Ajatteluriskit ja kognitiiviset prosessit taloudellisessa toiminnassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ajatteluriskit ja kognitiiviset prosessit taloudellisessa toiminnassa"

Transkriptio

1 Ajatteluriskit ja kognitiiviset prosessit taloudellisessa toiminnassa Pertti Saariluoma, Isto Maarttola, Päivi Niemi Teknologiakatsaus 65/98

2 Ajatteluriskit ja kognitiiviset prosessit taloudellisessa toiminnassa Erään yrityspsykologisen ongelmakentän kuvaus Pertti Saariluoma Isto Maarttola Päivi Niemi Teknologiakatsaus 65/98 Helsinki 2000

3 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina runsaat kaksi miljardia markkaa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Tällä hetkellä Tekesillä on käynnissä noin 60 teknologiaohjelmaa. Korjattu 2. painos ISBN ISSN x Kansi: LM & CO Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Paino-Center Oy, Sipoo 2000

4 Esipuhe Elinkeinoelämän päätöksenteko tapahtuu usein epävarmoissa olosuhteissa. Päätösnopeus, aikapula, yhteiskunnan nopea muutos ja käytössä olevan tiedon tulva ovat päätöksentekijän kannalta stressiä lisääviä tekijöitä. Taloudellisten ratkaisujen tekoon kuuluvat aina myös tehtävään päätökseen liittyvä historia, yrityskulttuuri, päätökseen liittyvät seuraukset sekä tiedossa olevat reunaehdot. Nämä tekijät vaikuttavat siihen, että taloudellisen päätöksen tekeminen on aina vaikeaa ja päätöksiin liittyy erehtymisen mahdollisuus. Alustavien selvitysten perusteella näyttää siltä, että huomattava osa taloudellisista ratkaisuista näyttää johtavan toivottua huonompaan lopputulokseen. Päätöstoleranssin suuruutta voidaan tällä hetkellä vain arvioida ja syventävissä tutkimuksissa sen kokoluokan odotetaan täsmentyvän. Merkittävänä löydöksenä esiselvitysten perusteella voidaan pitää havaintoa, jonka perusteella merkittävä osa päätöksentekoon liittyvistä virheistä aiheutuu ajatteluvirheistä. Tämä raportti käsittelee taloudellisiin ratkaisuihin liittyvien ajatteluvirheiden tunnistamista ja torjumista. Raportti on ensimmäinen tulos Tekesin rahoittamasta taloudellisiin päätöksiin liittyvästä ajatteluvirheiden selvitysprojektista. On tärkeää jatkaa projektin tulosten analysointia ja kehittää ratkaisumalleja, menetelmiä ja koulutusta päätöksentekoon liittyvien ajatteluvirheiden välttämiseksi. Helsingissä joulukuussa 1998 Teknologian kehittämiskeskus Tekes

5 Sisällysluettelo 1 Johdanto: Ajatteluriskit ja työelämän käytäntö Ajatteluvirheiden kustannukset Ajatteluvirheiden peruslogiikka Ajatteluvirheiden syiden funktionaalinen analyysi Havainto ja tarkkaavaisuus Havainto ja tarkkaavaisuuden suuntautuminen Automatisoituminen ja suoritusvirheet Rinnakkaistehtävä Vigilanssi ja väsymys Havainto ja ajattelu Muistin rakenne ja ajatteluriskit Työmuisti Työmuistin kapasiteetti Kognitiiviset taidot ja työmuisti Pitkäkestoinen työmuisti Pitkäkestoinen muisti ja muistivirheet Ajattelu ja muistaminen Konstruoiva ajattelu Mieltäminen eli apperseptio Representaatioiden mielekäs rakenne Mielekkyysrakenteen organisoituminen Vihjeet ja uusien näkökulmien etsintä Virheelliset lähtöoletukset ja ajatteluvirheet Ajattelututkimuksen mahdollisuudet Ajatteluvirheiden toteaminen ja ajattelutarkkuus Ajatteluvirheen paikantaminen Ajatteluvirheen kuvaaminen Tavoitteen asettaminen Ajatteluresurssien hankinta Ihmisen sisäisten ajatteluriskitekijöiden torjunta Ajatteluriskien eliminointi Lähdeviitteet Liite 1 Tutkimusselostus Liite 2 Tekesin teknologiakatsaukset

6 1 Johdanto: Ajatteluriskit ja työelämän käytäntö Ajatteluvirhe on ajatteluoperaatio, joka johtaa toteutettuna toivuttua huonompaan lopputulokseen. Taloudelliset ajatteluriskit puolestaan johtuvat jokapäiväisessä toiminnassa syntyvistä ajatteluvirheistä, ja siksi niitä on mahdollista löytää kaikilta taloudellisen toiminnan aloilta ja tasoilta. Näiden riskien laatu riippuu tietenkin aina virhetoiminnon tapahtumayhteydestä, ja näin esimerkiksi työtapaturmat aiheuttavat loukkaantumisia sekä työkyvyn tai hengen menetyksiä, kun taas vakavat virheinvestoinnit johtavat tappioihin, konkursseihin ja työttömyyteen. Näennäisestä erilaisuudestaan huolimatta ajatteluriskien taustalla on aina psykologisesti varsin samanlaisia ihmisen ajattelukyvyn rajoihin liittyviä tekijöitä. Ajattelun tärkein tehtävä on toimintojen seurausten ennustaminen. Konesuunnittelija pyrkii ajattelemalla ennustamaan rakenteiden kestävyyttä ja rajoittamaan kustannuksia, kun taas lääkäri etsii oireiden syitä. Toisinaan ongelmien ratkaisussa ja päätöksissä epäonnistutaan ikävin seurauksin. Pohjarakennustöiden ennakoimaton vaikeus ja virheelliseksi osoittautunut kustannussuunnittelu voi johtaa lisäkustannuksiin ja jopa rakennusliikkeen konkurssiin. Tällöin toimintojen ennakointi on epäonnistunut eikä ajattelun perustavoitetta ole saavutettu. Ajatteluriski on lauennut ajatteluvirheen vuoksi. Esitetty ajatteluvirheen määrittely saattaa tuntua hyvin jyrkältä, koska toimintojen epäonnistumisten syyt voivat olla käytännössä mahdottomia ennakoida. Tuskin kukaan olisi voinut kuvitella 1980-luvun puolessa välissä 1990-luvun alun taloudellista ja poliittista tilannetta. Voikin tuntua epäoikeudenmukaiselta väittää, että ihmiset olisivat tehneet virheitä olettaessaan tilanteen pysyvän ennallaan. Ajatteluvirheiden ja erehdysten psykologisia syitä etsittäessä ei kuitenkaan ole kyse oikeudenmukaisuudesta tai epäoikeudenmukaisuudesta, vaan siitä että toimintoihin vaikuttaneita tilanteen muutoksia ei ole osattu aikanaan ennakoida, ja siitä syystä mahdottomatkin tapaukset on syytä luokitella ajatteluvirheiksi. Ajatteluvirheen ja riskin ohella on syytä kiinnittää vielä huomiota kolmanteen tekijään. Tämä on ajattelun luomien odotusten ja todellisten tulosten välinen ero. Sitä voidaan kutsua voidaan kutsua ajatustarkkuudeksi tai ajatustoleranssiksi. Se on tärkeä käsite, koska se kertoo kuinka suuria ajatteluriskejä ihmiset joutuvat kohtaamaan käytännön työelämässä, ja näin se on ajattelun laadun mittari. Mitä pienempi ajattelutoleranssi on, sitä korkeampi on ajattelun laatu, ja sitä pienempiä ovat ajatteluriskit. Ajatteluvirheet ja ajatustoleranssi ovat ilmiöitä, joiden luonteesta tiedetään hyvin vähän, ja ajatteluriskienkin käsite on uusi. Koska ne kuitenkin esimerkiksi pankkikriisin kokemusten valossa näyttävät kattavan varsin suuren yhteiskunnallisen ongelmakentän, on niitä syytä tutkia tarkemmin. Tässä raportissa pyritään alustavasti luomaan kuva näiden kolmen toisiinsa liittyvän ilmiön muodostamasta tutkimuskentästä, ja sitä varten on kyselemällä ja haastattelemalla tutkittu elinkeinoelämän eri tasoilla ilmenneitä ajatteluvirheitä sekä niiden kustannuksia. Tutkimuksen menetelmälliset yksityiskohdat voi löytää lopussa olevasta liitteestä 1: Tutkimusselostus. Tässä raportissa on kyse vain osasta ajatteluvirheisiin liittyviä ilmiöitä. Näille ns. kognitiivisille virheille on ominaista, että ne syntyvät ihmisen tiedonkäsittelyprosessien puutteista. Ne liittyvät havaintoihin, tarkkaavaisuuteen, muistiin, ongelmanratkaisuprosesseihin jne. Myöhemmin tullaan vielä käsittelemään emotionaalisista prosesseista kuten huonoista ihmissuhteista tai mielenterveyden häiriöistä johtuvien ongelmien rakennetta. Koska nämä asiat ovat uusia, on tämän ensimmäisen vaiheen päämääränä ongelmien yleiskartoitus ja tarvittavien käsitevälineiden kehittäminen. Yksityiskohtiin voidaan syventyä vasta myöhemmin. Ajatteluvirheiden kustannukset Kun suurten yritysten ylimmältä ja keskijohdolta, työtekijöiltä ja yrittäjiltä kysyttiin kuinka suuri osa taloudellisessa toiminnassa tehdyistä ratkaisuista ei tuota toivottua tulosta kävi ilmi, että kymmenestä kahteenkymmeneen prosenttia niistä epäonnistuu ainakin osittain. Mielenkiintoinen yksityiskohta oli myös se, että vastaajilla oli taipumus nähdä virheprosentti yhteiskun- 1

