On kasvanut äkkiä on pelkkiä raajoja tuntee itsensä hirvenpuolikkaaksi.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "On kasvanut äkkiä on pelkkiä raajoja tuntee itsensä hirvenpuolikkaaksi."

Transkriptio

1 NUORTEN VÄSYMYS Karjalainen Johanna - Leikas Minna Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäen yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)

2 On kasvanut äkkiä on pelkkiä raajoja tuntee itsensä hirvenpuolikkaaksi. Viereksii sängyillä hyppelee tekemisestä toiseen ei jaksa mitään yhtäjaksoisesti. Katselee peiliin kuin odottaisi ihmettä: uutta viehättävää minää johon mieltyä. Ei pitäisi moittia laiskaksi ei itserakkaaksi vähiten osaa itse itsestään pitää. Sen vuoksi soisi että muut pitävät paljon. (Aalberg & Siimes 1999, 15.)

3 TIIVISTELMÄ Karjalainen, Johanna & Leikas, Minna. Nuorten väsymys., Pieksämäki, syksy 2005, 53 s. 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu / Pieksämäen yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, terveydenhoitaja (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää nuorten väsymystä Pieksämäellä. Tutkimukseen osallistui Meriluodon koulun kaksi 9. luokkaa ja Pieksämäen lukion kaksi 1. luokkaa. Nämä koulut valittiin, jotta nähdään, onko koulujen vaatimustason muutoksella vaikutusta väsymykseen. Tämä aihe tuntui kiinnostavalta, koska nuorten väsymys on viime aikoina ollut paljon esillä. Tutkimukseen osallistuneet koulut ja lukion kouluterveydenhoitaja olivat kiinnostuneita aihevalinnastamme. Opinnäytetyön teoriaosassa käsitellään aluksi nuoren kehitystä ja elämää. Seuraavaksi käydään läpi väsymyksen syitä. Myös koulun vaikutusta nuoren hyvinvoinnin tukijana tarkastellaan. Tietoa kerättiin alan kirjallisuudesta, lehtiartikkeleista, internetistä sekä aikaisemmista tutkimuksista. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua kyselylomaketta. Tutkimukseen osallistuneet luokat valittiin satunnaisesti. Oppilaat vastasivat kyselylomakkeeseen koululuokassa opettajan valvonnassa. Kyselyyn vastasi yhteensä 81 oppilasta. Tutkimustulosten mukaan 9.-luokkalaiset juovat alkoholia humalahakuisemmin kuin lukion 1.-luokkalaiset. Myös yöunen pituudessa on huomattava ero koulujen välillä. Tuloksista kävi ilmi, että univaikeuksien määrä kasvaa iän lisääntyessä. Väsymys on hyvin yleistä kaikilla oppilailla. Vain 5 % lukion 1.-luokkalaisista ja 12 % 9.- luokkalaisista ei koe väsymystä. Tutkimuksesta kävi ilmi, että koulun asettamat vaatimukset, tulevaisuuden epävarmuus sekä masentunut mieliala ovat yleisimmät syyt nuorten väsymykseen. Nuorten väsymyksen yleisimpinä seurauksina ovat univaikeudet, koulumenestyksen lasku, masennus sekä liikunnan puute. Tutkimusta voimme hyödyntää kevään 2006 terveydenhoitaja opintoihin liittyvässä kehittämisprojektissa. Myös kouluterveydenhoitajat voivat käyttää työssään hyväksi tutkimustuloksia. Asiasanat: väsymys; nuoret; terveys; tutkimus; kvantitatiivinen tutkimus Säilytetään: DIAK/Pieksämäen yksikön kirjasto

4 ABSTRACT Karjalainen, Johanna & Leikas, Minna. Tiredness of Young People., Pieksämäki, Autumn 2005, Language: Finnish, 53 pages, 1 appendix Diaconia Polytechnic / Pieksämäki training unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education The purpose of the study is to clarify tiredness of the young people in Pieksämäki. Two classes from 9 th grade in Meriluoto school and two classes from Pieksämäki high school took part in research. These schools were chosen to see if the requirements of the schools have an affect on tiredness. This subject is interesting, because it has been very much under discussion. The schools and the school nurse of Pieksämäki high school were interested in this topic. The theoretical part covers the growth and life of young people. The next things studied are the reasons of tiredness. Also the fact how schools` impact on young peoples` health is studied. Information was collected from literature, articles, internet and previous researches. The inquiry was conducted with half-structured questionnaire. The classes were chosen randomly. Students answered questionnaires under teachers` control. All 81 questionnaires were responded. According to research results, 9th graders drink alcohol to get drunk more often than first grade students from the high school. Between these classes there is also notable difference in the length of sleeping hours. The research also tells that the number of sleeping problems grows as one grows older. Tiredness is very common among all students. Only 5 % of high school students and 12 % of Meriluoto school students don t suffer from tiredness. The research shows, that the most common reasons for tiredness are school requirements, insecurity of the future and depressive mood. Sleeping problems, drop of school success, depression and lack of sports are the most common consequences of young peoples` tiredness. We can use this research in our nursing studies in spring Schoolnurses can also benefit from our research results in their work. Keywords: Tiredness, Young People, Health, Research, Quantitative Reseearch Deposited: DIAK/Pieksämäki training unit, Library

5 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 2 NUORET Nuori ja nuoren kehitys Kaverit, seurustelu ja harrastukset nuoren elämässä Nuorten terveys tänä päivänä VÄSYMYKSEN SYYT Perhesuhteiden vaikutus väsymykseen Nuoren masennus ja itsetuhoisuus Yksinäisyys Syrjäytyminen Nuoren ravitsemus Liikunta nuoren elämässä Nuorten alkoholin käyttö Unen puute KOULU NUOREN ELÄMÄSSÄ Oppimisvaikeudet Koulukiusaus Koulu vaikuttajana nuoren elämässä TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksemme tarkoitus ja tutkimusongelmat Kohderyhmä Tutkimusmenetelmä Aineiston keruu Aineiston analysointi Validiteetti ja reliabiliteetti TUTKIMUKSEN TULOKSET Vastaajien taustatietoja Liikunta nuorten harrastuksista yleisin Lukiolaisten ruokailutottumukset terveellisempiä kuin 9.luokkalaisten Vastaajista yli puolet käyttää alkoholia Nukkumistottumukset, univaikeudet ja väsymys Nuorten väsymyksen yleisimmät syyt Väsymyksen seuraukset ja ehkäisy POHDINTA Nuorten elämäntavoista Väsymyksen syyt Väsymyksen seuraukset Opinnäytetyöprosessimme pohdintaa LÄHTEET... 46

6 LIITTEET... 50

7 1 JOHDANTO Työmme aiheena on nuorten väsymys. Päädyimme tähän aihevalintaan, koska nuorten väsymys on viime aikoina ollut paljon esillä julkisuudessa. Monista viime aikojen tutkimuksista on käynyt ilmi nuorten väsymyksen lisääntyminen. Kouluterveystutkimukset vahvistavat tätä tulosta myös Pieksämäen seudulla. Koska olemme itsekin pieksämäkeläisiä, kiinnostuimme paikkakuntamme nuorten väsymystilanteesta. Työn tavoitteena on selvittää, esiintyykö nuorilla väsymystä. Pyrimme myös saamaan selville, mitkä ovat väsymyksen syyt ja seuraukset. Aihetta rajatessamme hyödynsimme Kouluterveys tutkimuksen tuloksia. Tulevina terveydenhoitajina halusimme työhömme terveysalan näkökannan. Yhteistyökumppaninamme toimi lukion kouluterveydenhoitaja, joka oli kiinnostuneena mukana työmme suunnittelussa. Myös tutkimukseemme osallistuneet koulut, Pieksämäen Meriluodon koulu ja Pieksämäen lukio, olivat halukkaita yhteistyöhön kanssamme. Aineistonkeruun suoritimme kyselynä kahdelle 9. luokalle sekä kahdelle lukion 1. luokalle. Teoriaosassa käymme aluksi läpi yleisesti nuorta, nuorten kehitystä ja terveyttä tänä päivänä. Nuoruuteen kuuluu muun muassa oman identiteetin muodostaminen ja rajojen etsiminen. Fyysisiin ja psyykkisiin muutoksiin sopeutuminen vaatii nuorelta paljon. Aikuisten tuki ja ohjaus ovatkin nuorelle hyvin tärkeitä. Teoriaosassa perehdymme seuraavaksi laajasti väsymyksen syihin ja koulun asemaan nuoren elämässä. Perhesuhteilla on suuri merkitys nuorelle. Nuori tarvitsee huolehtivia aikuisia, aikuisia joita voi rakastaa ja vihata. Nuoren perhesuhdeongelmat ja vaikeudet elämässä voivat johtaa masentuneisuuteen, yksinäisyyteen ja jopa syrjäytymiseen. Nämä kaikki tekijät vaikuttavat nuorten väsymyksen ilmenemiseen. Liikunta ja uni ovat tärkeitä terveyden ylläpitäjiä ja henkisen hyvinvoinnin tukijoita. Nuorten väsymyksen syinä voivatkin olla vähäinen liikunnan harrastaminen ja unen

8 puute. Myös alkoholilla on suuri merkitys nykynuorten väsymyksen lisääntymisessä. Nuorten alkoholin käyttö on varhaistunut ja lisääntynyt viime vuosien aikana. Koulun tehtävänä on nuoren kasvun ja kehityksen tukeminen. Koulutyö ei saisi kuormittaa nuorta liikaa. Nuoren koulunkäyntiä voivat vaikeuttaa oppimisvaikeudet sekä koulukiusaaminen. Osalle nuorista kouluun liittyvien ongelmien kasaantuminen voi johtaa väsymiseen. Selvitimme kyselyyn osallistuneiden nuorten harrastuksia, ruokailutottumuksia, alkoholin käyttöä sekä nukkumistottumuksia. Pohdimme näiden tekijöiden yhteyttä väsymykseen. Väsymystä kokevat nuoret vastasivat myös väsymyksen syitä ja seurauksia käsitteleviin kysymyksiin. Nuorilta saimme myös ehdotuksia väsymyksen ehkäisemiseen. Tutkimuksessa mukana olleet koulut sekä muut tahot voivat hyödyntää tuloksiamme nuorten hyvinvoinnin edistämisessä.

9 9 2 NUORET 2.1 Nuori ja nuoren kehitys Nuoruusiällä tarkoitetaan ikävuosia Tämä psyykkisen kehityksen vaihe sijoittuu lapsuuden ja aikuisuuden väliin. Fyysinen kasvu ja hormonitoiminnan lisääntyminen muuttavat psyykkistä tasapainoa. (Aalberg & Siimes 1999, 15.) Nuoren psyykkinen kehitys ei etene suoraviivaisesti, nuori myös taantuu kehityksen etenemisen ohella. Kehitys kulkee kaksi askelta eteenpäin ja yhden taaksepäin. (Aalberg & Siimes 1999, 60.) Nuori etsii itseään, rajojaan ja paikkaansa eri yhteisöissä. Nuoruus on monenlaisten kokemusten aikaa. Monenlainen tieto, aikuisten tuki ja ohjaus ovat nuorelle tarpeen. (Jarasto & Sinervo 1999, 115.) Nuoren kehityksessä puberteetti vaikuttaa lähes kaikkeen, ei vain fyysisiin muutoksiin. Puberteetilla on vaikutuksensa muuttuviin mielialoihin, väsymykseen, yksinäisyyden tunteisiin, itsekeskeisyyteen ja haluun tulla hyväksytyksi. Puberteetti liitetään usein myös konflikteihin vanhempien ja opettajien kanssa. Hormonien vaikutus nuoren mieleen on kulttuuri- ja tilannesidonnaista. Kaikilla nuorilla on erilaiset oireet riippuen kulttuurisesta ja sosiaalisesta taustasta. (Puuronen & Välimaa 2001, ) Vartalo ja ihmissuhteet muuttuvat, identiteetti muokkautuu ja uusiutuu. Nuoren vartalo kehittyy ja seksuaalisuus mietityttää. Heräävä seksuaalisuus kiehtoo ja houkuttelee, mutta samalla myös ahdistaa ja huolettaa. Nämä ovat asioita, jotka väsyttävät ja saavat nuoren ajatukset pyörimään oman minän ympärillä. (Jarasto & Sinervo 1999, ) Murrosiässä nuoret käyvät läpi identiteettikriisin eli minuuden kriisin. Tällöin nuoren käsitys itsestään on kriisissä. Jos nuori on epävarma omasta identiteetistä, voi se ilmetä ylimielisyytenä ja vihamielisenä suhtautumisena vanhempien esittämiin toimintamalleihin. Nuorelle eivät kelpaa vanhempien esittämät valmiit mallit, vaan hänen on löydettävä jotain omaa. (Kinnunen 1999, 39.) Nuoret haluavat tuntea, että heidän ratkaisujaan arvostetaan ja tuetaan, että heihin aletaan suhtautua kuin tuleviin aikuisiin. Nuorten itsenäistymistä helpottavat hyväksyntä, luottamus ja vastuu. (Kinnunen 1999, 43.)

10 10 Jokainen on omanlaisensa ainutlaatuinen persoona. Jokaisella ihmisellä on yksilölliset muista erottuvat luonteenpiirteensä, tapansa tulkita maailmaa ja toimia. Kun nuorta arvostaa juuri sellaisena kuin hän on, se auttaa häntä hyväksymään ja arvostamaan itseään ja omia taipumuksiaan. Jokaiselle nuorelle tulisi antaa oikeus kasvaa omana itsenään, kehittää kykyjään ja mahdollisuuksiaan ja löytää oma paikkansa yhteiskunnassa. (Jarasto & Sinervo 1999, 29.) 2.2 Kaverit, seurustelu ja harrastukset nuoren elämässä Kaverit toimivat nuorelle peilinä. Sen avulla nuori katselee, mitä muut hänestä ajattelevat. Tämä taas kertoo nuorelle sen, millainen hän oikeastaan on. (Kinnunen 1999, 46.) Nuori pyrkii yhteen sovittamaan käsitykset itsestään sekä kokemuksensa siitä, millaisena muut näkevät hänet. Tärkeää nuoren identiteetin kehitykselle on tunne, että on ainutlaatuinen yksilö ja hyväksytty muiden joukkoon. Nuoren on hyvä löytää ihmisiä, joiden joukkoon hän tuntee kuuluvansa ja tuntee itsensä hyväksytyksi omana itsenään. (Jarasto & Sinervo 1999, 18, 89.) Kouluterveys kyselyn mukaan nuorten ystävien puute oli lisääntynyt viimeisen kahden vuoden aikana sekä yläluokilla että lukiossa. Lähes 16 % yläluokkalaisista ja 13 % lukiolaisista koki olevansa ilman läheistä ystävää. (Ojajärvi, Sinkkonen, Jokela, Luopa & Räsänen 2004, 8.) Seurusteluaika aiheuttaa nuorelle voimakkaita, ihania ja kipeitä tunteita. Ystävyyssuhteita arvioidaan ja usein läheisetkin ystävyyssuhteet katkeavat tai ohentuvat seurustelun aikana. Läheinen ystävä voi tuntea mustasukkaisuutta, kun huomio keskittyykin toiseen henkilöön. (Porio & Porio 2002, 53.) Ystävyyssuhteiden kautta opitaan yhteistyötaitoja. Ystävät ovat tuen lähde, mutta myös stressin lähde mikäli tukea ei ole. (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1999, 255.) Usean nuoren vuorovaikutustaidot kasvavat myös harrastusten avulla. Liikunta on suosittu harrastus monen nuoren elämässä. Liikunnalla on positiivinen vaikutus fyysisen hyvinvoinnin lisäksi myös omanarvontuntoon ja itseluottamukseen (Wahlsten & Tamminen 2002, 21). Säännöllistä liikuntaa harrastavat selviytyvät helpommin stressistä ja keksivät helpommin ratkaisuja ongelmiin kuin liikuntaa harrastamattomat (Shimer 2001, 19).

11 11 Musiikki merkitsee monelle nuorelle paljon ja sillä on usein terapeuttinen ja stressioireita lievittävä vaikutus. Musiikki auttaa rentoutumaan ja hallitsemaan kiireistä elämää. (Tervo 2002, 217.) Kuvataide on myös monien nuorten apukeino irtautua arjen paineista. Luovan toiminnan avulla voi ratkaista mieltä painavia asioita. Kuvataide auttaa ymmärtämään ja tulkitsemaan tunteita, mielikuvia ja elämään liittyviä kysymyksiä. (Kärjä 2002, 212.) Silloin tällöin on tärkeää varata itselleen omaa aikaa, jolloin voi rauhassa ajatella asioita ja kohdata itsensä. Television katsominen kuuluu yhä useamman nuoren arkeen. Nuoret saattavat ajatella sen olevan rentouttavaa, mutta todellisuudessa TV:n katselu aiheuttaa stressiä enemmän kuin rentouttaa. (Bronsberg & Vestlund 1999, 208.) 2.3 Nuorten terveys tänä päivänä Kansainvälisissä vertailuissa 1980-luvulta alkaen on Suomessa syntyneiden lasten terveydentila ollut maailman parhaita. Syntyessään on jokaisella uudella ikäluokalla ollut mahdollisuus kasvaa ja kehittyä maailman terveimmiksi aikuisiksi. Lasten hyvinvoinnin kehitys riippuu kuitenkin ratkaisevasti heidän ympäristöstään ja yhteisöstään. (Stakes 2002, 13.) Tutkimustiedot 1900-luvun lopulta lasten terveyden kehityksestä ovat osin ristiriitaisia. Kouluikäisten kuolleisuus on vähentynyt, mutta jotkin taudit ja erityisesti psykososiaaliset ongelmat ovat lisääntyneet. Suurena huolen aiheena on ollut lasten ja nuorten mielenterveysongelmien, oppimisvaikeuksien ja päihteiden käytön lisääntyminen luvulla kouluikäisten lasten asiakkuus lastensuojelussa ja mielenterveyspalveluissa on kasvanut lähes kaksinkertaisesti. Usein kouluiässä alkava syrjäytyminen näkyy ensimmäisenä oppimis- ja sopeutumisongelmina sekä poissaoloina. (Stakes 2002, 13.) Nykyisen kulttuurimme ja mediamme ihannoidessa nuoruutta, kauneutta ja hoikkuutta, kärsivät monet nuoret syömishäiriöiden kierteestä ulkonäköpaineiden takia. Nuorille täytyy vakuuttaa, että hän on omannäköisensä ja sellaisena riittävän hyvä. Vuosien myötä jokainen löytää vähitellen oman tyylinsä. Nuorille onkin hyvä kertoa, että ulkonäkö on vain yksi ihmisen osa-alue. (Kinnunen 1999, 29.)

12 12 3 VÄSYMYKSEN SYYT 3.1 Perhesuhteiden vaikutus väsymykseen Nuoren pahoinvointi ja hyvinvointi riippuu perheoloista, elinoloista, kehityksestä ennen kouluikää ja kouluyhteisöstä. Nuoren oma elämäntyyli vaikuttaa asiaan myöhemmin. (Stakes 2002, 22.) Nuori oppii perheen vuorovaikutussuhteiden kautta arvot, normit ja käyttäytymismallit, jotka auttavat häntä selviytymään kodin ulkopuolella. Vanhempien emotionaalinen tuki ja ohjaus ovat nuorelle hyvin tärkeitä. (Paunonen & Vehviläinen- Julkunen 1999, 255.) Perhesuhteilla on suuri vaikutus murrosikäiseen nuoreen (Porio & Porio 2002, 71). Perheen vaikeudet, kuten päihdeongelmat tai vanhemman väkivaltainen käyttäytyminen voivat olla nuoren häiriökäyttäytymisen, koulunkäyntiongelmien, masentuneisuuden ja väsymyksen taustalla (Stakes 2002, 52). Esimerkiksi perheen kriisin aikana nuoret voivat ottaa vanhemman roolin hoitamalla kotiaan ja vanhempiaan. Nuori voi myös ottaa sovittelijan roolin itselleen. Nuoret voivat syyttää itseään vanhempien riidoista. Nuorelle ystävät ovat paras apu, mutta myös perheneuvolalta ja koulukuraattorilta saa apua. (Porio & Porio 2002, ) Vanhempien ongelmien vuoksi nuoren turvallisuuden tunne heikkenee (Vartiovaara 2000, 81). Vieraantuminen vanhemmista voi johtaa ongelmiin, joissa ulkopuolinen apu voi olla tarpeen (Syrjänen 2002, 117). Nuori alkaa etsiä virikkeitä kodin ulkopuolelta. Tällöin mukaan voivat tulla esim. tupakointi- ja alkoholikokeilut. Kokeilujen seurauksena nuorella voi olla kroonista väsymystä, huonoa keskittymiskykyä sekä oppimisvaikeuksia, jotka opettaja usein ensimmäisenä havaitsee. (Vartiovaara 2000, 81.) Nuorten ja vanhempien välisessä suhteessa on tärkeää avoin tunteiden kertominen ja purkaminen (Aalto 2002, ). Murrosikäinen nuori tarvitsee ystäväkseen toista nuorta, jonka kanssa kokea ystävyyttä ja läheisyyttä. Nuorelle on tärkeää myös ystävyyden ja ymmärryksen osoitukset kotona. (Porio & Porio 2002, 27.) Nuoret tarvitsevat aikuisia huolehtimaan heistä, aikuisia joita voi rakastaa ja vihata, uhmata ja joista voi pitää. Nuoren täytyy kokea, että vanhemmat,

13 13 koulu ja yhteiskunta arvostavat häntä ja osoittavat hänelle kiinnostusta sekä asettavat rajoja. Nuori saavuttaa kypsyyden ympäristön, kodin ja koulun avulla. Nuoret kokevat usein vanhemmat sekä opettajat kasvunsa esteeksi, jolloin yhteistyö voi muuttua molemminpuoliseksi taisteluksi rinnakkain kasvamisen sijaan. (Aalberg & Siimes 1999, 101.) Nuori arvostelee ja kyseenalaistaa vanhempien määräyksiä ja sääntöjä. Nuori puolustaa erityisesti omia näkemyksiään. Peruskoulun loppuvaiheessa monet ovat kuitenkin jo ratkaisseet tämän vaiheen ja siirtyneet varsinaiseen nuoruusikään. Nuori alkaa suhtautua asioihin maltillisesti. Ikätoverit ovat nuorelle usein vanhempia tärkeämpiä. (Aalberg & Siimes 1999, ) Jos lapsi etääntyy vanhemmistaan liian varhain, voi se vaikeuttaa hänen itsenäistymistä ja kasvua vastuulliseksi aikuiseksi. Nuori tulee riippuvaiseksi ikäisistään, mikäli hän irtaantuu vanhemmistaan ja kodistaan liian varhain. (Kinnunen 1999, 24.) 3.2 Nuoren masennus ja itsetuhoisuus Masennuksella eli depressiolla tarkoitetaan pidempikestoista ja voimakasta alakuloisuutta. Voimakas masennus voi olla esteenä nuoruusiän kehitykselle. Oireet vaikuttavat lähes aina koulutyöhön ja ystävyyssuhteisiin. Riitoja ystävien ja perheenjäsenten kanssa syntyy helpommin kuin ennen. Masennuksella ei ole yksittäistä aiheuttajaa. (Haarasilta & Marttunen 2000, 5 8.) Masentuneella nuorella uskomukset itseen ja ympäröivään maailmaan ovat sävyltään kielteisiä. Nuori kokee usein ahdistuneisuutta, pahaa oloa, yksinäisyyttä ja häpeää. Yleisiä ovat myös eristäytyminen, passiivisuus, unihäiriöt, muistihäiriöt sekä ruokahaluttomuus. (Laaksonen & Heikkilä 2001, ) Masentumaan ja ahdistumaan alttiilla henkilöllä on riski uupua ja kärsiä väsymyksestä (Vartiovaara 2000, 36). Masennusjaksot ovat usein lyhyitä n. 1 3 kk, mutta voivat myös pitkittyä ja uusiutua. Masennuksen kestoa ja voimakkuutta lyhentää usein varhainen hoitoon hakeutuminen. (Haarasilta & Marttunen 2000, 7 9.)

14 14 Ilkivalta, koulukiusaaminen ja irralliset seksisuhteet voivat ilmentää masennusta. Masennuksen aiheuttamat keskittymisvaikeudet haittaavat usein asioiden oppimista ja vaativat näin erityisponnisteluja. (Haarasilta & Marttunen 2000, 6.) Muistihäiriöt näkyvät depressiossa monin tavoin. Tavallisesti esimerkiksi muisti pätkii, oppimiskyky on heikko sekä tulee muistivirheitä. Pahimmillaan depressiota sairastavan arkitoiminnoista selviytyminenkin on hajanaista ja katkeilevaa. (Laaksonen & Heikkilä 2001, 57.) Nuoret voivat helposti hakea lohtua huumeista ja alkoholista, kun heistä tuntuu, että ovat menettämässä elämänhallintansa. Nämä eivät kuitenkaan auta, vaan päinvastoin loitontavat todellisuudesta. Vain nuori itse pystyy auttamaan itseään. (Cobain 2001, 72.) Masennuksen syynä ovat usein pettymykset, vaikeat elämän kokemukset sekä myös ihmissuhteissa koetut menetykset. Herkistävinä tekijöinä ovat myös itseluottamuksen heikkous sekä haavoittuvuus. (Vuohelainen 2002, 82.) Vaikeat asiat voivat käsittelemättöminä kasautua nuoren mieleen ja aktivoitua jossain myöhemmässä vaiheessa. Nuori voi purkaa nimetöntä pahaa oloaan vetäytymällä ja sulkeutumalla tai käyttäytymällä aggressiivisesti. Uhmaileva käytös voi olla nuoren yritystä pitää surulliset ajatukset loitolla. Nuoret voivat menettää elämänhalunsa, kylmentyä tunne-elämältään tai heidän kykynsä rakastaa ja välittää toisesta alkaa kuihtua jo varhain. (Kinnunen 1999, 183.) Kouluterveys tutkimuksen mukaan nuorten masentuneisuus kasvoi kahdessa vuodessa yläluokilla 10 %:sta 16 %:iin ja lukiossa 10 %:sta 13 %:iin (Ojajärvi ym. 2004, 3). Masennuksesta kärsiviä voidaan usein auttaa kouluyhteisössä, kun ongelmat havaitaan ajoissa ja suunnitelmallinen tuki järjestetään oppilashuollon henkilöstön, opettajien ja vanhempien yhteistyönä. Masentuneisuuden havaitseminen voi olla vaikeaa, koska nuori voi oireilla esim. hiljaisuudella ja vetäytymisellä. Nuoren oireilua ei välttämättä tunnisteta masennukseksi. (Stakes 2002, 84.) Nuoret luulevat, että on heikkoutta näyttää voimattomuutensa ja hätänsä. Masentuneen nuoren ulkomuoto on surullinen ja kurja hänen ollessaan yksin, mutta kun hän on ihmisten ilmoilla, voi huulilla ollakin hymy. (Kinnunen 1999, 208.) Aikuisista masentunut nuori saattaa vaikuttaa helpolta. Hän ei paljoa vaadi tai kapinoi ja on usein omissa oloissaan. Vanhemmat voi havahduttaa vasta esimerkiksi nuoren huono koulumenestys, laihtuminen tai sairastelu. (Jarasto & Sinervo 1999, 145.) Masentunut nuori on alttiina monille vaaroille. Keskittymiskyvyttömyydestä voi joskus tunnistaa nuoren masennuksen.

15 15 Tämä taas johtaa ongelmiin koulussa, mm. numeroiden huononemiseen. (Kinnunen 1999, 208.) Fyysiset ja psyykkiset kehitykselliset paineet altistavat nuoren itsetuhokäyttäytymiselle. Itsemurhat ja itsemurhayritykset yleistyvät selvästi varsinkin nuoruusiän jälkipuoliskolla. Tilastokeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan itsemurha-ajatuksia tiedetään esiintyvän 15 %:lla suomalaisista nuorista. (Kuoleman syyt 1995, Tilastokeskus.) Itsemurhaluvut ovat Suomessa Euroopan korkeimmat. Tytöistä 2 % ja pojista 10 % tekee itsemurhan seuraavan viiden vuoden kuluessa itsemurhayrityksestä. Suomessa vuosittain tekee itsemurhan noin viisikymmentä nuorta. (Aalberg & Siimes 1999, ) Itsetuhoisella käyttäytymisellä tarkoitetaan ajatuksia tai tekoja, jotka johtavat itseen kohdistuvaan vahinkoon tai kuolemaan. Itsetuhoisuus voi ilmetä suoranaisena haluna tappaa itsensä. Se voi ilmetä myös kuvitelmina ja ajatuksina omasta kuolemasta ja tuhoutumisesta sekä toimintana, jota leimaa piittaamattomuus omasta turvallisuudesta. (Räsänen 2000, 199.) Vanhempien, ystävien ja muiden aikuisten tarjoama tuki on masennusta sairastavalle hyvin tärkeää (Haarasilta & Marttunen 2000, 7 9). Nuoret voivat saada apua voimakkaaseen masennukseensa myös kouluterveydenhoitajalta, kuraattorilta, koululääkäriltä tai opettajalta. Myös perheneuvolat antavat apua masennusta sairastaville. (Haarasilta & Marttunen 2000, 10.) 3.3 Yksinäisyys Ihminen ei ole sopeutunut elämään yksin. Yksinäisyys on monelle kielteinen asia, mitä on yritettävä välttää. Monet ihmiset kuitenkin kaipaavat yksinäisyyden itselle tuomaa tilaa. Yksinäisyys voi esimerkiksi liittyä mielenterveyden ongelmiin, joka aiheuttaa sosiaalista rajoittuneisuutta, jopa täydellistä eristäytymistä. Yksinäisyyden tunne voi liittyä ohi meneviin elämänmuutoksiin. Yksinäisyyden kestäminen on läheisesti yhteydessä itsetunnon ja sosiaalisten taitojen kehitykseen. Itsetunnon ja sosiaalisten taitojen kasvulla voi siis voittaa yksinäisyyden. (Tuulio-Henriksson 2002, 41.) Yksinäisyyden hyväksyminen on tavallaan irtautumista vanhemmista ja perheestä. Yksinäisyys on vaihe kohti aikuisuutta sekä kypsiä ihmissuhteita. (Tuulio-Henriksson 2002, 43.)

16 16 Ihmissuhteisiin kykeneväksi kasvaminen on yksi nuoruusiän kehitystehtävistä. Kaikilla nuorilla ei ole sisäistä voimaa tunkeutua kaveripiireihin, vaikka sisäinen tarve onkin yhteys ikätovereiden kanssa. (Kinnunen 1999, 54.) Yksinäisyys tai sydänystävää vaille jääminen on yksi nuoruusiän vaikeimpia kokemuksia. Nuorelle tulee tällöin helposti tunne, että hän on jotenkin erilainen kuin muut. Yksinäisyyden taustalla voi olla useita eri tekijöitä, esim. jo lapsena toistuvasti katkeilleet ihmissuhteet. (Jarasto & Sinervo 1999, 93.) Yksin ollessaan, esimerkiksi vetäytymällä huoneeseensa, nuori harjoittelee eroa hänelle tärkeistä henkilöistä. Nuori kumminkin palaa toisten joukkoon tietyn yksinolo ajan jälkeen. Vanhemmat voivat olla hyvinkin huolissaan lapsensa käyttäytymisestä. Nuoren yksinoloon pitää kuitenkin kiinnittää huomioita jos nuori on aina yksin, esimerkiksi koulussa. Nuoren vetäytymisessä voi olla kyse epävarmuudesta, joka estää nuorta lähestymästä muita ja muita lähestymästä häntä. Tällaisissa tilanteissa voisi mm. tukioppilastoiminnasta olla hyötyä. (Tuulio-Henriksson 2002, 42.) Yksinjäätyään nuori yrittää solmia uusia ystävyyssuhteita välillä onnistuen ja välillä pettyen. Epävarmuutta, arkuutta sekä yksinäisyyttä kasvattavat osakseen oman ruumiinkuvan muutokset. Nuori saattaa eristäytyä uskoessaan olevansa erilainen. Nuoren yksinäisyyden ja ajoittaisen masennuksen tunteet ovat välttämätön tie kohti aikuisuutta. (Porio & Porio 2002, ) 3.4 Syrjäytyminen Jos nuori kokee useita pettymyksiä elämässään ja jos ongelmat alkavat kasautua, voi tämä johtaa syrjäytymiseen. Siksi tässä ikävaiheessa on otollista puuttua nuoren ongelmakäyttäytymiseen ja ohjata häntä luotsaamaan elämäänsä parempaan suuntaan. Napakat otteet ovat parempia kuin liiallinen ymmärtäminen ja salliminen. (Jarasto & Sinervo 1999, 116.) Psyykkiset häiriöt voivat aiheuttaa syrjäytymistä muista. Masentunut ihminen ei halua muiden seuraa. Muiden seura ei kiinnosta, mukavinta olisi yksin kotona peiton alla.

17 17 Varhaisen psyykkisen häiriön toteaminen olisi tärkeää, koska ne voivat aiheuttaa vakavia vaurioita psyykkiselle ja sosiaaliselle kehitykselle. (Tuulio-Henriksson 2002, 42.) Perheen ongelmat voivat heijastua nuoreen, mikä voi ilmetä jo varhaisessa vaiheessa syrjäytymisenä (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1999, 248). Nuorten syrjäytyminen johtuu usein kuitenkin paljosta muustakin kuin vaikeista kotioloista, huonosta kasvatuksesta tai rikkonaisesta perheestä. Riittämättömällä tuenpuutteella on kuitenkin selvä vaikutus syrjäytymiseen. Useasti syrjäytyminen on alkanut jo ala-asteella. (Järventie & Sauli 2001, ) Nuoren koulumenestys saattaa riippua siitä, onko hän oppinut kotoaan arvoja ja taitoja, joita myös koulussa arvostetaan. Hyvät aikuissuhteet toimivat pohjana nuoren suhteiden muodostamiselle. Sosiaalinen nuori pystyy ylläpitämään ystävyyssuhteitaan, hänen kouluasenteensa kehittyy myös myönteisemmäksi kuin syrjäytyneillä nuorilla. Syrjäytymistä edistävät esimerkiksi koulukiusaaminen sekä sosiaalisen tuen puute. (Järventie & Sauli 2001, 129.) 3.5 Nuoren ravitsemus Lapsuudessa ja nuoruudessa opitut, terveyttä tukevat ravitsemustottumukset ja elämäntavat luovat perustan hyvälle terveydelle (Lyytikäinen 2000, 358). Nuorena omaksutut säännölliset ateria-ajat luovat pohjan tasapainoiselle ruokailulle myös aikuisena (Lyytikäinen 2000, 363). Perheen yhteisillä aterioilla on tärkeä merkitys. Yhdessä syöminen antaa mahdollisuuden keskusteluun ja luo kiinteyttä perhesuhteisiin. (Pulkkinen 2002, 154.) Murrosikä on voimakasta kasvun ja kehityksen aikaa. Tällöin poikien ravinnontarve on suurimmillaan, tytöillä yhtä suuria vaatimuksia ravinnolle asettaa vain raskaus- ja imetysaika. (Peltosaari, Raukola & Partanen 2002, ) Riittämätön ravintoaineiden saanti voi johtaa sairastumiseen. Syömättömyys saattaa joillekin aiheuttaa heikkoa oloa, jota he kuvaavat alhaiseksi verensokeriksi (Parkkinen & Sertti 1999, 10). Huonot ravitsemustottumukset voivat olla syynä nuoren väsymykseen.

18 18 Ravitsemussuosituksissa korostetaan mm. energiansaannin ja -kulutuksen tasapainottamista, hiilihydraattien suhteellisen osuuden lisäämistä, kovan rasvan ja suolan käytön vähentämistä ja alkoholin käytön rajoittamista (Parkkinen & Sertti 1999, 12). Murrosiässä kaikkien ravintoaineiden, erityisesti raudan ja kalsiumin, tarve on suuri (Peltosaari ym. 2002, 247). Kalsiumia tarvitaan luuston kehittymiseen ja rautaa lihasten kasvuun ja tytöillä korvaamaan kuukautisvuodon aiheuttamaa raudan menetystä (Lyytikäinen 2000, 361). Nuoren fyysiseen ja psyykkiseen kehitykseen liittyvä aikuistuminen voi aiheuttaa voimakkaita muutoksia ruokakäyttäytymisessä (Peltosaari ym. 2002, 246). Hyvään kouluikäisen ravitsemukseen kuuluu opiskeluvireyden takaava kunnollinen aamupala, kouluruoka ja lämmin ateria kotona. Oikeanlaiset välipalat antavat sopivasti energiaa päivän tarpeen mukaan. (Kylliäinen & Lintunen 2001, ) Täysjyväviljavalmisteita tulisi nauttia runsaasti päivittäin. Myös kasvikset, marjat ja hedelmät kuuluvat jokapäiväiseen ruokavalioon. Rasvattomat ja vähärasvaiset maitovalmisteet takaavat kalsiumin, B vitamiinin ja proteiinin riittävän saannin. Sokerin ja sokeroitujen elintarvikkeiden käyttö tulisi keskittää aterioiden yhteyteen mm. kariesriskin välttämiseksi. (Lyytikäinen 2000, ) Nuoren ruokailutapoihin vaikuttavat kodin ohella myös kouluruokailu, toveripiirin suhtautuminen ruokaan sekä mainonta. Nuorten ateriat korvautuvat yhä enemmän virvoitusjuomilla, makeisilla ja suolaisilla pikkupurtavilla. (Parkkinen & Sertti 1999, 138.) Kouluterveys tutkimus osoitti, että yläluokkalaisista lähes joka kymmenes ei syönyt kouluruokaa, ja noin joka kolmas söi useita epäterveellisiä välipaloja viikon aikana. Lukiolaisista 3 % jätti kouluruuan väliin, ja 13 % söi viikon aikana useita epäterveellisiä välipaloja. (Ojajärvi ym. 2004, 14.) Väärien ruokatottumusten aiheuttaman virheravitsemuksen välttämiseksi tulisi nuorille järjestää ravintovalistusta sekä tarjota täysipainoisia aterioita ja välipaloja (Peltosaari ym. 2002, 248). Jyväskylän yliopiston tekemän WHO:n koululaistutkimuksen mukaan ylipainoisuus uhkaa yleistyä. Virvoitusjuomien juonti ja roskaruuan syönti on kokoajan yleisempää. Vain joka kymmenes nuori kertoi syövänsä hedelmiä useasti päivässä, parikymmentä vuotta sitten lukema oli neljä kymmenestä. Tilannetta parantaisi se, että kasviksia ja hedelmiä tarjottaisiin nuorille enemmän sekä kotona että koulussa. (Kaskinen

19 , 8.) Yhdessä kodin ja koulun kanssa kouluterveydenhoitaja voi tukea nuorta hyvien ruokatottumusten kehittymisessä ja ehkäistä ravitsemusongelmien syntyä (Lyytikäinen 2001, 147). 3.6 Liikunta nuoren elämässä Liikunta kohottaa fyysistä kuntoa, lisää hyvinvointia, auttaa positiivisen minäkuvan rakentumisessa ja itsetunnon vahvistumisessa. Liikunta tuottaa mielihyvää kehossa ja mielessä ja parhaimmillaan edistymisen ja onnistumisen kokemukset houkuttelevat nuorta kilpailemaan itsensä kanssa. Tämä vaatii ja kehittää kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Liikuntaa harrastaessa kehittyvät myös sosiaaliset taidot, koska liikunta on usein yhteistyötä ja yhdessäoloa. (Jarasto & Sinervo 1999, 187.) Lapsena tai nuorena aloitettu liikunnan harrastaminen lisää aikuisiän liikuntaharrastuksen todennäköisyyttä (Laakso 2000, 367). Päivittäinen liikunta virkistää aivoja ja lisää endorfiinien eritystä. Aivot tuottavat endorfiinia, joka on mielihyvän ja mielipahan kokemiseen sekä kivun säätelyyn liittyvä välittäjäaine. Endorfiini vaikuttaa oppimiskykyä kohentavasti ja auttaa pitämään yllä positiivista elämänasennetta. (Jarasto & Sinervo 1999, 188.) Kouluterveys kyselyn mukaan 9 % oppilaista harrasti liikuntaa harvemmin kuin kerran viikossa. (Ojajärvi ym. 2004, 14). Sopiva määrä liikuntaa päivässä edistää terveyttä, ylläpitää ja parantaa toimintakykyä ja tukee henkistä hyvinvointia. Liikunnan terveysvaikutukset ovat seuraavat: 1. Nostaa elimistön lämpötilaa ja saa aikaan rentoutuneen olotilan. 2. Parantaa aivojen hapensaantia ja vilkastuttaa aineenvaihduntaa ja näin nostaa vireystasoa. 3. Lisää hyvän olon tunnetta tuottavien endorfiinien määrää elimistössä. 4. Alentaa leposykettä ja vähentää lihasjännitystä ja samalla vähentää stressiä. 5. Vahvistaa minäkuvaa 6. Kohottaa itsetuntoa ja -hallintaa. 7. Vähentää ahdistuneisuutta. (Kärjä 2002, 220)

20 20 Liikunta on merkityksellinen ja arvostettu osa varhaisnuorten maailmaa. Liikuntaan liittyy usein sosiaalinen motiivi. Liikuntatoiminta on keino kuulua ja liittyä johonkin ryhmään. Liikuntaa harrastavien yleinen minäkäsitys ja fyysinen pätevyys ovat vahvempia kuin liikuntaa harrastamattomilla. Etenkin pojilla fyysisellä kunnolla on yhteys itsearvostukseen. (Hakala 1999, ) Monien ihmisten fyysinen aktiivisuus on nykyään vähäistä. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää nuoriin, joilta liikunnan harrastaminen puuttuu lähes kokonaan. Liikkumattomuuden aiheuttamia terveysongelmia, joita on ennen ollut vain keski-ikäisillä ja vanhuksilla, voi nykyään esiintyä jo nuorilla. (Laakso 2000, 370.) Ennenaikaisen kuoleman riski on kaksinkertainen liikuntaa harrastamattomilla verrattuna kohtuullisesti liikuntaa harrastaviin ihmisiin (Shimer 2001, 23). 3.7 Nuorten alkoholin käyttö Nuorten päihteiden käyttö on lisääntynyt ja varhaistunut (Stakes 2002, 72). Suomalaisten nuorten alkoholinkäyttö puhuttaa ja huolettaa aikuisia. Lapset aloittavat juomiskokeilut hyvin varhaisessa iässä. (Kinnunen 1999, 131.) Päihteiden käytön varhainen aloittaminen suurentaa riskiä sairastua masennukseen, myös itsemurhariski kasvaa (Kumpulainen 2000, 115). Kouluterveys kysely osoitti, että lähes neljäsosa yläluokkalaisista joi itsensä tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa (Ojajärvi ym. 2004, 14). Nuori ajattelee alkoholin kuuluvan normaaliin elämään, koska jopa % ympärillä olevista ihmisistä käyttää alkoholia. Epävarmuuden sekä jännityksen häviäminen voivat olla yllykkeitä alkoholin käyttämiselle. Alkoholin haittavaikutukset ilmenevät toisilla voimakkaammin kuin toisilla. Kontrollin menettäminen alkoholia juodessa on kuitenkin nuorilla yleistä. Ongelmiin ympäristön kanssa voi joutua pienenkin alkoholimäärän käytön jälkeen. Humalassa tekee usein virheitä, joita ei selvin päin tekisi. Elämä voi tuntua ilman alkoholia vaikealta ja ahdistavalta. (Koivunen 2002, 152.) Alkoholi häiritsee normaalia unta. Erityisesti unen hidas vaihe häiriintyy, mitä esiintyy iltayöstä tunnin ajan nukahtamisen jälkeen. Tämä vaihe olisi erityisen tärkeä, koska silloin elimistö palautuu rasituksesta kaikkein parhaiten. Alkoholin käytön vieroi-

21 21 tusoireisiin liittyy useana peräkkäisenä yönä hitaan unen väheneminen. (Kemppinen 2002, 11.) Outi Saarenpää-Heikkilän unihäiriöitä käsittelevän tutkimuksen (2001) mukaan runsas alkoholin juominen on yleistä väsyneillä nuorilla (Saarenpää-Heikkilä 2002, 1722). Päihteiden käytön seurauksena ilmenee ongelmia kuten teiniraskauksia, koulunkeskeyttämistä, alisuoriutumista sekä ongelmia yhteiskunnan rajojen kanssa (Kumpulainen 2000, 115). Alkoholin runsas käyttö voi johtaa myös stressioireisiin ja osteoporoosiin hormonaalisten muutosten vuoksi, joiden merkitys on erityisen suuri vuotiailla (Kemppinen 2002, 11). Alkoholin mielihyvää tuottavat vaikutukset saattavat vahvistaa toistuvaa alkoholin käyttöä. Alkoholin toistuva käyttäminen aiheuttaa psyykkisen ja fyysisen riippuvuuden kehittymisen. (Kemppinen 2002, ) 3.8 Unen puute Nukkuminen on tarkoitettu latautumisjaksoksi. Levollinen uni rentouttaa jännittyneet lihakset ja rauhoittaa kuohuvan mielen. Tärkeää onkin kiinnittää huomiota unen laatuun. Nukkumisen pitäisi kattaa 1/3 osa ihmisen normaalista vuorokausirytmistä. (Siimes 2002, 45.) Univaje aiheuttaa varsin pian ihmisen uupumisen (Siimes 2002, 15). Uupumus on olotila, johon voi liittyä masennusta ja ahdistuneisuutta (Vartiovaara 2000, 36). Uupumus johtaa jatkuessaan sekä henkisen että fyysisen suorituskyvyn heikkenemiseen. Tämän seurauksena henkilö menettää hermojensa hallinnan ja tulee kärttyisäksi ja aggressiiviseksi tai välinpitämättömäksi ja flegmaattiseksi perusluonteensa mukaisesti. (Siimes 2002, 15.) Voimakas väsymys aiheuttaa usein ongelmia koulunkäynnissä (Haarasilta & Marttunen 2000, 6). Jatkuva ahdistava kiire ja stressi aiheuttavat painajaisia monille, kun päivällä latautuneet kireät ihmissuhteet ja kriisit purkautuvat yöllä. Monet unioppaat kehottavatkin purkamaan päivän myrskyt ennen sänkyyn menoa. Kiihtyneessä mielentilassa ja kiihkeässä ajatusten tulvassa ei unenpäästä saa kiinni ja yöuni on levotonta. (Siimes 2002, 14.) Unen välttämättömyys ihmisen psyykkiselle hyvinvoinnille on varmasti selvä

22 22 useimmille ihmisille. Univelan kasvaessa krooniseksi seuraa masennusta ja harhojen näkemistä. (Soinila 2003, 192.) Huono psykososiaalinen tilanne aiheuttaa masennusta, jonka yhteys huonoon unen laatuun on monissa tutkimuksissa vahvistunut. Pitkään jatkunut huono uni lisää masennusta ja sitä kautta myös sosiaalisen elämän köyhtymistä. Jos unenpuute jatkuu pidempään, aiheuttaa se mielialan laskua, keskittymisvaikeuksia sekä yleisen toimintatarmon ja motivaation heikkenemistä. (Soinila 2003, 199.) Uni on tärkeä aivojen tiedonkäsittelyn kannalta. Päivällä hankittu informaatio muuttuu unen aikana jollakin tapaa. Nukkumisen aikana uutta tietoa käsitellään ja vain oleellinen tieto jää muistiin. Visaisissa tilanteissa kannattaa nukkua yön yli, sillä monet ovat kokeneet pitkään miettimänsä ongelman ratkeavan hyvin nukutun yön jälkeen. Tenttikaudella opiskelijoilla aivojen REM-unen määrä lisääntyy selvästi, koska tällöin uuden informaation järjestämisen tarve on suuri. (Soinila 2003, 195.) Laajan kansainvälisen vertailun mukaan suomalaisilla koululaisilla on eniten nukahtamisvaikeuksia ja aamuväsymystä. He nukkuvat myös toisiksi lyhyimmät yöunet. (Soinila 2003, 201.) Outi Saarenpää-Heikkilän tutkimuksen (2001) mukaan murrosiässä nukkumistottumukset muuttuvat olennaisesti. Koululaiset menevät myöhemmin nukkumaan ja arkisin nukkumisaika lyhenee. Eniten väsymykseen vaikuttavat unihäiriöt, fyysiset sairaudet ja depressiivinen mieliala. Nuorten nukkumistottumuksiin, unihäiriöihin sekä päiväväsymysoireisiin tulisi kouluterveydenhuollossa kiinnittää enemmän huomiota. (Saarenpää-Heikkilä 2002, 1722.) Tynjälän, Villbergin ja Kannaksen nukkumistottumuksia käsittelevän tutkimuksen (2002) mukaan 1990 luvulla aamuväsymyksen määrä lisääntyi huomattavasti murrosikäisillä nuorilla. Vuonna 1998 kerättyjen tietojen mukaan melkein jokaisena kouluaamuna itsensä väsyneeksi koki 15-vuotiaista pojista 45 % ja tytöistä 39 %. Tytöistä suurempi osa kuin pojista valitti väsymyksen tunnetta päivittäin tai lähes päivittäin. (Tynjälä, Villberg & Kannas 2002, ) WHO:n koululaistutkimuksesta käy ilmi, että tytöt sekä nukahtavat huonommin että heräilevät öisin kaksi kertaa useammin kuin pojat. Nukahtamisvaikeuksien ja yöllisten heräilyjen syyksi tutkijat arvelivat tyttökulttuurin koventumisen ja alkoholin lisääntyneen käytön. (Kaskinen 2005, 8.)

23 23 4 KOULU NUOREN ELÄMÄSSÄ 4.1 Oppimisvaikeudet Järjestettäessä opetusta, tulee huomioida oppilaiden yksilölliset oppimisvalmiudet, erityinen oppimistyyli ja mahdolliset oppimisvaikeudet. Koulussa tulee suunnitella ja toteuttaa oppimisympäristöt, tukipalvelut ja opetus sopiviksi oppilaille. Erityistä huomiota kasvatuksessa on kiinnitettävä aloitekyvyn ja itseluottamuksen herättämiseen ja tukemiseen. (Stakes 2002, 85.) Luonteenomaista oppimisvaikeuksille on, että ne ovat odottamattomia. Syitä haetaan kehitykseen liittyvistä lähtökohdista sekä aivojen kehitykseen vaikuttaneista tekijöistä. Vaikuttavina tekijöinä voivat esimerkiksi olla ravitsemus, myrkytys, aivotrauma tai sairaus. Lapsen geneettinen yksilöllisyys kognitiivisessa valmiudessa on kuitenkin merkittävin yksittäinen syytekijä. (Kangas 2003, 25.) Oppimisvaikeudet koskettavat melko suurta osaa väestöstä. Oppimisvaikeudet voivat aiheuttaa jopa syrjäytymistä, inhimillistä ahdinkoa ja omanarvontunnon menetystä. Oppimisvaikeuksia ei saa tulkita laiskuudeksi tai tyhmyydeksi. Kognitiivisten valmiuksien lisäksi nuorten hyvinvoinnin, oppimisvaikeuksien ja alisuoriutumisen taustalla vaikuttavat emotionaaliset ja motivationaaliset tekijät. (Kangas 2003, ) Kouluterveys kyselyn mukaan opiskeluun liittyviä ongelmia oli 45 %:lla oppilaista. Noin 12 % oppilaista ei saanut opiskelun ja koulunkäynnin ongelmiin apua kotoa eikä koulusta. (Ojajärvi ym. 2004, 10.) Ongelmat voivat kasaantua monin eri tavoin. Oppilaalla epäonnistumiset aiheuttavat usein turhautumista sekä välttelyä. Nuorelle kehittyy vääränlaisia oppimisstrategioita, jotka tekevät onnistumisen lähes mahdottomaksi. Nuori voi joutua muiden oppilaiden torjumaksi ja leimatuksi. (Kangas 2003, 27.) Jatkuvat oppimisvaikeudet sekä jatkuva negatiivinen palaute sekä yhteisön silmätikuksi joutuminen voivat lannistaa täysin nuoren kiinnostuksen koulunkäyntiin (Kangas 2003, 41). Koulu voi auttaa oppimisvaikeuksissa järjestämällä tukiopetusta tai osa-aikaista erityispetusta (Stakes 2002, 85). Tuki-

24 24 toimia suunniteltaessa tulisi ottaa huomioon lapsen minäkäsitys, tunteet ja hallintakokemukset (Kangas 2003, 29). 4.2 Koulukiusaus Kouluväkivallalla ja kiusaamisella tarkoitetaan toistuvaa henkistä, verbaalista tai fyysistä väkivaltaa, jonka yksi tai useampi nuori tai aikuinen kohdistaa yhteen uhriin. Toiminta on negatiivista ja siinä aiheutetaan tahallaan ja toistuvasti pahaa mieltä. Koulukiusaaminen ja väkivalta voivat ilmetä mm. huoritteluna, tönimisenä ja ryhmän ulkopuolelle jättämisenä. Uusi perusopetuslaki velvoittaa kuntia huolehtimaan oppilaiden turvallisuudesta. Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Tällä päätöksellä pyritään ehkäisemään oppilaiden kiusaaminen ja väkivalta koulussa. (Stakes 2002, ) Itsetuntoa heikentää ryhmän ulkopuolelle jääminen ja syrjityksi tuleminen (Stakes 2002, 51). Kiusaaminen voi olla nuorelle todellinen yläasteen painajainen. Ala-asteellakin on kiusaamista voinut esiintyä, mutta yläasteella se muuttuu näkyvämmäksi ja julkisemmaksi. Yläasteella kiusaaminen muuttuu entistä väkivaltaisemmaksi ja rajummaksi. Kiusaaminen on merkkinä nuorten ahdistuneisuudesta ja sosiaalisesta taitamattomuudesta. Kiusaamiseen täytyykin aina puuttua mahdollisimman nopeasti. Koulukiusaamista ei enää pidetä hävettävänä asiana, josta koulussa vaiettaisiin. (Jarasto & Sinervo 1999, 157.) Kouluterveys kyselystä selvisi, että joka kymmenes yläluokkalainen joutui viikoittain kiusatuksi (Ojajärvi ym. 2004, 10). Nuoruusiässä hylätyksi tuleminen tuntuu erityisen pahalta. Nuori kaipaa hyväksyntää ja muiden mielipiteet hänestä ovat erityisen tärkeitä. Elämä saattaa kiusaamisen vuoksi vaikeasti vaarantua, sekä koulu voi muuttua painajaismaiseksi. (Nurro 2002, 130). 4.3 Koulu vaikuttajana nuoren elämässä Kouluyhteisön tehtävänä on nuoren sosiaalisen ja emotionaalisen kasvun ja kehityksen tukeminen. Tärkeää on tiedostaa koulukokemusten suuri vaikutus nuoren kehitykseen

25 25 sekä hyvässä että pahassa. Koulu voi tukea ja kannustaa, mutta myös haavoittaa, jopa vaurioittaa nuorta. Ihmisen minäkuva muotoutuu sosiaalisten kokemusten ja etenkin muiden ihmisten antaman palautteen pohjalta. Koululla onkin näin merkittävä asema nuoren minäkuvan muokkaajana. (Stakes 2002, 51.) Koulunkäyntiin panostava nuori, joka saa positiivista palautetta opettajilta sekä kotoa ja joka sopeutuu hyvin toveripiiriin, käyttää muita vähemmän tupakkaa ja päihteitä. Nuorten itsetunnon vahvistumiselle takaa hyvät edellytykset koulu, jossa opiskelu on tehty innostavaksi ja jossa on hyvä ja kannustava ilmapiiri. (Kinnunen 1999, 141.) Nuoren kehitystehtävissä selviytymistä vaikeuttavat vanhempien voimavarojen puute sekä koulun kyvyttömyys tukea nuoren elämänvalintoja (Paunonen & Vehviläinen- Julkunen 1999, 255). Nuoren pahoinvointi aiheuttaa lähes aina vaikeuksia kouluyhteisössä. Pettymykset koulumenestyksessä ja tuen puute uhkaavat nuoren hyvinvointia. (Stakes 2002, 14.) Nuorten elämänhallinnan tukeminen kouluyhteisössä olisi siis tärkeää, koska tämä auttaa nuorta tekemään omaa elämää koskevia myönteisiä valintoja. Terveyttä edistävän koulun tulisi voida löytää ratkaisu nuoren ongelmiin nopeasti ja helposti omassa kouluyhteisössä tai välittömästi koulun läheisyydessä. Sosiaaliset olot ja kouluympäristö ovat tärkeitä terveyskasvatuksessa ja terveyden edistämisessä. (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1999, 269.) Koulutyön kuormittavuuden seuraaminen kuuluu kouluterveydenhuollolle. Henkilökohtaisten edellytysten mukaisesti kohtuullinen selviytyminen koulutyössä ei saa kuormittaa oppilasta liikaa ruumiillisesti tai henkisesti. (Stakes 2002, 49.) Kouluterveys kyselyn mukaan viimeisen neljän vuoden aikana koulutyön kokeminen liian suurena on vähentynyt yläluokilla 56 %:sta 41 %:iin, mutta yleistynyt lukiossa 52 %:sta 58 %:iin (Ojajärvi ym. 2004, 3). Järventien mukaan koulusta on tehty "muokkauslaitos", jossa lapsen on omaksuttava massiivinen tietomäärä, joka on yhä useammille nuorille heidän suorituskapasiteettinsa äärirajoilla (Järventie & Sauli 2001, 119). Nuorilla, joista tuntuu etteivät he onnistu teoreettisiin taitoihin painottuvassa koulussa, on hyvä olla harrastuksia joiden avulla he voivat toteuttaa itseään (Jarasto & Sinervo 1999, 181). Masennuksen tunnistamisessa kouluterveydenhuollolla on tärkeä rooli. Terveydenhoitaja voi tarkastuksen tukena käyttää mielialakyselyä. (Stakes 2002, 84.) Yhteistyö perheen

26 26 ja koulun kanssa on tärkeää määriteltäessä hoidon tavoitteita (Haarasilta & Marttunen 2000, 11). Tärkeä tavoite ongelmiin joutuneen nuoren kohtaamisessa on valaa myönteistä uskoa tulevaisuuteen (Jarasto & Sinervo 1999, 115). Jotta pystyy oppimaan ja luomaan uutta, täytyy nuoren uskoa itseensä ja omiin kykyihinsä. Tällainen nuori ei helposti anna periksi, vaikka ei heti asioita oivaltaisikaan. Jos nuori ajattelee, ettei hän kuitenkaan mitään opi, ei hän näe syytä uusien asioiden pohtimiseen. Nuorilla, joilla on hyvä itsetunto, on valmius asettaa korkeita tavoitteita itselleen. Nuoren suhtautuessa avoimesti itseensä ja mahdollisuuksiinsa, ei hänen tarvitse pelätä kritiikkiä tai epäonnistumista. (Jarasto & Sinervo 1999, 149.) Koulussa keskittymisvaikeudet vaikeuttavat opiskelua. Koulumotivaatio ja koulumenestys heikkenevät (Aalberg & Siimes 1999, 60). Monelle nuorelle opiskelu on vain asioiden toistamista, niin kuin ne on oppikirjoissa sanottu, koska koulussa ei muuta vaadita. Kokeen läpi pääseminen on tärkein tavoite, ilman asioiden suurempaa mieleen painamista. Tehokas oppiminen vaatii kuitenkin paljon enemmän kuin pänttäämistä suoraan kirjoista. Oppiminen vaatii tiedon merkityksen pohdintaa. Tiedon toistaminen ei kehitä ajattelua, vaan on seurausta huonoista opiskelutavoista. Opiskelusta tulee myös tylsää ja vastenmielistä. Lukeminen edellyttää aktiivista päätelmien tekoa ja ymmärrystä. Olennaisinta oppimisessa on se kuinka tieto on jäsennetty eikä se kuinka paljon tietoa on päähän päntännyt. (Lonka 2002, 128.) 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 5.1 Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusongelmat Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää, missä määrin nuorten väsymystä esiintyy Pieksämäen Meriluodon koulussa ja lukiossa. Halusimme myös selvittää, miten koulujen vaatimustason muutos ja mm. elämäntavat vaikuttavat väsymykseen. Opinnäytetyömme tutkimusongelmat ovat:

27 27 Missä määrin nuorilla on väsymystä? Mitkä ovat nuorten väsymyksen syyt? - elämäntapojen vaikutus väsymykseen - nuorten väsymykseen liittyvät muut tekijät Mitkä ovat väsymyksen seuraukset? 5.2 Kohderyhmä Kohderyhmäksemme rajasimme kaksi Pieksämäen Meriluodon koulun 9. luokkaa ja kaksi Pieksämäen lukion 1. luokkaa. Jokaisessa luokassa ilmoitettiin olevan 25 oppilasta. Kyselypäivänä osa opiskelijoista ei ollut paikalla, joten vastaajista 9.-luokkalaisia oli 41 ja lukion 1.-luokkalaisia 40. Valitsimme nämä luokka-asteet, koska halusimme vertailla eroja väsymyksen esiintymisessä koulujen välillä. Kyselyymme vastanneet luokat valittiin satunnaisesti. Satunnaisotanta on tutkimuksen luotettavuuden kannalta parempi vaihtoehto kuin eisatunnainen otanta. Satunnaisotannassa kaikki havainnot tulevat tutkijasta ja tutkittavasta riippumatta. (Metsämuuronen 2003, 31.) Otannan kokoon vaikuttavat perusjoukon määrä ja tutkittava asia. Näin ollen ei ole olemassa yhtä oikeaa otoskokoa tiettyihin tilanteisiin. Yleensä kuitenkin otoksen koko on alle 20 % perusjoukosta. (Valli 2001, ) Kyselymme suorittamisen ajankohtana Meriluodon koulussa oli kuusi 9. luokkaa ja lukiossa viisi 1. luokkaa. Valitsemamme kaksi luokkaa kummastakin koulusta edustavat siis riittävän hyvin sekä 9.-luokkalaisten että lukion 1.-luokkalaisten mielipiteitä. 5.3 Tutkimusmenetelmä Teimme kvantitatiivisen tutkimuksen. Tutkimuksemme tekoon oli varattu aikaa rajallisesti, joten kyselylomakkeella saimme mielestämme paremmin tietoomme väsyneiden osuuden nuorista kuin haastattelemalla tai muilla menetelmillä. Kyselylomake oli myös kustannuksiltaan edullinen vaihtoehto. Kyselylomakkeemme suunnittelun aloitimme tammikuussa 2005, jolloin kävimme myös kouluilla sopimassa kyselyn suorittamisen

28 28 ajankohdan rehtoreiden kanssa. Saimme palautetta ja ohjeita kyselylomaketta varten ohjaavalta opettajaltamme sekä ATK-opettajaltamme. Lomakkeemme suunnittelussa hyödynsimme teoriapohjaamme ja aikaisempia kouluterveyskyselyitä. Kyselylomakkeen kysymyksiä lähdimme rakentamaan tutkimusongelmien mukaisesti. Kyselylomakkeen laadinnassa on tärkeää huomioida lomakkeen pituus ja kysymysten lukumäärä. Jos lomake on sopivan lyhyt ja selkeä, jaksavat vastaajat vastata kysymyksiin huolellisesti ja näin ollen myös luotettavasti. Huomiota tulee kiinnittää myös lomakkeen ulkoasuun ja kysymysten loogiseen etenemiseen. Kun tutkimus suoritetaan kyselylomakkeella, ei tutkija vaikuta läsnäolollaan vastauksiin. Kyselyllä suoritetun tutkimuksen luotettavuutta lisää myös se, että kysymykset esitetään jokaiselle vastaajalle täysin samassa muodossa. (Valli 2001, ) Huomioimme kyselylomaketta tehdessämme, että lomake on sopivan pituinen nuorten vastattavaksi. Kysymysten määrän ja avointen kysymysten osuuden mietimme niin, että oppilaiden mielenkiinto vastaamiseen säilyisi loppuun asti. Kyselyä varten teimme strukturoidun kyselylomakkeen. Kyselytutkimuksiin voi kuitenkin liittyä heikkouksia, kuten aineiston pinnallisuus (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2004, 184). Halusimme estää tutkimuksen tulosten jäämisen pinnallisiksi, ja sen tähden annoimme vastaajille mahdollisuuden ilmaista itseään omin sanoin avoimien kysymysten avulla. Avoimesti opiskelijat saivat vastata harrastuksiin, väsymyksen syihin, seurauksiin ja väsymyksen ehkäisyyn liittyvissä kysymyksissä. Lomakkeen suunnittelussa otimme huomioon, että vastaukset olisivat selkeästi, nopeasti ja luotettavasti analysoitavissa. Esitestauksen suoritimme neljällä ikäryhmään sopivalla nuorella ennen kyselylomakkeiden vientiä kouluille. Kyselylomaketta emme muuttaneet enää esitestauksen jälkeen, koska vastaukset vaikuttivat luotettavilta ja kysymykset ymmärretyiltä. 5.4 Aineiston keruu Sovimme tutkimuksen tekemisestä Meriluodon koulun ja lukion rehtoreiden kanssa syyskuussa Haimme tutkimuslupaa Pieksämäen kaupungin koulutuslautakunnalta marraskuussa. Saimme tutkimusluvan sillä edellytyksellä, että tutkimuksen tulokset annetaan lautakunnan käyttöön.

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Nuoruus varhaisnuoruus 12-14 v. varsinainen nuoruus 15 v. 17 v. myöhäisnuoruus

Lisätiedot

Koululaisten lepo ja uni

Koululaisten lepo ja uni Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Oman elämänsä ekspertit

Oman elämänsä ekspertit Oman elämänsä ekspertit Nuoret luupin alla - raportin tuloksia Leena Haanpää Turun yliopisto, Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT 12. 14.10.2010 Holiday Club Caribia

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti 1 KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti (Lommi ym. 2010 / THL) Keskeisiä tuloksia Marjatta Pirskanen Terveyden edistämisen suunnittelija 24.2.2011 KOULUTERVEYSKYSELY Vuodesta 1998 alkaen Kuntaraportissa

Lisätiedot

Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja:

Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja: TERVEYSKYSELY Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja: Opiskelutyö edellyttää hyvää fyysistä ja psyykkistä kuntoa. Terveydentilasta ja kunnosta huolehtiminen on yksi elämän perusedellytyksistä. Pysähdy hetkeksi

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO 2013 2014 TERVEYSTIETO Vuosiluokat 7-9 Yläasteelle tulevan nuoren elämä on täynnä muutoksia: oma keho muuttuu, seksuaalisuus herää, ystävät

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014 Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset Esittely medialle 23.1.2014 23.1.2014 THL:n kouluterveyskysely 2013 Toteutettiin valtakunnallisesti lomakekyselyllä huhtikuussa 2013 Jyväskylän kuntakohtaiset tulokset

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Tytöt ja pojat ovat erilaisia Integroitu tieto fyysisestä, psyykkisestä, seksuaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä auttaa ymmärtämään terveitä nuoria sekä ongelmissa

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua FYYSISET TYÖOLOT Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 15 Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 19 Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 13 Huono ilmanvaihto tai huoneilma haittaa opiskelua Sopimaton lämpötila

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 % FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

Päihdekasvatusmateriaali alakoulujen. En oo korvaamaton, mutta paras mahaa- rollinen. linen

Päihdekasvatusmateriaali alakoulujen. En oo korvaamaton, mutta paras mahaa- rollinen. linen Päihdekasvatusmateriaali alakoulujen 5-6-luokkalaisille En oo korvaamaton, mutta paras mahaa- rollinen linen En oo korvaamaton, mutta paras maharollinen Tämä aineisto on tarkoitettu 5-6-luokkalaisten

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Hanna Ollila Pilvikki Absetz 21.10.2012 www.tempestproject.eu 1 Terveelliset ruokailutottumukset perustana hyvinvoinnille Lapsuuden

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9. 2014 Verve, Oulu Liisa Paavola Neuropsykologian erikoispsykologi, FT Pitäisi

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Murrosikäisen kehitys

Murrosikäisen kehitys Murrosikäisen kehitys EVÄITÄ VANHEMMUUTEN -ilta 1.10.2013 Luento- ja keskustelutilaisuus nuorten vanhemmille Psykologi Maija Karakorpi VSSHP/Raision nuorisopsykiatrian poliklinikka Nuori ei ole iso lapsi

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Lahti 9.4.2014 11.4.2014 Minna Kesänen 1 Rahapelaaminen ja digitaalinen pelaaminen Rahapelaaminen viittaa kaikkeen sellaiseen pelaamiseen, jossa voitto tai tappio

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010 Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen Virpi Korhonen 30.11.2010 Helpa Roihuvuori, 2010 Tupakoi päivittäin 47 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen alueella 37 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen läheisyydessä

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Uni on TURVALLISUUTTA. Uni on OPPIMISTA

Uni on TURVALLISUUTTA. Uni on OPPIMISTA UNTA PALLOON! 1 MITÄ UNI ON? Uni on pakollinen juttu meille jokaiselle. Ihmisten lisäksi myös kaikki eläimet ja kasvit, jopa puut nukkuvat. Alakoululainen tarvitsee unta noin 10 tuntia vuorokaudessa. 10-vuotias

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Sanni Joutsenlahti 1 Päihdepäivät 13.5.2014 Huumeiden käytöstä on haittaa käyttäjälle itselleen mm. terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien

Lisätiedot

Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin

Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin Bykachev Kirsi, projektipäällikkö Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Addressing challenging health inequalities of children and youth between two Karelias (AHIC), 2013 2014 Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

1 Aikuistumista ja arjen arvoja 1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

Yksilön hyvinvointi ja nuorten terveys Länsi-Uusimaan Hyvinvointifoorumi

Yksilön hyvinvointi ja nuorten terveys Länsi-Uusimaan Hyvinvointifoorumi Yksilön hyvinvointi ja nuorten terveys Länsi-Uusimaan Hyvinvointifoorumi Seija Olli Esityksen rakenne Nuoren terveys ja terveysongelmat Opinnäytetyönä tehdyn nuorten terveyskyselyn tuloksia Länsi-Uudellamaalla

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Toivon pedagogiikka. KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi. Anna-Liisa Lämsä Oulu 8.10.2011. Toivon pedagogiikka

Toivon pedagogiikka. KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi. Anna-Liisa Lämsä Oulu 8.10.2011. Toivon pedagogiikka KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Mistä toivon pedagogiikka sai alkunsa? Elämänhallinta Syrjäytymisvaara Syrjäytyminen Selviytyminen Toivo Syrjäytyminen Toivottomuus Nuorten syrjäytymisen

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot