Työstä uupunut: kärsimyksen modaalisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työstä uupunut: kärsimyksen modaalisuus"

Transkriptio

1 Marja Kaskisaari Työstä uupunut: kärsimyksen modaalisuus T yöstä uupuminen on yksi nykyisen työn tunteita koskettavimmista asioista. Lähes puolella työssäkävijöistä arvioidaan olevan jonkinasteisia työuupumuksen oireita ja noin seitsemän prosenttia olisi mittausten mukaan vakavasti uupuneita (Kalimo & Toppinen 1997, 16; Työterveyslaitos 2000).¹ Populaarijulkisuudessa työuupumus esiintyy moninaisten epämääräisten tunteiden tulkkina. Riitta Jallinoja (2003) on huomannut, että työuupumuksesta on tullut yleisönosastokirjoituksissa eräänlainen yleisselitys yhteiskunnan henkiselle ja emotionaaliselle rappiolle. Selityksen mukaan erityisesti perheet kärsivät, koska aikuiset yksinkertaisesti tekevät liikaa töitä. Taustalla on ajatus siitä, että aikamme on jollain tapaa kykenemätön tunnistamaan ja tunnustamaan työuupumusta uupuneet itse kertovat niin ikään tunnistamisen vaikeudesta (esim. Hardwick 1999). Toisaalta uupumuksen on havaittu liittyvän lähes kaikkiin työelämän negatiivisiin piirteisiin kuten työn epävarmuuteen, kiireeseen, puutteelliseen organisointiin, epäoikeudenmukaisuuteen ja niin edelleen (Happonen ym. 1998; Tuuli 2001, 100; Työterveyslaitos 2000, 122; Kouvonen ym. 2003). Catherine Casey (1995, 12, 25) on todennut, että työ ei ole pelkästään materiaalisia suhteita, vaan myös diskursiivisia ja kulttuurisia käytäntöjä, jotka rakentavat minuutta jokapäiväisen (työ)kokemuksen kautta. Voisi siis ajatella, että työ on keskeinen sosiaalisten resurssien ja pääoman jakopaikka (esim. Ilmonen 2004, 104). Sen kautta kiinnitytään sosiaalisiin verkostoihin ja juuri työ mahdollistaa molemminpuolisen tunnistamisen ja yhteisten päämäärien jakamiseen (ks. Bourdieu 1986, 249). Jussi Vähämäen (2003, 24 25, 32) mukaan työtä ei voi enää sitoa tilaan tai lopputulokseen, vaan siitä on tullut osa biopolitiikkaa, jonka tarkoitus on valjastaa kaikki työntekijän persoonan potentiaaliset ominaisuudet. Työ siis muo- 125

2 vaa subjekteja ja näyttäisi siltä, että nykyisessä työelämän tilassa yhä kiihtyvällä vauhdilla. Vauhdista pudonneiden tarinat ovat hämmentäviä. Ne kertovat työntekijöiden luovan potentiaalisen voiman toiminnan, emootioiden ja ajattelun rajoista ja rajoituksista. Ne kertovat ruumiin rajoista. Väittäisinkin, että työuupumusta on vaikea tunnistaa, koska sen ruumiillista luonnetta ei tunneta tai havaita kulttuurissamme, joka yhtäältä yllyttää uskomattomiin ruumiillisiin suorituksiin ja toisaalta kieltää väsymisen (ks. Kauppinen-Perttula 2004). Tässä artikkelissa katson työuupumuksen vähemmän tulkittua puolta. En kysy, mikä aiheuttaa uupumusta työelämässä (kysymys, johon on jo olemassa lukuisia hyviä vastauksia), vaan kysyn, millaista subjektiutta se tuottaa. Tarkastelen työuupumuksen ruumiillisuutta ja kerrontaa, toisin sanoen sitä, miten työuupumus tulee koetuksi työuupumustarinoiden avulla. Etsin teksteistä ruumiillisuuden sosiokulttuurisia merkityksiä olettaen, että ruumiillisella olemassaolollamme on suhteellisen itsestään selvänä pidetty asema kulttuurissamme samalla kun se on sidottu, merkityksiä kantava ja subjektin muotoutumista keskeisesti rakentava tekijä. Työelämän muutokset ovat keskeinen uupumisen konteksti, mutta viime kädessä uuvumme ruumiissamme. Emme enää konkreettisesti jaksa, kuten Raija Julkunen (2003, 39) huomauttaa kirjassaan Kuusikymmentä ja työssä: Jaksaminen, uupumus ja loppuun palaminen ovat syvällä tavalla ruumiillisia ja emotionaalisia tiloja. Uupumus on syvää emotionaalista väsymistä, joka tuntuu ruumiissa. Äärimmillään se on sitä, ettei tahto riitä pakottamaan ruumista ylös sängystä. Tällöin ruumis on kuten ruumiinfenomenologia väittää itsenäinen merkityksiä muodostava ja kantava subjekti, joka ei tottele tahtoa. Elspeth Probynia (1991, 111) lainaten ymmärrän ruumiillisuuden tässä artikkelissa sekä käsitteellisenä lukustrategiana että luennan kohteena, konkreettisena ja ilmaisevana subjektina. Lukustrategiana työuupumuksen ruumiillisuus asettautuu kriittiseen suhteeseen ruumiittoman työuupumustutkimuksen kanssa ja kyseenalaistaa konventionaaliset työuupumuksesta tietämisen tavat. Ruumiillisuus luennan kohteena valaisee työuupumuksen ristiriitaista kokemuksellisuutta. Uupumus on kokonaisvaltainen kokemus, joka havaitaan ensisijaisesti arkikäytännöissä, ruumiilliseen olemassaoloon kohdistuvien huomioiden kautta. Ruumis muodostaa tässä ja nyt todellisuuden, jota Peter Berger ja Thomas Luckmann (1995, 32) kuvaavat itseä lähinnä olevaksi arjen vyöhykkeeksi. Elämän kerronnal- 126

3 lisuus ja uupumuksen kokonaisvaltainen ruumiillisuus ovat eräällä tavalla ristiriidassa: uupuneet ovat monessa mielessä kadottaneet kielen ja elämää eteenpäin vievän juonen. Väitän, että, työuupumus on huonosti ilmaistavissa oleva, marginaalinen ja imaginaarinenkin kokemus. Luentani kohteena onkin uupumuksen kieli, joka viestii sanattomuudesta, mutta joka samalla lainaa olemassa olevia itseyttä ja elämäkertaa koskevia puhetapoja ja kulttuurisia tarinamalleja (Hänninen 1999). Työuupumustarinoissa kietoutuvat yhteen yhtäältä työuupumuksen moninaiset oireet, toisaalta yksilölliset ruumiinkokemukset sekä ainutlaatuinen elämänkulku. Luentani kohteena on neljäkymmentä työuupumuksesta kertovaa elämäntarinaa, jotka on kirjoitettu vastauksena kahdessa naistenlehdessä (Me Naiset, Hyvä terveys) vuonna 2000 olleeseen kirjoituspyyntööni. Tarinat ovat enimmäkseen naisten kirjoittamia ja kertovat naisille tyypillisistä työtehtävistä kuten asiakaspalvelu- ja myyntityö, hoitotyö, puhtaanapito- ja ravintolatyö, kirjanpito- ja taloustyö, viranomaistyö ja opetusja tiedotustyö. Mukana on myös itsenäisiä yrittäjiä ja päällikköasemassa olevia työntekijöitä. Kirjoittajien enemmistö on vuotiaita naisia, jotka kertovat kokemuksesta, jossa yli kymmenen vuoden tai kymmenien vuosien ajan tyydytystä tuottanut työ alkaa tuntua uuvuttavalta, vastenmieliseltä ja suorastaan kärsimystä tuottavalta. Eri elämäkertoja ja erilaisia kokemuksia yhdistää kärsimys ylitse erilaisten työtehtävien ja työpaikkojen paikallisten ongelmien. Kärsimyksen tunnustaminen elämäntarinassa on yksi tapa tuoda työuupumus läsnä olevaksi ja etsiä siitä aiemmin huomaamatta jääneitä piirteitä. Kärsimys liittyy subjektien välisyyteen ja hämmentää ihmissuhteiden eettistä ulottuvuutta (Honkasalo 1999, 76). Kärsimyksestä voi puhua modaalisuutena, eräänlaisena toiminnan vahvuutta ilmiasevana, arvottavana tekijänä (Sulkunen & Törrönen 1997, 74). Missä mielessä työuupuneet ovat niin väsyneitä, etteivät kykene työhön? Kuinka väsyneitä he oikeastaan ovat? Modaalisuus kertoo subjektin toiminnalle tunnusomaisen olemisen tavan ja käytän sitä uupumuksen tilan tulkintaan. Modaalisuuden tarkastelu on tärkeää siksi, että se kiinnittyy toimijuuden mahdollisuuksiin (ks. Soile Veijola tässä teoksessa). Siten päästään tarkastelemaan työelämän väkivaltaisia käytäntöjä ja rakenteita (ks. Hearn & Parkin 2001; Kaskisaari 2004). 127

