VASTUUSUHTEET JA KÄYTÄNNÖT KOTIMAAN REITTILENTOLIIKENTEESSÄ...5

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VASTUUSUHTEET JA KÄYTÄNNÖT KOTIMAAN REITTILENTOLIIKENTEESSÄ...5"

Transkriptio

1 3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO YLEISTÄ TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA PÄÄVAIHEET VASTUUSUHTEET JA KÄYTÄNNÖT KOTIMAAN REITTILENTOLIIKENTEESSÄ YLEINEN VASTUUSUHTEIDEN JAKAUTUMINEN LENTOMATKAN ERI VAIHEISSA KOTIMAAN REITTILENTOLENTOLIIKENTEESEEN LIITTYVÄT NYKYKÄYTÄNNÖT MATKAN ERI VAIHEISSA LIIKKUMIS- JA TOIMIMISESTEISTEN MATKUSTAJIEN KANNALTA Informaatio ja matkan varaus Liityntämatka lentoasemalle Liikkuminen terminaalissa Siirtyminen terminaalista lentokoneeseen Matkustaminen lentokoneessa REITTILENTOLIIKENTEESEEN LIITTYVIÄ ONGELMIA ENNAKKOINFORMAATIOON JA MATKAN VARAUKSEEN LIITTYVIÄ ONGELMIA LIITYNTÄMATKAAN LIITTYVIÄ ONGELMIA LIIKKUMINEN TERMINAALISSA TERMINAALIN JA LENTOKONEEN VÄLISESSÄ SIIRTYMISESSÄ ILMENEVIÄ ONGELMIA LENTOKONEESSA MATKUSTAMISEEN LIITTYVIÄ ONGELMIA SUOSITUKSIA ESTEETTÖMYYDEN PARANTAMISEKSI REITTILENTOLIIKENTEESSÄ INFORMAATION SAANTI JA TIEDONKULKU LIITYNTÄLIIKENNE TERMINAALIPALVELUT LIIKKUMISTA HELPOTTAVAT TEKNISET APUVÄLINEET LENTOKONEEN OMINAISUUDET HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN...17 LIITE 1 LIITE 2 Yhteenveto lentoliikenteessä koetuista ongelmista sekä kehittämissuosituksista Esimerkkejä erilaisista matkustajien nostolaitteista

2 4 1 JOHDANTO 1.1 Yleistä Tutkimus liittyy liikenneministeriön asettaman joukkoliikenteen esteettömyyttä ja helppokäyttöisyyttä käsittelevän työryhmän toimintaan, jossa tarkoitus on edistää joukkoliikenteen soveltuvuutta erityisesti liikkumisesteisten ja iäkkäiden henkilöiden kannalta. Yhtenä työryhmän tehtävänä on tehdä ehdotus siitä, miten reittilentoliikenteen esteettömyyttä voitaisiin kehittää. 1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja päävaiheet Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on löytää keinoja kehittää reittilentoliikenteen esteettömyyttä. Selvityksessä kiinnitetään huomiota matkaketjun eri vaiheisiin, kuten matkustajien informaation saantiin, liityntäyhteyksiin, liikkumiseen ja toimimiseen lentoliikenneterminaalissa, siirtymiseen terminaalista lentokoneeseen ja sieltä pois sekä itse matkustamiseen. Lentokoneiden osalta huomio kiinnitetään erityisesti pienemmillä lentokoneilla suoritettavaan reittilentoliikenteeseen, jonka osalta on noussut esiin tiettyjä ongelmia erityisesti liikkumis- ja toimimisesteisten matkustajien kannalta. Tutkimus koostuu seuraavista päävaiheista: 1. Yhteenveto todetuista ja muista esim. esteettömyystyöryhmässä esiin nousevista esteettömyyteen liittyvistä ongelmista reittilentoliikenteessä 2. Nykykäytäntöjen ja vastuusuhteiden selvittäminen ja kartoittaminen erityisesti pienemmillä lentokoneilla hoidettavassa kotimaan reittilentoliikenteessä esteettömyyden kannalta (esim. terminaalin ja pienempien lentokoneiden välisen siirtymisen osalta) 3. Esteettömyyden parantamiseen tarkoitettujen siirtymisvälineiden kehitystilanteen kartoitus lentoliikenteessä (myös ulkomaiset esimerkit) 4. Esteettömyyteen liittyvien suositusten laatiminen koskien esim. koulutusta, teknisiä ratkaisuja sekä tiedonkulun ja liityntäliikenteen kehittämistä

3 5 2 VASTUUSUHTEET JA KÄYTÄNNÖT KOTIMAAN REITTILENTO- LIIKENTEESSÄ 2.1 Yleinen vastuusuhteiden jakautuminen lentomatkan eri vaiheissa Reittilentoliikenteen esteettömyyden kehittämisessä yhtenä lähtökohtana on otettava huomioon lentomatkustamisen eri vaiheisiin liittyvät vastuusuhteet. Vastuu matkustajien palvelussa lentoasemilla jakaantuu yleisesti siten, että lentoasema huolehtii matkustajista varsinaisen lentoasematerminaalin alueella aina lähtöselvitykseen saakka. Tämän jälkeen vastuu matkustajista siirtyy lentoyhtiölle. Lentoyhtiöt vastaavat luonnollisesti myös omien lipputoimistojen ja myynnin toiminnasta sekä lentokoneessa toimivan henkilöstön toiminnasta. Mahdolliset bussikuljetukset terminaalin ja lentokoneen välillä ovat lentoaseman vastuulla. Maahuolintapalvelut jakautuvat terminaalihuolintaan ja asematasohuolintaan Terminaalihuolintaan liittyvien palveluyksiköiden toiminnasta vastaavat yleensä lentoyhtiöt (Finnair ja SAS) ja Helsinki- Vantaalla lisäksi myös Nurminen Ground Service (NGS). Tällaisia toimintoja ovat esim. lähtöselvitys sekä portti- ja tulopalvelu. Asematasohuolintaan liittyvistä toiminnoista (esim. lentokoneen lastaus ja purku) vastaa lentoyhtiö sekä Helsinki-Vantaalla myös Nurminen Ground Service ja Nurminen Airport Services. Eri lentoasemilla on toimintoja joissakin tapauksissa myös ulkoistettu, jolloin palveluja ostetaan alihankintana esim. kuormauksen osalta Ilmailulaitokselta. Muu lentoliikenteeseen liittyvä toiminta terminaalien yhteydessä on lentoaseman vastuulla. Tähän sisältyvät myös lentoasemien yhteydessä olevat paikoitus- ja liityntäliikenteen pysäkkialueet. Sen sijaan oheispalvelut terminaaleissa (esim. ravintolat, kaupat, kioskit jne.) toimivat kunkin palvelun tarjoajan vastuulla. Samoin esim. liityntäliikenteestä lentoasemille vastaavat kyseiset liikenteenha r- joittajat. Vastaavasti matkatoimistoissa varsinaisesta asiakaspalvelusta ovat vastuussa kukin toimisto itse. 2.2 Kotimaan reittilentolentoliikenteeseen liittyvät nykykäytännöt matkan eri vaiheissa liikkumis- ja toimimisesteisten matkustajien kannalta Yleisesti lentoliikenteeseen liittyvissä palveluissa käytetään kansainvälisen katto-organisaation IA- TA:n eri standardeja, koodeja ja termejä, joilla helpotetaan matkustajapalveluun liittyvää tiedonvälitystä matkan eri vaiheissa. Tämän termistön mukaan lentoliikenteessä liikkumis- ja toimimisesteiset matkustajat kuuluvat PRM matkustajaryhmään (passengers with reduced mobility). Kokonaisuudessaan PRM-ryhmään kuuluvat yksin liikkuvat lapset ja nuoret, lapsiperheet, pyörätuolia käyttävät matkustajat, näkö- ja kuulovammaiset, muut liikkumisesteiset ja iäkkäät henkilöt sekä erikoisluvan saaneet sairaat matkustajat. Lentoliikenteeseen liittyvät palvelukäytännöt pohjautuvat yleiseurooppalaisiin ilmailuvaatimuksiin eli ns. JAR-OPS 1 säädöksiin (Joint Aviation Regulations). Säädökset ovat pohjana henkilökunnan käyttämissä käsikirjoissa (Station Manual ja Operations Manual), joissa palvelujen tarjoamisen ja toteuttamisen osalta käsitellään mm. erityisavustettavien matkustajien kohdalla huomioon otettavat turva- ja laatuseikat. Turvamääräykset koskevat mm. lentokoneiden matkustamojärjestelyjä, jolloin esim. kulku varauloskäynneille on aina pidettävä vapaana. Turvallisuussäädösten täyttämiseksi on

4 6 normaaleilla lennoilla esim. ilman saattajia matkustavien liikkumisesteisten matkustajien lukumä ä- rässä konekohtaisia rajoituksia. Liikkumisesteisten matkustajien lukumäärää voidaan kasvattaa, jos mukana seuraa tietty määrä saattajia. Käsikirjoista käy myös ilmi käytössä olevat konekohtaiset istuinjärjestelyt, varusteet pyörätuoleineen ja liikkuvine käsinojineen, liikkumisesteisille matkustajille tarkoitetut paikat jne. Lentokoneiden istuinjärjestelyt (mm. istuinten määrä eri konetyypeissä) voivat vaihdella kone- ja yhtiökohtaisesti. Lentoliikenteessä on käytössä yhdenmukainen sähke- ja tietojärjestelmäkieli, jolla pyritään takaamaan informaation kulku eri toimintojen välillä sekä eri lentoyhtiöiden välillä Informaatio ja matkan varaus Matkustajan kannalta lentomatkaan liittyvänä ensimmäisenä vaiheena on yleensä on aikataulu- ja reittitietojen ym. matkustajainformaation löytäminen. Informaatiota on saatavissa joko suoraan lentoyhtiöiltä tai matkatoimistojen kautta. Noin 90% lentomatkoista myydään matkatoimistojen kautta. Etukäteisinformaatiota voidaan saada esim. aikataulujulkaisujen, puhelinpalvelun, teksti-tv:n, Internetin ym. kommunikaatiovälineiden avulla. Varaukset tehdään yleisimmin puhelimella, faksilla tai asioimalla suoraan lipputoimistossa. Yleisimmin matkaliput ja muut matkaan liittyvät asiapaperit asiakas saa joko suoraan asioinnin yhteydessä tai ne lähetetään postitse. Lentoliikenteessä on eri myyntipisteissä varaustoiminnan ja lipunmyynnin yleisenä tukena esim. Amadeus -tietojärjestelmä, jossa on oma tietopaketti ns. PRM matkustajien palvelemista varten. Tämä auttaa myyntitilanteessa ottamaan huomioon erilaiset varaukseen liittyvät näkökohdat ja tarpeet esim. iäkkäiden sekä liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden osalta. Lähtökohtana on se, että asiakas ilmoittaa etukäteen esim. liikkumiseen tai toimimiseen liittyvät mahdolliset avun tarpeet matkan aikana. Tällä tavoin tarvittavat tiedot saadaan lentoyhtiön tietojärjestelmään ja näin voidaan edistää avun saantia lentomatkan eri vaiheissa. Tietojärjestelmiin liittyen useat lentoyhtiöt ovat myös kehittäneet erilaisia kanta-asiakasjärjestelmiä, joiden avulla yhtiön tiedostoihin voidaan luoda valmiita asiakasprofiileja. Profiileista ilmenee asiakasta koskevat perustiedot, jotka varausvaiheessa helpottavat tarvittavien asiakastietojen huomion ottamista matkaa varten Liityntämatka lentoasemalle Matka lentoasemalle tehdään yleensä joko julkisella liikennevälineellä (esim. bussilla, taksilla) tai omalla autolla. Bussimatkustaminen lentoasemalle vaatii yleensä myös etukäteisinformaation hankkimista aikataulujen, reittien, pysäkkien ja mahdollisten bussityyppien (mm. matalalattiaisuuden) osalta. Tietoa hankitaan yleensä esim. aikataulujulkaisuista, puhelimitse linja-autoasemilta tai muusta joukkoliikenteen aikatauluneuvonnasta, Internetistä jne. Tietoa liittymäkuljetuksista voi saada myös lipunvarauksen tai myynnin yhteydessä esim. lentoyhtiön lipputoimistosta tai matkatoimistoista. Taksi tilataan yleensä suoraan tilauskeskuksesta tai taksiyrittäjältä, jolloin mahdolliset erityistarpeet voidaan ottaa huomioon jo tilauksen yhteydessä. Lentoasemilla bussien ja taksien pysäkkialueet on yleensä sijoitettu mahdollisimman lähelle terminaalin sisäänkäyntiä. Omalla autolla liikkuvia varten lentoasemien yhteyteen on järjestetty autojen paikoitustilat. Lentoasemilla on myös erilliset invapaikat liikkumis- ja toimimisesteisten matkustajien ajoneuvoja va r- ten. Kyseiset paikat on yleensä sijoitettu mahdollisimman lähelle terminaalin sisäänkäyntiä. Etuk ä- teen tehtävän ilmoituksen/varauksen mukaan pyrkii lentoasemahenkilöstö mahdollisuuksien mukaan myös avustamaan lentoasemalle omalla autolla tulevia liikkumis- tai toimimisesteisiä matkustajia siirryttäessä paikoitusalueelta terminaaliin.

5 Liikkuminen terminaalissa Lentoasemalla ens immäinen vaihe on lähtöselvitys, jossa tarkistetaan ja selvitetään asiakkaan mahdollinen avun tai saattajan tarve. Lähtöselvityksessä hyödynnetään myös tietojärjestelmään ennakkoon syötetyt asiakastiedot. Samassa yhteydessä varmistetaan, että lähtöselvityksessä tarkistetut asiakastiedot menevät myös porttipalvelun tietoon, jotta asiakkaalle voidaan järjestää tarvittaessa mahdollisimman tarkoituksenmukainen paikka lentokoneesta. Suomessa lentoasemilla apua tarvitsevat matkustajat hoidetaan yleensä lentoyhtiön toimesta. Tällä tavoin pyritään varmistamaan mahdollisimman sujuva tiedonkulku ja olosuhteiden huomioonottaminen matkan eri vaiheissa. Terminaaleissa on matkustajan liikkumisen helpottamiseksi käytössä myös matkatavarakärryt sekä tarvittaessa pyörätuoli. Suuremmissa lentoterminaaleissa (esim. Helsinki-Vantaa), joissa siirtymämatkat voivat olla hyvin pitkiä, on joillakin lentoyhtiöllä tarjolla myös sähkökäyttöisiä kuljetusvaunuja, joilla liikkumis- tai toimimisesteinen matkustaja voidaan tarvittaessa kuljettaa terminaalissa tarvittavaan paikkaan. Helsinki-Vantaan lentoasemalla on lisäksi käytettävissä myös joitakin rollaattoreita liikkumisen helpottamiseksi Siirtyminen terminaalista lentokoneeseen Apua tarvitsevia matkustajia varten on oma henkilökunta, jotka hoitavat matkustajat lentokone e- seen ja sieltä pois. Matkustajan toimimis- tai liikkumisesteisyydestä riippuen apu voi olla esim. näkövammaisen henkilön saattamista koneeseen tai pyörätuolia käyttävän matkustajan siirtämistä tai kantamista koneeseen. Terminaalin ja lentokoneen välistä siirtymistä helpottavia matkustajasiltoja on Suomessa jo käytössä Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Lisäksi niitä ollaan ottamassa käyttöön myös Rovaniemellä (v aikana) sekä Turussa (v aikana). Kävelysillat helpottavat merkittävästi siirtymistä lentokoneeseen tai sieltä pois, koska tasoerot voidaan näin minimoida. Tällöin erityisesti isojen laajarunkokoneiden kohdalla esim. pyörätuolia käyttävä matkustaja voidaan siirtää pyörätuolilla koneen sisälle saakka. Toisaalta pienempien lentokoneiden kohdalla kävelysillatkaan eivät kokonaan poista tasoeroja terminaalin ja lentokoneen välillä, mikäli siltaa ei voida säätää lentokoneen sisäänkäynnin korkeudelle, jolloin jäljelle jää muutama porras sisäänkäynnin yhteyteen. Lisäksi kaikkia lentokoneita ei aina voida sijoittaa esim. kuormauksen yhteydessä kävelysillan päähän, jolloin niiden kuormaaminen tapahtuu kauempana lentokentällä. Tällöin avustettavat matkustajat voidaan kuljettaa koneen vierelle erityisvarustelluilla ajoneuvoilla. Mikäli kävelysiltoja ei ole käytössä, siirretään esim. pyörätuolia käyttävät henkilöt erityisellä kantotuolilla lentokoneeseen. Lentokoneessa matkustaja siirretään kantotuolista sopivalle istuimelle. Yleensä liikkumisesteisille matkustajille pyritään järjestämään paikka käytävän puolelta ja lentokoneen etuosasta tai uloskäynnin läheisyyteen sellaiselta penkiltä, jossa on kääntyvä käsinoja. Tämä helpottaa matkustajan siirtymistä istuimelle. Turvallisuussäännösten mukaan avustettavaa ma tkustajaa ei voida sijoittaa varauloskäytävien kohdalle. Jokaisessa konetyypissä on etukäteen määritellyt paikat avustettaville matkustajille. Pyörätuolia käyttävien matkustajien kohdalla on yleensä pyrkimyksenä se, että matkustaja voi käyttää omaa pyörätuolia mahdollisimman pitkään ennen koneeseen siirtymistä. Mahdollisuuksien mukaan omaa pyörätuolia voidaan käyttää jopa koneen ovelle saakka, josta se viedään tavaratiloihin. Samoin koneesta poistuttaessa matkustaja pyritään siirtämään omaan pyörätuoliin mahdollisimman

6 8 aikaisessa vaiheessa. Lentomatkan ajaksi matkustajan pyörätuoli sijoitetaan lentokoneen tavaratilaan. Sähkökäyttöisten pyörätuolien osalta suositellaan turvallisuussyistä ns. geeliakkujen käyttöä. Muussa tapauksessa akku on irrotettava pyörätuolista ja sijoitettava erilleen sitä varten tarkoitettuun kuljetuslaatikkoon. Yleensä avustettavat matkustajat siirtyvät lentokoneeseen joko ennen muita matkustajia tai muiden matkustajien jälkeen. Lentokoneiden matkustajajärjestelyissä pyritään kiinnittämään mahdollisimman paljon huomiota ennakointiin, jotta matkustajat voidaan sijoittaa koneeseen oikeassa järjestyksessä ja oikeille paikoille. Tässä yhteydessä on lentokoneeseen tulevien matkustajien tarpeista saatavilla ennakkotiedoilla tärkeä merkitys. Keskeinen rooli matkustajajärjestelyissä on ns. handlingyhtiön ramp-valvojalla (RC:llä), jolla on tieto koneeseen tulevista matkustajista Matkustaminen lentokoneessa Lentokoneessa matkustamisen esteettömyys on erityisesti teknisten seikkojen osalta hyvin keskeisesti riippuvainen lentokoneen tyypistä ja koosta. Suomessa pienimmät reittilentoliikenteessä käytössä olevat koneet ovat nykyisin 34 paikkaisia Saab-lentokoneita sekä 68 paikkaisia ATRlentokoneita. Aiemmin käytössä olleet 19 paikkaiset lentokoneet ovat poistuneet reittiliikenteestä. Toisen ääripään muodostavat esim. yli 300 paikkaiset MD-11 ja Boeing 767 lentokoneet, joita käytetään lähinnä pitemmillä kansainvälisillä lennoilla. Näissä konetyypeissä tilat antavat mahdollisuuden esim. isommille WC-tiloille sekä lentokoneessa käytettävälle pyörätuolille (on-board wheelchair). Sen sijaan pienemmissä reittilentokoneissa esim. käytävien kapeus ja tilojen pienuus asettavat rajoituksia esim. pyörätuolin käytölle koneen sisällä tai isompien WC-tilojen rakentamiselle. Samoin istuintilat tuottavat ongelmia erityisesti kookkaille tai esim. jäykkäjalkaisille matkustajille. Piene m- pien lentokoneiden matkustamoissa on myös rajallisemmat tilat käsimatkatavaroille, minkä vuoksi koneen ollessa täynnä matkustajia käsimatkatavarat pyritään toimittamaan tavaratiloihin, jolloin ne saa takaisin koneesta heti poistuttaessa (doorside palvelu). Pienempien koneiden kohdalla joissakin tapauksissa myös tavaratilat voivat käydä ahtaiksi, mikä saattaa rajoittaa esim. pyörätuolien mukaan ottamista. Varsinaisten istuintilojen osalta esim. 34 paikkaisen Saab-lentokoneiden istuinväli on suurin piirtein samaa luokkaa kuin isommissa turistiluokan koneissakin ja sisäkorkeus on n. 180 cm. Lentokoneissa tarjolla olevat palvelut ovat osaltaan myös riippuvaisia koneen tyypistä ja varusteluista. Joissakin koneissa esimerkiksi turvallisuusohjeiden ja muun informaation jakamisessa vo i- daan käyttää apuna videolaitteita. Yleensä turvallisuusinformaatiota jaetaan kuitenkin matkustamohenkilökunnan toimesta demonstraationa ja kuulutusten sekä turvaohjelehtisen avulla. Näköva m- maisille tarkoitettuja pistekirjoituksella varustettuja turvaohjeita on joidenkin lentoyhtiöiden koneissa (esim. Finnairilla) mahdollisuus saada pyydettäessä käyttöön. Muutoin matkustamohenkilökunta pyrkii tarpeen ja tilanteen mukaan varmistamaan, että informaatio menee kaikille perille. Matkustamohenkilökunta myös tarvittaessa avustaa käsimatkatavaran sijoittelussa. Lisäksi esim. ruokailun yhteydessä matkustajaa voidaan auttaa avaamalla ruokapakkaukset valmiiksi. Samoin matkustaja voidaan avustaa WC-tiloihin siirtymisessä. Voimassa olevien käytäntöjen mukaan lentohenkilökunta ei voi kuitenkaan esim. varsinaisesti syöttää avustettavaa asiakasta eikä avustaa matkustajaa WC:ssä. Tämän tyyppistä apua tarvitsevalla matkustajalla tulee olla mukana oma avustaja/saattaja.

7 9 Erään matkustajaryhmän muodostavat myös hengityslaitetta käyttävät matkustajat. Käytännöt hengityslaitteiden mukaan ottamisen osalta ovat yhtiökohtaisia riippuen lisäksi esim. matkan pituudesta. Kyseisten laitteiden mukaan ottamisesta ja käyttämisestä on aina sovittava ennakkoon lentoyht i- ön lääkärin kanssa. Joidenkin yhtiöiden koneissa on tarjolla ns. erikseen ostettavaa happea kun taas joidenkin yhtiöiden koneissa (esim. Finnair) voidaan käyttää vain koneen omaa ns. hätähappea. Ennakkovarausta vaaditaan myös esim. opas- tai avustajakoiran mukaan ottamiseksi lentokone e- seen. Nykyisen käytännön mukaisesti opas- tai avustajakoira voidaan ottaa matkustajan mukana matkustamoon, jossa koira sijoitetaan matkustajan jalkatiloihin. Kerralla matkustamossa voi olla kaksi opas- tai avustajakoiraa osastoa kohden. Myös ruoka- ja eläinpölyallergikot voivat etukäteen ilmoittaa tarpeistaan lentoyhtiölle, jolloin tarpeisiin voidaan ennakolta reagoida ruoka-annosten ja istuinpaikan sijainnin osalta. Tapauksissa, joissa samaan lentokoneeseen on tulossa sekä eläinallergikko että opas- tai avustajakoira, voidaan lentoyhtiössä soveltaa ns. first come, first served periaatetta. Tällöin etusijan saa se matkustaja, joka on ensiksi tehnyt ennakkovarauksen.

8 10 3 REITTILENTOLIIKENTEESEEN LIITTYVIÄ ONGELMIA Lentoliikennepalvelujen käytettävyyteen liittyviä ongelmia on esim. Kanadassa selvitetty Canadian Transportation Agency:lle tehtyjen valitusten kautta. (Moving Ahead, Summer 2000). Yleisimmin valitukset ovat johtuneet matkustajien saamasta palvelusta, kuten esim. avunsaantiin liittyvistä puutteista, lentokoneeseen nousemisessa käytetyistä menetelmistä tai apuvälineiden kuljettamiseen liittyvistä rajoituksista. Muut valitukset ovat liittyneet koneen istuinjärjestelyihin, eri laitteiden käytettävyyteen, henkilöstön palveluosaamiseen ja terminaalien esteettömyyteen. Yhden suuren kanadalaisten lentomatkustajien kokeman ongelma-alueen muodostavat myös tiedonsaantiin ja tiedonvälitykseen liittyvät seikat, jotka kohdistuvat erityisesti erilaisten telekommunikointivälineiden puutteellisiin käyttömahdollisuuksiin terminaaleissa ja lentokoneissa. Vuonna 1999 Kanadassa tehdyt valitukset jakaantuivat seuraavasti: Terminaalien esteettömyys 3 % Lentokoneen laitteiden käytettävyys 3 % Tiedonkulkuun liittyvät katkokset 7 % Muut ongelmat 4 % Palveluun liittyvät seikat 24 % Henkilökunnan osaaminen 8 % Kuljetusehdot 8 % Tiedonsaantiongelmat (lentoyhtiöt) 19 % Tiedonsaantiongelmat (terminaalit) 10 % Istuinjärjestelyt lentokoneessa 14 % Lentoliikenteen käytettävyyteen liittyvät valitukset v (Canadian Transportation Acency) Myös Suomessa on selvitetty iäkkäiden sekä liikkumis- ja toimimisesteisten matkustajien reittilentoliikenteessä kokemia ongelmia ja kehittämistarpeita (esim. LM 10/2000, 11/2000, B 9/2000). Seuraavassa on lentoliikenteeseen liittyviä ongelmia tarkasteltu aiemmin tehtyjen selvitysten ja kyselyjen tulosten perusteella matkakokonaisuuteen liittyvien eri vaiheiden kautta. Huomiota on kiinnitetty matkustajien informaation saantiin ja matkan varaukseen, liityntäyhteyksiin, liikkumiseen ja toimimiseen lentoliikenneterminaalissa, siirtymiseen terminaalin ja lentokoneen välillä sekä itse ma t- kustamiseen.

9 Ennakkoinformaatioon ja matkan varaukseen liittyviä ongelmia Matkan varauksen yhteydessä ei aina saada riittävän yksityiskohtaista tietoa koko matkaketjun esteettömyydestä ja mahdollisen avun saamisesta matkaketjun eri vaiheissa -> vaatii yhteydenottoja moneen paikkaan Tietoa ei ole aina helposti saatavissa esim. näkövammaisille sopivassa muodossa Kuulovammaisten osalta ennakkoinformaation saanti ja matkan varaaminen on joskus vaiva l- loista -> vaatii yleensä asiointia joko valtakunnallisen tekstipuhelinkeskuksen kautta tai faksitse Kuulo- ja näkövammaisilla on henkilökohtaisissa palvelutilanteissa usein kommunikointivaik e- uksia Avustaja tai saattajan matkustusehdoissa on vaihtelevuutta eri joukkoliikennemuotojen kesken. Esim. sokean mukana kulkeva näkevä opas saa alennuksen vain sillä ehdolla, että opas palaa takaisin heti seuraavalla paluulennolla (vrt. VR:n alennuspolitiikka, jossa näkevä saattaja matkustaa ilmaiseksi, mikäli näkövammainen maksaa täyden hinnan; käytäntö koskee myös yhdensuuntaisia matkoja) 3.2 Liityntämatkaan liittyviä ongelmia Ennakkoon tilattu avustaja invapysäköintipaikoilta terminaaliin siirtymistä varten ei ole aina ilmaantunut paikalle -> yhteydensaanti palveluhenkilöstöön ja avun järjestäminen tuottanut va i- keuksia. Invapysäköintipaikkojen ja terminaalin sisäänkäynnin välillä joskus liikkumista vaikeuttavia esteitä Bussien käyttäminen liityntämatkalla koetaan hankalaksi esim. bussien ominaisuuksien, tiedon puutteen sekä bussien ja terminaalin välisen siirtymävaiheen vuoksi 3.3 Liikkuminen terminaalissa Lentoterminaaleissa olevien matkatavarakärryjen käytettävyydessä puutteita; esim. heikkovo i- maisilla voi olla ongelmia kärryjen liikuttamisessa Terminaaleissa käytössä olevat pyörätuolit yleensä epämukavia. Terminaalien penkkien ergonomia soveltuu huonosti monien liikkumisesteisten henkilöiden käyttöön (esim. korkeampia ja malliltaan soveltuvia istuimia ei juurikaan ole käytössä) Lähtöselvityksissä ym. palvelupisteissä tiskien korkeus ei aina sovellu pyörätuolilla liikkuville matkustajille. Terminaaleissa informaatiota (lentokoneiden lähdöt, saapumiset, siirtymiset portille, poikkeustilanteet esim. aikatauluissa, henkilötiedotukset jne.) ei ole aina annettu sekä monitorien tai näyttötaulujen että selkeiden kuulutusten avulla Kaikilla kuulovammaisilla ei ole käytössä matkapuhe limia tekstiviestimahdollisuuksineen, jolloin esim. aikataulu- ym. muutoksista ilmoittaminen vastaantulijoille on vaikeaa, mikäli terminaaleissa ei ole käytettävissä tekstipuhelinta tai heikkokuuloisille tarkoitettuja vahvistimilla varustettuja yleisöpuhelimia Avustajapalveluja ei juurikaan ole saatavissa terminaalien oheispalvelujen käyttämiseksi (esim. kaupoissa käynti) Palvelupisteistä puuttuvat kuulolaitetta käyttäville asiakkaille tarkoitetut induktiosilmukat

10 12 Lentoasemien suuret ikkunat aiheuttavat näkövammaisille joskus häiritseviä heijastuksia. Joissakin tapauksissa terminaalissa on törmäysvaaroja heikosti näkeville matkustajille (esim. kaiteiden päät, monitorit, vinot pylväät, lasivitriinit) Turvatarkastusten yhteydessä koetaan joskus epävarmuutta käsimatkatavaroiden tallessa pysymisestä sinä aikana, kun esim. pyörätuolin käyttäjät tarkistetaan manuaalisesti. 3.4 Terminaalin ja lentokoneen välisessä siirtymisessä ilmeneviä ongelmia Siirtyminen lentokoneeseen on yleisellä tasolla usein ongelmallista, jos ei ole käytössä portaattomia kävelysiltoja terminaalin ja lentokoneen välillä Lentokenttäbussit terminaalin ja lentokoneen välillä eivät yleensä ole esteettömiä huonosti liikkuvien matkustajien kannalta Lentokoneiden omat portaat ovat kapeita Kävelysillatkaan eivät pienempien reittikoneiden kohdalla kokonaan poista tasoeroa Luiska kävelysillan ja lentokoneen välillä on kuperan muotoilun ja kapeuden sekä joskus myös liukkauden vuoksi hankala erityisesti joillekin huonosti liikkuville matkustajille Liikkumisen suhteen apua tarvitsevien matkustajien kantaminen on riskialtista paitsi matkustajille myös henkilökunnalle. Lentoasemilla käytössä olevat pyörätuolit ja kantotuolit koetaan usein epämukaviksi (esim. iäkkäitä tai rikkinäisiä) ja epävarmoiksi. Kaikissa penkeissä ei ole istuimelle siirtymistä helpottavia kääntyviä käsinojia. Joskus apua tarvitsevan matkustajan sijoittamisessa sopivalle paikalle ollut ongelmia etuk ä- teisinformaatiokatkosten vuoksi -> johtanut istumajärjestyksen muutoksiin matkustajien kesken Tieto lennon saapumisen/lähdön ja lentokenttäpalvelujen välillä ei aina kulje riittävän hyvin, mikä aiheuttaa viivästyksiä ja odottelua. Matkustajien palveluissa voi handlinghenkilöstö muuttua joskus kesken matkan, mikä voi aiheuttaa odottelua, jos tiedonvälitys ei toimi kunnolla. Syynä voi olla esim. se, että matkustajan jatkolento hoidetaan toisen yhtiön toimesta. Toisaalta joskus syynä voi olla se, että avustajapalvelut lentokoneen ja terminaalin välille on ostettu erilliseltä handlinyhtiöltä, kun taas tarvittava apu terminaalissa hoidetaan lentoyhtiön oman henkilöstön toimesta. 3.5 Lentokoneessa matkustamiseen liittyviä ongelmia Tilat lentokoneen sisällä koetaan usein ahtaiksi erityisesti pienempien koneiden kohdalla. Pienemmissä koneissa tavaratilat joskus riittämättömät -> voi aiheuttaa rajoituksia pyörätuolin mukaan ottamisessa erityisesti sähkökäyttöisten pyörätuolien sekä rollaatoreiden osalta Käytävätilat yleensä ahtaat Istuinten jalkatilat ahtaat erityisesti silloin, jos matkustajalla vaikeuksia koukistaa jalkoja; käytössä ei myöskään ole joillekin matkustajille paremmin soveltuvia korkeampia penkkityyppejä Vain suuremmissa lentokoneissa WC-tilojen mitoituksessa otettu huomioon liikkumisesteisten matkustajien tarpeet Lentokoneessa jaettava informaatio ei tavoita aina kaikkia matkustajia; erityisen ongelman muodostavat puutteet erilaisista poikkeustilanteista tiedottamisessa (esim. huono lentosää, myöhästyminen aikataulusta, muutokset jatkoyhteyksissä, koneen laskeutuminen eri lentokentälle jne.) Viittomakieltä käytettäessä (palveluhenkilöstön toimesta tai videoiden kautta) ei aina tiedosteta, että joka kielessä on oma viittomakieli.

11 13 Äänentoiston taso ja kuuluttajan puhetapa vaihtelee kuulutuksissa usein -> heikosti kuulevalla usein vaikea saada informaatiosta selvää Lentokoneessa tarjottava palvelu (esim. myyntikärrypalvelu) menee helposti sokean matkustajan ohi Turvallisuussäännösten ja toimimis-/liikkumisesteisten matkustajien tarpeiden välisten mahdollisten ristiriitatilanteiden selvittäminen ja ohjeistaminen -> esim. erilaisista rajoituksista tulisi olla saatavissa selkeätä informaatiota Liikkumis- ja toimimisesteisille tarjolla olevista palveluista joskus vaikea saada yleistä tietoa -> vaatii erillistä yhteydenottoa lentoyhtiöön tai matkatoimistoon.

12 14 4 SUOSITUKSIA ESTEETTÖMYYDEN PARANTAMISEKSI REITTI- LENTOLIIKENTEESSÄ 4.1 Informaation saanti ja tiedonkulku Varaustilanteeseen liittyvä matkustajainformaatio Matkustamiseen liittyvän ennakkoinformaation jakelua toimimis- ja liikkumisesteisten henkilöiden kannalta tulee kehittää käyttämällä hyväksi mm. internetin mukanaan tuomia mahdollisuuksia. Linkkien avulla matkustajan tarvitsemat tietolähteet voidaan kytkeä samaan pisteeseen esim. lentoyhtiön, Ilmailulaitoksen tai muun jonkun tahon internet-sivujen kautta. Tiedonjakelun kohteita ovat ainakin matkatoimistot, eri asiakasryhmiä edustavat järjestöt sekä suoraan lentoliikennepalveluja käyttävät matkustajat. Tiedon tulee olla aina saatavissa audiovisuaalisessa muodossa siten, että myös näkö- ja kuulovammaisten tarpeet tulevat huomioiduksi. Käytettävissä tulisi olla esim. tekstipuhelin tai vastaavan kommunikoinnin mahdollistamat laitteet. Matkustajien liikkumista ja toimintaa helpottavan informaation tulisi tavanomaisten aikataulu- ja hintatietojen lisäksi sisältää seuraavia asioita: liityntäliikenteeseen liittyvät tiedot (mm. aikataulu- ja reittitiedot, käytettävä kalusto jne.) terminaalissa ja lentokoneissa saatavissa olevat avunsaantimahdollisuudet sekä muut liikkumista ja toimimista helpottavat välineet ja palvelut matkustajan ja avustajan/saattajan matkustusehdot lentomatkan varausohjeet liikkumis- ja toimimiskykyisyydeltään erilaisille matkustajille (esim. ennakkoilmoittautumis- ja varausajat, lentoyhtiön lääkärin matkustuslupaa vaativat tilanteet jne.) erilaisten apuvälineiden kuljetusmahdollisuudet ja tila- ym. vaatimukset (esim. pyörätuolit, sähkökäyttöiset pyörätuolit, happilaitteet, paarit jne.) keskeiset lentoliikenteeseen liittyvät turvallisuusmääräykset ja niiden aiheuttamat rajoitukset (esim. liikkumisesteisten matkustajien määrä ja sijoittuminen lentokoneissa) Matkustajainformaatio matkan aikana Informaatio terminaaleissa Terminaaleissa informaatio tulee aina antaa audiovisuaalisessa muodossa. Kuulutusten tulee olla esim. äänentasoltaan ja rytmitykseltään riittävän selkeitä. Samoin monitoreissa ja näyttötauluissa tekstikoon tulee olla riittävän kookasta ja siten asennettuja, että häiritseviä heijastuksia ei pääse syntymään. Lisäksi palvelupisteet tulee olla varustettu induktiosilmukoilla. Käytössä tulisi olla myös tekstipuhelin tai vastaavan kommunikoinnin mahdollistavat laitteet, joilla kuulovammaiset voivat ilmoittaa esim. vastaanottajilleen poikkeavista tilanteista. Tarjolla tulisi olla myös vahvistimilla varustettuja yleisöpuhelimia. Jatkossa tulisi kehittää myös matkapuhelimia tai muita kannettavia laitteita siten, että myös niiden kautta olisi mahdollista saada esim. terminaaleissa jaettavaa informaatiota.

13 15 Lentokoneiden lähtöjen ja saapumisten lisäksi tulee erityistä huomiota kiinnittää poikkeustilanteita koskevaan tiedotukseen koskien esim. aikataulumuutoksia, poikkeavaa lentosäätä, reittimuutoksia, jatkoyhteysmuutoksia jne.). Informaatio lentokoneissa Myös lentokoneissa tulee pyrkiä selkeään audiovisuaalisen informaation jakamiseen erityisesti tärkeiden turvallisuusohjeiden kohdalla. Näiden kohdalla myös pistekirjoituksella varustettujen ohjeiden saatavuutta on hyvä parantaa. Informaation jakamisessa henkilöstön tulee varmistaa, että ma t- kustaja on mielestään ymmärtänyt esitetyt asiat. Tämä on tärkeää tavanomaisten palvelutilanteiden ohella erityisesti erilaisissa poikkeustilanteissa. Tiedonkulku matkaketjun eri vaiheissa Matkustajille tarkoitetun tiedon lisäksi tulee varmistaa katkeamaton tiedonkulku kaikissa lentoma t- kan vaiheissa matkatoimistojen, lentoyhtiöiden ja lentoasemapalvelujen välillä. Matkan varausjärjestelmiä ja asiakasprofiilijärjestelmiä tulee kehittää siten, että niihin voidaan asiakkaan niin halutessa valmiiksi merkitä jo varausvaiheessa tiedot matkustajan mahdollisista erityistarpeista, vaikka varaus tehtäisiinkin matkatoimiston kautta. Tämä helpottaa matkustajaa koskevan tiedon jakamista ennakkoon matkan eri vaiheissa jo nykyisin käytössä olevien tietojärjestelmien ohella. Matkustajan palvelemista helpottavien tietojen esittämisessä voitaneen jatkossa myös hyödyntää matkustajan mukana kulkevaa erillistä tai esim. matkapuhelimeen liitettyä älykorttia, joka sisältää tiedon esim. matkustajan liikkumista helpottavista palvelutarpeista matkan aikana. Kortin ja eri palvelupisteissä olevien lukijalaitteiden avulla matkustaja olisi näin helpommin tunnistettavissa, jolloin informaation kulkua ja palvelun sujuvuutta voitaisiin parantaa. Turhien viivytysten ja odottelun välttämiseksi tulee varmistaa, että koordinointi ja tiedonvälitys lentojen lähdön tai saapumisen sekä lentokenttäpalvelujen välillä toimii mahdollisimman hyvin. Esimerkiksi tieto lentokoneeseen tulevasta tai siellä olevasta avustettavasta matkustajasta sekä koneen laskeutumisajasta tulee tarvittaessa varmistaa lentokentälle normaalin sähkeliikenteen lisäksi esim. radioteitse. Erityisesti tärkeää tämä on jatkoyhteyksien kohdalla, jossa jatkolento hoidetaan usein toisen yhtiön toimesta. Tiedonkulun varmistaminen on tärkeää myös tapauksissa, joissa avustajapalveluja on ostettu erilliseltä handlingyhtiöltä. 4.2 Liityntäliikenne Omaa autoa käyttäville tulee pysäköintialueelle laittaa selkeästi näkyviin infonumero, johon soittamalla voidaan tarvittaessa pyytää avustajaa paikalle. Myös lentoasemien invapysäköintipaikkojen yhteydessä olevien luiskien ja muiden fyysisten rakenteiden käytettävyys ja esteettömyys tulee tarkistaa ja tehdä rakennusnormien mukaiset tarvittavat korjaukset. Joukkoliikenteen osalta liityntäliikenteen esteettömyyttä sekä terminaalialueen sisäisen liikenteen esteettömyyttä tulee parantaa mm. matalalattiabussien sekä asianmukaisten pysäkkijärjestelyjen avulla. 4.3 Terminaalipalvelut Terminaaleissa liikkumisen osalta tulee varmistua, että rakennustekniset ratkaisut ja käytössä olevat kalusteet ovat esteettömyyden kannalta tarkoituksenmukaisia. Kokemusten mukaan erityistä huo-

14 16 miota tulee kiinnittää mm. luistamattomiin lattiapintoihin, törmäysvaarojen eliminointiin (esim. kaiteet, monitorit, pylväät, lasivitriinit) sekä terminaalien penkkien ergonomiaan siten, että tarjolla on myös oikein muotoiltuja ja korkeampi penkkejä, jotka usein soveltuvat paremmin esim. iäkkäille sekä pitkille tai jäykkäjalkaisille henkilöille. Lisäksi valaistuksen ja sisustuksen osalta tulee pyrkiä siihen, että ikkuna-, seinä- ja lattiamateriaali on mahdollisimman heijastumatonta, mikä helpottaa näkövammaisten liikkumista. Samoin palvelupisteissä tiskien korkeuden tulee soveltua myös pyörätuolia käyttäville matkustajille. Mikäli terminaalissa on käytössä useita WC-tiloja, tulisi inva- WC:iden lisäksi myös osa ns. tavanomaisista WC:istä olla varustettu korkeammilla WC-istuimilla, tukikahvoilla sekä oikealle korkeudelle sijoitetuilla naulakoilla ( cm). Terminaaleissa huomiota tulee kiinnittää myös avustajapalvelujen saatavuuteen siten, että tavanomaisten lentomatkustamiseen suoraan liittyvien palvelujen lisäksi apua voisi saada myös esim. kaupassa tai muissa oheispalvelupisteissä tapahtuvan asioinnin mahdollistamiseksi. Turvatarkastuskäytäntöjä kehitetään siten, että esim. pyörätuolia käyttävät matkustajat kokevat tilanteen mahdollisimman luontevaksi ilman pelkoa esim. käsimatkatavaroiden katoamisesta manuaalisen tarkastuksen aikana. 4.4 Liikkumista helpottavat tekniset apuvälineet Terminaaleissa käytössä olevat avustettavan matkustajan siirtämiseen tarkoitetut pyörätuolit ja kantotuolit tulee suunnitella siten, että niiden käytettävyyteen ja kunnossapitoon kiinnitetään riittävää huomiota. Suunnittelu ja kehittäminen tulee tehdä yhteistyössä lentoaseman, lentoyhtiön ja käyttäjien edustajien kesken. Teknisen mitoituksen lisäksi tuolien suunnittelussa tulee ottaa huomioon riittävät säätömahdollisuudet, kestävät ja mukavat materiaaliratkaisut sekä turvallisuuteen liittyvät seikat matkustajan ja avustavan henkilökunnan kannalta. Myös matkatavarakärryjen suunnittelussa tulee korostaa niiden helppokäyttöisyyttä. Lentokoneeseen siirtymisen osalta tulee lentoasemilla ottaa käyttöön nostolaitteita, joilla liikkumisesteinen matkustaja voi portaattomasti siirtyä lentokoneeseen tai sieltä pois, mikäli käytössä ei ole matkustajasiltaa terminaalin ja lentokoneen välillä. Nostolaitteiden tulisi kuulua lentoasemien yle i- seen infrastruktuuriin, jolloin niitä voisi käyttää kaikki lentoasemia käyttävät yhtiöt. Alkuvaiheessa voidaan lähteä liikkeelle kokeilemalla markkinoilla olevien siirrettävien nostolaitteiden soveltuvuutta suomalaisiin olosuhteisiin. Mm. Ruotsissa vastaavanlaisiin kokeilutoimenpiteisiin on jo ryhdytty Ruotsin Ilmailulaitoksen toimesta. Liitteenä on yhteenveto joistakin ulkomailla käytössä olevista nostolaitteista ja niiden tärkeimmistä ominaisuuksista. Pitemmällä aikavälillä voidaan pyrkiä myös tilanteeseen, jossa kävelysiltojen puuttuessa nostolaite olisi aina käytettävissä kaikkia matkustajia varten (ns. Mobile Lounge). Isojen terminaalien osalta voitaisiin kokeilla myös matkustajien omaehtoista sähkötoimisten skootterien käyttämistä esim. siten, että terminaalissa olisi tietyssä pisteessä vuokrattavana kyseisiä laitteita, jotka voidaan käytön jälkeen palauttaa tai jättää lähtöselvitykseen lentokoneeseen siirryttäessä. Kokeilun avulla voitaisiin pyrkiä lisäämään eri tavoin liikkumisesteisten matkustajien omaehtoista toimintaa esim. eri palvelupisteiden palvelujen hyödyntämisessä.

15 Lentokoneen ominaisuudet Lentokoneen omaisuuksien osalta keskeisenä pyrkimyksenä tulisi olla, että käytettävien koneiden tila- ja rakenneratkaisuissa otetaan riittävästi huomioon myös liikkumis- ja toimimisesteisten ma t- kustajien tarpeet. Tämän tulisi näkyä erityisesti seuraavissa asioissa: normaalia suuremmat jalkatilat ainakin osassa istuimia kääntyvät käsinojat mahdollisimman monessa penkissä istuimelle/-lta siirtymisen helpottamiseksi ainakin muutamia istuinten korotustyynyjä, joilla voidaan helpottaa joidenkin liikkumisesteisten matkustajien istumista WC-tilojen käytettävyyden kehittäminen ainakin tilojen koon ja WC-istuimen korkeuden osalta. 4.6 Henkilöstön osaamisen kehittäminen Henkilöstön koulutuksessa sekä terminaalien että lentokoneiden osalta tulee esiin nousseiden kokemusten perusteella kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin: henkilökunnan tulee osata kommunikoida näkö- ja kuulovammaisten henkilöiden kanssa asiakaspalvelutilanteessa palvelutilanteissa tulee varmistaa, että informaatio esim. saatavilla olevista palveluista, poikkeustilanteista jne. tulee asiakkaan taholta tiedostetuksi ja ymmärretyksi asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen ja asiakkaasta saatujen ennakkotietojen oikeellisuuden varmistaminen on tehtävä hienovaraisesti ja tahdikkaasti erityisavustettavien asiakkaiden kohdalla tulee henkilöstön keskinäisessä tiedonvälityksessäkin pyrkiä mahdollisimman yleiseen kielenkäyttöön. Henkilöstön osaamisen yleisen kehittämisen osalta on EU-Komissio antanut direktiiviluonnoksen, jossa esitetään matkustamohenkilöstön kohdalla otettavaksi käyttöön kelpoisuustodistukset, joilla mm. varmistettaisiin henkilöstön palveluosaamisen riittävä taso eri tilanteissa. Asian käsittely on vielä kesken. Joidenkin jäsenmaiden näkemysten mukaan henkilöstön pätevyyden on nähty kuuluvan selkeästi lentoyhtiöiden vastuulle, jolloin erillisten kelpoisuustodistusten tarve on asetettu kyseenalaiseksi.

16 LIITE 1 Yhteenveto lentoliikenteessä koetuista ongelmista sekä kehittämissuosituksista 1 (6) ONGELMAT TOIMENPIDESUOSITUKSET Informaatio varaustilanteessa Matkan varauksen yhteydessä ei aina saada riittävän yksityiskohtaista tietoa koko matkaketjun esteettömyydestä ja mahdollisen avun saamisesta matkaketjun eri vaiheissa Tietoa ei ole aina helposti saatavissa esim. näkövammaisille sopivassa muodossa Kuulovammaisten osalta ennakkoinformaation saanti ja matkan varaaminen on joskus vaivalloista, koska palvelupisteissä ei ole tekstipuhelimia -> vaatii asiointia joko valtakunnallisen tekstipuhelinkeskuksen kautta tai faksitse Avustaja tai saattajan matkustusehdoissa on vaihtelevuutta eri joukkoliikennemuotojen kesken Turvallisuussäännösten vaikutuksista toimimis-/liikkumis-esteisten henkilöiden matkustamiseen ei kaikilta osin ole riittävästi tiedotettu Matkustajien henkilökohtaisten laitteiden käyttömahdollisuudet koettu joskus epäselviksi Liikkumis- ja toimimisesteisille tarjolla olevista palveluista joskus vaikea saada yleistä tietoa -> vaatii erillistä yhteydenottoa lentoyhtiöön tai matkatoimistoon. Ennakkoinformaation jakelua tulee kehittää käyttämällä hyväksi mm. internetin mukanaan tuomia mahdollisuuksia Tiedonjakelun kohteita ovat ainakin matkatoimistot, eri asiakasryhmiä edustavat järjestöt sekä suoraan lentoliikennepalveluja käyttävät matkustajat Tietoa tulee olla saatavissa audiovisuaalisessa muodossa siten, että myös näkö- ja kuulovammaisten tarpeet tulevat huomioiduksi Käytettävissä tulisi olla esim. tekstipuhelin tai vastaavan kommunikoinnin mahdollistamat laitteet Matkustajien liikkumista ja toimintaa helpottavan informaation tulisi tavanomaisten aikataulu- ja hintatietojen lisäksi sisältää seuraavia asioita: Liityntäliikenteeseen liittyvät tiedot (mm. aikataulu- ja reittitiedot, käytettävä kalusto jne.) Terminaalissa ja lentokoneissa saatavissa olevat avunsaantimahdollisuudet sekä muut liikkumista ja toimimista helpottavat välineet ja palvelut Matkustajan ja avustajan/saattajan matkustusehdot Lentomatkan varausohjeet liikkumis- ja toimimiskykyisyydeltään erilaisille matkustajille (esim. ennakkoilmoittautumis- ja varausajat, lentoyhtiön lääkärin matkustuslupaa vaativat tila n- teet jne.) Erilaisten apuvälineiden kuljetusmahdollisuudet ja tila - ym. vaatimukset (esim. pyörätuolit, sähkökäyttöiset pyörätuolit, happilaitteet, paarit jne.) Keskeiset lentoliikenteeseen liittyvät turvallisuusmääräykset ja niiden aiheuttamat rajoitukset (esim. liikkumisesteisten matkustajien määrä ja sijoittuminen lentokoneissa)

17 LIITE 1 Yhteenveto lentoliikenteessä koetuista ongelmista sekä kehittämissuosituksista 2 (6) Informaatio matkan aikana Terminaaleissa ja lentokoneissa annettava informaatio (lentokoneiden lähdöt, saapumiset, siirtymiset portille, poikkeustilanteet esim. aikatauluissa, henkilötiedotukset, lentosää, muutokset jatkoyhteyksissä, koneen laskeutuminen eri lentokentälle jne.) ei aina tavoita kaikkia näkö- tai kuulovammaisia matkustajia Viittomakieltä käytettäessä (palveluhenkilöstön toimesta tai videoiden kautta) ei aina tiedosteta, että joka kielessä on oma viittomakieli. Kuulutuksissa äänentoiston taso ja kuuluttajan puhetapa vaihtelee usein -> heikosti kuulevalla usein vaikea saada informaatiosta selvää Terminaaleissa ei ole käytettävissä tekstipuhelinta, jolla kuulovammaiset voisivat ilmoittaa esim. aikataulu- ym. muutoksista vastaantulijoille Terminaaleissa ja lentokoneissa informaatio tulee aina antaa audiovisuaalisessa muodossa Kuulutusten tulee olla esim. äänentasoltaan ja rytmitykseltään riittävän selkeitä Monitoreissa ja näyttötauluissa tekstikoon tulee olla riittävän kookasta ja siten asennettu, että häiritseviä heijastuksia ei pääse syntymään Palvelupisteet tulee olla varustettu induktiosilmukoilla Käytössä tulisi olla myös tekstipuhelin tai vastaavan kommunikoinnin mahdollistavat laitteet, joilla kuulovammaiset voivat ilmoittaa esim. vastaanottajilleen poikkeavista tila nteista Erityistä huomiota tulee kiinnittää poikkeustilanteita koskevaan tiedotukseen koskien aikataulumuutoksia, poikkeavaa lentosäätä, reittimuutoksia, jatkoyhteysmuutoksia jne.). Lisäksi tulee varmistaa, että matkustaja on mielestään ymmärtänyt esitetyt asiat.

18 LIITE 1 Yhteenveto lentoliikenteessä koetuista ongelmista sekä kehittämissuosituksista 3 (6) Tiedonkulku palveluketjussa Tieto lennon saapumisen/lähdön ja lentokenttäpalvelujen välillä ei aina kulje riittävän hyvin, mikä aiheuttaa viivästyksiä ja odottelua. Matkustajien palveluissa voi handlinghenkilöstö muuttua joskus kesken matkan, mikä voi aiheuttaa odottelua matkustajille, jos tiedonvälitys ei toimi kunnolla. Syynä voi olla esim. se, että matkustajan jatkolento hoidetaan toisen yhtiön toimesta. Toisaalta joskus syynä voi olla se, että avustajapalvelut lentokoneen ja terminaalin välille on ostettu erilliseltä handlinyhtiöltä, kun taas tarvittava apu terminaalissa hoidetaan lentoyhtiön oman henkilöstön toimesta. Avustettavan matkustajan sijoittamisessa sopivalle paikalle on ollut joskus ongelmia etukäteisinformaatiokatkosten vuoksi -> johtanut istumajärjestyksen muutoksiin matkustajien kesken Matkustajille tarkoitetun tiedon lisäksi tulee varmistaa katkeamaton tiedonkulku kaikissa lentomatkan vaiheissa matkatoimistojen, le n- toyhtiöiden ja lentoasemapalvelujen välillä Matkan varausjärjestelmiä ja asiakasprofiilijärjestelmiä tulee kehittää siten, että niihin voidaan asiakkaan niin halutessa valmiiksi merkitä jo varausvaiheessa tiedot matkustajan mahdollisista erityistarpeista, vaikka varaus tehtäisiinkin matkatoimiston kautta Matkustajaa koskevien tietojen esittämisessä voidaan jatkossa hyödyntää myös matkustajan mukana kulkevaa älykorttia, jonka sisältämän tiedon ansiosta avustettava matkustaja ja hänen tarpeensa on helpommin tunnistettavissa Turhien viivytysten ja odottelun välttämiseksi tulee varmistaa, että koordinointi ja tiedonvälitys lentojen saapumisen tai lähdön sekä lentokenttäpalvelujen välillä toimii mahdollisimman hyvin Esimerkiksi tieto lentokoneeseen tulevasta tai siellä olevasta avustettavasta matkustajasta ja koneen laskeutumisajasta tulee tarvittaessa varmistaa normaalin sähkeliikenteen lisäksi esim. radioteitse Tiedonkulun varmistusta tulee korostaa erityisesti jatkoyhteyksien kohdalla sekä silloin kun avustajapalveluja hoitaa erillinen handlingyhtiö Liityntäliike n- ne Ennakkoon tilattu avustaja invapysäköintipaikoilta terminaaliin siirtymistä varten ei ole aina ilmaantunut paikalle -> yhteydensaanti palveluhenkilöstöön ja avun järjestäminen tuottanut va ikeuksia. Invapysäköintipaikkojen ja terminaalin sisäänkäynnin välillä joskus liikkumista vaikeuttavia esteitä Bussien käyttö liityntäliikenteessä koetaan yleensä hankalaksi Omaa autoa käyttäville tulee pysäköintialueelle laittaa selkeästi näkyviin infonumero, johon soittamalla voidaan tarvittaessa pyytää avustajaa paikalle Lentoasemien invapysäköintipaikkojen yhteydessä olevien luiskien ja muiden fyysisten rakenteiden käytettävyys ja esteettömyys tulee tarkistaa ja tehdä rakennusnormien mukaiset tarvittavat korjaukset Joukkoliikenteen osalta liityntäliikenteen esteettömyyttä sekä terminaalialueen sisäisen liikenteen esteettömyyttä tulee parantaa mm. matalalattiabussien sekä asianmukaisten pysäkkijä rjestelyjen avulla.

19 LIITE 1 Yhteenveto lentoliikenteessä koetuista ongelmista sekä kehittämissuosituksista 4 (6) Terminaalin ominaisuudet ja palvelut Lähtöselvityksissä ym. palvelupisteissä tiskien korkeus ei aina sovellu pyörätuolilla liikkuville matkustajille Terminaalien penkkien ergonomia soveltuu huonosti monien liikkumisesteisten henkilöiden käyttöön (esim. korkeampia istuimia ei juur i- kaan ole käytössä) Joiltakin osin terminaalien lattiamateriaali koetaan liukkaana Lentoasemien suuret ikkunat ja muut kiiltävät pinnat aiheuttavat näkövammaisille joskus häiritseviä heijastuksia Joissakin tapauksissa terminaalissa on törmäysvaaroja heikosti näkeville matkustajille (esim. kaiteiden päät, monitorit, vinot pylväät, lasivitriinit) Avustajapalveluja ei juurikaan ole saatavissa terminaalien oheispalvelujen käyttämiseksi (esim. kaupoissa käynti) Turvatarkastusten yhteydessä koetaan joskus epävarmuutta käsimatkatavaroiden tallessa pysymisestä sinä aikana, kun esim. pyörätuolin käyttäjät tarkistetaan manuaalisesti. Terminaaleissa liikkumisen osalta tulee varmistua, että rakennustekniset ratkaisut ja käytössä olevat kalusteet ovat esteettömyyden kannalta tarkoituksenmukaisia Eri palvelupisteisiin tulee sijoittaa myös sellaisia palvelutiskejä, jotka soveltuvat pyörätuolia käyttäville matkustajille. Erilaiset törmäysvaarat tulee eliminoida Terminaalien penkkien ergonomiaa tulee parantaa siten, että tarjolla on myös korkeampia penkkejä, jotka soveltuvat paremmin tietyille liikkumisesteisille henkilöille Lattioissa tulee käyttää liukastumatonta materiaalia Ikkunoiden ja muiden materiaalien osalta pyrittävä käyttämään heijastumatonta materiaalia Terminaaleissa tulee olla saatavissa avustajapalvelua tavanomaisten lentomatkustamiseen suoraan liittyvien palvelujen lisäksi myös esim. kaupassa tai muissa oheispalvelupisteissä tapahtuvan asioinnin mahdollistamiseksi Turvatarkastuskäytäntöjä kehitetään siten, että esim. pyörätuolia käyttävät matkustajat kokevat tilanteen mahdollisimman luontevaksi ja turvatuksi

20 LIITE 1 Yhteenveto lentoliikenteessä koetuista ongelmista sekä kehittämissuosituksista 5 (6) Liikkumista helpottavat apuvälineet Lentokoneiden ominaisuudet Lentoasemilla käytössä olevat pyörätuolit ja kantotuolit koetaan usein epämukaviksi (esim. iäkkäitä tai rikkinäisiä) ja epävarmoiksi. Lentoterminaaleissa olevien matkatavarakärryjen käytettävyydessä puutteita; esim. heikkovoimaisilla voi olla ongelmia kärryjen liikuttamisessa Siirtyminen lentokoneeseen on usein ongelma llista, jos ei ole käytössä portaattomia kävelysiltoja terminaalin ja lentokoneen välillä. Kävelysillatkaan eivät pienempien reittikoneiden kohdalla kokonaan poista tasoeroa Liikkumisen suhteen apua tarvitsevien matkustajien kantaminen on riskialtista paitsi matkustajille myös henkilökunnalle. Tilat lentokoneen sisällä koetaan usein ahtaiksi erityisesti pienempien koneiden kohdalla. Pienemmissä koneissa tavaratilat joskus riittämättömät -> voi aiheuttaa rajoituksia pyörätuolin mukaan ottamisessa erityisesti sähkötoimisten pyörätuolien osalta Kaikissa penkeissä ei ole istuimelle siirtymistä helpottavia kääntyviä käsinojia Istuinten jalkatilat ahtaat erityisesti silloin, jos matkustajalla vaikeuksia koukistaa ja lkoja. Vain suuremmissa lentokoneissa WC-tilojen mitoituksessa otettu huomioon liikkumisesteisten matkustajien tarpeet Terminaaleissa käytössä olevat avustettavan matkustajan siirtämiseen tarkoitetut pyörätuolit ja kantotuolit tulee suunnitella siten, että niiden käytettävyyteen ja kunnossapitoon kiinnitetään riittävää huomiota -> suunnittelu ja kehittäminen tulee tehdä yhteistyössä lentoaseman, lentoyhtiön ja käyttäjien edustajien kesken Teknisen mitoituksen lisäksi tuolien suunnittelussa tulee ottaa huomioon riittävät säätömahdollisuudet, kestävät ja mukavat materiaaliratkaisut sekä turvallisuuteen liittyvät seikat matkustajan ja avustavan henkilökunnan kannalta Myös matkatavarakärryjen suunnittelussa tulee korostaa niiden helppokäyttöisyyttä Lentokoneeseen siirtymisen osalta tulee ottaa käyttöön matkustajien nostolaitteita osana lentoasemien yleistä infrastruktuuria Liikkeelle voidaan lähteä kokeilemalla markkinoilla olevien siirrettävien matkustajahissien soveltuvuutta suomalaisiin olosuhte isiin Terminaalissa liikkumisen helpottamiseksi voitaisiin kontrolloidusti kokeilla erilaisten sähkötoimisten skoottereiden omaehtoista käyttämistä Käytettävien lentokoneiden tila- ja rakenneratkaisuissa tulee ottaa riittävästi huomioon myös liikkumis- ja toimimisesteisten matkustajien tarpeet. Keskeisimmät kehittämistä vaativat kohteet: tavanomaista suuremmat jalkatilat ainakin osassa istuimia kääntyvät käsinojat mahdollisimman monessa penkissä istuimelle/-lta siirtymisen helpottamiseksi Ainakin muutamia istuinten korotustyynyjä, joilla voidaan helpottaa joiden liikkumisesteisten matkustajien istumista WC-tilojen käytettävyyden kehittäminen ainakin tilojen koon ja WC-istuimen korkeuden osalta.

