On kasvanut äkkiä on pelkkiä raajoja tuntee itsensä hirvenpuolikkaaksi.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "On kasvanut äkkiä on pelkkiä raajoja tuntee itsensä hirvenpuolikkaaksi."

Transkriptio

1 NUORTEN VÄSYMYS Karjalainen Johanna - Leikas Minna Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäen yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)

2 On kasvanut äkkiä on pelkkiä raajoja tuntee itsensä hirvenpuolikkaaksi. Viereksii sängyillä hyppelee tekemisestä toiseen ei jaksa mitään yhtäjaksoisesti. Katselee peiliin kuin odottaisi ihmettä: uutta viehättävää minää johon mieltyä. Ei pitäisi moittia laiskaksi ei itserakkaaksi vähiten osaa itse itsestään pitää. Sen vuoksi soisi että muut pitävät paljon. (Aalberg & Siimes 1999, 15.)

3 TIIVISTELMÄ Karjalainen, Johanna & Leikas, Minna. Nuorten väsymys., Pieksämäki, syksy 2005, 53 s. 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu / Pieksämäen yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, terveydenhoitaja (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää nuorten väsymystä Pieksämäellä. Tutkimukseen osallistui Meriluodon koulun kaksi 9. luokkaa ja Pieksämäen lukion kaksi 1. luokkaa. Nämä koulut valittiin, jotta nähdään, onko koulujen vaatimustason muutoksella vaikutusta väsymykseen. Tämä aihe tuntui kiinnostavalta, koska nuorten väsymys on viime aikoina ollut paljon esillä. Tutkimukseen osallistuneet koulut ja lukion kouluterveydenhoitaja olivat kiinnostuneita aihevalinnastamme. Opinnäytetyön teoriaosassa käsitellään aluksi nuoren kehitystä ja elämää. Seuraavaksi käydään läpi väsymyksen syitä. Myös koulun vaikutusta nuoren hyvinvoinnin tukijana tarkastellaan. Tietoa kerättiin alan kirjallisuudesta, lehtiartikkeleista, internetistä sekä aikaisemmista tutkimuksista. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua kyselylomaketta. Tutkimukseen osallistuneet luokat valittiin satunnaisesti. Oppilaat vastasivat kyselylomakkeeseen koululuokassa opettajan valvonnassa. Kyselyyn vastasi yhteensä 81 oppilasta. Tutkimustulosten mukaan 9.-luokkalaiset juovat alkoholia humalahakuisemmin kuin lukion 1.-luokkalaiset. Myös yöunen pituudessa on huomattava ero koulujen välillä. Tuloksista kävi ilmi, että univaikeuksien määrä kasvaa iän lisääntyessä. Väsymys on hyvin yleistä kaikilla oppilailla. Vain 5 % lukion 1.-luokkalaisista ja 12 % 9.- luokkalaisista ei koe väsymystä. Tutkimuksesta kävi ilmi, että koulun asettamat vaatimukset, tulevaisuuden epävarmuus sekä masentunut mieliala ovat yleisimmät syyt nuorten väsymykseen. Nuorten väsymyksen yleisimpinä seurauksina ovat univaikeudet, koulumenestyksen lasku, masennus sekä liikunnan puute. Tutkimusta voimme hyödyntää kevään 2006 terveydenhoitaja opintoihin liittyvässä kehittämisprojektissa. Myös kouluterveydenhoitajat voivat käyttää työssään hyväksi tutkimustuloksia. Asiasanat: väsymys; nuoret; terveys; tutkimus; kvantitatiivinen tutkimus Säilytetään: DIAK/Pieksämäen yksikön kirjasto

4 ABSTRACT Karjalainen, Johanna & Leikas, Minna. Tiredness of Young People., Pieksämäki, Autumn 2005, Language: Finnish, 53 pages, 1 appendix Diaconia Polytechnic / Pieksämäki training unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education The purpose of the study is to clarify tiredness of the young people in Pieksämäki. Two classes from 9 th grade in Meriluoto school and two classes from Pieksämäki high school took part in research. These schools were chosen to see if the requirements of the schools have an affect on tiredness. This subject is interesting, because it has been very much under discussion. The schools and the school nurse of Pieksämäki high school were interested in this topic. The theoretical part covers the growth and life of young people. The next things studied are the reasons of tiredness. Also the fact how schools` impact on young peoples` health is studied. Information was collected from literature, articles, internet and previous researches. The inquiry was conducted with half-structured questionnaire. The classes were chosen randomly. Students answered questionnaires under teachers` control. All 81 questionnaires were responded. According to research results, 9th graders drink alcohol to get drunk more often than first grade students from the high school. Between these classes there is also notable difference in the length of sleeping hours. The research also tells that the number of sleeping problems grows as one grows older. Tiredness is very common among all students. Only 5 % of high school students and 12 % of Meriluoto school students don t suffer from tiredness. The research shows, that the most common reasons for tiredness are school requirements, insecurity of the future and depressive mood. Sleeping problems, drop of school success, depression and lack of sports are the most common consequences of young peoples` tiredness. We can use this research in our nursing studies in spring Schoolnurses can also benefit from our research results in their work. Keywords: Tiredness, Young People, Health, Research, Quantitative Reseearch Deposited: DIAK/Pieksämäki training unit, Library

5 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 2 NUORET Nuori ja nuoren kehitys Kaverit, seurustelu ja harrastukset nuoren elämässä Nuorten terveys tänä päivänä VÄSYMYKSEN SYYT Perhesuhteiden vaikutus väsymykseen Nuoren masennus ja itsetuhoisuus Yksinäisyys Syrjäytyminen Nuoren ravitsemus Liikunta nuoren elämässä Nuorten alkoholin käyttö Unen puute KOULU NUOREN ELÄMÄSSÄ Oppimisvaikeudet Koulukiusaus Koulu vaikuttajana nuoren elämässä TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksemme tarkoitus ja tutkimusongelmat Kohderyhmä Tutkimusmenetelmä Aineiston keruu Aineiston analysointi Validiteetti ja reliabiliteetti TUTKIMUKSEN TULOKSET Vastaajien taustatietoja Liikunta nuorten harrastuksista yleisin Lukiolaisten ruokailutottumukset terveellisempiä kuin 9.luokkalaisten Vastaajista yli puolet käyttää alkoholia Nukkumistottumukset, univaikeudet ja väsymys Nuorten väsymyksen yleisimmät syyt Väsymyksen seuraukset ja ehkäisy POHDINTA Nuorten elämäntavoista Väsymyksen syyt Väsymyksen seuraukset Opinnäytetyöprosessimme pohdintaa LÄHTEET... 46

6 LIITTEET... 50

7 1 JOHDANTO Työmme aiheena on nuorten väsymys. Päädyimme tähän aihevalintaan, koska nuorten väsymys on viime aikoina ollut paljon esillä julkisuudessa. Monista viime aikojen tutkimuksista on käynyt ilmi nuorten väsymyksen lisääntyminen. Kouluterveystutkimukset vahvistavat tätä tulosta myös Pieksämäen seudulla. Koska olemme itsekin pieksämäkeläisiä, kiinnostuimme paikkakuntamme nuorten väsymystilanteesta. Työn tavoitteena on selvittää, esiintyykö nuorilla väsymystä. Pyrimme myös saamaan selville, mitkä ovat väsymyksen syyt ja seuraukset. Aihetta rajatessamme hyödynsimme Kouluterveys tutkimuksen tuloksia. Tulevina terveydenhoitajina halusimme työhömme terveysalan näkökannan. Yhteistyökumppaninamme toimi lukion kouluterveydenhoitaja, joka oli kiinnostuneena mukana työmme suunnittelussa. Myös tutkimukseemme osallistuneet koulut, Pieksämäen Meriluodon koulu ja Pieksämäen lukio, olivat halukkaita yhteistyöhön kanssamme. Aineistonkeruun suoritimme kyselynä kahdelle 9. luokalle sekä kahdelle lukion 1. luokalle. Teoriaosassa käymme aluksi läpi yleisesti nuorta, nuorten kehitystä ja terveyttä tänä päivänä. Nuoruuteen kuuluu muun muassa oman identiteetin muodostaminen ja rajojen etsiminen. Fyysisiin ja psyykkisiin muutoksiin sopeutuminen vaatii nuorelta paljon. Aikuisten tuki ja ohjaus ovatkin nuorelle hyvin tärkeitä. Teoriaosassa perehdymme seuraavaksi laajasti väsymyksen syihin ja koulun asemaan nuoren elämässä. Perhesuhteilla on suuri merkitys nuorelle. Nuori tarvitsee huolehtivia aikuisia, aikuisia joita voi rakastaa ja vihata. Nuoren perhesuhdeongelmat ja vaikeudet elämässä voivat johtaa masentuneisuuteen, yksinäisyyteen ja jopa syrjäytymiseen. Nämä kaikki tekijät vaikuttavat nuorten väsymyksen ilmenemiseen. Liikunta ja uni ovat tärkeitä terveyden ylläpitäjiä ja henkisen hyvinvoinnin tukijoita. Nuorten väsymyksen syinä voivatkin olla vähäinen liikunnan harrastaminen ja unen

8 puute. Myös alkoholilla on suuri merkitys nykynuorten väsymyksen lisääntymisessä. Nuorten alkoholin käyttö on varhaistunut ja lisääntynyt viime vuosien aikana. Koulun tehtävänä on nuoren kasvun ja kehityksen tukeminen. Koulutyö ei saisi kuormittaa nuorta liikaa. Nuoren koulunkäyntiä voivat vaikeuttaa oppimisvaikeudet sekä koulukiusaaminen. Osalle nuorista kouluun liittyvien ongelmien kasaantuminen voi johtaa väsymiseen. Selvitimme kyselyyn osallistuneiden nuorten harrastuksia, ruokailutottumuksia, alkoholin käyttöä sekä nukkumistottumuksia. Pohdimme näiden tekijöiden yhteyttä väsymykseen. Väsymystä kokevat nuoret vastasivat myös väsymyksen syitä ja seurauksia käsitteleviin kysymyksiin. Nuorilta saimme myös ehdotuksia väsymyksen ehkäisemiseen. Tutkimuksessa mukana olleet koulut sekä muut tahot voivat hyödyntää tuloksiamme nuorten hyvinvoinnin edistämisessä.

9 9 2 NUORET 2.1 Nuori ja nuoren kehitys Nuoruusiällä tarkoitetaan ikävuosia Tämä psyykkisen kehityksen vaihe sijoittuu lapsuuden ja aikuisuuden väliin. Fyysinen kasvu ja hormonitoiminnan lisääntyminen muuttavat psyykkistä tasapainoa. (Aalberg & Siimes 1999, 15.) Nuoren psyykkinen kehitys ei etene suoraviivaisesti, nuori myös taantuu kehityksen etenemisen ohella. Kehitys kulkee kaksi askelta eteenpäin ja yhden taaksepäin. (Aalberg & Siimes 1999, 60.) Nuori etsii itseään, rajojaan ja paikkaansa eri yhteisöissä. Nuoruus on monenlaisten kokemusten aikaa. Monenlainen tieto, aikuisten tuki ja ohjaus ovat nuorelle tarpeen. (Jarasto & Sinervo 1999, 115.) Nuoren kehityksessä puberteetti vaikuttaa lähes kaikkeen, ei vain fyysisiin muutoksiin. Puberteetilla on vaikutuksensa muuttuviin mielialoihin, väsymykseen, yksinäisyyden tunteisiin, itsekeskeisyyteen ja haluun tulla hyväksytyksi. Puberteetti liitetään usein myös konflikteihin vanhempien ja opettajien kanssa. Hormonien vaikutus nuoren mieleen on kulttuuri- ja tilannesidonnaista. Kaikilla nuorilla on erilaiset oireet riippuen kulttuurisesta ja sosiaalisesta taustasta. (Puuronen & Välimaa 2001, ) Vartalo ja ihmissuhteet muuttuvat, identiteetti muokkautuu ja uusiutuu. Nuoren vartalo kehittyy ja seksuaalisuus mietityttää. Heräävä seksuaalisuus kiehtoo ja houkuttelee, mutta samalla myös ahdistaa ja huolettaa. Nämä ovat asioita, jotka väsyttävät ja saavat nuoren ajatukset pyörimään oman minän ympärillä. (Jarasto & Sinervo 1999, ) Murrosiässä nuoret käyvät läpi identiteettikriisin eli minuuden kriisin. Tällöin nuoren käsitys itsestään on kriisissä. Jos nuori on epävarma omasta identiteetistä, voi se ilmetä ylimielisyytenä ja vihamielisenä suhtautumisena vanhempien esittämiin toimintamalleihin. Nuorelle eivät kelpaa vanhempien esittämät valmiit mallit, vaan hänen on löydettävä jotain omaa. (Kinnunen 1999, 39.) Nuoret haluavat tuntea, että heidän ratkaisujaan arvostetaan ja tuetaan, että heihin aletaan suhtautua kuin tuleviin aikuisiin. Nuorten itsenäistymistä helpottavat hyväksyntä, luottamus ja vastuu. (Kinnunen 1999, 43.)

10 10 Jokainen on omanlaisensa ainutlaatuinen persoona. Jokaisella ihmisellä on yksilölliset muista erottuvat luonteenpiirteensä, tapansa tulkita maailmaa ja toimia. Kun nuorta arvostaa juuri sellaisena kuin hän on, se auttaa häntä hyväksymään ja arvostamaan itseään ja omia taipumuksiaan. Jokaiselle nuorelle tulisi antaa oikeus kasvaa omana itsenään, kehittää kykyjään ja mahdollisuuksiaan ja löytää oma paikkansa yhteiskunnassa. (Jarasto & Sinervo 1999, 29.) 2.2 Kaverit, seurustelu ja harrastukset nuoren elämässä Kaverit toimivat nuorelle peilinä. Sen avulla nuori katselee, mitä muut hänestä ajattelevat. Tämä taas kertoo nuorelle sen, millainen hän oikeastaan on. (Kinnunen 1999, 46.) Nuori pyrkii yhteen sovittamaan käsitykset itsestään sekä kokemuksensa siitä, millaisena muut näkevät hänet. Tärkeää nuoren identiteetin kehitykselle on tunne, että on ainutlaatuinen yksilö ja hyväksytty muiden joukkoon. Nuoren on hyvä löytää ihmisiä, joiden joukkoon hän tuntee kuuluvansa ja tuntee itsensä hyväksytyksi omana itsenään. (Jarasto & Sinervo 1999, 18, 89.) Kouluterveys kyselyn mukaan nuorten ystävien puute oli lisääntynyt viimeisen kahden vuoden aikana sekä yläluokilla että lukiossa. Lähes 16 % yläluokkalaisista ja 13 % lukiolaisista koki olevansa ilman läheistä ystävää. (Ojajärvi, Sinkkonen, Jokela, Luopa & Räsänen 2004, 8.) Seurusteluaika aiheuttaa nuorelle voimakkaita, ihania ja kipeitä tunteita. Ystävyyssuhteita arvioidaan ja usein läheisetkin ystävyyssuhteet katkeavat tai ohentuvat seurustelun aikana. Läheinen ystävä voi tuntea mustasukkaisuutta, kun huomio keskittyykin toiseen henkilöön. (Porio & Porio 2002, 53.) Ystävyyssuhteiden kautta opitaan yhteistyötaitoja. Ystävät ovat tuen lähde, mutta myös stressin lähde mikäli tukea ei ole. (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1999, 255.) Usean nuoren vuorovaikutustaidot kasvavat myös harrastusten avulla. Liikunta on suosittu harrastus monen nuoren elämässä. Liikunnalla on positiivinen vaikutus fyysisen hyvinvoinnin lisäksi myös omanarvontuntoon ja itseluottamukseen (Wahlsten & Tamminen 2002, 21). Säännöllistä liikuntaa harrastavat selviytyvät helpommin stressistä ja keksivät helpommin ratkaisuja ongelmiin kuin liikuntaa harrastamattomat (Shimer 2001, 19).

11 11 Musiikki merkitsee monelle nuorelle paljon ja sillä on usein terapeuttinen ja stressioireita lievittävä vaikutus. Musiikki auttaa rentoutumaan ja hallitsemaan kiireistä elämää. (Tervo 2002, 217.) Kuvataide on myös monien nuorten apukeino irtautua arjen paineista. Luovan toiminnan avulla voi ratkaista mieltä painavia asioita. Kuvataide auttaa ymmärtämään ja tulkitsemaan tunteita, mielikuvia ja elämään liittyviä kysymyksiä. (Kärjä 2002, 212.) Silloin tällöin on tärkeää varata itselleen omaa aikaa, jolloin voi rauhassa ajatella asioita ja kohdata itsensä. Television katsominen kuuluu yhä useamman nuoren arkeen. Nuoret saattavat ajatella sen olevan rentouttavaa, mutta todellisuudessa TV:n katselu aiheuttaa stressiä enemmän kuin rentouttaa. (Bronsberg & Vestlund 1999, 208.) 2.3 Nuorten terveys tänä päivänä Kansainvälisissä vertailuissa 1980-luvulta alkaen on Suomessa syntyneiden lasten terveydentila ollut maailman parhaita. Syntyessään on jokaisella uudella ikäluokalla ollut mahdollisuus kasvaa ja kehittyä maailman terveimmiksi aikuisiksi. Lasten hyvinvoinnin kehitys riippuu kuitenkin ratkaisevasti heidän ympäristöstään ja yhteisöstään. (Stakes 2002, 13.) Tutkimustiedot 1900-luvun lopulta lasten terveyden kehityksestä ovat osin ristiriitaisia. Kouluikäisten kuolleisuus on vähentynyt, mutta jotkin taudit ja erityisesti psykososiaaliset ongelmat ovat lisääntyneet. Suurena huolen aiheena on ollut lasten ja nuorten mielenterveysongelmien, oppimisvaikeuksien ja päihteiden käytön lisääntyminen luvulla kouluikäisten lasten asiakkuus lastensuojelussa ja mielenterveyspalveluissa on kasvanut lähes kaksinkertaisesti. Usein kouluiässä alkava syrjäytyminen näkyy ensimmäisenä oppimis- ja sopeutumisongelmina sekä poissaoloina. (Stakes 2002, 13.) Nykyisen kulttuurimme ja mediamme ihannoidessa nuoruutta, kauneutta ja hoikkuutta, kärsivät monet nuoret syömishäiriöiden kierteestä ulkonäköpaineiden takia. Nuorille täytyy vakuuttaa, että hän on omannäköisensä ja sellaisena riittävän hyvä. Vuosien myötä jokainen löytää vähitellen oman tyylinsä. Nuorille onkin hyvä kertoa, että ulkonäkö on vain yksi ihmisen osa-alue. (Kinnunen 1999, 29.)

12 12 3 VÄSYMYKSEN SYYT 3.1 Perhesuhteiden vaikutus väsymykseen Nuoren pahoinvointi ja hyvinvointi riippuu perheoloista, elinoloista, kehityksestä ennen kouluikää ja kouluyhteisöstä. Nuoren oma elämäntyyli vaikuttaa asiaan myöhemmin. (Stakes 2002, 22.) Nuori oppii perheen vuorovaikutussuhteiden kautta arvot, normit ja käyttäytymismallit, jotka auttavat häntä selviytymään kodin ulkopuolella. Vanhempien emotionaalinen tuki ja ohjaus ovat nuorelle hyvin tärkeitä. (Paunonen & Vehviläinen- Julkunen 1999, 255.) Perhesuhteilla on suuri vaikutus murrosikäiseen nuoreen (Porio & Porio 2002, 71). Perheen vaikeudet, kuten päihdeongelmat tai vanhemman väkivaltainen käyttäytyminen voivat olla nuoren häiriökäyttäytymisen, koulunkäyntiongelmien, masentuneisuuden ja väsymyksen taustalla (Stakes 2002, 52). Esimerkiksi perheen kriisin aikana nuoret voivat ottaa vanhemman roolin hoitamalla kotiaan ja vanhempiaan. Nuori voi myös ottaa sovittelijan roolin itselleen. Nuoret voivat syyttää itseään vanhempien riidoista. Nuorelle ystävät ovat paras apu, mutta myös perheneuvolalta ja koulukuraattorilta saa apua. (Porio & Porio 2002, ) Vanhempien ongelmien vuoksi nuoren turvallisuuden tunne heikkenee (Vartiovaara 2000, 81). Vieraantuminen vanhemmista voi johtaa ongelmiin, joissa ulkopuolinen apu voi olla tarpeen (Syrjänen 2002, 117). Nuori alkaa etsiä virikkeitä kodin ulkopuolelta. Tällöin mukaan voivat tulla esim. tupakointi- ja alkoholikokeilut. Kokeilujen seurauksena nuorella voi olla kroonista väsymystä, huonoa keskittymiskykyä sekä oppimisvaikeuksia, jotka opettaja usein ensimmäisenä havaitsee. (Vartiovaara 2000, 81.) Nuorten ja vanhempien välisessä suhteessa on tärkeää avoin tunteiden kertominen ja purkaminen (Aalto 2002, ). Murrosikäinen nuori tarvitsee ystäväkseen toista nuorta, jonka kanssa kokea ystävyyttä ja läheisyyttä. Nuorelle on tärkeää myös ystävyyden ja ymmärryksen osoitukset kotona. (Porio & Porio 2002, 27.) Nuoret tarvitsevat aikuisia huolehtimaan heistä, aikuisia joita voi rakastaa ja vihata, uhmata ja joista voi pitää. Nuoren täytyy kokea, että vanhemmat,

13 13 koulu ja yhteiskunta arvostavat häntä ja osoittavat hänelle kiinnostusta sekä asettavat rajoja. Nuori saavuttaa kypsyyden ympäristön, kodin ja koulun avulla. Nuoret kokevat usein vanhemmat sekä opettajat kasvunsa esteeksi, jolloin yhteistyö voi muuttua molemminpuoliseksi taisteluksi rinnakkain kasvamisen sijaan. (Aalberg & Siimes 1999, 101.) Nuori arvostelee ja kyseenalaistaa vanhempien määräyksiä ja sääntöjä. Nuori puolustaa erityisesti omia näkemyksiään. Peruskoulun loppuvaiheessa monet ovat kuitenkin jo ratkaisseet tämän vaiheen ja siirtyneet varsinaiseen nuoruusikään. Nuori alkaa suhtautua asioihin maltillisesti. Ikätoverit ovat nuorelle usein vanhempia tärkeämpiä. (Aalberg & Siimes 1999, ) Jos lapsi etääntyy vanhemmistaan liian varhain, voi se vaikeuttaa hänen itsenäistymistä ja kasvua vastuulliseksi aikuiseksi. Nuori tulee riippuvaiseksi ikäisistään, mikäli hän irtaantuu vanhemmistaan ja kodistaan liian varhain. (Kinnunen 1999, 24.) 3.2 Nuoren masennus ja itsetuhoisuus Masennuksella eli depressiolla tarkoitetaan pidempikestoista ja voimakasta alakuloisuutta. Voimakas masennus voi olla esteenä nuoruusiän kehitykselle. Oireet vaikuttavat lähes aina koulutyöhön ja ystävyyssuhteisiin. Riitoja ystävien ja perheenjäsenten kanssa syntyy helpommin kuin ennen. Masennuksella ei ole yksittäistä aiheuttajaa. (Haarasilta & Marttunen 2000, 5 8.) Masentuneella nuorella uskomukset itseen ja ympäröivään maailmaan ovat sävyltään kielteisiä. Nuori kokee usein ahdistuneisuutta, pahaa oloa, yksinäisyyttä ja häpeää. Yleisiä ovat myös eristäytyminen, passiivisuus, unihäiriöt, muistihäiriöt sekä ruokahaluttomuus. (Laaksonen & Heikkilä 2001, ) Masentumaan ja ahdistumaan alttiilla henkilöllä on riski uupua ja kärsiä väsymyksestä (Vartiovaara 2000, 36). Masennusjaksot ovat usein lyhyitä n. 1 3 kk, mutta voivat myös pitkittyä ja uusiutua. Masennuksen kestoa ja voimakkuutta lyhentää usein varhainen hoitoon hakeutuminen. (Haarasilta & Marttunen 2000, 7 9.)

14 14 Ilkivalta, koulukiusaaminen ja irralliset seksisuhteet voivat ilmentää masennusta. Masennuksen aiheuttamat keskittymisvaikeudet haittaavat usein asioiden oppimista ja vaativat näin erityisponnisteluja. (Haarasilta & Marttunen 2000, 6.) Muistihäiriöt näkyvät depressiossa monin tavoin. Tavallisesti esimerkiksi muisti pätkii, oppimiskyky on heikko sekä tulee muistivirheitä. Pahimmillaan depressiota sairastavan arkitoiminnoista selviytyminenkin on hajanaista ja katkeilevaa. (Laaksonen & Heikkilä 2001, 57.) Nuoret voivat helposti hakea lohtua huumeista ja alkoholista, kun heistä tuntuu, että ovat menettämässä elämänhallintansa. Nämä eivät kuitenkaan auta, vaan päinvastoin loitontavat todellisuudesta. Vain nuori itse pystyy auttamaan itseään. (Cobain 2001, 72.) Masennuksen syynä ovat usein pettymykset, vaikeat elämän kokemukset sekä myös ihmissuhteissa koetut menetykset. Herkistävinä tekijöinä ovat myös itseluottamuksen heikkous sekä haavoittuvuus. (Vuohelainen 2002, 82.) Vaikeat asiat voivat käsittelemättöminä kasautua nuoren mieleen ja aktivoitua jossain myöhemmässä vaiheessa. Nuori voi purkaa nimetöntä pahaa oloaan vetäytymällä ja sulkeutumalla tai käyttäytymällä aggressiivisesti. Uhmaileva käytös voi olla nuoren yritystä pitää surulliset ajatukset loitolla. Nuoret voivat menettää elämänhalunsa, kylmentyä tunne-elämältään tai heidän kykynsä rakastaa ja välittää toisesta alkaa kuihtua jo varhain. (Kinnunen 1999, 183.) Kouluterveys tutkimuksen mukaan nuorten masentuneisuus kasvoi kahdessa vuodessa yläluokilla 10 %:sta 16 %:iin ja lukiossa 10 %:sta 13 %:iin (Ojajärvi ym. 2004, 3). Masennuksesta kärsiviä voidaan usein auttaa kouluyhteisössä, kun ongelmat havaitaan ajoissa ja suunnitelmallinen tuki järjestetään oppilashuollon henkilöstön, opettajien ja vanhempien yhteistyönä. Masentuneisuuden havaitseminen voi olla vaikeaa, koska nuori voi oireilla esim. hiljaisuudella ja vetäytymisellä. Nuoren oireilua ei välttämättä tunnisteta masennukseksi. (Stakes 2002, 84.) Nuoret luulevat, että on heikkoutta näyttää voimattomuutensa ja hätänsä. Masentuneen nuoren ulkomuoto on surullinen ja kurja hänen ollessaan yksin, mutta kun hän on ihmisten ilmoilla, voi huulilla ollakin hymy. (Kinnunen 1999, 208.) Aikuisista masentunut nuori saattaa vaikuttaa helpolta. Hän ei paljoa vaadi tai kapinoi ja on usein omissa oloissaan. Vanhemmat voi havahduttaa vasta esimerkiksi nuoren huono koulumenestys, laihtuminen tai sairastelu. (Jarasto & Sinervo 1999, 145.) Masentunut nuori on alttiina monille vaaroille. Keskittymiskyvyttömyydestä voi joskus tunnistaa nuoren masennuksen.

15 15 Tämä taas johtaa ongelmiin koulussa, mm. numeroiden huononemiseen. (Kinnunen 1999, 208.) Fyysiset ja psyykkiset kehitykselliset paineet altistavat nuoren itsetuhokäyttäytymiselle. Itsemurhat ja itsemurhayritykset yleistyvät selvästi varsinkin nuoruusiän jälkipuoliskolla. Tilastokeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan itsemurha-ajatuksia tiedetään esiintyvän 15 %:lla suomalaisista nuorista. (Kuoleman syyt 1995, Tilastokeskus.) Itsemurhaluvut ovat Suomessa Euroopan korkeimmat. Tytöistä 2 % ja pojista 10 % tekee itsemurhan seuraavan viiden vuoden kuluessa itsemurhayrityksestä. Suomessa vuosittain tekee itsemurhan noin viisikymmentä nuorta. (Aalberg & Siimes 1999, ) Itsetuhoisella käyttäytymisellä tarkoitetaan ajatuksia tai tekoja, jotka johtavat itseen kohdistuvaan vahinkoon tai kuolemaan. Itsetuhoisuus voi ilmetä suoranaisena haluna tappaa itsensä. Se voi ilmetä myös kuvitelmina ja ajatuksina omasta kuolemasta ja tuhoutumisesta sekä toimintana, jota leimaa piittaamattomuus omasta turvallisuudesta. (Räsänen 2000, 199.) Vanhempien, ystävien ja muiden aikuisten tarjoama tuki on masennusta sairastavalle hyvin tärkeää (Haarasilta & Marttunen 2000, 7 9). Nuoret voivat saada apua voimakkaaseen masennukseensa myös kouluterveydenhoitajalta, kuraattorilta, koululääkäriltä tai opettajalta. Myös perheneuvolat antavat apua masennusta sairastaville. (Haarasilta & Marttunen 2000, 10.) 3.3 Yksinäisyys Ihminen ei ole sopeutunut elämään yksin. Yksinäisyys on monelle kielteinen asia, mitä on yritettävä välttää. Monet ihmiset kuitenkin kaipaavat yksinäisyyden itselle tuomaa tilaa. Yksinäisyys voi esimerkiksi liittyä mielenterveyden ongelmiin, joka aiheuttaa sosiaalista rajoittuneisuutta, jopa täydellistä eristäytymistä. Yksinäisyyden tunne voi liittyä ohi meneviin elämänmuutoksiin. Yksinäisyyden kestäminen on läheisesti yhteydessä itsetunnon ja sosiaalisten taitojen kehitykseen. Itsetunnon ja sosiaalisten taitojen kasvulla voi siis voittaa yksinäisyyden. (Tuulio-Henriksson 2002, 41.) Yksinäisyyden hyväksyminen on tavallaan irtautumista vanhemmista ja perheestä. Yksinäisyys on vaihe kohti aikuisuutta sekä kypsiä ihmissuhteita. (Tuulio-Henriksson 2002, 43.)

16 16 Ihmissuhteisiin kykeneväksi kasvaminen on yksi nuoruusiän kehitystehtävistä. Kaikilla nuorilla ei ole sisäistä voimaa tunkeutua kaveripiireihin, vaikka sisäinen tarve onkin yhteys ikätovereiden kanssa. (Kinnunen 1999, 54.) Yksinäisyys tai sydänystävää vaille jääminen on yksi nuoruusiän vaikeimpia kokemuksia. Nuorelle tulee tällöin helposti tunne, että hän on jotenkin erilainen kuin muut. Yksinäisyyden taustalla voi olla useita eri tekijöitä, esim. jo lapsena toistuvasti katkeilleet ihmissuhteet. (Jarasto & Sinervo 1999, 93.) Yksin ollessaan, esimerkiksi vetäytymällä huoneeseensa, nuori harjoittelee eroa hänelle tärkeistä henkilöistä. Nuori kumminkin palaa toisten joukkoon tietyn yksinolo ajan jälkeen. Vanhemmat voivat olla hyvinkin huolissaan lapsensa käyttäytymisestä. Nuoren yksinoloon pitää kuitenkin kiinnittää huomioita jos nuori on aina yksin, esimerkiksi koulussa. Nuoren vetäytymisessä voi olla kyse epävarmuudesta, joka estää nuorta lähestymästä muita ja muita lähestymästä häntä. Tällaisissa tilanteissa voisi mm. tukioppilastoiminnasta olla hyötyä. (Tuulio-Henriksson 2002, 42.) Yksinjäätyään nuori yrittää solmia uusia ystävyyssuhteita välillä onnistuen ja välillä pettyen. Epävarmuutta, arkuutta sekä yksinäisyyttä kasvattavat osakseen oman ruumiinkuvan muutokset. Nuori saattaa eristäytyä uskoessaan olevansa erilainen. Nuoren yksinäisyyden ja ajoittaisen masennuksen tunteet ovat välttämätön tie kohti aikuisuutta. (Porio & Porio 2002, ) 3.4 Syrjäytyminen Jos nuori kokee useita pettymyksiä elämässään ja jos ongelmat alkavat kasautua, voi tämä johtaa syrjäytymiseen. Siksi tässä ikävaiheessa on otollista puuttua nuoren ongelmakäyttäytymiseen ja ohjata häntä luotsaamaan elämäänsä parempaan suuntaan. Napakat otteet ovat parempia kuin liiallinen ymmärtäminen ja salliminen. (Jarasto & Sinervo 1999, 116.) Psyykkiset häiriöt voivat aiheuttaa syrjäytymistä muista. Masentunut ihminen ei halua muiden seuraa. Muiden seura ei kiinnosta, mukavinta olisi yksin kotona peiton alla.

17 17 Varhaisen psyykkisen häiriön toteaminen olisi tärkeää, koska ne voivat aiheuttaa vakavia vaurioita psyykkiselle ja sosiaaliselle kehitykselle. (Tuulio-Henriksson 2002, 42.) Perheen ongelmat voivat heijastua nuoreen, mikä voi ilmetä jo varhaisessa vaiheessa syrjäytymisenä (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1999, 248). Nuorten syrjäytyminen johtuu usein kuitenkin paljosta muustakin kuin vaikeista kotioloista, huonosta kasvatuksesta tai rikkonaisesta perheestä. Riittämättömällä tuenpuutteella on kuitenkin selvä vaikutus syrjäytymiseen. Useasti syrjäytyminen on alkanut jo ala-asteella. (Järventie & Sauli 2001, ) Nuoren koulumenestys saattaa riippua siitä, onko hän oppinut kotoaan arvoja ja taitoja, joita myös koulussa arvostetaan. Hyvät aikuissuhteet toimivat pohjana nuoren suhteiden muodostamiselle. Sosiaalinen nuori pystyy ylläpitämään ystävyyssuhteitaan, hänen kouluasenteensa kehittyy myös myönteisemmäksi kuin syrjäytyneillä nuorilla. Syrjäytymistä edistävät esimerkiksi koulukiusaaminen sekä sosiaalisen tuen puute. (Järventie & Sauli 2001, 129.) 3.5 Nuoren ravitsemus Lapsuudessa ja nuoruudessa opitut, terveyttä tukevat ravitsemustottumukset ja elämäntavat luovat perustan hyvälle terveydelle (Lyytikäinen 2000, 358). Nuorena omaksutut säännölliset ateria-ajat luovat pohjan tasapainoiselle ruokailulle myös aikuisena (Lyytikäinen 2000, 363). Perheen yhteisillä aterioilla on tärkeä merkitys. Yhdessä syöminen antaa mahdollisuuden keskusteluun ja luo kiinteyttä perhesuhteisiin. (Pulkkinen 2002, 154.) Murrosikä on voimakasta kasvun ja kehityksen aikaa. Tällöin poikien ravinnontarve on suurimmillaan, tytöillä yhtä suuria vaatimuksia ravinnolle asettaa vain raskaus- ja imetysaika. (Peltosaari, Raukola & Partanen 2002, ) Riittämätön ravintoaineiden saanti voi johtaa sairastumiseen. Syömättömyys saattaa joillekin aiheuttaa heikkoa oloa, jota he kuvaavat alhaiseksi verensokeriksi (Parkkinen & Sertti 1999, 10). Huonot ravitsemustottumukset voivat olla syynä nuoren väsymykseen.

18 18 Ravitsemussuosituksissa korostetaan mm. energiansaannin ja -kulutuksen tasapainottamista, hiilihydraattien suhteellisen osuuden lisäämistä, kovan rasvan ja suolan käytön vähentämistä ja alkoholin käytön rajoittamista (Parkkinen & Sertti 1999, 12). Murrosiässä kaikkien ravintoaineiden, erityisesti raudan ja kalsiumin, tarve on suuri (Peltosaari ym. 2002, 247). Kalsiumia tarvitaan luuston kehittymiseen ja rautaa lihasten kasvuun ja tytöillä korvaamaan kuukautisvuodon aiheuttamaa raudan menetystä (Lyytikäinen 2000, 361). Nuoren fyysiseen ja psyykkiseen kehitykseen liittyvä aikuistuminen voi aiheuttaa voimakkaita muutoksia ruokakäyttäytymisessä (Peltosaari ym. 2002, 246). Hyvään kouluikäisen ravitsemukseen kuuluu opiskeluvireyden takaava kunnollinen aamupala, kouluruoka ja lämmin ateria kotona. Oikeanlaiset välipalat antavat sopivasti energiaa päivän tarpeen mukaan. (Kylliäinen & Lintunen 2001, ) Täysjyväviljavalmisteita tulisi nauttia runsaasti päivittäin. Myös kasvikset, marjat ja hedelmät kuuluvat jokapäiväiseen ruokavalioon. Rasvattomat ja vähärasvaiset maitovalmisteet takaavat kalsiumin, B vitamiinin ja proteiinin riittävän saannin. Sokerin ja sokeroitujen elintarvikkeiden käyttö tulisi keskittää aterioiden yhteyteen mm. kariesriskin välttämiseksi. (Lyytikäinen 2000, ) Nuoren ruokailutapoihin vaikuttavat kodin ohella myös kouluruokailu, toveripiirin suhtautuminen ruokaan sekä mainonta. Nuorten ateriat korvautuvat yhä enemmän virvoitusjuomilla, makeisilla ja suolaisilla pikkupurtavilla. (Parkkinen & Sertti 1999, 138.) Kouluterveys tutkimus osoitti, että yläluokkalaisista lähes joka kymmenes ei syönyt kouluruokaa, ja noin joka kolmas söi useita epäterveellisiä välipaloja viikon aikana. Lukiolaisista 3 % jätti kouluruuan väliin, ja 13 % söi viikon aikana useita epäterveellisiä välipaloja. (Ojajärvi ym. 2004, 14.) Väärien ruokatottumusten aiheuttaman virheravitsemuksen välttämiseksi tulisi nuorille järjestää ravintovalistusta sekä tarjota täysipainoisia aterioita ja välipaloja (Peltosaari ym. 2002, 248). Jyväskylän yliopiston tekemän WHO:n koululaistutkimuksen mukaan ylipainoisuus uhkaa yleistyä. Virvoitusjuomien juonti ja roskaruuan syönti on kokoajan yleisempää. Vain joka kymmenes nuori kertoi syövänsä hedelmiä useasti päivässä, parikymmentä vuotta sitten lukema oli neljä kymmenestä. Tilannetta parantaisi se, että kasviksia ja hedelmiä tarjottaisiin nuorille enemmän sekä kotona että koulussa. (Kaskinen

19 , 8.) Yhdessä kodin ja koulun kanssa kouluterveydenhoitaja voi tukea nuorta hyvien ruokatottumusten kehittymisessä ja ehkäistä ravitsemusongelmien syntyä (Lyytikäinen 2001, 147). 3.6 Liikunta nuoren elämässä Liikunta kohottaa fyysistä kuntoa, lisää hyvinvointia, auttaa positiivisen minäkuvan rakentumisessa ja itsetunnon vahvistumisessa. Liikunta tuottaa mielihyvää kehossa ja mielessä ja parhaimmillaan edistymisen ja onnistumisen kokemukset houkuttelevat nuorta kilpailemaan itsensä kanssa. Tämä vaatii ja kehittää kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Liikuntaa harrastaessa kehittyvät myös sosiaaliset taidot, koska liikunta on usein yhteistyötä ja yhdessäoloa. (Jarasto & Sinervo 1999, 187.) Lapsena tai nuorena aloitettu liikunnan harrastaminen lisää aikuisiän liikuntaharrastuksen todennäköisyyttä (Laakso 2000, 367). Päivittäinen liikunta virkistää aivoja ja lisää endorfiinien eritystä. Aivot tuottavat endorfiinia, joka on mielihyvän ja mielipahan kokemiseen sekä kivun säätelyyn liittyvä välittäjäaine. Endorfiini vaikuttaa oppimiskykyä kohentavasti ja auttaa pitämään yllä positiivista elämänasennetta. (Jarasto & Sinervo 1999, 188.) Kouluterveys kyselyn mukaan 9 % oppilaista harrasti liikuntaa harvemmin kuin kerran viikossa. (Ojajärvi ym. 2004, 14). Sopiva määrä liikuntaa päivässä edistää terveyttä, ylläpitää ja parantaa toimintakykyä ja tukee henkistä hyvinvointia. Liikunnan terveysvaikutukset ovat seuraavat: 1. Nostaa elimistön lämpötilaa ja saa aikaan rentoutuneen olotilan. 2. Parantaa aivojen hapensaantia ja vilkastuttaa aineenvaihduntaa ja näin nostaa vireystasoa. 3. Lisää hyvän olon tunnetta tuottavien endorfiinien määrää elimistössä. 4. Alentaa leposykettä ja vähentää lihasjännitystä ja samalla vähentää stressiä. 5. Vahvistaa minäkuvaa 6. Kohottaa itsetuntoa ja -hallintaa. 7. Vähentää ahdistuneisuutta. (Kärjä 2002, 220)

20 20 Liikunta on merkityksellinen ja arvostettu osa varhaisnuorten maailmaa. Liikuntaan liittyy usein sosiaalinen motiivi. Liikuntatoiminta on keino kuulua ja liittyä johonkin ryhmään. Liikuntaa harrastavien yleinen minäkäsitys ja fyysinen pätevyys ovat vahvempia kuin liikuntaa harrastamattomilla. Etenkin pojilla fyysisellä kunnolla on yhteys itsearvostukseen. (Hakala 1999, ) Monien ihmisten fyysinen aktiivisuus on nykyään vähäistä. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää nuoriin, joilta liikunnan harrastaminen puuttuu lähes kokonaan. Liikkumattomuuden aiheuttamia terveysongelmia, joita on ennen ollut vain keski-ikäisillä ja vanhuksilla, voi nykyään esiintyä jo nuorilla. (Laakso 2000, 370.) Ennenaikaisen kuoleman riski on kaksinkertainen liikuntaa harrastamattomilla verrattuna kohtuullisesti liikuntaa harrastaviin ihmisiin (Shimer 2001, 23). 3.7 Nuorten alkoholin käyttö Nuorten päihteiden käyttö on lisääntynyt ja varhaistunut (Stakes 2002, 72). Suomalaisten nuorten alkoholinkäyttö puhuttaa ja huolettaa aikuisia. Lapset aloittavat juomiskokeilut hyvin varhaisessa iässä. (Kinnunen 1999, 131.) Päihteiden käytön varhainen aloittaminen suurentaa riskiä sairastua masennukseen, myös itsemurhariski kasvaa (Kumpulainen 2000, 115). Kouluterveys kysely osoitti, että lähes neljäsosa yläluokkalaisista joi itsensä tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa (Ojajärvi ym. 2004, 14). Nuori ajattelee alkoholin kuuluvan normaaliin elämään, koska jopa % ympärillä olevista ihmisistä käyttää alkoholia. Epävarmuuden sekä jännityksen häviäminen voivat olla yllykkeitä alkoholin käyttämiselle. Alkoholin haittavaikutukset ilmenevät toisilla voimakkaammin kuin toisilla. Kontrollin menettäminen alkoholia juodessa on kuitenkin nuorilla yleistä. Ongelmiin ympäristön kanssa voi joutua pienenkin alkoholimäärän käytön jälkeen. Humalassa tekee usein virheitä, joita ei selvin päin tekisi. Elämä voi tuntua ilman alkoholia vaikealta ja ahdistavalta. (Koivunen 2002, 152.) Alkoholi häiritsee normaalia unta. Erityisesti unen hidas vaihe häiriintyy, mitä esiintyy iltayöstä tunnin ajan nukahtamisen jälkeen. Tämä vaihe olisi erityisen tärkeä, koska silloin elimistö palautuu rasituksesta kaikkein parhaiten. Alkoholin käytön vieroi-

21 21 tusoireisiin liittyy useana peräkkäisenä yönä hitaan unen väheneminen. (Kemppinen 2002, 11.) Outi Saarenpää-Heikkilän unihäiriöitä käsittelevän tutkimuksen (2001) mukaan runsas alkoholin juominen on yleistä väsyneillä nuorilla (Saarenpää-Heikkilä 2002, 1722). Päihteiden käytön seurauksena ilmenee ongelmia kuten teiniraskauksia, koulunkeskeyttämistä, alisuoriutumista sekä ongelmia yhteiskunnan rajojen kanssa (Kumpulainen 2000, 115). Alkoholin runsas käyttö voi johtaa myös stressioireisiin ja osteoporoosiin hormonaalisten muutosten vuoksi, joiden merkitys on erityisen suuri vuotiailla (Kemppinen 2002, 11). Alkoholin mielihyvää tuottavat vaikutukset saattavat vahvistaa toistuvaa alkoholin käyttöä. Alkoholin toistuva käyttäminen aiheuttaa psyykkisen ja fyysisen riippuvuuden kehittymisen. (Kemppinen 2002, ) 3.8 Unen puute Nukkuminen on tarkoitettu latautumisjaksoksi. Levollinen uni rentouttaa jännittyneet lihakset ja rauhoittaa kuohuvan mielen. Tärkeää onkin kiinnittää huomiota unen laatuun. Nukkumisen pitäisi kattaa 1/3 osa ihmisen normaalista vuorokausirytmistä. (Siimes 2002, 45.) Univaje aiheuttaa varsin pian ihmisen uupumisen (Siimes 2002, 15). Uupumus on olotila, johon voi liittyä masennusta ja ahdistuneisuutta (Vartiovaara 2000, 36). Uupumus johtaa jatkuessaan sekä henkisen että fyysisen suorituskyvyn heikkenemiseen. Tämän seurauksena henkilö menettää hermojensa hallinnan ja tulee kärttyisäksi ja aggressiiviseksi tai välinpitämättömäksi ja flegmaattiseksi perusluonteensa mukaisesti. (Siimes 2002, 15.) Voimakas väsymys aiheuttaa usein ongelmia koulunkäynnissä (Haarasilta & Marttunen 2000, 6). Jatkuva ahdistava kiire ja stressi aiheuttavat painajaisia monille, kun päivällä latautuneet kireät ihmissuhteet ja kriisit purkautuvat yöllä. Monet unioppaat kehottavatkin purkamaan päivän myrskyt ennen sänkyyn menoa. Kiihtyneessä mielentilassa ja kiihkeässä ajatusten tulvassa ei unenpäästä saa kiinni ja yöuni on levotonta. (Siimes 2002, 14.) Unen välttämättömyys ihmisen psyykkiselle hyvinvoinnille on varmasti selvä

22 22 useimmille ihmisille. Univelan kasvaessa krooniseksi seuraa masennusta ja harhojen näkemistä. (Soinila 2003, 192.) Huono psykososiaalinen tilanne aiheuttaa masennusta, jonka yhteys huonoon unen laatuun on monissa tutkimuksissa vahvistunut. Pitkään jatkunut huono uni lisää masennusta ja sitä kautta myös sosiaalisen elämän köyhtymistä. Jos unenpuute jatkuu pidempään, aiheuttaa se mielialan laskua, keskittymisvaikeuksia sekä yleisen toimintatarmon ja motivaation heikkenemistä. (Soinila 2003, 199.) Uni on tärkeä aivojen tiedonkäsittelyn kannalta. Päivällä hankittu informaatio muuttuu unen aikana jollakin tapaa. Nukkumisen aikana uutta tietoa käsitellään ja vain oleellinen tieto jää muistiin. Visaisissa tilanteissa kannattaa nukkua yön yli, sillä monet ovat kokeneet pitkään miettimänsä ongelman ratkeavan hyvin nukutun yön jälkeen. Tenttikaudella opiskelijoilla aivojen REM-unen määrä lisääntyy selvästi, koska tällöin uuden informaation järjestämisen tarve on suuri. (Soinila 2003, 195.) Laajan kansainvälisen vertailun mukaan suomalaisilla koululaisilla on eniten nukahtamisvaikeuksia ja aamuväsymystä. He nukkuvat myös toisiksi lyhyimmät yöunet. (Soinila 2003, 201.) Outi Saarenpää-Heikkilän tutkimuksen (2001) mukaan murrosiässä nukkumistottumukset muuttuvat olennaisesti. Koululaiset menevät myöhemmin nukkumaan ja arkisin nukkumisaika lyhenee. Eniten väsymykseen vaikuttavat unihäiriöt, fyysiset sairaudet ja depressiivinen mieliala. Nuorten nukkumistottumuksiin, unihäiriöihin sekä päiväväsymysoireisiin tulisi kouluterveydenhuollossa kiinnittää enemmän huomiota. (Saarenpää-Heikkilä 2002, 1722.) Tynjälän, Villbergin ja Kannaksen nukkumistottumuksia käsittelevän tutkimuksen (2002) mukaan 1990 luvulla aamuväsymyksen määrä lisääntyi huomattavasti murrosikäisillä nuorilla. Vuonna 1998 kerättyjen tietojen mukaan melkein jokaisena kouluaamuna itsensä väsyneeksi koki 15-vuotiaista pojista 45 % ja tytöistä 39 %. Tytöistä suurempi osa kuin pojista valitti väsymyksen tunnetta päivittäin tai lähes päivittäin. (Tynjälä, Villberg & Kannas 2002, ) WHO:n koululaistutkimuksesta käy ilmi, että tytöt sekä nukahtavat huonommin että heräilevät öisin kaksi kertaa useammin kuin pojat. Nukahtamisvaikeuksien ja yöllisten heräilyjen syyksi tutkijat arvelivat tyttökulttuurin koventumisen ja alkoholin lisääntyneen käytön. (Kaskinen 2005, 8.)

23 23 4 KOULU NUOREN ELÄMÄSSÄ 4.1 Oppimisvaikeudet Järjestettäessä opetusta, tulee huomioida oppilaiden yksilölliset oppimisvalmiudet, erityinen oppimistyyli ja mahdolliset oppimisvaikeudet. Koulussa tulee suunnitella ja toteuttaa oppimisympäristöt, tukipalvelut ja opetus sopiviksi oppilaille. Erityistä huomiota kasvatuksessa on kiinnitettävä aloitekyvyn ja itseluottamuksen herättämiseen ja tukemiseen. (Stakes 2002, 85.) Luonteenomaista oppimisvaikeuksille on, että ne ovat odottamattomia. Syitä haetaan kehitykseen liittyvistä lähtökohdista sekä aivojen kehitykseen vaikuttaneista tekijöistä. Vaikuttavina tekijöinä voivat esimerkiksi olla ravitsemus, myrkytys, aivotrauma tai sairaus. Lapsen geneettinen yksilöllisyys kognitiivisessa valmiudessa on kuitenkin merkittävin yksittäinen syytekijä. (Kangas 2003, 25.) Oppimisvaikeudet koskettavat melko suurta osaa väestöstä. Oppimisvaikeudet voivat aiheuttaa jopa syrjäytymistä, inhimillistä ahdinkoa ja omanarvontunnon menetystä. Oppimisvaikeuksia ei saa tulkita laiskuudeksi tai tyhmyydeksi. Kognitiivisten valmiuksien lisäksi nuorten hyvinvoinnin, oppimisvaikeuksien ja alisuoriutumisen taustalla vaikuttavat emotionaaliset ja motivationaaliset tekijät. (Kangas 2003, ) Kouluterveys kyselyn mukaan opiskeluun liittyviä ongelmia oli 45 %:lla oppilaista. Noin 12 % oppilaista ei saanut opiskelun ja koulunkäynnin ongelmiin apua kotoa eikä koulusta. (Ojajärvi ym. 2004, 10.) Ongelmat voivat kasaantua monin eri tavoin. Oppilaalla epäonnistumiset aiheuttavat usein turhautumista sekä välttelyä. Nuorelle kehittyy vääränlaisia oppimisstrategioita, jotka tekevät onnistumisen lähes mahdottomaksi. Nuori voi joutua muiden oppilaiden torjumaksi ja leimatuksi. (Kangas 2003, 27.) Jatkuvat oppimisvaikeudet sekä jatkuva negatiivinen palaute sekä yhteisön silmätikuksi joutuminen voivat lannistaa täysin nuoren kiinnostuksen koulunkäyntiin (Kangas 2003, 41). Koulu voi auttaa oppimisvaikeuksissa järjestämällä tukiopetusta tai osa-aikaista erityispetusta (Stakes 2002, 85). Tuki-

24 24 toimia suunniteltaessa tulisi ottaa huomioon lapsen minäkäsitys, tunteet ja hallintakokemukset (Kangas 2003, 29). 4.2 Koulukiusaus Kouluväkivallalla ja kiusaamisella tarkoitetaan toistuvaa henkistä, verbaalista tai fyysistä väkivaltaa, jonka yksi tai useampi nuori tai aikuinen kohdistaa yhteen uhriin. Toiminta on negatiivista ja siinä aiheutetaan tahallaan ja toistuvasti pahaa mieltä. Koulukiusaaminen ja väkivalta voivat ilmetä mm. huoritteluna, tönimisenä ja ryhmän ulkopuolelle jättämisenä. Uusi perusopetuslaki velvoittaa kuntia huolehtimaan oppilaiden turvallisuudesta. Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Tällä päätöksellä pyritään ehkäisemään oppilaiden kiusaaminen ja väkivalta koulussa. (Stakes 2002, ) Itsetuntoa heikentää ryhmän ulkopuolelle jääminen ja syrjityksi tuleminen (Stakes 2002, 51). Kiusaaminen voi olla nuorelle todellinen yläasteen painajainen. Ala-asteellakin on kiusaamista voinut esiintyä, mutta yläasteella se muuttuu näkyvämmäksi ja julkisemmaksi. Yläasteella kiusaaminen muuttuu entistä väkivaltaisemmaksi ja rajummaksi. Kiusaaminen on merkkinä nuorten ahdistuneisuudesta ja sosiaalisesta taitamattomuudesta. Kiusaamiseen täytyykin aina puuttua mahdollisimman nopeasti. Koulukiusaamista ei enää pidetä hävettävänä asiana, josta koulussa vaiettaisiin. (Jarasto & Sinervo 1999, 157.) Kouluterveys kyselystä selvisi, että joka kymmenes yläluokkalainen joutui viikoittain kiusatuksi (Ojajärvi ym. 2004, 10). Nuoruusiässä hylätyksi tuleminen tuntuu erityisen pahalta. Nuori kaipaa hyväksyntää ja muiden mielipiteet hänestä ovat erityisen tärkeitä. Elämä saattaa kiusaamisen vuoksi vaikeasti vaarantua, sekä koulu voi muuttua painajaismaiseksi. (Nurro 2002, 130). 4.3 Koulu vaikuttajana nuoren elämässä Kouluyhteisön tehtävänä on nuoren sosiaalisen ja emotionaalisen kasvun ja kehityksen tukeminen. Tärkeää on tiedostaa koulukokemusten suuri vaikutus nuoren kehitykseen

25 25 sekä hyvässä että pahassa. Koulu voi tukea ja kannustaa, mutta myös haavoittaa, jopa vaurioittaa nuorta. Ihmisen minäkuva muotoutuu sosiaalisten kokemusten ja etenkin muiden ihmisten antaman palautteen pohjalta. Koululla onkin näin merkittävä asema nuoren minäkuvan muokkaajana. (Stakes 2002, 51.) Koulunkäyntiin panostava nuori, joka saa positiivista palautetta opettajilta sekä kotoa ja joka sopeutuu hyvin toveripiiriin, käyttää muita vähemmän tupakkaa ja päihteitä. Nuorten itsetunnon vahvistumiselle takaa hyvät edellytykset koulu, jossa opiskelu on tehty innostavaksi ja jossa on hyvä ja kannustava ilmapiiri. (Kinnunen 1999, 141.) Nuoren kehitystehtävissä selviytymistä vaikeuttavat vanhempien voimavarojen puute sekä koulun kyvyttömyys tukea nuoren elämänvalintoja (Paunonen & Vehviläinen- Julkunen 1999, 255). Nuoren pahoinvointi aiheuttaa lähes aina vaikeuksia kouluyhteisössä. Pettymykset koulumenestyksessä ja tuen puute uhkaavat nuoren hyvinvointia. (Stakes 2002, 14.) Nuorten elämänhallinnan tukeminen kouluyhteisössä olisi siis tärkeää, koska tämä auttaa nuorta tekemään omaa elämää koskevia myönteisiä valintoja. Terveyttä edistävän koulun tulisi voida löytää ratkaisu nuoren ongelmiin nopeasti ja helposti omassa kouluyhteisössä tai välittömästi koulun läheisyydessä. Sosiaaliset olot ja kouluympäristö ovat tärkeitä terveyskasvatuksessa ja terveyden edistämisessä. (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1999, 269.) Koulutyön kuormittavuuden seuraaminen kuuluu kouluterveydenhuollolle. Henkilökohtaisten edellytysten mukaisesti kohtuullinen selviytyminen koulutyössä ei saa kuormittaa oppilasta liikaa ruumiillisesti tai henkisesti. (Stakes 2002, 49.) Kouluterveys kyselyn mukaan viimeisen neljän vuoden aikana koulutyön kokeminen liian suurena on vähentynyt yläluokilla 56 %:sta 41 %:iin, mutta yleistynyt lukiossa 52 %:sta 58 %:iin (Ojajärvi ym. 2004, 3). Järventien mukaan koulusta on tehty "muokkauslaitos", jossa lapsen on omaksuttava massiivinen tietomäärä, joka on yhä useammille nuorille heidän suorituskapasiteettinsa äärirajoilla (Järventie & Sauli 2001, 119). Nuorilla, joista tuntuu etteivät he onnistu teoreettisiin taitoihin painottuvassa koulussa, on hyvä olla harrastuksia joiden avulla he voivat toteuttaa itseään (Jarasto & Sinervo 1999, 181). Masennuksen tunnistamisessa kouluterveydenhuollolla on tärkeä rooli. Terveydenhoitaja voi tarkastuksen tukena käyttää mielialakyselyä. (Stakes 2002, 84.) Yhteistyö perheen

26 26 ja koulun kanssa on tärkeää määriteltäessä hoidon tavoitteita (Haarasilta & Marttunen 2000, 11). Tärkeä tavoite ongelmiin joutuneen nuoren kohtaamisessa on valaa myönteistä uskoa tulevaisuuteen (Jarasto & Sinervo 1999, 115). Jotta pystyy oppimaan ja luomaan uutta, täytyy nuoren uskoa itseensä ja omiin kykyihinsä. Tällainen nuori ei helposti anna periksi, vaikka ei heti asioita oivaltaisikaan. Jos nuori ajattelee, ettei hän kuitenkaan mitään opi, ei hän näe syytä uusien asioiden pohtimiseen. Nuorilla, joilla on hyvä itsetunto, on valmius asettaa korkeita tavoitteita itselleen. Nuoren suhtautuessa avoimesti itseensä ja mahdollisuuksiinsa, ei hänen tarvitse pelätä kritiikkiä tai epäonnistumista. (Jarasto & Sinervo 1999, 149.) Koulussa keskittymisvaikeudet vaikeuttavat opiskelua. Koulumotivaatio ja koulumenestys heikkenevät (Aalberg & Siimes 1999, 60). Monelle nuorelle opiskelu on vain asioiden toistamista, niin kuin ne on oppikirjoissa sanottu, koska koulussa ei muuta vaadita. Kokeen läpi pääseminen on tärkein tavoite, ilman asioiden suurempaa mieleen painamista. Tehokas oppiminen vaatii kuitenkin paljon enemmän kuin pänttäämistä suoraan kirjoista. Oppiminen vaatii tiedon merkityksen pohdintaa. Tiedon toistaminen ei kehitä ajattelua, vaan on seurausta huonoista opiskelutavoista. Opiskelusta tulee myös tylsää ja vastenmielistä. Lukeminen edellyttää aktiivista päätelmien tekoa ja ymmärrystä. Olennaisinta oppimisessa on se kuinka tieto on jäsennetty eikä se kuinka paljon tietoa on päähän päntännyt. (Lonka 2002, 128.) 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 5.1 Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusongelmat Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää, missä määrin nuorten väsymystä esiintyy Pieksämäen Meriluodon koulussa ja lukiossa. Halusimme myös selvittää, miten koulujen vaatimustason muutos ja mm. elämäntavat vaikuttavat väsymykseen. Opinnäytetyömme tutkimusongelmat ovat:

27 27 Missä määrin nuorilla on väsymystä? Mitkä ovat nuorten väsymyksen syyt? - elämäntapojen vaikutus väsymykseen - nuorten väsymykseen liittyvät muut tekijät Mitkä ovat väsymyksen seuraukset? 5.2 Kohderyhmä Kohderyhmäksemme rajasimme kaksi Pieksämäen Meriluodon koulun 9. luokkaa ja kaksi Pieksämäen lukion 1. luokkaa. Jokaisessa luokassa ilmoitettiin olevan 25 oppilasta. Kyselypäivänä osa opiskelijoista ei ollut paikalla, joten vastaajista 9.-luokkalaisia oli 41 ja lukion 1.-luokkalaisia 40. Valitsimme nämä luokka-asteet, koska halusimme vertailla eroja väsymyksen esiintymisessä koulujen välillä. Kyselyymme vastanneet luokat valittiin satunnaisesti. Satunnaisotanta on tutkimuksen luotettavuuden kannalta parempi vaihtoehto kuin eisatunnainen otanta. Satunnaisotannassa kaikki havainnot tulevat tutkijasta ja tutkittavasta riippumatta. (Metsämuuronen 2003, 31.) Otannan kokoon vaikuttavat perusjoukon määrä ja tutkittava asia. Näin ollen ei ole olemassa yhtä oikeaa otoskokoa tiettyihin tilanteisiin. Yleensä kuitenkin otoksen koko on alle 20 % perusjoukosta. (Valli 2001, ) Kyselymme suorittamisen ajankohtana Meriluodon koulussa oli kuusi 9. luokkaa ja lukiossa viisi 1. luokkaa. Valitsemamme kaksi luokkaa kummastakin koulusta edustavat siis riittävän hyvin sekä 9.-luokkalaisten että lukion 1.-luokkalaisten mielipiteitä. 5.3 Tutkimusmenetelmä Teimme kvantitatiivisen tutkimuksen. Tutkimuksemme tekoon oli varattu aikaa rajallisesti, joten kyselylomakkeella saimme mielestämme paremmin tietoomme väsyneiden osuuden nuorista kuin haastattelemalla tai muilla menetelmillä. Kyselylomake oli myös kustannuksiltaan edullinen vaihtoehto. Kyselylomakkeemme suunnittelun aloitimme tammikuussa 2005, jolloin kävimme myös kouluilla sopimassa kyselyn suorittamisen

28 28 ajankohdan rehtoreiden kanssa. Saimme palautetta ja ohjeita kyselylomaketta varten ohjaavalta opettajaltamme sekä ATK-opettajaltamme. Lomakkeemme suunnittelussa hyödynsimme teoriapohjaamme ja aikaisempia kouluterveyskyselyitä. Kyselylomakkeen kysymyksiä lähdimme rakentamaan tutkimusongelmien mukaisesti. Kyselylomakkeen laadinnassa on tärkeää huomioida lomakkeen pituus ja kysymysten lukumäärä. Jos lomake on sopivan lyhyt ja selkeä, jaksavat vastaajat vastata kysymyksiin huolellisesti ja näin ollen myös luotettavasti. Huomiota tulee kiinnittää myös lomakkeen ulkoasuun ja kysymysten loogiseen etenemiseen. Kun tutkimus suoritetaan kyselylomakkeella, ei tutkija vaikuta läsnäolollaan vastauksiin. Kyselyllä suoritetun tutkimuksen luotettavuutta lisää myös se, että kysymykset esitetään jokaiselle vastaajalle täysin samassa muodossa. (Valli 2001, ) Huomioimme kyselylomaketta tehdessämme, että lomake on sopivan pituinen nuorten vastattavaksi. Kysymysten määrän ja avointen kysymysten osuuden mietimme niin, että oppilaiden mielenkiinto vastaamiseen säilyisi loppuun asti. Kyselyä varten teimme strukturoidun kyselylomakkeen. Kyselytutkimuksiin voi kuitenkin liittyä heikkouksia, kuten aineiston pinnallisuus (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2004, 184). Halusimme estää tutkimuksen tulosten jäämisen pinnallisiksi, ja sen tähden annoimme vastaajille mahdollisuuden ilmaista itseään omin sanoin avoimien kysymysten avulla. Avoimesti opiskelijat saivat vastata harrastuksiin, väsymyksen syihin, seurauksiin ja väsymyksen ehkäisyyn liittyvissä kysymyksissä. Lomakkeen suunnittelussa otimme huomioon, että vastaukset olisivat selkeästi, nopeasti ja luotettavasti analysoitavissa. Esitestauksen suoritimme neljällä ikäryhmään sopivalla nuorella ennen kyselylomakkeiden vientiä kouluille. Kyselylomaketta emme muuttaneet enää esitestauksen jälkeen, koska vastaukset vaikuttivat luotettavilta ja kysymykset ymmärretyiltä. 5.4 Aineiston keruu Sovimme tutkimuksen tekemisestä Meriluodon koulun ja lukion rehtoreiden kanssa syyskuussa Haimme tutkimuslupaa Pieksämäen kaupungin koulutuslautakunnalta marraskuussa. Saimme tutkimusluvan sillä edellytyksellä, että tutkimuksen tulokset annetaan lautakunnan käyttöön.

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA KOULUTERVEYSKYSELY Vastaajat Porvoo: Perusopetuksen 4.-5. luokat vastannut 894 kattavuus 72 % 8.-9. luokat vastannut 770 kattavuus 63 % Lukio vastannut 173

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017

Kouluterveyskysely 2017 Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista 19.4.2018 Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017

Kouluterveyskysely 2017 Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion rehtori

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat

Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat 4-5lk Nurmijärvi,(vertailu: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Tuusula) vastaajia 1061/vastausprosentti 80 % Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Suurin osa on tyytyväinen elämäänsä(87,3 %, vähiten

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Nuoruus varhaisnuoruus 12-14 v. varsinainen nuoruus 15 v. 17 v. myöhäisnuoruus

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2005-2013 Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/2005 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat eivät tiedä aina

Lisätiedot

Koululaisten lepo ja uni

Koululaisten lepo ja uni Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Palautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry

Palautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Palautuminen ja unen merkitys 17.4.2018 Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Arjessa jaksaminen Kuormitus ja palautuminen tulee olla tasapainossa Pääosin tekijöihin pystyy vaikuttamaan itse Palautuminen

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 % FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 % FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 60 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 60 % FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset

Kouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset Kouluterveyskysely 2017 - Vantaan kaupungin tulokset 4. 5.-luokkalaisten tulokset HYVINVOINTI JA YSTÄVÄT Lähes kaikki (90 %) ovat tyytyväisiä elämäänsä, pojat useammin kuin tytöt. Suuri osa (86 %) kokee

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa

Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa Valtakunnalliset neuvolapäivät 22.10.2014, Helsinki Minna Rytkönen, TtT, Th minna.rytkonen@uef.fi Sosioemotionaalinen

Lisätiedot

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1 Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 40 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään

Lisätiedot

Miksi nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntä lisääntyy?

Miksi nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntä lisääntyy? Miksi nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntä lisääntyy? Joitakin havaintoja kentältä Tampereelta kahdenkymmenen vuoden perspektiivistä ja 38 vuoden kokonaisperspektiivistä peruskoulusta kokonaisuudessaan

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 % FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 % Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 % FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 % FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 % Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 % FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

THL KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOKSIA 8-9. lk Utajärvi

THL KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOKSIA 8-9. lk Utajärvi THL KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOKSIA 8-9. lk 1 24.4.2018 Anne Leppälä-Hast TUTKIMUSAIHEET Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys ja toimintakyky Elintavat Koulunkäynti ja opiskelu Perhe ja elinolot

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

8 UNI JA LEPO. sivut 85-91

8 UNI JA LEPO. sivut 85-91 8 UNI JA LEPO sivut 85-91 Mene janalle oikeaan kohtaan Kuinka paljon nukuit viime yönä? Kuinka paljon nukuit la-su välisenä yönä? Minkälainen vireystilasi on juuri nyt? Oletko aamu- vai iltaihminen? ABC:

Lisätiedot

Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki

Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 22.9.2017 Lape -päivät, Helsinki Uudistunut Kouluterveyskysely Tietoa perusopetuksen oppilaiden

Lisätiedot

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

Oman elämänsä ekspertit

Oman elämänsä ekspertit Oman elämänsä ekspertit Nuoret luupin alla - raportin tuloksia Leena Haanpää Turun yliopisto, Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT 12. 14.10.2010 Holiday Club Caribia

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Tavoitteet. Painonhallinta tukee terveyttä

Tavoitteet. Painonhallinta tukee terveyttä Tavoitteet Sopivan painon pohtiminen Elintapojen vaikutus painonhallintaan terveyttä 3 terveyttä Normaalipaino on suositus paitsi fyysisen myös psyykkisen ja sosiaalisen terveyden kannalta. Pieni yli-

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 0 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijat muutokset 00 0 sukupuolten väliset erot vuonna 0 Tiedosta

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 2008

Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 200 lukion 1. ja 2. vuosikurssin i opiskelijat muutokset 2000, 2004 200 200 sukupuolten väliset erot vuonna 200 Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 5 N1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille. Tämä kyselylomake

Lisätiedot

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1 Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2008 2010 Kouluterveyskysely 2010 3..2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 49 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia

Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia Nuoren hyvä arki rakentuu monesta tekijästä, kuten hyvistä ihmissuhteista, voimavaroja tukevista harrastuksista, yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Miten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013

Miten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013 Miten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013 THL 5.2.2014 Tutkija Hanne Kivimäki Aiheet Perustietoa Kouluterveyskyselystä Valtakunnalliset tulokset 2013 Tulosten hyödyntäminen

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja NUORTEN MASENNUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Kirsi Ylisaari Nuorisopsykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian poliklinikka, EPSHP Diagnoosi ja kliininen

Lisätiedot

Liite 11. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen!

Liite 11. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen! Liite 11 N2 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssin toiselle jaksolle.

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 % FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

3. Mitkä asiat tukevat ja mitkä vahingoittavat nuoren kehitystä? 4. Mitkä voivat olla huolestuttavia muutoksia kaverin käytöksessä?

3. Mitkä asiat tukevat ja mitkä vahingoittavat nuoren kehitystä? 4. Mitkä voivat olla huolestuttavia muutoksia kaverin käytöksessä? Kasvamme yhdessä Ensimmäinen ilta: Illan aihe: Nuoruusiän kehitys klo 18-19.30 Auditorio tai juhlasali: 1. Tervetuliaissanat ja nuorten esitys (musiikki, liikunta tms.) (10-15 min), tarjoilu, mikäli mahdollista

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen

Lisätiedot

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti 1 KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti (Lommi ym. 2010 / THL) Keskeisiä tuloksia Marjatta Pirskanen Terveyden edistämisen suunnittelija 24.2.2011 KOULUTERVEYSKYSELY Vuodesta 1998 alkaen Kuntaraportissa

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014 Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset Esittely medialle 23.1.2014 23.1.2014 THL:n kouluterveyskysely 2013 Toteutettiin valtakunnallisesti lomakekyselyllä huhtikuussa 2013 Jyväskylän kuntakohtaiset tulokset

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Rokua 28.11.2105 Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning 1 Mielenterveysseura Mielen terveys ja sairaus ovat kaksi eri asiaa Mielenterveyden häiriöistä tehdään diagnoosi,

Lisätiedot

Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja:

Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja: TERVEYSKYSELY Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja: Opiskelutyö edellyttää hyvää fyysistä ja psyykkistä kuntoa. Terveydentilasta ja kunnosta huolehtiminen on yksi elämän perusedellytyksistä. Pysähdy hetkeksi

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot