LR5TEN PCGTRRHRHOMAW O. RELANDER KIRJOITTANUT PORVOOSSA SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LR5TEN PCGTRRHRHOMAW O. RELANDER KIRJOITTANUT PORVOOSSA SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ"

Transkriptio

1 LR5TEN PCGTRRHRHOMAW KIRJOITTANUT O. RELANDER PORVOOSSA WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ

2 / POEVOOSSA, 1905 WERNEB SÖDEKSTKÖM OSAKEYHTIÖN KTRJÄPAIHOSSA Anna ja Matti olivat sisar ja veli, Mari oli heidän serkkunsa. Kaikki he kävivät samassa koulussa. Marin koti oli kaupungissa, mutta Anna ja Matti asuivat vähän matkaa ulkopuolella kaupunkia, jossa heidän isällään oli puusepänliike. Tuli kevät, aurinko alkoi paistaa lämpimästi, lumi alkoi sulaa, kaupungissa kävivät jalkakäytävät jo paljaiksi. Mutta maalla oli vielä paljon lunta, tiet vain kävivät niin likaisiksi. Aamulla saattoi kävellä hankikanteella pajunkissoja poimimassa. Eräänä päivänä menivät serkukset koulusta päästyään katsomaan lumilinnojaan ja lumiukkojaan. Ne olivat kovin surkeassa tilassa. Lumiukolta oli pää pudonnut pois ja molemmat kädet, ja se oli surkeasti laihtunut. Lumilinnasta oli katto romahtanut alas, yksi seinä kokonaan murtunut ja toisetkin osaksi. Ensinnä tuntui lapsista vähän surulliselta. Mutta sitten he yltyivät vallattomiksi ja tahallaan kaatoivat ja hajoittivat lumiukon ja lumilinnan jäännökset.»kesä tulee», he sitä tehdessään yhä uudestaan huusivat.»emme me näitä enää huoli. Pois lumi kesän tieltä.» Sensuurin hyväksymä. Porvoo, tammik. 30 p

3 4 Siinä puuhassa kului aika, niin etteivät huomanneetkaan? että kello jo oli kuusi. Oli näet jo niin valoisat illat, ettei kello kuusi vielä ollut alkanut hämärtää. Annan ja Matin äiti tuli heitä huutelemaan:»ettekö, lapset, muistakaan, että teidän kello 6 piti mennä enon luo».»voi, voi, joko kello on niin paljon!» Lapset riensivät kilvan kotiin. Kotona he siistiytyivät ja menivät yhdessä äidin kanssa enon luo. Nämät käynnit olivat lapsille juhlahetkiä. Aina oli enolla jotain hauskaa kerrottavaa. Tällä kertaa alkoi eno puhua aivan uudesta asiasta.»niinkuin olette huomanneet, pitenevät jo päivät ja lumi sulaa, ja kohta tulee oikea kevät ja sitten tulee kesä, Suomen ihana kesä.»»ja silloin meidän ei tarvitse käydä koulua, ei lukea läksyjä, eikä tehdä mitään», jatkoivat lapset.»siitä minä juuri tahdoinkin puhua teille tänään», sanoi eno.»se on kokonaan väärin, että lapset kesällä ovat aina laiskoina. Maamiehillä on silloin kiireisin aika, ja iloisella ja reippaalla mielellä hän puuhaa aikaisesta aamusta myöhään iltaan. Keväällä on kiire kevätkylvöjen kanssa. Keskikesän aikana on heinänteko, se on maanviljelijästä hauskin aika vuodesta, vaikka hänen silloin täytyykin tehdä kaikkein enimmin työtä. Sitten tulee viljan korjuu, jolloin maamies saa palkan työstään. Olette myöskin nähneet, kuinka kiire laivarannassa on kesällä. Ja jos menette metsään ja katselette sen asukkaiden elämää, niin näette, miten ne hyörivät koko kesän ahkerassa työssä. Linnut rakentavat pesänsä, hautovat munansa, kasvattavat poikasensa. Ja muurahaiset ja mehiläiset, ne kokoovat aittoihinsa koko talven tarpeet. Miksikäs lasten pitää olla jouten!»»mitä työtä me nyt osaisimme tehdä?» sanoi Matti.»Pitäisikö meidän kesälläkin käydä koulua. Ja», sanoi Matti tyytymättömänä.»en minä sitä tarkoita», sanoi eno.»koulutyöstä olkoot lapset kyllä vapaina. Mutta eivät he sen vuoksi tarvitse olla jouten. Heidän pitää tehdä semmoista työtä, joka on samalla hauskaa ja terveellistä.»»kuulkaas, lapset», sanoi eno,»ensi kesänä teidän pitää ruveta hoitamaan puutarhaa. Ajatelkaapa, kuinka hauskaa, kun teillä on aivan oma puutarha, jossa voitte kasvattaa kaikenlaisia kasvia. Jää teille aikaa sittenkin jouten olemiseen ja leikkimiseen.»»minä kasvatan äidille kukkia», sanoi vilkas Anna heti antautuen mielikuvituksessaan enon tuumiin.»ja minä, ja minä...», yritteli Matti.»Mutta eihän meillä ole puutarhaa, eikä mitään, emmekä me tiedä, emmekä me osaa.»»odotapas vaan, kunhan tuumitaan», sanoi eno.»teillähän on, lapset, aivan ikkunainne alla koko iso perunamaa, jonka isänne on vuokrannut, 5

4 6 samalla kun hän vuokrasi talon. Minä luulen, että isä mielelläänkin suostuu antamaan teille pienen maakaistaleen ikkunain alta, johon aurinko aina pitkin päivää niin lämpimästi paistaa. Perunamaata jää hänelle sittenkin yllin kyllin.»»min, mutta miten me osaamme», alkoivat lapset epäillä. Eno rupesi heille neuvomaan. Yhdessä he tuumivat pitkälti, miten kaikki tehtäisiin. Ja lapset innostuivat mahdottomasti. Mutta keskustelun aikana oli Mari kuunnellut toisten innokasta puhetta, vähitellen käyden totiseksi ja surulliseksi. Viimein huokasi hän ja sanoi:»minulla ei ole maata, enkä minä saa mitään puutarhaa». Mutta eno hymyili ystävällisesti ja sanoi:»ei Mariakaan osattomaksi jätetä, Marille hankitaan kukkia ruukkuihin ja kylvetään vähän siemeniä laatikkoon.» kiiltää. Siitäkös Mari ihastui, silmät alkoivat ilosta Kun lapset kauan aikaa olivat puhelleet enon kanssa ensi kesän puuhista, läksivät he kukin kotiinsa. Pitkin kevättä he sitten tuumailivat, miten puutarhaansa ensi kesänä hoitaisivat. Välistä eivät olleet jaksaa odottaa kevään tuloa, niin mieli paloi kaikista niistä ajatuksista, jotka enon puhe oli heissä herättänyt. Tuli sitten viimein vappu. Lapsilla oli lupa koulusta. Aamulla olivat koko koulunsa kanssa käyneet kävelemässä ja laulamassa kaupungin viereisellä vuorella. Sieltä olivat muun muassa nähneet, kuinka lumi jo enimmäkseen oli sulanut maasta, kuinka nokkoset, kuperikeikat ja monenmoiset ruohot jo pistivät näkyviin teiden varsilla ja kivien juurilta. Ja puiden silmikot alkoivat jo paisua. Mutta jäät olivat vielä paikoillaan ja routa oli maassa. Iltapäivällä menivät lapset taas enon luo käymään, sinne tuli myös Annan ja Matin isä. Lapset olivat jo aikaisemmin pyytäneet isältään puutarhamaata perunamaasta, mutta isä oli ollut epäilevällä kannalla. Hän arveli, että mitä ne lapset sillä tekisivät, eivät ne viitsisi eivätkä osaisi puutarhamaata hoitaa, ja toisekseen, arveli hän, mitä sillä puutarhamaalla oikeastaan tehtäisiin, suurempi hyöty siitä on perunamaana. Mutta nyt kun satuttiin yhtäaikaa enon luo, otettiin asia uudestaan puheeksi. Eno lupasi auttaa ja neuvoa lapsia, ja epäilykset puuhan kannattavaisuudesta kumosi hän seuraavasti:»sinun tarvitsee antaa lapsille maata kaikkiaan neliskulmainen kaistale peltoa, joka on noin 10 metriä pitkä ja yhtä leveä, tämmöisestä maasta saat sinä perunoita noin 15 kappaa, joka tekee rahassa, jos lasketaan 30 penniä kapalle, 4 mk. 50 p. Se on kyllä hyvä, mutta ei se niin suuri tulo ole, ettet sinä pahimmassa tapauksessa voisi uhrata sitä lastesi kesähuviksi. Minä olen varma siitä, että lasten puutarha tuottaa joka tapauksessa kasviksia 10 mk:n edestä, mutta varmaan paljoa enemmän.»