Lentomatkat. Tietoa pyörätuolin kanssa matkustavalle!

Lentomatkat. Tietoa pyörätuolin kanssa matkustavalle! Lentomatkat Kaikki reittiliikenteen lentoasemat ovat liikuntaesteettömiä ja varustettu Inva-WC:llä. Lentopalvelut ovat joustavat ja kohtelu myönteistä. Lentokoneeseen on helppo siirtyä matkustasiltaa pitkin

Lisätiedot

Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Käytettävyys ja saavutettavuus terminaalialueella 2009-2010

Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Käytettävyys ja saavutettavuus terminaalialueella 2009-2010 Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Käytettävyys ja saavutettavuus terminaalialueella 2009-2010 Ira Verma Projektipäällikkö Sotera Arkkitehtuurin laitos www.sotera.fi Yhteistyötahot SOTERA Sosiaali- ja

Lisätiedot

AVUSTAMISPALVELU. Johdanto. Turun kaupungin bussiliikenne. Kulkeminen junalla. Annikki Karjalainen

AVUSTAMISPALVELU. Johdanto. Turun kaupungin bussiliikenne. Kulkeminen junalla. Annikki Karjalainen AVUSTAMISPALVELU Johdanto Annikki Karjalainen Turun kaupungin bussiliikenne Turun kaupungin joukkoliikennetoimiston tarkastaja Reijo Niemi Kulkeminen junalla Annikki Karjalainen AVUSTAMISPALVELU Johdanto

Lisätiedot

alueellaan, liikkumis ja Kohde: Päivänmäärä: 8.12.2010 S= vaativia toimenpiteitä

alueellaan, liikkumis ja Kohde: Päivänmäärä: 8.12.2010 S= vaativia toimenpiteitä Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Rakennetun ympäristön esteettömyys Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Fyysinen esteettömyys Jne. Tiedonsaannin esteettömyys Saavutettavuus

Lisätiedot

Järvenpää-talo. Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen. www.laurea.fi

Järvenpää-talo. Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen. www.laurea.fi Järvenpää-talo Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen www.laurea.fi Opasteet ja Ulkotilat Ulkotilat Esteetön sisäänkäynti Pysäköinti sisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä 2 LI-paikkaa

Lisätiedot

Esteettömyysopas. Keskuskirkko. Keskuskirkon katuosoite on Hämeenkatu 5, 11100 Riihimäki

Esteettömyysopas. Keskuskirkko. Keskuskirkon katuosoite on Hämeenkatu 5, 11100 Riihimäki Kesäkuu 2013 Esteettömyysopas Keskuskirkko Keskuskirkon katuosoite on Hämeenkatu 5, 11100 Riihimäki Kirkko on valmistunut vuonna 1905. Kirkkoa laajennettiin vuonna 1927, jolloin rakennettiin kirkon pohjoissivu

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSSELVITYS

ESTEETTÖMYYSSELVITYS esteettömyysselvitys s. 1 / 7 (Mahdollinen kuva kohteesta) ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: _ Kunta: Päivämäärä: esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen nimi: Postinro ja

Lisätiedot

KULJETUSPALVELU TAALAINMAALLA. Tietoja erityisestä joukkoliikenteestä

KULJETUSPALVELU TAALAINMAALLA. Tietoja erityisestä joukkoliikenteestä Voimassa 1.7.2012 alkaen KULJETUSPALVELU TAALAINMAALLA Tietoja erityisestä joukkoliikenteestä Taalainmaan liikenne Kuljetuspalvelu on osa Taalainmaan joukkoliikennettä Kuljetuspalvelu täydentää yleistä

Lisätiedot

Esteetöntä festivaalielämää

Esteetöntä festivaalielämää Teksti ja kuvat: Outi Salonlahti 8.10.2013 sivu 2 / 5 Useat rock-festivaalit ovat pyrkineet toiminnassaan siihen, että mahdollisimman monet voisivat nauttia tapahtuman tarjonnasta. Esimerkkejä alkaa ilahduttavasti

Lisätiedot

Esteettömyys sisäliikuntatiloissa. Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry

Esteettömyys sisäliikuntatiloissa. Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry Esteettömyys sisäliikuntatiloissa Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry Kynnys ry Kynnys ry on vammaisten ihmisoikeusjärjestö. Toimii asiantuntijan vammaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Rakennetun

Lisätiedot

WC & KYLPYHUONE/HERON. heron

WC & KYLPYHUONE/HERON. heron WC & KYLPYHUONE/HERON heron TM Heron on monipuolisimmista markkinoilla olevista WC- ja suihkutuoleista. Yksinkertaisen rakenteen ja selkeän muotoilun taakse kätkeytyy monipuolisia toiminnallisia ominaisuuksia,

Lisätiedot

Palvelutiskit, kalusteet

Palvelutiskit, kalusteet Palvelutiskit, kalusteet Suomen rakentamismääräyskokoelman osa F1 Kalusteista määrätään F1:ssä seuraavaa: Rakennuksen pääasiallisen käytön mukaisten tilojen sekä niiden kiinteän kalustuksen, varusteiden

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 21.1.2010

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 21.1.2010 Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta

Lisätiedot

Itsenäiseen elämään LINJA-AUTOLLA MATKUSTAMINEN. Ruotonen Leena & Joona- Vuorenmaa Eeva-M aija

Itsenäiseen elämään LINJA-AUTOLLA MATKUSTAMINEN. Ruotonen Leena & Joona- Vuorenmaa Eeva-M aija Itsenäiseen elämään 4 LINJA-AUTOLLA MATKUSTAMINEN Ruotonen Leena & Joona- Vuorenmaa Eeva-M aija Sisällys 1. LINJA-AUTOMATKALLA....... 3 2. PAIKALLISLIIKENTEESSÄ LIIKKUMINEN..... 4 3. LINJA-AUTOLLA KAUKOLIIKENTEESSÄ.....

Lisätiedot

Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa

Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa Joulukuun pakkaset jäivät taakse, kun laskeuduin kuuden tunnin lentomatkan jälkeen Las Palmasin lentokentälle. Kenttäpalvelut toimivat

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN MUKAISTEN KULJETUSPALVELUIDEN OHJEET

VAMMAISPALVELULAIN MUKAISTEN KULJETUSPALVELUIDEN OHJEET 1111 NOKIAN KAUPUNKI 1 Perusturvakeskus/Vammaispalvelut ASIAKASNUMERONNE ON: VAMMAISPALVELULAIN MUKAISTEN KULJETUSPALVELUIDEN OHJEET Kuljetuspalvelumatkat Kuljetuspalvelumatkat myönnetään määräaikaisesti

Lisätiedot

Kirkkopuiston seurakuntakoti

Kirkkopuiston seurakuntakoti Kirkkopuiston seurakuntakoti 10.6.2015 Kirkkopuiston seurakuntakoti sijaitsee Keskuskirkon läheisyydessä kaupungin keskustassa, katuosoite: Hämeenkatu 5, postiosoite: Kirkkopolku 2 a. Rakennus valmistui

Lisätiedot

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11. Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?

Lisätiedot

Marja-radan liikennepalvelukonsepti

Marja-radan liikennepalvelukonsepti Marja-radan liikennepalvelukonsepti Marja-radan liikennepalvelukonsepti on YTV:n, Vantaan kaupungin, Liikenne- ja viestintäministeriön ja Ratahallintokeskuksen yhteinen projekti. Konsulttina työssä toimivat

Lisätiedot

Kuljetuspalvelu (färdtjänst)

Kuljetuspalvelu (färdtjänst) Kuljetuspalvelu (färdtjänst) 2016-03-24 Erityinen joukkoliikenteen muoto Voimassa 1.10.2015 alkaen TEKNISKA KONTORET 2 (6) Färdtjänst Sisältö Tervetuloa matkustajaksi 2 Matkustustavat 3 Päätöksesi saattaa

Lisätiedot

Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä

Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä Petra Hurme Fysioterapeutti YAMK, Näkövammaisten liikkumistaidonohjaaja, Hyks silmätautien kuntoutuspoliklinikka Tutkimuksen tausta Esteettömyyden profiloituminen

Lisätiedot

Esteetön asuminen ja eläminen

Esteetön asuminen ja eläminen Esteetön asuminen ja eläminen HEA loppuseminaari 19.11.2013 Tuula Hämäläinen, lehtori Sanna Spets, lehtori Saimaan AMK Mitä on hyvä vanheneminen? Hyvä vanheneminen on kohtuullinen määrä sapuskaa, lämmintä

Lisätiedot

Joukkoliikenteen esteettömyys, Case TKL 25. Esteetön liikkumisympäristö -koulutus, Tampere 1.2.2006

Joukkoliikenteen esteettömyys, Case TKL 25. Esteetön liikkumisympäristö -koulutus, Tampere 1.2.2006 Joukkoliikenteen esteettömyys, Case TKL 25 Esteetön liikkumisympäristö -koulutus, Tampere 1.2.2006 TKL 25 - Selvityksen tavoitteet 2 Tarkastella matkaa ovelta ovelle Matkustajainformaatio ennen matkaa,

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 31.1.2012

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 31.1.2012 Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta

Lisätiedot

Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä

Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä Antero Alku, Alkutieto Oy ProRautatie 15.3.2012 Junan merkitys kuluttajalle Juna on yksi tapa matkustaa o Juna tai: auto, bussi, lentokone Junalla on sille ominaisia

Lisätiedot

KÄTEVÄ. Matkustajainformaation käytettävyyden toimenpideohjelma HKL:lle. ELSA hankeseminaari 16.3.2006

KÄTEVÄ. Matkustajainformaation käytettävyyden toimenpideohjelma HKL:lle. ELSA hankeseminaari 16.3.2006 KÄTEVÄ Matkustajainformaation käytettävyyden toimenpideohjelma HKL:lle ELSA hankeseminaari 16.3.2006 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Visio 1.2 Työn tausta 1.3 Liittyminen LVM:n muihin hankkeisiin 1.4 Informaation määrittely

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Saapunut: Äidinkieli suomi ruotsi viittoma muu, mikä?

Saapunut: Äidinkieli suomi ruotsi viittoma muu, mikä? 1(5) Saapunut: Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua voi saada vaikeavammainen henkilö, jolla on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei voi vammansa tai sairautensa vuoksi

Lisätiedot

4.2.2 Vastaanoton asiakaspalvelu (20ov) 1 Ammattitaitovaatimukset

4.2.2 Vastaanoton asiakaspalvelu (20ov) 1 Ammattitaitovaatimukset 4.2.2 Vastaanoton asiakaspalvelu (20ov) 1 Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja työskentelee majoitusliikkeessä vastaanoton työtehtävissä yhteistyössä toimipaikan muiden työntekijöiden

Lisätiedot

Joukkoliikenteen pysäkki

Joukkoliikenteen pysäkki Joukkoliikenteen pysäkki Joukkoliikenteen pysäkin pakolliset ominaisuustiedot on esitetty paksummalla fontilla, muut ominaisuustiedot ovat vapaaehtoisia. Pysäkillä voi olla joko suomen- tai ruotsinkielinen

Lisätiedot

Vierailulla Vellamossa

Vierailulla Vellamossa Merikeskus Vellamo panostaa hyvään saavutettavuuteen ja viihtyisään ympäristöön 2009 sivu 2 / 13 Sisällys Johdanto...3 Viestintä ja saapuminen...3 Opasteet ja seinätekstit...5 Lainattavia apuvälineitä...7

Lisätiedot

Tämän tutkimuksen ohjaamisesta vastaavaan työjaokseen ovat kuuluneet

Tämän tutkimuksen ohjaamisesta vastaavaan työjaokseen ovat kuuluneet 2 ESIPUHE Liikenneministeriö on 7.12.1998 asettanut joukkoliikenteen esteettömyyttä ja helppokäyttöisyyttä käsittelevän työryhmän, jonka tarkoituksena on edistää joukkoliikenteen soveltuvuutta erityisesti

Lisätiedot

Saavutettava museo. Case: Turun taidemuseo

Saavutettava museo. Case: Turun taidemuseo Saavutettava museo Case: Turun taidemuseo Hele Reunanen / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 6.5.2010 Museon saavutettavuus Saavutettavassa museossa näyttelyt ja oheispalvelut ovat fyysisesti, henkisesti

