JÄSENTIEDOTE SISÄLTÖ. Kauppakamari kouluttaa. Kauppakamariasiaa 5/2010 > KAUPPAKAMARIN JÄSENTIEDOTE. Kansainvälisiä asoita. Muuta yritystietoa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄSENTIEDOTE SISÄLTÖ. Kauppakamari kouluttaa. Kauppakamariasiaa 5/2010 > 18.10. KAUPPAKAMARIN JÄSENTIEDOTE. Kansainvälisiä asoita. Muuta yritystietoa"

Transkriptio

1 SISÄLTÖ Kauppakamari kouluttaa Kauppakamarin kouluttaa Connecting Business! Koulutuskalenteri/loppusyksy JÄSENTIEDOTE 5/2010 > KAUPPAKAMARIN JÄSENTIEDOTE Kauppakamariasiaa Rauman kauppakamarin skenaariohanke elinkeinopolitiikan kehittämiseksi on valmistunut...4 Valtatie 8:n kehittäminen nopealla aikataululla välttämätöntä...4 Kauppakamarin syyskokous Finncomm Airlines on aloittanut Porin lennot Kansainvälisiä asoita Venäjän ja IVY-maiden matkustusuutisia...5 Metallit vetivät elokuun viennin kolmanneksen kasvuun...6 Sitra: Yritysten kansainvälistymiseltä riisuttava mystiikan viitta...6 Enterprise Europe Networkin neuvontapalvelut käytössäsi...6 EU lupaa muuttaa ideat työpaikoiksi ja vihreäksi kasvuksi EU-rahoitusopas pk-yrityksille on ilmestynyt...7 Muuta yritystietoa Työeläkelainsäädännön yrittäjämääritelmä laajenee...7 CE -merkintä avain Euroopan markkinoille...8 Vähäinen liiketoiminta arvonlisäverotuksessa Hallituksen vuoden 2011 talousarvioesityksen tunnuslukuja...9 Liikevaihtoon luettavat erät...9 Lakiasiat Osasairauspäiväraha Lakiesitys: Energiatehokkuusvaatimuksia uusille tuoteryhmille...11

2 YHTEYSTIEDOT Toimitusjohtaja Jaakko Hirvonsalo Puhelin GSM Koulutuspäällikkö Pirjo Koski-Hannula Puhelin GSM KV-palvelut Projektipäällikkö Maria Perrakoski Puhelin GSM Kansainvälistymisprojekti KV-palvelut Euroneuvontakeskus FI 656 palvelupiste Lakiasiantuntija VT Juha Manner Brander&Manner Oy Puhelin GSM työoikeus yhtiöoikeus, yrityssaneeraus- ja konkurssiasiat juridinen ja liiketoimintakonsultointi Venäjälle, erityisesti Moskovan alueella sopimusoikeus Veroasiantuntija KTM Tapani Kulmala (KHT) Ernst & Young Oy Puhelin GSM elinkeinoverotus arvonlisäverotus yritysjärjestelyt 2 Yritysasiantuntija KTM Jouko Tukkiniemi (KHT) Junitra Oy Puhelin GSM yrityskaupat sukupolvenvaihdokset 2 Rauman Kauppakamarin alueella toimivat HHJ (Hyväksytty Hallituksen Jäsen) tutkinnon suorittaneet asiantuntijat os. /Asiantuntijat

3 Kauppakamari kouluttaa Connecting Business Kauppakamarin koulutuskalenteri/loppusyksy 2010 Kaikki koulutuskalenterin seminaariohjelmat löytyvät kauppakamarin sivuilta /Koulutus/ Koulutuskalenteri Kannattaa muistaa: kauppakamari toteuttaa koulutuksia myös jäsenyritysten tilauksesta. Ota yhteyttä: Pirjo Koski-Hannula tai p , Esimies-/asiantuntijakoulutus Asiantuntijasta esimieheksi esimiestyö haltuun , klo , Vuojoen kartano Kansainvälistyminen - Ajankohtaista kv. -arvonlisäverotuksesta , klo , Hotelli Cumulus Ulkomaankaupan maksutavat, maariskit, ja pankkitakaukset , klo , Hotelli Cumulus Uudet INCOTERMS 2010 säännöt , klo , Juhlahovi Taloushallinto Ajankohtaista kv. arvonlisäverotuksesta , klo , Hotelli Cumulus Tilinpäätös- ja veropäivä , klo , Juhlahovi Ennakkoverotus , klo , Hotelli Cumulus Kauppakamari kouluttaa Connecting Business!!! 3

4 KAUPPAKAMARIASIAA Rauman kauppakamarin skenaariohanke elinkeinopolitiikan kehittämiseksi on valmistunut Rauman kauppakamarin johdolla on kevään ja syksyn aikana valmisteltu työtä,jossa laadittiin kauppakamarin alueen elinkeinoelämän toimintaympäristön skenaariot ja määriteltiin elinkeinoelämän kehittämislinjaukset. Työ tehtiin laajassa yhteistyössä alueen yritysten ja julkisten toimijoiden kanssa. Prosessia ohjaisi johtoryhmä, johon kuuluin 14 henkilöä alueen keskeisten yritysten johdosta ja kaupunkien/kuntien johtajia. Sisällölliset linjaukset työstettiin kahdessa työpajassa, joihin osallistui yhteensä noin 70 henkeä yritysten johdosta ja julkiselta sektorilta. Näkemyksiä alueen kehittämisestä kerättiin lisäksi yhdeksässä haastattelussa ja 129 henkilölle lähetetyllä kyselyllä, johon vastasi 57 henkilöä (44 %) Skenaariot perustuvat EVA:n globaaleihin neljään skenaariovaihtoehtoon. Lisäksi analysoitiin alueen toimialoja ja tunnistettiin uusia kasvupotentiaalisia klustereita. Läpäisevät kehittämisteemat ovat alueen vetovoima ja houkuttelevuus, kärkiyritysten innovointi- ja uusiutumiskyky sekä logistiikka. Raportti on nähtävissä kauppakamarin kotisivuilla lokakuun aikana. Jatkossa raportin kehittämislinjauksia työstetään perustettavissa kehittämisryhmissä ja yritysten ja kuntien kehittämislinjauksissa. Lisätietoja: Jaakko Hirvonsalo Tien heikko kunto suhteessa kokonaisliikenteeseen näkyy erityisesti onnettomuustilastoissa. Erityisesti Turku Rauma - Pori yhteys on tällä hetkellä Suomen vaarallisimpia tieosuuksia, jossa on tapahtunut viimeisen viiden vuoden aikana keskimäärin 41 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta/vuosi. Näissä on keskimäärin loukkaantunut 45 ja kuollut 2,5 ihmistä. Valtatie 8 Turku-Pori yhteysvälihanke sisältää Raisio-Nousiainen -välin muuttamisen moottoritieksi, Laitilan kohdan eritasoliittymät, Eurajoen ohikulkutien sekä ohituskaista-, liittymä-, yksityistie- ja kevyen liikenteen järjestelyjä. Koko hankkeen kustannusarvio on 180 milj. euroa. Yhteysvälin suunnittelu on tarvittavilta osiltaan valmis, joten toteutuksen aloittamiselle ei ole esteitä. Käytännössä Valtatie 8 on saatava Liikenneviraston kärkihankkeiksi ja keväällä valittavan uuden hallituksen liikennepoliittisen ohjelman 1. koriin. Ohjelman päättää lopullisesti tätä varten asetettava erillinen ministerityöryhmä ehkä vuoden 2011 lopulla. Lisätietoja: Jaakko Hirvonsalo Kauppakamarin syyskokous Valtatie 8:n kehittäminen nopealla aikataululla välttämätöntä Rauman kauppakamarin virallinen syyskokous pidetään maanantain klo 14 Villa Jussoilassa. Kokousesitelmöitsijä on Sitran yliasiamies Mikko Kosonen aiheenaan Ketteryys yritysten strategioissa. Liite: Kokouskutsu Rauman, Satakunnan, Turun ja Pohjanmaan kauppakamarien Liikennevirastolle jätetyssä lausunnossa osoitetaan Valtatie 8:n Turku- Rauma-Pori yhteysvälin nopean kehittämisen tarve. Kauppakamarit edellyttävät kehittämishankkeen toteuttamista mahdollisimman nopealla aikataululla niin, että rakentaminen voidaan aloittaa jo heti seuraavan hallituskauden alussa. Kauppakamarien kannanoton mukaan Suomen tavaravienti koostuu yhä enemmän hyödykkeistä, joissa kuljetuserät ovat pieniä, kuljetusaikojen on oltava lyhyitä sekä aikataulujen tarkkoja. Tämä asettaa tiukat vaatimukset logistisen ketjun toimivuudelle. Valtatie 8 muodostaa tärkeimmän tavara- ja henkilöliikenneväylän yhdistäen kaikki Länsi-Suomen satamat Turusta Tornioon. Tien nykyinen välityskyky ei vastaa sen merkitystä osana Suomen tärkeimpiä ulkomaankaupan kuljetusreittejä. Liikennetiheys yhteysvälillä Turku Rauma - Pori on ajoneuvoa/vrk ja raskaan liikenteen osuus on korkeat raskasta ajoneuvoa /vrk. Liikenteen määrä on ollut jatkuvassa kasvussa, mutta tien heikko taso ruuhkauttaa liikennettä koko yhteysvälillä. Finncomm Airlines on aloittanut Porin lennot Suomalainen lentoyhtiö Finncomm Airlines on aloittanut säännölliset reittilennot Porista Helsinkiin sunnuntaina Reittiä lennetään arkisin viidesti päivässä, viikonloppuisin lentoja on vähemmän. Lukuisten yhteydenottojen perusteella Satakunta tarvitsee toimivia lentoyhteyksiä. Olemmekin nyt vakuuttuneita, että paikallisen elinkeinoelämän sitoutuminen turvaa Porin lentoliikenteen tulevaisuuden, sanoo Finncommin toimitusjohtaja Juhani Pakari. Porin lentojen aikataulut on sovitettu Finnairin kattavaan kansainväliseen reittiverkostoon. Finnair-yhteistyön ansiosta lentoliput on mahdollista ostaa ja matkatavarat voidaan selvittää Porista suoraan matkan lopulliseen määränpäähän. 4