7 Keskiarvo (%) Koko yhteiskunnassa Omalla toimialalla Kuva 1. Ajatusvirheiden yleisyys työelämässä (%). Omassa työyksikössä nassa kokonaisuutena suurempana kuin omassa työyksikössä. Tärkeintä näissä tuloksissa on kuitenkin ajatteluvirheiden suuri määrä. Jos todella % prosenttia tehdyistä ratkaisuista menee huonommin kuin toivotaan, merkitsee se todennäköisesti varsin suurta rahasummaa, ja myös sitä, että varsin suuri osa tehdystä työstä menee jossakin mielessä hukkaan. On ilmeistä, että laadukas ajattelu merkitsee huomattavaa kustannussäästöä ja samalla yhteisölle, joka kykenee nostamaan ajattelunsa tasoa merkittävää kilpailuetua muihin yhteisöihin nähden. Jotta olisi mahdollista saada selkeämpi kuva kustannuksista, tutkittavilta pyydettiin myös arviota ajatteluvirheiden rahallisesta suuruusluokasta. Heitä pyydettiin aluksi ilmoittamaan, kuinka suuria taloudellisia riskejä he enimmillään joutuvat ottamaan ja sen jälkeen arvioimaan montako kertaa vuodessa he tekevät 10, 50 tai 90 prosentin suuruisen virheen tähän heidän ilmoittamaansa maksimisummaan verrattuna. Jos esitetyt rahamäärät suhteutetaan koko yhteiskuntaa käsittäviksi, on arvioitu virhe satoja miljardeja vuosittain. Täsmällinen arviointi on kuitenkin hyvin vaikeaa, koska luettelosta puuttuvat esimerkiksi osa kauppaa, maatalousyrittäjät ja kuluttajat. Toisaalta ylimmän johdon luvuissa voi vielä olla pankkikriisin vaikutusta. Onneksi vastauksien oikea tulkintatapa ei ole kuitenkaan se, että kaikki nämä virheellisiksi koetut päätökset olisivat johtaneet suoraan rahallisiin tappioihin. Seuraukset ovat joskus olleet ainoastaan menetettyjä kuvitelmia todellisuuden osoittauduttua odotettua epäsuo- Taulukko 1.1. Virheelliset päätökset virheen maksimiarvosta: esiintymistiheys. Työntekijät Keskijohto Ylin johto Yrittäjät Keskimääräinen maksimiriski, mk 10 %:n virhe 50 %:n virhe 90 %:n virhe ,70 1,72 1, ,80 1,70 1, ,07 1,72 1, ,03 1,77 1,18 Asteikko: 1 = ei juuri koskaan, 2 = kerran vuodessa, 3 = muutaman kerran vuodessa. 2

8 tuisammaksi, mutta toiminnan jäätyä kaikesta huolimatta positiiviseksi voidaan operaatioiden katsoa olleen arviointivirheestä huolimatta hyviä. Kaikista varauksista huolimatta on kuitenkin selvää, että saatu tulos kertoo ajatteluvirheissä piilevän hyvin suuren yhteiskunnallisen riskitekijän. Ajatteluvirheiden peruslogiikka Ajatteluvirheiden olemassaolo on tosiasia. Ainoa varma tapa välttää virheitä näyttäisi olevan olla tekemättä yhtään mitään. Taloudellisessa toiminnassa tekemättömyyskin on kuitenkin usein virhe. Hyvän tilaisuuden käyttämättä jättäminen tai liian myöhäinen tarttuminen siihen johtaa usein huonompaan lopputulokseen kuin oikein ajoitettu toiminta. Vaikka virheiden välttäminen on vaikeaa, on aktiivinen toiminta, ja sen jatkuva uudistaminen usein paras mahdollisuus turvata organisaation jatkuvuus. Paikalleen jääminen merkitsee liian helposti markkina-aseman menettämistä. Esimerkiksi yritysten tuotekehityskustannusten leikkaamisen seuraukset voivat toisinaan olla pitkällä aikavälillä varsin haitallisia. Ennakoimalla ajoissa tulevien muutosten vaikutukset selvittäisiin todennäköisesti paljon pienemmin tappioin. Ajatteluvirheiden luonteeseen kuuluu se, että erehdyksiä on kahta päätyyppiä. Aktiiviset ajatteluvirheet syntyvät väärin valitun toimintalinjan seurauksena. Passiivisiksi ajatteluvirheiksi voidaan taas kutsua toimettomuuden aiheuttamia virheitä. Yleensä aktiivisten virheiden psykologinen ja muu analyyttinen tarkastelu on helpompaa kuin passiivisten, koska niiden seuraukset tulevat yleensä helpommin näkyviin kuin passiivisten virheiden, koska viime mainittujen seurausten mittaaminen on paljon vaikeampaa. Seuraava haastattelukatkelma kertoo hyvin riskinottamisesta ja sen ongelmallisuudesta: mahdollisuuksia on kauheesti, et joku ei käytä niitä, toiset käyttää. Et tota et ymmärretäänkö me se, et EU:n myötä voi tulla niin ku onko meiän yritykset niin hyväs kunnos, et ne pystyy tekemään niin ku bisnestä Italiaan tai Espanjaan tai johonki. Et se on se hyvä kysymys, et tota vai pyöritäänks me vai ollaanks me tyytyväisii, jos me tehdään seinä ja ympärille vaan bisnest ja ajatellaan, et siin on mun bisnekseni. (HJA: Joo ja sit semmosta varman päälle, ) Niin. Niin ku et (HJA: että ei luoda mitään ) niin, ei oo ei oo mitään uutta. (HJA: uutta, joka olis sitte ) Ei kehitetä mi ei ei panna tuotekehitykseen penniikään. (HJA: Ku me aatellaan, et tiukasti ottaen myös semmonen voidaan niin kun ) Sehän on riski. (HJA: aatella, et se on ajatteluvi ) Niin, ajattelee, et se on se on se on (HJA: ajatteluvirhettä myös, ) riski ja ajatteluvirhe. (HJA: ei ainakaan semmosta laadukasta ) Kyllähän se, kyl se näkyy kaikest. (HJA: laadukasta ajattelua.) Siit puhutaan paljon. Kyl siit puhutaan, et et tota et et et riski siin sekin oli ajatteluriski, et tänä päivänä tota ei kannata ottaa palkkatyöläistä. Joku voi sanoo sitä, et ku on kaks tai kolme, et ei kannata ottaa. Riski on siinä, et ku se oppii sen työs ja lähtee pois ja perustaa oman firman ja se maksaa niin paljon, ni se on ihan selkee riski, ei se kehity se firma itse asias mihinkään. (HJA: kehittämis ) Hm. Se joko näivettyy tai sit se pyörii siin sam samassa ja Ajatteluvirheiden peruskategorisointi on siis selkeä. Oikea ja tehokkaasti toteutettu ajattelu on kuten asian pitääkin olla. Oikeista syistä toteuttamatta jätetty teko on myös hyvä asia, mutta kaikki muut vaihtoehdot ovat huonoja. Väärä ja toteutettu ratkaisu tai tekemättä jätetty oikea ratkaisu ovat yhtä negatiivisia asioita. Peruskategorisointi ei kuitenkaan ole pelkästään mahdollisuuksien erittelyä. Siihen liittyy myös toiminnallinen imperatiivi eli velvoite. Koska passiiviset virheet ovat virheitä, niiden korjaaminen on myös tärkeää. Ihmisen pitää toimia, kun on toiminnan aika. Kyse ei ole vapaasta valinnasta, vaan usein parhaasta tavasta säilyttää kokonaistoiminnon jatkuvuus. Ajatteluvirheiden syiden funktionaalinen analyysi Kognitiiviset ajatteluriskit organisaatiossa syntyvinä yksilöiden toimintavirheinä muodostavat varsin moniulotteisen ongelmakentän, ja siksi niiden käsittely vaatii erityisen selitysmallin kehittämistä. Ajatteluriskeillä on näennäisesti ainoastaan psykologisia syitä, mutta ajatteluriskit on nähtävä kulloinkin käynnissä olevan toiminnan puitteissa. Toiminnallisen ajattelun sisältö viittaa aina itse toimintaan kokonaisuutena ja toimijan asemaan tässä toiminnassa. Tämän vuoksi toiminnallisen kokonaisuuden jättäminen ulkopuolelle olisi perusteetonta, vaikka sen mukaan ottaminen tekeekin perinteisten selittämismallien käyttämisen erittäin ongelmalliseksi. 3

9 Tarkasteltaessa tavallisten ajatteluvirheiden seurauksiin, kuten esimerkiksi työtapaturmiin johtaneita seikkoja on helppo huomata, että perinteisten selitysmallien käyttö on toisaalta hyvin luonnollista, mutta toisaalta hajottavan ja keinotekoisen tuntuista. Ne eivät anna selkeää vastausta kysymykseen, mistä tiedetään, mikä kokonaistoiminnassa on ajatteluvirheen alkuperä ja ensimmäinen syy. Esimerkit tekevät varmasti ongelman konkreettisemmaksi. Autonkuljettaja oli huomannut pumpun akselitiivisteen vuotavan. Hän oli mennyt auton alle kiristämään akselin laippaa. Kiristystä tehtiin pumpun käydessä; silloin kiristyksen vaikutus vuotoon on heti nähtävissä. Suojaamattoman käyttöakselin ulkoneva lukitusruuvi tarttui ilmeisesti akselin pyöriessä kuljettajan hihaan, jolloin vaate kiertyi käyttöakselin ympärille ja tempaisi kuljettajan vasemman käden irti olkapäästä (Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 1/95). Tässäkin esimerkissä ihmisen toiminnan intentionaalinen eli toiminnan tavoitteelle perustuva selittäminen on luontevaa, mutta tapahtumilla on myös oma mekaaninen kulkunsa. Hihan tarttuminen avoimena pyörivään akseliin ja käden vahingoittuminen ovat kausaalisia tapahtumia. Henkilön toiminnan päämäärä tai intentio muodostaa toisen onnettomuutta selittävän tekijän. Auton alle meneminen korjaamaan vuotoa oli vaarallista. Tapahtuman selittäminen intention ja tilanteen ehtojen avulla on vaikeaa, koska nämä kaksi tekijää yhdistyivät uhrin toiminnassa kohtalokkaalla tavalla. Kuljettajan intentio ei ollut asettaa itseään vaaraan vaan korjata vika, ja näin yksittäiset selitysmallit eivät sellaisenaan riitä, vaan tilanteita on tarkasteltava kokonaisuuksina. Ongelman ydin näyttäisikin olevan, miksi uhri ei kyennyt ottamaan toiminnassaan huomioon vaaraa ja muuttamaan intentiotaan tilanteen vaarallisuutta vastaavalla tavalla? Tuntuukin ilmeiseltä, että vastaus tähän kysymykseen on se, että uhri teki ajatteluvirheitä. Hänen tilannekäsityksensä oli virheellinen. Hän ei kyennyt ennakoimaan akselin pyörimisen vaarallisuutta. Hänen ajattelunsa sisällölliset lähtökohdat olivat väärät ja siksi hän toimi onnettomaan tulokseen johtaneella tavalla. Ajatteluvirheen selittämisen ydin onkin siinä, miten löydetään ja paikannetaan monimutkaisessa toimintasysteemissä se tekijä, joka on aiheuttanut virheellisen ajattelun syntymisen. Esimerkiksi avaruussukkula Challenger räjähti, koska sen tärkeä osa petti. Tämä oli kuitenkin täysin pinnallinen selitys, koska pettämisen takana on hyvin suuri joukko organisatorisia ja suunnitteluun liittyviä tekijöitä. Avaruussukkula Challengerin apuraketit oli koottu lohkoista. Lohkojen välillä oli lohkon kehän suuruinen tiivistysrengas. Sekä NASA että apurakettien valmistaja Morton Thiokol tiesivät tiivisteiden olevan alttiita vanhenemiselle. Tiivistysrenkaan rakenne oltiin kuitenkin määritelty hyväksyttäväksi riskiksi. Lentoa konsultoineelta Rockwell -yhtiöltä ei saatu yksiselitteistä kieltoa tai suositusta. Lähtöaamuna tammikuussa 1986 Cape Canaveralissa oli poikkeuksellisen kylmää. Lento haluttiin kuitenkin suorittaa, koska sitä oltiin aiemmin jouduttu lykkäämään kahdesti, sekä poliittisen paineen vuoksi. Myöskään lennonvalvonta ei asettanut estettä lähdölle. Noin 72 s. lähdön jälkeen apuraketit ja polttoainesäiliö räjähtivät yhden tiivistysrenkaan pettämisestä alkaneen massiivisen rakennevaurion vuoksi noin 15 kilometrin korkeudessa. Ratkaisu syyn paikantamisen ja selityksen tapahtumaympäristön muotoilun ongelmaan on löydettävissä itse ajatusvirheiden luonteesta. Ne ovat virheinformaatiota. Tämä merkitsee sitä, että toiminnallisen ajatteluvirheen selittää se tekijä, joka tuo toiminnan kannalta vääristyneen tietosisällön ajattelevan ihmisen ja hänen toimintaympäristönsä muodostamaan tietosysteemiin. Tässäkin esimerkissä virheellinen tai puuttuva tieto aiheutti onnettomuuden. Ei tiedostettu, että vallitsevissa olosuhteissa tiivistysrengas muodostaa hyvin vakavan riskin. Ajatteluvirheitä organisaatioissa voidaan tarkastella vertaamalla virheeseen johtanutta toimintaa oikean ja virheettömän suorituksen kanssa. Se piste, missä normaali ajatuskulku saa väärän suunnan, ja jossa ajattelun pohjana olevaan tietojärjestelmään tulee väärä tieto, on ydintekijä, jonka avulla kyseinen ajatusvirhe voidaan selittää. Vääristynyt tietosisältö voi tulla ihmisen ajatteluun organisaation toiminnan seurauksena, puutteellisina ohjeina, muistivirheenä, tarkkaamattomuudesta jne. Yksi tekijä kuten persoonallisuushäiriö voi vaikuttaa kahdellakin tavalla. Virheellisen tiedon syntykohdan identifiointi on kuitenkin koko organisaatioajattelua koskevan ajatteluriskitutkimuksen lähtökohta, koska sen kautta on mahdollista löytää kaiken tyyppisten ajatteluvirheiden syntytekijät. Organisaatiossa tapahtuvien ajatteluriskien selittäminen on hyvin samankaltaista toimintaa kuin esim. auton moottorin vikojen selvittäminen. Funktionaalisen tai 4

10 mielekkyyteen perustuvan selittämisen ydinkysymys on, mikä jonkin rakennekokonaisuuden osa on viallinen, kun toiminta häiriintyy tietyllä tavalla. Jos tarkastelun kohteena on esimerkiksi ihmisen ajattelu, voidaan funktionaaliselta pohjalta kysyä, miksi jossakin representaatiossa on nimenomaan ne elementit, jotka siinä on muiden sijasta, ja miksi jokin osista on viallinen (Saariluoma 1995, 1997). Ajattelututkimuksen osalta tämä tarkoittaa sitä, miksi jossakin tietojärjestelmässä tai ajatteluprosessissa on virheellinen tieto. Kun virheellisen informaation synnyn syy tunnistetaan osana toiminnallista systeemiä, voidaan tälle tiedolle perustaa kaikki järkeviksi katsottavat toimenpiteet, joiden avulla vastaavia virheitä pyritään eliminoimaan tulevaisuudessa. 5

11 2 Havainto ja tarkkaavaisuus Kognitiivinen psykologia tutkii ihmisen tiedonkäsittelyprosesseja. Sen kannalta tärkeitä psykologisia prosesseja ovat havaitseminen, tarkkaavaisuus, muistaminen, oppiminen, kielelliset prosessit, mieltäminen l. apperseptio ja tietysti myös ajatteleminen. Kaikilla näillä prosesseilla on myös tärkeä osa taloudellisten toimintavirheiden selittämisessä. Kognitiiviset prosessit ovat kokonaisuus. Ne huipentuvat ajatteluun, mutta taloudelliset toimintavirheet selittyvät usein myös ajattelua yksinkertaisempien kognitiivisten prosessien perusteella. Havainto ja tarkkaavaisuuden suuntautuminen Ajattelu alkaa aistimien välityksellä syntyneestä havaintokuvasta. Eri aistinsoluista välittyvät reaktiot yhdistyvät ihmisen aivoissa, ja niin syntyvät ne osittain alitajuiset ja osittain tietoiset todellisuuskuvat eli representaatiot, jotka yhdistävät toimivan ihmisen hänen ympäristöönsä (esim. Milner 1970; Martin 1985). Mentaaliset representaatiot vaihtelevat jäsentyneisyytensä suhteen. Kaikkein yksinkertaisinta representaatiomuotoa, joka on täysin kiinnittynyt aistinärsytykseen (esim. silmän verkkokalvolla väärin päin olevaan kaksiulotteiseen kuvaan), voidaan kutsua havaintokuvaksi. Havaintokuvan sisällön muodostavat esineympäristö ja esineiden liike. Kaikkeen havaitsemiseen liittyy erottamattomasti tarkkaavaisuuden toiminta. Tarkkaavaisuudella tarkoitetaan valikoivaa havaitsemista (Hochberg 1970; Styles 1997; Treisman 1969). Tarkkaavaisuuden myötä havaintokuva jakautuu kuvioksi kutsuttuun keskiöön ja sitä ympäröivään taustaan, ja tällä tavoin kykenemme keskittymään ympäristömme olennaisiin piirteisiin ja jättämään huomiomme ulkopuolelle päätoiminnan kannalta epätarkoituksenmukaiset seikat. Tarkkavaisuuden valikoivuutta kuvaa hyvin käsite havainnon yksitulkintaisuus (Saariluoma 1990). Ihminen voi tarkkailla aina vain yhtä asiaa kerrallaan, mikäli toiminta ei ole erityisen hyvin automatisoitunutta (Broadbent 1958; James 1890). Havaintokokemus on yleensä sisäisesti johdonmukainen eikä se samalla hetkellä sisällä ristiriitaisia elementtejä. Yksitulkintaisuutta havainnollistavat ns. vaihdunta- ja päällekkäisillä kuvioilla tehdyt kokeet. Vaihduntakuviot voidaan tulkita useammalla kuin yhdellä tavalla, mutta silti ainoastaan yksi tulkintatapa voi olla vallitseva kerrallaan. Hyvä esimerkki vaihduntakuvioista on ns. Neckerin kuutio. Vaihduntakuvioissa tulee esiin todellisuuden tulkinnan merkitys ihmiselle tyypillisessä tiedonvalikointiprosessissa. Tarkkavaisuuden ensisijaisiksi valikoimien piirteiden pohjalta tarkastelijan tietoisuuteen tulee yksi tulkinta ja samalla se sulkee tietoisuuden ulkopuolelle muut mahdolliset tulkinnat. Tämän vuoksi havainto jäsentää fysikaalisesti havaittavan maailman aina sisäisesti ristiriidattomalla tavalla. Kuutiossa vain joko kuution kulman a tai kulman b voi hahmottaa kerralla lähimmäksi katsojaa. Tarkkaavaisuuden valikoivuus tulee esiin kuulohavainnoissa. Dikoottisen kuuntelun kokeissa, joissa koehenkilöille esitetään yhtaikaisesti kaksi erillistä viestiä eri korviin, koehenkilöt eivät kykene muistamaan jälkeenpäin juuri mitään kuuloviestistä, jota he eivät ole saaneet tarkkailla, vaikka he ilmeisesti prosessoivatkin sen Kuva 2. Neckerin kuutio.siirrä katsettasi kulman a ja b välillä, ja huomaat kuinka kuvion tulkinta muuttuu. a b 7

12 aina sanojen merkityksen tasolle asti (Broadbent 1958; Cherry 1953; Courteen ja Wood 1972; Kahneman ja Treisman 1984; Moray 1959; Treisman 1960, 1962; v. Wright, Anderson ja Stenman 1975). Tarkkaavaisuuden valikoivuus tekee välttämättömäksi tarkkaavaisuuden suunnan vaihtelemisen. Tarkkaavaisuuden suuntaamisen avulla ihminen toisaalta hakee toiminnan kannalta relevantin informaation ja toisaalta reagoi kontrollinsa ulkopuolella oleviin fysikaalisen ympäristön tapahtumiin. Valikoinnin lähtökohtana on tietenkin tahdosta riippumaton tarkkaavaisuus. Tarkkaavaisuus on irrotettava meneillään olevasta toiminnasta ja suunnattava uuteen kohteeseen. Tarkkaavaisuuden uudelleen suuntaaminen vaatii aina hieman aikaa. Sitä ei voi välittömästi siirtää uuteen kohteeseen, ja tämä seikka tekee toisaalta tarkkaavaisuuden vakaaksi, mutta toisaalta myös virhealttiiksi. Jollei olennaisia viestejä tehdä selvästi erottuviksi, syntyy usein virheellisestä tarkkaavaisuuden kohdistumisesta aiheutuvia virheitä. Nosturinkuljettaja N.N oli lopettanut työvuoronsa ja oli pukeutunut tummiin vaatteisiin ja päähineeseen. Nosturinkuljettaja K.K ei havainnut N.N:ää työmaan hyvästä valaistuksesta huolimatta ja N.N. jäi laskettavan taakan alle (Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 25/95). Kunnossapitoyksikön työntekijä N.N oli siivoamassa voimalaitoksen siilon hiilivinttiä. Vintin lattiaan oli n. kuukautta aiemmin tehty aukko, jonka suojaksi oli rakennettu puutavarasta kansi. Kansi oli vinossa aukon päällä, eikä N.N ilmeisesti tunnistanut sitä aukon kanneksi, vaan arvioi sen kuuluvan poistettaviin jätteisiin. Suojakansi on ilmeisesti vipannut N.N:n alta tai N.N on itse siirtänyt sen pois aukon päältä. N.N putosi 24 metriä hiilisiilon pohjalle ja menehtyi (Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 18/94). Yllä esitetyistä esimerkeistä näkyy, että monet suorittavan tason virheet, kuten työtapaturmat seuraavat välittömästi fysikaalisen ympäristön väärästä hahmotuksesta. Onkin tärkeää kehittää edelleen työympäristöjen olennaisten tekijöiden erottuvuutta. Havainnot ovat lähes aina osa toimintakokonaisuutta. Havainto liittyy lähes aina ajatteluun ja viestintään. Tyypillisiä havainnon virheistä aiheutuneita onnettomuuksia ovat tapaukset, joissa on jääty liikennevälineen, kuten junan tai peruuttavan auton alle. Usein olosuhteet ovat huonot: tie tekee mutkan tai vieressä olevan autotien melu peittää äänet. Usein esim. auditiivinen vaarasta kertova viesti peittyy taustameluun. Asentajat N.N ja K. K olivat korjaamassa junaradan opastimia. Asentajat eivät tienneet junan tulosta. Tapahtumahetkellä oli pimeää ja sumuista. Lisäksi veturin valot eivät osuneet paikalle radan kaartumisen vuoksi. Radan vieressä kulkevan vilkkaasti liikennöidyn maantien aiheuttama melu esti miehiä kuulemasta junan tuloa ja sen pillin varoitusvihellystä. Juna ajoi miesten päälle noin 60 km/h nopeudella (Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 8/92). Havainnot luovat ajattelulle sen peruslähtökohdat, ja kaikki puutteet käytettävissä olevassa informaatiossa luovat aina vaaratilanteen mahdollisuuden. Vialliset signaalit merkitsevät aina suurta vaaratekijää. Ne luovat ajattelulle vääriä lähtöoletuksia. Niiden mahdollisuudesta pitäisikin olla sekä työympäristön että kulloisenkin työprosessin suunnittelussa hyvin tietoinen. Automatisoituminen ja suoritusvirheet Taloudellisen toiminnan kannalta hyvin tärkeisiin tarkkaavaisuuden mekanismeihin kuuluu automatisoituminen. Se syntyy yleensä saman asian toistamisesta samoissa olosuhteissa (Allport 1980; Neuman 1984; Schneider ja Shiffrin 1977; Shiffrin 1988; Styles 1997), mutta myös vaihtuvissa olosuhteissa tapahtuva toisto aiheuttaa suorituksen automatisoitumista, mutta se kestää huomattavasti kauemmin (Saariluoma 1984, 1985). Automatisoitunut toiminta on tehokasta ja vaivatonta. Se on alitajuisia, vähän kognitiivista kapasiteettia vaativaa, ponnistuksetonta, eikä sen käynnistämiseen vaadita tietoista päätöstä. Siihen eivät vaikuta toiset kilpailevat toiminnat, ja se on varsin vaikeasti muunnettavissa (esim. Shiffrin 1988; Styles 1997). Niin motoriset kuin henkisetkin taidot säilyvät varsin hyvin, kun ne on kerran kunnolla opittu, ja niiden uudelleen oppiminen on selvästi helpompaa kuin aloittaminen alusta. Polkupyörällä ajo on hyvä esimerkki aluksi vaikeasta toiminnosta, joka säilyy taitovarastossamme. Automatisoituminen on yksi tärkeimpiä virheitä torjuvia mekanismeja, mutta se on myös usein yksi kaikkein selkeimpiä pahojen tarkkaavaisuuteen liittyvien suoritusvirheiden syitä. Tämä johtuu juuri siitä, että automatisoituneet suoritukset ovat varsin pitkälle tietoisen kontrollin ulkopuolella. Kun sitten suoritus ei vastaa 8

13 Keskiarvo Työntekijät Keskijohto Ylin johto Yrittäjät Kuva 3. Virheellisten rutiinien merkitys riskitekijöinä. Asteikko: 1 = hyvin pieni, 2 = melko pieni, 3 = kohtalainen, 4 = melko suuri, 5 = erittäin suuri. tilanteen vaatimuksia, sitä on erittäin vaikea korjata. Uudessa tilanteessa suoriutuminen on hyvin paljon hitaampaa kuin tehtävää aloitettaessa (Shiffrin 1988). Klassinen esimerkin automatisoitumisen haittavaikutuksista tarjoavat kokeneet autonkuljettajat, jotka usein joutuvat onnettomuuteen oman kotinsa lähellä olematta itse syyllisiä. Tällöin pitkälle automatisoituneesti ajava henkilö ei ole kyennyt muuttamaan omaa suoritustaan riittävän nopeasti esim. toisen ajoneuvon toimiessa yllättävästi. Tilannetta vastaamattomat automatisoituneet suoritukset aiheuttavat usein vastaavanlaisia virheellisistä rutiineista johtuvia virheitä myös henkisessä toiminnassa. Kyselyssämme ihmiset pitivät vääriä rutiineja varsin huomattavina virhelähteinä. Mietittäessä niitä työelämän kohtia, joissa rutiinit voivat johtaa haitallisiin seurauksiin, on epäilemättä prosessien uudistaminen kaikkein tärkeimpiä. Vanhat suoritustottumukset lyövät helposti itsensä läpi ja lopputuloksena voi olla pahoja virheitä. se yks kuoli semmoseen siis tämmönen sähkömoottori niin sinnehän liimattiin taakse semmoset tarrat, jossa oli niiku mihinkä ne johtimet laitettiin No sitte tätä tarranauhaa valmistettiin jossakin sillä lailla, että se leikattiin yks, kaks, maadotus, yks, kaks, maadotus, yks kaks, maadotus. Sit kumminkin kävi niin, et se leikattiin väärästä paikkaa poikki tai halki, jolloin kävi niin vaihejohdin ja maajohdin meni sitte ristiin, ku se tarranauha oli leikattu väärin ja tietty sarja, et täs varmaan joku oli ajatellu tehokkuutta tavotellen keksiny tämmösen tarran tekemismenetelmän. Työprosessien uudistamisessa on tärkeää, että siirrytään riittävän hitaasti yhdestä jo automatisoituneesta toimintatavasta toiseen, jos niillä on yhteen sopimattomia elementtejä. Uudet toimintatavat ovat opittavissa, mutta se vie aikaa. Olennaista onkin uusia prosesseja suunniteltaessa käyttää mahdollisimman paljon aiempien työtapojen kanssa mahdollisimman hyvin yhteensopivia menetelmiä. Automatisoitumisen aiheuttamat virheet ovat toisinaan hyvin salakavalia ja pettäviä. Ärsykkeen ja reaktion yhteensopimattomuus on erittäin hyvä esimerkki tällaisesta ilmiöstä (Styles 1997). Tällä tarkoitetaan sitä, että ärsyke edellyttää esimerkiksi tiedon poimimista oikealta, kun siihen reagoiminen tapahtuu vasemmalta puolelta. Näin ärsyke ja reaktio ovat tilallisesti yhteen sopimattomia. Tämä yksinkertainen periaate voidaan liian helposti unohtaa suunnittelussa. Ajatellaan esimerkiksi tapausta, jossa suihkua ja hanaa vaihtava vipu yläasennossa merkitsee veden valumista alla olevasta hanasta ja ala-asennossa ylhäältä tulevaa suihkua. Täl- 9