Lisätiedot

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi SYÖKSY Väliseminaari 18.1.2011 Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi Kuvaus palvelumalleista Tampereen teknillinen

Lisätiedot

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon 1 Vammaisneuvosto pyytää ko. lautakunnilta vastaukset talousarvioesityksiin. Toimiala valmistelee oman toimialan esitykset. Sivistystoimen

Lisätiedot

Tourism Service Development Luotsi Projekti

Tourism Service Development Luotsi Projekti Tourism Service Development Luotsi Projekti Järvenpää-talon teatteri Julia Lindholm, Tina Tran, Elisa Vanajas, Tu Linh Do www.laurea.fi Sisältö Projektin esittely ja tavoitteet Tutkimustulokset 1. Markkinointi

Lisätiedot

LOHJA 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT 2. KULJETUSPALVELU JOTA HAETAAN 1 (7) KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI

LOHJA 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT 2. KULJETUSPALVELU JOTA HAETAAN 1 (7) KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI LOHJA Perusturvakeskus Vammaispalvelu Kalevankatu 4, 08100 Lohja 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (7) Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero: Puhelin

Lisätiedot

MS+ Maaseutuliikenne, lisäpisteet vähimmäiskriteerien päälle (laatuvertailu mukana)

MS+ Maaseutuliikenne, lisäpisteet vähimmäiskriteerien päälle (laatuvertailu mukana) MAASEUTU JA SEUTULIIKENTEIDEN LINJA AUTOJEN KALUSTOVAATIMUKSET (LL, 20.3.) MS Maaseutuliikenne, vähimmäiskriteerit* (vain hintavertailu) Liikenteen tyypittely Maaseutumaiset olosuhteet, reitit pääosin

Lisätiedot

Suomen Taksiliitto ry. Taksinkuljettajakoulutus Opetussuunnitelma

Suomen Taksiliitto ry. Taksinkuljettajakoulutus Opetussuunnitelma Suomen Taksiliitto ry Taksinkuljettajakoulutus SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 1. TAKSILIIKENTEEN LAIT JA SÄÄNNÖKSET... 3 1.1 Taksinkuljettajan ajolupa ja ajokortti... 3 1.2 Taksiliikennelaki kuljettajaa

Lisätiedot

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Nina Nevala, Tiina Juhola, Juha Anttila, Hannu Alaranta Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke 104373 Hankkeen toteuttajat Työterveyslaitos Invalidiliiton

Lisätiedot

Kalustovaatimukset, Oulun toimivalta-alueen linja-autoliikenne

Kalustovaatimukset, Oulun toimivalta-alueen linja-autoliikenne Kalustovaatimukset, Oulun toimivalta-alueen linja-autoliikenne Cityliikenteen tarjouskilpailu 2016 Linja-autokalustoa koskevat vaatimukset Diaarinumero TARJOUSPYYNNÖN LIITE 2. Kalustovaatimukset 1(6) Tässä

Lisätiedot

Valaistus. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Valaistus. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Valaistus Valaistuksen merkitys näkö- ja kuulovammaisille henkilöille Hyvä valaistus on erityisen tärkeä heikkonäköisille henkilöille. Ympäristön hahmottaminen heikon näön avulla riippuu valaistuksen voimakkuudesta

Lisätiedot

ehittämiskoordinaattori uula Ekholm

ehittämiskoordinaattori uula Ekholm NYKYTILAKARTOITUS HANGOSSA - KOTIHOIDON ASIAKKAAN KÄYTÖSSÄ OLEVAT APUVÄLINEET JA TULEVAISUUDEN APUVÄLINETARPEET HENKILÖKUNNAN ARVIOIMANA (TOTEUTUS VIIKOT 43-45/2013) - KOTIHOIDON HENKILÖSTÖN ITSEARVIOITU

Lisätiedot

Palvelumuotoilu osaksi joukkoliikenteen kehittämistä Liikenneviraston kokemuksia 15.4.2015 Laura Langer

Palvelumuotoilu osaksi joukkoliikenteen kehittämistä Liikenneviraston kokemuksia 15.4.2015 Laura Langer Palvelumuotoilu osaksi joukkoliikenteen kehittämistä Liikenneviraston kokemuksia Laura Langer Esityksen sisältö 1. Mitä palvelumuotoilu on? 2. Miten palvelumuotoilua voi hyödyntää joukkoliikenteessä? 3.

Lisätiedot

VAMPO-seminaari. VR:n vammaispalvelut Rautatieyrityksen kokemuksia EU:n rautatievastuuasetuksesta

VAMPO-seminaari. VR:n vammaispalvelut Rautatieyrityksen kokemuksia EU:n rautatievastuuasetuksesta VAMPO-seminaari VR:n vammaispalvelut Rautatieyrityksen kokemuksia EU:n rautatievastuuasetuksesta Pia-Mari Sotavalta Palvelun kehityspäällikkö VR-Yhtymä Oy 3.6.2015 Matkustajien oikeudet ja velvollisuudet

Lisätiedot

Helsingin seudun liikenne

Helsingin seudun liikenne Helsingin seudun liikenne Matkakortin internetpalvelu Markus Nilsson Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Matkakortin internetpalvelu HSL haluaa lisätä asiakkaille tarjottavia verkkopalveluita Haluamme

Lisätiedot

Käyttöohje e-travel Single View

Käyttöohje e-travel Single View e-travel Single View Carlson Wagonlit Travel Online Helpdesk Puhelin: +358 (0)205 615 531 Sähköposti: Copyright 2007-2013 CWT SISÄLLYSLUETTELO 1 Mikä on Single View... 3 2 e-travel kirjautuminen... 3 3

Lisätiedot

SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille

SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille 1 (5) VASTAUSOHJE Täytetty lomake pyydetään palauttamaan sähköpostin liitteenä osoitteeseen: esteeton.espoo@espoo.fi Tämän lomakkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

Käyttöohje e-travel Single View

Käyttöohje e-travel Single View e-travel Single View Carlson Wagonlit Travel Online Helpdesk Puhelin: +358 (0)205 615 531 Sähköposti: Copyright 2007-2013 CWT SISÄLLYSLUETTELO 1 Mikä on Single View... 3 2 e-travel kirjautuminen... 3 3

Lisätiedot

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama 23.2.2003 Ramboll / Erkki Sarjanoja Esteettömyyden mahdollisuudet Missä ja milloin fyysisen ympäristön esteettömyys

Lisätiedot

ESTE Työpaikan esteettömyyden arviointi

ESTE Työpaikan esteettömyyden arviointi ESTE Työpaikan esteettömyyden arviointi Arviointilomake Taustatiedot Nimi Ikä v Ammatti Työpaikka Työpaikan osoite Puhelin Sähköposti Keskeiset työtehtävät Päivämäärä ja arvioija / 20 Toimintarajoitteet

Lisätiedot

Esteettömyyskartoituksia Järvenpään Kulttuuriluotsikohteissa maaliskuussa 2015

Esteettömyyskartoituksia Järvenpään Kulttuuriluotsikohteissa maaliskuussa 2015 Esteettömyyskartoituksia Järvenpään Kulttuuriluotsikohteissa maaliskuussa 2015 Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto r.y. Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea University of Applied Sciences 1 Sisältö Esteettömyyden

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI HANKINNAN KOHTEEN KUVAUS 1(9) SOSIAALIVIRASTO Tarjouspyyntö nro 1/2011 Liite 1 27.5.2011

HELSINGIN KAUPUNKI HANKINNAN KOHTEEN KUVAUS 1(9) SOSIAALIVIRASTO Tarjouspyyntö nro 1/2011 Liite 1 27.5.2011 HELSINGIN KAUPUNKI HANKINNAN KOHTEEN KUVAUS 1(9) SOSIAALIVIRASTON SIJAISHUOLLON JA AVOHOIDON ASIAKKAIDEN KULJETUSTEN PUITEJÄRJESTELYHANKINTA, JONKA KAIKKI EHDOT ON VAHVISTETTU SISÄLLYS 1 HANKINNAN TAUSTA...

Lisätiedot

Kangasniemen esteettömyyskierros 9.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma

Kangasniemen esteettömyyskierros 9.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Kangasniemen esteettömyyskierros 9.10.2013 Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Kangasniemen esteettömyyskierros 9.10.2013 klo 9.00 Osallistujat: Lea Kömi, avustaja/omaishoitaja Pentti Laitinen,

Lisätiedot

Joukkoliikenteen ennustepalvelu

Joukkoliikenteen ennustepalvelu Ennustepalvelun arkkitehtuuri Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Versio 1.0 Pvm 27.11.2008 Joukkoliikenteen ennustepalvelu Tavoite Dokumentin tarkoitus Dokumentit tarkoitus on dokumentoida

Lisätiedot

Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006. Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy

Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006. Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006 Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy Tausta ja tavoitteet Viiden Elsa-kuntahankkeen esittely samassa julkaisussa Koottuna perustiedot

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 12.8.2010

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 12.8.2010 Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta

Lisätiedot

Yhteenveto matkustajien oikeuksia meri- ja sisävesiliikenteessä koskevista säännöksistä 1

Yhteenveto matkustajien oikeuksia meri- ja sisävesiliikenteessä koskevista säännöksistä 1 Yhteenveto matkustajien oikeuksia meri- ja sisävesiliikenteessä koskevista säännöksistä 1 Matkustajien oikeuksista meri- ja sisävesiliikenteessä annettua asetusta (EU) N:o 1177/2010 ryhdytään soveltamaan

Lisätiedot

Lufthansa Private Jet

Lufthansa Private Jet Lufthansa 2006 enemmän vaihtoehtoja 1 Lufthansalta yksityiskoneet tarpeen mukaan 2 Lufthansan räätälöidyt liikelennot; Mobility a la Carte 3 tarjoaa enemmän vaihtoehtoja on Lufthansa huipputuote, joka

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta

Lisätiedot

Pituuskaftevuus - 12 o/o

Pituuskaftevuus - 12 o/o 69 1O ORIVEDEN RYHMAKOTI 10.1 Piha-alueet 1a sisaankayn nit Rakennusten sisddnkaynnille johtavan tren kaltevuus on noin 12 % (kuva 1). Sisddnkdynnin edessa olevan pihan sivukaltevuus on noin 10-11 % (kuva

Lisätiedot

Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus

Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus Asioinnin kielen kehittäminen 1) Suullisen asioinnin rooli viranomaisviestinnässä 2) Asiakaspalvelun

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut (Työntekijä täyttää) Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Osoite Ammatti Puhelinnumero Hakijan kanssa samassa taloudessa / kiinteistössä asuvat Henkilöiden

Lisätiedot

Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma

Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013 Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013 klo 13.00 Osallistujat: Hannu Lakka, Mäntyharjun kunta Kyllikki Komulainen,

Lisätiedot

SUUNNITTELUOHJEET WOODI RYHMÄHUONEET ETEISTILAT LEPOHUONEET. Kuopion Woodi Oy Ankkuritie 3, FI -70460 Kuopio FINLAND

SUUNNITTELUOHJEET WOODI RYHMÄHUONEET ETEISTILAT LEPOHUONEET. Kuopion Woodi Oy Ankkuritie 3, FI -70460 Kuopio FINLAND SUUNNITTELUOHJEET RYHMÄHUONEET ETEISTILAT LEPOHUONEET LASTEN KORKEAT TUOLIT Woodin korkea Otto-tuoli on muotoilultaan ergonominen sekä tukeva ja lapsen on turvallista nousta sille istumaan. Sekä lasten

Lisätiedot

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Tuloksien hyödyntäminen Osana kehittämisprojektia pilottikokeilun asemanseutuihin

Lisätiedot

Uusi lippu- ja informaatiojärjestelmä

Uusi lippu- ja informaatiojärjestelmä Uusi lippu- ja informaatiojärjestelmä Kaikille helppo matkanteko -seminaari 25.5.2016 Mirva Ilmoniemi, HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Lippujärjestelmän uudistus Arvioitu aikataulu Uudet kortinlukijat

Lisätiedot

C A R I T A - T U O L I

C A R I T A - T U O L I CARITA - TUOLI 2 Carita-tuoli Carita-tuoli 3 CARITA-TUOLI On tärkeää huolehtia mahdollisimman hyvin niistä, jotka sitä kaikkein eniten tarvitsevat. Siksi olemme antaneet Carita-kalustesarjallemme kaikki

Lisätiedot

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.

Lisätiedot

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa Ylöjärven kaupunki Vammaispalvelu Kuruntie 10 33470 Ylöjärvi p. 03 565 30 000 Kuljetuspalveluhakemus Asiakastiedot matkapalvelukeskusta varten Pvm 1 HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet (Alleviivatkaa kutsumanimi)

Lisätiedot

HSL:N ESITYS UUDEN TAKSAVYÖHYKEMUUTOKSEN YHTEYDESSÄ TOTEUTETTAVISTA ERITYISRYHMIEN ALENNUS- JA VAPAALIPPUJEN MUUTOKSISTA Pääkaupunkiseudun

HSL:N ESITYS UUDEN TAKSAVYÖHYKEMUUTOKSEN YHTEYDESSÄ TOTEUTETTAVISTA ERITYISRYHMIEN ALENNUS- JA VAPAALIPPUJEN MUUTOKSISTA Pääkaupunkiseudun HSL:N ESITYS UUDEN TAKSAVYÖHYKEMUUTOKSEN YHTEYDESSÄ TOTEUTETTAVISTA ERITYISRYHMIEN ALENNUS- JA VAPAALIPPUJEN MUUTOKSISTA Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä MUUTOSESITYKSET/TAUSTAA Erityisryhmien lippusubventio

Lisätiedot

Henkilöstölogistiikka suurtapahtumassa LAMK

Henkilöstölogistiikka suurtapahtumassa LAMK Henkilöstölogistiikka suurtapahtumassa Teemu Koistinen LAMK Henkilöstölogistiikka MM-kisat 2017 Lahti Yksityisautoilun vähentäminen kaupunkialueella Fokus: Lahden ulkopuolelta autolla tulevien kisaturistien

Lisätiedot

Esteettömyysselvitys Jyväskylän asuntomessut 2014 Esteettömyyden toteutuminen messualueen pientaloissa

Esteettömyysselvitys Jyväskylän asuntomessut 2014 Esteettömyyden toteutuminen messualueen pientaloissa Esteettömyysselvitys Jyväskylän asuntomessut 2014 Esteettömyyden toteutuminen messualueen pientaloissa Niina Kilpelä, arkkitehti SAFA Kynnys ry Kynnys ry / Siltasaarenkatu 4 00530 HELSINKI puh. (09) 6850

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUOHJEET INVATAKSIEN KÄYTTÄJILLE

KULJETUSPALVELUOHJEET INVATAKSIEN KÄYTTÄJILLE KULJETUSPALVELUOHJEET INVATAKSIEN KÄYTTÄJILLE Hyvä kuljetuspalvelun asiakas! Tässä on avuksenne kuljetuspalvelujen käyttöohje. Kuljetuspalvelumatkat on tarkoitettu kuljetuspalveluasiakkaan tarpeiden mukaisten

Lisätiedot

Itä-Suomen kaupunkien joukkoliikennetiedotuksen kehittäminen. FITS-kevättapaaminen 22.04.2002 Martti Varis, Joensuun kaupunki

Itä-Suomen kaupunkien joukkoliikennetiedotuksen kehittäminen. FITS-kevättapaaminen 22.04.2002 Martti Varis, Joensuun kaupunki Itä-Suomen kaupunkien joukkoliikennetiedotuksen kehittäminen FITS-kevättapaaminen 22.04.2002 Martti Varis, Joensuun kaupunki Mukana hankkeessa Joensuun, Mikkelin ja Kuopion kaupungit Itä-Suomen lääninhallitus

Lisätiedot

Esteettömyys peruskouluissa opas suunnittelijoille ja henkilökunnalle

Esteettömyys peruskouluissa opas suunnittelijoille ja henkilökunnalle Esteettömyys peruskouluissa opas suunnittelijoille ja henkilökunnalle Hallintokunnat ja esteettömyyden tarve hanke 13.12.2007 Niina Kilpelä, Kynnys ry Oppaan lähtökohtia Hallintokunnat ja esteettömyyden

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta

Lisätiedot

TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA SUORITTAMISTAPA...4

TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA SUORITTAMISTAPA...4 3 SISÄLTÖ 1 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA SUORITTAMISTAPA...4 1.1 TUTKIMUKSEN TAUSTA...4 1.2 TUTKIMUKSEN ETENEMINEN JA TEKOTAPA...4 2 HENKILÖSTÖN PALVELUOSAAMISEN KEHITTÄMISTARVE...5 2.1 PALVELUOSAAMISEN KEHITTÄMISEEN

Lisätiedot

Kansainvälisen liikenteen ruokajätehuolto. Jätehuoltopäivät 6.10.2011 Mia Haavisto Laatupäällikkö Finnair Catering Oy

Kansainvälisen liikenteen ruokajätehuolto. Jätehuoltopäivät 6.10.2011 Mia Haavisto Laatupäällikkö Finnair Catering Oy 6. Lokakuuta 2011 Kansainvälisen liikenteen ruokajätehuolto Jätehuoltopäivät 6.10.2011 Mia Haavisto Laatupäällikkö Finnair Catering Oy Kansainvälisesti toimivista liikennevälineistä peräisin oleva ruokajäte

Lisätiedot

Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen. Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013:

Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen. Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013: Page 1 of 5 Liite 9 Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013: Jotta joukkoliikennejärjestelmä olisi aidosti yhtenäinen

Lisätiedot

Erillissaunavuorot Perhesaunavuorot Erityisryhmien uintivuorot Erityisryhmien kuntosalivuorot

Erillissaunavuorot Perhesaunavuorot Erityisryhmien uintivuorot Erityisryhmien kuntosalivuorot Erillissaunavuorot Perhesaunavuorot Erityisryhmien uintivuorot Erityisryhmien kuntosalivuorot www.vantaa.fi/liikunta Toiminnan järjestäjä pidättää oikeudet muutoksiin. 1 Sisällys Erillisaunavuorot ja perhesaunavuorot

Lisätiedot

Itella Termo ja Termo Kotiin Kylmäkuljetuspalvelu

Itella Termo ja Termo Kotiin Kylmäkuljetuspalvelu Kylmäkuljetuspalvelu Vain sisäiseen käyttöön. -kylmäkuljetus laajentaa markkina-aluettasi Markkinoilla tarve pienehköille tai pienille elintarvikekuljetuksille Teollisuus, maahantuonti, tukkukauppa, lähi-

Lisätiedot

Museoiden esteettömyyden tarkistuslista

Museoiden esteettömyyden tarkistuslista Museoiden esteettömyyden tarkistuslista Tarkistuslista on tehty vuonna 2004. Se pohjautuu norjalaisen DELTA-senteretin Museot kaikille pohjoismaissa -projektin puitteissa kehittämään kartoituskaavakkeeseen.

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUOHJEET 1.11.2011 lähtien ikaalislaisille vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluita käyttäville asiakkaille

KULJETUSPALVELUOHJEET 1.11.2011 lähtien ikaalislaisille vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluita käyttäville asiakkaille 1/5 Sosiaali- ja terveystoimi/ vammaispalvelut KULJETUSPALVELUOHJEET 1.11.2011 lähtien ikaalislaisille vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluita käyttäville asiakkaille KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMINEN

Lisätiedot

Esteettömyys yrityksen laatutekijänä

Esteettömyys yrityksen laatutekijänä Esteettömyys yrityksen laatutekijänä Satakunnan matkailuyrittäjien laatukoulutus 28.1, 29.1.2014 Kati Karinharju, Satakunnan ammattikorkeakoulu Riikka Tupala, Satakunnan ammattikorkeakoulu Esteettömyys

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS saapumispv

KULJETUSPALVELUHAKEMUS saapumispv KULJETUSPALVELUHAKEMUS saapumispv vaikeavammainen hakija VpL 2, VpA 5 Kuljetuspalveluun (VpA 5 ) oikeutetulla on mahdollisuus saada välttämättömien työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS-RAPORTTI 2010 HAUKIPUTAAN KUNNAN KIINTEISTÖISTÄ

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS-RAPORTTI 2010 HAUKIPUTAAN KUNNAN KIINTEISTÖISTÄ ESTEETTÖMYYSKARTOITUS-RAPORTTI 2010 HAUKIPUTAAN KUNNAN KIINTEISTÖISTÄ TYÖRYHMÄ: Haukiputaan vammaisneuvosto Anne Rekilä Marjatta Kamula Pirkko Kauppi Pirkko Tähtelä Terttu Tammia Seija Halonen Haukiputaan

Lisätiedot

3 SUUNNITTELUVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN

3 SUUNNITTELUVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN 3 SUUNNITTELUVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN Tämä luku käsittelee erilaisia valmiuksia, joita hyvä suunnittelukäytäntö vaatii, näistä on valittava yrityksen toiminnan kannalta tärkeimmät. 3.1 Organisaation osaamisen

Lisätiedot

Liune. Door ESTEETÖNTÄ TILAA

Liune. Door ESTEETÖNTÄ TILAA Liune Door ESTEETÖNTÄ TILAA Liune Door on väliseinään integroitu tehdasvalmis liukuovikokonaisuus, jossa ovilevy liukuu runkoelementin sisään. Liunella huomioit tilan kaikki tarpeet yhdellä aukolla, sillä

Lisätiedot

Liikennelabra päivä: Kokemukset liikkujan datasta ja analytiikasta (Liikennelabra 1.0)

Liikennelabra päivä: Kokemukset liikkujan datasta ja analytiikasta (Liikennelabra 1.0) Liikennelabra päivä: Kokemukset liikkujan datasta ja analytiikasta (Liikennelabra 1.0) LVM / Sonckin-Sali Liikenteen sähköiset palvelut -hankkeen tavoitteet 1. Edistää liikenteen sähköisten palveluiden

Lisätiedot

LAATULUPAUS A.LAMMINMÄKI OY

LAATULUPAUS A.LAMMINMÄKI OY LAATULUPAUS A.LAMMINMÄKI OY 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Liikennepalveluja koskeva laatulupaus...3 2.1 Tarjottavat liikennepalvelut.2 2.2 Palveluista ja niidenmuutoksista tiedottaminen 4 2.3 Käytössä

Lisätiedot

Kyytineuvo puh. 015 194 6000

Kyytineuvo puh. 015 194 6000 MIKKELIN KAUPUNGIN MATKOJENYHDISTELYKESKUS KYYTINEUVO KULJETUSPALVELUOHJE VAMMAISPALVELULAIN TAI SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN KÄYTTÄJÄLLE Kyytineuvo puh. 015 194 6000 2 Hyvä kuljetuspalveluasiakas!

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan esteettömyyttä sekä sen ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Esteettömyyden perusta 2. Design for all -periaate

Lisätiedot

ihmiset etusijalle! SANO asettaa Akkutoimiset porraskiipijät

ihmiset etusijalle! SANO asettaa Akkutoimiset porraskiipijät Akkutoimiset porraskiipijät ihmiset SANO asettaa etusijalle! LIFTKAR PT PORRASKIIPIJÄT LIFTKAR PT ON TURVALLINEN PORTAISSA JA HELPPOKÄYTTÖINEN. ELÄMÄNLAATU ON ELÄMÄSTÄ NAUTTIMISTA TÄYSILLÄ JA YHDESSÄ

Lisätiedot

POTILASVAA AT 2015. Paljonko panet painoa vaa alle?

POTILASVAA AT 2015. Paljonko panet painoa vaa alle? POTILASVAA AT 2015 Paljonko panet painoa vaa alle? Tässä esitteessä esittelemme suosituimmat potilasvaakamme. Tarjoamme mielellämme myös muita vaihtoehtoja. HENKILÖVAA AT DETECTO PRODOC PD100M Matalarakenteinen,

Lisätiedot

Kaikki säästöt saavutettu? Valmistaudu toisinajattelemaan yrityksesi ratkaisut. Taru Keronen, Area.fi 3.6.2010

Kaikki säästöt saavutettu? Valmistaudu toisinajattelemaan yrityksesi ratkaisut. Taru Keronen, Area.fi 3.6.2010 Kokonaiskuva hallussa? Kaikki säästöt saavutettu? Valmistaudu toisinajattelemaan yrityksesi ratkaisut. Taru Keronen, Area.fi 3.6.2010 Näinkö teet säästöä matkustamisessa? Surfaamalla netissä löytyy parhaat

Lisätiedot

TAKSINKULJETTAJAN AMMATTIPÄTEVYYSKOULUTUS OPETUSSUUNNITELMA (30 h) ÅLIUTTU LOGISTIIKKA OY

TAKSINKULJETTAJAN AMMATTIPÄTEVYYSKOULUTUS OPETUSSUUNNITELMA (30 h) ÅLIUTTU LOGISTIIKKA OY TAKSINKULJETTAJAN AMMATTIPÄTEVYYSKOULUTUS OPETUSSUUNNITELMA (30 h) ÅLIUTTU LOGISTIIKKA OY JOHDANTO Taksiliikennelaki (217/2007), laki taksinkuljettajien ammattipçtevyydestç ja valtioneuvoston asetus taksinkuljettajan

Lisätiedot