5 KAUPPAKAMARIASIAA Yhdensuuntaiset liput Porin ja Helsingin välille myydään Finncommin verkkokaupassa fc.fi, hintojen ollessa edullisimmillaan 49 euroa. Lentolippuja Finnairin verkostoon myyvät Finnairin lisäksi matkatoimistot. Rauman kauppakamari on mukana markkinointikampanjassa, jossa tiedotetaan Porin lentoliikenteen mahdollisuuksista. Porin kentän vuoroja pidetään tärkeänä mm. OL3- ja OL 4 -hankkeelle ja suorille yhteyksille Helsinkiin ja edelleen Finnairin yhteyksille. Kauppakamarin selvitysten mukaan Rauman seudun yritykset lentävät kansainvälisille lennoille useammin Turun lentokentän kautta, jossa tarjonta on Poria jonkin verran runsaampaa. Erittäin tärkeää on, että molemmat sekä Turun että Porin yhteydet ovat yritysten käytettävissä. KANSAINVÄLISIÄ ASIOITA Venäjän ja IVY-maiden matkustusuutisia Venäjän viisumipuolloissa ja kutsuviisumeissa huomioitavaa Kahden vuoden viisumikutsuissa on oltava maininta, että kutsuva yritys takaa sairaudenhoitoon ja asumiseen liittyvät palvelut Venäjällä. Lisäksi maininta siitä, että kutsuva yritys vastaa siitä, että ulkomaalainen henkilö poistuu Venäjältä viisumin voimassaoloaikana. Viime päivinä on tullut esiin tapauksia, kun vuosiviisumin kutsussa on edellytetty vastaavia mainintoja. Monikertaviisumeissa on selkeästi ilmoitettava perusteet monikertaviisumin hakemiseen ja paikkakunnat, joissa matkustajan on tarkoitus vierailla. Allegro-junaliikenne alkaa 12. joulukuuta Nopea Allegro-junaliikenne Helsingin ja Pietarin välillä alkaa 12. joulukuuta. Matka-aika määräasemien välillä on noin kolme ja puoli tuntia eli kaksi tuntia vähemmän kuin nykyisin. Alkuvaiheessa ajetaan päivittäin kaksi edestakaista vuoroa: Helsingistä lähtee Allegro-juna Pietariin kello ja kello 15.00, ja Pietarista Helsinkiin kello 6.40 sekä kello Matka-aika lyhenee teknisesti modernimman junakaluston, rajatarkastusten nopeuttamisen ja radan parannustöiden ansiosta. Allegro-junan huippunopeus on 220 kilometriä tunnissa. Junat ovat sähkömoottorijunia, joten veturinvaihtoja ei enää tarvita. Allegro-junat pysähtyvät Helsingin jälkeen Pasilassa, Tikkurilassa, Lahdessa, Kouvolassa ja Vainikkalassa ja Venäjän puolella Viipurissa ennen Pietaria, kuten nykyisetkin Venäjän-junat. Paikkavarauksia Allegro-juniin voi tehdä 60 vrk ennen lähtöpäivää. Suomalainen Sibelius-juna ja venäläinen Repin-juna jäävät Allegroliikenteen alkaessa pois Helsingin ja Pietarin väliltä. Venäläinen Tolstoiyöjuna jatkaa edelleen liikennöintiä Helsingin ja Moskovan välillä. Kesään 2011 mennessä edestakaisia Allegrovuoroja on tarkoitus lisätä kahdesta päivittäisestä neljään vuoroon eli nykyinen tarjonta kaksinkertaistuu. Allegro-junassa on 344 asiakaspaikkaa, joista 2. luokassa 296 ja 1. luokassa 48. Junassa on paikat pyörätuolimatkustajia ja lemmikkien kanssa matkustavia varten, seurusteluhytti sekä lapsille leikkitila. Allegrossa saa myös rahanvaihto- ja tax free -palautuspalvelut. Ravintolavaunussa on pistäytymispaikkoja sekä paikkoja ruokailijoille. Juna on savuton. Junalippu Allegro-junan toisessa luokassa Helsingistä Pietariin maksaa 84 euroa ja ensimmäisessä luokassa 134 euroa. Ensimmäisen luokan lipun hintaan sisältyy välipala, päivän lehdet ja itsepalvelupisteestä saatava kahvi tai tee. Allegro-liikenne on VR:n ja RZD:n eli Venäjän rautateiden yhteishanke. VR ja RZD vastaavat junien matkustajapalvelusta, aikatauluista ja lipunmyynnistä. Junat omistaa VR:n ja RZD:n yhteinen kalustoyritys Karelian Trains. Neljästä tilatusta Allegro-junasta kolme on parhaillaan koeajoissa ja testattavana Suomessa sekä Venäjällä. Neljännen junayksikön odotetaan saapuvan tehtaalta Suomeen syksyllä. Tarkempia tietoja Allegro-junien palveluista, aikatauluista ja lippujen hinnoista saa VR:n verkkosivuilta /allegro Metallit vetivät elokuun viennin kolmanneksen kasvuun Myös tuonti kasvoi metallien ja malmirikasteiden vuoksi Suomen viennin arvo kohosi elokuussa Tullihallituksen ennakkotietojen mukaan vajaaseen 4,2 miljardiin euroon eli 31 % suuremmaksi kuin viime vuoden elokuussa. Tuonti kasvoi 5

6 KANSAINVÄLISIÄ ASIOITA hieman yli neljänneksen ja nousi viennin tavoin miltei 4,2 miljardiin euroon. Kauppatase jäi elokuussa viisi miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Tammi-elokuussa kauppataseeseen on kertynyt vajetta 30 milj. euroa. Suurin syy elokuun viennin kasvuun oli metallien, varsinkin raudan ja teräksen, viennin suotuisa kehitys, mutta myös lähes kaikkien muiden tärkeiden tavararyhmien vienti lisääntyi. Suurimmat poikkeukset olivat viimevuotista vähäisemmäksi jääneet sähköteknisen teollisuuden tuotteiden ja autojen vienti. Myös tuonnissa rauta ja teräs oli tärkein kasvuala. Muita vahvassa kasvussa olleita tavararyhmiä olivat mm. malmirikasteet ja kulkuneuvot. Kauppa EU:n ulkopuolisten maiden kanssa kasvoi selvästi EU-kauppaa nopeammin. Vienti EU:n ulkopuolelle puolitoistakertaistui lähinnä Venäjän ja Kiinan ansiosta. Venäjä ja USA vetivät tuonnin EU:n ulkopuolelta 29 %:n nousuun. EU-vienti lisääntyi 18 % ja EU-tuonti neljänneksen. EU-vientiä kasvattivat mm. Ruotsi ja Alankomaat. Tuonti lähes kaikista tärkeistä EU-kauppakumppaneista lisääntyi, poikkeuksina vain Ranska ja Tanska. Lähde: Tullihallitus Sitra: yritysten kansainvälistymiseltä riisuttava mystiikan viitta Sitran koneteollisuuden kasvuohjelman johtaja Mauri Heikintalo haluaa viennin yhtä luontevaksi osaksi yritysten toimintaa kuin valmistuksen Sitran koneteollisuuden kasvuohjelmassa ollaan tyytyväisiä että suomalaisia pk-yrityksiä kannustetaan nyt entistä rohkeammin maailmalle. Ohjelmajohtaja Mauri Heikintalo haluaa nyt kiinnittää huomiota siihen, että vienti nähdään virheellisesti vain suuryritysten mahdollisuutena. - Ensimmäinen konkreettinen teko suomalaisten konepajayritysten kansainvälistymiseksi on ajatustavan muutos. Uusien asiakkaiden hankkimisen ulkomailta tulisi olla yhtä luonnollinen osa minkä tahansa yrityksen toimintaa kuin esimerkiksi valmistuksen, sanoo Mauri Heikintalo.Kulunut vuosi on ollut suomalaiselle koneteollisuudelle vaikea. Alan yritysten myynti on laskenut lähes 50 prosenttia ja pysyviä työpaikan menetyksiä on noin Koneteollisuuden mahdollisuutena on nähty pk-yritysten erikoistuminen ja kansainvälistyminen. Pienille ja keskisuurille suomalaisyrityksille kansainvälistyminen on kuitenkin ollut vieras toimintatapa. Sitran koneteollisuuden kasvuohjelma pyrkii toden teolla riisumaan mystiikan viitan kansainvälistymiseltä. - Tällä hetkellä kriittistä yrityksille on esimerkiksi EU:n sisämarkkinoiden näkeminen suoraan kotimarkkoina, jonne tähdätään luontevasti osana mitä tahansa liiketoimintaa. Venäjällä on myös meneillään suuria teollisia uudistuksia jotka tarjoavat suomalaisille yrityksille valtavat mahdollisuudet, mikäli niihin vain rohkeasti tartutaan. Konkreettisesti Sitra panostaa kansainvälistymiseen sekä uudenlaisten toimintatapojen omaksumiseen paitsi ohjelmatyöllä myös tekemällä sijoituksia sellaisiin yrityksiin, joilla on halua ja rohkeutta toimia esimerkkinä koko alalle. Esimerkkeinä tästä ovat Sitran hiljattain tekemät pääomasijoitukset Meteco Oy:hyn sekä Mesera-yhtiöihin, jotka kummatkin ovat edelläkävijöitä ja esimerkkejä alihankkijan muuntautumisesta kansainvälisesti tuotteita ja ratkaisuja tarjoaviksi konepajoiksi. - Olettamus että asiat palaisivat ennalleen tämän laman jälkeen on väärä. Uudessa toimintaympäristössä tulevat pärjäämään ne yritykset, jotka kansainvälistymisen lisäksi panostavat yhteistyöhön erilaisissa verkostoissa, nostavat omaa osaamisen tasoaan sekä kasvattavat bisnesosaamistaan. Myös myynti- ja asiakasosaamisen merkitys korostuu. - Menestyvien yritysten salaisuus ei enää ole hyvä sorvi, vaan ihminen joka kykenee kertomaan mitä ollaan tekemässä, etsimään asiakkaita ja pitämään heistä huolta, Heikintalo luettelee konkreettisia asioita joihin yritykset voivat panostaa Lisätietoja Ohjelmajohtaja Mauri Heikintalo, Sitra, Enterprise Europe Networkin neuvontapalvelut käytössäsi Enterprise Europe Network on Euroopan laajin verkosto, joka tarjoaa kontakteja, tietoa ja neuvontaa yritysten kansainvälistymiseen erityisesti Euroopan unionin alueella. Helsingin seudun kauppakamarin asiantuntijat tarjoavat neuvontaa liittyen juridisiin kysymyksiin, rahoitukseen ja markkinoihin. Ota yhteyttä! Yhteystiedot / index.phtml?s=115 EU lupaa muuttaa ideat työpaikoiksi ja vihreäksi kasvuksi Euroopan komission 6. lokakuuta esittelemä innovaatiounioni pyrkii vastaamaan innovoinnin avulla muun muassa ilmastonmuutoksen, energia- ja elintarvikehuollon ja väestön 6