14 laisen konstruktion avulla kastelukannua täyttävä käyttäjä saa helposti kylmän suihkun. Vastaavia esimerkkejä huonosta ärsykkeen ja fyysisen suorituksen huonosta yhteensopivuudesta on runsaasti. N.N. toimi sahalaitoksen tasaamossa vannetuskoneen hoitajana. Linjalla sattui hvyin usein vanteensyöttöhäiriöitä, ja niitä oltiinkin alettu pitää osana prosessin normaalia toimintaa. Alkaessaan korjata häiriötä N.N teki virheen kääntäessään kytkimen ohjauspaneelin takaa, linjan puolelta, automaattiajolle sen peilikuvana olevan pysäytysasennon sijasta. Automaattiasennosta varoittaa ainoastaan huomaamaton merkkivalo. Paketointikoneelta linjalle tullut uusi puutavaranippu liikkui automaattista toimintaa ohjaavan valokennon eteen ja käynnisti kuljettimen N.N:n seistessä vannettimen rungon ja edellisen puutavaranipun välissä. N.N. puristui laitteen rungon, vanteiden ja puutavaranipun väliin (Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 7/90). Erityisen hankalia ovat tilanteet, joissa järjestelmä tulkitsee omalla virheellisellä tavallaan käyttäjän reaktiot. Tällöin voi syntyä vaarallisia vuorovaikutusprosesseja. Seuraava esimerkki on varsin kuvaava: China Airin Airbus A300-tyyppinen matkustajakone oli laskeutumassa Nagoyan kentälle. Koneen autopilotti oli kuitenkin säädettynä siten, että se automaattisesti nostaa koneen ylös sen laskeuduttua tiettyyn korkeuteen. Lentäjät ilmeisesti yllättyivät tästä ja ohjaaja pyrki vastustamaan alkanutta nousua ja pakottamaan koneen takaisin lähestymisradalle. Autopilotti tulkitsi lentäjän ponnistukset voimakkaaksi alaspäin suuntautuvaksi ilmavirtaukseksi tms. ja lisäsi nousukulmaa. Lentäjän jatkaessa ponnistuksiaan autopilotti nosti koneen niin jyrkkään nousuun, että se menetti liikaa nopeuttaan, sakkasi, ja syöksyi pyrstö edellä kenttään. 264 henkeä kuoli (Sekigawa ja Mecham 1996). Perimmäinen syy tähän onnettomuuteen oli suunnittelijan tietämättömyys ihmisen toiminnan luonteesta, mutta monia muitakin tekijöitä on helppo löytää. Lentäjät eivät olleet tietoisia kyseisestä koneen toiminnan piirteestä. He unohtivat myöskin kytkeä autopilotin pois päältä. Tilanteen hahmottamista vaikeutti epäilemättä tapahtumien nopeus ja vaaran aiheuttama ahdistus. Avoimeksi kysymykseksi jää se, miten on mahdollista, että tällainen turvallisuusaukko on voinut syntyä niinkin perusteellisesti testattavaan tekniseen järjestelmään kuin lentokoneeseen. Rinnakkaistehtävä Tarkkaavaisuuteen ja sen ongelmiin liittyvät myös rinnakkaistehtävät. Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö joutuu tekemään kahta eri asiaa samanaikaisesti. Tällöin toista tehtävää kutsutaan päätehtäväksi ja toista sivutehtäväksi. Tällaiset tilanteet ovat työelämässä erittäin tavallisia, mutta ne sisältävät aina riskejä. Ihmisen tarkkaavaisuuden kapasiteetti on periaatteessa yksi yksikkö (James 1890). Tätä voidaan kiertää ainoastaan automatisoitumisen avulla. Yleensä kahden tehtävän suorittaminen laskee kuitenkin kummankin tasoa verrattuna siihen, että tehtävät suoritettaisiin yksitellen. Se ei oo sitä, etteikö pystyis tekeen montaa hommaa yhtaikaa, mutta et jos niitä hommia alkaa olla olla niin paljon, että vaikka vaikka tuota koko ajan priorisoi, niin ei kuitenkaan sitä oo niin ku ite varma, että onks tää ny se päällimmäinen. Ja semmonen rasite on on aika aika turruttava ja päätöksentekoo huonontava. Siinä se paniikki on ehkä yks yks sana, joka kuvaa sitä, mutta mutta se ei oo sitä paniikkia, mikä syntyy jossain jossain onnettomuustilantees tai muualla, vaan se on sisäistä paniikkia. (HJA: Joo ja sit niin. Ja just niin ku sanoit niin siin ei tarvi sitte ku joku pieni muutos ympäristössä, siin toimintaympäristössä, niin joutuu koko systeemin rakentaan vähän uudestaan.) Niin. Ihmisen prosessointikapasiteetin jakaminen eri tehtävien suorittamiselle on tehokkaimmillaan, kun henkilö ei joudu käyttämään samaa modaliteettia (aistipiiriä) useampaan eri tarkoitukseen. Visuaalisen informaation käsittely muuttuu aina seriaaliseksi (peräkkäiseksi), kun tietoa joudutaan hakemaan eri näkökentän lokaatioista (paikoista). Ainoastaan perusteellisen harjoittelun jälkeen on mahdollista oppia vaihtelemaan tarkkaavaisuutta siten, että kilpailevista viesteistä kyetään ottamaan vastaan melko paljon tietoa. Tällöin suoritus perustuu hyvin nopealle kapasiteetin jakamiselle eri tehtävien välillä (Underwood 1974). Samaa kapasiteettia ei kuitenkaan voida käyttää samanaikaisesti kahteen eri suoritukseen, ts. laulaminen ja puhuminen yhtaikaa ei onnistu. Linjaliikenteessä olleen matkustaja-aluksen komentosilta oli konstruoitu siten, että kaikki keskeiset toiminnot kuten navigointi ja ohjaaminen aputehtävineen oli kohdennettu laivan kapteenille. Komentosillalla oli mahdollista olla muitakin henkilöitä, mutta esim. lentoliikenteessä käytettäviä kaksoismittaristo- 10

15 ja tai ohjaimia ei ollut. Kapteeni joutui sumun vuoksi kohdistamaan huomionsa yksin navigointilaitteistoon, jolloin ympäristön havainnointi jäi vähemmälle huomiolle ja alus ohjautui väylältä sivuun karille. Tässä on toimittu ajattelemattomalla tavalla. Yhden ihmisen tehtäviä oli lisätty, kun niitä olisi pitänyt jakaa useammalle. Mitä enemmän asioita yhden ihmisen on pidettävä mielessään ja toteutettava samanaikaisesti, sitä helpommin ne ehkäisevät toisiaan eli aiheuttavat interferenssiä. Vigilanssi ja väsymys Taloudellisen toiminnan näkökulmasta yksi tärkeimpiä tarkkaavaisuuden ominaisuuksia on sen säilyttäminen tietyssä kohteessa siten, että ihmisen relevantin tiedon rekisteröintikyky säilyy. Tätä ominaisuutta kutsutaan tarkkaavaisuuden ylläpidoksi eli vigilanssiksi (Parasuraman ja Davies 1982). Monissa työtehtävissä on välttämätöntä pysyä valppaana pitkiä aikoja. Vigilanssi-ilmiö on hyvin tyypillinen teollisessa prosessivalvonnassa, jossa päiviin tai jopa kokonaisiin vuosiin ei tapahdu mitään tietyn tyyppistä tarkkaavaisuutta vaativaa, mutta sitten yhtäkkiä esimerkiksi laitevian vuoksi syntyy tilanne, jossa henkilön on kyettävä toimimaan nopeasti ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Monotonisuutta pidettiinkin merkittävänä riskitekijänä kaikissa vastaajaryhmissä. Laboratorio-olosuhteissa on ollut helppo osoittaa, että ensimmäisen puolen tunnin jälkeen suoritustaso putoaa nopeasti mitataan sitä virhein tai suorituksen hidastumisen avulla (esim. Parasuraman ja Davies 1982). Itseasiassa nämä kaksi mittaa ovat yleensä toistensa kanssa käänteisessä suhteessa: suurempi suoritusnopeus johtaa virheiden lisääntymiseen. Suoritustason lasku tarkoittaa sitä, että nopeus alenee ja virheet lisääntyvät. Tosin suoritusnopeutta laskemalla olisi usein mahdollista vähentää virheitä, mutta monissa valvonta- yms. tehtävissä tämä ei ole mahdollista tehtävän vaatiman nopeuden vuoksi. Käytännön työelämässä vigilanssin puutteeseen liittyy usein myös väsymys. Tarkkaavaisuuden herpaantuminen liittyy usein juuri sellaisiin tilanteisiin, joissa otetaan tarpeettomia riskejä, koska väsymys saa aikaan virheellisiä tilannearvioita. (HJA: Millähän tavalla se väsymys mikä mahtaa olla siinä syynä, että jos et se saa aikaan virheitä?) Niin, ehkä siinä se on jonkunlaista turtumusta kai niin kun siis sitten sitten tota, koska tietyllä mut ehkä se on ehkä se on sitten siis tommosen normaalin rutiinityöpäivän jälkeen ni se voi olla niin kun öö Keskiarvo Työntekijät Keskijohto Ylin johto Yrittäjät Kuva 4. Monotonisuuden merkitys ajatteluriskitekijänä. Asteikko: 1 = hyvin pieni, 2 = melko pieni, 3 = kohtalainen, 4 = melko suuri, 5 = erittäin suuri. 11

16 se ei oo niin kun miten mä nyt sanosin sen - mä voisin ajatella sitä niin, että et se on tavallaan niin ku turtumusta niihin rutiineihin, et sitten ei enää niin kun saa kä sitä aivokapasiteettia on käyttäny semmosiin tietyllä tavalla niin kun toisarvosiin asioihin ja ja vaikka sä et niin kun tarvikaan käytäkään sitä kapasiteettia niin ku sitä ajattelukapasiteettia sillä tavalla tehokkaasti sen rutiinin hoitamiseen, koska sen voi tehdä niin kun vasemmalla kädellä, mutta se kuitenkin se puuduttaa jollakin tavalla, et sit sä et enää niin kun enää niin kun siihen se vaatisi jonkunlaisen katkon tai aivan niin kun vähän aikaa ihan ihan totaalisesti jotain muuta tekemistä tai tai tuota ja sit taas niin kun palata takasin sen tietyllä tavalla niin kun samojen asioitten pariin Väsymyksen merkitys ajatteluvirheiden lähteenä tuli myös erittäin hyvin näkyviin kyselyssämme (kuva 5). Väsyneenä ihminen on taipuvainen valitsemaan helppoja ratkaisua. Tämän seurauksena heidän ajattelukykynsä ei ole terävimmillään. On ilmeistä, että väsymyksen, tarkkaavaisuuden ja ajattelun välisiin suhteisiin on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Havainto ja ajattelu Havainnot ovat ajattelun peruslähtökohta ja ihminen on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa havaintojen avulla. Taloudellisessa toiminnassa tämä voi tarkoittaa laitteen toiminnan seuraamista tai prosessin ohjaamista, mutta se voi aivan yhtä hyvin tarkoittaa tietojen poimimista valuuttakursseista tai toisen henkilön käyttäytymisestä. Ilman havaintoa ei ole oppimista eikä ajatteluakaan. Ajattelu alkaa havainnosta, mutta se ei jää havainnon tasolle. Ajattelu lisää hyvin monia ulottuvuuksia kaikkeen siihen tietoon, jonka me havaitsemalla olemme saavuttaneet. On totta, että ilman empiirisiä havaintoja meillä ei olisi mitään käsitystä esimerkiksi elektroneista, mutta yhtä totta on, että emme koskaan ole havainneet elektroneja aistinvaraisesti. Aistinvarainen tieto on vain tietämyksemme lähtökohta, ja vasta ajattelu tekee siitä sen, mitä se todella on. Ajatteluvirheitä tarkasteltaessa havainto on sikäli tärkeä lenkki, että virheelliset havainnot johtavat helposti virheellisiin ratkaisuihin. Havaintojen tarkkuus ja oikeaan osuminen ovat kaiken toiminnan lähtökohta Keskiarvo Työntekijä t Keskijohto Ylin johto Yrittäjät Kuva 5. Väsymyksen merkitys riskitekijänä. Asteikko: 1 = hyvin pieni, 2 = melko pieni, 3 = kohtalainen, 4 = melko suuri, 5 = erittäin suuri. 12

17 Ajattelu voi korjata virheellisiä havaintoja. Yksinkertaiset ongelmat kuten laskuvirheet voidaan toisinaan havaita, jos ne johtavat mielettömiin lopputuloksiin, mutta siitä huolimatta on tärkeää pitää huolta fyysisen havaintoympäristön tarkoituksenmukaisuudesta. Vaarallisimpia ovat kuitenkin tilanteet, jossa havainnon uskottavuutta ei ole syytä epäillä. Tällöin ei myöskään synny kriittistä suhdetta ajattelun kohteeseen. Paniikinomainen kiire vaikeuttaa myöskin havainnointiin kaventamalla tarkkaavaisuutta ja tätä kautta toiminnan kannalta tärkeän tiedon vastaanottoa. Havainnon onnistumisen perusehto on aina tärkeän tiedon erottuvuus ja yhteensopivuus vaadittavan toiminnan kanssa. Tällöin ei pidä lähteä siitä, miten asiat saadaan sujumaan normaalioloissa, vaan siitä miten voidaan saada aikaan riittävät turvallisuusrajat vaikeiden olosuhteiden varalle, koska virheet yleensä kasautuvat juuri vaikeissa tilanteissa. Tällöin niihin on kuitenkin yleensä kaikkein vähiten varaa. 13

18

19 3 Muistin rakenne ja ajatteluriskit Muistaminen on monella tavoin avainasemassa taloudellisten virheiden psykologiaa tarkasteltaessa. Muisti on läsnä kaikissa ihmisen tiedonkäsittelytoiminnoissa, koska kaiken prosessoitavan tiedon on oltava varastoituneena johonkin. Näin ollen ihminen ei voi myöskään pettää muistiaan. Tosin hyvin usein muisti voi pettää ihmisen ja antaa hänelle virheellisiä tietoja todellisuudesta. Erityisen tyypillinen muistivirheitä aiheuttava tilanne ovat keskeytykset, ja niiden suuren merkityksen kautta on helppo havainnollistaa muistiprosessien merkitystä ajattelutoiminnoissa. Usein työtehtävät vievät pitkiä aikoja. Esimerkiksi suunnitteluprosessit voivat kestää useita kuukausia ja jopa vuosia. Tällaisissa pitkiä aikoja kestävissä töissä väliin tulevat toiminnot keskeyttävät välttämättömästi tehtävän yhtäjaksoisen suorittamisen ja ihmisten on pidettävä mielessään yhtäaikaisesti monia muita asioita. Lisäksi mm. lepo, ravinto ja muukin normaali elämä estävät yleensä jatkuvan toiminnan. Kaikki suunnitteluprosessin kannalta olennaiset asiat pitäisi kuitenkin pystyä pitämään mielessä. Tämä on vaikeaa, kun lyhyetkin keskeytykset saattavat aiheuttaa ongelmia. Seuraava esimerkki havainnollistaa keskeytysten aiheuttamien muistivirheiden luonnetta: täst nyt on kolmisen vuotta aikaa, niin tommonen autonosturi kaatui. Siellä tuli keskeytys kuljettajalle kesken kaiken, hän oli tukemassa sitä ja öö jostain syystä siihen tuli jotain väliin, niin sen jälkeen se kone kaatui ja oli sen nosturiyrityksen kokenein kuljettaja, että parinkymmenen vuoden työkokemus ja siinä vain joku blackout sattui, että siis hänen ohjaamostaan ois pitäny nähdä, et se tukijalka ei oo ulkona. Muisti kertoo ihmiselle, mitkä asiat kuuluvat johonkin toimintakokonaisuuteen, ja muistin avulla ihmisen on pidettävä mielessään, että kaikki välttämätön on tullut tehdyksi. Jos muisti epäonnistuu tässä, on lopputuloksena hyvin helposti virheitä, kuten yllä olevasta haastattelukatkelmasta voi huomata. Kuvassa 6 esitetty kyselytulos korostaa myös keskeytysten merkitystä Keskiarvo Työntekijät Keskijohto Ylin johto Yrittäjät Kuva 6. Ylimääräiset työn keskeytykset aiheuttavat unohtamisia -väite Asteikko: 1 = ei koskaan, 2 = ei kovinkaan usein, 3 = joskus on näin, 4 = melko tyypillistä, 5 = hyvin tyypillistä. 15

20 Kuvassa 6 työn keskeytysten merkitys tulee hyvin selkeästi esiin. Kyse on todella hankalasta ilmiöstä, koska kaikissa työntekijäryhmissä sitä pidetään melko tyypillisenä ajatteluvirheiden syynä. Näiden tulosten jälkeen on helppo ymmärtää, että muisti on keskeinen tekijä ajatteluvirheiden synnyssä. Muistivirhe on kuitenkin psykologisessa mielessä hyvin moniulotteinen käsite, koska ihmisen muisti ei ole yhtenäinen kokonaisuus, vaan se jakautuu erilaisiin aliyksiköihin. On helppo osoittaa, että ihmisten tekemät muistivirheet ovat eri tyyppisiä, ja että niiden erilaisuus selittyy hyvin suuressa määrin siitä, missä muistivarastossa tapahtuneen toimintahäiriön seurauksia ne ovat. Tärkeimmät näistä muistivarastoista ovat työmuistin erilaiset alajärjestelmät ja pitkäkestoinen muisti. Muistin puutteellisesta toiminnasta johtuvat taloudelliset ajatteluriskit jakautuvat vastaavasti näiden muistien erilaisuuden vuoksi hieman erilaisiin tyyppeihin. Työmuisti Työmuistilla tarkoitetaan sitä suhteellisen lyhytkestoista aktiivista muistivarastoa, jossa kulloinkin suoritettavan tehtävän vaatimia representaatioita säilytetään (Anderson 1983; Baddeley 1983, 1986, 1997; Baddeley ja Hitch 1974; Logie 1986). Työmuistin tärkeys toiminnan ohjaamisessa johtuu siitä, että muistitiedon aktiivinen muuntelu, yhdistely ja konstruointi tapahtuu siinä (Logie 1986). Pienimpienkin tekosarjojen suunnittelu tapahtuu ihmisen työmuistin sisällä. Työmuisti on näin tiedon aktiivisen käsittelyn kannalta avainvarasto, ja siksi se on hyvin tärkeä tekijä kognitiivisten toimintojen ja erityisesti ajattelun psykologisen ymmärtämisen kannalta. Työmuistilla on kolme ajattelun kannalta tärkeää ominaisuutta. Ensimmäinen on sen modulaarinen rakenne, toinen sen rajallinen kapasiteetti ja kolmas on yhteistoiminta pitkäkestoisen muistin kanssa, joka tulee esiin laajojen tietorakenteiden luomisessa. Modulaarisella rakenteella tarkoitetaan alajärjestelmien kuten visuaalisen eli näkömuistin ja artikulatorisen eli äännemotorisen muistin suhteellista riippumattomuutta toisistaan. Ne eivät häiritse toistensa toimintaa, ja visuaalisten tehtävien kanssa on mahdollista suorittaa samanaikaisesti monia artikulatorisia tehtäviä suoritustason laskematta. Työmuistin modulaarinen rakenne on kiinnostanut erityisesti eurooppalaisia tutkijoita (Baddeley 1976, 1983, 1986; Baddeley ja Hitch 1974; Engelkamp ja Zimmer 1994; Hitch 1980; Logie 1986). Ajattelun ja modulaarisen työmuistin yhteys on hyvin selvä. Baddeley ja Hitch (1974) esittivät koehenkilöille päättelytehtäviä, ja samalla he pyrkivät jonkin yksinkertaisen rinnakkaistehtävän avulla lisäämään työmuistin kuormitusta. Tuloksena oli usein joko suoriutumisen hidastuminen tai virheiden lisääntyminen. Baddeley (1983) raportoi puolestaan kokeen, jossa toisiotehtävänä annettujen lukujen määrää vaihdeltiin yhdestä kahdeksaan. Tällöin verbaalisen päättelytehtävän suorittaminen hidastui selvästi muistikuormituksen lisääntymisen seurauksena. Ilmeisesti ihmisen yksinkertaisimpienkin ajatteluprosessien pohjana on työmuisti, ja työmuistin alijärjestelmillä on tärkeä osa ihmisen ajattelussa. Visuaalinen varasto Keskusyksikkö Auditiivinen varasto Kuva 7. Työmuistin alivarastot (Baddeley 1986). 16

21 Työmuistin kapasiteetti Ihminen ei kykene pitämään mielessään kovin monta irrallista asiaa yhtäaikaisesti, vaan kuormituksen lisääntyessä suoritus häiriintyy. Tätä työmuistin ominaisuutta kutsutaan työmuistin kapasiteetin rajoittuneisuudeksi, ja se on yksi kaikkein tärkeimpiä tekijöitä kognitiivisten taitojen tutkimuksessa (Anderson 1983; Chase ja Simon 1973; Chase ja Ericsson 1982; Ericsson ja Kintsch 1995; Newell ja Simon 1972). Jo muistipsykologian perustaja Hermann Ebbinghaus (1885) huomasi tutkimuksissaan, että muistettavan materiaalin edellyttämä työmäärä lisääntyy hyvin nopeasti kun ylitetään seitsemän yksikön raja. Miller (1956) osoitti, että suoriutumisen taso laski esimerkiksi moniulotteisissa arviointitehtävissä hyvin nopeasti, kun vaadittujen ulottuvuuksien lukumäärä ylitti seitsemän rajan. Tämän johdosta hän esittikin, että ihmisen työmuistin kapasiteetti on noin seitsemän erillistä yksikköä. Tämän jälkeen saavutetut tulokset viittaavat siihen, että Millerin (1956) arvio on todennäköisesti hieman liian suuri. Viime aikoina arvioksi on tullut noin neljä (Broadbent 1975; Baddeley, Thomson ja Buchanan 1975; Simon 1974). Tämän kapasiteetin pienuus aiheuttaa ongelmia kaikissa työmuistia kuormittavissa tehtävissä kuten ajatteluprosessissa. Muistin ja ajattelun suhdetta koskevan kirjallisuuden pohjalta onkin selvää, että kaikki keskeiset ajatteluprosessit kuten päätöksenteko, päättely ja ongelmanratkaisu vaikeutuvat selvästi, kun tehtävän edellyttämä työmuistin kapasiteetti kasvaa (Einhorn 1971; Evans 1972, 1977; Johnson-Laird 1983; Johnson-Laird ja Byrne 1991; Jungermann 1983; Montgomery ja Svensson 1976; Payne 1982; Roberge 1974, 1978; Svensson 1979). Työmuistin rajallisen kapasiteetin merkitys ajattelutehtävissä on osoitettu pääsääntöisesti kasvattamalla koetehtävien monimutkaisuuden astetta. Ihmiset tekevät systemaattisesti enemmän virheitä, kun tehtävän monimutkaisuus kasvaa, ja tämä on tulkittu työmuistin kapasiteetin aiheuttamaksi prosessointihäiriöksi. Työtehtävien monimutkaisuuden aiheuttamat vaikeudet on kuitenkin nähtävissä myös tätä tutkimusta varten työelämästä kerätyistä tiedoista. Monimutkaisissa tilanteissa ovat pienet unohdukset yllättävän tavallisia. Työmuistin kapasiteetin ylikuormittaminen johtaa systemaattisesti kognitiivisiin virheisiin. Ihmiset unohtavat tällöin joitakin tehtävän olennaisia asioita ja seurauksena on epäonnistuminen. Hyvä esimerkki muistin kapasiteetin huomioon ottamisen laiminlyönnistä on antaa yhdelle ihmiselle liikaa tehtäviä. Jos näin menetellään, virhe todennäköisesti tapahtuu ennemmin tai Keskiarvo Työntekijät Keskijohto Ylin johto Yrittäjät Kuva 8. Töiden monimutkaisuus riskitekijänä. Asteikko: 1 = hyvin pieni, 2 = melko pieni, 3 = kohtalainen, 4 = melko suuri, 5 = erittäin suuri. 17

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Tarkkaavaisuus ja muisti

Tarkkaavaisuus ja muisti Luennon sisältö Tarkkaavaisuus ja muisti IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä Sari Kujala Tarkkaavaisuus - Mitä se on? - Tarkkaavaisuuden lajit ja rajallisuus - Johtopäätökset suunnitteluun Muisti ja muistaminen

Lisätiedot

HS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja

HS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja HS:n taitopolku 1) Visio täydellisestä suorituksesta 2) Suunnistustaito oma oivallus 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja 4) Vinkkejä Visio täydellisestä suorituksesta Hyvä puhdas suunnistus

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Täydellisen oppimisen malli

Täydellisen oppimisen malli Täydellisen oppimisen malli Yrjö Engeström: Perustietoa opetuksesta. Helsinki 1991 Johtaa korkealaatuiseen tietoon Opittavan aineksen itsenäiseen hallintaan Kykyyn soveltaa sitä uusissa tilanteissa Oppilas

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen

SISÄLTÖ. Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? 13.10.2011 Marina Kinnunen Laatupäällikkö KTT, Sh marina.kinnunen@vshp.fi SISÄLTÖ Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen Inhimilliseen toimintaan liittyy

Lisätiedot

Johdon ennusteinformaation vaikutus yrityksen markkina-arvoon

Johdon ennusteinformaation vaikutus yrityksen markkina-arvoon Johdon ennusteinformaation vaikutus yrityksen markkina-arvoon - Analyytikon näkökulma Mikko Ervasti Analyytikko (Teknologia, Media & Telekommunikaatiolaitteet) Evli Pankki Oyj Puh: +358 9 4766 9314 Email:

Lisätiedot

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Sieltä voi tulla sit taas ihan jopa strategisii asioita, - - - kun katsoo yritystä ulkopuolelta ja markkinoita vähän

Lisätiedot

Kuljetus TOT 17/00. Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja

Kuljetus TOT 17/00. Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja TOT-RAPORTTI 17/00 Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Kuorma-autonkuljettaja oli ajanut kuorma-autonsa väärään purkupaikkaan. Tällä

Lisätiedot

Aivojen hyvinvointi tietotyössä

Aivojen hyvinvointi tietotyössä Aivojen hyvinvointi tietotyössä Virpi Kalakoski, PsT, erikoistutkija Aivot ja työ -tutkimuskeskus TIEKE -seminaari Vaikuta ja vaikutu - digikansalainen tänään ja huomenna 16.9.2010 Tietotyössä haastetaan

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE!

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! Hanna-Maarit Riski Yliopettaja Turun ammattikorkeakoulu SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! JOHDANTO Iltasanomissa 17.3.2011 oli artikkeli,

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

Matka- ja kilpapurjelennon turvallisuus

Matka- ja kilpapurjelennon turvallisuus Matka- ja kilpapurjelennon turvallisuus tässä mitään vaarallista, kukaan ei kuollut Suomen purjelentokilpailuissa tänä kesänä - tilastot Suomessa eivät ole edustavia, koska luvut ovat pieniä. Lainataan

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Turvallisuusasenteet ja turvalliset työtavat

Turvallisuusasenteet ja turvalliset työtavat Turvallisuusasenteet ja turvalliset työtavat erityisasiantuntija Jarmo Vorne http://www.tttdigi.fi/index.php?mid=15&pid=57&aid=2774 Miksi henkilöt työskentelevät ei turvallisesti? Henkilö ei usko joutuvansa

Lisätiedot

Kuljetus TOT 8/00. Kuorma-autonkuljettaja jäi liikkeelle lähteneen kuorma-autonsa alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja

Kuljetus TOT 8/00. Kuorma-autonkuljettaja jäi liikkeelle lähteneen kuorma-autonsa alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja TOT-RAPORTTI 8/00 Kuorma-autonkuljettaja jäi liikkeelle lähteneen kuorma-autonsa alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Kuorma-autonkuljettaja NN oli pysäyttänyt kuorma-autonsa lastausta varten

Lisätiedot

Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus

Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus Asioinnin kielen kehittäminen 1) Suullisen asioinnin rooli viranomaisviestinnässä 2) Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Taidon oppimisprosessi. 5.9.2012 Sirpa Rintala

Taidon oppimisprosessi. 5.9.2012 Sirpa Rintala Taidon oppimisprosessi Taito soittaa pianoa Pianokappaleen soittaminen saattaa kestää 20 minuuttia ja sisältää 10 000 soitettavaa nuottimerkkiä. Pianistin on soitettava siis keskimäärin 8 ääntä sekunnissa

Lisätiedot

LUENTO 3. Toiminnan kehä

LUENTO 3. Toiminnan kehä LUENTO 3 1) Ihminen toimijana ja laitteen käyttäjänä 2) Ihminen laitteen käytön oppijana 3) Käytettävyys 4) Harjoitustehtävä 2 5) Luentotehtävä 3 IHMINEN TOIMIJANA JA LAITTEEN KÄYTTÄJÄNÄ Toiminnan kehä

Lisätiedot

Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen

Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Tavoitteet Tutustua havaintomotorisen harjoittelun perusteisiin Esitellä havaintomotorista harjoittelua käytännössä erilaisten harjoitteiden, leikkien

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

Nuoret liikenteessä. Antero Lammi Koulutuspäällikkö

Nuoret liikenteessä. Antero Lammi Koulutuspäällikkö Nuoret liikenteessä Antero Lammi Koulutuspäällikkö Nuorten vakavissa onnettomuuksissa on usein iso kasauma riskejä Nuorten liikenneturvallisuustilanne Vuonna 2009 18-20 vuotiaita kuolleita 30 ja loukkaantuneita

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Psykologitiimi Päämäärä Oy

Psykologitiimi Päämäärä Oy Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Asenteissako avain turvalliseen liikkumiseen ja liikennekäyttäytymiseen? Antero Lammi Koulutuspäällikkö Liikenneturva

Asenteissako avain turvalliseen liikkumiseen ja liikennekäyttäytymiseen? Antero Lammi Koulutuspäällikkö Liikenneturva Asenteissako avain turvalliseen liikkumiseen ja liikennekäyttäytymiseen? Antero Lammi Koulutuspäällikkö Liikenneturva Esimerkkinä Liikenneturvallisuuteen myönteisesti suhtautuva ihminen, joka ajaa päivittäin

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Aapo Puskala Käytettävyystutkija, CEO User Point Oy aapo.puskala@userpoint.fi www.userpoint.fi Aapo Puskala Käytettävyystutkija, CEO +358 40 722 0706 aapo.puskala@userpoint.fi

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Perusliikuntataitojen kehittäminen

Perusliikuntataitojen kehittäminen Perusliikuntataitojen kehittäminen Suunnistusliiton seminaari 5.2.2011 Taitoharjoittelun teesejä (jotka eivät pidä paikkaansa) Lajitekniikan kehittämiseen tarvitaan runsaasti valmentajan ohjeita. Vain

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Metallituotteiden valmistus. Ahtaaja jäi satamassa teräsaihioiden purkutyössä haarukkatrukin alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT

Metallituotteiden valmistus. Ahtaaja jäi satamassa teräsaihioiden purkutyössä haarukkatrukin alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT TOT-RAPORTTI 11/02 Ahtaaja jäi satamassa teräsaihioiden purkutyössä haarukkatrukin alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Satamassa purettiin 20 tonnin painoisia teräsaihioita laivasta. Teräsaihiot

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi esiopetus talvi Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista, että

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa

Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa Tempo-päivä 30.3.2014 Tampereella Markku Gardin Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia

Lisätiedot

Markkinointipsykologia

Markkinointipsykologia Markkinointipsykologia Sisällysluettelo ESIPUHE 1. MARKKINOINNIN PSYKOLOGISET PERUSTAT 1.1. Miksi-mitä-miten-malli 1.2. Markkinointipsykologiasta psykologiseen markkinointiin 2. IHMINEN MARKKINOILLA 2.1.

Lisätiedot

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskus www.turvallisuustutkinta.fi Tutkitaan Suuronnettomuudet Ilmailu, raideliikenne ja vesiliikenne

Lisätiedot

Inhimilliset tekijät ja turvallisuus mitä voimme oppia ilmailusta? 7.9.2009. Arto Helovuo

Inhimilliset tekijät ja turvallisuus mitä voimme oppia ilmailusta? 7.9.2009. Arto Helovuo Inhimilliset tekijät ja turvallisuus mitä voimme oppia ilmailusta? 7.9.2009 Arto Helovuo Mitä turvallisuus on käytännössä? Potilasturvallisuus = terveydenhuolto-organisaatioiden ja terveydenhuollon ammattilaisten

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015. Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015. Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKSI OMAVALVONTA EI AINA

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Nimi: Opnro: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä. 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla:

Nimi: Opnro: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä. 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla: a) käytettävyys b) käyttäjäkeskeinen suunnittelu c) luonnollinen kieli

Lisätiedot

Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt

Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt 1 Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt Cynefin on Dave Snowdenin 1999 kehittämä viitekehys sopivan johtamisstrategian valitsemiseen erilaisissa ympäristöissä Cynefin 2 Helpottaa johtajia lähestymistavoissa,

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Potilasturvallisuus periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Potilas- ja lääkehoidon

Lisätiedot

Jätehuolto, kuljetus TOT 3/01. Jäteauton kuljettaja puristui kontin ja pakkaajan väliin TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Jäteauton kuljettaja

Jätehuolto, kuljetus TOT 3/01. Jäteauton kuljettaja puristui kontin ja pakkaajan väliin TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Jäteauton kuljettaja TOT-RAPORTTI Jäteauton kuljettaja puristui kontin ja pakkaajan väliin 3/01 TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Tyhjennettäessä jätteitä tilavuudeltaan kuuden kuutiometrin jätekontista jäteajoneuvon

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

KESKEYTYKSET JA HÄIRIÖT TOIMIHENKILÖTYÖSSÄ

KESKEYTYKSET JA HÄIRIÖT TOIMIHENKILÖTYÖSSÄ KESKEYTYKSET JA HÄIRIÖT TOIMIHENKILÖTYÖSSÄ Auto ja katsastusala 25.8.2013 Veli Matti Tuure TTS Työtehoseura PL 5 05201 Rajamäki 2 Tämä raportti ja siinä esitetyt analyysitulokset koskevat Toimihenkilötyön

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi esiopetus kevät Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista, että

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Pelin kautta opettaminen

Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelaamaan oppii vain pelaamalla?? Totta, mutta myös harjoittelemalla pelinomaisissa tilanteissa havainnoimista, päätöksentekoa ja toimintaa. Pelikäsitystä

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja.

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja. TOT-RAPORTTI 5/03 Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Luotsikutterin kuljettajat NN (58 v.) ja MM olivat lähdössä suorittamaan työtehtävää. MM nousi kutteriin

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija

Lisätiedot

SUUNNISTUKSEN HARJOITTELU

SUUNNISTUKSEN HARJOITTELU SUUNNISTUKSEN HARJOITTELU Taitoharjoittelu Suunnistustaito SUUNNISTAJAN TAVOITTEENA on löytää kullekin rastivälille paras mahdollinen reitti ja toteuttaa se nopeasti ja virheettömästi. Suunnistustaito

Lisätiedot

Miten tunnistaa riskitekijät johtajarekrytoinnissa?

Miten tunnistaa riskitekijät johtajarekrytoinnissa? Miten tunnistaa riskitekijät johtajarekrytoinnissa? tiedämme varmasti että jopa kaksi kolmesta länsimaisesta johtajasta epäonnistuu työssään; heidät erotetaan, alennetaan tai siirretään syrjään. Yleisin

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio

5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio Yllä olevat polynomit P ( x) = 2 x + 1 ja Q ( x) = 2x 1 ovat esimerkkejä 1. asteen polynomifunktioista: muuttujan korkein potenssi on yksi. Yleisessä 1. asteen polynomifunktioissa on lisäksi vakiotermi;

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Luovuus ja oppiminen Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Helsingin yliopisto Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö

Lisätiedot

Millaista oppimista ja missä? Teemu Valtonen & Mikko Vesisenaho

Millaista oppimista ja missä? Teemu Valtonen & Mikko Vesisenaho Millaista oppimista ja missä? Teemu Valtonen & Mikko Vesisenaho Kuinka tieto- ja viestintäteknologia muuttaa oppimistilanne/-ympäristöä? Kuinka tieto- ja viestintäteknologia on mahdollistanut tuttujen

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

LOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia

LOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia LOGHU3 Kokemuksia ja suosituksia 31.3.2011 Pekka Rautiainen ja Irmeli Rinta-Keturi, Talent Partners Oy LOGHU3 on Huoltovarmuuskeskuksen, puolustusvoimien ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteishanke,

Lisätiedot

Asiakaspalvelu- ja myyntisuoritusten arviointi

Asiakaspalvelu- ja myyntisuoritusten arviointi ASIAKASPALVELUSUORITUSTEN ANALYSOINTI Asiakaspalvelu- ja myyntisuoritusten arviointi Seuraavan, alla olevan helpon työkalun avulla voit itse nopeasti arvioida myynnissä ja asiakaspalvelussa työskentelevien

Lisätiedot

Väärinkäsityksiä ylinopeudesta

Väärinkäsityksiä ylinopeudesta Väärinkäsityksiä ylinopeudesta Jaakko Klang Turun seudun liikenneturvallisuustyö 26.3.2015 Varsinais-Suomen ELY-keskus, liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang 1 Pahinta, mitä voi tapahtua, on se, että

Lisätiedot