4 Uupumuksesta oirehtivat tunnot Olen niin väsynyt hengitykseni ei kulje kuin kurkunpäähän eli läähätän kuin kana. Rintaa puristaa. Näkö-, kuulo- ja tuntoaistit ei toimi ruumis on koko ajan kuin pienessä väreessä. Haisen ihan hirveälle. Rintaan koskee. Luulen välin vikaa olevan keuhkoissa ja sydämessä, mutta tämä ahdistunut oloni jo kehno hengitykseni lienee syynä moiseen. Tavarat tippuvat käsistäni läikytän, sotken ja poltan itseäni. En tahdo osata puhua luontevasti ja välttelen ihmisiä eläimiä kaikkea. En nukukaan. Yöunet jäävät lyhyeen. Väsyttää, mutta en osaa rentoutua niin, että lepäisin kunnolla. Muisti ja keskittymiskyky on ihan kehno. Unohtelen tavaroita ja asioita ja joudun pienempienkin askareitten kanssa vaikeuksiin. En tahdo osata edes kahvia keittää. Kyyneleet polttavat silmäluomia, mutta en jaksa edes itkeä. Välin en pääse edes vessaan aloitekyky puuttuu. (Aineisto 16, tieto ammatista puutuu, kahden vuoden virkavapaalla, 50 v.) Työuupuneiden ilmeisin oire on fyysinen väsymys. Väsymys valtaa usein töistä tullessa tai töihin lähtiessä. Väsymys oli niin voimakasta, että työstä tultua kävin nukkumaan, jotta jaksoin aamulla taas lähteä, ja tätä kiirettä on riittänyt. Kaikki liikunnalliset harrastukset jäivät. (Aineisto 5, psykiatrisessa hoitotyössä, 47 v.) Unettomuus on osa uupuneen arjen sisältöä ja siitä tulee huomion keskipiste etenkin yöllä kun muita arjen jäsentäviä tekijöitä ei ole. Oireita ovat unettomuus, heräily, pinnallinen uni tai muuten huono unen laatu. Unen ja valveen välinen raja saattaa hämärtyä myös valveilla ollessa ja epätodellinen olo lamaannuttaa. Oloni oli niin hirveä, etten koskaan aikaisemmin ollut kokenut sellaista. Sisäinen tuska oli aivan kauhea. En pystynyt makaamaan enkä liikkumaan. Yritin voimistella ja heilutin käsiäni ja jalkojani. Tuijotin kelloa enkä tiennyt olisiko ollut parempi, että se olisi kulkenut eteen vai taaksepäin. (Aineisto 37, kirjapitäjä, 51 v.) Fyysinen väsymys ja unettomuus rajaavat ruumiillista olemassaoloa arjen vyöhykkeillä, joissa itku on itseä lähinnä oleva imaginaarinen, uupumuksen ääni. Terhi Utriainen (1999, 227) kuvaa itkua subjektin rajakohdaksi. Itku on kuin kuolema tai hulluus, joka siirtää itkijän varmuuden ja turvan alueelta moninkertaisen epävarmuuden alueelle. Aineistossani itku jakaa arkea ratkaisevalla tavalla. Työuupuneet itkevät töistä tullessa, illalla viimeiseksi tai yöllä yksin. Itku rytmittää sekä työpäiviä että työviik- 128

5 koja kun viikonloput menevät itkemiseen tai itku alkaa sunnuntaiaamuna. Lopulta itku alkaa jo töihin lähtiessä ja työpaikan kokouksissa tai muissa kanssakäymisissä työtovereiden kanssa saatetaan itkeä yhtä lailla. Itku on legitiimi väsymyksen ilmaisu ja syy poistua työpaikalta kesken päivän. Kun itku siirtyy työhön, siihen myös tartutaan herkemmin. Yleensä itketään kuitenkin yksin. Kotona itkeminen antaa luvan siirtyä syrjään ja jäädä paikalleen. Kotityöt ovat arjen vyöhykkeillä lähinnä ruumista ja juuri niitä väsyneet eivät jaksa tehdä. Monet kuvaavat itkua ainoana asiana, johon kykenevät. Kesällä -99 tilanne oli jo niin paha, että minä vaan itkin yöllä yksinäni ja pelkäsin töihin lähtöä. Töissä näyttelin pirteää ja hymyilin vain, mutta muuna aikana olin aivan poissa oleva. En uskaltanut lähteä enää perhejuhliin, välttelin ihmisiä ja kotona nyhjötin sohvan nurkassa ja itkin kun en enää selvinnyt kotihommista. (Aineisto 10, siivooja metallialan yrityksessä, 42 v.) Uupunet myös koettavat murtautua yksinäisyyden muurin lävitse itkun avulla. Marja-Liisa Honkasalo (1998, 45; myös tässä kirjassa) on todennut, että äänen (esimerkiksi itkun) avulla on mahdollista laajentaa tilallista olemista ja ruumiin rajoja. Itku toimii ilmiasukeinona niille uupumuksen, pahanolon ja tuskan kokemuksille, joille ei suusanallisesti löydy ymmärrettävää ilmaisua. Esimerkiksi lääkärin vastaanotolla monet kertovat itkeneensä ensimmäiset kymmenen minuuttia tai pidempäänkin. Itkua ei kuitenkaan voi yksiselitteisesti tulkita väsymykseksi. Honkasalon (1998, 121) mukaan väsymyksen reflektoinnilla on keskeinen rooli työpaikan puhekulttuureissa. Honkasalon tutkimuksessa väsymys oli oire, joka saatettiin ilmaista, josta puhuminen sallittiin ja joka voitiin ilmaista myös ilman sanoja. Väsymyksen kokeminen ja ilmaisu loivat yhteisöllisyyttä, mutta saattoivat olla myös osa muiden peitetympien tunteiden kuten masennuksen, pelon ja epävarmuuden ilmaisua. Omassa aineistossani väsymisen ilmaisun vastaanotto työpaikalla koettiin kuitenkin kielteisempänä ja yksilön jaksamattomuutta korostavana. Monet kertovat lukeneensa työuupumuksesta, mutta eivät voineet samaistua lukemaansa. Työuupumuksen kuvauksia pidettiin jopa naurettavina. Kaikkinainen ahdistus tunkee läpi elämäkerroista ja paikantuu yksin kestämisen eetokseen, siihen, että joutuu kärsimään yksin työuupumuksen kehittymisen ja siihen, ettei se kommunikoidu muille. Tuntui, että kaikki ihmiset ja asiat olivat minua vastaan, kukaan ei ymmärtänyt minua. Olin yksin ahdistunut, mutta en osannut pyytää apua. Viikonloppuisin 129

6 nukuin ja itkin seuraavaa työviikkoa. Toisaalta raivosin ja olin täynnä vihaa. (Aineisto 6, päiväkodin johtaja, 42 v.) Tuija Virkki (2004) on havainnut, että vihan muuttaminen vahvuudeksi on yksi kulttuuriamme hallitseva retorinen keino selittää vihaa, tehdä sitä ymmärrettäväksi ja luoda sille oikeutusta. Uupumuselämäkerroissa raivo muodostaa niin ikään ymmärrettävän yrityksen päästä ulos ahdistavasta tilanteesta ja luo mahdollisuuden ottaa subjektin paikka takaisin uupuneelle itselleen. Matti Kortteinen ja Hannu Tuomikoski ovat havainneet vihan ilmaisun olevan ristiriitaista silloin, kun työntekijän ylpeyttä ja itsekunnioitusta on loukattu ja tilanne aiheuttaa häpeää (Kortteinen & Tuomikoski 1998, 271, 274). Työuupumuselämäkerroissa vihalla on merkitystä, mutta koska se ei useinkaan kohdistu mihinkään tiettyyn asiaan ja toisaalta energiaa ei näyttäsi riittävän siihen, että viha siirtyisi toiminnaksi, jää se myös käsittämättömäksi ja vaille ymmärrystä jääväksi työuupumuksen ahdistavaksi oireeksi (tavoista purkaa työn liittyvää häpeää ks. Molander 2003). Työuupumuksesta kirjoittaneiden yleinen kokemus oli, että kielestä ei löydy sopivaa tapaa ilmaista uupumuksen syvyyttä uupumus on ihan liian lievä ilmiasu kokemaani väsymykseen ja särkyihin (Aineisto 36, perushoitaja, 52 v.). Työuupumusta leimaakin tietynlainen tunnistamattomuus, kodittomuus ja kielellinen poissaolo, mikä on ominaista myös muille vakaville sairauksille (vrt. Frank 1997, 33). Työuupumuksen kokemuksellinen paradoksi on siinä, että sitä ei täysin voi ajatella sairautena. Työuupuneet ovat lääketieteellisesti reunoilla, harmaalla alueella, koska he eivät ole millään yhdellä tietyllä perusteella sairaita, mutta eivät koe itseään terveeksikään. Työuupuneet eivät voi luovuttaa sairautensa hoitoa lääketieteen asiantuntijoille, koska oireet eivät välttämättä ole järkevästi kommunikoitavissa tai selkeästi tunnistettavissa kuten sydäninfarktissa, eikä uupumukseen ole olemassa yksiselitteistä parantavaa lääkettä (vrt. Soivio 2003, 107). Menetin kaikki voimani. En jaksanut edes kunnolla kävellä. Minua tutkittiin tarkoin, kaikki mahdollinen ja mitään ei löytynyt. Itse olin kuin tyhjän päällä, en ymmärtänyt, mistä on kysymys. Häpesin tilannettani. Minun oli todella vaikea olla. Kaikki ei ollut kunnossa, minä olin sairas. Jospa olisi löytynyt jokin fyysinen vamma, asia olisi ollut aivan toisin. (Aineisto 39, kotitalouden opettaja, 59 v.) 130