7 KANSAINVÄLISIÄ ASIOITA Kansainvälisiä asioita ikääntymisen asettamiin haasteisiin. Kyseessä on Eurooppa 2020 strategiaan kuuluva lippulaivahanke. Innovaatiounionissa aiotaan julkisen sektorin toimin poistaa uusien ideoiden markkinoilletuloa haittaavia tekijöitä, kuten rahoituksen puute ja julkisten hankintojen liian vähäinen käyttö innovaatiotarkoituksiin. Innovaatiounionin keskeisiä elementtejä ovat eurooppalainen innovaatiokumppanuus, rahoituksen saannin helpottaminen, tutkimusaloitteiden tehostaminen, uusien rahoitusinstrumenttien käynnistäminen, eurooppalainen standardisoinnin ja immateriaalioikeusjärjestelmän parantaminen sekä valtiotason erityisbudjettien varaaminen innovaatioiden julkisiin hankintoihin. Innovaatiounionista keskustellaan seuraavaksi kilpailukykyneuvostossa 12. lokakuuta ja Eurooppa-neuvostossa joulukuussa. Lisätietoja: EU-rahoitusopas pk-yrityksille on ilmestynyt Tietopaketti erityisesti pk-yrityksille suunnatuista EU-rahoituksista on uudistettu. /download. aspx?id=19148&guid={a060ec7a-94c3-4ce ae3892c4dae} Tietoa rahoituksien hakuajoista on saatavilla sekä Tekesin /fi /community/hakuajat/472/hakuajat/1319 että EU- T&K-sihteeristön (http://www.tekes.fi /eu/fi / community/hakuajat/879/hakuajat/1918) kautta. Opas ICT-yrityksille Kiinan markkinoiden hyödyntämiseen Kiina on noussut nopeasti maailman suurimpien talouksien joukkoon. Kiinan markkinat tarjoavat mahdollisuuksia suomalaisille, mutta vaativat syvällistä perehtymistä ja paikallisten tapojen tuntemista. Harvalla yrityksellä on varaa jättää huomioimatta Kiinan asema maailman taloudessa, vaikka suoraa yhteyttä sinne ei olisikaan. Kiinan bruttokansantuote on kasvanut ennätyksellisen nopeasti ja sen tekemiset vaikuttavat voimakkaasti globaaliin talouteen. Maan hallitus on investoinut voimakkaasti tutkimukseen sekä innovaatiotoimintaan. Tekesin Verso Vertical Software Solutions -ohjelma tilasi keväällä Finprolta selvityksen Kiinan markkinoiden yksityiskohdista, jotka suomalaisten yritysten tulee tietää. Oppaan tarkoituksena on antaa yleiskuva Kiinan taloudesta ja erityisesti sen innovaatioekosysteemistä. Liiketoimintamahdollisuuksia on kartoitettu muun muassa sulautettujen ohjelmistojen, tietoliikennetuotteiden ja palvelujen sekä digitaalisen median osalta. /fi /document/45388/china_runway_pdf \t _blank China Runway: Guide for ICT companies (pdf) Lähde: Tekes MUUTA YRITYSTIETOA Työeläkelainsäädännön yrittäjämääritelmä laajenee Yrittäjän eläkelain ja maatalousyrittäjän eläkelain mukaista yrittäjämääritelmää ehdotetaan laajennettavaksi siten, että yrittäjänä pidettäisiin myös osakeyhtiössä tai muussa yhteisössä johtavassa asemassa työskentelevää henkilöä, joka omistaa yksin yli 30 prosenttia yrityksen osakkeista tai jolla yksin on yli 30 prosenttia osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Muutosesitys liittyy hallitusohjelman mukaiseen yrittäjien sosiaaliturvan kehittämiseen. Esityksen tavoitteena on tuoda yrittäjän eläkelain ja maatalousyrittäjän eläkelain sekä yrittäjiä koskevien muiden lakisääteisten sosiaaliturvaetuuksien piiriin ne yrityksessä johtavassa asemassa työskentelevät henkilöt, jotka omistavat yksin merkittävän osan yrityksestä tai heillä on merkittävä osa sen määräämisvallasta. Yrittäjämääritelmän laajentamisen myötä noin henkilöä tulisi yrittäjän eläkelain ja noin 400 henkilöä maatalousyrittäjän eläkelain mukaan vakuutetuiksi. Lisäksi noin nykyisin työntekijän eläkelain mukaan vakuutetuista, johtavassa asemassa olevista työntekijään rinnastettavista henkilöistä siirtyisi yrittäjän eläkelain piiriin. Lakimuutokset tulisivat voimaan

8 MUUTA YRITYSTIETOA CE-merkintä avain Euroopan markkinoille Näemme usein CE-merkinnän ostamissamme tuotteissa, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? CE-merkinnällä tiedotetaan, että tuote on kaikkien oleellisten EU-säädösten mukainen ja soveltuu näin markkinoitavaksi ja myytäväksi koko EU:n alueella. Kiinnittämällä CE-merkinnän tuotteeseen valmistaja omalla vastuullaan ilmoittaa, että tuote on kaikkien oleellisten lakisääteisten vaatimusten mukainen, varsinkin niiden, jotka liittyvät terveyteen, turvallisuuteen ja ympäristönsuojeluun. Kaikkiin EU:ssa myytäviin tuotteisiin ei tarvita CE-merkintää. Merkintä koskee noin 23 eri tuoteluokkaa, kuten leluja, sähkölaitteita, koneita, henkilösuojaimia ja hissejä. Vaatimustenmukaisuudesta poikkeamisen lailliset ja taloudelliset jälkiseuraukset ovat niin vakavia, että suurin osa laillisista yrityksistä noudattaa vaatimuksia asianmukaisesti. CE-merkintä helpottaa yritysten ja kansallisten viranomaisten toimintaa: Euroopan teollisuudessa CE-merkintä takaa EU:n yrityksille pääsyn koko yhtenäismarkkinoille eikä niiden tarvitse hakea hyväksyntää erikseen kaikilta 27 kansalliselta viranomaiselta. Näin ollen merkintä vähentää vaatimustenmukaisuuden arvioinnin kustannuksia ja siitä aiheutuvaa vaivaa korkeasta laadusta tinkimättä. Kansallisten viranomaisten näkökulmasta merkintä helpottaa laadusta tinkimätöntä markkinavalvontaa aikana, jolloin tuotevalikoima EU:n markkinoilla kasvaa räjähdysmäisesti. Lisätietoa: HTML&aged=0&language=FI&guiLanguage =en Vähäinen liiketoiminta arvonlisäverotuksessa Arvonlisäverolaissa on ns. vähäinen toiminta hallinnollisista syistä jätetty verotuksen ulkopuolelle. AVL 3 :n mukaan myyjä ei ole verovelvollinen, jos tilikauden liikevaihto on enintään euroa, ellei häntä ole oman ilmoituksen perusteella merkitty verovelvolliseksi. Vähäisen toiminnan rajaa ei sovelleta ulkomaalaiseen, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa. Näin ollen ostajan ns. käännetty verovelvollisuus (AVL 9 ) ulkomaalaisen Suomessa myymistä tavaroista ja palveluista tulee kyseeseen, vaikka ulkomaalaisen myynnit jäisivät alle euron. AVL 3 :ssä tarkoitettuun liikevaihtoon luetaan seuraavien myyntien yhteismäärä: - verolliset myynnit; - AVL 55, 56, 58, 70, 70b, 71, 72 ja 72a-72e :n perusteella verottomat myynnit (sanomaja aikakauslehtien tilausmyynti, yleishyödyllisten yhteisöjen jäsenlehtien painoksen myynti, verottomien vesialusten ja niihin kohdistuvien työsuoritusten myynti sekä kansainvälisen kaupan verottomat myynnit), - kiinteistön tai siihen kohdistuvien oikeuksien luovutukset sekä - rahoitus- ja vakuutuspalvelujen (AVL 41 ja 44 ) myynnit. Liikevaihtoon luettavilla myyntihinnoilla tarkoitetaan ostajilta veloitettuja määriä riippumatta siitä, sisältyykö hintoihin arvonlisäveron osuus vai ei. Liikevaihtoon ei lueta liitännäisluonteisten rahoitus- ja vakuutuspalvelujen eikä käyttöomaisuuden myyntihintoja. KHO 1996 B 559: Vähäisen toiminnan määrittävään liikevaihtoon ei luettu käyttöomaisuuskiinteistön myyntituloa. Esimerkki: A:lla on verollisia tavaran ja palvelun myyntejä tilikauden aikana euroa ja verotonta kiinteistön vuokratuloa euroa. AVL 3 :ssä tarkoitettu liikevaihto on euroa, joten A on velvollinen ilmoittautumaan arvonlisäverovelvolliseksi. Valtiolle tilitettävä vero lasketaan euron myynnin ja verolliseen toimintaan kohdistuvien hankintojen sisältämän vähennettävän veron perusteella. Liikevaihdon määrästä riippumatta myyjä voi oman ilmoituksensa perusteella tulla merkityksi verovelvollisten rekisteriin, ellei ole syytä epäillä rekisteröinnistä aiheutuvan väärinkäytöksiä tai ettei verollista liiketoimintaa tultaisi lainkaan aloittamaan. Perustamisilmoituslomakkeita saa osoitteesta verohallinnon toimipisteistä ja TE-keskuksista. Verovelvolliseksi merkitseminen edellyttää, että toiminta tapahtuu arvonlisäverolain 1 :ssä tarkoitetulla tavalla liiketoiminnan muodossa. Vähäisen toiminnan verottomuuteen ei vaikuta toiminnan harjoittajan yritysmuoto. Näin ollen myös esimerkiksi osakeyhtiöt, osuuskunnat ja henkilöyhtiöt voivat harjoittaa pienimuotoista toimintaa joutumatta verovelvollisiksi. Elinkeinonharjoittajan tulee itse pystyä arvioimaan AVL 3 :ssä tarkoitetun liikevaihtonsa määrä verovelvollisuutta silmällä pitäen. Myös vain osan tilikaudesta kestänyt tai epäsäännöllinen toiminta aiheuttaa verovelvollisuuden, jos euromääräinen raja täyttyy. Jos tilikauden myyntitulot on arvioitu liian pieniksi eikä myyjä tästä syystä ole ilmoittautunut verovelvolliseksi, hänet merkitään takautuvasti verovelvolliseksi tilikauden alusta tai toiminnan aloittamispäivästä lukien. Valvontailmoitukset on annettava kaikilta toimintakuukausilta. Yli euron myynti on tällöin verollista koko määrältään, ei siis vain ko. rajan ylittävältä osalta. Virheellisen arvion kustannuksena on ainakin oma-aloitteisesti maksettava veronlisäys myöhästyneille verontilityksille sekä myös mahdollinen veronkorotus, jos verovirasto suorittaa jälkikäteisen maksuunpanon. Lisäksi verot liitännäisineen pienentävät myyjän katetta, koska niitä ei ole otettu myyntihinnoissa huomioon. Käytännössä veron osuuden veloittaminen jälkikäteen ostajilta ei yleensä onnistu. 8

9 MUUTA YRITYSTIETOA Mikäli elinkeinonharjoittaja on arvioinut tilikauden myyntitulonsa liian suuriksi ja tämän johdosta ilmoittautunut verovelvolliseksi, jatkuu verovelvollisuus siihen saakka, kunnes verovelvollisen rekisteristä poistamista koskeva vaatimus on saapunut viranomaiselle. Tällaisessa tapauksessa rekisteristä poistaminen ei vaikuta taannehtivasti eikä aikaisemmin maksettuja veroja siis palauteta. Tällöin verot eivät kuitenkaan jää myyjän taloudelliseksi rasitukseksi, koska ne on otettu myyntihinnoissa huomioon. Vuoden 2004 alusta lukien on ollut käytössä verovelvollisuuden alarajaan liittyvä huojennus (AVL 14 a luku). Huojennus määräytyy tilikauden liikevaihdon perusteella. Tilikauden pituuden ollessa muu kuin 12 kuukautta, muunnetaan liikevaihto laskennallisesti vastaamaan 12 kuukauden liikevaihtoa. Verovelvollinen, jonka tilikauden liikevaihto on enintään euroa, saa huojennuksena koko tilikaudelta tilitettävän veron. Verovelvollinen, jonka veroton liikevaihto on yli euroa ja enintään euroa, saa huojennuksen, jonka suuruus määräytyy AVL 149a :n 1 momentissa olevan laskukaavan mukaisesti. Jos tilikauden liikevaihto ylittää euroa, ei huojennusta myönnetä.tilikauden liikevaihto lasketaan AVL 3 :n mukaisesti, mutta siihen ei lueta veron osuutta eikä metsätaloudesta ja kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksesta saatua vastiketta. Huojennuksen rajoituksista säädetään AVL 149a :n 4-5 momentissa. Verovelvollisten, joiden verokausi on kalenterikuukausi tai neljännesvuosi, on annettava huojennuksen laskemista ja määrää koskevat tiedot tilikauden viimeiseltä verokaudelta annettavan veroilmoituksen yhteydessä. Huojennusta koskevat tiedot annetaan kausiveroilmoituksen kohdissa Verotilimenettelyssä verovelvollinen laskee itse huojennuksen määrän ja maksaa verohallinnolle vain verokaudelta tilitettävän veron ja huojennuksen erotuksen. Jos huojennus on verokauden tilitettävää veroa suurempi, verovelvollisella on oikeus saada palautuksena erotusta vastaava määrä. Palautusmäärä kirjataan verovelvollisen verotilille hyvitykseksi ja sille maksetaan hyvityskorkoa. Hallituksen vuoden 2011 talousarvioesityksen tunnuslukuja Budjettitalouden menot ovat lähes yhtä paljon kuin vuoden 2010 varsinaisessa talousarviossa mutta alenevat noin 4 prosenttia vuodelle 2010 budjetoidusta. Menojen alenemiseen vaikuttaa muun muassa elvytystoimien asteittainen aleneminen ja eräille valtioille annettujen lainojen poistuminen menoista. Talousarvioesityksen menoista 48,3 miljardia euroa on hallinnonalojen määrärahoja ja 1,9 miljardia euroa korkomenoja. Esityksen määrärahataso on vaalikauden menokehyksen mukainen. Kehykseen kuuluviksi menoiksi ehdotetaan 37,7 miljardia euroa, mikä on noin 100 miljoonaa euroa kehykseen kuuluvien menojen kattorajan alla. Lisäksi odottamattomia määrärahatarpeita varten vuodelle 2011 jää vuosittainen 300 miljoonan euron ns. lisätalousarviovaraus. Kehyksen ulkopuolisiksi menoiksi esitetään 12,6 miljardia euroa. Budjettitalouden tulojen ennustetaan vuonna 2011 nousevan noin 7 prosenttia vuodelle 2010 budjetoidusta. Verotulot ovat 85 prosenttia kaikista budjettitalouden tuloista ja niiden ennustetaan kasvavan 9 prosenttia. Verotulojen 2,8 miljardin euron kasvusta vuodelle 2010 budjetoituun verrattuna 1,0 miljardia euroa aiheutuu veroperustemuutoksista ja loppu on seurausta veropohjien kasvusta. Valtionvelka nousee ensi vuonna 85 miljardiin euroon, joka on noin 45 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtionvelka on kasvanut talouskriisin seurauksena voimakkaasti ja velan määrän arvioidaan vuoden 2011 lopussa olevan noin 30 miljardia euroa suurempi kuin vuonna Lue lisää fi /ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/ fi.jsp?oid= Liikevaihtoon luettavat erät Liikevaihdon määritelmä Liikevaihto on tärkeä mittari yritysten tilinpäätöksien tarkastelussa. Jotta eri yritysten liikevaihtoluvut olisivat keskenään vertailukelpoiset, liikevaihdon kirjausperiaatteiden on oltava yhtenevät. Kirjanpitolaissa (KPL 4:1) liikevaihto määritellään seuraavasti: Liikevaihtoon luetaan kirjanpitovelvollisen varsinaisen toiminnan myyntituotot, joista on vähennetty myönnetyt alennukset sekä arvonlisävero ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot. Varsinaisen toiminnan tuotot Kirjanpitovelvollisen varsinainen toiminta on yrityksen tarkoitusta toteuttavaa jatkuvaa ja suunnitelmallista tuotteiden tai palveluiden myyntitoimintaa. Toiminnan tarkoitus on yleensä voiton tavoittelu. Kirjanpitolautakunnan lausunnon 1306/1994 mukaan varsinaiseksi toiminnaksi on katsottava myös toiminta, joka on tosiasiallisesti vakiintunut kirjanpitovelvollisen varsinaiseen toimintaan liittyväksi, vaikkei se sitä alun pitäen ollutkaan. Kaikki vaihtoomaisuudesta saadut vastikkeet luetaan liikevaihtoon. Myös sellainen toiminta, jota ei ole mainittu yhtiöjärjestyksessä, saattaa muodostua vakiintuneeksi toiminnaksi ja merkitään näin ollen liikevaihtoon. Osakeyhtiöiden yhtiöjärjestyksen mukaiseen toimialaan sisältyy usein maininta arvopaperikaupasta. Arvopaperikaupan sisältyminen toimialaan ei sinänsä oikeuta yritystä merkitsemään arvopaperikaupan tuottoja liikevaihtoon. Kirjapitolautakunnan lausunnon1735/2004 mukaan ainoastaan vaihto-omaisuuteen kuuluvien arvopapereiden myyntituotot, osingot ja muut vastaavat tuotot voidaan lukea kirjanpitovelvollisen liikevaihtoon. Arvopapereiden käsittely vaihto-omaisuutena puolestaan edellyttää, että arvopaperikauppa voidaan katsoa kirjanpitovelvollisen varsinaiseksi liiketoiminnaksi. Vaihto-omaisuusarvopapereille on omi- 9

10 MUUTA YRITYSTIETOA naista, että ne on hankittu liiketoiminnan muodossa tapahtuvaa myyntitarkoitusta varten. Läpikulkuerät Liikevaihdoksi ei yleensä lueta läpikulkueriä, jossa yritys myy toisen yrityksen tavaroita tai palveluja ilman katetta, ja liiketaloudellinen riski kuuluu toiselle yritykselle. Kirjanpitoon osto voidaan merkitä tuloslaskelmaan kulutilille ja myynti kulun oikaisuna samalle tilille tai samaan tiliryhmään. Läpilaskutuksen kirjauksiin voidaan käyttää myös tasetilejä. Kummassakin menettelyssä on huomioitava alv-tilitykset. Kun myyntiedustaja myy päämiehensä tuotteita päämiehen nimissä ja tämän lukuun, kysymyksessä on välityspalvelu. Myyntiedustajan liikevaihto muodostuu liiketoimesta saadusta välityspalkkiosta. Arvonlisäverotuksessa välityspalkkio käsitellään myyntinä, josta on suoritettava arvonlisävero. Komissiokauppa eroaa välityspalvelusta siinä, että yritys myy irtaimen omaisuuden omissa nimissään, mutta myynti tapahtuu päämiehen lukuun. Kirjanpidossa liikevaihdoksi kirjataan ainoastaan komissiokaupasta saatu palkkio. Komissiovarastoa ei sisällytetä vaihto-omaisuuteen. Kirjanpidollinen käsittely eroaa liiketoimen käsittelystä arvonlisäverotuksessa, jossa myynti loppuasiakkaalle ilmoitetaan verollisena myyntinä ja päämieheltä saatu lasku vähennyskelpoisena ostona. Suoriteperuste Tilikauden tuotot kirjataan pääsääntöisesti suoriteperusteisesti palvelun tai tavaran luovutusajankohdan mukaan. Vaikka luovutettua palvelua tai tavaraa ei olisi laskutettu ostajalta, myynti on huomioitava tilinpäätöksessä liikevaihtona. Palvelukaupassa sopimuskausi ratkaisee tuloutusajankohdan. Jos yritys laskuttaa esimerkiksi lokakuussa 2010 atkohjelmien käyttöoikeudesta ajalta , joulukuussa tehtävässä tilinpäätöksessä marras-joulukuun osuus sopimuskauden kokonaishinnasta on vuoden 2010 liikevaihtoa. Vuodelle 2011 kuuluva osuus tulosta merkitään taseessa vieraan pääoman erään Saadut ennakot. Pitkäaikaisissa projekteissa on suoriteperusteesta poiketen mahdollisuus soveltaa osatuloutusta. Tällöin pitkäaikaishankkeesta syntyvä tulo kirjataan tuotoksi ja hankintameno kuluksi sitä mukaan, kun projekti valmistuu. Kirjanpitolautakunnan antamassa yleisohjeessa tulon kirjaamisesta tuotoksi valmistusasteen perusteella on annettu esimerkkejä pitkäaikaisista hankkeista, joihin osatuloutusta voidaan soveltaa. Näitä ovat erilaiset rakennushankkeet kuten rakennuksen, tien, sillan, aluksen tai suurehkon koneyksikön valmistus. Pitkäaikaishanke voi olla myös yhtenä kokonaisuutena luovutettava, pitkän valmistusajan vaativa suunnittelutyö. Pitkäaikaishanke kestää pääsääntöisesti yli vuoden, mutta osatuloutusta voidaan soveltaa myös alle vuoden kestäviin mittaviin projekteihin, joiden aloitus ja lopetus ajoittuvat eri tilikausille. Osatuloutuksen käyttö edellyttää, että pitkäaikaishanke perustuu sitovaan sopimukseen, jossa määritellään kauppahinta. Projektista syntyvän erilliskatteen tulee olla luotettavalla tavalla ennakoitavissa. Projektille kohdistuvien tulojen ja menojen seuranta edellyttää projektikustannuslaskentaa. Osatuloutusta tulee noudattaa johdonmukaisesti tilikaudesta toiseen. Myynnin oikaisuerät Liikevaihtoon vaikuttavia varsinaisen toiminnan myyntituotoista vähennettäviä myynnin oikaisueriä ovat myönnetyt alennukset, arvonlisävero ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot. Myynnistä aiheutuneet menot ja menetykset- Luottokorttiprovisiot, myyntirahdit, myyntiprovisiot ja luottotappiot ovat liiketoiminnan muita kuluja eivätkä ne näin ollen vaikuta liikevaihdon määrään. Mikäli yritys saa maksun luottotappioksi merkitystä myyntisaamisesta, maksu merkitään luottotappioiden oikaisuksi liiketoiminnan muihin kuluihin. Arvonlisäverotuksessa luottotappioiden käsittely poikkeaa kirjanpidossa sovellettavasta menettelystä. Luottotappiot vähentävät ja luottotappioiden oikaisut lisäävät myynnistä suoritettavaa veroa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari LAKIASIAT Osasairauspäiväraha Osasairauspäivärahan tarkoitus on tukea työkyvyttömän työntekijän työssä pysymistä ja paluuta työhön. Kokoaikaisessa työsuhteessa oleva työntekijä sopii työnantajansa kanssa työhön paluusta osa-aikaisesti. Tältä ajalta työntekijä saa Kelan maksamaa osasairauspäivärahaa. Osasairauspäiväraha on tarkoitettu vuotiaalle kokoaikatyötä tekevälle työntekijälle tai yrittäjälle. Jos osasairauspäivärahaa haetaan suoraan ilman edeltävää sairauspäivärahaa, noudatetaan 1+9 arkipäivän mittaista omavastuuaikaa. Omavastuuajan työntekijän on oltava kokonaan pois työstä, ja osa-aikainen työskentely voidaan aloittaa vasta tämän jälkeen. Osa-aikaiseen työhön paluu on vapaaehtoinen järjestely, johon tarvitaan sekä työntekijän että työnantajan suostumus. Se ei saa vaarantaa työntekijän terveyttä eikä toipumista. Työajan on vähennyttävä % aiemmasta ja yrittäjällä työmäärän tulee vähentyä %. Osasairauspäiväraha on suuruudeltaan puolet sairauspäivärahan määrästä. Jos työnantaja maksaa osa-aikatyön ajalta kokoaikatyön palkkaa, osasairauspäiväraha maksetaan työnantajalle. Etuutta maksetaan vähintään 12 arkipäivää (noin 2 viikkoa) ja enintään 72 arkipäivää (noin 3 kuukautta). Poikkeuksellisesti osasairauspäivärahaa voidaan maksaa lyhyemmältä ajalta kuin 12 päivän ajalta. Tällainen tilanne voi syntyä, jos osa-aikainen työskentely sairauden takia ei onnistukaan. Enimmäisaikaan lasketaan kaikki osasairauspäivärahapäivät viimeiseltä kahdelta vuodelta. Jos osasairauspäivärahaoikeuden enimmäisaika täyttyy, voi työntekijä saada osasairauspäivärahaa saman sairauden vuoksi uudelleen vasta, kun hän ollut työkykyinen vuoden ajan. 10

11 LAKIASIAT Osa-aikatyöstä sopiminen Osa-aikatyöhön siirtyminen edellyttää aina sopimusta. Järjestelmä on täysin vapaaehtoinen sekä työntekijälle että työnantajalle. Tavallisesti aloite osa-aikaisesta työhön paluusta tulee työntekijältä, mutta yhtä hyvin työterveyslääkäri tai työnantaja voi ottaa esille mahdollisuuden työhön paluuseen osasairauspäivärahan turvin. Osa-aikatyön toteuttamistavasta ei ole laissa säännöksiä. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia joko päivittäisen tai viikoittaisen työajan lyhentämisestä. Työnteko kahtena tai kolmena päivänä viikossa täyttää lain vaatiman edellytyksen. Loman ansaintasääntö voi muuttua, jos työntekijä siirtyy määräajaksi tekemään osa-aikatyötä. Tämä tulee ottaa huomioon etenkin, kun sovittu työaika on kaksi tai kolme työpäivää viikossa. Tällöin työntekijä siirtyy loman pituutta määrättäessä 35 tunnin ansaintasäännön piiriin osa-aikatyön ajaksi. Lähtökohtaisesti työntekijä tekee omia työsopimuksensa mukaisia työtehtäviä normaalia lyhyemmän ajan. Mahdollista on myös sopia siitä, että työntekijä siirtyy muihin työtehtäviin osa-aikatyön ajaksi. Osa-aikatyötä koskeva sopimus sitoo osapuolia sopimuskauden ajan ja sopimusta voidaan muuttaa vain uudella sopimuksella. Osa-aikaisen työn päättyessä työntekijä palaa hoitamaan vanhoja tehtäviään entisin ehdoin. Jos osa-aikatyöhön siirtynyt työntekijä ei kuitenkaan selviydy osa-aikatyöstä, määräaikainen osa-aikatyösopimus päättyy kesken sopimuskauden ja työntekijä palaa täydelle sairauspäivärahalle. Sairausajan palkka Työntekijän alkaessa tehdä osa-aikatyötä on hänen työehtosopimukseen perustuva oikeutensa sairausajan palkkaan usein jo ehtinyt päättyä. Kun osasairauspäivärahakausi päättyy ja sairaus tämän jälkeen jatkuu kokoaikaisena sairauspoissaolona, tämä ei aloita uutta sairausajan palkanmaksujaksoa. Jos työntekijä alkaa tehdä osa-aikatyötä ja saada osasairauspäivärahaa työehtosopimuksen mukaisen sairausajan palkkajakson vielä ollessa kesken, työnantaja maksaa edelleen täyttä sairausajan palkkaa vastaavaa palkkaa maksukauden loppuun. Työnantajan maksaessa täyttä sairausajan palkkaa vastaavaa palkkaa, osasairauspäiväraha maksetaan työnantajalle. Sairausajan palkanmaksujakson päätyttyä työnantaja maksaa työntekijälle sovitun osa-aikatyön palkan ja osasairauspäiväraha maksetaan työntekijälle. On huomattava, että sairausajan palkkajakso ei kulu silloin, kun työntekijä on osasairauspäivärahakaudella, vaikka työnantaja maksaisi tältä ajalta täyttä sairausajan palkkaa vastaavaa palkkaa. Jos työntekijä osasairauspäivärahakauden jälkeen edelleen on työkyvytön, jatkuu sairausajan palkan maksaminen, jos jaksoa on vielä jäljellä. Jos työntekijä sairastuu tilapäisesti osa-aikatyön aikana, osasairauspäivärahan maksaminen jatkuu. Tilapäinen sairaus voi kestää enintään yhdeksän arkipäivää sairastumispäivän jälkeen. Tilapäisen sairauden ajalta työnantaja maksaa samansuuruisen palkan kuin jos työntekijä olisi ollut työssä. Siltä ajalta, jolta työnantaja olisi maksanut täyttä sairausajan palkkaa, täyden palkan maksaminen siis jatkuu. Osasairauspäiväraha maksetaan tällöin edelleen työnantajalle. Jos työntekijä työssä ollessaan olisi saanut pelkästään osa-aikatyön palkkaa, työnantaja maksaa sen edelleen tilapäisen sairauden ajalta. Osasairauspäiväraha maksetaan tässä tapauksessa työntekijälle. Jos tilapäinen sairaus kestää pidempään kuin yhdeksän arkipäivää, määräaikainen osa-aikatyösopimus on keskeyttävissä ennen määräajan päättymistä.hakeminen Työntekijä hakee osasairauspäivärahaa Kelan toimistosta. Osasairauspäivärahaa haettaessa työntekijän on esitettävä työterveyslääkärin tai muun työntekijän työolosuhteet tuntevan lääkärin lausunto osa-aikatyön tekemisen edellytyksistä. Lisäksi työntekijän on esitettävä työnantajansa kanssa osa-aikatyöstä tehty sopimus, josta ilmenee sovittu työaikajärjestely ja osa-aikatyöstä maksettava palkka. Helsingin seudun kauppakamarin veroasiamies Pekka Virtamo Lakiesitys: energiatehokkuusvaatimuksia uusille tuoteryhmille Hallitus antoi esityksen tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista annetun lain muuttamisesta. Esityksellä pantaisiin täytäntöön EU:n ecodesign- ja energiamerkintädirektiivit Suomessa. Tuotteiden valmistusta koskevilla vaatimuksilla parannetaan tuotteiden energiatehokkuutta. Samalla kuluttajia ohjataan valitsemaan energiatehokkaita tuotteita. Ecodesign-direktiivillä tuotteille asetetaan ekologista suunnittelua koskevia vaatimuksia. Jos tuote ei täytä sille asetettuja vaatimuksia, sitä ei saa tuoda EU:n markkinoille. Energiamerkintädirektiivin nojalla säädetään puolestaan tuotteeseen kiinnitettävästä energiamerkinnästä, joka auttaa loppukäyttäjää valitsemaan energiatehokkaan tuotteen. Hallituksen esityksessä lain soveltamisalaa laajennettaisiin niin, että energiatehokkuusvaatimuksia voitaisiin jatkossa antaa entistä useammalle tuoteryhmälle. Energiaa käyttävien tuotteiden lisäksi lakia sovellettaisiin jatkossa myös energiaan liittyviin tuotteisiin. Vaatimuksia voitaisiin jatkossa säätää esimerkiksi ikkunoille, eristemateriaaleille, suihkusuuttimille ja hanoille. Tuoteryhmäkohtaiset vaatimukset tulevat aikanaan suoraan komission antamina asetuksina. Ekologisen suunnittelun vaatimuksia on tähän mennessä asetettu yhdeksälle tuoteryhmälle, kuten televisioille, lampuille ja kylmälaitteille. Energiamerkintää koskevia vaatimuksia on tähän mennessä annettu kahdeksalle tuoteryhmälle, esimerkiksi astianpesukoneille ja pyykkikoneille. Esityksen mukaan heinäkuusta 2011 alkaen energiamerkinnän piiriin kuuluvien tuotteiden mainonnassa pitäisi ilmoittaa energia- tai hintatietojen yhteydessä myös tuotteen energiatehokkuusluokka. Lisätiedot: ylitarkastaja Outi Helander, TEM, puh

12 Kiitä ansiomerkillä! Pitkästä työurasta, elämäntyöstä tai merkittävästä työsuorituksesta. Lisätietoja puh. (09) Aktiivista työtä suomalaisten yritysten hyväksi. Rauman Offsetpaino Oy

Luento 7. Arvonlisävero: Ulkomaan rahanmääräiset erät: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä.

Luento 7. Arvonlisävero: Ulkomaan rahanmääräiset erät: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä. Luento 7 Arvonlisävero: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Ulkomaan rahanmääräiset erät: Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä. 1 KIRJANPITO 22C00100 Luento 7a: Arvonlisävero VEROTUKSEN RAKENNE Verotuksen

Lisätiedot

ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010. Mika Jokinen Veroasiantuntija

ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010. Mika Jokinen Veroasiantuntija ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010 Mika Jokinen Veroasiantuntija ALV:n verokantamuutokset 1.7.2010 lukien Laki AVL:n muuttamisesta 29.12.2009 nro 1780/2009 Yleinen arvonlisäverokanta

Lisätiedot

Tampere 19.-20.5.2015 ASENNE, MENESTYS JA KANSAINVÄLISYYS AMK-PÄIVÄT 2015

Tampere 19.-20.5.2015 ASENNE, MENESTYS JA KANSAINVÄLISYYS AMK-PÄIVÄT 2015 Maritta Virtanen Maritta Virtanen (Executive Director, EY) on työskennellyt arvonlisäveroasiantuntijana Ernst & Youngilla vuodesta 2004 alkaen. Tätä ennen hän toimi arvonlisävero- ja liikevaihtoveroasiantuntijana

Lisätiedot

HE 363/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi arvonlisäverolakia

HE 363/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi arvonlisäverolakia HE 363/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 3 ja 149 a :n sekä kuitintarjoamisvelvollisuudesta käteiskaupassa annetun lain 2 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo 28.10.2009

Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo 28.10.2009 Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo Director Maritta Virtanen Mistä arvonlisäveroa suoritetaan? Liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta Tavaran ja palvelun myynnistä Ellei

Lisätiedot

Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa

Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa Maaliskuu 2013, Varatuomari Joachim Reimers Kansainvälisessä kaupankäynnissä myydään usein useampaan kertaan peräkkäin

Lisätiedot

PALVELUKAUPAN ALV JA VEROTILI 2010

PALVELUKAUPAN ALV JA VEROTILI 2010 PALVELUKAUPAN ALV JA VEROTILI 2010 Leena Juusela Palvelujen arvonlisäverotuksen muutokset Elinkeinonharjoittajille myytävien palvelujen yleissääntö päinvastainen nykyiseen verrattuna: Palvelut l verotetaan

Lisätiedot

Verkkokaupan arvonlisäverotus. Mika Jokinen Veroasiantuntija

Verkkokaupan arvonlisäverotus. Mika Jokinen Veroasiantuntija Verkkokaupan arvonlisäverotus Mika Jokinen Veroasiantuntija Verkkokauppa Kotimaankauppaa vai ulkomaankauppaa? Tavara vai palvelu? Asiakas verovelvollinen vai ei-verovelvollinen? 2 Ulkomaankaupan käsitteitä...

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän 17 030 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Hallitus

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Kansainvälinen tavarakauppa. 6.5.2015 Kati Tamminen

Kansainvälinen tavarakauppa. 6.5.2015 Kati Tamminen Kansainvälinen tavarakauppa 6.5.2015 Kati Tamminen Tavaran käsite Arvonlisäverotuksessa sovelletaan eri säännöksiä riippuen siitä, onko kyse tavarakaupasta vai palvelukaupasta. Tavaralla tarkoitetaan (AVL

Lisätiedot

Varatuomari Joachim Reimers

Varatuomari Joachim Reimers Tavaran myynti asennettuna tai koottuna Varatuomari Joachim Reimers Maaliskuu 2013 Suomessa kansainvälinen kauppa muodostaa vuosi vuodelta merkittävän osan kansantuotteesta. Vaikka sitä on harjoitettu

Lisätiedot

Ostot toisesta EU-maasta Liite 2

Ostot toisesta EU-maasta Liite 2 Esimerkki Liite1 Jälleenmyyjä ostaa verotta käytetyn auton (6 000 euroa), jonka hän puhdistaa ja kunnostaa sekä asentaa korjaustyön yhteydessä autoon verollisena ostamiaan uusia osia (1 220 euroa) ja verottomasti

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Tax Services Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Markku Järvenoja Handelsbanken Private Banking Luxemburg Antibes, 29.11.2007 1 Kohtaamispisteet Kansainvälinen kahdenkertainen

Lisätiedot

Rakennuspalveluiden käännetty verovelvollisuus

Rakennuspalveluiden käännetty verovelvollisuus Rakennuspalveluiden käännetty verovelvollisuus Uudet säännökset astuvat voimaan 1.4.2011 Uudistus koskee myös muita yhtiöitä kuin perinteisiä rakennusyhtiöitä. 2 Rakennuspalveluiden käännetty verovelvollisuus

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Näytesivut. Perustajaurakoinnin liiketapahtumat 195. perustajaurakoitsijan. 10.1 Rakennusalan kirjanpidon erityispiirteet

Näytesivut. Perustajaurakoinnin liiketapahtumat 195. perustajaurakoitsijan. 10.1 Rakennusalan kirjanpidon erityispiirteet 10 Perustajaurakoinnin liiketapahtumat perustajaurakoitsijan kirjanpidossa Valtaosan asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöistä perustaa ja rakentaa yhtiömuotoinen rakennus- tai rakennuttajaliike. Tässä luvussa

Lisätiedot

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita. SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.

Lisätiedot

Liite 1 Esimerkit myyntien kirjaamisesta

Liite 1 Esimerkit myyntien kirjaamisesta Liite 1 Esimerkit myyntien kirjaamisesta 1 Liite 2 Esimerkit ostojen kirjaamisesta 2 Laskun loppusumma jossa arvonlisä veroa Laskun veroton arvo Ostolasku 1 Vaihto-omaisuus 5 856,00 1 056,00 4 800,00 Ostolasku

Lisätiedot

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA - TUKEE TYÖHÖN PALUUTA JA TYÖSSÄ JATKAMISTA

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA - TUKEE TYÖHÖN PALUUTA JA TYÖSSÄ JATKAMISTA OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA - TUKEE TYÖHÖN PALUUTA JA TYÖSSÄ JATKAMISTA Kuva: Helmi Ruohio Vuorinen Helena, Haapanen Ari, Jahkola Antti, Joensuu Matti, Kivistö Sirkku. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama

Lisätiedot

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA 2 (5) 1 OSAPUOLET 1.1 Myyjä Kannuksen kaupunki (Y-tunnus: 0178455-6 ) 1.2 Ostaja Kokkolan kaupunki (Y-tunnus 0179377-8 ) 2 SOPIMUKSEN

Lisätiedot

VAPAAEHTOINEN HAKEUTUMINEN

VAPAAEHTOINEN HAKEUTUMINEN Sisällys KIRJAILIJA 2 ESIPUHE 5 1 YLEISTÄ KIINTEISTÖYHTIÖISTÄ 13 1.1 Yhtiömuotojen peruserot 13 1.1.1 Asunto-osakeyhtiö ja keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö 13 1.1.2 Kiinteistöosakeyhtiö 14 1.2 Kiinteistöyhtiöihin

Lisätiedot

Visma Nova Rakennusalan käännetty arvonlisäverotus

Visma Nova Rakennusalan käännetty arvonlisäverotus Visma Nova Rakennusalan käännetty arvonlisäverotus Vakiovastaus Ohjeen päiväys: 30.3.2011 1 Käännetyn alv:n käsittely...1 1.1 Johdanto... 1 1.2 Tilikartta... 1 1.3 Asiakaskortisto... 2 1.4 Myyntitilaukset...

Lisätiedot

Laskutussääntöjen muutokset ja muuta ALV:n ajankohtaista. Tilitoimistoinfot 2012

Laskutussääntöjen muutokset ja muuta ALV:n ajankohtaista. Tilitoimistoinfot 2012 Laskutussääntöjen muutokset ja muuta ALV:n ajankohtaista Tilitoimistoinfot 2012 Laskuja koskeviin vaatimuksiin muutoksia 1.1.2013 alkaen Muutosten tausta Neuvoston direktiivi 2010/45/EU direktiivin 2006/112/EY

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Oikeus osasairauspäivärahaan laajentunut

Oikeus osasairauspäivärahaan laajentunut Oikeus osasairauspäivärahaan laajentunut 28.4.2010 Heikki Palomäki Asiantuntijalääkäri, dosentti Kansaneläkelaitos Terveysosasto 1 Osasairauspäiväraha 2007 (I) Tavoitteena järjestelmä, joka Tukisi vakuutetun

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

Toimipaikan osoite Kauppakatu 1 150578-666A 10 10 000 00 020252-666T 110 5 000 20 6606408-2 30 600 00 241280-111C 60 8 989 89

Toimipaikan osoite Kauppakatu 1 150578-666A 10 10 000 00 020252-666T 110 5 000 20 6606408-2 30 600 00 241280-111C 60 8 989 89 6606441-0 Oy Tyvi-testiaineisto 2008-2011 Ab Yki Yhteyshenkilö Yrityksen katuosoite 12 B 00100 HELSINKI 01032010 28022011 123 Tilitoimistot Toimipaikan osoite Kauppakatu 1 FI2312345600123454 NDEAFIHH Ville

Lisätiedot

3154 TaINPMTOSSUUNNITfELU Tent ti 4.10.2000 klo 16.15-19.15

3154 TaINPMTOSSUUNNITfELU Tent ti 4.10.2000 klo 16.15-19.15 LTKK/TUTA Lehtori Osmo Hauta-aho 1(3) + liitteet 1-2 3154 TaINPMTOSSUUNNITfELU Tent ti 4.10.2000 klo 16.15-19.15 (Tentissii ei saa olla mukana kirjallisuutta) Tehtava 1 Oheisena on annettu SyysTek Oy:n

Lisätiedot

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94 RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) LIITE I TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT Vakuusrahaston tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaisesti: TULOSLASKELMA 1.1.19xx - 31.12.19xx Varsinainen

Lisätiedot

Menestystä yrittämiseen!

Menestystä yrittämiseen! Tähän vihkoseen on koottu vastauksia yrittäjäksi aikovan tai vasta toimintansa aloittaneen yrittäjän mielessä liikkuviin yleisimpiin arvonlisäverotusta koskeviin kysymyksiin. Toivomme oppaamme hel pottavan

Lisätiedot

Vuoden arvonlisäverotapahtuma

Vuoden arvonlisäverotapahtuma Ti 11.6.2013 Hilton Helsinki Strand Vuoden arvonlisäverotapahtuma Kehittäviä, ennakoivia näkemyksiä ja kannanottoja Mukana merkittäviä eturivin ALV-taitureita asiantuntijoita talousosaajia yrittäjiä KYLLÄ

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156

Lisätiedot

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä.

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. Sivu: 1(5) Kysytty 01-09-2014. Voimassa 28-08-2014 lähtien Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä Yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. 2 Yhtiön kotipaikka on Tyrnävä. 3 Yhtiön

Lisätiedot

Laki (532/2009) sairausvakuutuslain muuttamisesta

Laki (532/2009) sairausvakuutuslain muuttamisesta 1 (10) Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2009 Laki (532/2009) sairausvakuutuslain muuttamisesta muutetaan 21 päivänä joulukuuta 2004 annetun sairausvakuutuslain (1224/2004)

Lisätiedot

LAUSUNTO LIITTYMISMAKSUJEN KIRJAAMISESTA KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KIRJANPIDOSSA

LAUSUNTO LIITTYMISMAKSUJEN KIRJAAMISESTA KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KIRJANPIDOSSA Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 65 31.3.2004 LAUSUNTO LIITTYMISMAKSUJEN KIRJAAMISESTA KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KIRJANPIDOSSA Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on päättänyt antaa oma-aloitteisen

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA TÄYTEEN HINTAAN KAUPPA SPV HINTAAN LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN Veroluokat

Lisätiedot

Kirjanpito-osaajan valmennuskokonaisuus

Kirjanpito-osaajan valmennuskokonaisuus Kirjanpito-osaajan valmennuskokonaisuus Jaksot: 22. 23.9. Kirjanpidon ajokortti 29. 30.10. Kirjanpidon jatkokurssi Käytännönläheisessä valmennuskokonaisuudessa käydään läpi kirjanpidon keskeisimmät asiat:

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

PERUSTAMISILMOITUS Osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, säätiö, yhdistys ja muu yhteisö

PERUSTAMISILMOITUS Osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, säätiö, yhdistys ja muu yhteisö Viranomaisen merkintöjä / Y1 PERUSTAMISILMOITUS Osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, säätiö, yhdistys ja muu yhteisö Lomakkeella voi ilmoittautua tai hakeutua kaupparekisteriin, säätiörekisteriin, arvonlisäverovelvollisten

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Uusi yritys Arvonlisäverotus

Uusi yritys Arvonlisäverotus Uusi yritys Arvonlisäverotus Sanna Koivisto Pirkanmaan verotoimisto Arvonlisävero kulutusvero, joka on tarkoitettu hyödykkeen lopullisen kuluttajan maksettavaksi yritykset toimivat veron kantajina yritysten

Lisätiedot

Visma Nova Rakennusalan käännetty arvonlisäverotus

Visma Nova Rakennusalan käännetty arvonlisäverotus Visma Nova Rakennusalan käännetty arvonlisäverotus Vakiovastaus Ohjeen päiväys: 1.6.2012 1 Käännetyn alv:n käsittely... 1 1.1 Johdanto... 1 1.2 Tilikartta... 1 1.3 Asiakaskortisto... 2 1.4 Myyntitilaukset...

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 144/2008 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 144/2008 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 144/2008 vp Hallituksen esitys eräiden matkustajatuomisten arvonlisä- ja valmisteverottomuuteen sekä tullittomuuteen liittyvien säännösten muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

KIINTEISTÖYHTIÖN VAPAAEHTOINEN HAKEUTUMINEN 23 LISÄVEROVELVOLLISEKSI

KIINTEISTÖYHTIÖN VAPAAEHTOINEN HAKEUTUMINEN 23 LISÄVEROVELVOLLISEKSI 2 KIINTEISTÖYHTIÖN VAPAAEHTOINEN HAKEUTUMINEN ARVON- LISÄVEROVELVOLLISEKSI Kiinteistön käyttöoikeuden luovutus esimerkiksi vastiketta tai vuokraa vastaan on säädetty laissa lähtökohtaisesti arvonlisäverottomaksi.

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi siten, että käyttöön otetaan verovelvollisuuden

Lisätiedot

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n ja Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä 2 (8) Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan luovutuskirjan (jäljempänä

Lisätiedot

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA Sopimustyypit ja niiden valinta Kaksi päävaihtoehtoa ovat liiketoiminnan myynti (liiketoimintakauppa) ja yrityksen itsensä, eli ns. oikeushenkilön, myynti (osuus

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Yhtiökokous. Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 18.3.2011. QPR Software Plc

Yhtiökokous. Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 18.3.2011. QPR Software Plc QPR Software Oyj Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 18.3.2011 Vuosi 2010 Yritysohjelmistojen kysyntä elpyi useilla markkinoilla Edelleen merkittäviä eroja eri markkinoiden kesken Liikevaihto nousi

Lisätiedot

Asianajotoimisto Heikkilä & Co Helsinki Oy

Asianajotoimisto Heikkilä & Co Helsinki Oy Helsinki Oy SIIRTOHINNOITTELUA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET, SUUNNITTELU JA DOKUMENTOINTI OTM Silja Takalo-Eskola Helsinki Oy Toisiinsa etuyhteydessä olevien yritysten välisten liiketoimien hinnoittelua Kyse konsernin

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 164/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi. Kiinteistön käyttöoikeuden

Lisätiedot

PERUSTAMISILMOITUS Yksityinen elinkeinonharjoittaja

PERUSTAMISILMOITUS Yksityinen elinkeinonharjoittaja Viranomaisen merkintöjä / PERUSTAMISILMOITUS Yksityinen elinkeinonharjoittaja Lomakkeella voit ilmoittautua tai hakeutua kaupparekisteriin, arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, ennakkoperintärekisteriin,

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

MUUTOS- JA LOPETTAMISILMOITUS Yksityinen elinkeinonharjoittaja

MUUTOS- JA LOPETTAMISILMOITUS Yksityinen elinkeinonharjoittaja Viranomaisen merkintöjä / MUUTOS- JA LOPETTAMISILMOITUS Yksityinen elinkeinonharjoittaja Y6 Lomakkeella voit ilmoittaa muutoksen tai lopettamisen kaupparekisteriin, arvonlisäverovelvollisten rekisteriin,

Lisätiedot

Arvonlisäverotus ja muu kulutusverotus. Leila Juanto Petri Saukko

Arvonlisäverotus ja muu kulutusverotus. Leila Juanto Petri Saukko Arvonlisäverotus ja muu kulutusverotus Leila Juanto Petri Saukko TALENTUM Helsinki 2014 Kahdeksas, uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Lauri Karmila Taitto: NotePad

Lisätiedot

Rakennustuotteiden -merkintä

Rakennustuotteiden -merkintä Rakennustuotteiden -merkintä Eurooppalainen käytäntö rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittamiseen Rakennustuotteiden CE-merkintä perustuu rakennustuotedirektiiviin Euroopan komission rakennustuotedirektiivin

Lisätiedot

25.5.2015. Lämmitystekniikkapäivät 21.5.2015. Perinteisen öljykattilan tulevaisuus ja mitä tilalle? Mikko Hummelin. Kaukora Oy

25.5.2015. Lämmitystekniikkapäivät 21.5.2015. Perinteisen öljykattilan tulevaisuus ja mitä tilalle? Mikko Hummelin. Kaukora Oy Lämmitystekniikkapäivät 21.5.2015 Perinteisen öljykattilan tulevaisuus ja mitä tilalle? Mikko Hummelin Kaukora Oy Tekijän nimi tähän Kaukora Oy Tuotekatu 11, PL 21 21210 Raisio www.kaukora.fi kaukora@kaukora.fi

Lisätiedot

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS ARVONMÄÄRITYSTILANTEITA 1. Luovutushinnan määrittäminen kauppa ulkopuolisen kanssa kauppa läheisten kanssa lahjan luonteiset kaupan lahjoitukset omien osakkeiden lunastus avioero-ositukset

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

LapTech IT-leasing. Järkevämpi tapa hankkia IT-laiteet yritykselle

LapTech IT-leasing. Järkevämpi tapa hankkia IT-laiteet yritykselle LapTech IT-leasing Järkevämpi tapa hankkia IT-laiteet yritykselle Mitä LapTechin IT-leasing tarkoittaa IT-laitteet, ohjelmistot ja tukipalvelu vuokrataan rahoitusyhtiöltä ennalta sovitun mittaiseksi sopimuskaudeksi

Lisätiedot

Rakentamispalvelujen käännetty verovelvollisuus

Rakentamispalvelujen käännetty verovelvollisuus Rakentamispalvelujen käännetty verovelvollisuus Varatuomari Roger Lehtonen Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry ROGER LEHTONEN 2011 Sähköinfo Oy Rakentamispalvelujen käännetty verovelvollisuus 1.4.2011

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Yritys ulkomailla, toimintaa Suomessa. Ulkomaisen yrityksen verotukseen liittyvät velvoitteet

Yritys ulkomailla, toimintaa Suomessa. Ulkomaisen yrityksen verotukseen liittyvät velvoitteet Yritys ulkomailla, toimintaa Suomessa Ulkomaisen yrityksen verotukseen liittyvät velvoitteet 1 Veroilmoitus Ulkomainen yritys, jolla on kiinteä toimipaikka Suomessa on verovelvollinen Suomeen kiinteän

Lisätiedot

Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY 16.8.2013 Työyhteisön puutteellinen tuki Korvaavasta työn pelisäännöistä ei ole

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Oppitunnin sisältö Tuloslaskelma Mikä on tuloslaskelma?

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke ARVONLISÄVERO. Merja Mattila

LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke ARVONLISÄVERO. Merja Mattila LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke ARVONLISÄVERO Merja Mattila ALV ALV tavaroissa ja palveluissa Välillinen voi olla - lain mukaan - hakeutumalla itse (vapaaehtoinen

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto. 2003 2014 PHe

Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto. 2003 2014 PHe Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto Määritelmä Jäsenmäärä ja pääoma edeltä käsin määräämättömät, voi vaihdella Tarkoituksena on tukea jäsenten taloudenpitoa tai elinkeinotoimintaa

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus Yritysten osaamisen kehittäminen PALKO ensimmäinen vaihe Mukana kehittämässä: Helsinki Business College Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Harri Kalliokosken kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta: SAV-Rahoitus

Lisätiedot

MUUTOS- JA LOPETTAMISILMOITUS Osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, säätiö, yhdistys ja muu yhteisö

MUUTOS- JA LOPETTAMISILMOITUS Osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, säätiö, yhdistys ja muu yhteisö Viranomaisen merkintöjä / MUUTOS- JA LOPETTAMISILMOITUS Osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, säätiö, yhdistys ja muu yhteisö Lomakkeella voit ilmoittaa muutoksen tai lopettamisen kaupparekisteriin, säätiörekisteriin,

Lisätiedot

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Sivu1 (13) Demoyritys Oy Oikotie 8 00200 HELSINKI Y-tunnus: 0000000-0 Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 . 2 Sisällysluettelo Sivu Hallituksen toimintakertomus 3 Tuloslaskelma 4 Tase (vastaavaa)

Lisätiedot

YRITYSKAUPPA. Selvitä ensimmäisenä mitä olet myymässä tai ostamassa?

YRITYSKAUPPA. Selvitä ensimmäisenä mitä olet myymässä tai ostamassa? YRITYSKAUPPA Selvitä ensimmäisenä mitä olet myymässä tai ostamassa? Kaksi päävaihtoehtoa ovat liiketoiminnan myynti ja Yrityksen eli ns. oikeushenkilön myynti. Yrityksen myynti Yrityksen myynti tarkoittaa

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Me allekirjoittaneet sopijapuolet olemme tänään tällä asiakirjalla tehneet seuraavan osakekaupan:

Me allekirjoittaneet sopijapuolet olemme tänään tällä asiakirjalla tehneet seuraavan osakekaupan: KAUPPAKIRJA Me allekirjoittaneet sopijapuolet olemme tänään tällä asiakirjalla tehneet seuraavan osakekaupan: OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Ylöjärven kaupunki Y-tunnus: 0158221-7 Kutuntie 14 33470 Ylöjärvi (jäljempänä

Lisätiedot

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 %

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % TIEDOTE 2016 Mitä muuttuu yrittäjän elämässä vuoden 2016 alusta 1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % 2. Osinkojen verotus - julkisesti

Lisätiedot

Henkilöstöruokailun arvonlisäverotus. Varatuomari Joachim Reimers

Henkilöstöruokailun arvonlisäverotus. Varatuomari Joachim Reimers Henkilöstöruokailun arvonlisäverotus Päivitetty: Huhtikuu 2013 Varatuomari Joachim Reimers Suomessa työaikaisella ruokailulla on perinteisesti suuri käytännön merkitys. Kautta maan toistatuhatta henkilöstöravintolaa

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOSILTAPÄIVÄ KALAJOELLA

OMISTAJANVAIHDOSILTAPÄIVÄ KALAJOELLA OMISTAJANVAIHDOSILTAPÄIVÄ KALAJOELLA Omistajanvaihdoksen eri toimenpiteet Sukupolvenvaihdoksen huojennukset 16.6.2015 OMISTAJANVAIHDOKSEN ERI TOIMENPITEET Suunnittelu Aloitus riittävän ajoissa Asiantuntijan

Lisätiedot

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2010 vahvistettavan taseen perusteella ei makseta osinkoa. Hallituksen ehdotus koskien

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 Julkaistu: 2015-09-10 14:10:49 CEST Yhtiötiedote Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.7.2014 30.6.2015 (tilintarkastamaton) Keskeiset tilinpäätös tunnusluvut (t ): Liikevaihto 2 329

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto-oy Vesalan pientalot 16.10.2015 12:01:06 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 16.10.2015 Toiminimi: Asunto-oy Vesalan pientalot Yritys- ja

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011 TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011 Yhteistoimintalain soveltamisedellytykseksi säädettyä henkilöstömäärää laskettaessa oli otettava huomioon

Lisätiedot

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja )

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja ) OSAKEKAUPPAKIRJA Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n välillä (jäljempänä Kauppakirja ) 1. Kaupan osapuolet 1.1 Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy (y-tunnus 0433221-3), Valtakatu 44,

Lisätiedot

1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA

1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA 1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Yhtiön toiminimi on Kiinteistö Oy Myllypuron Yhteiskerhotila, ruotsiksi Fastighets AB Kvarnbäckens Klubbhus ja kotipaikka

Lisätiedot

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 1.10.1997 LAUSUNTO 11

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 1.10.1997 LAUSUNTO 11 Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 1.10.1997 LAUSUNTO 11 LAUSUNTO EU -TUKIEN ARVONLISÄVERON KIRJAAMISESTA Lausuntopyyntö Lausunnon perustelut Suomen Kuntaliitto on pyytänyt kirjanpitolautakunnan kuntajaostoa

Lisätiedot