5 8»Jospa tuon maan puolesta selviäisikin, mutta siihen tarvitaan työkaluja, siemeniä, taimia, mistä minä tiedän mitä kaikkea.» Kun eno lupasi siitäkin huolta pitää, oli isän suostumus saatu. Eno kohta osoitti, että hän oli asiata jo ajatellut. Toisesta huoneesta toi hän rautalapion, rautaharavan ja kuokan. Lapioissa oli jo varretkin, haravassa ja kuokassa ei, niihin pyysi hän lasten isän ne tekemään. Työkalut nähdessään lapset ihastuivat suuresti, nauroivat ja hyppivät, olivat maata kaivavinaan ja haravoivinaan.»mitä nuo kaikki maksavat?» kysyi isä.»lapiot ovat vähän raskaita», vastasi eno,»mutta ei ole saatavissa keveämpiä, ja lasten lapiot ovat niin heikkoja, etteivät ne kelpaa mihinkään. Lapiot maksavat 1 mk. 50 p. kappale, harava maksaa 1 mk:n ja kuokka 80 penniä. Viekää nämä mennessänne kotiin. Jonkun ajan perästä minä tulen teille viljelysmaata katsomaan ja ensimäisiä töitä neuvomaan.» Keskipalkoilla toukokuuta oli vihdoinkin kaikki lumi sulanut ja routa lähtenyt maasta. Eräänä iltapäivänä tuli eno lasten kotiin kaupungin ulkopuolelle panemaan puutarhanhoitoa alulle. Isän ja äidin suostumuksella erotettiin perunapellon kulmasta aivan ikkunain alta neliskulmainen maa-ala, jonka kukin sivu oli 11 metriä pitkä. Paikka oli talon eteläpuolella, jotta siihen aurinko hyvin pääsi paistamaan, vähän etelään viettävä ja hyvää peltomaata. Ensin maa mitattiin ja sitten lasten alue erotettiin muusta pellosta kapealla käytävällä, joka valmistettiin siten, että kaikki ruokamulta luotiin sisään päin puhtaaseen savipohjaan saakka. Isä antoi vetää neljä kuormaa lantaa maalle. Sitten alkoi lasten oma työ. Kyllähän Anna ensiksi vähän nyrpisteli nenäänsä, kun sanottiin, että hänen täytyy ruveta lantaa levittämään. Mutta eno sanoi:»puutarhatyössä on järjestys semmoinen, että ensinnä tulevat ikävät ja raskaat työt ja sitten hauskat». Lapset pukeutuivat vanhoihin, huonoihin vaatteisiin ja kenkiin, ja ryhtyivät työhön. Kun oli alkuun päästy, sujui työ hauskasti. Lanta levitettiin tasaisesti yli koko maan. Euvettiin sitten maata kääntämään. Lapset pistivät lapion maahan siellä ja täällä, missä sattui, mutta eno sanoi, ettei niin saa tehdä.»aletaan maan reunasta ja luodaan pitkin reunaa lapion terän syvyinen vako, sitten käännetään siihen lapion syvyydeltä maata lanta allepäin. Siten kuletaan vaan reunaa edestakaisin, uudesta vaosta aina luodaan entiseen.» Kun eno oli pannut työn alulle, käsittivät lapsetkin sen ja alkoivat kääntää. Koko iltapäivän tekivät lapset ahkeraan työtä. Tuon tuostakin piti levätä, hiki tippui otsalta ja käsiin tuli rakot.

6 10»Eivätpähän kesällä rakot näin helposti tulisi», sanoi Matti,»kun olisi aikansa soutanut. Mutta talven jäleltä on käsissä niin hieno nahka.» Illalla oli maa käännetty.»nyt on raskain työ tehty», sanoi äiti. Mainiolta maistui illallinen ja tuskin pääsivät lapset sänkyyn, ennenkuin nukkuivat. Aamulla olivat sivut kyllä vähän kipeät ylös noustessa, mutta pian se unehtui. Iltapäivällä tuli eno taas katsomaan lasten työtä, hänen oli näet täytynyt eilen kiiruhtaa asioilleen kaupunkiin. Tarkastaessaan sitä sanoi hän:»yksi asia minulta kokonaan unohtui sanomatta, sen vuoksi tässä onkin jäänyt tärkeä asia huomioon ottamatta. Näettekös lapset, kuinka paljon juuria maassa on?»»mitäpä niistä», tuumaili Matti,»nehän ovat viime vuotisia juuria, mitä haittaa niistä on?»»katsotaanpa», sanoi eno ja otti maasta parin tuuman pituisen, valkoisen, kynän varren paksuisen juuren. Siihen oli tullut kuin mikäkin solmu ja siitä oli jo alkanut kasvaa sekä juurihapsia että pieniä lehden alkuja. Kun Matti sen näki, alkoi hän poimia juuria ja nakella niitä sivulle minkä minnekin: isän perunamaalle, pientareelle, käytävälle.»ei niin, poikaseni», sanoi eno.»mitä hyötyä tuosta on, että sinä ne toiseen paikkaan siirrät kasvamaan! Menkää hakemaan tänne pikkuinen pärekoppa. Siihen poimitaan tarkalleen kaikki juu- ret. Koppa olisi teillä pitänyt olla jo maata kääntäessä. Milloin vaan juuren näkee, on se otettava pois maasta ja pantava koppaan. Etenkin tarkoin otetaan nämä vähän paksummat valkoiset juuret, ne ovat voikukkien ja valvattien juuria. Niinkuin helposti voitte nähdä, ovat ne hyvin sitkeähenkisiä, pienestäkin palasta kasvaa uusi taimi. Myöskin nämä pitkät rihmamaiset juuret ovat häjyjä, ne ovat pikajuuren eli juolavehnän juuria ja ovat tarkoin poimittavat pois. Samoin nämä tuuheat suikeroleinikön juuret. Mitä tarkemmin tämän työn teette, sen vähemmällä kitkemisvaivalla pääsette kesällä. Kun juuret on poimittu, viette ne kopassa pois ja hävitätte, voitte vaikka polttaa, etteivät ne mihinkään paikkaan jää juurtumaan. Poimikaa nyt ensinnä mitä näkyy ja sitten koko ajan maata tasoittaessa ja penkkiä tehdessä.» Lapset rupesivat ahkerasti juuria poimimaan, ja tavattomasti kertyikin niitä. Nyt oli maa silitettävä. Kuokalla hienonnettiin isoimmat multakokkareet ja sitten silitettiin haravalla. Hyvän aikaa saivat lapset hienontaa ja tasoittaa maataan. Eno oli sanonut, että puutarhaalan sivujen pitää tulla suoria kuin viivottimella vedetyt, ja siitä oli lapsilla paljon vaivaa. Sitten jaettiin maa penkkeihin. Maa kun vietti etelään, tehtiin penkit poikittain idästä länteen kulkeviksi. Niitä tehtiin kahdeksan. Kukin m penkki tuli, 1, 20 leveä. Penkkien väliin tehtiin 20 cm leveät välikäytävät. Alueen sivut jaettiin 11

7 12 ensin ja nuoralla hangattiin penkkien sivulinjat. Välikäytävät tehtiin vaan polkemalla, mutta tasoitettiin sitten lapiolla. Illalla tuli eno katsomaan. Paljon oli vielä korjattavaa, ennenkuin eno hyväksyi penkit. Sivut piti saada aivan suoriksi, pinta sileäksi, hienoksi ja vaakasuoraksi. Mutta kun se oli valmis, näyttikin se kauniilta, kukin penkki oli aina seuraavaa hiukan korkeammalla, maa kohosi pienissä penkereissä.»huomenna kylvetään», sanoi eno kotiin lähtiessään. Siitä joutuivat lapset semmoiseen intoon, etteivät olleet jaksaa odottaa huomista päivää. Seuraavana iltana tuli eno taas maalle lasten kanssa puutarhaa valmistamaan. Tullessaan toi hän siemeniä.»mitä näihin nyt pannaan?»»kahteen penkkiin pannaan kaalikasvia, kahteen palkokasvia, kahteen juurikasvia, yhteen minkä mitäkin ruokakasvia ja kahdeksanteen vähän ruokakasvia ja enimmäkseen kukkia. Mutta tänään kylvetään vain palkokasvit ja juurikasvit!»»herneitä olen tuonut kahta laatua, sokeriherneitä ja silpoherneitä. Tiedättekö mikä niiden välillä on erotus?sokeriherneet», vastasi Anna,»saattaa syödä liskoineen, mutta silpoherneiden liskoissa on kalvo, jota ei voi syödä.»»niin on, kylvetään alimpaan penkkiin niitä puoli penkkiä kumpaakin. Penkkiin tehdään ensin neljä vakoa. Hakekaa se nuora tänne, vedämme sillä ensin juovat, jotta vaot tulevat suoremmat.»»kasvavatko herneet suorissa vaoissa paremmin?» kysyi Matti vähän veitikkamaisesti, hänestä eno liian paljon puhui suorista viivoista.»kaikki mitä tekee», sanoi eno,»täytyy tehdä niin hyvin kuin suinkin. Puutarhassa täytyy kaikki olla suoraa, täsmällistä ja kaunista, sitten siellä oikein hyvin viihtyy.» Kun vaot oli kuokalla vedetty nuoran piirtämää viivaa myöten, käski eno äidiltä pyytämään lainaksi kastelukannua, jolla hän kasteli huonekasviaan. Kun lapset olivat sillä tuoneet vettä, kasteltiin vaon pohjat oikein perinpohjin. Sitten vasta kylvettiin herneet. Ensin alkoi Matti kylvää herneitä vaon pohjan valkeaksi.»ei niin, poikaseni», sanoi eno.»herneet pannaan noin 5 6 tuumaa toisistaan. Jos sinä niitä panet liian tiheään, eivät ne mahdu kasvamaan, etkä sinä saa satoa juuri minkäänlaista.» Kun herneet oli kylvetty, haettiin tuhkaa, ripotettiin sitä niiden päälle ja sitten vasta mullattiin vaot kiinni. Seuraavaan penkkiin tehtiin samalla tavalla neljä vakoa, ne kasteltiin ja vakoihin pantiin papuja.»näistä tulee keltaisia vahapapuja. Ne ovat erinomaisen mureat ja maukkaat syödä. Kylväissä tulee katsoa, että juuripuoli tulee alaspäin. Ne kyl- 13

8 14 vetään saman matkan päähän toisistaan kuin herneetkin.»»mistä juuripuolen tuntee?» kysyi Anna.»Lovipuoli pavussa on juuripuoli.» Kun herneet ja pavut olivat maassa, kysyivät lapset:»mitä nyt pannaan?»»kahteen seuraavaan penkkiin pannaan kaalia ja lanttua, mutta minulla ei ole vielä taimia, ne pannaan vasta muutaman päivän perästä. Viidenteen ja kuudenteen kylvämme punajuuria ja porkkanoita. Voisimme niitä panna yhden penkin kumpiakin, /mutta näin pienessä puutarhassa näyttää sievemmältä, kuu toiseen panemme keskivaot punajuuria ja reunimmaiset porkkanoita ja toiseen päinvastoin.» Taas tehtiin vaot, viisi vakoa kuhunkin penkkiin, ne kasteltiin, ja sitten kylvettiin. Punajuuren siemenet pantiin noin tuuman päähän toisistaan, porkkanan siemenet ripoteltiin hienostaan.»mitä seitsemänteen penkkiin pannaan?siihen pannaan monta laatua: rediissiä, retikoita, spenaattia ja palsternakkoja, mutta sen teemme ensi kerralla.» Parin päivän perästä jatkettiin kylvämistä. Rediissiä pantiin seitsemännen penkin toiseen päähän pieni kaistale. Niille tehtiin kymmenen matalaa vakoa käden syrjällä painamalla ja niihin ripotettiin siemenet yksitellen. Eno sanoi, että jos niitä kylvää liian tiheään, ei niistä tule ollenkaan mitään. Retikoille annettiin samanlainen pieni ala, mutta kylvettiin vieläkin harvempaan ja kahdeksaan va- koon. Loppuosa jaettiin kahteen osaan, toiseen pantiin palsternakkoja, toiseen spenaattia. Palsternakan siemenet olivat kovin keveitä ja niitä pyrki väkisinkin tulemaan liian paljon. Spenaatin siementen päälle painettiin multa tiukkaan.»nyt tulee kukkamaan vuoro», riemuitsivat lapset.»kukkia pannaan tähän kyllä, mutta koko penkki on liian paljon maata kukille. Tähänkin penkkiin pannaan vähän ruokakasvia. Panemme keskelle pienen kaistaleen niille. Taakse pari vakoa dilliä, niiden eteen muutamia vakoja salaattiaja viimeksi rivi persiljaa. Persiljan siemenet itävät hitaasti, mutta kyllä ne lopulta nousevat maasta.» Kukkien kylväminen tuotti paljon miettimistä. Enolla oli sinisen ja valkoisen nemophilan, valkean kesälemmikin, unikon, punaisen pellavan, resedan ja sinisen kierron kukkia. Oli tuumittava, mihin järjestykseen siemenet olivat pantavat. Vähän sijaa oli myös jätettävä kukan taimille, joita eno myöhemmin lupasi tuoda. Viimein järjestettiin asia seuraavasti. Kummastakin päästä penkkiä erotettiin hyvä kaistale. Siihen paineltiin käden syrjällä vakoja neliön muotoon sisäkkäin. Ne kasteltiin ja kylvettiin. Toiseen pantiin reunalle sinisiä nemophiloja, niiden sisäpuolelle valkeita kesälemmikkiä, sitten sinistä kiertoa ja vihdoin-punaista pellavaa. Toiseen pantiin reunaan valkoista nemophilaa, sitten resedaa ja keskeen unikkoja. 15

9 16 Kun siemenet oli mullalla katettu maahan, ja maa siilin kautta kasteltu, neuvoi eno vielä kattamaan kukkamaata, jotta siemenet pikemmin itäisivät.»ei se pahaa tekisi muillekaan kylvöksille, mutta ei taitaisi riittää katteita.» Liiteristä löydettiin muutamia niinimattoja ja ne levitettiin kahdeksannen penkin päälle suojaamaan sitä kovalta auringon paisteelta ja pitämään sitä kosteana. Muutamien päivien perästä tuli eno taaskin maalle ja toi tullessaan taimia. Hän toi 20 kaalin tainta, 10 kukkakaalin ja 30 lantun sekä muutamia kukantaimia: 10 orvokin, 5 asterin ja 5 leukoijan. Eno neuvoi istuttamaan taimet. Kuhunkin penkkiin pantiin kolme riviä kaalikasvien taimia, keskimäiset pantiin keskikohdalle reunimaisten väliin. Istuttaessa pistettiin vasen käsi maahan, ja samalla kun se vedettiin ylös, pistettiin taimi sijaan sirkkalehtiä myöten ja katsottiin että juuret tulivat suoraan. Istutettua kasteltiin maa. Vielä neuvoi eno poimimaan läheisestä metsiköstä pieniä lepän oksia ja pistämään yhden oksan kunkin taimen kohdalle varjostamaan sitä auringonsäteiltä juurtumisajaksi. Kun vielä kukantaimetkin oli istutettu ja varjostettu, oli lasten puutarha valmis, ja iloiten sitä katseltiin. Isä ja äitikin haettiin katsomaan. Tyytyväisiä olivat kaikki; isä kuitenkin arveli, että on se enolle tullut maksamaankin, mitä se sitten tuottanee.»se vielä nähdään», sanoi eno. Matin ja Annan kodin vieressä asui leipuri Ahonen, hänellä oli samanlainen perunamaa. Hänellä oli tytär Aino. Sekä Ahonen että hänen tyttärensä olivat uteliaina seuranneet lasten hommia. Juuri kun kaalintaimet olivat istutetut, sattui Ahonen kulkemaan sivu. Häntäkin kutsuttiin lasten puutarhaa katsomaan. Ahonen sanoi, että hän jo kauan oli halunnut pientä puutarhaa tyttärelleen, hänen vaimovainajansa aikana oli heillä ollut kaunis puutarha, mutta nyt ei ollut minkäänlaista, ei oikein sitä itse ymmärtänyt ja pelkäsi tulevan kalliiksi. Sen vuoksi pyysi hän nyt enoa tekemään tarkan kustannus-arvion, paljonko tämän maan kylväminen oli tullut maksamaan, mitä työkalut maksoivat j. n. e. Eno lupasikin sen tehdä samalla huomauttaen että voisihan aluksi tulla toimeen pienemmälläkin puutarha-alueella. Ensi kerralla sukulaistensa luona käydessään toi eno mukanaan seuraavan kustannus-arvion: 50 Rautaharava... 1: 80 Kastelukannu... 2; 5: 30 4 kuormaa lantaa å : 50 2: Keländer, Lasten puutarhahommat

10 18 Porkkanan siemeniä 10 Punajuuren» 10 Rediissin 10 Retikan 5 Spenaatin 10 Palsternakan 5 Lillin» 5 Salaatin 5 Persiljan» 5 Nemophilau sin.siem. 5 valk. 5 Kesälemmikin» 5 Kierron 5 Pun. pellavan» 5 Resedan» 5 Unikon 5 20 keräkaalin tainta kukkakaalin lantun 25 Kimppu hernekeppiä... Summa 9: 60 Eno vielä huomautti, että seuraavana vuonna menot tulevat paljoa pienemmät, sillä työkalut ja hernekepitkin kestävät monta vuotta. Siemeniä myödään tavallisesti 10 pennin annoksissa. Useita laatuja siemeniä riitti tähän maahan puolesta annoksesta. Tulisi siis vähintäin kaksi liittyä yhteen siemeniä tilatessa. Vieläkin huokeammaksi tulisivat siemenet, jos ostajia yhtyisi useampia. Lopuksi huomautti eno lapsia, että nyt olivat kyllä siemenet maassa, mutta heistä riippui, miten kasvit viihtyivät, koko kesän tuli niistä pitää huolta. Eno lupasi tuon tuostakin pistäytyä neuvomassa niiden hoitoa. Aluksi käski hän ahkeraan kastelemaan, että siemenet pääsisivät itämään ja taimet juurtumaan. Kastelemaan neuvoi hän illalla kuuden jälkeen ja käski kastelemaan runsaasti. Olemme kertoneet Annan ja Matin puutarhahommista. Mutta ei pikku Marikaan jäänyt aivan osattomaksi, vaikka hänen kodissaan ei puutarhaa ollutkaan. Ensinnä käski eno hänen hankkia muutamia matalia laatikoita täynnä multaa. Yhteen kylvettiin dilliä ja persiljaa, toiseen rediissiä ja kolmanteen pantiin resedan ja balsamiinin siemeniä. Sitä paitse pantiin yhteen ruukkuun ruohosipulimätäs. Vielä toi eno fuksian ja heliotroopin oksia, jotka pantiin kumoon kaadetun lasin alle ruukkuihin, juurtumaan. Mari iloitsi puutarhastaan, ja miten olikaan, oli siitä ensiksi hyötyä. Hänen äitinsä nimittäin kerran osti munia torilta ja valmisti munamuhennosta. Sitä valmistaessaan päivitteli äiti, ettei torilla käydessään ostanut ruohosipulia; kun sitä muhennokseen pannaan, maistuu se mainion hyvältä.»onhan minulla ruohosipulia», sanoi Mari, ja ilosta hyppien ja viserrellen toi hän äidille ruohosipulia niin paljon kuin hän tarvitsi. Ja kun sitten syötiin 19

11 20 päivällistä, oli aivan kuin Mari olisi sen hommannut, ja ruokakin maistoi kaikista niin ihmeen hyvältä. Resedan ja balsamiinin taimet istutettiin erikseen pikkuruukkuihin, resedoja pari, kolme yhteen, balsamiinia yksi kuhunkin, kun ne olivat tulleet noin 5 sentim. korkuisiksi. Kärsimättöminä odottivat Anna ja Matti taimelle tuloa. Ensimäisinä kohosivat rediissit maan päälle. Ne sitten ensimäisinä valmistuivatkin. Matti oli niin kärsimätön, että salassa kävi nyhtämässä ylös muutamia taimia nähdäkseen kuinka suuret rediissit jo olivat. Kesän kuluessa saatiin myös salaattia ja spenaattia. Heinäkuun loppupuolella kylvettiin rediissiä ja spenaattia jo toiseen kertaan. Paljon puuhaa oli lapsilla rikkaruohoista. Juhannuksen tienoissa kitkivät he koko maan ensikertaan. Kyllähän rikkaruohot silloin vielä olivat pienenlaisia, mutta eno sanoi, että vähemmän vaivaa on saman rikkaruohon pois ottamisesta pienenä kuin suurena. Porkkanoita kitkiessä oli vähällä käydä aivan hullusti. Matti oli jo kitkenyt pienen alan porkkana-riviä, kun eno aivan satunnaisesti hyväksi onneksi tuli käymään.»nyt poikaseni sinulle on sattunut erehdys. Sinä olet kitkenyt kaikki porkkanan taimet pois ja jättänyt kitkemättä emäkin taimet. Katso, nuo ovat porkkanan taimia.»»mutta nämäpä näyttävät paljoa hienommilta», tuumaili Matti. Kun puutarhamaa oli kitketty, kepitettiin herneet. Ennen kepittämistä kuohotettiin kuokalla maata taimirivien välistä, jotta niihin ei niin pian nousisi uusia rikkaruohoja. Keppiä pantiin taimirivien väliin, viistoon molempiin suuntiin ja yhteen letittämällä. Muutamia viikkoja myöhemmin kitkettiin puutarhamaa uudestaan. Lapset olivat ihmeissään, että rikkaruohoa oli niin pian kasvanut kitkettyjen sijaan.»johan me sen kertaalleen kitkimme», sanoi Matti tyytymättömänä.»olette itse osaksi syy päät siihen, että täytyy nyt jo kitkeä uudestaan», selitti eno.»ensi kertaa kitkiessä nypitte varmaankin suureksi osaksi vaan varret ja jätitte juuret paikoilleen. Niistä on nyt noussut uudet taimet. Minä sen kyllä jo silloin huomasin. Mutta en puhunut mitään, ajattelin, antaahan olla, näin tulevat lapset paraiten huomaamaan, kuinka tärkeätä on tehdä kaikki tehtävänsä niin huolellisesti kuin mahdollista. Muistakaa nyt kitkeä niin tarkkaan kuin voitte ja juurineen, ja puhdistakaa väliojatkin.» Samalla harvennettiin porkkanat ja punajuuret. Etenkin porkkanain harventamisesta oli paljon työtä. Annaa säälittivät porkkanain taimet.»kun on enemmän taimia, niin tulee enemmän porkkanoita», tuumi hän.»niin mutta jos on liiaksi taimia, tukehduttavat taimet toisiaan, eivät pääse kehittymään, ovat toistensa tiellä», selitteli eno. &

12 22 Kaalia mullattiin useampia kertoja kesässä. Kun kukkakaalit alkoivat valkoisia päitään tehdä, taitettiin kasvavia lehtiä suojaamaan niitä auringon säteiltä. Syksypuoleen kesästä oli lapsilla yhtämittaista iloa puutarhastaan. Ensimäiseksi oli sieltä saatu rediissiä. Ja kun äiti kerran osti ahvenia ja paistoi ne, syötiin niiden kanssa spenaattia lasten omasta puutarhasta. Kesän kuluessa saatiin myös salaattia. Vähän myöhemmin alkoi sokeriherneisiin tulla liskoja, erinomaiselta niistä valmistettu muhennos maistoi. Porkkanoitakin syötiin useampia kertoja syksykesän kuluessa. Kukat tuottivat myös paljon iloa. Ensimäisenä kukkivat kesälemmikit. Jo elokuun alkupuolella olivat kaikki kukkakasvit Rukassa. Väririkkaana ja kauniina loisti kukkapenkki kauas. Joka päivä kävivät lapset knkkiaan katsomassa ja kaikki tuttavatkin vietiin niiden luo. Annan huoneessa oli aina kukkia lasissa. Ja monta kertaa vietiin kukkia kaupunkiin, milloin kellekin omaiselle. Hauskinta oli kuitenkin, kun sattui mummon 70-vuotinen syntymäpäivä keskivaiheilla elokuuta. Mummolle onnea toivottamaan kokoontuivat kaikki hänen lapsensa ja lastenlapsensa. Annalla ja Matilla oli kauniit kukkavihot tullessaan. Annalla unikkoja ja resedaa ja Matilla pellavaa, kiertoa ja kesälemmikkiä. Mummo tuli niistä hyvin iloiseksi, pani ne veteen ja keskelle vierashuoneen pöytää ja kertoi kaikille vieraille, että ne olivat Annan ja Matin omia kasvattamia. Oikein lapsia vähän hävetti, vaikka se samalla oli heistä hirveän hauskaa. Mutta olipa Marillakin iloa puutarhastaan. Rediissiä tuli parikymmentä kappaletta, persiljaa pantiin hänen laatikostaan useampia kertoja lihakeittoon. Ja kun äiti kerran osti lampaan lihaa, antoi Mari laatikostaan dilliä äidille kastikkeeseen, ja Marin isäkin sanoi, ettei heillä vielä ollut koskaan ollut niin hyvää kastiketta. Enimmin huvia oli kuitenkin kukista. Resedaruukkuja oli puoli kymmentä ja kun ne ajallaan kukkivat, tuoksui koko huone hyvältä, etenkin iltasin. Balsamiinit kukkivat täynnä punaisia ja toiset valkeita kukkia. Fuksian oksat juurtuivat, samoin heliotroopin. Jonkun ajan perästä otettiin lasit päältä pois, taimien latvaan alkoi tulla uusia pieniä lehtiä ja niin ne alkoivat kasvaa, loppukesästä ne jo kukkivat. Kun Mari tuli mummon syntymäpäiville, oli hänellä mukanaan ruukku, jossa oli sievä fuksia. Taimi ei ollut kyllä kovin suuri, mutta se oli täynnä isoja punavalkeita kukkia ja punaisia nupunpalleroita. Loppupuolella syyskuuta korjattiin kaikki puutarhasta. Herneistä ja pavuista oli jo enin osa vähitellen käytetty. Mutta saatiin niitä sittenkin sievä määrä. Herneistä valittiin kypsyneimmät palot sie- 2;]

13 24 meniksi. Pavut leikattiin hienoiksi liuskoiksi ja ne suolattiin astiaan talven tarpeiksi. Sitten nyhdettiin myös porkkanat ja punajuuret ylös.»näettekös lapset, kuinka paksuja ne ovat», sanoi eno, kun lapset niitä hänelle näyttivät.»jos niitä ei olisi harvennettu, olisivat ne jääneet lyhemmiksi ja paljon hienommiksi, ja sato kokonaisuudessaan olisi tullut pienempi ja huonompi.»»kun niitä listitte, niin huomatkaa, ettei lehden kantoja pois leikatessa saa vioittaa itse juurta leikkaamalla siitä osaa, niinkuin usein näkee tehtävän. Sen kautta porkkanat ja punajuuret säilytettäessä pian alkavat mädätä. On jätettävä hiukan lehden tynkiä jälelle.» Kukkakaalit eivät kaikki olleet täysin onnistuneet. Kahteen taimeen ei tullut päätä ollenkaan, yhdestä kasvoi omituinen pitkä varsi ja se rupesi kukkimaan, pari jäi mitättömän pieneksi, ainoastaan viisi tuli oikein kaunista päätä. Kaalit ja lantut korjattiin viimeiseksi. Eno sanoi, että ne sietävät melkoista pakkasta, aina 10 asteen. Niitä vain ei saa korjata jäätyneessä tilassa, vaan täytyy odottaa leutoa ilmaa ja silloin korjata. Ne onnistuivat yleensä hyvin. Saatiin 18 kaunista kaalin päätä, joista useimmat olivat oikein suuria. Suurin painoi 3 kg. Lanttuja saatiin 30, suurin painoi 2,5 kg. Lasten koulu oli jo kauan sitten jälleen alka Koulumatkallaan poikkesivat he kaupungissa nut. enon luona ja kertoivat, että kaalit ja lantutkin oli jo korjattu.»nyt on puutarhatyö täksi kesäksi lopussa», sanoi Matti.»Eipä olekaan vielä, poikaseni», sanoi eno.»mitä siinä enää voidaan tehdä?»»ei saa ajatella ainoastaan hetken hyötyä», selitti eno,»täytyy ajatella tulevaisuuttakin. Mitä parempaan kuntoon maa syksyllä laitetaan, sen helpompaa on työ keväällä.»»en minä sittenkään ymmärrä, mitä siinä enää olisi tehtävää?»»se on lannoitettava ja käännettävä.»»milloin teillä ensi kerran on lupa? Minä tulen silloin teitä neuvomaan.»»opettaja sanoi, että ensi lauantaina.» Seuraavana lauantaina tuli eno lasten luo. Ensin koottiin hernekepit ja kannettiin liiteriin talteen. Rikkaruohot haravoitiin kasaan. Tuotiin neljä kuormaa lantaa ja se levitettiin.»nyt ei ensi keväänä tarvitse lannoittaa, lanta ehtii palaa ja muodostua semmoiseen muotoon, että sitä kasvit paraiten voivat käyttää hyväkseen. Toivottavasti ensi vuonna kukkakaalitkin menestyvät paremmin.» Kun lanta oli levitetty, käännettiin maa. Se oli syksysateista vettynyttä ja sitkeää. Työ oli senvuoksi sangen raskasta. Käännetty maa oli paksuina kokkareina. Matti juoksi haravaa hakemaan, joka 25

14 26 oli viety liiteriin. Kun eno näki hänen haravaa kantavan, kysyi hän»mitä sinä sillä teet?»»minä silitän maan.»»ei sinun sitä tarvitse tehdä. Se saa jäädä karkealle kokkareelle. Kyllä pakkanen sen talven aikana puree hienoksi. Nyt on puutarhatyö lopussa. Semmoisenaan saa puutarhamaa ja sen vilodottamaan ensi kevään tuloa.» Muutamia päiviä sen jälkeen sanoi äiti lapsille:»kun tänään tulette koulusta, poiketkaa enon luo kaupungissa ja pyytäkää häntä tulemaan meille ensi sunnuntaina päivällisille, meidän pitää oikein kiittää häntä, kun hän koko viime kesäu näki niin paljon vaivaa neuvoessaan teitä puutarhaanne hoitamaan, vieläpä antoi teille ilmaiseksi kaikki työkalut, siemenet ja taimet.» Päivällisiin oli niin paljon kuin mahdollista käytetty puutarhan tuotteita. Oli kaalisoppaa sekä paistia paistettujen porkkanoiden ja keitettyjen punajuurien kanssa. Lapset olivat hyvin iloisia. Ja tyytyväisinä keskustelivat kaikki puutarhanhoidosta.»sen mukaan kuin muistelen», sanoi isä,»oli keväällä menoja puutarhasta 9 mk. 60 p. Voitteko laskea paljonko siitä on tuloa?» Eno sanoi, että sitä oli hyvin vaikea laskea tarkalleen. Sillä kesän aikana oli käytetty rediissiä, spenaattia, salaattia, herneitä ja papuja.»mutta jos kumminkin koetamme arvostella hyvin alhaisen arvion mukaan, saamme: Rediissiä ja retikoita.. 50 Salaattia 50 Spenaattia 25 Dilliä ja persiljaa Herneitä 2 Papuja 2 Porkkanoita 2 Punajuuria 2 Palsternakkoja 50 Kukkakaalia 2 Keräkaalia 2 85 Lanttuja 2 25 Summa 17 25»Menoja oli kyllä 9: 60, mutta niistä oli 5: 30 työkaluista, jos laskemme niiden kulumisesta kolmannen osan niiden hinnasta, saamme kaikkiaan kustannuksiksi 6 mk. Puhdas voitto eli toisin sanoen palkka lasten työstä on siis 11 mk. 25 p. Enkä luule, että laskuni ovat liiallisia, vaan tulopuoli on pikemmin liian alhaiseksi arvattu.»ja kaupan päällisiksi saimme vielä niin paljon kauniita kukkia.»»paras kaupanpäällinen on kuitenkin lasten punakat posket ja hyvä terveys», sanoi äiti silitellen tyttärensä tukkaa. 27

AVOMAANKURKUN KASVATUS

AVOMAANKURKUN KASVATUS AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen!

Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen! Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen! YOUNG PEOPLE FOR YOUNG PEOPLE -hankkeen toiminnan ytimenä on nuorten ideoiden kuuleminen. Minipuutarha-info aloittelevalle kotipuutarhurille on esimerkki nuorten

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5 Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5 3 pisteen tehtävät 1. Miettisen perhe syö 3 ateriaa päivässä. Kuinka monta ateriaa he syövät viikon aikana? A) 7 B) 18 C) 21 D) 28 E) 37 2. Aikuisten pääsylippu

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 1

Agricolan Monenlaista luettavaa 1 Tiainen ja karhu Puun oksalla oli tiaisen pesä. Karhu tuli pesän luokse ja olisi halunnut tulla vie-rai-sil-le. Tiaisen pojat tirs-kah-te-li-vat pesässä. Onko isänne kotona? karhu kysyi. Ei ole, vastasivat

Lisätiedot

Löytölintu. www.modersmal.net/finska

Löytölintu. www.modersmal.net/finska www.modersmal.net/finska Löytölintu Olipa kerran metsänvartija, joka lähti metsään metsästämään. Siellä hän kuuli lapsen huutoa. Hän seurasi ääntä ja saapui vihdoin korkean puun juurelle, jonka latvassa

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille Matt. 11:28-30 Väsyneille ja stressaantuneille Tulkaa minun luokseni.. ..kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat.. Minä annan teille levon. Matt. 11:29-30..Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja oppikaa minusta:

Lisätiedot

PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET

PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET Matti Lahtinen 7.3.2013 PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET Osa puuvartisista kasveista kukkii vasta toisen vuoden versoille. Esimerkki; jos norjanangervo ja syreeni leikataan lyhyeksi keväällä, ne eivät kuki

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Puutarhanaiset kävivät kylässä Vantaalla Juurakkokujalla S. G. Niemisellä. Paikkaan oli helppo löytää kehä III:lta, ja siellä

Lisätiedot

OHJEITA METSANVIUELUALLE

OHJEITA METSANVIUELUALLE ~.. OHJEITA METSANVIUELUALLE Paljasjuuriset taimet PIDÄ TAIMET TUOREINA Paakkutaimet......... Pura säkit ja laita taiminiput löysättyinä valeistutukseen varjoisaan ja kosteaan maastokohtaan ei kuitenkaan

Lisätiedot

Naapurin kasveja + 1 ulkoistutus

Naapurin kasveja + 1 ulkoistutus Naapurin kasveja + 1 ulkoistutus Naapurin kasveja: ihmepensas, kiinanruusu ja orkidea Codiaeum variegatum ihmepensas Kävin naapurin luona katsomassa hänen kasvejaan ja hän pyysi katsomaan ihmepensastaan,

Lisätiedot

Satoa ruukusta ja laatikosta

Satoa ruukusta ja laatikosta PUUTARHAMARTTOJEN POP UP Satoa ruukusta ja laatikosta SATOA RUUKUSTA JA LAATIKOSTA Hyötykasvit viihtyvät ja tuottavat satoa, kun ne saavat riittävästi valoa. Suoran valon on osuttava kasveihin vähintään

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Piirrä kuvasi tauluun.

Piirrä kuvasi tauluun. Linus ja Ismenia haluaisivat tutustua sinuun. Piirrä kuvasi tauluun. Artikla 7. Jokaisella lapsella on oikeus nimeen ja kansalaisuuteen. Mikä on sinun nimesi ja kansalaisuutesi? On hauska tutustua uusiin

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

8-99- vuotiaille taikuri + yleisö

8-99- vuotiaille taikuri + yleisö 8-99- vuotiaille taikuri + yleisö Pelin tavoite: Tulla taikuriksi FI Sisältö: 61 korttia (48 kortin pakka + 6 tuplatausta korttia + 1 lyhyt kortti + 6 temppukorttia 4 perhettä (punainen, sininen, vihreä,

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

EEVA JA AADAM EDENISSÄ

EEVA JA AADAM EDENISSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) EEVA JA AADAM EDENISSÄ Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jumalan istuttamassa paratiisissa, joka

Lisätiedot

Peltolan uutiset 2/2011

Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutisten toisessa numerossa luodaan katsaus kentänhoitoon. Mitä kaikkea goflkentän hoitaminen vaatii? Haastattelussa kenttämestari Mikko Eskelinen. Lopuksi katsotaan taas

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken Nettiraamattu lapsille Jumala loi kaiken Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: Bob Davies; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2008

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

runo päivässä Kuvitukset: Mirkka Eskonen

runo päivässä Kuvitukset: Mirkka Eskonen Lue lapselle runo päivässä 2014 Kuvitukset: Mirkka Eskonen Maanantai Oravasatu Oli orava. Unessa hännällään se purjehti kauas etelään. Siis lenteli häntä purjeenaan. Siitä tässä nyt kerrotaan. Se saapui

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi).

Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi). Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi). 1. Pääsitkö sinä yliopistoon... OPISKELLA? opiskelemaan 2. Milloin sinä menet... TAVATA Katjua? tapaamaan 3. Mitä sinä menet... TEHDÄ Tampereelle? tekemään

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Lapsen ääni ja peruspalvelut -päivä Jyrki Reunamo Merja Salmi 7.4.2011 Hyvinkää, Laurea Helsingin yliopisto 1. Ajatellaan että olet leikkimässä

Lisätiedot

Miten hoidat ja istutat nurmikkoasi

Miten hoidat ja istutat nurmikkoasi Miten hoidat ja istutat nurmikkoasi Nurmikon käyttäminen Hemmanetin valmiit nurmikot kestävät heti että niitten päälle kävellään. Mutta alussa kannattaa olla vähän varovainen ettei rasita nurmikkoa liikaa

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Peikkoarvoitus Taikametsässä

Peikkoarvoitus Taikametsässä Peikkoarvoitus Taikametsässä Vaasa, Teeriniemen koulu luokat 2 A ja B Teeriniemen koulun kakkosluokat, yhteensä 30 oppilasta, päättivät osallistua kilpailuun Tämä metsä on meille tärkeä. Teeriniemen koulu

Lisätiedot

Kenguru 2014 Benjamin (6. ja 7. luokka) RATKAISUT sivu 1 / 12 ja Pakilan ala-aste

Kenguru 2014 Benjamin (6. ja 7. luokka) RATKAISUT sivu 1 / 12 ja Pakilan ala-aste (6. ja 7. luokka) RATKAISUT sivu 1 / 12 ja Pakilan ala-aste Oikeat vastaukset alla. TEHTÄVÄ 1 2 3 4 5 6 7 VASTAUS C E A C D D B TEHTÄVÄ 8 9 10 11 12 13 14 VASTAUS B B E B B D E TEHTÄVÄ 15 16 17 18 19 20

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Olipa kerran kukka, joka meni kuntosaliin. Kun kukka sanoi. kuntosalilla: Rapu-raa-raa, kumma juttu, hän pääsi

Olipa kerran kukka, joka meni kuntosaliin. Kun kukka sanoi. kuntosalilla: Rapu-raa-raa, kumma juttu, hän pääsi Kesäkuussa Metsästettiin sana-aarteita Lasten Yliopiston sanataidekurssilla. VäriVarjoTeatteria, tarinoita, loitsuja ja muutamia muitakin lohkaisuja loihdittiin esiin kesäpäivien iloksi... Olipa kerran

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Ecolier, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos

Lisätiedot

Avomaan vihannesviljely

Avomaan vihannesviljely Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Pöllönkankaan verkkokohina

Pöllönkankaan verkkokohina Pöllönkankaan verkkokohina 2011-2012 Ensimmäinen luokka Pöllöjä liikkeellä Pöllönkankaalla ... ihan joka puolella! Talvikaupunkeja Talvella Pipo päässä... lapaset kädessä! Lentävää grafiikkaa Kevättä

Lisätiedot

Herneen kasvatus eri olosuhteissa

Herneen kasvatus eri olosuhteissa Herneen kasvatus eri olosuhteissa (koejärjestelyihin kuluu ensimmäisellä kerralla n. puoli tuntia, joka kerhokerran alussa n. 5 min ja viimeisellä kerralla 15-30 min) Tarvitaan: 4 astiaa kasvatukseen /

Lisätiedot

Ihmisen toivottomuuden alku

Ihmisen toivottomuuden alku Nettiraamattu lapsille Ihmisen toivottomuuden alku Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Alina Rukkila Tuottaja: Bible for

Lisätiedot

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään Koulun tutustumispäivä Vinkkejä opettajalle Varaa oppilaille lyijykynät, kumit ja puuvärit (keltainen, sininen, punainen, ruskea). Kouluun ja omaan uuteen

Lisätiedot

LUOMINEN. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin (Kolmiyhteinen) Jumala loi maailman n. 6 000 vuotta sitten.

LUOMINEN. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin (Kolmiyhteinen) Jumala loi maailman n. 6 000 vuotta sitten. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) LUOMINEN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin (Kolmiyhteinen) Jumala loi maailman n.

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006

HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006 HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006 NEVA järjesti matkan Alppien parhaimmistoon kuuluvalle murtomaahiihtoalueelle Itävallan Ramsauhun 20 hengen voimin 25.2. - 4.3.2006. Kokemukset olivat todella hyvät. Majoituimme

Lisätiedot

Savi tykkää käden lämmöstä. Se muovautuu helpommin, kun se lämpiää, Sirkka sanoi. Vähän niin kuin ihmisetkin, minä sanoin.

Savi tykkää käden lämmöstä. Se muovautuu helpommin, kun se lämpiää, Sirkka sanoi. Vähän niin kuin ihmisetkin, minä sanoin. Kaisa TAPAN I BAGGE Kotona TAMMI Kaisa TAPAN I BAGGE Kotona Kuvittanut Hannamari Ruohonen Kustannusosakeyhtiö Tammi Helsinki Kannen kuva: Hannamari Ruohonen Kannen ja typografian suunnittelu: Laura Lyytinen

Lisätiedot

Tämä toimii Kuhan koulu 3.lk, Ranua

Tämä toimii Kuhan koulu 3.lk, Ranua Tämä toimii Kuhan koulu 3.lk, Ranua Julia Petäjäjärvi, Niko Romppainen, Elias Ilvesluoto ja Taneli Luokkanen TÄMÄ TOIMII 14.3.2005 Meidän Tämä toimii - ryhmässämme on Taneli, Julia, Elias ja Niko. Aluksi

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Kenguru 2014 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste

Kenguru 2014 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SIJAISVANHEMMAT RY:N JÄSENLEHTI

KESKI-SUOMEN SIJAISVANHEMMAT RY:N JÄSENLEHTI KESKI-SUOMEN SIJAISVANHEMMAT RY:N JÄSENLEHTI Viestikyyhkysen sisältö: Puheenjohtajan pulinoita.3 Perhehoidon rekrykamppanaja...4-5 Jäsentuotteemme: Mustaharakka,pelikortit..6 Hupparit,T-paidat...7 Miltä

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME MAA OLI AUTIO JA KYLMÄ I minä kävelin poispäin näistä päivistä jätin sudenjälkiä ettei minua etsittäisi polulla kohtasin tytön joka sanoi että on vapaus nauttia ei sitä kiinnostanut

Lisätiedot

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA Miten perfekti muodostetaan? Perusmuoto Perfekti 1. verbityyppi ottaa olen, olet, on ottanut, olemme, olette, ovat en ole, et ole, ei ole ottanut emme ole, ette

Lisätiedot

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen!

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen! 祝 福 : 结 婚 Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne Lämpimät

Lisätiedot

Kenguru 2011 Benjamin (6. ja 7. luokka)

Kenguru 2011 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 6 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos et halua

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

1Moos. 2:16-17 Herra Jumala sanoi ihmiselle: "Saat vapaasti syödä puutarhan kaikista puista. Vain siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta,

1Moos. 2:16-17 Herra Jumala sanoi ihmiselle: Saat vapaasti syödä puutarhan kaikista puista. Vain siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta, Syntiinlankeemus 1Moos. 2:16-17 Herra Jumala sanoi ihmiselle: "Saat vapaasti syödä puutarhan kaikista puista. Vain siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta, älä syö, sillä sinä päivänä, jona

Lisätiedot

PIKKUPETUNIA (japaninkello) AMPPELIPETUNIA (Surfinia) AMPPELILOBELIA LUMIHIUTALE

PIKKUPETUNIA (japaninkello) AMPPELIPETUNIA (Surfinia) AMPPELILOBELIA LUMIHIUTALE AMPPELIPETUNIA (Surfinia) Suosittu amppelikukka, joka kukkii ahkerasti koko kesän. Sopii puolivarjoon tai aurinkoon. Kastele ja lannoita säännöllisesti. Käytetään myös parvekelaatikoissa ja maanpeittokasvina.

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Hapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell

Hapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell Hapro Toimintasuunnitelma Teksti ja kuvat: Niina Lindell Työn tarkoitus Hapron toimintasuunnitelma on puolenvuoden viljelysuunnitelma Lapin ammattiopiston puutarhalle. Siihen on koottu kaikki perustiedot

Lisätiedot

Kaupunkilaisten oma pelto

Kaupunkilaisten oma pelto Kaupunkilaisten oma pelto ? Lähi- ja luomuruuasta kiinnostunut Tiedät mistä ruokasi tulee Perustetaan ruokaosuuskunta Kerätään yhteinen potti Palkataan puutarhuri ja vuokrataan pelto Sadonkorjuu kerran

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia) KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA (Lyhytelokuva, draama komedia) 1. INT. Työpaikka, toimisto. Ilta klo.19.45. Kesto 30s. istuu yksin työpaikan suuressa toimistotilassa omassa työpisteessään. Yösiivooja tulee

Lisätiedot

LAHJAT JUMALALTA SISÄLTÄÄ: JOHDANTO + ASKARTELUTEHTÄVIÄ TEEMA: BÁB JA BAHÁ U LLÁH IKÄSUOSITUS: 7-8 JOHDANTO

LAHJAT JUMALALTA SISÄLTÄÄ: JOHDANTO + ASKARTELUTEHTÄVIÄ TEEMA: BÁB JA BAHÁ U LLÁH IKÄSUOSITUS: 7-8 JOHDANTO SISÄLTÄÄ: JOHDANTO + ASKARTELUTEHTÄVIÄ TEEMA: BÁB JA BAHÁ U LLÁH IKÄSUOSITUS: 7-8 LAHJAT JUMALALTA JOHDANTO Syksyllä on kaksi tärkeää päivää jokaiselle bahá ílle - pyhäpäiviä, Bábin ja Bahá'u'lláhin syntymäpäivät!

Lisätiedot

MARINADEJA SALAATEILLE

MARINADEJA SALAATEILLE MARINADEJA SALAATEILLE 1. Perusmarinadi 3,5 dl sokeria 3,5 dl omenaviinietikkaa 3 dl öljyä - keitä marinadin aineksia muutama minuutti. Kaada kuuma liemi salaatin päälle. Anna maustua n. 1 vrk - voit myös

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut? Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

VIITTOMAKIELI TOMAKIELI P PEL ELAST ASTAA AA!

VIITTOMAKIELI TOMAKIELI P PEL ELAST ASTAA AA! VIITTOMAKIELI TOMAKIELI P PEL ELAST ASTAA AA! 1 Ulkona on kaunis ilma. Noah herää. Häntä eivät herätä auringonsäteet vaan herätyskello, joka vilkuttaa valoa ja tärisee. Noah on kuuro ja siksi hänen herätyskellonsa

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. Jättiputki Tunnistaminen Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. 2-3 vuotiaan kasvin lehtien lehdyköiden reunat ovat karkea- ja terävähampaisia, lehtiruodissa usein punaisia pilkkuja tai se

Lisätiedot

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg Tällä satukirjalla haluamme kertoa lapsille, miten suuret puut ovat aloittaneet elämänsä pieninä taimina. Kerromme, mitä vaiheita metsän puut käyvät läpi

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Kenguru 2012 Benjamin sivu 1 / 8 (6. ja 7. luokka) yhteistyössä Pakilan ala-asteen kanssa

Kenguru 2012 Benjamin sivu 1 / 8 (6. ja 7. luokka) yhteistyössä Pakilan ala-asteen kanssa Kenguru 2012 Benjamin sivu 1 / 8 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot