Perehdyttämisen uudet haasteet: Yhteinen työpaikka, aliurakointi ja ketjutus. Tarkastaja Jari Nykänen ESAVI

Transkriptio

1 Perehdyttämisen uudet haasteet: Yhteinen työpaikka, aliurakointi ja ketjutus Tarkastaja Jari Nykänen ESAVI

2 Perehdyttämisen uudet haasteet Yhteinen työpaikka Aliurakoinnin ketjutus Vuokratyövoiman käyttö Työvoima kansainvälistyy

3 Alihankinta yleistyy Erikoistuminen on keskittymistä suppeammalle alalle, suppeampaan osaamiseen. Erikoistuminen on siis työnjakoa, yhteistyötä ja verkottumista. Erikoistumisen etu on tehokkuuden parantuminen. Tehokkuus tulee erikoistuneista koneista, välineistä, työkaluista sekä automaatiotason saavuttamisesta prosessin osassa mutta ennen kaikkea erikoisosaamisesta. Liukuhihna oli aikanaan hyvä esimerkki pitkälle erikoistuneesta toiminnasta.

4 Vuokratyöntekijöiden käyttö Vuokratyöntekijöiden käyttö työpaikalla sektorin ja työpaikan koon mukaan (%) (Työolobarometri 2013)

5 Yrityspalveluiden käyttö Tietotekniset palvelut Mainos- ja mediatoimistojen palvelut Henkilöstöpalvelut Lakiasiainpalvelut Laskentatoimen, kirjanpidon ja tilintarkastuksen palvelut Liikkeenjohdon konsultointi Teknisen suunnittelun palvelut Tekninen testaus ja analysointi Yrityspalveluiden liikevaihto 2013 (Tilastokeskus, Yrityspalvelut 2013)

6 Maahanmuuttajat työpaikoilla Maahanmuuttajat työpaikalla sektorin mukaan (%) (Työolobarometri 2013)

7 1) Suomen kansalaisuuden saaneet ulkomaalaiset Entinen ka nsalaisuus Venäjä Somalia Irak Afganistan Viro Iran Turkki Entinen Sudan Entinen Serbia ja Montenegr o Myanmar Muut Yhteensä ) Suomessa vakinaisesti asuvat [Tekijän nimi ja osasto]

8 Suomeen muuttaneiden osuus väestöstä [Tekijän nimi ja osasto]

9 Työtapaturma Paperitehtaan projektityömaalla sattui työtapaturma kun erään aliurakoitsijan telineasentaja oli toisen aliurakoitsijan työnjohdon pyynnöstä kiireellisenä työtehtävänä poistamassa käynnissä olevan prosessin aikana lämmönvaihtimen ympäriltä suojapeltiä. Suojapellin reuna oli työntekijän huomaamatta osunut putkistossa olevan tyhjennysventtiilin hanaan ja painanut sitä alaspäin, jolloin venttiili oli avautunut ja putkistossa ollutta kuumaa 140- asteista vettä ja vesihöyryä oli purkautunut työntekijän päälle, mikä aiheutti palovammoja työntekijän rintakehään ja vasempaan olkavarteen. Paperitehdas käytti projektissa pääasiallista määräysvaltaa ja oli sopinut muutostyöstä aliurakoitsijan kanssa. Suojapeltien purkaminen aloitettiin ennen varsinaisia huoltotöitä tekemättä turvaerotusta ja prosessin ollessa vielä käynnissä. Koska tapahtumapäivän aamuna aliurakoitsijalla ei ollut paikalla omia työntekijöitä, työnjohtaja antoi suojapellin poistamisen kiireellisenä työtehtävänä paikalla olleen telineurakoitsijan asentajalle ja poistui tehtaalta toiseen työkohteeseen ilmoittamatta asiasta telineurakoitsijan työnjohdolle. Työtapaturma sattui siten telineasentajalle sellaisen työsuorituksen aikana, josta asentajan työnjohto ei ollut tietoinen

10 Esimerkki perehdytyksen puutteista Pirkanmaan käräjäoikeus on tuominnut yhtiön yhteisösakkoon työturvallisuusrikoksesta. Yhtiön toimitusjohtaja tuomittiin 50 päiväsakon, projektipäällikkö 20 päiväsakon sekä projekti-insinööri 20 päiväsakon sakkorangaistuksiin työturvallisuusrikoksesta. Aliurakoitsijana toimineen rakennusliikkeen toimitusjohtaja tuomittiin 30 päiväsakkoon niin ikään työturvallisuusrikoksesta. Helmikuussa pidetyllä työsuojelutarkastuksella tarkastaja havaitsi, että rakennuksen katolla työskenneltiin noin kuuden metrin korkeudella ilman putoamisen estäviä suojalaitteita. Työsuojelutarkastaja keskeytti työt välittömästi. Huhtikuussa pidetyllä tarkastuksella tarkastaja totesi, että rakennuksen katolla työskenneltiin noin kolmen metrin korkeudella ilman putoamisen estäviä suojalaitteita. Tapaukseen ei liittynyt työtapaturmaa. Työsuojeluviranomainen katsoi, että työmaalla oli laiminlyöty huolehtia putoamissuojauksen suunnittelusta ja toteuttamisesta. Työntekijät joutuivat työskentelemään putoamisvaarallisissa olosuhteissa. Käräjäoikeus totesi, että putoamissuojaussuunnitelmat olivat molemmilla tarkastuskerroilla olleet tekemättä. Yhtiössä ei ollut tekoaikaan juuri minkäänlaista työturvallisuusosaamista, ei edes ylimmässä johdossa. Minkäänlaista koulutusta tai perehdytystä tehtävien asiallisen hoitamisen turvaamiseksi ei ollut kuitenkaan tehty. Projektin esimiehet oli työturvallisuusasioihin perehdyttämättä jätetty oman onnensa nojaan. Projektin esimiesten osalta käräjäoikeus totesi, ettei rangaistusvastuu edellytä sitä, että työnantajan edustaja tuntee tarkkaan työturvallisuusmääräykset. Joka ryhtyy esimieheksi, vaikka hän ei kykene arvioimaan toiminnan työturvallisuusriskejä, on velvollinen ottamaan niistä selvää

11 Tapaturmaesimerkkejä Vantaan käräjäoikeus tuomitsi Pääurakoitsija A:n työmaapäällikön, LVI-urakoitsijan B:n projektipäällikön ja B:n aliurakoitsija C:n toimitusjohtaja päiväsakkoihin ja vammantuottamuksesta sekä korvauksiin kivusta ja särystä yhteisvastuullisesti Vantaalla rakennustyömaalla sattunut työtapaturma. Työntekijä loukkaantui vakavasti, kun suurikokoista ja satojen kilojen painoista ilmanvaihtolaitteen osaa oltiin siirtämässä eli haalaamassa sisään konehuoneeseen. Laitetta haalattiin pumppukärryillä kapeaa ja jyrkkää luiskaa pitkin kuuden miehen voimin. Siirto epäonnistui, ja ilmavaihtolaitteen osa kaatui yhden työntekijän päälle. Laitteiden siirtoa koskevaa haalaussuunnitelmaa ei ollut tehty, eikä siirtotyöhön osallistuneita henkilöitä ollut perehdytetty työn turvalliseen suorittamiseen. Lisäksi kukaan ei ollut paikalla valvomassa tai ohjaamassa haalaustyötä. Sopimuksissa haalaustyö oli sovittu aliurakoitsijan tehtäväksi. Käräjäoikeus totesi, että tapaturma aiheutui työturvallisuusmääräysten vastaisesta työmenetelmästä, eli haalaukseen soveltumattoman luiskan ja pumppukärryn käytöstä, sekä valvonnan puuttumisesta. Lisäksi tapaturmaan on myötävaikuttanut haalaussuunnitelman ja perehdytyksen puute. Käräjäoikeuden mukaan päätoteuttaja ei vapaudu työturvallisuuteen liittyvistä velvollisuuksistaan siirtämällä sopimuksilla toimintoja aliurakoitsijoille.

12 Työtapaturmaesimerkki Pohjanmaan käräjäoikeus on tuominnut kiinteistöteknisiä palveluita tarjoavan yrityksen yksikönjohtajan sekä työnjohtajan työturvallisuusrikoksesta. Käsiteltävänä oli nuorelle, 17-vuotiaalle työntekijälle pöytähiomakoneella sattunut työtapaturma. Työntekijä oli hionut pientä peltikappaletta pöytähiomakoneella, kun työkappale oli luiskahtanut hiomakiven ja hiomatuen väliin niin, että työntekijän sormi oli osunut kiveen. Pöytähiomakoneesta puuttui ns. kipinäsuoja sekä hätäpysäytyslaite. Lisäksi hiomatuki oli kulunut epätasaiseksi. Käräjäoikeus katsoi, että pöytähiomakone on ollut työturvallisuusmääräysten vastainen. Lisäksi käräjäoikeus katsoi, ettei työnantaja ollut antanut riittävää perehdytystä ja opastusta 17-vuotiaalle työntekijälle, jonka osalta työnantajalla on ollut korostunut huolehtimisvelvollisuus. Työntekijän mahdollinen oma huolimattomuus ei poista työnantajan edustajien vastuuta. Työnantajan on kiinnitettävä erityistä huomiota nuoren työntekijän suorittaman vaarallisen työn ohjaukseen ja valvontaan

13 Perehdytys lainsäädännössä Työturvallisuuslaki 14 Työntekijälle annettava opetus ja ohjaus. Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 3 Laki nuorista työntekijöistä 10 Valtioneuvoston asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä 5. Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta tärinästä aiheutuvilta vaaroilta 17. Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta 18. Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemiseksi optiselle säteilylle altistumisesta aiheutuvilta vaaroilta 16. Valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä 16. Valtioneuvoston asetus työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta 13. Valtioneuvoston päätös työntekijöiden suojelemisesta työhän liittyvältä biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta 12. Valtioneuvoston päätös työntekijöille aiheutuvan suuronnettomuusvaaran torjunnasta 7. Valtioneuvoston päätös ympäristön tupakansavusta ja siihen liittyvän syöpävaaran torjunnasta työssä 8 Valtioneuvoston päätös asbestityöstä

14 Yhteinen työpaikka Työpaikka, jolla yksi työnantaja käyttää pääasiallista määräysvaltaa ja jolla samanaikaisesti tai peräkkäin toimii useampi kuin yksi työnantaja tai korvausta vastaan työskentelevä itsenäinen työnsuorittaja siten, että työ voi vaikuttaa toisten työntekijöiden turvallisuuteen tai terveyteen. (Työturvallisuuslaki 49 )

15 Yhteinen työpaikka lainsäädännössä Työturvallisuuslaki (738/2002), 6. luku, Erityiset työn teettämisen tilanteet (49-54 ): Säännökset sellaisiin yhteisellä työpaikalla syntyviin tilanteisiin, jotka voivat vaikuttaa eri työnantajien työntekijöiden turvallisuuteen. Säädös koskee kaikkia työpaikkoja toimialasta riippumatta. Pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan velvollisuudet ovat laajemmat kuin muiden ko. työmaalla toimivien työnantajien, sen velvollisuutena suunnitella, tiedottaa ja järjestää yhteinen työpaikka siten, että turvallinen työskentely on mahdollista. 54 Työpaikkojen yhteisten vaarojen torjunta koskee tilanteita, joissa toiminta tapahtuu samassa tilassa ilman että tiloja on esim. seinällä erotettu toisistaan

16 Yhteinen työpaikka lainsäädännössä Kaikkien työnantajien ja itsenäisten työnsuorittajien on osaltaan huolehdittava siitä, että heidän toimintansa ei vaaranna työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä. Tämä edellyttää tiedottamista työpaikan vaara- ja haittatekijöistä sekä työn turvallisuuteen liittyvistä toimintaohjeista, joista pääasiallista määräysvaltaa käyttävä kantaa päävastuun. Yhteistä työpaikkaa koskevat säännökset eivät vähennä miltään osin yhteisellä työpaikalla toimivien työnantajien muita työturvallisuusvelvoitteita

17 Yhteinen työpaikka lainsäädännössä Työturvallisuuslaki asettaa myös itsenäiselle työnsuorittajalle velvoitteita hänen työskennellessään yhteisellä työpaikalla. Noudatettavaksi tulee velvollisuuksia, jotka koskevat kaikilla toimialoilla työskenteleviä itsenäisiä työnsuorittajia: Lainsäädännön kyseisessä työssä edellyttämiä työntekijän pätevyyttä, tarvittavia lupia tai työntekijän vähimmäisikää koskevia vaatimuksia on noudatettava. Yhteisellä työpaikalla käyttävien koneiden, työvälineiden, henkilönsuojainten ja muiden laitteiden on oltava niitä koskevien vaatimusten mukaiset ja niitä on käytettävä asianmukaisesti. Niille on suoritettava säädetyt käyttöönotto- ja määräaikaistarkastukset

18 Yhteinen rakennustyömaa Pääurakoitsijan ja rakennuttajan velvollisuudet yhteisellä rakennustyömaalla on määritelty 52 :ssä. Heidän ja muiden rakennushankkeen eri osapuolten velvoitteet on tarkemmin säännelty valtioneuvoston asetuksessa rakennustöiden turvallisuudesta (205/2009). 52 a Käsittelee yhteisen rakennustyömaan henkilötunnistetta 52 b Yhteisen rakennustyömaan työntekijäluetteloa 3 Määrittelee perehdyttämisen päätoteuttajan velvollisuudeksi Yhteisellä rakennustyömaalla on päätoteuttajan vastuut laajemmat (VNa 205/2009) kuin muualla lainsäädännössä. Päätoteuttajan on suunniteltava ja toimeenpantava työturvallisuustoimenpiteet sekä jatkuvalla tarkkaillulla valvottava työturvallisuuden tasoa yhteisellä rakennustyömaalla

19 Yhteinen työpaikka ja valvontalaki Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006) 5 a luku: Työsuojelun tehokkuuden parantaminen yhteisellä työpaikalla ja yhteisten vaarojen torjunnassa selkeyttämällä ja lisäämällä eri työntekijäryhmien edustajien osallistumismahdollisuuksia yhteistoiminta-asioiden käsittelyssä. Tämä koskee erityisesti työsuojeluvaltuutetun tiedonsaantija ajankäyttöoikeuksia. Pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantaja ja tämän palveluksessa oleva työsuojeluvaltuutettu ovat osapuolina yhteisen työpaikan asioissa. Yhteisellä rakennustyömaalla voidaan valita kaikkien työnantajien työntekijöitä edustava yhteinen työmaakohtainen työsuojeluvaltuutettu

20 Keinot tavoitteiden toteuttamiseen yhteisellä työpaikalla Pääasiallista määräysvaltaa käyttävän ja palveluntuottajan sopimukseen on kirjattu osapuolten vastuut. Sopimuksessa on selkeästi määritelty palveluiden sisältö. Perehdyttämiseen liittyvät tehtävät on määritelty Tiedonkulun pelisäännöt on varmistettu Seurantaan liittyvät asiat on sovittu

21 Alihankintayrityksen turvallisuusarviointi Arviointi vodaan tehdä esim. Halmeri-menetelmällä Työsuojeluorganisaation (työsuojelupäällikkö ja valtuutettu) nimeäminen, koulutus ja toiminta. Työterveyshuolto Tapaturmat ja sairauspoissaolot. Vaaratilanteiden käsittely Ensiapuvalmius Vaarojen arviointi (erit. koneet ja laitteet) Tiedonkulku, luvat ja pätevyydet Järjestys ja siisteys Yhteisen työpaikan vaarat Osaamisen kehittäminen

22 Pääasiallista määräysvaltaa käyttävän on Kirjattava ulkopuolisia varten sopimuuksiin tarpeelliset tiedot työhön kohdistuvista työpaikan vaaroista ja haitoista. Laadittava toimintaohjeet. Kirjattava palontorjuntaan, ensiapuun ja evakuointiin liittyvät toimenpiteet ja näille vastuuhenkilöt Huolehdittava eri osapuolten toimintojen yhteensovittamisesta, työpaikan liikenteestä, yleisestä siisteydestä ja järjestyksestä, työpaikan yleissuunnittelusta työympäristön turvallisuudesta ja terveellisyydestä Huolehdittava työpaikan yhteistoiminnan järjestämisestä Huolehtia perehdyttämisen järjestelyistä varmistaa riittävä perehdytys Huolehtia muutostilaniteiden, poikkeamien tiedottamisesta Työturvallisuuteen vaikuttavien tekijöiden seuranta, tarkastukset yms. [Tekijän nimi ja osasto]

23 Tilaajavastuulaki / Aliurakointi ja ketjuttaminen Tilaajavastuulain valvonnan yhteydessä valvotaan tilaajayrityksiä, jotka käyttävät vuokrattuja työntekijöitä tai ovat tehneet alihankintasopimuksen. Maatalouden ja kalastuksen elinkeinoharjoittajat sekä kotitaloudet jäävät lain soveltamisalan ulkopuolelle. Tilaajaan sopimussuhteessa oleva urakoitsija voi luovuttaa urakan tai sen osia edelleen toiselle urakoitsijalle aliurakkana ja tämä edelleen kolmannelle urakoitsijalle aliurakkana = ketjuttaminen. Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009) 8 :n mukaan rakennuttajan on annettava kirjalliset menettelyohjeet, joissa määritellään aliurakoinnin järjestäminen

24 Tilaajavastuulaki / Aliurakointi ja ketjuttaminen Selvitys merkinnästä ennakkoperintärekisteriin, työnantajarekisteriin ja arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ja kaupparekisteriote. Todistus verojen maksamisesta, verovelkatodistus tai selvitys siitä, että verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty Todistus eläkevakuutuksen ottamisesta ja eläkevakuutus-maksujen suorittamisesta tai selvitys siitä, että erääntyneitä eläkevakuutusmaksuja koskeva maksusopimus on tehty Selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista Todistus tapaturmavakuutuksen ottamisesta ( jälkeen tehdyt rakentamistoimintaa koskevat sopimukset)

25 Tunnista talousrikollisuus Tilaajavastuutiedoissa on puutteita, todistusten aitoudesta ei voida saada varmuutta Yrityksen vastuuhenkilöiden vaihtuminen hiukan ennen tarjouksen jättämistä voi tarkoittaa, että todellisia omistajia piilotellaan tai yritys on hankittu vain tätä urakkaa varten. Yritysten yhteystiedoissa voi olla vääriä osoitteita tai vain postilaatikkoosoite. Yrityksestä annetaan kuva, että se on toiminut pitkään ja vakaasti, mutta sillä ei ole esittää referenssitietoja. Yrityksen tilinpäätösasiakirjoja ja muita taustatietoja tai historiaa ei ole saatavilla

26 Harmaan talouden torjunta rakennusalalla Rakennusalla on ollut perinteisesti harmaata taloutta. Harmaan talouden valvonta on nuorta 1990-luvun puolessa välissä verohallinto käynnisti RASKSA-hankkeen: Mukana suuret rakennusliikkeet 2006 Tunnistekortti pakolliseksi rakennustyömailla, vastuu rakennuttajilla 2012 tunnisteen valvontavastuu laajeni koskemaan myös päätoteuttajia ja työnantajia Kesällä 2014 työntekijäluettelot pakolliseksi rakennustyömaille, vastuu päätoteuttajalla. Ilmoitusvelvollisuus verohallinnolle Lain muutokset ovat kitkeneet tehokkaasti harmaata taloutta

27 - 15,0 12,5 10,0 10,0 Lähde: Macrobond/Rakennusteollisuus RT ,5 5,0 2,5 0,0 2,5 5,0 7, Veronumero Palkkasumma kasvaa vaikka työllisten määrä laskee Rakentamisen työllisten, palkkasumman ja ansiotasoindeksin muutokset Palkkasumma Ansiotasoindeksi 2,6 0,8-4,6 Työlliset Rakennusteollisuus RT

28 Kiitos!