7 Somaattisissa sairauksissa ihminen menettää usein autonomiansa, koskemattomuutensa ja kontrollin omaan ruumiiseensa (Frank 1997, 30). Mielen ja ruumiin erilliseksi kokeminen saattaa olla keino selvitä ruumiin kontrollin puutteesta (Soivio 2003, 106). Työuupumuksen kulku etenee suuntaan, jossa tajunta on mitä tiukemmin sidottu ruumiillisiin oireisiin. Työuupumuksen ongelmat pyörivät ajattelun, ruumiillisten tuntemusten havainnoinnin ympärillä, sen, että ei jaksa tai muista, asiat jäävät hoitamatta, eikä itsestä jaksa huolehtia. Väsymyksen modaalisuus Työuupumuksen ja masennuksen välinen raja-aita on liukuva. Masennusta ei varsinaisesti lueta työuupumukseen kuuluvaksi, vaikka pitkäaikaisen väsymyksen todetaankin usein johtavan masennukseen. (Burke & Richardsen 2001, ). Työuupumuksessa masentuneisuus ja oudot fyysiset tuntemukset seuraavat toisiaan. Niitä sitoo yhteen häpeän tunne ja syyllisyys omasta jaksamattomuudesta. En vieläkään hyväksy, että minulle kävi näin. Tunnen edelleen riittämättömyyttä ja syyllisyyttä sekä häpeän itseäni. Lisäksi tulevaisuuden pohtiminen aiheuttaa tuskaa. Kirjanpitäjän työhön en tunne enää pystyväni. Eläkkeelle pääseminenkään ei tapauksessani ole ilmeistä. (Aineisto 37, kirjanpitäjä, 51v.) Uupuneiden lääketieteellinen diagnoosi on usein masennus, jos mitään muita lääketieteellisiä sairauksia ei ole havaittavissa. Silloin uupumus käsitetään masennuksen yhdeksi oireeksi (Salokangas 1997; Tontti 200, 25). Masennusdiagnoosilla voi kuitenkin olla myös sairauden ymmärtämiseen vaikuttavia tekijöitä: työuupuneet eivät aktiivisesti omista uupumusta itselleen, vaan suhde siihen muodostuu ikään kuin masennuksen kautta. Bonnie Burstow (1992) toteaakin, että länsimaissa leimataan mielisairaaksi ne, joilla on ongelmia elämässä, erityisesti tämä leimaaminen koskee naisia. Masennus on osa sukupuolitettuja mielialoja. Käsitys raatajasuomalaisesta kuuluu perityypilliseen kulttuuriseen diskursiiviseen tietämykseen (Hoikkala 1999; Tuohinen 2000, 258). Tunnistamme sekä sankaril- 131

8 lisen suorittajamiehen että vahvan naisen. Elizabeth Ettorren ja Elianne Riskan (1997, 83) mukaan sukupuolitettuihin mielialoihin liittyy tietty arvokkuuden hierarkia, jonka avulla ilmaistaan julkisia tai yksityisiä kivun ja huolen kokemuksia. Esimerkiksi miesten on mahdollista ilmaista kipua ja huolta stressin oireena ja säilyttää arvokkuutensa. Naisille taas naisellinen masennus on hyväksyttävä syy ilmaista huolta jaksamattomuudesta, samalla kun uupumisen todelliset syyt, kuten vastuun kantaminen ja loputon hoivatyö, jäävät näkymättömiksi (Ettorre & Riska 1997, 82). Masennus on eräänlaista tunteettomuutta, jähmettyneisyyttä ja hidastuneisuutta. Julia Kristevan (1998, 15, 32) mukaan masennus viestii tyhjää, haavoittunutta, vajaata ja alkukantaista minää. Masentuneen surullisuus on kaikkein arkaaisin ilmaisu symboloimattomasta ja nimeämättömästä haavasta, niin varhaisesta, ettei siihen voi yhdistää ulkopuolista toimijaa. Tunteet taas on perinteisesti ymmärretty dynaamisesti, yksilöllisinä tiedonlähteinä: ne kertovat siitä, kuka minä olen ja millainen on minun suhteeni maailmaan (Lehtinen 1998). Fenomenologisesti tulkittuna erilaisilla tunteiden jatkumoilla ja ruumiin tunnolla on kyky liittää yhteen elämän ja arjen eri alueita kuten koti ja elämän tärkeät ihmiset ( Jokinen 1996, 25 26). Tunteet eivät kuitenkaan tietoisuuden mielessä koskaan voi olla intentionaalisia, en voi päättää tuntevani esimerkiksi vihaa päästäkseni toivomaani tavoitteeseen (de Sousa 1987; Williams & Bendelow 1998, 138). Tunteet ovat siis myös irrationaalisia, tahdonvoiman ja joskus myös tietoisuuden ulkopuolisia tekijöitä, vaikkakin samalla niitä tekijöitä, jotka liittävät yksilön sosiaalisiin ja intersubjektiivisiin verkostoihin, uskomuksiin ja kulttuurisiin käsityksiin niistä. Masennusta on usein pidetty masentuneen mielenmaiseman ilmaisuna. Samalla kun kieli, jolla masennusta on mahdollista ilmaista, on ohutta ainakin jos uskoo kirjailija Willian Styronia (1990), jonka mukaan masennus on liian lievä ilmaisu sille jatkuvalle piinalle, jolta mikään ei säästy ja jota hän itse kutsuu aivomyrskyksi. Masennuksen voi kuitenkin ymmärtää myös elämän objektiivista ehdoista kertovana tekijänä objektivoimatta masennusta itsen ulkopuolelle ( Jokinen 1997). Minua kiinnostaa, miten uupumus ilmenee olemisen ja toiminnan tapoina. Käytän analyysini apuna modaalista kärsimystä. Modaalinen tarkoittaa kieliopillisesti eräänlaista tekemisen tai olemisen tyyliä. Modaalisuuden analyysiä on käytetty paikantamaan sosiaalisen todellisuuden merkityksiä, erityisesti 132

9 millaisia arvoja toimijoiden välisiin suhteisiin liittyy ja mistä näkökulmasta niitä ilmaistaan (Sulkunen & Törrönen 1997). Modaalisuudet ovat kiinnostavia omaelämäkertojen kannalta, koska omaelämäkerroissa kirjoittaja arvottaa tekemistään ja laittaa itsensä alttiiksi kertojana. Käytän modaalisuutta heuristisena, en niinkään tarkan kieliopillisena käsitteenä, joka avaa uupumukseen liittyviä tekemisen ja toiminnan ehtoja. Käytän sitä, koska sen avulla on mahdollista kuvata, millaista subjektiutta, kulttuuristen ehtojen alaista toimijuutta, uupumus tuottaa. Modaalisuudet kertovat, millä ehdoilla jokin mahdollinen maailma toteutuu, esimerkiksi käyttääkö toimija asioiden toteuttamiseksi omaa tahtoaan, osaamistaan vai ulkopuolelta annettuja ehtoja (Sulkunen & Törrönen 1997, 74). Käytännölliset modaalisuudet arvioivat kykyä toimia ja sen lajeina on pidetty osaamista (subjektin kompetenssin mukainen toimijuus), kykenemistä (tilannekohtainen toimijuus), haluamista (halusta tai haluamattomuudesta syntyvä toimijuus) ja täytymistä (pakonalainen toimijuus) (Sulkunen & Törrönen 1997, 84, 88, 91; Veijola 1997, 131). Modaalisuus ilmaisee osaltaan myös toimijoiden välisten käytäntöjen uskottavuutta (esim. luuloa, epäilyä, uskoa ja tietämistä) ja ne ovat lähellä performatiiveja, kielen aikaansaavia ja todelliseksi tekeviä ominaisuuksia. Modaalisuus ei siis ole mikään yksi yhtenäinen tapaluokka, esimerkiksi sen yhteyksistä tunneilmaisuihin kiistellään edelleen (Sulkunen & Törrönen 1997, 91). Työuupumuksen toimijuutta voisikin kuvata halun modaalisuutena. Halu liittyy laajasti elämän mielekkyyden, tiedon ja merkitysten ketjuihin (Game 1996, 146). Halu synnyttää energioita, generoi ja saa aikaiseksi uutta ja uusia halun kohteita (Grosz 1995, 183; Probyn 1995, 5). Arkikielessä halu ja tahto merkitsevät samankaltaisia asioita, ne eivät ole missään mielessä metaforia, vaan välineitä mahdollisuuksien aikaansaamiseksi (Probyn 1996, 41). Uupumustarinat kertovat siitä, ettei uupunut halua itselleen mitään. Työstä ja myös muista elämänalueista kirjoitetaan halun negaationa, jonain sellaisena, jota ei ainakaan haluta. Haluttomuus onkin ensimmäinen modaalinen asenne, johon kannattaa pysähtyä, jotta työuupumus tulisi ymmärretyksi. Omaelämäkerroissa on kiinnostavaa itsen modaalinen rakentaminen suhtessa työhön. Työuupumuksen arkinen oire näyttäisi olevan vastenmielisyyden, haluttomuuden ja vastustuksen tunne suhteessa työhön. Vastenmielisyyden tunne tulkitaan määrittelemättömäksi merkiksi siitä, että kaikki ei ole kohdallaan. Jaksamattomuus ja haluamatto- 133

10 muus ovat kietoutuneet yhteen niin, että enää ei lähdetä tapaamaan ystäviä, harrastamaan, liikkumaan, etsimään nautintoja eikä niitäkään nautintoja ylläpidetä, joista joskus on saanut tyydytystä. Elämää hallitsee vieroksuva toiminnan asenne tai kieltäytyminen (kuten Soile Veijola analysoi halun vastakohtaa tässä kirjassa). Työuupuneet eivät ilmaise tahtoansa tahtoa toteuttavassa mielessä (Kaskisaari 2003). Kyse on siis haluavan liikkeen kaikkinaisesta pysähdyksestä. Tämä vieroksunta on sikäli merkittävää, että se selvästikin merkitsee rajapintaa, jossa erilaiset joko halut ja tarpeet tai tarpeiden kaikkinainen torjuminen, haluttomuuden tila, on tullut tietoisuuteen Eeva Jokinen (1996, 32) on huomannut, että suomen kielessä väsyminen, väsyneisyys, väsyttäminen tuntuisivat liittyvän kaipuuseen olla huolenpidon kohde. Samalla väsymyksen huomioiminen voi viestiä myös halusta pitää huolta itsestä ja muista. Uupuneiden haluttomuus toimia viestii monista tarpeista, kuten yksinkertaisesti siitä, että saisi olla rauhassa. Haluttomuus sulkee pois mahdollisuuksina esiin tulevat maailmat, se kuihduttaa elämää ja äärimmilleen vietynä voi johtaa kaikesta luovuttamiseen. Tuntuu kuin minusta ei olisi mihinkään eikä minusta ole iloa eikä hyötyä kenellekään. Olen kuin kuonaa ja minun olisi syytä häipyä. Jotenkin tuntuu kuin minunlaisellani ei olisi oikeutta olla eikä elää. Itsetuntoni ei koskaan ole ollut mitenkään korkea ja aina olen vähätellyt osaamistani ja kykyjäni. (Aineisto 16, tieto ammatista puuttuu, kahden vuoden virkavapaalla, 50 v.) Ruumiin asennot, joihin elämäkerran kirjoittaja edellisessä tarinassa itsensä asettaa ovat työuupumukselle hyvin kuvaavia. Kirjoittaja määrittelee ruumiinsa sekä kykenemättömäksi että ulkoapäin käskytettäväksi. Ikään kuin häntä määrättäisiin lähtemään kokonaan pois epäämällä olemassaolon oikeutus. Masennusväritteinen uupumus sulkee pois toiminnan mahdollisuuksia, se sulkee subjektin eräänlaiseen emotionaaliseen tyhjiöön. Aloitin artikkelin empiirisen osuuden samaisen henkilön aineistolainauksella, jossa kirjoittaja rajaa itsensä ja toimintamahdollisuutensa osaamattomaksi rentoutua, muistaa, olla luonteva, nukkua, keskittyä, keittää kahvia ja niin edelleen ja sellaisten asioiden ääreen, joita aikuiset ovat konventionaalisesti ajateltuna kehityksellisesti jo ohittaneet läikytän, sotken ja poltan itseäni, joudun vaikeuksiin, en pääse vessaan. (Aineisto 16, tieto 134

11 ammatista puuttuu, kahden vuoden virkavapaalla, 50 v.) Tässä esiintyvä modaalisuuden laji näyttäisi olevan kyvyn ja kyvykkyyden subjektinäkökulmien kietoutuminen ruumiillisiin oireisiin. Jos modaalisuus ilmaisee sitä, millä ehdoilla jokin mahdollinen maailma toteutuu (Sulkunen & Törrönen 1997, 74), työuupumuksessa kyse on siitä, miten mahdolliset maailmat liukuvat kauemmaksi subjektin kykyjen ulottuvilta. Työuupumus erotteleekin ihmisiä kykeneviin ja kykenemättömiin pikemminkin kuin luo ymmärrystä ihmisten välille. Työuupumus ohjailee subjektin tilaa arjen toimintojen muuttuessa itseohjautuvista tahtomisen, osaamisen ja itsen tunnistamisen kokemuksista yhä kauemmas itsestä täytymisen ja kykenemättömyyden modaliteetteihin (ks. Sulkunen & Törrönen 1997, 84). Aineistossani väsymystä ilmaistaan usein lauseella olen niin väsynyt. Väsymys on objekti, josta kertoa, mutta väsymys saa myös muita merkityksiä. Minua väsyttää viittaa kokonaisvaltaiseen ruumiilliseen kokemukseen, jossa subjekti ja objekti sulautuvat psykofyysisessä tilassa, johon ei voisi ikään kuin itse vaikuttaa (ks. Jokinen 1996, 33). Minua väsyttää on eräänlainen pakosti tuottunut performatiivi, subjektia nimeävä ja rakentava lausuma, jossa subjektin lausuma on performatiivinen, tuottava samankaltaisesti kuin minua haluttaa lausumassa (ks. Kaskisaari 2000). Performatiivin ja modaalisuuden ero on siinä, että performatiiveillä (kuten vakuuttamisella, toivomisella, julistamisella tai kiistämisellä) ei ole totuusarvoa, kun taas modaalisuus tarkastelee juuri sitä, millä ehdoilla jostain ilmiöstä tulee totta. Väsymisen olemassaoloa ei voi ulkopuolinen kiistää, mutta silti työuupuneet joutuvat kulttuurissamme usein perustelemaan uupumustaan. Väsymisessä on kyse olemisen ja tekemisen modaalisuudesta, jolle luo raamit sekä väsymisen lausuminen että sen omistaminen. Jaksamisen vastakohta on se, että ei jaksa tai väsyy. Kun toimintaa on jatkettava väsymyksestä huolimatta, tekemisestä ja olemisesta tulee kärsimystä. Kärsiminen voisi olla kolmas työuupumuksen subjektia rajaava modaalisuuden laji (haluttomuuden ja kykenemättömyyden lisäksi). Kärsiminen asettaa vaakalaudalle tekemisen, olemisen ja ilmenemisen ja siksi se kuvaa parhaiten työuupumuksen toimijuutta kokonaisuudessaan. Kärsimys ilmaisee osaltaan sitä, ettei jaksa ja silti on jaksettava. Modaalinen kärsimys asettaakin kyseenaliseksi itse tekijän, subjektin ja objektin suhteet. Tuntojen samankaltaisuus Honkasalon (1998) tutkimien kipupotilaiden kanssa on ilmeinen. Honkasalo kuvaa, kuinka kipu ei ole pelkkä objekti, vaan 135

12 siitä on tullut myös subjekti, joka päättää asioista ikään kuin kokijan oman tahdon yli. Kivusta irti päästäminen on vaikeaa juuri siksi, että se tarkoittaisi eräänlaista itsestä luopumista, luopumista subjektiutta tuottavasta modaalisuuden muodosta (Honkasalo 1998, 45). Työuupumus on kärsimystä, joka herättää kysymyksen jaetun yhteisen maailman rajoista: olemisen ja tekemisen (elämän) on jatkuttava, vaikka uupunut ei voikaan siitä suoriutua. Uupumus on toiminnan orkestroija ja ohjaaja, josta ei voi luopua menettämättä subjektiutta: Uupumus on ja tulee. Uupumus vaikutti kaikkeen elämässäni. Oli vain uupumus ja työ. (Aineisto 35, oppikoulunopettaja, 60 v.) Työuupumuksen modaalisuudet näyttäisivät siis olevan haluamisen, kyvykkyyden ja jaksamisen vastakohtia. Jaksamisen vastakohta on se, että väsyy tai ei jaksa, lamaannus valtaa, ja kun asioita täytyy silti tehdä tai on pakko, tekeminen muuttuu kärsimykseksi. Toiseksi työuupumusta hallitsee haluttomuus, vastenmielisyys, vieroksunta tai jopa vastustus. Kolmanneksi kyse on suoranaisesta kyvyttömyydestä ja osaamattomuudesta, epätoivoisesta avuttomuudesta. Masennus värittää kaikkia näitä modaalisuuden lajeja. Neljäntenä työuupumusta keskeisesti rajaavana olemisen ja tekemisen tapana voisi pitää pelkoa. Vastenmielisyyden ja vieroksunnan tuntemukset kietoutuvat pelkoihin. Pelko koetaan usein juuri töihin lähtemisen pelkoina tai niiden ihmisten pelkona, jotka liittyvät työn tekemiseen tai sen ongelmiin. Pelot ovat todellisia jo senkin takia, että ne rajaavat konkreettisesti elämää, arkista toiminnan ja valinnan vapautta. Pelkääminen on siis yksi keskeinen työuupuneen ruumiillisuutta tuottava asenne, joka arvottaa ja rajaa olemassaoloa pikemminkin kuin luo sille mahdollisuuksia. Kotikaan ei luo turvaa peloilta. Kotia varjostaa usein pelko lähtemisestä ihmisten ilmoille tai pelko kotona jaksamisesta. Pelolla on myös yksi hyvin konkreettinen kohde: se, että uupunut menettää kokonaan työkykynsä. Pelko on myös osin aiheellista, koska työuupumus usein todella romuttaa työntekijän ammatillisuuden. Ammatillisen itsetunnon tuhoutuminen voi olla lopullista tai ainakin pitkäaikaista. Esimerkiksi Pirjo Tuulen (2001) tutkimuksen mukaan vain 10 prosenttia vakavan työuupumuksen kokeneista toipui oireettomiksi kolmen vuoden hoidon ja seurannan aikana. 136

13 Jokapäiväinen elämän menoni on nyt erittäin raskasta. Olen ottanut työstäni parin vuoden virkavapaata, paeten ja luulin jotta saisin näin oloni korjatuksi, mutta loikkasin ojasta allikkoon ja taakkani nykyisen taloudellisen ahdingon takia vaan lisääntyi. Lisäksi pelkään, etten enää kykene ottamaan työtänikään takaisin. (Aineisto 16, tieto ammatista puuttuu, kahden vuoden virkavapaalla, 50 v.) Työuupumuksesta selviytyminen Tarina työuupumuksesta rakentuu ammatillisen itsetunnon ympärille ja halun kaikkinaiseen pysähdykseen, jota kuvasin edellä. Työuupumustarinat kertovat siis modaalisilta suhteiltaan toiminnan ja toiminnan itseohjautuvuuden puutteista. Kuvaava on tunto: Tuntuu kuin en enää hallitsisi elämääni. (Aineisto 16, tieto ammatista puuttuu, kahden vuoden virkavapaalla, 50 v.) Työuupumuksesta kirjoittaneet ovat usein niin väsyneitä ja myös masentuneita, että omaa paikkaa tai ammatillisuutta on vaikea nähdä. Olemisesta tulee eräänlaista työssä roikkumista (ks. Julkunen ym. 2004, 192), päämäärätöntä yritystä jaksaa päivä kerrallaan. Asiakaspalvelutyöntekijän toiveet ja haaveet elämästä ovat vaihtuneet toiveeksi jaksamisesta: Työssä en jaksaisi käydä joka päivä. Olen aivan liian väsynyt harrastamaan mitään omaa. Hän tuntee, että on noloa käydä lääkärissä valittelemassa vaivoja, mutta mitään muutosta hän ei osaa ajatella. Kymmenen vuotta sitten ajattelin, että jos jäisin työttömäksi, menisin vuodeksi pariksi kouluun, viisi vuotta sitten ajattelin, että työttömäksi jouduttuani voisin ottaa vaikka lapsia hoidettavakseni. Nyt en voi ajatella kumpaakaan. Toivoisin vain, että terveydentilani ei huononisi, että nukkuisin paremmin ja saisin puuhastella kotona jotain pientä säiden ja vuodenaikojen ehdoilla. (Aineisto 9, asiakaspalvelutyöntekijä, 51 v.) Asiakaspalvelutyöntekijän tarinassa ei päädytä minkäänlaiseen loppuratkaisuun, vaan kirjoittaja jää ikään kuin harhailemaan uupumukseen ellei suorastaan odota lukijalta apua tilanteeseen. Kyse on pysäytetystä tarinasta, joka on suoraan kuin uupumuksen tilasta kirjoitettu. Pysäytys voi toimia myös eräänlaisena lukijan suostutteluna siihen, että tarinan motivaatiot ja suunnat säilyvät jatkossakin (ks. Törrönen 1997, 233). Tällaisia 137

14 pysäytettyjä tarinoita on aineistossani paljonkin, joita kutsun Frankia (1997) seuraten kaaosnarratiiveiksi. Kaaokseen ja kontrollin puutteeseen liittyy myös paradoksi. Kun aikuiset ihmiset menettävät kontrollin, heidän oletetaan yrittävän saavuttaa se takaisin keinolla millä hyvänsä. Jos se ei ole mahdollista, heidän odotetaan ainakin peittävän menetyksensä mahdollisimman tehokkaasti. Ulrich Beckin (2001, 164) mukaan kaikkein tavoitelluin haave länsimaissa on johtaa omaa elämäänsä. Oman elämän kontrolli vaatii riippuvuuksien ja riskien käsittelyä, ja omaelämäkerran onnistuminen on entistä sidotumpi kulttuurisiin tapoihin, joilla epäonnistumista käsitellään (Beck 2001, 167). Toisenlaisesta kontrollin tarpeesta otan esimerkiksi 53-vuotiaan talouspäällikön tarinan. Vuonna 1998 talouspäällikkö kertoi tehneensä 600 nettotuntia ylitöitä ilman mitään korvauksia. Talouspäällikön loppuun palamisen syy, ylitöiden tekeminen, kehystää tarinaa kokonaisuudessaan. Lopulta tein kaiken mitä muut ei osaa, halua tai ehdi ja odotin kellon tulevan neljä jotta tyhmemmät lähtee kotiin. Otin kengät pois ja avasin vähintään kolme pc:tä, kun yksi tulosti tein toisella jotain muuta jne., ilman kenkiä juoksin kovempaa eri huoneiden välillä. Syksyllä 1998 aloin saada paniikkikohtauksia, joita en niiksi ymmärtänyt. Ajaessani töihin sain hengenahdistuskohtauksia, jotka laitoin auton sisälämmittimen syyksi. Parkkipaikalle tullessani en pystynyt menemään sisälle, vaan saatoin kävellä minuuttia talon ympäri ennen kuin se onnistui. Syyksi keksin itselleni, että on mukavampi olla vähän ulkona ennen kuin menee koko päiväksi sisälle. Ei syytä huoleen. Marraskuussa lunta ja jäätä oli niin paljon ettei kävely onnistunut, joten aloin seistä auton vierellä tuon ajan ennen kuin pääsin sisälle. Tällöin huolestuin ehkä ensimmäisen kerran ja aloin epäillä ettei kaikki ole hyvin. (Aineisto 12, talouspäällikkö, 53 v.) Talouspäälliköllä näyttää olevan koko työpaikka hallussaan, mutta samalla hän tuntee hengenahdistusta ja vieraannuttavia kokemuksia. Marja-Liisa Honkasalo (1998) keskustelee kivun tilallisuudesta lainaamalla Maurice Merleau-Pontya ja toteaa, että eletty maailmasuhde muodostuu liikkuvassa ruumissubjektissa, joka on kykenevä asuttamaan tilaa. Liike ja tila muodostavat maailmassa olemisen perusstruktuurin, ruumis on tilakokemuksen olosuhde, eräänlainen ankkuripaikka, jonka kautta tilan ja liikkeen modaalisuudet ottavat muodon. (Honkasalo 1998, ) 138

15 Talouspäällikkö oireilee kirjaimellisesti suhteessa konkreettiseen tilaan. Ensimmäiset oireet tulevat jo työmatkalla. Kertomus on kiinnostava, koska se kertoo konkreettisesti tilojen väliin jäämisestä: talouspäällikkö ei voi mennä työpaikalle, vaan jää ikään kuin välitilaan, parkkipaikalle, työn ja kodin väliin. Hän on ikään kuin juuttunut erilaisten tilojen väliin, eivätkä erilaiset tuntemukset yhdistä toimijaa fyysiseen tilaan. Ruumiin oudot tuntemukset, vaikeasti hyväksyttävissä olevat oireet muodostavat työuupuneen ruumiillisuuden, joka on olosuhde tilan kokemiselle. Honkasalo analysoi kipupotilaiden ruumiillisuutta kutistuvina tiloina. Näissä tiloissa kipupotilaat eristäytyvät aktiivisesta elämästä. Kipeä ruumis ikään kuin täyttää tilan, siinä ei ole tilaa ihmistenvälisyydelle. (Honkasalo 1998, 45.) Kipu ja uupumus eristävät yksilön sosiaalisten suhteiden ulkopuolelle. Sosiaalisesta vuorovaikutuksesta eristäytyvät työuupuneet menettävät sekä sosiaalisen tilansa että sosiaalisen statuksensa. Jäämällä pois töistä he putoavat entistä syvemmälle sosiaaliseen marginaaliin. Työuupuneet eivät kuulu tai kotiudu minnekään, he eivät asuta tilaa. Tila jäsentyy uuvuttavana, ahtaana ja sellaisena, jota on mahdotonta jatkaa. Jos tarkastelee työuupumuksen ruumiillisuutta tilallisena, liikkuvana ruumiillisuutena, voi huomata, että uupumusta oireilevat tekemisen modaalisuudet, kuten vieroksuminen (haluttomuus) ja pelkääminen, pikemminkin rajoittavat liikkumista ja olemista kuin tekevät tilassa olon mahdolliseksi. Kärsimys ja kyvyttömyys muodostavat työuupumuksen tilallisen modaalisuuden. Toisenlaisesta ulkopuolelle jättäytymisestä otan esimerkiksi 45-vuotiaan myyntiedustajan kertomuksen. Hän kertoo uupumuksensa syyksi kilpailun yhä voimakkaammin ketjuuntuvalla kaupan alalla. Pienen tehtaan myyntiedustajan työpäivät ja työmatkat pitenivät, työtehtävät menettivät mielekkyytensä ja tuotteiden hyllylle asettelu vei suurimman osan työstä. Myyntiedustaja toteaakin olleensa tilanteessa, jossa ei enää itse pystynyt vaikuttamaan kaupan syntyyn ja alkoi oireilla oudosti. Lukuisista oireista huolimatta myyntiedustaja kertoo tietoisesti päättäneensä, ettei häntä mikään vaivaa, ja niinpä hän jatkoi eteenpäin samalla lailla kuin ennenkin. Tunto elämän raskaudesta ei kuitenkaan hellittänyt, vaan hän alkoi saada kotona rajuja itkukohtauksia. Töihin lähdön vaikeus tuli niin toivottomaksi, että itseinho muuttui itsetuhoisiksi ajatuksiksi. Keskusteltuaan psykiatrin kanssa hän ymmärsi olevansa syvästi masentunut ja tarvitsevansa lomaa. Kuukauden sairasloman jälkeen palattuani 139

16 takaisin töihin ymmärsin parin viikon jälkeen, että ainoa millä selviäisin olisi lopettaa koko työ. (Aineisto 11, myyntiedustaja, 45 v.) Näin kävikin ja myyntiedustaja sanottiin irti omasta pyynnöstään tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Myyntiedustajan tarinassa kykenemättömyys ammatin harjoittamiseen tai ammatillisuuden ylläpitämiseen kietoutuu sekä työuupumuksen syihin (globaaliin markkinatalouden vaikutuksiin kaupan alalla) että sen välittömiin seurauksiin (työstä luopumiseen). Työuupumuksen kokemus syntyy samalla rajapinnalla, jossa rakennetaan oman työn kontrollia (vrt. Siltala 2004, 56). Ilmiölle löytyy vielä kattavampi nimi: arvostuksen puute eli se, että yksittäisen työntekijän taitoja ei tunnisteta eikä tunnusteta. Arvostuksen puute voi olla niin julmaa, että se konkretisoituu loukkauksina ja inhimillisen kohtelun puutteena. Richard Sennett (2004) kysyy, miksi globaalissa taloudessa on kunnioitusta niin vähän, vaikka sen pitäisi olla ilmaista. Hänen vastauksensa on epätasaarvoisuudessa luotujen riippuvuussuhteiden monimutkaisuus. Samankaltaista tilannetta kuvaa Barbara Ehrenreich (2003) alipalkattujen työntekijöiden näkökulmasta: suhde työnantajaan on yksisuuntaisen anonyymi, työntekijä ei ole vapaa, vaan siirtyy suoraan työnhaun nöyryytyksestä työnantajan sääntöjen alaisuuteen. Työuupumustarinoissa kerrotaan niin ikään simputuksesta, kiusasta ja jopa suorasta väkivallasta ja seksuaalisesta häirinnästä työpaikoilla. Ne alistavat uhrinsa ja osoittavat epäarvostusta. Loukkausten ei tarvitse olla suoraa väkivaltaa, vaan mikä tahansa negatiivisena koettu tapahtumakulku, johon työntekijä ei voi itse vaikuttaa, voi olla ammattituntoa murentava. Työuupumus näyttäisikin olevan riski silloin kun ammatillinen itsetunto saa kolhuja toisin sanoen, kun ammattitaitoa epäillään tai kun ulkoiset mahdollisuudet työn tekemiselle hyvin puuttuvat tai kun mikään ei riitä (Suonsivu 2003). Myyntiedustaja oli varma siitä, että hän selviäisi ainoastaan lopettamalla koko työn. Työnteon kertakaikkinen lopettaminen vaikuttaakin olevan monelle ainoa mahdollisuus selvitä loukkauksista. Työstä luopuminen myös sitoo työuupumuksen kokemuksen kulttuurisesti ymmärrettäviin kääntymyksen ja paranemisen tarinamalleihin (ks. Hovi 1997; Hyvärinen 1998, 328). Myyntiedustajan tarinassa kyse on tyypillisestä parantumisen tarinasta. Frankin (1997, 85) mukaan länsimaisessa kulttuurissa sairaudesta on lupa puhua vain paranemisen kontekstissa, koska parantumisen tarinoihin liittyy toivo siitä, että myös parantava lääke on olemassa. Työuupu- 140

17 muksesta on niin ikään lupa puhua parantumisen kontekstissa, josta työstä luopuminen ja uuteen työtehtävään etsiytyminen osaltaan kertovat. Myyntiedustaja siis jäi pois töistä kokonaan toisin kuin talouspäällikkö. Talouspäällikön tarina jatkui niin, että hän jäi kolmen kuukauden sairaslomalle. Hän teki selväksi heti sairaslomalle jäätyään palaavansa töihin vasta kun työtehtävät olisi tasattu oikeudenmukaisemmin. Talouspäällikköä ei siis parantanut sairasloma sinänsä, vaan se, että hän kykeni kommunikoimaan tarpeistaan työpaikalla, sairasloman alussa, myös sairasloman aikana (lääkärin välityksellä) ja töihin palaamisen hetkellä. Taustalla vaikutti suuri joukko asiantuntijoita, joiden kesken pidettiin kokouksia töihin palaamisesta. Mukana olivat hoitava psykiatri, työterveyslääkäri ja terveydenhoitaja sekä toimitusjohtaja. Paranemiseen vaikutti ratkaisevasti lopulta se, että toimitusjohtaja vaihtui ja uusi toimitusjohtaja oli sitä mieltä, että talouspäälliköllä todella oli ollut liikaa töitä ja töitä alettiin organisoida uudelleen. Työuupumuksesta kirjoittanut talouspäällikkö oli sikäli onnellisessa ja harvinaisessa asemassa, ettei hän joutunut kärsimään pitkäaikaisesta työkyvyn menetyksestä, ammatillisen itsetunnon romahtamisesta tai ammatti-identiteetin murenemisesta. Seuraavassa yhteisessä kokouksessa talouspäällikkö kertoi muille työtovereilleen kokemuksistaan. Sanoin haluavani keskustella, koska en tiedä millainen työtoveri olin syksyllä, sen ollessa koko ajan minulle musta aukko, kerroin millaista minulla oli sairaslomalla, kerroin masennuksesta, terapiasta, lääkityksestä, kerroin tulevani mielelläni töihin ja voivani nyt hyvin, tosin lääkitys jatkuu marraskuulle. Vähitellen päät nousivat ja kaikki näyttivät helpottuneilta ja tiesivät ettei minulle tapahtunut ollut mikään salaperäinen juttu vaan asia josta voidaan puhua. Tästä olen saanut myöhemminkin kehuja työtovereilta, jotka olivat jo lähes ahdistuneet ajatuksesta, että palaan ja kukaan ei tiedä miten minuun tulee suhtautua ja voiko asiasta puhua. (Aineisto 12, talouspäällikkö, 53 v.) Talouspäällikön tarina on sankarillinen tarina siinä mielessä, ettei siinä kerrota uupumuksesta epäonnistumisena tai luopumisena, vaan jopa saavutuksena, jolla on jotain annettavaa työyhteisölle, esimerkiksi oikeudenmukaisuuden ja ongelmien ratkaisumallien merkityksessä. Kulttuurissamme työuupumuksen kerronta voi myötäillä eräänlaista sankarillisen matkan 141

18 tarinaa (Frank 1997, 117). Sen mukaisesti työuupumuksen avulla olisi mahdollista saavuttaa sellaista, mikä muuten ei olisi mahdollista, esimerkiksi hankkia uusi ammatti, tutustua itseensä, hankkia työ, josta jää aikaa harrastuksille, toteuttaa avioero, kehittää henkisyyttä, aloittaa uusi elämä, pyrkiä oikeudenmukaisuuteen ja niin edelleen, jotka kaikki löytyvät työuupumuselämäkerroista. Kokemusta työuupumuksesta saatetaan siis jopa ylistää, koska se ravistelee totuttuja tapoja ajatella ja mahdollistaa rituaalinomaisen siirtymän johonkin uuteen. Koska kyse on kokonaisvaltaisesta ja koko olemassaoloa horjuttavasta kokemuksesta, työuupumus myös inspiroi tai suorastaan pakottaa ratkaisemaan kysymyksen elämän mielekkyydestä (Frank 1997, ). Juha Siltalan (2004, 60) mukaan työuupumus on aikuisuuteen siirtymistä, koska sen kautta tunnustetaan itsen rajallisuus. Työuupuneiden tarinat eivät siis ole pelkästään kaaostarinoita tai tarinoita paranemisesta vaan myös vielä laajemmin elämän arvoituksen ratkeamisen tarinoita. Usein arvoitus kuitenkin ratkeaa vain kollektiivisena saavutuksena tai vasta kun entisestä työstä luovutaan ja aloitetaan jotakin uutta. Paradoksaalista kyllä uupumus on ollut yksi parhaimmista kokemuksista. Se on ollut kuin uudelleensyntyminen. Uskon vakaasti siihen, että tämä vaikea ja raskas tie oli kuljettava, jotta sain tämän opiskelupaikan, josta olen kauan voinut vain haaveilla. (Aineisto 6, päiväkodin johtaja, 42 v.) Uupumuksen liminaali tila Kuulittehan, mitä tohtori juuri äsken sanoi että olen loppuun palaneita tapauksia. Ne ovat spitaalisia, jotka menettävät kaiken mikä voi syöpyä irti, ennen kuin paranevat. (Greene 1981, 127.) Kulttuurisesti työuupumuksen voi ymmärtää määrittyvän eräänlaiseksi rajapinnan tai liminaalisuuden kokemukseksi (ks. Honkasalo 1999, 87). Se koetaan halujen ja tarpeiden tietoiseksi tulemisen pinnalla suhteessa kulttuurisiin mahdollisuuksiin. Työuupumuksen sosiokulttuurinen merkitys on siinä, että se yhdistää ääripäitä ja luo hämmennystä epäselvän/selkeän, ryhmään kuuluvan ja kuulumattoman, epämääräisen/määrätyn, epäsuoran/lineaarisen, tuottavan/tuottamattoman, toistavan/epäjatkuvan, kyke- 142

19 nevän/kykenemättömän välille. Työuupuneet ovat yhtäältä sosiaalisen tilan ja statuksen ulottumattomissa, kulttuurisilla reunoilla. Toisaalta he ovat jatkuvassa välitilassa työn ja työstä tipahtamisen välissä, jossa subjekti muotoutuu erilaisten erojen kuten terve sairas, sisä ulkopuolinen, normaali poikkeava, ruumis mieli, aika ajattomuus, työ työttömyys, arvo arvottomuus rajoilla. Samalla työuupumus myös muovaa samaisia kulttuurisia eroja mitä keskeisimmin. Työuupumus ei jäsennykään yksinomaan johdonmukaiseksi parantumiskertomukseksi, koska siitä ei välttämättä parannuta ollenkaan, vaan se sisältää kaaoksen ja kärsimyksen monet muodot. Työuupuneet ovat jääneet ruumista ja arkea yhdistävän vyöhykkeen vangeiksi, sidotuiksi ruumiillisiin oireisiin ja niihin vierauden ja outouden tuntemuksiin, joita uupumus tuottaa. Lopen uupuneet ja loppuun kuluneet ovat kirjoittaneet tuntemuksistaan ruumista lähellä olevalla arjen vyöhykkeellä, johon heillä näyttäisi olevan vain vähän valtaa. Uupumusta aiheuttavat asiat jäävät ikään kuin asumaan (Aineisto 39, kotitalouden opettaja, 59 v.). Kärsimyksen kontekstissa työuupumukselle näyttäisi silloin olevan tyypillistä jokin tietty eronteko, jossa työnteko on kerta kaikkiaan lopetettava. Neuvottelua subjektiivisesti koetusta uupumuskokemuksesta kuvaavat osaltaan työuupumuksen tarinalliset mahdollisuudet: kaaostarina, parantumisen tarina ja arvoituksen ratkeaminen. Työuupumustarinat ovat eräänlaisia työn diskursiivisuuteen viittaavia rituaaleja, joissa eletään läpi kykenevyys (tai kykenemättömyys) jatkaa elämää ja työtä (vrt. Jackson 1998, 24). Rituaalinomaisessa merkityksessään työuupumus kyseenalaistaa työn sosiaa lista ydintä, siitä kertyvää sosiaalista ja kollektiivisesti jaettua pääomaa. Työuupumus merkitsee yhteisön resurssien murenemista, yhteisön hajoamista kun kyse on siitä, kykeneekö työuupunut enää töihin ja hänen yhteisöön kulumisensa muuttuu epävarmaksi. Sosiaalisesta poissulkemisen keinona toimii se, että työuupumus tulkitaan yksinkestettäväksi työelämän traumaksi samaan tapaan kuin esimerkiksi lopputilin saaminen, josta selviytyäkseen työntekijä on usein pakkoirrottauduttava työstä ja luotava tilaa itsen ja tapahtuman välille (ks. Sennett 2001, 185). Yksilölliseksi käsitettyä työuupumusta ei hevin tunnisteta sosiaalista pääomaa rakenteistavaksi tai sen tulokselliseksi tekijäksi (ks. Kaskisaari 2002). Annette Baieria (1986) tulkiten työuupumuksessa kyse voisi olla luottamuksesta. Jos luottamus on sopimusta irrationaalisempi ja emotionaalisempi tapa kartuttaa sosiaalista pääomaa, se kertoo siitä, miten työn 143

20 sosiaalinen pääoma ruumiillistuu. Työntekijä luovuttaa työkykynsä käytettäväksi olettaen, että siitä myös huolehditaan. Luottamus rakentuu erityiselle huolenpidon ja välittämisen vaihdannalle: uskomme meille tärkeän asian, työkyvyn, vieraan henkilön hoidettavaksi. Hoivattava on tässä yhteydessä itsenäinen ja omanarvontuntoinen yksilö, vaikka luotamme etupäässä, koska olemme riippuvaisia ja riippuvuus altistaa haavoittuvuudelle (ks. Sevenhuijsen 1998). Työuupumuksessa on lopulta kyse haavoittuvuuden hyväksymisestä: hyväksyykö työntekijä sen, että uupumus on riippuvuussuhteen henkilökohtainen riski. Työuupumuksen tarinallistamisessa on kyse ammattitaidon ja itseyden uudelleen neuvottelusta joskin tuo uudelleenneuvottelu työelämässä tapahtuu usein marginaalissa, yksinäisyydessä ja reunalla, jossa toinen, jonka kanssa neuvotella on pikemminkin poissaoleva kuin läsnä (Sennett 2001, 186). Juha Siltalan (2004) mukaan työuupumuksesta oireilevat kollektiiviset tunteet kierrättävät arkaaista vihaa niitä kohtaan, joista työntekijät ovat riippuvaisia, mutta jotka eivät kelpuuta työntekijöitä vastavuoroisuuteen. Työuupumus voisikin olla yritys palauttaa sosiaalisen vaihdon tasapaino: suhteuttaa vaivannäkö siitä saatavaan korvaukseen. Mutta koska työuupumus ruumiillistaa ongelman, se ei ratkaise sitä, vaan jättää työntekijän oman onnensa nojaan. (Siltala 2004, 52, 56, 59, 61.) Olen samaa mieltä Siltalan kanssa työuupumuksen ruumiillisuudesta luettuani työuupumuselämäkertoja ja havainnoituani millaisten moninaisten kipujen, särkyjen, puutteiden ja huonommuuden tunteiden kautta uupumus koetaan. Paranemisen keino tuntuu yhtä lailla ruumiilliselta: kärsimyksen katkaiseminen työstä luopumalla. Työuupumuksen ruumiillisten modaliteettien analyysi tuo esiin uupumuksen epärationaalisuuden: työuupumus selittyy väsymisen modaalisina suhteina. Ruumiin olemisen ja tekemisen tapaa määrittää jaksamattomuus. Työuupumuksen modaliteetit haluttomuus, kykenemättömyys, pelko siitä, että ei jaksa, voimattomuus ja keinottomuus, mikään ei auta ja kärsimällä tekeminen ovat toimijuuden ja autonomian täydellisiä katkaisijoita. Ainoastaan täytymiseen ja pakottautumiseen liittyvä modaalisuus, paradoksaalisen toimijuuden muodostava työstä irrottautuminen, antaa jonkinlaisen subjektin aktiivisen paikan kokijalleen. Näin ollen haaveet toiminnasta eivät ole järin suuria: uupumuksen kuvitteellinen toinen on silloin luopuminen tai täyttymätön haave siitä, että nukkuisi paremmin ja saisi puuhastella kotona jotain pientä (Aineisto 9, asiakaspalvelutyön- 144

21 tekijä, 51 v.). Työuupumus on kutistuvaa modaalisuutta, sammutettua toimijuutta, mutta samalla vaatimus tilasta, johon mahtuisivat arvostus, subjektien välisyys ja tunne johonkin kuulumisesta. Viite 1. Työuupumuksella tarkoitetaan lähinnä pitkäaikaisesta rasituksesta johtuvaa emotionaalista reaktiota, joka kulminoituu fyysiseen väsymiseen, kyynisyyteen ja ammatillisen itsetunnon ongelmiin (Maslach 1998, 69). Yksilökeskeisessä psykologiassa työuupumusta on selitetty sellaisilla abstrakteilla käsitteillä kuten itsetunto (Maslach 1998), elämänhallinta (Hobfoll & Freedy 1993) ja koherenssi (Feldt 2000). Kirjallisuus Baier, Annette 1986: Trust and Antitrust. Ethics 96, Beck, Ulrich 2001: Living Your Own Life in a Runaway World: Individualisation, Globalisation and Politics. Teoksessa Hutton, Will & Giddens, Anthony (eds.): On the Edge. Living with Global Capitalism. Vintage, London. Berger, Peter L. & Luckmann, Thomas 1995: Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen. Gaudeamus, Helsinki. Bourdieu, Pierre 1986: The Forms of Capital. Teoksessa Richardson, J.G. (ed.): Handbook of Theory and Research for the Sociology of Education. Greenwood Press, New York, Burke, Ronald & Richardsen, Astrid M. 2001: Psychological Burnout in Organizations. Teoksessa Golembiewski, R.T. (toim.): Handbook of Organizational Behavior. Dekker, New York. Burstow, Bonnie 1992: Radical Feminist Therapy. Working in the Context of Violence. Sage, Newbury Park. Casey, Catherine 1995: Work, Self and Society After Industrialism. London: Routledge. de Sousa, Ronald 1987: The Rationality of Emotion. The MIT Press, Cambridge. Ehrenreich, Barbara 2003: Nälkäpalkalla. WSOY, Helsinki. Ettorre, Elizabeth & Riska, Elianne 1997: Gendered Accounts of Mood Disorders: The Construction of Gendered Moods. Teoksessa Riska, Elianne (toim.): Images of Women s Health: The Social Construction of Gendered Health. Åbo Akademis Tryckeri, Turku. 145

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Vuorovaikutuksen oppiminen luo uusiutumista. Työuupumus on näköalattomuuden oireyhtymä

Vuorovaikutuksen oppiminen luo uusiutumista. Työuupumus on näköalattomuuden oireyhtymä Vuorovaikutuksen oppiminen luo uusiutumista Työuupumus on näköalattomuuden oireyhtymä TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA 1 LAPSEN NIMI: OSOITE: HETU: PUHELIN: LAPSEN HUOLTAJAT: LAPSI ASUU: vanhempien luona äidin luona isän luona muualla, missä: PERHEEN MUUT LAPSET (Nimet ja syntymävuosi): MUUT

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Tervetuloa www.a-klinikka.fi www.paihdelinkki.fi www.a-klinikka.fi/tietopuu/ika-paihteet-ja-mieli 1 Sisko Salo-Chydenius, TtM, kehittämiskoordinattori JOHDANTO

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

Miten herättää syrjäytyneen motivaatio?

Miten herättää syrjäytyneen motivaatio? Miten herättää syrjäytyneen motivaatio? 2.10.2015 Raija Kerätär www.oorninki.fi Paltamon opetuksia Työterveyshuollon keinovalikoima, esim. terveystarkastukset eivät sovellettunakaan täysin sovi pitkään

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia

Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia IKÄAKATEMIA TO 19.9-2013 FINLANDIA Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia Jyrki Jyrkämä Professori (em.) Sosiaaligerontologia, sosiologia Gerontologian tutkimuskeskus, JY

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Ruoka korjaavana kokemuksena

Ruoka korjaavana kokemuksena Ruoka korjaavana kokemuksena Helsinki 27.1.2011 Sirkka-Anneli Koskinen menetelmät - keinot lait,asetukset historia vuorovaikutus tekijä kohde-tuotos yhteisö Tausta vaikuttajat Donald Winnicott Barbara

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Maaret Kallio Erityisasiantuntija Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja Seksuaaliterveysklinikka, Väestöliitto Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

Tehokkuuden seurauksia yhteisön sijaan yksinäisyys

Tehokkuuden seurauksia yhteisön sijaan yksinäisyys Tehokkuuden seurauksia yhteisön sijaan yksinäisyys Leena Eräsaari, Jyväskylän yliopisto leena.erasaari@jyu.fi Tampere Valtakunnalliset päihde ja mielenterveyspäivät Yhteisön määrittelyjä (Raymond Williams,

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot

Käsitteitä omasta työstä omaan työhön

Käsitteitä omasta työstä omaan työhön Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Käsitteitä omasta työstä omaan työhön 1 LÄHTÖKOHTAINEN LUOTTAMUS LAPSEN TODELLISTUMINEN 2 Lähtökohtainen luottamus Luottamusta asiakkaaseen ja siihen, että

Lisätiedot

Kokemuksia leimatusta identiteetistä

Kokemuksia leimatusta identiteetistä Kokemuksia leimatusta identiteetistä Anna Kulmala 26.10.2006 Tutkimuksen keskiössä Omakohtaiset kertomukset Identiteetin rakentuminen Leimatun identiteetin ja toiseuden kokemukset Mielenterveysongelmat,

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

Asiakaspalvelu- ja myyntisuoritusten arviointi

Asiakaspalvelu- ja myyntisuoritusten arviointi ASIAKASPALVELUSUORITUSTEN ANALYSOINTI Asiakaspalvelu- ja myyntisuoritusten arviointi Seuraavan, alla olevan helpon työkalun avulla voit itse nopeasti arvioida myynnissä ja asiakaspalvelussa työskentelevien

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Stratox Oy 12.9.2007 Heikki Nummelin

Stratox Oy 12.9.2007 Heikki Nummelin Stratox Oy 12.9.2007 Heikki Nummelin www.stratox.fi Aarrekartta on erinomainen työkalu kun haluat suunnitella omaa elämääsi ja tavoitteitasi. Tässä ohjeessa monivuotinen kumppanini Markku Jokila on kuvannut

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi Työhyvinvointi Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa Heli Heikkilä ja Laura Seppänen ESIMERKKI 1: Raideliikenteen hallinta 1/2 Liikenneohjaajasta kalustonkäytönohjaajaksi Liikenteenohjaus ei

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen?

Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen? Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen? Pirkko-Liisa Vesterinen Paikallisjohtaja, dosentti Management Institute of Finland, MIF Itsetuntemus lähtökohtana Vastaa itsellesi Kuka minä olen itselleni?

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

uudenvuoden kirjoittamishaaste

uudenvuoden kirjoittamishaaste uudenvuoden kirjoittamishaaste Unelmointi on yksi suosikkiasioistani. Toki tässä hetkessäkin on ihana ja hyvä olla. Elämä on nyt. Mutta tämä hetki pohjustaa seuraavaa. Se mitä ajattelet nyt, se mihin uskot

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. 1 Hoitotahto Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Hoitotahdossa ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen

Lisätiedot

ikääntyessä FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto

ikääntyessä FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto Yhteiskunta ja ihmisen osallisuus ikääntyessä Marja Saarenheimo FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto Tämän alustuksen kysymykset 1. Millainen elämänvaihe vanhuus on nyky- käsitysten t mukaan? 2. Mistä iäkkään

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Yritysten yhteistyö- ja neuvottelusuhteet ja paikallisen sopimisen mahdollisuudet

Yritysten yhteistyö- ja neuvottelusuhteet ja paikallisen sopimisen mahdollisuudet Yritysten yhteistyö- ja neuvottelusuhteet ja paikallisen sopimisen mahdollisuudet YTT Pertti Jokivuori (Jyväskylän yliopisto, Suomen Akatemia) Yritysten yhteiskuntavastuu: onko sitä ja missä se näkyy?

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot