Miksi lääketieteilijän pitäisi lukea kaunokirjallisuutta?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miksi lääketieteilijän pitäisi lukea kaunokirjallisuutta?"

Transkriptio

1 Lääketiede ja ihmisyys -kirjoitussarja MERETE MAZZARELLA Miksi lääketieteilijän pitäisi lukea kaunokirjallisuutta? Vai olisiko kysymys ehkä tehtävä varauksettomasti, vaikkapa näin: pitääkö lääketieteilijän lukea kaunokirjallisuutta? Minusta tuntuu, että nykyään lääketieteellisissä tiedekunnissa eri puolilla maailmaa myös Suomessa järjestettävien kurssien tarkoitus on usein hämmentävän epätarkka: halutaan laajentaa lääketieteen opiskelijoiden sivistystä, halutaan täydentää biolääketiedettä pehmeämmillä arvoilla. Hiukan täsmällisemmin mutta ehkä samalla myös huolestuttavammin kuvitellaan, että kaunokirjallisuuden lukeminen voisi kehittää opiskelijoiden empaattisia kykyjä. Kirjallisuustieteilijänä täytyy puolustautua: jos kirjallisuuden lukeminen sinänsä riittäisi tekemään ihmisestä empaattisemman, kirjallisuustieteilijöidenhän pitäisi olla empaattisempia kuin monet muut, ja tarvitsee vain katsoa ympärilleen todetakseen, että näin tuskin on. Itse asiassa on olemassa pitkä perinne aina Cervantesista ja Don Quijotesta Flaubertin ja Madame Bovaryn kautta amerikkalaiseen filosofiin George Steineriin, joka väittää, että lukeminen voi muuttua paoksi todellisuudesta. Kun George Steiner toteaa, että kirjallisuuden lukeminen voi tehdä meidät kuuroiksi lähimmäisemme itkulle, hän oikeastaan vain toistaa teemaa, joka tulee esille jo Proustin suuren romaaniteoksen ensimmäisessä osassa. Siinä keittäjä Françoise tuntee pelkästään halveksuntaa talon naimatonta keittiöpiikaa kohtaan, joka vääntelehtii vaikean synnytyksen kourissa, ja kun hänet lähetetään kirjastoon hakemaan lääkärikirjaa, hän ei palaakaan: hän on näet alkanut lukea romaania ja on niin fiktiivisten henkilöiden surujen pauloissa, ettei pysty hillitsemään kyyneliään. Mutta Steiner on muistuttanut meille myös, että natsismin suuret pyövelit rakastivat Goetheään ja Schilleriään. Kaunokirjallisuus kutsuu toki eläytymään, mutta ei välttämättä mihinkään eettisesti velvoittavaan empatiaan. Yksi lempisitaateistani ovat Selma Lagerlöfin sanat ystävättärelleen Sophie Elkanille kirjeessä, jonka hän oli kirjoittanut luettuaan Dostojevskin romaanin Rikos ja rangaistus:»toivon, että saisin olla kuin Raskolnikov ja murhata vain siksi, että tietäisin miltä se tuntuu.» Kaunokirjallisuuden lukeminen on sitä, että saa kutsun ajattelemaan kaikkea mitä voi ajatella, hyvässä ja pahassa. Kaunokirjallisuus ei ole mikään kuntohoitotarjous. Kuvaan seuraavassa aivan konkreettisesti, miten olen rakentanut kurssin»kaunokirjallisuus ja lääketiede», jota olen pitänyt Uppsalan yliopistossa kahden lukukauden ajan. Kyseessä on Numerossa 13/2005 alkanut kirjoitussarja»lääketiede ja ihmisyys» jatkuu. Variaatioita teemasta saadaan eri tieteenalojen ja taiteen näkökulmista. Mistä on kysymys? Duodecim 2005;121:

2 kaikille lääkäriopiskelijoille avoin, valinnainen kurssi riippumatta siitä, miten pitkälle he ovat ehtineet opinnoissaan. Kurssilla vuorottelevat kirjallisista teksteistä keskustelu ja oma kirjoittaminen. Kaikkiaan kahdeksasta kurssitapaamisesta jotka kukin käsittävät kolme tuntia viisi käytetään kirjallisista teksteistä keskusteluun, ja ne esittelen tässä. Ensimmäisen tapaamisen aluksi siteeraan yleensä kanadalaista kirjailijaa Margaret Atwoodia, joka on sanonut, että itse asiassa kaunokirjallisuus ja luonnontiede tekevät saman kysymyksen, nimittäin»entä jos?» (»What if?»), ja että ero on vastaamisen tavassa, muun muassa niin, että luonnontieteelliset vastaukset on mahdollista toistaa, kun taas kaunokirjalliset ovat ainutlaatuisia. Tämän järkeilyn perusteella keskustelemme sitten luonnontieteiden ja humanististen tieteiden välisistä eroista, ennen kuin otamme käsittelyyn ensimmäiset tekstit, kaksi runoa Claes Anderssonin kirjasta Det är inte lätt att vara villaägare i dessa tider. Ensimmäisen nimi on Fall 258 (Tapaus 258): Han hade cellskräck men vi trodde han ljög Vi föste in honom jag vred om nyckeln Genom hålet i dörren såg jag att han hackade sitt huvud mot väggen Jag ropade åt honom att sluta En stund senare blev jag avlöst Följande morgon kl 7 låste jag upp dörren Han låg avsvimmad på golvet som var nersmetat med blod Ögonen var utgrävda det ena låg bredvid honom, det andra Hade han slängt mot cellväggen Han hade bitit av sig högra handens långfinger vid den mellersta fingerleden blodet kom mest därifrån Som väl är fick vi honom till sjukhus Ännu har jag obehag när jag tänker på detta Hänellä oli sellikauhu mutta luulimme että hän valehteli Työnsimme hänet sisään minä käänsin avainta Oven reiästä näin että hän hakkasi päätään seinään Huusin häntä lopettamaan Hetkeä myöhemmin tilalleni tuli toinen Seuraavana aamuna klo 7 avasin oven Hän makasi pyörtyneenä lattialla joka oli veren tahraama Silmät oli kaivettu ulos toinen lojui hänen vieressään, toisen Hän oli paiskannut sellin seinään Hän oli purrut irti oikean kätensä etusormen keskimmäisen nivelen kohdalta veri tuli lähinnä siitä Hyvä että saimme hänet sairaalaan Vieläkin tunnen mielipahaa kun ajattelen tätä Runo tarjoaa erinomaisen lähtökohdan pohtia, mitä tulkinta on, hermeneuttista menetelmää: kun yrittää saada siitä otetta, se tarkoittaa, että lähdetään ymmärryksen pohjalta liikkumaan ympyrässä osasta (sen kuvitelmasta) kohti kokonaisuutta ja siitä takaisin osiin, kunnes on muotoutunut jotensakin vakaa kokonaiskuva. Runo on myös erinomaista harjoitusta lukemiseen läpi rivien, kysymysten esittämiseen: Mitä runon otsikko viestittää? Missä ympäristössä runon pitäisi kuvitella tapahtuvan? Ketä ovat»me» ja kuka on»minä»? Miten pitäisi arvioida näiden henkilöiden panoksia? Mitä tarkoittaa se, ettemme saa tietää yhtään mitään siitä, mitä on tapahtunut sillä välillä, kun»minä» on päässyt vuorostaan ja kun hän seuraavana aamuna avaa oven? Miten pitäisi käsittää viimeinen rivi ja sana obehag (mielipaha, ärtymys, vastenmielisyys), joka tuntuu yhteydessään niin omituisen riittämättömältä? Miten pitäisi ylipäänsä käsittää minän reaktiot ja tunteet? Toinen runo, Etude för sommarvind (Etydi kesätuulelle), kuuluu näin: Hon går med vinden i sitt hår Jag älskar hennes sätt att gå Jag älskar hennes sätt att gå med vinden i sitt hår Jag älskar sättet vinden går i hennes hår och vindens sätt Att gå i hennes hår Jag älskar när hon går Jag älskar hennes sätt att gå med vinden i sitt hår Jag älskar vindens sätt med hennes hår Jag älskar vindens sätt att gå i hennes hår Jag älskar henne då hon går med vindens sätt att gå i hennes hår Jag älskar henne och jag älskar vinden när hon går med vinden i sitt hår och vindens sätt att älska hennes hår Jag älskar henne när hon går med vinden i sitt hår Hän käy tuuli hiuksissaan Rakastan hänen tapaansa käydä Rakastan hänen tapaansa käydä tuuli hiuksissaan Rakastan tapaa jolla tuuli käy hänen hiuksissaan ja tuulen tapaa Käydä hänen hiuksissaan Rakastan sitä kun hän käy Rakastan hänen tapaansa käydä tuuli hiuksissaan Rakastan tuulen tapaa hänen hiuksissaan Rakastan tuulen tapaa käydä hänen hiuksissaan 1736 M. Mazzarella

3 Rakastan häntä kun hän käy mukanaan tuulen tapa käydä hiuksissaan Rakastan häntä ja rakastan tuulta kun hän käy tuuli hiuksissaan ja tuulen tapaa rakastaa hänen hiuksiaan Rakastan häntä kun hän käy tuuli hiuksissaan Myös tätä runoa tarkasteltaessa on tärkeää tarttua otsikkoon ja sen musiikkitermiin, joka tarkoittaa sormiharjoitusta ja selittää kirjailijan leikin muutamalla harvalla kielellisellä rakennuskivellä. Runo on välttämättä luettava ääneen, niin että käsittää sen musikaalisuuden ja variaatiot varsinkin painotuksen variaatiot samoin toistot. Ja jos teema, runon perusajatus, ei millään lailla ole täysin yksiselitteinen runossa Fall 258 kantaako»minä» oman vastuunsa vai yrittääkö hän sysätä sen pois? ei sitä ole helppo löytää tästäkään runosta. Lienee päivänselvää, että»etude för sommarvind» käsittelee rakastumista, mutta koskaan ei selviä kai siksi ettei se ole selvää runon minälle koskeeko rakastuminen naista, joka käy tuuli hiuksissaan, vai onko kyse pikemminkin itse tilanteesta, kesäpäivästä, kepeydestä. Runossa huomio kiinnittyy siihen, että minä ilmeisesti karttelee toteamusta, että hän vain yksinkertaisesti rakastaa naista toisin sanoen, hän sanoo sen kerran mutta jatkaa sitten siirtymällä toteamukseen»då hon går med vindens sätt att gå i hennes hår» (kun hän käy mukanaan tuulen tapa käydä hänen hiuksissaan). Ensimmäisellä kerralla ehdimme yleensä myös Hemingwayn novellin Hills Like White Elephants, joka on jossain Espanjassa kahvilapöydässä istuvien, junaa odottavien nuoren miehen ja nuoren naisen välinen vuoropuhelu. Lukija joka ei saa koskaan tietää siitä enempää kuin hän olisi saanut tietää, jos hän olisi istunut kuunnellen salaa viereisessä pöydässä voi tuskin olla panematta merkille, että yksi sana toistuu yhä uudelleen ja uudelleen, nimittäin pieni sana se.»se on todella valtavan yksinkertainen operaatio, Jig», mies sanoo.»oikeastaan se ei edes ole mikään operaatio.» Vähän edempänä nainen katsoo näköalaa ja sanoo:»ja meillä voisi olla kaikki se. ( ) Ja meillä voisi olla kaikki ja päivä päivältä teemme sen mahdottomammaksi.» Vielä edempänä mies sanoo:»sinun täytyy yrittää tajuta ( ), etten halua sinun tekevän sitä, ellet sinä itse halua. Olen täysin halukas kantamaan seuraukset, jos sinusta tuntuisi, ettei sillä ole sinulle mitään arvoa.» Vaikka asiaa ei sanota suoraan, pari keskustelee abortista abortista johon mies yrittää suostutella naista, ja huomatkaa, ettei hän halua myöntää yrittävänsä suostutella. Mutta pieni sana se saa petollisen liukuvalla tavalla merkitä milloin toimenpidettä, milloin odotettavaa lasta, milloin tulevaisuutta sellaisenaan. Millaisen tehon millaisen tunteen liukumat sitten luovat? Ensi kädessä kai lähinnä todellisuuden syrjään tunkemisen, eksyneisyyden tunteen ja lopulta kai myös olemassaolon tyhjyyden tunteen. Ei ole sattumaa, että nämä nuoret ovat turisteja, ei pelkästään Espanjassa vaan elämässä.»se on ainoa asia, mitä me teemme, katselemme asioita ja kokeilemme uusia juomia», tyttö puuskahtaa. Tämän novellin lukeminen on rivien välistä lukemisen harjoittelua ja yritystä ymmärtää ihmissuhdeviestintää, toisin sanoen viestintää jossa on vähemmän kyse siitä, mistä puhutaan, kuin puhujien välisestä suhteesta. On tärkeää korostaa, että tekstien tulkinta tapahtuu kaiken aikaa keskustelun muodossa ja tässä keskustelussa aloite on opiskelijoilla, he saavat kokeilla havaintojaan toisten havaintoihin ja todeta, että on mahdollista tehdä erilaisia tulkintoja. Neljän jäljellä olevan kurssitapaamisen aikana luemme yleensä runon tai pari ja opiskelijoiden analyysikyky kehittyy huomattavasti mutta painopisteen olen pannut proosateksteihin. Toiselle kurssitapaamiselle ryhmä on lukenut Mary Shelleyn romaanin Frankenstein, ja yleensä aloitamme hyvin avoimesti niin, että opiskelijat saavat tehdä tekstistä kysymyksiä, toisin sanoen he eivät kerro, mitä mieltä he ovat siitä, vaan mikä heistä on niin mielenkiintoista tai ongelmallista, että he haluavat mielellään keskustella siitä. Yleensä tällöin ilmenee, että noin puolet on kiinnostunut keskustelemaan siitä, millainen vastuu oikein on luoda ihminen, kun taas puolet on kiinnostunut keskustelemaan hirviön roolista ja tällöin ensi sijassa siitä, olisiko hirviöllä voinut kuvitella olevan muita vaihtoehtoja kuin ryhtyä 1737

4 raivoisaksi kostajaksi ja murhaajaksi. Yleensä keskustelu saa velloa hyvin vapaasti, ja tällöin esille tulevat nykytieteelle ajankohtaiset eettiset ongelmat geenimanipulaatio, kloonausmahdollisuudet ja niin edelleen sekä kysymys siitä, onko tiedolle ylipäänsä mahdollista asettaa rajoja. Tässä vaiheessa olen yleensä viitannut Georg- Henrik von Wrightin tiedekritiikkiin ja jakanut opiskelijoille jonkin hänen esseistään. Shelleyn kuvauksesta siitä, miten Frankenstein valmistaa hirviönsä ruumiin osista, opiskelijat tuovat usein esille myös sen mielipahan, jota he ovat tunteneet ruumiinavausharjoituksissaan ja heidän koulutuksensa ei kaikesta päätellen tarjoa mahdollisuuksia työstää mahdollisuuksia tämän mielipahan torjumiseen. Kun vapaa keskustelu vähitellen hiipuu, esittelen tavallisesti käsitteen konteksti ja selitän, että teksti on aina tärkeää nähdä suhteessa mahdollisiin konteksteihinsa. Sitten luennoin muutamasta kontekstista, joiden voisi kuvitella olevan ajankohtaisia Mary Shelleyn romaanin kannalta: ne luonnontieteelliset käsitykset, jotka olivat ajankohtaisia kirjan kirjoittamisajankohtana, ja tällöin erityisesti kiinnostus sähkömagnetismia ja galvanismia, romantiikkaa ja eritoten kauhuromantiikkaa kohtaan ja viimeiseksi mutta ei vähäisimpänä Mary Shelleyn oma elämä yhdessä Percy Bysshe Shelleyn ja lordi Byronin kanssa, jonka neroutta hän epäilemättä ihaili mutta jonka yli-ihmisen mentaliteetti samalla pelotti häntä. Keskustelemme myös kirjallisuustieteessä aina toistuvasta kysymyksestä, missä määrin kirjailijan omaelämäkerralliset olot ylipäänsä ovat tärkeitä heidän teostensa tulkitsemisen kannalta. Kolmannella kurssitapaamisella keskustellaan Albert Camus n teoksesta Sivullinen. Nyt opiskelijat saavat itse ehdottaa merkittäviä konteksteja Ranskan siirtomaapolitiikka, Camus n elämä, eksistentialismi. Yritän vähitellen johdatella keskustelua kysymykseen tyylistä ja kertojan äänestä ja esitellä käsitteen epäluotettava minä-kertoja, toisin sanoen kertoja, joka ei ole yhtä kuin kirjailija eikä myöskään jaa kirjailijan arvostuksia. Ruotsalaisessa kirjallisuudessa klassinen esimerkki on Pär Lagerkvistin romaani Kääpiö, josta meillä on tapana lukea ensimmäinen kappale:»olen 26 tuuman pituinen, sopusuhtainen, pääni mahdollisesti on vähän liian suuri. Tukkani ei ole musta kuten muilla, vaan punertava, hyvin karkea ja tuuhea, ohimoilta ja leveältä, joskaan ei erityisen korkealta otsalta taaksepäin kammattu. Kasvoni ovat parrattomat mutta muuten aivan samanlaiset kuin muiden miesten. Kulmakarvat ovat yhteen kasvaneet. Ruumiinvoimani ovat melkoiset, varsinkin jos minua ärsytetään. Kun järjestettiin painiottelu minun ja Josafatin kesken, heitin hänet kahdenkymmenen minuutin kamppailun jälkeen selälleen maahan ja kuristin hänet kuoliaaksi. Siitä pitäen olen ollut yksin hovin kääpiönä.» (suom. Helka Varho) Keskustelemme siitä, miten kirjailija aktivoi tällä tekniikalla lukijansa, pakottaa heidät käyttämään omaa arviokykyään. Keskustelemme myös siitä, mitä kirjallisuus ylipäänsä näyttää, mitä merkitsee se, kuka pääsee puhumaan ja kuka vaiennetaan. Puhumme sivullisen Mersault n hahmosta ja siitä, kuinka paljon on olemassa ihmisiä, jotka todellakin elävät hetkestä toiseen ajattelematta itse syytä ja vaikutuksia. Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä puheenaiheena on se, mitä kirjailijan tarkoitusperät loppujen lopuksi merkitsevät teoksen tulkinnan kannalta. Camus n oma kuva Mersault sta tuntuu nimittäin mielenkiintoista kyllä muuttuneen vuodesta 1942, jolloin hän nimitti henkilöään»negatiivisuuden» symboliksi, vuoteen 1953, jolloin hän luonnehti Mersault ta»ainoaksi Kristukseksi, jonka ansaitsemme». Neljännellä kurssitapaamisella keskipisteessä ovat Tolstoin kertomus»ivan Iljitšin kuolema» ja Linn Ullmannin pienoisromaani Armo. Nämä tekstit ovat ainoat lukemamme patografiat, ja luemme ne lähinnä siksi, että ne käsittelevät olemassaolon kysymyksiä elämän ja kuoleman suhdetta ja luovat edellytyksiä keskustelulle siitä, mitä hyvän kuoleman voisi kuvitella tarkoittavan. Tuskin kukaan on hahmottanut havainnollisemmin kuin Tolstoi yksittäisen tarinansa kautta ihmisen kokemusta olla ainutlaatuinen;»se syllogismin esimerkki, jonka hän oli lukenut Kiesewetterin logiikasta Kai on ihminen, ihmiset ovat kuolevaisia, siispä Kai on kuolevainen oli aina tuntunut hänestä pätevän vain Kaihin, ei 1738 M. Mazzarella

5 suinkaan häneen itseensä. Se päti Kai-ihmiseen, ihmiseen yleensä, ja se oli ihan oikein; mutta hän ei ollut Kai eikä ihminen yleensä vaan aina täysin, täysin muista eroava olento; hän oli Vanja, jolla oli maman, papa, Mitja ja Volodja, leluja, ajuri, lastenhoitaja, sitten Katenka, kaikki lapsuuden, nuoruuden ja aikuiseksi kasvamisen ilot, surut ja riemut. Kaita vartenko se Vanjan niin rakastaman nahkasuikaleista tehdyn pallon haju mukamas oli? Kaiko oli mukamas suudellut hänen äitinsä kättä ja kahisuttanut hänen äitinsä hameen poimujen silkkiä?» (suom. Eero Balk). Samalla novelli on erinomainen kuvaus siitä, miten sairaudenkulun eri vaiheet voi kokea subjektiivisesti toisin sanoen sen, mistä käytetään yleensä sanaa illness, vastakohtana biolääketieteellisesti objektiivisemmalle sanalle disease. Sitä paitsi tarina antaa aihetta keskustella lääkärinroolin historiallisesta kehityksestä kuvatessaan sitä lääketieteen historian vaihetta, jolloin on juuri lakattu käsittämästä potilas kokonaisuudeksi ja on alettu nähdä sairaus yksittäisen elimen toimintavirheenä. Myös Linn Ullmannin romaani kuvaa sairautta eksistentiaalisena kokemuksena valaisten tärkeitä ja nykyään erittäin ajankohtaisia kysymyksiä ihmisarvoisen elämän ja eutanasian oikeuden rajoista. Viidennen ja viimeisen kurssitapaamisen aluksi puhumme Kafkan novellista Muodonmuutos. Sen tekstin voi halutessaan lukea symbolisena patografiana kun Gregor Samsa herää eräänä aamuna ja huomaa muuttuneensa kovakuoriaiseksi, tilanteen voi käsittää yhtäkkisen sairaudentilan tai toimintaesteen kuvauksena mutta novelli on siitä huolimatta lukemisen arvoinen ennen muuta siksi, että se on niin moniselitteinen: sen voi tulkita esimerkiksi aivan hyvin omaelämäkerrallisena, tai kertomuksena ongelmallisesta perhedynamiikasta tai yleisemmin todellisuuskäsityksen ilmauksena, nimittäin juuri sinä, mistä käytetään yleensä ilmausta kafkamainen. Silti se on ennen muuta antoisa johdanto ei-realistisen, modernistisen proosan maailmaan ylipäänsä, ja yleensä jatkamme lukemalla suomenruotsalaisen modernistisen tekstin, Bo Carpelanin surrealistisen novellin Myrsky, joka sisältyy kokoelmaan Muistan, uneksin ja joka myös on avoin erilaisille tulkinnoille, vaikka se ehkä onkin lähinnä luettava vapauden ja mielikuvituksen ylistyksenä ja ehkä myös metanovellina, toisin sanoen tekstinä, joka käsittelee omaa syntymistään. Viimeinen kerta on luonnollisesti varattu myös loppukeskusteluille ja arvioinnille. Tiivistämme ne puhtaasti kirjallisuustieteelliset asiat, joita kurssi on yrittänyt välittää, mutta ennen muuta pitäydymme kysymyksessä, jolla olen aloittanut: pitääkö lääketieteilijän lukea kaunokirjallisuutta? Keskustelemme tekstin ja lähimmäisen ymmärtämisen yhtäläisyyksistä ja eroista. Keskustelemme eläytymisen ja empatian suhteesta. Silti opiskelijat lukukausi toisensa jälkeen nostavat esille arvokkaimpana kurssitapaamisen vapaavyöhykkeen ja sen mahdollisuuden luonteen, että kieltä voi käyttää toisella, vapaammalla tavalla, että on mahdollista tehdä aivan erilaisia tulkintoja, ja että aivan erilaiset henkilökohtaiset mielipiteet painiskelevat keskenään, että on mahdollista oppia tuntemaan toisista muita puolia kuin ne, joihin tutustuu koulutuksen aikana muuten.»parasta oli se, kun saimme puhua Frankenstein-luennolla ruumiinavauksesta», sanoi takavuosina eräs nuori nainen. Mieleeni juolahti, että kurssi tuskin tarvitsi muuta oikeutusta: että se oli antanut opiskelijoille tilaisuuden puhua vaikeista kokemuksista. Suomentanut Veijo Kiuru MERETE MAZZARELLA, professori Villagatan Helsinki 1739

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994.

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994. Kertomus Sehrezadesta Viisaan ja rakastetun sulttaanin valtasi viha, kun hänelle selvisi, että hänen kaunis puolisonsa oli pettänyt häntä. Hän surmautti puolisonsa ja otti käyttöön sellaisen tavan, että

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

PRONOMINEJA (text 2, s. 37)

PRONOMINEJA (text 2, s. 37) PRONOMINEJA (text 2, s. 37) PERSOONAPRONOMINIT jag minä mig minut, minua du sinä dig sinut, sinua han hän (mies) honom hänet, häntä (mies) hon hän (nainen) henne hänet, häntä (nainen) vi me oss meidät,

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Vienna. Oh, Vienna. Oh, Vienna. (Ultravox, suomalaiset sanat: Juha Jäävalo, 2017)

Vienna. Oh, Vienna. Oh, Vienna. (Ultravox, suomalaiset sanat: Juha Jäävalo, 2017) Vienna (Ultravox, suomalaiset sanat: Juha Jäävalo, 2017) Kävelimme kylmässä ilmastossa Pakastunutta hengitystä ruuduissa Valehteleminen ja odottaminen Mies pimeästä kuvakehyksiin Niin mystinen ja sielukas

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4 Oppitunnit 1 4 Oppituntien kulku 1. oppitunti 2. oppitunti 3. oppitunti 4. oppitunti Fiktion käsitteet tutuiksi 1. Oppia fiktion käsitteiden hyödyntämistä kaunokirjallisten tekstien avaamisessa. 2. Oppia

Lisätiedot

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Kirjaraportti Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Akvaariorakkautta Luin kirjan nimeltä Akvaariorakkautta, joka kertoo kahden nuoren ihmisen, Saaran ja Jounin suhteesta. Suhteen pulmana on Saaran ongelmat oman

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

VIITTOMAKIELI TOMAKIELI P PEL ELAST ASTAA AA!

VIITTOMAKIELI TOMAKIELI P PEL ELAST ASTAA AA! VIITTOMAKIELI TOMAKIELI P PEL ELAST ASTAA AA! 1 Ulkona on kaunis ilma. Noah herää. Häntä eivät herätä auringonsäteet vaan herätyskello, joka vilkuttaa valoa ja tärisee. Noah on kuuro ja siksi hänen herätyskellonsa

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 2

Agricolan Monenlaista luettavaa 2 Helikopteri Jo 500 vuotta sitten italialainen keksijä Leonardo da Vinci suunnitteli helikopterin. Silloin sellaista ei kuitenkaan osattu vielä valmistaa. Vasta 70 vuotta sitten tehtiin ensimmäinen toimiva

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA Miten perfekti muodostetaan? Perusmuoto Perfekti 1. verbityyppi ottaa olen, olet, on ottanut, olemme, olette, ovat en ole, et ole, ei ole ottanut emme ole, ette

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Mitä ajattelit tässä kohtaa? Haluaisitko kertoa omin sanoin, millä perusteella laitoit ruksin juuri tuohon?

Mitä ajattelit tässä kohtaa? Haluaisitko kertoa omin sanoin, millä perusteella laitoit ruksin juuri tuohon? ELÄMÄN JANAT Tehtävän tarkoituksena on tunnistaa nuoren elämästä riskitekijöitä, jotka voivat altistaa lyhyellä tai pitkällä aikavälillä itsetuhoiselle käyttäytymiselle. Samalla sen avulla voidaan kartoittaa

Lisätiedot

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Urbaani syrjäytyminen Koskaan ei ole ollut näin paljon tietoa ja tarjontaa eri opiskeluvaihtoehdoista. Oppilashuollon palvelut ovat parantuneet

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

3. Kuinka monta teemaa kannattaa valita? Voiko itse keksiä teemoja?

3. Kuinka monta teemaa kannattaa valita? Voiko itse keksiä teemoja? ÄI 61 Nir Kirjapäiväkirjan ohjeet 1. Millainen teksti kirjapäiväkirja on? Kirjapäiväkirja tarkastelee lukemiasi teoksen erilaisten teemojen kautta. Teemoja luetellaan näissä ohjeissa tuonnempana. Päiväkirjasta

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

Kirjallisuuden perusopinnot (30 op)

Kirjallisuuden perusopinnot (30 op) Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Kirjallisuuden perusopinnot (30 op) Perusopintojen osaamistavoitteet Suoritettuaan perusopinnot opiskelija hahmottaa taiteen ja kulttuurin historiallisia yhteyksiä

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Mummon tyttö Draamatarina Kurvi-hankkeen kohtaamispaja

Mummon tyttö Draamatarina Kurvi-hankkeen kohtaamispaja Mummon tyttö Draamatarina Kurvi-hankkeen kohtaamispaja Käsikirjoitus: Onni Sarvela ja Jouni Piekkari Tavoitteet: Eläytyä yhteen mahdolliseen maahanmuuttajanuoren tarinaan, joka pohjautuu elävän elämän

Lisätiedot

PU:NC Participants United: New Citizens

PU:NC Participants United: New Citizens PU:NC Participants United: New Citizens 2013 PU:NC Participants United: New Citizens * Kolmas Loimaan teatterin (Suomi) & County Limerick Youth Theatren (Irlanti) yhteinen Youth in Action projekti * CIMOn

Lisätiedot

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007 Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa Irma Virjo Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto, Lääketieteen laitos Hanna-Mari Alanen Ylilääkäri, Hatanpään puistosairaala, psykogeriatria

Lisätiedot

Erilaista, samanlaista sisaruutta ja ihanan älytöntä touhua! - Sisarussuhteet erityislapsiperheessä

Erilaista, samanlaista sisaruutta ja ihanan älytöntä touhua! - Sisarussuhteet erityislapsiperheessä Erilaista, samanlaista sisaruutta ja ihanan älytöntä touhua! - Sisarussuhteet erityislapsiperheessä Projektipäällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry pia.molsa@kvtl.fi // puh. 0207 718 326 Sisaruussuhde

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

Yksin. Tekstin mukautus Irina Korhonen

Yksin. Tekstin mukautus Irina Korhonen Yksin Tekstin mukautus Irina Korhonen Juhani Aho YKSIN Tekstin mukautus Irina Korhonen 2018 Artemira Publishing B Finnish Easy REading HelPPOA luettavaa SuOmeKSI Finnish Easy Reading -teokset on kirjoitettu

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Niin se vain on, että vuoden viimeinen kuukausi on pyörähtänyt käyntiin!

Niin se vain on, että vuoden viimeinen kuukausi on pyörähtänyt käyntiin! Niin se vain on, että vuoden viimeinen kuukausi on pyörähtänyt käyntiin! Pilatestunnit jatkuvat 21.12. saakka ja Aitopilates päättää syksyn ns. old style pilates tuntiin. Syksyllä säännöllisesti studiolla

Lisätiedot

Sharie Coombes. Sinä uskallat! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus pelottaa

Sharie Coombes. Sinä uskallat! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus pelottaa NÄYTESIVUT Sharie Coombes Sinä uskallat! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus pelottaa Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Esipuhe Näytesivut Tutustu kirjaan verkkokaupassamme TERVETULOA

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

AJATTELE ITSE. Hanna Vilkka

AJATTELE ITSE. Hanna Vilkka AJATTELE ITSE Hanna Vilkka Kirjallisuus: Hurtig, Laitinen, Uljas-Rautio 2010. Ajattele itse! Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 2007: Tutki ja kirjoita Viskari 2009: Tieteellisen kirjoittamisen perusteet TUTKIMUKSELLINEN

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)

Lisätiedot

Olet arvokas! Jokainen ihminen on arvokas ja siihen on syy.

Olet arvokas! Jokainen ihminen on arvokas ja siihen on syy. Olet arvokas! Jokainen ihminen on arvokas ja siihen on syy. Asiat ovat eriarvoisia! Elämme maailmassa, jossa asiat ovat eriarvoisia! Kulta on hopeaa arvokkaampaa, öljy on vettä kalliimpaa, jne.! Tämä arvottaminen

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Kolikon tie Koululaistehtävät

Kolikon tie Koululaistehtävät Kolikon tie Koululaistehtävät I Tehtävät ennen Heureka-vierailua Rahojen ja Suomen Rahapajan historia 1. Ota selvää missä ja milloin raha otettiin ensimmäisen kerran käyttöön. 2. Minkälaisia ensimmäiset

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6.

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6. MAAILMAN NAPA Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008 apa_mv_a7.indd 1 4.6.2007 22:32:08 Ketä sinä kosketit viimeksi? Miltä tuntui koskettaa? Miten

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Lataa Mervi-hirvi - Älgen Mervi - Markku Harju. Lataa

Lataa Mervi-hirvi - Älgen Mervi - Markku Harju. Lataa Lataa Mervi-hirvi - Älgen Mervi - Markku Harju Lataa Kirjailija: Markku Harju ISBN: 9789529364893 Sivumäärä: 147 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 26.62 Mb Mervi-hirvenvasan tarina on koskettanut satojatuhansia

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Kertojan epäluotettavuus

Kertojan epäluotettavuus Kertojan epäluotettavuus Johdanto 6.9.2018 Sari Salin Termit unreliable narrator= epäluotettava kertoja narrative unreliability= kerronnan epäluotettavuus unreliable narration=epäluotettava kerronta implied

Lisätiedot

KEHO JA KEHITYS SEKSUAALITERVEYSTIETÄMYKSEN JA TUEN TARPEIDEN ARVIOINTI OSIO 1

KEHO JA KEHITYS SEKSUAALITERVEYSTIETÄMYKSEN JA TUEN TARPEIDEN ARVIOINTI OSIO 1 KEHO JA KEHITYS SEKSUAALITERVEYSTIETÄMYKSEN JA TUEN TARPEIDEN ARVIOINTI OSIO 1 EI JOO 1. Sukupuoli Tavoite: Oman biologisen sukupuolen tunnistaminen ja eri sukupuolien erottaminen. 1. Oletko sinä tyttö

Lisätiedot

AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI. Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen.

AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI. Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI Mia Kohi, Olarin koulu (mia.kohi@espoo.fi) Tiina Salonen, Olarin koulu (tiina.salonen@espoo.fi) Sami Keijonen, Pohjois-Tapiolan lukio (sami.keijonen@pohjois-tapiola.com) NOVELLIANALYYSI

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta. 2. kappale ( toinen kappale) P ERHE 2.1. Fereshte ja Anna katsovat kuvaa. Fereshte: Tämä on minun perhe. Anna: Kuka hän on? Fereshte: Hän on minun äiti. Äidin nimi on Samiya. Tämä olen minä. Tämä on minun

Lisätiedot

Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa

Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa HOITO- JA HOIVATOIMISTO Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingissä Arvokas elämä ja hyvinvointi Kansallinen arvoperusta Erään sosiaalipalvelulakiin

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

OHJEITA LUKUPIIRITYÖSKENTELYYN Kirjallisuuden perusopintojen kirjallisuuden tuntemus Laura Piippo

OHJEITA LUKUPIIRITYÖSKENTELYYN Kirjallisuuden perusopintojen kirjallisuuden tuntemus Laura Piippo OHJEITA LUKUPIIRITYÖSKENTELYYN Kirjallisuuden perusopintojen kirjallisuuden tuntemus Laura Piippo (laura.piippo@jyu.fi) Kotimaisen kirjallisuuden tuntemus (KIRP313) Yleisen kirjallisuuden tuntemus (KIRP323)

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Jos haluat viestittää ja toimia aktiivisesti internetissä, tarvitset sähköpostiosoitteen. Sähköpostiosoitteen hankkiminen on maksutonta.

Jos haluat viestittää ja toimia aktiivisesti internetissä, tarvitset sähköpostiosoitteen. Sähköpostiosoitteen hankkiminen on maksutonta. Sähköposti Jos haluat viestittää ja toimia aktiivisesti internetissä, tarvitset sähköpostiosoitteen. Sähköpostiosoitteen hankkiminen on maksutonta. Sähköpostiosoitteen kautta voit lähettää viestejä sukulaisille,

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Ei ole tärkeää, että muistatte, mitä minä olen puhunut, vaan tärkeitä ovat teidän omat kysymyksenne ja oivalluksenne.

Ei ole tärkeää, että muistatte, mitä minä olen puhunut, vaan tärkeitä ovat teidän omat kysymyksenne ja oivalluksenne. YTT Eeva-Leena Vaahtio elvaahtio@elisanet.fi gsm 050-407 5730 www.eevaleenavaahtio.fi Otty ry. 17.5.2011 Akava-talo Työmarkkinaikä ei näy kasvoista eikä kalenterista Ei ole tärkeää, että muistatte, mitä

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.2010/rs ASIANTUNTIJUUS ASIANTUNTIJA: Kuka, kenelle, miksi? KUKA ON KUVASSA? Mistä on kysymys? Asiantuntija? Ekspertti? Ammattilainen? Spesialisti? Kuka

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot