän kokemuksestaan syntyi myöhemmin idea perustaa ACME, Association of Couples for Marriage Enrichment niminen järjestö. Samana vuonna isä Gabriel Calvo kutsui Barcelonassa kokoon seurakuntansa nuorten vanhempia keskustelemaan avioliiton kysymyksistä. Tästä alusta kasvoi puolestaan Marriage Encounter, myöhemmin Amerikan mantereella laajaksi kasvanut liike. Vuonna 1972 David ja Vera Macen kirjoittaman artikkelin innostamana Kirkon perheasiainneuvottelukeskuksen työntekijät kutsuivat kokoon joukon aviopareja. Tästä sai alkunsa kirkon perheneuvonnan suojissa kasvanut toiminta, mm. avioliiton rikastuttamiskurssit, pariviestinnän kurssit ja perhekoulut. Vuonna 1974 matkusti kaksi Helsingin NMKY:ssä aktiivisesti toiminutta paria osallistuakseen siellä aviopariretriittiin. Näistä virikkeistä sai alkunsa Paremman avioliiton perheleirit. Myös Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys pitää tällaisia avioliittoleirejä. Vuonna 1985 Kansan Raamattuseuran riveissä virisi avioparityö tunnuksella Samassa veneessä. Seuran kautta saatiin myös Lutheran Marriage Encounter toiminta Suomeen. ME (Mennään Eteenpäin) on sen suomenkielinen nimi ja se on organisoitunut itsenäiseksi toiminnaksi. Kuluneiden neljän vuosikymmenen aikana parisuhdetyö on koko ajan kehittynyt eteenpäin ja uusia järjestöjä on tullut mukaan toimintaan. Parisuhdetyössä mukana olleiden tuhansien parien kautta on kertynyt paljon kokemusta. Uutena vaiheena parisuhdetyöhön on mukaan tullut Kataja ry kokoamalla yhteistyöhön Suomessa parisuhdetyötä tekeviä järjestöjä, joilla kaikilla yhteisenä periaatteena on tasaveroisen kumppanuuden edistäminen sitoutuneessa parisuhteessa.

13 2.4 Parisuhdetyön nykyisyys (Kataja ry) Kataja ry:n toimintaperiaatteet ja toiminta Kataja on kestävän parisuhteen ry, jonka tarkoituksena on toimia perheen ja sen yhteistyökyvyn tukemiseksi lisäämällä ihmisten itsetuntemusta, viestintätaitoja ja luovaa ongelmanratkaisua. Erityisesti yhdistys pyrkii tukemaan parisuhdetta joka on perheen ydinsuhde. Yhdistys näkee perheen naisen ja miehen toisiinsa sitoutuneena, tasavertaisena ja vastavuoroisena kumppanuutena. Katajan toimintaan kuuluu mm. - kerätä tietoa parisuhdetoiminnasta ja tiedottaa siitä maanlaajuisesti - seurata tarjottavaa kurssitoimintaa - järjestää ohjaajakoulutusta - tukea ohjaajien tarvitsemaa ohjaajakoulutusta - tarjota ohjaajille työnohjausta - tuottaa ja jakaa työtä tukevaa materiaalia - julkaista jäsentiedotetta - seurata ja kehittää alan teorianmuodostusta Kataja tekee läheistä yhteistyötä esim. Kirkon Perheasiainkeskuksen kanssa. Usein myös parikurssien järjestäminen tapahtuu yhteistyössä paikallisseurakuntien kanssa. Katajan hallituksen jäsenet koostuvat kirkon eri liikkeiden edustajista. Kataja on verkostoitunut useiden perhe- ja parisuhdetyötä tekevien tahojen kanssa. Ajan henkeä ja alan uusia tuulia seurataan jatkuvasti jotta tarjonta vastaisi kysyntää. Työ on luonteeltaan kehittävää, luovaa ja ennaltaehkäisevää.

14 2.4.2 Katajan projekteja Katajalla ja Kirkon Perheasiainkeskuksella on takanaan valtakunnallinen ennaltaehkäisevä parisuhdeprojekti: Matka jatkuu. Projekti toteutettiin 25 paikkakunnalla ja projektin kolmivaiheinen tapahtumasarja tavoitti kaikkiaan n ihmistä. Projektin vaiheita olivat Ilta rakkaudelle -parisuhteen juhlailta, luentopäivä jossa saadaan matkaeväitä parisuhteen viidestä keskeisestä teemasta: puhuminen ja kuuleminen, suhteen mahdollisuudet, tunteiden viisaus, seksuaalinen läheisyys ja vanhemmuus. Syvemmälle illoissa käsiteltiin kutakin teemaa erikseen. Loppukyselyn mukaan parhaana parit olivat kokeneet kokemusten jakamisen ja avoimen keskustelun. Projektipaikkakunnilla yhteistyötä tehtiin monien tahojen kanssa esim. seurakunnan, Mannerheimin lastensuojeluliiton, kunnan/kaupungin ja perheneuvoloiden kanssa. Projektilla on siis ollut suuri vaikuttavuus. Aina on kuljettava eteenpäin ja tartuttava uusiin haasteisiin. Tällä hetkellä on ollut kysyntää avioliittokouluista sekä varsinkin neuvoloitten aloitteesta on alettu kehitellä ALKU-projektia. Alku-projekti on nuoren parin arkirakkautta tukeva tapahtumasarja ja se pyrkii rakentamaan turvaverkkoa erityisesti ensimmäistä lastaan odottavalle parille. Nimi ALKU tulee sanoista: A= arkirakkaus, L= läheisyys, K= kasvu, U= unelmat. Meidän opinnäytetyömme Nuoren parin tunnekoulu voisi hyvin olla osana ALKU-projektin tapahtumia, kohderyhmänähän ovat nimenomaan nuoret parit. Ole hiljaa, ojenna kätesi ja katso minuun: kävelen luoksesi vetten yli, siinä on silta ja tie. Kestävä, hauras. Aune Mäkinen

15 2.5 Parisuhdetyön tulevaisuus ja ajan haasteisiin vastaaminen Tulevaisuuden haasteisiin kuuluu myös parisuhteen määritelmän pohtiminen: nythän se on määritelty niin, että parisuhde on miehen ja naisen välinen suhde. Pohdittavaksi ja kannanottoa kaipaavaksi jää suhde homo- ja lesbopareihin. Matka jatkuu- projekti veti valtavasti osallistujia ja seuraava projekti on ALKUprojekti. Ajankohtaiseksi on myös todettu avioliiton määräaikaishuollot ja kysyntää on ollut avioliittokouluista. Lieneekö nykyinen kasvava avioerojen määrä syynä tähän? Ilman lisäresursseja tuskin lienee mahdollisuuksia järjestelmällisesti pitää avioliittokouluja. 2.6 Avioparityö/parisuhdetyö osana seurakunnan perhetyötä Luentosarjat Luentoja voi järjestää paikallisen tarpeen ja resurssien mukaan esim. parisuhteen kommunikaatiosta, vanhemmuudesta, miehen ja naisen identiteetistä, suhteen voimavaroista, seksuaalisuudesta jne Avioparikahvilat Avioparikahviloiden ideana on, että pareja kutsutaan paikkaan, johon heidän on helppo tulla esim. ravintolaan. Avioparikahvilassa pidetään alustus jostain parisuhteeseen liittyvästä teemasta. Lisäksi voi olla musiikkia, keskustelutuokioita pöytäkunnittain, iltapala ja mahdollisesti lyhyt hartaus.

16 2.6.3 Perheleirit Perheleirit ovat osa seurakunnan parisuhdetyötä. Niiden tarkoitus on keskittyä parisuhteeseen liittyviin teemoihin. Leireillä lapsille on omaa ohjattua toimintaa Aviopariviikonloput/ parisuhdekurssit tavallisille pareille Viikonloppujen tai kurssien teemoina voi olla esim. Puhutaan ja kuunnellaan, Sylikkäin, Tunnerikkaus, Vanhemmuus, Suhteemme voimavarat, Ajankäyttö perheessä, Roolit Perhekerhot Perhekerhoilla tarkoitetaan kerhoja, joissa vanhemmat kokoontuvat yhteen jonkun kotona ja kukin alustaa vuorotellen jostain parisuhteeseen liittyvästä teemasta. Lapsille on samanaikaisesti omaa ohjelmaa Paripienryhmät Tällaisessa ryhmässä ryhmä on sitoutunut johonkin tiettyyn määrään tapaamisia ja tapaamisissa käydään läpi yhdessä sovittu ohjelma ohjaajaparin/ ohjaajaparien vetämänä Toiminnalliset työmuodot Toiminnallisilla ryhmillä voidaan tarkoittaa esim. vaellusta tai avioparisuunnistusta.

17 2.6.8 Sovinnon illat kirkossa Kirkossa järjestettävän Sovinnon illan teemana voi olla esim. anteeksi antaminen. Te lan jälkeen on mahdollisuus yhteiseen hiljentymiseen ja ehtoolliseen kirkossa. 3. PARISUHTEEN ELÄMÄNKAARI JA MUUTOKSET NYKYAJASSA 3.1 Parisuhteen elämänkaari ja parisuhteen vaiheet Mikään parisuhde ei etene kaavan mukaan vaan kulkee omia teitään. Terveessä parisuhteessa näyttää kuitenkin olevan kehitysvaiheita joiden tiedostaminen voi auttaa parisuhdetta. Parisuhteen hyvinvointi riippuu mitä suurimmassa määrin kolmen sanan keskinäisestä tasapainosta elämän arjessa: minä ja sinä ja me. Tärkeitä kysymyksiä ovat: Olenko löytänyt oman itseni ja oppinut elämään omien tunteitteni, toiveideni, tarpeideni ja ristiriitojeni kanssa? Olenko löytänyt itseni suhteessa kumppaniini ja oppinut rakastamaan häntä omana itsenään? Syvällinen ihmissuhde merkitsee sekä oman yksilöllisyyden että toisen persoonan kunnioittamista ja kuulemista, luovaa ja rikasta vuorovaikutustapahtumaa, jossa sekä antaminen että vastaanottaminen vuorottelevat ja jossa yhteisyyden kokemus: me rakentuu aina uudelleen ja uudenlaisena. Jokaisen parin edessä on parhaimmillaan kolme vaihetta ja nämä vaiheet ovat symbioosi, eriytyminen ja kumppanuus. Kussakin vaiheessa on uutta opittavaa ja siirtymävaiheet saattavat olla vaikeita, sillä vanhat sopeutumiskeinot eivät enää auta ja uusia on vaikea hahmottaa (Ijäs 1984, 46-48).

18 Symbioosi eli sulautumisvaiheessa kumppaneiden välille muodostuu vahva tunneside. Parista tuntuu, että ajatukset, teot ja haaveet kulkevat samaa latua. On kuin olisi tuntenut toisen koko ikänsä ja toisen poissaolo tuntuu riuduttavalta. Symbioosivaiheessa yhteenkuuluvuuden ja kiintymyksen tunne on vahva. Tuntuu, että vain toisen läheisyydellä on merkitystä. Kiintymyksen tunne synnyttää usein halun huolehtia toisesta. Suhde pohjautuu usein enemmän suuriin odotuksiin kuin toisen tuntemiseen. Toisen erilaisuus on ihanteellista ja hurmaavaa. Nykyisessä rakastumisen tunnetta ja siinä elämistä korostavassa ajassa on vaarana, että ei päästä tästä vaiheesta eteenpäin kohtaamaan toista sellaisena kuin hän todella on. Liisa Tuovinen sanoo, että Rakkaus ei ole tunne, se on suhde, johon sisältyy tunteita. Symbioosivaiheessa persoonien (minän) rajat ovat heikot: koetaan sellaista samankaltaisuutta ja yhteisymmärrystä, ettei sitä voi millään teorioilla selittää. Minusta ja sinusta on sulautunut me. Symbioosivaihe päättyy usein ensimmäisen lapsen syntymään jolloin alkaa kasvaminen vanhemmuuteen. On tosin huomattava, että lapset eivät kuulu jokaiseen parisuhteeseen. Nykyään yhä useammalla parilla on vaikeuksia saada jälkikasvua ja yhä useampi valitsee tietoisesti lapsettoman parisuhteen. Seuraavaa vaihetta sanotaan eriytymiseksi. Sitä voidaan myös kutsua irtautumiseksi tai itsenäistymiseksi. Eriytymisvaiheessa kumppanit haluavat saada tilaa ympärilleen ja läheisyys voi tuntua ahdistavalta ja omistushaluiselta. Toisen kätkössä olleet piirteet tulevat ilmi ja toisen erilaisuus ei enää herätäkään pelkkiä ihastumisen tunteita. Näistä tuntemuksista voi olla vaikea puhua. Tässä vaiheessa esiintyy tyypillisesti tila- ja valtataisteluja. Olenko itsenäinen ihminen tuon toisen rinnalla, saanko suhteessamme tarpeeksi tilaa ja kumpi hallitsee? Eriytymisvaihe saattaa kestää vuosia ja voimakkaat tunteet saattavat herättää aggressioita (Ijäs 1984, 47). Yhteyden tunne tuntuu rakoilevan ja irtautuminen toisesta tuntuu kivuliaalta. Tässä vaiheessa on tärkeää uskaltaa kertoa ristiriidoista, sillä muuten ne saattavat jäädä elämään omaa elämäänsä ja pulpahtaa pintaan jossain muussa muodossa esim. katkeruutena (Nyman 1994, ) On tärkeää

19 tiedostaa omia tunteitaan, oppia puhumaan niistä sekä oppia vastaanottamaan kumppanin tunteita. Suuri osa avioeroista ajoittuu juuri aikaan jolloin rakastumisen ja liittymisen vaiheen tulisi muuttua irtautumisen ja itsenäistymisen ajaksi. Viimeisessä vaiheessa jota kutsutaan kumppanuudeksi, tasapainottuvat sekä yksilöllisyys ja yhteys ja ristiriitoja osataan käyttää hyväksi uudella luovalla tavalla (Ijäs 1984, 47-48). Anteeksianto ja hyväksyminen voivat olla väylänä ja mahdollisuutena syvempään yhteyteen. Kumppanuus on henkisesti tyydyttävää ja viestintä toimii tehokkaasti. Kumppanit tulevat tietoisemmiksi omasta panoksestaan yhteisen suhteen rakentamiseen ja sitoutuvat kasvuun (Nyman 1994, 134). Tässä kohden on huomattava, että nykyään yhä useammat parit eroavat ja pysyvät sitoumukset ja ikuiset liitot ovat problematisoituneet. Voidaan puhua kelluvasta rakkaudesta Zygmunt Baumanin käsitteellä, joka tarkoittaa, että suhteeseen sitoudutaan toistaiseksi eli suhde kestää vain niin kauan kuin molemmat osapuolet pysyvät tyytyväisinä (Mutka 1998, 84). Saatetaan esim. juosta symbioosista toiseen ja hakea kiihkeää elämyksellistä rakkautta ja rakastumisen huumaavaa tunnetta. Rakastumisen tila on varsin miellyttävä ja sitä on myös tutkittu. Psykofarmakologit ovat saaneet selville, että rakastavaiset elävät kirjaimellisesti huumaavien aineiden vaikutuksen alaisina luonnonhormonit ja kemikaalit täyttävät elimistön ja aiheuttavat hyvää oloa. Suhteen ihastumisvaiheessa aivot erittävät dopamiinia ja noradrenaliinia. Elämä tuntuu ruusuiselta, pulssi nopeutuu, yleinen tarmokkuus lisääntyy ja intuitiivinen ymmärrys voimistuu (Hendrix 1997, 57). Tällainen olotila on varsin ihana ja tavoiteltava. Jos ylin tavoite ja arvo on hyvien fiilisten kalastelu ja maksimaalisen oman hyödyn saaminen, ei ihme että suhteistaan halutaan saada kaikki irti. Parisuhteen koossapitämiseksi tarvitaan selkeää sitoutumista, uuden elämäntavan tajuamista sekä avointa keskustelua. Erilaisuus, erilainen

20 kasvuvauhti ja kasvutapa eivät köyhdytä, vaan tekevät rikkaammiksi. Olemme heikkouksinemme rinnakkain, menossa samaan suuntaan (Nyman 1994, 134). Olemme heikkouksinemme rinnakkain, menossa samaan suuntaan. Yhteyttä tulee vaalia, ruokkia, hoitaa, muokata ja antaa sille riittävästi aikaa. 3.2 Parisuhteen muutokset postmodernissa nykyajassa Yleinen muutos ihmisten välisissä suhteissa Tarkasteltaessa parisuhteen muutoksia postmodernissa nykyajassa, on myös tarkasteltava mitä muutoksia on yleensä tapahtunut ihmisten välisissä suhteissa. Tutkijoiden mukaan nykyajassa voidaan selvästi nähdä joidenkin piirteiden korostuvan. Nuoren parin haasteita ja paineita on mahdotonta tarkastella ilman näitä ilmiöitä. Nykyaikaa leimaa kautta linjan tietty yksilöllisyyden korostaminen. Tämä nykyinen kehitystrendi voi johtaa paitsi itsekkyyden kasvamiseen yhteiskunnassamme, myös ihmisten jäämiseen liian yksin omien ihmissuhteittensa kanssa. Olennaista uudessa epävarmuudessa on se, että siitä tulee perin juurin yksilön oma kokemus. Yksilön on herkeämättä, vailla yhteisön apua tai valmiita reseptejä kohdattava ja jatkuvasti punnittava keskenään vuolaasti virtaavia, yllättäviä ja ristiriitaisia, niin globaaleja kuin henkilökohtaisiakin uhkia ja mahdollisuuksia (Rinne & Salmi, 1998). Sosialisaatiossa nykymodernit ihmiset kehittävät identiteettinsä yhä yksilöllisemmiksi yhä voimakkaampien ja globaalimpien yhteiskunnallisten rakenteiden puristuksessa (Pirttilä 1999, 241). Haasteena yksilöllisyyden korostumisessa on yhteyden löytäminen toiseen ihmiseen sekä omaan parisuhteeseen sitoutuminen. Jaksanko silloinkin olla sitoutunut kumppaniini

21 kun suhteemme ei tunteen tasolla tunnu niin mahtavalta ja fiilikset eivät lentele pilvissä? Elämän kriisitilanteissa tukea tarjoavat verkostot ovat ohentuneet ja niihin sisältyvät sitoumukset ovat haurastuneet ja keventyneet. Jaksanko silloinkin olla sitoutunut kumppaniini kun suhteen alkuvaiheen rakastumisen olisi aika vaihtua rakastamiseen? Olenko sitoutunut niin myötä- kuin vastoinkäymisissäkin: niin hyvinä kuin pahoina päivinä? Nykyinen kaupunkimainen ja postmoderni elämäntyyli sekä löyhentyneet siteet sukulaisiin aiheuttavat usein tunteen, että nuori jää varsin yksin elämänsä kanssa. Yksilöt joutuvat lisääntyvässä määrin näkemään, tulkitsemaan ja käsittelemään omina asioinaan ne mahdollisuudet, uhat ja vaikeudet, elämänkerralliset valinnat jotka oli aiemmin mahdollista ratkaista perhe- tai kyläyhteisössä tai tukeutuen yhteiskuntaluokkaan, ryhmään tai etujärjestöön. Lisääntyvistä asiantuntijoista huolimatta yksilöt joutuvat itse suunnittelemaan omat elämänkertansa (Rinne & Salmi 1998). Moderni yhteiskunta siis pakottaa yksilöt organisoimaan elämänsä itse ja antamaan sille omat merkityksensä. Nykyajan huolena ovat myös lisääntyneet avioerot. Tästä saa lukea lähes päivittäin lehdistä. Näyttääkin siltä että nykyään yhä useampi tietää kuinka erotaan, harvempi tietää kuinka pysyä yhdessä onnellisena. Suomessa peräänkuulutetaan avioerojen vähenemistä tukevia toimintoja ja toimintamalleja (Tilastokeskuksen tilastollisessa kokoomajulkaisussa Suomalainen lapsi, 2000). Opinnäytetyömme kautta toivomme, että emme ainoastaan totea ennaltaehkäisevän toiminnan tarpeellisuutta vaan voimme tukea parisuhteita konkreettisella tavalla ja sitä kautta omalla panoksellamme vähentää avioerojen määrää. Kun tulee tietoiseksi omasta suhteestaan ja sen voimavaroista sekä saa konkreettisia työvälineitä sen hoitamiseen voi asialle myös tehdä jotain. Nykyaikaan kuuluu myös perhekäsityksen moninaistuminen ja tämän kehityksen mukanaan tuomat ongelmat.

22 3.2.2 Parisuhteen muutokset Samaan aikaan kun avioerot ovat lisääntyneet, on myös avioituminen vähentynyt ja avoliitot yleistyneet. Onko tällä yhteyttä sitoumusten kevenemiseen? Opinnäytetyössämme olemme kiinnostuneet enemmän suhteen laadusta ja sitoutumisesta kuin sen virallisuusasteesta. Nykyajan parisuhteelle on tyypillistä, että siitä halutaan irti kaikki mahdollinen hyöty. Luottamuksen rakentaminen näillä pelisäännöillä on entistä vaikeampaa. Kuten Riitta Jallinoja toteaa: On tietenkin liikaa vaadittu, että ihmisillä pitää kaiken olla suurta ja juhlaa. (Luoteis-Uusimaa, 2001, 7). Myös työelämän kilpailu ja menestymisen hinku ovat pikku hiljaa valuneet kaikille elämänalueille, samalla kun työelämä on saanut hallitsevan aseman taistelussa työn ja perheen kesken. Sosiologian professori Riitta Jallinoja sanoo, että enää ei riitä, että teemme työmme hyvin, nyt pitää menestyä. Ei riitä, että on ystäviä, niiden pitää olla todella hyviä ja luotettavia. Parisuhteessa pitää olla laatua, harrastusten pitää antaa elämyksiä. Parisuhteen sisältö on ratkaiseva, ei muoto. Menestyksen säihkeen ja ylenpalttisuuden vaatimus leimaa kaikkea mitä teemme. Terapeutti ja kirjailija Tommy Hellsten toteaa, että nykyajan ihminen ei osaa arvostaa yhteisöllisyyttä ja myönteistä riippuvuutta. Nykypäivän työelämässä ylivoimainen ykkösteema on jaksaminen. Kun jaksaisi eläkkeelle pääsyyn, kesälomaan tai edes huomiseen. Työterveyshuollot ovat huolissaan työntekijöidensä jaksamisesta: ihminen ei ole kone eikä kukaan jaksa loputtomiin. Jos asiaa tarkastelee parisuhteen näkökulmasta voi aiheellisesti kysyä: Kuinka jaksaa kuunnella omia tarpeitaan kiireen keskellä? Kuinka kuulla kumppanin tarpeita ja toiveita? Kuinka löytää aikaa läheisyydelle? Kuinka jaksaa hoitaa parisuhdetta? (Hämäläinen 2000, 87-92). Myös Kirkon Perheasiainkeskusten palvelujen kysyntä on lisääntynyt laman, työttömyyden ja kiristyneen työelämän myötä. Miksi kirkko ja yhteiskunta eivät näe mitenkä hirveän priorisoinnin edessä kirkon Perheasiainkeskuksissa ollaan,

23 kun on valittava kuka jonosta otetaan (Martti Esko, , Helsingin Sanomat). Hän kehottaa kirkon päättäjiä tekemään omat johtopäätöksensä palvelujen kysynnän huimasta kasvusta. Hänen mukaansa näin suureen tilaukseen olisi vastattava. Ennaltaehkäisevän toiminnan merkitystä voi tuskin liiaksi korostaa myös taloudellisestakin näkökulmasta katsottuna. Toivomme, että Nuoren parin tunnekoulu voisi omalta osaltaan olla lyhentämässä kirkon Perheasiainkeskusten jonoja ja vahvistaa liittoja. Seksuaalisuus on nykyään ylikorostunutta. Seksiä tihkuu joka paikasta ja onkin hyvä miettiä mihin laajempaan kokonaisuuteen se ihmisen elämässä kuuluu. Nykyisistä tiedotusvälineistä saa helposti sen kuvan, että seksi on täysin irrallinen muista elämänalueista. Monien tutkimusten mukaan tällainen kuva luo kovia paineita etenkin nuorille. Vaasalainen sosiaalipsykologi Saara Kinnunen puhuu nuorista pareista ja peräänkuuluttaa toinen toisensa tuntemisen merkitystä ja tärkeyttä. Kun seksi tulee suhteeseen, väheneekö puhuminen ja sitä kautta toinen toiseensa tutustuminen? Onko seksuaalisuus liian elämyshakuista? Miehen ja naisen roolit ovat myös nykyään entistä epäselvemmät. Vanhojen roolien paineessa sekä työ- ja yksityiselämän myllerryksessä, miehet etsivät itseään ja paikkaansa samaan aikaan kun naiset vaativat aktiivisesti omia oikeuksiaan. Voidaan kysyä onko nykynaisilla tai miehillä kelvollisia malleja olla vaimo tai mies ja onko kyetty luomaan uusia toimivampia malleja tarjolla olevista aineksista? Mikä tukisi uusien toimivien mallien löytymistä? Nämä ovat kestohaasteita niin nykypäivänä

24 4. NUOREN PARIN ERITYISET HAASTEET NYKYAJASSA 4.1 Kuka on nuori pari Tässä opinnäytetyössämme tarkoitamme nuorella parilla paria joka on parina nuori, riippumatta fyysisestä iästä. Yleensä pari on myös iältään nuori kuten Nuoren parin tunnekoulun ryhmäläisetkin olivat. Nuori pari ja parina nuori voivat olla kaksi eri asiaa. Kuitenkin ryhmän homogeenisuus ja mahdollisuus siten samaistua muiden kokemuksiin on tärkeä tekijä oppimisen kannalta. Jos joku pari kokee itsensä liian erilaiseksi niin heidän viihtyvyytensä ja uuden oppimisensa voi vaarantua. Toivomme kuitenkin, että Nuoren parin tunnekoulun teemat olisivat sovellettavissa mahdollisimman pitkälle sovellettavissa. 4.2 Nuoreen pariin kohdistuvan parisuhdetyön erityishaasteet Nuoren parin tunnekoulu on kohdennettu nimenomaan nuorille pareille. Tämän vuoksi on pyrittävä ottamaan huomioon muutamia seikkoja. Nuorille pareille olisi viestittävä, että suhteen eteen kannattaa nähdä vaivaa ja onnellisen ja toimivan parisuhteen eteen on oltava valmis tekemään töitä, että perusta tulisi kestäväksi ja kestäisi ajan paineet. Autoakin saa ajaa vasta kun on ajokortti, miksei parisuhteenkin kanssa voisi toimia samoin. Kuljettajan on tiedettävä kuinka auto toimii että saa sen liikkeeseen. Toimiva parisuhde ei synny itsestään: on tiedettävä mitä asioita tiedostamalla ja vahvistamalla suhde voi hyvin ja toimii: asiat rullaavat eteenpäin. Autoakin pitää huoltaa jotta se toimisi, miksei parisuhteenkin hoitaminen voisi olla luonnollista? Autoon satsataan tuhansia markkoja, miksei oman parisuhteen hoitamiseen voisi myös satsata? Yhdessä voitaisiin mennä vaikka parisuhdekurssille tai viikonloppuleirille! Kurssilla on tarkoitus lisätä tietoisuutta oman suhteen voimavaroista. Ilo ja myönteisyys ovat ne seikat joita tulee korostaa. Aivan kuten ALKUprojektissakin - joka on kohdennettu nuorille pareille- lähdetään liikkeelle parin

25 unelmista ja toiveista ja lähestytään sitä kautta parisuhdetta. Myönteisyyden on helpompi lähestyä arkoja ja kipeitäkin asioita. Asioita voi lähestyä monesta näkökulmasta, mutta nuoria tulisi lähestyä myönteisyyden kautta, ei ongelmakeskeisesti. Tietoa ja teoriaa ovat kirjastot pullollaan, mutta elämäntaitoa ja käytännön viisautta on harvemmin tarjolla. Nuoren parin tunnekoulussa on tarkoitus olla käytännön- ja elämänläheinen ote. Parisuhdetta ei tutkita ilmiönä vaan heitetään oma persoona peliin ja kohdataan parisuhde tunnetasolla. On otettava huomioon, että nykyajan nuori on tiedostava ja kriittinen ja kasvanut moniarvoisessa yhteiskunnassa. On annettava tilaa erilaisille tavoille toimia, ajatella ja olla. Jokaiselle parille on annettava mahdollisuus olla oman näköisensä. On myös kiinnitettävä huomiota millaisen mallin me annamme miehen ja naisen rooleista. Onko mies vaimon pää? Ovatko mies ja nainen tasavertaisia suhteessa? Nykynuoret ovat myös kasvaneet tietoa ja elämyksiä tulvillaan olevassa yhteiskunnassa. Tämä tulisi ottaa huomioon materiaalissa. Materiaali ei saa olla tylsää ja vanhanaikaista, vaan sen tulee olla elävää ja elämysvoimaista. Luonnollisuus ja aitous puhuttelevat aina. Nykynuoret kavahtavat kokemuksemme mukaan sitä, että miehistä ja naisista käytetään stereotypioita. Vaikutta siltä, että erityisesti nuorille on tärkeää tulla kohdatuksi persoonallisina yksilöinä. He vierastavat liian jäykkiin rooleihin ja luokitteluihin laittamista. Tärkeää on hyväksyä se tosiasia, että miehissä on feminiinisia ja naisissa maskuliinisia ominaisuuksia. Parisuhdetyön onnistumisen kannalta on opeteltava hyväksymään entistä paremmin nuorten yksilöllisiä piirteitä. Myös vanhemmassa pariskunnassa mies voi omata enemmän feminiiniseksi luokiteltuja ominaisuuksia.

26 5. NUOREN PARIN TUNNEKOULU 5.1 Mikä on nuoren parin tunnekoulu? Nuoren parin tunnekoulu on viiden illan sarjana toteutettava kurssi jonka tarkoitus on tukea nimenomaan nuoria pareja. Kurssilla keskitytään tunneviestintään ja tunteiden kohtaamiseen: kuinka tunnistan tunteitani ja ilmaisen niitä? Kuinka vastaanotan kumppanini tunteita? Näitä asioita pohditaan yhdessä toisten kanssa. Työmme on kristilliseen etiikkaan sitoutunutta: matalalla hengellisellä profiililla. Iltojen pääpaino on parisuhteessa. Nuoren parin tunnekoulun on tarkoitus olla elämänläheinen ja liiallista teoreettisuutta on pyritty välttämään, koska tunneasioita ei voi opetella kirjoista vaan ne on itse elettävä. Iltojen kautta on tarkoitus löytää iloa ja myönteisyyttä, oman suhteen voimavaroja. Kurssin tarkoitus on myös auttaa kohtaamaan erilaisia tapoja olla mies ja nainen. Mikä on oma tapani ja kuinka kohtaan kumppanini miehenä/ naisena? 5.2 Nuoren parin tunnekoulun syntyprosessi Taustaa Me, Nina ja Kari olimme viime keväänä huolissamme avioerojen kasvusta ja siitä, että monet liitot näyttävät voivan niin huonosti. Ajattelimme, että voisimme ehkä opinnäytetyömme kautta tehdä jotain konkreettista asian hyväksi, jotain josta olisi todellista käytännön hyötyä ja joka vastaisi tarpeeseen. Emme halunneet vain tutkia asiaa ja todeta asian ajankohtaisuutta ja tärkeyttä vaan halusimme olla luomassa jotain konkreettista. Otimme yhteyttä Kataja ry:n työntekijään Arja Kinnulaan ja juttelimme asiasta. Hän kertoi, että sekä tarvetta että kysyntää on ollut nimenomaan nuoriin pareihin kohdistuvalle toiminnalle ja materiaalille. Huomasimme iloksemme, että hankkeellamme on myös uutuusarvoa. Tosiasia on, että nuorille pareille kohdistettua materiaalia ja toimintaa on puuttunut. Tänä vuonna (vuonna 2001) on parisuhdetarjonnassa

27 ensimmäistä kertaa nuorille pareille omia parisuhdekursseja (vuoden 2001 parisuhdekurssiesite) Tavoitteet Tarve oli ilmeinen, joten tavoitteemme oli alusta saakka kehitellä yhdessä Katajan kanssa sellainen kurssi jota voidaan hyödyntää myös jatkossa. Nuoren parin tunnekoulu on tarkoitus tuotteistaa Katajan käyttöön keväällä Kysyntää on jo ollut. Kurssin on tarkoitus palvella nimenomaan nuoria pareja ja kurssilla liikutaan nimensä mukaan tunteiden alueella Aiheen rajaus Kurssi käsittelee nimenomaan parisuhdetta. Vanhemmuuden rajasimme pois, koska se on oma iso alueensa ja siitä on saatavana muuta materiaalia. Toisaalta kurssillamme jotkut alustavat parit toivat luontavasti esille oman elämänsä kautta vanhemmuuden vaikutuksia parisuhteeseen. Lapset eivät kuulu jokaiseen parisuhteeseen, mutta lasten vaikutukset parisuhteeseen on hyvä tuoda esille Toimintaympäristö Kurssin toteutimme viiden illan sarjana, isäntäparina Kataja ry:n tiloissa Helsingissä. Tehtävämme oli luotsata kurssi alusta loppuun ja pitää huolta ryhmästä. Jokaiseen iltaan oli kutsuttu parisuhdetyöhön perehtynyt pariskunta käsittelemään illan aihetta. He pitivät Tunnekoulun teemoista lyhyen alustuksen, ohjasivat käytännön harjoituksia ja vetivät keskusteluja illan teemasta. Kurssi toteutettiin teologian ylioppilaille kumppaneineen.

28 5.2.5 Työvaiheet Aloitimme prosessin viime keväänä (keväällä 2000) suunnittelulla yhdessä Arja Kinnulan kanssa. Loimme sisällön ja puitteet kurssille. Kurssin luomisessa, toteutuksessa ja arvioinnissa olemme tukeutuneet Katajan pitkään ja vankkaan käytännön kokemukseen sekä toimiviksi todettuihin käytäntöihin. Miksei voisi soveltaa sitä, mikä on jo todettu käytännössä toimivaksi ja parisuhteita auttavaksi? Esimerkiksi kokemusten jakamisen on todettu olevan tärkeintä kursseilta saadun palautteen perusteella. Tämän pyrimme ottamaan huomioon suunnitellessamme iltojen rakennetta. Kesällä 2000 kehittelimme edelleen sisältöä sekä lähetimme kutsukirjeet teologian opiskelijoille ( liite 1): esittelimme kurssin sisällön pääperiaatteittain ja tiedustelimme heidän halukkuuttaan osallistua kurssille. Syyskuussa lähetimme kiinnostuneille vielä uuden kirjeen (liite 2 ), jossa oli tarkentunutta tietoa kurssista. Syyskuussa kaikkiin teemoihin oli jo saatu alustavat parit ja lähetimme heille kirjeen (liite3), jossa kerroimme heille alkuhaastatteluissa ilmi tulleista toiveista sekä iltojen kulusta. Syksyllä 2000 toteutimme kurssin isäntäparina. Vastasimme kaikista käytännön järjestelyistä ja olimme linkkinä joka suuntaan. Teimme ja suunnittelimme alkuhaastattelukaavakkeet (liite 4) ja suoritimme itse haastattelut, vedimme illat isäntäparina ja osallistuimme ryhmän työskentelyyn (osallistuva havainnointi), teimme loppukyselykaavakkeen (liite 5) ja purimme palautteet. Kurssin jälkeen, keväällä 2001 aloimme kirjata työtä kirjalliseen muotoon ja kehittää rakennetta edelleen. Olemme pyrkineet hyödyntämään palautetta työn kehittämisen välineenä. Kurssia pitäessämme olemme myös panneet itsemme täysin likoon: oman ammattitaitomme ja persoonamme. Olemme rohkeasti jakaneet omasta kokemuksestamme ja hyödyntäneet omia kokemuksiamme miehenä ja naisena. Yhteistyömme on sujunut hyvin ja tämä onkin ollut suurimpia vahvuuksiamme. Työmme on ollut niin haastava, että tässä on mielestämme

29 ollut välttämätöntä että meitä oli kaksi: siis miehenä ja naisena tekemässä kurssia. Tästä saimme myös kurssilaisilta palautetta. Nuoret sanoivat kurssin aikana meille arvostavansa sitä, että olemme tarttuneet näin haastavaan hankkeeseen. 6. NUORTEN TARPEIDEN KARTOITTAMINEN JA PALAUTE 6.1 Osallistuva havainnointi Nuoren parin tunnekoulu vaati meiltä järjestäjinä, organisoijina, suunnittelijoina ja isäntäparina hyvin paljon osallistuvaa havainnointia. Olimme mukana ryhmäprosessissa, jopa niin kiinteästi, että jouduimme toimimaan kurssilla kuudentena parina, koska muuten joihinkin tehtäviin ei olisi ollut tasapareja. Ahtaat tilat sallivat meidän ottaa kurssille vain viisi paria. Havaitsimme, että kuusi osallistujaparia olisi kurssille varsin ihanteellinen määrä, silloin ryhmä ei ole liian iso eikä pieni. Jos ryhmä on liian pieni niin silloin ei tule riittävästi kokemusten jakamista ja vaarana on, että ryhmästä tulee liian tiivis. Liisa Tuovisen mielestä on syytä varoa ettei ryhmästä tule liian tiivistä, siksi mieluummin kuusi paria ryhmässä. (Liisa Tuovinen, 2000 haastattelu) Nuoren parin tunnekoulun iltojen aikana saimme kokea varsin intensiivisesti kurssin aikana tapahtuvan kehityksen ryhmässä. Nuoret olivat kurssin alussa mielestämme sen oloisia, että he ikään kuin odottivat mitä tuleman pitää. Aluksi nuoret pitäytyivät enemmän teoreettisella tasolla ja varoivat puhumasta kovin avoimesti omista tunteistaan. He sujuvasti kuuntelivat alustajaparien luentoja ja tunnustellen osallistuivat käytännön harjoitusten tekemiseen. Kokemuksemme mukaan kurssille osallistuneet nuoret tosin olivat aktiivisia ja osallistuivat moniin eri harrastuksiin ja rientoihin. Kun heidän piti ensikertalaisina alkaa puhua suhdetason asioista oli havaittavissa tietynlaista luonnollista arkuutta.

30 Kurssin aikana nuoret oppivat tuntemaan toisiaan paremmin ja siten luottamaan enemmän siihen, että ryhmässä oli turvallista kertoa ja jakaa omia tuntemuksiaan ja kokemuksiaan. Nuorten sitoutumista kurssiin kuvasi se, että he tulivat kurssille jokaisena iltana omien kiireidensä keskeltä, oli sää kuinka huono hyvänsä. Olimme korostaneet kurssin aikana kuinka tärkeää on sitoutua tulemaan joka kerta kurssille, mutta silti ahkera osallistuminen viestitti kuinka merkittävä asia kurssille osallistuminen nuorille oikein oli. 6.2 Alkuhaastattelu Alkuhaastattelun toteutimme melko strukturoidusti, mutta samalla oli tilaa keskustella melko vapaasti parisuhteeseen liittyvistä asioista ja tunteista. Rakennetta haastatteluun toi laatimamme kyselylomake, mutta halusimme antaa keskustelun kulkea luonnollista reittiä, aina välillä lomakkeeseen palaten. Voidaan sanoa alkuhaastattelun olleen muodoltaan lähellä puolistrukturoitua haastattelua. Toteutimme alkuhaastattelun haastattelemalla pariskuntien molempia osapuolia yhtä aikaa, ikään kuin parina. Meitä haastattelijoita oli kaksi, joten pystyimme tarkkailemaan paremmin haastattelun ilmapiiriä ja nuorten eleitä kuin jos olisi haastatellut yksin. Lisäksi pystyimme luomaan luontevan ja vapautuneen ilmapiirin, koska kerroimme varsin paljon asioita omasta elämästämme ja parisuhteistamme. Haastattelumme teema: parisuhde ja sen kehittäminen ja parisuhteeseen liittyvät tunteet oli toki arkuutta ja kyselemistä herättävä aihe. Nuoret selvästi olivat odottavalla kannalla sen suhteen kuinka me tätä varsin intiimiä aihetta lähestyisimme. Haastattelumuotona parihaastattelu osoittautui oikean suuntaiseksi valinnaksi. Parihaastattelu on yksi ryhmähaastattelun alamuoto ja siihen pätee samoja ohjeita kuin ryhmähaastatteluun. Grönfors ( 1982, 109) on

31 todennut omassa tutkimuksessaan, että haastateltavat ovat paljon luontevampia ja vapautuneempia, kun useampia henkilöitä on paikalla ( Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997, 206). Alkuhaastatteluun ja siten kurssille kiinnostuneiksi oli valikoitunut joukko nuoria, jotka enimmäkseen olivat vielä vuotiaita yliopisto ja korkeakouluopiskelijoita. Vain yksi pariskunta viidestä parista oli osallistunut parina varsinaiselle parisuhdekurssille, joten tällainen kurssi oli heille uusi ja arvoituksellinen. Osa alkuhaastattelun kysymyksistä oli tarkoitettu yksin vastattavaksi, mutta suurimpaan osaan kysymyksistä vastattiin selkeästi parina. Jaoimme jokaiselle nuorelle omat lomakkeet, mutta kuitenkin heillä oli tarkoitus pääasiassa antaa parin yhteiset tarpeet ja toiveet kurssin suhteen haastattelulomakkeeseen. Tarkoitus oli kartoittaa ne asiat, joihin he parina kaipasivat erityisesti lisätietojaja taitoja. Alkuhaastattelussa miehet toivoivat jakamista miesten kesken eli parisuhdekursseilla on tärkeää tuoda esille myös miesnäkökulmaa. Nuorilla oli mahdollisuus vaikuttaa kyselyn avulla jo aiemmin valittujen teemojen ja aiheiden tarkempaan sisältöön. Heiltä kysyttiin esimerkiksi pienen listan avulla, mitä niistä aiheista he haluaisivat, että kurssilla käsiteltäisiin. Esimerkiksi jos illan aiheena oli rakastumisesta rakkauteen niin nuoret parit saivat valita ja äänestää, mitä asioita siitä aiheesta he halusivat käsiteltävän. Iltojen aiheet oli siis aiemmin valittu palavereissa Arja Kinnulan kanssa ja ne perustuivat Kataja ry: n käytännön kokemuksen kautta hankkimaan tietoon ja kokemuksiin parisuhdekursseilta. Nämä jo aiemmin hyviksi todetut teemat oli tarkoitus sitten soveltaa vastaamaan nuorten parien erityiskysymyksiin ja heidän elämäntilanteestaan nouseviin tarpeisiin. Alkuhaastattelumme kestivät jokainen tuntia ja tarkoituksena oli samalla tutustua nuoriin ja luoda luottamuksellinen ilmapiiri jo valmiiksi ennen kurssin alkua sekä kartoittaa heidän toiveensa. Halusimme myös tietää miten hyvää aikaa he mielestään haastatteluhetkellä elivät parisuhteessaan. Tällä halusimme ennaltaehkäistä ettei kurssille hakeutuisi akuutissa kriisissä olevaa

32 paria, koska heidän tarpeisiinsa on mahdotonta vastata tällaisessa ryhmässä. Akuutti parisuhdekriisi vaatii parille aivan omaa ja yksityistä keskusteluapua. 6.3 Loppukysely Suoritimme loppukyselyn nuorille pareille niin, että olimme miettineet valmiiksi kysymykset ja tehneet lomakkeen, jonka he täyttivät kotonaan. Tarkoituksena oli selvittää, mitä uutta he olivat kurssilla oppineet, vastasiko kurssi heidän odotuksiaan ja toiveitaan ja mitä pitäisi kehittää. Koimme heidän palautteensa tärkeänä osatekijänä, koska kyseessä oli pilottikurssi ja oli odotettavissa, että kehittämisen varaa olisi jäänyt. Kaikki nuoret palauttivat loppukyselylomakkeet, joista näki mitä he olivat kurssilla kokeneet. Nuoret kokivat kurssin tiheyden, kerran viikossa, pääosin sopivana. Jonkin verran kannatusta sai myös viikonloppukurssille osallistuminen. Arki-iltoina toteutettava kurssi oli suosituin ajatus. Illan kesto 2.5 tuntia koettiin hiukan liian lyhyenä, koska nuorten mielestä aikaa ei jäänyt tällöin riittävästi loppupurkamisen ja keskustelun suorittamiseen. Osallistujat, kuten isäntäparikin, huomasivat kuinka usein tuli turhan kiire kun aika oli loppumassa. Kolmen tunnin kestoinen ilta vähentäisi kiireen tuntua ja illan herättämät ajatukset saataisiin purettua, jolloin ne eivät jäisi mieleen vaivaamaan vaan ne tulisi asianmukaisesti käsiteltyä. Viisi iltaa kestävä kurssi koettiin sopivana määränä, tosin osalle olisi käynyt myös seitsemän illan sarja. Tällainen seitsemän illan kurssi ei olisi mielestämme ollut kaikille mahdollinen, koska osallistujilla oli niin monia harrastuksia ja menoja, jotta niiden yhteen sovittaminen tiiviin jokaviikkoisen kurssin kanssa olisi ollut tosi vaikeaa. Joku koki kurssin sopivana alkuraapaisuna ja mielestämme kurssin yksi tehtävä oli juuri tutustuttaa nuoret parisuhdekursseihin ja antaa heille kokemus tietoisesta parisuhteen hoitamisesta.

33 Työskentelytapoja Nuoren parin tunnekoulussa pidettiin yleisesti varsin sopivina. Varsinkin yhdessä jakaminen koko ryhmän kanssa koettiin antoisana, vaikka se vaatii rohkeutta ja luottamusta muuhun ryhmään. Välillä nuoret kokivat turvallisimpana jakaa ajatuksia oman parin kanssa, varsinkin jos aihe oli intiimi ja toinen parista halusi kertoa enemmän kuin toinen koki sopivana ilmaista. Kurssillamme oli joka ilta eri alustajapari ja sen koki osa kurssilaisista etuna, koska useamman alustavan parin näkeminen takaa, että jokainen pari löytää mieluisan alustavan parin. Tarkoituksena oli, että alustavat parit edustivat eri elämäntilanteessa olevia avio- tai avopareja, jolloin kurssilaisten eteen piirrettiin avioliiton koko elinkaari. Epäilemättä on eduksi nuorille nähdä erilaisia tapoja elää parisuhteessa ja eri tapoja ratkaista elämän tuomia haasteita yhdessä elämiseen liittyen. Toisaalta alustavan vetoparin vaihtuminen joka illaksi vaatii jokakertaisen tutustumisen ja alkulämmittelyn. Isäntäparin tehtävä on pitää luennoitsijat tietoisena siitä, missä vaiheessa ryhmä on parhaillaan kurssilla menossa ja mitä kurssilla on jo käsitelty ja siten nitoa eri illat yhteen. Huomattavaa on,että huonona vaihtoehtona pidettiin sitä, että sama alustava pari vetäisi kaikki viisi iltaa läpi yksin eli vaihtelu koettiin hyvänä. Tässä ymmärsimme, että esimerkiksi kolme alustavaa paria riittäisi tuomaan riittävästi eri näkökulmia kurssille ja tutustuminen kävisi helpommin. Kurssilla koettiin hyvänä nähdä toisten parien tilanne ja huomata heillä olevan aivan samoja kipupisteitä ja kysymyksiä kuin itselläkin. Samaistuminen muuhun ryhmään oli tärkeää ( Muillakin on näin ). Yleensä koettiin hyvänä, että oli turvallinen ympäristö puhua asioista, joista ei ole aiemmin puhuttu siis parisuhde- ja tunneasioista. Kurssilla oman suhteen vahvuudet ja heikkoudet tulivat paremmin esille vastasi pari ihmistä. Lisäksi koettiin saaneeen keinoja, joita voi kokeilla eri tilanteissa, esimerkiksi puhumiskivi. Joku pari oli keskustellut kurssin innostamana kotona onnistuneesti parinsa kanssa asiata, mistä ei ennen oltu keskusteltu. Yhteisten

34 omien kahdenkeskisten hetkien merkityksen huomaaminen oli monille merkittävää, koska usein arjessa on niin kiire, että tärkeä parisuhteen hoitaminen on vaarassa unohtua. Kehityskohteita löytyi myös. Pieni osa koki illat liian vetäjäpainotteisiksi, sillä he olisivat halunneet enemmän vapaata keskustelua. Kurssin eräs perusajatus oli se, että alustavat parit saapuivat jakamaan omista elämänkokemuksistaan ja heillä oli mahdollisuus rakentaa ilta perustuen omaan kokemukseensa siitä, mitä on hyvä käsitellä tunteista. Alustavat parit olivat kaikki varsin kokeneita parisuhdekurssien kävijöitä, joten he itse olivat eläneet omassa elämässään samat asiat läpi. Joku olisi halunnut kotitehtäviä kotiin ja kirjaehdotuksia, tosin pari kertaa jäikin joku tehtävä kotiin tehtäväksi aikapulan vuoksi. Nuoret kokivat kurssin jälkeen, että usko omaan parisuhteeseen lujittui ja läheisyys lisääntyi. Itsen ja kummppanin ymmärtäminen jonkin verran lisääntyi, totesi useampi nuori. Myöskin tuli esille käytännössä sovellettavia ideoita. Osalle syntyi oivallus, että parisuhteen eteen hyväksi vaivaa näkemällä ja työskentelemällä sen eteen suhteen laatu oikeasti paranee. Osa koki kehittyneensä tunteiden kuuntelijana ja käsittelijänä ja avoimuus oli lisääntynyt. Kumppanin kunnioitus oli kasvanut ja jokapäiväinen yhteistyö arjessa on rennompaa. Kysyttäessä, mitä kurssi vaikutti omaan suhteeseen niin eniten edistymistä koettiin kohdassa: läheisyys on lisääntynyt suhteessa ja kohdassa haluni tehdä töitä suhteen eteen on lisääntynyt. Nämä kohdat saivat eniten pisteitä ja kurssi oli nuorten itsensä mukaan vaikuttanut eniten näissä kohdissa! Kysyttäessä miten nuoret aikovat jatkossa jatkaa suhteen eteen työskentelyä, oli useammalla nuorella tarkoitus osallistua jollekin parisuhdekurssille joskus tulevaisuudessa. Osa aikoi tehdä jotain vuosihuollon tapaista parisuhteen hyväksi eli vuosittain ottaa aikaa parisuhteen tietoiselle hoitamiselle.

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Tahdolla ja taidolla Levin työnohjauspäivät 20.-21.02.2014 Sinikka Kumpula

Tahdolla ja taidolla Levin työnohjauspäivät 20.-21.02.2014 Sinikka Kumpula Tahdolla ja taidolla Levin työnohjauspäivät 20.-21.02.2014 Sinikka Kumpula Muutoksia Osmo Kontula seksuaalisuudessa suhteessa Alkuvaiheen suvaitsevaisuus ja into vähenee vähitellen, koska kumppanin kanssa

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Uudenmaan piiri. Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6

Uudenmaan piiri. Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6 Uudenmaan piiri Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6 Ohjelma Tervetuloa Tietoa Yhdessä vanhempana - toiminnasta Perustietoa parisuhteesta Tauko Toimintamallien esittely Ryhmätyöskentelyä Jatkosta

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN KOKEMUKSIA KOKEMUKSELLISESTA RYHMÄTOIMINNASTA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27.11.2012 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Polikliininen luokka aloitti toimintansa syksyllä 2008 oppilaspaikkoja 8 opetuksesta vastaa pääosin polikliinisen luokan

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Suomalainen perhe Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Erilaisia perhekäsityksiä Familistinen perhekäsitys Juuret 1500-luvulla ja avioliitossa Perheen ja avioliiton

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan?

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Vapaaehtoistoiminta on mittaamattoman arvokas voimavara yhteiskunnassamme, ja meidän on syytä ymmärtää sitä syvemmin ja paremmin. Tässä pohdinnassa

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU. - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin

Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU. - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin TYÖYHTEISÖSOVITTELU Kun työyhteisössä on konflikti, se tarjoaa mahdollisuuden oppimiseen. Ristiriitatilanteessa ulkopuolisen

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

ARKI & RAKKAUS. Terhi Väisänen Psykoterapeutti, parisuhdekouluttaja

ARKI & RAKKAUS. Terhi Väisänen Psykoterapeutti, parisuhdekouluttaja ARKI & RAKKAUS Terhi Väisänen Psykoterapeutti, parisuhdekouluttaja 1 Parisuhdevaiheista Symbioosivaihe Rakastuneena oleminen Sulautuminen, honey moon, olemme yhtä Kiintymyksen ja huolehtimisen eli tunnesiteen

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Lukio.fi Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Liikkeelle lähtö Ajatus1 Tavaa o n g e l m a Lukio.fi = commodore64 Sivusto yhtä aikansa elänyt ja viihdyttävä kuin otsapermis tai NKOTB Julkaisujärjestelmä

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova 14.6.2013 Mitä on rakkaus? Rakkaus on tunne siitä, että sinä olet siinä minua varten, sinä jaat minun tunteeni ja autat tulemaan niiden kanssa toimeen. Sinun kanssasi

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development Family Support House Oy 0 Mobiilipohjaisia sovelluksia perheiden tukemiseen 0 Työvälineitä ammattilaisille 0 Pelejä perheille 0 Vuorovaikutuksen vahvistaminen 0 Vanhemmuuden tukeminen 0 Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Ta T hd hdo hd ll lla j a Ta T idolla Levillä 6 2. 1. 3 13 i S i n kka Kumpula

Ta T hd hdo hd ll lla j a Ta T idolla Levillä 6 2. 1. 3 13 i S i n kka Kumpula Tahdolla Thd ja Taidolla Levillä 6.2.13 Sinikka i Kumpula Parisuhteen Parisuhteen khä khä Ihailu kehrä kehrä Seksuaali Hellyys Intiimiys Arvostus Ti Seksuaalisuus Toisen tunteminen Jatkuvat ristiriidat

Lisätiedot

Stratox Oy 12.9.2007 Heikki Nummelin

Stratox Oy 12.9.2007 Heikki Nummelin Stratox Oy 12.9.2007 Heikki Nummelin www.stratox.fi Aarrekartta on erinomainen työkalu kun haluat suunnitella omaa elämääsi ja tavoitteitasi. Tässä ohjeessa monivuotinen kumppanini Markku Jokila on kuvannut

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus Myös ne hyvät asiat Toimintatutkimus siitä, miten Hyvän elämän palapeli työkirja voi tukea lapsiperheitä palveluiden suunnittelussa vammaispalveluissa Ilona Fagerström Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Lisätiedot

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Mirja Ruohoniemi, pedagoginen yliopistonlehtori, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Riitta Salomäki, osastonhoitaja, YTHS Idea Eläinlääketieteellisen

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Sukupuolen merkitys. Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa

Sukupuolen merkitys. Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa Sukupuolen merkitys Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa Sukupuolisensitiivinen työote Tunnistetaan omassa toiminnassa niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat miehiin ja naisiin. Huomioidaan miesten ja

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

VANHEMPIEN KOKEMUKSIA MES-OHJELMASTA LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMENA

VANHEMPIEN KOKEMUKSIA MES-OHJELMASTA LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMENA VANHEMPIEN KOKEMUKSIA MES-OHJELMASTA LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMENA Salla Ritala TYÖN YDIN! Tarkoituksena kartoittaa vanhempien kokemuksia MES-ohjelmasta! Yhteistyökumppanina Neljä Astetta Oy! Kvalitatiivinen

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja!

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! 41. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10.-11.4.2013 Aikuiskouluttaja Raine Manninen www.rainemanninen.fi Uskotko itsesi kehittämiseen, vai kuluuko aikasi itsesi

Lisätiedot

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 ERO JA VANHEMMUUS Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 A V I O E R O Avioero tuo syyllisyydentäyteinen ja traumaattinen sana. Mistä siinä oikeastaan on kyse? Avioerossa tulevat

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala SISÄLTÖ Dialogisuus Narratiivisuus

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot